HYVINVOINTIVALTIO NUMEROINA - Eva

eva.fi

HYVINVOINTIVALTIO NUMEROINA - Eva

FAKTA

hyvinvointivaltio

NUMEROINA


Kustantaja: Taloustieto Oy

Painopaikka: Yliopistopaino, Helsinki 2011

ISBN 978-951-628-515-6

2


Esipuhe

Hyvinvointivaltion tuntevat kaikki, mutta tuskin kukaan osaa määritellä sitä tyhjentävästi.

Tämä kirjanen hahmottaa hyvinvointivaltiota sen keskeisten tunnuslukujen kautta. Se antaa indeksilukuina nopean

ja monipuolisen kuvan siitä, mihin hyvinvointivaltion pitkä kaari on kehittynyt vuodesta 1975, jolloin suomalainen

hyvinvointiprojekti oli saavuttanut ”täysi-ikäisyytensä” ja lähti nopeaan kasvuun.

Usein kuulee väitettävän, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on ”ajettu alas”. Tämän analyysin valossa niin ei

näyttäisi olevan – hyvinvointivaltioon käytetyt rahat ja inhimilliset resurssit ovat edelleen varsin mittavat.

Luvut sinänsä eivät kerro esimerkiksi siitä, että vaadittujen palveluiden ala laajenee ja syvenee koko ajan. Ne eivät

automaattisesti kerro tuotettujen palvelujen laadusta, mutta antavat hyvän kuvan julkisten menojen määrän mittakaavasta

ja kehityssuunnasta. Julkisyhteisöjen menojen ja henkilöstön määrien lisäksi mukana on ympäristön tilaa

ja yleistä onnellisuutta kuvaavia sarjoja, jotta muistaisimme että elämää ei saa koskaan mahtumaan tilastoihin.

Nämä graafit antavat selkeitä argumentteja eduskuntavaalien keskusteluun vuonna 2011, mutta myös pohdintaan

ja väittelyyn vaalien jälkeen. Toivottavasti ne osaltaan parantavat yhteiskunnallisen ja talouspoliittisen keskustelumme

tasoa ja antavat tilastollista selkänojaa debatteihin, tupailtoihin ja eduskunnan puhujapönttöön.

Teoksen luvut on koonnut tutkija Hannu Kaseva Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksesta, jolle lämpimät kiitokset.

Helsingissä 14. helmikuuta 2011

Matti Apunen

Johtaja

EVA

1


Sisältö

Julkisen sektorin osuus taloudesta

Kuvio 1. Julkiset menot tehtävittäin 1980-2009 4

Kuvio 2. Julkisten menojen pääerien määrän kehitys 1975-2009 5

4

Julkisen sektorin työllisyys

Kuvio 3. Julkisyhteisöjen työvoiman kehitys 1975-2009 6

Kuvio 4. Julkisen ja yksityisen sektorin työlliset 1950-2010 7

Kuvio 5. Julkisyhteisöjen ja yritysten työvoiman kehitys 1975-2009 8

Kuvio 6. Julkisyhteisöjen osuus työllisyydestä autonomian ajalta tähän päivään 1860-2010 9

Kuvio 7. Työllisyyden kehitys keskeisissä julkisissa hyvinvointipalveluissa sekä yleishallinnossa 1975-2009 10

6

Julkiset kulutusmenot

Kuvio 8. ”Yövartijavaltion” kulutusmenojen määrän kehitys 1975-2009 11

Kuvio 9. Keskeisten julkisten palveluiden kulutusmenojen määrän kehitys 1975-2009 12

Kuvio 10. Julkisen terveydenhuollon kulutusmenojen määrän kehitys 2002-2009 13

Kuvio 11. Julkisten sosiaalipalvelujen kulutusmenojen määrän kehitys 2002-2009 14

Kuvio 12. Koulutuksen kulutusmenojen määrän kehitys 2002-2009 15

Kuvio 13. Julkisten kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kulutusmenojen määrän kehitys 2002-2009 16

Kuvio 14. Julkisten asumis- ja yhdyskuntapalveluiden kulutusmenojen määrän kehitys 1975-2009 17

Kuvio 15. Julkisten elinkeinopalveluiden kulutusmenojen määrän kehitys 1975-2009 18

Kuvio 16. Paljonko julkisyhteisöjen hallinto maksaa? 19

2

11


Tulonsiirrot ja tuet 20

Kuvio 17. Eläkemenojen määrän kehitys 1975-2009 20

Kuvio 18. Sairausvakuutusmenojen ja luontoismuotoisten tulonsiirtojen määrän kehitys 1975-2009 21

Kuvio 19. Työttömyysturvamenojen määrän kehitys 1975-2009 22

Kuvio 20. Perusturvan määrän kehitys 1975-2009 23

Kuvio 21. Julkisyhteisöjen korkomenojen ja ulkomaille maksettujen tulonsiirtojen määrän kehitys 1975-2009 24

Kuvio 22. Elinkeinotukien sekä julkisyhteisöjen bruttoinvestointien määrän kehitys 1975-2009 25

Veroaste ja muita indikaattoreita 26

Kuvio 23. Kokonaisveroaste 1975-2009 26

Kuvio 24. Kotitalouksien tulonmuodostus tuloluokittain vuonna 2008 27

Kuvio 25. Pienituloisen väestön osuus Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 28

Kuvio 26. Valtiovallan antamien säädösten määrät 1950-2000-luvuilla 29

Kuvio 27. Suomen kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti 1990-2009 30

Kansainvälistä vertailua 31

Kuvio 28. YK:n inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) 1980-2010 31

Kuvio 29. Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995-2009 32

Kuvio 30. Julkiset kulutusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995-2009 33

Kuvio 31. Julkiset investointimenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995-2009 34

Kuvio 32. Julkiset tulonsiirrot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995-2009 35

Kuvio 33. Suomalaisten tyytyväisyys omaan elämäänsä vuonna 2009 36

3


Kuvio 1.

Julkiset menot tehtävittäin

1980-2009 (% BKT:sta)

Vuonna 2009 julkisten menojen

osuus Suomen bruttokansantuotteesta

oli 56 prosenttia. Lukuja

tulkittaessa on kuitenkin syytä huomioida,

että Suomen bruttokansantuote

aleni kyseisenä vuonna lähes

8 prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden

tilinpito.

70 %

60 %

50 %

40 %

30 %

20 %

10 %

0 %

Sosiaali- ja terveyspalvelut Opetus- ja kulttuuripalvelut

Muut julkinen kulutus Tulonsiirrot kotitalouksille

Tukipalkkiot Investoinnit

Korkomenot Muut menot 55,9 %

40,2 %

11,80 %

6,80 %

5,00 %

48,2 % 48,3 %

15,70 % 17,80 %

6,80 % 6,70 %

5,70 % 5,10 %

6,40 % 8,50 % 8,30 %

20,90 %

8,10 %

5,70 %

11,10 %

1980 1990 2000 2009

Julkisen sektorin osuus taloudesta

4


Kuvio 2.

Julkisten menojen pääerien määrän kehitys

1975-2009 (indeksi, 1975=100)

400

350

300

250

200

Tulonsiirrot

Kulutusmenot

Muut menot

BKT

Tulonsiirtojen pääerät ovat kotitalouksien

saamat sosiaalietuudet ja

avustukset. Muut menot sisältävät

mm. valtion velan korkomenot,

kehitysavun ja EU-jäsenmaksut sekä

julkiset investoinnit. Muiden menojen

voimakas kasvu vuosina 1992-

1995 johtui valtion maksamasta

pankkituesta.

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden

tilinpito.

150

100

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009

Julkiset menot v. 2009 (mrd. eur)

Kulutusmenot 43,28

Tulonsiirrot 36,26

Muut menot 16,78

Yhteensä 96,32

5

Julkisen sektorin osuus taloudesta


Kuvio 3.

Julkisyhteisöjen työvoiman kehitys

1975-2009 (indeksi, 1975=100)

Paikallishallintoon kuuluvat kunnat,

kuntayhtymät sekä lääni- ja maakuntahallinto.

Sosiaaliturvarahastoja

ovat mm. Kansaneläkelaitos,

työeläkelaitokset sekä työttömyyskassat.

Valtion henkilöstön

määrän alentumista 1990-luvun

alun jälkeen selittävät mm. tiettyjen

toimintojen yhtiöittämiset (esim.

Posti, Tele, VR). Vastaavia yhtiöittämisiä

on tapahtunut runsaasti myös

kunnissa.

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden

tilinpito.

Työllisiä vuonna 2009 (hlö)

200

180

160

140

120

Paikallishallinto

Julkisyhteisöt

Sosiaaliturvarahastot

Valtio

Paikallishallinto 457 800

Valtio 144 600

Sosiaaliturvarahastot 10 100

Julkisyhteisöt 612 500

100

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009

Julkisen sektorin työllisyys

6


Kuvio 4.

Julkisen ja yksityisen sektorin työlliset

1950-2010 (milj. henkeä)

2,5

2,0

Yksityinen työllisyys (vasen asteikko)

Julkinen työllisyys (oikea asteikko)

1,0

0,8

Julkisen sektorin työllisyys on nelinkertaistunut

1950-luvun alusta.

Yksityinen sektori puolestaan työllistää

tänään vähemmän ihmisiä

kuin tuolloin.

1,5

0,6

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden

tilinpito.

1,0

0,4

0,5

0,2

Työllisiä vuonna 2010 (milj. hlö)

0,0

0,0

1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010

Yksityinen työllisyys 1,83

Julkinen työllisyys 0,62

Vuoden 2010 luvut ovat arvioita.

7

Julkisen sektorin työllisyys


Kuvio 5.

Julkisyhteisöjen ja yritysten työvoiman kehitys

1975-2009 (indeksi, 1975=100)

Julkisen sektorin työllisyys on kasvanut

65 prosenttia vuodesta 1975,

yritysten työllisyys on pysynyt likimain

ennallaan. Siinä, missä vuonna

1975 yrityksissä työskenteli noin 5

työntekijää jokaista julkisen sektorin

palveluksessa olevaa kohti, on sama

suhdeluku nyt noin 2,3. Muita työnantajia

Suomessa ovat kotitaloudet,

kolmas sektori (mm. yhdistykset ja

säätiöt), vakuutus- ja rahoituslaitokset

sekä asuntoyhteisöt.

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden

tilinpito.

180

160

140

120

100

Julkisyhteisöt

Työlliset yhteensä

Yritykset

Työllisiä vuonna 2009 (hlö)

Yritykset 1 425 700

Julkisyhteisöt 612 500

Muut 419 700

Työlliset yhteensä 2 457 900

80

60

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009

Julkisen sektorin työllisyys

8


Kuvio 6.

Julkisyhteisöjen osuus työllisyydestä autonomian ajalta

tähän päivään 1860-2010 (%)

35

30

25

20

15

10

25,3 %

Kansantalouden tilinpidon mukaan

julkisyhteisöt työllistävät yli

600 000 suomalaista, yli neljänneksen

työllisistä. Julkisyhteisöjen työntekijämäärä

riippuu kuitenkin siitä,

mitä julkiseen toimintaan katsotaan

kuuluvan ja mitä tilastoa käytetään

Työssäkäyntitilaston mukaan julkinen

sektori työllistää pitkälti yli

700 000 suomalaista. Tämä luku

sisältää mm. valtioenemmistöisten

osakeyhtiöiden n. 70 000 työllistä.

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden

tilinpito ja Hjerppe (1988).

5

0

1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000

9

Julkisen sektorin työllisyys


Kuvio 7.

Työllisyyden kehitys keskeisissä julkisissa hyvinvointipalveluissa

sekä yleishallinnossa 1975-2009 (indeksi, 1975=100)

Työvoiman määrä keskeisissä

hyvinvointipalveluissa (sosiaali-,

terveys,- ja koulutuspalvelut) on

kaksinkertaistunut vuodesta 1975.

Sosiaalipalveluissa henkilöstö on

miltei kolminkertaistunut, terveydenhuollossa

kasvua on 80 ja koulutuksessa

60 prosenttia vuodesta

1975).

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden

tilinpito.

300

250

200

Sosiaalipalvelut

Terveydenhuolto

Koulutus

Hallinto

Työllisiä vuonna 2009 (hlö)

150

Hallinto 173 900

Terveydenhuolto 142 300

Koulutus 130 400

Sosiaalipalvelut 116 200

100

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009

Julkisen sektorin työllisyys

10


Kuvio 8.

”Yövartijavaltion” kulutusmenojen määrän kehitys

1975-2009 (indeksi, 1975=100)

240

220

200

180

160

140

Yleishallinto

Puolustus

Yleinen järjestys ja turvallisuus

BKT

Hyvinvointivaltionkin ydin on ”yövartijavaltio”,

joka huolehtii sisäisestä

järjestyksestä, ulkoisesta turvallisuudesta

ja ylläpitää yhteiskunnan

perusrakennetta, johon sisältyvät

yleinen hallinto sekä yksilön oikeudet

turvaava oikeuslaitos. Vuonna

2009 näihin tehtäviin liittyvät

kulutusmenot olivat 9,7 mrd. eur,

hieman alle 6 prosenttia BKT:sta.

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden

tilinpito.

120

Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur)

100

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009

Yleishallinto 4,82

Puolustus 2,72

Yleinen järj. ja turv. 2,20

11

Julkiset kulutusmenot


Kuvio 9.

Keskeisten julkisten palveluiden kulutusmenojen määrän kehitys

1975-2009 (indeksi, 1975=100)

Keskeiset julkisyhteisöjen tarjoamat

peruspalvelut ovat kasvaneet kokonaistuotantoa

nopeammin.

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden

tilinpito.

400

350

300

Sosiaalipalvelut

Terveyspalvelut

Koulutus

BKT

250

200

Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur)

150

Terveyspalvelut 10,92

Koulutus 8,48

Sosiaalipalvelut 8,16

100

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009

Julkiset kulutusmenot

12


Kuvio 10.

Julkisen terveydenhuollon kulutusmenojen määrän kehitys

2002-2009 (indeksi, 2002=100)

125

120

115

110

Terveyspalvelut yhteensä

Perusterveydenhuolto

Hammashuolto, neuvola, psykologipalv.

Erikoissairaanhoito

Kulutusmenojen määrän kehityksen

tarkastelu (kuvio) aliarvioi esimerkiksi

erikoissairaanhoidon menojen

kehitystä, sillä sairaaloiden tiettyjen

toimintojen (esim. laboratoriot,

kuvantaminen) yhtiöittämiset ovat

alentaneet kulutusmenoja. Nämä

ovat korvautuneet julkisen sektorin

muilla tulonsiirroilla, jotka tulevat

esiin kokonaismenojen tasolla.

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden

tilinpito.

105

Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur)

100

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Perusterveydenhuolto 4,75

Erikoissairaanhoito 4,46

Hammashuolto, ym. 1,71

Terveyspalvelut yht. 10,92

13

Julkiset kulutusmenot


Kuvio 11.

Julkisten sosiaalipalvelujen kulutusmenojen määrän kehitys

2002-2009 (indeksi, 2002=100)

Sosiaalipalvelujen suurimmat menoerät

ovat lasten päivähoito ja vanhusten

palvelut ja laitoshoito. Vanhuuspalveluiden

kulutusmenojen määrän

viimeaikaista laskua selittää osaltaan

enenevä siirtyminen palveluasumiseen.

Tämä vähentää kuntien kulutusmenoja,

mutta lisää erityyppisiä tulonsiirtoja.

Muut sosiaalipalvelut sisältävät

mm. vammaisten, huostaanotettujen,

maahanmuuttajien, asunnottomien ja

päihderiippuvaisten hoitomenot.

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden

tilinpito.

140

130

120

110

Sosiaalipalvelut yhteensä

Muut

Lapset

Vanhukset

Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur)

100

Lapset 2,55

Vanhukset 1,16

Muut 4,45

Sosiaalipalvelut yht. 8,16

90

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Julkiset kulutusmenot

14


Kuvio 12.

Koulutuksen kulutusmenojen määrän kehitys

2002-2009 (indeksi, 2002=100)

108

104

100

Korkeakoulujen menoissa mukana

ammattikorkeakoulut. Niitä on yhtiöitetty

vuodesta 2004 lähtien. Tämä on

vähentänyt kuntien kulutusmenoja,

mutta kasvattanut vastaavasti tulonsiirtoja

ammattikorkeakouluille.

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden

tilinpito.

96

92

88

Koulutus yhteensä

Muu koulutus (aikuiskoulutus, ym.)

Ylä- ja keskiaste

Esi- ja ala-aste

Korkeakoulut (ml. ammattikorkea)

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur)

Keskiaste 4,05

Esi- ja alakoulu 2,06

Korkeakoulut 1,85

Muu koulutus 0,52

Koulutus yhteensä 8,48

15

Julkiset kulutusmenot


Kuvio 13.

Julkisten kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kulutusmenojen määrän

kehitys 2002-2009 (indeksi, 2002=100)

Kasvava osa kulttuuri- ja liikuntapalveluiden

tarjonnasta hoidetaan

voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen

toimesta.

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden

tilinpito.

108

104

Taide, kulttuuri, liikunta yhteensä

Museot, teatterit, työväenopistot ym.

Urheiluhallit ja -kentät, liikuntapaikat

Kirjastot ym.

100

Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur)

96

Museot, teatterit, ym. 0,68

Urheiluhallit, ym. 0,45

Kirjastot, ym. 0,17

Taide, kulttuuri, ym. yht. 1,29

92

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Julkiset kulutusmenot

16


Kuvio 14.

Julkisten asumis- ja yhdyskuntapalveluiden kulutusmenojen

määrän kehitys 1975-2009 (indeksi, 1975=100)

300

250

200

Asuminen ja yhdyskuntasuunnittelu

Asuminen ja yhdyskuntasuunnittelu (kokonaismenot)

BKT

Kuntien yhdyskuntasuunnittelun

kulutusmenot ovat pudonneet

1990-luvulta alkaen, koska mm.

kunnat yhtiöittivät liiketoimintojaan

(esim. energia- ja vesihuolto).

Myös kuntien vuokra-asuntojen

ylläpitoa ja tuotantoa on yhtiöitetty.

Kokonaismenotarkastelussa (katkoviiva)

nämä menot ovat jatkaneet

kasvuaan.

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden

tilinpito.

150

100

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009

Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur)

Asuminen 0,30

Yhdyskunta ja ympäristö 0,31

17

Julkiset kulutusmenot


Kuvio 15.

Julkisten elinkeinopalveluiden kulutusmenojen määrän kehitys

1975-2009 (indeksi, 1975=100)

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden

tilinpito.

240

220

200

Julkinen liikenne

Elinkeinopalvelut

BKT

180

160

140

Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur)

Julkinen liikenne 2,60

Elinkeinopalvelut 1,47

120

100

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009

Julkiset kulutusmenot

18


Kuvio 16.

Paljonko julkisyhteisöjen hallinto maksaa?

(% julkisyhteisöjen palkkamenoista vuosina 2002-2009)

20

15

10

Muut

Palvelut elinkeinoelämälle

Sosiaalipalvelut

5

Terveydenhuolto

Koulutuspalvelut

Yleishallinto

0

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Yleinen käsitys on, että julkisyhteisöjen

hallinnon menojen osuus

on noin 5-10 prosenttia niiden

kokonaismenoista. Julkisen hallinnon,

tutkimuksen ja suunnittelutoimintojen

palkka menojen osuus

kaikista julkisyhteisöjen maksamista

palkoista oli 18.6 prosenttia vuonna

2009. Valtaosa näistä palkkakuluista

muodostuu valtion keskushallinnossa

ja sen virastoissa sekä laitoksissa.

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden

tilinpito.

19 Julkiset kulutusmenot


Kuvio 17.

Eläkemenojen määrän kehitys

1975-2009 (indeksi, 1975=100)

Valtion eräiden toimintojen yhtiöittämisen

seurauksena työntekijöitä

on siirtynyt muihin eläkejärjestelmiin,

mikä selittää osaltaan valtion

eläkemenojen määrän muita työeläkeluokkia

hitaampaa kasvua. Kansaneläkkeen

määrän vaatimatonta

kehitystä selittää kansaneläkkeen

työeläkevähenteisyys (mitä suurempi

henkilön työeläke on, sitä vähemmän

hän saa kansaneläkettä).

Lähteet: KELA, KEVA ja Valtiokonttori ja

Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.

1 200

1 000

800

600

400

Eläkkeet yhteensä

Kuntien eläkkeet

Yksityisen sektorin eläkkeet

Valtion eläkkeet

Kansaneläkkeet

Menot vuonna 2009 (mrd. eur)

Yks. sektorin eläkkeet 11,47

Valtion eläkkeet 3,63

Kuntien eläkkeet 3,16

Kansaneläkkeet 3,14

Eläkkeet yhteensä 21,40

200

0

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009

Tulonsiirrot ja tuet

20


Kuvio 18.

Sairausvakuutusmenojen ja luontoismuotoisten tulonsiirtojen

määrän kehitys 1975-2009 (indeksi, 1975=100)

700

600

500

400

300

200

Luontoismuotoiset tulonsiirrot

Sairausvakuutus

BKT

Eräs nopeimmin kasvaneista tulonsiirtojen

luokista koostuu luontoismuotoisista

sosiaalisista tulonsiirroista,

joka muodostuu tietyistä

hyvinvointivaltion tarjoamista,

saajalleen maksuttomista tai alihinnoiteilluista

palveluista ja tavaroista.

Tällaisia ovat mm. sairausvakuutuskorvaukset

hoidoista ja lääkkeistä,

sairaaloiden omat lääkemenot,

äitiyspakkaukset, alihinnoitellut

kuljetuspalvelut, jne.

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden

tilinpito.

100

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009

Menot vuonna 2009 (mrd. eur)

Luontois.muot. tulonsiir. 4,53

Sairausvakuutus 3,83

21

Tulonsiirrot ja tuet


Kuvio 19.

Työttömyysturvamenojen määrän kehitys

1975-2009 (indeksi, 1975=100)

Työttömyysturvamenot käsittävät

sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan

että työmarkkinatuen.

1990-luvun alun laman myötä

työttömyysturvamenot räjähtivät ja

ovat pysyneet korkealla tasolla.

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden

tilinpito.

4 000

3 000

2 000

Työttömyysturva (vasen asteikko)

BKT (oikea asteikko)

240

220

200

180

160

1 000

140

120

Menot vuonna 2009 (mrd. eur)

Työttömyysturva 3,12

0

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009

100

Tulonsiirrot ja tuet

22


Kuvio 20.

Perusturvan määrän kehitys

1975-2009 (indeksi, 1975=100)

600

500

400

300

200

Lapsilisät, opintotuki, asumistuki

Toimeentulotuki

BKT

Muut perusturvan menot käsittävät

mm. sotilasvammakorvaukset, perhe-eläkkeet,

rintamasotilasetuudet,

sotilasavustukset, elatustuen, vammaisturvan

sekä maahanmuuttajien

erityistuen.

Lapsilisien voimakas kasvu johtuu

vuoden 1995 uudistuksesta, jossa

luovuttiin verotuksen lapsivähennyksestä

ja korotettiin lapsilisien

tasoa.

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden

tilinpito.

Menot vuonna 2009 (mrd. eur)

100

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009

Lapsilisät ym. 2,66

Toimeentulotuki 0,59

Muut 0,91

23

Tulonsiirrot ja tuet


Kuvio 21.

Julkisyhteisöjen korkomenojen ja ulkomaille maksettujen

tulonsiirtojen määrän kehitys 1975-2009 (indeksi, 1975=100)

Siirrot ulkomaille ovat kohonneet

mm. Suomen EU-jäsenmaksujen

ja kehitysapumenojen kasvun seurauksena.

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden

tilinpito.

2 500

2 000

1 500

Siirrot ulkomaille

Korkomenot

BKT

1 000

500

Menot vuonna 2009 (mrd. eur)

Korkomenot 2,42

Siirrot ulkomaille 2,16

0

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009

Tulonsiirrot ja tuet

24


Kuvio 22.

Elinkeinotukien sekä julkisyhteisöjen bruttoinvestointien määrän

kehitys 1975-2009 (indeksi, 1975=100)

240

220

200

180

160

140

120

100

Investoinnit

Tukipalkkiot

BKT

Tukipalkkiot sisältävät yritysten ja

elinkeinoharjoittajien saamat tuotantotukipalkkiot

ja suorat yritystuet.

Suomen EU-jäsenyys muutti

maatalouden tukijärjestelmää, mikä

näkyi tukipalkkioiden jyrkkänä

pudotuksena vuoden 1995 jälkeen.

Nykyään keskeinen osa maataloustuista

maksetaan suoraan EU:n

budjetista.

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden

tilinpito.

Menot v. 2009 (mrd. eur)

80

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009

Investoinnit 4,74

Tukipalkkiot 2,49

– josta t&k 0,51

25

Tulonsiirrot ja tuet


Kuvio 23. Kokonaisveroaste 1975-2009

Kokonaisveroaste kuvaa maksettujen

verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen

suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Veroasteessa ei huomioida

myönnettyjä verotukia eikä mm.

lasten päivähoidosta, vanhusten

palveluista sekä terveydenhuollosta

perittyjä palvelumaksuja.

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden

tilinpito.

48

46

44

42

40

43,1 %

38

36

34

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Veroaste ja muita indikaattoreita

26


Kuvio 24. Kotitalouksien tulonmuodostus tuloluokittain vuonna 2008

(1 000 euroa kotitaloutta kohden)

140

120

100

80

60

40

20

0

-20

Saadut tulonsiirrot

Ansio- ja pääomatulot

Maksetut tulonsiirrot (välittömät verot ja sos.turvamaksut)

Käytettävissä olevat tulot

Suurituloisimpaan kymmenykseen

kuuluvat kotitaloudet maksoivat

vuonna 2008 lähes kolmanneksen

(32 %) ja kaksi ylintä tuloluokkaa

yhdessä noin puolet (48 %) kotitalouksien

maksamista välittömistä

veroista (ml. sosiaaliturvamaksut).

Pienituloisten saamat tulonsiirrot

muodostuvat ensisijaisesti perustoimeentuloturvasta.

Suurituloisten

tulonsiirrot ovat lähinnä lapsilisiä

sekä ansiosidonnaisia etuuksia

(mm. työttömyysturva ja sairauspäivärahat).

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden

tilinpito.

-40

I

II

III IV V VI VII VIII IX

Tulodesiilit

X

27

Veroaste ja muita indikaattoreita


Kuvio 25. Pienituloisen väestön osuus Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa (%)

Kotitalousväestöön kuuluvien pienituloisuus

määritellään kotitalouden

tulojen perusteella suhteessa

keskivertokotitalouden tuloihin.

Kotitalous on pienituloinen, mikäli

sen käytettävissä olevat tulot jäävät

pienemmiksi kuin 60 prosenttia

keskituloisen kotitalouden käytettävissä

olevista tuloista. Tällä mittarilla

suomalaisista kotitalouksista pienituloisia

oli vuonna 2009 Eurostatin

mukaan 13,8 prosenttia, Tilastokeskuksen

mukaan 13,1 prosenttia.

Lähde: Eurostat.

Pienituloisia kotital. v. 2009 (%)

Suomi 13,8

Ruotsi 13,3

EU-15 16,1

18

16

14

12

10

8

6

EU-15

Suomi

Ruotsi

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Veroaste ja muita indikaattoreita

28


Kuvio 26.

Valtiovallan antamien säädösten määrät

1950-2000-luvuilla (keskimäärin vuodessa, arvio)

1600

1200

800

705

1 054

1 174

1 532

1 444

Yksi mittari, joka kertoo valtion

lisääntyneestä toiminnasta on

valtiovallan vuosittain antamien

säädösten määrä, joka on miltei

kolminkertaistunut puolessa

vuosisadassa. Vuosina 1991-1995

säädöstuotanto oli poikkeuksellisen

voimakasta mm. 1990-luvun alun

lamasta ja EU-jäsenyydestä johtuen.

Lähde: Finlex, valtion säädöstietopankki.

560

400

0

1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku

29

Veroaste ja muita indikaattoreita


Kuvio 27.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti

1990-2009 (tonnia CO 2

-ekv.)

Päästöt hiilidioksiditonnia vastaavina

määrinä (CO 2

-ekv), ilman maankäytön,

maankäytön muutoksen ja

metsätalouden aiheuttamaa poistumaa.

Kasvihuonekaasuihin kuuluu

hiilidioksidin lisäksi viisi muuta

kaasua tai kaasuryhmää. Paljolti

taantumasta johtuen Suomen kasvihuonekaasupäästöt

alittivat vuonna

2009 ns. Kioton tavoitetason.

Lähde: Tilastokeskus.

17

16

15

14

13

12

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008

Veroaste ja muita indikaattoreita

30


Kuvio 28. YK:n inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) 1980-2010

0,95

0,90

0,85

0,80

0,75

Norja

Ruotsi

Suomi

Tanska

HDI mittaa maan kehitystä kolmella

inhimillisen kehityksen perusulottuvuudella.

Ne ovat pitkä ja terve elämä,

koulutus sekä riittävä elintaso.

HDI koostuu kolmesta muuttujasta,

jotka ovat odotettavissa oleva elinikä,

saavutettu koulutustaso sekä

ostovoimakorjattu, henkeä kohden

laskettu bruttokansantulo.

Lähde: UNDP.

Sijaluku HDI:ssä vuonna 2010

0,70

OECD Norja 1

Ruotsi 9

1980 1990 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Suomi 16

Tanska 19

31 Kansainvälistä vertailua


Kuvio 29.

Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen

Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995-2009 (% BKT:sta)

Suomessa julkisten menojen bruttokansantuoteosuus

oli vuonna

2009 Ruotsia korkeampi ja kasvoi

hieman muuta Eurooppaa nopeammin.

Osaltaan tämä johtui siitä, että

tuolloinen taantuma oli Suomessa

monia muita maita syvempi, mutta

Suomen trendi on ollut kasvava

koko 2000-luvun ajan.

Lähde: Euroopan komissio.

70

65

60

55

Suomi

Ruotsi

EU-17

Julkiset menot/BKT v. 2009 (%)

Suomi 55,3

Ruotsi 54,5

EU-17 49,4

50

45

1995 2000 2005 2009

Kansainvälistä vertailua

32


Kuvio 30.

Julkiset kulutusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen

Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa, 1995-2009 (% BKT:sta)

30

28

26

Suomi

Ruotsi

EU-17

Viime vuosikymmenellä julkisten

kulutusmenojen osuus bruttokansantuotteesta

kääntyi nousuun

niin Suomessa kuin muuallakin

Euroopassa.

Lähde: Euroopan komissio.

24

22

20

18

1995 2000 2005 2009

Kulutusmenot/BKT v. 2009 (%)

Suomi 25,1

Ruotsi 27,8

EU-17 22,1

33 Kansainvälistä vertailua


Kuvio 31.

Julkiset investointimenot suhteessa bruttokansantuotteeseen

Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa, 1995-2009 (% BKT:sta)

Lähde: Euroopan komissio.

4,5

4,0

Suomi

Ruotsi

EU-17

3,5

3,0

Investointimenot/BKT v. 2009 (%)

Suomi 2,8

Ruotsi 3,6

EU-17 2,8

2,5

2,0

1995 2000 2005 2009

Kansainvälistä vertailua

34


Kuvio 32.

Julkiset tulonsiirrot suhteessa bruttokansantuotteeseen

Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa, 1995-2009 (% BKT:sta)

22

21

20

19

18

Suomi

Ruotsi

EU-17

Vuonna 1995 suuren laman jäljet

näkyivät vielä Suomessa ja Ruotsissa

tulonsiirtomenojen suurena

osuutena bruttokansantuotteesta.

Seurannut nopea talouskasvu

vähensi näiden menojen osuutta

nopeasti. 2000-luvun mittaan

tulonsiirtojen osuus bruttokansantuotteesta

kääntyi jälleen hitaaseen

kasvuun.

Lähde: Euroopan komissio.

17

16

1995 2000 2005 2009

Tulonsiirrot/BKT v. 2009 (%)

Suomi 18,2

Ruotsi 16,3

EU-17 17,7

35 Kansainvälistä vertailua


Kuvio 33. Suomalaisten tyytyväisyys omaan elämäänsä vuonna 2009

Prosenttiosuus kansalaisista, jotka

ilmoittivat kyselyhetkellä olevansa

hyvin tyytyväisiä elämäänsä. Kansainvälisissä

onnellisuusvertailuissa

suomalaiset ovat lähes poikkeuksetta

olleet maailman onnellisimpien

kansojen joukossa.

Lähteet: OECD Factbook 2010: Economic,

Environmental and Social Statistics /World

Gallup Survey.

100

80

60

40

OECD keskiarvo, 63.4

85.9

20

0

Kiina

Intia

Unkari

Viro

Indonesia

Venäjä

Slovakia

Turkki

Etelä-Afrikka

Puola

Portugali

Etelä-Korea

Slovenia

Japani

Kreikka

Espanja

Chile

Ranska

Italia

Saksa

Tsekki

Brasilia

Meksiko

Islanti

Luxemburg

Iso-Britannia

Irlanti

Yhdysvallat

Israel

Itävalta

Australia

Belgia

Uusi-Seelanti

Sveitsi

Kanada

Ruotsi

Norja

Suomi

Tanska

Hollanti

Kansainvälistä vertailua

36


Aineisto ja lähteet

Julkiset menot tehtävittäin 1990-2009 saatu kansantalouden tilinpidosta. Julkiset menot vuosina 1975-1989 on

saatu kansantalouden tilipidon sektoritiedoista.

Julkiset kulutusmenot tehtäväluokittain 1975-1989 saatu ketjuttamalla ne uusien 1990 käyttöönotettujen tehtäväluokkien

mukaiseksi.

Luontoismuotoiset sosiaalietuudet vuosina 1975-1995 on saatu kansantalouden tilipidon sektoritiedoista.

Kulutusmenot deflatoitu julkisen kulutuksen hintaindeksillä ja kaikki muut erät kuluttajahintaindeksillä.

Työttömyysturva, toimeentulotuki, asumistuki, sairausvakuutusetuudet vuosina 1975-1995 saatu Kansantalouden

tilinpidosta.

Eläkemenot vuosina 1975-1995 on kerätty ETK:n, Kelan, Kuntien eläkevakuutuksen ja Valtiokonttorin tilastoista.

Kuvioiden 4 ja 6 datat on laskenut Rolf Maury. Kuvion 6 aikasarjan vanhimmat havainnot teoksesta Hjerppe, Riitta

(1988): Suomen talous 1860-1985, Kasvu ja rakennemuutos. Suomen Pankki.


hyvinvointivaltio NUMEROINA

Kuinka paljon resursseja käytämme hyvinvointivaltion ylläpitoon? Miten

panostukset yhteiseen hyvään ovat muuttuneet yli vuosikymmenten?

Kirjanen hahmottaa hyvinvointivaltiota sen keskeisten tunnuslukujen

kautta. Se antaa kattavan, nopean ja monipuolisen kuvan siitä, kuinka

hyvinvointivaltion pitkä kaari on kehittynyt vuodesta 1975 tähän päivään.

ISBN 978-951-628-515-6

17.2.2011

More magazines by this user
Similar magazines