Karhunpalvelus 4/2004 - Pori

pori.fi

Karhunpalvelus 4/2004 - Pori

Porin kaupungin

henkilöstölehti 4/2004

Kunta-alan eläkeuudistus s.3

Toimitilayksikön toimintaa s.4

Työsuojeluvaltuutetut tapetille s.8-9

Maauimalan kolmas saneerausvaihe s.14

Kaupunginjohtajan kaksi kuukautta s.16

Porin Tekniikkaopisto, Professorintien toimipiste.


2 Karhun

Palvelus

Pori-laiva tarvitsee koko miehistöä

Kansakoulun aapisessa oli tarina Pikku-Potamuksesta, virtahevosta,

joka ei halunnut mennä kouluun. Potamuksen isoveli vieritti palloa

tietä pitkin. Pallosta innostunut pikkuveli saatiin näin hivutetuksi

koulun portista sisään. Lopulta Pikku-Potamus huomasi, että koulunkäynti

on ihan mukavaa. Pikku-Potamuksen kaltaiset tarinat ovat

saaneet minut miettimään laajemminkin työmotivaatiota, erityisesti

niitä kannustimia, joita Porin kaupunki työnantajana voi tarjota työntekijöilleen.

Tehtyjen tutkimusten mukaan palkka ei ole työtyytyväisyyden

merkittävin elementti, ei edes kolmen merkittävimmän joukossa.

Palkkauksessa me kunnat emme myöskään voi kilpailla avoimen

sektorin kanssa eikä meidän ole myöskään syytä tässä kilpailla

naapurikuntiemme kanssa, jotka ovat meille yhä tärkeämpiä yhteistyökumppaneita.

Porin kaupunginjohtajan tehtävässä on viimeisten kahden kuukauden

aikana korostunut valitettavan paljon talouden ohjaus. Organisaation

kaikilla tasoilla on kuitenkin tunnustettava se tosiasia,

että meidän on sopeuduttava valtuuston hyväksymään talousarvioon.

Myöskään tulevaisuuden taloussuunnittelu ei voi nojata liialliseen

ylioptimismiin. Kuntatalouden kokonaisuus heijastuu kaikkiin kaupungin

tulosyksiköihin. Henkilöstöjaosto on nyt päättänyt ehdottaa

kaupunginhallitukselle, että tulospalkkaus otetaan käyttöön koko

kaupungissa siten, että tulospalkkiot voidaan maksaa henkilöstölle

maaliskuussa 2006 edellyttäen, että virka- ja työehtosopimusten

mukaiset tulospalkkion maksamiselle määritellyt edellytykset täyttyvät.

Toisaalta myös tuleva tulopoliittinen kokonaisratkaisu vaikuttaa

kuntatalouden kokonaisuuteen.

Työ suo meille mahdollisuuden olla osa sosiaalista yhteisöä. Se on

myös tärkeä motivaatiotekijä. Työtoverit antavat meille vertaistukea

ja kouluttavat meitä päivittäin samalla tavoin kuin me koulutamme

heitä. Työ muodostaa merkittävän osan elämänikäistä oppimista.

Porin kaupungin monialaisessa organisaatiossa työskentelee tällä hetkellä

vajaat 7000 henkilöä, joista jokainen on oman työnsä paras

asiantuntija. Pori-konserni kätkee sisäänsä suunnattoman määrän

hiljaista osaamista. Kaupungin johdon tehtävänä on saada tämä hiljainen

osaaminen toimimaan konsernimme ja koko Satakunnan

maakunnan parhaaksi.

Pori on kuin iso laiva, joka ei hievahdakaan yhden ihmisen voimin.

Laiva on sen kapteeni ja koko miehistö yhdessä – komentosillalta

konehuoneeseen. Hyvää syksyä Teille kaikille ja työn iloa; viekäämme

yhdessä Pori-laivaa tulevaisuuden haasteisiin!

Edeltäjäni oli tämän lehden päätoimittaja. Itse luotan asiantuntijuuteen

myös tässä. Karhunpalveluksen uusi päätoimittaja on tiedotus-

ja media-alan ammattilainen, tiedottajamme Tapio Furuholm.

Toivotan Tapiolle menestystä päätoimittajan vaativassa tehtävässä!

Tämän lehden toimittajana aiemmin toiminut kansliasihteeri Pekka

Hammais on siirtymässä Porin kaupungin valmiussuunnittelijan

haasteelliseen tehtävään, missä myös toivotan Pekalle parhainta menestystä

ja kiitän panoksestasi Karhunpalveluksen toimittamisessa.

Aino-Maija Luukkonen

Kaupunginjohtaja

Pori 2004tapahtumat

LOKAKUU

Ti 26.10. KONSERTTI; JEAN S, Promenadikeskus klo 19

Su 21.11.

JOULU-PORIN AVAUS, Kävelykatu

Ke 13.10.

To 14.10.

La 16.-

Su 17.10.

PORIN LAULAJIEN VIIHDEKONSERTTI,

Porin Mies-Laulun talo, Vapaudenk. 10 klo 19

KONSERTTI; YÖLINTU JA FOUR CATS,

Promenadikeskus klo 19

ASU VIIHTYISÄMMIN/SATAMUKSU–MESSUT

Porin tennishalli

La 16.- ANTIIKKI, TAIDE- JA KERÄILYMESSUT

Su 17.10. Porin Lyseon liikuntasali klo 10-16

Su 17.10.

Su 17.10.

Ma 18.10.

Ke 20-

Pe 22.10.

Pe 22.10.

La 23.10.

Ma 25.10.

HYVÄNTEKEVÄISYSKONSERTTI;

Jess- Trio- Wien, Keski-Porin kirkko klo 15

KONSERTTI; ANNELI SARI: ”Suuret tunteet”,

Promenadikeskus klo 19

KONSERTTI; ARJA KORISEVA,

Promenadikeskus klo 19

NUORTEN JALKAPALLON

PIIRIMESTARUUSTURNAUS

Porin Karhuhalli

ENSI-ILTA; PORIN OOPPERA:

”MATILDA JA NIKOLAI” Promenadikeskus klo 19

KONSERTTI; JUHA SUOMINEN: ”Elämäni

laulut”

Promenadikeskus klo 19puh. 0600 10800

RAUHANSHAKKITURNAUS,

Itäpuisto 11, sisäpiha

La 30.10.

MARRASKUU

Ke 3.11.

P.D.C. PORI DANCE COMPANY: ”Toukokuun

puolella”, ensi-ilta ”Yulunga ja ensi-ilta ”Faces of Love”,

Porin Teatteri klo 19

KONSERTTI; TAPANI KANSA JA ORKESTERI,

Promenadikeskus klo 19

Pe 5.11. KONSERTTI; MAMBA, Promenadikeskus klo 19

La 6.11. KONSERTTI; TI-TI NALLE, Promenadikeskus klo 15

Su 14.11.

Ma 15.11.

P.D.C. PORI DANCE COMPANY: ensi-ilta ”Kylki

palaa”, ensi-ilta ”Spiraali”, ja ”Ilveilijät”,

Porin Teatteri klo 19

P.D.C. PORI DANCE COMPANY:

ensi-ilta ”Kuinka tuuli koskettaa”, ”Spiraali”, ja

”Toukokuun puolella”, Porin Teatteri klo 19

Ma 15.- ILON JA VALON SATAKUNTA –

Su 21.11. SATAKUNTALAISEN TAITEEN VIIKKO

To 18.11.

Pe 19.11.

KONSERTTI; KATRI HELENA JA

JARI SILLANPÄÄ, Porin Karhuhalli klo 19

ENSI-ILTA; CONT’AKTI-TEATTERI:

”LUULOSAIRAS”, Antinkatu 15 (sisäpiha) klo 19

Pe 19.- ADVENTTITORI

La 20.11. kävelykatu pe klo 9-20, la klo 9-18

Pe 26.11. PIKKUJOULU-UINTI, Meri-Porin uimahalli klo 18-22

Su 28.11.

19

Ma 29.11.

JOULUKUU

P.D.C. PORI DANCE COMPANY: ”Kylki palaa”,

”Kuinka tuuli koskettaa” ja ”Wanha”, Porin Teatteri klo

P.D.C. PORI DANCE COMPANY: ”Suola”, ”Spiraali”,

ja ”Endless Stream”,

Porin Teatteri klo 19

Pe 3.12. PIKKUJOULU-UINTI, keskustan uimahalli klo 18-22

La 4.12.

Ti 7.12.

Ke 8.12.

Ma 13.12.

JOULURAUHAA –KONSERTTI,

– Keski-Porin kirkko klo 19

KONSERTTI; Antti Sarpila Swing Band:

”Swinging Christmas 2004

Promenadikeskus klo 19

JARI SILLANPÄÄN JOULUKONSERTTI,

Promenadikeskus klo 19

LUCIA-TAPAHTUMA, Eetun aukio

Ke 15.12. PORIN LAULAJIEN JOULUKONSERTTI –

OI JOULUYÖ, Metsäkappeli klo 19

La 18.12. PORIN LAULAJIEN JOULUKONSERTTI –

OI JOULUYÖ, Keski-Porin kirkko klo 22

Ma 20.-

Ti 21.12.

TUOMAAN MARKKINAT,

kävelykatu ja kauppatori


Karhun

Palvelus

3

Kunta-alan

eläkeuudistus voimaan

vuoden vaihteessa

Eläkeuudistuksen tärkein tavoite on

keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän

myöhentäminen. Näin arvioidaan

vältyttävän merkittäviltä

eläkevakuutusmaksujen korotuksilta.

Porissa vanhuuseläkkeelle siirryttiin

esimerkiksi viime vuonna keskimäärin

61,3 -vuotiaana. Kaikkien eläkkeelle

siirtyneiden keski-ikä oli 58,9 vuotta.

Näistä luvuista voidaan päätellä, että

aika paljon täytyy muutoksia tapahtua,

jotta ihmiset jaksavat jatkaa töissä.

■ Samat eläketurvan muutokset on jo

tehty yksityisalojen eläkeuudistuksessa.

Työnteon jatkamiseen kannustetaan

mm. eläkkeen karttumiseen tulevilla

muutoksilla. Mitä pitempään jatkat

työssä sitä suuremman eläkkeen saat.

Voit itse valita, milloin

ikävuosien 63 – 68 välillä lähdet

vanhuuseläkkeelle

Vanhuuseläkkeelle voi edelleen siirtyä

nykyisten säännösten mukaisessa henkilökohtaisessa

eläkeiässä. Vanhuuseläkkeen

voi kuitenkin saada myös ennen

henkilökohtaista eläkeikäänsä mutta aikaisintaan

63-vuotiaana. Tällöin eläke

on pienempi. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle

voi jäädä 62-vuotiaana. Eläke

pienenee 0,6 % jokaiselta 63 vuoden

ikää edeltävältä varhennuskuukaudelta.

Eläkettä voi kartuttaa merkittävästi

jatkamalla työssä 68-vuotiaaksi saakka.

Tämän jälkeen eläke ei enää kartu, mutta

jos ei tuolloin vielä halua jäädä eläkkeelle,

eläkettä korotetaan lykkäyskorotuksella.

Sen suuruus on 0,4 % jokaiselta

lykkäyskuulta.

Eläkkeen laskutapa muuttuu

Vuodesta 2005 lähtien eläkettä karttuu

kaikista 18 – 68 ikävuoden välillä saaduista

työansioista. Palvelussuhteen kestolla

ei enää ole eläkkeen suuruuden

kannalta merkitystä, vaan eläke lasketaan

kunakin vuonna saaduista ansioista.

Eläkkeellä ei myöskään enää ole

enimmäismäärää.

Vanhojen työntekijöiden kannalta on

merkittävää, että eläkkeen karttumaa ja

eläkeikää koskevat suojaukset säilyvät

ajalta ennen 1.1.1995. Samoin säilyvät

valitut ammattikohtaiset eläkeiät. Aikaisemmista

työssäolojaksoista lasketaan

siten erilliset eläkkeet entisin säännöin.

Myös tulevan ajan eläkkeen perusteena

olevien ansioiden laskutapa muuttuu,

samoin siihen liittyvä työkyvyttömyyseläkkeen

laskentatapa. Työttömyyseläke

eläkelajina lakkaa 1950 ja sen jälkeen

syntyneillä työntekijöillä.

Eläkkeen

karttuminen

Eläkkeen karttuminen

Eläkettä karttuu myös palkattomilta jaksoilta,

jos henkilö on saanut

• äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa,

• vuorotteluvapaakorvausta ja ansioon

suhteutettua työttömyyspäivärahaa,

• työttömän ansiotukea, koulutuspäivärahaa

ja aikuiskoulutustukea,

kuntoutusrahaa, sairauspäivärahaa

ja tapaturma-, liikenne- tai sotilastapaturmalain

mukaista ansionmenetyskorvausta.

Lisäksi eläkettä karttuu alle 3-vuotiaan

lapsen hoitoajalta, sekä opiskeluajalta,

jos opiskelija suorittaa korkeakoulu -tai

ammattikorkeakoulututkinnon tai ammatillisen

perustutkinnon.

1,5 % 1,9 % 4,5 %

Kiinnostaako oman eläkkeesi

suuruus tai haluatko enemmän

tietoa eläkeasioista

Kuntien eläkevakuutuksen asiakasneuvonta

vastaa eläkeuudistusta koskeviin

kysymyksiin, numero 010 3145837.

Uudistusten sisältöön voi tutustua Internet-osoitteessa

www.keva.fi. Oman

eläkkeen laskeminen onnistuu osoitteessa

www.keva.fi/eläkkeet/tarkista omat

tietosi.

Lähteenä käytetty kuntien eläkevakuutuksen

materiaalia.

Helena Metsälä

Vs. henkilöstöjohtaja

Lyhyesti

Jos täytät henkilökohtaisen aiemmin

ilmoitetun eläkeikäsi v. 2005

❖ ja haluat silloin lähteä eläkkeelle,

haet vanhuuseläkettä ja sen määrä

on aikaisemmin ilmoitetun suuruinen

❖ ja haluat jatkaa työssäsi, voit sen

tehdä ja kartuttaa joka kuukausi

eläkettäsi suuremmaksi.

Jos olet syntynyt vuonna 1941 tai 1942,

voit jäädä vanhuuseläkkeelle jo vuonna

2005 täytettyäsi 63 vuotta. Eläkkeesi jää

tällöin pienemmäksi kuin se olisi, jos

jatkaisit henkilökohtaiseen eläkeikääsi asti

tai pidempään.

Jos täytät henkilökohtaisen eläkeikäsi

vuonna 2006 tai myöhemmin, voit joko

jäädä silloin eläkkeelle tai jatkaa työssä.

Voit myös jäädä vanhuuseläkkeelle ennen

henkilökohtaista eläkeikääsi, aikaisintaan

63-vuotiaana.

Tietoyhteiskunnan parhaista käytännöistä kilpailu

- Pori mukana kilpailussa

Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman osana on valtakunnallinen kilpailu, jolla

pyritään löytämään hyviä käytäntöjä tietoyhteiskunnassa. Tällaiset käyttökelpoiset,

hyväksi todetut ratkaisut kerätään tietoyhteiskuntaohjelman omille internetsivuille

kaikkien luettaviksi. Näin pyritään levittämään tietoa hyvistä käytännöistä.

Sivujen lukijat voivat käyttää muiden keksimiä hyviä verkkopalveluita tai muita

käytäntöjä omissa organisaatioissaan. Tarkoituksena on esitellä mallikelpoisia

ratkaisuja niin, että mahdollisimman monet hyötyvät niistä.

ta, ovat taloudellisia, hyödyllisiä ja aikaa

säästäviä – siis laadukkaita.

Porista kaupungin internet-sivukokonaisuus

osallistui portaali-sarjaan. Yksittäisten

verkkopalveluiden sarjaan osallistuivat

hankintatoimen tarjouspyyntöjärjestelmä,

Karhukuntien asunnonhakujärjestelmä,

kirjaston Satakunta-tietokanta,

päätöksentekojärjestelmä sekä

vuorovaikutuspalvelut sisältäen Kysymystorin,

Verkossa nyt! -reaaliaikaisen

keskustelun ja sähköisen palautteen.

Kilpailu käsitti 36 kysymyssarjaa, joissa

kussakin oli 4-8 kysymystä. Kukin

kilpailuvastauksen lähettänyt joutui siis

pohtimaan omaa verkkopalveluaan hyvin

monipuolisesti.

Kysymysten läpikäynti oli työlästä,

mutta kannattavaa, sillä verkkopalveluiden

tekemisessä ei ole kaikkia asioita

osattu pohtia näin syvällisesti. Monia

asioita on tehty ”oikein”, mutta niiden

vaikutuksia ei välttämättä ole aiemmin

mietitty näin tarkkaan.

Kilpailun sivutuotteena saatiin uusi

työkalu. Kysymyssarjaa tullaan käyttämään

laatukriteeristönä sekä uusien

verkkopalveluiden luomisvaiheessa että

jo olemassa olevia sivuja arvioitaessa.

Koulutus ja oppiminen – sarja

Pori osallistui myös Koulutus ja oppiminen

-sarjaan. Kilpailutyössä kuvattiin

Tiedon portaat -kurssituksen erityispiirteet

verrattuna tavalliseen luokkaopetukseen.

Koulutuskokonaisuushan alkoi

lähtötasotestillä ja esimiehen haastattelulla.

Näiden perusteella taidoiltaan samantasoiset

kurssilaiset kutsuttiin samoille

kursseille. Kursseille pääsyjärjestyksessä

huomioitiin lisäksi henkilön

kurssitarpeen kiireellisyys. Tukihenkilöi-

Laatua verkkoon -sarja

Porin kaupunki osallistui kilpailuun

peräti 7 eri kilpailuhakemuksella. Näistä

kuusi kuului Julkisten verkkopalveluiden

laatukilpailu -sarjaan, Laatua

verkkoon. Laatukilpailussa haetaan verkossa

olevia palveluita, jotka ovat hyvätasoisia

ja helppokäyttöisiä, parantavat

palvelua ja johdon saamaa informaatioden

(tuhet) läsnäolo kursseilla ja kertauksien

järjestäminen poikkeaa myös tavanomaisesta.

Osallistujia runsaasti

Kilpailulla on ollut suuri suosio. Siihen

osallistui yhteensä 266 kilpailutyötä,

joista 68 Laatua verkkoon -sarjaan ja 71

Koulutus ja oppiminen-sarjaan. Pidetään

kaikki peukkuja porilaisten kilpailutöiden

puolesta!

Lisätietoa kilpailusta saa osoitteessa

www.tietoyhteiskuntaohjelma.fi.

Sivuilla ovat esillä mm. kaikki kilpailutyöt

ja Laatua verkkoon -kysymyssarja.

Kaija Laurila

Tietohallinto


4 Karhun

Palvelus

Pelastusjohtaja Pekka Tähtinen

pitää omasta sähköisestä työpöydästään

valtavasti. Hänen

mukaansa työn tekeminen

tehostuu, koska pöydän korkeutta

voi vapaasti säädellä: ”Nyt

muistioita ei tule luettua varttia

tuolissa istuskellen, vaan ne

käydään nopeasti läpi”, Tähtinen

naurahtaa.

Toimitilayks

Outi Vainikka-Majuri

Toimitilayksikkö

Kuvat: Toimitilayksikön arkisto

Joustavaa

ergonomiaa

tarjoaa istumaseisomapöytä

■ Ennen toimistoissa työskenneltiin

paljon seisten, nykyisin

pääasiassa istuen. Voisi luulla,

että kehitys on kulkenut eteenpäin.

Kehoa ei ole kuitenkaan

tehty istumaan koko päivää. Istuminen

heikentää jalkojen verenkiertoa

ja lisää selkään kohdistuvaa

rasitusta.

Toimistoissa myös liikuttiin

ennen enemmän. Jos halusi löytää

jonkin tiedon, oli noustava

etsimään sitä. Sama päti, jos halusi

arkistoida jotain. Siihen kannattaisi

pyrkiä nytkin, nykyaikaisen

toimiston tehokkuudesta

kuitenkaan tinkimättä. Nykyisin

melkein kaikki on tietokoneessa,

valitettavasti aivan käden

ulottuvilla. Pahimmassa tapauksessa

työntekijällä liikkuvat vain

sormenpäät. Kaikkein parasta on

kuitenkin nousta välillä ojentamaan

jalkojaan ja suoristamaan

selkäänsä, istua ja seistä vuorotellen.

Mukautuva toimisto

Nykyään ei ehkä osata vielä vaatia

joustavaa ergonomiaa, joka

perustuu ihmisen tarpeeseen

vaihtaa työasentoa Yksi työntekijä

= yksi työpiste. Useimmissa

toimistoissa sovelletaan tätä periaatetta.

Työntekijöiden vaihtuessa

ja työtehtävien muuttuessa

muuttuvat kuitenkin myös työpisteeseen

kohdistuvat vaatimukset.

Istuma- seisomapöytä

Istuma- seisomapöydän hankkiminen

on sen vuoksi investoimista

mukautuvaan toimistoon,

jossa jokainen työpöytä voidaan

muuntaa osaksi dynaamista kokonaisuutta

– sitä mukaa kuin

työtehtävät sitä edellyttävät.

Työterveyslaitoksella on tutkittu

seisomapöytää ja tulosten perusteella

vuoroin istuen, puoliistuvassa

asennossa ja seisten

työskentely sähköisesti säädettävän

Promo- pöydän ääressä kuormitti

liikuntaelimistöä vähemmän

ja työn tehokkuus oli parempi

kuin jatkuvassa istuen

työskentelyssä perinteisen näyttöpäätepöydän

ääressä.

Istuma- seisomakorkeudelle

säädettävä näyttöpäätepöytä lisää

työntekijän mahdollisuuksia

muunnella työympäristöään työtehtäviensä

ja kuormituskokemustensa

mukaisesti, mikä edistää

työntekijän terveyttä ja työkykyä.

Pöydän valinta

Istuma- seisomapöydän perusvaatimuksena

on, että sitä voidaan

säätää tarpeeksi korkeussuunnassa.

Säätöalue 650-1300

mm.

Hyvän pöydän on tarjottava

liikkumatilaa myös istuessasi.

Jaloilla on oltava tilaa ja tuoli

on voitava asettaa tarpeeksi lähelle

pöytää.

Työtuolin tulee mukautua sekä

seisten (mahdollinen seisomatuki)

että istuen tehtävään työhön.

Syksyisin terveisin

Sirkku Heilä-Aaltonen

Työfysioterapeutti

Kuva: Sari Sirola

Työterveyshuolto auttaa myös

kalusteiden valinnassa.

Lähteet: efg-nettisivut

Kinnarps nettisivut

Nevala-Puranen N. Sähköisesti

korkeussäädettävän näyttöpäätepöydän

ergonomia ja käytettävyys.

Fysioterapia 2002; 49 (2):

13-16.

Nevala-Puranen N. Sähköisesti

korkeussäädettävän Promopöydän

ergonomian ja käytettävyyden

testaaminen. Loppuraportti.

Kuopio: Kuopion aluetyöterveyslaitos

2001. s. 26.

Toimitilayksikkö on yksi teknisen

palvelukeskuksen kolmesta

yksiköstä. Yksikkö huolehtii

kaupungin rakennuksista ja

toimitiloista. Palvelutoiminnan

keskeisimpiä toimialueita ovat

toimitilojen vuokraus sekä

kiinteistöjen käyttäjien vaatimien

olosuhteitten tuottaminen

vuokrattuihin kiinteistöihin.

Keskeisiä asiakasryhmiä ovat

kaupungin eri hallintokunnat ja

muut julkiset yhteisöt.

■ Toimitilayksikkö muodostuu

neljästä vastuualueesta: isännöinti,

suunnittelu ja rakennuttaminen,

kiinteistönhoito ja siivous.

Toimitilayksikössä työskenteli

vuoden 2004 alussa 225 työntekijää,

joista vakinaisessa työsuhteessa

oli 165 henkilöä. Toimitilayksikön

palvelut löytyvät Antinkatu

15 A ns. Kehityksen talosta

Montun yläkerrasta.

Isännöinnin vastuualue

Isännöinnin vastuualue perii toimitilavuokrat,

jotka kaupunginhallitus

vahvistaa vuosittain. Vastuualueella

tuotetaan isännöintipalveluja,

vuokrataan asuntoja ja

ylläpidetään rakennusrekisteriä.

Reviirirakennuttajat hoitavat

kiinteistöjen kunnossapito- ja pe-

ruskorjaustoimintaa yhteistyössä

hallintokuntien kanssa. Vastuualueella

työskentelee 30 henkilöä.

julkisista

Suunnittelun ja rakennuttamisen

vastuualue

Suunnittelun ja rakennuttamisen

vastuualueen tuottaa kaupungin

rakennushankkeiden suunnittelu-

ja rakennuttamispalvelut.

Vastuualue hoitaa kokonaisvaltaisesti

rakentamisen uudisrakennus-,

muutostyö- ja perusparannushankkeita.

Suunnittelijat

ja rakennuttajat tuottavat rakennushankkeisiin

liittyvät hankeselvitykset,

rakennus-, rakenne-,

sähkö- ja lvi-suunnitelmat ja kustannusarviot

sekä hoitavat hankkeiden

rakennuttamisen ja valvonnan.

Vastuualueella suunnitellaan

ja valvotaan valtakunnalliseen

energiansäästösopimukseen

liittyvät energiataloudelliset

työt. Vastuualueella työskentelee

25 henkilöä.

Kiinteistönhoidon

vastuualue

Keskitetty kiinteistönhoito tuottaa

hoitamiinsa kiinteistöihin

päivittäisen toiminnan vaatimat

olosuhteet. Kiinteistönhoidon

toiminnot on jaettu kuuteen

kiinteistönhoitopiiriin. Piirien

toiminnasta vastaavat piirivetäjät.

Kiinteistönhoitajat ovat toimitilayksikön

käyntikortteja asiakkaille

hoitaessaan kiinteistöjä

eri puolella kaupunkia. Kiinteistönhoito

tuottaa vuorovaikut-

Langaton Laajakaista Porissa

VattiData Oy on porilainen

Datasähkö-yhteyksistään

tunnettu Internetoperaattori.

Datasähkön,

rinnalle on nyt lanseerattu

langatonta WLAN-teknologiaa

käyttävä yhteys.

■ Wlan-teknologia (Wireless Local

Area Network, suom. langaton

lähiverkko) hyväksi käyttävä

tietoverkko koostuu yhdestä

tai useammasta tukiasemasta.

Tukiasemat muodostavat peittoalueen,

jonka alueella asiakkaat

voivat saada käyttöönsä langattoman

yhteyden. VattiDatan langattomaan

Internet-yhteyden

käyttöön tarvitaan vastaanotinantenni

ja/tai verkkokortti, joka

pystyy vastaanottamaan lähimmän

tukiaseman lähettämää signaalia.

Internet-yhteyksien osalta langattoman

teknologian hinnat

ovat laskeneet viimeisten vuosien

aikana, joka on mahdollistanut

tämän uuden tekniikan käyttöönoton.

Myös kuluttajien päätelaitteiden

hinnat ovat laskeneet

langallisten tuotteiden tasolle.

VattiData tarjoaa useita eri liittymävaihtoehtoja

kunkin käyttäjän

tarpeisiin:

VattiDatan tuotekehityspäällikkö Eric Petajan mukaan

Wlan-teniikka laajenee myös muille Porin pientaloasuinalueille.

Minilinkki on tarkoitettu Internet-yhteyttä

satunnaisesti

käyttävälle esim. verkkopankissa

asiointiin ja sähköpostin lukemiseen.

Peruslinkki on nimensä

mukaisesti kevyeen päivittäiskäyttöön

sopiva liittymä esim.

verkkopankissa asiointiin, wwwsivujen

selailemiseen ja satunnaiseen

tiedostojen siirtoon. Vaativalle

käyttäjälle soveltuu parhaiten

Teholinkki, joka soveltuu

toistuvaan tiedostojen siirtoon

esimerkiksi valokuvat ja musiikki,

sekä nettipelaamiseen.

Aluksi yhteyttä tarjotaan pääasiassa

Paratiisinmäen alueella,

verkko kattaa myös osia Tuorsniemestä

ja Liinaharjasta. Verkon

peittoaluetta kasvatetaan parhaillaan

Toejoen kaupunginosaan,

kertoo VattiDatan tuotekehityspäällikkö

Eric Petaja. Wlan-tekniikka

tulee laajenemaan myös

muille Porin pientaloasuinalueille.

VattiData tulee myöhemmin

tarjoamaan asiakkailleen mahdollisuuden

verkkovierailuihin

myös ydinkeskustan alueella.

Vattidata Oy:n omistavat suurimpana

(40 %) Porin kaupungin

oma energialaitos Pori Energia,

Satakunnan Kansa (30 %) ja

Itecon Solutions Oy (30 %).

Satu Schrey

Kuva: Emilia Eerola


Karhun

Palvelus

5

kkö huolehtii

rakennuksista

Lyseon koulukeskuksen

peruskorjauksen suunnittelu

ja rakennuttaminen

toteutettiin toimitilayksikössä.

Kiinteistöhoito ja

siivoustoimi huolehtii

koulun tiloista ja

ympäristöstä.

Suunnitteluhankkeen

ongelmista neuvottelevat

pääsuunnittelija Reino

Posti ja rakennusmestari

Ilpo Haapanen.

teista palvelutoimintaa suoraan

tilaajalle. Vastuualueen toimistopalvelut

löytyvät Antinkatu 15 A

5. kerros. Kiinteistönhoito työllistää

79 henkilöä.

Siivouksen vastuualue

Siivous tuottaa siivouspalveluita

kaupungin omistamiin ja vuokraamiin

toimitiloihin. Toimitilayksikön

siivoustoiminnan ulkopuolelle

jää peruskoulujen siivous.

Vastuualueen siivoushenkilökunta

työskentelee ympäri kaupunkia.

He toimivat yhteistyössä

hallintokuntien ja laitosten

henkilöstön kanssa. Siivouspalveluihin

liittyvät toimistopalvelut

löytyvät Antinkatu 15 A 5.

kerros. Siivouksen vastuualueella

työskentelee 92 henkilöä.

Päiväkoti Pääskylinna edustaa toimitilayksikön uudisrakennustuotantoa,

jonka suunnittelu ja rakennuttaminen hoidettiin toimitilayksikössä.

Valtakunnallinen hätäkeskusyksikkö

valmistui

vuonna 2002 Kiinteistö

Oy Porin Poliisitalon

laajennusosaksi. Talon

korjaustyöt jatkuvat

edelleen paloaseman

peruskorjauksella.

Toimitilayksikkö on

toiminut molempien

rakennushankkeiden

rakennuttajana.

Länsi-Porin koululle

valmistui vuoden 2003

lopulla uudet valoisat ja

ajanmukaiset keittiö- ja

ruokalatilat. Perusparannusprojektin

suunnittelusta

ja rakennuttamisesta

vastasi toimitilayksikkö.

Toimitilayksikön toimitilat löydät Antinkatu 15 A 2 – 5 kerroksesta.

3. kerroksessa työskentelee rakennesuunnittelija Janne Heinävaara.

Muistelukierros kuntoa kohottaen

Liinaharjan

vanhainkodin, Länsi-

Porin kotipalvelun,

Länsi-Porin neuvolan

ja Länsi-Porin

seurakunnan

henkilöstö vastasi

muistelukierroksen

järjestelyistä ja

toteutuksesta.

Kutsussa kehotettiin

ikääntyviä lähtemään

kuntoilemaan ja

muistelemaan, kuinka

ennen elettiin ja työtä

tehtiin.

Tuolijumppa

oli vauhdikas

ja siinä annettiin

vinkkejä

päivittäiseen

kotivoimisteluun.

■ Kierros alkoi Vähärauman

neuvolasta, jossa terveydenhoitajat

opettivat asiakkaille verenpaineen

omaseurantaa. Liikunnanohjaajat

ohjattiin sauvakävelyä ja

auttoivat sopivien välineiden valinnassa.

Sadekuurotkaan eivät

väkeä pelottaneet, vaan sauvakävelylle

lähtijöitä riitti. Suurin osa

osallistujista oli tullut kävellen

neuvollaan ja mukaan oli otettu

puoliso, ystävä tai naapuri.

Liinaharjan vanhainkodin

ruokasalin kulauksessa oli näyttely,

joka kuvasi vanhainkodin

historiaa ja nykypäivää kuvin ja

lehtileikkein. Ruokailun sekä

näyttelyyn ja valokuviin tutustumisen

jälkeen oli vuorossa ohjattu

vauhdikas tuolijumppa. Tuolijumpasta

sai monet hyviä vinkkejä

kotivoimisteluun. Kävellen,

pyöräillen ja jumpaten pystyy

kohottamaan kuntoa ja pitää yllä

toimintakykyä iän lisääntyessäkin.

Länsi-Porin seurakunta tarjosi

osallistujille musiikkia ja mahdollisuuden

yhteislauluun. Siellä

oli näyttelyn aiheena diakoniatyön

historia.

Jo puolivälin etapilla tiedusteltiin,

että milloin järjestetään seuraavat

muistelot. Eihän tämä tähän

kertaan voi loppua. Siinä on

haastetta työryhmälle jatkotyöskentelyä

varten.

Ulla Eklund

Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö

Kuva: Ulla Eklund


6 Karhun

Palvelus

Iloista ilmettä

oppilasravintoloihin

ja toimivuutta koulukeittiöihin

Koulutoimen ruokapalvelut ovat

kokeneet parin viime vuoden

aikana useita palvelua ja

toimintaa parantavia muutoksia.

Koko kaupungin ruokapalveluhenkilöstöön

kohdistettu

koulutuksen lisäksi keittiö- ja

ruokasalitiloja on peruskorjattu

mittavasti, ruokalistaa on

kehitetty asiakaslähtöisemmäksi

ja keittiöt ovat siirtyneet

ostamaan elintarvikkeet

sähköisesti.

Vähärauman ruokapalveluhenkilöstö.

Kalaholman

koulun

ruokasali

Helmi.

Perusparannuksia

keittiö- ja

ruokasalitiloissa

Koulujen keittiö- ja ruokasalitiloihin

on saatu mittavia perusparannuksia

ja uutta ilmettä.

Kohteina ovat olleet Vähärauman,

Länsi-Porin, Kunikaanhaan,

Kalaholman ja Tuorsniemen

koulut.

Vähärauman koulun keittiö

peruskorjattiin palvelemaan lisääntyvää

lähetystoimintaa. Viime

lukuvuoden alusta alkaen se

on toiminut Länsi-Porin alueellisena

valmistuskeittiönä ja lähettää

ruoat Lattomeren, Tuorsniemen,

Leppäkorven ja Musan

kouluille.

Keittiö odottaa vielä astiahuollon

toimivuuden parantamista ja

oppilasravintola Viherminttu

uutta tarjoilulinjastoa. Nämä on

suunniteltu toteutettavaksi v

2005.

Länsi-Porin koulun uudistetut

ruokasali- ja keittiötilat otettiin

käyttöön viime vuoden lopulla.

Tämän myötä osittainen luokkaruokailu

jäi historiaan. Nyt

kaikki oppilaat mahtuvat ruokailemaan

viihtyisään ruokasaliin,

jossa ruoka nautitaan myös uusista

iloisista astioista.

Keittiö- ja astiahuoltotilat nykyaikaistettiin

tämän päivän vaatimuksia

vastaaviksi.

Kuninkaanhaan koulun upouudet

ruokasali- ja keittiötilat

otettiin käyttöön vappuaattona.

Valoisa ja viihtyisä ruokasali toimii

sekä lounaspaikkana että

koulukahviona. Täältä myydään

aamu- ja iltapäivisin oppilaille

maistuvia välipalatuotteita; mehua,

kahvia, täytettyjä sämpylöitä,

pizzaa, pullia, hedelmiä. Keittiön

varastotiloihin saatiin kaivattuja

lisäneliöitä sekä ruoanvalmistus

- ja astiahuoltotilat muutettiin

tämän päivän vaatimuksia

vastaaviksi.

Kalaholman koulu sai vuonna

2002 historiansa ensimmäisen

oppilasravintolan. Tähän asti

syötiin luokissa. Odotettu ja

koululle tärkeä tila sai arvoisensa

nimen – täällä on nyt Helmi.

Kun menneenä kesänä rakennusmiehet

ottivat epäkäytölliset

keittiötilat työn alle, niin nyt

Kalaholman koululla ollaan hyvin

tyytyväisiä ruokapalvelutiloihin.

Keittiö toimii tarjoilukeittiönä,

johon Itä-Porin koulun keittiö

valmistaa ja lähettää ruoat.

Menneenä kesänä myös Tuorsniemen

koulun tarjoilukeittiö sai

luokkatilojen peruskorjauksen

yhteydessä uudet pinnat ja uusia

kalusteita. Nyt tämäkin keittiö

loistaa uudistumistaan. Oppilaat

ruokailevat edelleen luokissa,

koska koululta puuttuu ruokasalitila.

Ruokalista

Koulujen ruokalistaa on muutettu

asiakaslähtöisemmäksi tarjoamalla

silloin tällöin kahta vaihtoehtoista

ruokalajia sekä tuoretta

noin kahtena päivänä viikossa.

Vaihtoehtoista keitto- tai laatikkoruokaa

tarjotaan vastaamaan

”aikuisten makua” mm

yhtenä ala-asteiden oppilaiden

suosikkiruokapäivänä, jolloin

tarjolla on maitopuuroa ja marjakeittoa

lisäkkeineen. parannettu

Suosikkiruoista, esim lihapyöryköistä,

on annosrajoitteita

poistettu. Terveellinen ruoka

koostuu kuitenkin tasapainoisesti

koostetusta ruoka-annoksesta,

jossa pääruoan lisäksi on perunaa,

salaattia, leipää ja ruokajuomaa.

Viikko 40 / 27.9. – 1.10.

2004

Ma: Broiler-kasviskastike,

riisi, rapea salaatti

Ti: Jauheliha-makaronilaatikko,

tomaatti

Ke: Siskonmakkarakeitto,

kylmä kaakao + pulla

To: Kalapala, remuladekastike,

perunat, kaalikurkkusalaati

Pe: Ohraryynipuuro, rusinasoppa/

Kaalikeitto, tuore leipä,

juusto, juurespalat (Porin

päivän teema)

Koulukeittiö ostavat

tarvikkeensa sähköisesti

Sähköinen ostaminen on koulutoimen

keittiöissä jo täyttä totta.

Elintarvikkeita tilataan ja toimitetaan

keittiöihin usein. Melkein

kaikki elintarvike- ja puhdistusainetilaukset

tehdään Ostonet

– ohjelmaa käyttäen. Keittiöt

kokevat uudistuksen hyvänä,

koska ostojen suunnittelun ja

ostamisen voi tehdä itselleen sopivana

ajankohtana. Myös ruokapalvelupäällikkö

saa keittiöiden

ostotoiminnasta helposti erilaista

tietoa.

Sähköisen ostamisen sisäänajo

on tapahtunut ripeästi palveluksessa

olevan ja Ostonetin pääkäyttäjänäkin

toimivan Terttu

Ojalan ansiosta.

Lähes kaikkiin keittiöihin saa

tänä päivänä yhteyden myös sähköpostin

välityksellä. Keittiöiden

sähköpostiosoitteet ovat muotoa

keittio.koulun nimi@pori.fi, esim

keittio.lansipori@pori.fi.

Leena Mäkelä

Ruokapalvelupäällikkö

Kuvat: Terttu Ojala

Laulaen ja viittoen kohti Saksaa

■ Diakonissa Jouni Kivimaa otti

minuun yhteyttä tammikuun

alussa ja sanoi, että minulla olisi

15 minuuttia aikaa päättää lähtisinkö

mukaan. Viestitin vastauksesi,

että – ei kun menoksi!

Olinhan jo vuosia harrastanut

kuoroviittomista ja varsinkin

Kauneimmat joululaulut yhdessä

Teljän kamarikuoron kanssa

olivat jo muodostuneet perinteeksi

minulle. Vaikka matkajärjestelyt

toimivat salamavauhdilla,

lähtijöitä tuli viitisenkymmentä,

joista viittojia oli 14.

Kuurokin voi kokea

musiikin

Se mikä kuulevalle on itsestäänselvää

musiikissa – musiikin

kuuntelu – on kuuroilta poissuljettu

maailma. Viittomakielen

yhdistäminen musiikkiin tuo

kuitenkin myös kuulovammaiselle

ainutlaatuisen mahdollisuuden

musiikin kokemiseen. Teljän

kamarikuoro lauloi Anne-Mari

Grundstenin johdolla, me taas

viitoimme Tuula Pulkkisen johtamana.

Viittomakuoron sovitukset

ja tekstit oli tehnyt Tuula

Pulkkinen. Kuuron kevät, Sininen

ja valkoinen ja Välillämme

kokonainen avaruus havainnollistivat

yleisölle, miten kuurot

voivat ”kuulla” muilla aisteilla kevään

ja näyttää sen toisille. Viittoen

voi esittää gospelia, rokkia,

poppia ja klassista musiikkia.

Kuurojen asema on

meillä parempi

Saksassa vastaanotto oli positiivista

ja saimme runsaasti palstatilaa

myös paikallisissa lehdissä.

Viittomakuoron ”käsillä laulaminen”

oli uusi elämys heille. Saksalaiset

kuurot tulivat kertomaan

meille, etteivät

voi kuvitella

tulevansa

esiintymään

kuulevien

edessä. Kuurot

ovat siellä paljon

huonommassa

asemassa

kuin Pohjoismaissa.

Siksi meidän

kiertueemme

oli paitsi esiintymismatka myös

puheenvuoro kuurojen kulttuurin

puolesta. Meillä voidaan vapaasti

viittoa kaduilla ja yleisillä

paikoilla. Opiskelua varten saamme

tulkkeja, joiden apua olen itsekin

opiskellessani käyttänyt.

Jos joku kysyy harrastuksistani,

niin vastaan laulavani ja tekeväni

musiikkia käsilläni. Yleensä

ensireaktio on hölmistys ja sitten

Porilaiset Käsikkäin

viittoma- ja Teljän

kamarikuorolaiset tekivät

vastavierailun 28.7. -

4.8.2004 Saksaan

bensheimilaisen

gospelkuoron Getogetherin

luo.

seuraa liuta kysymyksiä. Saman

voi nähdä esitystilanteissa: ensin

yleisö mykistyy, sitten seuraa

tarkkaavainen seuranta ja lopulta

suosionosoitukset. Saimme

uusintakutsun parin vuoden päähän,

mutta ensin ystävyyskuoro

vierailee täällä vuonna 2006.

Viittomaesityksissä minua viehättää

rytmi, liikkeiden plastisuus

ja ilmaisuvoima. Musiikkia

voi ilmaista myös koko keholla.

Lisäksi kuorotoiminta on tavoitteellista,

mutta myös tarvittaessa

rentoa ja huumorintäyteistä.

Matka oli upea esiintymiskokemuksineen,

kauniine linnamaisemineen

ja Neckar-risteilyineen.

Mieleenpainuvinta oli kiipeäminen

Felsenmeer-kivenlohkareiden

yli kukkulan laelle, korkeutta

oli 650 m ja lämmintä +33 c.

Tarja Ketonen


Karhun

Palvelus

7

Porissakin elää

Toinen Suomi

”On olemassa toinen Suomi kuin se, jonka vallassa ja harhassa me elämme. Suomi,

joka on rikas, erilainen, ajatteleva, tunteva – mutta usein myös syrjässä oleva,

toisenlainen, ei-arvostettu. Tai syrjitty, vieraantunut ja vieraannutettu. Tämä

toinen maa ja kansa löytyy etäältä vallan huoneista ja osinkojen jakopisteistä -

usein ruuhka-Suomen ulkopuolelta.

Kyseessä ovat suomalaiset, joiden työtä ei yleensä palkita tai muisteta, vaikka he

sen ansaitsisivat. Heidän todellisuutensa ei ole mediakeskiössä eikä heidän

elämäntapansa julkisuuden kiinnostuksen kohteina, vaikka juuri heidän ratkaisunsa

voisivat olla esimerkillisiä. Heillä ei ole välttämättä varaa toteuttaa pieniäkään

unelmia, vaikka juuri he sen tarvitsisivat.”

ti, kertoo Toinen Suomi projektin Satakunnan

alueen projektipäällikkö Eija

Kolehmainen. YLE TV2 on hankkeen

hakija, jonka partnerina on toiminut

Satakunnan ammattikorkeakoulu.

SAMKin kautta on kulkenut projektin

koordinointi, taloushallinto ja markkinointi.

Toinen Suomi -projekti lähti Ylen

Dokumenttiprojektin tuottaja Iikka

Vehkalahden ideasta. Vaikutteita hän

on saanut Etelä-Afrikasta, mutta idea on

hänen. Hän kypsytti ideaa AVEKin

tuottaja Timo Humalojan kanssa. Projektin

käytännön toteuttajana on toiminut

Toinen Suomi projektin tuottaja

Timo Korhonen.

Näin kerrotaan Toinen Suomi -projektin

nettisivuilla. Mikä todella on Toinen

Suomi ja keitä projektin takana oikein Kaikki saavat jotakin

on?

Projektiin osallistui media-alan opiskelijoita,

työttömiä, ammattilaisia ja mui-

- Perusidea projektissa oli nostaa dokumentintekijöiden

osaamista alueella ja ta työssä olevia henkilöitä, jotka ovat

tuottaa dokumentteja. Satakunta oli pilotti.

Tämä projekti pyörii myös Etelä- Mukana oli lisäksi neljä eri tuotanto-

kiinnostuneita alasta.

Suomessa ja Lapin läänissä. Aluksi meillä yhtiötä, Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos

ja monia muita tahoja.

oli peruskoulutusjakso, jonka aikana pidettiin

luentoja dokumentin tekemisen - On ollut mukavaa, että eri oppilaitosten

opiskelijat ovat olleet mukana

eri vaiheista. Peruskoulutusjakson aikana

pidettiin myös pienryhmäkeskusteluja,

jolloin tuotiin esiin ideoita näihin takunnan alueella ovat ”löytäneet toisen-

yhteistyössä. Samoin muut toimijat Sa-

dokumentteihin. Sen jälkeen päätettiin, sa”.

mitkä dokumentit toteutetaan ja näiden - Jokainen tähän projektiin osallistunut

on saanut tästä itselleen jotain. Kyn-

dokumenttien tekijät saivat henkilökohtaista

koulutusta. Jatkoon pääsi kahdeksan

lyhyempää dokumenttia sekä yksi tunut. Tämä on kehittänyt myös Satanys

rahoittajiin päin on varmasti madal-

pitkä, yli kaksi tuntia kestävä dokument- kunnan alueen yhteistyökuvioita. Kulttuurihan

on

muutakin kuin

Eija Kolehmainen on lopulta tyytyväinen siihen, miten hyvin elokuvan tekemistä.

Tässä pro-

kaikki on sujunut Toinen Suomi -projektissa.

jektissa yhdistyi

useampi elokuvataiteen muoto. Elokuvan

tekijät saivat tätä kautta solmittua

uusia kontakteja, Eija Kolehmainen

summaa projektin hyötyjä.

- Minusta on hienoa, että ihmiset ovat

erilaisia. Tässä on ollut mukana valtava

määrä erilaisia ihmisiä. Olemme saaneet

toisiltamme tukea ja olemme voineet

iloita onnistumisista yhdessä, Eija kiittelee.

Sarjan pitkä dokumenttielokuva, Isolinnankatu,

on nähty apeana, jopa surumielisenä

dokumenttina. Haluammeko

me antaa ihmisille näin synkän kuvan

Porista?

Eija Kolehmainen näkee asian toisin.

- Ei Isolinnankatu ole synkkä. Siinä

tuodaan esiin arkipäivä, iloineen ja vastoinkäymisineen.

Erityisesti se kertoo

suomalaisuudesta, siihen on saatu hienosti

suomalaisia teemoja, kuten karaoke.

Ja lyhyemmät dokumentit ovat ihania.

Esimerkiksi Halonvoimaa kertoo

positiivisella tavalla arkipäiväisestä draamasta

ja siitä, miten puu vaikuttaa elämäämme.

Viimeinen laukaus piirtää

kuvan, millaiseksi elämä muuttuu vanhana.

Ei se ole sen synkempää kuin nuorena,

se on vain erilaista. Omas maailmas

-dokumenttisarja kuvaa, miten lapset

näkevät maailman esimerkiksi pellolla,

kaupungilla tai pihalla.

”Se ei pelaa, joka pelkää”

- Tässä on ollut monenlaista tekemistä.

Kasvattavaa tämä on ainakin ollut, Eija

Kolehmainen huokaa. Hän on ollut tiiviisti

yhteydessä rahoittajiin, hoitanut

koulutustilaisuudet ja yhteyksiä eri ihmisiin.

Opiskelijoiden työnohjaus on

kuulunut myös hänen työnkuvaansa, samoin

esitteiden, kutsujen ja raporttien

tekeminen. Osa työstä on ollut huolenpitoa

ihmisistä.

Projektin puitteissa on tehty myös

nettiin opetuspaketteja, joita voi käydä

kouluilla läpi opettajan kanssa dokumenttien

katsomisen yhteydessä.

- Vaikka toisinaan on ollut hankalaa

sovittaa tämän monivaiheisen projektin

palasia yhteen, tämä on ollut todella

kiinnostavaa ja opettavaista. Sain jokin

aika sitten yhteistyökumppaneilta viinipullon,

jossa oli kortti ”Se ei pelaa, joka

pelkää” -tekstillä. Se kertoo kyllä hyvin

tunnelmista tämän projektin päättyessä.

En tiedä, olisinko uskaltanut lähteä

mukaan, jos olisin tiennyt kaiken, mitä

eteen tulee, Eija Kolehmainen hymyilee.

Myös esimerkiksi SAMKin opiskelijat

ovat tehneet projektissa suuren työn.

Projektin nettisivut ovat viestinnän opiskelijoiden

käsialaa, samoin osa Isolinnankadun

dokumentin spiikeistä, teksteistä

ja käännöksistä. Opiskelijat haastattelivat

ja editoivat dokumentteihin

myös tuottajan sanat. Yhden dokumentin,

Ässähain, ohjasikin SAMKin opiskelija.

Projektissa syntyneet dokumentit herättävät

kiinnostusta, katsojaluvut näyttävät

ainakin lupaavilta. Heinäkuussa

näytettiin ensimmäinen dokumentti,

Eläinelämää, joka keräsi hulppeat 500

000 katsojaa. Paljon enemmän kuin tämänkaltaiset

dokumentit tällä ohjelmaajalla

normaalisti. Muut dokumentit

nähdään televisiosta tammikuussa 2005.

Inna Helminen

Eija Kolehmaisen kuva: Inna Helminen

Mitä Toisesta Suomesta jää maakuntaan?

Rahoittajat

- Satakunnan TE-keskus

- Satakuntaliitto

- Porin kaupunki, Elinkeinokeskus, SAMK

- Nakkilan kunta, Satakunna käsi- ja

taideteollisuus oppilaitos

- YLE

- AVEK

Mitä tästä projektista jää käteen

maakunnan näkökulmasta

katsottuna? Ensinnäkin

merkittävä määrä erilaisia

elävään kuvaan liittyviä

toimintoja on käynnistynyt

maakunnassa Toinen Suomi -projektin

käynnistymisen jälkeen ja näkemykseni

mukaan sen innoittamana. Villilän elokuvakeskuksen

toiminta on hyvää vauhtia

kehittymässä kansalliseksi elävän

kuvan tuotantokeskukseksi. PrizzTech

on käynnistänyt useita tutkimus- ja kehittämishankkeita

median ja elävän ku-

van tuotantoon liittyen. Näissä hankkeissa

on mukana merkittävä määrä eri

alojen toimijoita. Maakuntaan ollaan

myös suunnittelemassa mediatuotantoon

liittyvää osaamiskeskusta. Mainittakoon

vielä, että erityisesti digitointiin

ja vuorovaikutteiseen televisioon liittyvään

tutkimukseen on viime aikoina selkeästi

panostettu.

Toiseksi, projekti on jättänyt maakuntaan

selvästi parantuneet yhteydet kansallisiin

tuotantoyhtiöihin ja audiovisuaalisen

alan rahoittajiin. Paikallisten tuotantoyhtiöiden,

kehittämisorganisaatioiden

ja oppilaitosten verkostot ovat sekä

määrällisesti että laadullisesti oleellisesti

parantuneet. Ja mikä tärkeintä, luottamus

eri toimijoiden kesken on sekä

maakunnallisesti että kansallisesti lisääntynyt.

Rahoittajien näkökulmasta on

varmasti hienoa todeta, että kulttuurituotannon

projektien hallinnointiosaaminen

on merkittävästi kasvanut maakunnassa.

Kolmanneksi, kaikki edellä mainitut

seikat ovat myös innoittaneet maakunnan

kulttuuri- ja audiovisuaalisen alan

oppilaitoksia elävän kuvan tuotannon ja

mediatuotannon koulutuksen kehittämisessä.

Lopuksi, maakunnan elokuvatuotannon

toimijat ovat saaneet projektin

myötä erityisesti ohjaaja- ja tuottajakoulutusta

sekä heille on luotu uudet

laadulliset vaatimukset, joihin he ovat

projektissa toteutettuihin dokumenttielokuviin

viitaten erinomaisesti vastanneet.

Cimmo Nurmi

TS-ohjausryhmän puheenjohtaja


8 Karhun

Palvelus

Tiedetäänkö työsuojelusta tarpeeksi?

Ergonomia on tärkeää paitsi sosiaalipuolen nosto- ja

siirtotapahtumissa, myös tavallisessa toimistotyössä.

Toimistotyöntekijän niska- ja hartiaongelmat sekä

näyttöpäätteen aiheuttamat silmävaivat ja niiden

Työsuojeluvaltuutetut

ehkäisy kuuluvat fyysisen työsuojelun piiriin.

Porin kaupungin työsuojeluvaltuutetut toimialueittain:

1. Toimialue: Koulutusvirasto, Ammattiopistot, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Palmgren-konservatorio.

Manu Paunonen

2. Toimialue: Sosiaalikeskus, Vanhustentalot, Kaupunginkirjasto – Satakunnan maakuntakirjasto, Kaupunginkanslia,

Asuntotoimisto, Hankintatoimisto, Maaseututoimi, Oppisopimustoimisto, Tarkastustoimisto,

Ympäristötoimisto, Kulttuuritoimisto, Satakunnan museo, Taidemuseo, Taidekoulu, Pori Sinfonietta,

Rahatoimisto, Rakennusvalvontatoimisto. Leila Vallinen

3. Toimialue: Terveysvirasto. Marja Hautamäki

4. Toimialue: Tekninen palvelukeskus, Porin Vesi, Jätehuolto, Porin Satama, Vapaa-aikavirasto. Antero

Kivelä

5. Toimialue: Pori Energia. Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Kari Mäkinen, toimihenkilöiden Markku

Rantamäki

6. Toimialue: Satakunnan Pelastuslaitos. Veli-Matti Ojanen

T

yösuojelijat ovat uuden haasteen

edessä: fyysisen, perinteisen

työsuojelun rinnalle on

muodostunut jatkuvasti kasvava

henkisen työsuojelun

sarka. Työsuojelun tuleekin puuttua parhaimmillaan

niin toimistotyöntekijän

niskavaivoihin kuin työssä jaksamisen

monisyisiin oireisiin. Työntekijöiden ja

työnantajan keskeisenä linkkinä työsuojeluasioissa

toimivat työsuojeluvaltuutetut.

Tiedätkö sinä kuka on oman

toimialueesi työsuojeluvaltuutettu?

Jokaisella työntekijällä on velvollisuus

noudattaa työpaikan turvallisuusohjeita

ja ilmoittaa esimiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle

työympäristön puutteista

tai turvallisuusriskeistä. Työsuojelusta

huolehtiminen on paitsi velvollisuus,

myös oikeus, sillä sen avulla lisätään työyhteisön

hyvinvointia ja työpaikan viihtyvyyttä.

Komeasti sanottuna työsuojelun

tarkoituksena on ”työnantajan ja

henkilöstön yhteistoiminnan avulla kehittää

suunnitelmallisesti työympäristöä,

työyhteisöjen henkistä hyvinvointia sekä

työn turvallisuutta ja terveellisyyttä”.

Porissa työsuojeluorganisaatio muodostuu

työntekijöiden edustajina toimivista

työsuojeluvaltuutetuista, työnantajan

edustajana toimivasta työsuojelupäälliköstä

sekä lakisääteisistä työsuojelutoimikunnista.

Työsuojelutoimikuntina

toimivat hallintokuntien yhteistyötoimikunnat.

Lisäksi hallintokunnissa

on työpaikkakohtaisia työsuojeluasiamiehiä.

Työsuojeluvaltuutettu pitää lain mukaan

olla, mikäli työpaikalla työskentelee

säännöllisesti vähintään kymmenen

työntekijää. Työturvallisuuslain perusteella

työsuojeluvaltuutettu saa valtuuden

puuttua työmenetelmiin, työvälineisiin,

tai jopa keskeyttää työn, jotta

työntekijöiden turvallisuus ja terveys

turvataan. Työntekijät saavat myös itse

asettaa ehdokkaansa ja äänestää haluamaansa

henkilöä suljetulla lippuäänestyksellä.

Nykyiset työsuojeluvaltuutetut

hoitavat nelivuotista tehtäväänsä aina

vuoden 2005 loppuun. Mikään ei estä

heitä osallistumasta useampiin vaaleihin,

ja monet toimikaudet voivat olla jopa

eduksi asiaan ja toimialueeseen perehtymisen

vuoksi. Toisaalta työntekijöillä

on täysi oikeus valita toinen edustaja, jos

he ovat valtuutetun toimintaan tyytymättömiä.

Porin kaupungilla on kolme päätoimista

työsuojeluvaltuutettua. Yhteensä

heitä on kuusi, kullakin toimialueella on

omansa ja jokaisella valtuutetulla on

kaksi varavaltuutettua. Päätoimisina valtuutettuina

toimivat opettaja Manu

Paunonen, kodinhoitaja Leila Vallinen

ja mittamies Antero Kivelä.

Kouluilla

tarvitaan

henkistä

työsuojelua

Manu Paunonen on

kaikkien koulujen työsuojeluvaltuutettu.

Hän on ammatiltaan

peruskoulun opettaja

ja on ollut virassa yli 30

vuotta ennen työsuojeluvaltuutetun tehtävää.

Hän toimii valtuutettuna toista

toimikautta. Paunosen mukaan hänen

toimialueellaan on nykyään enemmän

henkisen työsuojelun asioita. Monet tekijät

vaikuttavat Paunosen mukaan tilanteiden

kiristymiseen: ”Osa ongelmista

johtuu stressistä, mutta kaikki tapaukset

ovat täysin erilaisia. Ei sitä aina

osaa sanoa, onko kyse nimenomaan

stressistä vai esimerkiksi työolosuhteista.”

Aina ei myöskään ole kyse pelkästään

alaisten välisestä riitelystä, vaan

Paunosella on ollut myös tilanteita, joissa

esimiehet riitelevät keskenään tai että

alainen kiusaa esimiestään. Vuodenaikavaihtelut

näkyvät hänen mukaansa selvästi

koulumaailmassa, sillä joulun lähestyessä

ja vastaavasi toukokuun paikkeilla

työpaikoilla syntyy enemmän henkisen

puolen ongelmia.

Tyypillisessä yhteydenotossa soittaja

pyytää Paunosta käymään koululla esimerkiksi

komeron tunkkaisen hajun

vuoksi. Home- ja sisäilmaongelmat ovatkin

tavallisia fyysisen työsuojelun asioita.

”Työpaikoilla tiedetään kyllä, kuka

on oman toimialueen työsuojeluvaltuutettu.

Tai ainakin se pitäisi tietää työpaikoille

jaettujen lappujen perusteella;

jokaisen työpaikan seinällä tulisi olla

pahvilappu, jossa näkyvät valtuutetun

yhteystiedot.” Itse työsuojelusta ei Paunosen

mielestä kuitenkaan vielä tiedetä

tarpeeksi, ainakaan hänen toimialueellaan.

Kynnys ottaa yhteyttä on kuitenkin

madaltunut, joten ehkä tietoisuus

on lisääntymään päin. Vastuukysymykset

ovat vielä kuitenkin paikoin epäselviä:

Porissa esimiesten tehtävän olisi

kirkastuttava ihmisille, sillä se on nimenomaan

johdon asia luoda työrauha. Työsuojelu

on siinä vain apuna.”

Koulutuksen ja yhteistyön

avulla tuloksiin

”Tässä työssä on erittäin hyvät mahdollisuudet

kehittää itseään ja ammattitaitoaan,

sillä koulutuksia järjestetään useasti.

Ei tätä hommaa opi kuin käytännössä”,

Paunonen toteaa. Koulutuksiin

osallistuu paljon muidenkin kaupunkien

työsuojeluvaltuutettuja, joten niissä

on mahdollista kysellä vastaavan alan

valtuutetuilta heidän kokemuksiaan.

Kokemustenvaihto onkin Paunosen

mukaan yksi tärkeimmistä koulutuksen

anneista. Muutenkin työ on hänen mielestään

mielenkiintoista ja melko vapaata.

Aikataulun saa määrätä itse, paitsi

että tietysti tilanteet, joissa on hengen

tai terveyden menettämisen vaara, tehdään

lainkin mukaan ensin. Paunonen

löytää työstä kuitenkin myös haittapuolensa:

”Riitatilanteet voivat joskus olla

vaikeita. Ne saattavat pyöriä päässä vielä

kotonakin, vaikka pitäisi pyrkiä siihen,

että työasiat jätettäisiin työpaikalle.”

Hän lisää vielä, että vakavaa riitaa ei

kannata lähteä selvittämään yksin, vaan

apuna tulisi käyttää koko työsuojeluverkostoa.

Siihen kuuluvat valtuutettujen

lisäksi työterveyshuolto, työsuojelupäällikkö

ja työsuojelupiiri. Paunonen painottaakin

yhteistyön merkitystä, ja nykyään

esimerkiksi kaupungin rakennusvirastokin

on osa yhteistyöverkostoa:

”Jos nurkasta löytyy hometta, eihän se

työsuojeluvaltuutettu sitä korjaa, vaan

se on rakennuspuolen hommia. On tärkeää,

ettemme sooloile yksin, vaan että

käymme esimerkiksi rakennusmestarin

kanssa paikalla ja arvioimme yhdessä terveyden

menettämisen vaaran.”

Antero Kivelä toteaa, että ainakin teknisellä puolella työntekijöillä on

riittävästi tietoa työsuojelusta. Työntekijät osaavat nykyään vaatia

oikeanlaiset varusteet ja suojaimet.

Terveisiä työntekijöille:

”Oman työn kehittäminen ja tarkkailu

ovat hyödyksi, työntekijäthän työpaikan

olosuhteet parhaiten tuntevat. Henkisen

hyvinvoinnin takaamiseksi on tärkeää

välittää työtoveristaan. Kaikilta vaaditaan

myös tiettyä hienotunteisuutta; sillä

on merkitystä miten kiperänkin asian

toiselle esittää. Esimiehille sanoisin vielä,

että epäkohtiin tulisi jämäkästi puuttua,

olivatpa ne sitten henkisiä tai fyysisiä.

Mitä pidempään ongelmat jatkuvat,

sen vaikeammiksi ne tulevat.”

Ennaltaehkäisyä

ja ergonomiaa

Leila Vallisen vastuualue

työsuojeluvaltuutettuna

on hyvin moninainen.

Suurin työllistäjä

on sosiaalikeskus,

mutta lisäksi hänelle

kuuluvat pienet hallintokunnat

sekä kulttuuripuoli. Vallinen toimii toista

kautta työsuojeluvaltuutettuna. Ennen

valtuutetun toimikausia hän on ollut

sosiaalikeskuksen työntekijänä kotiavustajana

ja kodinhoitajana lähes 30

vuotta. Sosiaalikeskuksella tärkein työsuojelupuolen

asia on oikeiden menetelmien

ja työvälineiden käyttö toisen


Karhun

Palvelus

9

Riskien arviointi työn alla

puhuvat

ihmisen hoivaamisessa. ”Ergonomia on

yksi tärkeimmistä asioista. Suurin terveysriski

sosiaalipuolella on ihmisen nosto-

ja siirtotapahtuma, vaikka nykyään

onkin olemassa kaikenlaisia apuvälineitä”,

Vallinen kertoo. Hänen mukaansa

työpaikoilla on olemassa nostovastaavia,

jotka opastavat ja kannustavat oikeisiin

työmenetelmiin, jotta työtä opittaisiin

oikeilla tekniikoilla aidosti keventämään.

Lisäksi Vallinen tekee työpaikkakäyntejä

ja vie ajankohtaista tietoa työpaikoille.

Hänen mukaansa henkisen ja

fyysisen työsuojelun välille on hänen toimialallaan

vaikea vetää rajaa: ”Työni sisältää

molempia, nyt kuitenkin näkyy

selvästi huonon ja sateisen kesän vaikutus.

Työntekijät eivät koe samoin rentoutuneensa

loman aikana kuin lämpimänä

kesänä. On selvää, että edessä on

iso suma henkisen puolen asioita.” Sisäilma-asiat

ja melumittaukset ovat tyypillisiä

fyysisen työsuojelun osa-alueita.

Vallinen näkee ennaltaehkäisevän toiminnan

erittäin tärkeänä. Erilaiset koulutukset

ja suunnitelmat ovat välttämättömiä,

jotta ongelmia ei syntyisi. Vallinen

tekee tiiviisti yhteistyötä sosiaalikeskuksen

työntekijöiden työkykyä ylläpitävän

projektin, KuntoSos:n kanssa.

KuntoSos on vuosien aikana vakiintunut

osaksi sosiaalikeskuksen henkilöstön

hyvinvointia ja työkykyä edistäviä palveluja.

Työsuojelusta tiedetään työpaikoilla

Vallisen mukaan melko hyvin,

aktiiviset ihmiset tietävät säännökset ja

määräykset hyvinkin tarkasti. ”Olen lisäksi

käynyt lähes kaikissa kohteissa, joten

periaatteessa ihmisten pitäisi tietää

kuka on heidän työsuojeluvaltuutettunsa

ja keneen ottaa ongelmatilanteissa yhteyttä”,

hän lisää. Työturvallisuuslaki uudistui

viime vuonna ja Vallisen mukaan

tämä uusi laki sopii paremmin esimerkiksi

sosiaalipuolelle ja naisvaltaisille

aloille. Se antaa parempia työvälineitä

väkivallan uhan, häirinnän ja yksintyöskentelyn

ongelmiin.

Hienointa työsuojeluvaltuutetun

työssä Vallisen mielestä on erialiset ihmiskontaktit

sekä se, että työssä oppii

tuntemaan eri ammattinimikkeiden

työnkuvat ja työmenetelmät. Kiinteistöasiat

ja sisäilmaongelmat hän kokee

vaikeiksi: ”Niihin on vaikea puuttua,

koska Porin kaupungilla ei ole rahaa.

Remontit ovat usein suuria ja kustannukset

korkeita.”

Terveisiä työntekijöille:

”Kun työpaikalla tulee ongelmia, niitä tulisi

ensin käsitellä esimiehen kanssa. Jos ne

eivät yrityksistä huolimatta selviä, otetaan

työsuojeluun yhteyttä. Minuun saa toki

aina ottaa yhteyttä, mutta mielestäni tämän

kuuluisi olla se reitti, sillä työturvallisuus ja

työterveys ovat johdon vastuulla. Työntekijöiltä

vaaditaan joskus pitkäjänteisyyttä,

sillä muun muassa remontit ovat aikaa vieviä.

Mitään asiaa ei saa tässä ja heti.”

Teknisellä

puolella

tiedetään

työsuojelusta

Teknisen sektorin

työsuojeluvaltuutettuna

toimii ensimmäistä

kauttaan mittamies

Antero Kivelä.

Hän on työskennellyt

Porin Vedessä 25 vuotta. Myös

hänen työnkuvansa koostuu sekä henkisestä

että fyysisestä työsuojelusta:

”Fyysiseen puoleen kuuluu muun muassa

tarkastaa, tarvitsevatko jotkut toimipisteet

parannuksia ja että varusteet

ovat kunnossa. Henkiseen työsuojeluun

kuuluvat lähinnä erilaiset riita-asiat”,

Kivelä kertoo. Hän viettää suurimman

osan päivästä kentällä eri toimipisteissä.

Sieltä sen tiedon hänen mukaansa

parhaiten saa, eikä ainoastaan toimistossa

istumalla. Työsuojelusta tiedetään Kivelän

mukaan ainakin hänen toimialueellaan

riittävästi: ”Työntekijät osaavat

tänä päivänä vaatia ja pyytää esimerkiksi

oikeanlaiset suojaimet ja välineet.” Hän

kuitenkin lisää, että vaikka työntekijöille

sanalla ”työsuojelu” on positiivinen kaiku,

työantajille näin ei välttämättä ole,

sillä lähes kaikki parannukset maksavat.

Kivelän mielestä parasta työsuojeluvaltuutetun

työssä on uusiin, eri alojen

työntekijöihin tutustuminen. Työ on

myös monipuolista ja vaihtelevaa, yksikään

päivä ei hänen mukaansa ole samanlainen.

”Riidat ovat joskus ilkeitä.

Aina ei voi varmuudella sanoa, kuka on

oikeassa ja niin asia saattaa jäädä vaivaamaan

ja sitä alkaa miettimään, että menikö

se nyt niin kuin pitikin”, Kivelä

toteaa työn haittapuolista. Työ ei myöskään

rajoitu vain viiteen päivään ja kahdeksaan

tuntiin, sillä hänelle saattaa iltaisin

tai jopa viikonloppuisin tulla puhelinsoittoja

etenkin työntekijöiden tai

esimiesten välisistä ristiriidoista. Murheita

on sitten vain kuunneltava. Myös

Kivelä pitää yhteistyötä erittäin tärkeänä.

Pääyhteistyökumppaneiksi hän luettelee

työterveyshuollon, virastojen

johtajat, kaupunginjohtajan, lautakuntien

puheenjohtajat, työsuojelupiirin,

työsuojelupäällikön sekä pääluottamusmiehet.

Työtapaturmat ovat hänen mukaansa

työpaikoilla vähentyneet. Väkeä lisäämällä

niitä saataisiin Kivelän mielestä

vähennettyä entisestään: ”Ne putoaisivat

lisää, jos kaupungille palkattaisiin

enemmän työntekijöitä. Nyt monessa

paikassa yksi ihminen joutuu tekemään

kahden ihmiset työt. Se aiheuttaa stressiä

ja turhia kiireestä johtuvia huolimattomuusvirheitä

ja –vahinkoja.”

Terveisiä työntekijöille:

”Koittakaa jaksaa, taistelu jatkuu!”

Sari Sirola

Kuvat: Sari Sirola

■ Huhtikuussa

2004 käynnistettiin

Porin kaupungin

työpaikoilla

työturvallisuuslain

mukainen

riskien arviointi,

jonka tulee

olla tehtynä vuoden

loppuun

mennessä. Työkaluna

käytetään

hallintokuntiin

toimitettua materiaalipakettia

lomakkeineen.

Riskien arviointi

on systemaattinen

prosessi, jonka perustana

on työssä esiintyvien vaarojen

tunnistaminen kiinnittäen

erityisesti huomiota työssä mahdollisesti

esiintyviin seuraaviin

vaaratekijöihin:

• Fysikaaliset vaaratekijät

• Tapaturman vaarat

• Ergonomia

• Kemialliset ja biologiset vaaratekijät

• Henkinen kuormittuminen

Jos havaittuja vaaroja ei voida täysin

poistaa, tulee niiden merkitys

työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle

arvioida eli määrittää

riskin suuruus. Arvioinnin perusteella

tehdään valinnat turvallisuuden

parantamiseksi.

Riskien arvioinnin ja hallinnan

vaiheet

Hallintokuntiin on muodostettu

niin kutsutut koordinaatioryhmät

toiminnan käynnistämiseksi.

Vaarojen tunnistaminen

toteutetaan esimiehen johdolla

työpisteittäin/työryhmittäin

käyttäen apuna työntekijöiden

asiantuntemusta. Riskien suuruudesta

päättää ja niiden merkityksen

arvioi toimintaa varten

muodostettu arviointiryhmä.

Arviointiryhmän antamat toimenpide-ehdotukset

viedään

hallintokunnan lakisääteiseen

työsuojelun toiminta-ohjelmaan,

jonka säännöllinen päivittämi-

■ Työtapaturmakehitys on vuoden

2003 aikana ollut oikean

suuntainen. Tapaturmien määrä

on alhaisin viimeiseen viiteen

vuoteen. Vakuutusyhtiökäsittelyyn

menneiden yli kolmen päivän

poissaolon ja/tai tutkimusja

hoitokustannuksia aiheuttaneiden

sekä työolosuhteissa että

työmatkalla sattuneiden tapaturmien

määrä on edellisvuoteen

verrattuna vähentynyt 57:llä tapaturmalla.

Tapaturmataajuudessa

on saavutettu kaupungin

Riskienhallintaraportissa vuonna

2000 asetettu tavoite päästä kuntien

keskimäärään eli noin 21 tapaturmaan

miljoonaa tehtyä työtuntia

kohden. Ilahduttavaa on

että vakavilta tapaturmilta on

vältytty ja tapaturmien vähentyminen

on kohdistunut sekä työnen

palvelee

suunniteltujen

toimenpiteiden

toteutumisen

seurantana.

Koordinointiryhmän

tehtävänä

on pitää

työsuojelutoimikuntana

toimiva

yhteistyötoimikunta

ajan tasalla riskien

arviointityön

edistymisestä.

Riskien arvioinnin

tietolähteenä

voidaan käyttää jo olemassa

olevaa tietoa kuten aiempia

turvallisuustarkasteluja, työterveyshuollon

työpaikkaselvityksiä,

työsuojelutarkastusten pöytäkirjoja,

kemikaaliluetteloita ja

käyttöturvallisuustiedotteita sekä

tapaturmatilastointia.

Työsuojelu ja työterveyshenkilöstö

ovat käytettävissä asiantuntijoina

riskien arviointityössä,

mutta vastuu sen toteuttamisesta

kuuluu työnantajalle ja koko

linjaorganisaatiolle.

Menestystä vaativalle työlle!

Ulla Roininen

työsuojelupäällikkö

Tapaturmien määrä vuonna 2003

alhaisin viimeiseen viiteen vuoteen

olosuhteissa että työmatkalla sattuneisiin

tapaturmiin.

Yleisin tapaturman aiheuttanut

tapahtuma on ollut kaatuminen,

useimmiten loukkaantunut

ruumiinosa jalat ja yleisemmin

aiheutunut vamma nyrjähdys.

Vakuutusyhtiön maksamat

henkilöstön tapaturmista aiheutuneet

välittömät korvaukset olivat

219 694 euroa ja lakisääteisen

tapaturmavakuutuksen kokonaiskustannukset

486 176 euroa.

Meillä käytössä oleva lakisääteisen

tapaturmavakuutuksen rajoitetun

omavastuun hoitosopimus

merkitsee sitä, maksetut

korvaukset laskutetaan kaupungilta.

Tapaturmia ja niistä aiheutuvia

kustannuksia vähentämällä

voivat hallintokunnat ratkaisevasti

vaikuttaa omaan tapaturmavakuutuksen

maksuprosenttiinsa.

Lisäksi käynnissä oleva riskienhallintaan

liittyvä kilpailu

antaa menestyneille hallintokunnille

saamansa hyvityksen muodossa

mahdollisuuden panostaa

henkilöstönsä virkistystoimintaan.

Useat hallintokunnat ovatkin

aktiivisella työturvallisuustoiminnalla

kyenneet merkittävästi vaikuttamaan

sattuneiden tapaturmien

määrään. Käynnissä olevan

riskien arviointityön tavoitteena

on edelleen parantaa työturvallisuutta

kaikilla työpaikoilla.

Ulla Roininen

työsuojelupäällikkö


10 Karhun

Palvelus

Sinfonietta

Porin sitkeä Sinfonietta

Pori Sinfonietta aikoo konsertoida

koko syksyn kaikesta

huolimatta”, kertoo intendentin

virkaa hoitava Ritva

Ulmas orkesterin tämän syksyn

suunnitelmista. Taiteilijoiden kanssa

on enimmäkseen sovittu, että alkuperäiset,

kulttuurilautakunnassa vahvistetut

konsertit siirretään ensi vuoden

puolelle. Tänä syksynä järjestetään runsas

kymmenen konserttia ja lisäksi Sinfonietta

on mukana Porin oopperassa:

”Ooppera toimii normaalisti ja oopperayhdistys

maksaa kapellimestarin ja

solistit, joten meille ei koidu mukana

olosta ylimääräisiä kustannuksia”, Ulmas

toteaa. Tämän syksyn orkesteri toimii

pääosin oman väen voimin, ilman kapellimestaria.

Ulmaksen mukaan on olemassa

joitakin koko orkesterin teoksia,

joita voidaan soittaa ilman kapellimestaria

ja lisäksi yleisölle saadaan mukavia

konserttiohjelmia pienemmillä kokoonpanoilla.

Täysin ilman solistia ja kapellimestaria

orkesterin ei kuitenkaan tarvitse

soittaa: ”Voimme toteuttaa ulkopuolisella

rahoituksella Diakoniapäivien

konsertin 2.10. Keski-Porin kirkossa,

jossa solistina on saksofonisti Jukka

Perko”, Ulmas kertoo. Hän lisää vielä,

että todennäköisesti myös Porin Lyseon

125-vuotisjuhlakonsertti yhdessä Mamban

kanssa sekä Itsenäisyyspäivän aaton

konsertti yhdessä Satakunnan Sotaveteraanikuoron

kanssa toteutuvat.

Pori Sinfonietta on esiintynyt useasti lehtien sivuilla kesän ja

syksyn aikana. Vaikean taloustilanteen johdosta konsertteja on

jouduttu perumaan ja huhut jopa koko konserttitoiminnan

lopettamisesta ovat mietityttäneet. Miten toimintaa aiotaan

jatkaa tästä eteenpäin?

Uudenlaista luovuutta

Suurin osa orkesterista on hyväksynyt

omatoimilinjan vaihtoehtona sille, että

ei tehtäisi mitään. Ulmaksen mukaan

ohjelmatoimikunta kokoontuu varsin

innostuneesti ja ihmisten päässä pyörivät

koko ajan uudet ohjelma- ja konserttisuunnitelmat.

Orkesterissa on 25

keskenään erilaista muusikkoa, joiden

ominaispiirteitä ja luovuutta voidaan nyt

hyödyntää ja jotka pääsevät tässä tilanteessa

uudella tavalla esille.

Syksyn aikana Pori Sinfonietta ei ole

päässyt soittamaan ”kotisaliinsa” Promenadikeskukseen,

mutta esiintymistiloja

on löydetty onneksi muualta: ”Kiitos

Palmgren-konservatorion, he tarjosivat

apuaan tässä tilanteessa. Me tarjoamme

heille toisenlaista apua, joten tämä on

todellista oravannahkavaihtokauppaa”,

Ulmas naurahtaa. Orkesteri on päässyt

soittamaan myös Rantakartanoon ja lisäksi

monet yksittäiset henkilöt ja yhteisöt

ovat tarjonneet varteenotettavia

konserttipaikkoja. Ne ovat olleet Ulmaksen

mielestä hyviä ja mielenkiintoisia

kohteita, joihin tullaan mahdollisesti

palaamaan myöhemmin. Vaikka paikkoja

periaatteessa olisi tarjolla, Ulmas

toteaa kiitollisena, että Promenadikeskus

ei ole täysin poissuljettu vaihtoehto

tänä syksynä: ”Promenadikeskusta hallinnoiva

yhtiö on tehnyt tarjouksen, jonka

puitteissa voimme pitää siellä kolme

konserttia ja osan niiden harjoituksista.”

Normaali konserttitoiminta

jatkuu ensi vuonna

Ulmaksen mukaan kapellimestarit ja

solistit ovat ottaneet sopimusten purkamisen

yllättävän hyvin. Valtaosalle konsertin

siirtäminen ensi vuoden puolelle

on ollut täysin sopiva ratkaisu. ”Monet

konsertit siirtyvät vielä sovittuina kokonaisuuksina.

Tässä tuleekin nyt samalla

tehtyä vuoden 2005 kevään ja osa syksynkin

ohjelmistosta”, Ulmas toteaa.

Hän lisää vielä, että monella solistilla on

takana vuosien, jopa vuosikymmenten

yhteistyö, eikä se tähän tilanteeseen kaadu.

Normaalin konserttitoiminnan pitäisi

jatkua ensi vuodesta alkaen. ”Talousarviohan

alkaa alusta vuonna 2005. Nyt

ollaan oltu siinä tilanteessa, että toimintarahat

loppuivat jo elokuussa. Nyt kun

ensi ja seuraavia vuosia ryhdytään tekemään,

kaikki toimenpiteet on mietittävä

niin että raha riittää koko vuodeksi”,

Ulmas sanoo. Selkeitä lisäsäästökohteita

tämän vuoden aikana hänen on vaikea

enää löytää. Heidän täytyy pitää

tiukkaa periaatetta, että kun joku kulu

tulee, äärimmäiseen asti mietitään josko

sitä ilman kuitenkin pärjättäisiin. Yksi

hankala asia Ulmaksen mukaan tulee

olemaan sairaslomasijaiset: ”Sairaslomia

tulee väistämättä, mutta tässä tilanteessa

ei voi lähteä siitä, että aina hankitaan

sijainen. Täytyy todella tarkkaan miettiä

jos sittenkin pärjättäisiin ilman. Tämä

ei missään nimessä kuitenkaan tarkoita

sitä, että jonkun työpanos on turha, tilanne

on nyt vain on mikä on.” Seuraava

tärkeä asia tämän syksyn jälkeen on

saada uusi kapellimestari. Normaali käytäntö

on, että uuden taiteellisen johtajan

etsintä aloitetaan heti, kun on tiedossa,

että sillä hetkellä voimassa oleva

sopimus ei jatku. Kapellimestarisopimuksissa

on vuoden molemminpuolinen

irtisanomisaika. Nyt Sinfonietta on

normaalista aikataulusta jäljessä uuden

taiteellisen johtajan etsinnässä, mutta

Ulmas vakuuttaa, että asia hoidetaan

heti, kun tämänhetkisen taloustilanteen

kanssa päästään vähän eteenpäin. ”Tammikuusta

lähtien konserttitoiminta palautuu

normaaliksi, mutta myös syksyn

osalta haluan toivottaa kuulijat tervetulleiksi

Sinfoniettan konsertteihin!”

Sari Sirola

Syksyllä 2004

Ke 13.10.2004

PORI SINFONIETTAN KONSERTTEJA

Porin Lyseo klo 19

Liput 25 €

Porin Lyseon 125-juhlakonsertti

Markku Johansson, kapellimestari

Mamba –yhtye ja Kalliohorns

Pe 22.10.2004 Oopperan Matilda ja Nikolai ensi-ilta

Promenadisali klo 19 Johtaa Hannu Bister

Liput 45/40/30 € Muut esitykset: 28., 29. ja 30.10.

Eläkel. 40/35/27 € sekä 9., 10. ja 11. joulukuuta

Ensi-ilta 50 €

To 04.11.2004

Promenadisali klo 19

Liput 14/11/6 €

Pe 19.11.2004

Promenadisali klo 19

Liput 14/11/6 €

To 25.11.2004

Promenadisali klo 19

Liput 14/11/6 €

Su 05.12.2004

Promenadisali klo 15

Liput 25 €

Konsertti

Solisti: Juuso Wallin, käyrätorvi

Hindemith: Sonaatti

Mozart: Käyrätorvikvintetto

Orff: Carmina burana, puhaltimille

Richter: Sinfonia no 6 D-duuri

Konsertti

Cornelia Bronzetti, viulu

Vivaldi: Vuodenajat

Kevyttä klassista

Eri solisteja

Itsenäisyyspäivän aaton konsertti

Johtaa Pertti Pekkanen

Ville Salonen, tenori

Satakunnan Sotaveteraanikuoro

13. – 17.12.2004 Joulukonsertteja

Vanhainkodeissa, Antinkartanossa jne.

Pori Sinfonietta pidättää itsellään oikeuden muutoksiin.

Pori Sinfonietta järjestää myös joulukonsertin, sen tarkka ajankohta ja

ohjelma ovat vielä avoinna lehden painoonmennessä. Joulukonsertista löydät

tiedot Sinfoniettan www-sivuilta:

www.pori.fi/sinfonietta.

Porin kaupungin työntekijät saavat konserttilipuista 2 euron alennuksen

lipun oston yhteydessä henkilökuntakorttia esittämällä. Tervetuloa!

Erilaista soittajan arkea

■ Vuorottelevat konserttimestarit

Marja From ja Titel Iacovache-Pana

toteavat yhteen ääneen,

että soittajan arki on tällä

hetkellä melko erilaista kuin

yleensä. Suurin eroavaisuus on

harjoitustiloissa: ”Olemme vuosien

ajan tottuneet tulemaan Promenadiin

harjoittelemaan, mutta

nyt joudumme hyppimään

paikasta toiseen. Väillä joutuu oikein

miettimän että missäs meillä

he harjoitukset olivatkaan”, he

naurahtavat. From ja Iacovache-

Pana ovat mielissään, että Pori

Sinfonietta pääsee syksyn aikana

harjoittelemaan ja konsertoimaan

myös Promenadikeskuksen

saliin, joka on orkesterille paras

mahdollinen paikka.

Sekä From että Iacovache-Pana

kuuluvat ohjelmatoimikuntaan.

He saavat miettiä ja suunnitella

konserttien ohjelmistoa itse, tosin

rajoitetusti: ”Meillä on määrätty

määrä orkesterin omistamia

nuotteja, joita voimme käyttää.

Lisäksi saatamme löytää joitakin

teoksia kirjastosta, mutta niillä

meidän onkin sitten pärjättävä.”,

From toteaa. Normaalisti orkesteri

vuokraa nuotteja, itse asiassa

osaa nuoteista ei pysty kuin

vuokraamaan, mutta tässä tilanteessa

se ei ole mahdollista.

Titel Iacovache-

Pana ja Marja

From odottavat

uuden budjettikauden

käynnistymistä,

jotta

orkesteri voisi

palata normaaliin

konserttitoimintaan.

Tunnelma paranee

päivä päivältä

Fromin mielestä tunnelma orkesterin

sisällä on varsin hyvä. Suuri

enemmistö on positiivisella

mielellä mukana harjoituksissa ja

esityksissä. ”Osalla on vaikeuksia

hyväksyä tätä tilannetta, se on

osittain luonnekysymys. Varsinkin

harjoituspaikkojen alituinen

vaihtaminen saattaa masentaa,

sillä niiden taso vaihtelee melkoisesti”,

hän kertoo. From ja Iacovache-Pana

löytävät tilanteesta

kuitenkin paljon positiivista:

”Nyt me joudumme aivan eri

tavalla ottamaan vastuuta, koska

siellä edessä ei ole ketään neuvomassa.

Opimme tästä syksystä

valtavasti, ja toivottavasti

osaamme tulevaisuudessa hyödyntää

oppimaamme.” Iacovache-Pana

lisää vielä, että yhteistyö

toimii nyt syvemmällä tasol-

la, sillä toista täytyy kuunnella

enemmän ja hänen kanssaan täytyy

oppia pelaamaan saumatonta

yhteistyötä.

Alkusyksystä orkesterin sisäinen

henki oli Fromin mukaan

kireä, koska tilanne oli kaikille

uusi ja näin huono taloustilanne

tuli monelle aikamoisena yllätyksenä.

Tilanne on kuitenkin paranemaan

päin ja nyt Sinfoniettalla

on ollut todella hyviä harjoituksia

ja tulevia konsertteja

odotetaan innolla. From kertoo,

että tänä syksynä on ollut mielenkiintoisia

konsertteja ja että

yleisöltäkin on tullut paljon hyvää

palautetta: ”Ihmiset ovat pitäneet

siitä, että lavalla on erilaisia

kokoonpanoja. Ehkä tämä on

virkistävää vaihtelua myös yleisölle.”

Tulevaisuuden suunnitelmat

ovat orkesterille selvät: ”Haluamme

palata Promenadiin heti kun

mahdollista, alamme etsiä uutta

taiteellista johtajaa sekä tietenkin

tarvitsemme myös hyviä solisteja.

Toiveena on myös, että orkesterin

täyttämättä jätetyt paikata

saataisiin täytettyä”, From listaa

ensi vuoden tavoitteita. Laitoskonserteilla

on aina ollut kova

kysyntä, mutta muutamaan vuoteen

niitä ei olla saatu mahtumaan

ohjelmistoon. Tänä vuonna

konsertteja kuitenkin ehditään

joulun alla pitämään. Laitoskonsertteja

tehdään paitsi

vanhainkoteihin ja sairaaloihin,

myös Antinkartanoon: ”Antinkartanon

joulukonserttia odotamme

innolla, sillä siellä meitä

odottaa vuoden paras yleisö”,

From ja Iacovache-Pana sanovat

yhdessä.

Sari Sirola

Kuva: Sari Sirola


Karhun

Palvelus

11

Ostolaskujen käsittely uudistuu

OLKA-projekti on käynnistynyt

Ostolaskujen käsittelyä

ollaan muuttamassa

sähköiseksi. Projektin

nimenä on OLKA

(ostolaskujen kierrätys ja

arkistointi), ja se on

käynnistynyt toden teolla

elokuussa.

■ Projektia on työstämässä talouspäälliköitä,

kirjanpitäjiä, ostoreskontranhoitajia

ja tietohallinnon

suunnittelijoita. Projektin

aikana suunnitellaan ja otetaan

käyttöön uusi sähköinen toimintamalli

niin, että ensimmäiset

laskut käsitellään sähköisesti jo

ensi keväänä. Koko kaupunki

siirtyy sähköiseen toimintatapaan

vuoden 2005 loppuun

mennessä. Projektin aikataulu on

tiukka, joten lyhyessä ajassa on

tehtävä paljon selvitys- ja suunnittelutyötä

myös hallintokunnissa.

Paperiset laskut eivät

enää kierrä

Kun siirrytään sähköiseen toimintatapaan,

laskut käsitellään ja arkistoidaan

sähköisessä muodossa.

Ensivaiheessa joudutaan toimittajilta

tulevia laskuja skannaamaan,

mutta jatkossa yhä suurempi

osuus laskuista saadaan valmiiksi

sähköisessä muodossa, verkkolaskuina.

Kun paperiset laskut eivät

enää kierrä, voidaan laskunkiertoprosessia

hallita paremmin ja

kierrätys nopeutuu. Sähköinen

arkisto ei vie hyllymetrejä, ja sieltä

laskut on helppo löytää tarvittaessa

pitkänkin ajan päästä.

Ei pelkkää

tietotekniikkaa

OLKA-projekti ei ole pelkkä tietojärjestelmäprojekti,

vaikka siinä

uutta tekniikkaa otetaankin

käyttöön. Nyt on suunniteltava

uudelleen toimintoketjut tilaamisen

toiminnoista lähtien. Projektin

onnistumisen edellytyksenä

on hallintokuntien halu kehittää

toimintaansa.

Rummusta lisätietoa

Kaupungin intranettiin Rumpuun

(http://rumpu.pori.fi) on

OLKA:lle tehty oma sivusto ja

sinne kerätään projektin aikana

syntyvää materiaalia. Seuraa

OLKA-sivustoa, niin tiedät mitä

on tekeillä!

Lisätietoja Marja Aho, projektisihteeri

Porin kaupungin koululaisten

iltapäivätoiminta koulutusviraston

koordinoimaksi

Iltapäivätoiminta jatkuu

kaikilla kaupungin alaasteilla

ja kahdessa

yksityiskoulussa. Tärkein

muutos aikaisempaan on

se, että 1.8. 2004 alkaen

koululaisten

iltapäivätoiminta on Porin

kaupungin organisoimaa

toimintaa, jonka

koordinoijana on

koulutusvirasto.

■ Seuraavan kahden vuoden ajan

toteuttajina ovat osaltaan TUL

Satakunnan piiri, Porin ev.lut.

seurakuntayhtymä, Björneborgs

svenska samskola ja Porin seudun

steinerkoulu.

SAMKin julkaisut kaupaksi netissä

Satakunnan

ammattikorkeakoulu on

avannut julkaisukaupan,

joka toimii internetissä

osoitteessa www.samk.fi/

julkaisut. Julkaisukauppaan

pääsee myös suoraan

SAMKin etusivulla olevasta

bannerista.

Iltis-toiminta tapahtuu kouluilla

lukuunottamatta Kalaholman,

Musan ja Mäntyluodon kouluja,

joiden oppilaiden iltis-toiminta

on läheisissä seurakunnan tiloissa.

Toejoen koulun iltis-toimintaa

on sekä koululla että seurakunnan

tiloissa. Koulutoimi

tarjoaa päivittäisen välipalan ja

koulujen tilojen siivouksen sekä

tapaturmien hoidon koulutapaturmien

tapaan. Koulukuljetusetu

säilyy myös iltapäivätoiminnan

osalta, mutta uusia kuljetusajoja

ei hankita. Toiminnassa tarvittavasta

irtaimesta materiaalista

ja välineistöstä vastaa iltis-toiminnan

toteuttaja.

Iltapäivätoiminta ei siis kuitenkaan

ole koulun järjestämää toimintaa

– kuten opetustoiminta

- eikä koulun henkilöstö vastaa

iltapäivätoiminnasta. Koulut kylläkin

tekevät iltis-toimijoiden ja

iltis-oppilaiden huoltajien kanssa

tarvittavaa yhteistyötä.

Koulutusvirasto laskuttaa

huoltajia iltis-ryhmien ohjaajien

pitämien osallistumislistojen perusteella.

Kuukausimaksu lasta

kohden on 20 ¤, ja huoltaja voi

sosiaalisin ja huollollisin perustein

hakea maksuvapautusta sosiaalitoimelta,

joka ilmoittaa

myönteisen päätöksen koulutusvirastoon.

Jari Kaasinen

Koulutuspäällikkö

Koulutusvirasto

■ Kaupan avulla tuodaan SAM-

Kin julkaisutoimintaa tunnetuksi

yhteistyökumppaneille, mm.

muille korkeakouluille. Julkaisuja

on voinut aiemminkin tilata,

mutta organisoitu kauppapaikka

on puuttunut.

Julkaisutoiminnan tarkoituksena

on tuoda esille ja julkisuuteen

ammattikorkeakoulun osaamisalueita

sekä tuottaa työelämää

palvelevaa ja yleistä hyvinvointia

edistävää tutkimustietoa.

Julkaisutoiminta palvelee SAM-

Kin ydintehtäviä, jotka ovat koulutus,

tutkimus- ja kehitystyö

sekä aluekehitys. Se vaikuttaa

omalta osaltaan SAMKin maineeseen

korkeakouluna ja tukee

tavoitteiden ja vision toteuttamista

ja profiloitumista tärkeimmille

osaamisalueille.

Julkaisusarja A-D on perustettu

vuonna 1999, ja siinä julkaistaan

neljää erityyppistä julkaisua.

Julkaisuilla on ISSN-numero.

Julkaisusarjan painetuilla julkaisuilla

on yleensä myös kansallinen

ISBN-tunnus. Sarjassa A

Tutkimukset (ISSN 1457-0688)

julkaistaan mm. henkilökunnan

tekemiä tutkimuksia, erinomaisia

opinnäytetöitä ja tilattuja tutkimuksia.

Sarjassa B Raportit

(ISSN 1457-0696) julkaistaan

SAMKin toimintaan ja projekteihin

liittyviä raportteja ja selvityksiä

sekä niiden koosteita.

Sarja C Oppimateriaalit (ISSN

1457-070X) sisältää henkilökunnan

yksin tai ryhmässä tuottamia

innovatiivisia oppimateriaaleja.

Sarjassa D Muut julkaisut (ISSN

1457-0718) julkaistaan säännöllisesti

ilmestyviä vuosikirja-tyyppisiä

hyvin toimitettuja julkaisuja

tai lehtiä sekä kirjoja tai muita

julkaisuja, jotka poikkeavat tutkimukset-sarjan

tai raportit-sarjan

luonteesta.

Lisätietoja:

julkaisusarjan päätoimittaja,

suunnittelija Anne Sankari

puh. 620 3036

anne.sankari@samk.fi

Keittiömestari

Juhani Lahden

SIENIPAISTOS

1 annos rahkavoitaikinaa

200 g suolasieniä

100 g pekoniviipaleita

2-3 tomaattia

1 iso sipuli

basilikaa

oreganoa

Munamaito:

2 munaa

1 dl maitoa

valkopippuria

(suolaa)

- valmista rahkavoitaikina

- liota suolasienet kylmässä vedessä (tai kiehauta suola pois,

huuhdo kylmäksi)

- leikkaa sienet hienoksi ja samoin sipuli

- kalttaa tomaatit ja hienonna

- leikkaa pekoni suikaleiksi ja paista kevyesti pannussa

- ruskista pekonirasvassa sipulit ja sienet

- lisää hienonnettu tomaatti

- anna hautua muutama minuutti

- lisää pekonisuikaleet ja mausteet, tarkista maku

- vuoraa paistosvuoka voitaikinalla, pistele haarukalla taikinaa

- levitä päälle sienimuhennos

- kaada päälle munamaito HUOM!! Jos sienimuhennos on

suolaista, ei suolaa munamaitoon!

- paista 200 ºc lämmössä n. 40 min, uunin alaosassa (pohjan tulee

olla kypsä)

LANTTUPATA

1 kg lanttua tai naurista, 1,5 cm X 1,5 cm kuutio

3-4 dl kasvislientä

400 g sipulia pieninä kuutioina

150 g paprikaa pieninä kuutioina

öljyä

Maustamiseen voi käyttää:

yrttisuolaa, salviaa, rosmariinia, muskottia, mallassiirappia

2 dl smetanaa

1 dl persiljaa

150 g venäläistä suolakurkkua, kuutioina

5-10 valkosipulin kynttä

- keitä lanttukuutiot kasvisliemessä kypsiksi (ei muusiksi), säästä

liemi

- hauduta sipuli ja paprikakuutiot öljyssä

- lisää kypsät lanttukuutiot ja mausta esim. muskotilla ja siirapilla

sekä yrttisuolalla (lisää tarvittaessa vähän lanttujen keitinlientä)

- lisää smetana, kurkkukuutiot, murskattu valkosipuli ja persilja

- kuumenna

MAKOISA KASVISKIUSAUS

4-5 perunaa

1-2 porkkanaa

3-4 varsisellerin vartta tai 1/2 juuriselleriä

1-2 sipulia

2-4 valkosipulin kynttä

yrttisuolaa

n. 1 tl kirveliä

n. 1/2 tl paprikajauhoa

150 g sulatejuustoa

2 dl kasvislientä

- suikaloi kasvikset tulitikkumaisiksi, freesataan

- kuutioi sipuli, freesataan

- lado kasvikset mausteiden kanssa kerroksittain voideltuun

vuokaan

- liuota sulatejuusto kiehuvaan kasvisliemeen ja kaada

kasvissuikaleiden päälle

- kypsennä kiusausta 200º c n. 1 tunti

Tarjoa kiusausta hyvän salaatin ja leivän kera tai lisäkkeenä

tukevammalla aterialla.

YRTTISÄMPYLÄT

3 dl vettä

25 g hiivaa

1 dl hienonnettua persiljaa

muutama neulanen rosmariinia

1 tl hienonnettua timjamia

1 tl hienonnettua meiramia

1 tl hienonnettua kirveliä

2 valkosipulin kynttä

1 tl suolaa

1/2 tl mustapippuria

4-5 dl vehnäjauhoja

2 1/2 dl sämpyläjauhoja

1/2 dl öljyä

- liuota hiiva käden lämpöiseen veteen

- lisää hienonnetut yrtit, murskatut valkosipulit, mustapippuri,

suola, öljy ja jauhot

- vaivaa taikina hyvin ja anna sen kohota peitettynä

kaksinkertaiseksi

- leivo taikinasta sämpylöistä tai 2 patonkia

- kohota

- paista sämpylät 200 ºc noin 10-15 minuuttia

PARATIISIN PASTA

n. 250 g spagettia

vettä

1 tl suolaa

1 rkl öljyä

kastike

n. 500 g parsakaalia

100 g pekonia

1/2 purjoa

1 tlk tomaattimurskaa

1 dl hienonnettua persiljaa

2-3 valkosipulin kynttä

1 tl rakuunaa

suolaa

mustapippuria

2 dl juustoraastetta

Ota kastikkeeseen parsakaalista vain kukinnot, kypsennä kukinnot

lähes kypsiksi, höyrytä tai kypsennä mikrossa. Hauduta purjorenkaat

pannulla kuutioidun pekonin joukossa, lisää tomaattimurska ja anna

hautua reilu 5 min. Lisää joukkoon persiljasilppu, puristetut

valkosipulin kynnet ja mausteet, hauduta hetki ja tarkista maku.

Lisää vettä tarvittaessa. Lisää joukkoon parsakaalin kukinnot ja nauti

keitetyn pastan kera. Ripottele pinnalle juustoraaste, esim.

parmesania.

LIPTAUNJUUSTO

250 gr rahkaa

1-2 tl sulaa voita

1/2 rkl sinappia

1/2 rkl paprikajauhetta

2 tl hienonnettua kaprista

1 rkl hienonnettua raakaa sipulia

1 tl murskattua kuminaa

1 rkl hienonnettua ruohosipulia

( 2 hienonnettua anjovisfilettä)

Rahka, voi, sinappi ja paprikajauhe hierotaan tasaiseksi. Lisätään

hienonnettu kapris, sipuli ja kuminat, ruohosipuli (ja anjovis).

Sekoitetaan hyvin ja pannaan tarjolle pieneen kannelliseen kulhoon

tai ruukkuun. Anna maustua 1 vrk kylmässä. Tarjoa patongin,

hapankorppujen tai keksien kera.

MOUSSAKA

500 g jauhelihaa

2 suurta sipulia

4 valkosipulin kynttä

1/2 tl timjamia

1/2 tl rosmariinia

1/2 tl salviaa

3 rkl tomaattisosetta

100 g porkkanaa suikaleina

100 g palsternakkaa suikaleina

50 g selleriä suikaleina

50 g purjoa suikaleina

Lihat ja sipuli ruskistetaan. Lisätään muut aineet ja haudutetaan hetki.

800 g munakoisoa tai puolet perunaa

Viipaloi munakoisot, suolaa kevyesti (30 min), huuhdo ja kuivaa. Paista

öljyssä.

Juustokastike:

3 rkl öljyä

6 rkl vehnäjauhoja

6 dl maitoa

4 dl juustoraastetta

suolaa

mustapippuria

2 keltuaista

Valmistetaan maitokastike. Muista keittää noin 5 min. Lisää

juustoraaste. Lisää lopuksi keltuaiset hieman jäähtyneeseen

kastikkeeseen.

Lado voideltuun, korppujauhotettuun vuokaan munakoisoviipaleita,

lihaseosta ja juustokastiketta kerroksittain ja päällimmäiseksi

juustoraastetta. Paista uunissa 200 ºc noin 45 minuuttia.

SUKLAAVAAHTO = MOUSSE

75 g taloussuklaata

1 rkl pölysokeria

2 1/2 rkl vettä

1/2 tl pikakahvijauhetta

4 munankeltuaista

4 munanvalkuaista

3 liivatelehteä

- paloittele suklaa ja sulata vedessä

- lisää joukkoon liotetut liivakot sekä pölysokeri

- lisää kahvijauhe ja munankeltuaiset yksi kerrallaan hyvin

vatkaten

- jäähtyneeseen seokseen lisätään kovaksi vaahdoksi vatkatut

valkuaiset, varovasti sekoittaen

- laita hyytymään annos maljoihin ja kylmään

- koristele kermavaahdolla ja mantelilastuilla


12 Karhun

Palvelus

Seija Saarinen

Sosiaalikeskus

Kuva: Seija Saarinen

PORIN VAMMAISNEUVOSTO -

30 vuotta toimintaa vammaisten olojen parantamiseksi

Porin vammaisneuvosto, Suomen

vanhin vammaisneuvosto,

on perustettu v. 1974. Se on

sääntöjen mukaan vammaisjärjestöjen

ja kaupungin yhteistyöelin.

Se on aloitteita tekevä ja

neuvoa antava elin, joka välittää

eri vammaisryhmien näkemyksiä

kaupungin eri hallintokunnille.

Neuvoston tulee huolehtia

vammaisten ihmisten eduista

sekä heidän tarpeidensa huomioon

ottamisesta kaupungin kaikessa

suunnittelussa ja palvelujen

kehittämisessä.

Vuoden 2004 syksyllä Porin

Vammaisneuvosto viettää 30-

vuotisjuhlaa. Eetunaukiolla järjestettiin

10.9.2004 yleisötapahtuma,

jolloin porilaisilla oli tilaisuus

tulla tutustumaan Porin

Vammaisneuvoston ja porilaisten

vammaisjärjestöjen toimintaan.

Vammaisneuvosto tekee aloitteita

ja kirjelmiä vammaisten olojen

parantamiseksi ja seuraa esitettyjen

muutosten toteutumista.

Lisäksi järjestetään myös luento-

ja keskustelutilaisuuksia

ajankohtaisista vammaisia koskevista

asioista.

Porin vammaisneuvostoon kuuluu 35 järjestöä:

1. Hoivatuki Ry

2. Polioinvalidit Ry:n Satakunnan osasto

3. Satakunnan Kuulovammaisten Lasten Tuki Ry

4. Porin Kuurojen Yhdistys Ry

5. Porin Mielenterveystoiminnan Tuki Ry

6. Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Ry

7. Satakunnan aivohalvaus- ja afasia yhdistys Ry

8. Satakunnan Allergia- ja Astmayhdistys Ry

9. Porin Seudun CP-yhdistys Ry

10. Porin Seudun Diabeetikot Ry

11. Porin Seudun Invalidit Ry

12. Porin Seudun Hengitysyhdistys Ry

13. Porin Seudun MS-yhdistys Ry

14. Porin Seudun Reumayhdistys Ry

15. Satailco Ry

16. Satakunnan Epilepsiayhdistys Ry

17. Satakunnan Munuais- ja Elinsiirtoseura Ry

18. Satakunnan Näkövammaiset Ry

19. Satakunnan Psoriasisyhdistys Ry

20. Porin Seudun Sydänyhdistys Ry

21. Satakunnan Syöpäyhdistys Ry

22. Satakunnan Syöpäyhdistys Ry (Porin Seudun

paikallisosasto)

23. Sotainvalidien Veljesliiton Porin Seudun Sotainvalidit

r.y.

24. Sydänlapset r.y. / Satakunnan Sydänlapset

25. Porin Seudun Lihastautiklubi

26. Suomen Kuurosokeat Ry

Porin vammaisneuvoston puheenjohtaja Raimo Setälä.

27. Porin Seudun Parkinson-yhdistys Ry

28. Porin Seudun Dementiayhdistys Ry

29. Porin Kuuloyhdistys Ry

30. Satakunnan Meniere-yhdistys Ry

31. Satakunnan Autismi-, MBD- ja Dysfasiayhdistys

SAMDY ry

32. Hengityslaitepotilaat Ry Porin alue

33. Satakunnan Selkäyhdistys Ry

34. Porin ja ympäristökuntien Keliakiayhdistys

ry

35. Satakunnan Aivovammayhdistys ry

Porissa kokoontui 7.2.1974 Porin

Suomalaisen Säästöpankin kerhohuoneella

joukko vammaisjärjestöjen

Historiikki - 2004 edustajia sekä sosiaali- ja lastenhuoltolautakunnan

edustajat, Diakonialaitoksen

edustaja ja sivistys- ja sosiaalitoimen

apulaiskaupunginjohtaja.

Järjestöt kaipasivat vammaisille sopivia asuntoja, asuntolaa ja palvelutaloja,

suojatyötoimintaan kaivattiin lisäystä ja vaikeasti liikuntavammaisille ja näkövammaisille

kuljetuspalvelua. Lisäksi toivottiin, että kaikissa rakentamiseen liittyvissä

suunnitelmissa huomioitaisiin myös liikuntavammaiset. Taloudellisen tuen puutetta

pidettiin myös yhtenä järjestöjen yhteisistä ongelmista. Esiin tuli myös yhteistyön

lisääminen ja yhteisten kokoontumistilojen hankkiminen. Tiedottamisen ja kuurojen

tulkkausavun lisäämista toivottiin.

Neuvottelujen tuloksena perustettiin Porin Vammaishuollon neuvottelukunta,

jonka säännöt hyväksyttiin 22.3.1974. Vuoden 1984 alusta Porin vammaishuollon

neuvottelukunta muuttui Porin vammaisneuvostoksi, johon tällä hetkellä kuuluu 35

vammaisjärjestöä.

Vammaisneuvoston puheenjohtajina ovat toimineet Arvo Harolin vuosina 1974-

1985, Ilona Wessman vuosina 1986-1997 ja Raimo Setälä vuodesta 1998 alkaen.

Vammaisneuvoston sihteerinä toimii sosiaalintoimen työntekijä. Vammaisneuvostossa

on edustus järjestöjen lisäksi sosiaalitoimesta, terveystoimesta ja kaupunginhallituksesta.

Kun tarkastellaan perustamiskokouksessa esillä olleita asioita, voidaan todeta, että

niistä tavoitteista, mitkä silloin asetettiin vammaisten olojen parantamiseksi, jotkut

eivät ole vieläkään toteutuneet ja useimmat asiat ovat vielä 30 vuoden jälkeenkin

tärkeitä kehittämiskohteita.

Satakunnan Hyvinvointikeskus VERSO II -projekti järjesti keväällä 2002 Porin

vammaisneuvoston pyynnöstä kyselyn porilaisille järjestöille “kumppanuustalohankkeesta”.

Kumppanuustalon ideana olisi saada saman katon alle useita erilaisia

toimijoita ja muodostaa näiden toimijoiden välinen yhteisö ja asiakkaille tarkoitettu

yhteistoimintapiste.

Yksi erityisen tarkoituksenmukainen vaikuttamisen muoto vammaisten ja myös

toimivan yhteiskunnan kannalta kokonaisuudessaan ovat paikalliset vammaisneuvostot.

Niille olennaisinta on yhteistyö viranomaisten sekä vammaisten henkilöiden ja

heidän läheistensä kesken.

I L O I S T A

SYYS-JOULUKUUN VIIKKOMENU 2004

MAANANTAI

Ma 13.9. – 13.12.

klo 16.30-17.30

MAANANTAI

Ma 13.9. – 13.12.

klo 18.30-19.30

MAANANTAI

Ma 13.9. – 13.12.

klo 17.30-21.00

L

I

RIVITANSSI alkeet

I K U N T A A

NUORISOTALO/peilisali

Isolinnankatu 12, ohjaajana Elina Laivo

VESIJUMPPA

MERI-PORIN UIMAHALLI

NAISTEN JA MIESTEN

KUNTOSALI

MERI-PORIN UIMAHALLI/ kuntosali

TIISTAI

NAISTEN JUMPPA

Ti 14.9. – 14.12. URHEILUTALO/palloilusali 3

Klo 16.15-17.00

KESKIVIIKKO

Ke 15.9. – 15.12.

klo 16.30-17.30

TIISTAI

Ti 5.10. - 21.12.

klo 21.00-22.00

KESKIVIIKKO

Ke 15.9. – 15.12.

klo 17.30-19.00

TORSTAI

To 16.9. – 16.12.

klo 16.15-17.00

LATINOMUSIIKIN

TAHTIIN

NUORISOTALO ALASALI, ohjaajana

Elina Laivo

SÄHLYÄ

á 3 € PORIHALLI

OHJATTU SAUVAKÄVELY

+ uinti ja sauna

LÄHTÖ PORIN MAAUIMALAN EDESTÄ

KEPPIJUMPPA

URHEILUTALO/palloilusali

TIISTAI JA TORSTAI KAIKILLE klo 15.00-20.00AVANTOUINTI

KESKIVIIKKO NAISILLE klo 15.00-20.00 YYTERIN LEIRINTÄALUE/

saunarakennus

LAUANTAI KAIKILLE klo 12.00-16.00 á 1,85 €

Ti 5.10. ALKAEN

MYÖTÄTUULI YHTEISTYÖTERVEISIN

Pertti Mäkelä 621 1381 044 701 1381

Henkilöstöosasto ja hallintokunnat neuvottelevat maksullisten kuntosalien

käytön tukemisesta vuoden 2005 alusta lähtien.

Valkoinen varis

- monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden päivät

Porissa 18. – 20.11.2004

■ Joukko satakuntalaisia, monikulttuurisuuden

ja kansainvälisyysasioiden parissa

toimivaa tahoa, järjestää yhteistyössä

Valkoinen Varis – monikulttuurisuuden

ja suvaitsevaisuuden päivät Porissa

18 - 20.11.2004. Valkoinen varis –tapahtuma

pyrkii verkottamaan alueen

monikulttuurisia toimijoita sekä lisäämään

tietoa eri kulttuureista ja sen myötä

edistämään suvaitsevaisuutta. Tapahtuma

järjestetään ensimmäistä kertaa ja

iloinen yllätys on ollut, kuinka kaikki

toimijat ovat ottaneet haasteen positiivisella

mielellä vastaan!

Kolmen päivän aikana järjestetään

useita eri ikäisille ihmisille suunnattuja

monikulttuurisuus- ja kansainvälisyystapahtumia.

Tulossa on seminaareja,

näyttelyitä ja konsertteja sekä myös koulut

ovat mukana omalla teemapäivällään.

Valkoisen variksen päätapahtuma on

Monikulttuuriset messut, jotka järjestetään

Promenadikeskuksen aulassa lauantaina

20.11.2004. Messuilla esitellään

mm. ystävyysseurojen toimintaa ja paikallisten

maahanmuuttajien taitoja -

esiintyypä messuilla baritoni Juha Suominenkin!

Messukävijät voivat myös kokeilla

puuesineiden koristemaalausta ja

pitsien nypläystä sekä opetella kirjoittamaan

nimensä arabiaksi. Lisäksi tarjolla

on pieniä maistiaisia japanilaisesta ja

iranilaisesta ruokakulttuurista sekä kansanlauluja

Kalinka-lauluyhtyeen esittämänä.

Päivät huipentuvat lauantai-iltana Satakunnan

taidetoimikunnan Ilon ja valon

Satakunta –viikon päättäjäisjuhlaan,

Vihanpitoihin - tänä vuonna päättäjäisjuhla

tosin kulkee nimellä Monikulttuuriset

Vihanpidot!

Valkoisen variksen tapahtumat ovat

avoimia kaikille, joten tervetuloa joukolla

mukaan!

Lisätietoja ohjelmista ja kellonajoista

saatavana lähiaikoina, mm. Satakunnan

Monikulttuuriyhdistyksen kotisivuilta:

http://members.tripod.com/smyhd

Valkoinen varis –tapahtumaa koordinoi

Satakunnan Monikulttuuriyhdistys

ry. Tapahtuman suunnittelussa ja päivien

järjestelyissä ovat mukana:

Diakonia-ammattikorkeakoulu

Eurajoen Kristillinen opisto

Kulttuuritalo Annankatu 6

Mannerheimin lastensuojeluliitto /

Satakunnan piiri

Porin Aikuiskoulutuskeskus

Porilaiset kulttuurijärjestöt ry /

Kulttuurityöpaja

Porin Lastenkulttuurikeskus

Porin Palveluopisto

Porin Seudun Kalevalaiset naiset ry

Porin Työväenopisto

Porin Yliopistokeskus

SataGlobal -hanke

Satakunnan Ammattikorkeakoulu

Satakunnan Bändiyhdistys ry /

Bändikeskus

Satakunnan taidetoimikunta /

läänintaiteilijat

Taito Talli ry/Romako-projekti

Tihe-projekti

Työväen sivistysliitto TSL:n

Porin Seudun opintojärjestö

Krista Leväjärvi

Kansainvälisyyskoordinaattori

Koulutusvirasto


Karhun

Palvelus

13

Suomen Hyötytuuli Oy:n tuulivoimakapasiteetti

kaksinkertaistui elokuun

lopussa, kun Raaheen, Rautaruukin

tehdasalueelle valmistui uusi 11,5

megawatin tuulipuisto.

Niin Raahen kuin Porinkin tuulivoimaloiden

tornit on valmistettu Porissa

Hollming Works Oy:n konepajalla.

Porissa kotipaikkaansa pitävä

Suomen Hyötytuuli Oy maamme

suurin tuulivoiman tuottaja. Vuonna

2003 yhtiö tuotti noin kolmanneksen

Suomen tuulivoimasta. Kuluvana

vuonna yhtiö kaksinkertaisti

sähköntuotantonsa kun Raahen

tuulipuisto otettiin käyttöön.

Hyötytuulen Porin ja Raahen

tuulipuistojen vuotuinen

sähköntuotanto on yhteensä noin 50

miljoonaa kWh. Tämä vastaa noin 20

000 kerrostaloasunnon tai 2500

sähkölämmitteisen omakotitalon

vuotuista sähkönkulutusta. Suomen

Hyötytuuli Oy on toteuttanut tähän

asti suurimmat investoinnit

tuulivoimaan Suomessa. Yhteensä

Poriin ja Raaheen on investoitu 24

miljoonaa euroa.

Porilaista työtä

Suomen Hyötytuuli Oy:n omistavat

yhdeksän suomalaisen kaupungin energiayhtiöt.

Pori Energia on yksi yhtiön

omistajista ja hankkii pääosan tuulisähköstään

Hyötytuulen kautta. Omistuksen

ja sähkönhankinnan lisäksi Pori

Energia on vahvasti mukana tuulivoimatoiminnassa

käytön ja kunnossapidon

kautta. Pori Energia hoitaa sekä Porin,

että Raahen tuulivoimaloiden huollon,

kunnossapidon ja valvomotoiminnan.

Myös Hyötytuulen tuulivoimaloiden

rakentamisessa näkyy porilainen työnjälki.

Sekä Porin että Raahen laitosten

tornit on valmistettu Porissa Hollming

Works Oy:n konepajalla. Lisäksi Pori

Energian asentajat olivat mukana molempien

tuulipuistojen pystytystyössä.

Tuulivoiman tuotanto siirtyy

merelle

Tuulivoiman tuotanto Euroopassa suuntautunee

tulevaisuudessa yhä enemmän

merelle koska tuuliolosuhteet ovat merellä

paremmat ja offshore ratkaisu mahdollistaa

suuren mittakaavan tuulipuistojen

rakentamisen. Vaikka maailman

ensimmäinen merituulipuisto valmistui

Suomen Hyötytuuli Oy on maamme johtava tuulivoiman tuottaja

Tuulivoimaloissa

näkyy porilainen työnjälki

jo 10-vuotta sitten, on ensimmäiset

suuren mittakaavan offshore projektit

toteutettu vasta äskettäin. Tähän asti

suurin toteutunut projekti on vuonna

2003 pystytetty Nystedin 165 MW:n

tuulipuisto Tanskassa. Tuulipuisto koostuu

seitsemästäkymmenestäkahdesta 2.3

MW:n tuulivoimalasta.

Suomen uusituvan energian edistämisohjelmassa

on asetettu tavoitteeksi

nostaa tuulivoiman osuus maamme

sähköntuotannosta 1 %:n tasolle vuoteen

2010 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen

edellyttää Suomen nykyisen

tuulivoimatehon kymmenkertaistamista

nykyisestä 50 MW:sta 500 MW:n tasolle.

Tavoitetta ei tulla saavuttamaan

ilman suuren luokan tuulivoimainvestointeja.

Siksi myös Suomessa on selvitettävä

offshore tuulivoiman rakentamismahdollisuuksia.

Merituulivoimaa Tahkoluodon

edustalle?

Porissa on erinomaiset olosuhteet myös

merituulivoiman tuottamiselle. Tahkoluodon

alue on tuuliolosuhteiltaan erittäin

edullinen, alueella nyt sijaitseva

Hyötytuulen 2 MW:n tuulivoimala on

tuotannoltaan Suomen paras. Tahkoluodossa

sijaitseva 110 kV sähköasema,

Tahkoluodon ja Mäntyluodon syväsatamat,

alueella sijaitseva konepaja ja telakka

ovat kaikki offshore tuulipuiston

rakentamisen ja käytön kannalta merkittäviä

myönteisiä tekijöitä. Myöskin

ympäristönäkökulmasta paikka on sopiva

tuulipuistolle koska tuulipuisto sijoittuisi

melko kauas asutuilta alueilta

lähelle teollisuutta ja satamaa. Näistä

lähtökohdista Suomen Hyötytuuli Oy

on selvittänyt merituulipuiston rakentamismahdollisuuksia

Tahkoluodon

edustalla.

Rahoitus- ja lupakysymykset

haastavia

Merituulivoima on uutta tekniikkaa ja

offshore tuulipuiston toteuttaminen

edellyttää mittavia selvitystöitä. Suomen

pohjoisissa olosuhteissa tuuli- ja aaltokuorman

lisäksi on laskelmissa otettava

huomioon jään aiheuttamat voimat.

Suomen Hyötytuuli aloitti Tahkoluodon

tuulipuistoon liittyvät selvitykset

vuonna 2001. Vaikka selvityksiin on panostettu

mittava määrä aikaa työtä ja

rahaa, on runsaasti työtä vielä jäljellä.

Tähän mennessä valmistuneet tutkimukset

osoittavat, että merituulipuiston

toteuttaminen Tahkoluotoon on jääolosuhteista

huolimatta teknisesti mahdollista.

Keskeiset kysymykset hankkeen

toteutumisen kannalta ovatkin rahoitusja

lupa-asiat.

Suurten pääomakustannusten johdosta

ei tuulivoiman tuottaminen ilman

valtion tukitoimenpiteitä ole taloudellisesti

kannattavaa. Merituulipuistossa

pääomakustannusten osuus on ainakin

puolitoistakertainen maalle rakentamiseen

verrattuna. Suomen ensimmäisen

merituulipuiston rakentaminen sisältää

merkittäviä taloudellisia riskejä, joten

hankkeen toteutumisen keskeinen

edellytys on valtiovallan merkittäviä panostus

investointituen muodossa.

Koska ”pohjoisiin jääolosuhteisiin”

sijoittuvaa merituulivoimalaa ei ole aikaisemmin

toteutettu, on mm. rahoituksen

ja vakuutusten järjestäminen

haastavaa. Tästä johtuen olisi tärkeää

saada käytännön kokemusta merituulivoiman

toiminnasta Suomen olosuhteissa.

Kokemusten hankkimiseksi Suomen

Hyötytuuli Oy harkitseekin parhaillaan

nykyisen tuulipuistonsa laajentamista

yhdellä merelle sijoitettavalla tuulivoimalalla.

Suunniteltu sijoituspaikka on

Tahkoluodon edustalla lähellä nykyistä

2 MW:n voimalaa.

Timo Mäki

Maili Tamminen

Pori Energia

Kuvat: Pori Energia

Porin matkailukesä 2004

Porin matkailutoimisto toimi Promenadikeskuksessa

kävelykadulla ensimmäistä

kesää,minkä lisäksi matkailutoimistolla

oli myös lukuisia muita opastus-

ja infopisteitä eri puolilla kaupunkia.

Toimistossa henkilökuntaa lisättiin

neljällä matkailuneuvojalla, joista kaksi

palveli matkailuneuvonnassa ja kaksi

huolehti Pori Jazzin perhemajoituksessta.

Neljä Pori helppiä liikkui ympäri

kaupunkia matkailijoiden apuna. Matkailutoimistossa

kävi asiakkaita lähes

5.000 ja puheluita vastaanotettiin 3.500

ja sähköposteja 600. Asiakaskontakteja

oli yhteensä runsas 9.000 keskustan

matkailutoimistossa.

Reposaaressa toimi kaksi opastuspistettä,

joista toinen oli Merimestan palvelurakennuksessa,

ja toinen Reposaaren

linnakepuistossa. Porin ortodoksiseen

kirkkoon palkattiin myös opas kesän

ajaksi. Yyterin matkailualueen uudessa

infokeskuksessa työskenteli kolme

henkilöä.

Yyterin infokeskuksen

top ten –kysymykset

Infokeskus lunasti paikkansa heti ensimmäisenä

kesänä ja osoittautui suosituksi

matkailijoiden käyntikohteeksi. Kesän

aikana siellä vieraili lähes 3.000 kävijää

kysymässä Yyterin matkailualueen palveluista.

Vieraita oli ympäri Eurooppaa

ja kaukaisimmat vieraat tulivat Japanista

asti. Ilmaiseksi soitettavaan palvelupuhelimeen

0800-90290 vastaanotettiin

400 puhelua heinäkuun aikana.

Kesän top ten -

kysymyksiä:

1) Löytyykö Yyteristä

vielä vapaata mökkiä

tai huonetta?

2) Minkälaisia juhannustapahtumia

Yyterissä on?

3) Tuuleeko tarpeeksi

ja mistä päin?

(kysyjinä surffaajat)

4) Onko alueella

suihkuja tai saunaa?

5) Onko alueella

vuokrattavia polkupyöriä?

6) Missä saa harrastaa vesihiihtoa?

7) Löytyykö alueelta koirarantaa?

8) Miten bussit kulkevat kaupungin

keskustaan?

9) Missä voi grillata makkaraa?

10) Onko infokeskuksessa Buranaa,

laastaria, pinsettejä, alkometriä, Samariinia...?

Porin elinkeinokeskus ja matkailutoimisto

kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitaan

onnistuneesta kesästä ja hyvästä

yhteistyöstä. Ensi kesänä infokeskus avataan

1.6. ja se palvelee vieraita 15.8. asti.

Matkailutoimittajat

Pori Jazzeilla

Porin matkailutoimisto, Rauman matkailutoimisto

ja Satakunta Tourist ovat

kutsuneet matkailualan vieraita useana

vuonna Pori Jazzeille. Tänä kesänä kutsuttiin

matkailutoimittajat, joita saapui

kymmenkunta viihtymään Raumalle ja

Poriin. He saapuivat keskiviikkona 21.7.

Raumalle ja kävivät risteilyllä Kylmäpihlajan

majakalla. Torstaina he tutustuivat

Raumaan ja sen lähiseutuun. Porissa

ohjelmassa oli ensin kiertoajelu Reposaarelle

ja Yyteriin, jonka jälkeen

vuorossa oli Kirjurinluodon konsertti.

Vieraat viihtyivät erinomaisesti ja osa

jäikin Poriin loppuviikoksi.

Sade ei haitannut Porin

matkailukesää

Porin matkailukesä oli vilkas sateisesta

säästä huolimatta. Matkailualueella liikkui

runsaasti sekä kotimaisia että ulkomaisia

matkailijoita. Yyterissä järjestettiin

useita eri järjestöjen ja yhdistysten

kesäkokoontumisia, ja varauksia on tehty

myös ensi kesälle. Viralliset kesän matkailutilastot

valmistuvat syksyllä, jolloin

saamme tietoomme täsmälliset tiedot

yöpymisvuorokausista. Varmistaaksemme

myös ensi kesän tuloksen Pori osallistuu

mm. syyskuussa Osaava nainen

tapahtumaan, lokakuussa Asu viihtyisämmin

–messuille ja Satakunnan matkailun

myyntikiertueelle, ja ensi vuoden

tammikuussa Matka 2005 –messuille.

Ritva Hellman

Maria Suni

Porin Matkailutoimisto


14 Karhun

Palvelus

Maauimala valmiiksi ensi talvena

Maauimala vuodesta 1957

tähän päivään

■ Maauimala valmistui ja vihittiin tarkoitukseensa 5.6.1957. Ensimmäisenä

vuonna maauimalassa kävi 106 336 maksanutta asiakasta.

■ Maauimalan on suunnitellut professori Yrjö Lindegren, joka on suunnitellut

myös Helsingin olympiastadionin. Museovirasto on ottanut maauimalan

suojelukohteeksi.

■ Alusta alkaen porilaiset ovat ottaneet maauimalan omakseen. Tähän

mennessä siellä on käynyt runsaat 4,7 miljoonaa asiakasta. Voidaankin sanoa,

että keskimäärin jokainen porilainen on käynyt maauimalassa yli 60 kertaa.

Maauimalan kolmas saneerausvaihe on

käynnistynyt. Viimeinen rakennusvaihe

käsittää sen osuuden uimalan rakennuksista,

joka jää sisäänmenoaukon

vasemmalle eli lentokentän puolelle.

Uimala on tulevan talven avantouintikäytössä

rakentamistyöstä huolimatta.

■ Maauimalan kolmas rakennusvaihe

käynnistyi niin, että sisäänkäynnin vasemmalle

puolelle jäävästä rakennuksesta

päätettiin purkaa suuri osa kokonaan.

Tenniskenttien puoleisesta päästä osa

säilytetään. Purkutyö käynnistyi syyskuun

puolivälissä. Teknisen palvelukeskuksen

tekemän arvion mukaan kaupungille

tulee edullisimmaksi rakentaa

osa tiloista kokonaan uudestaan. Perusparannettuun

itäsiipeen valmistuvat

kevääseen mennessä yhdistetty lipunmyynti

ja kahvio, yleisövessat, myös invakäyttöön

soveltuva tilaussauna sekä

varastotiloja. Kahvion ja lipunmyynnin

toiminta on tarkoitus järjestää yrittäjäpohjalta

eli samalla tavoin kuin molemmissa

uimahalleissa ja urheilutalossa.

Maauimalan myyntitoiminta on suunniteltu

niin, että uimalan ulkopuolelle

tulee muutamia kahvion asiakaspaikkoja

niille, jotka eivät mene uimalaan eivätkä

maksa sisäänpääsymaksua. Koko

maauimalan perusparannustyö on valmis

keväällä 2005. Itäsiiven rakentamisen

lisäksi ennen kevään 2005 avajaisia

on myös ongelmaa aiheuttaneet allaspinnoitteet

tarkoitus saada kuntoon. Uima-

lan perusparannus osoittautui varsin

haastavaksi rakennus- ja suunnittelukohteeksi,

kuten ennalta osattiin odottaa.

Uudistuksia piti tehdä mm. turvallisuuden

vuoksi, mutta vanhaa sai muuttaa

mahdollisimman vähän, koska kysymyksessä

on suojeltu kohde. Uimalan

rakenteet joutuvat koville suuren vesimassan

ja kemikaalien vuoksi. Ulkorakenteiden

on myös kestettävä sekä auringon

että pakkasen rasitukset. Maauimalan

saneerauksen kokonaiskustannukseksi

tulee 4,4 miljoonaa euroa. Seuraava

peruskorjattava, iso liikuntakohde

Porissa on keskustan uimahalli, jonka

saneeraus on tarkoitus toteuttaa vuosina

2006-07.

Kimmo Rinne

Vapaa-aikavirasto

■ Maauimala on ollut myös suurten uintikilpailujen näyttämönä. Pohjoismaiset

uintimestaruuskilpailut pidettiin v. 1965. Suomen uintimestaruuskilpailut

on järjestetty maauimalassa kolmesti: vuosina 1963, 1967 ja 1974.

■ Maauimalan ensimmäinen peruskunnostus tehtiin vuosina 1979 - 1980.

Tällöin uusittiin mm. vedenpuhdistusjärjestelmä ja ison altaan pohja valettiin

uudelleen. Kustannuksia kertyi 5,2 milj. markkaa. Vuonna 1980 maauimala

avattiin peruskorjauksesta johtuen vasta heinäkuussa.

■ Maauimala on suojelukohde ja sellaisena myös korjaajalle haastava.

Maauimalan peruskorjaus on jaettu kolmeen eri osaan, joista kaksi on

valmistunut. Kolmas vaihe aloitetaan ensi syksynä. Maauimalan korjaustöiden

kustannusarvio on 4,366 milj. euroa.

Lukkarinsannan vanha vesilaitos purettiin

■ Vanha pumppuasema ehti toimia lähes

50 vuotta ja tämän jälkeen käyttämättömänä

rapistuakin. Sen rakenteiden

kunto oli 2000-luvun alussa jo hyvin

huono. Rakennus koettiin selväksi

turvallisuusriskiksi.

Museon lupa tarvittiin

Rakennusvalvontatoimisto myönsi Porin

Vedelle rakennuksen purkuluvan tämän

vuoden helmikuussa saatuaan asiata

puoltavan lausunnon Satakunnan

museolta. Porin Vesi otti talteen ennen

laitoksessa olleet vesihuoltohistoriallisesti

merkittävät 1930-luvun mitta- ja säätölaitteet.

Purkumateriaalin hyötykäyttö

Laitoksen purkumateriaalit käytetään

lähes kokonaisuudessaan hyödyksi. Tiilet

ja betoni murskataan 15 cm:n kappalekokoon

ja käytetään rakennemateriaalina

teissä ja penkoissa. Ensimmäinen

murskeen käyttökohde on Luotsinmäelle

rakenteilla olevan lintujen tähystystornipuiston

paikoitusalueen pohjarakennus.

Kaupungin ensimmäinen

vedenpuhdistuslaitos, vuonna 1936

valmistunut Lukkarinsannan vesilaitos eli

”pumppuasema” jäi Harjakankaan

tekopohjavesilaitoksen valmistuttua 1970-

luvun puolivälissä tarpeettomaksi.

Historian havinaa

Porissa vesijohtoasia pantiin vireille jo

vuonna 1908, mutta kesti 28 vuotta ennen

kuin kaupunki rakensi ensimmäisen

vesilaitoksen. Syynä tähän oli, että

ei päästy yksimielisyyteen, tultaisiinko

uudessa vesilaitoksessa käyttämään pohja-

vai pintavettä. Valtuusto epäsi

31.10.1933 lisämäärärahan pohjavesitutkimuksille,

kun tuolloin tehtyjen tut-

kimusten perusteella pidettiin ilmeisenä,

että jokivedestä saataisiin puhdistamalla

pohjavettä parempilaatuista talousvettä.

Veden laatu Kokemäenjoessa vaihteli

1930-luvulla suuresti vuodenaikojen

mukaan ja oli kuvausten mukaan ”aina

siksi värillistä, että piti käyttää apuna

myös kemiallista puhdistusta, jos kunnollista

nykyajan vaatimuksia täyttävää

vesijohtovettä tahdottiin saada.”

Vettä pumpattiin verkostoon vuoden

1937 aikana kaikkiaan 324.253 m 3 .

Vastaava luku Porissa v. 2003 oli

7.204.200 m 3 .

1950-luvulta nykyaikaan

Vesijohtoverkoston laajentuessa, vedenkulutuksen

kasvaessa ja laatuvaatimusten

tiukentuessa Lukkarinsannan alueelle

vanhan laitoksen viereen rakennettiin

uusi yhdistettyyn filtraattori-

ja hiekkasuodatustekniikkaan

perustuva vesilaitos

vuonna 1955. Vuonna 1936 valmistunut

laitos toimi uuden laitoksen

lisäkapasiteettina 1970-

luvun puoleen väliin saakka.

Kokemäenjoen vedenlaadun

heiketessä 1960- ja 1970-luvuilla

suunniteltiin ja rakennettiin

Noormarkun Harjakankaalle tekopohjavesilaitos,

jossa edelleenkin

puhdistetaan Tuuru- ja Tyvijärvistä

otettava raakavesi korkealaatuiseksi

talousvedeksi. Harjakankaan

laitos otettiin käyttöön

v. 1977. Sitä uusittiin ja tehostettiin

merkittävästi vuosina 2000-2001,

kun koko järjestelmän sähköistys ja automaatio

modernisoitiin ja puhdistusprosessiin

lisättiin mm. jatkuvatoiminen

dynaaminen hiekkasuodatus.

Ismo Lindfors

Porin Vesi


Karhun

Palvelus

15

Tunnustus ansiokkaasta liikenneturvallisuustyöstä

Liikenne- ja viestintäministeri

Leena Luhtanen

ojentamassa Markulle

ansiomitalia.

Entisen Rakennus- ja kiinteistölautakunnan

puheenjohtajien kuvagalleria julkaistiin

Telan kokoushuoneen seinällä on nyt historiallista katsottavaa.

Teknisen palvelukeskuksen liikenneinsinööri

Markku Setälä

oli yksi kymmenestä suomalaisesta,

jolle myönnettiin liikenneturvallisuusalan

ansiomitali

1.6.2004. Perusteena ansiomitalin

saannille on vähintään 15

vuoden ansiokas työskentely liikenneturvallisuuden

parantamiseksi

sekä se, että henkilön toiminta

on ollut yleisesti arvostettua.

Tämän liikenne- ja viestintäministeri

Leena Luhtasen Liikenneturvan

hallituksen esityksestä

myöntämän ansiomitalin sai tänä

vuonna myös neljä ulkomaalaista.

Kaiken kaikkiaan nyt luovutetut

ansiomitalit mukaan lukien

mitaleita on myönnetty yhteensä

164. Vuosittain myönnetään

kymmenisen uutta ansiomerkkiä.

-Ansiomitali on osoitus Porissa

tehdystä liikenneturvallisuustyöstä,

johon on osallistunut laaja

joukko henkilöitä TPK:sta ja

eri hallintokunnista, Markku

kertoo.

Onnittelut Markulle tästä

kunnianosoituksesta!

Titta Strömberg

TPK

Teknisen lautakunnan kokoushuonetta TPK:n toimitiloissa on kesäkuun

puolesta välistä koristanut vanhojen RKL:n puheenjohtajien sekä

nykyisen Telan puheenjohtajan valokuvat.

Kaikista entisistä puheenjohtajista saatiin kuvat ja paikan päälle Telan

kokouksen yhteydessä 18.6. järjestettyyn julkistamistilaisuuteen

saapui myös kolme entistä Telan puheenjohtajaa, Ossi Virtanen, Matti

Viljanen ja Lea Peltomäki.

RKL:n puheenjohtajina ovat toimineet

Hellman Väinö 1943-1949, 1955-1956

Grundberg Väinö 1949-1951

Keurulainen Yrjö 1951-1952

Nyberg Yrjö 1952-1955

Sirén F.G. 1956-1967

Saarinen Tauno 1967-1968

Määttänen Teuvo 1968

Säteri Ylermi 1968-1977

Helenius Otto 1977-1981

Virtanen Ossi 1981-1985

Viljanen Matti 1985-1990

Peltomäki Lea 1990-2001.

Sekä nykyisen Telan puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2001

alkaen Risto Jokisuo.

Muutoksen aika

Olen ollut mukana Karhunpalvelus -lehden tekemisessä jo parin

vuosikymmenen ajan. Työ lehden parissa on ollut antoisaa ja

monella tavalla opettavaista. Erityisen mieluisaksi olen kokenut

yhteistyön lehden toimituskunnan kanssa. Suunnittelu- ym.

palaverit ovat olleet hauskoja, idearikkaita ja jopa arjen piristäjiä

- ja mikä luonnollisesti tärkeintä - myös tuloksia tuottavia. Tästä

kiitokset tälle ryhmälle!

Siirtyessäni 1.10. hoitamaan Porin kaupungin valmiussuunnittelijan

tehtäviä toivotan Karhunpalveluksen lukijoille entistä

parempia lukuhetkiä lehden parissa sekä lehden tekijöille menestystä

ja tsemppiä henkilöstölehtemme edelleen kehittämisessä!

Lämpimin terveisin

Pekka Hammais

Äänestä!

KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄ!

Käytä äänioikeuttasi

kunnallisvaaleissa 24.10.2004

Ennakkoäänestys

13. – 19.10.2004

Porilaiset ehdokkaat

ovat esillä osoitteessa

www.pori.fi/kv2004

Ekaluokkalaisten

kouluihin heijastinliivit

Porin liikenneturvallisuustyöryhmä

hankki yhteistyössä kuuden

satakuntalaisen yrityksen kanssa

heijastinliivejä noin 1400 kpl.

Liivit hankittiin Karhukuntien

kaikille kouluille – myös Porin

kolmelle yksityiskoululle – käytettäviksi

1. luokkien oppilaille.

Kunnille ja yksityiskouluille liivit

jaettiin Porin opetusteknologiakeskuksessa

11.8. 2004, ja samalla

asiasta oli tiedotustilaisuus.

Porin kaupungin ala-asteen kouluihin

heijastinliivit toimitetaan

lähiaikoina.

Liivit tulevat koulujen omistukseen

ja tarkoitus on, että niitä

kierrätettäisiin seuraavina vuosina

taas uusille ekaluokkalaisille.

Vastuu käytöstä jää kouluille.

Ajatus on, että koulut edellyttäisivät

ekaluokkalaisiltaan liivien

käyttämistä ainakin pimeinä

vuodenaikoina koulumatkoilla ja

muilla kouluaikoina tapahtuvilla

siirtymisillä, joihin liittyy kulkemista

jalkaisin liikenteessä tms.

Tavoitteena on myös, että tulevina

vuosina liivejä saataneen

hankittua lisää ja huonokuntoisia

vaihdettua uusiin. Koulutoimi

ja liikenneturvallisuustyöryhmä

toivovat, että huoltajat osaltaan

tukisivat lastensa heijastinliivien

käyttöä koulumatkoilla.

Liivien hankinnalla on myös

tarkoitus tukea koulujen antamaa

opetusta ja kasvatusta “Turvallisuus

ja liikenne” –aihekokonaisuuden

osalta. Liikenneturvallisuustyöryhmä

toivoo, että

koulut edelleen pitävät liikennekasvatusta

tärkeänä ja käyttävät

tässä apunaan alan asiantuntijoita,

esimerkiksi koulupoliiseja,

sekä tekevät aktiivista yhteistyötä

kotien kanssa.

Yhteistyöyritykset kustansivat

laadukkaat kotimaiset heijastinliivit.

Tiehallinnon Turun tiepiiri,

Pori Energia, Satakunnan

Osuuskauppa, Satakunnan Puhelin

Oy, Satakunnan Liikenne

ja Satamaito osuuskunta saivat

muistoksi heijastinliivit ja kehystetyt

kunniakirjat liikenneturvallisuustyöryhmältä.

Jari Kaasinen

Koulutoimen

koulutuspäällikkö

Porin kaupungin koululaitos

Lukuvuoden 2004-2005

loma-ajat

Syysloma 20.10.-24.10.04

Joululoma 23.12.04-9.1.05

Talviloma 21.2.-27.2.05

Pääsiäisloma 25.3.-28.3.05

Vapaapäivät 6.5.05

Karhun Palvelus

Porin kaupungin henkilöstölehti

KarhunPalveluksen ilmestyminen 2004:

27.2., 26.4., 21.6., 4.10. ja 17.12.

Painopaikka: KEHITYS OY/ALLATUM OY Pori 2004

Päätoimittaja Tapio Furuholm Kaupungintalo, puh. 621 1165

Toimitussihteeri Pekka Hammais Henkilöstöosasto, puh. 621 1384

Ulla Eklund Terveysvirasto, puh. 621 3617

Seija Saarinen Sosiaalikeskus, puh. 621 6664

Ritva Hellman Matkailutoimisto, puh. 621 1272

Inna Helminen Satakunnan ammattikorkeakoulu, puh. 620 3052

Sirpa Mannila Porin Vesi, puh. 621 2501

Maili Tamminen Pori Energia, puh. 621 2102

Ulla-Maija Tommila Tekninen palvelukeskus, puh. 621 1902

Birgitta Tuunainen Koulutusvirasto, puh. 621 5213

Ulkoasu Tuulikki Poutanen Kehitys Oy, puh. 630 0209

Seuraava Karhunpalvelus

ilmestyy 17.12. 2004

Lehden 5/2004 materiaali viimeistään

2.12.2004 toimitukseen osoitteella:

HENKILÖSTÖOSASTO

Antinkatu 5, 28100 Pori

Osoite- ja henkilötietomuutokset:

Henkilöstöosastolle


16 Karhun

Palvelus

Kaupunginjohtajan

kiivaat

kaksi

kuukautta

-Yksityisyyttä

tässä työssä ei ole,

tämä on totaalista. Sen olen

joutunut näiden kahden

kuukauden aikana huomaamaan,

sanoo Aino-Maija-

Luukkonen ymmärtävässä

äänensävyssä.

Hän oli ilmeisen hyvin selvillä, millaiseen

virkaan hän oli tarjolla. Empien

hän myöntääkin; elokuun ensimmäisen

jälkeen ei ole paljon muuhun kuin työhön

jäänyt aikaa. Kirjallisuusharrastusta

hän on yrittänyt sovittaa tiukkojen aikataulujen

lomaan.

Ystävien merkitys kasvaa

-Jo tämän kokemuksen perusteella voin

sanoa, että vanhat ystävyyssuhteet ovat

tärkeitä. Niitä on hoidettava hyvin, sen

olen oppinut.

Aino-Maija Luukkonen pitää arvokkaana

sitä, että ystäväpiirissä myös kyseenalaistetaan

hänen tekemisiään.

- On rikkaus, että ystävät ovat kaukana

kunnallisesta toiminnasta. Ne keskustelut

auttavat pysymään hereillä myös

työasioissa, virnuilee hän.

Luukkonen puhuu mielellään kaupungin

henkilöstön työssä jaksamisesta.

Hän asettaa, tehtyihin tutkimuksiin

viitaten, kolme tärkeää ehtoa jaksamiselle:

työn pitää olla haasteellista, vaihtelevaa

ja monipuolista. Vaikka kaupunginjohtaja

ei itseään rinnasta tähän keskusteluun,

ulkopuolinenkin uskaltaa sanoa

noiden ehtojen täyttyvän. Yksi tekijä

listasta puuttuu – kaupunginjohtajan

vauhti on nopeusrajoitusten rajamailla.

Niin se on varmasti monilla

muillakin, ja siksi aihe onkin yhteiskunnallisen

keskustelun ykkösaiheita.

Koko kaupunkia katsoessaan kaupunginjohtaja

Luukkonen haluaakin, että

työkykyä ylläpitävään toimintaan luodaan

uusia muotoja.

- Keski-ikä nousee, tarpeet kasvavat,

tiivistää Luukkonen.

Uusia avauksia tarvitaan

Kun Aino-Maija Luukkonen puntaroi

kaupungin henkilöstön asemaa, hän

muistuttaa strategiasta: kaupunki ei irtisano

eikä lomauta tuotannollis-taloudellisista

syistä.

Samaan hengenvetoon hän huomauttaa

voimavarojen uudelleen kohdentamisesta.

Halonhakkuu, kielitaito,

perheasiat ja monet muut

asiat ovat pitäneet kaupunginjohtaja

Aino-Maija Luukkosen

esillä tiedotusvälineissä jo

kahdeksan kuukauden ajan eli

hänen valinnastaan lähtien.

Satakunnan Kansan sunnuntaipalstalla

hän on ollut viime

viikot ylivoimainen palstamillimetrien

voittaja. Oman huomionsa

ovat koonneet Sinfonietta,

uusi elinkeinoyhteistyö

ja vuoden 2004 talousarvion

oikaisu. Molemmat esimerkit,

mutta varsinkin runsas julkisuus

kertoo Porin kaupunginjohtajaan

kohdistuvasta

kiinnostuksesta. Asiallisesta

kiinnostuksesta voi olla vain

tyytyväinen.

- Olkoon esimerkkinä seudullinen taloushallinto,

jossa meillä on mahdollisuus

saada merkittäviä hyötyjä. Meidän

pitää kyetä siirtämään väkeä hallinnosta

palvelutuotantoon. Tätä ei kuitenkaan

henkilöstön tarvitse kokea minkäänlaisena

uhkana, rauhoittelee kaupunginjohtaja,

strategiaan viitaten.

Hänellä on myös vahva usko uuden

teknologian tuomista eduista. Sähköinen

laskujen käsittely ja sähköinen asiointi

laajemminkin voivat tuoda runsaasti

mahdollisuuksia.

-Eihän meidän näissä asioissa tarvitse

nollasta lähteä. Henkilöstölle on tärkeää,

että uusiin operaatioihin liittyy aina

koulutusta. Muutenhan asioista ei saa

mitään irti.

Aino-Maija Luukkonen muistuttaa,

että kohta elämme aikaa, jolloin kaikki

organisaatiot ja yritykset kilpailevat

työvoimasta.Toisaalta jo vuoden vaihteesta

alkaen väellä on mahdollisuus tehdä

töitä 68 vuotiaaksi.

- Tämä on meille mielenkiintoinen

kysymys. Se on suuri mahdollisuus.

Minun mielestäni suomalaisessa kulttuurissa

annetaan liian vähän arvoa kokemukselle,

koulutus korostuu liiaksi.

Toisaalta, jos kaikki haluavat lähteä eläkkeelle

mahdollisimman nopeasti, se kertoo

meistä työnantajana huolestuttavia

asioita, pohdiskelee Luukkonen.

Kaupunginjohtaja

Aino-Maija

Luukkonen on tavannut

kahden kuukauden

aikana tuhansia suomalaisvaikuttajia.

Tämä

keskustelu käytiin

Promenadikeskuksessa

tilaisuudessa, jolla oli

aiheellinen otsikko:

Kuuluuko nuorten ääni?

Henkilöstö mukaan

johtoryhmiin

Kaupungin hallinnossa otetaan uusi askel

kunnallisvaalien jälkeen. Kaikkien

kolmen kaupunginjohtajan tehtäväkuvan

mukaisesti valitaan johtoryhmät.

Näihin johtoryhmiin tulee vastaisuudessa

myös henkilöstön edustajat. Kokonaan

uutta tämä ei Porissa ole, osassa

hallintokunnissa näin on jo ollut.

- Odotan henkilöstön edustajien tuovan

johtoryhmiin uudenlaisia näkökulmia.

Heillä on samat pelisäännöt kuin

jäseninä olevilla virkamiehillä, muistuttaa

Luukkonen.

Henkilöstö tulee mukaan myös seudullisiin

työryhmiin. Näistä edustuksista

järjestöt sopivat keskenään.

- On työnantajan edun mukaista, että

myös järjestöt tekevät hyvää yhteistyötä.

Hän lupaa myös, että johtamis- ja täydennyskoulutukseen

osoitetaan voimavaroja.

- Kun koulutussuunnittelija Riitta

Saarinen aloittaa henkilöstötoimistossa,

saamme lisää asiantuntemusta tälle saralle.

Myönteisiä yllätyksiä,

vähän pettymyksiäkin

Toisaalla tässä lehdessä kaupunginjohtaja

Aino-Maija Luukkonen selvittää

kaupungin tämän hetken taloudellista

tilannetta.

-Pettymys oli, että jouduimme taloudessa

oikaisutoimenpiteisiin. Sellainen

on myös henkilöstölle epämiellyttävää.

Meidän on päästävä siihen, että tammikuussa

tiedämme koko vuoden taloudellisen

tilanteen, vaatii hän itseltään ja

esikunnaltaan.

Kaksi kuukautta on kulunut aloituspäivästä

ja kaupunginjohtajaa miellyttää

tuon esikunnan ja muun väen osaaminen.

- Se on ollut positiivinen yllätys. Johdon

tukiryhmä on toimiva ryhmä, joka

helpottaa paljon minun työntekoani.

Aino-Maija Luukkonen on lähtenyt

kaupunginjohtajaksi realistisin odotuksin.

Hän tietää, että on hyviä ja miellyttäviä

päiviä, kun asiat sujuvat. On myös

niitä kovia päiviä, joilloin joutuu tekemään

kovia ratkaisuja. Jo nyt on ollut

molempia, mutta suunta on ollut eteenpäin.

Ja jos kriteereinä ovat kaupunginjohtajan

oma työ ja hänen energiansa,

kurssi säilyy.

Tapio Furuholm

Kuvat: Johanna Salmi

More magazines by this user
Similar magazines