You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
100 vuotta puhallinmusiikkia<br />
Ylivieskassa<br />
la 6.11.2010
Puhallinorkesteritoiminta alkaa<br />
● Alkoi jokilaaksoissamme 1800- ja 1900<br />
-lukujen vaihteessa<br />
● Torvisoittokuntia perustettiin erilaisten<br />
näytelmä- ja ilmaisutaitoryhmien sekä<br />
voimistelu- ja urheilujaostojen rinnalle<br />
tukemaan iltamatoimintaa<br />
● Esiintymismatkat tehtiin hevoskyydillä,<br />
polkupyörillä tai suksilla jopa<br />
naapurikuntien puolelle
Torviperinne Ylivieskassa<br />
● Soittokunnan juuret juontavat Savelaan,<br />
jossa aloitettiin kvintetin <strong>muodossa</strong> n.1910<br />
● Yhtenä puuhamiehenä toimi Jaakko<br />
Savela, jonka puhallinharrastus jatkui<br />
1960 -luvun loppupuolelle saakka<br />
● Ojakylän torviseitsikkoa hän johti vuosien<br />
1920 – 1930 välisenä aikana<br />
● Hän myös itse sovitti radioista kuultua<br />
uutta tanssimusiikkia orkesterille
Savelan nuorisoseuran 50 -vuotisjuhlat
Varhaisia vaiheita<br />
● Seitsikkokausi alkoi 1915-1916, jolloin<br />
orkesteri sai haltuunsa 80 J.W.Limnellin<br />
käsinkopioimaa seitsikkosovitusta Oulusta<br />
● Kirkonkylän orkesterin johtajana saattoi<br />
toimia 1930 -luvulla kanttori Antti Koskela,<br />
joka on kulkueen edessä johtamassa<br />
soittajia kohti kirkkoa, jossa pidettiin<br />
suojeluskuntalaisten ja lottien perinteistä<br />
kirkkotilaisuutta
Yhdistys rekisteröidään<br />
● Kanttorin kuoleman jälkeen yhdistys<br />
rekisteröitiin 23. marraskuuta 1938<br />
● Puheenjohtaja Oskar Knifin talossa<br />
kokoontuivat aiemmin helmikuussa<br />
perustamaan Ylivieskan Torvisoittokunta<br />
r.y. nimistä yhdistystä perustajajäsenet<br />
Olavi Jaakola sihteerinä, Jaakko Savela,<br />
Hugo O. Koskinen ja Eino Torvinen<br />
● Nimeksi muotoutui Ylivieskan Soittajat ry
Oskar Knif ja sota-ajan suojeluskuntaorkesteri
Oskar Heimer Knif<br />
● Johti orkesteria vuosina 1930 – 1947<br />
● Hänen aikana kopioitiin soittokunnan<br />
stemmakirjoihin peräti 300 sovitusta käsin<br />
● Yhdistys perusti kioskin Meijerin rantaan,<br />
jossa oli mm. Gramofoni, jolla asiakkaille<br />
soitettiin maksusta musiikkia<br />
● Yhdistys järjesti myös arpajaiset sekä teki<br />
mittavan maanpuolustuskiertueen 11<br />
radanvarsipaikkakunnalle Oulusta<br />
Kokkolaan sekä Haapajärvelle asti
Soittajien kartuttaminen<br />
● Oskar Knif oli töissä VR:llä ja alkoi<br />
houkuttelemaan tuntemiaan torvensoittajia<br />
töihin Ylivieskan asemalle<br />
● Monet muuttivat kuitenkin pois, mutta osa<br />
jäi Ylivieskaan töihin, yksi niistä Arvi<br />
Hauksela, joka jatkoi orkesterin johtajana,<br />
kun Knif muutti takaisin Kokkolaan
Soittajat esiintymismatkalla Arvi Haukselan kanssa
Arvi Hauksela<br />
● Liittyi toimintaan mukaan v. 1940 ja johti<br />
orkesteria Knifin jälkeen aina vuoteen<br />
1970<br />
● Hän oli neljä vuotta soitto-oppilaana<br />
Kenttälennätinpataljoonassa 1928-1932<br />
● Hänestä ei kuitenkaan tullut muusikkoa<br />
vakanssien vähäisyyden vuoksi vaan<br />
aloitti työt VR:llä ja ajautui Porin kautta<br />
Ylivieskaan
Uusi aikakausi<br />
● 1944 koettiin toiminnassa lama, jonka<br />
jälkeen toiminta alkoi taasen elpymään<br />
Arvi Haukselan tullessa johtoon<br />
● Suojeluskuntatalon sulkiessa oven,<br />
soittokunta otti harjoitustilaksi VR:n<br />
henkilökunnan ruokalarakennuksen eli<br />
Väinölän<br />
● Pian VR:n henkilökunta alkoikin kokea<br />
soittokunnan omakseen ja soittajat<br />
liittyivät myös Rautateiden Soittajaliittoon
Uusia soittajia<br />
● Arvi Hauksela kouluttikin työnsä ohella<br />
uusia soittajia, jotka pääasiassa olivat<br />
rautatieläisten lapsia<br />
● Merkittäviä rautatieläistaustaisia sukuja oli<br />
kolme: Leppilammet, Herraset ja Sihvoset<br />
● Opintonsa aloittava oppilas sai ohjausta<br />
tunnin viikossa<br />
● Orkesteriharjoitukset päätettiin lopettaa<br />
tammikuussa 1967 vähäisen<br />
soittajamäärän vuoksi
Arvi Hauksela ja rautatieläisten soittokunta
Uusin aika<br />
● Soittokuntaa ei lakkautettu vaan soittimet<br />
ja nuotisto luovutettiin Ylivieskan kauppalalle,<br />
joka velvoitettiin kunnostamaan soittimet<br />
sekä perustamaan puhallinpiiri kan-<br />
salaisopiston alaisuuteen<br />
● Ala-arvoisiksi luokitellut soittimet<br />
kunnostettiin ja ne palautuikin liki vuoden<br />
kestäneeltä korjausreissulta kiiltävinä ja<br />
vähälommoisina
Alpo Luimula<br />
● Opettajaksi Ylivieskaan saapunut Luimula<br />
aloitti syyskuun 22. päivänä 1970<br />
yhdeksän vanhan ja 22 uuden soittajan<br />
vahvuudella uudestaan orkesteritoiminnan<br />
● Innostus palautui, ettei kesätaukojakaan<br />
maltettu välillä pitää<br />
● Ensimmäinen merkittävä esiintyminen oli<br />
1.1.1971, jolloin Ylivieskasta tuli kaupunki
Nuoremmat soittajat harjoituksissa Päivärinnan koululla
Puhallintoiminta jatkuu<br />
● Luimulan siiryttyä Raudaskylälle opetta-<br />
jaksi, hän aloitti puhallinkerhotoiminnan<br />
● Raudaskylän ja Ylivieskan harrastelijat<br />
yhdistettiin ja harjoituksia pidettiin<br />
vuoroviikoin Raudaskylällä ja Päivärinnan<br />
koululla<br />
● Varainhankintaa suoritettiin mm. pulloja ja<br />
jätepaperia keräämällä. Soitinkanta alkoi<br />
uudistua ja monipuolistua
Pekka Numminen<br />
● Musiikkiopisto noteerasi puhallinorkesterin<br />
toiminnan ja perusti ensimmäisen<br />
trumpetinsoitton opettajan viran<br />
● Samalla orkesterin vetovastuu siirtyi<br />
päätoimiselle musiikinopettajalle 1976,<br />
jolloin ohjelmistossa ja<br />
työskentelytavoissa tapahtui muutos<br />
● Ylivieskan Soittajista muotoutui myös<br />
musiikkiopiston harjoitusorkesteri
Soittajat vappukulkueessa Uimahallin risteyksessä
Erkki Kuisma<br />
● Ensimmäinen matkatyöläinen johtaja 1981<br />
– 1984<br />
● Eläkkeelle vakinaisesta työstään jäänyt<br />
Erkki toi mukanaan Oulusta entiseltä<br />
työnantajaltaan kaivettuja sovituksia<br />
(puolustusvoimat), jolloin soittajisto<br />
tutustui laajaan ja monipuoliseen<br />
puhallinorkesteriohjelmistoon
Sakari Lamberg<br />
● Toimi johtajana vuosina 1984-1985<br />
● Orkesteri osallistui moniin<br />
taidetapahtumiin ympäri Suomea<br />
● Lamberg perusti monia pienryhmiä, joista<br />
tunnetuimmat olivat Seitsikko ja Cu-10<br />
(kuparikymppi)<br />
● Kouluttajana kävi myös Minnesotan<br />
yliopiston professori<br />
amerikansuomalainen Paul Niemistö
Risto Savela<br />
● Toimi johtajana 1985 – 1995<br />
● Saapui jatkamaan tätinsä Senni Savela-<br />
Kananojan työtä yläasteen ja lukion<br />
musiikinopettajana 1983<br />
● Soittajat kosiskelivat hänet johtajakseen,<br />
koska pätevistä hakijoista oli puutetta ja<br />
Kalajoen Soittajista oli hänen johdollaan<br />
tullut lyhyessä ajassa tyylikkäästi<br />
musisoiva joukko
Soittajat esiintymismatkalla Saksassa ja Tsekissä 1992
Läpimurto tuloksessa<br />
● Tuloksellisesta työstä sekä musiikkiopis-<br />
ton vaskiopettajien stemmaharjoitusten<br />
johdolla orkesterista muotoutui lyhyessä<br />
ajassa tiivis ja yhteistyöhaluinen joukko<br />
● Palkitsevat matkavuodet alkoivat Saksan<br />
Rostockista, jatkuen parin vuoden jälkeen<br />
Saksan Passauhin sekä siitä kahden<br />
vuoden kulttua Ruotsiin Göteborgiin<br />
● Alkoi kuitenkin lamavuodet ja opetusta<br />
supistettiin oppilaskiintiöissä ja tunneissa
Muut kapellimestarit<br />
● Petri Aarnio 1995 -1998<br />
● Arrigo Vicigverra 1998 – 1999<br />
● Mika Mara 1999-2000<br />
● Juha Tuukkanen 2000-2003<br />
● Mika Kaijanen 2003 - , jonka johdolla<br />
pitkäjänteinen työ ja yhteistyö alueen eri<br />
orkestereiden kanssa on alkanut jälleen<br />
tuottaa tulosta
Paloaseman avajaiset Ylivieskassa 2007
Orkesterista lähtöisin olevia<br />
musiikin ammattilaisia<br />
● Juha Salmela<br />
● Tuomo Leppilampi<br />
● Timo Raudaskoski<br />
● Regina Hammar-Kivi<br />
● Helena Partanen<br />
● Pirkko Ahola<br />
● Salla Helander<br />
● Eero Savela<br />
● Antti Näpänkangas<br />
● Tomi Luimula<br />
● Tuomo Oravakangas<br />
● Hannu, Matti ja<br />
Heikki Sihvonen<br />
● Peter Fodor<br />
● Eero Sydänmetsä<br />
● Mika ja Aki Hietala
Change language