finska 3

Suomen kieli 3 

finska 3 

Suunnitelma lukuvuodelle 

Läsårsplanerin 

2007/2008 

www.sofiadistans.nu

Sisältö 

Suomen kielen kurssista 

Lukuvuosisuunnitelma 

Elämäni aakkoset 

Oman nimesi tarina 

Ääntämisohjeita 

Satu 

Arviointi 

Äideistä parhain 

Suomi toisessa maailmansodassa 

Talvisota 

Jatkosota 

Lapin sota 

Lotat 

Evakot 

Arviointi 

Villi Pohjola – Turistina Suomessa 

Runo 

Suomen kielen rakenne 

Puhekieltä vai kirjakieltä? 

Kirjoittamisen taito 

Loppuarviointi 

Liitteet 

Lukusanat suomeksi 

Nimitilastot 

Punahilkka 

Eeron kirje 

Ne savunsiniset silmät, tuo oljenvaalea rastatukka 

Elokuvan rakenne 

Kertomuksen rakenne 

Oikeinkirjoitusohjeita 

Substantiivi, adjektiivi, verbi ja subjekti 

Sivu 

3 

4 

5 

7 

14 

17 

20 

21 

28 

28 

31 

34 

35 

36 

41 

42 

49 

59 

68 

72 

83 

84 

84 

85 

90 

91 

92 

100 

102 

105 

108 

Opiskelutehtävätaulukko 

109 

2

Suomen kieli 3 

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä. Suomen kieli on laaja, vaihteleva ja hauska aine. 

Toivottavasti olet samaa mieltä! 

Lukuvuosisuunnitelmasta, First Class -sivuilta ja CD-levyltäsi näet tarkasti mitä sinun pitää 

tehdä jokaisen tehtäväosion aikana. Siellä on myös erilaisia symboleja: 

Osion tavoitteet. 

Mitä sinun on pitänyt tehdä ja mitä sinun pitää osata, jotta pääsisit osion 

tavoitteeseen. 

Voit kuunnella äänitteen. 

Voit katsoa ohjevideon. 

Sinun pitää lähettää kirjallinen tehtävä opettajallesi. 

Sinun pitää lähettää ääniviesti opettajallesi. 

Hot Potatoes -tehtävä 

Kun aloitat uuden osion, niin on tärkeää, että käyt läpi koko sen suunnittelun. Siten saat 

käsityksen siitä, mitä sinun pitää tehdä ja lähettää opettajallesi. Merkitse tarkasti 

opintokorttiisi kaikki tekemäsi tehtävät, jotta näet itse, miten opiskelusi edistyy. 

Lukuvuodessa on 35 viikkoa. 

Nyt voitkin sitten aloittaa! 

3

Suomen kieli 3:n lukuvuosisuunnitelma 

Viikko Opiskeluosio ____ Tehtävien jättö 

1–2 


Oma teksti 

Ääniviesti 

3–5 


2 omaa tekstiä 

Ääniviesti 

6–7 



Ääniviesti 

8–10 

Satu 

Oma teksti 

Ääniviesti 

11 

Arviointi 

Oma teksti 

12–14 

Äideistä parhain 


Ääniviesti 

15–20 

Suomi toisessa maailmansodassa 

Talvisota 

Jatkosota 

Lapin sota 

Lotat 

Evakot 


Ääniviesti 

21 

Arviointi 

Oma teksti 

22–24 

Villi Pohjola – Turistina Suomessa 

Oma teksti 

Ääniviesti 

25–27 

Runo 

Oma teksti 

28 




29–34 

29–30 

31–32 

33–34 


Osa 1 

Osa 2 

Osa 3 




Ääniviesti 

Ääniviesti 

35 

Loppuarviointi 

4


viikot 1-2 

Tavoite: 

• kertoa jotakin itsestäsi puhumalla ja kirjoittamalla 

• oppia palauttamaan tehtäviä sähköpostiviestin ja ääniviestin muodossa. 

Päästäksesi tavoitteeseen sinun täytyy: 

• kirjoittaa elämäsi aakkoset 

• lähettää tehtävä sähköpostiviestinä opettajalle 

• äänittää teksti, jonka kirjoitit, ja lähettää se ääniviestinä opettajalle. 

Tehtävä 1 

Millaiset ovat sinun elämäsi aakkoset? Kirjoita, mitä rakastat, inhoat, pelkäät, toivot… 

Elämäsi aakkosissa voit kertoa, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä, mitkä kokemukset ja 

muistot ovat jääneet mieleesi. Mistä ruoasta pidät? Mistä TV-ohjelmasta tai kirjasta 

pidät? Millaisesta musiikista pidät? Voit kertoa ystävistäsi ja sukulaisistasi, koulustasi. 

Lyhyesti sanottuna voit kertoa ihan mistä vain. 

Kirjoita, jos mahdollista, jokaisen aakkosen kohdalle kaksi tai kolme lausetta siitä, mitä 

sillä aakkosella alkava sana tuo sinulle mieleen. 

Tässä on malliksi muutamia: 

AKU ANKKA. Sarjakuva, jota luen eniten. Kerään Don Rossin piirtämiä Aku Ankkoja. 

BMW. Meillä on ollut BMW niin kauan kuin muistan. Isäni lempiauto. 

5

CAPRI on saari Italiassa. Olimme siellä lomalla muutama vuosi sitten. 

DAVID on minun luokkakaverini. Olemme olleet samalla luokalla ala-asteelta lähtien. 

Kirjoita nyt oman elämäsi aakkoset. Lähetä ne tekstiviestinä opettajallesi. 

Äänitä se, mitä kirjoitit, ja lähetä ääniviesti opettajallesi. 

6


viikot 3-5 

Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä. 

(suomalainen sananparsi) 

Tiedätkö, miksi sinun vanhempasi antoivat sinulle juuri sen nimen, joka sinulla on? Onko 

suvussasi kenties joku, jolta olet perinyt nimen? Tiedätkö, mitä oma nimesi merkitsee? Minkä 

nimen sinä antaisit omalle lapsellesi? Saako lapselle antaa minkä nimen tahansa? 

Tavoite: 

• oppia jotakin uutta omasta nimestäsi ja perheenjäsentesi ja tuttaviesi nimistä 

• oppia, mistä nimet ovat tulleet suomen kieleen, ja erottaa, mikä on suomalaista 

ja mikä lainattua 

• nähdä, millä tavalla kulttuuri näkyy nimissä 

• harjoitella suurien lukujen lukemista suomeksi. 


• tehdä nimiin liittyvät tehtävät 

• kirjoittaa oman nimesi tarina 

• tehdä pieni tutkimus tuntemiesi suomalaisten henkilöiden nimistä 

• äänittää teksti, jossa harjaannut lukemaan suuria lukuja. 

7

1. 

Lue ja/tai kuuntele, kun vanhemmat kertovat, miten he antoivat lapselleen nimen. 

Eräs poika, joka syntyi vuonna 1999, sai nimekseen Taavi Jaakko Matias. Hänen 

äitinsä kirjoittaa, miksi he valitsivat juuri nämä nimet. Löydätkö neljä asiaa, jotka 

vaikuttivat nimipäätökseen? 

Esikoispoikamme nimi on Taneli. Etsimme toiselle pojalle nimeä joka sopisi yhteen 

esikoisen nimen kanssa. Isihän sen sieltä sitten väläytti. Jalkapallohulluna hän ehdotti ensin 

kaiken maailma Ronaldot ja Piracaijat. Päätimme sitten, että annamme pojallemme nimeksi 

Taavi. Taavin nimi on siis suomalainen väännös David Beckhamista. Yllättävää kyllä, moni 

on tajunnut sen ihan sanomattakin... ainakin jalkapallokatsomossa, kun Taavilla on 

Beckhamin paita päällä :) Jaakko on isin papan (isoisän) nimi. Matias on taas minun isäni 

nimen yksi muoto. Olemme jokaisen lapsen nimeen yrittäneet saada jotain uutta ja jotain 

vanhaa. 

Entä seuraava tarina? Mitkä asiat tässä vaikuttivat nimipäätökseen? 

Taika Tiia Tinuviel, syntymävuosi 2005 

Taika-nimeä ehdotti alkujaan äidin hyvä ystävä ja ihastuimme siihen heti. Mitään muita 

nimiehdotuksia ei tytölle edes mietitty. Heti syntymästään häntä on kutsuttu omalla nimellään. 

Vaan tätäpä ei taivutetakaan Taika Taikan vaan Taian. Meistä se sopii paremmin. Toinen nimi 

Tiia tuntui sopivalta ja tasapainottaa muutoin hieman omalaatuista kokonaisuutta. Tinuviel 

on J. R. R. Tolkienin keksimää haltioiden kieltä sindaria ja tarkoittaa satakieltä ("hämärän 

tytär"). Taika sopii myös isoveli Tuiskun nimeen. 

8

Kuinka monta etunimeä sinulla on? Oletko koskaan kysynyt vanhemmiltasi, miksi he antoivat 

sinulle juuri ne nimet? Voisit kysyä esimerkiksi seuraavia asioita: 

• Onko sinun nimesi sellainen, joka on kulkenut suvussa? 

• Onko sinun nimesi lyhyt ja valittu kenties siksi, että lyhyt nimi on 

käytännöllinen? 

• Olivatko sinun syntymäsi aikaan jollakin kirjaimella alkavat nimet muita 

suositumpia? (Esimerkiksi 1980–1990-luvulla J oli suosittu kirjain: Jani, Janne, 

Jenna, Jenni, Julia) 

• Halusivatko vanhempasi, että sinun nimesi sointuu yhteen sisarustesi nimien 

kanssa? (Emmi, Essi ja Eemeli) 

• Kertooko sinun nimesi jostakin paikasta, joka on ollut vanhemmillesi erityisen 

tärkeä? (Saana, Salla, Inari) 

• Oletko saanut nimesi jonkin julkisuuden henkilön tai kirjan hahmon mukaan? 

(Myy, Harry, David) 

• Oletko saanut nimesi Raamatun henkilön mukaan? (Mikael, Saara, Maria) 

• Näkyvätkö vanhempiesi tunteet tai toiveet sinun nimessäsi? (Rauha, Säde, 

Unelma, Lahja, Onni) 

• Liittyykö sinun nimesi luontoon? (Tuuli, Linnea, Pyry) 

• Antoivatko vanhempasi sinulle suomalaisen nimen? 

• Halusivatko vanhempasi antaa sinulle kansainvälisen nimen, jota on helppo 

käyttää myös muualla kuin Suomessa? 

2. 

Mikä lapselle nimeksi? 

3. 

”Oman nimeni tarina” . Lähetä teksti opettajallesi. 

Nyt olet ehkä saanut selville jotain nimestäsi. Mikä on koko nimesi? Olet ehkä kuullut 

sananparren ”Rakkaalla lapsella on monta nimeä”. Ehkä sinuakin on eri aikoina kutsuttu eri 

nimillä. Kenties silloin, kun olit pikkuvauva, sinua kutsuttiin jollakin hellittelynimellä. Myös 

9

eri ihmiset ovat voineet kutsua sinua eri lempinimillä. Kuinka monta nimeä sinulla on ollut ja 

kuka on kutsunut sinua niillä nimillä? Kirjoita lyhyt selostus omasta nimestäsi (noin 60–100 

sanaa). Jos haluat, voit kirjoittaa myös perheenjäsentesi nimistä. 

Etunimilaki 

Vanhemmat antavat nimen lapselle joko kastetilaisuudessa tai ilmoittamalla siitä 

väestörekisteriin. Lapselle ei voi antaa mitä nimeä tahansa. Sen valinnassa täytyy ottaa 

huomioon etunimilaki. Lue ja/tai kuuntele 

etunimilain kuusi kohtaa. 

1. Etunimiä saa antaa korkeintaan kolme. 

Yhdysnimet (Emma-Lotta, Juho-Pekka) 

katsotaan yhdeksi nimeksi. Nykyään monet 

yhdysnimet kirjoitetaan myös ilman viivaa 

(Emmalotta, Juhopekka). 

2. Nimi ei saa olla sopimaton eikä 

sellainen, jonka käyttö voi muuten 

aiheuttaa ilmeistä haittaa. 

3. Nimi ei saa muodoltaan tai 

kirjoitustavaltaan olla kotimaisen 

nimikäytännön vastainen. 

4. Pojalle ei saa antaa naisennimeä eikä 

tytölle miehennimeä. 

5. Sukunimi ei kelpaa etunimeksi. Muu 

kuin ensimmäinen nimi voidaan kuitenkin 

muodostaa isän tai äidin nimestä poika- tai 

tytär-liitteellä (Joonas Juhanpoika, Elina 

Riitantytär jne.) 

6. Ensimmäiseksi nimeksi ei kelpaa nimi, 

joka ennestään on sisaruksella tai 

puolisisaruksella. Toinen nimi voi olla 

sama. 

10

4. 

Testaa etunimilakitaitosi! 

Nimien alkuperä 

5a Ruotsin vallan aikana suomalaiset omaksuivat myös itselleen ruotsalaisia nimiä. Ne 

vääntyivät kuitenkin suomalaisten suussa hieman toisenlaisiksi. Esimerkiksi Birgitasta tuli 

Pirkko. Jos Pirkko oli alkuaan Birgitta, niin mitä mahtoivat olla seuraavat nimet? 

Löydätkö käännösnimen alkuperän? 

5b Koska Suomi on maantieteellisesti Ruotsin ja Venäjän välissä, suomen kieleen ja 

nimistöön on tullut vaikutteita molemmista kielistä. Seuraavat nimet ovat tulleet Suomeen 

Venäjältä. Osa nimistä on tullut Venäjältä ortodoksisen kirkon mukana jolloin lähtökohtana 

on ortodoksisen pyhimyksen nimi. Tunnistatko, mistä nimet ovat tulleet? 

Löydätkö venäläiset nimet? 

5c Monet nimet ovat lähtöisin Raamatusta ja ovat alkuaan hepreaa tai kreikkaa. Sellaisia 

nimiä ovat mm. Samuel, Saara, Hanna, Mikael, Johannes, Juha. Raamatullisilla nimillä on 

usein merkitys. Esimerkiksi Mikael tarkoittaa ”Kuka on Jumalan kaltainen”. Nimi Timo tulee 

kreikkalaisesta nimestä Timoteus, joka merkitsee ”Jumalaa kunnioittava”. 

Löydätkö, mistä nimi on lähtöisin? 

Raamatullisia nimiä 

5c Jotkut nimet ovat suomalaista alkuperää. Ne voivat olla lähtöisin Kalevalasta tai vanhan 

ajan uskomuksista 

Kalevalavaikutteisia nimiä 

11

6. 

Mieti nyt, mitä suomalaisia nimiä tiedät. Kirjoita 10-15 suomenkielistä nimeä ja 

yritä pohtia, mistä nimi on tullut suomen kieleen. Lähetä teksti opettajalle. 

Onko se esimerkiksi 

• käännös ruotsalaisesta tai venäläisestä nimestä 

• onko nimi otettu Raamatusta tai vanhasta suomalaisesta mytologiasta 

• onko nimi peräisin luonnosta vai 

• kertooko nimi vanhempien tunteista tai toiveista jne. (ja niin edelleen)? 

Seuraavassa on tietoa Suomen yleisimmistä etu- ja sukunimistä. Tässä joudut pinnistelemään 

suurten lukujen kimpussa. Miten luet vuosiluvun 2006 tai 1983 tai 19 524? Jos et oikein 

muista, voit virkistää muistiasi. >> Lukusanat suomeksi 

7. 

Harjoittele lukemaan seuraava teksti sujuvasti. Äänitä lukemasi ja lähetä se 

opettajalle ääniviestinä. 

Suomen yleisimmät nimet 

Kaikkien aikojen suosituin suomalainen pojan etunimi on Juhani. Heitä on Suomessa elänyt 

329 395. Kautta aikojen suosituin tytön nimi on ollut Maria. Heitä on elänyt Suomessa 

yhteensä 350 713. 

Vuoden 2006 suosituin nimi oli niin ikään Juhani. Sen sai 1 020 poikavauvaa. 

1 522 tyttölasta sai nimekseen Maria. Toiseksi suosituin tytön nimi oli Emilia. Heitä syntyi 

1 065. Sofia-nimisiä syntyi 1 009. 

Suomen yleisin sukunimi oli Virtanen. Heitä oli Suomessa yhteensä 24 083. Toiseksi yleisin 

sukunimi oli Korhonen. Heitä Suomesta löytyi 23 705. 

Lähetä seuraavat tehtävät opettajallesi: 

12

Oman nimeni tarina (tehtävä 3) 

Suomalaisia nimiä (tehtävä 6) 

Suomen yleisimmät nimet 

Tutustu nimitilastoihin! 

13


Viikot 6-7 

Suomen kielen ääntäminen 

yksi kirjain 

kaksi kirjainta 

lyhyt äänne 

pitkä äänne 

Vokaalien ja konsonanttien oikea pituus on tärkeä siksi, että ne määräävät sanan merkityksen. 

Jos vertaat seuraavia sanapareja, huomaat miten sanojen merkitys muuttuu. 

Lue seuraavat sanaparit ääneen. 

tuli 

sika 

tuuli 

siika 

kuka 

tuli 

kukka 

tulli 

Lyhyt ja pitkä vokaali 

Katso konsonanttien ääntämisohjeita 

Kuuntele ja kirjoita k-sanoja 

Kuuntele ja kirjoita l-sanoja 

14

Valitse kuulemasi sana 

Kuuntele lisää 

1. Lue ääneen. 

Seuraavassa on kaksi lyhyttä tekstiä. Lue tekstit ääneen. Kiinnitä erityistä 

huomiota vokaalien ja konsonanttien kestoon. Lähetä tehtävä ääniviestinä opettajallesi. 

1a. 

Kun harjoittelet lukemaan tätä tekstiä, kiinnitä erityistä huomioita vokaalien kestoon (a 

– aa, e – ee, u – uu jne). 

Ulkona tuulee 

─ Kuuletko? Ulkona tuulee. 

─ Ai tuulee vai? Minä en kyllä kuule. 

─ Etkö tosiaan kuule? 

─ Kuulen minä, mutta ei se ole tuulta. Ulkona sataa. 

─ Ai muka sataa? 

─ Niin tietysti sataa. Etkö sinä kuule? Sade ropisee. 

─ Ei varmasti sada. Tuulee. 

─ Ai tuuli ropisee? Tuuli humisee, ei ropise. 

─ No katsotaan, sataako vai tuuleeko. 

─ Katso vaan, mutta ei siellä mitään näe. 

─ Miksei muka näe? 

─ Ulkona on niin pimeää. 

─ No mennään ulos. 

─ En minä viitsi, koska siellä sataa. 

─ No ota sateenvarjo. 

─ Ei siitä ole hyötyä, kun siellä tuulee. 

─ Siis tuulee vai? 

─ Ja sataa. 

15

─ Niin, siellä sataa ja tuulee. 

1b. 

Kiinnitä seuraavissa teksteissä erityistä huomioita konsonanttien kestoon. 

(tt, ll, rr) 

─ Miksi sinä olet aina niin huonolla tuulella? 

─ Minäkö muka huonolla tuulella? Itse olet kärttyinen. 

─ Millainen on kärttyinen? 

─ Sellainen kuin sinä. Aina pahalla päällä. 

─ Kuka täällä oikeastaan on aina pahalla päällä? En ainakaan minä. 

─ No kuka sitten, jos et sinä? 

─ Kuka täällä aina jankuttaa? 

─ Jankuttaa mistä? 

─ No kaikesta olemattomasta. 

─ Mistä olemattomasta? 

─ No sellaisesta, mitä ei ole oikeasti olemassakaan. 

─ No jos sitä ei ole olemassa, niin kuka sellaisesta voi jankuttaa? 

─ Sinä. 

─ En takuulla jankuta. 

─ Nytkin jankutat. 

─ Kuka tässä oikeastaan jankuttaa ja mistä? Tekisit sinäkin jotain hyödyllistä, etkä 

aina syyttelisi toista. 

─ Mikä olisi hyödyllistä? 

─ Pyöritä vaikka hyrrää. 

─ No mitä hyödyllistä siinä olisi? 

─ Se voisi vähän rentouttaa. 

16

Satu 

viikot 8–10 

Tässä osiossa saat tutkia sadun rakennetta. Saat opetella kertomaan sadun Punahilkan 

näkökulmasta. 

Tavoite: 

• opetella kertomaan Punahilkka-satu suomeksi 

• kirjoittaa Punahilkka-teksti minämuodossa 

Päästäksesi tavoitteeseen sinun on: 

• ymmärrettävä sadun pääasiallinen sisältö. 

• kirjoitettava selvä ja johdonmukainen teksti, jonka kertoja on minä. 

Aloita lukemalla ja/tai kuuntelemalla satu Punahilkasta. Punahilkka 

Tehtävä 1 

Pane sadun osat oikeaan järjestykseen. 

Tehtävä 2 

Pane sanat oikeaan järjestykseen. 

Tehtävä 3 

Täydennä. Etsi sopivat sanat ruudusta. 

17

Vaihda näkökulmaa 

Miten Punahilkka-tarina muuttuu, jos näkökulma muuttuu? Miten susi kertoisi 

tarinan? Entä Punahilkan äiti? Seuraavassa näet esimerkin siitä, millainen tarina voisi 

olla, jos isoäiti kertoisi sen. 

Isoäidin näkökulma 

Viime viikolla oli vähällä käydä todella huonosti. Kaikki alkoi siitä, kun olin sairas. Ei 

minussa mitään vakavaa tautia ollut, pientä flunssaa vain, mutta tyttäreni pani Punahilkan 

tuomaan minulle jotain syötävää. Sitä hänen ei olisi pitänyt tehdä. Vaikka toisaalta hyvältähän 

se tuntuu, että pitävät huolta. On niitä sellaisiakin lapsia, jotka eivät koskaan käy omia 

vanhempiaan tai isovanhempiaan tervehtimässä. 

Minusta lapsille pitäisi kuitenkin opettaa, että tämä maailma ei ole turvallinen paikka 

asua ja elää. Koskaan ei saisi jäädä puhumaan vieraille ihmisille. Ei sitä tiedä, mitä heillä on 

mielessä. Niin kuin nyt tämäkin susi, joka kyseli ja sai lopulta selville, että minä odotan 

Punahilkkaa. Se aavisti tietysti, että olin jättänyt oven auki. Niin se mokoma ryntäsi sisään ja 

pisti minut poskeensa ennen kuin ehdin kunnolla edes apua huutaa. 

Kyllä oli muuten tukalaa olla suden vatsassa. Kuumaa ja tunkkaista. Ja säkkipimeää. Oli 

vaikea hengittää ja vatsahapot alkoivat kirvellä iholla. Sitä paitsi minä kammoan ahtaita 

paikkoja. Ja sitten kun se onneton nielaisi vielä Punahilkankin, niin siinä ei paljoa auttanut 

eväänsä liikauttaa. Sopivasti Kalle, siis se metsästäjä, tuli ja pelasti meidät. 

Katso video sadun rakenteesta. 

Tehtävä 4 

Kirjoita tarina Punahilkan näkökulmasta. Punahilkka kertoo, mitä hänelle tapahtui 

(minämuodossa). Kirjoita vähintään 100 sanaa. Lähetä teksti opettajallesi. 

Lue tarinasi ja lähetä se ääniviestinä opettajallesi. 

18

Jos saat todistuksen, työsi arvioidaan seuraavien kriteerien mukaisesti: 

G 

Olet kirjoittanut yhteensä vähintään 100 sanaa. 

Osaat kirjoittaa suomea niin, että lukija ymmärtää, mitä kirjoitit. 

Osaat kirjoittaa loogisesti. 

VG 

Olet kirjoittanut noin 200 sanaa. 

Teet vain vähän kirjoitusvirheitä tai kielioppivirheitä. 

Osaat samastua toiseen henkilöön ja hänen ajatuksiinsa. 

MVG 

Olet kirjoittanut vähintään 200 sanaa. 

Teet kirjoitus- tai kielioppivirheitä vain harvoin. 

Samastut toiseen henkilöön ja tuot hänen ajatuksensa esiin selvästi mielenkiintoisesti. 

19

Viikkojen 1–10 arviointi 

Nyt on aika kirjoittaa vähän siitä, mitä mieltä olet suomen kielen suunnittelusta ja 

tähänastisesta omasta työskentelystäsi. 

Muutamia kysymyksiä joista voit alkaa: 

Mitä olet oppinut? Mitä taitoja olet kehittänyt? Missä asioissa olet tullut paremmaksi? 

Mikä oli hauskaa? Mikä oli vaikeata? 

Mitä mieltä olet eri jaksojen sisällöstä? Muotoilusta? 

Onko jakson suunnittelu selvää ja ymmärrettävää? 

Mitä mieltä olet niistä työtavoista, joita olet saanut käyttää? 

Onko kaikkien jaksojen aika ollut sopivan pitkä? 

Oletko käyttänyt aikasi tehokkaasti? Oletko tyytyväinen työtulokseesi? 

Mitä mieltä olet sisään jätettävistä tehtävistäsi? 

Mitä mieltä olet opettajan antamasta töittesi palautteesta, ja niistä kommenteista joita olet 

saanut? 

Jotakin muuta? 

Lähetä kirjoitettu arviointisi opettajallesi. 

20

Elokuva: Äideistä parhain 

viikot 12–14 

Tämä on lukuvuoden laajin jakso ja jaamme sen kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa saat 

katsoa elokuvan, tehdä siihen liittyvät tehtävät ja lähettää ne opettajallesi. Toisessa osassa saat 

paneutua Suomen tilanteeseen toisessa maailmansodassa. Saat tietää, miksi Suomi joutui 

sotaan ensin Neuvostoliittoa ja myöhemmin Saksaa vastaan ja mitkä olivat sodan seuraukset 

Suomelle. 

Osa 1: ”Finlands sak är vår!” 

Tavoite: 

• pohtia elokuvan Äideistä parhain teemoja 

• oppia jotakin maailman suurimmasta lasten evakuointiohjelmasta Suomen ja 

Ruotsin välillä toisen maailmansodan aikana 

• hankkia tietoa erilaisista lähteistä: elokuvasta ja faktateksteistä 

• kirjoittaa erityyppisiä tekstejä. 


21

• katsoa elokuva Äideistä parhain 

• pohtia elokuvan sanomaa ja lähettää pohdintasi opettajalle/yhteiseen 

keskustelufoorumiin 

• kirjoittaa yksi seuraavista: elokuva-arvostelu, kirje tai haastattelu 

• lukea sotalapsista kertova teksti ja vastata suullisesti siihen liittyviin 

kysymyksiin. 

Klaus Härön ohjaama elokuva Äideistä parhain on tarina pienen ihmisen ahdingosta 

keskellä sotivaa maailmaa. Suomesta evakuoitiin talvi- ja jatkosodan aikana Ruotsiin yli 

70 000 lasta. Äideistä parhain kertoo 9-vuotiaan Eeron matkasta tuntemattomaan maahan 

uuden äidin luo. Äideistä parhain on ensimmäinen pitkä elokuva sotalapsista. Se on elokuva 

pojasta, jolla on kaksi äitiä ja kaksi kotia – mutta joka ei silti tunne olevansa missään kuin 

kotonaan. Tarina pohjautuu vapaasti Heikki Hietamiehen samannimiseen romaaniin. 

Tehtävät 

1. 

Katso elokuva mielellään yhdessä ohjaajasi tai jonkun vanhemman perheenjäsenen 

kanssa. 

Jos haluat, voit ensin tutustua elokuvaan sen kotisivulla www.aideistaparhain.com . 

2. 

Pohdi nyt seuraavia asioita ja kirjoita ajatuksesi myös toisten luettavaksi. Lähetä tekstisi 

opettajallesi/yhteiseen foorumiin. Kun olet lähettänyt tämän tehtävän, niin siirry tekemään 

tehtäviä 3 ja 4 

• Mitä mieltä olet tällaisesta lasten siirrosta? Oliko mielestäsi hyvä ratkaisu vai olisiko 

voitu toimia toisin? Oliko mielestäsi kyseessä lasten paras? 

• Elokuvassa Eero saa lapun kaulaansa, eikä hänelle sen jälkeen kerrota juuri mitään 

tulevaisuudesta. Pohdi, miten tämä vaikuttaa siihen, miten hän suhtautuu itseensä. 

Miten se vaikuttaa siihen, miten hän suhtautuu aikuisiin? Mitä vaikutuksia tällä voisi 

olla hänen myöhäisempään elämäänsä? 

22

• Lapset lähetettiin yksin sotaa pakoon, kun vanhemmat tai toinen vanhemmista jäivät 

sodan repimään maahan? Tapahtuuko tällaista nykyään? 

• Miksi Signe oli vihamielinen Eeroa kohtaan? Miksi hän ei kyennyt aluksi 

hyväksymään poikaa? Voitko ymmärtää Signeä? 

• Millainen mies Hjalmar oli sinun mielestäsi? 

• Kirsti rakastui sodan aikana saksalaiseen sotilaaseen ja halusi muuttaa tämän kanssa 

Saksaan. Miksi Kirsti ei mielestäsi halunnut kertoa Eerolle uudesta 

elämäntilanteestaan? Voitko ymmärtää Kirstiä? 

• Eero joutui eroamaan äidistään kaksi kertaa: ensin omasta Kirsti-äidistään ja sitten 

Signe-äidistä. Kumpi eroamistilanteista mahtoi olla hänelle vaikeampi? Mitä Eerossa 

tapahtui, kun hän lähti Signen luota? 

• Kun Eero oli jo yli 60-vuotias, hän yritti puhua äidilleen sodasta. Miksi hänen äitinsä 

ei halunnut puhua siitä? 

• Lopussa Eero antaa äidilleen anteeksi. Oliko se sinusta hyvä asia? Onko anteeksi 

antaminen mahdollista tällaisessa tilanteessa? Voiko ihminen antaa toiselle anteeksi, 

jos on tullut epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi? 

• Syyllisyys ja häpeä ovat elokuvan teemoja. Millä tavalla ne ilmenevät roolihahmojen 

elämässä? 

• Mikä sinun mielestäsi oli elokuvan koskettavin kohtaus? Oliko niitä ehkä 

useampiakin? 

Entä nykypäivänä? 

• Onko nykyään tilanteita, joissa lapsi joutuu tahtomattaan eroon vanhemmistaan? Mitä 

sellaisia tilanteita voit kuvitella ja miten ne voivat vaikuttaa lapseen? 

3. 

Seuraavassa on kolme kirjallista tehtävää: a, b ja c. Voit valita niistä yhden ja 

lähettää tekstin opettajalle. 

a) Kirje 

Lue ja/ tai kuuntele Eeron kirje, jonka hän kirjoitti äidilleen. Kirjeessä hän kertoo mitä hänelle 

23

oli tapahtunut matkalla. Eeron kirje 

Mieti sitten hetki, miltä Eerosta tuntui, kun hän vihdoin pääsi perille uuteen kotiinsa Skåneen. 

Mitä hän näki ympärillään, mikä kaikki oli erilaista kuin koti-Suomessa? 

Elokuvassa Signe antaa Eerolle paperia ja kynän ja käskee tämän kirjoittaa äidilleen. 

Kuvittele olevasi Eero ja kirjoita kirje. Kerro, mitä sinulle on uudessa kodissasi tapahtunut ja 

miten päiväsi kuluvat. Kerro myös, miltä sinusta tuntuu, mitä ihmettelet ja mitä toivot ja 

odotat. Kirjoita noin 100 sanaa. 

b) Elokuva-arvostelu 

Katso ohjeet, mitä elokuva-arvostelu voi sisältää. >> Elokuva-arvostelu 

Kirjoita sitten oma n. 100–200 sanan mittainen arvio elokuvasta Äideistä parhain. 

c) Haastattelu 

Elokuvassa Eerolla ei ollut helppoa. Kaikilla sotalapsilla ei ole samanlaisia kokemuksia. 

Tunnetko jonkun, joka on tullut sotalapsena Ruotsiin? Keksi ainakin 10 kysymystä, joita 

voisit esittää sellaiselle henkilölle. Jos mahdollista, haastattele sellaista henkilöä ja kirjoita 

muistiin sekä kysymykset että vastaukset. Jos et tunne ketään, voisit kuvitella, että teet nämä 

kysymykset elokuvan Eerolle, joka nyt haastattelun ajankohtana olisi noin 70-vuotias. Kirjoita 

myös, mitä ajattelet hänen vastaavan. 

4. 

Lue seuraava teksti ja vastaa suullisesti kysymyksiin, jotka ovat tekstin lopussa. 

Taustaa 

Kaikkiaan talvi- ja jatkosodan aikana Suomesta siirrettiin Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan 

yhteensä lähes 80 000 lasta. Suurin osa, yli 70 000, lähetettiin Ruotsiin. Suhteessa väkilukuun 

sotalasten suuri määrä on lastensiirtojen maailmanennätys. Ohessa on kartta, josta näet, mistä 

ja kuinka paljon lapsia siirrettiin eri puolille Ruotsia. 

24

”Finlands sak är vår” 

Kun talvisota syttyi, Ruotsissa syntyi 

voimakas empatia Suomea kohtaan: Finlands 

sak är vår! Ruotsalaiset tarjoutuivat 

ottamaan suomalaislapsia hoitoonsa sodan 

ajaksi ilman korvausta. 

Suomen ulkoministeriö kieltäytyi ensin 

tarjouksesta. Se olisi mieluummin halunnut 

apua suoraan Suomeen. 

Centrala Finlandshjälpen -liikkeen 

perustajajäsenet jatkoivat kuitenkin 

sinnikkäästi avustushanketta, ja Helsinkiin 

perustettiinkin Pohjoismaisen avun Suomen 

Keskus, joka alkoi organisoida Suomen 

kansalaisten siirtoa Ruotsiin. 

Lopulta Suomen poliittinen johto, myös 

marsalkka C. G. Mannerheim, hyväksyi 

tarjouksen: suomalaislasten sijoittaminen 

muihin Pohjoismaihin takaisi sen, että 

Suomen ja näiden maiden yhteys säilyisi. 

Ensimmäiset sotalapset lähetettiin Turusta 

Tukholmaan jo 15.12.1939 Arcturus-laivalla. 

Pian jouduttiin siirtymään junakuljetuksiin 

Haaparannan kautta, koska venäläisten 

sukellusveneet hallitsivat merta. 

Suurin osa Suomesta lähteneistä lapsista 

oli Helsingistä, Viipurista ja muista suurista 

kaupungeista, joita venäläiset pommittivat. 

Aluksi vain sotainvalidien, sodassa 

kuolleiden, jälleenrakennustöihin 

palanneiden, ja ansiotyössä olevien äitien 

lapset saivat lähteä. Myöhemmin lähes kuka 

tahansa alle 13-vuotias saattoi päästä mukaan. 

Lasten kotiuttaminen Ruotsista oli 

vaikeampaa kuin ensin ajateltiin. Ruotsiin jäi 

pysyvästi noin 15 000 lasta ja Tanskaan 

puolisen tuhatta. 

Vastaa seuraaviin kysymyksiin suullisesti ja lähetä vastauksesi ääniviestinä 

opettajalle. 

1. Kuinka paljon lapsia siirrettiin yhteensä Suomesta kaikkiin Pohjoismaihin? 

2. Kenen idea lasten siirto alun perin oli? 

3. Mistä lääneistä siirrettiin eniten lapsia? Mistä vähiten? 

4. Mitä kolmea eri reittiä lapsia kuljetettiin? 

5. Ketkä kaikki lapset saivat lähteä? 

6. Kuinka moni lapsi jäi sodan jälkeen Ruotsiin? 

26

Nyt olet tehnyt loppuun osan 1. Lähetä kirjalliset tehtävät sekä ääniviesti opettajallesi. 

Sinun mielessäsi on ehkä kuitenkin kysymyksiä sodasta. Esimerkiksi miksi Suomi joutui 

sotaan ja mitä kaikkea siitä Suomelle seurasi? Vuosina 1939–1945 Suomessa käytiin sota, 

jonka kolmea vaihetta kutsutaan eri nimillä: talvisota, jatkosota ja Lapin sota. Tätä aihetta 

saat tutkia osassa 2. 

27

Osa 2: Suomi toisessa maailmansodassa 


Tavoite: 

• ymmärtää, miksi Suomi joutui sotaan ja mitä kaikkea siitä Suomelle seurasi 

• hankkia tietoa oman sukusi vaiheista sodan aikana 

• kirjoittaa oman sukusi tarina. 


• lukea tekstit ja tutkia karttoja 

• ymmärtää, mitä seuraavat sanat pitävät sisällään: evakot, lotat, molotovin 

cocktail, asemasota, korsu, välirauha 

• kirjoittaa vähintään 300 sanaa aiheesta Oman sukuni tarina. 

Lue ja/tai kuuntele seuraavat tekstit: 

Talvisota 

Miksi sota syttyi? 

Euroopassa oli puhjennut toinen maailmansota. Neuvostoliitto vaati, että Suomen pitäisi antaa 

sille maa-alueita, jotta se voisi paremmin puolustaa omaa aluettaan. Suomalaiset eivät 

halunneet luovuttaa Neuvostoliitolle alueita, joten sota syttyi. 

Mitä olivat Mainilan laukaukset? 

28

Neuvostoliitossa, Mainilan kylässä lähellä Suomen rajaa kuultiin räjähdyksiä. Neuvostoliitto 

väitti, että Suomi oli ampunut tykeillä Mainilan kylää. Se sai siitä syyn aloittaa sodan. Vasta 

viime vuosina Venäjä on myöntänyt, että Mainilan laukauksia ei ammuttu Suomesta vaan 

Neuvostoliitto ampui ne itse. 

Kuinka kauan talvisota kesti? 

Sota kesti talven ajan. Siksi sitä sanotaan talvisodaksi. Se alkoi 30. marraskuuta vuonna 1939 

ja päättyi 13. maaliskuuta vuonna 1940. Sota kesti siis 105 päivää. 

Neuvostoliiton ylivoimaa 

Suomen varusteet sotaan olivat huonot. Aseet olivat vanhentuneita. Jokaiselle sotilaalle ei 

riittänyt edes kivääriä. Ammuksia ei ollut tarpeeksi ja vaatteista oli pulaa. Kun talvisota alkoi, 

Suomen armeijassa oli 295 000 miestä. Neuvostoliitolla oli Suomen rajan lähellä lähes 

500 000 miestä. Sillä oli lisäksi tykkejä, panssarivaunuja, lentokoneita ja muuta sotakalustoa 

paljon enemmän kuin suomalaisilla. Koska suomalaisilla oli puutteellinen aseistus, he 

käyttivät aseinaan polttopulloja, joilla he pyrkivät torjumaan venäläisten panssarivaunujen 

hyökkäyksiä. He antoivat polttopullolle nimen Molotovin cocktail Neuvostoliiton 

ulkoministerin Molotovin mukaan. Rajamäen tehtaalla pullotettiin talvisodan aikana yli 450 

000 polttopulloa. 

Suomi antautuu 

Suomi pystyi sodan alkuvaiheessa puolustautumaan 

melko hyvin, kunnes Neuvostoliitto teki 

suurhyökkäyksen ja Suomi joutui antautumaan. Suomi 

hävisi sodan, ja joutui luovuttamaan suuria maa-alueita 

Neuvostoliitolle. Karjalasta asukkaat lähtivät evakoiksi 

muualle Suomeen. 

Oheisen linkin takaa löytyy kiinnostavia sähkeitä 

talvisodan reaktioista maailmalla. 

esimerkiksi 14.12.1939: 

29

• Kuuluisa ruotsalais-amerikkalainen elokuvanäyttelijätär Greta Garbo lahjoittaa 5 000 

dollaria Suomen avustusrahastoon New Yorkissa. 

• Frans Emil Sillanpää vastaanottaa Tukholmassa kirjallisuuden Nobelin palkinnon. 

Jos haluat, voit lukea niistä lisää. 

http://www.mil.fi/perustietoa/talvisota/ 

Talvisodan jälkeen Suomessa elettiin aikaa, jota sanotaan välirauhaksi. Talvisota saisi pian 

jatkoa. 

Kirjoita sanelu Aseeton käsi 

30

Jatkosota 

Elokuvassa Kirsti, Eeron äiti, rakastui saksalaiseen sotilaaseen. Miksi saksalaisia 

sotilaita oli Suomessa sodan aikana? 

Välirauhan aikana Suomi paransi varustuksiaan ja sai sotilaskoulutusta Saksassa. Saksalaisia 

joukkoja oli Pohjois-Suomessa, ja kun Hitler hyökkäsi Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941, hän 

sanoi, että Suomi taistelee Saksan rinnalla. Tästä syystä Neuvostoliitto alkoi uudestaan 

pommittaa Suomea. 

Suomi sai saksalaisilta aseita, ammuksia ja ruokaa. Suomessa taisteli myös saksalaisia 

joukkoja. Kun jatkosota alkoi, Suomen armeija oli suurempi ja tehokkaampi kuin 

talvisodassa. Koska Neuvostoliitto taisteli Saksaa vastaan myös muilla rintamilla, Suomi 

menestyi sodassa hyvin ja valloitti takaisin alueet, jotka se oli joutunut luovuttamaan 

talvisodan jälkeen Neuvostoliitolle. Hyökkäysvaiheessa suomalaiset ylittivät kuitenkin myös 

vanhan rajan ja valtasivat Neuvostoliiton alueita. Monien suomalaisten mielestä se ei ollut 

oikein. 

Asemasodan aika 

Hyökkäysvaiheen jälkeen alkoi asemasota, joka 

kesti kaksi ja puoli vuotta. Asemasodan 

vaiheessa rintamat pysyivät paikoillaan. Välillä 

molemmilla puolilla ammuttiin ja tehtiin pieniä 

hyökkäyksiä, mutta suurimman osan ajasta 

sotilaat pitivät vartiota ja tappoivat aikaa 

korsuissa. 

Kuvassa on rintamakorsu ja juoksuhauta 

Suomeen lähetettiin 1400 vakoojaa eli desanttia 

31

Neuvostoliiton suurhyökkäys 

Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella 9. kesäkuuta 1944. 

Lentokoneet pommittivat, tykkituli oli valtava. Suomalaisten piti perääntyä. Suomalaiset 

joutuivat ajoittain sekasorron valtaan. Miehiä kuoli ja haavoittui. Pakokauhu ja väsymys 

saivat järkkymään monen mielenterveyden. Näytti, että Neuvostoliitto valloittaa nopeasti 

koko Suomen. Saksa kuitenkin vaati, että Suomi ei saa tehdä erillistä rauhaa Neuvostoliiton 

kanssa. Suomen presidenttinä oli silloin Risto Ryti, ja hän teki sopimuksen Saksan kanssa. 

Saksan avun turvin Neuvostoliiton hyökkäys saatiin pysähtymään. 

Suomi ymmärsi kuitenkin, että sen oli saatava nopeasti aikaan rauha Neuvostoliiton kanssa. 

Risto Ryti erosi presidentin virasta, ja silloin sopimus Saksan kanssa voitiin purkaa. Suomi sai 

aikaan rauhan Neuvostoliiton kanssa. 

Kuuntele otteita Paavo Rintalan romaanista Sotilaiden äänet 

Laulu kranaatti- ja hiekkamyrskystä 

Omista joukoista eksynyt 

Sotavanki 

Rauhanehdot 

Suomi luovutti Neuvostoliitolle talvisodassa 

menetettyjen alueiden lisäksi Petsamon ja joutui 

vuokraamaan Porkkalan 50 vuodeksi. 

• Saksan joukot oli karkotettava maasta. 

• Suomen oli supistettava armeijansa vahvuus 

42 000 mieheen. 

• Sotakorvauksia piti maksaa 300 miljoonaa 

Yhdysvaltain dollaria kuudessa vuodessa, ja 

korvata kaikki luovutetulta alueelta viety ja 

hävitetty omaisuus. 

• Neuvostoliiton vastaiset järjestöt (mm. Lotta 

Svärd) piti lakkauttaa pysyvästi. 

32

• Sotarikolliset piti tuomita. 

Rauhanehtojen mukaisesti Suomen piti lopettaa yhteistyö Saksan kanssa. Suomen piti ajaa 

saksalaiset joukot pois alueeltaan. Tämä johti sodan seuraavaan vaiheeseen: Lapin sotaan. 

Jos haluat lisää tietoa sotien eri vaiheista, löydät sitä mm. seuraavan linkin takaa. 

http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/sotilaat/frame/soti_FR_6.htm 

33

Lapin sota 

Ivalon kylä Lapissa lähes kokonaan poltettuna. 

Suomen piti nyt päästä eroon saksalaisista joukoista. Saksalaiset vetäytyivät Lappiin. 

Suomalaiset hyökkäsivät saksalaisia vastaan Torniossa, josta saksalaisten oli peräännyttävä. 

Kemissä ja Rovaniemellä käytiin taisteluita. Kun saksalaiset perääntyivät Rovaniemeltä, he 

tuhosivat kaupungin polttamalla sen perusteellisesti. He polttivat maan tasalle myös monia 

Lapin kyliä. Lopulta suomalaisten onnistui karkottaa saksalaiset Lapista. 

Suomalaiset ylittävät räjäytettyä Siltaa 

Suomalainen kuorma-auto palaa miinaanajonjälkeen 

34

Lotat 

Lotat olivat vapaaehtoisia, yleensä nuoria naisia, jotka toimivat rintamalla erilaisissa 

avustustehtävissä. He vapauttivat siten sotavuosina lähes 100 000 miestä 

maanpuolustustehtäviin. 

Lääkintäjaoston lotat toimivat niin sota- kuin kenttäsairaaloissakin. He auttoivat myös 

haavoittuneiden kuljetuksissa. 

Ilmavalvontalotat kiikaroivat korkeilla paikoilla lentokoneita ja ilmoittivat havainnoistaan 

eteenpäin. Lottia toimi myös puhelinkeskuksissa. 

Muonituslotat leipoivat armeijalle mm. yli 100 000 kiloa leipää päivässä. 

Kanslialotat työskentelivät toimistoissa ja hoitivat paperitöitä. 

Eläinlääkintälottia koulutettiin huolehtimaan rintamalla olevien hevosten hoidosta. 

Lotta Svärd -järjestö perustettiin 

syyskuussa 1921. Järjestö kehittyi 

voimakkaasti ja kasvoi lopulta maailman 

suurimmaksi naisten vapaaehtoiseksi 

maanpuolustusjärjestöksi. Vuonna 1944 

Lotta-järjestöön kuului 242 000 

vapaaehtoista jäsentä, joista 18–16- 

vuotiaita pikkulottia oli noin 50 000. 

35

Evakot 

Jo ennen talvisotaa loka-marraskuussa 1939 noin 100 000 ihmistä lähti pakoon Karjalan 

alueelta muualle Suomeen. Heitä ruvettiin kutsumaan siirtoväeksi tai evakoiksi. He olivat 

pakolaisia omassa maassaan. Evakot menettivät kotinsa ja yleensä lähes koko omaisuutensa. 

Äidit joutuivat yksin vastaamaan perheistään evakkoaikana, kun miehet olivat rintamalla. 

"Ko venäläiset tulliit ovest, ni myö lähettii ikkunoist", muistelivat rajan asukkaat myöhemmin 

" Ja nii ol kiire lähtö, ettei kerent itkemääkää", sanoivat toiset. 

Itkut tulivat myöhemmin, kun selvisi, ettei takaisin enää päästäkään. Sodan lopussa evakkoja 

oli jo yli 400 000. 

Mistä kaikille majoitus? 

Evakot majoitettiin alusta pitäen lähinnä maaseudulle yksityiskoteihin. Pakolaisleirejä ei 

Suomessa ollut. Evakoille ei ollut helppoa joutua elämään toisten armoilla ilman omaa kotia. 

Aina ei ollut myöskään helppoa ottaa vastaan ja majoittaa vieraita ihmisiä. 

36

Ihmiset turvaan, omaisuus sai jäädä 

Viranomaisille tuli kiire pelastaa ihmiset; omaisuus sai jäädä. Karjaa ammuttiin navetoihin ja 

viljaa jäi aittoihin. Monet sytyttivät itse kotinsa palamaan, ettei vihollinen saisi niistä suojaa. 

Vain kaksi kantamusta 

Ihmiset kuljetettiin pääasiassa öisin junien henkilö- ja tavaravaunuissa sekä autoilla, mutta 

monet niistä, joilla oli karjaa, pakenivat jalkaisin. Hevosistakin oli puutetta, koska niitä oli 

luovutettu armeijan käyttöön. Yhteiskuljetuksiin jokainen sai ottaa mukaan vain kaksi 

käsikantamusta. 

Lähes koko maakunta piti siirtää 

Kun jatkosota loppui syyskuussa 1944, yli 400 000 ihmisen ja lähes koko maakunnan 

irrotettava omaisuus piti yrittää siirtää nopeasti pois Karjalan alueelta. Ihmiset pelastettiin, 

mutta sekä yksityistä että yritysten ja yhteisöjen omaisuutta jäi paljon valtaajalle. 

Sota kirjallisuudessa ja elokuvissa 

Suomessa on tehty paljon kirjoja ja elokuvia, jotka sijoittuvat sodan aikaan. Äideistä parhain 

on vain yksi niistä. 

Suomalaisten sotaelokuvien klassikko on Väinö Linnan romaaniin perustuva 

Tuntematon sotilas (1954, 1985), joka sijoittuu jatkosodan aikaan. Muita 

elokuvia ovat mm. 

Talvisota (1989) ja Rukajärven tie (1999). Hylätyt talot, autiot pihat (2000) 

kertoo evakkoon lähtevistä, sodan jalkoihin 

joutuvista siviileistä. Lupaus (2005) kertoo 

lottien toiminnasta sodan aikana. Näistä 

kaikista löydät halutessasi lisää tietoa 

internetistä. 

37

Tehtävät 

1. 

Kaksi kantamusta. 

Jos lähtömääräys tulisi ja sinun käskettäisiin ottaa mukaan se, mitä kahdessa kädessäsi voisit 

kantaa, mitä ottaisit mukaan? Kirjoita, mitä kasseihisi pakkaisit. Perustele, miksi ottaisit 

mukaan juuri ne tavarat. Kirjoita noin 100 sanaa ja lähetä teksti opettajallesi. 

2. 

Oman sukuni tarina 

Seuraava kirjoitustehtävä on melko laaja. Siksi olisi hyvä, että lähettäisit opettajalle 

nähtäväksi ensimmäisen kirjoitetun version. Silloin voisit saada ideoita siitä, mitä voisit ehkä 

parantaa, mistä voisit kertoa lisää ym. Ennen lopullista versiota kannattaa myös tarkistaa 

oikeinkirjoitukseen liittyvät ohjeet. 

Tässä tehtävässä sinulla on mahdollisuus kartoittaa oman sukusi vaiheita. Onko suvussasi 

kenties elossa joku, joka on kokenut sodan ajan? Miten sota vaikutti häneen? Voit kysellä 

vanhemmiltasi tai isovanhemmiltasi esimerkiksi seuraavia asioita: 

Tietoja isovanhemmistasi 

Isän vanhemmat / äidin vanhemmat 

• Missä he asuivat? 

• Mitä töitä he tekivät? 

• Saivatko he paljon lapsia? 

• Tapahtuiko heidän elämässään jotakin erityistä? 

• Joutuivatko he muuttamaan? Miksi? 

• Ovatko he vielä elossa? 

38

Tietoja vanhemmistasi 

• Missä he syntyivät ja missä kävivät koulua? 

• Joutuivatko he muuttamaan usein? 

• Milloin isä ja äiti tapasivat toisensa? 

• Milloin he menivät naimisiin? 

• Mitä työtä he tekevät? 

• Missä paikoissa he ovat asuneet? 

Sinä 

• Missä ja milloin sinä synnyit? 

• Onko teidän perheessänne muita lapsia? Minkä nimisiä? Kuinka vanhoja he ovat nyt? 

Missä he asuvat? 

• Ovatko he vielä kotona, käyvätkö he koulua vai ovatko he jo työssä? 

• Missä aloitit koulun? 

• Oletteko te muuttaneet? 

• Millaisia suunnitelmia sinulla on tulevaisuudelle? 

Kirjoita sitten sukusi tarina. Hienoa olisi, jos liittäisit mukaan myös valokuvia tai karttoja, 

jotka kertovat sukusi vaiheista, mutta se ei ole välttämätöntä. 

Kirjoita ”Kaksi kantamusta” ja lähetä se opettajalle. 

Kirjoita ”Oman sukuni tarina” ja lähetä se opettajalle. 

Oman sukuni tarina. 

39

Jos saat todistuksen, työsi arvioidaan seuraavien kriteerien mukaisesti: 

G 

Olet kirjoittanut yhteensä vähintään 300 sanaa. 

Osaat kirjoittaa suomea niin, että lukija ymmärtää, mitä kirjoitit. 

Osaat kirjoittaa loogisesti. 

VG 

Olet kirjoittanut noin 500 sanaa. 

Teet vain vähän kirjoitusvirheitä tai kielioppivirheitä. 

Osaat kertoa sukusi tarinan kiinnostavasti ja loogisesti. 

MVG 

Olet kirjoittanut vähintään 500 sanaa. 

Teet kirjoitus- tai kielioppivirheitä vain harvoin. 

Osat kertoa sukusi tarinan kiinnostavasti ja loogisesti. Sinulla on tarkkaa tietoa sukusi 

vaiheista. 

40


Nyt on aika kirjoittaa vähän siitä, mitä mieltä olet suomen kielen suunnittelusta ja 

tähänastisesta omasta työskentelystäsi. 




Mitä mieltä olet eri jaksojen sisällöstä? Entä muotoilusta? 

Oliko tämän jakson suunnittelu selvää ja ymmärrettävää? 


Ovatko kaikkien jaksojen kestoajat olleet sopivan pitkiä? 


Mitä mieltä olet sisään jätettävistä tehtävistäsi? 

Mitä mieltä olet opettajan antamasta töittesi palautteesta, ja niistä kommenteista joita olet 

saanut? 


Lähetä kirjoitettu arviointisi opettajallesi. 

41

Villi Pohjola – turistina Suomessa 


Tässä jaksossa luet ensiksi turistien kokemuksista siitä, millaista oli käydä Kemin 

Lumilinnassa, yöpyä jäähotellissa ja osallistua jäänmurtajaristeilylle. Lopuksi saat 

kirjoittaa oman matkakertomuksen. 

Tavoite: 

• oppia tuntemaan yksi Suomen matkailukohteista 

• ymmärtää, mikä houkuttelee turisteja kylmään Pohjolaan 

•oppia talvisanoja. 


• vastata suullisesti kysymyksiin, jotka liittyvät artikkeliin Villi Pohjola 

• kirjoittaa oma matkakertomus valitsemastasi kohteesta. 

Tehtävät 

1. Lue ja/tai kuuntele 

“Ihmeellistä!” Israelilainen Gilad Piperberg ei keksi, mitä muuta hän enää sanoisi. Hän 

on jo sanonut “hämmästyttävää” ja “käsittämätöntä”. 

42

Lue ja/tai kuuntele teksti Villi Pohjola ja mieti hetki, mikä tekee jään ja kylmän 

kokemuksesta niin ainutlaatuisen ja eksoottisen. Tekstissä on kymmenen kysymystä. Vastaa 

niihin suullisesti ja lähetä vastauksesi opettajallesi ääniviestinä. 

Villi Pohjola 

Turistien talvilomalla leikitään lumessa ja jäässä. Kylmyys käy kaupaksi, kun se 

pakataan sopivaksi tuotteeksi. Kemissä tämä osataan. 

Kemi. ”Ihmeellistä.” 

Israelilainen Gilad Piperberg ei keksi, mitä muuta hän enää sanoisi. Hän on jo sanonut 

”hämmästyttävää” ja ”käsittämätöntä”. 

Kysymys 1: Mikä israelilaisturistista on niin ihmeellistä? Lue eteenpäin. 

Piperberg seisoo Kemin Lumilinnan hotellin vastaanotossa ja yrittää sulatella näkemäänsä. 

Kaikkialla on lunta. Sitä on maassa ja puissa, kinoksina rannalla, kasoina katujen vierillä ja 

siitä on tehty kokonainen rakennuskin, jossa Piperbergin on määrä yöpyä tyttöystävänsä 

kanssa. 

43

Kysymys 2: Miksi jäähotellissa ei saa tupakoida? 

Henkilökunta on neuvonut, miten yöpyminen tapahtuu: pipo päähän, sukat jalkaan, 

päällysvaatteet makuupussin ja lämpöalustan väliin, matkatavarat vastaanottoon… Ja 

tupakointi huoneissa on kielletty. 

”Erikoista”, Piperberg pusertaa vielä yhden adjektiivin. ”Voiko lumi syttyä palamaan?” 

Henkilökunta selittää kärsivällisesti, että ei. Makuuvaatteet sen sijaan voivat roihahtaa 

tupakasta tuleen. 

Piperbergin australialainen tyttöystävä Kerry Dreyer näyttää helpottuneelta kuullessaan, 

että matkapakettiin kuuluu vain yksi yö lumen ja jään keskellä. Seuraavat ovat tavallisessa 

hotellissa. 

Dreyer sai kahden hengen matkan Kemiin työnantajaltaan. ”Ensin ajattelin, että minusta 

halutaan päästä eroon. Yöpyminen lumessa ja risteily jäiselle merelle ja uintiretki päätteeksi, 

mikä myyntipalkinto se on?” 

Mutta poikaystävä on tohkeissaan. ”Mielikuvituksellista.” 

Kysymys 3: Miten Kemin matkailu on kehittynyt viime vuosina? 

Parikymmentä vuotta sitten Kemi oli tyly teollisuuskaupunki, joka ei matkailijoita juuri 

kumarrellut. Eikä heitä näkynytkään. 

Kaupunkiin saattoi pysähtyä vuoden aikana parisataa ulkomaalaista, tavallisesti 

läpikulkumatkalla olevia saksalaisia. 

Nykyisin Kemin kaduilla näkee saman verran turisteja yhtenä talvisena pakkaspäivänä, 

Espanjasta, Ranskasta, Saksasta, Japanista, Hollannista, Kreikasta… 

Kysymys 4: Mitkä ovat Kemin kaksi suosituinta matkailukohdetta? 

Suuri houkutin on jäänmurtaja Sampo, maailman ainoa turistiristeilyjä tekevä jäänmurtaja. 

Sammosta ja Kemin toisesta talvituotteesta, Lumilinnasta, on kerrottu tänäkin talvena 

kymmenissä espanjalaisissa, italialaisissa ja ranskalaisissa lehdissä. Ne ovat nousseet 

Suomesta kertovien matkailuoppaiden vakiokohteiksi. 

Esimerkiksi Patricia Schultzin matkaraamatussa 1000 Places To See Before You Die 

jäänmurtaja Sampo ja Lumilinna on listattu yhtä kiinnostaviksi kohteiksi kuin Niilin-risteily 

Egyptissä, Taj Mahal Intiassa tai Niagaran putoukset Kanadassa. 

44

Kysymys 5: Kuinka paljon matkailijoita kävi Kemin eri kohteissa vuoden 2005 aikana? 

Viime vuonna Lumilinnassa yöpyi 

1 300 vierasta. Päiväkävijöitä oli 

115 000. Murtajaristeilylle 

osallistui 12 000 matkustajaa. 

Heistä 90 prosenttia oli 

ulkomaalaisia, joka kolmas 

espanjalainen. 

Mutta se luvuista. Elämyksien 

vuoksihan tänne on tultu. 

Kysymys 6: Mitä tuttua ja mitä 

erilaista Gilad Piperberg näki 

Perämeren maisemassa? 

Gilad Piperberg on jo murtajan kannella tutkimassa Perämeren maisemaa. Siinä on tuttua, 

samaa tyhjyyttä kuin autiomaassa kotona Israelissa, mutta silti kaikki on toisin. Kylmää ja 

sinertävän valkoista. 

Kemian opiskelijana hän toki tietää, että lumi ja jää ovat veden eri olomuotoja, mutta hän 

ei ole tajunnut, että kokonainen meri voi jäätyä. Tai että maailmassa voi olla jokin maa, jonka 

kaikki laivaväylät voivat jäätyä talvella. Ja jää pitää rikkoa, jotta laivat pääsevät satamiin. 

”Uskomatonta”, Piperberg puistelee päätään. 

Vielä uskomattomampaa hänestä on se, että suomen kielessä on kymmeniä sanoja 

pelkästään erilaiselle lumelle. Lumelle, joka sataa. Lumelle, joka on maassa. Lumelle, joka 

tuntuu askelten tai suksien alla. 

Ja että on vielä sana keskellä lunta olevalle lumettomalle kohdallekin. Pälvi. 

”Hepreassa lumelle on vain yksi sana” Piperberg sanoo. Kerry Dreyer muistaa 

australianenglannista sentään viisi lumiaiheista sanaa. 

Kysymys 7: Miten yöpyminen jäähotellissa oli onnistunut? 

Matkalaiset ovat hilpeitä. Yö kylmässä on sujunut hyvin, vaikka totta puhuen heitä oli aluksi 

hieman hermostuttanut. ”Makuupussissa oli niin lämmintä, että me vain nukuimme ja 

nukuimme.” 

45

Piperbergillä on yhä yllään toppatakki, jonka Lumilinnan henkilökunta pakotti hänet 

ottamaan edellisenä iltana. Huoleton lomalainen oli lähtenyt Villiin Pohjolaan pelkässä 

puserossa. 

Kysymys 8: Mikä on jäänmurtajaristeilyn kohokohta? 

Kun Sampo saapuu kiintojään reunaan, väki pakkautuu kannelle, espanjalaiset etunenässä. 

Seikkailun toinen vaihe alkaa. 

Tästä riittää kotona Espanjassa kerrottavaa. Mieletön 15 asteen pakkanen, joka puolella 

pelkkää valkoista ja kuusikymmentäsenttinen jää rasahtelee palasiksi kuin näkkileipä. 

Vuorossa on retken kohokohta. Uinti. 

Murtaja pysähtyy, ja matkalaiset eivät oikein tiedä, sännätäkö jonottamaan pelastuspukuja vai 

kokeilla, miltä tuntuu kävellä keskellä avomerta jäällä, jonka alla on 20 metriä hiljaista, 

tummaa, kylmää vettä. 

”Onko tämä luontoa?” nuori japanilaisnainen ihmettelee ja katselee jalkoihinsa. 

”On tietysti. Tämä on Perämerta.” Nainen näyttää pelästyneeltä. 

Kysymys 9: Miten uinti tapahtuu? 

Avannon luona käy iloinen kuhina. Oransseihin pelastuspukuihin pukeutuneet matkalaiset 

vaappuvat avannolle kuin jättimäiset teletapit. Laivaisäntä Esa Ruuskanen seisoo avannon 

reunalla jääkenkä toisessa jalassa ja pitää yllä järjestystä. Epävarmat hän työntää hartioista 

veteen, kömpelöt hän kiskoo niskasta takaisin jään päälle. Muutaman kerran hän on itsekin 

pudonnut sekaan. 

”Minä olen tehnyt tätä niin kauan, että tiedän, miten eri maista tulleet toimivat. 

Japanilaiset kelluvat vedessä melkein liikkumattomina ja mietiskelevät, espanjalaiset leikkivät 

ja touhuavat koko ajan, saksalaiset ovat vedessä jämptisti sovitun ajan.” 

Gilad Piperberg ryömii ylös avannosta. ”Amazing”, hän saa sanotuksi. ”Ällistyttävää.” 

Kerry Dreyer haluaa lasillisen hehkuviiniä. Kokemusta pitää juhlia ja sulatella. 

Sulatteluun on aikaa kaksi päivää. Sen jälkeen pariskunta lentää Pariisiin ja aikoo tutkia 

kaupungin joka kolkan viidessä vuorokaudessa. 

Kysymys 10: Mitä ihminen kokee arktisella risteilyllä? 

Alain Grenier on tutkinut arktisia risteilyjä. ”Ulkomaalainen turisti ei hae mielihyvää itse 

risteilystä, vaan arktisuuden kohtaamisesta”, hän sanoo. Siihen liittyy aina jännitystä. 

46

Murtajaristeilyllä ihmiset ovat teknologian ja luonnon välimaastossa, varmuuden ja 

epävarmuuden rajamailla. Arktisesta matkailusta haetaan vastapainoa arjen kaaokselle. Jää- ja 

lumierämaat tarjoavat mahdollisuuden hetkelliseen rauhoittumiseen. ”Minun mielestäni se on 

henkinen, joillekin matkustajille jopa hengellinen kokemus”, Grenier sanoo. 

Neljän tunnin jäänmurtajaristeily maksaa196 e. 

muokattu Ritva Liisa Snellmanin artikkelista 

HS 26.2.2006 

http://www.sampotours.com/fin/arktinenseik.html 

Tietoja Sammosta 

• pituus 75 m, leveys 17,4 m 

• komentosillan korkeus vesirajasta 14 m 

• paino 3,540 tonnia, syväys 7 m 

• moottorien teho 8,800 hv 

• nopeus avovedessä 16 solmua 

• nopeus 50 cm, kiintojäässä 8 solmua 

• jäänmurtokyky 70-120 cm, kiintojää 

• matkustajakapasiteetti 150 henkeä 

• miehistö 16 henkeä 

• valmistusvuosi 1961 

Voit tutustua kohteeseen myös seuraavilla internet-sivuilla: 

http://www.sampotours.com/fin/arktinenseik.html 

http://www.kemi-tornioregion.fi/web/easypagepro/viewer.php?id=162 

2. 

Israelilainen turisti muisti heprean kielessä vain yhden sanan, joka tarkoittaa lunta. Suomen 

kielessä on sen sijaan paljon lunta tarkoittavia sanoja. Mistähän se johtuu? Tiedätkö, mitä eri 

sanoja suomen kielessä on kuvaamaan lunta? 

Testaa lumitietosi 

47

3. 

Valitse kahdesta se, mikä sopii yhteen tekstin sisällön kanssa. 

4. 

Kirjoita matkakertomus. Valitse tehtävä a tai b. 

a) Kirjoita matkakertomus tai matkapäiväkirja. 

Kerro jokin matkakokemus, joka on jäänyt mieleesi. Kirjoita vähintään 100 sanaa. 

b) Kuvittele, että olet ollut mukana jäänmurtajaristeilyllä ja nukkunut yhden yön 

jäähotellissa. Kerro kokemuksestasi. Kirjoita vähintään 100 sanaa. 

Äänitä vastauksesi Villi Pohjola -artikkelin kysymyksiin ja lähetä ne opettajallesi 

ääniviestinä. 

Kirjoita matkakertomus ja lähetä se opettajallesi. 

48

Runo 

Nyt reppu jupiset riimisi rupiset… 


Musiikkikappaleiden teksti on yksi runouden muoto. Käsittelemme tässä jaksossa runoutta ja 

laulujen sanoituksia. 

Tavoite: 

• kuunnella suomalaista musiikkia ja tutustua kahteen tämän hetken suosittuun 

sanoittajaan ja lauluntekijään ja heidän teksteihinsä 

• tutustua sanoitusten kieleen. 


• ymmärtää, miten runous eroaa muista tekstityypeistä 

• kirjoittaa runon pohjalta lehtiuutinen. 

Mitä runous on? 

Perinteisessä runossa on loppusointu ja runomitta. 

Nykyrunoudessa on myös toisentyyppisiä tekstejä; esimerkiksi ns. proosarunossa tekstin 

muoto on vapaa. 

Yhteistä runoille on, että ne sisältävät jonkin ajatuksen tunteista, esimerkiksi rakkaudesta tai 

elämästä. 

Runoilija luottaa lukijan mielikuvitukseen: runon sanat synnyttävät lukijassa mielleyhtymiä 

(assosiaatioita) ja runossa käytetään runsaasti kielikuvia. 

49

Runon teksti 

Runon teksti näyttää toisenlaiselta kuin esimerkiksi romaanin teksti. Seuraava ote voisi olla 

romaanista: 

– Kattokaa, tyhjä vene! Jukka huusi. – Vedetään se rantaan! Jukka ja Pate jättivät omatekoiset 

kaarnaveneensä rantahiekkaan ja lähtivät kahlaamaan venettä kohti. Jo muutaman askeleen 

jälkeen Pate tarttui Jukkaa käsipuolesta. – Hei kato! Pojat jähmettyivät paikoilleen. Veneen 

laidan yli retkotti käsi. 

– Pojat! Äkkiä takaisin! aikuisen ääni kuului rannalta. Jotkut rannalla olijat olivat nousseet 

seisomaan. Toisten sormet osoittivat kauempana olevaa saarta. Uimavahti alkoi kahlata 

venettä kohti ja viittoili samalla poikia siirtymään kauemmas. 

– Jukka! Tule heti maihin, Jukka kuuli äitinsä äänen, mutta pojat seisoivat liikkumattomina 

paikoillaan. Uimavahti oli jo kainalojaan myöten vedessä, kun hän sai otteen veneen laidasta 

ja veti sen maihin. Veneestä kuului hiljaista valitusta. 

Lehtiuutinen voisi kertoa saman asian esimerkiksi näin: 

Soutuveneen pohjalta löytyi haavoittunut mies 

Lapset löysivät rantaan ajelehtineen veneen Helsingin Marjaniemessä. 

Eilen puoliltapäivin Helsingin 

Marjaniemen rantaan ajautui 

soutuvene, jonka pohjalla makasi 

pahasti haavoittunut mies. Rannalla 

leikkineet lapset näkivät veneen ja 

ilmoittivat siitä rantavahdille, joka 

hälytytti paikalle poliisin ja 

ambulanssin. Mies kuljetettiin 

Meilahden sairaalaan, josta kerrottiin, 

että miehellä ei ole hengenvaaraa. 

Poliisi on kuulustellut paikalla olleita. 

Jotkut ovat kertoneet kuulleensa 

aikaisemmin läheisestä saaresta 

kovaäänistä riitelyä. 

Uutisella on kuuden kysymyksen sarja: kuka, mitä, missä, miten, miksi ja milloin. Runokin 

voi vastata näihin kysymyksiin, mutta toisella tavalla. Tässä samasta tapahtumasta tehty runo, 

joka on samalla laulun sanoitus. Pane merkille, että runon lause voi olla hajotettu useaan 

säkeeseen ja että runossa voidaan rikkoa kielioppisääntöjä. Kirjan sivulla runo myös näyttää 

erilaiselta, koska säkeet ja säkeistöt tarvitsevat paljon tilaa ympärilleen. 

50

Verinen mies 

Muistaako kukaan 

muistaako kukaan 

muistaako kukaan sitä veristä miestä 

silloin Marjaniemessä 


säe 

Uimarannalla siellä me leikittiin 

uimarannalla laivoja uitettiin 

kun jostain mereltä huudettiin 

se vuotaa kuiviin 

se vuotaa kuiviin 

säkeistö 

Soutuveneen mä kaukana merellä näin 

soutuvene tuli saaresta rantaan päin 

ambulanssia sieltä huudettiin 



Muistaako kukaan 

vai oliko tämä kaikki unta vain 



kertosäe 

(J. Karjalainen) 

Joskus runo voidaan latoa johonkin hauskaan muotoon. Edellinen runo voisi olla vaikka 

veneen muotoinen. 

51

Runon kieli 

Runo puhuttelee kielikuvien ja symbolien avulla. Runoilijat luottavat lukijan 

mielikuvitukseen, sana-assosiaatioihin ja kielen soinnillisiin ominaisuuksiin. Juuri siksi 

runon kieli on tiivistä. Lukija voi viipyä yhdessä runossa pitkään. Runoa kannattaa lukea 

hitaasti. 

Eri ihmisillä voi syntyä samasta runosta erilaisia mielikuvia. Runojen tulkinnassa jokainen 

lukija nojaa omiin mielikuviinsa. Eräiden sanojen synnyttämät mielikuvat ovat kuitenkin 

samassa kulttuurissa kasvaneille ihmisille yleensä yhteisiä. 

• Symboli 

Eräissä maissa valkoinen on surun väri. Meillä morsian käyttää häissään usein valkoista 

pukua, koska täällä valkoinen yhdistetään iloon ja puhtauteen. Hautajaisissa taas pukeudutaan 

mustaan. Symbolisella sanalla on siis sen varsinaisen merkityksen lisäksi lisämerkitys. 

Osaatko yhdistää symbolin ja sitä vastaavan sanan? 

Koeta, jos osaat yhdistää symbolin ja sitä merkitsevän sanan? 

• Metafora 

Metafora rinnastaa kaksi asiaa. Sen sijaan, että sanoisit: Hän on kuin aurinko (sellainen, joka 

tuo iloa ja lämpöä elämään) voit sanoa metaforan: Hän on aurinko. 

52

• Elollistaminen 

Eloton asia tai esine kuvataan elollisen kaltaiseksi. Millainen sää on silloin, kun ”taivas itkee” 

tai ”kaupunki hytisee”? Mihin aikaan vuorokaudesta ”kaupunki uinailee”? 

Soinnilliset elementit 

Usein runoissa ja laulujen sanoituksissa voit löytää seuraavia soinnillisia elementtejä: 

• Alkusointu 

Peräkkäiset tai lähekkäin olevien sanojen alkuäänteet sointuvat yhteen. Esimerkiksi 

maa – mantu 

koti – kontu 

• Loppusointu eli riimi 

Kahden tai useamman säkeen lopputavujen keskinäinen sointuisuus. Esimerkiksi 

mäki – näki 

vatsasta – patsasta 

ateria – materia 

• Toisto 

Sama asia eri tavalla sanottuna lisää vaikuttavuutta. 

Suomalaisia sanoittajia 

Martti Syrjä (syntynyt 17. toukokuuta 1959) on Eppu Normaali -yhtyeen keulahahmo, 

laulaja ja myös pääsanoittaja vuodesta 1982 lähtien. Hän on myös säveltänyt Eppu 

Normaalille muutaman kappaleen. Internetistä löytyy Eppu Normaalin musiikkia mm. 

hakusanalla Poko Rekords jukebox 

53

Mitä runon ilmaisukeinoista löydät seuraavista laulun teksteistä? 

Nyt reppu jupiset riimisi rupiset 

Voi mua väsynyttä rellestäjää, 

osaanko kotiini tulla? 

Maailmalle mitä musta pellestä jää 

vain karmeita tarinoita repussa mulla 

Nyt istun alas, panen reppuni laulamaan, 

tarinaa kertomaan 

Tarinaa menneistä, aa, markoista penneistä 

Nyt reppu jupiset riimisi rupiset 

katkon sinulta nyörit 

Nyt korvaani karmeat juttusi supiset, 

kotona turhaan jaloissa pyörit 

Et jättää saa pois sanaakaan 

Et sitä kaunistakaan 

elollistaminen: reppu laulaa. Onko mies 

matkustanut reppu selässä maailmalla ja tai 

kerännyt paljon monenlaisia kokemuksia? 

Martti Syrjä 

• Mikä sointuu yhteen sanan rellestäjää-kanssa? 

• Mikä sointuu yhteen tulla-sanan kanssa? 

• Mikä sointuu yhteen laulamaan-sanan kanssa? 

• Mikä sointuu yhteen menneistä-sanan kanssa? 

• Mitkä sointuvat yhteen jupiset-sanan kanssa? 

• Mitkä sointuvat yhteen nyörit-sanan kanssa? 

54

Seuraavassa on tulkintaan liittyviä pohdintoja. Sinun ei tarvitse vastata kysymyksiin, voit vain 

miettiä niitä. Ne ovat myös esimerkkinä siitä, millaisia kysymyksiä voit asettaa itsellesi, kun 

teet tehtävää 1. 

Olin vain tuuli 

Mä toivon et sua lohduttaa 

taas aurinko saa 

syttyisi tähdet sun silmiisi taas 

saisit rakastaa 

sun sydämen täyttyvän uudestaan toivon 

kun olen poissa kun heräilee maa 

Lupaathan mulle sen 

et yrität uudestaan sytyttää 

liekin sun sydämees, puhalletun 

Mä olin vain tuuli 

koko kesän mä kääntyilin 

puhalsin vastaan 

aina vastaan vapautta rakastuu 

Rakkauden suuntaan, puhalsin 

Puhalsin 

Ehkä halusit omistaa mut kokonaan 

Kun rakkautta sinulle todistavan aina vaan 

Sun hiustesi tuoksun mä mieleeni painoin 

kun kerran sun hiuksissas puhalsin. 

Martti Syrjä 

• Symboli: Mitä henkilölle mahtaa tapahtua, kun ”tähdet syttyvät silmiin”? 

• Elollistaminen: Milloin maa herää? Saako henkilö uuden mahdollisuuden? 

55

• Symboli: Mitä sinulle tapahtuu, kun joku sytyttää liekin sydämeesi? Tai kun sydämesi 

syttyy palamaan? 

• Metafora: Millainen ihminen on tuuli? Muuttuuko tunteiden suunta yhtä usein kuin 

tuulen suunta? Vai auttaako tuuli sytyttämään kytevän tulen uudestaan? Tai 

sammuttamaan rakkauden tulen? 

Seuraavan laulun sanoittaja on J. Karjalainen. Jukka Tapio Karjalainen (syntynyt 1. 

huhtikuuta 1957, Helsinki) on suomalainen muusikko ja lauluntekijä. Hän on sanoittanut ja 

säveltänyt melkein kaikki levyttämänsä kappaleet. J. Karjalainen sai arvostetun Juha Vainion 

sanoittajapalkinnon vuonna 2003. 

Mitä runon keinoja J. Karjalaisen tekstistä löytyy paljon? 

Hän 

Hän, sai mut uskomaan, hän, 

sai mut toivomaan, hän, 

ja vielä enemmän 

Hän, sai mut nauramaan, hän, 

sai mut laulamaan, hän, 

antoi mulle sävelmän 

Hän, hyvä haltiatar, hän, 

yön kuningatar, hän, 

on enää nimi iskelmän 

Hän, kun kesä syksyyn vaihtuu ja lehtien nään lentävän 

Tunnen saman ikävän, 

kun poissa on hän 

Hän, sai mut nauramaan, hän, 

sai mut laulamaan, hän, 

56

antoi mulle sävelmän 

Hän, taas kitarani viritän 

Ja kuulen tutun helinän, 

kuin luonani ois hän 

J. Karjalainen 

• Etsi sanat, jotka sointuvat yhteen uskomaan-sanan kanssa. 

• Etsi sanat, jotka sointuvat yhteen enemmän-sanan kanssa. 

• Mikä sana sointuu yhteen haltiatar-sanan kanssa? 

• Mikä sana esiintyy laulussa useammin kuin mikään muu? Kuinka monta kertaa? 

Tehtävä 

1. 

Kirjoita lehtiuutinen kadonneesta Väinöstä seuraavan J. Karjalaisen lauluntekstin 

pohjalta. Muista, että uutisen pitää vastata kysymyksiin: kuka, mitä, missä, miten, miksi 

ja milloin. Lähetä teksti opettajallesi. 

Missä se Väinö on? 

J. Karjalainen 

Väinö Väinö missä on se Väinö? 


Jo näkyy silmät ja suu ei voi olla kukaan muu 

Siellä siellä se Väinö on 



Alla omenapuun ei voi olla kukaan muu 


57

Dunuja mbe kumala Väinö ma Väinö 

Jukka ding ke le 

Kati ding ke le 

Alah man ning mbe simajala 

A-aaa Väinö 

Lo lo lo lo lo lo lo lo lu njinjata 

Väinö 

Alah man ning mbe simajala 

A-aaa Väinö 



Jo näkyy silmät ja suu ei voi olla kukaan muu 




Alla pyöreän kuun ei voi olla kukaan muu 

Siellä siellä se Väinö on... 

58


viikko 28 

Päätteet ja liitteet 

Jotkut sanovat, että suomen sanat ovat melko pitkiä. Onko asia todella näin? 

Vastaus on kyllä ja ei. Katso nyt aiheeseen liittyvä opetusvideo. 

Päätteet ja liitteet 

Katso esimerkiksi sanaa 

ett hus 

talo 

Molemmilla kielillä itse sana on melko lyhyt. 

Miten sanoisit suomeksi tämän? 

i ett hus 

talossa 

”i” on prepositio. Suomessa sitä vastaa sanan lopussa pääte -ssa. 

Miten sanoisit suomeksi 

i vårt hus 

talossamme 

talo/ssa/mme 

Tässä sanan loppuun on lisätty omistusliite ”-mme, meidän talossamme” 

Miten sanoisit 

Också i vårt hus 

talossammekin 

59

talo/ssa/mme/kin 

Entä jos meillä olisi monia taloja ja sanoisimme näin: 

Också i våra hus 

taloissammekin 

talo/i/ssa/mme/kin 

Suomen kielessä yhdellä sanalla voidaan sanoa asia, mihin ruotsin kielessä tarvitaan neljä 

sanaa. 

Suomen sanoissa on usein paljon informaatiota sanan lopussa, ja siksi sanat näyttävät pitkiltä 

vaikka itse sana, josta on lähdetty liikkeelle, on melko lyhyt. 

TUL/ISI/TTE/KO/HAN 

TUL (vartalo) ISI (konditionaalin tunnus) TTE (persoonapääte) KO (liitepartikkeli) HAN 

(liitepartikkeli) 

60

Tehtävät 

Sanojen pilkkominen 

1. 

Käännä kuvien alle kirjoitetut lauseet ruotsiksi. Voit kääntää ajatukset vapaasti, mutta ole 

kuitenkin tarkka paksulla kirjoitettujen sanojen kanssa. 

Kirjoita lihavalla tekstillä kaikki ne ruotsin sanat, jotka vastaavat suomen kielen lihavoitua 

(paksunnettua) sanaa. 

Mikki Hiiri 

Oman onnensa seppä 

”Poikaystävä/si antoi mulle väärän rahan.” 

”Hmm- tämä on hyvin vanha burmalainen raha. Ei minkään arvoinen, mutta paikalliset 

käyttävät näitä onnenraho/i/na” 

61

”Ajatteles, ehkä tämä tuo sinu/lle/kin onnea.” 

”Tiesi/n/hän, että voitta/isi/t.” 

”Kohta näet, että onni seuraa minua killingi/ttä/kin” 

62

”Matka jatkuu oja/sta allikko/on” ”Kannattiko heittää kolikko pois? Kysy/n/pä/hän vain.” 

”Nuo kolikot putosivat äsken lauku/sta/ni” 

”Tuossa reunuksella kiiltelee kolikko, joka voisi olla onnenraha/mme.” 

63

”… eikä siinä kaikki. Upouusi kultakello/ni luiskahti rantee/sta ja putosi myös” 

Lähetä käännös opettajallesi. 

Toinen suomen kielen erityispiirre on 

Vokaalisointu 

Kun ulkomaalainen opettelee suomea, hän voi esimerkiksi kysyä, miksi sanaan kynä liitetään 

pääte -ssä, kynässä, kun taas sanaan kirja tulee päätteeksi -ssa, kirjassa. Mistä hän voi 

tietää, kumman päätteen hän valitsee? Tuleeko sanan loppuun -sa vai -sä ? Katso nyt aiheesta 

opetusvideo: 

Vokaalisointu 

Ilmeisesti toinen kuulostaa sinun mielestäsi paremmalta. Syy siihen on, että sinun korvasi on 

tottunut vokaalisointuun. 

Mitä ajattelet, kumpi näistä kuulostaa paremmalta? 

yö 

-lla 

-llä 

aamu 

-lla 

-llä 

64

Syy on se, että vokaalit A, O ja U, ääntyvät suun takaosassa eivätkä ne soinnu yhteen 

vokaalien Ä, Ö ja Y kanssa, jotka ääntyvät suun etuosassa. 

Tämä ilmiö on nimeltään VOKAALISOINTU. 

Mikä siis määrää, tuleeko päätteeksi -lla vai -llä, -ssa vai -ssä? 

Sen määräävät ne vokaalit, jotka ovat siinä sanassa, johon pääte liitetään. 

aamu vokaalit a ja u ovat takavokaaleja ja vaativat päätteeseen myös takavokaalin a 

eli pääte on -lla. 

yö 

vokaalit y ja ö ovat etuvokaaleja ja vaativat päätteeseen etuvokaalin ä eli pääte 

on -llä. 

JOS VARTALOSSA ON JOKIN VOKAALEISTA u, o, a, PÄÄTTEESSÄ 

ON OLTAVA TAKAVOKAALI (u, o, a). JOS VARTALOSSA EI OLE 

YHTÄÄN TAKAVOKAALIA, PÄÄTTEESSÄ ON OLTAVA 

ETUVOKAALI (y, ö, ä). 

Valitse sanaan vokaalisoinnun mukainen pääte 

Etsi vokaalisoinnun mukaiset ja vastaiset sanat 

Astevaihtelu 

Jos sinulla on veli, jonka nimi on Jukka ja antaisit hänelle lahjan. Mitä kirjoittaisit lahjan 

päälle? 

Jukalle. 

Yksi k katoaa siis Jukan nimestä. 

Tätä ilmiötä kutsutaan astevaihteluksi. 

Kun sanaa taivutetaan, sen keskellä olevissa konsonanteissa K, P ja T tapahtuu muutoksia. 

Aiemmin näit opetusvideon äänteiden kestosta. Opettaja antoi esimerkit: 

takki – takin 

65

kuppi – kupin 

Matti – Matin 

Tällaisia muutoksia on myös lisää. Katso opetusvideo. 

Astevaihtelu 

Katso seuraavia sanoja. 

Mitä k:lle tapahtuu? 

tuki – tuen 

lukea – luen 

entä yhdistelmä nk 

kenkä – kengät 

Helsinki – Helsingin 

k jää kokonaan pois. 

nk muuttuu ng:ksi 

Mitä p:lle tapahtuu? 

tupa – tuvan 

p muuttuu v:ksi 

Entä yhdistelmä mp 

kampa – kamman 

mp muuttuu mm:ksi 

P muuttuu edellisen konsonantin kaltaiseksi 

Mitä tapahtuu t:lle? 

katu – kadun 

t muuttuu d:ksi 

lt 

66

kulta – kullan 

lt muuttuu ll:ksi 

nt 

kanto – kannon 

nt muuttuu nn:ksi 

rt 

parta – parran 

rt muuttuu rr:ksi 

t muuttuu edellisen konsonantin kaltaiseksi 

Täydennystehtävä 

67


Omistusliitteet 

Seuraavassa omistusliite on kirjoitettu paksulla tekstillä. 

minun kirjani 

sinun kirjasi 

hänen kirjansa 

meidän kirjamme 

teidän kirjanne 

heidän kirjansa 

Yhdistä oikea omistusliitteellinen sana persoonapronomineihin. 

Usein sanan lopussa on muitakin päätteitä tai liitteitä. Löydätkö seuraavista omistusliitteet. 

Yhdistä ne oikeisiin persoonapronomineihin. 

Persoonapronominien puhekieliset vastineet ovat 

minun mun 

sinun sun 

hänen sen 

Suomen eri murrealueilla nämä vastineet voivat vaihdella, esimerkiksi 

minun 

sinun 

miun 

siun 

Puhekielessä ei omistusliitettä paljon käytetä. Miten muuttaisit seuraavat puhekieliset lauseet 

kirjakielelle? 

Sun täytyy pestä mun auto. 

68

Oks sun isä suomalainen? 

Onks sen nimi Virtanen? 

Tuleeko meidän opettaja sinne? 

Käyttekö usein teidän mökillä? 

Niiden talo on vasta maalattu. 

Vastaukset: 

Sinun täytyy pestä minun autoni. 

Onko sinun isäsi suomalainen? 

Onko hänen nimensä Virtanen? 

Tuleeko meidän opettajamme sinne? 

Käyttekö usein teidän mökillänne? 

Heidän talonsa on vasta maalattu. 

Verbin taivutus 

Toinen tyypillinen ero puhe- ja kirjakielen välillä on verbin taivutuksessa. 

Kirjakielen mukainen verbi taipuu persoonamuodoissa näin (preesens): 

minä istun 

sinä istut 

hän istuu 

me istumme 

te istutte 

he istuvat 

Yhdistä verbin persoonamuodot 

Olla-verbi 

Verbin liittomuoto 

69

Puhekielessä verbi taipuu usein näin: 

1. preesensissä 

minä piirrän 

sinä piirrät 

hän (se) piirtää 

me piirretään 

te piirrätte 

he (ne) piirtää 

(vrt. me piirrämme) 

(vrt. he piirtävät) 

2. imperfektissä 

minä istuin 

sinä istuit 

hän istui 

me istuttiin 

te istuitte 

ne istui 

(vrt. me istuimme) 

(vrt. he istuivat) 

3. perfektissä 

minä oon istunut 

sinä oot istunut 

se on istunut 

me ollaan istuttu 

te ootte istunu 

ne on istunu 

(minä olen istunut) 

(sinä olet istunut) 

(hän on istunut) 

(me olemme istuneet) 

(te olette istuneet) 

(he ovat istuneet) 

70

Tehtävät 

1. 

Seuraava teksti on puhekieltä. Kirjoita teksti uudestaan ja muuta kaikki puhekielen ilmaisut 

kirjakielelle. Ennen kuin alat kirjoittaa, tee kuitenkin seuraavat yhdistelyharjoitukset. 

Puhe- ja kirjakieli 1 

Puhe- ja kirjakieli 2 

En mä tiedä, mikä se on. 

Maikku ja Ellu näki sen ekana. 

Se seiso orpona seinän vieressä. 

Tietysti me heti huomattiin, että se oli uus oppilas. 

Sitä me ei vielä tiedetty, että se tulis meidän luokalle. 

Ja sitte me nähtiin sen jalat. 

Joku pelle, mä ajattelin ekaks. 

Se häpes sen jalkoja. 

Olenks mä kertonut, että se kulkee samalla bussilla kuin Elina. Me tiedetään, missä se asuu. 

Sen vanhemmat on töissä ala-asteella. Mä luulen, että ne ei oo sen oikeet vanhemmat. 

. 

Muuta teksti kirjakieleen. Lähetä se opettajallesi. 

71



Tavoite: 

• harjoitella kirjoittamaan kuin kirjailija 

• oppia tuntemaan hyvän tarinan rakennusaineet 

• oppia muokkaamaan ja parantelemaan tekstiä. 


• tehdä jaksoon kuuluvat harjoitustehtävät. 

Seuraavien kuuden viikon aikana saat harjoitella kirjoittamisen taitoa. Kun teet tämän jakson 

tehtäviä, harjoittelet kirjoittamista kirjailijan tavalla. Tehtävät antavat sinulle myös ideoita 

lopputyötäsi varten. 

Hyväksi kirjailijaksi tulee lukemalla ja kirjoittamalla. Oikeastaan kysymys on saman asian 

kahdesta eri puolesta. Kun itse kirjoitat, luet samalla tekstiä, jossa sinulla on valta päättää, 

miten ihmiset toimivat, mitä heille tapahtuu ja miten tarina loppuu. 

Jos haluat kirjailijaksi, on tärkeää, että itse luet paljon. Kun luet, 

• saat suuremman sanavaraston ja opit ilmaisemaan itseäsi paremmin 

• sanat synnyttävät päässäsi sisäisiä kuvia ja mielikuvituksesi kehittyy 

• opit ymmärtämään muiden ajatuksia 

• opit ymmärtämään elämää paremmin. 

72

Tarkastelemme nyt yksi kerrallaan tarinan neljää rakennusainetta: 

• henkilöt 

• paikka eli miljöö 

• tapahtumat 

• dialogi 

Osa 1 

viikot 29─30 

Henkilöt 

Me eläydymme kertomukseen henkilöiden kautta. Vaikka kirjoittaisit jonkin henkilön 

elämästä vain yhden tapahtuman, kirjailijana sinun täytyy tietää tuosta henkilöstä melko 

paljon. 

Ulkoinen olemus: 

ikä, ruumiinrakenne, silmät, hiukset, ääni, kieli, meikki, vaatteet, käyttäytyminen, 

liikkumistapa, mitä hänellä on aina mukanaan tai yllään ym. (ynnä muuta) 

Sisäinen ihminen: luonne, mielialat, mitä hän osaa, mistä hän pitää, mistä ei pidä, mitä hän 

haluaa, mitä toivoo, mitä pelkää, mitä vihaa, onko hänellä salaisuuksia ym. 

Ympäristö: perhe, ystävät, koti, harrastukset, päivittäiset rutiinit, koulu tai työ, ystävät, 

vihamiehet ym. 

Harjoittele 

Tehtävä 1 

Kuvaile itseäsi kolmannessa persoonassa eli hän-muodossa. Valehtele kolme kertaa oikein 

kunnolla, mutta tee se niin, ettei lukija tiedä, mitkä osat kuvauksestasi eivät ole totta. 

73

Tehtävä 2 

Kerro, kuinka edellisen tehtävän henkilö herää aamulla, nousee ylös ja pukeutuu. Yritä saada 

mukaan hänen ulkonäkönsä, luonteenpiirteensä ja myös hänen ympäristönsä. 

Paikka eli miljöö 

Kun joku lukee sinun kirjoittamaasi tarinaa, hänen päässään syntyy kuvia ja hän siirtyy siihen 

paikkaan, jonka olet kuvaillut. Mihin paikkaan voisit viedä lukijasi? Veisitkö hänet 

hevostallille vai jääkiekkojoukkueen harjoituksiin? Vai veisitkö hänet ehkä isovanhempiesi 

luo Suomeen? Kuvaa paikkaa niin, että lukija voi kuvitella siirtyvänsä sinne. 

Harjoittele 

Tehtävä 3 

Kuvaile jokin sinulle tuttu paikka. Se voi olla huoneesi, kahvila, jossa sinulla on tapana 

käydä, jäähallin pukuhuone tai mikä muu tahansa paikka, joka on sinulle tuttu. Voit joko 

käydä paikalla, jota haluat kuvata, tai sitten voit yrittää luoda päässäsi paikan tunnelman. Jos 

suljet silmäsi, erotat ehkä ääniä ja tuoksuja, joita et ehkä muuten huomaisi. Ne ovat tärkeitä, 

jotta lukija pääsee oikeaan tunnelmaan. 

Valitse nyt paikka, jonne haluat viedä lukijan. Pane silmäsi kiinni. 

• Mitä ääniä kuulet läheltä? 

• Mitä ääniä kuulet kauempaa? 

• Tuoksuuko tai haiseeko siellä joltakin erityiseltä? Miltä? 

• Voiko paikasta saada kielelleen jonkin maun? Minkä? 

• Tunnetko jotain erityistä? 

• Voi ehkä kuudennella aistilla aavistaa jotain? Mitä? 

Kun avaat silmiltäsi, voit kertoa myös, mitä näet ympärilläsi. 

Lähetä harjoitustehtävät 1 – 3 opettajalle. 

Lähetä samat tehtävät myös ääniviestinä. 

74

Osa 2 

Tapahtumat 


Tapahtumat ovat lyhyitä kohtauksia ja sattumuksia. On lukemattomia tapahtumia, joista sinä 

tiedät enemmän kuin kukaan muu, koska olet itse kokenut ne. Kun kirjoitat omia 

kokemuksiasi, tarinasta tulee kiinnostava. Ehkä sinun täytyy ottaa avuksesi myös muita 

tarinan rakennusaineita: henkilöitä, miljöö ja ehkä vuoropuhelua. 

Harjoittele 

Tehtävä 4 

Valitse tapahtuma, josta haluaisit kertoa. Se voi olla jokin merkittävä hetki sinun elämässäsi. 

Missä olit? Milloin? Liittyykö tapahtumaan ilo, pettymys, suru vai jokin muu tunne? Yritä 

kirjoittaa niin, että teksti synnyttää lukijan päässä kuvia. 

Dialogi eli vuoropuhelu 

Dialogi on kirjoitettu keskustelu. Se saa henkilöt tuntumaan läheisiltä ja todellisilta. 

Dialogin täytyy kertoa jotakin. Hyvä dialogi vie kertomuksen tapahtumia eteenpäin ja kertoo 

jotakin niistä ihmisistä, jotka puhuvat. 

─ Lauri! Hei kuule hei Late. Älä häivy vielä. Mulla on yks juttu. 

─ Niin. Huokaisin raskaasti. 

─ Mä sain kuule tänä aamuna sähköpostia. 

─ Jaa keltä? Tehosekoittimen Otolta? Vai Paavilta vai Monacon Albertilta? 

─ Älä nyt viitti. Katto ny sitä! Katto! Gitta työnsi valokuvan naamani eteen. 

Reijo Mäki: Nuo savunsiniset silmät tuo oljenvaalea rastatukka 

Kun kerrot, mitä ihmiset sanovat toisilleen, voit käyttää suoraa tai epäsuoraa lainausta. 

Suorassa lainauksessa henkilöt puhuvat itse. Se mitä sanotaan, on repliikki. Silloin tekstissä 

käytetään repliikkiviivaa tai lainausmerkkejä. 

75

Jokainen uuden henkilön repliikki alkaa omalta riviltä. Repliikkiä voi kuvata kahdella tavalla. 

1. Repliikkiviiva ( – ) 

─ Minulla on hirveä nälkä, Pasi sanoi. Isä ei vastannut vaan alkoi kaivaa lompakkoa 

taskustaan. 

─ Tässä, käy vaikka Mäkkärissä syömässä. Isä ojensi Pasille sadan kruunun setelin. 

2. Lainausmerkit (”) repliikin alussa ja lopussa. 

”Minulla on hirveä nälkä”, Pasi sanoi. Isä alkoi kaivaa lompakkoa taskustaan. ”Tässä, käy 

vaikka Mäkkärissä syömässä.” Isä ojensi Pasille sadan kruunun setelin. 

Tämän tyyppisiä repliikkejä sanotaan suoriksi lainauksiksi. Epäsuora lainaus taas on se, 

missä kirjailija kertoo, mitä joku on sanonut. Esimerkiksi näin: 

Pasi sanoi olevansa nälkäinen. Isä antoi hänelle sadan kruunun setelin ja kehotti käymään 

hampurilaisravintolassa syömässä. 

Kun kirjoitat dialogia, on hyvä panna henkilö tekemään jotakin, joka kertoo hänen 

tunteistaan. 

– Siitä saat! Saara kiljui ja heitti lautasen pöytään. 

Harjoittele 

Tehtävä 5 

Kirjoita dialogi. Muista, että ihmiset puhuvat eri tavoin. Lue kirjoittamasi dialogi ääneen ja 

kuulostele, tuntuuko se luonnolliselta. Tässä muutamia dialogin aiheita, joista voit valita 

yhden. 

• Kaksi ystävää eroaa. He hyvästelevät toisensa ja tietävät, etteivät ehkä koskaan enää 

näe toisiaan. 

76

• Vanhemmat ovat peruuttamassa lupausta, jonka ovat antaneet lapselleen aiemmin. 

Dialogissa ovat mukana lapsi ja hänen isänsä ja/tai äitinsä. 

• Kirjoita pojan ja isonsiskon dialogi sen jälkeen, kun poika on leikannut siskonsa tukan 

tämän nukkuessa. 

Miten rakennat vaihtelevan tekstin? 

Loppujakso kertoo siitä, miten voit oppia kirjoittamaan niin, että tekstisi on elävää ja 

synnyttää lukijan päässä kuvia. 

Synonyymit 

Synonyymit muuttavat tekstiä, tuovat siihen latausta ja sävyjä. Huomaat sen, jos kokeilet 

sanojen vaihtamista niiden synonyymeihin (sanoihin, jotka tarkoittavat suunnilleen samaa). 

Synonyymmejä löydät synonyymisanastoista tai vielä helpommin tietokoneesi 

tekstinkäsittelyohjelmasta, kun painat sanan kohdalla hiiren oikeanpuoleista näppäintä. 

Hämmästyt, kuinka paljon synonyymeillä voi saada aikaan. Mieti (ajattele, funtsaa, haudo, 

aprikoi, filosofoi) hetki seuraavaa lausetta: 

Tyttö menee taloon. 

Synnyttääkö se mielessäsi tarkan kuvan? Tarkentuuko kuva seuraavista muutoksista? 

Tyttö menee talonrähjään. 

Tyttö kompuroi talonrähjään. 

Pikkutyttö kompuroi talonrähjään. 

Harjoittele 

Yhdistä synonyymit 

77

Tehtävä 6 

Kirjoita seuraava teksti uudestaan kolme kertaa. Käytä jokaisella kerralla alleviivattujen 

sanojen kohdalla sen synonyymejä, jotka löydät listasta. Pane merkille, miten tekstiisi tulee 

lisää väriä. Näet selvemmin, millainen mies on, miten hän liikkuu ja toimii. 

Mies kävelee tiellä. Hän näkee ison koiran. Hän pelästyy ja juoksee pakoon. 

mies: 

kävelee: 

näkee: 

iso: 

koira: 

pelästyy: 

juoksee: 

ukko, äijä, aviomies, miehenpuoli, mieshenkilö 

kipittää, köpöttää, tallustaa, harppoo, astelee, astuu, kalppii, löntystää 

havaitsee, hoksaa, huomaa, hiffaa 

valtava, kookas, järeä, suuri, isokokoinen 

piski, halli, hurtta, rakki, hauva, haukku 

säikähtää, kavahtaa, säpsähtää, hätkähtää, vavahtaa 

pinkoo, hölkyttää, hölkkää, kipittää, jolkottaa, lönkyttää 

Havainnollistaminen 

Älä kerro, näytä! 

Kirjailijan täytyy oppia näyttämään eli havainnollistamaan, jotta hän voisi luoda lukijan 

päässä uskottavia kuvia. Sen sijaan, että hän kertoo tapahtumien kulun, hän näyttää sen. 

Sen sijaan, että sanoisit: Sisään astui pitkä mies, voit havainnollistaa ja kertoa asian 

esimerkiksi näin: 

Kun mies tuli sisään, hänen piti kumartua, jottei saisi uutta kuhmua päähänsä. 

Toinen esimerkki: 

Kalle suuttui, ei ole havainnollinen lause. Näytä sen sijaan, mitä sellaista Kalle tekee, josta 

näkee, että hän on suuttunut. 

Esimerkiksi näin: 

Kalle läimäytti oven kiinni niin, että luulin sen putoavan saranoilta. 

78

tai: 

Kalle paiskasi repun lattialle, potkaisi sitä ja huusi kyyneleet silmissä: 

” En enää ikinä mene kouluun!” 

Nämä kaksi esimerkkiä synnyttivät mieleesi erilaiset kuvat, vaikka kummassakin Kalle 

suuttui. Tärkeä kysymys on: Millaisen kuvan haluat kirjailijana välittää lukijalle? 

Vielä yksi esimerkki: 

Olli ratsastaa. Mitä tämä lause sanoo? Ei paljonkaan. Ainoa, mitä Ollista saadaan tietää, on 

että hän ratsastaa. Tilanteesta ei synny selkeää kuvaa. Jos havainnollistat, voit kirjoittaa 

vaikka näin: 

Olli istui tukevasti satulassa. Hänen kätensä puristivat suitsia, ja polviaan vasten hän tunsi 

hevosen voimakkaat lihakset. 

Harjoittele. 

Tehtävä 7 

Havainnollista seuraavat lauseet. Näytä, mitä tapahtuu. Et saa käyttää sanoja väsynyt, 

hermostunut tai palella. 

1. Olin väsynyt. 

2. Olin hermostunut. 

3. Minua paleli. 

Tehtävä 8 

Seuraavasta tekstistä ei tule kukaan iloiseksi, mutta ei myöskään ala pelätä! Yritä 

havainnollistaa teksti niin, että se synnyttää kuvia lukijan päässä. Älä kerro, näytä! 

Oli marraskuun ilta. Olin puiston läpi matkalla kotiin. En nähnyt yhtään ihmistä. Yhtäkkiä 

kuului ääni. Pysähdyin. Oliko se lintu vai kissa? Ääni kuului taas. Katsoin ympärilleni mutta 

en nähnyt mitään. Jatkoin kävelyä. Pidin kiirettä. 

Lähetä harjoitustehtävät 4-8 opettajalle. 

Lähetä samat tehtävät myös ääniviestinä. 

79

Osa 3 


Edellisessä osassa sait oppia, että hyvä ohje kirjailijaksi aikovalle on tämä: Älä kerro, näytä! 

Voit esimerkiksi kertoa, että joku rakastaa kirjoja. Mutta miten näyttäisit, että hän rakastaa 

kirjoja? Voisit näyttää lukijalle henkilön huoneen, jossa kirjoja on pöydällä, lattialla, siistissä 

järjestyksessä kirjahyllyssä tai avonaisina sängyn vieressä. Voisit näyttää, kuinka henkilö 

istuu käpertyneenä nojatuolissa lukulampun alla ja kuinka hän kääntää verkkaisesti sivuja 

tiiliskiven kokoisesta romaanista. Lukijan kokemuksesta tulee elävämpi, jos kerrot, mitä näet 

ja miten henkilöt toimivat ja puhuvat. 

Nyt saat lukea tekstejä ja yrittää nähdä, mitä kirjailija haluaa sinulle kertoa. Saat vastata 

jokaisen tekstin jälkeen kysymyksiin. Tutki ensin seuraavaa esimerkkiä. 

Lue teksti ja mieti, miten vastaisit kysymyksiin a ja b. 

a) Mitä henkilökuvaus kertoo Matildasta? 

b) Mitä dialogi kertoo Matildan isästä? 

Kolmen vuoden ikään ehdittyään Matilda oli opetellut omin päin lukemaan tutkimalla talossa 

ajelehtivia sanoma- ja aikakauslehtiä. Neljän vanhana hän osasi lukea sujuvasti ja alkoi 

tietenkin ikävöidä kirjoja. Tämän valistuneen huushollin ainoa kirja oli Matildan äidille 

kuuluva Helppoa ruuanlaittoa, ja luettuaan sen kannesta kanteen ja opittuaan ruokaohjeet 

ulkoa, Matilda päätteli haluavansa jotakin kiinnostavampaa. 

─ Isukki, hän sanoi, luuletko voivasi ostaa minulle kirjan? 

─ Kirjan? Isä sanoi. Mihin pahukseen sinä kirjaa haluat? 

─ Lukeakseni. 

─ Mitä vikaa telkkarissa on, herran tähden? meillä on hieno telkkari, jossa on 

kaksitoistatuumainen kuvaruutu, ja nyt sinä tulet kinuamaan kirjaa! Sinä tyttöseni, 

alat olla pilalle hemmoteltu!” 

Roald Dahl: Matilda 

Suom: Eeva Heikkinen 

Vastausmalli: 

a) Henkilökuvaus kertoo esimerkiksi sen, että Matilda on pikkuvanha, ikäisekseen 

poikkeuksellisen älykäs ja itsenäinen tyttö. Se kertoo myös, että tarina ei ole 

realistinen. (Kolmevuotias on oppinut lukemaan sanomalehtiä selailemalla.) 

b) Dialogista saan sellaisen käsityksen, että isä ei arvosta kirjallisuutta. Talossa on kyllä 

sanoma- ja aikakauslehtiä, mutta vain yksi kirja, joka sekin on äidin keittokirja. Tässä 

roolit ovat vaihtuneet. Normaalisti vanhemmat kannustavat lapsia pois television 

äärestä lukemaan kirjoja. Isä ei myöskään näytä olevan kovin kiinnostunut 

tyttärestään. Vaikka tyttö puhuu isälleen nätisti, isä puhuu hänelle epäystävälliseen 

sävyyn. 

80

Tehtävä 1 

Lue teksti ja mieti, mitä kaikkea tämä lyhyt teksti kertoo päähenkilön vanhemmista. 

Isä jäi aamulla nukkumaan, kun mä lähdin kouluun. Sillä oli ollut yövuoro ja se kuorsasi kuin 

harmaakarhu talviunillaan. Äitiä mulla ei ookkaan patistelemassa näissä aamuaskareissa. Siitä 

on pari vuotta kun äiti kuoli leikkauspöydälle. Nyt se on niin, että mä pidän huolta mun 

iskästä. Ja se kai yrittää pitää huolta musta. Sen tukassa oli muuten alkanut näkyä ekat 

harmaat joskus alkuvuodesta. 

Reijo Mäki: Nuo savunsiniset silmät, tuo oljenvaalea rastatukka 

Tehtävä 2 

Seuraavassa kirjailija kuvailee päähenkilön (Lauran) mielialaa vertaamalla sitä säähän. 

Millainen tunnelma tekstistä tulee? 

Pakkasta oli viisitoista astetta, aurinko paistoi kituliaasti ja pian sen peittivät paksut lumesta 

raskaat pilvet. Laura tunsi olonsa samanlaiseksi kuin sää. Sisin oli kelmeän kolea ja mieli 

synkkä. Laura huokasi syvään ja laukkuja autoon lastaavan Jennan isä katsoi Lauraa 

myötätuntoisesti. 

Tuija Lehtinen: Laura sydän syrjällään 

Tehtävä 3 

a) Mikä on seuraavassa tekstissä tapahtumien paikka ja tilanne? Mikä aika 

vuodesta on kysymyksessä? Mistä sen tietää? 

b) Mistä näkyy, että Maija on erityisen kiinnostunut yhdestä henkilöstä? 

Anders oli paikallaan opettajanpöydän takana, luokassa olivat myös Jocke, Vincent, Ella ja 

suunsoittaja Ali. Ja sitten tuli Fatima, sen Maija olisi tiennyt vaikka silmät ummessa, tarvitsi 

vain tuntea hänen tuoksunsa. Ei Fatima tuoksunut erityisen paljon eikä erilaillakaan. Maija ja 

Fatima olivat vain niin hyviä kavereita, että yksi ainoa nuuhkaisu riitti, ja Maija tiesi milloin 

Fatima oli huoneessa. Fatiman lisäksi luokassa oli vain yksi toinen, jonka Maija tunsi tällä 

tavalla. 

─ Jaaha, Anders sanoi. 

─ Täällä taas. Tervetuloa! Onko teillä ollut hyvä kesä? 

─ Moni huusi ”on” ja Maija hymyili. 

─ Olihan kesä ollut hyvä. Ei tietenkään joka päivä, oli 

─ hänellä ollut vähän tylsää ja ikävä koulua ja jalkapallon alkamista, ja että… 

─ Sydän teki yhden ylimääräisen lyönnin, ja inhottava tunne alkoi nakertaa mieltä. 

Maija 

─ vilkaisi luokan ainutta tyhjää tuolia. Yhtäkkiä iski levottomuus. Entä jos hän ei 

tulisi! 

─ Hänhän oli luvannut. Vaikka mitä hän voisi, jos hänen isänsä lähetettäisiin 

81

hoitamaan jonkun toisen paperitehtaan talous kuntoon toiselle puolelle maata. Tai 

johonkin toiseen maahan. Silloin he muuttaisivat – vaikka hän kuinka olisi luvannut, 

että he pysyisivät Mållösassa. 

─ Maija sulki silmänsä, puristi ne tiukasti kiinni, nosti peukalot pystyyn ja toivoi. ja 

silloin hän kuuli narahduksen. Joku avasi oven. Maija nuuhki. 

─ Anteeksi, että olen myöhässä. 

Maija kuuli sen tietenkin äänestä. Mutta silloin hän tiesi jo. Hänhän oli haistanut, 

nuuhkaissut kerran, yksi nuuhkaisu riitti, kun toinen hiipi hänen pulpettinsa takaa. 

Silmät avatessaan hän hymyili. Sitten hän kääntyi ympäri. Kaksi pulpettiriviä taempana 

luokan ainoalle tyhjälle tuolille istuutui Melker. 

Måns Gahrton, Johan Unenge: Mieletön maalitykki 

Suom: Veijo Kiuru 

Lähetä vastaukset tehtäviin 1–3 opettajalle. 

Tehtävä 4 

Lue nyt Reijo Mäen kirjoittama salapoliisinovelli 

Ne savunsiniset silmät, tuo oljenvaalea rastatukka. 

Tee sitten seuraavat tehtävät: 

a) Esittele yksi novellin henkilöistä (Laura, Kimi, Gitta tai Johanna) 

b) Etsi kolme kohtaa, joissa kirjailija kuvailee jotain ihmistä värikkäästi. Kirjoita 

ne ylös. 

c) Novelli on kirjoitettu kielellä, jota nuoret puhuvat. Mistä sen huomaa? 

Lähetä tehtävän 4 vastaukset opettajalle. 

82


Ennen kuin lähdet kesälomalle niin tee vielä lukuvuoden viimeinen arviointi. Kirjoita 

siitä, mitä mieltä olet jaksojen suunnittelusta ja omasta työskentelystäsi. 




Mitä mieltä olet eri jaksojen sisällöstä? Entä muotoilusta? 

Oliko jakson suunnittelu selvää ja ymmärrettävää? 


Onko kaikkien jaksojen kestoaika ollut sopivan pitkä? 


Mitä mieltä olet opettajalle jätettävistä tehtävistäsi? 

Mitä mieltä olet opettajan antamasta töittesi palautteesta ja niistä kommenteista, joita olet 

saanut? 


Lähetä arviointisi opettajallesi. 

83

Liitteet: 


Nimitilastot 

Punahilkka 

Eeron kirje 


Elokuva rakenne 



Substantiivi, adjektiivi, verbi ja subjekti 


0 nolla 30 kolmekymmentä 

1 yksi 40 neljäkymmentä 

2 kaksi 50 viisikymmentä 

3 kolme 60 kuusikymmentä 

4 neljä 70 seitsemänkymmentä 

5 viisi 80 kahdeksankymmentä 

6 kuusi 90 yhdeksänkymmentä 

7 seitsemän 

8 kahdeksan 100 sata 

9 yhdeksän 101 satayksi 

10 kymmenen 110 satakymmenen 

11 yksitoista 123 sata/kaksikymmentä/kolme 

12 kaksitoista 200 kaksi/sataa 

13 kolmetoista 300 kolme/sataa 

14 neljätoista 

15 viisitoista 1 000 tuhat 

16 kuusitoista 1 010 tuhat /kymmenen 

17 seitsemäntoista 1 100 tuhat /sata 

18 kahdeksantoista 1 123 tuhat /sata/kaksikymmentä/kolme 

19 yhdeksäntoista 2 000 kaksi /tuhatta 

20 kaksikymmentä 23 000 kaksikymmentäkolme /tuhatta 

21 kaksikymmentäyksi 123 000 satakaksikymmentäkolme /tuhatta 

22 kaksikymmentäkaksi 325 123 kolmesataa/kaksikymmentäviisi/tuhatta 

takaisin >> 

satakaksikymmentäkolme 

84

Yleisimmät sukunimet 2006 

Sukunimi Miehet Naiset Yhteensä 

Virtanen 12 311 11 772 24 083 

Korhonen 11 907 11 798 23 705 

Nieminen 10 936 10 800 21 736 

Mäkinen 10 774 10 816 21 590 

Mäkelä 9 854 9 803 19 657 

Hämäläinen 9 751 9 759 19 510 

Laine 9 326 9 608 18 934 

Koskinen 8 994 9 067 18 061 

Heikkinen 9 058 8 883 17 941 

Järvinen 8 610 8 724 17 334 

Kaikkien aikojen suosituimmat etunimet Suomessa 

MIEHET 

NAISET 

Juhani 329 395 Maria 350 713 

Johannes 233 758 Helena 165 409 

Olavi 216 136 Anneli 143 007 

Antero 179 680 Johanna 141 873 

Tapani 151 349 Kaarina 129 452 

Kalevi 141 030 Marjatta 122 382 

Tapio 133 383 Anna 109 873 

Matti 126 168 Liisa 100 331 

Ilmari 108 212 Annikki 96 640 

Mikael 106 868 Hannele 91 257 

Suosituimmat nimet vuonna 2006 

MIEHET 

NAISET 

Juhani 1 020 Maria 1 522 

Johannes 919 Emilia 1 065 

Mikael 847 Sofia 1 009 

Matias 834 Olivia 506 

Olavi 611 Aino 502 

Elias 569 Julia 388 

Oskari 562 Aurora 382 

Aleksi 542 Helmi 380 

Valtteri 529 Katariina 375 

kristian 516 Johanna 373 

Suosituimmat nimet vuonna 2000-2004 

MIEHET 

NAISET 

Mikael 9 583 Maria 15 195 

Juhani 9 580 Emilia 10 032 

Johannes 8 421 Sofia 8 843 

Matias 6 939 Katariina 4 844 

Oskari 6 003 Johanna 4 397 

Aleksi 5 552 Julia 4 181 

85

Valtteri 5 418 Eveliina 3 775 

Kristian 5 200 Elina 3 550 

Olavi 4 723 Anna 3 506 

Petteri 4 358 Kristiina 3 311 


MIEHET 

NAISET 

Juhani 23 988 Maria 35 832 

Mikael 21 334 Emilia 19 425 

Johannes 18 668 Johanna 15 785 

Petteri 16 076 Sofia 13 707 

Aleksi 15 633 Katariina 11 825 

Matias 14 139 Karoliina 11 511 

Kristian 12 217 Elina 10 404 

Tapani 11 218 Kristiina 10 265 

Oskari 10 518 Eveliina 9 883 

Ville 10 239 Susanna 9 356 


MIEHET 

NAISET 

Juhani 70 733 Anneli 37 970 

Olavi 36 644 Helena 37 588 

Antero 36 160 Hannele 27 008 

Tapani 33 438 Kaarina 23 532 

Kalevi 29 245 Marjatta 22 493 

Tapio 28 880 Liisa 17 748 

Pekka 20 848 Riitta 17 255 

Matti 20 746 Pirjo 16 048 

Kari 20 592 Leena 15 839 

Markku 19 166 Tuula 14 193 


MIEHET 

NAISET 

Johannes 28 804 Annikki 23 018 

Olavi 26 014 Marjatta 22 000 

Kalevi 24 420 Liisa 18 657 

Juhani 19 278 Kaarina 17 620 

Antero 18 542 Anneli 17 015 

Matti 14 352 Maria 15 587 

Pentti 13 904 Kyllikki 14 914 

Ilmari 13 827 Helena 12 965 

Erkki 12 897 Anja 12 929 

Veikko 12 201 Eila 10 724 


MIEHET 

NAISET 

Johannes 22 656 Maria 35 546 

Olavi 15 582 Anna 12 593 

Eino 11 888 Aino 10 594 

Toivo 10 770 Aili 9 729 

86

Veikko 10 180 Aune 8 998 

Armas 9 702 Tyyne 8 721 

Väinö 9 387 Helena 8 478 

Ilmari 9 223 Martta 8 220 

Tauno 6 670 Helmi 8 131 

Viljo 6 648 Elisabet 7 723 

Suosituimmat nimet vuoteen 1899 mennessä 

MIEHET 

NAISET 

Juho 15 476 Maria 57 371 

Johannes 10 817 Anna 24 459 

Matti 6 820 Sofia 14 252 

Kalle 6 706 Hilma 11 508 

Johan 6 460 Johanna 10 400 

Emil 6 177 Hilda 10 335 

Antti 5 723 Matilda 9 996 

Väinö 5 430 Ida 9 985 

Heikki 5 127 Iida 8 707 

Karl 5 108 Amanda 8 465 

Suosituimmat etunimet vuonna 2004 

Vuonna 2004 Suomessa syntyi 59 571 lasta. 

Vieritä sivua ja katso myös vuoden 2004 kaikista annetuista nimistä suosituimmat. Siinä on 

laskettu mukaan ensimmäisen etunimen lisäksi toiset ja kolmannet nimet. 

Ensimmäisenä etunimenä suosituimmat nimet vuonna 2004 

Tytöt kpl Pojat kpl 

Emma 

Ella 

Siiri 

Venla 

Iida 

Sara 

Aino 

Nea 

Oona 

Anni 

Emilia 

Aada 

Veera 

Jenna 

Viivi 

Julia 

Emmi 

Milla 

Laura 

573 

467 

413 

402 

396 

395 

367 

360 

360 

354 

353 

353 

337 

328 

326 

309 

307 

296 

288 

Eetu 

Aleksi 

Veeti 

Joona 

Niko 

Juho 

Arttu 

Leevi 

Matias 

Lauri 

Elias 

Jesse 

Ville 

Juuso 

Onni 

Valtteri 

Jere 

Oskari 

Miro 

518 

485 

461 

434 

434 

424 

415 

402 

376 

373 

363 

346 

344 

311 

309 

304 

295 

291 

271 

87

Helmi 

Vilma 

Sofia 

Anna 

Pinja 

Lotta 

Sanni 

Noora 

Ronja 

Jenni 

Saana 

Ida 

Roosa 

Inka 

Saara 

Nella 

Silja 

Kiia 

Hanna 

Elina 

Sonja 

Elli 

Maria 

Ada 

Iina 

Henna 

Neea 

Alisa 

Sini 

Olivia 

Essi 

284 

284 

279 

255 

240 

239 

236 

226 

215 

166 

165 

164 

158 

158 

153 

143 

141 

140 

138 

137 

136 

135 

134 

130 

130 

129 

129 

128 

127 

126 

119 

Joonas 

Aaro 

Otto 

Niklas 

Rasmus 

Roope 

Antti 

Aapo 

Roni 

Tuomas 

Joel 

Jaakko 

Santeri 

Kalle 

Mikael 

Teemu 

Eero 

Eemeli 

Akseli 

Daniel 

Aatu 

Konsta 

Atte 

Joni 

Jimi 

Markus 

Samuel 

Niilo 

Riku 

Leo 

Henri 

262 

261 

258 

257 

247 

245 

233 

232 

227 

227 

218 

214 

211 

211 

210 

204 

201 

198 

196 

194 

183 

183 

180 

178 

169 

166 

161 

156 

155 

152 

151 

Lähde: Väestörekisterikeskus 

Kaikista annetuista nimistä suosituimmat vuonna 2004 

Tytöt kpl Pojat kpl 

Maria 

Emilia 

Sofia 

Katariina 

Aino 

Johanna 

Julia 

Iida 

Emma 

Olivia 

Aurora 

Kristiina 

Amanda 

Elina 

Eveliina 

Ella 

Anna 

Matilda 

2 678 

1 985 

1 622 

823 

738 

712 

681 

675 

667 

665 

633 

630 

626 

622 

596 

594 

587 

560 

Juhani 

Mikael 

Johannes 

Matias 

Oskari 

Valtteri 

Olavi 

Aleksi 

Kristian 

Elias 

Eemeli 

Antero 

Ilmari 

Petteri 

Onni 

Juho 

Tapani 

Eetu 

1 833 

1 659 

1 541 

1 481 

1 226 

1 059 

982 

979 

908 

808 

789 

767 

754 

739 

730 

666 

633 

620 

88

Helmi 

Aleksandra 

Ilona 

Karoliina 

Anni 

Sara 

Siiri 

Susanna 

Aada 

Venla 

Nea 

Oona 

Helena 

Anniina 

Veera 

Lotta 

Jenna 

Linnea 

Viivi 

Laura 

Emmi 

Ida 

Milla 

Annika 

Alexandra 

Kaarina 

Vilma 

Tuulia 

Noora 

Josefiina 

Pauliina 

Alisa 

542 

529 

523 

522 

509 

496 

491 

485 

482 

438 

419 

418 

412 

411 

372 

363 

361 

361 

360 

357 

356 

347 

337 

314 

313 

313 

308 

300 

298 

283 

283 

281 

Tapio 

Lauri 

Samuel 

Veeti 

Viljami 

Arttu 

Niko 

Joona 

Antti 

Santeri 

Ville 

Emil 

Leevi 

Eemil 

Jaakko 

Sakari 

Otto 

Daniel 

Markus 

Aleksanteri 

Jesse 

Oliver 

Elmeri 

Akseli 

Henrik 

Matti 

Tuomas 

Kalle 

Aaro 

Juuso 

Jere 

Joonatan 

576 

562 

543 

523 

499 

495 

493 

488 

482 

476 

471 

459 

459 

456 

450 

445 

434 

424 

415 

396 

392 

382 

381 

380 

367 

362 

357 

349 

335 

335 

325 

324 

Lähde: Väestörekisterikeskus 

Titta Kiuru, Tea Malms, Rea Ypyä 

Pieni Punahilkka 

Olipa kerran suuren metsän reunassa mökki, jossa asui pieni tyttö ja hänen äitinsä. Isoäiti oli 

ommellut tytölle punaisen viitan, jossa oli hilkka. Sen tähden kaikki sanoivat häntä Pieneksi 

Punahilkaksi. 

Eräänä aamuna äiti pani koriin leipää, lihaa ja pullon maitoa ja sanoi Punahilkalle: 

- Viehän nämä sairaalle isoäidillesi. Mutta muista kulkea suoraan metsän halki äläkä 

pysähdy juttelemaan tai leikkimään vieraitten kanssa. 

Punahilkka lupasi toimittaa asian. Hän puki ylleen punaisen viittansa, otti korin ja lähti 

matkaan. Hänestä oli hauskaa kulkea metsässä, jossa kasvoi paljon suuria puita ja kauniita 

kukkia ja jossa asui paljon pieniä eläimiä. Mutta tänään hän ei jäänyt leikkimään metsään, 

vaan kulki suoraan isoäidin mökkiä kohti. 

Äkkiä ilmestyi puun takaa iso harmaa susi. Se oli ilkeän näköinen, mutta hymyili 

Punahilkalle ja sanoi kohteliaasti: 

- Hyvää huomenta, kultaseni. Minne olet matkalla? 

- Isoäiti on sairaana ja minä vien hänelle vähän ruokaa. Äiti sanoi, etten saa pysähtyä 

juttelemaan tai leikkimään vieraitten kanssa. 

- Ole aina kiltti tyttö ja tottele äitiäsi, sano susi ja katsoi nälkäisesti Punahilkkaan. 

Hyvästi kultaseni! 

Susi kumarsi ja hävisi metsään, mutta Punahilkka jatkoi matkaansa. 

Ilkeä susi kiiruhti sillä välin oikotietä isoäidin mökille. 

- Kuka siellä? Huusi isoäiti, joka makasi vuoteessa. 

- Pieni Punahilkka, sanoi susi kiltillä ja pehmeällä äänellä. 

- Tule sisään, kultaseni, sanoi isoäiti. Työnnä vain salpaa, niin lukko aukeaa. 

Niin susi pääsi sisään ja söi isoäiti raukan yhtenä ainoana suupalana. Sitten se puki ylleen 

isoäidin yöpuvun ja yömyssyn ja hyppäsi vuoteeseen. Juuri kun se veti lakanaa kuononsa 

peitoksi, kuului ovelta koputus. Siellä oli Punahilkka. 

- Kuka siellä? Huusi susi matkien isoäidin vapisevaa ääntä. 

- Pieni Punahilkka, vastasi tyttö. 

- Tule sisään, kultaseni, sanoi susi. Työnnä vain salpaa niin lukko aukeaa. 

Punahilkka astui tupaan ja laski korinsa pöydälle. 

- Tulehan lähemmäksi, kultaseni, sanoi susi. 

- Kylläpä sinulla on isot korvat, isoäiti! Sanoi Punahilkka tullessaan vuoteen viereen. 

- Sitä paremmin kuulen sinun puheesi, vastasi susi. 

- Kylläpä sinulla on isot silmät, isoäiti! Huudahti Punahilkka. 

- Sitä paremmin näen sinut, vastasi susi. 

- Kylläpä sinulla on isot hampaat, isoäiti! 

- Sitä paremmin voin syödä sinut suuhuni! 

Ja susi hyökkäsi Punahilkan kimppuun. Punahilkka huusi apua. Ryntäsi ulos tuvasta ja 

syöksyi suoraan erään puunhakkaajan syliin. Puunhakkaaja meni ja tappoi kirveellään 

ilkeän suden. Sitten hän aukaisi sen vatsan niin että isoäiti pääsi sieltä ulos aivan terveenä. 

Isoäiti suuteli Punahilkkaa ja kiitti puunhakkaajaa, koska tämä oli pelastanut hänet. Sitten 

he söivät yhdessä Punahilkan tuliaiset ja sitten puunhakkaaja vei Punahilkan kotiin. 

Sen jälkeen ei siinä metsässä enää nähty susia. Mutta silti Punahilkka on varovainen. Hän 

ei koskaan poikkea polulta eikä koskaan pysähdy juttelemaan tai leikkimään vieraitten 

kanssa. 

Hei Äiti! 

Nyt sitä ollaan täällä Ruotsissa. Laivamatka meni hyvin. Myö saatiin laivassa hyvää 

ruokaa. Makkarakastiketta ja perunaa ja leipää sai ottaa niin paljon kuin halusi. 

Yöllä pienimmät lapset itki koko ajan eikä siinä oikein saanut unta. Siellä oli 

ruumassa sänkyjä päällekkäin, minä pääsin keskimmäiseen. Vaikka kaikki eivät 

saaneet sänkypaikkaa. Moni joutui nukkumaan lattialla. Oli kyllä kuuma olla. Siellä 

seiso miehiä kannella ja ne ajo alas jos yritti mennä ylös. 

Tukholmassa oltiin aamulla. Siellä ei tarvinnut odottaa. He pistivät linja-autoon ja 

veivät saunaan. Ei siellä mitään kiuasta ollut, mutta suihkuja pitkässä rivissä. Sitte 

myö saatiin kaikki uudet vaatteet ja sukat ja kengät. 

Meijät vietiin semmoiseen isoon halliin ja siellä oli paljon sänkyjä. Sitten ne käski heti 

sänkyyn, vaikka oli päivä. Mie laskin, että niitä sänkyjä oli kaksi sataa. Ensiksi myö 

maattiin vaan ja sitten ne rupes kulkemaan sängyn luota toiselle ja pistivät. 

Markkasen Ami oli ihan ensimmäinen, jonka ne haki täältä pois. Hän pääsi semmoiseen 

perheeseen, jolla on kenkätehdas. Sillä riittää ainakin kenkiä. 

Joka aamu täällä käypi ihmisiä meitä katsomassa ja sitten ne vaan sormella osottaa, että 

tuon hyö ottaa. Kiharatukkaiset tytöt kelpaavat kaikista parhaiten. Tytöt rupes 

pistämään semmosia sanomalehtirullia tukkaansa illalla ja ottivat aamulla pois. Mie en 

taija kelvata kenellekään. Jos ne johonkii vievät, ni kirjoitan siulle heti ja kirjoita sie 

miulle. 

Poikasi Eero 

>liitteet 

Vapaasti Heikki Hietamiehen tekstin mukaan 

91

Salapoliisinovelli 


Isä jäi aamulla nukkumaan, kun mä lähdin kouluun. Sillä oli ollut yövuoro ja se 

kuorsasi kuin harmaakarhu talviunillaan. Äitiä mulla ei ookkaan patistelemassa 

näissä aamuaskareissa. Siitä on pari vuotta, kun äiti kuoli leikkauspöydälle. Nyt se 

on niin, että mä pidän huolta iskästä. Ja se yrittää kai pitää huolta musta. Sen 

tukassa muuten oli alkanut näkyä ekat harmaat joskus alkuvuodesta. 

Varttituntia myöhemmin mä nousin bussista meidän koulun portilla. Kimi 

käveli mun kanssa yhtä jalkaa koulunpihalle. Mua kipristeli kummallisesti jostakin 

vatsanpohjasta - niinkuin aina, kun Kimi tulee selittämään jotakin. Ihan semmonen 

tunne kuin olis juonut kaks isoo kuppia mustaa pahaa Ness Cafeeta ja suoraan 

yhteen putkeen. 

Kimi jankkasi olevansa todella down. Gitta ei enää haluu jutella sille 

sanaakaan. Ja nyt Gitalla kuulemma joku ihan uus, joku helvetin siisti kundi jonka 

kanssa se chattaa, mailaa ja lähettelee kirjeitäkin. Mä en viittinyt näyttää Kimille 

kuinka todella kiinnostunut mä olin aiheesta. Siis hei, mitäs muuta Gitta olikaan 

selittänyt meille viimeisten parin viikon aikana kuin tämän ihmekundin ehdotonta 

ihanuutta. Mikä se olikaan Gitan viimeisin vertaus? Jesse on makee, viilee ja 

hyvännäköinen kuin jenkkijääkaappi, joka on täynnä päärynäsiideriä! Koulun ovella 

mä erosin Kimistä. Mä jäin kattomaan sen perään. Se oli sekotukka, lökäpöksy, 

laiheliini, tosi Rölli-peikko. Ja sillä näytti olevan liian isot kädet sellaiseen 

tikkumaiseen bodiin, kun mitä sille oli siunaantunut. 

Mulla muljahti taas vatsanpohjassa. Jotenkin sairaan oudosti. Kimi paineli 

portaikkoon. Eikä se vilkaissut taakseen. Maailma on just tämmöinen paikka. Siis 

niin käsittämättömän epäreilu. Mutsi kuolee leikkauspöydälle. Isä duunaa yövuoroissaan 

henkensä kaupalla. Ja harmaantuu. Ja tämä Kimi pitää mua ihan vaan 

sellaisena hyvänä kaverina, jolle on mukava tulla juttelemaan murheitaan, siis just 

silloin, kun sen nuppia alkaa oikein kunnolla puristaa. Semmonen ei oo oikein! Mä 

oon Laura, viistoista. Ja vaikka Gitta ja Johanna kutsuukin mua Lauriksi, niin mä 

oon jotain täysin muuta. Enkä mä siis haluu olla Kimille pelkkä hyvä jätkä ja 

uskottu. Välillä mä inhoon sitä saamarin pelleä. Ja sen langanlaihaa kroppaa ja sen 

muodottoman isoja kämmeniä. YÄK! 

92

*** 

Ensimmäisellä välitunnilla me painuttiin nurtsillemme, koulupihan nurkkaan, 

vanhojen lehmusten alle. Siinä me kolme istuttiin, ja kyllähän me kieltämättä oltiin 

aika erikoiset kolmoset. Gitta on blondi ja aina laitettu kuin barbinukke. Johanna ei 

kai tiedäkään, että maailmassa on muuta väriä kuin musta. Sillä on musta pitkä 

tukka, mustat kuteet, mustaa pitsiä ranteissa ja musta meikki. Siis kaikki paitsi huulet, 

jotka on tummansiniset, vähän kuin syksyinen ukkospilvi. Kynnetkin sillä on mustat 

kuin pirun sielu. 

Ja entäs sitten minä. Minä olen tällainen aika tavallinen tytöntyllerö, 

keskikokoinen, lyhyttukkainen, ja tietysti rillipäinen. Minä olen porukan Lauri. Kaikki 

aina ihmettelee, että mikä kumma meidän koplaa oikein pitää kasassa? Yks selitys on 

varmaan se, että me ollaan kaikki kotoisin samasta pihapiiristä. Ja että ollaan kasvettu 

yhdellä ja samalla hiekkalaatikolla. Meitä yhdistää hiekka. 

Joo, kauheen erilaisia me ollaan. Jos me oltais nyt siinä nurmikolla avattu meidän 

käsilaukut, niin niistä olis kanssa varmaankin löytynyt enemmän eroavaisuuksia kuin 

mitään yhteisiä juttuja. Käsilaukun kollaaminen on muuten erinomainen luonnetesti - 

siis ainaskin minun mielestäni. Gitta ja Johanna uskoo kumpikin horoskooppeihin mutt 

mä oon sitä mieltä, että käsilaukkuanalyysi kertoo ihmisestä paljon enemmän kuin se, 

että ookko sä nyt syntynyt syyskuun puolessa välissä vaiko vasta joskus lokakuun 

alussa. 

Jep. Funtsitaan ensin Gittan käsilaukun sisältää. Meikkejä meikkejä ja meikkejä. 

N'Syncin uusin CD. Jonkun keskustan rättiliikkeen bonuskortti ja varauslappu 

kosmetologille. Sitten hiukan lisää meikkejä. Kännykkä, jossa tietty pitää olla 

marjapuuronväriset kiiltokuoret. Niin ja tietty laukussa on oma osasto, joka on varattu 

Jessen kuvalle (rypyttömänä muovikotelossa). Ja Jessen kirjeille. Ja millekähän vielä? 

Ehkä jopa Jesse-kullan pesemättömille urheilusukille, jotta kullan muikea haju seuraa 

koko päivän mukana. Joo, siis tällainen on tää Gitta. 

Entäs sitten Johanna, meidän ikioma Dark Angel? Mitähän kummaa voisikaan 

pitää sisällään Johannan sysimusta keinokrokotiilinnahkakässäri? No, ainaskin sieltä 

täytyis löytyä puolen litran purkillinen sellaista väriä, joka asettuu Tikkurilan 

värikartalla jämptisti ruutuun numero 666. Kuolemanmusta. Ja ilman muuta Johannan 

pussukassa on oltava pääsylippuja joihinkin todella karseisiin goottirock-konsertteihn. 

93

Joo, ja varausaika tosi hämäräperäiseen tatuointipajaan. 

Se mun kavereista. Mutta nyt te sitte tietty kysytte, että mitä mahtaa löytyäkään 

itsensä Laura/ Laurin käsilaukusta. Nojoo, yhtä sun toista tarpeellista. Bussilippu. 

Kirjastokortti. Uimahallin alennuslippuja. Yks Maxi-Tupla, josta on toinen pää jo syöty. 

Lähikaupan etukortti (sillä mä tietty joudun tekeen ostokset, kun äiti istuskelee siellä 

cumuluksensa reunalla). Kaikkee sellaista tylsää kamaa pitää siis sisällään mun 

laukkuni. 

Tai hei! Huomio! On siellä myös aina yksi sellainen vaihtuva juttu, joka ei taatusti 

oo tylsä. Ihan aina siellä on oltava joku kirja. Nyt just se sattui muuten olemaan Mika 

Waltarin Sinuhen pokkaripainos. Melkein luettu jo. Tosi mieletöntä tavaraa. Aatelkaa, 

että mä olin ollut koko viikon Egyptissä. Ja musta tuntui, että mulla oli nyt jo enemmän 

hiekkaa varpaiden välissä, kun silloin kun tuli pikkusena telmittyä koko pitkä kesä siellä 

meidän pihamaan santalaatikolla. 

Gitta ja Johanna ei oikein ymmärrä näitä mun kirjajuttujani. Mutta ei munkaan 

tartte ymmärtää lisäripsiä, lilaa huulipunaa, kulmakarvatatuointeja, luonne- ja 

rakkaushoroskooppeja taikka sysimustana jumputtavaa hautaheviä. Mutta okei. Näistä 

pienistä erimielisyyksistä huolimatta me ollaan tosi friends, me ollaan aina oltu. 

*** 

Välkkäri alkoi loppua. Gitta tuijotti jonnekin ylös taivaalle juuri sellainen ilme 

naamallaan. Mä tunsin sen typertyneen toljotuksen. Mä aioin jo nousta nurtsilta ja 

lähtee pikku hiljaa sisälle päin, siis vähän niinku pakoon sitä juttua, jonka mä vahvasti 

epäilin olevan taas tulossa. Mutta Gitta ehätti kuiteskin edelle. Se alkoi kaivaa sitä käsilaukkuaan 

ja tataratatarataaaa - ilmoille nousi tietty Jessen kuva. 

”Lauri hei, kuule hei Late. Älä häivy vielä. Mulla on yks juttu:” 

”Niin.” Huokaisin raskaasti. 

”Mä sain kuule tänä aamuna sähkäpostii.” 

”Jaa keltä? Tehosekottimen Otolta? Paavilta? Monacon Albertilta?” 

”Älä ny viitti. Katto ny sitä! Katto!” Gitta työnsi valokuvan naamani eteen. ”On tää 

hulluu. Aina kun mä ees vilasen Jessen kuvaa, niin tuntuu niinku sydän märkänis ja 

keuhkot happanis ja muutenki alkaa tekeen heikkoo!” 

No, mä kattoin taas kerran Jessen kuvaa. Tai ei se ollut ees mikään oikee kuva 

vaan valokopia jostain alkuperäsestä fotosta. Mä tuijotin tuota hiton kuvaa varmaankin 

94

kahdennenkymmenennen neljännen kerran; viimeisen viikon aikana. No, oli se tietty 

ihan järjetön namu. Suuret savunsiniset silmät, ripsetkin kuin jollakin taivaan enkelillä. 

Ja entä sitten ne sulat oljenvaaleet rastakiehkurat, jotka oli vähän liian siistit ollakseen 

totta. Suoraan sanoen se jätkä oli ihan kun jostakin huippuhienon ulkomaisen fanijulkaisun 

värikuvasivuilta napattu. 

”Tää on niinkuin unelmaa!” Gittan ääni tukahtui tuskin kuultavaksi piipitykseksi. 

”Aatelkaa ny, ämmät. Ensteks se, ette Jesse pyytää chatissa mua kuvailemaan 

unelmiensa pojan. Nooh, mä teen sen. Ja sitten se vaan kertoo, että nyte se uskaltaa 

postittaa fotonsa. Se pyytää mun postiosoitteen. Ja kaks päivää myöhemmin tulee breivi 

jossa on tää valokuva. Ja kundi on niinku suoraan mun possunpunaisimmista 

päiväunistani. Ja kun mä laitan sille oman kuvani, niin se kirjottaa heti, että me ollaan 

oltu rakastavaisii jossakin entisessä elämässä!” 

”Mää on ollu entisessä elämässä kärpänen yhden intialaisen lehmän hännässä”, 

mun on pakko ilmoittaa. ”Hiton Late. Ettet viittis olla tollanen tylsä ilonpilaaja. Missä 

hei sun kaikki romanttisuutes on?” 

”Meitin maaIla on ulkopuusee. Siellä on kasa Reginoita. Siä on mun 

romantiikkani. ” 

”Juujuujuu. Mutta et sä nyt oikeesti haluu kuulla, mitä Jesse tänään mulle mailasi? 

” 

”Mä kai kuulen sen kuitenkin. Anna tulla ny!" Gitta vilkaisi Johannaa alta 

kulmiensa. 

Johanna vilkaisi takaisin. Ja molemmat hymyilivät jotenkin hassusti sisäänpäin. 

Ämmillä oli tietty yhteinen salaisuus ja se poltteli ja odotti kärsimättömänä 

ulospääsyään. Kuin oksennus. 

”No kerro! ” 

”Siis kun Jesse alkoi kysellä alkuviikosta mailissa, että onko mulla jotain 

tyttökaverii. Mä sitte mainittin Johannan. Se kyseli kaikkee Johannasta. Ja ny se ilmoitti 

tänään, että yks sen kavereista - yks Charlie - olis kiinnostunut tapaamaan Jonskua ja .. 

” 

”Heiheihei. Mutta sehän asuu kolmensadan kilsan päässä. Ja eihän teillä oo vielä 

koskaan ollu mitään puhetta tapailemisesta! ” 

”Ei niin. Kun Jesse on vasta kuustoista. Ja se matka on niin karseen pitkä. Mutta 

95

kun tää Charlie on jo kaheksantoista. Ja sillä on ajokortti. Ja kuule! Voi olla että ne tulee 

käymään. Siis täälläpäin! Autolla! Charliella on kuulemma semmonen entisöity 

amerikkalainen ja ... ” 

”Anteeks ny. Pikku keskeytys. Minkälainen tyyppi tää Charlie sitte oikein on, siis 

niinku muuten? Onks siitä puolesta mitään hajua? ” 

”Jesse sanoo että se on tosi viilee. Ja tietsä mitä parasta.” Taas Gitta vilkaisi alta 

kulmiensa Johannaa, joka näytti kerrankin ujolta - mutta myös tosi odottavaiselta. ”Se 

on kuule hei basisti. Se skulaa goottirockia yhessä rankassa uudessa bändissä jaka 

breikkaa taatusti. Sen bändin nimi on Tombstone ... ” 

”Jaaha. Että siis niinku joku uus rankka menestysbändi!” en voinut olla 

huokaamatta. ”Mä oon varmaan vilkaissut viime viikkoina Radio Mafian Suomen 

Virallisen Listan vähän liian hätäsesti. ” 

”Ei ne ny vielä missään listoilla oo. Ne on vasta rakentamassa ekaa kunnon 

settiään. Mutta et usko miten tää Charlie oli oikeesti innostunut, ku se kuuli Jesseltä, 

että Johanna on aitoja goottimimmejä ... ” 

Minä en osannut sanoa siihen enää juuri mitään. Likkojen kuviot vetivät minut 

täydellisen mykäksi. 

Nyt välkkäri oli ohi. Me lähdettiin hiippailemaan kohti koulun ovia. Siinä 

matkalla mieleeni juolahti, ettei tämä maailma ehkä todellakaan olekaan niin epäreilu 

paikka - siis ei ainakaan kaikille. Onhan se komeeta, että toinen likka saa 

valovirtakaapelilla yhteyden kundiin, joka ilmenee sen salaisimpien unelmien ruusunpunaiseksi 

ruumiillistumaksi. Ja että sitten käy vielä niin, että saman likan gootti-frendille 

tärppää saman tien gootti-bändin basisti, jolla on kromattu amerikanrauta. Tämä kaikki 

oli melkein jo liian hyvää ollakseen totta. 

Kimi ilmestyi jostakin. Muka vahingossa. Kundi tunki sisälle aulaan samalla 

ovenavauksella meitin kanssa. Sen posket punottivat kuin syysomenat, ja se oli kömpelö 

kun ykspäivänen hirvenvasa. 

Mun kävi oikeesti jätkäparkaa sääliksi. 

Gitta sano sille kävelevälle sydänsurulle pikaiset heit. Siihen tyyliin kun olis 

puhunut jollekin kirpparin vaatenaulakolle. Eikä enää vilkaissutkaan taakseen. Emmä 

tiedä mikä kumma tunne mulle tuli. Aika halju olo kummiskin. 

Mentiin sitten luokkaan. Ja heti kun me päästiin pulpetteihin istuun, mun oli 

96

pakko ruveta ajatteleen, siis funtsiin yhtä juttuu ... 

*** 

Koulu päätty kolmelta. Me kolme lähdettiin yhtämatkaa kohti bussipysäkkiä. Ei muuten 

puhettakaan, että oltais selvitty siitä bussin venaamisesta ilman Jesseä ja Charlieta. 

Juttua piisasi. Molemmat mimmit kävivät nyt todella kuumina. 

Ne oli olleet pitkin päivää tekstareilla yhteydessä ihme-Jesseen sekä tähän 

vieläkin satumaisempaan Charliehen. Ja nyt tilanne oli mennyt jo niinkin vakavaksi että 

kundit oli luvanneet tulla illalla käymään. Siis tapaamaan. Niinku treffeille. Likat 

kiemurteli kuumissaan ja niillä oli puheet ja naama vähän niinku paniikkihäiriökohtauspotilailla. 

Charlie oli kuulemma heti lupautunut lähtemään ajamaan, koska sillä oli 

kai joku neuvottelu yhden paikallisen K-20 rock-klubin pyörittäjän kanssa. Tombstone 

oli tulossa parin viikon päästä keikalle. Aatteles, Johanna vinkui. Siis tänne, tänne, 

tänne ... meidän surkeaan pikku käpykylään. 

Mä ilmoitin, ettei moinen keikkauutinen kyllä laita mulla mitenkään kauheesti 

menkkoja sekasin. Siis, kun en ollut ikinä koko bändistä kuullutkaan. Ja taas mä olin 

pelkkä ilonpilaaja. Likat halaili toisiaan ja suunnitteli kauheesti, että mitä kaikkia 

valmisteluita niitten pitää ehtiä tekeen ennen kello kahdeksaa. Mun oli pakko sanoo, että 

niillä alkaa olla kajaleidensa kanssa jo vähän kiire, kun siihen suureen tapaamiseen ei 

oo enää aikaa kun joku vaivaset viis tuntia. Bussissa leidit paljastivat mulle vielä 

treffauspaikankin. Pojat eivät tietenkään tietäneet ja tunteneet meidän kaupunkia, mutta 

tälläsessä käpykylässä ei kukaan voinut eksyä. Ja siks niille olikin ollut niin helppoa 

antaa ajo-ohjeet. Gitta muuten oli keksinyt sen niiden treffauspaikan. Se oli sellainen 

pienehkö, kallioinen puisto, joka sattui olemaan ihan meidän kotikorttelin vierellä. 

Kaipa sillä maapläntillä oli oikein joku virallinen nimikin, mutta me likat oltiin 

kutsuttu sitä paikkaa ainaskin kymmenen vuotta vaan Pusukallioiksi. Great! Mä mietin 

mielessäni. Mikäs sen somempaa. 

*** 

Isä oli jo lähdössä iltavuoroon, kun mä tulin kotiin. Se sanoi, että jääkaapissa oli joku 

lihaperunasoseloota mikroon laitettavaksi. Ja sitten se sanoi ettei tänään kai tarvi käydä 

kaupassa. Juteltiin vielä niitä näitä. Joku juttu tuntui painavan vähän väliä mun 

97

pääkoppaani. Enkä mä tiedä mistä se tuli mun mieleeni, mutta lopulta mun oli 

kysyttävä, että pitääkö se oman kännykkänsä päällä koko yön. Siis jos mulle tulee sille 

jotain asiaa. Iskä katso äkkiä mua tosi pitkään. Se kysyi, että onkos jokin hätänä? Mä 

sanoin, ettei tietenkään ole, mutta että mä saatan joutua kysymään siltä jotakin. Se lupas 

pitää laitteen ON -asennossa ja häipyi hommiin. 

Se iltapäivä tuntui kauheen pitkältä. Mulla oli koko ajan semmoinen outo ja 

jännittynyt olotila. Mä tein läksyjäni oikeen tavallistakin huolellisemmin. Ja sitten kun 

ne olivat taatusti puikoissa, mä luin kuuskymmentä sivua Sinuhea. Vähän aikaa tuli 

katsottua televisiotakin. Mutta jotenkin tämä hermostuminen vaan lisääntyi ja lisääntyi. 

Se oli semmoista kutinaa, jota ei ylettänyt raapimaan. 

Ja sitten kun kello tuli seitsemän, mä kasasin kaikki suunnittelemani varusteet ja 

painuin hissillä kahdeksanteen ja sieltä meidän talon kattoterassille. Mä siirsin yhden 

muovituolin sille reunalle kattoa, josta näkyi Pusukallioille. Ja sitten mä kiedoin isän 

nukkasen torkkupeiton ympärilleni ja laitoin isän kiikarin siihen reunustalle, kännykän 

sen vierelle, otin sitten jonkun kuvalehden esille ja aloitin postaamisen. Te ette ehkä 

tiedäkkään mitä postaaminen tarkoittaa. Iskän työpaikan slangissa se merkitsee 

väijymistä, kyttäämistä, odottelua, venaamista, persuuksien raapimista, haukottelua, tosi 

rasvaisten eväiden syöntiä - ja sitä että aika kuulemma käy todella pitkäksi. 

Mun aika ei ehtinyt todellakaan käydä pitkäksi. Mä näin sen ison amerikankaaran 

jo joskus kello puoli kahdeksalta. Mulla melkein kädet tärisi kun mä nostin kiikarit 

silmilleni ja aloin kohdennella. Se oli ruma, tummansininen lotjake. Ja se pysähtyi ihan 

Pusukallioiden juurelle. Valot sammui saman tien ja sitten kaikki oli pitkän aikaa ihan 

hiljaista. En minä tiedä menikö siihen varttitunti vai mitä, ennen kuin kuskin ovi aukeni. 

Sieltä nousi aika paksu ja puolikalju äijä. Ikää vaikee sanoa, ehkä 

nelissäkymmenissä. Se hiippaili lähimpään puskaan ja näytti käyvän kusella. Sitten se 

tuli apukuskin puolelle ja jutteli avoimesta sivuikkunasta yhdelle toiselle äijälle. Tällä 

hyypiällä oli punanen lippis ja tumma parta. 

Mulla alkoi kädet täristä. Hetken mä olin ihan paniikissa. Sitten mä yritin soittaa 

Gittalle ja Johannalle, molemmille vuoron perään. Mutta ne ääliöt oli tietty just nyt niin 

kuumissaan, ettei kumpikaan ottanut puheluita. Mä vilasin kelloani. Enää kymmenen 

minuuttia ja sitten tytöt ilmaantuisi treffeilleen Jessen ja Charlien kanssa. Voi vitsien 

vitsit. Nyt mua alkoi ihan oikeasti pelottaa. 

Mä soitin seuraavaksi iskälle. Se vastasi saman tien. Ja se ymmärsi heti mun 

puheesta, että nyt oli tosi kyseessä. Se sanoi, että se on partiokaverinsa kanssa jossakin 

98

kolmen kilsan päässä, ja että se on jo tulossa. 

Ne äijät siirtyi nyt siitä autostaan läheiseen pöpelikköön kyttäämään. Eikä niitten 

tarvinnut kauaakaan venata, kun Gitta ja Johanna jo tuli hiekkatietä sinne päin. Gittalla 

näytti olevan upouudet korkkarinsa jalassa. Ja Johannalla oli paljon mustaa pitsiä ja 

tukka tupeerattu pöyhkeeksi kuin satupeikolla. 

Kaikki tapahtui niin kauheen nopeesti. Mä seurasin sydän kurkussa miten ne äijät 

ilmestyi pusikosta ja lähti käveleen likkojen perään - silleen koko ajan vauhtia kiristäen. 

Ja sitten kun likat saapuivat sen amerikanauton kohdalle, ne kävi takaapäin kimppuun ja 

alko pakottaan likkoja väkisin sisälle koslaansa. 

Mä lamaannuin täysin. Kädet alkoi vapista niin, ettei se kiikari ollut pysyä 

sormissa. Mutta samalla hetkellä mä näin vilkkuvalot tiellä. Isä ajo ilman sireeniä ja 

yllätys oli täydellinen. Poliisiauto jarrutti tielle poikittain ja mä näin miten isä ja Mattila 

karkasivat niitten rumilusten kimppuun. 

Mä en jaksanut enää. Mä tipahdin muovituolilta alas kattoterassin viileelle 

tiililattialle. Mä olin ihan hiljaa. Mä päätin lujasti, etten mä itke, koska mä oon jo iso 

tyttö. Ettei äiskän tarvi siellä pilvensä reunalla mua hävetä. 

Reijo Mäki 

>>novelin alku 

>>tehtäviin 

>>liitteet 

99

Elokuvan rakenne 

A Elokuvan alku (ns. alkusysäys) 

Alkusysäys kertoo, mikä on elokuvan perusristiriita. Alkusysäyksen tarkoituksena on herättää 

katsojassa kysymys ”Miten tässä käy?” Kerro, mitä tässä elokuvassa tapahtui aivan alussa? 

Mikä on mielestäsi tämän elokuvan perusristiriita? 

B Esittely. Esittelyjaksossa annetaan tietoa elokuvan ajasta, paikasta henkilöistä ja heidän 

suhteistaan. Kuvaile elokuvan päähenkilöt: 

• Eero 

• Eeron äiti, Kirsti 

• Signe 

• Hjalmar 

Kerro heistä esimerkiksi seuraavia asioita: ikä, perhe, asuminen ja luonne. 

Kerro myös, mitä heidän elämässään on tapahtunut aiemmin. 

Mihin historian aikaan elokuva sijoittuu? Mistä se näkyy? 

C Juoni 

Kerro elokuvan juoni: 

• Kuvaile lyhyesti elokuvan lähtötilanne. 

• Luettele elokuvan tärkeimmät tapahtumat. 

• Mikä on tämän elokuvan johtava ristiriita tai ongelma? Missä kohtauksessa se tulee 

esiin? 

• Mitkä tapahtumista ovat käännekohtia, joissa toiminta käynnistyy tai muuttaa 

suuntaa? 

• Miten tarina päättyy tai mikä on ongelman ratkaisu? 

D Teema 

• Millaisia asioita jäit pohtimaan elokuvan jälkeen? 

• Mitä elokuvalla halutaan sanoa katsojalle? 

100

• Mikä on mielestäsi elokuvan tärkein kohtaus? Kuvaile sitä. Miksi se on tärkein? 

Mikä on mielestäsi elokuvan tärkein repliikki, ns. avainrepliikki? 

E Muuta 

Minkälainen on elokuvan tunnelma? Miten se saatiin aikaan? 

Kirjoita oma arviosi elokuvasta. Mistä pidit, mistä et pitänyt. 

Lähetä elokuva-arvostelusi opettajalle /yhteiseen foorumiin. 


Aloitus 

Jo kertomuksen ensimmäisien rivien on vangittava lukijan mielenkiinto! Nämä rivit 

ratkaisevat, haluaako henkilö jatkaa lukemista. 

On useita tapoja aloittaa kertomus. Seuraavassa on muutama aloitus, joista voit hakea 

inspiraatiota: 

• Aloita tapahtumien kannalta tärkeän tilanteen kuvauksella. Käytä tyypillisiä sanoja, 

niin että lukija voi aavistaa, minkälainen kertomus on tulossa. Näin Edgar Allan Poe 

aloittaa erään kauhunovellinsa. Hän käyttää sanoja, jotka antavat lukijalle aavistuksen, 

että novellin sisältö on synkkä ja aavemainen. 

Koko pitkän, hiljaisen ja raskaan syyspäivän olin ratsastanut synkkien ja matalien pilvien 

alla, harvinaisen aution seudun läpi, ja nyt kun illan varjot tulivat yhä pidemmiksi, sain 

näkyviini synkän linnan. 

• Aloita tapahtumien keskeltä. Latinaksi sitä sanotaan in medias res. Se on jännittävä 

tapa heittää lukija tapahtumien keskelle. Näin aloittaa Jan Guillou romaaninsa Pahuus 

(Ondskan). Tässä lukija heitetään tehokkaalla tavalla suoraan tapahtumien keskelle. 

Isku osui ylös oikeaan poskiluuhun. Se oli juuri niin kuin hän oli tarkoittanutkin kun hän 

käänsi päätään pari senttiä vinosti ylöspäin silloin kun isä löi. 

• Aloita esittelemällä päähenkilö tai miljöö. Näin alkaa Selma Lagerlöfin romaani 

Portugallian keisar (Kejsarn av Portugallien). Tästä aloituksesta tulee myös uteliaaksi 

ja haluaa tietää, mitä erikoista tuossa pikku tytössä oli. 

Vaikka hän tuli kuinka vanhaksi, niin Skrolyckan Jan Andersson ei koskaan kyllästynyt 

kertomaan siitä päivästä, kun hänen pikku tyttönsä tuli maailmaan. 

takaisin alkuun>> 

102

Loppuratkaisu 

Kertomuksen lopussa on tärkeintä, että kokoat tekstisi sopivalla tavalla. Lopun pitää olla 

uskottava. Seuraavassa muutamia vihjeitä siitä, miten kertomuksen voisi päättää: 

• Anna kaikkien kertomuksen osien löytää paikkansa. Ratkaise kaikki konfliktit. 

Tärkeistä henkilöistä ja tapahtumista ei saa jäädä jäljelle minkäänlaisia kysymyksiä tai 

epäilyksiä. 

• Jätä loppu avoimeksi ja anna lukijan kuvitella, kuinka kertomus jatkuu tai loppuu. Älä 

kuitenkaan jätä liian paljon avoimia kysymyksiä. Lukijaa ei saa jättää 

ratkaisemattomien kysymysten keskelle sillä tavoin, ettei hänellä ole mahdollisuus 

ratkaista niitä jollain tavalla. 

• Anna jotain yllättävää tapahtua, niin että loppu on sellainen, ettei lukija ollut sitä 

ollenkaan odottanut. Älä kuitenkaan lopeta kertomusta siihen, että lukija herää unesta. 

Se on usein hätäratkaisu, jotta ei tarvitsisi sitoa tapahtumia yhteen. 

takaisin >> 

Kertoja 

Kertojasta riippuu, kuinka lukija kokee tarinan. Kertoja voi olla tapahtumissa mukana oleva 

henkilö tai joku ulkopuolinen, joka näkee ja kertoo mitä tapahtuu. Sama näkökulma on tärkeä 

säilyttää jokaisessa tapahtumassa. Jos annat kertomuksen alussa puun kertoa, miten metsää 

kaadetaan, lukijan on vaikea seurata, jos yhtäkkiä vaihdat puun näkökulman kaatajan 

näkökulmaan. Myöhemmin voit toki hyvin antaa puunhakkaajan, metsurin, kertoa omasta 

näkökulmastaan. 

Seuraavassa tavallisimmat kertomuksen näkökulmat: 

• Minä kertojana 

Katsoin häntä ja huomasin heti, että hän valehteli. Hän ei näyttänyt ollenkaan 

ymmärtävän, että olin nähnyt hänen lävitseen. Parasta pitää asia omana tietonani, 

ajattelin. 

Teksti kerrotaan minämuodossa. Kertomuksen minä näkee ja kuulee kaiken, mitä tapahtuu. 

103

Muut henkilöt kuvataan vain sellaisina kuin minä heidät näkee. 

• 3. persoona kertojana 

Joku tapahtumissa mukana tai ulkopuolella oleva kertoo omasta näkökulmastaan. Tässäkään 

lukija ei saa tietää, mitä muut kertomuksessa ajattelevat tai tuntevat, paitsi silloin kun he 

puhuvat tai näyttävät sen. 

Kun Per tuli huoneeseen, niin hän tunsi miten ummehtunut haju löi häntä vastaan. 

Haju muistutti häntä vanhasta, hapantuneesta kermasta. Hän ajatteli itsekseen, ettei 

Oona ollut siivonnut sen jälkeen kun se tapahtui. 

• Kaikkitietävä kertoja (kirjailija) 

Kaikkitietävä kertoja tietää enemmän kuin henkilöt, joista kertoo. Hän pystyy lukemaan jopa 

henkilöidensä ajatukset ja aikeet ja voi näin kertoa mitä henkilöille aikaisemmin on 

tapahtunut ja mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Kaikkitietävä kertoja voi hypätä minne tahansa 

ajassa ja paikassa. 

Luokka istui sammaleisilla kannoilla räiskyvän nuotion ympärillä. Sara ei vielä ollut 

siellä. Hän oli mennyt takaisin ranta-aittaan hakemaan valokuviaan. Milla, joka juuri 

oli alkanut olemaan Niklasin kanssa, istui ja kyhnäsi hänen kyljessään samalla 

kannolla. Petra kieritti Ricolle pölkyn ja istuutui. Nuotio, sipsit, grillimakkara ja 

hiilillä paistettu ahven tuoksuivat. Sverker näppäili kitaraansa. 


Aikamuoto 

• preesens 

Sinun täytyy päättää milloin se mistä kerrot, tapahtuu. Verbin aikamuodon avulla saa erilaisia 

efektejä. Kerronta, joka tapahtuu tässä hetkessä eli preesensissä, antaa tässä ja nyt tunteen. 

Silloin kerronta on intensiivistä ja luo mahdollisuuden elää tapahtumien mukana. 

• imperfekti 

Imperfektissä eli menneessä ajassa kertominen luo etäisyyttä kerrontaan ja tapahtumiin. 

Pysy siinä aikamuodossa, jonka päätät valita. Lukijaa häiritsee, jos hypit aikamuodosta 

toiseen. 

takaisin alkuun>> liitteet>> 

104


Kirjoita oikein 

1. Isolla vai pienellä alkukirjaimella? 

a. Erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Erisnimiä ovat mm. 

• ihmisten ja eläinten nimet (Tove Jansson, Musti) 

• maiden nimet (Suomi) 

• kaupunkien nimet (Helsinki) 

• jokien nimet (Tornionjoki) 

• järvien nimet (Saimaa) 

• merien nimet (Perämeri) 

• tuotemerkkien nimet (Nokia) 

Suomen kielessä esimerkiksi monisanaiset otsikot sekä teosten monisanaiset nimet 

kirjoitetaan niin, että vain ensimmäisen sanan alkukirjain on iso. 

Äideistä parhain -elokuva 

(vrt. esim. englannin kielessä Mother of Mine) 

b. Yleisnimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Suomessa yleisnimiä ovat mm. 

• kielten nimet (suomi, ruotsi) 

• kansallisuudet (suomalainen, ruotsalainen) 

• viikonpäivien nimet (maanantai, tiistai) 

• kuukausien nimet (tammikuu, helmikuu) 

• juhlapäivien nimet (joulu, itsenäisyyspäivä) 

• historialliset aikakaudet (antiikki, keskiaika) 

• sotien nimet (talvisota, jatkosota) 

• uskonnot (islam, luterilaisuus) 

• kasvit (ruusu, koivu) 

105

• rahat (kruunu, euro) 

• koirarodut (mäyräkoira, labradorinnoutaja) 

2. Yhteen vai erikseen? 

Selviä yhdyssanoja 

Yhdyssana muodostuu kahdesta osasta. Esimerkiksi 

r u l l a /l a u t a 

määriteosa /perusosa 

Kun määriteosa tarkentaa perusosan merkitystä, sana kirjoitetaan yhteen. 

rullalauta 

lintulauta 

leikkuulauta 

Tulkinnanvaraisia yhdyssanoja 

Joskus on vaikeaa tietää, tulisiko sana kirjoittaa yhteen vai erikseen, erityisesti silloin, kun 

määriteosa ei ole perusmuodossa vaan sitä on taivutettu. Silloin pitää miettiä, mitä sanalla 

tarkoitetaan. 

Esimerkiksi jos sana kissankello kirjoitetaan yhteen, tarkoitetaan kasvia, jonka nimi on 

kissankello. 

Jos taas tarkoitat kelloa, joka on kissan kaulassa, sanat kirjoitetaan erikseen: kissan kello. 

Jos sana äidinkieli kirjoitetaan yhteen, tarkoitetaan kieltä (suomi, ruotsi jne.) minkä olemme 

oppineet pienenä. 

Toisaalta voimme sanoa, että äidin kieli on palanut liian kuumasta kahvista. 

3. Yhdysmerkki 

a. Jos yhdyssanan osana on erisnimi, kirjain tai vieraskielinen sana, yhdyssanan osien 

väliin pannaan yhdysmerkki. 

106

• Finlandia-palkinto 

• B-luokka 

• 14-vuotias 

Jos yhdyssanan osana on sanaliitto, yhdysmerkki kirjoitetaan vasta sanavälin jälkeen. 

• Äideistä parhain -elokuva 

• Taru sormusten herrasta -romaani 

HUOMAA! Jos yhdyssanan määriteosa loppuu samaan vokaalin, jolla perusosa alkaa, väliin 

pannaan yhdysmerkki. Tämä helpottaa sanan lukemista. 

• tasa-arvo 

• tiistai-ilta 

4. Tavallisia lyhenteitä ja miten ne luetaan 

jne. 

ym. 

yms. 

mm. 

vrt. 

em. 

ts. 

yht. 

ja niin edelleen 

ynnä muuta 

ynnä muuta sellaista 

muun muassa; muiden muassa 

vertaa 

edellä mainittu 

toisin sanoen 

yhteensä 

v. vuonna 

eKr. 

jKr. 

huom.! 

ATK 

ennen Kristuksen syntymää 

jälkeen Kristuksen syntymän 

huomaa! 

takaisin tehtävään >> 

liitteet>> 

automaattinen tietojen käsittely 

107

Substantiivit ovat henkilöiden, esineiden ja asioiden nimiä. Esimerkiksi tuoli, Saara, ajatus, 

kuppi, hyvyys. 

Adjektiivit kertovat millainen jokin ihminen, eläin, esine tai asia on, esimerkiksi hyvä, makea 

tyhjä, musta, uskollinen, nopea. 

Verbit kertovat, mitä joku tekee, esimerkiksi hyppii, istuu, vitkastelee. Verbit taipuvat mm. 

persoona- ja aikamuodoissa. 

Subjektin löytää kysymällä: kuka tai mikä tekee? Lauseen tekijä on subjekti. 

Lauseessa Matti lukee sanomalehteä, lauseen tekijä eli subjekti on Matti. 

takaisin tehtävään>> 


liitteet>> 

108

Opiskelutehtävät - Suomen kieli 3 

Taulukossa on kaikki opiskeluvuoden aikana jätettävät tehtävät. Merkitse siihen tehtävien 

jättö- ja palautuspäivät. 

Viikko Tehtävä Jätetty Palautettu 

1–2 1. Elämäni aakkoset 

3–5 Oman nimesi tarina 

1. Oman nimeni tarina 

2. Suomalaisia nimiä 

3. Suomen yleisimmät nimet, ääniviesti 

6–7 Ääntämisohjeita, Lue ääneen, ääniviesti 

8–10 Satu 

1. Punahilkan oma tarina 

2. Punahilkan oma tarina ääniviestinä 

11 Arviointi 

12–14 Äideistä parhain 

1. Ajatuksia elokuvasta 

2. Kirjallinen tehtävä a, b tai c 

3. Ääniviesti sotalapsista 

15–20 Suomi toisessa maailmansodassa 

1. Kaksi kantamusta 

2. Oman sukuni tarinan 1. versio 

3. Oman sukuni tarinan lopullinen versio 

4. Lähetä Oman sukuni tarina ääniviestinä 

21 Arviointi 

22–24 Villi Pohjola – turistina Suomesa 

1. Äänitetty vastaus Villi Pohjola -artikkelin 

kysymyksiin 

2. Matkailuesite 

25–27 Runo 

1. Lehtiuutinen kadonneesta Väinöstä 

28 Suomen kielen rakenne, puhekieli ja kirjakieli 

1. Oman onnensa seppä, käännös 

2. Muuta teksti kirjakieleen 

29–34 

29–30 


Osa 1 

1. Kuvaile itseäsi kolmannessa persoonassa 

2. Kuvaile tuttua paikkaa 

Tehtävät 1 ja 3 myös ääniviesteinä 

109

31–32 

33–34 

Osa 2, tehtävät 

4. Kerro yhdestä tapahtumasta 

5. Kirjoita dialogi 

6. Leiki synonyymeillä 

7. Havainnollista lauseet 

8. Älä kerro, näytä! 

Tehtävät 4–8 myös ääniviesteinä 

Osa 3 

1. Mitä teksti kertoo päähenkilön vanhemmista? 

2. Millainen tunnelma tekstistä tulee? 

3. a) Mikä paikka ja aika? 

b) Kuinka Maijan kiinnostus näkyy? 

4. Tehtävät a, b ja c 

35 Loppuarviointi 

Nimi:__________________________________________ 

110

finska 3

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?