Valkea hoito-opas

virtuaali.info

Valkea hoito-opas

Hoito-opas

Haaviston Siitoskanala / Hy-Line W-36 opas/ 2003

1


SISÄLLYSLUETTELO:

Hy-Line Variety W-36 3

Untuvikon hoito 4

Kasvatuskauden hoito 4

Häkkikasvatus 5

Lattiakasvatus 5

Terveydenhuolto 6

Munan koko 6

Valo-ohjelma 7

Kasvatuskauden vähimmäisravintosuositukset 8

Kasvatuskauden rehunkulutus 8

Painon tarkkailu 9

Suositusten mukainen rehun koostumus 10

Vitamiinit ja kivennäisaineet 11

Munintakauden ravitsemus 11

Munintakauden rehunkulutus ja energiantarve 11

Veden kulutus 12

Ilmastointi 13

Ohjeellinen tuotantotaso viikot 18 – 50 14

Ohjeellinen tuotantotaso viikot 51 – 80 15

Munan koon jakauma 16

Keskimääräinen tuotos –kaavio 17

Valo-ohjelma 18

2

Haaviston Siitoskanala / Hy-Line W-36 opas / 2003


Hy-Line Variety W-36

Kasvatuskausi (17 viikkoon asti):

Elävyys 97-98%

Rehun kulutus

5.21 Kg

Paino 17 viikon iässä

1.25 Kg

Munintakausi (80 viikkoon asti):

Huippumuninta (vähintään) 93-94%

Munia/keskim. kana 60 viikkoon asti 235-241

80 viikkoon asti 339-347

Munia/alkanut kana 60 viikkoon asti 232-238

80 viikkoon asti 333-341

Elävyys 60 viikkoon asti 98%

80 viikkoon asti 96%

50 %:n muninnassa kanan paino 1430 g

Munan paino 32 viikon iässä 58.4 g

70 viikon iässä 63.4 g

Kokonaismunamassa/keskim. kana (18-80 viikkoa)

20.5 Kg

Paino 32 viikon iässä 1.52 Kg

Paino 70 viikon iässä 1.58 Kg

Kuoren lujuus

Erinomainen

Haughin yksiköt 32 viikon iässä 92

Haughin yksiköt 70 viikon iässä 81

Keskim. rehunkulutus/pvä (18-80 viikkoa) 92 g/kana/pvä

Rehuhyötysuhde (21-60 viikkoa) 1.85

(21-80 viikkoa) 1.91

Ulosteen laatu

Kuiva

Tämän oppaan tiedot on koottu uusimpien, laajojen saatavilla olevien tuotantopolven parvien tuloksista eri puolilta

maailmaa. Hoitosuositukset ovat yhdistelmä periaatteista, joita on saatu alan teknisestä kirjallisuudesta ja käytännön

koetuloksista tällä kanalinjalla. Pitää muistaa, että lopullinen tulos riippuu aina ympäristöstä ja olosuhteista.

Haaviston Siitoskanala / Hy-Line W-36 opas/ 2003

3


Untuvikon hoito

Hy-Line W-36 untuvikot sopeutuvat yhtä hyvin sekä lattia- että häkkikasvatukseen. Hautomolla ei

tarvita muita erityistoimenpiteitä kuin Marek-rokotus.

Yleisiä suosituksia

1. Ennen untuvikkojen toimitusta:

a. Pese ja desinfioi häkit tai lattiakasvatusalue ja välineet, rakennuksen sisätilat ja huoltotilat ja välineet.

b. Tarkista välineiden oikea toiminta ja säädöt oikealle korkeudelle.

c. Poista vanhat rehut joka paikasta. Desinfioi ja anna kuivua ennen uuden rehun toimitusta.

d. Aseta rotan/hiiren torjunta-aineet niin ettei untuvikoilla ole niihin pääsyä.

2. Päivää ennen:

a. Aseta lämmitys 33-34°C häkkikasvatuksessa ja 32–35°C untuvikon korkeudella lattiakasvatuksessa.

b. Tarkista vesijärjestelmä. Säädä korkeus oikeaksi untuvikoille. Desinfioi ja huuhtele vesilinjat.

3. Toimituspäivänä:

a. Laita juomalinjat toimimaan tai täytä vesiastiat.

Tarkista lämpötila.

b. Kun untuvikot on tulleet, kannusta juomaan painelemalla juomalaitteita.

c. Kun käytetään nippajuomalaitteita, alenna veden painetta, jotta linnut näkevät vesitipan juomanipassa.

d. Rehu pitäisi sijoittaa paperin päälle häkissä. Pidä rehun pinta korkeana ruokkijoissa.

e. Pidä valot kirkkaana 22 tuntia vuorokaudessa kaksi ensimmäistä päivää.

Kasvatuskauden hoito

Ensimmäiset 17 viikkoa kananuorikon elämässä ovat kriittisiä. Hyvä hoito tänä aikana takaa, että

nuorikko tulee munintakanalaan mukanaan hyvät munintaominaisuudet. Tänä aikana tehtyjä virheitä ei

voida enää munintakanalassa korjata.

Yleisiä suosituksia:

1. Kasvata poikasia täysin erossa vanhemmista linnuista. Ylläpidä hyvää hygieniaa. Suunnittele työrutiinit niin, etteivät

mahdolliset taudinaiheuttajat pääse siirtymään vanhemmista linnuista nuorempiin.

2. Ensimmäisten kuuden viikon aikana käytä ruokkijoita kaksi kertaa päivässä tai useammin. Kuuden viikon jälkeen

tarkista rehun kulutus ja poikasen paino ja vertaa sitä tämän oppaan ohjepainoon (Punnitse 100 poikasta saadaksesi

luotettavan keskipainon).

3. Tarkista päivittäin, että juomalaitteet toimivat jokaisessa häkkirivissä. Tarkista ja korjaa mahdolliset vuodot. Nosta

juomalaitteita lintujen kasvaessa (Nipat korkeammalle kuin linnun pää, kupit ja kaukalot selän korkeudelle).

4. Suunnittele ja seuraa rokotusohjelmaa.

5. Poista kuolleet päivittäin ja hävitä ne asianmukaisesti. Tutki tavallista runsaamman kuolleisuuden syy.

6. Helleaikana aloita vesiliukoisen vitamiinin antaminen juomaveden mukana kolme päivää ennen poikasten siirtoa

munituskanalaan. Jatka kolme päivää siirron jälkeen. Tämä auttaa vähentämään siirron aiheuttamaa stressiä.

Hellävarainen käsittely on erittäin tärkeää.

7. Poikaset pitää olla siirrettynä 17 viikon iässä, ennen sukukypsyyden alkamista.

4

Haaviston Siitoskanala / Hy-Line W-36 opas / 2003


Kasvatustilasuositukset

HÄKKI

Lattia-ala: 310 cm 2

Ruokintakouru: 5 cm/lintu

Juomalaite

Kaukalo: 2,5 cm/lintu

Nipat 1 per 8 lintua

LATTIA

Lattia-ala: 930 cm 2

Ruokintakouru: 8 cm/lintu

Juomalaite

Kaukalo: 2,5 cm/lintu

Nipat 1 per 8 lintua

Häkkikasvatus

Valmistele kanala ennen lintujen saapumista:

1. Laita liukumaton paperi häkin pohjalle. Paperi voi hajota ja pudota pohjan läpi tai se poistetaan noin 10 päivän iässä.

2. Aloita lämmitys vuorokautta ennen lintujen saapumista. Säädä lämpö +33-34°C.

3. Pidä suhteellinen kosteus 40-60%. Häkkikasvatuksessa riittävä kosteus on hyvin tärkeää.

Lämpötilan hallinta

Häkkikasvatuksessa tai lämpimässä huoneessa alenna lämpötilaa 2°C viikossa alkaen +31°C:sta kunnes 21°C on saavutettu.

Tarkkaile merkkejä liiasta lämmöstä (läähätys ja uneliaisuus) tai viileydestä (kasautuminen) ja tee tarvittavat muutokset.

Lämpötilan valvonta on tärkeämpää häkkikasvatuksessa, koska poikaset eivät voi liikkua löytääkseen sopivan lämpötilan.

Ylläpidä riittävää kosteutta häkeissä. Suhteellinen kosteus häkkikasvatuksessa pitää olla 40 – 60 %. Jos on tarpeen,

ruiskuta vettä käytäville tai lattioille kosteuden lisäämiseksi.

Lattiakasvatus

Vuorokausi ennen untuvikkojen saapumista, valmistele kanala seuraavasti:

1. Säädä hallin lämpötila 32-35°C untuvikon korkeudelta mitattuna.

3. Täytä vesinippaputket tai vesiastiat – kaksi 4 litran astiaa 100 lintua kohti.

4. Poista kaikki veto kanalasta.

Lämpötilan hallinta

Alenna lämpötilaa 3°C viikossa kunnes 21°C on saavutettu. Ylläpidä riittävää suhteellista kosteutta lattialla kasvatettaville

linnuille. Linnut näyttävät viihtyvän parhaiten kun suhteellinen kosteus on 40 – 60 %.

Tarkkailemalla untuvikkoja huomaat onko lämpötila oikea. Jos on liian viileää, linnut kasaantuvat lähelle lämmön lähdettä.

Jos on liian lämmintä, linnut levittäytyvät pois lämmönlähteen läheltä. Jos on vetoa, linnut kasaantuvat ryhmiin päästäkseen

pois siitä kohdasta, jossa kylmä ilma kohtaa lämpimän ilman. Hyvinvoivat untuvikot levittäytyvät tasaisesti ilman

kasaantumisia ympäri kasvatusaluetta.

Haaviston Siitoskanala / Hy-Line W-36 opas/ 2003

5


Terveydenhuolto

Untuvikko- tai kanaparvi voi saavuttaa perimänsä määräämän huipputuotoksen vain silloin kun

sairauksien vaikutukset on minimoitu. Eri sairauksien vaikutus tuotantoon voi vaihdella oireettomasta

suurta kuolleisuutta aiheuttavaan. Taloudellisesti merkittävät sairaudet vaihtelevat alueittain, mutta

kaikissa tapauksissa sairaus pitää tunnistaa ja saada valvontaan.

Tautisulku ja hävittäminen

Ilman muuta paras tapa toimia on välttää sairauksia. Pitää estää uusien sairauksien pääsy tilalle. Yleisiä taudinkantajia ovat

ihmiset, kulkuneuvot, laitteet, villieläimet, linnut ja untuvikot itse.

Joitakin sairauksia vastustetaan parhaiten hävittämällä saastunut aines. Esimerkkinä tästä ovat Mycoplasma gallisepticum,

kolera, nuha ja lavantauti. Näiden tautien lääkitseminen tai rokottaminen aiheuttaa jatkuvia kustannuksia ja on järkevää

vain yksittäistapauksissa. Nämä bakteeritaudit ovat helpommin hävitettävissä kuin useimmat virustaudit.

Sukupolvelta toiselle siirtyvät sairaudet

Joidenkin sairauksien tiedetään siirtyvän tartunnan saaneista siitoseläimistä niiden jälkeläisiin. Ensimmäinen askel näiden

tautien vastustamisessa on sairauksista vapaiden siitoseläinten tuotanto ja ylläpito. Kaikki suoraan Hy-Linen ja Haaviston

Siitoskanalan valvonnassa olevat siitoseläimet ovat vapaita seuraavista taudinaiheuttajista: Mycoplasma gallisepticum,

Mycoplasma synoviae, S. pullorum,S. gallinarum (lavantauti), S. enteritidis, ja lymphoid leukoosi. Koska nämä taudit

voivat tarttua myös ympärillä olevista eläimistä, seuraavat sukupolvet eivät välttämättä ole enää taudeista vapaita.

Siitoseläinten ja tuotantoeläinten omistajan vastuulla on estää tartunta muista eläimistä ja samalla jatkaa testausta, jotta

voi olla varma tautivapaudesta.

Rokotus Suomessa

Tietyt taudit ovat levinneet liian laajalle tai ovat vaikeasti hävitettävissä ja siksi vaativat säännöllisen rokotusohjelman.

Yleensä kaikki munantuotantoparvet pitäisi rokottaa Marekia ja Gumboroa vastaan ja mahdollisesti AE:tä vastaan. Lattia- ja

luomukanat pitää rokottaa myös kokkidioosia vastaan. Tarkka rokotusaikataulu riippuu monista tekijöistä kuten oletettu

sairaudelle altistuminen, peritty immuniteetti, saatavilla olevat rokotetyypit ja haluttu hoitojärjestys. Sen vuoksi ei ole

olemassa yhtä ainoaa oikeaa rokotusohjelmaa.

Munan koko

Munan koko on suurimmaksi osaksi geneettisesti määräytyvä, mutta tietyissä rajoissa siihen voi

vaikuttaa. Erityisen tärkeää on:

1. Kanan paino sukukypsyysiässä - Mitä painavampi kana on muninnan alkaessa sitä suurempia munat ovat koko

munintakauden ajan. Suuremman munankoon saamiseksi älä aloita valo-ohjelmaa ennen kuin paino on 1270 – 1360 g.

2. Sukukypsyysaste – Tämä on myös suhteessa painoon, eli mitä aikaisemmin parvi alkaa munia, sitä pienempiä munat

ovat ja vastaavasti mitä myöhemmin parvi alkaa munia, sitä suurempia munat ovat. Valo-ohjelmaa muuntelemalla voidaan

vaikuttaa sukukypsyysikään. Pienenevä valoaika 8 – 10 viikon jälkeen kasvatuskaudella myöhästyttää sukukypsyyttä ja

kasvattaa keskimääräistä munan kokoa.

3. Ravinto – Munan kokoon vaikuttaa suuresti raakavalkuaisen, tiettyjen aminohappojen kuten metioniinin ja kystiinin,

energian, kokonaisrasvan ja välttämättömien rasvahappojen kuten linolihapon saanti. Näiden ravintoaineiden pitoisuuksia

lisäämällä voidaan munan kokoa kasvattaa muninnan alkuvaiheessa ja vähitellen vähentämällä pitää munan koko hallinnassa

myöhemmässä vaiheessa (Katso munintavaiheen ruokintaohjelma).

6

Haaviston Siitoskanala / Hy-Line W-36 opas / 2003


Valo-ohjelma

Päivän pituudella on suuri vaikutus munantuotantoon. Munamäärään, munan kokoon, elävyyteen ja

taloudelliseen kokonaistulokseen voidaan vaikuttaa positiivisesti sopivalla valo-ohjelmalla.

Perussäännöt ovat:

1. Aloita ensimmäisellä viikolla 22 tunnin päivänpituudella ja 20 luksin voimakkuudella. Vähennä päivänpituutta viikottain

niin, että 8 viikon iässä saavutetaan 11-12 tunnin päivänpituus. Vähennä valon voimakkuus 5 – 10 luksiin ensimmäi

sen viikon jälkeen. Pidä päivän pituus vakiona varsinaisen valo-ohjelman alkuun saakka.

2. Aloita varsinainen valo-ohjelma kun kanan paino on vähintään 1270 grammaa. Ensimmäinen valoajan lisäys pitää olla

vähintään yksi tunti. Lisää valoa 15-30 minuuttia viikon välein kunnes 16 tunnin päivänpituus on saavutettu. Suositeltavaa

olisi, että valoajan lisäys jatkuisi tuotantohuippuun asti. Valon voimakkuutta pitäisi myös kasvattaa 20 luksiin.

3. Aikuisilla kanoilla päivän pituus ei saa lyhentyä eikä valon voimakkuus vähentyä.

Ajoitus

Sukukypsyyden tai munantuotannon alkaminen yleensä riippuu neljästä asiasta:

1. Vähimmäisikä, joka on geneettisesti määrätty (18 viikkoa)

2. Vähimmäispaino (1270 - 1360 g)

3. Ruokinta, joka tukee munantuotantoa

4. Vähintään 12 tunnin päivänpituus, joka on vakio tai edelleen pitenee

Valo-ohjelmaa ei saa aloittaa ennen kuin parvi on saavuttanut optimipainon, joka on 1270 – 1360 g. Jos se aloitetaan

aikaisemmin, munan koko jää tavallista pienemmäksi, huipputuotos alenee ja tulee pudotus huipputuotoksen jälkeen.

Valo-ohjelman aloituksen ajankohdalla voidaan vaikuttaa haluttuun munan kokoon. Yleensä aikaisempi aloitus tuottaa

muutaman munan/kana enemmän, mutta silloin munan koko on hieman pienempi. Myöhäisempi valo-ohjelman aloitus

tuo muutaman munan vähemmän, mutta munat ovat kooltaan suurempia. Tällä tavalla valo-ohjelmaa voidaan muuttaa,

jotta munan koko vastaisi kysynnän tarpeisiin.

Jaksottainen valaistus

Jaksottaista valaistusta voidaan käyttää 40 ikäviikon jälkeen parantamaan parven tuotosta seuraavin tuloksin:

1. Rehuhyötysuhde paranee 5 - 7 %.

2. Rehun syönti vähenee 5 - 7 %

3. Munan koko pienenee 1 – 1,5 %

4. Valaistussähkön kulutus laskee 75 %

5. Kuori vahvistuu lievästi

6. Kuumuuden aiheuttama sairastuvuus ja kuolleisuus laskee

7. Kannibalismi ja käyttäytymisongelmat vähenevät

Erilaisia jaksottaisen valaistuksen muotoja on kokeiltu, mutta yleisesti käytössä on seuraavanlainen:

Jokaisen valo-ohjelman mukaisen valoisan tunnin aikana on 15 minuuttia valoa ja 45 minuuttia pimeyttä. Kanat mieltävät

sen edelleen kokonaan valoisaksi ajaksi. Tämä aloitetaan vähitellen eli ensin 45 min. valoa ja 15 min. pimeyttä viikon ajan,

sitten 30 min. valoa ja 30 min. pimeyttä viikon ajan ja sen jälkeen 15 min. valoa ja 45 min. pimeyttä. Päivän viimeisen

tunnin lopussa pitäisi olla 15 min. valoa, jotta päivänpituus ei lyhenisi tämän ohjelman takia eli 15 min. valoa, 30 min.

pimeyttä ja 15 min. valoa.

Yöruokinta

Yksi vaihtoehto rehunkulutuksen lisäämiseksi on yöruokinta. Siinä valot syttyvät tunniksi puolessa välissä yöaikaa ja

rehuketju käy. Tavallinen 16 tunnin päivä ja 8 tunnin yöaika muuttuu niin, että yö koostuu 3,5 tunnin pimeydestä ja tunnin

valosta ja 3,5 tunnin pimeydestä. Normaalia 16 tunnin päivänpituutta ei saisi muuttaa. Tunnin valoaika voidaan lisätä

kerralla, mutta jos se myöhemmin poistetaan, se pitäisi tehdä vähitellen eli 15 min. viikossa. Yleensä yöruokinta lisää

rehunkulutusta 5 g/kana/päivä. Tätä voi käyttää kuumuuden aiheuttamaan stressiin tai milloin tahansa rehunkulutusta

halutaan kasvattaa kasvatus- tai munintakauden aikana.

Haaviston Siitoskanala / Hy-Line W-36 opas/ 2003

7


Kasvatuskauden

vähimmäisravintosuositukset

Untuvikko Kasvatus I Kasvatus II Nuorikko Esimuninta

0 – 6 viikkoa 6 – 8 viikkoa 8 – 15 viikkoa 15 viikkoa - 5 % -

W-36 Paino 400 g asti 590 g asti 1160 g asti 5 % muninta 50 % muninta

Ravintoaineet:

Valkuainen, % (Min.) 20 18 16 15.5 17.5

Energia, Kcal./Kg (1) 2915–3025 2970–3080 3025–3135 3000–3080 2915–2970

Linolihappo, % (Min.) 1.0 1.0 1.0 1.0 1.5

Aminohapot (2) (Min.):

Arginiini, % 1.20 1.10 1.00 0.88 1.10

Lysiini, % 1.10 0.90 0.75 0.75 0.88

Metioniini, % 0.48 0.44 0.39 0.36 0.48

Metioniini + Kystiini, % 0.80 0.73 0.65 0.60 0.82

Tryptofaani, % 0.20 0.18 0.16 0.15 0.17

Treoniini, % 0.75 0.70 0.60 0.55 0.68

Mineraalit (Min.):

Kalsium, % 1.0 1.0 1.0 2.75 (3) 3.65

Fosfori

Kokonais, % 0.79 0.75 0.76 0.71 0.65

Käytett.oleva, % 0.50 0.47 0.45 0.45 0.45

Natrium, % (4) 0.19 0.18 0.17 0.18 0.18

Kloridi, % 0.15 0.15 0.15 0.16 0.17

Kalium, % 0.50 0.50 0.50 0.50 0.50

(1)

Muuta Kcal./Kg Megajouleiksi jakamalla Kcal./Kg 239.5:llä.

(2)

Kun enengiataso nousee tai laskee (±25-50 Kcal.) oheisista arvoista, ravintoaineiden tasoja pitää muuttaa vastaavasti..

(3)

Kalsiumin tasoa pitää nostaa vähintään 2.75% :iin nuorikkorehussa alkaen 113 päivän iästä tai kun lauma osoittaa

sukukypsyyden merkkejä. Älä käytä yli 5 % tuotannossa. Vähintään 30 % lisätystä kalkista pitäisi olla vähintään 2250

mikronin raekokoa.

(4)

Vähintään 40 % lisätystä kalkista pitäisi olla raekooltaan vähintään 2250 mikronia(=mikromm).

Kasvatuskauden rehunkulutus

Ikä Päivittäinen Kumulatiivinen

viikkoa g/kana/päivä Kcal./kana/päivä g Kcal

1 13 38 89 266

2 16 48 200 602

3 19 57 333 1001

4 29 86 533 1603

5 38 115 800 2408

6 41 123 1085 3269

7 43 129 1385 4172

8 46 138 1706 5138

9 48 145 2042 6153

10 51 154 2398 7231

11 53 159 2766 8344

12 54 165 3147 9499

13 56 169 3538 10682

14 57 173 3938 11893

15 59 175 4351 13118

16 61 181 4776 14385

17 62 185 5211 15680

8

Haaviston Siitoskanala / Hy-Line W-36 opas / 2003


Painon tarkkailu

Kanan painoa pitää tarkkailla säännöllisin välein kasvatuskauden aikana ja muninta-aikanakin, kunnes muninnan huippu

on ohitettu. Vähintään 100 lintua punnitaan yksitellen vaa’alla vähintään 50 gramman tarkkuudella. Punnitus aloitetaan

viiden viikon iässä ja jatketaan kahden viikon välein kasvatuskauden ajan munintakaudelle, kunnes muninnan huippu on

ohitettu. Tärkeintä on punnita juuri ennen suunniteltua ruokinnan muutosta. Jos parvi on alle suosituspainon, se pitäisi

jättää korkeamman ravintoarvon omaavalle rehulle kunnes ikää vastaava tavoitepaino on saavutettu.

Keskipainon lisäksi parven painojen tasaisuus on osoitus parven normaalista kehityksestä. Tasaisuus ilmoitetaan niiden

yksittäisten painojen prosenttiosuutena, jotka osuvat 10 % sisälle kulloisestakin keskipainosta. Realistinen tavoite on 80

% tasaisuus. Tekijät, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti painoon ja parven tasaisuuteen ovat liiallinen ahtaus, sairaudet ja

riittämätön ravintoaineiden saanti. Punnitus säännöllisin välein ilmaisee missä iässä parven kehitys on poikennut normaalista

ja siten auttaa löytämään ongelman, jotta virhe voidaan korjata.

Vaihtelu yksittäisten lintujen välillä lauman sisällä

Yksittäisten lintujen tasaisuus on tärkeää kuten on myös sopiva parven keskipaino. Suositeltavaa olisi, että 80 % linnuista

olisi 10 % sisällä keskiarvosta. Tämä tarkoittaa, että jos parven keskipaino on 18 viikon iässä 1,28 kg, silloin 80 %

punnitustuloksista sijoittuu 1,15 kg:n ja 1,41 kg:n välille. Merkitse yksittäiset painot kuvioon, jotta näet muodostuuko

kellon muotoinen eli normaalijakauma kuten kuvassa. Tasaisuutta arvioitaessa vähintään 100 lintua pitäisi punnita.

80 %

1,15 kg ka 1,28 kg 1,41 kg

10 %

10 %

Hy-Line Variety W-36 poikasten tavoitepainot

- Kasvatuskausi -

Ikä viikoina

Paino grammoina

1 65

2 110

3 180

4 250

5 320

6 400

7 500

8 590

9 680

10 770

11 870

12 950

13 1030

14 1100

15 1160

16 1210

17 Siirto munittamoon 1250

18 1280

19 1310

20 1360

Haaviston Siitoskanala / Hy-Line W-36 opas/ 2003

9


Suositusten mukainen rehun koostumus

50% muninnasta 32 viikon ikään

Huippumuninta (2)

Kulutus Rehun energiapitoisuussuositus 2838–2915 Kcal./Kg (3)

Lintu/ % % %

Päivä % % Metioniin + % % % Kokonais- Käytett.oleva %

g. Valk. Metioniini Kystiini Lysiini Tryptof. Kalsium Fosfori Fosfori Natrium

77 20.70 0.55 0.90 1.04 0.23 4.65 0.92 0.58 0.23

82 19.60 0.52 0.85 0.98 0.21 4.40 0.87 0.55 0.22

86 18.55 0.49 0.81 0.93 0.20 4.20 0.82 0.52 0.21

91 17.55 0.47 0.77 0.88 0.19 4.00 0.78 0.50 0.20

95 16.85 0.45 0.74 0.84 0.18 3.80 0.74 0.47 0.19

100 16.00 0.43 0.70 0.80 0.17 3.65 0.70 0.45 0.18

32 – 44 Ikäviikot (2)

Kulutus Rehun energiapitoisuussuositus 2838–2915 Kcal./Kg (3)

Lintu/ % % %

Päivä % % Metioniini + % % % Kokonais- Käytett.oleva %

g. Valk. Metioniini Kystiini Lysiini Tryptof. Kalsium Fosfori Fosfori Natrium

82 19.00 0.49 0.81 0.95 0.21 4.65 0.81 0.51 0.22

86 18.00 0.46 0.76 0.90 0.20 4.40 0.76 0.48 0.21

91 17.00 0.44 0.73 0.86 0.19 4.20 0.73 0.46 0.20

95 16.30 0.42 0.69 0.82 0.18 4.00 0.69 0.44 0.19

100 15.50 0.40 0.66 0.78 0.17 3.80 0.66 0.42 0.18

44 – 58 Ikäviikot (2)

Kulutus Rehun energiapitoisuussuositus 2816–2915 Kcal./Kg (3)

Lintu/ % % %

Päivä % % Metioniini + % % % Kokonais- Käytett.oleva %

g. Valk. Metioniini Kystiini Lysiini Tryptof. Kalsium Fosfori Fosfori Natrium

91 16.75 0.41 0.68 0.83 0.18 4.40 0.64 0.41 0.20

95 16.00 0.39 0.65 0.80 0.17 4.20 0.61 0.39 0.19

100 15.25 0.38 0.62 0.76 0.16 4.00 0.58 0.37 0.18

104 14.60 0.36 0.59 0.73 0.16 3.85 0.56 0.35 0.17

58. Ikäviikosta eteenpäin (2)

Kulutus Rehun energiapitoisuusssuositus 2794–2840 Kcal./Kg (3)

Lintu/ % % %

Päivä % % Metioniini + % % % Kokonais- Käytett.oleva %

g. Valk. Metioniini Kystiini Lysiini Tryptof. Kalsium Fosfori Fosfori Natrium

95 15.75 0.37 0.61 0.77 0.17 4.30 0.56+ – 0.36 0.19

100 15.00 0.35 0.58 0.74 0.16 4.10 0.54+ – 0.34 0.18

104 14.35 0.33 0.55 0.71 0.15 3.90 0.50+ – 0.32 0.17

109 13.75 0.32 0.53 0.68 0.15 4.05 0.49+ – 0.31 0.16

(2)

Munivien kanojen rehu pitäisi olla sellaisessa muodossa, että siitä saa suositellut ravintoainemäärät (lintu/päivä)

riippumatta syödyn rehun määrästä.

(3)

Alemmat rehun energiapitoisuussuositukset ovat yleensä suuremmille rehun syöntimäärille tarkoitettuja

10

Haaviston Siitoskanala / Hy-Line W-36 opas / 2003


Vitamiinit ja kivennäisaineet

Kasvatuskausi

Munintakausi*

Kivennäisainelisäys/1000 kg rehua: (minimi)

Mangaani (g) ( MnO tai MnSO 4

. H 2

O ) 66 66

Sinkki (g) ( ZnO tai ZnSO 4

. H 2

O ) 66 66

Rauta (g) ( FeSO 4

.5H 2

O ) 33 33

Kupari (g) ( CuO tai CuSO 4

.5H 2

O ) 4.4 8.8

Jodi (g) ( Kal.jodaatti tai EDDI ) 0.9 0.9

Seleeni (g) (Natriumseleniitti NaSeO 3

) 0.30 0.30

Vitamiinilisäys/1000 kg rehua:

Vitamiini A (IU) 8,800,000 7,700,000

Vitamiini D 3

(IU) 3,000,000 3,000,000

Vitamiini E mg 6,600 6,600

Vitamiini K (mg) (menadioni) 550 550

Riboflaviini (g) 4.4 4.4

Vitamiini B 12

(mg) 8.8 8.8

Pantoteenihappo (g) 5.5 5.5

Foolihappo (mg) 220 110

Biotiini (mg) 55 55

Niasiini (g) 27.5 22

Koliini (g) 275** 275

*Oletettu päivittäinen rehunkulutus 100 g/lintu

**Voidaan vähentää puoleen 8 viikon jälkeen.

Munintakauden ravitsemus

Päivittäinen vähimmäissaantisuositus grammoina

tai milligrammoina kanaa kohti

Huippumuninta (2)

50% Tuot. – 32 viikkoa 32–44 viikkoa 44–58 viikkoa 58 viikkoa ->

Valkuainen, g/lintu (1) 16.0 15.5–16.0 15.0–15.5 14.5–15.0

Metioniini, mg/lintu 424 400 375 350

Metioniini + Kystiini, mg/lintu 700 660 620 580

Lysiini, mg/lintu 800 780 760 740

Tryptofaani, mg/lintu 175 170 165 160

Kalsium, g/lintu (4)

3.65 3.80 4.00 4.10

Fosfori, (Kokonais) g/lintu 0.70 0.66 0.58 0.54

Fosfori, (Käytett.oleva) g/lintu 0.45 0.42 0.37 0.34

Natrium, mg/lintu 180 180 180 180

Kloridi, mg/lintu 160 160 160 160

(1)

Valkuaisen määrää (g/lintu/päivä) voidaan kasvattaa yhdessä

metioniinin+kystiinin ja energian kanssa, jotta munan koko kasvaisi

(2)

Munivien kanojen rehun pitäisi olla sellaisessa muodossa, että siitä saa suositellut ravintoainemäärät (lintu/päivä)

riippumatta syödyn rehun määrästä.

(4)

Noin 65% lisätystä kalkista pitäisi olla raekooltaan 2250 mikromm.

Haaviston Siitoskanala / Hy-Line W-36 opas/ 2003

11


Munintakauden rehunkulutus ja

energiantarve

Parven käyttämä rehumäärä riippuu monista tekijöistä, mm. rehun ravintoainekoostumuksesta (erityisesti energiasisällöstä),

kanalan lämpötilasta, tuotannon asteesta, munan koosta ja kanan painosta. Seuraavassa taulukossa on rehun

kulutussuosituksia W-36 kanalle lämpötilaneutraaleissa olosuhteissa käyttäen ajanmukaista rehustusta. Päivittäiset

energia-arvot perustuvat oheiseen energian ennusteyhtälöön (tarkennettuna käytännön kokeissa W-36:lla saatuihin

kokemuksiin) olettaen kanan painon, tuotannon ja munan koon olevan vakioita lopussa olevan ohjetaulukon mukaan ja

kanalan lämpötilan olevan 26.7°C. Hyvä arvio lämpötilan vaikutuksesta energian tarpeeseen on lisätä tai vähentää jokaista

keskilämpötilan alittavaa tai ylittävää Celsius-astetta kohti noin 2 Kcal/lintu/päivä.

Ikä viikkoina g./lintu/päivä Kcal./lintu/päivä Ikä viikkoina g./lintu/päivä Kcal./lintu/päivä

18 64 188 50 95 272

19 68 200 51 95 272

20 71 209 52 95 272

21 74 218 53 95 272

22 77 224 54 95 272

23 80 230 55 95 272

24 83 239 56 95 272

25 86 247 57 95 272

26 88 253 58 95 271

27 89 256 59 96 271

28 90 259 60 96 270

29 90 259 61 96 270

30 91 262 62 96 270

31 91 262 63 96 270

32 92 265 64 96 270

33 92 266 65 96 270

34 93 268 66 96 270

35 94 271 67 96 270

36 94 271 68 96 270

37 94 271 69 96 270

38 95 274 70 96 270

39 95 274 71 96 270

40 95 274 72 96 270

41 95 274 73 96 270

42 95 274 74 96 270

43 95 274 75 96 270

44 95 273 76 96 270

45 95 273 77 96 270

46 95 272 78 96 270

47 95 272 79 96 270

48 95 272 80 96 270

49 95 272

Energiantarve

Kasvavien ja munivien parvien energiantarve pitää määritellä ja täyttää yhtä huolellisesti kuin muidenkin ravintoaineiden

tarve. Vaikka linnut pyrkivät säätämään rehunkulutuksensa vastaamaan energiantarvetta, se ei aina tapahdu niin tarkkaan,

että optimi kasvu ja munantuotos olisi taattu. Energian lisäys rehuun lisää toisinaan kanan painoa ja munantuotantoa ja

kasvattaa munan kokoa, erityisesti kun ravinteiden kuten valkuaisen ja aminohappojen osuutta lisätään samassa suhteessa.

Munivien kanojen energiantarpeen raja-arvot kohtuullisissa lämpötilaoloissa voidaan arvioida seuraavalla yhtälöllä:

Kcal./lintu/päivä = W (170–2.2T) + 2E + 5 W, jossa W = tämän hetkinen paino kilogrammoina

T = keskimääräinen ympäröivä lämpötila Celsius-asteina

E = päivittäinen munamassa g/lintu/päivä =(muninta-% X munan paino grammoina)

100

W = painon nousu g/lintu/päivä

12

Haaviston Siitoskanala / Hy-Line W-36 opas / 2003


Käytännön kokeiden perusteella Hy-Line W-36 saattaa vaatia hieman vähemmän energiaa kuin yhtälön tulos. Parven

tämän hetkinen energian kulutus voidaan määritellä seuraavasti:

Kcal/Kg rehua X g/lintu/päivä = Kcal/lintu/päivä

1000

Vastaavasti päivittäistä tarvetta vastaava kalorimäärä rehussa voidaan laskea seuraavasti:

Kcal./kg rehua = Kcal./lintu/päivä (haluttu määrä) X 1000

nykyinen määrä g/lintu/päivä

Rehun korkeampi ravintoainepitoisuus on hyvä tiettyinä aikoina, varsinkin jos energian kulutus on rajoittava tekijä.

Tällainen kriittinen aika on munituskanalaan siirron ja huipputuotannon välinen aika. Parvet, jotka kuluttavat alle 255-265

Kcal/lintu/päivä huipputuotoksen aikana, kärsivät helposti huipputuotoksen jälkeisestä muninnan laskusta ja munan koon

pienenemisestä. Lämpöstressi voi myös aiheuttaa alentunutta rehun ja energian kulutusta. Rehun korkeampi ravintoainepitoisuus,

mukaan luettuna energian lisäys (öljyn lisäys) tavallisesti auttaa ylläpitämään tuotantoa ja munan kokoa kun

ympäristön lämpötila on korkea.

Rypsiöljy on tiivistetty energianlähde, joka on käyttökelpoinen rehun energiapitoisuutta lisättäessä. Lämpöstressin aikana

öljyn käytön erityisenä etuna on, että se nostaa elimistön lämpötilaa vähemmän kuin toinen tärkeä energianlähde, tärkkelys.

Kasviöljyissä on korkea linolihappopitoisuus, mikä yleensä hyödyttää munan kokoa.

Veden kulutus

Veden kulutus on suhteessa lämpötilaan ja rehun kulutukseen. Rehun kulutus (kaloreina) on myös suhteessa lämpötilaan.

Yleissääntönä on, että normaalilämpötilassa, 20–25°C, linnut juovat vettä kaksi kertaa sen määrän mitä syövät rehua.

Suhde muuttuu lämpötilan noustessa, jolloin rehua syödään vähemmän ja vettä juodaan enemmän.

Veden kulutus nuorikoilla ja munivilla kanoilla

Veden kulutus/100 lintua/pvä

Untuvikkojen pitäisi kuluttaa 0,83 litraa/100 poikasta ensimmäisenä päivänä.

Ikä viikkoina litraa Ikä viikkoina litraa

1 0.8 - 1.1 8 6.8 - 8.0

2 1.1 - 1.7 9 8.0 - 9.5

3 1.7 - 2.5 10-15 8.3 - 10.2

4 2.5 - 3.4 15-20 9.5 - 12.5

5 3.4 - 4.5 20-25 9.9 - 18.2

6 4.5 - 5.7 yli 25 15.2 - 19.0

7 5.7 - 6.8

Ilmastointi

Ilmastointi on yksi tärkeimmistä välineistä, joilla luodaan optimaaliset olosuhteet kanoille. Hyvä ilmanvaihto vähentää

taudinaiheuttajien määrää ja luo hyvät tuotanto-olosuhteet, mikäli ilmanvaihtolaitteisto on hyvin suunniteltu ja sitä käytetään

oikein (ilman nopeus ja suunta). Yleissääntönä ilmanvaihdon mitoituksessa on neljä kuutiometriä tunnissa per painokg.

Optimilämpötila on 21–27°C ja 40–60% suhteellinen kosteus.

Ilmastoinnin vähimmäissuositukset m³/h per lintu

Ulko- ensimm. ikä 3 ikä 6 ikä 12 ikä 18 Yli

Lämpötila viikko viikkoa viikkoa viikkoa viikkoa 18 viikkoa

35°C 2.0 3.0 4.0 6.0 8.0 12–14

20°C 1.4 2.0 3.0 4.0 6.0 8–10

10°C 0.8 1.4 2.0 3.0 4.0 5–6

0°C 0.6 1.0 1.5 2.0 3.0 4–5

–10°C 0.5 0.8 1.2 1.7 2.5 3–4

–20°C 0.3 0.6 0.9 1.2 1.5 2–3

Haaviston Siitoskanala / Hy-Line W-36 opas/ 2003

13


14

Haaviston Siitoskanala / Hy-Line W-36 opas / 2003

Hy- Line W- 36 ohjeellinen keskimääräinen tuotantotaso

Munan laatu

Ikä Muninta-% Kuolleisuus Munia kpl/ Munia kpl/ Paino Keskim. munan Munamassa Haugh Kuoren vah- Ominaisviikkoina

% kumulat. kesk.kana alk. kana kg paino g* kumulat. kg yksikk. vuus mm paino

18 1.28

19 1.31

20 10 .0 0.7 0.7 1.36 45.5 0. 0 97.3 0.345 1.087

21 25 .1 2.5 2.4 1.41 46.9 0. 1 96.8 0.345 1.087

22 50 .1 6.0 5.9 1.43 48.3 0. 3 96.3 0.345 1.087

23 72 .2 11. 0 11.0 1. 45 49.7 0.5 95.8 0.345 1.086

24 86 .2 17.0 17.0 1. 47 51.1 0. 8 95.3 0.344 1.086

25 91 .3 23.4 23.3 1. 48 52.5 1. 1 94.8 0.344 1.086

26 93 .3 29.9 29.8 1. 49 53.9 1. 5 94.4 0.344 1.086

27 94 .3 36.5 36.4 1. 50 55.2 1. 8 94.0 0.344 1.086

28 94 .4 43.1 42.9 1. 50 56.1 2. 2 93.5 0.344 1.086

29 94 .4 49.6 49.5 1. 51 56.7 2. 6 93.0 0.343 1.086

30 94 .5 56.2 56.0 1. 51 57.3 2. 9 92.6 0.343 1.085

31 94 .5 62.8 62.5 1. 52 57.9 3. 3 92.2 0.343 1.085

32 93 .5 69.3 69.0 1. 52 58.4 3. 7 91.7 0.343 1.085

33 93 .6 75.8 75.5 1. 52 58.9 4. 1 91.3 0.343 1.085

34 93 .6 82.3 81.9 1. 53 59.3 4. 4 90.9 0.342 1.085

35 92 .7 88.8 88.3 1. 53 59.6 4. 8 90.5 0.342 1.085

36 92 .7 95.2 94.7 1. 53 59.9 5. 2 90.1 0.342 1.085

37 92 .8 101.6 101.1 1. 53 60.2 5. 6 89.7 0.342 1.085

38 91 .8 108.0 107.4 1.53 60.4 6. 0 89.3 0.342 1.084

39 91 .9 114.4 113.7 1.54 60.6 6. 3 88.9 0.341 1.084

40 90 .9 120.7 120.0 1. 54 60.8 6. 7 88.5 0.341 1.084

41 90 1.0 127.0 126.2 1.54 60.9 7. 1 88.1 0.341 1.084

42 90 1.0 133.3 132.4 1.54 61.0 7. 4 87.8 0.341 1.084

43 89 1.1 139.5 138.6 1.54 61.1 7. 8 87.4 0.341 1.084

44 89 1.2 145.7 144.7 1.54 61.2 8. 2 87.0 0.340 1.084

45 88 1.2 151.9 150.8 1.55 61.3 8. 6 86.7 0.340 1.083

46 88 1.3 158.1 156.9 1.55 61.4 8. 9 86.3 0.340 1.083

47 87 1.3 164.2 162.9 1.55 61.5 9. 3 86.0 0.340 1.083

48 87 1.4 170.2 168.9 1.55 61.6 9. 7 85.7 0.340 1.083

49 86 1.5 176.3 174.8 1.55 61.7 10.0 85.3 0.340 1.083

50 86 1.5 182.3 180.7 1.55 61.9 10.4 85.1 0.339 1.083

*Munan painot 40 ikäviikon jälkeen olettaen, että valkuaisen käyttöä on rajoitettu munan koon rajoittamiseksi


Hy- Line W- 36 ohjeellinen keskimääräinen tuotantotaso

Munan laatu

Ikä Muninta-% Kuolleisuus Munia kpl/ Munia kpl/ Paino Keskim. munan Munamassa Haugh Kuoren vah- Ominaisviikkoina

% kumulat. kesk.kana alk. kana kg paino g* kumulat. kg yksikkö vuus mm paino

Haaviston Siitoskanala / Hy-Line W-36 opas/ 2003

51 86 1.6 188.3 186.7 1.56 62.0 10.7 84.8 0.339 1.083

52 86 1.7 194.3 192.6 1.56 62.1 11.1 84.5 0.339 1.082

53 85 1.7 200.3 198.4 1.56 62.2 11.5 84.2 0.339 1.082

54 84 1.8 206.2 204.2 1.56 62.4 11.8 83.9 0.339 1.082

55 83 1.9 212.0 209.9 1.56 62.5 12.2 83.7 0.338 1.082

56 83 2.0 217.8 215.6 1.56 62.6 12.5 83.5 0.338 1.082

57 82 2.0 223.5 221.2 1.57 62.7 12.9 83.2 0.338 1.082

58 82 2.1 229.3 226.8 1.57 62.9 13.2 83.0 0.338 1.082

59 81 2.2 234.9 232.4 1.57 63.0 13.6 82.8 0.338 1.082

60 81 2.2 240.6 237.9 1.57 63.1 13.9 82.6 0.337 1.081

61 80 2.3 246.2 243.4 1.57 63.2 14.3 82.4 0.337 1.081

62 80 2.4 251.8 248.8 1.57 63.2 14.6 82.2 0.337 1.081

63 79 2.5 257.3 254.2 1.57 63.3 15.0 82.0 0.337 1.081

64 79 2.6 262.9 259.6 1.58 63.3 15.3 81.8 0.337 1.081

65 78 2.7 268.3 264.9 1.58 63.3 15.7 81.6 0.336 1.081

66 78 2.8 273.8 270.2 1.58 63.4 16.0 81.4 0.336 1.081

67 77 2.8 279.2 275.4 1.58 63.4 16.3 81.2 0.336 1.080

68 77 2.9 284.6 280.7 1.58 63.4 16.7 81.0 0.336 1.080

69 77 3.0 289.9 285.9 1.58 63.4 17.0 80.8 0.336 1.080

70 76 3.1 295.3 291.0 1.58 63.4 17.3 80.7 0.335 1.080

71 76 3.2 300.6 296.2 1.59 63.4 17.7 80.6 0.335 1.080

72 76 3.3 305.9 301.3 1.59 63.4 18.0 80.5 0.335 1.080

73 75 3.4 311. 2 306.4 1.59 63.5 18.3 80.4 0.335 1.080

74 75 3.5 316.4 311.5 1.59 63.5 18.6 80.3 0.335 1.079

75 74 3.6 321.6 316.4 1.59 63.5 19.0 80.2 0.334 1.079

76 73 3.7 326.7 321.4 1.59 63.5 19.3 80.1 0.334 1.079

77 73 3.8 331.8 326.3 1.59 63.5 19.6 80.0 0.334 1.079

78 72 3.9 336.8 331.1 1.59 63.5 19.9 79.9 0.334 1.079

79 71 4.0 341.8 335.9 1.59 63.5 20.2 79.8 0.334 1.079

80 71 4.1 346.8 340.7 1.59 63.5 20.5 79.7 0.333 1.079

*Munan painot 40 ikäviikon jälkeen olettaen, että valkuaisen käyttöä on rajoitettu munan koon rajoittamiseksi

15


Hy-Line W-36

munan koon jakauma

Ikä

Keskim.

Viikkoina munan paino, g XL L M S

Yli 73g 63–73g 53–63g 43–53g

22 48.3 0.0 0.0 14.2 85.7

24 51.1 0.0 0.5 33.5 66.0

26 53.9 0.0 2.6 55.0 42.4

28 56.1 0.0 7.1 67.4 25.5

30 57.3 0.0 10.7 71.7 17.5

32 58.4 0.1 15.3 73.2 11.5

34 59.3 0.1 19.9 72.4 7.6

36 59.9 0.1 23.4 71.0 5.4

38 60.4 0.1 26.7 69.3 3.9

40 60.8 0.2 30.2 66.1 3.5

42 61.0 0.3 31.8 64.7 3.3

44 61.2 0.4 33.8 62.8 3.1

46 61.4 0.4 35.4 61.4 2.8

48 61.6 0.6 37.2 59.4 2.8

50 61.9 0.8 39.8 56.8 2.7

52 62.1 0.9 41.4 55.4 2.4

54 62.4 1.2 43.7 52.8 2.3

56 62.6 1.4 45.3 51.2 2.2

58 62.9 1.8 47.4 48.9 2.0

60 63.1 2.2 48.7 47.2 2.0

62 63.2 2.3 49.4 46.5 1.9

64 63.3 2.4 50.1 45.8 1.8

66 63.4 2.7 50.5 44.9 1.9

68 63.4 2.7 50.5 44.9 1.9

70 63.4 3.0 50.5 44.5 2.1

72 63.4 3.0 50.4 44.5 2.1

74 63.5 3.4 50.4 44.0 2.2

76 63.5 3.4 50.4 44.0 2.2

78 63.5 3.7 50.1 43.9 2.4

80 63.5 3.7 50.1 43.9 2.4

16

Haaviston Siitoskanala / Hy-Line W-36 opas / 2003


Haaviston Siitoskanala / Hy-Line W-36 opas/ 2003

17


Valo-ohjelma valkoinen Hy-Line W-36

Pvm Ikä pvä/vk Valoaika Valoteho Jalostajan Punnittu

tuntia/vrk lux suos. paino g paino g

0.-6. pvä 22 10-20

7. pvä 21 5-10 65

2 vk 19 5-10 110

3 vk 17 5-10 180

4 vk 15 5-10 250

5 vk 14 5-10 320

6 vk 13 5-10 400

7 vk 12 5-10 500

8 vk 11 5-10 590

9 vk 11 5-10 680

10 vk 11 5-10 770

11 vk 11 5-10 870

12 vk 11 5-10 950

13 vk 11 5-10 1030

14 vk 11 5-10 1100

15 vk 11 5-10 1160

16 vk 11 5-10 1210

17 vk 12 10-15 1270 **)

18 vk 12,5 10-15 1280

19 vk 13 10-15 1310

20 vk 13,5 10-15 1360

21 vk 14 10-15 1410

22 vk 14,5 10-15 1430

23 vk 14,75 10-15 1450

24 vk 15 10-15 1470

25 vk *) 10-15 1480

HAAVISTON SIITOSKANALA

*) valoaikaa lisätään 15 min/vk, max. 16 tuntiin

**) 1270 g paino saavutettava ennen valoajan pidentämistä

18

Haaviston Siitoskanala / Hy-Line W-36 opas / 2003

More magazines by this user
Similar magazines