Kulttuuri kokoaa, kulttuuritapahtumien muuttuvat verkostot

cupore.fi

Kulttuuri kokoaa, kulttuuritapahtumien muuttuvat verkostot

1KulttuurikokoaaKULTTuurITApAhTumIEn muuTTuvAT vErkOSTOTTOIm. KATrI HALOnEn


Halonen, Katri (toim.): Kulttuuri kokoaa. Kulttuuritapahtumienmuuttuvat verkostot.ISBN 978-952-5797-21-3Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kulttuuri ja luova ala, 2010 (PDF).Tuottaja2020 - Osaraportti 1Metropolia AmmattikorkeakouluKulttuuri ja luova alaHelsinki 2010Tämä tutkimus on toteutettu osana Metropolia Ammattikorkeakoulunkoordinoimaa, opetushallituksen hallinnoimaa ja Euroopan Sosiaalirahastonosarahoittamaa Tuottaja 2020 -hanketta. Hanke on toteutettu yhteistyössäMetropolia Ammattikorkeakoulun, Kulttuuripoliittisen tutkimuksenedistämissäätiö Cuporen, Mikkelin ammattikorkeakoulun, YrkeshögskolanNovian, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Taide- ja kulttuurialanammattijärjestö Taku ry:n kanssa.Kannen kuva: Johanna TirronenTaitto: Laura-Maija Hero2


Sisältö1. Tapahtumatuotanto luovassa taloudessa ................................................................................................................................................... 61.1 Tapahtumatuotanto verkoston solmukohtana ja ekosysteemin palasena ................................................................................................... 61.2 Hahmotelmia kulttuurialan klustereista ................................................................................................................................................. 91.3 Kartoituksen esimerkkitapaukset ja tutkimusmenetelmät ...................................................................................................................... 132. Huomioita tapahtumien ympärille rakentuneista verkostoista ..................................................................................................................... 162.1 Savonlinnan oopperajuhlat ................................................................................................................................................................ 162.2 Pikseli Ähky/ PixelAche 2009 ............................................................................................................................................................. 212.3 Madonnan konsertti Jätkänsaaressa 6.8.2009 ...................................................................................................................................... 252.4 Kaustinen Folk Music Festival ............................................................................................................................................................ 282.5 Maailma Kylässä .............................................................................................................................................................................. 342.6 Museon verkosto ja toimijoiden väliset suhteet .................................................................................................................................... 433. Kulttuuritapahtumien ekosysteemit muutoksessa ...................................................................................................................................... 463.1 Organisaatiot murroksessa ................................................................................................................................................................ 473.2 Tekniset palvelut kilpailutettujen alihankintasuhteiden keskiössä ........................................................................................................... 493.3 Julkinen sektori: rahoittajasta markkinointiviestijäksi ............................................................................................................................ 523.4 Oppilaitosyhteistyö ........................................................................................................................................................................... 543.5 Asiakkaat ........................................................................................................................................................................................ 563.6 Vapaaehtoiset ................................................................................................................................................................................. 584. Lopuksi ................................................................................................................................................................................................ 60LÄHTEET ................................................................................................................................................................................................. 61


Tämä kartoitus etsii vastausta kahteenkysymykseen. Ensin kartoitammeesimerkkitapausten valossa keitätapahtumatuotannon systeemiinkuuluu. Toiseksi erittelemme millaisiamuutospaineita systeemiin kohdistuutapahtumatuottajien tulkitsemana.KLASJKDFHOWEFHOUEFHOWUHF2


1. Tapahtumatuotanto luovassa taloudessaKatri HalonenViimeisen 20 vuoden aikana kulttuuritapahtumien määrä on kasvanutSuomessa lähes räjähdysmäisesti. Samalla tapahtumien temaattisetpainopisteet ovat moninaistuneet ja joukkoon on liittynyt ennakkoluulottomastitaiteidenvälisien synteesien kautta profiloituvia tapahtumia.Kulttuuritapahtumilla on tärkeä merkitys kulttuurikentän sisällön kehittäjänä.Tapahtumia kohtaan asetetaan kokonainen kirjo erilaisiataiteellisia, kulttuurisia ja sosiaalisia tavoitteita, jotka heijastuvat ohjelmistoihinja tapahtumakonsepteihin. Lisäksi tapahtumat ovat yhäselvemmin myös väline, jonka avulla tarkastellaan uudella tavallakaupunkien dynamiikkaa, sosiaalisuuden polttopisteitä ja paikallisenmielenmaiseman muotoja sekä järjestetään ja muokataan kaupunkitilassatapahtuvan liikkeen suuntaa ja rakentumista (Klaic 2007, 203).Vaikka kulttuuritapahtumat nähdään elinvoimaisen kaupunkiympäristönkeskeisenä piirteenä, niiden tutkimusta on tehty varsin vähän.Kulttuuritapahtumat on valjastettu aluekehityksen ja -profiloinninvälineeksi ja yhdeksi kasvavan talouden dynamoksi. Kulttuuri on keinoelävöittää alueita, mutta samalla myös kehittää monin tavoin paikallisenelinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Festivaalien talousvaikutuksiatutkinut Kimmo Kainulainen (2005; 2007, 177) eritteleetalousvaikutuksissa suorat, epäsuorat ja tulkinnalliset vaikutukset.Suorat vaikutukset syntyvät välittömästi tapahtuman toteutukseenliittyvistä toiminnoista. Tällaisia ovat tyypillisesti tapahtuman järjestäjienja paikallisen liike-elämän välisestä vuorovaikutuksesta kumpuavattalousvaikutukset, kuten henkilökunnan palkkaukset, tila- ja laitavuokrat,paikalliset hankinnat, investoinnit jne. Tällöin kulttuuritapahtumatrinnastuvat muihin taloudentoimijoihin liikevaihtonsa, investointiensaja työllistävien vaikutustensa kautta. Epäsuorat talousvaikutuksetmuodostuvat tapahtumassa vierailevan yleisön kulutuksesta,joka kohdentuu paikallisiin yrityksiin ja palvelun tarjoajiin. Niitäkohdentuu mm. majoituspalveluja ylläpitäviin yrityksiin, ravintoloihin,vähittäiskauppaan ja kuljetuksia ja liikennöintiä harjoittaviin yrityksiin.Tulkinnallisia talousvaikutuksia on tutkittu erilaisten merkitystenkautta. Keskiössä on ollut vaikeasti mitattavia paikallistalouden ulottuvuuksia,jotka liittyvät alueen imagoon sekä luovien toimijoidenalueellisen keskittymisen dynamiikkaan johon liitetään vetovoima jahoukuttelevuus joka heijastuu epäsuorasti kaikkien alueen yritysten,asukkaiden, työntekijöiden ja matkailijoiden liikkumispäätöksiin.Tapahtuma on talousvaikutustenkin kautta tarkasteltuna kokonaisensysteemin solmukohta. Systeemiin osallistuvat ne, joihin tapahtumatuotannollaon suorat talousvaikutukset, ja jotka sidotaan tapahtumaanusein sopimuspohjaisesti. Lisäksi tuotannon puitteet tarjoavatepäsuorien talousvaikutusten piiriin lukeutuvat alueen palvelutarjoajat,joiden palvelukapasiteetti luo asettaa tapahtumille kasvuedellytyksiäja -rajoitteita. Kolmanneksi tapahtumilla on kiinteä yhteys alueenvetovoiman kehittämiseen liittyvien päämäärien ja toteuttamisenkannalta välttämättömän infrastruktuurin ja usein myös osarahoituksenkautta julkisen sektorin toimintaan.Tämä kartoitus etsii vastausta kahteen kysymykseen. Ensin kartoitammeesimerkkitapausten valossa keitä tapahtumatuotannon systeemiinkuuluu. Toiseksi erittelemme millaisia muutospaineita systeemiinkohdistuu tapahtumatuottajien tulkitsemana.1.1 Tapahtumatuotanto verkoston solmukohtanaja ekosysteemin palasenaKulttuurialan toimijoiden toiminnan viitekehykseksi on tarjottu yhäuseammin luovaa taloutta, elämystaloutta ja sisältöteollisuutta. Termientarkka sisältö vaihtelee asiayhteyksittäin. Luovan- ja elämystaloudensekä sisältöteollisuuden yhteinen piirre on se, että taide kiinnitetäänosaksi arvoketjua, jonka ääripäissä on taiteilija ja kuluttaja.Samalla taide liitetään laajempaan ulkoa päin tulevien tavoitteiden6


värittämään yhteiskunnalliseen ja/tai liiketaloudelliseen kontekstiin.Toiminnan ytimessä on yksilöllinen luovuus, taidot sekä lahjakkuus.Näiden ympärillä on suuri joukko väittäjäammateissa toimivia ammattikuntia,joiden toiminta keskittyy tuotteistamaan taidelähtöisiä ydinsisältöjätuotteiksi ja palveluiksi. Välittäjäammattien lisääntyminenliittyy muun muassa kiristyvään kilpailuun potentiaalisen yleisön vapaa-ajasta,joka edellyttää tehokasta markkinointiviestintää. Samallataiteen itseisarvon rinnalle on noussut tuottajan työalueeksi joukkouusia tavoitteita, jotka edellyttävät aiempaa järjestelmällisempäätuotteistamista. Tällaisiin tavoitteisiin kuuluvat muun muassa taiteennäkeminen yhä selvemmin potentiaalisena taloudellisen vaurauden,alueellisen ja kansallisen kilpailukyvyn ja työpaikkojen luomisen lähteenä.Verkosto, toimiala, sektori ja klusteri ovat olleet termeinä esillä useissaeri kulttuurialan selvityksissä ja arvoketjukuvauksissa. Eri toimijaverkostojenmäärittely on kuitenkin jäänyt usein monelta osin avoimeksija implisiittiseksi. Tässä kartoituksessa toimialalla viitataanlaajaan kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden toimialaan. Sektoritutkimuson keskittynyt taidealojen osalta eri taidesisältöjen mukaiseenjaotteluun. Pohjana ovat Taidetoimikunnan jaostot, joissa ominasektoreinaan ovat esimerkiksi säveltaide, mediataide, ja sirkustaide.Tapahtumatuotannossa kuitenkin yhä yleisempää on, että tapahtumasisällöissäon läsnä monien eri taidesektorien osaajia. Klusterillaviitataan useita toimialoja (mahdollisesti esimerkiksi siivous- ja jätehuolto,majoituspalvelut ja ravitsemuspalvelut jne.) yhdistävään vakiintuneeseenja tiiviiseen, usein symbioottiseen, suhdeverkostoon.Kotimainen klusteritutkimus ja -kartoitus on ammentanut paljon Harvardinyliopiston professori Michael E. Porterin esittämästä klusterimallista,jota kutsutaan "timanttimalliksi". Yritysten, toimialojen, klusterienja kokonaisten maiden kilpailukykyä tutkinut Porter (1998)määrittelee klusteria seuraavasti "Klusterit ovat toisiinsa kytkeytyneidenyritystenja yhteisöjen muodostamia maantieteellisiä keskittymiäjollain erityisillä osa-alueilla. Klusterit muodostuvat keskenäänsidoksissa olevista toimialoista ja niihin liittyvistä muista toimijoista,jotka ovat keskeisiä kilpailun kannalta." Suomessa klusteri on tulkittuyritysten vuorovaikutteiseksi verkostoksi, jonka perustana ovat toisiaantarvitsevat yritykset ja heitä tukevat organisaatiot (kts. esim.Virtanen & Hernesniemi 2005, 3). Klusteriin kuuluu organisaatioita,jotka toimivat useilla erilaisilla toimialoilla, mutta joiden tuotantojärjestelmätkytkeytyvät toisiinsa (Virtanen & Hernesniemi 2005, 13).Klusteri ulottuu sisällön tuotannosta markkinointiviestintään, jakelukanaviin,täydentävien tuotteiden valmistajiin sekä samankaltaisiataitoja, tekniikan sovelluksia ja tuotantopanoksia hyödyntäviin organisaatioihin.Ne eivät noudata perinteistä toimialaluokitusta, vaanniiden rakenteen keskeinen osa on yhteinen toiminta.Klusteriajattelu sisältää tiukkoja sidoksia eri toimijoiden välillä. Rinnalleon nostettu ekosysteemin termi, joka sisältää laajemman toimijaverkoston,jonka kaikki jäsenet eivät ole välttämättä suorassa suhteessatoisiinsa. Innovaatioiden tuotannon kannalta toimijoille ei olesamantekevää missä he sijaitsevat. Jokainen toimija ja organisaatiomiettii entistä tarkemmin, että se toimii luovassa ympäristössä, joihinsijoittuvat maailmanluokan osaamiskeskittymät. Erityisissä vuorovaikutteisissaympäristöissä syntyy eniten innovaatioita ja Antti Hautamäki(2009, 6) kutsuukin niitä erityisiksi innovaatioiden ekosysteemeiksi.Ekosysteemi käsitetään metaforana, joka viittaa eri toimijoidenhedelmälliseen vuorovaikutukseen ja keskinäiseen riippuvuuteen.Se ei tarvitse ulkopuolista ohjausta toimiakseen, vaan kykenee itsesäätelyyn.Innovaatioiden ekosysteemin ytimessä ovat arvot ja asenteet. Systeemindynamiikka riippuu siten hyvin paljon kulttuurisista tekijöistä,kuten sosiaalisesta pääomasta, ihmisten liikkuvuudesta, asenteistayrittäjyyttä ja riskin ottoa kohtaan, siis erityisestä innovaatiokulttuurista.Sitä ei voida rakentaa yksinomaan esimerkiksi koulutusta lisäämällätai tuottamalla lisää tietoa tai lisäämällä yritysrahoitusta. (Hautamäki2008, 46). Tuottaja2020 hankkeessa edetään systeemin tunnistamisestaproaktiivisesti systeemin osaamiskarikoiden paikantamiseen- viimekädessä ongelmien mahdollisten ratkaisujen suodattamiseenosaksi kulttuurituottajien koulutusta. Ekosysteemiajattelustalainataan näkemys tapahtumatuottajasta osana laajaa systeemiä,7


joka määrittää hänen toimintansa edellytyksiä ja voi parhaassa tapauksessatukea innovointia.Ekosysteemillä on optimaalinen kokonsa: toimiakseen tehokkaastiekosysteemissä täytyy olla tietty määrä ihmisiä, yrityksiä, instituutioitaja erilaisuutta. Hautamäki ei kuitenkaan vastaa yksiselitteisestisiihen, mikä on innovaation ekosysteemin optimaalinen koko. Kokoriippuu osaamisalueista, teknologioista, toimialoista ja alueen historiasta.(Hautamäki 2008, 95). Siksi jokaisen tapahtumatuotannon ympärilläolevan ekosysteemin ainekset ovat keskenään erilaisia. Tapahtumatuotannonydin on tässä kartoituksessa tapahtuma, joka onaikaan ja tiettyyn paikkaan sidottu. Tapahtuman ympärillä olevaekosysteemi ei ole kaikilta osin yhtäläisesti paikallista. Hautamäki(2008, 95) korostaakin, että läheisyysargumentti selittää keskittymistä,mutta ei menestystä globaalissa taloudessa. Esimerkiksi Savonlinnanoopperajuhlien organisoinnissa paikallisen ekosysteemin rooli ontärkeä. Kuitenkin menestys nojaa laajempaan oopperakentän järjestelmään.Innovaatioiden ekosysteemien lisäksi on viimeaikoina keskusteltuluovista ekologioista. Taalas (2009, 7) määrittelee luovan ekologiankäsitettä korostaen kaikissa ihmisissä olevaa kykyä luovuuteen, yhteistyötäja sen prosesseja, keskinäisen vaihdannan eettistä perustaa,yhteistyön tavoitteita, politiikkoja ja toimintamuotoja, sekä näidenjatkuvan vuorovaikutuksen kehittyviä ilmentymiä markkinoilla.Luovan ekologian näkökulmasta tapahtuman operationaalisen toteuttajatahonlisäksi tapahtumatuotannon ekosysteemiin kuuluvat yleisö,myös luovassa roolissa, erilaiset ympäröivän yhteiskunnan kanssasolmitut yhteistyökumppanuudet ja niitä säätelevät eettiset näkökulmatsekä taiteen kentän toimintasäännöt. Näistä kaikista yhdessäsyntyy ameebamaisen tapahtumatuotannon ekosysteemin dynamiikka.Ekosysteemitarkastelun kautta tapahtumatuotanto on liitettävissälaajaan kokonaisuuteen, johon kuuluvat esimerkiksi epäsuorien talousvaikutustenkinkautta tapahtumatuotannon alaan kiinnittyvät lähialatkuten ravitsemus-, majoitus-, matkailu- ja kuljetuspalvelut.Ekosysteemin näkemys korostaa samalla tapahtumien roolia alueensavetovoimatekijänä, osaajamagneettina, josta hyötyvät kaikki innovaatiohakuisetalueen toimijat.Tuottaja2020 -hankkeessa ennakoidaan tapahtumatuotannon tilaavuonna 2020 ja sen heijastumista alalla koulutettavien kulttuurituottajientavoiteosaamiseen. Näkökulma ei voi pidättäytyä vain tuottajienhaastattelemiseen, sillä tapahtumatuotanto on syvästi sidoksissaglokaaliin toimintaympäristöön kumppanuuksien, alihankintaverkostojenja löyhempien suhteiden kautta. Käsillä olevassa kartoituksessapaikannetaan esimerkkitapausten kautta tapahtumatuotannon ympärilläolevaa toimijaverkostoa. Käsittely rajautuu niihin, joilla on kiinteäsuhde tapahtumaan suoran taloudellisen tai henkisen sitoumuksenkautta. Taloudellisella suhteella tarkoitetaan tahoja, joiden kanssaluodaan kumppanuussopimuksia. Seuraava alaluku pyrkii hahmottamaanniitä formaaleja ja epäformaaleja kumppanuuksia ja verkostoja8


Opetusministeriön selvityksessä esitelty kulttuuriviennin klusteri korostaajulkisen sektorin eri toimijoiden roolia osana klusteria. Kulttuurivienninklusterin toimijatahoista useat toimivat myös tapahtumatuotannonkentällä. Toimijatahot osallistuvat kentän toimintaan omienfunktioidensa kautta. Tapahtumatuotannon klusteriin liittyvät kiinteästikaikki myös vientiklusterin osaksi nimetyt tahot. Estraditaiteilijat,kotimainen kulttuuri- ja taideorganisaatioiden infrastruktuuri, kulttuurituotannonja arts management - alueen koulutus, verkostot, monipuolinensisältö, jakelukanaviin ja tekijänoikeuksiin liittyvä tuotekehitys,monisektorinen hallinto, alueet, yritykset, pääomasijoittajat, kunkinkulttuurin sisältöalueen vientiorganisaatiot, jakelu ja tiedotuskanavatovat kaikki myös tapahtumatuotantosektorin tukialoja. Myöskirjastot ja museot ovat laajentaneet toimintaansa yhä enemmäntapahtumien suuntaan. Esimerkiksi Tampereen ja Turun kirjastoissaon oma tapahtumatuotantoyksikkö ja Helsingin uuden keskustakirjastonkeskeisiä tavoitteita on ympärivuorokautinen ja -viikkoinen tapahtumavirta.Kulttuuriviennin klusteri tarjoaa näkökulman siihen moninaiseen toimijajoukkoon,joka risteää tapahtumatuotantoalan toimijoita. Tässäkartoituksessa halutaan viedä klusterianalyysiä tältä metatasolta yksityiskohtaisemmalletasolle. Tämän tueksi syvennetään klusterin eritoimijoiden rooleja. Kuviossa kaksi Koivunen (2004, 21) avaa kulttuurivientiklusterintoimijajoukkoa arvoketjumaisemmin toimijoiden erifunktioiden avulla:KUVIO 2. Erilaisia funktioita/rooleja kulttuuriviennin arvoketjuntoimijakunnan joukossa (Koivunen 2004, 15)Tapahtumatuotannon näkökulmasta kaikki Koivusen tunnistamatfunktiot ovat tärkeitä. Tässä kartoituksessa on tietoisesti rajattu vähemmällehuomiolle alan tutkimus ja koulutus sekä asiakkaiden jakäyttäjien näkökulmat. Rajauksesta huolimatta kyseiset näkökulmattulevat kuitenkin Tuottaja 2020 -hankkeessa esille prosessin myöhemmissävaiheissa.Kulttuurituotannon kentällä on tapahtunut viimeisen 10 vuoden aikanavoimakasta fuusioitumista. Siinä yhä useampi aiemmin erillistenorganisaatioiden toteuttama palvelu on koottu saman organisaationyritysryppääksi. Esimerkiksi äänentoistoon keskittynyt Eastway onnykyään osa monipuolista tapahtumajärjestämisen konsernirypästä,10


tapahtumaan suoraan tapahtumapaikalla tai reaaliaikaisesti tai muutentapahtumapaikan ulkopuolelta. Tapahtumapaikan ulkopuolinenosallistuminen voi olla organisoitua, kuten esimerkiksi Finnkinon oopperasarjaanosallistuminen oopperatallenteen katsojana organisoidussatapahtumassa. Se voi olla myös internetin kautta osallistumista,jolloin osallistuja valitsee itse osallistumisensa ajan tai paikantapahtumatuotannon antamien mahdollisuuksien puitteissa. Asiakasvoi olla myös tapahtumaa esimerkiksi työyhteisönsä kehittämisessätai tuotteidensa markkinointiviestinnässä hyödyntävä organisaatio.On huomioitava, että näkemys yleisöstä tai asiakkaasta sisältää tässäkartoituksessa vahvasti ajatuksen osallisuudesta. Samalla kun hemahdollisesti osallistuvat yleisön roolissa tapahtumaan he voivatottaa osaa myös esimerkiksi ohjelmasuunnitteluun, teosten tuotantoonja toteutukseen tai tapahtuman organisointiin.Kuvion kolme toimijat ovat myös sijoitettavissa luovan ekologiankontekstiin (Taalas 2009, 39-44). Kuviossa kolme eritellyt toimijatahotovat kuitenkin operationaalisesti tapahtumatuotantoon kiinnittyviäkumppaneita ja sidosryhmiä, jotka ovat Taalaksen jaottelussasuurimmalta osalta kulttuurisen vaihdannan ja tuotannon kentäntoimijoita sekä alan yritystoimijoita. Luovan ekologian tulkintakehikossatarkastelun kohteeksi otetaan myös poliittiset toimijat, työelämääedustavat edunvalvontajärjestöt, koulutus ja tutkimus, julkisensektorin alue- ja yrityskehittämisverkostot sekä niihin kiinnittyvät,usein projektirahoituksella toimivat kehittämisohjelmat ja -projektitsekä (riski) rahoittajat.Tämän ennakointihankkeen toiminnan keskiössä on kulttuurisisältöinentapahtuma. Analyysimme olisi voitu tehdä myös laajentamallaavaintuotteeksi esimerkiksi kulttuuripalvelut tai kulttuuri- ja vapaaajanpalvelut. Koska klusterianalyysiä käytetään viisivaiheisen ennakointiprosessinensimmäisenä syklinä, se on tarkoituksellisesti haluttupitää tarkasti rajattuna. Klusteria voidaan mahdollisesti laajentaa jatäsmentää tulevien ennakointisyklien aikana. Suppean määritelmänmyötä toivotaan, että analyysi tuottaisi selkeän ja jatkossa hyödynnettävänlopputuloksen. Koska analyysi on Esimerkki -pohjainen, seei pyri kertomaan sinänsä tapahtumatuotannon volyymistä ja kokonaisklusterista,vaikka senkin kartoittaminen olisi erittäin kiinnostavaa.1.3 Kartoituksen esimerkkitapaukset ja tutkimusmenetelmätTapahtumia ja festivaaleja on määritelty monin tavoin, toisinaansynonyymeinä ja toisinaan taas toisiaan täydentävinä lähikäsitteinä.Mossberg (2000) jaottelee tapahtuman käsitteestä kolme keskeistäpiirrettä. Ensinnäkin tapahtuma on kestoltaan rajoitettu kertaluontoinentai säännöllinen tapahtuma, joka järjestetään korkeintaan kerranvuodessa. Toiseksi se on organisoitu ja ohjelmana sidottu kokonaisuus,joka on yleisölle avoin ja kolmanneksi se on kehitetty ja järjestettynostamaan kaupungin, alueen tai kansakunnan yleistä tietoisuutta,tunnettuutta, vetovoimaisuutta tai hyödynnettävyyttä matkailukohteena.Tapahtuman ja festivaalin yhteinen piirre on se, ettämolemmat ovat ajallisesti rajoitettuja yleisötilaisuuksia.Tapahtuman (special event) ja festivaalin keskeinen ero on Mossbergin(2000, 2-5) näkemyksen mukaan se, että festivaalit ovat vuosittaintai harvemmin toistuvia tapahtumia. Näin olleen festivaali onaina tapahtuma, mutta kaikki tapahtumat eivät ole välttämättä festivaaleja.Silvanto (2007, 9) tekee tarkemman rajauksen festivaalille,pitäen sitä tietyn taidealan tai teeman ympärille rakentuvaksi useammanpäivän ajan kestäväksi taide- tai kulttuuritapahtumaksi, jokajärjestetään säännöllisesti jossain tietyssä paikassa.Tapahtumatuotannon kenttään voi jaotella vakiintuneiden toimijoidenja uudempien tulokkaiden kentäksi. Klusteritutkimuksen kannaltaolennaista on tunnistaa ns. veturiyrityksiä, jotka verkottavat ja kehittävätalaa tehokkaasti. Tässä kartoituksessa veturiyritykseksi määrittyytapahtuma, jonka taustalla voi olla varsin ameebamainen toimijajoukko.Kulttuurisektorilla eri organisaatiot ovat vahvassa keskinäisessävuorovaikutussuhteessa, johon kuuluu yrityksiä, julkista valtaaja kolmatta sektoria. Kulttuurialan klustereille on tyypillistä, että nemuodostuvat sekä kaupallisesta että voittoa tuottamattomasta sekto-13


ista (Korpelainen 2002, 12). Näiden kahden sektorin yhteistyö ei olemutkatonta.Tässä kartoituksessa on valittu esimerkkitapauksiksi tapahtumia,jotka kuuluvat festivaalien kategoriaan. Keskitymme festivaalien ympärilläolevan toimijaverkoston paikantamiseen tapausesimerkkienkautta. Tapausesimerkkimme ovat vuosittain toistuvia veturiyrityksenomaisestitoimivia festivaaleja, joiden toteuttamista varten onvähitellen rakentunut keskitettyä hallintoa ja monipuolinen rahoittaja-, alihankkija-, yhteistyö- ja sidosryhmäverkosto. Verkosto saattaaolla varsin vakiintunut ja toiminta toisinaan ympärivuotista. Sen keskiössäon kuitenkin kestoltaan rajatun festivaalitapahtuman organisoiminen.Tapahtumien ohella rinnalle nostettiin yksi kokonaan toisenlainenesimerkki kulttuurituotannon alueelta: vakituisissa tiloissaympärivuotisesti toimiva julkisen sektorin rahoittama museo, jonkatoimintaa ei ole ainakaan laajamittaisesti tapahtumaistettu.Kartoitus on toteutettu Esimerkki-pohjaisesti. Yksittäisten tapahtumienvalinnassa olemme huomioineet seuraavat kriteerit:tapahtumat edustavat useita eri taiteenlajejaAlla olevaan taulukkoon on koottu eri tapahtumien perustietoja ylläolevan kriteeristömme näkökulmasta:Festivaali Tuotantorakenne RahoituspohjaKaustinen Folk MusicFestivalMaailma kylässäfestivaali(monikulttuurinenja -taiteinen kaupunkitapahtuma)Madonna-konserttiPixeli Ähky (uusmediatapahtuma)Kaustisen kansanmusiikkisäätiöKepa ry, laaja tilapäisorganisaatio:toimijaklusteriLive Nation Oy: monikansallinenyritys, alihankintaverkostoPink Frequency ry, vertaisverkkoLipputulot 80 %, julkinentuki 10 % (valtio 8%, kunta 2 %) ja muuttulot 10 %.55% Kepa (UM) ja45% näytteilleasettajat& kumppanitlipputulot55% valtio ja kunta,kumppanit ja sponsorit43%, lipputulot 2%,Lisäksi mm. tilat jahenkilökuntaa valtionomistamalta museoltatapahtumat edustavat useita eri maantieteellisiä alueitaSuomessatapahtumat edustavat erilaisia tuotantorakenteitaSavonlinnan oopperajuhlatSavonlinnan OopperajuhlienKannatusyhdistys ry ja SavonlinnanOopperajuhlat Oy+ yhteistyöverkostoLipputulot 67 %,kumppanit ja varainhankinta16 %, valtionja kuntien avustukset17 %.tapahtumien rahoituspohjat poikkeavat selkeästi toisistaantapahtumat ovat suurehkoja ja omassa genressään vakiintuneitaja näistä johtuen oletettavasti laajasti verkostoituneitaSalon taidemuseoVeturitalliSalon kunta, pieni kunnallinentaidemuseoSalon kunnan ylläpitämämuseotapahtumat suostuvat toimimaan esimerkkeinä kartoituksessammeyksittäinen tutkijamme kokee tapahtuman oman ammatillisenkehityksensä kannalta henkilökohtaisesti kiinnostavaksiTAULUKKO 1. Perustietoja kartoituksessa aineistonhankintaymp ä-ristönä olevista organisaatioista14


Kartoituksessa on mukana esimerkkitapauksia, jotka eivät ole keskenäänvertailukelpoisia. Kartoituksen päämääränä on löytää esimerkkitapauksienvalossa kirjo erilaisia tuotantotapoja ja malleja, joidenpohjalta paikannetaan tyypillisiä tapahtumatuotannon toteutumisenedellytyksenä olevia kumppaneita, alihankintaverkoston jäseniä jasidosryhmiä.Käsillä oleva kartoitus on monessa suhteessa trianguloiva. Tutkimustoteutetaan usean tutkijan yhteistyönä, joten se on tutkijatrianguloiva.Samalla kartoituksessa yhdistyy erilaiset aineistot ja erilaistenaineistojen myötä myös erilaiset menetelmät. jonka vuoksi se onmyös aineisto- ja menetelmätrianguloiva. Triangulaation tarkoitus eiole sinänsä testata yksittäistä tapausta vaan pyrkiä mieluummin yhteisenaineistonkeruurungon kautta tuottamaan eri tapausesimerkkienvalossa tietoa tapahtumatuotannoista verkostotoimijoina. Tiedonintressimmeon kartoituksessa varsin pragmaattinen. Tuotetun tiedonavulla päätämme mitkä toimialat tai toimijaryhmät vaikuttavat keskeisestätapahtumatuotantotoiminnan tulevaisuuteen keskeisimpinäsidos-, alihankkija- tai kumppanitahoina. Tuottaja2020-hankkeenseuraavassa vaiheessa tulemme kysymään näiden toimijatahojennäkemyksiä tapahtumatuotannon tulevaisuudesta.Klusterianalyysi etenee syklisesti kolmena syklinä, kuten alla olevassakuviossa 1 havainnollistetaan. Ensimmäinen vaihe on desk-top -työskentely, jota seuraavat haastattelut. Kolmannessa syklissä tuodaanyhteen kahden aikaisemman syklin tuotoksia kokonaiskuvanmuodostamiseksi ja tutkimusprosessin seuraavien askelien suunnantäsmentämiseksi.KUVIO 4. Tutkimusprosessin eteneminen sykleinäKlusterianalyysin I vaihe on tehty desk-top työskentelynä. Senaikana selvitettiin esimerkkitapauksen kehityshistoriaa, kävijämääriä,asemaa alueella ja oman genrensä sisällä, erityispiirteitä, liikevaihtoaja rahoitusperustaa, organisaatiorakennetta ja tapahtuman tavoitteita.Lisäksi selvitettiin millaisia tutkimuksia, kartoituksia tai muutatietotuotantoa tapahtumasta on ennakkoon saatavilla.Toinen vaihe klusterianalyysissämme on haastattelu esimerkkitapauksenavainhenkilölle tai -henkilöille. Haastatteluja varten laadimmeyhteistyössä tutkijaklubin jäsenistön kesken haastattelujen teemarungon.Työskentelyn aikana pohdimme varsin spesifejä, ja pitkiä,15


kysymyslistauksia, erilaisia mindmap- ja taulukko mahdollisuuksiatiedon keruussa sekä yleisempää teemapohjaista kartoitusta. Päädyimmeviimeisimpään, koska pidimme tärkeänä, että haastattelussanousee kunkin esimerkkitapauksen näkökulmasta kiinnostavin toimijaverkko.Tämän esille saamiseksi koimme vapaamman keskustelunmahdollistavan haastattelurungon toimivimmaksi. Haastattelun aikanakysyimme vastaajan roolia omassa organisaatiossa, sitä kenen taikeiden tapahtuma on, keitä tapahtuman toteuttamiseen kuuluu jamiten tapahtuma positioituu vastaavien saman genren kotimaisten jakansainvälisten tapahtumien joukkoon. Tarkempi haastattelurunko onkartoituksen liitteenä yksi (LIITE 1).Klusterianalyysin III vaihe on muiden syklien yhdistämisvaihe,joka on tehty tutkijaklubilaisten keskuudessa workshoptyöskentelynä.Tutkijaklubin jäsenet ovat tutkijaroolinsa ohella alantoimijoita. Tämän vuoksi myös heille kertynyt hiljainen tieto oli tärkeääsaada suodatettua osaksi kartoituksen tuloksia. Kai Artes on toiminutMaailma Kylässä -festivaalin tuottajana vuodesta 2002 lähtien.Ritva Mitchell ja Laura Karhu ovat alan tutkija Kulttuuripoliittisentutkimuksen edistämissäätiö Cuporessa. Leena Björkqvist (Novia),Juha Iso-Aho (Humak), Pekka Uotila (Mamk) ja Katri Halonen (Metropolia)ovat alan tutkijoita, ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksenkehittäjiä ja kouluttajia. Lisäksi heillä on monella tavalla hankittuaomakohtaista tietoa tapahtumatuotannon alueelta erilaisissa tuotannollisissarooleissa. Myös hanketta koordinoiva Laura-Maija Hero(Metropolia) toimii samalla alan kehittäjänä ja kouluttajana Metropoliassa.Koko prosessia on kommentoinut ja osaltaan suunnannut kulttuurialanvälittäjäportaan ammattilaisia edustavan Taide- ja kulttuurialanammattijärjestö Taky ry:n toiminnanjohtaja Kirsi Herala osallistuessaanaktiivisesti tutkijaklubin toimintaan. Tutkijaklubin keskustelussaoli vahvasti läsnä kartoitustyötä tehneiden henkilökohtainentyöhistoria ja sen myötä kertynyt kokemus.2. Huomioita tapahtumien ympärille rakentuneistaverkostoistaKartoituksen ydin on esimerkkitapaukset, jotka esitellään seuraavassaomina kokonaisuuksinaan. Lopuksi huomioita kootaan yhteen jamuodostetaan huomioiden pohjalta laajempi kuva tapahtumatuotantojenympärillä olevista verkostoista. Lisäksi etsitään näiden verkostojenjoukosta mahdollisia klustereita.2.1 Savonlinnan oopperajuhlatPekka UotilaSavonlinnan Oopperajuhlat järjestettiin ensimmäisen kerran viimevuosisadan alussa, kun Aino Actén johdolla toteutettiin viitenä kesänävuosien 1912-1930 välisenä aikana oopperajuhlat. Oopperajuhlienjärjestäminen taukosi lähes neljäksikymmeneksi vuodeksi, kunnesvuonna 1967 festivaalien järjestäminen aloitettiin uudestaan. Nykyisinjuhlat järjestetään Olavinlinnassa heinäkuussa ja ne kestävät noinneljä viikkoa. Kesän 2010 juhlien aikana esitetään neljä omaa oopperatuotantoaja kaksi vierailevan oopperatalon tuotantoa. Lisäksi oopperajuhlienohjelmistoon kuuluu konsertteja ja muita tapahtumia.Savonlinnan Oopperajuhlat kuuluvat Suomen suurimpiin festivaaleihin.Viime vuosina oopperajuhlilla on myyty noin 50.000 lippua. Juhlienyleisöstä noin 10 % on ulkomaalaisia ja 85 % muuten seutukunnanulkoa tulevia. Keskimäärin oopperavieraat seuraavat noin 1,4esitystä vierailunsa aikana. Savonlinnan seudulle tapahtumalla onerittäin suuri merkitys taloudellisesti ja alueen tunnettuuden kannalta.Alle kolmenkymmenen tuhannen asukkaan kaupungille kuukaudenmittainen ja kymmeniä tuhansia kävijöitä vetävä festivaali onerittäin merkittävä. Oopperajuhlien vieraiden jättämä suora matkailutuloseudulle on arvoltaan useita miljoonia euroja. Oopperajuhlattyöllistävät ympärivuotisesti 18 henkilöä Savonlinnassa ja Helsingis-16


sä. Keväällä ja kesällä tilapäisen henkilöstömäärä nousee lähes yhdeksäänsataan.Oopperajuhlien tulot vuonna 2008 olivat noin 7,8 miljoonaa euroa.Ylijäämää jäi runsaat 156.000 euroa. Tuloista noin 67 % katetaanpääsylipputuloilla. Yhteistyösopimuksilla ja muulla omalla varainhankinnallakatettiin noin kymmenen prosenttia tuloista. Valtion ja Savonlinnankaupungin avustukset (toimintaan ja vuokriin) ovat yhteensänoin seitsemäntoista prosenttia. Pääyhteistyökumppaneitaolivat vuonna 2009 Nokia ja OP-Pohjola.Julkisen avustuksen näkökulmasta Savonlinnan Oopperajuhlat ovatyksittäisenä tapahtumana merkittävin Opetusministeriön tapahtumaavustustenkohde. Samalla koko Etelä-Savon maakunta näkyy suurimpanatapahtuma-avustusten kohteena. Etelä-Savon saamastavajaan kahdeksansadantuhannen avustuksesta noin seitsemänsataatuhattaohjautuu Savonlinnan Oopperajuhlille. (Ekholm 2007.)Tapahtuman suhteellista asemaa maakunnassa ja Savonlinnan kaupungissakuvastaa kaupungin käyttämä avustussumma Oopperajuhlille.Väestömäärään suhteutettuna Savonlinna käyttää koko maassakolmanneksi eniten rahaa ns. yleiseen kulttuuritoimeen, johon eilasketa taide- tai kulttuurilaitoksia, kulttuuritaloja ja taideopetusta.Tätä suhteellisen suurta avustusta selittää osaltaan Savonlinnan oopperajuhliensaama avustus. (Ruusuvirta, Saukkonen, Selkee & Winquist2008.)Kansainvälisessä vertailussa Savonlinnan Oopperajuhlat ovat menestyneethyvin. Juhlat kuuluvat Euroopan tunnetuimpien ja laadukkaimpienoopperafestivaalien joukkoon.Savonlinnan Oopperajuhlien organisaatioOopperan organisaatio muodostuu ympärivuotisesta organisaatiosta,jossa keskitytään juhlien markkinointiin, tuotantojen johtamiseen jakokonaisuuden hallintaan. Keväällä ja juhlakaudella työvoima koostuuoopperatuotantojen ammattilaisista ja teknisen tuotannon tilapäistyövoimasta.Yhteistyöverkostoon kuuluu mm. paikallisia oppilaitoksia.Henkilötyövuosiksi muunnettuna juhlien suora työllistävävaikutus oli vuonna 2008 runsaat 80 henkilötyövuotta. Oopperalla ontoimistot Savonlinnassa ja Helsingissä.17


SOJ:n näkökulmasta ooppera onmagneetti, joka tuo matkailijat seudulle.Tähän liittyy oopperan pyrkimyspäästä osaksi myös tämän palvelujatuottavan klusterin liikevaihtoon.henkilökunnan määrää on pienennetty. Lavastamon henkilö Ympäri18


vuoden toimivassa organisaatiossa tuotannollisen työn tekijöitä onvähennetty ja vastaavasti on tehty sopimus paikallisen ammattioppilaitoksenkanssa lavastamatuotannon toteutuksesta. Samaa malliaaiotaan soveltaa myös puvustamoon.Painopistettä on organisaatiossa siirretty reaktiivisesta myynnistäproaktiiviseen myyntiin. Henkilökunnan toimenkuvat ovat muuttumassauusien palvelutuotteiden kehittelyyn ja myyntiin, samalla kunesim. lippujen myynti on siirtynyt enemmän Internetiin. Markkinointiinja myyntiin satsataan yhä enemmän. Oopperan tuloista noin 70% on lipputuloa ja tätä muuta kuin julkiseen tukeen perustuvaa tuloapyritään tehostamaan aktiivisemmalla myynnillä, tuotteistamisella jatuotekehityksellä.Jokaisella oopperaproduktiolla on oma, tilapäinen organisaationsa,joissa käytetään tilapäistä työvoimaa. Taiteellinen johtaja tekee taiteellisenhenkilöstön, kuten laulajien sopimukset agenttien välityksellä.Taiteellisen johtajan roolia pyritään muokkaamaan itsenäiseksi,oman budjettiraamin sisällä toimivaksi toimijaksi. Tekninen johtajapuolestaan rekrytoi teknisen henkilökunnan. Rekrytoinnit toteutetaanoopperajohdon antaman budjetin sisällä. Talouden näkökulmastapysyvän organisaation muutokset ovat näkyneet erittäin tiukoissatuotantokustannuksissa, jotka ovat pysyneet budjetissa viime vuosina.Oopperajohtaja määrittää budjettiraamit ja osallistuu tärkeimpiensopimusten, kuten ohjaajien kiinnittämiseen liittyviin neuvotteluihin.Kenen tapahtuma?Oopperan taustalla on kannatusyhdistys, jonka rinnalla toimii osakeyhtiö.Nämä muodostavat Savonlinnan Oopperajuhlien omistavanorganisaation. Yhdistyksessä ja osakeyhtiössä on useita eri yhteisöjäjäsenenä ja osakkaana. Yhdistyksessä on yli tuhat jäsentä ja osakeyhtiössäon yhdistyksen omistuksen lisäksi osakkaana mm. Savonlinnankaupunki ja Nokia Oyj. Omistajuus on oopperajuhlien kehityksessäavainkysymys, joka liittyy oopperan asemaan suomalaisessa jamaailman laajuisessa kulttuurikentässä ja suurehkon organisaationkehittämiseen.Savonlinnan Oopperajuhlien näkemyksen mukaan SOJ (SavonlinnanOopperajuhlat) on kansainvälinen toimija, jota valtion rahoituksessakohdellaan alueellisena tapahtumana. Oopperan kansallinen merkitysja arvo ovat oopperajohtaja Hultinin mielestä suurempia, kuin sensaama vuotuinen avustus. Kun vertailukohtana on muita eurooppalaisiaoopperafestivaaleja, onkin SOJ:n saama noin 17 % julkinen avustuskoko budjetista suhteellisen pieni. Jos oopperaa pidetään kansallisestimerkittävänä, sen omistajuudenkin pitäisi olla eri tavoin valtionbudjetissa huomioitu. Kyse on ennen kaikkea omistajuudesta ja valtionpysyvän avustuksen nostamisesta noin kaksinkertaiseksi. Myöslähikuntien rooli oopperan omistamisessa olisi arvioitava uudelleen,koska ne hyötyvät oopperan matkailijatulosta, mutta eivät osallistuoopperan tuotannon kasvaviin kustannuksiin.Toinen omistajuuteen kietoutuva kysymys liittyy oopperan yhdistysmuotoon.Yhdistysmalli on hankala riskien ottamiseen ja investointientekemiseen. Hallituksen vastuut ovat mallissa väärin mitoitetut jatoiminnan kehittämisen kannalta tärkeiden investointien tekeminen einykyisellä omistajarakenteella onnistu. Siksi Hultinin mukaan tapahtumaon kulminaatiopisteessä, jossa sen asema kansallisessa kentässä,sen rahoitus ja omistajuus olisi määriteltävä uudelleen.Juhlien verkosto ja toimijoiden väliset suhteetOopperan ympärivuotisella organisaatiolla on ainakin kolmenlaisiasuhteita erilaisiin oopperaan liittyviin toimijoihin. Ensinnäkin on orgaanisia,oopperan tuotantoon ja markkinointiin kiinteästi liittyviäostettavia palveluja ja työsuoritteita. Nämä suhteet perustuvat sopimuksiin.Toisaalta on oopperakokemuksen mahdollistavia, asiakkaankokemaan oopperaelämykseen liittyviä palveluja, joita oopperaorganisaatioei omista ja joihin haastateltava kuvaa suhdetta "symbioottiseksi".Kolmanneksi on toimijoita, jotka liittyvät oopperan yhteiskunnalliseentehtävään, jota haastateltava kuvaa sanalla "missio".19


Ensimmäiseen ryhmään kuuluu tekniseen tuotantoon liittyviä toimijoita,jotka voitaisiin laskea myös osaksi oopperaorganisaation omaa,tilapäistä organisaatiota, mutta jotka haastateltava nimesi omiksitoimijoikseen. Merkittävin näistä toimijoista lienee paikallinen ammattioppilaitos,jonka rooli esimerkiksi lavasteiden valmistamisessa onmuuttunut erittäin tärkeäksi. Lavasteiden tekemisestä on sovittuoppilaitoksen kanssa ja oopperan lavasteista vastaavan henkilöntyöpiste on fyysisesti oppilaitoksen tiloissa. Talvella 2009 tehtiin ensimmäisenkerran lavasteet ammattioppilaitoksella. Vielä 90-luvullaoopperalla oli useita kokoaikaisia ja ympärivuotisia henkilöitä teknisissätehtävissä, vaikka joka vuosi ei tehty uusia oopperoita. Suuntaon ollut kohti kevyempää pysyvää organisaatiota. Oppilaitoksenkanssa tehtävässä yhteistyössä vaihdetaan rahaa, asiantuntemusta jatyötä. Oppilaitosten opiskelijat ovat myös palkallisen tilapäisen työvoimanreserviä, joita käytetään teknisen tuotannon tuotantohuipuissakeväällä ja kesällä. Edelleen teknistä henkilökuntaa kiinnitetäänproduktiokohtaisesti jokaiseen tuotantoon. Muutos on kuitenkin teknisessätuotannossa selkeä: kiinteä organisaatio kevenee ja palvelujaostetaan ulkoa, myös oppilaitoksilta. Vastaavaa, tiivistynyttä oppilaitossuhdettaon odotettavissa lavastetuotannon lisäksi myös puvustamonkohdalla.Symbioottisia palveluja ovat esimerkiksi ravintolat, hotellit ja risteilyt.Koska oopperajuhlille tulijoista 95 % on ulkopaikkakuntalaisia, onmatkustamiseen ja matkailuun liittyvät elementit koko oopperakokemuksessatärkeitä. Noin 77 % oopperavieraista syö oopperamatkallaanja 50 % majoittuu jossakin maksullisessa majoituksessa. Yhteensäoopperavieraiden suora matkailutulo arvioitiin vuonna 2009olleen Savonlinnan seudulle noin 4,6 miljoonaa euroa (Mikkonen &Pasanen 2009). Kun arvioon suorasta matkailutulosta lisätään oopperanhenkilökunnan oma kuluttaminen sesonkiaikana ja oopperantekemät ostot, on summa huomattavasti suurempi. SOJ:n oman arvionmukaan oopperavieraiden jättämä rahamäärä seudulle on suoraanmatkailutuloon verrattuna moninkertainen. SOJ:n näkökulmasta oopperaon magneetti, joka tuo matkailijat seudulle. Tähän liittyy oopperanpyrkimys päästä osaksi myös tämän palveluja tuottavan klusterinliikevaihtoon. Symbioottinen suhde on muuttamassa luonnettaan.Ooppera itse aikoo ryhtyä tuotteistamaan ja myymään omistamiensaasiakkaiden elämyksiä, jolloin symbioottisista palvelutarjoajista ontulossa enemmän sopimustyyppisiä alihankkijoita ja oopperasta tuleekilpailija matkailutoimistomarkkinoille. Ooppera ei enää tyydy lippujenmyyntiin vaan se tuotteistaa ja myy oopperaan liittyviä erilaisia palveluja.Tätä varten ooppera ottaa käyttöön asiakkuussuhteiden hallintajärjestelmän(CRM). Tällä alueella SOJ on tavallaan toimii päinvastoinkuin teknisessä tuotannossa: myynnin ja markkinoinnin ulkoistamisensijaan SOJ pyrkii ottamaan tällä alueella vahvemman roolin.ToimijaSavonlinnan ammattiinstituuttiOpeArt - Savonlinnan OKLPalvelujen tuottajat (ravintolat,hotellit, risteilyt,matkanjärjestäjät, matkailupalvelu,golf yms.)Mainostoimistot, viestintätoimistot,agentit yms.FunktioLavastamo - lavasteidentekemistä. Kausityövoimaateknisiin tehtäviinTaidekasvatus - opettajienkouluttamista oopperanja teatterin soveltajiksiomassa työssään.Tuottaa sellaisia palveluja,joita oopperaantulevat tarvitsevatTuottaa organisaationtarvitsemia palvelujaTaulukko 2: Toimijoiden funktiot ja suhteen luonneSuhteen luonneja kestoSopimus (orgaaninen,tilapäinen)UUSIYhteiskuntasuhde(missionaarinensuhde)UUSIRiippuvuussuhde(symbioottinen)MUUTTUMASSASopimus (orgaaninen)JATKUNUTPITKÄÄN20


Kolmatta haastattelussa mainittua suhdetyyppiä voisi kutsua missionääriseksi.Tässä osapuolena on Savonlinnan opettajainkoulutuslaitos,jonka kanssa tehdään taidekasvatukseen liittyvää yhteistyötä.Kolmasosa aloittavista luokanopettajaopiskelijoista osallistuu OpeArt -koulutukseen, jossa opiskelijat perehtyvät oopperan tekemiseen jasoveltavat oppia omassa ammatissaan. Kyse on pitkän aikavälin toiminnasta,jossa kohotetaan paikallisen oppilaitoksen asemaa, otetaankantaa lasten taidekasvatukseen ja kasvatetaan ympäri Suomea uutta,oopperaa tuntevaa ja siihen myönteisesti suhtautuvaa asiakaskuntaa.Miten oopperatapahtumien kenttä rakentuu?Suomessa on kaksi merkittävää ammattimaisesti toimivaa oopperaa:Kansallisooppera ja Savonlinnan Oopperajuhlat. Muut toimijat ovatmaakunnallisia ja puoliammattimaisia. Kansallisoopperaan verrattunaSavonlinnan oopperajuhlilla on hyvin erilainen rooli. Savonlinnanoopperajuhlien näkemyksen mukaan Savonlinnassa on kansainvälisentason oopperafestivaalit, Helsingissä taas toimii kansallisen tasonoopperalaitos, jolla on laaja tehtäväkenttä. Yhteistyötä tehdään suhteellisenvähän kansallisten toimijoiden kesken ainakin toistaiseksi.Molemmille on kuitenkin yhteinen missio yhteisen taidemuodon puolestataistelemisessa. Hyvin erilaiset omistus- ja rahoituspohjat hankaloittavatrakentavaa yhteistyötä.Euroopassa on noin 200 oopperafestivaalia. Savonlinnan oopperafestivaalierottuu muista juhlista mm. siinä suhteessa, että festivaalitapahtuu kaukana suurista asutuskeskuksista. 95 % vieraista tuleeseutukunnan ulkopuolelta. Siksi oopperajuhlien rakenne perustuu ns.repertuaarimalliin, jossa yhden viikon aikana esitetään monia erioopperoita. Näin oopperavieras voi halutessaan yhden matkan aikanakokea useampia esityksiä.Oopperajuhlien vahvuudet perustuvat korkeaan taiteellisen tasoon,etenkin orkesterin ja kuoron laatuun. Toinen vahvuus on esityspaikanerinomainen akustiikka ja kolmas on sijainti keskellä puhtaita vesiä.Näillä vahvuuksilla SOJ sijoittuu oopperafestivaalivertailuissakansainväliselle huipulle.2.2 Pikseli Ähky/ PixelAche 2009Leena BjörkqvistPikseliähky/Pixelache on vuodesta 2002 lähtien järjestetty jokavuotinenelektronisen taiteen ja alakulttuurien festivaali sekä sen ympärillerakentunut kansainvälinen verkosto. Tässä esittelyssä keskitytäänPikseliähky festivaaliin Helsingissä 2.-5.4.2009.Ensimmäinen Pikseliähky lähti liikkeelle Katastro.fimediataidekollektiivinkeskusteluista ja toteutettiin "audiovisuaalinenlaboratorio" otsikon alla. Laboratorio on sopiva luonnehdinta vielätänäänkin, sillä Pikseliähky on tekijöiden tapahtuma, jossa on ollutmukana taitelijoita, videojukkia, insinöörejä, designereita, tutkijoita,aktivisteja ja arkkitehteja. (Tarkka 2005, Huuskonen 2009)Pikseliähky on Suomen vanhimpia ja vakiintuneimpia mediataiteentapahtumia. Askon Mäkelän tekemän mediataiteen selvityksen mukaantulevaisuuden toiveena olisi että Pikseliähkystä tulisi vahvempifestivaali mediataiteen ja koko elektronisen taiteen kentällä (Mäkelä2005). Yhtenä merkkinä Pikseliähkyn vahvistuneesta roolista voitaisiinpitää pitkäaikainen organisaattorin Juha Huuskosen saamaaAVEK -palkintoa lokakuussa 2009. Tämä 15 000€ arvoinen palkintoannetaan monipuolisesta työstä mediataiteen hyväksi.21


Pikseliähky festivaalin erityispiirteisiin kuuluu,ettei se ainoastaan esittele valmiita teoksia,vaan osallistuu myös niiden tuotantoon. Tapahtumakoostuu yhteistyönä tuotetuista projekteista,jotka sijoittuvat taiteen ja teknologianvälimaastoon.Pikseliähky budjetti on alun parista sadasta eurosta kasvanut 76 00022


euroon. Vuonna 2006 Pikseliähky pääsi festivaalien julkisen tuenpiiriin ja 2008 mukaan tuli Helsingin kaupungin kehitystuki. Tärkeimmätjulkisen tuen antajat ovat Opetusministeriö, Helsingin kaupunki,Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus, AVEK, Taiteen keskustoimikuntaja Ulkoasiainministeriö. Julkinen tuki kattaa yli puolet tapahtumanmenoista, toinen puolikas katetaan yhteistyökumppaneiden,säätiöiden ja sponsoreiden tuesta. Lipputulot ovat noin pariprosenttia. (Aubret 3.12.2009, Pikseliähkyportfolio 2009)Pikseliähkyn organisaatiooman kiinnostuksensa mukaan. Yleisömäärät ovat selvästi nousemassa,sillä vuonna 2008 kävijöitä oli reilu 3 000 ja 2009 päästiin yli12 000 kävijään. Suurin yleisölisäys oli näyttelyissä, joita oli Kiasmalisäksi MUU galleriassa, Myymälä 2:ssa, sekä lasipalatsissa.Elektronisen taiteen ollessa kyseessä myös virtuaalinen yleisö ontärkeä. Vuoden 2009 online videodokumentaation katsoi 12 600 ihmistä.Tämän lisäksi heinäkuusta 2008 kesäkuuhun 2009 Pikseliähkynkansainvälisen verkoston Internet sivuilla kävi 110 000 yksittäistäkävijää.Pikseliähky festivaalin erityispiirteisiin kuuluu, ettei se ainoastaanesittele valmiita teoksia, vaan osallistuu myös niiden tuotantoon.Tapahtuma koostuu yhteistyönä tuotetuista projekteista, jotka sijoittuvattaiteen ja teknologian välimaastoon.Pikseliähky festivaalin takana on yleishyödyllinen järjestö Piknik Frequency.Tuotanto-organisaation koostuu 10-15 henkilöstä, joidenlisäksi jokaisella ohjelmaosiolla on oma vastuuhenkilö. Tämän lisäksimukana on aina suuri joukko vapaaehtoisia ja harjoittelijoita, joitailman festivaali ei olisi mahdollinen. Vuonna 2009 organisaatiossa olinoin 20 vapaaehtoista, joista suurin osa oli alaa jollakin tavoin opiskelevia.Kenen tapahtuma?Pikseliähky Helsingissä on tällä hetkellä pääsääntöisesti Kiasma teatterissatapahtuva ammattilaistapahtuma, johon osallistuu aktiivisestinoin 200 henkilöä. Puolet osallistujista ovat ulkomaisia kutsuvieraita.Tämän lisäksi on joukko asian harrastajia, jotka osallistuvat festivaalineri osioihin; näyttelyihin, seminaareihin, luentoihin, klubeihin23


Festivaalin verkosto ja toimijoiden väliset suhteetTärkein yhteistyökumppani on Kiasmateatteri, jonka tilat ja henkilökuntaovat festivaalin käytössä. Festivaali keskittyy Kiasman tiloihin,mutta osa näyttelyistä ja työpajoista pidetään Myymälä 2:ssa, MUUgalleriassa ja Lasipalatsissa. Klubit järjestettiin Dubrovnikin ja Voimalantiloissa.Pikseliähkyn yhteistyökumppanit voi jakaa yliopistoihin, joiden opiskelijatyötmukana, osatoteuttajiin ja niiden sponsoreihin sekä taloudellisiintukijoihin, jotka jakaantuvat julkisiin rahoittajiin sekä kulttuuri-instituutioihin,säätiöihin ja lähetystöihin. (Pikseliähky portfolio2009) Vuoden 2009 festivaalin uutena yhteistyökumppanina on AV -Arkki, jonka View -tapahtuma esitetään osana Pikseliähkyä. (Huuskonen8.10.2009)Toimijoiden välisestä yhteistyöstä Huuskonen painotti ruohonjuuritasonmonimuotoisia toimijoita joiden toimintakulttuuri on samanlainenkuin Pikseliähkyssä. Esimerkkinä hän mainitsi Megapolis, Dodo (suomalainenympäristöjärjestö), Myymälä 2. Tekemisen tapa ja toimintakulttuurion samat, vaikka sisällöt on erilaisia. Heidän kanssaanlöytyy yhteisiä linkkejä paljon helpommin kuin monen mediataiteentoimijan kanssa. (Huuskonen 8.10.2009)Miten mediataidetapahtumien kenttä rakentuuMediataiteen kenttä on hyvin kansainvälinen ja Pikseliähky on omaltaosaltaan ollut mukana luomassa kansainvälistä verkostoa. Suomessa1980-luvuilla perustetut MUU ry. ja AV-arkki edustavat isoimpia organisaatioitaja ovat Huuskosen mukaan organisaatioina aivan erimaailmasta kuin Pikseliähky.Mediataiteen organisaatiot tapaavat tällä hetkellä säännöllisesti jayrittävät löytää keskusteluyhteyden. Mediataide on muuttunut paljon10 viime vuoden aikana. Tärkeää ovat yhä poikkitieteellinen -taiteellinen yhteistyö. Yhteiskuntakriittistä keskustelua yksityisen jajulkisen rajapinnoista sekä valtarakenteista. Yhteistä on myös kiinnostuskoulutukseen, uusiin työkaluihin ja näiden välineiden tuomatuudet työskentelytavat. Mutta vaikka sisällölliset kysymykset ovatyhteisiä MUU ry: läisten kanssa, kokevat "Pikseliähkyläiset" vaikeaksilöytää sopivia yhteistyömuotojaMediataiteen kansainvälisellä kentällä on viime vuosina perustettumonia uusia festivaaleja, erityisesti Keski-Euroopassa ja Englannissa.Suomessa uusia tulijoita ovat Tampereella manSEDANse ja Tallinnassaon Plektrum- Festival of Visual Sound, Turussa Sumuresidenssiohjelma.Pixelache Helsinki koordinoi kansainvälistä Pixelache Network, jokaon epävirallinen mediataiteen verkosto ja tärkeä informaatiokanavaeri Pixelache-festivaalien välillä. Tällä hetkellä verkostoon kuuluvatPixelache/ Helsinki (vuodesta 2002), Piksel / Bergen (vuodesta2003), Pixelvärk / Stockholm (vuodesta 2004), Mal au Pixel / Paris(vuodesta 2006), Pixelazo / Santa Marta, Colombia (2007), Afropixel/ Dakar, Senegal (2008), Pikslaverk / Reykjavik (2008) ja uusin PixelİST/ Istanbul (2009). Festivaalin ohjelmajohtajan, Juha Huuskosenmukaan olisi paineita kasvattaa verkostoa nopeammin, muttayksi uusi maa vuodessa on todettu toimivan hyvin.24


2.3 Madonnan konsertti Jätkänsaaressa6.8.2009Laura KarhuPoptähti Madonna konsertoi Helsingin Jätkäsaaressa 6.8.2009. Se oliMadonnan ensimmäinen esiintyminen Suomessa. Konsertti oli osaSticky & Sweet -maailmankiertuetta, johon kuului yhteensä 85 esiintymistä32 eri maassa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Amerikassa. Israelin Tel Avivin konsertin myötä kiertue ulottui hetkeksimyös Aasiaan. Noin vuoden kestänyt Sticky & Sweet Tour(23.8.2008-2.9.2009) oli Madonnan kahdeksas maailmankiertue,jonka tarkoituksena oli markkinoida artistin uusinta studioalbumiaHard Candy. Kiertueen keräämät katsojamäärät, lipunmyynti ja tulotolivat ennätyksellisen suuret; konsertteihin osallistui yhteensä yli 3,5miljoonaa katsojaa ja kiertueen tuotto oli kokonaisuudessaan noin400 miljoonaa dollaria. Billboard-lehden listauksen mukaan Sticky &Sweet Tour oli kaikkien aikojen tuottoisin sooloartistin kiertue. Kaikistakiertueista Sticky & Sweet Tour sijoittui toiseksi Rolling Stonesin ABigger Bang -kiertueen (2005-2007, tuotto noin 550 milj. dollaria)jälkeen.Sticky & Sweet Tour oli ensimmäinen kiertue, joka kuului Madonnanja konserttipromoottori Live Nationin tekemään sopimukseen. Vuonna2007 solmitun kymmenvuotisen sopimuksen mukaan Live Nationsai oikeuden jaella kolme Madonnan albumia, markkinoida konserttikiertueitaja lisenssin Madonnan nimeen. 120 miljoonan dollarin (87miljoonan euron) arvoisen sopimuksen myötä Madonnasta tuli yrityksenuuden Live Nation Artists -alaosaston ensimmäinen artisti.Madonnan Suomen-konsertti kuului Sticky & Sweet -kiertueen toiseenosaan, joka päätettiin järjestää varsinaisen maailmankierroksenpäätyttyä vuoden 2008 lopulla. Toisessa vaiheessa kiertue keskittyierityisesti maihin ja kaupunkeihin, joissa Madonna ei ollut konsertoinutpitkään aikaan tai joissa artisti ei ollut esiintynyt aikaisemminlainkaan.Helsingin Jätkäsaaren konserttia seurasi noin 85 000 maksanuttakatsojaa. Se oli yleisömäärältään suurin Suomessa järjestetty yksittäisenartistin konsertti. Aikaisemmin Suomen suurimmat rockkonsertitolivat olleet Metallican konsertti vuonna 2009 (60 000 katsojaa),Michael Jacksonin konsertti vuonna 1997 (54 500 katsojaa) ja RollingStonesin esiintyminen vuonna 1995 (53 500 katsojaa). Madonnankonsertintulot olivat ennätyksellisen suuret; Ilta-Sanomien mukaankonsertin tuotto oli 9,3 miljoonaa euroa.Live Nation Finland tuotanto-organisaationaSuomessa Madonnan konsertin järjestämisestä vastasi Live NationFinland. Live Nation Finland oli toteuttamassa myös Madonnan Tallinnan-konserttiayhteistuotantona virolaisen BDG Music -yhtiön kanssa.Kahteen konserttiin osallistui yhteensä 155 000 katsojaa. LiveNation Finland on osa kansainvälistä Live Nation -yhtiötä, joka onmaailman suurin konsertti- ja tapahtumajärjestäjä. Vuonna 2007 sejärjesti yli 25 000 tapahtumaa ympäri maailman ja vuonna 2008 konserttilippujamyytiin noin 50 miljoonaa. Yrityksen pääkonttori sijaitseeBeverly Hillsissä Kaliforniassa.Live Nation Finland tunnettiin aiemmin nimellä Welldone Agency &Promotion, joka perustettiin vuonna 1990. Vuonna 2000 Welldonesiirtyi ruotsalaisen Ema Telstarin omistukseen, jonka taas omistaaLive Nation. Live Nation -nimi otettiin käyttöön kaikissa yhtiön pohjoismaisissatytäryrityksissä vuonna 2008 ja yritysnimistä WelldoneAgency & Promotion, Ema Telstar, Motor, Gunnar Eide Concerts jaDKB Motor luovuttiin. Live Nation Finland on Suomen suurin konserttipromoottorija ohjelmatoimisto sekä johtava ulkomaisten esiintyjienmaahantuoja (Madonnan lisäksi mm. Metallica, Rolling Stones, BruceSpringsteen, Tina Turner, Michael Jackson, U2, Elton John, LucianoPavarotti, Red Hot Chili Peppers, Spice Girls, Bon Jovi jne.). Vuonna2008 yrityksen liikevaihto oli noin 40 miljoonaa euroa.25


Live Nation Finland jakaantuu kotimaiseen ja kansainväliseen osastoon.Kotimaisella puolella Live Nationin edustuksessa on noin sataartistia. Lisäksi yritys toimii ravintolamaailmassa tuottamalla ravintoloitsijoilleja tapahtumajärjestäjille DJ- ja ohjelmapalveluja, vuokraamallahenkilöstöä ja tarjoamalla musiikkikonsultaatiota. Yrityksessätoimii yhteensä 51 vakituista työntekijää. Lisäksi henkilökuntaan kuuluuvaihteleva joukko määräaikaisia työntekijöitä. Kaikki työntekijätsaavat työstään korvauksen, eli vapaaehtoistyövoimaa ei käytetä.Live Nation Finlandin markkinointipäällikkö Ritva Väänänen on työskennellytyrityksessä 11 vuoden ajan. Hänen tehtävänään on markkinointi-ja tiedotusosaston johtaminen yrityksen kansainvälisellä osastolla.Tuotantoverkosto ja toimijoiden väliset suhteetKansainvälisten artistien konserttien toteuttamiseen osallistuu vaihtelevamäärä Live Nationin työntekijöitä. Tuotannossa on yhtä aikaakymmeniä eri tapahtumia, joihin kukin työntekijä osallistuu tarpeenmukaan tuotantoprosessin eri vaiheissa. Väänäsen mukaan jokainentyöntekijä on kuin jonglööri, jonka on huomioitava jatkuvasti montapalloa, jotka ovat ilmassa yhtä aikaa. Jokaisessa tuotannossa noudatetaankuitenkin samanlaista työnjakoa, joka perustuu neljän eri yksikönyhtäaikaiseen toimintaan: promoottorit, tuotanto, markkinointija tiedotus ja talous. Tuotantoprosessi lähtee liikkeelle siten, ettäpromoottori etsii artistin ja tarjoaa tälle keikkasopimusta. Sopimuksenvarmistumisvaiheessa promoottori antaa varoituksen tuotantoryhmällesekä markkinointi- ja tiedotusosastolle ja talousyksikölle, jotkaaloittavat tapahtuman järjestelyt. Tuotanto varmistaa keikkapaikan jamarkkinointi- ja tiedotusryhmä ottaa selvää sopivista tiedotus- jamarkkinointikanavista. Kun sopimus on lopullisesti varmistunut, päätetäänkeikan julkaisemisesta ja lippujen myyntiaikataulusta. Tuotantohuolehtii esityspaikan tekniikasta ja käytännön järjestelyistä niinettä konsertti sujuu mutkattomasti ja turvallisesti. Talousosasto seuraakonsertin tuloja ja menoja. Koko prosessin ajan promoottorit,tuotanto, markkinointi ja tiedotus ja talous toimivat tiiviisti yhdessä,jotta tapahtuma olisi mahdollisimman toimiva sekä esiintyvän artistinettä keikkayleisön näkökulmasta.Tuotantoprosessin pituus vaihtelee tapahtuman suuruuden mukaan.Myytyjen lippujen määrä on tapahtumasta riippuen noin 300 -85 000. Helsingissä esimerkiksi Olympiastadionin konsertteja valmistellaannoin vuoden ajan, Hartwall Areenan keikkoja noin 6 kuukauttaja Jäähallin tapahtumia noin 3-6 kuukautta. Lisäksi Live Nation järjestääpienempiä klubikeikkoja, joiden toteuttamiseen varataan aikaanoin 2 kuukautta.Live Nationin työntekijöiden lisäksi konserttien järjestämiseen osallistuuvaihteleva määrä alihankkijoita. Tapahtumien tekniikka, turvallisuuspalvelutja lipunmyynti toteutetaan ostopalveluina. Live Nationillaon käytössään vakiintunut alihankkijoiden verkosto, jonka kauttatilataan palveluja tarpeen mukaan. Alihankkijoiden tehtävä on täydentääyrityksen omaa henkilökuntaa.Live Nation Finlandin kansainvälisellä puolella toiminnan perustanaon yksittäisten konserttien ketjutus. Tämä tarkoittaa sitä, että artistiteivät tule yksittäiselle pistokeikalle Suomeen, vaan konsertit ovat osalaajempaa kiertuetta eri maissa. Venäjän ja Baltian avauduttua Suomija muut pohjoisen ja itäisen Euroopan maat ovat pystyneet liittoutumaanyhtenäiseksi keikka-alueeksi, jota pystytään tarjoamaan artisteilleyhtenä kokonaisuutena. Näin alueen painoarvoa on pystyttynostamaan ja Pohjois- ja Itä-Euroopan mailla on nyt mahdollisuuskilpailla Keski-Eurooppaan keskittyneiden suurkaupunkien kanssa.Live Nation Finlandille Venäjän ja Baltian avautuminen on tarkoittanutsekä uusia alihankintasuhteita että pidempiaikaista yhteistyötäpaikallisten toimijoiden kanssa. Väänäsen mukaan konserttien ketjutuson tärkein syy siihen, miksi Welldonesta tuli osa kansainvälistäLive Nationia. Suomi ei ole enää pussin perällä, vaan osa järkevääreititystä artisteille.Väänänen kertoo, että Live Nationin konsertit järjestetään ensisijaisestiyleisöä varten. Yleisö on tärkein toimintamotiivi ja palkinto tehdystätyöstä. Erilaisia tapahtumia markkinoidaan kohdistetusti eri26


yleisöille. Isojen konserttien kohdalla tärkein tiedotuskanava on televisio,jonka kautta voidaan parhaiten tavoittaa kokonaisvaltaisenelämyksen tunnelma liikkuvan kuvan ja äänen avulla. Näin ihmisetsaadaan tehokkaimmin houkuteltua paikalle tapahtumiin. Tiedotus- jamarkkinointitavat ovat kuitenkin aina riippuvaisia kunkin tapahtumanbudjetista. Käytössä olevat resurssit asettavat rajat keinoille, joillakohdeyleisöä tavoitellaan. Väänänen huomauttaa, että internet onmuuttanut ihmisten suhtautumista erilaisiin musiikkityyleihin ja tapahtumiin.Kulttuurin kuluttajat ovat avarakatseisempia ja ennakkoluulottomampiakuin aikaisemmin. Siksi Live Nationin tiedotus ei perustuenää kapeaan kohderyhmäajatteluun, vaan tapahtumia pyritäänmarkkinoimaan yhä laajemmille yleisöryhmille.Live Nationin talous perustuu kokonaan tapahtumien lipunmyyntiin eliyrityksellä ei ole muita rahoituslähteitä. Toiminta riippuu yleisön halustaja kyvystä ostaa lippuja ja osallistua konsertteihin. Viimeaikainentaloudellinen taantuma ei Väänäsen mukaan ole vaikuttanutratkaisevasti Live Nationin toimintaan. Yritys on selvinnyt hyvin myöskilpailussa ihmisten vapaa-ajasta. Väänänen arvelee, että elämäänkaivataan huippuhetkiä taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Eläväviihde ei ole korvattavissa.Live Nationissa työskentely perustuu kansainväliseen toimijaverkostoon.Myös Suomen konttorissa työntekijöiden arkikieli on englantisekä kansainvälisellä että kotimaisella osastolla. Työntekijät tulevateri maista, ja vastaavasti Suomesta on siirtynyt ihmisiä työskentelemäänLive Nationin muihin toimipaikkoihin ulkomaille. Monipuolinenkielitaito on työntekijöille välttämätön. Viihdealan kieli on eglanti, jalaajemmin konsertti- ja teatterimaailmassa tarvitaan myös muitakieliä. Live Nationissa konserttien järjestäminen on kansainvälistäliiketoimintaa. Kotimainen toimintakenttä on erottamaton osa kansainvälistätoimintakenttää.Madonnan konsertti vertaansa vaillaMadonnan konsertti oli harvinainen ja ainutlaatuinen tapahtuma LiveNation Finlandin historiassa. Megakonsertin järjestämiseen osallistuipoikkeuksellisen paljon ihmisiä tapahtumapaikalla ja lähiympäristössä.Konserttipäivänä alueelle oli palkattu tuhansia työntekijöitä. Madonnallaoli mukanaan myös 250 hengen oma työntekijäjoukko. Konserttiyleisöävarten Live Nation oli luonut nettisivut, joille oli koottukäytännön tietoa tapahtumapaikasta, aikatauluista ja alueen palveluista.Madonnan konsertti järjestettiin poikkeuksellisesti ulkotilassa. Tämävaati erityisjärjestelyjä ja huomattavan tiivistä yhteistyötä kaupunginviranomaisten kanssa. Tapahtumapaikalla turvallisuudesta ja siisteydestävastasi tapahtuman järjestäjä, mutta alueen ulkopuolella konserttityöllisti myös merkittävän määrän kaupungin työntekijöitä.Poliisilaitos, liikennelaitos ja satamalaitos huolehtivat kukin osaltaantapahtuman toimivuudesta ja turvallisuudesta. Laajalle alueelle ulottunutkonsertti vaati yhteishenkeä koko kaupungissa ja lähialueilla.Mukana oli myös valtakunnallisia toimijoita kuten VR, joka huomioitapahtuman lisäämällä junavuoroja konsertin aikana. Lisäksi sanomalehdet(Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat) osallistuivat tapahtumaanjulkaisemalla aktiivisesti kirjoituksia ja mm. oppaita, joissa tiedotettiinkonserttiyleisöä tapahtuman järjestelyistä ja käytännöistä.27


uskoo, että tapahtumat yleensäkin luovat ja pitävät yllä positiivistailmapiiriä, mikä on tärkeää myös taloudellisesti.2.4 Kaustinen Folk Music FestivalJuha Iso-AhoKaustinen Folk Music Festival järjestetään keskipohjanmaalaisessaKaustisen kunnassa. Kaustisella on 4 313 asukasta (1.1.2009) ja sesijaitsee 45 km Kokkolasta sisämaahan päin. Kunta on tunnettu vahvastapelimanni- ja kansanlääkintäperinteestään.Kaustinen Folk Music Festival on aloittanut toimintansa vuonna 1968.Se on pohjoismaiden vanhin ja suurin kansanmusiikkitapahtuma.Festivaalin juuret ovat kaustislaisessa pelimanniperinteessä, mutta joensimmäisestä tapahtumasta alkaen mukana on ollut myös muunSuomen ja muiden maiden musiikkikulttuurien esittelyjä.Paikalliset yrittäjät osallistuivat Madonnan konserttiin tarjoamallaerilaisia palveluita keikkayleisölle ja esiintyjille. Helsingin keskustanhotellit ja majoituspaikat olivat konserttiyönä täyteen varattuja. Ravintolattarjosivat Madonna-menuja ja alennuksia pääsylipuilla, elintarvikeliikkeethuomioivat konserttivieraat poikkeuksellisilla aukioloajoilla.Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Eero Holstila (Moisio2009, A11) arvioi, että konsertti lisäsi Helsingin yritysten liikevaihtoa1-2 miljoonaa euroa. Konsertista koituneista menoista huolimattakaupunki ja kaupunkilaiset hyötyivät tapahtumasta. Ennen kaikkeakonsertti oli merkityksellinen kaupungin imagolle; elinkeinojohtajanTapahtuma syntyi ensimmäisen folkbuumin jälkiaalloissa, jotka saivatyhden ja kenties näkyvimmän suomalaisen ilmentymänsä kaustislaisenpelimannimusiikin noustua valtakunnalliseen suosioon. Toinenfolk/maailmanmusiikkibuumi1990-luvun alussa kansainvälisti Kaustisentapahtumaa, ja samalla, Sibelius-Akatemian kansanmusiikkikoulutuksenmyötä, alkoi nousta esiin myös suomalaisten ammattikansanmuusikoidenensimmäinen sukupolvi. Nykyisellään Kaustinen FolkMusic Festivalia voidaan pitää yhtä hyvin kansanmusiikkitapahtumanakuin maailmanmusiikkitapahtumana. Samalla se on myös merkittäväkansantanssitapahtuma.Ensimmäisillä Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla heinäkuussa 1968 käviodotetun 3 000 katsojan sijaan 20 000 kävijää. Vuonna 1969 määräkaksinkertaistui, vuonna 1970 kävijöitä oli 51 000, seuraavana vuonna65 000 ja vuonna 1972 jo 80 000 (Valkonen Markku ja Kaija, Yhtäjuhlaa, Finland Festivals, s. 100 - 104). Kaustinen Folk Music Festiva-28


lin kokonaiskävijämäärä on noin vuodesta 1995 vakiintunut 100 000kävijän tietämille. Viime vuosien tilastoidut kokonaiskävijämäärätovat seuraavat: vuonna 2006: 87.000, vuonna 2007: 128.000, vuonna2008: 117.000, vuonna 2009: 97.000.Kävijämäärän laskentaperusteena käytetään päivittäisten myytyjenaluelippujen ja iltalippujen määrää kerrottuna kertoimella, joka määrittyyaluelipulla/iltalipulla keskimäärin seurattujen tilaisuuksien määränmukaan. Lisäksi Kaustisella myydään erillislippuja yksittäisiinKaustinen-salin konsertteihin. Nämä lasketaan tilastoihin erikseen.Myytyjen lippujen määrä vuonna 2009 oli 32 000.Kaustinen Folk Music Festivalin liikevaihto on 2000-luvulla ollut noin1,5 miljoonaa euroa. Vuodelle 2010 ennakoidaan noin 20 - 30 %laskua budjettiin. Kuluja pyritään karsimaan merkittävästi tapahtumanvelkaantuneen talouden korjaamiseksi. Marraskuussa 2009 tapahtumasai Kaustisen kunnanvaltuuston 950.000 euron takauksentaloustilanteen vakauttamiseksi otetulle lainalle, jonka laina-aika onkymmenen vuotta.Suurin osa lähes miljoonan euron alijäämästä syntyi ohjelmajohtajaJyrki Heiskasen (haastattelu 4.11.2009) mukaan raskaasti tappiollisinavuosina 2007 ja 2008. Vuonna 2009 päästiin jälleen lievästi plusmerkkiseentulokseen.Festivaalin tulot jakautuvat seuraavasti: lipputulot 80 %, julkinen tuki10 % (valtio 8 %, kunta 2 %) ja muut tulot 10 %. Menoista 30 %kuluu ohjelmaan, vajaat 30 % tekniseen tuotantoon, 30 % markkinointiinja 10 % hallintoon.Kaustinen Folk Music Festivalin organisaatioKaustisen Music Festivalin taustaorganisaationa on Kaustisen Kansanmusiikkisäätiö,jonka alla toimivat Kaustinen Folk Music Festival,Kansanmusiikki-instituutti ja kansanmusiikkiyhtye Tallari.Kansanmusiikkisäätiö on vuokralaisena vuonna 1997 valmistuneessaKansantaiteenkeskuksessa. Kaustisen kunta omistaa yli 80 prosenttiatilat omistavan Kansantaiteenkeskus Oy:n osakkeista. KansantaiteenkeskusOy omistaa itse kiinteistön ja vuokraa sitä Kansanmusiikkisäätiölle,joka vastaa keskuksen monien kulttuuriyksiköiden toiminnasta.Mosala Oy hoitaa ravintola- ja muuta liiketoimintaa. Vakinaisia työntekijöitäeri yksiköissä on ollut enimmillään 20.Ainoa ympärivuotisesti vain festivaalilla työskentelevä palkattu henkilöon ohjelmajohtaja. Vuoden mittaan, festivaalin lähestyessä palkataanmuita henkilöitä, kuten tuotantopäällikkö, joka työskenteleefestivaalin palveluksessa tavallisesti noin puoli vuotta, sekä tiedottaja.Myös muista Kansanmusiikkisäätiön yhteydessä toimivista organisaatioistasaadaan apua, lähinnä tapahtuman sisällön tuottamiseen.Ohjelmajohtajan apuna toimii 7 - 8 - jäseninen ohjelmatoimikunta,joka tapaa 3 - 4 kertaa vuodessa. Ohjelmatoimikunta käsittelee lähinnäsuurempia linjauksia. Kaustislaisen ohjelmiston osalta ohjelmanvalmistelee Paikallisperinteen toimikunta, jossa on noin 12 jäsentä.Ohjelmajohtajan vastuulla on kokonaan muun kuin kaustislaisen harrastajapelimannimusiikin,kotimaisen ammattikansanmusiikin ja muunkotimaisen musiikin sekä ulkomaisen ohjelmiston tuotanto ensimmäisistäneuvotteluista siihen asti, kun esiintyjä nousee lavalle.Ohjelmajohtajan budjettivastuu kattaa kaikki välittömästi esiintyjästäjohtuvat kulut, kuten palkkiot, matkat, majoituksen ja ruokailut sekäkonserttien juontajat ja ulkomaisten esiintyjien oppaat. Tulopuolellaohjelmajohtajan vastuulla on konserttien radioon ja televisioon myymisestäsatavat tulot. Ohjelmabudjetti on noin neljäsosa koko festivaalinbudjetista.Uusien rahoitusjärjestelyiden myötä Kansanmusiikkisäätiön organisaatiorakenteessaon menossa muutosprosessi, jossa säätiön hallitustasupistetaan noin kolmijäseniseksi. Samalla mukaan halutaan vahvatalouden asiantuntemus. Operatiivinen vastuu siirretään ammatillisestijohdetuille työryhmille, joilla on omat vastuualueet.29


esiintyjiä. Nyttemmin tapahtumasta on kasvanut myös ammattikansanmuusikoidenja koko kansanmusiikkialan kotimainen päätapahtuma,joka on osa kansainvälistä maailmanmusiikkitapahtumien joukkoa.Kaustinen Folk Music Festivalin arvot pohjautuvat tapahtuman verkkosivujen(www.kaustinen.net) mukaan pitkän perinteen kunnioittamiseen.Samaan aikaan Kaustinen haluaa olla edelläkävijä kotimaisessakansanmusiikissa ja kansantanssissa, luomalla uutta ja ottamallaennakkoluulottomasti uusia ideoita vastaan.Festivaali ilmoittaa olevansa perhetapahtuma, jossa luodaan vapaafoorumi kaikille kansanmusiikin ja kansantanssin harrastajille. Pelimannienkunnioittaminen onkin yksi tapahtuman perusarvoista. Pelimannitmyös toimivat hyvän tunnelman ja sitä kautta vieraitten viihtyvyydenperustana. Pyrkimyksenä on luoda festivaali, joka on vierailleenkaikilla tasoilla kiinnostava ja samalla takaa järjestäjille edellytyksetjatkaa menestyksekästä festivaalien järjestämistä tulevaisuudessakin.Heiskasen mukaan talousongelmien akuutin selvittämisen ohella ontulevaisuudessa kyettävä reagoimaan suomalaisenkin yhteiskunnanmonikulttuuristumiseen, joka edellyttää verkostoitumista maahanmuuttajayhteisöjäedustavien tahojen kanssa. Toinen haaste on pahenevissakustannuspaineissakin säilyttää tapahtuman saavutettavuustavallisen kansalaisen näkökulmasta (lippujen hinnat vs. yhteiskunnassalaajeneva taloudellinen ahdinko, "kurjistuminen").Kenen tapahtuma?Alun perin Kaustisen kansanmusiikkijuhla (nykyisin Kaustinen FolkMusic Festival) oli ohjelmajohtaja Jyrki Heiskasen mukaan kaustislaistenja kaustislaisen kansanmusiikkiväen, toisin sanoen pelimannienoma tapahtuma, vaikka jo ensimmäisillä festivaaleilla oli ulkomaisiaFestivaali tulee Heiskasen mukaan sosiaalisena muotona säilymään,koska ihmiset hakevat yhteisöllisyyttä, live-kokemusta ja tunnelmaajatkossakin. Festivaaleille voi silti tulla toinen, rinnakkainen elämäsosiaaliseen mediaan, jossa yhteisö muodostuu virtuaalisesti verkkoon.Tämä voi jatkossa muuttaa festivaalin "omistajuuden" painopistettä.Genrepohjaisesti ohjelmistoa rakentavat tapahtumat säilyvätHeiskasen arvion mukaan tulevaisuudessakin, koska festivaalien ydintäon kokemus saman asian harrastajien muodostamasta yhteisöstä.30


Juhlien verkosto ja toimijoiden väliset suhteetOhjelmajohtaja Jyrki Heiskanen jaottelee Kaustinen Folk Music Festivalinyhteistyöverkostot kehämäisesti paikallisista kansainvälisiin.Lähiverkostona voidaan pitää muita Kansantaiteenkeskukseen sijoittuviamuita Kansanmusiikkisäätiön organisaatioita. Heiskasen näkökulmaverkostoihin on luonnollisesti ohjelmiston suunnitteluun painottuva.Paikallisesti tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Kaustisen kunta,pelimanniyhdistys ja nuorisoseura. Paikkakunnalta löytyvät tapahtumaideanalkuperäiset omistajat, joiden varaan toiminta vieläkin paljossalasketaan.Seutukunta ja maakunta ovat mukana löyhemmin. Oppilaitokset ovatkeskeisimmät lähialueen yhteistyökumppanit. Keski-Pohjanmaanamk:n kansanmusiikkipedagogikoulutus tuottaa tapahtuman lastenohjelmat ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuurituottajakoulutuksenkautta on saatu tuotannollista ja teknistä ammattitaitoa. Muunmuassa festivaalin tuotantopäällikön tausta on Seinäjoen amk:ssa.31


Valtakunnallisesti tärkeimmät verkostokumppanit ovat Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin osasto ja Suomen Kansanmusiikkiliitto.Jonkin verran tehdään yhteistyötä toisten suomalaisten festivaalien jatilaisuusjärjestäjien kanssa. Tärkeimpinä näistä Heiskanen mainitseeJyväskylän Kesän, Kihaus Folkin sekä Savoy -teatterin. Lähinnämarkkinoinnin osalta valtakunnallista yhteistyötä tehdään FinlandFestivalsin kanssa.Varsinkin verotus, mutta myös ammattimaisuuden tulo tapahtumatuotantoonja viranomaismääräysten tiukentuminen on poistanuttoimijakentästä lähes kokonaan urheiluseurat. Myös tapahtumienhallinnossa harrastelijoille (esimerkiksi taustayhdistysten johtokunnat)on yhä vähemmän tilaa ja mielekkäitä toimintamahdollisuuksia.Kansainvälisesti tärkein verkostoitumisen työväline on maailman suurinmaailmanmusiikin messutapahtuma WOMEX. Toinen, mutta vähemmänmerkittävä yhteistyötaho on kansantanssialan harrastajienjärjestö CIOFF, joka hoitaa alan ryhmien kansainvälistä vaihtoa. Ulkomaidenkulttuuriministeriöiden sekä ulkomaiden Suomessa olevienkulttuuri-instituuttien avulla hoidteaan myös jonkin verran ohjelmistoonliittyviä asioita. Ohjelmajohtajan työssä paino on kuitenkin 90%:sesti suorissa artistiyhteyksissä.Festivaalin yritysyhteistyökumppaneista tärkeimmät ovat Valio, Tapiola-ryhmä,KPO/SOK, Iskelmäradio.Heiskasen mukaan verkostomainen toimintatapa on kehittynyt viimeisten10 - 15 vuoden aikana. Tapahtuman alkuaikoina festivaaliarakennettiin paikkakunnan omin voimin. 80-luvulta alkanut tapahtumatuotannonammattimaistuminen on pakottanut rakentamaan laajempiaverkostoja. Nykyaikaisia vaatimuksia vastaavan tapahtumankaikille osa-alueille ei löydy tekijöitä Kaustisen kokoiselta paikkakunnalta.Valo- ja äänitekniikan tuottajat kilpailutetaan aika ajoin, koska hintalaatu-suhde saattaa samallakin toimittajalla vaihdella vuodesta toiseen.Nykyisin teknisissä palveluissa joudutaan myös käyttämäänuseampaa toimittajaa, koska yksittäisten toimittajien kapasiteetti eiriitä toimittamaan kaikkea tarvittavaa kalustoa varsinkaan heinäkuussa,jolloin tapahtumia on paljon. Uusia alalle tulleita toimijoita ovatesimerkiksi koulutuksen saaneet tuottajat (kuten festivaalin tuotantopäällikkö)ja erilaiset uutta teknologiaa edustavat palveluyritykset(esim. digitaalisesti tuotettavat lavadekoraatiot).Miten kansanmusiikkitapahtumien kenttä rakentuu?Kaustinen Folk Music Festival on keskipohjanmaalaisista kulttuuritapahtumistakiistatta merkittävin. Se on myös kävijämäärältään yksisuurimmista suomalaisista kulttuuritapahtumista. Tapahtuma oli Fin-33


land Festivalsin vuoden 2009 tilastoinnin(http://www.festivals.fi/uutiset/319) mukaan sekä kokonaiskävijämäärältäänettä myytyjen lippujen määrältään viidenneksi suurinjärjestön jäsentapahtumista. Samalla se on maamme vanhimpia yhtäjaksoisestijärjestettyjä festivaaleja.Suomalaisista kansanmusiikkifestivaaleista Kaustinen Folk Music Festivalon suurin ja kansainvälisesti tunnetuin. Tapahtuman erityispiirteinäuseimpiin muihin kansanmusiikkifestivaaleihin verrattuna onpelimannimusiikkiperinteen ylläpito ja toisaalta kansantanssin vahvaosuus ohjelmistossa. Niin hämmästyttävältä kuin se saattaa kuulostaakin,pääsääntöisesti kansanmusiikkia ja kansantanssia esitelläänomilla festivaaleillaan. Kaustisen ohjelmistolinjauksena onkin ollut,että kansantanssiryhmien tulee esiintyä elävän musiikin säestyksellä.Muita samalla kentällä toimivia suomalaisia tapahtumia ovat esim.Haapavesi Folk, Kihaus Folk, Etnosoi sekä Huvila-teltan ja Savoyteatterinmaailmanmusiikkikonsertit. Näitä Jyrki Heiskanen ei pidäKaustisen tapahtuman kilpailijoina. Varsinainen maailmanmusiikkifestivaalipuuttuu Heiskasen mukaan Suomesta kokonaan.Euroopassa Kaustinen Folk Music Festival on 5 -7 suurimman kansanmusiikkifestivaalinjoukossa. Suurempi on mm. Festival Interceltiquedu Lorient Ranskan Bretagnessa. Kaustinen tunnetaan Heiskasenmukaan Euroopassa laadukkaana alan tapahtumana, joka erottuumonipuolisuudellaan (perinteistä kansanmusiikkia, maalimanmusiikkiaja kansantanssia).Suomessa yksi kansanmusiikkitapahtumien kenttää vaivaava keskeinenongelma on Heiskasen mukaan kansanmusiikin (myös maailmanmusiikinja jazzin) olematon radiosoitto, joka vaikeuttaa kansanmusiikinmarkkinointia. Hän kritisoikin vahvasti Yleisradiota ja sensoittolistoja, joiden ulkopuolelle jää esimerkiksi Kaustisen ohjelmistonedustamamusiikki lähes kokonaan.2.5 Maailma KylässäKai ArtesMaailma kylässä -festivaali (MK) järjestetään perinteisesti toukokuunloppupuolella Helsingin keskustassa. Kyseessä on ilmainen koko perheenkaupunkifestivaali, joka kerää viikonlopun aikana paikalle kymmeniätuhansiakävijöitä, nelisensataa näytteilleasettajaa ja myyjääsekä esiintyjiä ulkomailta ja kotimaasta.34


Maailma kylässä on yhdistelmä musiikki-, teatteri-, tanssi- ja ruokafestivaalia,"monikulttuurista Taiteiden yötä"sekä järjestömessuja.Tapahtuman värikäs tunnelma syntyy mitä erilaisimmista järjestöjenja muiden tahojen tarjoamista elämyksistä: ohjelmanumeroista, työpajoista,kansainvälisistä vieraista, näyttelyistä, kilpailuista, liikunnasta,eksoottisesta ruokatarjonnasta sekä monikulttuurisesta yleisöstä.Festivaalin tarkoitus on rohkaista ja tukea suomalaista kansalaisyhteiskuntaakansainväliseen yhteisvastuuseen. Se tarjoaa tavallisilleihmisille mahdollisuuden tutustua monikulttuuriseen Suomeen, kehitysyhteistyönlaajaan kirjoon sekä kansalaisjärjestöihin.Festivaalin pääjärjestäjä on noin 280 suomalaisen kansalaisjärjestönvaltakunnallinen yhteistyöjärjestö Kehitysyhteistyön palvelukeskusKepa ry (www.kepa.fi). MK toimii kehitysmaaliikkeen merkittävimpänä"me-hengen" nostattajana. Samalla se on myös Kepan suurin jasuosituin yksittäinen palvelumuoto jäsenjärjestöille, jotka hankkivatMK:n avulla uusia jäseniä ja vapaaehtoisia sekä tekevät kampanjointiaja varainkeruuta. Festivaalin avulla Kepa saa runsaasti myönteistänäkyvyyttä mediassa ja paikan päällä.Yhteistyötahoja on yli 400, näistä reilut 250 kansalaisjärjestöjä jaloput viranomaisia, oppilaitoksia, museoita, yrityksiä sekä erilaisiakulttuuriryhmiä. Kansalaisjärjestöt ovat festivaalin sydän, paikalla onsuomalainen kansalaisyhteiskunta laidasta laitaan: edustettuina ovatvähemmistö- ja kulttuuriryhmien lisäksi mm. kehitysyhteistyön, ihmisoikeuksien,lasten, nuorten, naisten, sosiaali- ja terveyspuolen,vammaisten, luonnonsuojelun, ay-liikkeen, eri uskontokuntien, rauhanliikkeensekä liikuntapuolen järjestöt.Festivaalin kasvaminen ja kehittyminenFestivaali on järjestetty 1995 lähtien, aluksi joka toinen vuosi ja vuodesta2005 lähtien vuosittain. Tänä vuonna järjestettiin kymmenesfestivaali. Paikkana on ollut Kaisaniemen puisto lukuun ottamattavuotta 1997, jolloin MK järjestettiin Auroran kentällä ja VR:n makasiineilla.Viime vuosina myös Rautatientori on ollut osa festivaalialuetta.Luonnollisesti on hankalaa vertailla maksullisia tapahtumia ja ilmaistapahtumia,mutta reilussa kymmenessä vuodessa Maailma kylässäon kasvanut yhdeksi pääkaupunkiseudun suurimmista säännöllisestijärjestettävistä kulttuuritapahtumista. Myös koko Suomen mittakaavassaMK lienee kymmenen suurimman säännöllisesti järjestettävänfestivaalin joukossa vertailtaessa kävijä- ja ohjelmamääriä: viimevuosina yli 60 000 kävijää viikonlopun aikana ja toista sataa kulttuurijaasiaohjelmanumeroa kuudella lavalla. Lisäksi alueella on yli 3000neliömetriä telttapinta-alaa sekä 400 myyjää ja näytteilleasettajaa,joista 50 etnisiä keittiöitä.Yleensä yhteistyö eri toimijoiden kanssa on monivuotista ja aktiivisenjakson pituus vaihtelee vuosittain 3-9 kuukauden välillä. Keskeisimmättoimijat ovat:Kepan jäsenjärjestöt: suunnittelu, näytteilleasettajat, kulttuuri-ja asiaohjelma, markkinointi, rahoitus. Saavat näkyvyyttä,uusia jäseniä, vapaaehtoisia, yhteistyökumppaneita sekä rahoitusta.Antavat rahaa, ohjelmaa ja markkinointiapua.Muut kansalaisjärjestöt ja -liikkeet: suunnittelu, näytteilleasettajat,kulttuuri- ja asiaohjelma, markkinointi, rahoitus.Saavat näkyvyyttä, uusia jäseniä, vapaaehtoisia, yhteistyökumppaneitasekä rahoitusta. Antavat rahaa, ohjelmaa jamarkkinointiapua.Viranomaiset ja oppilaitokset: tutkimustoiminta, luvat, näytteilleasettajat,kulttuuri- ja asiaohjelma, markkinointi, rahoitus.Saavat näkyvyyttä omien tavoitteidensa mukaan, yhteistyökumppaneitasekä rahoitusta. Antavat rahaa, ohjelmaa,koulutusta, markkinointiapua sekä tutkimustuloksia.Yritykset: osto- ja vuokrauspalvelut, näytteilleasettajat, ruoka-ja basaarimyynti, kulttuuri- ja asiaohjelma, markkinointi,rahoitus. Saavat näkyvyyttä, uusia asiakkaita ja yhteistyökumppaneitasekä rahoitusta. Antavat palveluja, työvoimaa,kalustoa, rahaa, ohjelmaa ja markkinointiapua.Media: tiedotus, maksettu mainonta, ilmoitusvaihdot. Saavatjuttuja ja rahaa. Antavat tapahtumalle markkinointiapua sekänostavat esille Kepalle tärkeitä teemoja.35


Palkattu henkilökunta (osittain talkoohengellä): Saavat rahan,T-paidan, ruuan ja karonkan lisäksi uusia kavereita, hyväämieltä ja työkokemusta. Antavat asiantuntijuutensa tapahtumankäyttöön ja toimivat vapaaehtoisten esimiehinä.Vapaaehtoinen henkilökunta: Saavat T-paidan, ruuan ja karonkanlisäksi uusia kavereita, hyvää mieltä ja työkokemusta.Antavat tapahtumalle työpanoksensa 16-30 tunniksi.36


Maailma kylässä -festivaalillamenee hyvin, vaikkakin talouson entistä tiukemmalla. Yhteistyövaltion, Helsingin kaupunginviranomaisten, oppilaitosten,museoiden ja muiden instituutioidenkanssa todennäköisestikasvanee entisestään.37


TalousFestivaalin kokonaisbudjetti on noin 450 000 - 500 000 euroa, jostanoin puolet tulee Kepalta ja puolet kerätään näytteilleasettajilta sekäyhteistyökumppaneilta. Tänä vuonna pääyhteistyökumppaneita olivatulkoasiainministeriö, EU-komissio, Helsingin kaupunki ja Metro-lehti(vuonna 2008 mukana olivat myös Forex ja Toimihenkilöliitto). Kepanrahoituksesta yli 90 % tulee ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyömäärärahoista.Festivaali saa lisäksi pienehkön tukisumman opetusministeriöstä.Koska kyseessä on järjestöfestivaali, järjestöille on eri osallistumishinnatkuin yrityksille. Järjestöt saavat paikoistaan noin 60-90 %alennuksen suhteessa kaupallisiin yrityksiin.Festivaali toteutetaan hyvin kustannustehokkaasti. Kaikki esiintyjättulevat mukaan talkoohengellä, mutta ammattilaisille maksetaannimellinen 200 euron päiväpalkkio. Palkkiota voidaan nostaa, josesitykselle löydetään ulkopuolista rahoitusta. Festivaalin ohjelmabudjettion vain n. 50 000 euroa ja sillä katetaan mm. kymmenkunta KV-ryhmää matkoineen ja majoituksineen.Suurin kuluerä muodostuu infrastruktuurista, sillä teltat ja lavat joudutaanpystyttämään ja purkamaan joka kerta uudestaan. Vapaaehtoistyövoimaakäytetään aina kun mahdollista ja festivaali järjestäämm. kansainvälisen vapaaehtoistyöleirin rakennus- ja purkutöitävarten.Kepa ry on suuri ja siten myös byrokraattinen järjestö (yli100 työntekijää maailmanlaajuisesti). Järjestötasolla Kepanerityisosaaminen on kehitysyhteistyössä, ei tapahtumatuotannossa.Tuotanto-organisaatiossa on vain kaksi vakituista työntekijää.Lisäksi apuna on yksi siviilipalvelusmies ja kolme osa-aikaistaharjoittelijaa. Vapaaehtoistyövoimaa käytetään paljon.Budjetti on pieni tapahtuman kokoon nähden. Kaikesta tingitäänja se työllistää.Yli 90 % ohjelmasta tuotetaan yhteistyössä järjestöjen kanssaja suurimmalla osalla niistä ei ole aiempaa kokemusta ohjelmatuotannosta.Noin puolet ohjelmasta on asiaohjelmaa eli paneelikeskusteluita,haastatteluita ja tietoiskuja. Niiden tuottaminen työllistäähuomattavasti enemmän kuin kulttuuriohjelman tuottaminen.Festivaalilla on runsaasti maahanmuuttajataustaisia yhteistyökumppaneita,jotka vaativat erityispalveluita: kaikki tilaisuudetja materiaalit toteutetaan myös englanniksi, lisäksijärjestetään räätälöityjä koulutustilaisuuksia ja henkilökohtaistaopastusta.ErityispiirteetMaailma kylässä eroaa monessa mielessä muista suomalaisista tapahtumistaja sen tuottaminen on kohtuullisen vaativa tehtävä seuraavienerityispiirteiden johdosta:38


TulevaisuusMaailma kylässä -festivaalilla menee hyvin, vaikkakin talous on entistätiukemmalla. Tutkimukset ja mittarit osoittavat ylöspäin ja lähinnäalueen koko asettaa rajoituksia niin yleisömäärään kuin järjestö- jayritysyhteistyökumppaneiden määrään. Yhteistyö valtion, Helsinginkaupungin viranomaisten, oppilaitosten, museoiden ja muiden instituutioidenkanssa todennäköisesti kasvanee entisestään.Fuusio-maailmanmusiikki, jossa yhdistetään eri kulttuurien musiikkiakeskenään, on nousussa maailmalla ja se näkynee vähitellen myösSuomessa pop-rock- mainstreamissa.Mahdollisesti tulemme myös näkemään selkeän kansainvälisen kansalaistoimintabuuminkasvihuoneilmiön ja muiden globaalien ongelmientakia. Kansainvälinen yhteistyö muuttunee virtuaalisemmaksi,kun matkustaminen vähenee lähivuosina. Väestön ikääntyminen tuleenäkymään järjestökentässä ja siten myös MK -festivaalilla.39


VahvuudetHeikkoudetYhteistyökumppaneita jo nyt tulossa enemmän kuin voidaanottaa (saadaan valita parhaat päältä)Pääyhteistyökumppanit suuria ja arvostettuja toimijoitaIlmaistapahtumaKymmeniä tuhansia kävijöitä, jopa sateellaAlueen koko asettaa rajat yhteistyökumppaneiden määrälleHenkilöresurssit asettavat rajat yhteistyökumppaneidenmäärälleTapahtuman budjetti ei vastaa tapahtuman kokoaVarainkeruu vie paljon resurssejaMahdollisuudetUhatTapahtuman tunnettuus kasvaa joka vuosi Suomessa ja maailmallaTapahtuma kasvaa maantieteellisesti ja/tai ajallisestiVapaaehtois- ja järjestötyöstä tulee entistä suositumpaa globaalienongelmien ja ikääntyvä väestön myötäMaailmanmusiikista tulee mainstreamiaMonikulttuurisuuden merkitys kasvaa poliittisesti ja taloudellisestiKepan UM-rahoitusta leikataan merkittävästiJokin suuri onnettomuus tai skandaali, joka tahraa Kepan/MK-festivaalinnimenTaloudelliset laskusuhdanteet vähentävät erityisesti yrityskumppaneitaMK:sta tulee järjestöjen mielestä liian kaupallinenMK ei pysty uusiutumaan, yhteistyökumppanit ja yleisö kyllästyvätTaulukko 3: Maailama kylässä -verkosto 2010-202040


2.6 SALON TAIDEMUSEOAnu SuosaloSalon taidemuseon Veturitalli avattiin lokakuussa 1998. Tilana toimiientinen VR:n Veturitalli, joka oli tyhjillään, kunnes nuoriso skeittiramppeineenja paikallisen taiteilijaseuran jäsenistön Vendi-niminentoimintaryhmä valloitti tilan. Tilassa järjestettiin aluksi vapaamuotoisianäyttelyitä. Kaupunki sai tilan omistukseen maanvaihtokaupallavuonna 1993 ja rakennuksen muutospiirustukset taidenäyttelykäyttöönvalmistuivat vuonna 1994.Salon taidemuseo on pieni kunnallinen taidemuseo, joka ei ole halunnuterikoistua näyttelytoiminnassaan vain yhden kuvataidealueenesiintuomiseen. Sen ohjelmisto on tietoisesti laaja-alainen, jolloin sepystyy tarjoamaan paikallisille asukkaille katsauksen visuaalistentaiteiden eri puoliin. Nykyisen museonjohtajan (Laura Luostarinen)kautta sillä on vahvat kontaktit valokuvauksen kenttään, myös kansainvälisessämielessä. Taidemuseollaon ollut kaksi johtajaa (nyk. Tampereen taidemuseon johtaja TainaMyllyharju sekä Laura Luostarinen), joiden kautta museon profiili onmuotoutunut. Toiminta alkoi pienimuotoisesti, mutta vuosien myötätoimintaa on ammattitaitoisesti kehitetty ja monipuolistettu.Museo on ainoa ammattitaidetta tukeva kulttuurilaitos Salon kaupungissatällä hetkellä. Se tuottaa vuosittain noin 5 - 6 pääsalin laajaanäyttelyä, viisi Tornin studionäyttelyä sekä oheistapahtumia. Museopyrkii korkeaan tasoon ja laadukkuuteen. Ohjelmisto koostuu vetovoimaisistasuomalalaisista taiteilijoista, paikallisen kulttuurin ja taiteenesittämisestä, kansainvälisistä valokuvanäyttelyistä, kiertävistäkotimaisista ja ulkomaisista näyttelyistä sekä omista laajoista teematuotannoista.Salossa 1970 -luvulta lähtien toteutettu %-taideperiaate siirtyi 1990-luvulla taidemuseon vetovastuulle. Salon%-taideperiaate tarjoaa museolle yhden erityispiirteen muihin pieniinkunnallisiin taidemuseoihin verrattuna, koska museon hallussa onlaaja, aktiivisesti kartutettu, julkisen taiteen kokoelma. Samoin kaupungintaidekokoelmien, joista suurin osa on sijoitettu julkisiin tiloihin,hallinnointi ja huolto ovat taidemuseon vastuulla. Julkisen taiteenkokoelmien kautta museo osallistuu näin aktiivisesti kunnan asumisviihtyisyydenja vetovoimaisuuden lisäämiseen. Taidemuseo hallinnoitaiteilijaresidenssi Majalaa, jota kehitetään kansainvälisesti kiinnostavaksitaiteilijavaihdon kohteeksi. Nyt kuuden toimintavuoden jälkeensillä alkaakin olla säännöllinen käyttöaste.OrganisaatiorakenneTaidemuseon johtaja oli ensimmäiset vuodet sivistystoimialan osastonjohtajanasemassa, jolloin hän toimi vapaa-aikalautakunnan esittelijä.2000-luvun alussa kaupungin kulttuuritoimenjohtajasta tulimuseonjohtajan esimies ja kulttuurilautakunnan esittelijä. Kuntaliitoksenmyötä museo on nyt osa Salon kaupungin Kulttuuripalveluidenosastoa, kulttuurilautakunnan alainen yksikkö. Muut kulttuuripalveluidenyksiköt ovat Yleisten kulttuuripalveluiden yksikkö sekäSAMU, Salon kulttuuri- ja tuotantohistoriallinen museo. Museonjohtajanesimiehenä toimii kaupungin kulttuurijohtaja. Lautakunnan esittelijänätoimii nykyisin sivistystoimen toimialajohtaja.Taidemuseossa työskentelee kuusi vakituisesti palkattua henkilöäsekä vaihtuva joukko työllistettyjä, harjoittelijoita tai projektityöntekijöitä.Vakituiseen henkilökuntaan kuuluvat museonjohtaja sekä intendentti(entinen amanuenssi), joiden työnkuvaan kuuluvat näyttelyprosessientuottaminen sekä kokoelmien hallinnointi. Heillä on museoammatillinenkoulutus. Museonjohtaja kuuluu kaupungin taidehankintatyöryhmään.Museonjohtaja ja intendentti valmistelevat taidehankintoihinliittyvät päätökset.Museomestari osallistuu näyttelyiden rakentamiseen. Hän huolehtiilisäksi kaupungin taidekokoelmiin liittyvistä teknisistä asioista, kutenripustuksista julkisissa tiloissa ja mahdollisuuksien mukaan taideteos-41


ten ylläpidosta ja kunnosta. Museon toimistossa työskentelee museonjohtajanja intendentin lisäksi toimistosihteeri. Museon avoinnapidosta huolehtii kaksi museoassistenttia. Kaikki osallistuvat näyttelyidenrakentamiseen ja purkamiseen.Taidemuseo työllistää osa-aikaisesti ja ajoittain näyttelyiden tuottamiseenerillisiä henkilöitä. Nämä voivat vastata esimerkiksi valokuvauksista,tutkimuksesta, käsikirjoittamisesta ja kirjaprojektien kirjoittamisestaja toimittamisesta.Museo käyttää kaupungin teknisen toimialan palveluita ja maksaaniistä sisäistä vuokraa ja maksuja. Esimerkiksi museorakennus jaresidenssitalo on vuokrattu tekniseltä toimialalta, lisäksi ylläpito- jasiivouskuluista maksetaan sisäisellä laskutuksella. Tietohallinnoltaostetaan puhelin- ja ATK-palvelut. Julkisten taideteosten ylläpidostaaiheutuvat palvelutarpeet ostetaan joko kaupungin tekniseltä toimialaltatai ulkopuolisilta tuottajilta, esim. patsaiden pystytykset ja perustukset.Museossa on tilauskahvila, jota hoitaa ulkopuolinen kahvilayrittäjä.Taidekuljetukset tilataan taidekuljetuksiin erikoistuneilta kuljetusyhtiöltä.Tarvittaessa konservointipalveluita ostetaan ulkopuolisilta. Vakuutusyhtiöon Salon kaupungin kilpailuttama. Näyttelyiden oheistapahtumienluennoitsijat ja taidekasvatustyö (osittain) ostetaan ulkopuolisiltaasiantuntijoilta. Näyttelyihin liittyvä markkinointimateriaalihankitaan tapauskohtaisesti mainostoimistoilta tai graafisilta suunnittelijoilta.Salon kaupungin viestintäkanavia, kuten verkkosivuja jatapahtumakalenteri käytetään ilman erilliskorvausta.Taidemuseo Veturitallilla on ollut tapauskohtaisesti näyttelyihin liittyviäyhteistyökumppaneita kuten paikallisia pankkeja ja yrityksiä.Näyttelyprojekteihin on haettu ja saatu avustuksia esimerkiksi Suomenkulttuurirahaston Varsinais-Suomen maakuntarahastolta. Näyttelykohtaisestikumppaneita voivat olla esimerkiksi kulttuurisäätiöt,muut taidemuseot tai paikalliset yhdistykset kuten esimerkiksi TaidemaalariViljo Hurmeen säätiö tai Maaseudun Sivistysliitto.Kontaktit suomalaisiin taidemuseoihin ovat näyttelytoiminnan edellytys,koska tällöin pystytään jakamaan kustannuksia. Tässä pyritäänyhteistyöhön maantieteellisesti etäämmällä olevien museoiden, esim.Vaasa ja Kuopio, kanssa, jotta kiertonäyttelyt eivät kilpaile samoistakävijöistä.Museo tuottaa säännöllisesti Salon kulttuurihistoriaan liittyviä näyttelyitä,esimerkiksi paikallisten taiteilijoiden retrospektiivisiä näyttelyitä,kaupungin kokoelmia (elektroniikkakokoelmat, Marimekko-kokoelmat,kulttuuri- ja tuotantohistorialliset kokoelmat) tai ajassa olevia ilmiöitä(monikulttuurisuus) esiintuovia kokonaisuuksia. Näihin liittyy ainalaaja tutkimusvaihe, ja näyttelyiden kokoamiseen saattaa osallistuatarpeen mukaan sekä paikallisia että Salon ulkopuolisia yksityishenkilöitä,tutkijoita, yhdistyksiä ja kaupungin muita organisaatioita. Yhteisöllisyysja yhdessä yksityishenkilöiden kanssa tekeminen on näkynytesim. materiaalin keräämisessä, tutkimusaineiston kasaamisessa jamahdollisesti oheistapahtumien järjestämisessä.Harrastajaperiaatteella toimiva Salon teatteri tuotti yhden näyttelynoheen teatteriesityksen.Suurin osa taidehankinnoista tapahtuu museohenkilökunnan valmistelutyönja esille tuotujen vaihtoehtoisten ehdotusten pohjalta. Valtaosataidehankinnoista tehdään elossa olevilta nykytaiteilijoilta suoraantilattuna, ja taidehankinnoissa tehdään ostosopimukset heidänkanssaan. Näissä tilauksissa otetaan huomioon taidekohteena olevantilan luonne.Periaatteessa museon budjetilla tuotetaan näyttelytoiminta sekä niihinliittyvä asiantuntijatyö. Museolla on kannatusyhdistys, Salon taidemuseonystävät ry. Yhdistys kerää mm. varoja kaupungin taidekokoelmienkartuttamiseksi.Kenen museo on?Salon taidemuseon omistaa Salon kaupunki. Museon johtamisestavastaavat museonjohtaja, kulttuurijohtaja, sivistystoimialan toimiala-42


johtaja sekä kulttuurilautakunta. Päätäntävalta määräytyy Salon kaupunginhallintosäännön mukaisesti.Taidemuseo toimi aluksi täysin kunnan rahoittamana. Se sai pianperustamisensa jälkeen oikeuden valtionapuun, jonka myöntää Opetusministeriö.Tällä hetkellä museo nauttii neljän henkilötyövuodenverran valtionavustusta. Todellisen henkilöstömäärän perusteella sevoisi olla oikeutettu kuuteen henkilötyövuoteen. Museon rahoituskoostuu valtionosuuden lisäksi Salon kulttuuripalveluiden talousarvioonbudjetoidusta osuudesta, lippu- ja museokaupan tuloista sekäsatunnaisista projektikohtaisista apurahoista ja avustuksista. %-taidehankintojen rahoitus on kaupungin teknisen toimialan investointibudjetissaja se määräytyy aina kyseessä olevan rakennuskohteentalousarvion mukaisesti. Museon talousarvioon sisältyy pieni omataidehankintamääräraha, jolla useimmiten ostetaan omissa näyttelyissäolleita teoksia.Museon rahoitusosuus ei ole kasvanut 2000-luvulla paljoakaan, eikäSalon kuntaliitos, joka yhdisti kymmenen pientä kuntaa keskikokoiseksikaupungiksi, nostanut museon talousarviota. Samalla kustannuksetovat nousseet. Suuntaus on ohjannut taidemuseota verkottumaanmuiden suomalaisten museoiden ja näyttelyiden tuottajienkanssa. Kierrätettävät näyttelyt vähentävät omia kustannuksia, jolloinlaadusta ei tarvitse tinkiä. Museolla olisi halua kehittää taidekasvatuksenpuolta ja saada siihen uusi palkattu henkilö, mutta tähän eiole mahdollisuutta ilman talousarvion korotusta. Taidemuseon määrärahaaei ole erikseen pienennetty, mutta se on osallistunut Salonkaupungin yleisiin talousarvion pienennystalkoisiin, viime aikoinaparin prosentin säästötahdin mukaan. Säästö otetaan yleensä ostopalveluista.Taidemuseo ymmärtää itsensä kaupungin vetovoimatekijänä ja uskooomaan merkitykseensä Salon rajojen ulkopuolelle suuntautuvassamarkkinoinnissa.Taidemuseo palvelee ensisijaisesti Salon kaupungin asiakkaita. Taidemuseoidenkeskimääräinen kävijä on keski-iän ylittänyt nainen,mutta teemanäyttelyillä on pystytty rikkomaan stereotypiaa kiitettävästi.Kesänäyttelyihin pyritään valitsemaan laajemminkin kotimaistahuomiota saavia kokonaisuuksia, kuten Kuutti Lavonen. Museoidenkävijäkunta vaihtelee näyttelyiden teemojen mukaan. Talven 2009 -2010 Pelaa -näyttely esimerkiksi kutsuu nuorisoa sekä 1980-luvunnuoria museoon. Aleksander Reichstein oli lapsille suunnattu kokonaisuus.Julkisiin tiloihin sijoitetut taideteokset palvelevat kaupungin tiloissasekä puistoissa liikkuvia ihmisiä. Taidemuseon henkilökunta pyrkiisuunnittelussaan huomioimaan erilaisia kohderyhmiä ja tarjoamaaneri ryhmiä kiinnostavia näyttelyitä. Näyttelyiden suunnitteluun vaikuttavatkuitenkin myös muut tarjolla olevat näyttelyt ja yhteistyökumppaneidenhalukkuus tuottaa näyttelyitä. Mikäli museo saa jossainvaiheessa oman museopedagogiaan erikoistuneen henkilön, lisäätämä suoraan kanssakäymistä asiakkaiden kanssa, erityisesti lastenja nuorten.%-taidekokoelmien kartuttamisessa on tapahtunut kymmenen vuodenaikana muutos. 1970 - 1990-luvuilla suosittiin paikallisia kuvataiteilijoita,mutta 2000-luvulla periaatteeksi on tullut kartuttaa kaupungillekorkeatasoinen kuvataiteen kokoelma. Tämän kautta painopistettäon muutettu kohti kotimaisia, useimmiten tunnettuja ja nimekkäitä,taiteilijoita.Museon verkosto ja toimijoiden väliset suhteetMuseon toiminta on riippuvainen Salon kaupungin johtoryhmän japoliittisen johdon tahtotilasta. Museon toiminta loppuu, mikäli kunnanrahoitus tyrehtyy. Tukena on kuitenkin Opetusministeriön neljänhenkilötyövuoden kokoinen rahoitus, joka turvaa museon toimintaamyös taloudellisesti epävarmoina aikoina. Valtionavun saamiseksimuseon on ylläpidettävä tasoaan kuvataiteen ammattikentässä. Yhteydetkuvataiteilijoiden ammattikenttään sekä muihin taidemuseoihinja Museoliiton jäsenyys ovat elinehto korkealaatuisten ja huomiotaherättävien näyttelyiden kokoamiseksi. Esimerkiksi Museopäivät ja43


liiton järjestämät seminaarit sekä koulutustilaisuudet ovat mahdollisuuskokemusten jakamiseen ja verkostojen laajentamiseen.Museo työskentelee tiiviisti kotimaisten taiteilijoiden ja jonkin verranmyös kansainvälisten taiteilijoiden kanssa. Museon tehtävänä onammattimaisen kuvataiteen tukeminen, esiintuominen ja yhteiskunnallisenmerkityksen esiintuominen. Ilman suhdetta ammattitaiteilijoihin,ammattitutkijoihin ja muuhun visuaalisten taiteiden ammattikenttäänei näyttelyiden suunnittelussa kyetä yleisön puhutteluun taiajan ilmiöiden seuraamiseen. Paikallista, maakunnallista ja kotimaistahuomiota herättävät näyttelyt vahvistavat museon merkitystä Salonkaupungin vetovoimatekijänä ja positiivisena markkinoijana. Salontaidemuseon ammattitaito tukee myös kaupungin yhtä vetovoimatekijää%-taidekokoelmia ja kaupungin taidekokoelmien arvon kartuttamista.Paikallisella tasolla museon lähimpiin kumppaneihin kuuluvat Kulttuuripalvelut-osaston muut yksiköt, yleisten kulttuuriasioiden yksikkö jaSAMU, Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo. Osaston tehtävänäon kulttuuri- ja taidetyön merkityksen esiintuominen ja puolustaminenkunnallisena palveluna. Ennen kuntaliitosta Salon kaupunginkulttuuripalveluja leimasi harrastus- ja kansalaistoiminnantukeminen. Tuolloin taidemuseo oli ainoa ammattitaiteen tukija kaupungissa.Kuntaliitoksen jälkeen on kulttuuripalveluiden kehittämisessäkorostunut keskikokoisen kaupungin tarpeet, mikä on johtanutaiempaa enemmän ammattilaisten tuottamien kulttuuritekojen suuntaan,mikä vaatii uudenlaista kehittämistyötä, kosketusta asiakkaisiinja muihin kotimaisiin kulttuurikentän toimijoihin.44


Kartoituksessa mukana olleiden eri tapahtumatuotantojenympärille on rakentunut sidossuhteiltaanmonisäikeinen ja -tasoinen toimijaverkosto,jonka toimijakunnassa ja toimijoidenfunktioissa on suuria tapahtumakohtaisia eroja.45


3. Kulttuuritapahtumien ekosysteemitmuutoksessaKartoituksessa mukana olleiden eri tapahtumatuotantojen ympärilleon rakentunut sidossuhteiltaan monisäikeinen ja -tasoinen toimijaverkosto,jonka toimijakunnassa ja toimijoiden funktioissa on suuriatapahtumakohtaisia eroja. Pääpiirteittäin kuitenkin voidaan tiivistää,että tapahtumatuotannon kannalta keskeisiä yhteistyötahoja ovatjulkinen sektori, kolmas sektori, yritys- ja alihankintaverkostot, vapaaehtoisetja etenkin mediasta, oman alan toimijoista ja koulutuskentästärakentuvat sidosryhmät. Kuviossa viisi jaotellaan tapahtumatuotannonyhteen kokoavan ekosysteemin eri toimijatahoja jaheidän funktiotaan tapahtumatuotannon verkostossa.Kai Artes, Leena Björkqvist, Katri Halonen, Juha Iso-Aho, Pekka UotilaTapahtumatuotantoalalle syntyy jatkuvasti uusia toimijatahoja jasamanaikaisesti toisia hiipuu pois. Vain pieni osa suomalaisista tapahtumistakuuluu valtakunnalliseen Finland Festivals -järjestöön. Tässäkartoituksessa mukana olleista festivaaleista järjestöön kuuluvatkaikki paitsi Pikseliähky ja luonnollisesti Salon taidemuseo. FinlandFestivalsin (Vuoden 2009 kävijätilastot, 2009) teettämän jäsenkyselyntulosten mukaan Suomen moninaisilla festivaaleilla on uskollinenja vakiintunut yleisö, joka ei jätä suosikkejaan taloudellisestiankeinakaan aikoina. Tämä nähdään etenkin tuotteistamisosaamisena,jossa uusimman uuden esittäminen, riskinotto, yllätykset ja elämykseton pystytty käärimään helposti ostettavaan, ammattitaitoiseenpakettiin. Paketissa on liitetty sekä taiteelliset että matkailullisetaspektit sujuvasti yhteen.Tämän kartoituksen esimerkkitapaukset edustavat festivaalien vakiintuneempaajoukkoa. Heidänkään toiminta ei ole välttämättä vakiintunuttaja stabiilia. Esimerkiksi kartoituksen tekemisen aikoihin KaustinenFolk Music Festival oli toistuvasti medioissa talousvaikeuksienvuoksi ja sen jatkuvuus oli uhattuna. Myös Pikseliähky toimii vaikeassatilanteessa epävarman rahoituksen vuoksi.KUVIO 5. Tapahtumatuotannon ympärillä oleva tuotannollinentoimijaverkostoKuviossa viisi tiivistetty tapahtumatuotannon verkosto on kokoelmaeri tapahtumien pohjalta kerätyistä aineistosta. Jokainen esimerkkitapauksemmeei siis ole tällaisen kokonaisuuden keskiössä, vaan erisysteemin osat painottuvat eri tavoin. Julkisella sektorilla on useitarooleja yksittäisten tapahtumatuotantojen verkostoissa.Tapahtumat toimivat tiiviissä yhteistyössä osana ekosysteemiä, jokaaktivoituu tapahtuman ympärillä ja on yleensä passiivisempi sen ulkopuolella.Yleensä yhteistyö eri toimijoiden kanssa on monivuotista,46


syklisesti toistuvan aktiivisen jakson pituuden vaihdellessa vuosittainnoin 3-9 kuukauden välillä. Tapahtumatuotantotoiminnan tiivistyminenvuosittain tiettyyn ajankohtaan luo alalle oman sykkeensä, jonkadynamiikkaan kuuluu esimerkiksi teknisen kaluston ajoittainen saatavuusongelmamonen festivaalin tarpeiden sattuessa samalle viikonlopulle.Syke tekee kassavirrasta, työntekijätarpeesta ja työmäärästäepäsäännöllisen ja pakottaa monesti tapahtumatuotantoorganisaationtoimijoita hakeutumaan sesongin ulkopuolella toisiintehtäviin.Tapahtumatuotannon verkostot olivat operationaalisen organisoinninnäkökulmasta varsin lokaaleja. Etenkin ohjelmasisällön hankinta olisamanaikaisesti erittäin kansainväistä ja osittain myös yleisöpohja olikansainvälistä. Tulevaisuudessa uskottiin, että toimintaan tulee lisääkansainvälisiä kilpailijoita etenkin virtuaalipalveluiden kasvun myötä."Nykyiset suuret firmat (Eastway, Live Nation) saavat suuriakansainvälisiä kilpailijoita viimeistään siinä vaiheessa, kun virt u-aalikonsertit ja -kulttuurielämykset alkavat syödä live-elämystenkakkua."Kansainväistymisen kanssa yhtäaikaisesti uskottiin, että vastapainoksipienten paikallisten toimijoiden määrä lisääntyy. Esimerkiksi Maailmakylässä -festivaalin korostaman arvomaailman osana toivottiin, ettätulevaisuudessa puhuttaisi luomu- ja lähitapahtumista sekä reilustamusiikista ja kulttuurista. Tämä tarjoaa kuluttajille ideologisen vastapainonglobalisoituvassa ja markkinatalouden toimintalogiikan läpäisemässätapahtumatuotantotoiminnassa.Tapahtumatuotantoalalla toimivat organisaatiot ovat tyypillisesti matalia.Assistentti-päällikkö-johtaja-johtajan johtaja -hierarkiaa ei ole.Urakehitys ei tapahdu vertikaalisesti. Tuottaja saa työuraansa mielekkyyttävaihtamalla horisontaalisesti työtehtävästä toiseen, kiertämälläkulttuuri- tai viihdealan kehää eri toimijoista toiselle. Tämänedellytyksenä on tuottajan kyky omaksua nopeasti uusia asioita sekävalmius muuntautua kunkin tilanteen edellyttämään rooliin, tehtäviinja toimintatapoihin.Ammattimaisuuden kasvu vaikuttaa laajasti kauttaaltaan koko festivaalienkenttään. Se kiinnittyy tapahtumasta vastuussa olevien organisaatioidenammattimaisen tuotantotoiminnan ja tulostavoitteidenlisääntymiseen, tapahtumien operationaalisten tuottajien osaamisenkasvuun, alihankintaverkostossa toimivien ammattimaisuuden lisääntymiseenja samanaikaisesti epäammattimaiseksi luettujen elementtienvähenemiseen. Ammattimaisuus on aiemmin liittynyt etenkin taiteilijakuntaanja julkisen sektorin tuottajiin. Tässä kartoituksessavertailukohteena olleen Salon taidemuseon johtaja esimerkiksi kuvailiammattitaidon roolia näin:"Ammattitaidemuseon on vakuutettava ammattitaidollaan, missäkorostuu erityisesti sisällöllinen kompetenssi. "Tuottajien ammattitaidon kuvailun referenssinä ei käytetty ohjelmasisältöönliittyvää kompetenssia. Ammattikuva on varsin nuori ja ammattitaidonmäärittely vaikuttaa paljon monimutkaisemmalta. Näyttääsiltä, että tapahtumatuottajien asiantuntijuudessa korostuu yhäenemmän liiketoiminnallinen osaaminen, joka on nähtävissä esimerkiksijohtoryhmien jäsenten vaihtumisena sisältöasiantuntijoista taloudellisemminpainottuneisiin osaajiin. Liiketoiminnalliseen osaamiseenliittyy yrittäjämäinen asenne, jota odotetaan tuottajalta riippumattasiitä toimiiko hän julkisella, kolmannella vai yksityisellä sektorilla.3.1 Organisaatiot murroksessaTapahtumatuotannon esimerkkiorganisaatiot ovat tyypillisiä alantoimijoita. Ne ovat tyypillisesti hierarkialtaan matalia ja työllistävätympärivuotisesti vain kourallisen ihmisiä - yleisimmin yhden tai kaksi.Esimerkkitapausten joukossa oli kuitenkin kaksi laajemman ja kiinteämmänkokovuotisen organisaation omaavaa tapahtumajärjestäjää.Savonlinnan oopperajuhlien palveluksessa on 16 kokopäiväistä ja47


kaksi osa-aikaista työntekijää ja Live Nationin palveluksessa 51 työntekijää.Tapahtuman ympärille rakentuu mittava tilapäisorganisaatio, jossa ontoimijoina usein satoja ihmisiä, joiden yhteistyön tuloksena toteutuumuutaman päivän tapahtuma. Esimerkiksi Savonlinnan 16 päätoimisenhenkilön ympärivuotinen organisaatio kasvoi kesäisin 700-900henkilön työllistäväksi tilapäisorganisaatioksi. Oopperaorganisaatiomuodostuu taiteellisesta tuotannosta, teknisestä tuotannosta, markkinointi-,myynti- ja viestintäosastosta, hallinnosta ja johdosta. Jokaisellaproduktiolla on oma tilapäinen osaorganisaationsa, joissa käytetääntilapäistä työvoimaa.Tapahtumien toiminnan taustalla oli useimmiten säätiö tai yhdistys(Pikseliähky: Picnic Frecuency ry; Kaustinen: Kansanmusiikkisäätiö;Maailma kylässä: Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry; SavonlinnanOopperajuhlien Kannatusyhdistys ry). Tämän rinnalla toimintaaorganisoitiin usein apuorganisaatioiden kanssa. Esimerkiksi Savonlinnanoopperajuhlien taustalla toimii osakeyhtiö, jossa on Savonlinnanoopperajuhlien kannatusyhdistyksen lisäksi osakkaana mm. Savonlinnankaupunki ja Nokia. Pikseliähkyn taustalla oli myös joukko yhdistys-ja osakeyhtiömuotoisia apuorganisaatioita, joiden kautta organisoidaanerilaisia tapahtuman osia ja siihen linkitettyjä palveluita.Pienempien tapahtumatuotanto-organisaatioiden kannalta yhdistystuntui olevan varsin tyypillinen ratkaisu, joskin yhdistyksen hallitukseenhaettiin jatkuvasti harrastajien sijasta yhä ammattimaisemmin,kustannustehokkaammin ja asiakaslähtöisemmin ajattelevia edustajia.Sen sijaan suuremmille tapahtumille, kuten Savonlinnan oopperajuhlille,yhdistysmalli on hankala organisoitumisen muoto riskien ottamisenja investointien kannalta. Oopperan liikevaihto on noin 8miljoonaa euroa ja se on liikaa yhdistyspohjaiselle toimijalle, jonkavaltuusto kokoontuu kerran kolmessa vuodessa. Hallituksen vastuutovat mallissa väärin mitoitetut ja toiminnan kehittämisen kannaltatärkeiden investointien tekeminen ei nykyisellä omistajarakenteellaonnistu.Festivaalien tulevaisuuden kannalta organisaatiorakenne mietityttijokaista haastateltavaa. Yritysmuotoisuus epäilytti verotuksen vuoksi,mutta samalla laajeneva toiminta edellyttää aiempaa tarkempaa riskienhallintaa, investointeja ja vastuiden uudelleenarviointia. Tähänvastattiin usein organisaatiorakenteen ohella toimintojen siirtämiselläalihankintasuhteisiin verkostoihin.Esimerkiksi Savonlinnan oopperafestivaalin näkökulmasta tuotantoekosysteemissäon käynnissä ainakin kahdenlaisia muutoksia. Ensinnäkinfestivaaliorganisaation tekninen tuotanto on yhä enemmänsopimuksiin perustuvaa projektityötä, jossa festivaalin kiinteällä organisaatiollaon asiantuntijan ja toimeksiantajan rooli. Aikaisemmintekninen tuotanto on ollut kiinteämmin osa festivaalin pysyvää organisaatiota.Nyt osa näistä tehtävistä toteutetaan esimerkiksi oppilaitostenkanssa tehtävällä yhteistyöllä. Toisaalta festivaalin onnistumisenkannalta välttämättömien toimijoiden kuten liikenteen, majoituksen,ravintolapalveluiden ja elämyspalveluiden kohdalla aiemminvallinnut symbioottinen suhde on muuttumassa enemmän alihankkijasuhteiksi.Ensimmäinen toimijamuutos vähentää kustannuspaineita ja jälkimmäinenlisää tulonlähteitä. Perinteisesti ajateltuna festivaali tuottaasitä, mitä tapahtuu näyttämöllä ja kattaa pääsylipputuloilla, sponsorirahoituksellaja julkisella tuella tuotannon kustannukset. "Istuinajattelusta"(festivaali myy vain istuinpaikkoja) luopumisen myötä tapahtumatuottaa asiakkaan elämyksen, jolloin festivaalin tuotannollinenala on esimerkiksi oopperanäytöstä suurempi kokonaisuus, jonkatuottamiseen ja myymiseen festivaali osallistuu. Tämä muutos korostaatuotannossa asiakkaan kokeman elämyksen tuotteistamiseen jamyyntiin liittyvien toimijoiden roolia ja tekee niistä tässä logiikassa"välttämättömiä". Nämä toimijat ovat kokonaisuudessa suhteellisenuusia tai ainakin niiden asema ekosysteemissä on toinen: perinteinentaideinstituutio ottaa itselleen roolia, jossa se vastaa huomattavastilaajemmasta kokonaisuudesta kuin ennen. Tässä asemassa se tarvitseemyös uudenlaista osaamista, jossa kaikkia elämykseen liittyviäpalveluja voidaan hallita.48


Tapahtumatuotannon kentällä vallitseva kilpailu on tiivistä. Kesä onfestivaalien keskeisin sesonki, jolloin käydään myös suurinta kilpailuaasiakkaista. Suomessa tiivistyy muutamaan kuukauteen, joiden ulkopuolellaorganisoitavat festivaalit eivät joudu kamppailemaan toistenfestivaalien kanssa. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita kilpailullisestihelppoa tilannetta, sillä kulttuurialan organisaatiot toteuttavatsuuren määrän kerta- ja toistuvaisluontoisia esityksiä ja näytäntökausiakesäsesongin ulkopuolella. Puhumattakaan laajasta kirjosta muitavapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Osaamista pidettiin kilpailutilanteenja riskienhallinnan ohella monesti festivaalin jatkuvuuden kynnyskysymyksenä:"Festivaaleja syntyy ja kuolee joka vuosi. Osa menee konkurssiinkilpailun, liian suurten riskien tai osaamattomuuden takia."Tapahtumien organisoinnista vastaavat hallitukset ovat vaihtamassataidealan ihmisiä esimerkiksi taloussektorin toimijoihin. Ihmisten vapaa-ajastakäytävän kilpailun kiristymisen myötä festivaaleja tuleesuunnitella entistä tulosvastuullisemmin ja niiden strategioita tuleerakentaa siten, että tapahtumatuotannossa huomioidaan yhä monipuolisempija kompleksisempi toimintaympäristö. Ihmisten vapaaajastakäytävässä kilpailussa voittajaksi valikoituvat ne, joilla on hyvänohjelmiston ohella kustannustehokasta organisointia, onnistunuttaverohallintoa ja monipuolista markkinointiviestintää. EsimerkiksiKaustisilla tavoitteena oli pienentää hallituksen jäsenistöä kolmeenhenkilöön, joiden joukosta löytyy vahva talouden asiantuntemus.Samalla operatiivinen vastuu tapahtuman tuottamisesta siirretäänalalle vihkiytyneiltä harrastajilta yhä selvemmin ammatillisesti johdetuilletyöryhmille, joille siirretään selkeä vastuu kunkin työryhmänomista tuotannon osa-alueista. Myös taiteelliselle johdolle oli selvästiilmaantumassa aiempaa selkeämpi budjettivastuu. Esimerkiksi Savonlinnanoopperajuhlilla taiteellinen johto toimii oman budjettinsa puitteissa."Taiteellinen johtaja tekee taiteellisen henkilöstön, kuten laulajiensopimukset agenttien välityksellä. Taiteellisen johtajan rooliapyritään muokkaamaan yhdysvaltalaisen mallin mukaan itsenä i-seksi, oman budjettiraamin sisällä toimivaksi toimijaksi."Tuottajien osaamisen ydin on siirtymässä taidekentän tuntemuksestaoperationaaliseen tuotantoprosessin hallintaan, ekosysteemin puitteissasyntyvän verkoston kasvattamiseen ja monipuoliseen hyödyntämiseensekä entistä kustannustehokkaampaan ja asiakaslähtöisempääntapahtumatuotannon suunnitteluun ja toteuttamiseen.Tuottajan ohella myös muiden henkilöstön jäsenten toiminnan taloudellisialähtökohtia korostettiin monessa haastattelussa. Alihankintaverkostossasuurimpia muutoksia tuntui olevan juuri teknisten palveluidenalueella.3.2 Tekniset palvelut kilpailutettujen alihankintasuhteidenkeskiössäAlihankkijaverkostoon kuuluvilta, usein yritysmuotoisilta toimijoilta,ostettiin tai vuokrattiin työvoimaa, palveluita, kalustoa, rahaa, ohjelmaatai markkinointiapua. Alihankkijoita oli suuri joukko ja niidenmäärä vaihteli tarpeen mukaan. Pääsääntöisesti kuitenkin ajan myötätapahtumien ympärille oli vakiintunut kunkin tapahtuman oma alihankkijoidenrypäs, jotka tarjoavat ja kehittävät tiettyä palveluosaatapahtumatuotannon kokonaisuudesta. Tyypillisesti esimerkiksi turvallisuuspalvelut,tekniikka ja lipunmyynti hoidettiin alihankkijaverkostonkautta. Alihankintaverkostoissa toimivat kumppanit ovat useinerikoistuneita tuottamaan tietyn tapahtumatuotannon osa-alueenatarvittavan tuotteen tai palvelun. Keskeisiä alihankintasuhteita löytyiesimerkkitapauksiemme valossa seuraavista lähteistä:49


Taulukko 4. Tapahtumatuotantokentän muutostrendejä50


Useat alihankintasuhteista olivat varsin vakiintuneita. Esimerkiksilippumyynnin, ja turvallisuuspalveluiden osalta tukeuduttiin pääsääntöisestihyväksi koettuihin järjestelmiin. Sen sijaan etenkin teknisetpalvelut kilpailutettiin aika ajoin. Usein niiden osalta tehtiin kuitenkinuseamman vuoden mittaisia sopimuksia. Alihankkijaverkostot elävätjonkin verran, mutta lähtökohtana oli varsin tiiviit ja ajallisesti pitkäkestoisettapahtumittain toistettavat suhteet."Alihankkijasuhteet ovat kehittyneet vuosien mittaan. Pienenmaan ilo ja etu, vaikka toisaalta myös rajoitteita. Mutta pienessämaassa on mukava toimia: jos ei tunne jotakuta, niin tunteejonkun joka tuntee seuraavan. Verkostot hioutuvat vuosien mi t-taan."Uuden toimijan kannalta voi olla hankalaa positioitua vakiintuneidensuhteiden varaan rakentuvalle tapahtumatuotannon kentälle. Esimerkiksiteknisiä palveluita tuottavien alihankkijoiden palveluista onetenkin kesäsesongin aikana jopa hetkittäistä pulaa. Toisaalta liiketoiminnanjatkaminen festivaalisesongin ulkopuolella voi olla erittäinhaastavaa. Samalla jotkut festivaaleista hyödyntävät tilannetta sijoittamallatoimintansa suurimman sesongin ulkopuolelle. Esimerkiksitoukokuun puolelle sijoittuva Maailma kylässä -festivaali säästää teknologiakustannuksissahuomattavasti festivaaliajankohtansa vuoksi.Tunnetuimmat festivaalit kilpailevat hinnan ohella siitä, millaista näkyvyyttäyhteistyö tarjoaa alihankkijalle. Tunnetun festivaalin palveluidentoteuttaminen on hyvä keino kerätä tunnettuutta alan toimijana.Samalla palvelun tuottaja saa näkyvyyttä, jota voi hyödyntäähankittaessa uusia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita."Se [kilpailuttaminen] on ainoa tapa pitää kustannukset kurissa.Ei voi luottaa siihen, että se mikä tänä kesänä on hyvää ja ha l-paa, on halpaa myös ensi kesänä, vaikka olisikin edelleen hyvää.Äänentoistossa ja valoissa lähdettiin pitkään siitä, että palvelutsaadaan halvemmalla, kun tilataan kaikki samalta toimittajalta.Nyt on törmätty siihen, että jos Porin Jazz on samaan aikaan,niin laitteet loppuvat kesken. Kesällä 2009 hajautettiin hankinnatensimmäistä kertaa niin, että toimittajia oli neljä. Jatkossa toimitaantodennäköisesti samalla tavalla."Teknisten palveluiden ostaminen ei ole välttämättä puhtaasti liiketalousperusteista.Useat haastatelluista korostivat samalla pyrkimystätukea oman alueen elinkeinoelämää. Haluttiin suosia paikallisia yrittäjiä,rakentaa molemmin puolin hyödylliseksi koettua oppilaitosyhteistyötätai tarjota esimerkiksi kesätyöpaikkoja alueen nuorille. Käytännössäkuitenkin useat teknisen alan töistä vaativat ammattitaitoa,jonka saatavuus määrittelee alihankintasuhdetta.Tekniikkapalveluiden osalta ennustettiin myös jatkuvaa kasvua jaerikoistumista. Alalle tulee uusia yrittäjiä, jotka tarjoavat mielenkiintoisiamahdollisuuksia tapahtumatuotannoille. Esimerkkinä mainittiinmm. digitaalisesti tuotettavat lavadekoraatiot. Uusien yrittäjien ohellaala elää yritysostojen myötä tapahtuvan keskittymisen vuoksi. Trendinäisommat yritykset ostavat haltuunsa keskisuuria alan toimijoitavahvistaakseen markkina-asemiaan. Tämä tapahtuu samanaikaisestialueellisesti (Esim. Eastwayn ostama PopZoo ) että kansainvälisesti(esimerkiksi globaalin markkinajohtaja-asemassa olevan Live Nationinostama Welldone agency).Kaikkia teknisiä palveluita ei välttämättä osteta "avaimen käteen" -kokonaispakettina. Kilpailutilanteessa tapahtumat saattavat päätyähankkimaan tekniikkapalveluilta muutamilta toimittajilta, sillä yksittäisenpalvelutoimittajan kapasiteetti ei välttämättä riitä koko festivaalintarpeisiin. Se voi olla myös kustannusten näkökulmista kannattavaa,kuten Kaustisilla kuvailleen kokemuksia:51


3.3 Julkinen sektori: rahoittajasta markkinointiviestijäksiJulkinen sektori määrittyi alueellisesti monella tasolla. Tapahtumatuotannonkiinnittyvät kuntiin, seutukuntiin ja valtioon. Näistä seutukuntienja valtion rooli oli pääsääntöisesti rahoittajarooli. Tapahtumatkärsivät osittain tapahtumaluonteisuudestaan, joka leimaa ne tilapäisorganisaatioiksija julkisen rahoituksen marginaaliin. Kuitenkinesimerkiksi Savonlinnan oopperajuhlat ovat kansainvälinen instituutio,jonka rahoitus on silti varsin matalaa ja tilapäisluontoista."Pitäisikö julkinen raha sijoittaa suuriin festivaale ihin, jotta niidenasema esimerkiksi kansainvälisessä kentässä olisi turvattu,vai tulisiko julkista rahoitusta suunnata tasapuolisesti suurille japienille tapahtumille tai ehkä erityisesti vain pienille? Onko es i-merkiksi Savonlinnan oopperajuhlien kohdalla kyse tapahtumantukemisesta vai kokonaisen oopperaan liittyvän ekosysteeminkehittämisestä?"Tapahtumat ovat tämänkin kartoituksen tulosten mukaan laajanekosysteemin dynamoita: tapahtuman ympärillä toimii suuri joukkoeri alojen ihmisiä, joiden yhteistyön tulos tapahtuma on. Tapahtumaon siten jäävuoren huippu siitä ekosysteemistä, jonka toiminnanrahoitusta generoituu sekä alihankintasuhteina tapahtuman organisoinninettä välillisesti tapahtumaan tulevien kävijöiden palvelutuotannonkautta. Suuri osa toiminnasta palautuu kunnalliselle tai seutukunnalliselletasolle.Kunnalle annettiin useampia tehtäviä ja rooleja. Kunta nähtiin kumppanina,johon saattoi liittyä rahoitusta tai lainojen takaamista, muttamyös yhteisiä päämääriä - jonkinasteista henkistä yhteyttä. Kunnanodotettiin ymmärtävän tapahtuman arvo niin kuntalaisille kuin alueenelinkeinoelämällekin sekä myös ulkopuolisten mielikuvaan alueesta -jopa kuntaimagoon.New public Managment -ajattelun myötä kunnan roolin koettiin jonkinverran muuttuneen: puhtaan rahoittajan sijasta kunnat asettivatyhä selkeämmin tapahtumille odotuksia vastikkeesta. Vastikkeet olivatusein imagollisia tai talouteen kerrannaisvaikutuksena tulevialisätuloja ja -työllisyyttä tapahtumasta. Tämän trendin uskottiin jatkuvantulevaisuudessakin. Toisaalta myös tapahtumat tunnistivat yhäselkeämmin näitä vaikutuksiaan ja useat esimerkkitapaukset pohtivatkeinoja, joilla tapahtumat saisivat aikaisempaa suuremman rahoituksenjulkiselta sektorilta positiivisten aluevaikutuksien ja pr-arvon tuojanasekä myös kunnan omien tavoitteiden laajalle yleisölle viestinnänja markkinoinnin ympäristönä.Tapahtumatuotannot etsivät rahoittajakumppanuuksia etenkin julkiseltasektorilta tai kolmannelta sektorilta. Kumppanuuksien kauttapyrittäisi jakamaan vastuista ja riskejä sekä monipuolistamaan molemmillaosapuolille tapahtumasta tulevia hyötyjä.Esimerkiksi Maailma kylässä -festivaali rakentaa systemaattista yhteistyötävaltion ja Helsingin kaupungin kanssa. Yhteistyön motiiveiksilueteltiin:maahanmuuttajien määrä ja merkitys kasvavat tulevaisuudessa,samoin ongelmatdemokratian kriisi (mm. alhainen äänestysprosentti) sekä hyvähallintotapa edellyttää viranomaisten toiminnan läpinäkyvyyttäja jalkautumista kansalaisten pariinulkoilmatapahtuman jättämä muistijälki on parempi kuinmaksetun mainoksensuurilla ulkoilmafestivaaleilla brändätään Helsinkiä ja SuomeaMinisteriöille ja kaupungille Maailma kylässä -yhteistyö on tehokkaampaaja edullisempaa kuin oman monikulttuurisuustaikehitysyhteistyöfestivaalin tuottaminen.Samanaikaisesti Maailma kylässä -tapahtuman yhteistyö oppilaitosten,museoiden ja muiden instituutioiden kanssa on kasvussa. Maail-52


man kylässä -festivaalin, kuten muidenkin kartoituksessa mukanaolleiden festivaalien argumentit palautuivat hyvin pitkälti julkisensektorin strategioissa ja mietinnöissäkin korostettuihin toiminnanoikeutuksen argumentteihin sekä asiakastarpeisiin. Kumppani onedelleen siis tavalla tai toisella julkinen sektori, mutta toiminnan perusmentaliteettion muuttumassa. Julkinen sektori nähtiin yhä useamminkumppanina, jolle tarjotaan keinoja hyvinvoivan kansalaisyhteiskunnanideologian markkinointiviestintään sekä väylä kansalaistentavoittamiseen. Kasvottoman rahoittajan sijasta julkissektorin kumppanion muodostumassa selkeitä tavoitteita asettavaksi maksavaksiasiakkaaksi.Julkinen sektori ja muut välilliset sidosryhmät toimivat projektikohtaisestieri intensiteetillä. Kunta vastaa myös, etenkin ulkoilmatapahtumienosalta, infrastruktuurin järjestämisestä: kulkureiteistä, mahdollisistasuurelle kävijämäärälle soveltuvista tiloista sekä energia- javesiverkoista. Tämä yhteistyö nousee merkittäväksi etenkin suurtapahtumienyhteydessä. Madonnan konsertin edellyttämät poikkeuksellisenlaajamittaiset järjestelyt loivat osaltaan positiivista yhteistyötä,kuten Live Nationin edustaja kuvailee:"Tietysti jo vuosi sitä ennen oltiin tehty taustatyö kaikkien mahdollistentahojen kanssa: Helsingin kaupunki ja poliisilaitos, liikennelaitos,Valtion Rautatiet, satamalaitos jne. Se oli mittava koordinointityö.Helsingin kaupunki ja muut tekivät omaehtoisesti ja oma-aloitteisestiniin paljon töitä Madonnan-konsertin eteen että se oli häikäisevää.Kaikki joustivat niin ettei olisi ikinä voinut kuvitella. Se oli todella hyväyhteistyöprojekti koko kaupungissa ja pääkaupunkiseudulla. Siihenliittyivät kaikki lähialueet ja valtakunnallisestikin. Oli komeaa tehdäse, koska siinä syntyi mieletön yhteishenki kaikille näille tahoille. Seoli ainutlaatuista."Kunnalla on mahdollistamisen ohella myös tapahtumatuotantotoimintaasääteleviä tehtäviä, jotka tiivistyivät lupakäytäntöihin. Joissainkunnissa lupakäytänteet todettiin erittäin köykäisiksi ja joissain netaas muodostivat huomattavan työlään toimintaa säätelevän ja hidastavan- ja jopa vaikeuttavan - tuotantoprosessin osan. EsimerkiksiMaailma kylässä -tapahtuman lupakäytäntöihin liittyvä lupaverkostosisältää taulukossa kaksi kuvailtuja viranomaistahoja.Helsingin kaupunki /rakennusvirastoHelsingin kaupunki /kiinteistövirastoHelsingin kaupunki /liikuntavirastoHelsingin kaupunki /ympäristökeskusPoliisiPelastuslaitosELY-keskusLisäksi Teosto, Gramexja Kopiostomaankäyttölupa, lupa katujen sulkemiseen,parkkipaikkojen sulkeminenlupa kaupalliseen myyntitoimintaan, yritysmainoksetalueellamaanomistajan lupa ulkoalueille, myyntilupa,anniskelutmelulupa, ilmoitus ruokamyynnistäilmoitus yleisötilaisuudestaturvallisuus- ja pelastautumissuunnitelma,laajamittainen kaasunkäyttöalkoholin anniskeluluvattekijänoikeusasiat ja -ilmoitukset/tilityksetTaulukko 5. Maailma kylässä -tapahtuman lupa- ja ilmoitusviranomaistenverkosto53


Toiminnan luvanvaraisuus ei ollut välttämättä riskitekijä etenkäänvakiintuneiden tapahtumien keskuudessa. Joskin lupaprosessi saattoituoda mukanaan yllätyksiä yksittäisten virkamiehien mielenmuutostenvuoksi. Keskeinen haaste tapahtumalle on kuitenkin se, että lupaviidakkositoo työvoimaa ja yksittäisten lupien käsittelymaksuistakertyy usein tuhansien eurojen lasku. Lisäksi eri viranomaisten tulkinnatluvan edellytyksistä ja niiden pohjalta tehdyt vuosittaiset linjauksetvoivat olla tapahtumatuottajan kannalta yllätyksellisiä ja saattavatolla riskitekijä tapahtumaprosessissa. Lupaprosesseja on pyrittyesimerkiksi Helsingissä selkeyttämään, mutta samanaikaisesti näyttäisisiltä, että erilaisia riskejä huomataan jatkuvasti lisää, jonkavuoksi viranomaistahojen regulaatiotarve ei tuntuisi olevan ainakaanvähenemässä.3.4 OppilaitosyhteistyöHaastatellut olivat tietoisia kulttuurituotannon alan koulutuksen lisääntymisestä.He eivät kuitenkaan välttämättä eritelleet esimerkiksitutkintoon johtavaa 4 vuoden päätoimista kulttuurituottaja AMK -tutkintoa muutaman kuukauden täydennyskoulutuspaketista, vaanpuhuivat kaikesta yhteisenä tuottajakoulutuksena.Samanaikaisesti kun kentän ammattimaisuuden asteen odotettiinjatkuvasti kasvavan, monet haastatelluista suhtautuivat skeptisestituottajakoulutukseen. Koulutuksen pelättiin antavan epärealistisianäkemyksiä alan työllisyydestä. Toisaalta koulutusta pidettiin yleisellätasolla tärkeänä, joskin vastaajat korostivat usein sitä, että alallepäätyminen edellyttää omakohtaista kulttuurialan harrastunteisuutta.Koulutuksen odotettiin antavan operationaalisen tuotanto-osaamisenohella laaja-alaista näkemystä luoviin aloihin, yleissivistystä ja kielikoulutusta.Suuri osa koulutuksen tavoitteiden kuvaamisesta keskittyituottaja työssä tarvittavien ominaisuuksien ja työorientaation kuvailuun:"Käytännön työssä tarvitaan arjen sietokykyä, notkeutta, uteliaisuutta,aktiivisuutta ja venymiskykyä monenlaisiin tehtäviin."Festivaaleista osa asetti itsensä keskeiseksi oppimisen foorumiksi.Esimerkiksi Savonlinnan oopperajuhlilla oli kiinteää yhteistyötä alueenoppilaitosten kanssa ja monipuolinen joukko erilaisia tavoitteita."Esimerkiksi [Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen] opettaj a-opiskelijat voivat perehtyä oopperan kautta yleensä näyttämöta i-teisiin ja musiikkiin. Tämä edistää oppilaitoksen houkuttavuuttaja ylläpitää pitkällä aikavälillä oopperaan liittyvää kiinnostusta jamyönteistä suhtautumista. Toisaalta suhde voi olla suorempi jaliittyä itse oopperan tuotantoon. Festivaalin tuotannon rakennevaatii suurta määrää lyhytaikaista tilapäistyövoimaa. Tämä til a-päistyövoiman tarve ja festivaaliorganisaation halu toteuttaaesimerkiksi lavasteiden tekemiseen ja puvustukseen liittyviä te h-täviä alihankintana on johtanut kiinteään ammatillisen koulutu k-sen yhteistyöhön... Tämä yhteistyö ilmenee festivaalin ja oppila i-toksen tasolla pitkäkestoisena sopimussuhteena ja yksittäistenopiskelijoiden näkökulmasta työelämäläheisinä opintojaksoina jalyhytaikaisina työsuhteina."Harjoittelijoita käytettiin lähes kaikissa festivaaleissa säännöllisesti.Kokemukset harjoittelijoista olivat olleet pääsääntöisesti myönteisiä.Kehittämistarpeita nähtiin etenkin käytännönläheisyydessä ja opiskelijoidenliian yleisluontoisesta tiedosta, jota pitäisi syventää siten ettäkukin opiskelija voisi erikoistua nykyistä aikaisemmassa vaiheessaopintojaan.Yhteistyö oli joissakin tapauksissa vakiintunutta ja erittäin laajamittaista.Esimerkiksi Kaustisilla on tiivistä yhteistyötä Seinäjoen ammattikorkeakoulunja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa:"Seinäjoen amkista on saatu sekä asiantuntemusta että ty ötäääni- ja valotekniikkaan, lavarakennelmiin ja niiden designiinsamoin kuin myyntiin ja markkinointiin liittyen. Yhteys on toim i-nut hyvin... Sisällöntuotannon puolella Kaustisella on hyödynnet-54


ty Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kansanmusiikkiped a-gogiopiskelijoiden osaamista. Tämän koulutusorganisaationkanssa tuotetaan Lasten teltan ohjelmat sekä soitinworkshopit.Kyse ei ole pelkästään ohjelmantuottamisesta vaan myös näidenohjelmaosioiden puitteiden suunnittelusta."Oppilaitosyhteistyö on myös erityinen kehittämiskohde esimerkiksiKAMU -verkostohankkeessa, jossa kehitetään kansanmusiikkialanoppilaitosten välistä yhteistyötä ja verkottumista toisiinsa sekä muihinkansanmusiikkialan toimijoihin. Verkosto rakennetaan Kaustisen kansanmusiikkikeskittymänympärille ja solmukohtana toimii Kansanmusiikki-instituutti.Kaustinen Folk Music Festivalin yhteyteen luodaanalan opiskelijoille uusi oppimisympäristö, jonka pääpaino on työelämälähtöisyydessä.Oppimisympäristö luo kansanmusiikkialan opiskelijoilleuusia mahdollisuuksia työharjoittelupaikkoihin sekä työhön tutustumiseen.Kansanmusiikkikentän verkostoituminen edesauttaaosaltaan uuden oppimisympäristön työelämälähtöisiä tavoitteita.Hanke tulee toimimaan pilottihankkeena työelämälähtöisen oppimisympäristönluomisessa. Toiminnan rahoittavat instituuttia ylläpitäväKansanmusiikkisäätiö, Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulusekä Länsi-Suomen lääninhallitus (ESR).Oppilaitoksien vastuulle oli ulkoistettu myös selkeitä tapahtumatuotantoprosessinosia. Esimerkiksi Savonlinnan oopperajuhlilla kuvailtiinteknisen henkilöstön, lavastamon ja puvustamon ulkoistusprosessejaseuraavasti:"Ihan vertailun vuoksi voisi sanoa, että meillä oli 90-luvulla viisiihmistä ympäri vuoden töissä lavastamossa, eikä me valmistett ujoka vuosi edes välttämättä uutta oopperaa. Siitä on tultu tähänpisteeseen, että kyllä niitä tehoja on haettu ja mitään ei ole n ä-kynyt, että olisi menetetty. Päinvastoin; lopputulos on oikeinhyvä."Savonlinnassa pitkään jatkunut, mutta viime vuosina syventynyt oppilaitosyhteistyöon sekä oopperan että ammattioppilaitoksen näkökulmastatoiminut hyvin. Yhteistyö vaatii kuitenkin syvällisiä muutoksiasekä opetussuunnittelussa että tuotannossa. Savonlinnan oopperajuhlienja ammattioppilaitoksen yhteistyössä opetussuunnitelmissaon huomioitu yhteistyön vaatimukset ja oopperan lavastuksista vastaavahenkilö työskentelee fyysisesti oppilaitoksen tiloissa. Ilmantällaisia rakenteellisia muutoksia yhteistyön tulokset eivät olisi riittävänkorkealaatuisia. Yleensä oppilaitoksiin ulkoistaminen ei ole ongelmatonta.Oppimistilanteen tavoitteet eriävät tapahtumatuotannontavoitteista ja myös vastuukysymykset aiheuttavat pohdintaa. Pedagogistenpäämäärien näkökulmasta esimerkiksi täydelliset epäonnistumisetovat erinomaisia oppimisen tilanteita. Toisaalta festivaalinnäkökulmasta pitäisi saada jatkuvasti mahdollisimman onnistunuttatulosta, jolloin opettajalle siirtyy oppimistuloksen vastuun ohellamyös vastuuta lopputuloksesta ja sen laadusta. Vuosittain vaihtuvanatilapäistyövoimana opiskelijoiden sitoutuminen voi olla vaihtelevaa.Vaarana on myös, että oppilaitosyhteistyö vie pohjan kyseisiin toimintoihinkeskitettyjen ammattilaisten toiminnalta alueella.Oppilaitokset toimivat siis ainakin neljässä eri roolissa tapahtumatuotannonkentällä:useiden eri alojen koulutus tarjoaa työvoimaa harjoittelijanaja tulevaisuuden tekijöinä, sekä tilapäistyövoimana/tuotantologistiikan lisäkäsinä. Sovitaan oppilas kerrallaantoimintojen osittainen ulkoistaminen osaksi oppilaitostenopintojaksoja, ei lisä-käsiä vaan kriittisten toimintojen kantajia.Sovitaan oppilaitoksen ja tapahtuman pitkäaikaisellakumppanuussopimuksellaopiskelijat osana yleisökasvatusta kohteena ja kasvattajanaopetustyö tarjoaa kausiluontoisella tapahtumatuotannon kentällätoimiville ammattilaisille mahdollisuuden lisäansioihinOppilaitosyhteistyö on selvästi lisääntynyt, ja festivaalienavainhenkilöiden haastattelujen perusteella se on edelleenkasvamaan päin ja hakee monipuolista toimintatapojen kirjoa.55


3.5 AsiakkaatFinland Festivalsin (Festivaalien taloudellisia tunnuslukuja 2009) kartoituksenmukaan lipputulot ovat kotimaisten festivaalien ehdottomastisuurin yksittäinen tulonlähde. Vuonna 2007 Finland Festivalsinjäsenten tulonmuodostumasta peräti 42% kertyi lipunmyynnistä.Elävät tapahtumat tuntuvat säilyttävän pintansa, vaikka Suomi elääkintaloudellisen taantuman aikaa.Tapahtumat pyrkivät usein maksimoimaan kävijämääränsä, jonkaosana ohjelmistopolitiikka on keskeisellä sijalla. Eri kävijöiden luokitteluon kuitenkin käynyt vaikeaksi musiikkimakujen pirstaloitumisenmyötä.Tapahtumien asiakaskuntaa jaoteltiin ja profiloitiin monella tavalla:"Tapahtumien elinvoimana on perustarpeeksi kuvailtu ihmistenhalu hakea festivaaleilta yhteisöllisyyttä, elämyksiä ja tunn elmia.Festivaali sosiaalisen toiminnan muotona vastaa moniin ihmisentarpeisiin. Sosiaalisiin tarpeisiin ja elämysnälkään vastaamistapidettiin myös tulevaisuudessa tapahtumien elinvoiman ytimenä."Kaipuu hengenheimolaisten pariin oli myös keskeinen argumenttierityisten sisältöjen ympärille rakentuville festivaaleille."Genretapahtumat säilyvät tulevaisuudessakin, koska festivaalienydintä on kokemus saman asian harrastajien muodostamastayhteisöstä."Yhteisöllisyyden ja hengen heimolaisuuden rinnalla korostettiin tulevaisuudensuuntauksena myös pluralisoitumista, joka näyttäytyyetenkin monikulttuurisuutena. Monikulttuurisuuden lisääntyminenedellyttää mm. tuottajien toimijaverkostojen laajentamista, monipuolisempaaohjelmapolitiikkaa. Ohjelmiston suhde yleisöön on kuitenkinkomplisoitu.Kaustinen Folk MusicFestivalMaailma kylässäSavonlinnan oopperajuhlatMadonnan konserttiPikseliähkyProvinssi rocklipun ostanut yleisötoimintaansa esittelevät järjestötfestivaalin kävijät, joista jokainenon potentiaalinen "asiakas" kansalaisjärjestöillelipun ostanut yleisölipun ostanut yleisö"yleisö" samalla testaaja, yhteiskehittelijä,osallistujalipun ostanut yleisö"Eri artisteilla on tietysti eri yleisöt. Toisaalta ihmiset ovat av a-rakatseisempia ja ennakkoluulottomampia kuin aikaisemmin,koska netin kautta voi kuluttaa ja kokeilla musiikkia ja kulttuuriayhä laveammin. Kapea kohderyhmäajattelu on mennyttä. Tapahtumajärjestäjienon tärkeää käydä keikoilla paikan päällä kats o-massa yleisöä ja miettiä vastasiko todellisuus ennakko -odotuksia."Taulukko 6. Asiakaskunnan jaottelu56


Ilmaistapahtumana olevaa Maailma kylässä -festivaalia lukuun ottamattakartoituksessa mukana olevat tapahtumat nojautuivat lipputuloihin.Lippumyynti on varsin riskialtis tulonlähde. Etenkin ulkoilmatapahtumissasäät vaikuttavat lippumyyntiin ja kesäsesongin aikana onmyös festivaalien kesken voimakas kilpailu lipunostajista. Lippuhintojenkorotuspaineet koettiin ongelmallisena, sillä "pahenevissa kustannuspaineissakin[haluttiin] säilyttää tapahtuman saavutettavuustavallisen kansalaisen näkökulmasta". Lipputulot ovat monelle festivaalillejatkuvuuden keskeinen kynnyskysymys. Esimerkiksi Pikseliähkynhaastateltava kuvaili lippumyynnin ratkaisevaa asemaa seuraavasti:"Suurimpana ongelmana on raha. Jonain vuonna ei tulekaan niitälipputuloja. Avanto, ISEA Turun UMF, Koneisto, MUU media fe s-tari, enemmän sääntö kuin poikkeus, että festarit ajautuu o n-gelmiin. Se vuosi on niin, että jää jonkun palkat maksamatta j ase vaikuttaa tosi monta vuotta"Lippumyynnissä on käynnissä siirtymä reaktiivisesta myynnistä proaktiiviseenmyyntiin. Samalla kun esimerkiksi Live Nationin lipunmyyntisiirtyy yhä enemmän internetiin, henkilökunnan toimenkuvat muuntuvat.Lipunmyynnissä vapautuvaa työpanosta suunnataan etenkinuusien palvelutuotteiden kehittelyyn ja myyntiin.Koska perinteiset rahoituslähteet eivät seuraa kustannusten tasaistanousua, pyrkii esimerkiksi Savonlinnan oopperajuhlat löytämään uusiatulonlähteitä. Tässä muutostyössä on festivaalin suhde muihintoimijoihin koko oopperajuhlaekosysteemissä muuttumassa. Aikaisemmatsymbioottiset suhteet, joissa ei varsinaisesti ole ollut rahallistavaihtoa ovat muuttamassa luonnettaan. Festivaalin näkökulmastase "omistaa" asiakkaan, jonka toiminta tapahtuman ekosysteemissäperustuu festivaalin houkuttavuuteen. Tämän logiikan vuoksi tapahtumahaluaa myös saada suuremman osuuden matkailijoiden seudullejättämästä matkailutulosta. Tämä pyrkimys on muuttamassa kokoekosysteemin toimintaa ja toimijoiden roolia. Oopperafestivaaleissamuutosta toteutetaan asiakashallintajärjestelmällä, jossa festivaalimyy pääsylippujen ja tapahtumapaikan välittömien palvelujen lisäksiasiakkaan festivaalielämykseen liittyviä muita palveluja, kuten esimerkiksiristeilyjä, majoitusta ja ravitsemuspalveluja. Tämä muutostekee festivaalista aktiivisen asiakkaan elämyksien tuotteistajan jatuotekehittelijän."Kysytään vaikuttaako taantuma lipunmyyntiin. Vastaus on ei jakyllä. Pääsylippuja myydään edelleen, mut ta ihmiset ostavatpääsylippuja ehkä erilaisiin tapahtumiin kuin ennen. Suurko n-serttien sijaan moni valitsee esim. klubikeikan, sirkustapahtumantai kotimaisen artistin esityksen. Kukaan ei silti kestä kulkeataantumassa hartiat kyyryssä ja säästää rahaa, ihmiset kaipaavatyhä huippuhetkiä elämäänsä. Elävä viihde ei ole korvattavissa,koska artistia ei voi korvata. Ipodit ja kotiteatterit eivät ole ko s-kaan sama asia kuin elävä live-esitys."Taantuman positiivisena kehitysvaihtoehtona nähtiin kotimaistentaiteilijoiden esitysten nouseminen keskeisemmälle sijalle korvaamanpitkään jatkuneen kansainvälisten taiteilijoiden esiintymisten määränkasvua.Asiakkaan rooli festivaaleilla on muuttumassa. Festivaalille osallistumisenmuodot ja aika on laajenemassa pelkästä paikan päällä osallistumisestatapahtumaan osallistumiseen teknologian välityksellä. EsimerkiksiFinnkino esittää oopperaa ja useat urheilun kautta itseääntuotteistavat anniskeluravintolat esittävät reaaliaikaisesti urheilutapahtumiaasiakkaiden houkuttelemiseksi. Samalla tapahtumien osallistuminentapahtuu yhä monipuolisemmin internetin välityksellä.Siellä tapahtuma laajenee myös ajallisesti: tapahtumaa ennen käydäänvilkasta keskustelua esimerkiksi tapahtuman pääesiintyjienhenkilöllisyyden veikkaamiseksi ja tapahtuman jälkeen puidaan kokemustayhteisöllisesti.Tässä kartoituksessa mukana olleiden esimerkkitapausten kohdallalienee pisimmälle osallistumisen vaihtoehdot vienyt tapahtuma onPikseliähky, joka perustuu kokonaan vertaisverkon monipuolisiin osallistumiskeinoihinteosten tuotannon, esittelyn, kommentoinnin, yhtei-57


sen kehittelyn ja testauksen muodossa. Festivaali toimi kohtaamispaikkanayhteisölle, joka elää rinnakkaiseloa sosiaalisessa mediassa."Suurin osa olennaista yleisöä on tekijöitä, jotka tuottavat omatesityksensä yhdessä festivaaliorganisaattoreiden kanssa. Tässäosallistujajoukossa, joka saa avainkokemuksen, on parisataaihmistä. Satakunta tulee ulkomailta ja satakunta kotimaasta. Nekaikki tekee jotain ja osallistuu hyvin intensii visesti muutamanpäivän."Osallistumisen muutos vaikuttaa suuresti tapahtumassa esiteltäviinteoksiin. Ne syntyvät kollektiivisen työn tuloksena ja niitä esitelläänsellaisena kun ne ovat festivaalin aikoihin ajatuksella, että ne eivätvälttämättä ole valmiita - ehkä koskaan.Osallistumisen muodoiksi hahmottuu esimerkkitapaustemme pohjaltaOsta lippu tai vain ilmesty tapahtumaanOta osaa ohjelmaan off-location netin/pubin screenin tms.välitykselläOta osaa festivaalin teeman ympärille rakentuvassa sosiaalisessamediassa "pidennetyllä festivaalilla"Ota osaa tekemällä itse ohjelmaa (järjestö-standina & ohjelmatuotantona,Pixelin artistiesityksinä jne.)Ota osaa rakentamalla koko festivaali kollektiivisesti (Pixeli)Esimerkkitapausten pohjalta näyttää siltä, että mitä riippuvaisempitapahtuma on lipputuloistaan, sen enemmän se pyrkii rakentamaanuusia palvelutuotteita ja kehittämään toimintaansa. Julkisen sektorintuki ei siten ole välttämättä aina kehittämisen edellytys. Se kuitenkinvoi mahdollisesti suunnata kehitystä sellaisille urille, joita pidetäänkulttuuripolitiikan näkökulmasta toivottavina.3.6 VapaaehtoisetVapaaehtoistyön rooli vaihteli suuresti tapahtumakohtaisesti: osallavapaaehtoistyöllä oli keskeinen rooli ja se oli suorastaan koko tapahtumantoteutumisen edellytys. Osa tapahtumista puolestaan oli käytännössälopettanut vapaaehtoistyön käytön.Kulttuuritapahtumien tuotannossa luokittelu yleishyödylliseksi toiminnaksion ollut tärkeää esimerkiksi veropolitiikan vuoksi. Jotta yhteisöä(yleensä rekisteröity yhdistys tai säätiö) voidaan pitää tulo- ja arvonlisäverotuksessayleishyödyllisenä, sen tulee täyttää yhtäaikaisestikolme tuloverolaissa säädettyä kriteeriä. Ensinnäkin yhteisön tuleetoimia yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä,siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä. Toiseksi sentoiminta ei saa kohdistua vain rajoitettuun henkilöpiiriin. Kolmannenkriteerin mukaan se ei saa tuottaa toiminnallaan siihen osalliselletaloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempanapalkkana tai muuna hyvityksenä. Jos yhteisön säännöt jatosiasiallinen toiminta täyttävät nämä kolme kriteeriä, yhteisöä pidetäänverotuksessa yleishyödyllisenä. Käytännössä yleishyödyllisyyttäon viimeaikoina kyseenalaistettu yhä enemmän tapahtumien taloudellistenpäämäärien voimistumisen myötä. Koska yleishyödyllinenyhteisö on säädetty verovelvolliseksi harjoittamastaan elinkeinotoiminnasta,yleishyödyllinen yhteisö voi toimintansa osana harjoittaaelinkeinotoimintaa. Tuloverolaissa ei ole kuitenkaan määritelty sitä,kuinka laajaa elinkeinotoimintaa yleishyödyllinen yhteisö voi harjoittaa.Epämääräisyys on johtanut kirjaviin tulkintoihin ja joidenkin tapahtumienkohdalla yllätyksiin verottajan tulkinnoista.Yleishyödyllisyyttä pohtinut valtiovarainministeriön työryhmä päätyyehdotukseen, että "Jos yhdistyksen varsinainen tarkoitus muodostuuyksinomaan elinkeinotoimintana pidettävän taidetapahtuman järjestämisestä,ei yhteisöä voida pitää yleishyödyllisenä, vaikka sen sääntöjenmukaisena tarkoituksena on taiteen edistäminen." (Lahti 2009,29). Tämäkin määritelmä jättää varaa tulkinnoille, mutta indikoi siihensuuntaan, että kulttuuritapahtumista yhä useampi tulee siirtymäänpois yleishyödyllisyyden kastista.Yleishyödyllisissä yhteisöissä keskeinen toiminnan osa on vapaaehtoinentalkootyö. Talkootyötä ei ole määritelty verolainsäädännössätai muuallakaan lainsäädännössä. Tämän johdosta käsitteellä voi olla58


hiukan eri merkityssisältö käyttäjän tai käyttöyhteyden mukaan. Perinteinentalkootyö on jätetty lähtökohtaisesti verotuksen ulkopuolelle.Jos talkoovoimin tehty työ täyttää kuitenkin elinkeinotoiminnankriteerit, on yhdistyksen siitä saama tulo verotettavaa elinkeinotuloa.Toisaalta kuitenkin jos talkootyö ei ole perinteistä pyyteetöntä työtäyhdistyksen hyväksi, vaan työstä maksettava vastike koituu työtätehneen jäsenen hyväksi, kyse on jäsenen palkasta. Yhä useampitapahtuma on siksi päätynyt maksamaan veroja talkootyöksi luokittelemastaantoiminnasta.Esimerkiksi Kaustinen Folk Music Festival ei käytä enää lainkaan varsinaistavapaaehtoistyövoimaa, vaan kaikki 250 festivaalilla vuosittainerimittaisia jaksoja työskentelevää henkilöä saavat jonkinlaisen korvauksen.Noin 80% työntekijöistä on mukana henkilökohtaisella sopimuksellaja vain 20 % tekee työtä jonkin järjestön kautta. Moniaperinteisiä järjestökentän toimijoita, kuten urheiluseurat, on viimevuosina pudonnut pois. Syitä ovat olleet sekä verotus että tiukentuneetammatilliset vaatimukset ja lupakäytännöt. Paikallinen pelimanniyhdistysja nuorisoseura ovat edelleen tärkeitä toimijoita paitsi työvoimanaja esiintyjinä, myös sosiaalisen koheesion ja tapahtumanpaikkakuntaan kiinnittymisen kannalta, mutta nämäkin saavat työstäänrahallisen korvauksen.Työvoimakulut ovat kasvaneet viime vuosina jatkuvasti ja jatkossatyövoiman määrää on kyettävä Kaustinen Folk Music festivaalin ohjelmajohtajaHeiskasen mukaan supistamaan. Vapaaehtoistyöhön,johon tapahtuman toiminta sen ensimmäisenä vuosikymmenenä vieläperustui, ei kuitenkaan ole Heiskasen mukaan paluuta, vaikka tapahtumantalouskurimuksen myötä vapaaehtoistyön uutta tulemista onalettukin toivoa. Kuitenkin esimerkiksi perinteisesti vapaaehtoistyönähoidettu järjestysmiestoiminta on nykyisten lakien nojalla varsin tarkastisäädeltyä ja käytännössä hoidettava palkkatyönä, johon tapahtumaon työvoimaa saadakseen itsekin kouluttanut työntekijöitä.Vapaaehtoistyössä tapahtuneet verotuksen muutokset, yhä liiketoimintalähtöisempiosaamisvaade tapahtumatuotannon operationaalisessatoteuttamisessa ja viranomaismääräysten tiukentuminen onpoistanut tapahtumatuotannon tuotantoekologisesta toimijaverkostostalähes kokonaan perinteiset vapaaehtoistyön kumppanit, nimittäinurheiluseurat. Heidän työnsä on korvattu usein pientä nimellistäkorvausta vastaan palkattavilla työntekijöillä. Palkatun työntekijänmukana tulee työnantajavelvoitteita, mutta samalla myös työntekijänvelvoitteita, jotka vähentävät osaltaan vapaaehtoistyöhön perinteisestiliittyneitä riskejä. Aina ei myöskään talkootyön taloudellinenedullisuus verrattuna palkkatyöhön ole aivan yksiselitteistä. Ammattilainensaattaa tehdä tietyissä tehtävissä usean kouluttamattomantalkoolaisen työt, eikä palkan lisäksi saa kaikkia niitä luontaisetuja jatavarapalkkioita, joilla talkoolaisia houkutellaan.Ammattimaisuuden lisääminen on jättänyt monet erilaisten tapahtumienhallinnossa toimivat puuhamiehet ja harrastelijat ulkopuolelleen,sillä tulosvastuun kasvaessa harrastelijoille ei onnistuta löytämäänmielekkäitä toimintamahdollisuuksia.Tyypillisimmillään vapaaehtoistyöläiset voi jakaa kahteen kategoriaan:Ensinnäkin niihin, jotka tekevät festivaalin eteen töitä lähinnäruokapalkalla. Toisen kategorian muodostavat ne, jotka saavat lisäksinimellisen palkkion ja sen myötä myös enemmän vastuuta esimerkiksivapaaehtoistiimien esimiehenä. Esimerkiksi Maailma kylässä -festivaalin toteuttamiseen osallistuu toimiston 50 työntekijän lisäksiyli 150 vapaaehtoista. Heidät voi kategorisoida kahteen ryhmään:Vapaaehtoinen henkilökunta: Saavat T-paidan, ruuan, todistuksen jakaronkan lisäksi uusia kavereita, hyvää mieltä ja työkokemusta. Antavattapahtumalle työpanoksensa 16-30 tunniksi.Palkattu henkilökunta (osittain talkoohengellä): Saavat rahan, T-paidan, ruuan ja karonkan lisäksi uusia kavereita, hyvää mieltä jatyökokemusta. Antavat asiantuntijuutensa tapahtuman käyttöön jatoimivat vapaaehtoisten esimiehinä. Myös vapaaehtoistiimien esimiehinätoimivat vastaavat ovat yleensä itse vapaaehtoisia. He saavatmelko nimellisen palkkion, joka pitää sisällään myös puhelin- ja matkakulut.59


Toisaalta vapaaehtoistyön näkökulmaan uppoaa laaja tapahtumatuotannonkenttää koskettava uusien teknologioiden siivittämä ideologinenja hallinnollinen muutos (Halonen 2007). Tapahtumatuotannossatuotanto tapahtuu yhä osallistavammin kollektiivisissa monialaisissatiimeissä, jotka toimivat suurimmalta osin useimmiten vapaaehtoispohjalta.Tuotannon ohella myös taiteen tekeminen muuttuu, jokahaastaa romantisoidun taiteilijakäsityksen jossa yksilötaiteilija yksintekee teoksia. Sosiaalista mediaa hyödyntävissä, usein open sourceideologiaanoudattavissa kollektiiveissa myös taideteoksia luodaanyhteisöllisesti, jolloin on luovuttu monelta osin yksilökeskeisestä tekijyydestätaiteen tuotannon keskeisimpänä mallina.4. LopuksiKatri HalonenTuottaja 2020 -hankkeessa etsitään tulevaisuuden ennakointia hyödyntämällätukea kulttuurituottaja (AMK) -koulutuksen sisällölliseensuunnitteluun. Tämä kartoitus on ollut ensimmäinen askel pitkällä,kolmen vuoden ajalle suunnitellulla reitillä. Kartoituksen perimmäinenpäämäärä on ollut paikantaa tapahtumatuotantotoiminnan kanssaristeäviä muita toimialoja ja niiden osia, joiden näkemykset otetaanhuomioon tulevaisuuden suuntaviivoja paikannettaessa.Kartoitus toi mukanaan useita uusia kysymyksiä. Tuottaja2020-hankkeen seuraava askel on ollut keskustelu ohjausryhmän kanssa.Ohjausryhmämme 1 kanssa käytiin 25.11.2009 ja 18.1.2010 keskuste-lua siitä, mitkä tämän raportin huomioista kaipaavat lisäselvitystätutkimusprosessin seuraavassa vaiheessa. Keskeisiksi jatkotutkimuksenkohteiksi nousivat:matkailuklusterin ja kulttuuriklusterin yhteistyö, tapausesimerkkinäSavonlinnavapaaehtoistyön muuttuvat roolitkulttuurituotantoalan koulutustoiminnan perustiedon kerääminenammattikorkeakoulusektorin ohella yliopistojen, ammatillistenoppilaitosten ja erilaisten luovan alan hanke- japrojektiomijoiden näkökulmia huomioivaksiTuottajien muodostamat tuotantoklusterit, tapausesimerkkinäProduforumTapahtumatuotannon operationaalisen verkoston muutosnäkemystensyventäminen, tapausesimerkkinä Maailma kylässäTutkijaklubi on jatkanut näiden teemojen ympärillä työskentelyä kevään2010 aikana.Tapahtumatuotannon kenttä muuttuu nopeassa tempossa. EsimerkiksiKaustisen Folk Music Festivaalin tilanne vaihtui useita kertojahankkeemme lyhyen puolen vuoden tutkimusperiodin aikana. Tähänraporttiin kirjattua kuvaa leimaa siis voimakkaasti vuoden 2009 syksy.Toisaalta taustalla kuvaillut julkisen sektorin, vapaaehtoistyönroolin, alihankinta- kumppanuus- ja yhteistyöverkostojen merkityksensekä kuluttajatoiveiden muutos ovat hitaasti muotoutuvia prosesseja,joihin tämän raportin puitteissa on pyritty luomaan lyhyt katsaustapahtumatuotantokentän näkökulmasta.1 Ohjausryhmämme puheenjohtajana toimii Työ- ja elinkeinoministeriön Luovien alojenkehittämishankkeen ohjelmajohtaja Petra Tarjanne. Lisäksi ohjausryhmässä on Opetusministeriön,Opetushallituksen sekä ammattikorkeakoulujen edustajia, ammatissaantoimivia tuottajia ja heitä kokoavan Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö Taky ry:nedustajia sekä ennakointihankkeiden ja projektihallinnon edustajia. Kokoonpanolöytyy sivulta https://wiki.metropolia.fi/pages/viewpage.action?pageId=1120959060


LÄHTEETCantell Timo (1993) Musiikkijuhlien yleisöt. Kaustinen, Kuhmo, Viitasaari. Taiteenkeskustoimikunta.Ekholm Jukka (2007) Kulttuuritapahtumat täyttävät Suomen kesänhttp://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-07-12_006.htmlFestivaalien taloudellisia tunnuslukuja (2009) Finland Festivals ry. Dokumenttiladattavissa osoitteessa http://www.festivals.fi/resource/files/festivaalien-taloudellisiaavainlukuja.pdf(luettu 28.1.2010)Halonen, Katri (2004) Huomisen rientoja tuottamassa. Tapahtumatuottajien ammatinkehitystrendejä tuottajia kouluttavien ammattikoreakoulujen näkökulmasta. Kulttuuripoliittisentutkimuksen edistämissäätiön julkaisuja 5/2004.Halonen, Katri (2005) Fishing for a Good Program: Public Sector Cultural Producersin Search of Justification. Nordisk Kulturpolitisk Tidskrift 2/2005, 50-79.Halonen, Katri (2005) Visioita ja valintoja. Tapahtumatuotannon tulevaisuus helsinkiläistentuottajien arvioimana. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön julkaisuja10/2005.Halonen, Katri (2006) Kulttuurituottajan ammattispesifi osaaminen. Kasvatus3/2006, 250-263.Halonen, Katri (2007) Open Source and New Media Artists. Human Technology. AnInterdisciplinary Journal on Humans in ICT Environments. Vol 3(1), February 2007, 98-114. Saatavissa osoitteesta:http://www.humantechnology.jyu.fi/articles/volume3/2007/halonen.pdfHalonen, Katri (2007) Yleismies jantusista festarispesialisteiksi? Tapahtumatuottajantoimenkuvat. Kirjassa Satu Silvanto (toim.) Festivaalien Helsinki - Urbaanin festivaalikulttuurinkehitys, tekijät ja kokijat. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus,139-144.Halonen, Katri (2009) Kulttuurituottajat työn ja identiteettien markkinoilla. Työelämäntutkimus 3/2009, 20-31.Hautamäki, Antti (2007) Innovaatioiden ekosysteemi ja Helsingin seutu, Maailmanluokaninnovaatioekologian rakentamisen lähtökohtia. Helsingin kaupungin tietokeskusHautamäki, Antti (2008) Kestävä innovointi. Innovaatiopolitiikka uusien haasteidenedessä. Sitran raportteja 76. Helsinki. Ladattavissa osoitteessahttp://www.sitra.fi/julkaisut/raportti76.pdf?download=Lataa+pdfHolma, Lotta & Moisio, Heidi (2000) Kulttuuritapahtumien tuottajan rooli ja verkostot:Tapaus LABRA. Helsingin kauppakorkeakoulu, yritysprojektit. Luettavissa osoitteessahttp://www.culminatum.fi/zdoc/Tapahtumatuotantoraportti.pdf (luettu10.8.2009)Huuskonen, Juha (2009) Mediataiteen luova tuottajuus. AVEK-lehti 2009/2.Juhlien tuotolla on monta ottajaa. Helsingin Sanomat, 11.10.2006 (verkkolehti)Kainulainen, Kimmo (2005) Kunta ja kulttuurin talous. Tulkintoja kulttuuripääomanja festivaalien aluetaloudellisista merkityksistä. Tampere University Press: Tampere.Kainulainen, Kimmo (2007) Juureva festivaali ja vetovoimainen kaupunki. TeoksessaSari Silvanto (toim.) Festivaalien Helsinki. Helsingin kaupungin tietokeskus,Helsinki, 176-192.Klaic, Dragan (2007) Festivaalien tutkimisen tärkeydestä. Teoksessa Sari Silvanto(toim.) Festivaalien Helsinki. Helsingin kaupungin tietokeskus, Helsinki, 202-205.Koivunen, Hannele (2004) Onko kulttuurilla vientiä? Opetusministeriön, ulkoasiainministeriönja kauppa- ja teollisuusministeriön Kulttuurivienti –hanke. Selvitysmiehenraportti. Opetusministeriön julkaisuja 2004:22Korpelainen, Päivi (2002) Uudistuva kulttuurituotanto ja kulttuuriyrittäjyys. Julkaisematonraportti Uudistuva kulttuurituotanto - projektin kokemuksista. Taideteollinenkorkeakoulu, koulutuskeskus.Kurikka Tiina (2005) Tapahtuma markkinointiviestinnän välineenä: Tapaus: KaustinenFolk Music Festival. Tampereen ammattikorkeakoulu, Liiketalous.Lahti, Ilkka (Yleishyödyllisten yhteisöjen verotus -työryhmä siht.)(2009)Yleishyödyllisten yhteisöjen verotus -työryhmän muistio. Toimenpide-ehdotuksia yleishyödyllistenyhteisöjen verotukseen liittyvien ongelmakohtien korjaamiseksi. Valtiovarainministeriönjulkaisuja 31/2009, Helsinki.Luoto, Ossi (2005) Henkilöstöresurssien hallinta tapahtumatuotannon organisaatiossa.Kulttuurituotannon opinnäytetyö. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia.Madonnan konsertti tuotti helsinkiläisille yli miljoonan. Helsingin Sanomat4.9.2009, s. A11.61


Madonna vaihtoi levy-yhtiötä. Helsingin Sanomat 16.10.2007.http://www.hs.fi/viihde/artikkeli/1135231085499Moisio, Heidi & Jyrämä, Annukka (2000) Helsingin kulttuurikaupunki8säätiön jatuotantoyhtiöiden välinen yhteistyö. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja B-31Moisio, Heidi & Jyrämä, Annukka (2001) Helsingin kulttuurikaupunkisäätiön jatuotantoyhtiöiden välinen yhteistyö. Teoksessa Timo Cantell & Harry Schulman (toim.)Mitä oli kulttuurivuosi? Kirjoituksia Euroopan kulttuurikaupunkivuodesta Helsingissä.Helsingin kaupungin tietokeskus, 93-104.Moisio, Teppo (2009) Madonnan konsertti tuotti helsinkiläisille yli miljoonan. HelsinginSanomat 4.9.2009, sivu A11.Mossberg, Lena L. (2000) Event Evaluations. Teoksessa Lena L.Mossberg (toim.)Evaluation of Events: Scandinavian Experiences. Cognizanti Communication Corporation:New York, 1-12.Mäkelä, Asko (2009) Mediataiteen mahdollisuudet selvitys mediataiteesta. Opetusministeriöntyöryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:13.Porter, Michael E (1998) Clusters and the New Economics of Competition. HarvardBusiness Review, Nov-Dec 1998.Ruusuvirta, Saukkonen, Selkee & Winquist (2008) Kuntien kulttuuritoimintalukujen valossa. Kulttuuritoiminnan kustannukset 23 kaupungissa vuonna 2007.Rönkkä, Kimmo & Orava, Janne (2007) Kouluklusteri. Kouluympäristön klusteriselvitysosana Tila-teknologiaohjelman valmistelua. Tekesin tilaaman selvityksenloppuraportti.Sirén, Charlotta (2009) Kaustinen Folk Music Festival - Kävijätutkimus kesä 2009.Improve Research Oy.Sirén, Charlotta (2006-2009) Julkaisemattomat Kaustinen Folk Music Festivalinkävijätutkimukset vuosina 2006-2008.Tarkka, Minna (2007) Pikseliähky Festivaalilaboratorio. Teoksessa Satu Silvanto(toim.) Festivaalien Helsinki. Helsingin kaupungin tietokeskus: Helsinki, 136-137.Tohmo, Timo (2007) Regional Economic Structures in Finland. Jyväskylä Studies inBusiness and Economics 57.Virtanen, Esko & Hernesniemi, Hannu (2005) Klusterin evoluutio. Prosessikuvaus.Tekesin Teknologiakatsaus 174/2005.Vuoden 2009 kävijätilastot: Taantumasta huolimatta yleisöä kävi festivaaleillaentiseen malliin.. Finland Festivals ry. Julkaistu 30.11.2009. Ladattavissa osoitteessahttp://www.festivals.fi/tilastotietoa/?/fin/ (Luettu 27.1.2010)HAASTATTELUTSavonlinnan oopperajuhlien oopperajohtaja Jan Hultinin, Pekka Uotilan tekemähaastattelu 30.10.2009Kaustinen Folk Music Festival’in ohjelmajohtaja Jyrki Heiskanen, Juha Iso-Ahon tekemä haastattelu 4.11.2009 Kokkola.Pikseliähkyn taiteellinen johtaja Juha Huuskonen, Leena Björkqvistin tekemähaastattelu 8.10.2009Live Nation Finlandin markkinointipäällikkö Ritva Väänänen, Laura Karhuntekemä haastattelu 23.10.2009 ja haastattelua tarkentanut puhelinkeskustelu30.11.2009Salon taidemuseo Veturitalli vs. museonjohtaja Pirjo Juusela, Anu Suosalontekemä haastattelu 2.11.2009KUVATKannen kuva: Johanna TirronenKuva s. 5: Rami Aapasuo (Maailma kylässä)Kuva s. 8: Rami Aapasuo (Maailma kylässä –festivaali)Kuva s. 18: Matti Kolho (Värisuomi, Savonlinnan oopperajuhlat)Kuva s. 22: Antti Ahonen (PikseliÄhky)Kuva s. 23: Antti Ahonen (PikseliÄhky)Kuva s. 28: Anni Romu (Madonna)Kuva s. 30: Lucius Fontenot (Cedric Watson, Kaustinen Folk Music Festival)62


Kuva s. 32: Klapp (Kaustinen Folk Music Festival)Kuva s.33: Ainslee and Henderson (Kaustinen Folk Music Festival)Kuva s. 34: Kevin Pollard (Maailma kylässä)Kuva s. 36: Inka Soveri (Maailma kylässä)Kuva s. 37: Rami Aapasuo (Maailma kylässä)Kuva s. 39: Rami Aapasuo (Maailma kylässä)Kuva s. 45: Timo Seppäläinen (Savonlinnan oopperajuhlat)MUU AINEISTOMadonnan Helsingin konserttia koskeneet artikkelit helmi-syyskuu 2009:Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Kauppalehti, Talouselämä, Suosikki, Metro63


LIITTEETLIITE 1: HaastattelurunkoMillaisia uusia toimijoita kentälle on tullut viimeisen viiden vuoden aikana?Onko joitain toimijoita poistunut kentältä viimeisen viiden vuoden aikana?Miksi?Kysymykset:1. Miten vastaaja määrittelee oman organisaationsa? Mikä on oma roolisituotannossa?2. Kenen tapahtuma tämä on?3. Keitä tapahtumaanne kuuluu? (funktiotasolla, ekologia, mitä kunkin toimijankanssa vaihdetaan, suhteen kesto)Ketkä osallistuvat tuotannon toteuttamiseen? ovatko alihankkijoita, kumppaneita?Keistä muodostuu keskeisin sidosryhmäverkostonne? Kuinka pysyviä yhteistyösuhteenneovat?Keitä tapahtuman kävijät/osallistujat/yleisö koostuu, miten tavoitatte heidät?Millaiseksi uskot kentän kehittyvän seuraavan 10 vuoden aikana?5. Miten kansainvälinen xxx-tapahtumien kenttä rakentuu?Miten asemoitte itsenne suhteessa heihin?Mihin vertaisitte omaa toimintaanne heidän toimintaansa?Millaisia uusia toimijoita alalle on tullut viimeisen viiden vuoden aikana?Onko joitain toimijoita poistunut kentältä viimeisen viiden vuoden aikana?Miksi?Millaiseksi uskot kentän kehittyvän seuraavan 10 vuoden aikana?Mistä tulevaisuuden osallistujat/kävijät/yleisö koostuu, miten saatte heidätsitoutettua?Millaisia uusia toimijoita alalle on tullut viimeisen viiden vuoden aikana?Onko jotain toimijoita poistunut alalta viimeisen viiden vuoden aikana? Miksi?Miten toimijajoukko/suhde heihin on kehittynyt?Miten uskoisit tapahtumasi verkoston kehittyvän seuraavan 10 vuoden aikana?("SWOT")4. Miten kotimainen xxx-tapahtumien kenttä rakentuu?Miten asemoitte itsenne kentälle?Mihin vertaisitte omaa toimintaanne muihin kentän toimijoihin?65


LISÄTIETOJA:http://tuottaja2020.metropolia.fi

More magazines by this user
Similar magazines