Ruskea hoito-opas

Haaviston Siitoskanala 

Hoito-opas 

Haaviston Siitoskanala / Hy-Line Variety Brown opas / 2003 

1

SISÄLLYSLUETTELO: 

Hy-Line Variety Brown 3 

Untuvikon hoito 4 

Kasvatuskauden hoito 4 

Lattiakasvatus 5 

Häkkikasvatus 5 

Hoito-ohjeita lattiatuotantoon 6 

Terveydenhuolto 7 

Loiset 8 

Ilmastointi 9 

Valo-ohjelmat 10 

Ravitsemus ja rehustus 11 

Kasvatuskausi 13 

Painon tarkkailu 14 

Munintakauden ruokintasuositukset 15 

Munan koko 17 

Kasvukäyrä Hy-Line Variety Brown 18 

Keskimääräinen tuotos häkkikanalassa –kaavio 19 

Ohjeellinen tuotostaso viikot 18 - 49 (häkki) 20 

Ohjeellinen tuotostaso viikot 50 - 80 (häkki) 21 

Keskimääräinen tuotos lattiakanalassa –kaavio 22 

Ohjeellinen tuotostaso viikot 19 - 50 (lattia) 23 

Ohjeellinen tuotostaso viikot 51 - 80 (lattia) 24 

Valo-ohjelma 25 

2 

Haaviston Siitoskanala / Hy-Line Variety Brown opas / 2003

Hy-Line Variety Brown 

Kasvatuskausi (18 viikkoa) lattia häkki 

Elävyys 96-98 % 96-98% 

Rehun kulutus 5.7-6.7 kg 5.7-6.7 kg 

Paino 18 vk iässä 1500 g 1500 g 

Munintakausi (80 viikkoon asti) 

Ikä 50 % tuotannossa 149 pvää 140 pvää 

Huippumuninta (vähintään) 93-95 % 94-96 % 

Munia/keskim.kana 

60 viikkoon asti 249 256 



Munia/alkanut kana 




Elävyys (18-80 vk) 95 % 95 % 

Keskim. munan paino 

32 vk iässä 62.3 g 62.3 g 

70 vk iässä 66.9 g 66.9 g 

Kokonaismunamassa/keskim.kana 18-72 vk 19.9 kg 20.4 kg 

Paino 72 vk iässä 2150 g 2150 g 

Kuoren lujuus erinomainen erinomainen 

väri tumman ruskea tumman ruskea 

Haughin yksiköitä 72 vk iässä 78.6 78.6 

Keskim.rehunkulutus/pvä 18-72 vk 

lattialla 

ulkona 

115 – 122 g 

125 – 135 g 

114 g 

Tämän oppaan tiedot on koottu uusimpien, laajojen saatavilla olevien tuotantopolven parvien tuloksista. Hoitosuositukset 

ovat yhdistelmä periaatteista, joita on saatu alan teknisestä kirjallisuudesta ja käytännön koetuloksista tällä kanalinjalla. 

Pitää muistaa, että lopullinen tulos riippuu aina ympäristöstä ja olosuhteista. 


3

Untuvikon hoito 

Hy-Line Brown untuvikot sopeutuvat yhtä hyvin sekä lattia- että häkkikasvatukseen. Lattiatuotantoon 

menevät poikaset pitää kasvattaa lattiakasvattamossa. Hautomolla ei tarvita muita erityistoimenpiteitä 

kuin Marek-rokotus. 

Yleisiä suosituksia 

1. Ennen untuvikkojen toimitusta: 

a. Pese ja desinfioi häkit tai lattiakasvatusalue ja välineet, rakennuksen sisätilat ja huoltotilat ja välineet. 

b. Tarkista välineiden oikea toiminta ja säädöt oikealle korkeudelle. 

c. Poista vanhat rehut joka paikasta. Desinfioi ja anna kuivua ennen uuden rehun toimitusta. 

d. Aseta rotan/hiiren torjunta-aineet niin ettei untuvikoilla ole niihin pääsyä. 

2. Edellisenä päivänä: 

a. Aseta lämmitys 34-36 °C untuvikon korkeudelta mitattuna. 

b. Tarkista vesijärjestelmä. Säädä korkeus oikeaksi untuvikoille. Desinfioi ja huuhtele vesilinjat. 

3. Toimituspäivänä: 

a. Laita juomalinjat toimimaan tai täytä vesiastiat. 

Tarkista lämpötila. Untuvikkojen saapuessa 36 °C on suositeltavin. 

b. Kun untuvikot on tulleet, kannusta juomaan painelemalla juomalaitteita. 

c. Kun käytetään nippajuomalaitteita, alenna veden painetta, jotta linnut näkevät vesitipan juomanipassa. 

d. Rehu pitäisi sijoittaa paperin päälle häkissä. Pidä rehun pinta korkeana ruokkijoissa. 

e. Pidä valot kirkkaana ensimmäisten päivien ajan. 

Kasvatuskauden hoito 

Ensimmäiset 18 viikkoa kananuorikon elämässä ovat kriittisiä. Hyvä hoito tänä aikana takaa, että 

nuorikko tulee munintakanalaan mukanaan hyvät munintaominaisuudet. Tänä aikana tehtyjä virheitä ei 

voida enää munintakanalassa korjata. 

Yleisiä suosituksia: 

1. Kasvata poikasia täysin erossa vanhemmista linnuista. Ylläpidä hyvää hygieniaa. Suunnittele työrutiinit niin, etteivät 

mahdolliset taudinaiheuttajat pääse siirtymään vanhemmista linnuista nuorempiin. 

2. Ensimmäisten kuuden viikon aikana käytä ruokkijoita kaksi kertaa päivässä tai useammin. Kuuden viikon jälkeen 

tarkista rehun kulutus ja poikasen paino ja vertaa sitä tämän oppaan ohjepainoon (Punnitse 100 poikasta saadaksesi 

luotettavan keskipainon). 

3. Tarkista päivittäin, että juomalaitteet toimivat. Tarkista ja korjaa mahdolliset vuodot. Nosta juomalaitteita lintujen 

kasvaessa (Nipat korkeammalle kuin linnun pää, kupit ja kaukalot selän korkeudelle). 

4. Suunnittele ja seuraa rokotusohjelmaa. 

5. Poista kuolleet päivittäin ja hävitä ne asianmukaisesti. Tutki tavallista runsaamman kuolleisuuden syy. 

6. Tarkkaile painon kehitystä säännöllisin punnituksin. 

7. Helleaikana aloita vesiliukoisen vitamiinin antaminen juomaveden mukana kolme päivää ennen poikasten siirtoa 

munituskanalaan. Jatka kolme päivää siirron jälkeen. Tämä auttaa vähentämään siirron aiheuttamaa stressiä. 

Hellävarainen käsittely on erittäin tärkeää. 

4 


Lattiakasvatus 

Vuorokausi ennen untuvikkojen saapumista, valmistele kanala seuraavasti: 

1. Säädä hallin lämpötila 34-36 °C untuvikon korkeudelta mitattuna. 

3. Täytä vesinippaputket tai vesiastiat – kaksi 4 litran astiaa 100 lintua kohti. 

4. Poista kaikki veto kanalasta. 

Lämpötilan hallinta 

Alenna lämpötilaa 3°C viikossa kunnes 21°C on saavutettu. Ylläpidä riittävää suhteellista kosteutta lattialla kasvatettaville 

linnuille. Linnut näyttävät viihtyvän parhaiten kun suhteellinen kosteus on 40 – 60 %. 

Tarkkailemalla untuvikkoja huomaat onko lämpötila oikea. Jos on liian viileää, linnut kasaantuvat lähelle lämmön lähdettä. 

Jos on liian lämmintä, linnut levittäytyvät pois lämmönlähteen läheltä. Jos on vetoa, linnut kasaantuvat ryhmiin päästäkseen 

pois siitä kohdasta, jossa kylmä ilma kohtaa lämpimän ilman. Hyvinvoivat untuvikot levittäytyvät tasaisesti ilman 

kasaantumisia ympäri kasvatusaluetta. 

Häkkikasvatus 

Valmistele kanala ennen lintujen saapumista: 

1. Laita liukumaton paperi häkin pohjalle. Paperi voi hajota ja pudota pohjan läpi tai se poistetaan noin 10 päivän iässä. 

2. Aloita lämmitys vuorokautta ennen lintujen saapumista. Säädä lämpö +34-36 °C. 

3. Pidä suhteellinen kosteus 40-60%. Häkkikasvatuksessa riittävä kosteus on hyvin tärkeää. 

Lämpötilan hallinta 

Häkkikasvatuksessa tai lämpimässä huoneessa alenna lämpötilaa 2°C viikossa alkaen +34°C:sta kunnes 21°C on saavutettu. 

Tarkkaile merkkejä liiasta lämmöstä (läähätys ja uneliaisuus) tai viileydestä (kasautuminen) ja tee tarvittavat muutokset. 

Lämpötilan valvonta on tärkeämpää häkkikasvatuksessa, koska poikaset eivät voi liikkua löytääkseen sopivan lämpötilan. 

Ylläpidä riittävää kosteutta häkeissä. Suhteellinen kosteus häkkikasvatuksessa pitää olla 40 – 60 %. Jos on tarpeen, 

ruiskuta vettä käytäville tai lattioille kosteuden lisäämiseksi. 


5

Hoito-ohjeita lattiatuotantoon 

Siirto munittamoon (16 viikon iässä): 

1. Parasta olisi, jos ruokinta- ja juomalaitteet olisivat yhdenmukaisia kasvatustilojen kanssa ja säädettynä seuraavasti, 

jotta lintujen nestetasapaino palautuisi nopeasti siirron jälkeen. 

a) Juoma-astiat lasketaan alemmas ensimmäisten 2 – 3 päivän ajaksi, jotta linnut voivat nähdä veden. 

b) Säädä nippalinjan paine alemmas, jotta vesitippa näkyisi nipan päässä ja laske linjaa alemmas linnun silmän 

korkeudelle. Nosta juomalaitteet ylemmäs vasta, kun on varmaa, että kaikki linnut ovat löytäneet veden. 

Tarkista veden kulutus mittarista päivittäin. 

2. Valon voimakkuus pitää olla vähintään 15 lux tasaisesti jakautuneena ja mahdollisimman vähän varjoja 

3. Aseta ajastin oikein sekä päivän pituuteen että ruokintaan, jotta ne vastaavat kasvatuskauden oloja. Säädä sopiva 

lämpötila tinkimättä ilmanvaihdosta. 

4. Liiku säännöllisesti kanojen joukossa, jotta varmistut, että kaikki syövät ja juovat ja laitteet on oikein säädetty ja 

toimivat oikein. 

5. Avaa pesät 3 – 4 tunniksi kolme päivää siirron jälkeen (16 viikkoisilla poikasilla). Tämä aika pitäisi aloittaa noin 1 – 2 

tuntia valojen syttymisen jälkeen. 17 ikäviikosta alkaen avaa pesät valojen syttyessä ja sulje 2 tuntia ennen valojen 

sammumista. 

Alkumuninta: 

1. Tarkkaile kanojen painoa ainakin 32 ikäviikkoon asti. 

2. Aloita valo-ohjelman mukainen päivänpituuden lisäys vasta, kun 1500 gramman paino on saavutettu. 

3. Lisää päivänpituutta, jos mahdollista, päivän lopusta. Tämä mahdollistaa hoitajan läsnäolon, kun valot syttyvät ja hän 

voi kerätä lattiamunat heti, jos niitä ilmaantuu ja voi kannustaa kanoja munimaan pesiin. 

Jos lattiamunista tulee ongelma, seuraavat keinot voivat auttaa: 

a) Korkeampi valon voimakkuus kuopimisalueella kuin ritilöillä. 

b) Vältä varjopaikkojen muodostumista. 

c) Helppo kulku ritilöiden yli pesiin eli ruokinta- ja juomalaitteet ovat oikealla korkeudella. 

d) Teippaa ylös joka toinen pesäverho, jos linnut epäröivät mennä pesiin. 

e) Viimeinen ruokinta tuntia ennen valojen sammumista. 

4. Kävele säännöllisesti ritilä- ja kuopimisalueella tunnin välein alkuaikoina tarkistaaksesi, että kaikki toimii ja että linnut 

ovat sopeutuneet uuteen ympäristöönsä. Tee tästä säännöllinen tapa. 

5. Tarkkaile valon voimakkuutta ja säädä sopivaksi lintujen käyttäytymisen perusteella. 

6. Ylläpidä hyvää ilmastointia koko kanalassa turvataksesi kanojen hyvinvoinnin. 

Kasautumisongelmat: 

Pesissä: 

Mahdollisia ratkaisuja: 

Kuopimisalueella: 

Mahdollisia ratkaisuja: 

Hautovat kanat: 

nosta pesäverho ylös 

poista matot (mikäli mahdollista) 

sulje pesä jossa on erityistä ruuhkaa 

poista yksittäinen pesävalo 

estä yksittäisten valonsäteiden pääsy ulkopuolelta 

pyöristä kulma-alueet 

ylläpidä hyvää pehkun laatua mahdollisimman suurella alueella 

Jos löydetään, siirretään erilliseen aitaukseen, jossa on verkko tai ritilälattia 5 – 7 

päiväksi tai kunnes ilmiö on ohi. 

6 


Terveydenhuolto 

Untuvikko- tai kanaparvi voi saavuttaa perimänsä määräämän huipputuotoksen vain silloin kun sairauksien 

vaikutukset on minimoitu. Eri sairauksien vaikutus tuotantoon voi vaihdella oireettomasta 

suurta kuolleisuutta aiheuttavaan. Taloudellisesti merkittävät sairaudet vaihtelevat alueittain, mutta 

kaikissa tapauksissa sairaus pitää tunnistaa ja saada valvontaan. 

Tautisulku ja hävittäminen 

Ilman muuta paras tapa toimia on välttää sairauksia. Pitää estää uusien sairauksien pääsy tilalle. Yleisiä taudinkantajia ovat 

ihmiset, kulkuneuvot, laitteet, villieläimet, linnut ja untuvikot itse. 

Puhdistus 

Puhtaanapito ja tarkka kulunvalvonta ovat tehokkaimmat ja halvimmat välineet tautien torjunnassa. Roskien, lannan, 

höyhenpölyn ja muun kanalajätteen poistaminen ja siirto kauas kanalasta on ensimmäinen askel puhdistuksessa. 

Tehokkaaseen puhdistukseen kuuluu kaikkien kanalalaitteiden poistaminen, purkaminen ja desinfiointi ennen kuin rakennus 

itsessään puhdistetaan ja desinfioidaan. Pesu painepesurilla ja tehokkaalla desinfiointiaineella estää tautien siirtymistä 

seuraavaan parveen. Myös tuhoeläinten torjunnasta on huolehdittava. 

Kuolleet eläimet poistetaan päivittäin ja hävitetään asianmukaisesti. Samoin muu jäte poistetaan säännöllisesti eikä anneta 

sen kertyä kanalaan. 

Kulun valvonta 

Ajoneuvojen mukana tulee taudinaiheuttajia samoin kuin kävijöiden jalkineissa. Tästä syystä on suositeltavaa lukita ovet ja 

kieltäytyä kaikista tarpeettomista vierailijoista. Välttämättömät vierailut pitää järjestää asianmukaisesti: jalkineiden vaihto ja 

suojavaatetus. Rehutoimitukset ja munien noudot pitää suunnitella niin, ettei auto tai kuljettaja joudu kanojen kanssa 

tekemisiin. 

Rakennuksesta toiseen siirrettäviä välineitä pitää välttää. Mikäli tällaisia on pakko käyttää ne pitää puhdistaa ja desinfioida 

ennen siirtoa toiseen rakennukseen. 

Sukupolvelta toiselle siirtyvät sairaudet 

Joidenkin sairauksien tiedetään siirtyvän tartunnan saaneista siitoseläimistä niiden jälkeläisiin. Ensimmäinen askel näiden 

tautien vastustamisessa on sairauksista vapaiden siitoseläinten tuotanto ja ylläpito. Kaikki suoraan Hy-Linen ja Haaviston 

Siitoskanalan valvonnassa olevat siitoseläimet ovat vapaita seuraavista taudinaiheuttajista: Mycoplasma gallisepticum, 

Mycoplasma synoviae, S. pullorum,S. gallinarum (lavantauti), S. enteritidis, ja lymphoid leukosis. Koska nämä taudit 

voivat tarttua myös ympärillä olevista eläimistä, seuraavat sukupolvet eivät välttämättä ole enää taudeista vapaita. 

Siitoseläinten ja tuotantoeläinten omistajan vastuulla on estää tartunta muista eläimistä ja samalla jatkaa testausta, jotta 

voi olla varma tautivapaudesta. 

Rokotus Suomessa 

Tietyt taudit ovat levinneet liian laajalle tai ovat vaikeasti hävitettävissä ja siksi vaativat säännöllisen rokotusohjelman. 

Yleensä kaikki munantuotantoparvet pitäisi rokottaa Marekia ja Gumboroa ja mahdollisesti AE:tä vastaan. Lattia- ja 

luomukanat pitää rokottaa myös kokkidioosia vastaan. Tarkka rokotusaikataulu riippuu monista tekijöistä kuten oletettu 

sairaudelle altistuminen, peritty immuniteetti, saatavilla olevat rokotetyypit ja haluttu hoitojärjestys. Sen vuoksi ei ole 

olemassa yhtä ainoaa oikeaa rokotusohjelmaa. 


7

Loiset 

Sisäloiset 

Madot 

Madot aiheuttavat vahinkoa linnun suolistossa. Tästä seuraa monenlaisia ongelmia: 

Munankuoren väri ja vahvuus, keltuaisen väri ja munan koko kärsivät. 

Heikko painon kehitys johtaa parven epätasaisuuteen tai sairaisiin lintuihin. Sairaat linnut voivat olla uneliaita ja 

heltta voi olla kalpea. 

Kannibalismi voi lisääntyä. 

Kuolleisuutta, jos tartunta on hyvin voimakas. 

Kolme tärkeintä matoa, jotka voivat aiheuttaa ongelmia laiduntaville kanoille: 

1. Ohutsuolen suolinkainen (Ascaridia galli) 

Nämä ovat suurimpia ja yleisimpiä. Ne ovat valkoisia, enintään 5 cm pitkiä ja voimakkaassa tartunnassa niitä voi nähdä 

ulosteissa. 

2. Hiusmadot (Capillaria) 

Nämä ovat paljon pienempiä (hiusmaisia) ja hädin tuskin silminnähtäviä, mutta voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa 

vaikkei tartunta olisi kovin voimakaskaan. 

3. Umpisuolen ohut suolinkainen (Hetarakis gallinarum) 

Nimensä mukaisesti nämä madot viettävät suurimman osan ajasta umpisuolessa. Monesti ne eivät itsessään aiheuta 

merkittävää harmia, mutta voivat kantaa toista parasiittia, Histomonas’ia, mukanaan. Histomonas aiheuttaa mustapäätautia 

(etenkin kalkkunoille vakava tauti) ja sen vuoksi toisen parasiitin torjunta voi auttaa torjumaan toista. 

Linnut saavat tartunnat nokkimalla madon munia ruohikosta, maaperästä tai lannasta. Madon munat tarvitsevat lämpimän 

kosteat olosuhteet kehittyäkseen linnun ulkopuolella, mistä syystä ongelmat ovat pahimpia kesällä. Matojen olemassaolo 

voidaan tunnistaa tutkimalla lantaa, sairaan näköisiä lintuja ja madon munien määrää lannassa. Säännöllinen matojen 

määrän laskenta lantanäytteestä on suositeltavaa infektiotason valvomiseksi. 

Matolääke kanoille on Flubenol (Orion). Sitä voidaan antaa rehun mukana, mutta tällöin on muistettava varoaika munille. 

Tehokas valvonta on tarkoitettu tartuntakierteen katkaisuun. Oikea-aikainen madotuslääkkeen käyttö (aloitus kasvatusaikana 

ja muninnan aikana) auttaa vähentämään riskiä, mutta siihen täytyy olla yhdistettynä ulkoalan kokoon sopiva 

lauman tiheys, laidunkierto, hyvä salaojitus ja voimakkaasti tahriintuneen maan poisto kanalan läheltä ennen uuden 

lauman tuloa. 

Kokkidioosi 

Tämä yksisoluisen loisen aiheuttama tartunta voi johtaa suolivaurioihin ja voimakkaampi infektio linnun kuolemaan. 

Yleisempää on oireeton tartunta, joka heikentää rehuhyötysuhdetta tai aiheuttaa poikasille suolistovaurioita. Tällaiset 

parvet voivat olla epätasaisia ja alipainoisia munittamoon siirrettäessä ja niiden munintatulos voi jäädä normaalista. Kaikki 

lattikanalassa olevat poikaset pitää rokottaa elävällä, heikennetyllä rokotteella (Paracox-8, Schering Plough) kokkidioosia 

vastaan. Tämä annetaan kerta-annoksena juomaveden mukana, kun poikanen on 5-9 vrk iässä. Rokotuksen lisäksi hyvästä 

hygieniasta on huolehdittava. Ympäristön painetta voi vähentää käyttämällä desinfiointiainetta, jonka on todettu tehoavan 

ovokystiin. Loiskierto kestää kanan suolistossa noin 5 vrk ja pehkussa noin 2 vrk, jolloin pehkussa on uusia tartuntakykyisiä 

loismunia, ovokystiä. Kuivan lannan ylläpitäminen vähentää näiden loisen ulkoisen kehityksen seurauksena 

muodostuvien ovokystien kehittymistä. 

8 


Kanapunkki 

Ulkoloiset 

Kanapunkki on syynä lisääntyneisiin ongelmiin kanaloissa. Se on erityisen hankala kesällä, kun ilma on lämmin ja punkit 

pystyvät lisääntymään nopeasti. 

Jo lievä tartunta voi ärsyttää lintuja johtaen heikkoon munintaan ja rehuhyötysuhteeseen, vakavammissa tapauksissa 

tartunta voi johtaa joihinkin tai kaikkiin seuraavista: 

Punkit ärsyttävät lintuja ja voivat tehdä lauman rauhattomaksi ja hermostuneeksi. 

Vatsakalvontulehdustapaukset voivat lisääntyä ja peräpään nokkiminen voi lisääntyä sen seurauksena. 

Rehun kulutus voi laskea. 

Voimakas tartunta voi laskea munantuotantoa jopa 5 %. 

Voimakas tartunta tekee linnut aneemisiksi johtuen veren vähentymisestä. Tämä näkyy laumassa kalpeina 

harjoina ja jos tartunta on erityisen voimakas, myös kuolleisuutena. 

Munan kuoren tai keltuaisen väri voi vaalentua tai runsaammassa tartunnassa munien pinnalla ja munahihnalla 

on merkkejä punkeista tai niiden ulosteita, mikä voi johtaa täplikkään munan laatuluokituksen alenemiseen. 

Lattiamunat voivat lisääntyä, kun linnut eivät halua käyttää runsaasti punkkeja sisältäviä pesiä. 

Jos punkkiongelma on suuri, se voi aiheuttaa munien kerääjälle myös ongelmia ärsyttämällä ihoa. 

Torjuntatoimet 

1. Käsittele tilat tehokkaasti hävittämällä punkit paikanpäällä hyväksytyllä ja tehokkaalla tuotteella, joka ulottuu kaikkiin 

rakosiin laitteissa, ritilöissä ja pesissä. Käytä viuhkamaista suutinta saadaksesi aikaan litteä suihke. 

2. Tarkkaile kanalaa ja lintuja parven aikana, jotta huomaat heti lievänkin tartunnan ja voit käsitellä välittömästi linnut ja/tai 

ympäristön mikäli on tarvetta. 

3. Tehokkainta torjuntaa on katkaista tartuntaketju, kun kanala on tyhjä. Vaihtoehtoja on useampia, mutta kaikkien käyttöä 

ei sallita eläintiloissa tai suoraan eläimille. 

4. Tyhjässä kanalassa voidaan ohjeen mukaan käyttää Suomessa markkinoilla olevia torjunta-aineita, kuten Empire 20®, 

Ektosid®, Malasiini® ja Malan®. Kanalan lämpötila tulee pitää 20 °C kolme vuorokautta kemikaalin levityksestä, jotta 

teho säilyisi vaaditut kolme vuorokautta. 

5. Sekä tyhjässä kanalassa että kanojen ollessa sisällä voidaan häätöön käyttää seuraavia aineita: Ecomite® (piidioksidi) 

ja erityisluvallinen valmiste Deosect® 

Ilmastointi 

Ilmastointi on yksi tärkeimmistä välineistä, joilla luodaan optimaaliset olosuhteet kanoille. Hyvä ilmanvaihto vähentää 

taudinaiheuttajien määrää ja luo hyvät tuotanto-olosuhteet, mikäli ilmanvaihtolaitteisto on hyvin suunniteltu ja sitä käytetään 

oikein (ilman nopeus ja suunta). Yleissääntönä ilmanvaihdon mitoituksessa on neljä kuutiometriä tunnissa per painokg. 

Optimilämpötila on 21–27°C ja 40–60% suhteellinen kosteus. 

Ilmastoinnin vähimmäissuositukset 

m³/tunti/lintu 

linnun ikä 

Ulkolämpötila Ens. viikko 3 vkoa 6 vkoa 12 vkoa 18 vkoa 18 viikon jälkeen 

35 °C 2.0 3.0 4.0 6.0 8.0 12 – 14 

20 °C 1.4 2.0 3.0 4.0 6.0 8 – 10 

10 °C 0.8 1.4 2.0 3.0 4.0 5 – 6 

0 °C 0.6 1.0 1.5 2.0 3.0 4 – 5 

-10 °C 0.5 0.8 1.2 1.7 2.5 3 – 4 

-20°C 0.3 0.6 0.9 1.2 1.5 2 - 31 


9

Valo-ohjelmat 

Päivän pituudella on suuri vaikutus munantuotantoon. Munamäärään, munan kokoon, elävyyteen ja 

taloudelliseen kokonaistulokseen voidaan vaikuttaa positiivisesti sopivalla valo-ohjelmalla. 

Tällä sivulla esitetään valo-ohjelmat aikaiselle ja myöhäiselle sukukypsyydelle, eli pienemmälle ja 

isommalle munan koolle. Tämän oppaan lopussa on yleisohje Hy-Line Brownin valo-ohjelmaksi. 

Valo-ohjelma aikaiselle sukukypsyydelle 

Tämä ohjelma tukee aikaista sukukypsyyttä. Aikainen sukukypsyys tuottaa pienempiä munia. Alempi munan paino yleensä 

kestää läpi koko munintakauden 

Päivä/viikko Valoaika Päivä/viikko Valoaika 

tuntia 

tuntia 

1. - 6. pvä 20 15. pvä 11 

7. pvä 19 16. pvä 10 

8. pvä 18 17. pvä (häkissä) 9 

9. pvä 17 17. pvä - 15 viikkoa (lattialla) 9 

10. pvä 16 18. pvä - 15 viikkoa (häkissä) 8 

11. pvä 15 16 viikkoa 10 




20 viikkoa 14 

Valoaika voi olla 14 tuntia munintakauden loppuun asti. Kuitenkin on mahdollista lisätä valoaikaa huippumuninnan jälkeen 

15 minuuttia viikossa enimmillään 15 tuntiin. Näin voidaan antaa lisätehoa tuotantoon. Ei ole suositeltavaa ylittää 15 

tunnin päivänpituutta. 

Valo-ohjelma myöhäiselle sukukypsyydelle 

Jos halutaan kasvattaa munan kokoa, silloin voidaan käyttää myöhästetyn sukukypsyyden valo-ohjelmaa. Tämä viivästyttää 

sukukypsyyttä noin 7 vuorokautta, mutta munan koko kasvaa. 

Päivä/viikko Valoaika Päivä/viikko Valoaika 

tuntia 

tuntia 

1. - 6. pvä 20 5 - 17 viikkoa 9 


2 viikkoa 15 19 viikkoa 12 




23 viikkoa 16 

Huomaa, että valo-ohjelmaa ei saa aloittaa ennen kuin kanan paino on saavuttanut 1500 grammaa. 

10 


Ravitsemus ja rehustus 

Rehu 

Tasalaatuisuus on rehussa ensiarvoisen tärkeää. Yllättäviä muutoksia rehun ulkonäössä ja raaka-ainekoostumuksessa 

pitää välttää. Muniville kanoille on mieluisaa rehuseos, jossa suurin osa (70 – 80 %) partikkeleista on kooltaan 1 – 3 mm. 

Loppuosan pitäisi olla kooltaan tasaisesti jakaantunut tämän alueen molemmin puolin. 

Pienten pölyävien jakeiden minimoimiseksi pitäisi käyttää rakeista muotoa päämineraaleista kuten kalkista, fosfaateista ja 

suolasta. 

Kasviöljyn lisääminen auttaa kostuttamaan rehua ja sisällyttämään pienimmätkin jakeet mukaan ja näin helpottaa rehun 

syötävyyttä. Öljyt, joilla on alhaisin lämmönlisäysvaikutus ruoansulatuksessa, ovat myös kustannuksiltaan edullisin 

energianlähde. Öljyn tulee olla laadullisesti moitteetonta ja stabiloitua, jotta se ei hapetu tai eltaannu. 

Rehun syönnin lisääntymistä ensimmäisten (0 – 3) viikkojen aikana edesauttaa, jos rehussa on hyvä mururakenne ja se ei 

pölyä. Sen jälkeen terveen ja toimivan ruoansulatuselimistön kehityksen tukemiseksi suositellaan ruokintaa karkeista 

partikkeleista koostuvalla rehuseoksella. 

Valkuainen 

Yksityiskohtaiset ravitsemussuositukset esittävät vaadittujen päivittäisten ravintoaineiden määrät eri kehitysvaiheissa 

kasvatuksesta munintaan. Munintakauden suositukset perustuvat oletettuihin päivittäisiin syöntimääriin. 

Tärkeimpien aminohappojen (lysiini, metioniini ja kystiini, treoniini ja tryptofaani) tasot on suunniteltu tukemaan sitä 

munantuotantoa ja munamassan määrää, joka on esitetty tuotantotaulukoissa oppaan lopussa. 

Valkuaistasot on pidetty maltillisina, koska ylimääräisen typen poistaminen elimistöstä vaatii energiaa. Aminohappotasot 

on mahdollista saavuttaa käyttämällä hyvin sulavia puhtaita aminohappoja. 

Nuorikkorehu 

Nuorikkorehua suositellaan käytettäväksi kasvatusrehun jälkeen noin 15 viikon iästä alkaen tai noin 2 viikkoa ennen 

ensimmäisen munan tuloa. 

Tämä rehu, jossa on korkeampi kalsiumpitoisuus (2 %) ja käytettävissä olevan fosforin pitoisuus (0,40 %), on suunniteltu 

auttamaan ydinluun varastojen muodostumista. Ydinluu lisää käytettävissä olevan kalsiumin määrää, kun kuori muodostuu 

ja auttaa myös estämään luukatoa. 

Nuorikkorehun kalsiumtaso ei riitä ylläpitämään munantuotantoa eikä sitä pidä käyttää 1 % muninnan jälkeen. 

Tärkeimmät kivennäisaineet 

Munan kuoren muodostuminen tapahtuu yön aikana, kun kanat eivät aktiivisesti syö rehua. Kalsiumin lähteenä on tällöin 

ruoansulatuskanavassa jäljellä oleva rehu sekä ydinluusta irrotettavissa oleva kalsium. 

Pienet kalkkijakeet eivät säily linnun lihasmahassa ja ne erittyvät heti johtaen siten heikkoon kuoren laatuun. Suositeltavaa 

olisi, että suurin osa rehun kalkista olisi rakeista kalkkia, jotta se säilyisi lihasmahassa käytettäväksi kuoren muodostuksen 

aikana. 

Simpukankuoria, joissa on suuria jakeita, joista lintu voi itse valita, voidaan myös käyttää, varsinkin iltapäivän aikana, 

lisäkalsiumin lähteenä. 


11

Elektrolyyttitasapaino 

Oikea tasapaino elektrolyyttien, natriumin, kaliumin ja kloridin, välillä on tärkeää. Ylimäärä mitä tahansa näistä voi johtaa 

vedenkulutuksen lisääntymiseen ja märkään lantaan. Kun natriumia on liian vähän toisiin verrattuna, linnut lentävät paljon 

ja ovat levottomia. Tämä voi johtaa kannibalismiin ja lisääntyneeseen kuolleisuuteen. 

Käytettäessä natriumbikarbonaattia korvaamaan osa suolasta, rehun kloriditaso pysyy alempana ja sen on myös osoitettu 

parantavan kuoren laatua varsinkin lämpöstressin aikana. 

Linolihappo ja munan paino 

Munan painon säätely, joka on usein tarpeen markkinoiden vaatimusten takia, voidaan osittain toteuttaa käyttämällä 

vaihtelevia tasoja olennaisesta rasvahaposta, linolihaposta. Tämä vaikuttaa vain munan painoon ja munamäärän pitäisi 

pysyä muuttumattomana. 

Linolihappoa on kasviöljyissä kuten maissi-, soija- ja auringonkukkaöljyssä. 

Rehustus 

Tyhjennä, puhdista ja desinfioi rehuastiat säännöllisesti ja vältä tarpeettoman pölyisen, vanhentuneen, pilaantuneen ja 

sulamattoman rehun kertymistä niihin. Tilaa rehua hyvissä ajoin. 

Toimituksen tullessa ennen purkamista tarkista, että tuote ja määrä ovat oikeita. Ota näyte tarkastusta varten ja säilytä sitä 

vähintään kuukauden ajan. 

Tarkasta näyte olomuodon, värin ja tuoksun osalta ja vertaa sitä aikaisempiin toimituksiin. Jos on merkittävää poikkeamaa 

normaalista, informoi rehuntoimittajaa välittömästi. Harkitse lastin vaihtamista. 

Variety Brown kasvatuskauden ravintosuositukset 

Ravintoaine Yksikkö min/max Untuvikko Kasvatus I Kasvatus II Nuorikko 

Ikä viikkoina 0 - 3 3 - 10 11 - 15 15 - 1 % tuot. 

Raakavalkuainen % min 20.00 19.00 15.50 16.00 

Energiataso Kcal/kg min 2940 2796 2700 2725 

Lysiini % min 1.15 0.95 0.66 0.73 

Sulava lysiini % min 1.02 0.84 0.57 0.64 

Metioniini % min 0.52 0.41 0.32 0.38 

Sulava metioniini % min 0.48 0.37 0.29 0.35 

Metioniini+kystiini % min 0.85 0.73 0.58 0.65 

Sulava met.+kyst. % min 0.76 0.64 0.51 0.58 

Tryptofaani % min 0.22 0.20 0.18 0.19 

Treoniini % min 0.75 0.67 0.52 0.55 

Kalsium % min 1.00 1.00 1.50 2.00 

Käytett.oleva fosfori % min 0.45 0.43 0.33 0.40 

Natrium % min 0.16 0.16 0.16 0.16 

Kloridi % max 0.25 0.24 0.22 0.23 

Linolihappo % min 1.40 1.20 1.00 1.50 

12 


Kasvatuskausi 

Rehun kulutus 

Ikä viikkoina Grammaa päivässä Kumuloituva g. 

1 13 91 

2 20 231 

3 25 406 

4 29 609 

5 33 840 

6 37 1099 

7 41 1386 

8 46 1708 

9 51 2065 

10 56 2457 

11 61 2884 

12 66 3346 

13 70 3836 

14 73 4347 

15 75 4872 

16 77 5411 

17 79 5964 

18 81 6531 

Veden kulutus 

Ikä viikkoina Litraa/1000 lintua/pvä 

1 vapaasti *) nippajuomalaite, 

2 vapaasti jossa kuppi alla 

3 45.40 

4 49.94 **) pelkkä nippa- 

5 59.02 juomalaite 

6 68.10 

7 81.72 

8 90.80 

9 95.34 

10 99.88 

11 108.96 

12 113.50 

13 118.04 

14 131.66 

15 136.20 

16 140.74 

17 145.28 

18 149.82 

19 158.89 

20 167.98 

Muninta *) 208.84 

Muninta **) 299.64 

Painon kehitys 

Ikä viikkoina Grammaa 

1 70 

2 110 

3 160 

4 230 

5 330 

6 440 

7 540 

8 650 

9 760 

10 860 

11 960 

12 1050 

13 1130 

14 1210 

15 1290 

16 1350 

17 1430 

18 1500 

Nämä tiedot perustuvat valikoituihin 

kenttäkokeisiin ja testituloksiin. Nämä 

ovat vain osoituksena tuotantokyvystä 

huolellisesti valvotuissa olosuhteissa 

eivätkä millään tavalla ole takuina että 

näitä tuloksia saavutettaisiin kaikenlaisissa 

olosuhteissa. 


13

Painon tarkkailu 

Kanan painoa pitää tarkkailla säännöllisin välein kasvatuskauden aikana ja muninta-aikanakin, kunnes muninnan huippu 

on ohitettu. Vähintään 100 lintua punnitaan yksitellen vaa’alla vähintään 50 gramman tarkkuudella. Punnitus aloitetaan 

kahden viikon iässä ja jatketaan kahden viikon välein kasvatuskauden ajan munintakaudelle, kunnes muninnan huippu on 

ohitettu. Tärkeintä on punnita juuri ennen suunniteltua ruokinnan muutosta. Jos parvi on alle suosituspainon, se pitäisi 

jättää korkeamman ravintoarvon omaavalle rehulle kunnes ikää vastaava tavoitepaino on saavutettu. 

Keskipainon lisäksi parven painojen tasaisuus on osoitus parven normaalista kehityksestä. Tasaisuus ilmoitetaan niiden 

yksittäisten painojen prosenttiosuutena, jotka osuvat 10 % sisälle kulloisestakin keskipainosta. Realistinen tavoite on 80 

% tasaisuus. Tekijät, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti painoon ja parven tasaisuuteen ovat liiallinen ahtaus, sairaudet ja 

riittämätön ravintoaineiden saanti. Punnitus säännöllisin välein ilmaisee missä iässä parven kehitys on poikennut normaalista 

ja siten auttaa löytämään ongelman, jotta virhe voidaan korjata. 

Vaihtelu yksittäisten lintujen välillä lauman sisällä 

Yksittäisten lintujen tasaisuus on tärkeää kuten on myös sopiva parven keskipaino. Suositeltavaa olisi, että 80 % linnuista 

olisi 10 % sisällä keskiarvosta. Tämä tarkoittaa, että jos parven keskipaino on 18 viikon iässä 1500 g, silloin 80 % 

punnitustuloksista sijoittuu 1350 g:n ja 1650 g:n välille. Merkitse yksittäiset painot kuvioon, jotta näet muodostuuko 

kellon muotoinen eli normaalijakauma kuten kuvassa. Tasaisuutta arvioitaessa vähintään 100 lintua pitäisi punnita. 

14 


Munintakauden ruokintasuositukset 

Vaiheittaisella ruokintaohjelmalla turvataan koko munintakaudelle oikea ravintoaineiden saanti, joka vastaa kulloisenkin 

munintavaiheen vaatimuksia ja sillä voidaan vaikuttaa munan kokoon. Ruokintakertojen määrä päivässä on tärkeä ruokinnan 

ohjauksessa, mutta myös huolellinen rehun pinnan korkeuden tarkkailu on tärkeää, jottei rehua tuhlaannu turhaan. 

Tuotantokyvyn maksimoimiseksi linnuilla pitää koko ajan olla saatavilla sopivaa rehua. 

On tärkeää valvoa säännöllisesti linnun painon kehitystä, rehun kulutusta ja veden kulutusta ja kirjata tiedot ylös. Tämä 

tieto auttaa päätettäessä päivän pituuden lisäämisestä ja parven muninnan aloitushetkestä. 

Myöhemmin valvonta auttaa myös päätettäessä rehustuksen muutoksista tavoitteena tasainen muninta, oikea munan koko 

ja hyvä kuoren laatu. 

Munintakauden aikana rehun koostumuksen valintaan vaikuttaa monet tekijät kuten kanatiheys kanalassa, kanojen ikä, 

lämpötila, syöntikyky, munintaprosentti ja munan paino. 

Edellä mainituista asioista kannattaa keskustella rehuntoimittajan, Hy-Line poikastoimittajan ja munapakkaamon kanssa. 

Suositusten mukainen rehun koostumus munintakaudella 

Hy-Line Variety Brown LATTIAKANALA 

Yks. min/ Esi- Huippu- Huippumu- Huippumun. Keskimun. Loppumun. 

max muninta muninta muninta jälkeen 

Ikä vk 17 – 19 20 – 34 *) 20 – 34 **) 35 45 55 

Raakavalk. % min 17.00 17.50 17.00 16.50 16.00 15.50 

Energia Kcal/kg min 2677 2820 2772 2725 2677 2529 

Lysiini % min 0.86 0.92 0.85 0.81 0.78 0.75 

Sulava lysiini % min 0.76 0.83 0.79 0.73 0.70 0.67 

Metioniini % min 0.37 0.45 0.41 0.37 0.35 0.33 

Sulava metioniini % min 0.32 0.41 0.38 0.33 0.31 0.29 

Metioniini+ kystiini % min 0.63 0.73 0.70 0.66 0.64 0.60 

Sulava met.+ kyst. % min 0.57 0.67 0.64 0.60 0.59 0.55 

Tryptofaani % min 0.19 0.21 0.20 0.19 0.18 0.18 

Treoniini % min 0.59 0.63 0.60 0.58 0.54 0.52 

Kalsium % min 3.70 4.10 4.20 4.30 4.30 4.30 

Käyttökelp. fosfori % min 0.44 0.35 0.33 0.31 0.29 0.28 

Natrium % min 0.18 0.18 0.18 0.18 0.17 0.17 

Kloridi % max 0.25 0.24 0.24 0.23 0.22 0.23 

Linolihappo % min 1.30 2.00 1.60 1.30 1.10 1.00 

*) Suurempi kanatiheys 

**) Pienempi kanatiheys 


15

Suositusten mukainen rehun koostumus munintakaudella 

Hy-Line Variety Brown HÄKKIKANALA 

Yks. min/ Esi- Huippu- Huippumuninnan 

max muninta muninta jälkeen 

Ikä vk 19 – 21 21 27 32 40 50 

Syönti g/pv 90 – 95 96 102 107 111 115 

Muninta-% 1 - 50 % 

Raakavalk. % min 18.00 17.50 17.00 16.75 16.50 15.75 

Energia Kcal/kg min 2750 2844 2808 2784 2760 2725 

Lysiini % min 0.96 0.93 0.90 0.86 0.81 0.77 

Sulava lysiini % min 0.86 0.84 0.81 0.78 0.72 0.69 

Metioniini % min 0.50 0.48 0.45 0.43 0.40 0.38 

Sulava metioniini % min 0.45 0.43 0.41 0.39 0.37 0.35 

Metioniini+ kystiini % min 0.81 0.75 0.70 0.68 0.65 0.60 

Sulava met.+ kyst. % min 0.75 0.70 0.66 0.63 0.59 0.57 

Tryptofaani % min 0.20 0.20 0.19 0.18 0.18 0.17 

Treoniini % min 0.66 0.64 0.62 0.60 0.57 0.54 

Kalsium % min 3.85 4.00 4.10 4.15 4.25 4.40 

Käyttökelp. fosfori % min 0.44 0.37 0.35 0.33 0.31 0.29 

Natrium % min 0.18 0.16 0.16 0.15 0.15 0.15 

Kloridi % max 0.25 0.24 0.24 0.23 0.22 0.22 

Linolihappo % min 2.00 2.50 2.00 1.75 1.50 1.15 

Rehunkulutus häkkiolosuhteissa 

Ikä viikkoa g/lintu/päivä Ikä viikkoa g/lintu/päivä Ikä viikkoa g/lintu/päivä 

20 89 40 116 60 116 

21 95 41 116 61 116 

22 97 42 116 62 116 

23 99 43 116 63 116 

24 100 44 117 64 116 

25 102 45 117 65 116 

26 104 46 117 66 116 

27 106 47 117 67 115 

28 108 48 117 68 115 

29 110 49 117 69 115 

30 111 50 117 70 115 

31 112 51 117 71 115 

32 114 52 117 72 115 

33 115 53 117 73 115 

34 115 54 117 74 115 

35 115 55 116 75 114 

36 115 56 116 76 114 

37 115 57 116 77 114 

38 116 58 116 78 114 

39 116 59 116 79 114 

80 114 

16 


Munan koko 

Munan koko on suurimmaksi osaksi geneettisesti määräytyvä, mutta tietyissä rajoissa siihen voi vaikuttaa. Erityisen 

tärkeää on: 

1. Kanan paino sukukypsyysiässä - Mitä painavampi kana on muninnan alkaessa sitä suurempia munat ovat koko 

munintakauden ajan. Suuremman munankoon saamiseksi älä aloita valo-ohjelmaa ennen kuin paino on 1500 – 1550 g. 

2. Sukukypsyysaste – Tämä on myös suhteessa painoon, eli mitä aikaisemmin parvi alkaa munia, sitä pienempiä munat 

ovat ja vastaavasti mitä myöhemmin parvi alkaa munia, sitä suurempia munat ovat. Valo-ohjelmaa muuntelemalla voidaan 

vaikuttaa sukukypsyysikään. Pienenevä valoaika kasvatuskaudella myöhästyttää sukukypsyyttä ja kasvattaa keskimääräistä 

munan kokoa. 

3. Ravinto – Munan kokoon vaikuttaa suuresti raakavalkuaisen, tiettyjen aminohappojen kuten metioniinin ja kystiinin, 

energian, kokonaisrasvan ja välttämättömien rasvahappojen kuten linolihapon saanti. Näiden ravintoaineiden pitoisuuksia 

lisäämällä voidaan munan kokoa kasvattaa muninnan alkuvaiheessa ja vähitellen vähentämällä pitää munan koko hallinnassa 

myöhemmässä vaiheessa. 

Munanpainon kehitys ja kokoluokkajakauma 

(2. luokan munia ei ole huomioitu laskelmassa) 

Ikä viikkoa Kesk. munan yli 73 g 63 - 73 g 53 - 63 g alle 53 g 

paino g % % % % 

XL L (Large) M (Medium) S (Small) 

20 47.60 0.00 0.00 12.00 88.00 

22 51.50 0.00 0.80 36.90 62.30 

24 56.30 0.10 9.40 64.70 25.90 

26 59.70 0.60 26.10 63.00 10.30 

28 61.10 1.20 34.80 57.70 6.30 

30 61.70 1.50 38.60 55.20 4.70 

32 62.30 1.60 42.80 52.40 3.20 

34 62.90 2.00 47.20 48.70 2.10 

36 63.50 2.60 51.40 44.30 1.70 

38 63.90 2.60 55.00 41.40 1.00 

40 64.30 3.50 57.20 38.40 0.90 

42 64.50 3.80 58.40 36.90 0.90 

44 64.70 4.50 59.10 35.60 0.80 

46 64.90 4.90 60.20 34.20 0.70 

48 65.10 5.70 60.60 33.00 0.70 

50 65.30 6.20 61.60 31.50 0.70 

52 65.50 7.10 61.70 30.50 0.70 

54 65.70 7.60 62.60 29.20 0.60 

56 65.90 8.60 62.50 28.30 0.60 

58 66.10 9.40 63.00 27.00 0.60 

60 66.30 10.10 63.20 26.10 0.60 

62 66.50 11.00 63.60 24.90 0.50 

64 66.60 11.40 63.80 24.30 0.50 

66 66.80 12.40 63.60 23.50 0.50 

68 66.90 13.10 63.40 23.00 0.50 

70 66.90 13.40 62.70 23.40 0.50 

72 67.00 13.80 62.90 22.80 0.50 

74 67.00 13.80 62.90 22.80 0.50 

76 67.10 14.60 62.20 22.70 0.50 

78 67.10 14.60 62.20 22.70 0.50 

80 67.20 15.40 61.50 22.60 0.50 


17

Kasvukäyrä Hy-Line Variety Brown 

18 



19

20 


Ohjeellinen tuotostaso Hy-Line Variety Brown, häkkituotanto 

Ikä Muninta % Kuolleisuus % Munia/kana Munia alkanutta Kanan paino kg Keskim. munan Munamassa kg Haugh Paksuus Ominaispaino 

viikkoina (kumuloituva) (kumuloituva) kanaa kohti paino g/muna (kumuloituva) yksikköä mm 

18 8 .1 0.6 0.6 1.50 41.0 0.0 103.2 0.352 1.088 

19 25 .2 2.3 2.3 1.56 45.6 0.1 102.7 0.352 1.088 

20 51 .2 5.9 5.9 1.62 47.6 0.3 102.2 0.352 1.088 

21 76 .3 11.2 11.2 1.67 49.3 0.6 101.7 0.352 1.088 

22 89 .3 17.4 17.4 1.72 51.5 0.9 101.3 0.352 1.088 

23 93 .4 23.9 23.9 1.77 54.0 1.3 100.8 0.352 1.088 

24 94 .4 30.5 30.4 1.82 56.3 1.6 100.4 0.352 1.088 

25 94 .5 37.1 37.0 1.86 58.1 2.0 99.9 0.351 1.088 

26 95 .5 43.8 43.6 1.90 59.7 2.4 99.5 0.351 1.087 

27 95 .6 50.4 50.2 1.93 60.4 2.8 99.0 0.351 1.087 

28 94 .6 57.0 56.7 1.96 61.1 3.2 98.6 0.351 1.087 

29 94 .7 63.6 63.3 1.98 61.4 3.7 89.1 0.351 1.087 

30 94 .7 70.1 69.8 1.99 61.7 4.1 97.7 0.351 1.087 

31 94 .8 76.7 76.4 2.00 62.0 4.5 97.2 0.351 1.087 

32 94 .8 83.3 82.9 2.01 62.3 4.9 96.7 0.351 1.087 

33 94 .9 89.9 89.4 2.02 62.6 5.3 96.3 0.351 1.086 

34 94 .9 96.5 95.9 2.03 62.9 5.7 95,8 0.351 1.086 

35 93 1.0 103.0 102.4 2.04 63.2 6.1 95.4 0.351 1.086 

36 93 1.0 109.5 108.8 2.05 63.5 6.5 94.9 0.351 1.086 

37 93 1.1 116.0 115.3 2.06 63.7 7.0 94.5 0.351 1.086 

38 93 1.1 122.5 121.7 2.07 63.9 7.4 94.0 0.351 1.086 

39 92 1.2 128.9 128.1 2.08 64.1 7.8 93.6 0.351 1.086 

40 92 1.2 135.4 134.4 2.09 64.3 8.2 93.1 0.351 1.086 

41 91 1.3 141.8 140.7 2.09 64.4 8.6 92.7 0.350 1.085 

42 91 1.4 148.1 147.0 2.10 64.5 9.0 92.2 0.350 1.085 

43 90 1.4 154.4 153.2 2.10 64.6 9.4 91.7 0.350 1.085 

44 90 1.5 160.7 159.4 2.11 64.7 9.8 91.3 0.350 1.085 

45 89 1.5 167.0 165.5 2.11 64.8 10.2 90.8 0.350 1.085 

46 89 1.6 173.2 171.7 2.12 64.9 10.7 90.4 0.350 1.085 

47 88 1.7 179.3 177.7 2.12 65.0 11.1 89.9 0.350 1.085 

48 87 1.7 185.4 183.7 2.13 65.1 11.5 89.5 0.350 1.085 

49 87 1.8 191.5 189.7 2.13 65.2 11.8 89.0 0.350 1.084

Ohjeellinen tuotostaso Hy-Line Variety Brown, häkkituotanto 

kä Muninta % Kuolleisuus % Munia/kana Munia alkanutta Kanan paino kg Keskim. munan Munamassa kg Haugh Paksuus Ominaispaino 



50 87 1.8 197.6 195.7 2.13 65.3 12.2 88.6 0.350 1.084 

51 86 1.9 203.6 201.6 2.14 65.4 12.6 88.1 0.350 1.084 

52 86 2.0 209.7 207.5 2.14 65.5 13.0 87.7 0.350 1.084 

53 85 2.0 215.6 213.3 2.14 65.6 13.4 87.2 0.350 1.084 

54 85 2.1 221.6 219.1 2.14 65.7 13.8 86.7 0.350 1.084 

55 84 2.2 227.4 224.9 2.15 65.8 14.2 86.3 0.350 1.084 

56 83 2.2 233.2 230.6 2.15 65.9 14.6 85.8 0.349 1.083 

57 83 2.3 239.1 236.2 2.15 66.0 15.0 85.4 0.349 1.083 

58 83 2.4 244.9 241.9 2.15 66.1 15.4 84.9 0.349 1.083 

59 82 2.5 250.6 247.5 2.15 66.2 15.7 84.5 0.349 1.083 

60 81 2.6 256.3 253.0 2.15 66.3 16.1 84.0 0.349 1.083 

61 81 2.6 261.9 258.6 2.15 66.4 16.5 83.6 0.349 1.083 

62 80 2.7 267.5 264.0 2.15 66.5 16.9 83.1 0.349 1.083 

63 79 2.8 273.1 269.4 2.15 66.5 17.2 82.7 0.349 1.083 

64 78 2.9 278.5 274.7 2.15 66.6 17.6 82.2 0.349 1.082 

65 77 3.0 283.9 279.9 2.15 66.7 18.0 81.7 0.349 1.082 

66 77 3.1 289.3 285.1 2.15 66.8 18.3 81.3 0.349 1.082 

67 76 3.2 294.6 290.3 2.15 66.8 18.7 80.8 0.349 1.082 

68 76 3.3 300.0 295.4 2.15 66.9 19.0 80.4 0.349 1.082 

69 75 3.5 305.2 300.5 2.15 66.9 19.4 79.9 0.349 1.082 

70 74 3.6 310.4 305.5 2.15 66.9 19.7 79.5 0.349 1.082 

71 73 3.7 315.5 310.4 2.15 67.0 20.1 79.0 0.349 1.081 

72 72 3.8 320.5 315.3 2.15 67.0 20.4 78.6 0.348 1.081 

73 71 4.0 325.5 320.0 2.15 67.0 20.7 78.1 0.348 1.081 

74 70 4.1 330.4 324.7 2.15 67.0 21.1 77.7 0.348 1.081 

75 69 4.3 335.2 329.3 2.15 67.1 21.4 77.2 0.348 1.081 

76 68 4.4 340.0 333.9 2.15 67.1 21.7 76.7 0.348 1.081 

77 67 4.6 344.7 338.4 2.15 67.1 22.0 76.3 0.348 1.081 

78 66 4.8 349.3 342.8 2.15 67.1 22.3 75.8 0.348 1.081 

79 66 4.9 353.9 347.2 2.15 67.2 22.6 75.4 0.348 1.080 

80 65 5.0 358.3 351.4 2.15 67.2 22.9 75.2 0.348 1.080 

21

22 


Ohjeellinen tuotostaso 

Hy-Line Variety Brown, lattia- ja muu vaihtoehtoinen tuotanto 




19 7 0.2 0.5 0.5 1.56 45.6 0.0 102.7 0.352 1.088 

20 18 0.2 1.8 1.7 1.62 47.6 0.1 102.2 0.352 1.088 

21 42 0.3 4.7 4.7 1.67 49.3 0.2 101.7 0.352 1.088 

22 75 0.3 9.9 9.9 1.72 51.5 0.5 101.3 0.352 1.088 

23 88 0.4 16.1 16.1 1.77 54.0 0.8 100.8 0.352 1.088 

24 92 0.4 22.5 22.5 1.82 56.3 1.2 100.4 0.352 1.088 

25 94 0.5 29.1 29.0 1.86 58.1 1.6 99.9 0.351 1.088 

26 94 0.5 35.7 35.6 1.90 59.7 2.0 99.5 0.351 1.087 

27 95 0.6 42.4 42.2 1.93 60.4 2.4 99.0 0.351 1.087 

28 95 0.6 49.0 48.8 1.96 61.1 2.8 98.6 0.351 1.087 

29 94 0.7 55.6 55.4 1.98 61.4 3.2 98.1 0.351 1.087 

30 94 0.7 62.2 61.9 1.99 61.7 3.6 97.7 0.351 1.087 

31 94 0.8 68.7 68.4 2.00 62.0 4.0 97.2 0.351 1.087 

32 94 0.8 75.3 75.0 2.01 62.3 4.4 96.7 0.351 1.087 

33 94 0.9 81.9 81.5 2.02 62.6 4.8 96.3 0.351 1.086 

34 94 0.9 88.5 88.0 2.03 62.9 5.2 95,8 0.351 1.086 

35 94 1.0 95.1 94.5 2.04 63.2 5.6 95.4 0.351 1.086 

36 93 1.0 101.6 101.0 2.05 63.5 6.1 94.9 0.351 1.086 

37 93 1.1 108.1 107.4 2.06 63.7 6.5 94.5 0.351 1.086 

38 93 1.1 114.6 113.9 2.07 63.9 6.9 94.0 0.351 1.086 

39 93 1.2 121.1 120.3 2.08 64.1 7.3 93.6 0.351 1.086 

40 92 1.2 127.5 126.7 2.09 64.3 7.7 93.1 0.351 1.086 

41 92 1.3 134.0 133.0 2.09 64.4 8.1 92.7 0.350 1.085 

42 91 1.4 140.4 139.3 2.10 64.5 8.5 92.2 0.350 1.085 

43 91 1.4 146.7 145.6 2.10 64.6 9.0 91.7 0.350 1.085 

44 90 1.5 153.0 151.8 2.11 64.7 9.4 91.3 0.350 1.085 

45 90 1.5 159.3 158.0 2.11 64.8 9.8 90.8 0.350 1.085 

46 89 1.6 165.6 164.1 2.12 64.9 10.2 90.4 0.350 1.085 

47 89 1.7 171.8 170.3 2.12 65.0 10.6 89.9 0.350 1.085 

48 88 1.7 177.9 176.3 2.13 65.1 11.0 89.5 0.350 1.085 

49 87 1.8 184.0 182.3 2.13 65.2 11.4 89.0 0.350 1.085 

50 87 1.8 190.1 188.3 2.13 65.3 11.8 89.0 0.350 1.084 

23

24 


Ohjeellinen tuotostaso 

Hy-Line Variety Brown, lattia- ja muu vaihtoehtoinen tuotanto 



51 86 1.9 196.1 194.2 2.14 65.4 12.2 88.1 0.350 1.084 

52 86 1.9 202.2 200.1 2.14 65.5 12.6 87.7 0.350 1.084 

53 85 2.0 208.1 205.9 2.14 65.6 13.0 87.2 0.350 1.084 

54 85 2.1 214.1 211.8 2.14 65.7 13.3 86.7 0.350 1.084 

55 84 2.2 219.9 217.5 2.15 65.8 13.7 86.3 0.350 1.084 

56 83 2.2 225.8 223.2 2.15 65.9 14.1 85.8 0.349 1.083 

57 83 2.3 231.6 228.9 2.15 66.0 14.5 85.4 0.349 1.083 

58 83 2.4 237.4 234.6 2.15 66.1 14.9 84.9 0.349 1.083 

59 82 2.5 243.1 240.2 2.15 66.2 15.3 84.5 0.349 1.083 

60 81 2.6 248.8 245.7 2.15 66.3 15.6 84.0 0.349 1.083 

61 81 2.6 254.5 251.2 2.15 66.4 16.0 83.6 0.349 1.083 

62 80 2.7 260.1 256.7 2.15 66.5 16.4 83.1 0.349 1.083 

63 79 2.8 265.6 262.0 2.15 66.5 16.8 82.7 0.349 1.083 

64 78 2.9 271.0 267.3 2.15 66.6 17.1 82.2 0.349 1.082 

65 77 3.0 276.4 272.6 2.15 66.7 17.5 81.7 0.349 1.082 

66 77 3.1 281.8 277.8 2.15 66.8 17.8 81.3 0.349 1.082 

67 76 3.2 287.1 282.9 2.15 66.8 18.2 80.8 0.349 1.082 

68 76 3.3 292.5 288.0 2.15 66.9 18.6 80.4 0.349 1.082 

69 75 3.5 297.7 293.1 2.15 66.9 18.9 79.9 0.349 1.082 

70 74 3.6 302.9 298.1 2.15 66.9 19.3 79.5 0.349 1.082 

71 73 3.7 308.0 303.0 2.15 67.0 19.6 79.0 0.349 1.081 

72 72 3.8 313.0 307.8 2.15 67.0 19.9 78.6 0.348 1.081 

73 71 4.0 318.0 312.6 2.15 67.0 20.3 78.1 0.348 1.081 

74 70 4.1 322.9 317.3 2.15 67.0 20.6 77.7 0.348 1.081 

75 69 4.3 327.7 321.9 2.15 67.1 20.9 77.2 0.348 1.081 

76 68 4.4 332.5 326.5 2.15 67.1 21.2 76.7 0.348 1.081 

77 67 4.6 337.2 330.9 2.15 67.1 21.6 76.3 0.348 1.081 

78 66 4.8 341.8 335.3 2.15 67.1 21.9 75.8 0.348 1.081 

79 66 4.9 346.4 339.7 2.15 67.2 22.2 75.4 0.348 1.080 

80 65 5.0 351.0 344.0 2.15 67.2 22.5 75.2 0.348 1.080

Valo-ohjelma 

Hy-Line Variety Brown 

Pvm Ikä pvä/vk Valoaika Valoteho Valoteho Jalostajan Punnittu 

tuntia/vrk lux lux suos.paino paino g 

häkki lattia g 

1.-2. pvä 22 10 20 

3.-6. pvä 20 5 15 

1 vk 19 5 10 70 

2 vk 17 5 10 110 

3 vk 15 5 10 160 

4 vk 12 5 10 230 

5 vk 10 5 10 330 

6 vk 10 5 10 440 

7 vk 10 5 10 540 

8 vk 10 5 10 650 

9 vk 10 5 10 760 

10 vk 10 5 10 860 

11 vk 10 5 10 960 

12 vk 10 5 10 1050 

13 vk 10 5 10 1130 

14 vk 10 5 10 1210 

15 vk 10 5 10 1290 

16 vk 10 5 10 1350 

17 vk 10 5 10 1430 

18 vk 11 10 15 **)1500 

19 vk 11,5 10 15 1560 

20 vk 12 10 15 1620 

21 vk 12,5 10 15 1670 

22 vk 13 10 15 1720 

23 vk 13,5 10 15 1770 

24 vk 14 *) 10 15 1820 

*) voi olla 14 tuntia muninnan loppuun asti tai huippumuninnan jälkeen voidaan 

valoaikaa lisätä 15 min/vk, max. 15 tuntiin 

**) 1500 g paino saavutettava ennen valoajan pidentämistä 

HAAVISTON SIITOSKANALA 


25

Ruskea hoito-opas

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template ?