Kilpi+1_2011

V A H V I S T U V AK A R P R1/2014

Karjalan prikaatin Kilpi on Karjalan prikaatin ja sen kanssa yhteistoiminnassa olevien kiltojen ja perinnejoukkojen jäsenlehti,Karjalan prikaatin henkilöstö- ja tiedotuslehti, sekä prikaatin aliupseerikoulujen ja -kurssien kurssijulkaisu.Kun Karjalan prikaatille oli annettu 1957 nykyinen nimi ja sille vaalittavat perineet, perustivat entisessä Viipurin Papulassasijainneessa Karjalan Kaartin Rykmentissä palvelleet aseveliyhdistyksen Karjalan Kaartin Kilta. Killan nimeä ja jäsenmerkkiäkäyttäen julkaistiin ensimmäinen jäsenlehti vuonna 1959. Vuodesta 1960 lehden nimi oli Kaartilainen, jota julkaistiin neljä numeroavuodessa ja toimittamisen suoritti killan hallitus. 1970-luvun alusta lähtien toimittaminen suoritettiin Karjalan prikaatinesikunnassa. Haminalaisen Kymen jääkäripataljoonan nimi, joukko-osastolippu, kunniamarssi ja perinteet annettiin vuoden 1990alussa Karjalan prikaatin jääkäripataljoonalle. Tuolloin lehden nimeksi muutettiin Kaartilainen-Vauhtipyörä. Vuodesta 1995 lehteäryhdyttiin julkaisemaan kaksi numeroa vuodessa aliupseerikurssien päättyessä viikkoa ennen juhannnusta ja joulua. Karjalanprikaatin valmiusyhtymäksi muodostamisen yhteydssä kesällä 1998 lehden nimeksi muutettiin Karjalan prikaatin Kilpi ja toimittamisensuorittaa toimituskunta.Lehti on vuosina 1998, 2002 ja 2010 palkittu valtakunnallisena Vuoden kiltalehtenä sekä vuonna 2013 Vuoden joukko-osastolehtenä.KUSTANTAJAT: Karjalan prikaati, Karjalan Prikaatin Kilta ry, Kymen Jääkäripataljoonan Kilta ry, Karjalan Tykistökilta ry,Korian Pioneerikilta ry, Kymen Viestikilta ry, Salpausselän Ilmatorjuntakilta ry, Autojoukkojen Kymenlaakson Kilta ry. 55. vuosikerta.PäätoimittajaToimitussihteeriPL 5, 46140 Vekaranjärvip. 0299 431 107ToimitusneuvostoPuheenjohtaja Rami SaariKarjalan prikaatin joukkoyksiköiden komentajat:Vesa Vainio, Mika Tauru, Aki Hotti,Jarmo Vähätiitto, Riku Mikkonen ja Petri RantanenKiltojen edustajatMarkku Seppä, Jaakko Janhunen, Seppo Rantalainen,Kai Lampi, Juha Varanka, Jukka Puurula ja Matti MikkonenToimittaja ja layoutSeuraava numero 2/2014Aineiston deadline 9.11.2014. Ilmestyy 13.12.2014KirjapainoScanweb Oy, KouvolaISSN 1456-6540 (Painettu)ISSN 2341-6963 (Verkkojulkaisu)Ilmoitushinnat1/1 s 220 €, kannet 2 ja 3 250 €, kansi 4 270 €1/2 s 120 €, 1/4 s 90 €, 1/8 s 75 €, 1/16 s 50 €2

Kaarti päälle – yhdessä voima! Timo Kivinen ........................................ 5Pääkirjoitus: Vahvistuva Karjalan prikaati II osa. Rami Saari ................ 6Vuoden 2013 joukko-osastolehti – KILPI. Päivi Visuri .......................... 7Viranomaisyhteistyö. Antti Uljas ................................................................... 8Karjalan prikaatin esikunta 1.1.2015. Jussi Aapro ....................................... 10Karjalan prikaatin esikuntaohje jatyöjärjestys 2015. Jari Kielenniva .......................................................... 12Etelä-Savon aluetoimisto esittäytyy. Matti Ruokoski ............................ 14Kaartinhallin peruskorjaus ja muidenrakennushankkeiden tilanne. Jouko Oinonen ........................................ 16Kymen jääkäripataljoonan komentajaon vaihtunut. Vesa Vainio ....................................................................... 18Karjalan tykistörykmentin uusiatiloja ja ajankohtaisia asioita. Mika Tauru ................................................... 20Salpausselän ilmatorjuntapatteristolla pisimmätilmatorjuntaperinteet vaalittavana. Aki Hotti ............................................... 22Karjalan prikaati raivaamisenkärkijoukoksi. Riku Mikkonen .............................................................. 24Johtamisjärjestelmän M18 käyttöönoton lähtökohtia javaikutuksia Karjalan prikaatissa. Jarmo Vähätiitto .................................. 26Ajankohtaista Karjalan huoltopataljoonassa.Timo Gröhn ja Petri Rantanen ..................................................................... 28Esimiessten muutosvalmennuskoulutus Karjalanprikaatissa. Anna Kuusela ja Minna Manelius ........................................ 30Tammikuun alokkaiden valapäiväKarjalan prikaatissa. Päivi Visuri. ............................................................. 31Kymen jääkäripataljoonan perinnepäivä. Vesa Vainio ................................ 32Karjalan prikaatin vuosipäivä. Päivi Visuri ................................................. 34Valkealan sotilaskotiyhdistys ..................................................................... 38Varuskuntaravintola Linna – Leijona Catering. Titta Luoma... ................... 40Naisten vapaaehtoinen asepalvelus. Pinja Vähätiitto.. ................................. 41Henkilöstötapahtumia Karjalan prikaatissa ................................................ 42Karjalan prikaatin kanssa yhteistoiminnassa olevat killat ..................... 44Talvisodan 1.Divisioona. Pekka Hovilainen .......................................... 52Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK)ja Karjalan prikaati. Harri Mäntyranta ................................................... 56Karjalan prikaatin aliupseerikoulut ja -kurssit ....................................... 58Routaa, poteroita ja taistelua. Ville Ratilainen ........................................ 74Kannen kuva: Karjalan prikaatin 58. vuosipäivää juhlittiin Vekaranjärvellä 5. toukokuuta varusmiestenkoulutustapahtumien vuoksi vuorokautta ennen virallista vuosipäivää 6. toukokuuta. Paraatin katselmuksensuoritti ja ohimarssin vastaanotti prikaatin komentaja, prikaatikenraali Timo Kivinen. Paraatiakomensi esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Rami Saari (vas.). Kuva: Puolustusvoimat.3

Valkealan Sotilaskotiyhdistys ryKahvio maaanantai-perjantai klo 9.00 - 20.30, lauantai 15.00 - 20.00ja sunnuntai 16.00 - 20.00Pizzeria maanantai-torstai klo 11.00 - 13.00 ja 17.00 - 20.30perjantai klo 11.00-12.30 ja 17.00-20.30Sodemarket maanantai-perjantai klo 17.00 - 20.30ja perjantai 14.00 - 15.30Puh. 0299 431 9644

Karjalan prikaatin komentaja,prikaatikenraali Timo KivinenKaarti päälle - yhdessä voima!Tämän lehden ilmestyessä olensiirtymässä uuteen tehtävään, jotenon paikallaan tiivistää tuntemuksianikomentajakaudeltani.Maavoimien joukko-osastojen rauhanajan päätehtävä, asevelvollisten koulutuson 2010-luvulla merkittävästi haastavampaakuin muutama vuosikymmensitten, jolloin olin itse kouluttajana perusyksikössä.Puolustusvoimien asettamavaatimustaso on selkeästi korkeampi.Myös nykypäivän varusmiehet ovathaasteellisimpia johdettavia ja koulutettaviakuin me varttuneemmat ikäluokataikanaan. He ovat tottuneet kiivaaseenelämänrytmiin ja tarvitsevat jatkuvastiuusia virikkeitä ja sopeutuvat huonosti”odotteluun”. Motivoituneina nuorettoimivat hyvin osana tiimiä ja ovat hyviäsotilaita. Motivoiminen edellyttää mielekästä,hyvin suunniteltua ja toteutettuakoulutusta.Tavalla tai toisella nykyprikaatin henkilöstöntehtävät liittyvät koulutukseentai sen tukemiseen. Onnistumisen edellytyksenäonkin se, että koko henkilöstötekee parhaansa omalla vastuualueellaan.Jokaisen työ on tärkeää. Minulle muodostuneenkäsityksen mukaan prikaatinhenkilöstö on oikealla tavalla sitoutunuttehtäviinsä ja osaamista on riittävästi.Tulokset ovat olleet hyviä. Vaikka puolustusvoimauudistustulee laajentamaanKarjalan prikaatin tehtäväkenttää, asevelvollistenkoulutus tulee jatkossakinolemaan prikaatin toiminnan painopiste.Henkilökunnan osaamisen ylläpito ja kehittäminenomiin kriisiajan tehtäviinsäon yhtä lailla tärkeää. Joukkotuotantoatäytyy sen eri osa-alueilla muutoinkinkehittää jatkuvan parantamisen hengessä.Karjalan prikaatin ehdoton vahvuuson siinä yhteistoimintakulttuurissa, jokatänne on luotu kuuden eri aselajin valmiusyhtymääkehitettäessä menneen runsaankymmenen vuoden aikana. Huomattavaosa teistä, niin sotilaista kuinsiviilihenkilökunnasta, on ollut mukanatässä kehitysvaiheessa. Kiitos prikaatinnykytilasta kuuluu ennen kaikkea teille.Uskon, että Karjalan prikaatin henkilöstönmäärittämistä arvoista ”tuloksellinenyhteisvaikutus” on tulevinakin vuosinaprikaatin menestymisen vahvin lenkki.Prikaatin painoarvo maanpuolustuksenjärjestelyistä kasvaa entisestään ensivuoden alussa. Sillä osaamisella, jokaprikaatissa jo nyt on ja jota prikaatiinsiirtyy muun muassa Itä-Suomen sotilaslääninesikunnasta, on hyvät edellytyksetmenestyä vaativassa tehtävässä Kaakkois-Suomenpuolustajana. Luja tahto jahalu kehittää omaa ammattitaitoa - pri-kaatin arvoja nekin - ovat vahva perusta,jolta Karjalan prikaatin mallia 2015on hyvä ponnistaa eteenpäin. Prikaatinkunniakkaat ja vahvat perinteet ovat tässämyös tukenanne. Olettaa sopii, ettähaastaviakin vaiheita tulee eteen. Niistäselviätte hyvällä palvelusasenteella jaennen kaikkea ”Kaarti Päälle” -hengellä.Kolme ja puolivuotta Karjalan prikaatissaon ollut antoisaa ja hienoa aikaa.Päällimmäisenä mielessä on lukemattomatharjoitukset ja tapahtumat, joissa onyhdessä onnistuttu. Niinä hetkinä kun ontullut takaiskuja, parhainta terapiaa onollut kanssakäyminen palvelustovereidenkanssa. Koen komentajuuteni aikanakasvaneeni monella tavalla kiinni prikaatiinsekä Vekaranjärven ja Pahkajärvenmaastoihin. Kaakonkulmalla, jossamaanpuolustusasioita perinteisesti ymmärretään,on muutoinkin poikkeuksellisenantoisaa palvella. Olo onkin haikea,kun lähtöpäivä lähestyy.Kiitän prikaatin henkilöstöä, KILPIlehdentekijöitä ja muita yhteistyökumppaneitakuluneista vuosista. Toivotanteille menestystä sekä työssä että elämässä!Hyvää kesää !5

Kilpi -lehden päätoimittaja, Karjalan prikaatinesikuntapäällikkö, eversti RamiSaari.VahvistuvaKarjalan prikaati, osa IIPuolustusvoimauudistuksentoimeenpanoonliittyvä Karjalan prikaatin2020-luvun toimintaedellytystenvarmistaminen on edennyt.Prikaatin lisääntyvät tehtävät, alue, henkilöstöja materiaali ovat konkretisoituneet.Yhdeksän ammattitaitoista henkilöäon siirtynyt Vekaranjärvelle pääosinhuollon tehtäviin lakkautetusta Pohjois-Karjalan prikaatista, josta vastaanotettiinmyös huomattava määrä materiaalia.Heinäkuun alusta lukien Karjalan prikaatisaa 25 Pioneerirykmentin raivaamisenosaajaa, jotka toivotamme lämpimästitervetulleeksi. He aloittavat kesän saapumiseränkouluttamisen Vekaranjärvellä,koska Keuruulle ei enää astu alokkaitapalvelukseen.Itä-Suomen sotilasläänin tehtäviensiirtäminen Karjalan prikaatille on jatkunuthyvässä yhteistyössä. Myös muutviranomaiset ja vapaaehtoisen maanpuolustuksentoimijat ovat osallistuneetaktiivisesti suunnitteluun. Etelä-Savon,Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissaentistä näkyvämpi Karjalanprikaati tulee lunastamaan sille asetetuttavoitteet ja odotukset. Kallisarvoinentuki tähän saadaan nykyisen sotilaslääninesikunnan ja aluetoimistojen osaamisen,hyvien käytäntöjen ja henkilöiden siirtyessäprikaatiin vuoden 2014 lopulla.Valtakunnallisesti mittavat rakennushankkeetovat edenneet. Kaartinhallinperuskorjaus on juuri valmistunut janeloskasarmista on korjattu puolet. Seuraavaksivuorossa ovat keskusvarastoja kolmoskasarmi. Tuloksena tulee olemaanvaruskunnan tilaratkaisujen kokonaisuus,jossa on erityisesti huomioituasevelvollisten koulutuksen ja majoittamisennykypäivän vaatimukset, yhtenäesimerkkinä maksuton langaton internetyhteyskaikille.Oheisessa Ruotuväen artikkelissa onaika lailla samaa kuin yllä olevassa. Muttaon jotain muuttunutkin; varusmiesmääräon kasvanut tuhannella ja henkilökunnanmäärä viidelläsadalla, muttaasuntoalueelle ei enää rakenneta. Ja nyttoteutettavasta asevelvollisten langattomastainternetyhteydestä ei kukaan olluttuolloin kuullutkaan. Vekaranjärvelläpysytään edelleenkin mukana maailmanmuutoksissa. Paljon sen eteen onkin viimeaikoina tehty, nyt kaikkien on aikaviettää kesää.Toivotan Kilven lukijoille antoisiahetkiä vahvistuvan Karjalan prikaatinparissa.6

Vuoden 2013 joukko-osastolehti - KILPIMaanpuolustuskiltojen liitto ry on valinnut KILPI-lehden vuoden 2013 joukko-osastolehdeksi. Raadinmukaan valinta oli selkeä. KILPI edustaa hienosti kiltakenttää ja joukko-osastoa, jota painottaenlehdestä saa mielenkiintoisen lukukokemuksen moni lukijaryhmä. Lehteä lukevat niin palveluksessakuin palveluksensa jo päättäneetkin. Killoilla on selkeä rooli lehden sisällön tuottamisessa ja innokkuussekä monipuolisuus näkyy hienosti valitussakin numerossa.Lehden ulkoasun sekä muutama sisällöllinenkin muutos tehtiin Karjalan prikaatissa. Päätoimittajantuoma ryhtiliike kokonaisuuteen oli tervetullut. Raikastunut yleisilme nostaa sisällön paremmin esiin.Muutoksen taustalla on pyrkimys uudistukseen, joka välittyisi lukijoille Vahvistuvana Karjalan prikaatina.Teeman sisältö muodostuu Karjalan prikaatin uusista asevelvollisten koulutuksen osista ja lisääntyvistätehtävistä Kaakkois-Suomen puolustajana.Kiitos lehden viime numeron 2/13 kirjoittajille ja layoutin laatijalle taitavasta ulkoasun toteutuksesta,niistä se Vuoden Joukko-osastolehti syntyi. (Teksti ja kuva: Päivi Visuri)Toimituksen lisäys:Maanpuolustuskiltojen liitto ry valitsi Karjalan Prikaatin Kilta ry:n vuoden 2013 killaksi.7

Viranomaisyhteistyö 2015Suomen sotilaallinen puolustaminenon puolustusvoimienpäätehtävä. Puolustustehtäväntoteuttaminen edellyttää kykyäsotilaalliseen voimankäyttöön ja siinätarvittavien valmiuksien luomista ja ylläpitoa.Puolustusvoimien viranomaisyhteistyöllämahdollistetaan valmiuksienluominen, ylläpito sekä sotilaallisensuorituskyvyn tehokas käyttö normaalioloissa,normaaliolojen häiriötilanteissaja poikkeusoloissa.Puolustusvoimien viranomaisyhteistyöon muilta viranomaisilta saatavaatukea puolustusvoimille ja puolustusvoimientukea muille viranomaisille sekäkansallisesti, että kansainvälisesti.Viranomaisyhteistyön merkitys korostuuyhteiskunnan haavoittuvuudenlisääntyessä laaja-alaisten ja äkillistenturvallisuusuhkien seurauksena.Puolustusvoimauudistus muuttaaPuolustusvoimien ja muiden viranomaistenyhteistyökenttää. Maavoimat vastaamaa-alueella tapahtuvasta virka-aputoiminnasta,maavoimien suorituskykyjenvirka-apu valmiudesta, johtaa maa-alueellatapahtuvan virka-aputoiminnan,jota muut puolustushaarat ja pääesikunnanalaiset laitokset tukevat.Sotilasläänien lakkautuessa ja varuskuntienvähentyessä kasvaa jäljelle jäävienvaruskuntien toiminnallinen virkaapualue.Karjalan prikaati tekee aktiivisesti yhteistyötäalueen muiden viranomaistenkanssa. Viranomaisyhteistyö on paljonmuutakin kuin sopimuksia ja lupauksia.Viranomaisyhteistyötä myös harjoitellaansäännöllisesti erilaisissa uhkaskenaarioissa.Hyvänä esimerkkinä Karjalan prikaatinja muiden viranomaisten yhteistyönharjoittelusta on 18.9.2013 Kymenlaaksonpelastuslaitoksen johtama suuronnettomuusharjoitus”RATAPIHA”, johonKarjalan prikaati osallistui. Harjoitustilanteessatapahtui kuvitteellinen säiliövaununräjähdys Kouvolan ratapiha-alueella,josta seurasi ammoniakkivuoto.Teksti ja kaavio: Antti UljasKuvat: PuolustusvoimatHarjoituksessa harjoiteltiin eri organisaatioiden(mm. pelastuslaitos, KARPR,UTJR, poliisi) yhteistoimintakykyä,valmiutta sekä kriisitilanteen viestintääsuuronnettomuustilanteessa.Eri viranomaisten yhteiset harjoituksetantavat vankan perustan kehittääviranomaisten välistä yhteistoimintaa.Samalla eri toimijoiden henkilöstö oppiituntemaan toisensa. Tällöin toimintojenyhteensovittaminen ja asioista sopiminenhelpottuu, kun miehet ja naiset kentällätuntevat toisensa.Suuronnettomuustilanteiden lisäksiKarjalan prikaati antaa virka-apua mm.poliisille etsintä- , ampumatarvikkeidenraivaustehtävissä yms.Kirjoittaja on kapteeni, joka työskenteleeosastoupseerina Karjalan prikaatin esikunnassa.VIRANOMAISYHTEISTYÖN TASOT8

Virka-apuosasto valmiina käskynantoon.Tehtävän suunnittelua ja tehtävienjako viranomaisten kesken.Eri viranomaisten pelastusyksiköidenkalustoa ja henkilöstöäkeskustelemassa harjoituksenjälkeen. Harjoituksenhavaintojen kokoaminen onolennaisen tärkeää yhteistoiminnankehittämisen kannalta.9

”Notta terve. Esikunnasta päivää!”Karjalan prikaatin esikunta1.1.2015 lukienKNO MIKÄ SITTEN ESIKUNNASSAMUUTTUU?arjalan prikaati uudistuu javahvistuu puolustusvoimauudistuksenmyötä. Tämä koskeemyös prikaatin esikuntaa. Prikaatinesikunnan henkilöstövahvuus lisääntyyja esikunnan organisaatio muuttuu.Muutoksen pohjana on tietysti puolustusvoimauudistuksenmyötä luodakaikkiin Maavoimien joukko-osastoihinlähes identtiset esikunnan organisaatiot.Tähän ei aivan päästä, sillä jokaisellaMaavoimien joukko-osastolla on omiaerityispiirteitä.Esikunnan tehtävä on kuitenkin edelleenhankkia riittävät perusteet komentajanpäätöksen teolle, suunnitella päätöstentoteuttaminen sekä ohjata ja tukeapäätösten toteuttamista. Prikaatin esikuntaajohtaa edelleen esikuntapäällikköEsikunnan osastojen määrä pysyyedelleen kolmena, mutta organisaatiossaentiset henkilöstö- ja huolto-osasto lakkaavat.Niiden tilalle perustetaan koulutus-ja hallinto-osastot.Henkilöstön vahvuus tulee kasvamaannoin 40 henkilöllä (noin 100 –>140),mutta myös tehtävät lisääntyvät. Puolustusvoimauudistuksessajoukkoyksiköidenesikuntien vahvuutta pienennetäänja näin ollen tehtäviä siirtyy prikaatinesikuntaan, erityisesti koulutusosastolle.Pitkillä, yli vuoden mittaisilla virkaurakursseillaopiskelevat sotilaat määrätäänkoulutusosastolle oppilasupseerien tehtäviin.Uusina tehtävinä esikunnalle tuleetukea aluetoimistoja ja joukkoyksiköitäniiden tehtävien toteuttamisessa, erityisestivarusmiesten ja reserviläisten kou-Teksti: Jussi AaproKuva: Puolustusvoimatlutuksen suunnittelussa. Lisäksi esikuntatukee apulaiskomentajaa tämän vastuullaolevan viranomaisyhteistyön, vapaaehtoisenmaanpuolustuksen ja muun Karjalanprikaatin tuen valmistelussa.Joitakin tehtäviä siirtyy esikunnastauudistuksen myötä Puolustusvoimienpalvelukeskukselle, näitä ovat mm työsuhdeasuntoihinliittyvät asiat, matkajaostolaskujen hyväksyminen, uusientyöntekijöiden rekrytoinnin aloittaminen(pl sopimussotilaat).Prikaatin esikunnan henkilöstöä virkistymässä raikkaassa säässä PahkajärvenVääräjärvellä.10

NO KUKA TEKEE ESIKUNNASSA JAMITÄ... PÄÄSÄÄNTÖISESTI...Lähes uunituoreissa, vasta päivitetyissä,vuoden 2015 prikaatin työjärjestyksessäja esikuntaohjeessa on vastuutkäsketty.Karjalan prikaatin esikunnassa työnjakototeutetaan siten, että käsketyt tuotteetvalmistellaan vastuulliseksi nimetynosaston johdolla. Aluetoimistot, muutesikunnan osastot ja tarvittaessa joukkoyksikötosallistuvat tuotteen tekemiseen.Tuotteen valmisteleva osasto esitteleesen ratkaistavaksi. Asian esittelevä osastopäällikköyhteistoiminnassa esikuntapäällikönkanssa vastaa siitä, että asiavalmistellaan riittävän laaja-alaisesti ennensen esittelyä.Hallinto-osasto suunnittelee, valmisteleeja ohjaa asioita, jotka koskevatprikaatin henkilöstö- ja yleishallintoa,maanpuolustustyötä, viestintää, huoltoa,hankintatoimintaa, talouden ja toiminnansuunnittelua sekä seurantaa.Operatiivinen osasto suunnittelee,valmistelee ja ohjaa asioita, jotka koskevatprikaatin operatiivista toimintaa,tiedustelua, turvallisuustoimintaa, johtamisjärjestelmää,tietohallintoa sekä tutkimus-ja kehittämistoimintaa.Koulutusosasto suunnittelee, valmisteleeja ohjaa asiakokonaisuudet, jotkakoskevat varusmiesten ja vapaaehtoisessaasepalveluksessa olevien naisten koulutusta,koulutusympäristöä, harjoitusalueidenkehittämistä, Karjalan prikaatinharjoitustoimintaa, liikuntakoulutusta,kilpailutoimintaa, työ- ja palvelusturvallisuutta,asevelvollisten henkilöstöasioitaja henkilökunnan koulutusta.Koulutusosasto koordinoi ja suunnitteleealueellisen vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksensekä kertausharjoitustentoteutuksen.Esikunnan työt eivät siis vähene uudistuksenmyötä vaan päinvastoin tulevatlisääntymään. Vaikka henkilöstön määräkasvaakin esikunnassa, niin erityisestihenkilöstö- ja taloushallinnon aloilla töitätehdään pienemmillä henkilöstöresursseillakuin tänä päivänä. Tulevaisuusnäyttää miten asiat lähtevät ”rullaamaan”ja tarvitaanko muutoksia.”Kaarti Päälle”Kirjoittaja on majuri, ja hän toimii Karjalanprikaatin esikunnassa prikaatinhenkilöstöpäällikkönä.11

Karjalan prikaatin esikuntaohjeja työjärjestys 2015Karjalan prikaatin henkilöstö on uuden haasteen edessä vuonna 2015,kun prikaati vastaa aiempaa laajemmasta tehtäväkentästä. Prikaatin tehokkaantyöskentelyn jatkaminen uudistetulla organisaatiolla edellyttäärinnakkaista valmistelua monella eri tasolla. Tässä artikkelissa kuvataan,mihin on pyritty prikaatin työjärjestyksen ja esikuntaohjeen päivittämisentiimoilta.Teksti ja kaaviot: Jari KielennivaPrikaatin esikunta jatkaa ohjeidenpäivittämistä kuluvan vuodenaikana ja lopulliseen muotoonsane hioutuvat käytännön kokemustenkautta. Seuraavalla päivityskierroksellaaluetoimistojen vastuut pyritäänhuomioimaan prikaatin ohjeissa entistäkinparemmin. Lyhyesti sanottuna työjärjestysvastaa kysymykseen mitä tehdäänja esikuntaohje kysymykseen miten?Karjalan prikaatin työjärjestys tarkentaatoimivallan jaon komentajan,apulaiskomentajan, esikuntapäällikön,joukkoyksikön komentajien, aluetoimistojenpäälliköiden sekä muiden esimiestenkesken. Työjärjestyksen tarkoituson varmistaa organisaatiolle kuuluvientehtävien toteutuminen ja mahdollistaasujuva toiminta. Hyvän työjärjestyksenperusteella organisaation osat ja henkilöstötunnistavat heille kuuluvat tehtävät.Lisäksi se määrittää tarkoituksenmukaisettoimintatavat sekä ratkaisuoikeudetasioiden hoitamiseksi.Karjalan prikaatin työjärjestyksenpäivittämisen tavoitteena on ollut kuvatauuden organisaation tehtävät, vastuutsekä tehtävien valmistelun toimintatapamallisillä tarkkuudella, että annettujentehtävien laaja-alainen valmistelu mahdollistuu.Työjärjestyksessä kuvataan,millä osastolla on päävastuu prikaatillekuuluvan tehtävän valmistelussa. Tämätodennäköisesti helpottaa tehtävien jakamistaesikunnassa ja luo rutiineja, mikäparhaimmillaan lisää tuloksellisuuttasekä luo turvallisuutta - erityisesti muutostilanteessa.Tehtävän annon jälkeenosastoilla alkaa vasta varsinainen työvaihe.Annetun tehtävän laaja-alaisessavalmistelussa korostuu osastojen asiantuntijoidenrooli ja yhteistoimintakyky.Laaja-alaisessa tehtävän valmistelussaselvitetään annettuun tehtävään liittyvätvaikutukset koko prikaatin toimintaanennen kuin asia esitellään komentajalle,joka tekee asiasta päätöksen. Toimintatapamallion yksinkertainen, jolloin käsissämmeon onnistumisen edellytykset.Alla kuvatulla toimintatapamallillatoimittaessa esikunta täyttää tehtävänsä,joka on hyvä pitää mielessä. Esikunnantehtävä on hankkia riittävät perusteet komentajanpäätöksen teolle, suunnitellapäätösten toteuttaminen sekä ohjata jatukea päätösten toteuttamista. Esikuntatukee aluetoimistoja ja joukkoyksiköitäTUOTTEIDEN VALMISTELU KARPR:SSA”ESIMERKKI”12

niiden tehtävien toteuttamisessa. Lisäksiesikunta tukee apulaiskomentajaa tämänvastuulla olevien viranomaisyhteistyön,vapaaehtoisen maanpuolustuksen jamuun KARPR:n tuen valmistelussa. Esikunnanosastot osallistuvat näiden edellämainittujen kokonaisuuksien valmisteluunesikuntapäällikön johtamana.Karjalan prikaatin esikuntaohjeessakuvataan esikunnan vakioidut toimintatavattuotteiden tekemiseksi ja palvelujentuottamiseksi. Ohje on tarkoitettuesikunnan, aluetoimistojen ja joukkoyksiköidenesikuntien henkilöstölle. Ohjetukee esikunnan henkilöstön perehtymistätehtäviinsä ja esikuntatyöskentelynosaamisen varmistamista. Esikunnantuotteella tarkoitetaan esimerkiksi käskyjätai raportteja. Palvelut ovat asiantuntijapalvelua,kuten PVSAP:n käyttöönliittyvä tuki joukkoyksiköille.Esikuntaohje sisältää prikaatin, aluetoimistojensekä joukkoyksiköiden esikuntiensuoritusvaatimukset, tehtävientärkeysjärjestyksen, suunnittelu- ja johtoryhmätyöskentelynkuvaukset sekäkokouksien puheenjohtajan, sihteerinja osallistujien tehtävät. Näiden lisäksiesikuntaohjeeseen on päivitetty koko prikaatiakäsitteleviä kokonaisuuksia, kutenpostin käsittely. Nimestään huolimattakoko prikaatin henkilöstön kannattaa tutustuaesikuntaohjeeseen, jolloin arkistenasioiden hoitaminen todennäköisesti helpottuu.Karjalan prikaatin työjärjestys ja esikuntaohjeovat kokonaisuus, jota tullaanpäivittämään säännöllisesti. Päivittämiseenliittyvät tiedot kokoaa Hallintoosasto,joka vastaa ohjeiden ajantasaisuudestaensi vuodesta alkaen.Kirjoittaja on majuri, joka työskenteleeKarjalan prikaatin esikunnassa.13

Etelä-Savon aluetoimisto esittäytyyEtelä-Savon aluetoimisto hoitaa Etelä-Savon maakunnassa kaikillealuetoimistoille kuuluvina tehtävinä sotilaallisen maanpuolustuksensuunnittelua, asevelvollisuusasioita, joukkojen perustamistaja maanpuolustustyötä sekä sen tukemista. Näiden kaikillealuetoimistoille kuuluvien tehtävien lisäksi aluetoimistomme hoitaavaruskunnan päällikkyyttä. Aluetoimiston päällikkö on samallaMikkelin varuskunnan päällikkö.Vuoden 2015 alussa Etelä-Savon aluetoimisto perustetaan osaksiKarjalan prikaatia, jolloin aluetoimiston henkilöstökokoonpanossaon yksitoista sotilaan tehtävää ja neljä siviilitehtävää.Teksti: Matti RuokoskiKuva: PuolustusvoimatEtelä-Savossa on neljätoista kuntaa,joista kaupunkeja ovat Mikkeli,Pieksämäki ja Savonlinna.Asukkaita maakunnassa on noin150 000. Pinta-ala on hieman alle 20 000neliökilometriä, josta yli neljännes onjärvien peittämää. Alueellamme on noin45 000 kesäasuntoa, joka edustaa läheskymmentä prosenttia koko maan kesänviettopaikoista.SOTILAALLISEN MAAN-PUOLUSTUKSEN SUUNNITTELUAluetoimistolla on keskeinen roolipaikallispuolustuksen toimeenpanossa.Aluetoimiston päällikkö johtaa paikallispataljoonankomentajana alueen sotilaallisenmaanpuolustuksen suunnittelua.Aluetoimiston henkilöstö sijoitetaanpaikallispataljoonan esikuntaan ja suunnitteluntoimeenpanosta pääosan hoitaaaluetoimiston operatiivinen sektori, jossatyöskentelee vuoden 2015 alusta alkaenkaksi upseeria ja kaksi opistoupseeria.Paikallispataljoonan esikunta on alueellatoimivan armeijakunnan esikunnanalajohtoporras ja sen henkilöstöstä valtaosaon reserviläisiä, jotka osallistuvat tiiviistisuunnitelmien laatimiseen jo vuoden2014 kertausharjoituksissa.Vuonna 2014 toimeenpantavien paikallispataljoonanesikunnan suunnittelukeskuksenkertausharjoitusten lisäksisuunnittelua tehdään pataljoonan yksiköidenpäälliköiden ja perustamiskeskustenavainhenkilöstön harjoituksissa. Suunnitelmiatäydennetään virkamiestyönäaluetoimiston palkatun henkilöstön toimesta.Keskeinen osa alueen maanpuolustuksensuunnittelua on yhteistoiminta alueenviranomaisten kanssa. Näistä tärkeimmätovat alueen poliisiasemat, Etelä-Savonpelastuslaitos, kunnat ja kaupungit sekäseurakunnat.14Vuoden 2015 kokoonpanossa henkilösijoittaminensiirtyy asevelvollisuusalaltaoperatiivisen sektorin tehtäväkenttään.Henkilösijoittaja vastaa myös henkilövarausasioidenhoitamisesta, jonka tarkoituksenaon yhteiskunnan elintärkeidentoimintojen turvaaminen poikkeusoloissa.Tietyt viranomaiset ja yritykset varaavathenkilöstöään omien organisaatioidensakäyttöön siten, että heitä eisijoiteta asevelvollisuudestaan huolimattapuolustusvoimien kokoonpanoihin.ASEVELVOLLISUUSALAETELÄ-SAVOKANGAS-NIEMIHIRVEN-SALMIPERTUN-MAAMÄNTY-HARJUKOUVOLA.PIEKSÄMÄKI.MIKKELIJOROINENJUVAEtelä-Savon aluetoimisto hoitaa maakuntansaasevelvollisuusasioita. Tätätehtävää varten aluetoimiston kokoonpanoonkuuluu asevelvollisuussektori,johon kuuluu kaksi upseeria, yksi opistoupseerija kolme toimistosihteeriä.Aluetoimisto valvoo asevelvollisuudentoteutumisen alueellaan. Se pitääsisällään kutsuntojen toimeenpanon,asevelvollisten hakemusten käsittelyn,aluetoimiston järjestämien tarkastustilaisuuksientoimeenpanon, kertausharjoituksiinmääräämisen ja palvelukseenmääräämisen poikkeusoloissa.Pääosa eteläsavolaisista suorittaa varusmiespalveluksensaKarjalan prikaatissa.Saapumiseräkiintiömme KarjalanRANTA-SALMISULKAVAPUUMALAHEINÄVESIENON-KOSKI. SAVONLINNAPiirros: Pentti Vainikka

prikaatiin on 210 alokasta. Muita kiintiöjoukko-osastojammeovat Pohjois-Karjalanrajavartiosto, Maasotakoulu, Utinjääkärirykmentti ja Kainuun prikaati.Kutsunnat toteutamme syksyisinyleensä 25 kutsuntatilaisuudessa. Pienimpienkuntien tilaisuudet järjestetäänyhdistettyinä tilaisuuksina siten, ettävuoden 2014 kutsuntoja toimeenpannaankymmenellä paikkakunnalla. Kutsunnanalaistenmäärä on vuosittain noin 900.Olemme siten asevelvollisuusasioissavolyymiltämme maan pienin aluetoimistovuodesta 2015 alkaen.MAANPUOLUSTUSTYÖ JA VAPAA-EHTOINEN MAANPUOLUSTUS-KOULUTUSMaanpuolustustyössä tärkeimmät yhteistoimintakumppanimmeovat alueenmuut viranomaiset ja kolmannen sektorintoimijat. Näistä tärkeimpiä ovat MPK:nEtelä-Savon koulutus- ja tukiyksikkö(KOTU), alueen poliisiasemat, Etelä-Savon pelastuslaitos, Suur-Savon veteraanijärjestöt,Mikkelin Sotilaskotiyhdistys,Naisten Valmiusliiton Etelä-Savonalueneuvottelukunta, Suur-Savon reservipiirit,Suur-Savon reserviupseeripiiri,Suur-Savon reserviläispiiri, Suur-Savonsinibaretit ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelunMikkelin paikallistoimikunta.Usealla edellä luetelluista järjestöistä onjäseninään paikallisjärjestöjä, joiden toimintaatuemme suoraan tai järjestämmeniiden käyttöön muiden puolustusvoimienhallintoyksiköiden resursseja.Maanpuolustustyö ja sen tukeminenkuuluu asevelvollisuussektorille, jonkakoulutusalan osastoesiupseeri toimiialueupseerin tehtävässä. Vuoden 2015alusta alkaen Karjalan prikaati tulee osallistumaanvapaaehtoisen maanpuolustuksensuunnitteluun ja toteuttamiseenEtelä-Savon alueella entistä tiiviimmin.MIKKELIN VARUSKUNNANPÄÄLLIKKYYSMikkelin varuskunnan päällikkyyteenkuuluvia velvoitteita hoitaa pääasiassakomendantintoimisto, jonka tehtäväkenttäon hyvin laaja jo senkin takia, ettäMikkelin varuskunnassa toimii yhdeksäneri puolustusvoimien hallintoyksikköätai sen osaa.Toimisto tuottaa palveluja Mikkelinvaruskunnan eri toimijoille. Palveluitaovat mm. turvallisuustoiminta, kuljetuspalvelut,liikuntapalvelut mukaanlukien fyysisen kunnon testaaminen japalvelusammunnat, ampumaratojen ylläpitäminenja kehittäminen, osallistuminentilahallintaan, rakennushankkeisiin,ympäristönsuojeluun sekä kiinteistönhoitoonliittyvät toiminnot. Näitä tehtäviävarten komendantintoimistoon kuuluukaksi opistoupseeria, yksi aliupseerija kaksi siviilityöntekijää.Komendantintoimisto suunnittelee jajärjestää varuskunnallisia tilaisuuksia jaosallistuu monien muiden tilaisuuksienjärjestämiseen osana Etelä-Savon aluetoimistoa.Komendantintoimisto on tiiviisti mukanaviranomaistoiminnassa Etelä-Savonalueella.ETELÄ-SAVON MAAKUNTA-KOMPPANIAPaikallispataljoonaan kuuluva Etelä-Savon maakuntakomppania on olennainentoimija koko aluetoimiston tehtäväkentässä.Maakuntakomppania on paitsisodan ajan joukko, myös virka-aputehtäviinkoulutettu reserviläisyksikkö, jonkavapaaehtoiseen koulutukseen ja virkaavunantamiseen sitoutuneilla on korkeavalmius lähteä eri tehtäviin niin tarvittaessa.Maakuntakomppania on tärkeäkanava maanpuolustustyössämme, silläsen toiminta on mahdollisuus alueemmeinnokkaille reserviläisille.Hieman yli sadan reserviläisen joukko,joista jokainen on tehnyt sopimuksenaluetoimiston kanssa, harjoittelee säännöllisestisekä taistelu- että virka-aputehtäviä.Virka-aputehtäviin tähtäävääkoulutusta annetaan hyvässä yhteistyössäMPK:n, pelastuslaitoksen ja poliisinkanssa..UUTTA KOHTI OSANA KARJALANPRIKAATIAEtelä-Savon aluetoimisto näkee organisaatiouudistuksenhyvänä mahdollisuutenakehittyä edelleen. Olemme varmojasiitä, että osana Karjalan prikaatia mahdollisuutemmeparantaa toimintaammemaanpuolustuksen suunnittelussa, asevelvollisuusasioissa,maanpuolustustyössäja varuskunnallisten asioiden hoitamisessakehittyvät edelleen. Tästä olemmesaaneet jo nyt valmisteluvaiheessa selkeänviesti Karjalan prikaatista.Aluetoimisto on otettu erittäin hyvinmukaan Karjalan prikaatin vuoden 2015suunnitteluun. Prikaatin johto on lähtenyttukemaan vuonna 2015 alueellammejärjestettäviä maanpuolustustapahtumia.On hienoa, että alueellamme toimii maanvahvin joukko-osasto, joka näkyy ja kuuluuEtelä-Savon maakunnassa ja arvostaaaluetoimiston työtä.Kirjoittaja on majuri ja hän toimiiEtelä-Savon aluetoimiston henkilösektorinjohtajan tehtävässä.Maakuntakomppania tulvavallin rakentamiskoulutuksessaEtelä-Savon viranomaisharjoituksessahelmikuussa 201315

Kaartinhallin peruskorjaus ja muidenrakennushankkeiden tilanneKuluneet vuodet ovat olleet prikaatin toimintaympäristön kehittämisenkannalta varsin kiireisiä ja haastavia, kuitenkin positiivisessamielessä. Rakennushankkeet kehittävät prikaatintoimintaympäristöä laajalla rintamalla aina kasarmien peruskorjauksestakoulutustilojen ja -ympäristön kehittämiseen - ydintehtävämmejoukkotuotannon tukemiseksi!Teksti: Jouko OinonenKuvat: PuolustusvoimatKAARTINHALLIKaartinhallin peruskorjaus aloitettiintoukokuussa 2013. Varuskunnallisestimerkittävä, liikuntakoulutusta, työpaikkaliikuntaaja varusmiesten vapaa-ajanliikuntaharrastuksia tukeva rakennuspalautuu alkuperäiseen käyttötarkoitukseenentistä ehompana kesäkuussa 2014.Hankkeessa toteutettavat tärkeimmätkorjaukset kohdistuvat kokonaisvaltaisestitalotekniikkaan, uima-allastekniikkaansekä tila- ja rakenne-ratkaisuihin,jolla muun muassa kuntosali asemoidaanuudelleen rakennuksen sisällä. Lisäksipäävartion toimitilat siirtyvät rakennuksenkellarikerrokseen ja keskusvarastollaväistössä ollut liinavaatevarasto palaaniin ikään rakennuksen pohjakerrokseen.Rakennuksen luovutuskatselmus pidetään10.6.2014, jossa rakennus luovutetaanprikaatin käyttöön edellyttäen,että rakentamisen osalta kaikki eteneesuunnitelmien mukaisesti eikä mitäänsuurempia yllätyksiä tule vastaan. Tämänjälkeen aloitetaan rakennuksen varustaminenja kalustaminen. Alustavanatavoitteena on, että rakennus olisi kokonaisuudessaantoimintavalmiina heinäkuunalussa 2014.KASARMIT 3 JA 4Kasarmi 3:n peruskorjauksen hankesuunnitteluon toteutettu ja investointi-päätökset tämän pohjalta on tehty. Hankkeenrakennussuunnittelu käynnistetääntoukokuulla 2014 ja rakennustyöt on tarkoitusaloittaa alkuvuodesta 2015. Hankeon hyvin samankaltainen kuten Vekaranjärvenkasarmien aiemmatkin peruskorjaushankkeet.Kasarmi peruskorjataanneljän perusyksikön toiminnalliseksikokonaisuudeksi ja rakentaminen toteutetaanporrashuoneisto kerrallaan. Nytrakennuksessa toimiva päävartio poistuukesällä 2014 Kaartinhalliin valmistuviintiloihin ja rakennuksen pohjakerroksessasijaitsevat saunatilat muutetaan perusyksiköidentoimitiloiksi.Kasarmi 4:n peruskorjaushanke eteneesuunnitelmien mukaisesti. Hankkeenrakennustyöt käynnistettiin heinäkuus-16Kaartinhallin uima-allas

Kasarmi 4maltillisesti peruskorjataan Jääkäritalo,Savontalo, Johtola sekä Esikunta. Näidenmajoitusrakennusten lämmöneristystäparannetaan siten, että niihin saadaanjatkuva peruslämpö. Rakennusten ikkunatuusitaan, sisätilojen pintoja uusitaanosin. Valaistusta ja ilmanvaihtoa parannetaansekä rakennuksiin tehdään wc,kuivaushuone ja minikeittiö. Myös ulkokuistitkunnostetaan ja pihoille tuodaansähköpisteitä autojen lohkolämmittimiävarten. Osa rakennuskohteista on jo otettukäyttöön ja hanke kokonaisuudessaanvalmistuu 6.6.2014.sa 2013 ja hanke valmistuu joulukuussa2014. Rakennuksen A-porras on jo peruskorjattuja se on luovutettu käyttäjällejoulukuussa 2013. Hankkeen rakennustyötjatkuvat B-portaan osalta ja kohdevalmistuu kesäkuulla 2014. Tämänjälkeen työt siirtyvät rakennuksen C-portaaseen. Kesän 2014 aikana kasarmintakapihalle rakennetaan telttakuivaamosekä ulkovarasto muutetaan nelilohkoiseksikokonaisuudeksi neljän perusyksikönkäyttöön. Kasarmin peruskorjaushanketoteutetaan siten, että työn jälkeenkasarmiin sijoittuu neljä perusyksikköä.KESKUSVARASTOMateriaalikeskuksen käytössä olevavuonna 1977 valmistunut keskusvarastolaajennetaan ja peruskorjataan. Rakennussaa vierelleen pohjapinta-alaltaansuunnilleen nykyisen kokoisen laajennusosanja nykyinen rakennus peruskorjataan.Hankkeen rakennustyöt ovat juurikäynnistyneet ja se valmistuu keväällä2015. Hanke vaiheistetaan siten, että laajennusosarakennetaan ensin ja sen jälkeenperuskorjataan nykyinen rakennus.Laajennusosan valmistuttua varastotoiminnotsiirretään nykyisestä rakennuksestalaajennusosaan, joka toimii nykyisenrakennuksen peruskorjauksen ajanväistötilana. Rakennukseen kohdistuvientoimenpiteiden lisäksi piha-alueita laajennetaanja rakennukselle tehdään toinentieyhteys Pasikujalta.PAHKAJÄRVEN INFRASTRUKTUURIPahkajärven infrastruktuurin kehittämisentoinen vaihe käynnistyi rakennustöidenosalta lokakuulla 2013. Ruokailukatos,varusmiesten ja henkilökunnansaunat purettiin ja samoille paikoille rakennetaanuudet ja tämän päivän tarpeitavastaavat tilat. MajoitusrakennuksistaSULUTTAMIS- JARAIVAAMISKOULUTUSHALLIKymen pioneeripataljoona saa käyttöönsäuuden tilakokonaisuuden, kunsuluttamis- ja raivaamiskoulutushallivalmistuu maaliskuussa 2015. Hankeetenee rakennussuunnitteluvaiheessa jarakennustyöt on tarkoitus saada käyntiinsyyskuulla 2014. Rakennus sisältää suluttamis-ja raivaamiskoulutuksessa tarvittavanmaaperää kuvaavan suurehkonhiekka-altaan sekä tarvittavat huolto- javarastotilat. Rakennus sijoittuu osaksipioneeriaselajin infrastruktuuria pioneerivälinevarastorakennuksentakapihanläheisyyteen.PIONEERIN HARJOITUSALUEOnnosensuon kaakkoispuolelle rakennetaanraivaamiskoulukseen liittyväharjoitusalue, joka sisältää lentokenttäympäristöäsimuloivan kiitoradan jalentokonesuojat sekä syväetsinradan.Hankkeen rakennussuunnittelu on meneilläänja rakennustyöt on tarkoitus saadakäyntiin kesällä 2014. Hanke valmistuuloppuvuodesta 2014.URHEILUKENTTÄVekaranjärven urheilukenttä peruskorjataanvuonna 2015 ja siihen liittyvä hankesuunnitteluon meneillään. Tavoitteenaon peruskorjata nykyinen kenttäympäristösiten, että kentällä on 4-ratainenja 400-metrinen Mondo-päällysteinenjuoksurata. Sen sisäpuolelle jäävä hiekkatekonurmipäällysteinenkenttä, jossavoidaan pelata muun muassa jalka- japesäpalloa.Kirjoittaja on kapteeni, joka palveleeosastoupseerina Karjalan prikaatin esikunnanhuolto-osastolla.Telttakuivaamon pohjarakenteet.17

Henkilökunnanammattitaidonsäilyttäminen on yksi tärkeimmistä,ellei tärkein, pataljoonassahuolehdittava asia. Laadukkaansotilaskoulutuksen keskeisintekijä on ammattitaitoinen henkilökunta,joka pyrkii jatkuvasti kehittämään itseään.Tärkeänä tekijänä näen vanhempienja kokeneiden kouluttajien esimerkinnuoremmille kouluttajille. Kouluttamistaidonohella meidän tulee jatkuvasti kehittääomaa taktista ja operatiivista ajatteluakaikilla johtamisen tasoilla. Tällätavalla saamme pohjaa esimerkiksi hajautetuntaistelutavan koulutustilanteille.Tätä tukevat esimerkiksi talvella 2013Maasotakoulun johdolla toteutetut karttaharjoitukset.Harjoituskokemuksienja saatujen palautteiden kautta saammeperusteita koulutus- ja harjoitusjärjestelmänkehittämiselle. Tästä erinomaisenaesimerkkinä on parhaillaan käynnissäolevan YTH-kokonaisuuden kehittyminenedellisten harjoitusten kokemuksienperusteella.Maavoimien taistelun 2015 mukainentoiminta on edelleen korostanut muutamiaoman toiminnan kannalta keskeisiätekijöitä, jotka tulee huomioida kaikkienkoulutustapahtumien suunnittelussa.Koulutuksessa korostuu yksittäisen taistelijanperustaitojen hallinta. Tätä edesauttaahyvä fyysinen kestävyys, suunnistustaitoja henkilökohtaisen aseenkäsittelytaito. Fyysisen kuormituksenkannalta on osattava ottaa huomioon koulutuksennousujohteisuus ja tasoryhmät,joilla erityisesti koulutuskausien alussavoidaan tasata yksilöllisiä lähtötasoeroja.Erityisenä tekijänä hajautetussa taistelutavassakorostuu yksittäisen taistelijanomatoimisuus. Tätä tukemalla voidaanhelposti lisätä myös samalla koulutuksenhaasteellisuutta ja näin lisätä koulutuksen18Kymen jääkäripataljoonan komentajaon vaihtunutEnsimmäiset kuukaudet komentajan tehtävässä ovat osoittaneet, ettäkomentajan tehtävä on ehdottomasti vaativin, mutta varmasti myösopettavaisin ja mielenkiintoisin tehtävä, jota olen saanut hoitaa. Pataljoonankomentajana vastaan joukkoni osaamisen johtamisesta ja kehittämisestä,kasvatuksesta, valmiudesta, palveluksesta, työ- ja palvelusturvallisuudesta,joukon hengestä, sotilaallisesta kurista ja hallinnostasäädösten, ohjesääntöjen, normien sekä annettujen käskyjen, määräystenja ohjeiden mukaisesti. Kymen jääkäripataljoona on ensisijaisestikoulutuspataljoona, joka tuottaa sodan ajan joukkoja operatiivisiin jaalueellisiin joukkoihin. Seuraavassa esitän muutamia ajatuksiani päätehtävästämmesotilaskoulutuksesta.mielekkyyttä. Uusien joukkorakenteidenmukaista materiaalia on koulutuskäytössärajoitetusti, mutta kaikessa koulutuksessaon pyrittävä käyttämään joukollekuuluvaa kalustoa.Joukkojen koulutuksen osalta henkilökohtaisenahuomioni kohteena tulevatolemaan taisteluammunnat koulutukseneri vaiheissa. E-kauden taistelu- ja am-Teksti: Vesa VainioKuvat: Puolustusvoimatpumaharjoituksessa huhtikuussa 2014 tekemienihavaintojen perusteella on jo nytkyetty luomaan kokonaisuus, joka antaahyvät viitekehykset ammuntojen suorittamiseksi.Seuraavassa vaiheessa meidänon pyrittävä esimerkiksi ampumapaikkojenvalinnoilla ja rakentamisella luomaanhajautetun taistelutavan olosuhteetja näin edelleen lisäämään ammuntojentilanteenmukaisuutta erityisesti joukkokoulutuskaudenammunnoissa. Tämätulee tapahtua kaikissa vaiheissa palvelusturvallisuushuomioiden. Saatujenpalautteiden perusteella varusmiehet kokevatparhaiten oppivansa juuri taisteluammunnoissa.Joukkojen toiminnan osalta tärkeäosakokonaisuus on taistelutavan edel-Kymen jäääkäripataljoonan komentaja vaihtui 1. helmikuuta. Vaihtoparaatissa vs.komentajana vuoden alusta toiminut majuri Janne Penttilä (vas.) luovutti pataljoonanperinnelipun uudelle komentajalle. Oikealla vuoden 2013 loppuun komentajanatoiminut everstiluutnantti Petri Olli.

luovaa käyttöä, vaan pikemminkin tukevatjohtajien päätöksentekoa.Suurista joukkotuotanto- ja kalustomuutoksistahuolimatta pataljoonan koulutustuloksetovat olleet hyviä. Tämä onerityisesti osoitus henkilökunnan ammattitaidostaja erityisesti halusta ja tahdostatoteuttaa esimerkillisesti kaikki annetuttehtävät. Edeltäjäni johdolla yhdessämuiden joukkoyksiköiden ja prikaatinesikunnan kanssa laadittu koulutus- jaharjoitusjärjestelmä on osoittautunut toimivaksikokonaisuudeksi, jossa prikaatinyksi keskeinen vahvuus, aselajien välinenyhteistoiminta, saadaan nivoutettuatoimivaksi kokonaisuudeksi huolimattajoukkotuotannon erilaisista painotuksista.Näillä ajatuksilla toivotan kaikilleKILPI-lehden lukijoille hyvää kesää!KAARTI PÄÄLLE - JÄÄKÄRITKÄRKEEN !lyttämän taistelutekniikan kehittäminen.Reilussa viidessä kuukaudessa onvarusmiehelle koulutettava koulutushaarankeskeisimmät toiminnot. Osakoulutettavista asioista on jätettävä varusmiespalveluksenjälkeen tapahtuvanreserviläiskoulutuksen tehtäväksi. Tämäkoulutuksen painopistealueiden etsiminenon viimeisen vuoden aikana näkynyteri koulutuskausien sisältöjen rakentumisessa.Omasta näkökulmastani tällaisiakeskeisiä toimintoja ovat jatkuvan tiedustelunja taistelukosketuksen ylläpito,oman toiminnan suojaaminen, taistelujenkannalta keskeisten toimintojen (suluttaminen,panssarintorjunta ja epäsuoratuli)yhteisvaikutuksen varmistaminen,komentajan johtamisen mahdollistavatilannekuva sekä joukkojen taloudellinen,mutta tehokas käyttö. Toiminnanehdoton edellytys on toimiva johtamisjärjestelmä,johon liittyy sekä kaapeliettämuiden erilaisten yhteyksien käyttömahdollisuuksienosaaminen. Taustallaon tunnettava vastustajan organisaatiot,toimintaperiaatteet ja välineet.Joukkojen taloudellisen ja tehokkaankäytön yksi perusedellytys on osaavayksilö. Omien kokemuksieni perusteellaosaava yksilö ei voi syntyä ilman, että oikeitasuoritustapoja on toistettu riittävänmonta kertaa. Pelaat siten kuin harjoittelet.Yksilön osaaminen on perusta ryhmä-ja joukkuetason toimintojen osaamiselle.Jotta meillä on perusteet yksilönSuojaus.koulutukselle, tulee meidän määrittääryhmätasosta alkaen joukkojen perustaistelumenetelmät.Näin varmistetaanoikeat perussuoritukset ja joukon taisteluvalmiuskaikissa tilanteissa. Mekanisoitujenjoukkojen koulutukseen liittyenmeillä on hyviä esimerkkejä perustaistelumenetelmienhyödyntämisestä. Neeivät tietenkään saa rajoittaa joukkojenKirjoittaja on everstiluutnantti ja toimiiKymen jääkäripataljoonan komentajanaTulittava konekivääri.19

AMOS harjoittelee savuheitteiden käyttöä.Karjalan tykistörykmentin uusia tilojaTeksti: Mika Tauru ja Sami Suhonenja ajankohtaisia asioitaKuvat: Mika Tauru3. kenttätykistöpatterin päällikkö,kapteeni Sami Suhonen, on kirjoittanutoheen kokemuksia yksikönmuuttoon liittyen. Kirjoitus on tarkoitettukäyttöön tulevaisuudessamyös vastaavassa tilanteessa oleville.Muistutetaan, että seuraavana onvielä vuorossa kasarmi 3:n peruskorjaus.on käytössä oma sähköpistorasia, jokamahdollistaa esimerkiksi oman puhelimenlataamisen. Aiemmin tuvassa on ollutvain yksi sähköpistorasia. Peseytymis-,kuivaus- ja WC-tilat on uudistettu täysin.Samoin luokkatilat ja kouluttajien työhuoneeton korjattu vastaamaan nykyajanvaatimuksia. Muutaman kuukauden kokemustenperusteella voidaan todeta työskentely-ja majoitusolosuhteiden parantuneenKarjalan tykistörykmentin käytössäolevan kasarmin 4 peruskorjausetenee suunnitelmanmukaisesti. 3. kenttätykistöpatterimuutti uusiin tiloihin vuoden vaihteessaja kesällä 2. kenttätykistöpatterisaa uudenaikaiset tilat käyttöönsä. Viimeisenävalmistuu kasarmin C-porras,johon tämän vuoden lopussa muuttavat1. kenttätykistöpatteri ja Kymen pioneeripataljoonanraivaajakomppania.Kasarmiin on peruskorjauksen jälkeenmahdollista majoittaa enemmän varusmiehiä.Peruskorjattuun tupaan tuleekaapit ja punkat 14 varusmiehen majoittamiseksi.Jokaisella varusmiehelläPeruskorjattua yksikköä20

merkittävästi aiempaan verrattuna.VALMISTELUTMuuton ajankohta ja muuttoon käytössäoleva aika on selvitettävä aikaisessa vaiheessa.Lisäksi on selvitettävä mitä tavaraalaitetaan roskalavoille ja mitä saadaankenties uutena ja valmiiksi asennettunauusiin tiloihin. Haasteita voi aiheuttaa,jos samaan aikaan pitää yksikössä majoittuaja tehdä töitä ja siirtää tavarat toiseenrappuun. Muuttoon liittyen pitää selvittäätai tehdä tukipyyntöjä eri puolelle prikaatiaesimerkiksi tietoliikenneyhteyksien asentamisesta,roskalavoista, kaappien, taulujen,televisioiden, simulaattoreiden ja kaikenmuun siirrettävän tavaran irrottamisesta.Käytettävissä oleva työvoima vaikuttaamuuton aikataulun suunnittelemiseen.3.kenttätykistöpatterin kohdalla muuttoajoittui juuri saapumiserän 213 kotiutumisenjälkeiseen viikonloppuun ja työvoimanaoli käytössä noin 90 tuoretta alikersanttiaKarjalan tykistörykmentistä. Muuttoonoli varattuna kaksi ja puoli päivää. Yksikönvääpelin kanssa oli etukäteen laskettumontako kaappia, pöytää, tuolia jne. yksivarusmies jaksaa päivässä tai tunnissa kantaaja montako miestä mahtuu yhtä aikaakerroksessa työskentelemään.Tässä muutamia ”perusyksikön muuttajanmuistilistan” vinkkejä:- selvitä ajankohdat- ota yhteyttä tukipalveluiden järjestäjiin- käy kysymässä rakennusmestarilta tarkatyksityiskohdat, mitä, koska, miten,milloin (tieto ei välttämättä kulje virallistareittiä pitkin riittävän nopeasti)- sovi asennukset jne.( Irtaimisto onhelppo siirtää vanhoista tiloista pois kunkaikki on valmiiksi irrotettu ennen työosastonsaapumista paikalle, jotta tavaratvoi kantaa suoraan uuteen osoitteeseen)- mieti työvoima- tee aikalaskelma- siivoa vanha yksikkö kaikesta turhasta(ns. ”ylimääräinen materiaali” kannattaapalauttaa varastoille. Vanhat kansiot,koulutusmateriaali jne. voi myös olla järkevääheittää menemään)- tilaa muuttolaatikoita tai vaikka varustesäkkejä,mihin voi laittaa tavaraa vähänenemmän- käske osastot ja niille johtajat sekätehtävät- tarkasta heti muuton jälkeen, että vanhaanyksikköön ei jäänyt materiaalia- varaudu tietoliikennekatkokseen uudessayksikössä (mikäli muutto sattuuesim. pyhäpäivien tienoille, asentajat eivätole välttämättä ihan joka päivä töissä).MUUTTOUusi yksikön auditorio.Muuttopäivää ennen yksikössä pidettiinkäskynjako, jossa jaettiin työosastotja se, mistä alueesta kukin vastaa. Henkilökuntaatöissä oli 3 kappaletta, joten oliluonteva jakaa 1 kouluttaja ja 30 varusmiestäaina kerrosta kohti. Käskynjaonjälkeen tehtävänä oli siirtää kaikki materiaaliuusiin tiloihin. Muuttamista helpottise, että siirryimme naapurirappuun.Näin ollen pääosa tavaroista voitiin viedäsuoraan käytävää pitkin suoraan uuteentupaan tai toimistoon. Heti kun kaappioli paikallaan, Puolustushallinnon rakennuslaitoksentyöntekijät alkoivat kiinnittääniitä seiniin.Muutossa käytettiin apuna teetettyjärullakkoja (kiitokset yliluutnantti MikkoAnttoselle), jossa kaapin pystyi laittamaanpyörien päälle ja työntämään paikalleen.Kaappeja mahtui yhdelle rullakollekaksi kappaletta, joten kaappiensiirto meni sujuvasti ja selkää rasittamatta.Itse tavaroiden siirtoon (yhteensä 18varusmiestupaa, jokaiseen 14 henkilöllemajoituspaikat teki yhteensä 254 kaappiaja sänkyä, neljän toimiston pöydät, tuolit,taulut ja varastojen tavarat) meni yllättävänvähän aikaa. Tavaroiden siirtäminenonnistui yhdessä päivässä. Asennuksiinmeni toinen päivä, joten koko muuttoonmeni kokonaisuudessaan kaksi työpäivää.MUUTON JÄLKEENTavaroiden siirron jälkeen inventoitiinmahdolliset tappiot. Tappioksi yksikköniosalta jäi yksi postilaatikko ja taulutelevisionseinäteline, jotka olivat jääneetvanhaan rappuun. Rakennusmiehet olivatjo ehtineet siirtää tavarat roskalavoilleennen kuin puutteet huomattiin. Uusissatiloissa järjestettiin varusmiehille ja henkilökunnalletilojen käyttökoulutus, jossaselvitettiin uudet toimintatavat muuttuneissatiloissa. Remontoiduissa tiloissahenkilökunta ja varusmiehet viihtyvätparemmin. Työskentelyoloja parantaamuun muassa varastotilat ja opetusvälineet,akkujen latauskaapit, asekaapit japukukaapit. Tuulikaan ei enää tuiverraikkunanraoista. Varusmiesten viihtyisyyttäparantaa kehittynyt ilmanvaihto,tiiviit ikkunat, sälekaihtimet, pistorasiattuvissa jokaiselle majoittujalle, paremmattv-tilat ja yleinen siisteys.KOMENTAJAN AJATUKSIAALKUVUODEN TAVOITTEISTAKarjalan tykistörykmentin vuosi 2014on alkanut hyvin. Yksiköissä on vallinnuthyvä ilmapiiri ja varusmiehet ovatasennoituneet erittäin hyvin koulutukseen.Seuraavan AMOS-yksikön koulutuson päästy aloittamaan suunnitelmanmukaisesti. Harjoitusalueiden kehittäminenon käynnissä ja kesäkuussa KAAK-KO-harjoituksen aikana aloitetaan tuliasemienlinnoittaminen tykeille jakranaatinheittimille. Toiminta valmiiksilinnoitetuista tuliasemista vastaa paremminMAAVTST2015:n vaatimuksiin.Rykmentin koulutustaso mitataan Rovajärvelläja tavoitteena on palauttaa Nenosenkiertopalkinto takaisin rykmenttiin.Karjalan tykistörykmentti voi edelleenluottavaisin mielin katsoa tulevaisuuteen.Kirjoittaja on everstiluutnantti ja toimiiKarjalan tykistörykmentin komentajana.21

Salpausselän ilmatorjuntapatteristollapisimmät ilmatorjuntaperinteetvaalittavana22Salpausselänilmatorjuntapatteristonperinteet ulottuvat yli 85vuoden taakse Viipuriin vuoteen1928, jolloin huhtikuun ensimmäisenäpäivänä Puolustusministeriönkäskyllä perustettiin liikkuva ilmatorjuntapatteriKenttäarmeijan suojaksi.Joukko oli ensimmäinen maavoimienkäyttöön tarkoitettu ilmatorjuntajoukko.Tästä alkavat Salpausselän ilmatorjuntapatteristonperinteet.Perinnejoukkomme ensimmäinen päiväkäskyilmestyi 3.9.1928. Kapteeni ÅkeTörnroos aloitti päiväkäskyn seuraavasti:”Liikkuvan ilmatorjuntapatterin tänäänalkaessa varsinaisen toimintansa,teroitan jokaisen alaiseni mieleen, ettätyö tässä uudessa erikoisaselajissa ainoastaansilloin voin sujua säännöllisesti jaolla hedelmällistä, kun jokainen patteriinkuuluva, nuorimmasta alokkaasta lähtien,tekee kaiken voitavansa patterimmekehittämiseksi niin koulutus- kuin muissakinsuhteissa. Pitäkäämme aina muistissamme,että meille on suotu kunnialuoda tämä erikoisjoukko ja että niihintapoihin ja siihen toimintaan, joka meidänkauttamme juurtuu patteriin, tulevatjälkeläisemme rakentamaan edelleen”.Tänä vuonna vietimme perinnepäiväämmeperjantaina 4.4.2014 vierailemallapatteriston henkilöstön kanssaHennalan varuskunnassa kunnioittamassaLahdessa olevia perinteitämme. Juhlalounaanja -esitelmän jälkeen tutustuimmeilmatorjuntajoukkojen käytössäolleisiin tiloihin. Muistelimme myös Salpausselänilmatorjuntapatteriston ensimmäisenlipun naulaustilaisuutta 27.5.1958varuskunnan pääsotilaskodissa. Vierailummepäätteeksi laskimme seppeleenilmatorjunnan perinnetykeille.Teksti: Aki HottiKuvat: Johannes Hakkarainen ja Salpausselänilmatorjuntapatteriston historiikki1928-1988.Kuva ylh. Seppeleenlasku perinnetykille4.4.2014 Vekaranjärven Kaartinaukealla.Tykki on saksalaisvalmisteinen 88 mmraskas, kiinteä RMBK-ilmatorjuntatykki.Perinnepäivämme iltajuhla järjestettiinKorialla yhdessä Salpausselän ilmatorjuntakiltary:n kanssa. Iltajuhlan tunnelmaoli arvokas ja lämminhenkinen.Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan runsaslukuinenjuhlaväki, niin patteristonkuin killankin puolelta.Yhteistyömme killan kanssa on varsinaktiivista. Olemme osallistuneet killankokouksiin, järjestämme killalle tutustumisiamm. ampuma- ja taisteluharjoi-

Aki Hottituksiin ja tuemme kiltaa killan tammenistuttamisessa varuskunnassa sijaitsevanperinnetykkimme viereen. Lisäksi olemmeyhdessä aloittaneet Salpausselänilmatorjuntapatteriston historiikin jatkamisenvuodesta 1988 eteenpäin. Pidänyhteistyötä killan kanssa tärkeänä erityisestiperinteiden ja historian vaalimisessa,mutta myös erinomaisena kanavanayhteydenpitoon aktiivisiin ilmatorjunnanevp-henkilöihin ja reserviläisiin.Karjalan prikaatin ilmatorjuntamiehetovat ylpeitä Kaartinaukean reunassanäkyvimmällä paikalla seisovasta perinnetykistämme.Tykki on paljastettuensimmäisen kerran Salpausselän Ilmatorjuntapatteristonja killan aloitteestaKouvolan Lääninpuistossa 30.11.1989,tasan 50 vuotta siitä, kun ilmatorjuntajoukkommeavasivat ensi kertaa torjuntatulenvihollisen ilmavoimia vastaan.SALPITPSTO on juuri saanut nimensä ja patteriston henkilöstö kunnioittaaesikunnan seinälle asetettua uutta nimikylttiä 1.1.1957.Kesällä 2011 perinnetykkimme huollettiinja siirrettiin nykyiselle paikalleenVekaranjärvelle, jossa se paljastettiinuudelleen Salpausselän ilmatorjuntapatteristonkomentajan vaihtotilaisuudessa1.8.2011.Olen saanut toimia Salpausselän ilmatorjuntapatteristonkomentajana tämänKilpi-lehden 1/2014 ilmestyessälähes kahdeksan kuukauden ajan. Näenkomentajakauteni painopisteteiden muodostuvanseuraavista kolmesta kokonaisuudesta:1. Varusmiesten koulutus: Koulutusjärjestelytovat patteristossa hyvällä mallillaja tuottavat laadukkaita sodan ajan joukkoja.Tämän tason jatkuva todentaminen,ylläpito ja tarvittaessa kehittäminen onyksi kokonaisuus.2. Patteriston henkilökunnan osaaminen:Syvennämme tänä vuonna voimakkaastiJohtokeskus (JOKE06) osaamistamme.Olen raivannut kalenteriin lähes väkisinpaikan koulutukselle siten, että laitammeensi kesän saapumiserän alokkaankahteen perusyksikköön aikaisemmankolmen yksikön sijasta. Näin saammeluotua JOKE06 henkilöstölle P-kaudenmittaisen erittäin intensiivisen koulutuksen.Tätä tarvitaan voidaksmme taatavarusmiehillemme parhaan mahdollisenkoulutuksen vaativalle kalustolle.3. Ilmatorjuntaohjusjärjestelmän vastaanotto:Puolustusministeri Carl Haglundteki tammikuun lopussa päätöksenerittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmän(EKITO) hankinnastamaavoimille. Hankittavien Stinger RMPBlock 1 -ohjusten koulutus alkaa meillätäällä Karjalan prikaatissa vuoden 2015alussa. Kaluston vastaanotto ja koulutusjärjestelytovat siis nyt käynnissä.Päätän kirjoitukseni perinnejoukkommeensimmäisen päiväkäskyn viimeisiinsanoihin, jotka toimivat tänä päivänäkinmainiosti: ”Meistä siis riippuu patterintulevaisuus, ja työmme sekä toimintammetäällä nyt tulee joskus myöhempienpolvien arvosteltavaksi. Suorittakoonjokainen tehtävänsä niin, ettei tähän arvosteluunsisälly moitteita!”.Aurinkoista kesää kaikille Salpausselänilmatorjuntapatteristosta.Kirjoittaja everstiluutnantti ja toimiiSalpausselän ilmatorjuntapatteriston komentajana.Kuvassa patteriston nykyistä henkilöstöä samassa paikassa 4.4.2014.23

Karjalan prikaati raivaamisenkärkijoukoksiPuolustusvoimauudistuksen japioneeriaselajissa tapahtuvienmuutosten myötä raivaamisenkoulutus ja kehittäminen puolustusvoimissakeskitetään Karjalanprikaatiin.Raivaamisen kokonaisuuden osatekijöitäKarjalan prikaatissa ovat:- raivaajajoukkojen varusmieskoulutus,- palkatun sotilashenkilöstön raivaamiskurssit,- raivaamisen erikoisosaston koulutusja kehittäminen,- raivaamisen kehittämis- ja tutkimustehtävät,- raivaamisen virka-aputehtävät ja- alueraivaaminen.1.4.1014 Kymen pioneeripataljoonaanperustetun raivaajakomppanian lippu.Teksti: Riku MikkonenKuvat: PuolustusvoimatMajuri Juha OlliKapteeni Kimmo FrilanderSuurimpia muutoksia aikaisempaanovat raivaajakomppanioiden joukkotuotanto,valtakunnallinen henkilökunnanraivaajakoulutus sekä Raivaamisenerikoisosaston (REO) kehittäminen jaylläpito. Näitä tehtäviä on aikaisemmintoteuttanut lakkautettava Pioneerirykmentti(PIONR) Keuruulla. Raivaamisenvirka-aputehtävät ja alueraivaaminenjatkuvat entiseen tapaan, mutta Karjalanprikaatin rooli kasvaa entisestään niinvastuualueen laajenemisen kuin alueellisenjohtovastuun takia. Voidaan sanoa,että kaiken kaikkiaan raivaamistoiminnanmäärä ja laatu Karjalan prikaatissanousevat. REO:n myötä mukaan tuleemyös säännöllinen kansainvälinen yhteistoiminta.Raivaajakomppania perustettiin Kymenpioneeripataljoonaan 1.4.2014. Sealoittaa varusmies- ja henkilökunnankoulutuksen saapumiserästä 2/14 alkaen.Raivaajakomppanian henkilöstösiirtyy PIONR:stä Karjalan prikaatiinvaiheittain, viimeiset 1.1.2015. Pioneerirykmentistävastaanotetaan myös raivaamisenerikoisvälineistöä ja muuta raivaamismateriaalia.Raivaamisen koulutusolosuhteidenparantamiseksi Vekaranjärvellä toteutetaankaksi rakennushanketta. Kasarmialueellenouseva raivaamis- ja suluttamiskoulutushallimahdollistaa vaativienraivaamisvälineiden ja -menetelmienperuskoulutuksen sääolosuhteista riippumattasekä samalla erikoismateriaalinsäilytyksen asianmukaisissa varastotiloissa.Lähiharjoitusalueelle rakennettavaraivaamiskoulutuspaikka koostuukiitoradasta rullausteineen ja konepaikkoineensekä syväetsinradasta. Paikkapalvelee ilmavoimien raivaajajoukkojenkoulutusta sekä raivaamiserikoisvälineidenkouluttamista. Tämän hetkisen aikataulunperusteella hankkeet valmistuvatvuoden 2015 alkukuukausien aikana.Raivaajakomppanian päällikkö majuriJuha Olli siirtyi Karjalan prikaatiin1.4.2014 valmistelemaan kouluttamisenaloittamista. Kysyin häneltä päällimmäisiäajatuksia merkittävän muutoksenkynnyksellä:”Ennen KARPR:iin siirtymistä kuulinettä täällä on hyvä tehdä töitä, joten siinämielessä odotukset olivat positiivisia.Tällä kokemuksella odotukset näyttävätpitävän paikkansa. KARPR:ssa on otettuuudet työntekijät hyvin vastaan ja resurssitnäyttävät olevan riittävät. Negatiivisenapuolena KARPR:iin siirtymisessäon pitkä matka kotiseudulle.Toimintaympäristön osalta suurimmathaasteet liittyvät tilojen ja koulutuspaikkojenkäyttöön ja niiden riittävyyteen.PIONR:ssa asioista oli helpompi sopia,koska varuskunta oli pienempi. Nyt yhteistoimintaosapuoliaon enemmän, jotenkoulutus on suunniteltava tarkemmin,että vältytään päällekkäisyyksiltä muidenjoukkojen kanssa. Koska henkilökunnastakukaan ei ole aiemmin palvellutKARPR:ssa, niin haasteena alkuvaiheessaon että opimme ”talon tavoille”.Vahvuutenamme on, että Raivaajakomppanianhenkilöstö tuntee toisensaentuudestaan, koska yksikkö rakentuuPIONR:ssa toimineen 1.PIONK:n rungolle.Yksikössä on jo PIONR:ssa vallinnuthyvä me-henki, joten todennäköisestise jatkuu myös KARPR:ssa. Yksikön henkilökuntaon ammattitaitoista ja edustaaraivaamistoiminnassa valtakunnan kärkeä.Kouluttajilta edellytän että koulutuson laadukasta ja että koulutettaviltavaaditaan paljon. Koulutuksen on oltavavaativaa mutta reilua. Koulutettaviltaedellytän että he yrittävät parhaansa jakäyttäytyvät sotilaallisesti.”24

Raivaamisen erikoisosaston johtajakapteeni Kimmo Frilander siirtyy Karjalanprikaatiin 1.10.2014 alkaen. Kysyinhänen ajatuksiaan REO:n siirrosta Vekaranjärvelleja pyysin kuvailemaan lyhyestiKilpi-lehden lukijoille Raivaamisenerikoisosastoa.”Olen tulossa avoimin mielin Karjalanprikaatiin. Isossa joukko-osastossatoimintaedellytykset resurssien osaltaovat varmasti monipuoliset. Alkuvaiheessakoulutuksen järjestelyissä jaharjoituspaikkojen valmiiksi saamisessatulee varmaankin olemaan jonkin verranhaasteita. Suurin haaste on se, että tällähetkellä Pioneerirykmentissä valmistellaan,jatkuvasti supistuvilla resursseilla,järjestelyiltään varsin isoa yhteispohjoismaistaharjoitusta sekä Raivaamisenerikoisosaston evaluointia. Näin ollen tosiasiallistamahdollisuutta etupainotteiseentoiminnan valmisteluun KARPR:ssaei ole.REO:n henkilöstöyksikkötyyppi käsittää18 ammattisotilasta. Normaalioloissapäätoimisia tehtävänhoitajiaKYMPIONPE:ssa ovat osaston johtaja,-apulaisjohtaja sekä IEDD-ryhmän johtaja.MAAVE:n käskyn mukaan REOkurssitoteutetaan vuosittain 2015–2017,ja jokaiselle kurssille rekrytoidaan uusikoulutuskokoonpano. Tällä luodaan sotilaallisenkriisinhallinnan tehtäviin riittävärekrytointipohja, sekä varmistetaanpoikkeusoloihin sijoituskelpoisten IEDDraivaajienmäärä.Jokaisen raivaajan velvollisuus onpitää huolta fyysisestä ja psyykkisestätoimintakyvystä sekä osaamisesta omantehtävänsä edellyttämällä tasolla. REOkoulutukseenhakeutuvan henkilöstön tuleeolla valmiita sitoutumaan useita vuosiakestävään itsensä kehittämiseen sekämahdollisesti lähtemään nopeallakin aikataulullasotilaallisen kriisinhallinnantehtäviin.”Raivaajan koulutushaaramerkki.RAIVAAMISKÄSITTEIDEN LYHYTOPPIMÄÄRÄRaivaaja panostaa räjähtämätöntä kranattia.Taistelukenttäraivaaminen = Miinojenja räjähtämättömien ampumatarvikkeidenraivaamista yksinkertaisillamenetelmillä joukkojen välittömäntoiminnan mahdollistamiseksi. Kuuluukaikkien pioneerijoukkojen perustehtäviin.EOD 2 -tason raivaaminen = (ExplosiveOrdnance Disposal) EOD 2-kurssin hyväksytty suorittaminen antaaEOD-tiedustelijan oikeuden puolustusvoimissa.Kurssin hyväksytysti suorittaneentulee kyetä toimimaan puolustusvoimienrauhan- ja sodanajan räjähteidenraivaamispartion jäsenenä. Hänen tuleekyetä raivaamaan kaikkia räjähteitä pl.ydinräjähteet räjäyttämällä löytöpaikallasekä kyetä siirtämään ja kuljettamaanturvalliseksi toteamiaan räjähteitä.EOD 1 -tason raivaaminen = EOD1 -kurssin hyväksytysti suorittaneen tuleekyetä toimimaan puolustusvoimiennormaali- ja poikkeusolojen räjähteidenraivaamispartion johtajana. Hänen tuleeosata raivata kaikkia sotilasräjähteitä pl.ydinräjähteet.IEDD-tason raivaaminen = (ImprovisedExpolosive Device Disposal)IEDD-kurssin hyväksytysti suorittaneentulee kyetä toimimaan puolustusvoimiennormaali- ja poikkeusolojen terrori- jaerikoisjoukkoräjähteiden raivaamispartionjohtajana. Hänen tulee osata raivatakaikkia terrori- ja erikoisjoukkoräjähteitä.IEDD-partio kykenee kaikkienräjähteiden raivaamiseen, mutta sen erikoisosaamistaon terroristi- ja erikoisjoukkoräjähteidenraivaaminen.REO = Raivaamisen erikoisosastoon vaativien räjähdeuhkatilanteiden ratkaisemiseentarkoitettu joukko. Osastonerityisosaamisaluetta ovat terroristi- jaerikoisjoukkoräjähteiden raivaaminen.Lisäksi osastoa voidaan käyttää korkeanriskin etsinnöissä sekä erityiskohteidenturvallisuustarkastuksissa. REO onkolmikäyttöjoukko. Sen tärkein tehtäväon Suomen sotilaallinen puolustaminen,mutta sitä voidaan käyttää myös muidenviranomaisten tukemiseen sekä sotilaalliseenkriisinhallintaan.Kirjoittaja on everstiluutnantti ja toimiiKymen pioneeripataljoonan komentajana.25

Johtamisjärjestelmän M18 käyttöönoton lähtökohtiaja vaikutuksia Karjalan prikaatissaMaapuolustuksen johtamisen alakehittämisohjelmassa (MAPUJOHTALAKEHO) kehitetään maavoimien joukkojen suorituskykyä rakentamallauusi taktinen johtamisjärjestelmä, josta käytetään nimeä johtamisjärjestelmäM18 (JOJÄ M18). Alakehittämisohjelman hankkeettuottavat uutta johtamisjärjestelmämateriaalia, ohjelmistoja ja toimintatapojaalkaen taistelijatasosta aina armeijakuntatasolle ja osin puolustushaaraesikuntatasolleasti. Hankkeiden keskeisimpinä tuotteina ovatuudet viestiasemat, uusi maavoimien tietojärjestelmä 2 (MATI2), johtamispaikkakalustoaja johtamisvälineitä eritasoisille taktisille johtajille. - - - - - - - - --- - - - - - - - -- - Karjalan prikaatille seuraavattavoitteet, - - -- - - --- - - - - - - JOHTAMISJÄRJESTELMÄN M18KEHITTÄMISEN VAIHEETRaatteen tien taistelut talvisodassa. - - - - - ---26

taja tasalle asti. MATI:lla kykenemmevälittämään sanomia kaikille ja saammekomppaniat sähköisesti kartalle. JohtamisjärjestelmälläM12 on kyetty myöskäynnistämään hajautetun komppanianjohtaminen ja hajautetusti toimivienjoukkojen joukkotuotanto maavoimientaistelu 2015 periaatteiden mukaisesti.Vaiheessa 2 kehitetään johtamisjärjestelmänM12 turvin johtamisjärjestelmääM18. Tässä vaiheessa alueellistentaisteluosastojen johtaminen nostetaanjohtamisjärjestelmästä M80 johtamisjärjestelmäksiM18. Tavoitteena on saavuttaahajautetun joukkueen johtamisen tukidigitaalisin välinein vähintään ryhmänjohtajatasolleasti. Toivottavasti yhteinentilannetietoisuus laajenee aina Pääesikuntatasostaryhmänjohtajatasoon. Sanomatkyetään välittämään kaikille tarvitsijoillepuolustushaarasta sekä aselajista riippumattaja saamme koneista lisää tehoa irtirutiinien hoitamiseen.Vaiheessa 3 päivitetään alueellistentaisteluosastojen suorituskyvyn turvinoperatiiviset joukot. Tällöin käytössäolevat johtamisjärjestelmät M05 ja M12korvataan johtamisjärjestelmällä M18ja sen mukaisella johtamistavalla. Tässävaiheessa saamme myös joustavammankyvyn muodostaa operatiivisista ja alueellisistajoukoista toimivia taistelujaotuksia.”Mies miestä vastaan taistelussa voittajaon se, jolla on yksi patruuna enemmänlippaassaan” totesi jo aiemminlainattu sotamarsalkka Rommel. Ylimääräisenpatruunan asema taisteluosastotasollaon tarjolla johtamisjärjestelmälleM18. Sen käyttöönotto tulee olemaanKarjalan prikaatissa koko prikaatinyhteinen ponnistus. Käyttöönotto tuleekoskettamaan kaikkia joukkoyksiköitä jaKarjalan prikaatin esikuntaa. Muutostatuetaan jo käynnistyneellä toimintatapojenkehittämisellä johtamisjärjestelmääM12 hyödyntäen. Tavoitteena on, ettätoimintatavat säilyvät pääosin ja vain kalustomuuttuu.Taktinen reititin, JOJÄ M18 kalustoa.KOKEMUKSIA KÄYTTÖÖNOTOSTAHyviä lähtökohtia käyttöönotollemmetarjoavat Kainuun prikaatin 2/13 saapumiseränharjoitukset, joissa perustettiinensimmäistä kertaa JohtamisjärjestelmäM18 taisteluosaston johtamista varten.Johtamisjärjestelmällä M18 Kainuun prikaatikykeni tuottamaan taisteluosastonesikunnan, komentopaikkojen ja joukkojenedellyttämät puhe-, sanoma-, tietojärjestelmä-ja tiedonsiirtopalvelut. JohtamisjärjestelmäM18 toimi teknisesti niin,että esikunnan ja joukkojen toiminnassavoitiin pääosin keskittyä johtamiseen sensijaan, että olisi ratkaistu teknisiä ongelmiaeikä olisi voitu joukkoja johtaa järjestelmänavulla.Kirjoittaja on everstiluutnantti ja työskenteleeItä-Suomen viestipataljoonankomentajana.E-asema, perävaunuversio.27

arjalan prikaatin Autokoulunousi pyörien päälle ja muuttielokuussa 2013 ValkealanJokelasta Kouvolan Tykkimäkeen,Teholan teollisuusalueelle. Muutonvalmisteluvaiheessa käytiin ”lähtöruudussa”,jolloin palautimme mieleemmemiksi Autokoulu ylipäätään tarvitseetiloja Vekaranjärven ulkopuolelta. YhdessäKarjalan prikaatin esikunnan kanssapäädyimme samaan tulokseen, kuinlähes kaksikymmentä vuotta sitten. Autokouluntilat tarvitaan lähempää Kouvolaakoska ajo-opetus ja tutkinnot ovatKouvolassa. Tarpeena on ns. vaihtopaikka,jossa voidaan antaa teoria-, käsittely-,ja oheiskoulutusta. Ilman vaihtopaikkaakustannukset nousisivat merkittävästi jakoulutusaikaa kuluisi siirtymisiin nykymalliaenemmän. Karjalan prikaati haluaamyös mahdollisimman hyvät puitteetAjankohtaista KarjalanhuoltopataljoonassaKarjalan huoltopataljoonan toiminnalle vuonna 2014 on leimaavaavalmistautuminen vuoden 2015 muutoksiin sekä jo tehtyjenmuutosten vakiinnuttaminen. Vuonna 2013 Karjalan huoltopataljoonaanperustettiin toinen perusyksikkö, pataljoonassa aloitettiinuuden huoltokomppanian koulutus sekä Autokoulu muutti uusiintiloihin. Tässä artikkelissa käsitellään pataljoonassa tehtyjä muutoksia.KTeksti: Timo Gröhn ja Petri RantanenKuvat: Puolustusvoimatlaadukkaalle kuljettajaopetukselle. Päivittäinja osittain myös iltaisin Kouvolassaajo-opetuksessa ja tutkinnoissa on noinkymmenen ajoneuvoyhdistelmää. Tiloillaon käyttöä ympäri vuoden nykyisilläsotilaskuljettajakurssien volyymeillä.Karjalan prikaatilla oli tiedossa joaikaisemmin, että Jokelan toimitiloihinoli kiinteistön omistajalla tarve tehdä lähivuosinamittavia investointeja tilojenkunnostamiseksi. Tämä olisi aiheuttanutmahdollisesti kustannusten nousupaineitatilavuokraan. Samaan aikaantoisaalla, loppukesällä 2012, Destia Oylopetti Kouvolan toimipisteensä ja siirsiKouvolassa olevan toimintansa Lahteen.Destia Oy:n käytössä olleet toimitilatolivat Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa.Tilojen vapauduttua Autokoulu pääsiremontoinnin ja muutostöiden jälkeenmuuttamaan Senaatti-kiinteistöjen omistamiinja kunnostamiin tiloihin. Tämä onlinjassa Puolustusvoimien toimintatapamallinkanssa, jossa pyritään kokonaisvuokrasopimusmalliin.Kuvainnollisestivoisi todeta, että valtio vuokraa valtiolta.Autokoulun henkilöstö pääsi kiitettävällätavalla osallistumaan ja vaikuttamaansuunnittelu- ja hankekokouksiinyhteistoiminnassa Karjalan prikaatinhuolto-osaston kanssa. Autokoulun henkilöstökokoontui muutaman kerran alkuvuonna2013 suunnittelemaan sisätilojauudelleen. Vanhan pohjapiirustuksenpäälle laitettiin puhdasmuovikelmu, tussikäteen ja sitten piirtämään. Rakennuksenulkoseinien paikkaa ei saanut muuttaa.Lopputulos on nyt hyvä ja toimiva.Kaikkea esitettyä ei luonnollisestikaanvoitu saada tai toteuttaa. Autokoululla onnyt kuitenkin käytössään tarkoituksenmukaisettoimitilat isompine ruokaloi-28Autokoulun tilat Kouvolan Tykkimäessä.

neen ja piha-alueet valoineen sekä uusinaelementteinä raskaan kaluston pesuhalli,suuremmat piha-alueet ja tilat moottoripyöräkoulutuksellesekä sääsuojatilaaajoneuvojen säilyttämiseen. Piha-alueenkoko on lähes kuusi hehtaaria. Uusi monikäyttötilamahdollistaa turvallisemmanliikuntakoulutuksen. Nykyiset toimitilaton aikanaan rakennettu lähes vastaaviinkäyttötarkoituksiin. Sijainti mahdollistaaaikaisempaa paremmin liikennevirtaanliittymisen ja poistumisen ja näin haittaavähemmän muuta liikennettä. Lähellä onmyös rauhallisia alueita ensimmäisilleajotunneille. Autokoulu toteuttaa uusissatiloissa käskettyä tehtävää yhteistoiminnassavalittujen toimittajien kanssa, reippaallasykkeellä ja pilke silmäkulmassa,kuten ennenkin.HUKO:sta 1. JA 2.HUOLTOKOMPPANIAANKarjalan huoltopataljoonan organisaatiossatapahtui muutoksia 1.10.2013,kun Huolto- ja kuljetuskomppaniasta(HUKO) muodostettiin 1. Huoltokomppania(1HK) ja uudeksi perusyksiköksiperustettiin 2. Huoltokomppania (2HK).Vuoden 2014 alusta koulutusvastuutkahden huoltokomppanian välillä jaettiinniin, että 1HK:ssa koulutetaan huoltokomppanioitasekä -joukkueita ja 2HKpuolestaan vastaa huollon aliupseerikoulutuksestaja huollon eri toimialakursseista.Karjalan huoltopataljoonankuljettajakoulutus on keskitetty 2HK:nerikoiskuljetusjoukkueeseen. 2HK koordinoihuoltopataljoonan omien kuljettajienkuljettajakoulutusta ja tukee autokouluasekä kuljetuskeskusta kohdentamallakouluttajatukea kuljettajien taistelutekniseenkoulutukseen. Autokoulu siirtyyvuoden 2015 alusta osaksi 2HK:aa.Kahteen perusyksikköön ja uusienjoukkotuotantotehtävien myötä pataljoonanvarusmiesvahvuus on kasvanut.Saapumiserä vahvuus kasvoi aiemmastanoin 150 alokkaasta noin 220:een. Maksimivahvuus, kurssien ollessa käynnissä,on nykyisellään noin 360 varusmiestä.3. HUOLTOKOMPPANIAN KOULUTUSUuden kokoonpanon mukaisen huoltokomppaniankoulutus aloitettiin 2013syksyllä. Jo ensimmäisen saapumiseränkokemuksena voidaan todeta konseptintoimivan. Erityisesti huoltokomppanianja huollon johtaminen ovat kehittyneet.Uusi johtamisjärjestelmäkalusto, osaamisenkasvaminen ja yhteistoiminta muidenprikaatin joukkoyksiköiden kanssaovat olleet johtamisen kehittymisen perustana.Alkuvuodesta alkaen Karjalan prikaatiinon saatu huoltokomppaniallesuunniteltua uutta kalustoa kuten tieliikennetraktoreitaja koukkulaitteella varustettujaperävaunuja. Loppuvuonna jalähivuosina kalustoa, esimerkiksi erilaisiakontteja, kuorma-autoja ja perävaunujasekä kunnossapitovälineistöä, saadaanprikaatiin edelleen lisää.Uusi organisaatio, toimintatapa ja välineetovat vaatineet ja vaativat edelleenosaamisen kehittämistä. Seuraavaksihenkilökunnalle koulutetaan laajemminuudet tieliikennetraktorit ja niidenkäyttö. Samalla testataan syksyllä järjestettävänvarusmiesten traktorikurssinsuunnitelma. Uuden kaluston ja osaamisenmyötä päästään tänä vuonna aloittamaanlaajasti konttilogistiikan harjoitteluhuoltokomppanian täydennysten periaatteena.Tämä aiheuttaa myös huoltokomppaniaantukeutuville muutoksia toimintaan,tukeutuvan hyväksi! Uusi kalustoml. kaikille aselajeille tuleva materiaali,tarkoittaa niin varastoinnin kuin kunnossapidonkinosalta runsaasti suunnittelua,valmistelua ja järjestelyjä.Huoltokomppanian koulutus on edelleensaumatonta yhteistoimintaa Karjalanhuoltopataljoonan sotilas- ja siviilihenkilöstönvälillä unohtamatta Vekaranjärventerveysaseman ja Leijona cateringin erityisosaajia.Kirjoittajista Timo Gröhn on kapteeni jatoimii Autokoulun johtajana.Petri Rantanen on everstiluutnantti jaon Karjalan huoltopataljoonan komentaja.Uutta tieliikennetraktorikalustoa.29

Esimiesten muutosvalmennuskoulutusKarjalan prikaatissaKarjalan prikaatin esimiehille järjestettiinmaaliskuun alussa koulutustilaisuuspuolustusvoimauudistuksenmuutosten vaikutuksista henkilöstöön jamuutostilanteen johtamisesta. Tilaisuudentavoitteena oli antaa perusteita jaajatuksia oman työpisteen muutoskoulutukseen.Tilaisuuden johti esikuntapäällikkö,everstiluutnantti Rami Saari. Henkilöstöpäällikkö,majuri Jussi Aapro, HRkoordinaattorihenkilöstösuunnittelijaMinna Manelius ja tukikoordinaattorisosiaalikuraattori Anna Kuusela kertoivatpuolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnittelunajankohtaisista asioista.Muutosjohtamisen koulutus toteutettiinryhmätyötyöskentelynä. Ryhmilleesitettiin kaksi kysymystä, joihin saatiinkinhyviä vastauksia:Mitä uutta osaamista KARPR:iin tuleeuudistuksen yhteydessä– aluehallintotason osaamista– asevelvollisten asianhoidon tuntemusta– operatiivista suunnitteluosaamista– pioneeri-, raivaamis- ja suojeluosaamista– osaamisen volyymin kasvu– kansainvälistä toimintaaTeksti: Anna Kuusela jaMinna ManeliusMiten uusi henkilöstö vaikuttaa ryhmänjäsenten työpisteisiin:– perehdyttämisen tarve– toimintatapakulttuurien ja -mallienuudistuminen– muutosvastarinnan kanssa eläminen– tilojen jako ja riittävyys– materiaali lisääntyy– tulee uusia asiakkaita– urakierto hidastuu– molemminpuolinen oppiminenKirjoittajista Anna Kuusela toimiiKarjalan prikaatissa sosiaalikuraattorinaja Minna Manelius henkilöstösihteerinä.Muutoksesta uuteen.Piirros: Anna Kuusela30

Tammikuun saapumiserän valapäiväValakaavan esilukijana toimi WoikoskiOy:n hallituksen puheenjohtaja, insinöörineuvosClas Palmberg.Valapäivää vietettiin Karjalan prikaatissasuurella joukolla. Noin 6100saapumiserän 1/14 alokkaiden omaistaja läheistä oli saapunut seuraamaan valapäivää.Valan vannoi 1761 alokasta,joista 18 oli naisia. Karjalan prikaati onSuomen ainoa joukko-osasto, joka kouluttaavarusmiehiä kaikissa aselajeissa.Varusmiespalveluksen suorittavista suurinosa on pääkaupunkiseudulta ja Kaakkois-Suomesta.Paraatijoukkoja komensi prikaatin esikuntapäällikkö,everstiluutnantti RamiSaari ja paraatin vastaanotti prikaatinkomentaja, prikaatikenraali Timo Kivinen.Komentaja nimitti puheensa päätteeksialokkaat jääkäreiksi, tykkimiehiksi,pioneereiksi ja viestimiehiksi.Kalustoesittely kiinnosti yleisöä suuresti.”Kyllä ovat välineet muuttuneet ja kehittyneetvaltavasti sitten meidän varusmiespäivien”totesivat varttuneemmatvalavieraat.31

Kymen jääkäripataljoonanperinnepäiväKymen Jääkäripataljoonan 93-vuotisperinnepäivää vietettiinmaaliskuun 7. päivänä 2014.Päivän aloitti perinteiden mukaanseppeleiden lasku Tuohikotin sankarihaudalleja JP 3:n muistokivelleVekaranjärvellä. KYMJP:n Kilta laskisamanaikaisesti seppeleen Kolmen KannaksenKoukkaajien patsaalle Haminassa.Lähes lumettoman kelin sävyttämääparaatia sekä ohimarssia oli seuraamassavieraita ja tuttuja. Päiväjuhlaa vietettiinperinteisissä merkeissä Kaartinkinossa.Päiväjuhlan jälkeen kutsuvieraat ja pataljoonanpalkattu henkilökunta osallistuivatkahvitilaisuuteen sotilaskodissa.Pataljoonan henkilöstö seuralaisineenvietti perinnepäivän päätteeksi iltajuhlaaKartano Koskenrannassa Kuusankoskella.Polkupyöräpataljoona 3 sai jääkäripataljoonannimen ja perinteet kuninkaalliseltaPreussin jääkäripataljoona 27:ltä.Vuoteen 1957 asti päivää vietettiin jääkäreidenkotiinpaluuta kunnioittaen 25.helmikuuta. Samaan aikaan vihreä värituli kauluslaattoihin, polkupyöräsota-Teksti: Vesa VainioKuvat: Puolustusvoimatmiehestä tuli jääkäri ja kunniamarssiksiJääkärien marssi. Sen jälkeen perinnepäiväksituli jo pataljoonan alkuaikoinakäytössä ollut 12.3. Sittemmin perinteitäon kunnioitettu vuosittaisella juhlalla tälläkalenteripaikalla.Varsinainen perinnepäivä on 12.3,jonka nykyisen perinnepäivän juuretulottuvat vuoteen 1610, jolloin Jakob dela Gardie johti Moskovaan ruotsalaissuomalaisethiihtojoukot eli sen aikaisetjääkärit (4000 miestä).Paraatikatselmuksessa urheilukentälläpataljoonan komentaja everstiluutnanttiVesa Vainio toivotti tervetulleeksikutsuvieraat, entiset Kymen jääkärit,pataljoonan palkatun henkilöstön sekävarusmiehet. Paraatijoukkoja komensipataljoonaupseeri majuri Janne Penttilä.Paraatin päätteeksi paraatijoukot, pataljoonanhenkilöstö, yhteistyökumppanitja kutsuvieraat yhtyivät komentajankohottamaan kolminkertaiseen eläköön-huutoon Kymen Jääkäripataljoonalle.Ahvenlammentien ohimarssia oli vastaanottamassapataljoonan komentajaseurassaan prikaatin komentaja. Moottoroitujasekä jalkaosastoja oli seuraamassamyös joukko muita kutsuvieraita.Kaartinkinossa järjestetyssä päiväjuhlassaosallistujia oli mm. Kouvolankaupungilta, JP 27:n perinneyhdistyksestä,KYMJP:n killasta, Kymenlaaksonaluetoimistosta, Kouvolan Reserviupseerikerhostaja prikaatin eri toimipisteistä.Juhlassa palkittiin yhteistyökumppaneita,menestyneitä varusmiehiä sekä ansioituneitakouluttajia.Perinnepäivänä palkittiin:Jalkaväen ansioristiKapteeni Matti OjalaKapteeni Pekka MarkkolaYliluutnantti Janne VaaraKYMJP:n puukkoOppilas Merivirta Samuli MikaelOppilas Koponen Arto Ahti TapioOppilas Tolkkila Miro TapaniKYMJP:n Killan historiikkiJääkäri Tommila Teemu AnteroJääkäri Ridal Marko Martin ValtteriOppilas Miikkulainen Teemu SamuliKymen Jääkäreiden havuseppeleen varuskunnassasotilaskodin kupeessa sijaitsevalle JP 3:n muistokivellelaski pataljoonan komentaja (kesk.) seurassaankapteeni Matti Ojala (vas.) ja kokelas JeanKoivunotko.32

Pataljoonan pienoisperinnelippuEverstiluutnantti Petri OlliKapteeni Tuomas JalkanenKapteeni Matti FinniläYliluutnantti Jarkko KolehmainenLuutnantti Antti LaurilaVääpeli Veli SavolainenPataljoonan komentaja myöntämäjääkäriristiYliluutnantti Janne VaaraLuutnantti Antti PajurantaLuutnantti Pasi TuomelaKersantti Tuomas LiimatainenKersantti Ville RäisänenKannustusstipendiKapteeni Mika NortunenKouluttajastipenditYliluutnantti Jyri MononenLuutnantti Anton TuomolaLuutnantti Pasi TuomelaVuoden Kymen Jääkärinä palkittiin yliluutnanttiAleksi Päivike (oik.).Vuoden Kymen JääkäriSodan ajan joukkojen tuottamisessakoulutus on Kymen jääkäreiden tärkeintehtävä. Koulutuksella ylläpidetään jakehitetään sotilaallisen suorituskykymmeytimen eli osaavan henkilöstön taitoaja suorituskykyä. Kymen Jääkärin valinnassaon painotettu erityisesti koulutukseenliittyviä taitoja. Vuoden Kymen Jääkärion palkittu vuodesta 1978 lähtien.Valintaperusteissa on todettu seuraava:1. Vuoden Kymen Jääkäri on työssäänvastuuntuntoinen, ammattitaitoinen jaesimerkillinen sotilas,2. Hän on hyvähenkinen, oikeudenmukainen,innostava sekä esimiesten ettäalaisten arvostama kouluttaja3. Hän on työllään edesauttanut henkilökunnanosaamisen ja koulutusolojenparantamista päämääränä entistä korkeampienkoulutustulosten saavuttaminen.Perinnepäivänä on KYMJP:n kilta perinteisestipalkinnut Oiva -polkupyörällä peruskoulutuskaudenparhaaksi arvioidunvarusmiehen. Tammikuun saapumiserästäraadin valinta oli jääkäri Samuli AleksSirniö 1.Panssarijääkärikomppaniasta.Polkupyörän luovutti killan puheenjohtajaMarkku Seppä (oik.).Moottoroitujen sekä jalan marssivienosastojen suorittaman ohimarssin Ahvenlammentielläotti vastaan pataljoonankomentaja seurassaan prikaatin komentaja.33

Karjalan prikaatin vuosipäiväTeksti: Päivi Visuri, Karjalan prikaatintiedotussihteeri. Kuvat: PuolustusvoimatParaatin katselmuksen alkuvaiheessa oli jo alkavan lumi- ja räntäsateen merkkejä.Karjalan prikaatin 58. vuosipäiväävietettiin Vekaranjärvellä5.5.2014. Varsinainen vuosipäiväon 6.5., mutta varusmieskoulutuksenharjoitusvaiheeseen liittyenjuhlapäiväksi valittiin edellinen päivä.Juhlapäivän kruunasi takatalvi, joka koetteliviimallaan jo alkusoitoilla.Päivän ohjelman aloitti prikaatin komentajan,prikaatikenraali Timo Kivisenkausipuhuttelu henkilöstölle. Hän katsoikautta taaksepäin ja kiitteli henkilökunnanpanosta muun muassa varusmiespalveluksenpalautekyselyn hyvistä tuloksista.Eteenpäin katsoessaan hän korostitulevan ajan merkitystä Karjalan prikaatilleKaakkois-Suomen puolustajana.Juhlaparaatia komensi Karjalan prikaatinesikuntapäällikkö, everstiluutnanttiRami Saari. Prikaatikenraali Kivinenpiti puheen joukoille, henkilöstölleja kutsuvieraille. Kolminkertaisen ”Eläköön!”-huudon jälkeen oli kenttähartaus,jonka toimitti sotilaspastori SannaTimonen.Paraatin ohimarssia oli vastaanottamassaprikaatikenraali Timo Kivisenseurassa kenraalimajuri Juha Kilpiä,joka toimi Karjalan prikaatin komentajanavuosina 2002-2004.Räntäsateesta lumisateeksi vaihtuneenviiman saatteleman ohimarssin jälkeenkutsuvieraat ja henkilökunta siirtyivätpäiväjuhlaan Kaartinkinon lämpimään.Musiikkimajuri Riku Huhtasalon johtamanrakuunasoittokunnan hienot musisoinnitja kenraalimajuri Jukka Pennasenmielenkiintoinen juhlaesitelmäKarjalan prikaatin varhaisista vaiheistalämmittivät juhlayleisöä. KenraalimajuriPennanenkin korosti tulevan ajan olevanKarjalan prikaatille tärkeää aikaa uusienhaasteiden parissa. Yleisö kuunteliesitelmää kiinnostuneena - onhan JukkaPennanen toiminut niin Karjalan prikaatinkuin Itä-Suomen sotilasläänin komentajana,josta tehtävien pääosa siirtyyKarjalan prikaatille 1.1.2015.Lyhennelmä esitelmästä on toisaalla tässälehdessä.Koululaisvierailulle oli kutsuttu Kouvolanseudun opiskelijoita. Muutamiaryhmiä oli noudattanutkin kutsua ja ryhmätsaivat tutustua muun muassa Karjalanprikaatin koulutuskalustoon, joka oliesillä koko päivän Kaartinaukiolla. Lisäksinuoret saivat hyödyllistä tietoa varusmiespalveluksestaoikeilta varusmiehiltäeli Varusmiestoimikunnan (VMTK)Paraatissa prikaatin lippua kantoi yliluutnanttiHarri Hasanen.edustajilta. Sotilaskodin antimet löytyivätmyös päivän aikana.Juhlapäivän päätyttyä olikin jo todellinentakatalvi. Taivaalta laskeutui entisajanarmeijan lähes jalkarätin kokoisialumilaattoja ja maisema oli enemmäntalvisotamainen kuin keväisen vihertävävuosipäivämme yleensä.Ohimarssissa Kymen jääkäripataljoonan alkupäätä, jossa pataljoonan lippua kantoiylikersantti Petteri Miettinen, lippu-upseereina olivat luutnantit Matti Nupponen(vas.) ja Pasi Tuomela, sekä lippuvartion jäljessä 1. Panssarijääkärikomppanianpäällikkö, yliluutnantti Anton Vuorinen.34

Lyhennelmä kenraali Jukka Pennasen juhlaesitelmästä”Karjalan prikaatin rooli tulee olemaan tulevan vuoden alusta alkaenentistäkin keskeisempi maamme sotilaallisessa puolustuksessa.”Juhliessamme tänään Karjalan prikaatia,painottuvat ajatuksemmehistorian sijasta tuleviin haasteisiin.Olemme tietoisia ja ylpeitäkinsiitä, että Karjalan prikaatin rooli tuleeolemaan tulevan vuoden alusta alkaenentistäkin keskeisempi maamme sotilaallisessapuolustuksessa sekä kaikillamaanpuolustuksen eri aloilla. Vekaranjärveltäohjataan jatkossa Kaakonkulmanpuolustusvalmiutta ja koulutetaankeskeinen osa alueemme puolustajista.Sotilaallisen maanpuolustuksen suunnittelu,valmistelut ja toteutus yhdistyvätaikaisempaa selkeämmin. Samalla prikaatissapäivittäin tehtävän työn ja palveluksenvastuullisuus kasvaa entisestään.Karjalan prikaati on kehittynyt javalmistautunut vuosikymmenien aikanatähän maanpuolustuksen kannalta arvokkaaseenja vastuulliseen tehtävää. Uskon,että prikaati on siihen valmis.Karjalan prikaatin historia on kunniakas,kuten jo pelkästään tutustuminenedessämme olevaan prikaatin lipun historiaanja sen upeaan muotoon ja yksityiskohtiinosoittaa. Lipun kauniit symbolitkertovat arvokkaasta perinnöstä jalipputangon päässä komeilee taistellenansaittu, marsalkka Mannerheimin vainharvoille joukko-osastoille luovuttamavapaudenristi.Pelkkä hyvin koulutettu reservi ei kuitenkaanriitä, vaan meillä on oltava luotunajokahetkinen valmius perustaa käsketytsodan ajan joukot. Tämä tarkoittaavuosien varrella joukkotuotettujen joukkojenkäskemistä nopeasti palvelukseen,kykyä jakaa niille suunniteltu, kunnossaoleva sodan ajan materiaali villasukistapanssarivaunuihin ja kertauskouluttaavarustetut joukot muutamassa päivässä.Lopuksi on vielä ryhmitettävä joukotomien sijoitettujen komentajiensa, päälliköittensäja muiden johtajiensa johdollaensimmäisen operatiivisen tehtävänmukaisesti, jotta ne ovat valmiit tarvittaessapuolustamaan isänmaatamme, senkansalaisia ja sen koko aluetta. Kaikkitämä vaatii arkisen koulutustyön lisäksivaltavasti erilaista suunnittelutyötä jaosaamista, joka on lisäksi koordinoitavayhdessä muiden sotilasviranomaisten jalukuisten siviiliviranomaisten kanssa.Tämä maanpuolustuksen kannalta keskeinenkokonaisuus Kaakonkulman osaltatehdään jatkossa Karjalan prikaatissa.Talvisodassa ja jatkosodassa Suomenarmeija ja osana sitä Karjalan prikaatinperinnejoukko-osaston, Karjalan KaartinRykmentin kantahenkilökunta ja Viipurissakoulutetut varusmiehet ja reserviläisetosoittivat, että reilussa kahdessakymmenessävuodessa 1920- ja 30-luvuillaoli tehty maanpuolustuksen eteen valtavatyö, maapuolustushenki oli saatunostetuksi hyvälle tasolle ja oli opittutehokkaasti taistelemaan. Sen taidon kokonaisuutta,mitä tarvitaan sotimiseen jasodassa sanotaan sotataidoksi.Sotataito koostuu neljästä tasosta:strategiasta, operaatiotaidosta, taktiikastaja taistelutekniikasta. Strategia tai sotilaspuolellaparemminkin sotilasstrategiatarkoittaa rauhan aikana maamme valitsemaapuolustusratkaisua. Siitä vastaavatTeksti ja kuva: Pentti Vainikkamaamme poliittinen johto eli meidän itsemmevalitsemat kansanedustajat, maanhallitus sekä tietysti istuva presidentti,joka samalla on puolustusvoimien ylipäällikkö.Meidän sotilasstrategiammenojaa tällä hetkellä sotilaalliseen liittoutumattomuuteen,koko maan kattavaanpuolustukseen ja yleiseen asevelvollisuuteen.Sotataidon muut kolme tasoa operaatiotaito,taktiikka ja taistelutekniikkaovat käytössä täällä Karjalan prikaatissapäivittäin. Sodan ajan suunnittelun päivittäminen,sotapelit, isot sotaharjoituksetsekä perustamiseen ja logistiikkaanliittyvät valmistelut voidaan katsoa operatiiviseksityöksi. Normaalit prikaatinsota- ja taisteluharjoitukset sekä eri aselajienampumaleirit ja yhteistoiminta ovattaktista toimintaa. Teknisten välineidenhallinta taistelukentällä ja joukkueidenperustaistelumenetelmät taas ovat taistelutekniikkaa.On ensimmäinen kerta itsenäisyytemmeaikana, kun koko sotilaallinen maanpuolustuskutsunnoista perustamiseen,perusyksiköstä alueelliseen johtoportaaseenon alueellisesti yhden joukkoosastonvastuulla. Kaakonkulmalla sevastuu tulee olemaan Karjalan prikaatilla.Tehtävä ei ole helppo, mutta se onmielenkiintoinen ja vaatii prikaatilta uusiatyötapoja ja kokonaisuuden selkeäähahmottamista. Painopisteen luominenvuosisuunnittelussa on aikaisempaa vaativampaaja resurssien käyttö niin rahojenkuin henkilöstönkin osalta on vaikeamminennustettavaa kuin nykyään.Meille kouvolalaisille on hienoa, ettäaivan kuten aikaisempinakin vuosikymmeninäKaakonkulman maanpuolustustajohdetaan edelleen Kouvolasta.Vuosikymmenien aikana ovat organisaatiotja nimet vaihtuneet, mutta Kouvolankeskeinen asema on säilynyt.Onneksi Karjalan prikaatin henkilöstöon kasvanut tulevaan tehtäväänsä.Tämän vuoden jälkimmäinen puoliskotulee olemaan tiukan työskentelyn leimaamaaja ensi vuoden alku varmastiyllätyksiä täynnä. Sehän sotilaille sopii,kovaan työntekoon ja yllätysten voittamiseenolemme me sotilaat ja prikaatilaisethyvin koulutetut ja kasvaneet. Senon historiakin meille monet kerrat osoittanutja todistanut.35

Vuosipäivänä luovutetut huomionosoituksetKarjalan prikaatin aloitetoimikunnanmyöntämät kunniakirjat ja aloitepalkinnotasentaja Leppänen Joonas(ITO05 ja ITO05M RBS70 jalustanpneumatiikkajousi)ylikersantti Onatsu Aki (Kiinteät opastetelineet)yliluutnanttiSuvitie Pekka (Kenttätykistön pattaeristotasohajautetussa tuliasemaryhmityksessä)Torkkelin risti ”Ansiokkaasta palveluksestaKarjalan prikaatissa”1396 kersantti Bäver Miika KARHP1397 luutnantti Grandin Alexander ISVP1398 vääpeli Hammar Jussi KARTR1399 luutnantti Hynninen Jaakko SALP-ITPSTO1400 asentaja Ikonen Heikki KARHP1401 kersantti Inkilä Arttu KARHP1402 asentaja Jussila Ville KARHP1403 luutnantti Kouvo Joonas SALP-ITPSTO1404 varastomies Kujala Asko KARHP1405 kersantti Laurinen Aleksi KARHP1406 asentaja Leppänen Arttu KARHP1407 asentaja Lindroos Mika KARHP1408 asentaja Loikkanen Niko KARHP1409 varastomies Mäkinen Marko KAR-HP1410 luutnantti Nokipii Ville KARHP1411 insinööriluutnantti Ojakaski EsaKARTR1412 kersantti Paakkinen Toni KARHP1413 luutnantti Pajuranta Antti KYMJP1414 luutnantti Pitkänen Lauri KARHP1415 toimistosihteeri Poikala MaritaKARPRE/H-OS1416 kersantti Raja Niko ISVP1417 toimistosihteeri Räsänen RiittaKARTR1418 ylikersantti Rötkö Aki KARPRE/OP-OS1419 taloussihteeri Sakkinen LauraKARPRE/H-OS1420 teknikkoyliluutnanttti Salonen Vesa-PekkaKARHP1421 asentaja Seppälä Mika KARHP1422 luutnantti Siikilä Juho KARTR1423 asentaja Soini Mikko KARHP1424 kersantti Toivanen Asko KARHP1425 luutnantti Tuomela Pasi KYMJP36Lisäksi prikaatin komentaja on myöntänytTorkkelin ristin ”AnsiokkaastaKarjalan prikaatin tukemisesta”1426 sotilaskotisisar Helpinen Anu1427 sotilaskotisisar Riihelä Lea1428 sotilaskotisisar Tynys SeijaKarjalan prikaatin pronssinen mitaliviiden vuoden palveluksesta Karjalanprikaatissayliluutnatti Eloranta Tomi KARTRylikersantti Fontell Lassi-PekkaKARPREasentaja Frosti Tomi KARHPylikersantti Hietamies Sami KARHPhankkija Holmi Jorma KARHPylikersantti Hongisto Leevi KARHPyliluutnatti Honkasalo Väinö KYMJPyliluutnatti Huuskonen Antti KARTRylikersantti Hyyryläinen Henri KARTRylikersantti Hänninen Anssi KYMJPyliluutnatti Härkînen Jukka SALPIT-PSTOyliluutnatti Jyrkkä Juha KARTRylikersantti Jääskeläinen Juha-MattiKARHPvarastomies Karppanen Seppo KARHPyliluutnatti Kautonen Jouni KARPREliikunnanohjaaja Kuronen MiamariKARPREkersantti Lassila Veikko SALPITPSTOylikersantti Lautamatti Mikko KARHPyliluutnatti Lemström Juho KYMPIONPylikersantti Liikanen Atte ISVPyliluutnatti Mattila Lauri KARTRyliluutnatti Mustonen Arttu KYMPIONPyliluutnatti Mäkynen Jaakko ISVPylikersantti Nikki Jesse KYMJPyliluutnatti Nyman Tomas ISVPyliluutnatti Pehkonen Mikko KARHPylikersantti Pesonen Paula KARHPylikersantti Putkonen Petri KYMPIONPyliluutnatti Päivike Aleksi KYMJPasentaja Ristola Tero KARHPyliluutnatti Ruotsalainen Matti ISVPylikersantti Rustholkarhu Joni KARHPyliluutnatti Sakala Tero ISVPylikersantti Saukkola Petteri ISVPylikersantti Suotama Joni KARTRasentaja Syrjäläinen Timo KARHPyliluutnatti Tuhkanen Toni KARHPinsinööriyliluutnantti Tuovinen JouniKARHPyliluutnatti TykkylÑinen Tomi KARTRasentaja Vesterinen Tomi KARHPyliluutnatti Virtanen Mikko SALPIT-PSTOKarjalan prikaatin hopeinen mitalikymmenen vuoden palveluksesta Karjalanprikaatissaylikersantti Ahola Timo KARTRkapteeni Heikkilä Matti KARTRkapteeni Katalkin Topi KARPREvääpeli Kiri Pauli KYMJPasentaja Kiuru Arto KARHPkapteeni Kohonen Anne ISVPvarastonhoitaja Kola Kimmo KARPREvarastomestari Komulainen Jukka KAR-HPylikersantti Kärkkäinen Juha-PekkaKARHPtoimistosihteeri Lantta Sari KYMJPasentaja Laurila Jari KARHPkapteeni Lähteenmäki Antti ISVPvääpeli Maijanen Toni KARTRylikersantti Mansikka Antti SALPIT-PSTOvääpeli Markku Jarno SALPITPSTOylikersantti Miettinen Petteri KYMJPvääpeli Miromäki Tuomas ISVPvääpeli Niskanen Antti ISVPvääpeli Nuutinen Tuomas ISVPkersantti Paajanen Sami SALPITPSTOylikersantti Paavola Henri ISVPkapteeni Palonen Tuukka SALPITPSTOvääpeli Pekkarinen Sami ISVPvääpeli Puurtinen Tapio KYMPIONPkapteeni Raninen Kalle KARTRvarastomies Skyttä Olavi KARHPasentaja Soikkeli Timo KARHPvarastonhoitaja Suurtalo Tuomas KAR-HPvääpeli Taskinen Petri KARPREylikersantti Toivola Jari-Pekka ISVPvääpeli Turhanen Lauri KARHPkapteeni Virén Mikko KARTRKarjalan prikaatin kultainen mitali20 vuoden palveluksesta Karjalan prikaatissayliluutnantti Hartikainen Vesa KARTRasentaja Lappalainen Ari KARHPmajuri Manelius Petri KARHPasentaja Niveri Asmo KARHPasentaja Siltala Hannu KARHPKarjalan prikaatista lähteneidenmuistaminenVähintään vuoden Karjalan prikaatissapalvelleet saavat Tuntematon Sotilas-kirjan. (Siirto tai eron syy, palvelusKARPR:ssa)

asentaja Immonen Juhaero 1.6.2013 (3 v 9 kk)luutnantti Karvinen Hennaero 19.3.2014 (7 kk)kersantti Mäki-Patola Ollisiirto 22.7.2013 (3 v 8 kk)luutnantti Pitkänen Laurisiirto 1.4.2014 (1 v 7 kk)kersantti Puhakka Turkkasiirto 1.8.2013 (1 v 9 kk)kenttärovasti Waris Timosiirto 1.10.2013 (1 v)Karjalan prikaatin pöytästandaarihenkilîille, jotka ovat palvelleet vähintäänviisi vuotta Karjalan prikaatissa.(Siirto tai ero, palvelus KARPR:ssa)taloussunnittelija Akkanen Päivieläke 1.8.2013 (7 v 7 kk)kapteeni Finnilä Mattisiirto 1.1.2014 (7 v 9 kk)kapteeni Heikkilä Aleksisiirto 1.1.2014 (7 v 9 kk)kapteeni Heikkilä Jannesiirto 1.9.2013 (6 v 4 kk)ylikersantti Heinäaro Anna-Kaisaero 2.11.2013 (6 v 8 kk)yliluutnantti Hietanen Sakarisiirto 1.9.2013 (7 v 7 kk)kapteeni Karinen Ilariero 3.12.2013 (5 v 7 kk)ylikersantti Kettunen Toniero 22.7.2013 (5 v 3 kk)luutnantti Liuski Jarieläke 1.11.2013 (6 v 10 kk)kapteeni Rosti Rikusiirto 1.10.2013 (6 v 5 kk)yliluutnantti Sutinen Jussisiirto 1.1.2014 (7 v)asentaja Uuskoski Penttieläke 1.4.2014 (8 v 8 kk)Varastomies Villar Kellokoski Annaero 1.7.2013 (6 v)Yliluutnantti Väistö Petriero 1.9.2013 (8 v 7 kk)siirto 1.6.2013 (1 v 5 kk)everstiluutnantti Olli Petrisiirto 1.1.2014 (15 v 3 kk)everstiluutnantti Takamaa Sami-Anttisiirto 1.10.2013 (2 v 2 kk)kapteeni Heinäaro Petrisiirto 1.9.2013 (10 v 3 kk)kapteeni Hinkkanen Ollisiirto 1.1.2014 (13 v 7 kk)työnjohtaja Hämäläinen Raimoeläke 1.1.2014 (33 v 3 kk)kapteeni Jalkanen Tuomassiirto 1.7.2013 (11 v 1 kk)majuri Koukkari Jukkasiirto 1.2.2014 (13 v 11 kk)luutnantti Laurila Anttiero 1.2.2014 (10 v)varastomies Lînn Marttieläke 1.3.2014 (15 v 5 kk)henkilöstösihteeri Nakari Marjukkaeläke 1.8.2013 (14 v 10 kk)majuri Ronkainen Timosiirto 1.9.2013 (12 v 3 kk)Insinöörimajuri Simola Vesaeläke 1.2.2014 (28 v 10 kk)Kapteeni Susi Juhasiirto 1.12.2013 (19 v 5 kk)Arkistosihteeri Tolonen Arjaeläke 1.12.2013 (23 v 11 kk)Teknikkokapteeni Tonteri Pekkaeläke 1.5.2014 (32 v 8 kk)Majuri Viita Villesiirto 1.9.2013 (13 v 3 kk)Vuoden kaartilainenKarjalan prikaatin komentajan myöntämätkannustestipenditPerustelut:”Henkilö on osoittanut oman tehtävänsäsuorittamisessa Karjalan prikaatissa niinesimiesten kuin työtovereiden näkökulmastaesimerkillistä suorituskykyä jaammattitaitoa.”liikunnanohjaaja Kuronen MiamariKARPRE/henk.oskapteeni Grönroos JuhaKARPRE/op-ostoimistosihteeri Lantta TeijaKARPRE/h-osyliluutnantti Boisman KariKYMJPyliluutnantti Hartikainen VesaKARTRkapteeni Riehunkangas ValtteriSALPITPSTOmajuri Ruotsalainen JouniKYMPIONPylikersantti Viitanen MarkusISVPinsinööri Rautomäki SamiKARHP/KUPImajuri Manelius PetriKARHPEKapteeni Lumiaho Ari KARPRE/Op-osKarjalan prikaatin pienoislippu henkilöille,jotka ovat palvelleet vähintään10 vuotta prikaatissa.(siirto tai eron syy, siirto-, ero-, tai eläkepäivä.Palvelus KARPR:ssa(Prikaatin komentaja, esikuntapäällikkösekä joukko-yksiköiden komentajatsaavat prikaatin pienoislipun vaikkei palvelusaikaaKarjalan prikaatissa olisikaanollut 10 vuotta.)eversti Kurvinen AhtiPerustelut:”Kaartilaisella on Kaarti päälle -henkeä ja -tahtoa. Hän onsitoutunut ja osoittanut päätöstensä, ratkaisujensa ja valintojensasekä toimintansa perustuvan Puolustusvoimien ja Karjalanprikaatin arvoperustaan.Kaartilainen on osoittanut erinomaista suorituskykyä.”37

Pirjo Henttu Valkealan sotilaskotiyhdistyksenjohtokunnan uusi puheenjohtaja.”Olen syntyisin Rantsilasta (nyk. Siikalatva), mutta työ toi Etelä-Karjalaan,Luumäelle. Perheeseen kuuluu mies ja 3 lasta. Lapset ovat muuttaneet jo poiskotoa.Sotilaskotityöhön tulin mukaan, kun naapurini Eila Henttu, Leena Tynys jaAnni Inkilä tarvitsivat työvuorolleen tuuraajia. Vuonna 1996 liityin jäseneksi jasillä tiellä nyt olen.Asiaa motivoi, kun omien poikien armeijaan lähdön aika läheni ja halusin,että heidänkin ostamansa munkin ja kahvin hinta pysyisi edullisena.Ennen puheenjohtajaksi valintaani olen ollut seitsemän vuotta johtokunnanjäsen. Omalta puheenjohtajuuskaudeltani odotan yhdistyksemme jäsenmääränlisääntyvän, koska Vekaranjärvelle tulee joka vuosi yhä enemmän miehiä varusmiespalvelukseenja naisia vapaaehtoiseen asepalvelukseen.Tärkeimpiin asioihin kuuluu myös tyytyväinen varusmies.”Vääräjärven laavullaValkealan sotilaskotiyhdistyksen johtokunnan ”kokemusreppu” täyttyi taas yhdellä kivalla kokemuksella, kun toukokuun johtokunnankokous pidettiin ”Presidentin laavulla” Vekaranjärven Vääräjärvellä.Illan isäntinä toimivat vihreät veljemme everstiluutnantti Rami Saari ja apuveli kapteeni Marko Pakarinen. Onneksemmesäätiedotteen lupaama kaatosade osoittautui vain vähäiseksi pisaroinniksi. Kaunista maisemaa katsellen oli helppo tehdä hyviäpäätöksiä Karjalan prikaatin varusmiesten hyväksi.Kuvat: Sari SeppäläEnnen kokousta,tervetuloa! VasemmaltaRamiSaari, MarkoPakarinen, TuulaSievänen (selin),Tarja Toivonen,Sirpa-ReetaMuutonen, SeijaKosonen, PirjoHenttu, Anu Helpinenja MerviKoskinen.38

Vasemmalta Sirpa-Reeta Muuronen,Tarja Toivonen, SeijaKosonen, AnuHelpinen, MargettaAla-Krekola. MarkoPakarinen, PirjoHenttu, Aina Penttilä,Tuula Sievänen jaRami Saari.Sari Seppälä huollon tehtävissä.39

Varuskuntaravintola Linna – Leijona Catering– Asiakkaiden toiveet maistuvat uusilla ruokalistoilla –Leijona Cateringin ruokalistauudistuksen tavoitteena oli lisätä kotoisiaperusmakuja, selkeyttää makumaailmaa ja varmistaa, ettäravitsemuksellinen sisältö vastaa uudistettuja suosituksia ja puolustusvoimientarpeita.Teksti: Titta LuomaKuvat: PuolustusvoimatKotoisat perusmaut ja selkeä makumaailmanäkyy ja maistuuLeijonan asiakkaiden lautasilla.Ruoka tehdään mahdollisimmanusein itse alusta asti. Alueellistenraaka-ainetoimittajien määrää onlisätty ostamalla vihanneksia, juureksiaja leipää läheltä.– Puolivalmisteita on vähennetty entisestäänja omavalmistusta lisätty. Olemmekuitenkin kuunnelleet asiakasta siinäkin,että ihan kaikkia leikkeleitä taimakkaroita ei poistettu listalta, koska neovat kuitenkin ruokailijoille maistuviatuotteitta. Kansainvälisiäkin tuulahduksiaon mukana teemapäivien kautta.Laajassa uudistusprojektissa olivatmukana Leijonan tuotekehitys, ravintoloidenhenkilöstö, tilaaja-asiakas ja ruokailijat.Leijonan tuotekehityksen ja kuudenravintolan kokin luomien reseptientoimivuus varmistettiin toteuttaen viikonruokalista myös ravintoloissa. Kuudenviikon aikana palautetta kertyi yli 3000ruokailijalta.– Muokkasimme reseptejä palautteenperusteella ja tarjoilimme uudistettujaruokia jälleen asiakkaille. Hyvän arvosanansaaneet päätyivät lopulliselle listalle.Iloksemme myös osa uusista kalaruoistasai erinomaisia arvioita, kertoo tuotekehittäjäJaakko Sauvola.Aterioiden energiatasot ja etenkinmaastoruokailun sisältöjä suunniteltiinyhdessä puolustusvoimien kanssa, ettäsaatiin sekä taistelijan toimintakyvynturvaaminen että ravitsemukselliset asiathuomioitua. Nämä ovat käytössä myösjo maaliskuun lopussa käyttöön otetussakenttäruokailulistassa, jota sitäkin kehitettiintalven harjoituksissa. Kevään aikanakerättiin kokemuksia myös uusistataistelumuonista.Uudistuksessa otettiin huomioonmyös uudistetut ravitsemussuositukset.Ne ovat olleet Leijonan listojen lähtö-kohta alusta asti, joten suuria muutoksiaei niiden vuoksi tarvinnut tehdä. Suolanmäärä otettiin vain entistä tiukempaantarkkailuun.Ja kyllä, hernekeitto ja pannukakkuovat sitä perinteistä kotiruokaa, jonkaasemaa ravintoloidemme ruokalistoillaei heiluta mikään.”Hyvää ja aurinkoista kesää odotellen,toivoo Varuskuntaravintola Linnan väki”Kirjoittaja on Leijona CateringinravintolapäällikköSalaatit ja vihannekset saapuvat meillekokonaisina, ja pilkomme itse salaatit jajuurespalat.Varuskuntaravintolassa leivomme myösomatekoisia sämpylöitä aamu- ja iltapalalle.40

1990-luvun puolivälissä tehdyn ruokalarakennuksenperuskorjauksen yhteydessäsiirryttiin noutamaan ruoka-annoksetlinjastoilta.Hernekeitto ja pannukakku ovat sitäperinteistä kotiruokaa, toteaa kokkiSaija Lehtola.Naisten vapaaehtoinen asepalvelus– kokeilijan kokemuksia –Palvelusaikanani olen oppinut seuraavanasian; kysymyksen ”Mikäsai sinut tulemaan armeijaan?”Sen voi esittää kymmenin, elleisadoin eri tavoin. Kaikki lähtee kysyjästäitsestään ja sitä kautta muovautuukysymyksen luonne. Tyypillisesti uteliaisuuson perimmäisenä syynä, muttatoisten kysymyksistä voi aistia jopa ivaa.Useimmat ovat kuitenkin puhtaasti järkyttyneitä.Kauhisteleville kyselijöillevielä suurempana sokkina tulee se, ettenoikeastaan ikinä ole keksinyt kunnollistavastausta edellä esitettyyn kysymykseen.Valitsin naisten vapaaehtoisen asepalveluksenhetken mielijohteesta. Eräänäpäivänä ajatus vain tupsahti mieleeni jaseuraavana hakupaperit oli jo postitettu.En tiennyt yhtään, mitä armeijalta odottaa.Tein päätökseni ilman ennakko-odotuksia,täysin ummikkona. Halusin vainkokeilla, siksi kai saavuin Vekaranjärvelle.Toisinaan kokeilunhaluni on kaduttanut.Rehellisyyden nimissä on tunnustettava,ettei aina ole ollut helppoa, mukavaatai kumpaakaan edellisistä. Ehdottomastihaastavinta on ollut tajuta, ettei olekaankaikessa aina paras. Pudotus maanpinnalleoli kova, karu ja kivinen, kun tajusin,että muut ovat nopeampia, vahvempia jakestävämpiä. Ilman vippaskonsteja ensaa kuorma-auton lavaa auki ja monestikannettava kalusto painaa enemmän kuinitse kantaja. Lisäksi nuttura niskassa paljastaaminut: ”Jaa se onkin vain tyttö.”Kiukuttaa ja tekisi mieli leikata nutturapois ja olla oikeasti yksi jätkistä. En kuitenkaanleikkaa.Kiukutus saa aikaan perisuomalaisensisun, joka patistelee eteenpäin esteistähuolimatta. Sisu puolestaan muovautuuvähitellen taistelutahdoksi, joka saa ylittämäänitsensä. Nyt, kun takana on yliyhdeksän kuukautta palvelusta, on taistelutahtoakertynyt melkoinen kasa.Sanonta ”vaikeuksien kautta voittoon”on totisinta totta. Olen vahvempi, kestävämpija nopeampi kuin koskaan ennen.Teksti: Pinja Vähätiitto.Enkä ainoastaan fyysisesti vaan myöshenkinen kanttini on kasvanut. Osaanolla ylpeä itsestäni ja nutturastani. Enole aina viimeinen, en edes toiseksi viimeinenja se lyö vettä edelleen myllyyn.Onnistuminen maksimoi halun näyttäämuille ja olla entistäkin parempi.Vaikkei pelkkä kokeilunhalu yleensäriitä täyttämään kyselijöiden tiedonhalua,minä liputan sen puolesta. Hetkenmielijohde ja rutiineista poikkeaminenvie ehkä kauas kipu- ja mukavuusalueenulkopuolelle ja saattaa olla pelottavaakin,mutta se kannattaa. Pahimmillaankokeilija kohtaa pettymyksen, josta siitäkinvoi ottaa opikseen. Parhaimmillaankokeilu kuitenkin tarjoaa ikimuistoisenelämyksen. Täytyy vain uskaltaa.Kirjoittaja on Salpausselän ilmatorjuntapatteriston2.Ilmatorjuntapatterissapalveleva upseerikokelas.41

Henkilöstötapahtumia Karjalan prikaatissaTASAVALLAN PRESIDENTTI ONYLENTÄNYT PUOLUSTUS-VOIMISSA 4.6.2014Everstiksieverstiluutnantti Rami Kalervo SaariKapteeniksiyliluutnantti Antti Juhani Huuskonenyliluutnantti Mikko Toivo Sakari Pehkonenyliluutnantti Aleksi Markku TapaniPäivikeyliluutnantti Janne Petteri TirkkonenInsinööriyliluutnantiksiylikersantti Harri Tapani PesonenTASAVALLAN PRESIDENTTION YLENTÄNYT RESERVISSÄ4.6.2014Yliluutnantiksiylikersantti (res vänr) Mikko Jussi PetteriRäisänenPÄÄESIKUNNAN PÄÄLLIKKÖ ONYLENTÄNYT RESERVISSÄ JA AN-TANUT PALVELUSARVON 4.6.2014Sotilasmestariylivääpeli Juha Pekka KorpelaMAAVOIMIEN KOMENTAJA ONYLENTÄNYT RESERVISSÄ JA AN-TANUT PALVELUSARVON 4.6.2014Ylivääpelivääpeli Taina Susanna KarppanenKARJALAN PRIKAATINKOMENTAJA ON ANTANUT PAL-VELUSARVON 4.6.2014Vääpeliylikersantti Antti Tuomo Ensio MansikkaKARJALAN PRIKAATINKOMENTAJA ON YLENTÄNYTRESERVISSÄ JA ANTANUTPALVELUSARVON 4.6.2014Vääpeliylikersantti Jari Antero HärkönenYlikersanttikersantti Esa Tapani Ahvenainenkersantti Miika Matias Bäverkersantti Ville Kalevi Räisänenkersantti Juha Tuomas Sairanenkersantti Asko Matti Niilonpoika Toivanenkersantti Ville Pekka VihanneKARJALAN PRIKAATINKOMENTAJA ON YLENTÄNYTRESERVISSÄ 4.6.2014Ylikersantiksiylikersantti (res kers) Santtu MarkusBräyschyTASAVALLAN PRESIDENTTI ONMYÖNTÄNYT 4.6.2014Suomen Valkoisen ruusun ritarimerkkimajuri Marko Sakari KaistoSuomen Leijonan ritarimerkkikapteeni Mikko Arto Juhani Lindholmkapteeni Marko Juhani Pakarinenkapteeni Antti Matias Pienimäkikapteeni Jarno Markus TyyskäSuomen Valkoisen Ruusun ansioristiyliluutnantti Markku Johannes Harjulayliluutnantti Sami Johannes KetolaATK-suunnittelija Jarmo Juhani Kääpäyliluutnantti Pasi Juhani Lankinenyliluutnantti Tomi Markus KristianLiekariyliluutnantti Jukka-Pekka Masalinyliluutnantti Mikko Toivo Sakari Santalayliluutnantti Jani Kristian Talvensaariyliluutnantti Janne Petri Samuli Vaarayliluutnantti Aapo Tuomas Viinamäkiyliluutnantti Teemu Tuomas Nokelainen(VEKTERVAS/SOTLK)yliluutnantti Mikko Juhani Terä (VEK-TERVAS/SOTLK)Suomen Leijonan ansioristisotilasmestari Jari Tapani JäskeSuomen Valkoisen Ruusun I luokanmitali kultaristeinvarastomestari Jukka Sakari Komulainentietopalveluasiantuntija Liisa AnneliMuinonenvarastomestari Juha Pekka TeräväinenSuomen Valkoisen Ruusun I luokanmitaliasentaja Jari Pekka Laurilatoimistosihteeri Seija Hannele Nahkurivarastonhoitaja Maritta Hannele NikkiSuomen Valkoisen Ruusun mitaliVarastomies Jarmo Juhani Niemivarastomies Maija Katariina Rihuvarastomies Liisa Hillevi SipiläinenValtion Virka-ansiomerkki 18.11.2013luutnantti (evp) Jari Pekka Tapani Liuskiinsinöörimajuri (evp) Vesa Jaakko JuhaniSimolaPUOLUSTUSVOIMAINKOMENTAJA ON MYÖNTÄNYT4.6. 2014Sotilasansiomitalikapteeni Harri Heikki Tapio Mäntyranta42

PuolustusvoimatEversti Jari Kallio, Karjalan prikaatin uusikomentaja heinäkuun alusta 2014 lukienEversti Jari Kallio on syntynyt 21.6.1961 Paraisilla ja kirjoittanut ylioppilaaksi1980 Turun Suomalaisesta yhteiskoulusta.Hän on suorittanut upseerin tutkinnon 68. kadettikurssilla 1984 ja yleisesikuntaupseerintutkinnon Sotakorkeakoulussa 1993.Kallio on palvellut Porin prikaatissa opetusupseerina ja komppanian päällikkönä1984-1989, Kadettikoulussa opetusupseerina ja liikuntakasvatusupseerina 1989-1991, osastoesiupseerina Pääesikunnan asevelvollisuusosastossa 1993-1995, tasavallanpresidentin 3., 2. ja 1. adjutanttina 1995-2003, osastoesiupseerina Pääesikunnankansainvälisessä osastossa 2003-2004, KFOR:n Keskisen prikaatin komentajanaKosovossa 2004-2005, Kadettikoulun johtajana 2005-2008, Maavoimien esikunnanoperatiivisen osaston päällikkönä 2008- 2010, Utin jääkärirykmentin komentajana2010-2012 ja Pääesikunnan suunnitteluosaston apulaisosastopäällikkönä 2012-2014.Jari Kallio on voittanut kahdesti puolustusvoimien partiosuunnistuksen mestaruuden(KADK:n partiolla 1983 ja PORPR:n partiolla 1986).Everstiksi Jari Kallio on ylennetty 2006.Tasavallan presidentti on nimittänyt Jari Kallion kenraalin virkaan 1.8. lähtien viidenvuoden määräajaksi.Jari Kallion edeltäjä Karjalan prikaatin komentajana, prikaatikenraali Timo Kivinenon määrätty erityistehtävään Pääesikuntaan 1.7.2014 lukien.Everstiluutnantti Vesa Vainio,Kymen jääkäripataljoonan komentaja1.2.2014 lukienPentti VainikkaVesa Vainio on syntynyt 2.6.1969 Sippolassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Myllykoskenlukiossa 1988.Hän on suorittanut upseerin tutkinnon 76. kadettikurssilla 1992, esiupseerikurssin2000 ja yleisesikuntaupseerin tutkinnon Maanpuolustuskorkeakoulussa 2001. Karjalanprikaatissa hän on palvellut varusmiehenä 1989, vuosina 1992-2001 opetusupseerina,aliupseerikoulun linjanjohtajana, komppanian varapäällikkönä ja päällikkönäsekä osastoupseerina.Hän on palvellut RUK:ssa osastoupseerina ja osastopäällikkönä 2001-2005, osastoesiupseerinaItäisen Maanpuolustuslueen esikunnassa 2006-2007 ja Itä-Suomensotilasläänin esikunnassa 2008, sekä osastopäällikkönä Karjalan prikaatissa 2008-2010. Vainio palveli 2010-2012 opettajana Maanpuolustuskorkeakoulun Taktiikanlaitoksella ja 2012-2014 sektorijohtajana Maavoimien esikunnan operatiivisellaosastolla.Kansainvälisissä tehtävissä hän on toiminut 2006-2008 KFOR, FINIC:n päällikköja 2013 ISAF Joint Command, ISAF, osastoesiupseeriEverstiluutnantiksi Vesa Vainio on ylennetty 2010.43

Kymen JääkäripataljoonanKilta ry.Olematon ja lähes lumeton talvituli ja meni hurahtaen ohitse.Himohiihtäjille, kuten allekirjoittaneellekillan puheenjohtajalle,kilometrejä ei varmasti kertynytaiempien vuosien määriä. Mutta niinhänse on, että vuodet eivät ole veljiä keskenään.Kevät on ollut todella aikaisessa jakesä kolkuttaa tuloaan jo ihan nurkalla.Vaikka koivussa lehdet ovat vielä hiirenkorvalla,niin tämän lehden ilmestyessäniistä saa jo hyvinkin saunavihdan.Vuoden alkupuolisko kului normaaleissajärjestörutiineissa ja tutuissa vuotuisissatoiminnoissa. Kymen jääkäripataljoonanperinnepäivää vietettiinVekaranjärvellä 7.3. Killan puheenjohtajaluovutti peruskoulutuskauden parhaallejääkärille Oiva -polkupyörän japalkitsi killan puukoilla ja historiikeillayksiköiden parhaita. Vuoden Kymen jääkäripalkittiin killan stipendillä.Jäät järvissä olivat kuitenkin sangenpaksuja ja mahdollistivat perinteisenulkoilupäivän vieton pilkkikilpailun jaluontopolun merkeissä Valkjärvellä 22.3.Risto Auvinen oli tehnyt mielenkiintoisenluontopolun ja Harri Uusikangasvastasi pilkkikilpailusta. Tapahtumienlomassa nautittiin makoisat kahvit, paistettiinmakkaraa ja turistiin mukavia.Osallistujia tapahtumassa oli 22 kiltalaista.Killan kevätkokous pidettiin HaminanVaruskuntakerholla 27.3. Kokouksessapalkittiin killan plaketilla Raimo Hagman,Arto Leinonen ja Jari Uusikangas.Lisäksi palkittiin vuoden kuntoilijaTimo Tulokas ja muiden kuntoilijoidenkesken arvottiin kaksi lahjakorttia.Kiltailtaa vietettiin 8.5 Haminan Varuskuntakerholla.Illan teemana oli HaminaTattoo ja killan osallistuminenjärjestyksenvalvontaan ja liikenteenoh-Tekstit: Killan puheenjohtaja MarkkuSeppä ja sihteeri Juha Kytömäkijaukseen tapahtuman eri tilaisuuksissa.Tattoon järjestyksenvalvontaan ja liikenteenohjaukseenmahdolliset, ottakaa yhteyttäArto Leinoseen 0505289630.Killan tukikohdan kunnostus- ja siivoustalkootVirolahden Länsikylässä pidettiinlauantaina 10.5. rivakan kiltaryhmäntoimesta ja hyvää jälkeä syntyi.Kaatuneiden muistopäivän ja muissakunnianosoituksissa ja seppeleenlaskuissakilta oli lippuineen mukana.Nina JanesJoulukuun 20. päivän kokous aloitettiin myönnettyjen Kiltaristien jakamisella. Kuvassa vasemmalta killan puheenjohtaja MarkkuSeppä ja hopeisen kiltaristin saajat Harri Uusikangas, Merja Pajari, Simo Nyberg ja Pentti Snygg. Lisäksi hopeinen kiltaristimyönnettiin myös Pertti Heinolle.44

Juha KytömäkiMaassa maan tavallaKierrätin sihteerin salkkua taasympäri Aasiaa. Pohjois-ThaimaanChiang Rain maakunnassaosuin tapahtumapaikallejoka pienen selvityksen jälkeen osoittautuikutsuntatapahtumaksi. Suomen jaThaimaan puolustuksen järjestelyillä onpaljon yhtäläisyyksiä, yleinen asevelvollisuusmukaan lukien. Tilaisuus alkoiisänmaallisesti Thaimaan kansallishymnillä,sitten upseereiden kannustavia sanojaja käytännön ohjeistusta. Käynnistettiinvalinnat. Jokainen kutsuntoihinsaapunut, yksi kerrallaan, nostivat lipunuurnasta. Punaisen arpalipun saanut astelimikrofonille, jossa sotilasvala lyhy-ellä kaavalla: ”minä NN olen nostanutpunaisen arpalipun, jonka mukaisestiastun Thaimaan Armeijan palvelukseenXX saapumiserässä”. Mustan lipun nostettuaantaustajoukkojen ystävien, tyttöystävienja perheenjäsenten hurrauksetkannustivat palveluksesta hetkessä vapautunuttatuuletuksiin.Aivan kokonaisuutenaan Thaimaanasevelvollisuuden ja palveluksen toteuttaminenei ole tuon yksinkertaisenarpamenettelyn varassa, mutta olen taasvakuuttuneempi siitä miten järkevä jatoimiva meidän asevelvollisuusjärjestelmämme on!Killan sihteeri Juha KytömäkiThaimaalaisessa kutsuntatilaisuudessaarpauurnaan laitetaan kaikkien todistaessakerrallaan 10 kpl ”Ei voittoa”-arpaa ja 10 ”voittoarpaa”, joissa nimetäänmyös palvelukseenastumispäivä.Tulevia tapahtumia29.07. - 02.08. ti - la Hamina Tattoo20.08. ke Killan onkikilpailut07.09. su Pistooli- ja kiväärikilpailu18.09. to Kiltailta (huom vaihtunut päivä)20. – 21.09. la - su Syysjotos27.09. la Killan retki Vekaranjärvelle09.11. su Isänpäivän kirkkohetki16.11. su HamSK:n syyskonsertti ?20.11. to Killan syyskokous ?Seuraa tapahtumia Kymen Sanomien ja Reimarin ”seuratja yhdistykset”-palstoilta.Yhteydenotot Kiltaan (pj + siht) tapahtuvat parhaitensähköpostilla: markkuseppa@hotmail.com ja juha.kyto-45

Karjalan Tykistökilta r.y.TAPAHTUMIAKilta järjesti lauantaina 8.3. klo 13.00luentotilaisuuden Kouvolan pääkirjastonauditoriossa. Esityksen aiheena onKouvola talvisodassa luennoitsijana opetusneuvosSakari Viinikainen. Runsaastikuva-aineistoa sisältänyt mielenkiintoinenesitys herätti paljon kysymyksiä jamuistoja talvisodasta.KEVÄTKOKOUSSA 15.4.LAPPEENRANNAS-Kevätkokous pidettiin perinteisestiLappeenrannan remontoidussa keskussotilaskodissa15.4. klo 18.00. Kokouksenpuheenjohtajana toimi kiltaveli SeppoLahtela ja sihteerinä killan sihteeriSini Timonen. Kokouksessa käsiteltiinsääntömääräiset kevätkokousasiat: vuoden2013 toimintakertomuksen hyväksyminen,tilinpäätöksen vahvistaminenja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille.Killan taloustilanne on pysynytedelleen vakaana. Vuoden 2013 lopussakillan jäsenmäärä oli 432. Eniten uusiajäseniä liittyi killan kotisivujen kautta.Talkooretki Museo Militariaan 14.6.Kilta järjesti talkooretken kiltatykin sekämuiden museotykkien kunnostamiseksiHämeenlinnaan Museo Militariaan lauantaina14.6. Samalla tutustuttiin uusimpiinnäyttelyihin.Syyskokous ja KarTR:n perinnepäivä31.10. Vekaranjärvellä perjantaina31.10. klo 10.00. Kokouksessa on esilläsääntömääräiset syyskokousasiat. Kiltalaisetovat tervetulleita perinnepäiväntilaisuuksiin. Kokouskutsu syyskuussaTulikomentoja -lehdessäTULEVAA TOIMINTAAKiltalaisilla on mahdollisuus tutustuaampuma- ja tulenkäyttöharjoitukseenPahkajärvellä marraskuussa. Tarkempiohjelma ilmoittautumistietoineen julkaistaankesän lopulla.Kilta FacebookissaKarjalan Tykistökilta löytyy nyt myösFacebookista. Käy katsomassa ja tykkäämässähttp://www.facebook.com/KarjalanTykistokiltaRy?ref=tsLISÄÄ TULEVISTA TAPAHTUMISTATulevista tapahtumista lisää tietoamyös Karjalan Prikaatin kilpi - ja Tulikomentoja–lehdissä sekä killan kotisivuillaKILTATUOTTEIDEN MYYNTILappeenrannassa: ERÄSAIMAAosoite Kievarinkatu 5, 53100 Lappeenranta.Kiltatuotteita voi tiedustella myöshallituksen jäseniltä ja killan tilaisuuksista.YHTEYSTIEDOTPuheenjohtaja Jaakko Janhunen,Kumputie 7 A, 45200 Kouvolapuh. 040 592 4445, sähköposti: pj@kar-Yleissihteeri Sini Timonen, puh.040 755 0575, sähköposti: yleissihtee-Jäsensihteeri Maija Leskinen, Naavatie9G, 45200 Kouvola,sähköposti: jasensihteeri@karjalantykis-Vuonna 2013 palkittiin varusmiehiä:- Killan stipendi 50 € 8 kpl- Killan pienoistykki 4 kpl- Killan pienoistykki kouluttajille 1kpl- Karjalan Tykistöä -kirja 10 kpl- TYKAUK:n priimuksen stipendi75 € 2 kpl- TYKAUK:n linjojen parhaiden oppilaidentuotepalkintoihin on myönnetty150 euroa.Karjalan tykistörykmentin kantahenkilökunnastakilta palkitsi ansioituneetkouluttajat rykmentin vuosipäivänä 3kpl a’ 100 euron arvoisella stipendillä:Pekka Telkkinen, Jarkko Sopanen jaJuho Siikilä. Kouluttajan tykin sai SimoHaaksiala.Kilta on muistanut 50-, 60-, 70-, 80-ja 90- vuotta täyttäneitä jäseniään adressein.Kevätkokousesitelmän piti Karjalantykistörykmentin komentaja, everstiluutnanttiMika Tauru. Ennen esitelmää hänkertoi rykmentin viimeaikojen kuulumisista.Kiltamatka ViroonReipas kolmenkymmenen hengenjoukko kiltalaisia vahvistettuna Mikkelintykistökillan osastolla oli mukana OlliKrögerin vetämällä matkalla Virossa 8.-10.5. Matkan ohjelma oli monipuolinen.Ensimmäisenä matkapäivänä tutustuttiinJohannes Törsin vuonna 1994perustamaan yksityiseen Viron vapaustaistelunmuseoon. Vierailun aluksi istutettiinlaajaan tammipuistoon killantammi. Tammen ovat aikaisemmin istuttaneetmm. Viron presidentit sekä SuomenViron suurlähettiläät samoin kuinlukuisa joukko virolaisia ja suomalaisiamaanpuolustusyhdistyksiä. JohannesTörs hämmästytti kuulijoitaan kertoessaanmonia yksityiskohtia, vuosilukuja,päivämääriä sekä henkilöiden nimiä sisältäviätapahtumia muun muassa toisenmaailmansodan ajalta.Ensimmäisen matkapäivän päätteeksi,majoituimme hotelli Wesenbergiin Rakvereennoin 30 kilometrin päähän TapanTeksti: Jaakko JanhunenKuvat: Olli Krögervaruskunnasta. Matkan odotettu kohokohtaoli 9.5., venäläisten juhliessa voitonpäivää,jolloin tutustuimme Tapassa,noin 80 kilometriä Tallinnasta kaakkoon,Viron kenttätykistöpatteriston toimintaan.Kovapanosammuntoja pääsimmeseuraamaan uudella noin 20 neliökilometrinlaajuisella ampuma-alueella.Alue sijaitsee lähes 30 kilometrin päässävaruskunnasta. Varusmiehistä koostunuttulipatteri ampui 122 H 63 -kalustolla.Kalusto on neuvostoliittolaisvalmisteinen,Suomessakin edelleen käytössäoleva haupitsi. Kyseiset tykit ovat tulleetDDR:n jäämistöstä Suomeen ja nyt edelleenViron puolutusvoimien käyttöön.Tämä voitiin todeta tykkien saksan- jasuomenkielisten ohjekilpien teksteistä.Tulenjohtopaikalla meidän oli todettava,että tuli on koossa.Tutustumisen isäntänä oli everstiluut-46

nantti Kaarel Mäesalu, suurtükiväepataljoniülem, eli patteriston komentaja.Hän oli mukana isännöimässä patteristonkoulutuspäällikkönä killan edellistä vierailuavuonna 2007.Ammuntojen jälkeen tutustuimme varausmiestenkoulutus- ja majoitusolosuhteisiinpatteriston kasarmilla. 2000-luvullarakennetut tilat tekivät vaikutuksenmeihin vierailijoihin, esimerkiksi jokayksikössä on oma sauna. Varusmiestentuvassa saimme nähdä kaapin sisällön.Varusteet olivat nykyaikaisia ja hyvälaatuisia.Yhteistä tykkimiesiltaa vietettiin päivällisenmerkeissä yhdessä patteristonkomentaja everstiluutnantti Kaarel Mäesalunja esikuntapäällikkö kapteeni AllanRaidman kanssa. Komentaja sekäesikuntapäällikkö vastailivat erittäinasiantuntevasti ja kärsivällisesti valtavaanmäärään kysymyksiä illan aikana.Kanssakäymistä helpotti se, että molemmatpuhuivat hyvää suomenkieltä, koskaolivat opiskelleet Suomessa. Tapanvaruskuntavierailusta jäi kaikille erittäinpositiivinen kuva. Tykistökenraali Nenosenopit ovat käytössä myös Suomenlahdeneteläpuolella. Lämpimät kiitoksetnaapurimaan tykkimiehille hienosta vierailusta.Kolmantena matkapäivänä Rakverestapalatessamme vierailimme vuonna 1980valmistuneessa Tallinnan TV-tornissa.2012 huhtikuussa valmistuneiden korjaustenjälkeen uudelleen avatun torninkokonaiskorkeus on peräti 314 metriä.Näköaloja ihailimme 175 metrin korkeudestanäköalatasanteelta. Matkan lopullameille jäi Tallinnassa vielä aikaa lounastaaja vaikkapa tehdä pieniä ostoksia ennenlaivaan nousua. Kiitos kaikille matkallamukana olleille sekä erityiskiitosmatkanvetäjälle Olli Krögerille.Verailun aluksi istutettiin killan tammi Viron vapaustaistelun museon alueen laajaantammipuistoon. Lapioiden varsissa Olli Kröger (vas.) ja Tapio Suomalainen.Retkeläiset Tapan varuskunnan kasarminedustalla.Vasemmalla vierailun isäntä everstiluutnanttiKaarel Mäesalu, hänen takanaanSeppo Nokelainen. keskellä hyrräsuuntakehäja oikealla Urpo Piispa.47

Salpausselän Ilmatorjuntakilta rySalpausselän Ilmatorjuntakilta 50 vuottaSalpausselän IlmatorjuntapatteristonKilta ry syntyi helatorstaina7.5.1964 Lahden Hennalassa. Perustavakokous kutsuttiin koollesilloisen patteriston komentajan, everstiluutnanttiVeikko Rantalaisen toimesta.Kokoontuminen tapahtui Hennalanaliupseerikerholla, jossa läsnä oli 117 ilmatorjuntamiestä.Heistä 71 ilmoittautuiheti killan jäseneksi.Kilta päätti vaalia nimikkopatteristonsaja se edeltäjien perinteitä. Sen vetäjäksivalittiin yhdeksänhenkinen johtokunta,jonka tueksi, eräänlaisena ”viisaidenneuvostona”, valittiin valtuuskunta.Varusmiehet otettiin heti alusta lähtienkillan toiminnan tärkeäksi kohderyhmäksi.Heille järjestettiin mm. kiltailtojaerilaisine kilpailuineen varusmiesten jakiltalaisten välillä. Lisäksi varusmiehiinkohdistettua toimintaa ovat olleet nimikkojoukko-osastonja aselajin perinteidensekä killan toiminnan esittelyt ja ansioituneidenvarusmiesten palkitseminen.Vuonna 1968 patteristo siirrettiin Kouvolanvaruskuntaan, josta ensimmäinenosa Karjalan prikaatia oli siirretty Vekaranjärvenupouuteen varuskuntaan.Marraskuussa 1989 pystytettiin killanaloitteesta Kouvolan Lääninpuistoonmuistotykiksi raskas ilmatorjuntatykki88 RMBK. Tällä muistotykillä haluttiinosoittaa kunnioitusta niille sotiemmeTeksti: Seppo RantalainenKuvat:ilmatorjuntaveteraaneille, jotka puolustivatKouvolan tärkeää rautatieristeystävenäläisten pommituksilta. Samalla semuistutti niistä 21 vuodesta, jotka killanperinnejoukko-osasto toimi Kouvolassavuodesta 1968 lähtien.Tämä tykki siirrettiin Vekaranjärvenvaruskuntaan kunnostettuna ja vihittiinuudelleen käyttöön muistotykkinä1.8.2011.Salpausselän Ilmatorjuntakillan 50 vuotisjuhlatammen istuttivat Jarno Pitkänen (vas.), everstiluutnantti Aki Hotti ja TuomoKarvinen, Taustalla tarkkailee Jarmo Saarinen.48

Patteristomme täytti 60 vuotta20.8.1988. Juhlan yhteydessä luovutettiinperinnetykiksi 76ITK/16V. Tykinluovuttivat 86. Raskaan ilmatorjuntapatterinveteraanit, joiden käytössä kyseinentykki oli suojaamassa sotiemme aikanaKouvolan seutua Kuusankosken Eerolanalueella ja Kouvolan Töröstinmäellä.Tykki sijaitsee Kouvolan kasarmialueenlippukentän keskellä.Killan näkyvin aikaansaannos onLohtajan ampumaharjoitusalueelle 1982valmistunut Salpasauna, joka lisäsi harjoitustenaikana henkilökunnan viihtyisyyttäsekä on edelleen kiltalaistenkäytössä silloin kun alueella ei ole harjoitustoimintaa.Killan toiminta-alueena on koko maa,painopisteenä kuitenkin Kaakkois-Suomenalue. Kilta nimettiin uudelleen patteristonsiirryttyä 1989 Haminaan, jonneperustettiin Reserviupseerikoulun alainenKymen Ilmatorjuntarykmentti. Killanjäsenistö halusi, että vanha peinnenimisäilyy, joten killan uudeksi nimeksituli perinteitä kunnioittaen SalpausselänIlmatorjuntakilta ry.HAMINASTA VEKARANJÄRVELLEKymen ilmatorjuntaykmentti lakkautettiinHaminassa virallisesti 3.1.2003ja Valtioneuvoston selonteon mukaisestiItäisen Maanpuolustusalueen ilmatorjuntakoulutussiirrettiin Karjalan prikaatiin,jonne perustettiin 7.1.2003 Salpausselänilmatorjuntapatteristo. Patteristo toimiinykyisin prikaatin joukkoyksikkönäerinomaisella tavalla killan perinne- jatukijoukkona.Uudelleenjäjestelyjen seurauksena ilmatorjuntakiltaliittyi mukaan Karjalanprikaatin eri aselajeja edustavien kiltojen1998 muodostamaan, prikaatin kanssayhteistoiminnassa toimivaan kiltayhtymään.Merkittävin uudistus oli osallistuminenyhteisesti toimitettavan ja kaikillekiltatyhtymän jäsenille jaettavan korkeatasoisenKilpi -lehden julkaisutoimintaan.Oman Salpaviesti -lehden julkaiseminenpäättyi samassa yhteydessä.Killan juhlavuoden tapahtumia on vietettyyhdessä patteriston kanssa. Iltajuhlapidettiin patteriston perinnepäivänä 4.4.Korian pioneeriravintolassa. Killan 50vuotisjuhlatammen istuttivat Vekaranjärvenvaruskunnassa aliupseerikurssi II/83sekä patteriston komentaja everstiluutnanttiAki Hotti. Kunnianosoitus kahvitilaisuuksineentapahtui killan vuosipäivänä7.5. Kasarminmäen perinnetykilläja kahvitilaisuus onnitteluineen Kasarmiravintolankabinetissa.Kunnianosoitus Kasarminmäen perinnetykillä7.5.2014, vasemmalta everstiluutnanttiAki Hotti, killan puheenjohtajaSeppo Rantalainen ja Jarmo Saarinen.Salpausselän ilmtorjutapatteriston perinnejoukon,Liikkuvan ilmatorjuntapatterin,ensimmäinen päiväkäsky ilmestyi3.9.1928. Kapteeni Åke Törnroos aloittipäiväkäskyn seuraavasti: ”Liikkuvan ilmatorjuntapatterintänään alkaessa varsinaisentoimintansa, teroitan jokaisenalaiseni mieleen, että työ tässä uudessaerikoisaselajissa ainoastaan silloin voinsujua säännöllisesti ja olla hedelmällistä,kun jokainen patteriin kuuluva,nuorimmasta alokkaasta lähtien, tekeekaiken voitavansa patterimme kehittämiseksiniin koulutus- kuin muissakin suhteissa.Pitäkäämme aina muistissamme,että meille on suotu kunnia luoda tämäerikoisjoukko ja että niihin tapoihin jasiihen toimintaan, joka meidän kauttammejuurtuu patteriin, tulevat jälkeläisemmerakentamaan edelleen”.49

Autojoukkojen KymenlaaksonKilta ry.Killan alkuvuosi 2014Vuosi 2014 on Autojoukkojen KymenlaaksonKillan 48. toimintavuosi. Killanjäsenmäärä on jatkanut tasaista kasvuaanja tällä hetkellä se on yli 230. Aktiivinentoiminta muun muassa ammunta- jamoottoripyöräjaostoissa on tuottanut tulosta.Killan vuosikokous järjestettiin 26.maaliskuuta. Paikalla oli 19 kiltammejäsentä ja kokous valitsi killan puheenjohtajaksiviime vuoden tapaan KaiLammen, varapuheenjohtajiksi PetriRantasen ja Timo Pohjolan sekä sihteeriksiJani Siljanderin. Hallitukseensaatiin uusia miehiä, kun Kimmo Hovilainenja Janne Mäntylä valittiin erovuorossaolleiden jäsenten tilalle.Varapuheenjohtaja Timo Pohjola esit-Samuli Mäkeläteli suunnitelman kesällä Tykkimäessäjärjestettävän rallicrossin MM-kilpailujenpysäköinnin järjestämisestä, jonkaAutojoukkojen Kymenlaakson Kilta aikoojärjestää yhteistyössä Karjalan prikaatinautokoulun kanssa. Autokoulunoiva sijainti tarjoaa pysäköintipaikanaivan tapahtumapaikan vierestä, jotenpihan odotetaan olevan täysi jokaisenakilpailupäivänä.Autojoukkojen Kymenlaakson Kiltavastaa tänäkin vuonna Autojoukkokiltojenliiton toiminnasta. Liiton vuosikokouspidettiin huhtikuun lopussa Karjalanprikaatin autokoululla. Kuuden eri puoleltaSuomea olevien kiltojen edustajienläsnä ollessa liiton uudeksi puheenjohtajaksivalittiin Timo Pohjola, joka vakuuttikokousväen esittelyllään.Killan sihteeri Jani Siljanderin puhelinnumero:040 529 7773PalkitsemisetKillan ansiolevyke26.11.2013 Sari Tallgren24.4.2014 Kalevi SirénKarjalan huoltopataljoonassa29.11.2013 pataljoonan perinnepäivänpäiväjuhlassastipendi kersantti Allan Aakala18.12.2013 kotiuttamisjuhlassaansiolevykealikersantti Santtu Liimatainenjääkärit Henrik Hirvonen, Topi Vainikkaja Niko Seittenranta20.12.2013 aliupseerikurssin päättäjäisissäansiolevykealikersantit Henry Kokko jaJussi HietanenUtin jääkärirykmentissä18.12.2013 kotiuttamisjuhlassa ansiolevykekorpraali Henri Matti AhoTalvisodan muistoammunnan 3x5 lsosio 2. suoritettiin 15.3.2014.1. Juhani Koste 128 pist 2. Jarno Tani124 pist 3. Ahti Hyppänen 124 pist 4.Tony Niemelä 124 pist 5. Matti Ahtiainen119 pist 6. Jan Niemelä 118 pist.Ampujia oli kaikkiaan 17 kiltaveljeä.Vuoden 2013 kiertopalkinnon voittiJuhani Koste 238 pisteellä.Killan pilkkikisat ja ulkoilupäiväpidettiin 23.3.2014 HaukkajärvenVennanrannassa.Arto Kuuppo voitti mestaruudentuloksella 1040 g 2. Olavi Rantala 739g 3. Veli-Pekka Muona 428 g.Naisten paras oli Salla Heikkilä272 g 2. Ritva Muona 271 g 3. EevaKulmala 214 g.Nuorten sarjan voitti Markus Wallin74 g ja toinen oli Janne Pasanen 71 gJoukkuekisan voitti AutojoukkojenKilta tuloksella 2355 g, toisena oliRannikon puolustajat 1030 g. (Ei muitajoukkueita.)Heimo Kivistö50

Timo Pohjola valittiin AJKL:n puheenjohtajaksiAutojoukkojen Kiltojen Liitto ry (AJKL) valitsi kouvolalaisen reservin yliluutnantin Timo Pohjolanuudeksi puheenjohtajaksi kevätkokouksessaan huhti-toukokuun vaihteessa.Hän on suorittanut varusmiespalvelun 3.Erillisessä Autokomppaniassa 1976-77 ja toiminut opetusupseerinaennen opintojaan Helsingin Kauppakorkeakoulussa. Automiesristi myönnettiin hänelle1982. Hän on myös Kouvolan Reservinupseereiden jäsen.Timo Pohjola toimii nykyään Kouvolan kaupungin elinkeinoyhtiö Kouvola Innovationissa projektipäällikkönäKymiRing-hankkeessa, jonka tarkoituksena on suunnitella ja rakentaa ensimmäinennimenomaan raskaalle kalustolle tarkoitettu ajoharjoitusrata Suomeen. (lisätietoja www.Hänen harrastuksiinsa kuuluu maanpuolustustyön lisäksi moottoriurheilu, ammunta, karaoke jamökkeily.Timo Pohjola toivottaa kaikki logistiikan osaajat tervetulleiksi paikallisiin huollon kiltoihin:”Se on mukava ja rento tapa jakaa varusmies- ja reserviläiskokemuksia hyvässä porukassa. AutojoukkojenKiltojen Liittoon kuuluu 10 jäsenkiltaa ympäri Suomea. Mukaan rohkeasti.”Jukka VartiainenHeimo KivistöAutojoukkojen Kymenlaakson killanja Kymen sotilasläänin esikunnan perinneyhdistyksenyhteinen kesäretkitehtiin 3.5.2014 Lahteen 34 hengenvoimin. Tutustuimme Sotilaslääketieteenerittäin hyvin järjestettyyn museoonkuten myös Sotilasmusiikkimuseooneverstiluutnantti Seppo Toivosenopastuksella. Lounaan nautimme perinteikkäälläLahden upseerikerholla,jossa kerhon historiasta kertoi Päijät-Hämeen autokillan puheenjohtaja kapteenievp Väinö Liukkonen. Lounaanjälkeen tutustuimme lukuisiin Hennalanmuistomerkkeihin. Seuraava kohteemmeoli Päijät-Hämeen AJK-museoautotoimintaantutustuminen RamiTykkyläisen halleilla. Lopuksi nautimmepäiväkahvit Vesijärven satamassavanhassa kodikkaassa asemarakennuksessa.Kuvassa Väinö Liukkonenkertoo varuskunnan muistomerkkientaustatietoja.51

Talvisodan 1. DivisioonaSuomelle epäedullisen tilanteen varaltavalittiin marraskuussa 1939maamme puolustuksen perustaksiPuolustussuunnitelma VK 2. Senmukaan neuvostojoukkojen hyökkäys olitorjuttava Kyrönniemen-Kuolemajärven-Hatjalahdenjärven-Muolaanjärven-Äyräpäänjärven-Vuoksen-Suvannon-Taipaleentasalla.Tilanne Euroopassa kiristyi ja Suomenhallitus sai 5.10. kutsun lähettää neuvottelijoitaMoskovaan. Mannerheimin22.9.1939 tekemä suojajoukkoehdotusjohti siihen, että lokakuun 10. päivänäsuojajoukot (yhteensä noin 21 500 sotilasta)olivat asemissaan ja niiden tehtävänäoli päävoimien keskityksen ja puolustukseenryhmittymisen suojaaminen.Tehtävä on suoritettava viivytysluontoisesti,takarajana on Kannaksen Armeijan(KanA) pääasemalinja.SUOJAJOUKOTKannaksen suojajoukot kuuluivatkenraaliluutnantti Harald Öhquistinalaisuuteen. Lokakuun loppuun mennessäoli varsinainen kenttäarmeija saapunutKannakselle pääpuolustusasemaan. Suojajoukotoli siirretty asemiinsa Kannakselleennen kenttäarmeijan tuloa. Suojajoukkojenreservinä olivat pääasemanedessä 1. Prikaati (eversti Vihma) Muolaanalueella ja 2.Prikaati (eversti AnteroSvensson) Valkjärven länsipuolella.Lokakuun 20. päivänä annettiin valmistavakäsky 1. Divisioonan perustamisestaja sen komentajaksi määrättiinkenraalimajuri Taavetti Laatikainen,rauhan ajan 1. D:n komentaja (s. 2.7.1886Haukivuori k. 15.4.1954 Mikkeli).1. Divisioona muodostui seuraavistavarusmiesjoukoista:Komentaja kenraalimajuri Laatikainen21.2.1940 asti, eversti Martola 21.2.1940alkaen– 1.Prikaati, eversti Vihma -18.12.1939,eversti Sihvonen 18.12.1939-– 2. Prikaati, eversti Svensson -31.1.1940,everstiluutnantti Maskula 31.1.1940-– KTR 1, majuri Mandelin– Lisäksi osan aikaa olivat mm. 3. prikaati(everstiluutnantti Kääriäinen), Pion.K,ja VK 1.Marraskuun 25. päivänä vaihtoivat1.D ja 11.D vastuualueita siten, että 11.D(eversti Koskimies) siirtyi linjalle Muo-laanjärvi-Yskjärvi-Kirkkojärvi-Punnus-järvi-Pasurinlaahti ja siinä aiemmin ollut1. D siirtyi taakse Salmenkaidan linjalleja jäi Karjalan armeijan komentajan reserviin.Divisioonien vaihto suoritettu29.11.1939 mennessä. Miksi armeijanparhaiten varustettu varusmiesdivisioonasiirrettiin reserviin ja se alistettiin suoraanÖstermannille, on vielä selvittämättä,mutta Öhquistille sitä ei haluttu antaa,johtuen hänen innokkuudestaan hyökkäykseen.Talvisota syttyi, kun puna-armeijaMainilan tapahtumien jälkeen hyökkäsiilman sodan julistusta Suomeen.TALVISODAN ALKU1. Divisioona ei osallistunut suojajoukko-taisteluihinja otti 9.12 alkaen5.D:n puolustuslohkon itäosasta (noin12 km). Divisioonan pääosat jäivät entisillealueilleen. Joulukuun 10. päivänä1. Prikaati miehitti Leipäsuon lohkollans. rautatien suunnan, ottaen vastuulleenlänsiosan JR 14:ta lohkosta. Puna-armeijanjoukot yrittivät murtaa suomalaistenII Armeijakunnanjoulukuun 20.päivänä hyväksyttyhyökkäyssuunnitelma.1.Divisioonanhyökkäys ”Hölmöntölmäys” joulukuun23. päivänä.Teksti: Pekka Hovilainenpääaseman Summassa aina 17.12 alkaen,mutta läpimurtoa ei saatu, sen sijaan tykistönkeskityksiä oli runsaasti 1. Divisioonanalueelle. Joulukuun puolivälissä2.Pr:sta vahvennuttu komppania miehittiMuolaanjärven Suursaaren.Joulukuun 20. hyväksyttiin II AK:nvastahyökkäyssuunnitelma. Siihen kuului6.D:n (eversti Paalu) hyökkäys luoteestaSummajoen suunnassa ja siihenliittyisivät 4 ja 5.D:n hyökkäykset. 1. Diskisi Muolaanjärven suunnasta pääpiirteinetelään ja myöhemmin 11.D hyökkäisiPerkjärvelle Kyyrölän suunnasta.Hyökkäys alkoi 23.12 aikaisin aamulla,mutta illan hämärtyessä todettiin hyökkäyksenepäonnistuneen ja joukot vedettiintakaisin. 1. D:n tappiot epäonnistuneessahyökkäyksessä olivat 440 mistä kaatuneina,haavoittuneena ja kadonneina.Pääasemaan jäi puolustamaan 1.Pr jaJR 14, 2. ja 3.Pr palasivat takaisin majoituspaikoilleen.52

Syinä hyökkäyksen epäonnistumiseenLaatikainen raportoi mm. seuraavasti:– Liian lyhyt valmisteluaika, joka oli vain1 vrk, kun pitäisi olla vähintään 4 vrk.– TstOs S:n (Svensson) myöhästyminennoin 2 tuntia aiheutti sen, ettei rautatienkohdalla olevan etumaaston valtaus onnistunut.– Vihollisen vastarinta osoittautui luultuakovemmaksi (tiedustelun puute!)– Viestiyhteydet aivan puutteelliset– Katson, että tilanteeseen nähden tehtäväoli operatiivisesti aivan liian laaja.TAMMIKUUN TAISTELUTvinä oli 3.Pr Ylä-Hotakan alueella noin 6km etu-linjan takana.1.D:aa vastassa oli vihollisen 19. AK,johon kuuluivat oikealla 24.D (prikaatinkomentaja Kuzma N. Galitskin) joka olilähinnä 2.Pr:a vastassa, keskellä rautatiensuunnassa 80.D (prikaatin komentajaSemjon F. Monahov) joka oli 1.Pr:avastassa ja vasemmalla 90.D (prikaatinkomentaja Panteleimon A. Zaitsev). Jatkuvatykistötuli ennakoi hyökkäyksen alkuaja se kulutti suomalaisten hermoja jaasemia jouduttiin jatkuvasti korjailemaanöisin.MANNERHEIM-LINJA JA SENPUOLUSTUSLAITTEETHELMIKUUN TAISTELUTPuna-armeija aloitti suurhyökkäyksenkoko Karjalan kannaksella helmikuunalussa ja se ensiksi kohdistui Summaan,joka sijaitsi oikealla lohkolla. D:n asemiaTaistelutoiminta oli jatkuvaa neuvostotykistöntulitusta ja se edelleen vaikeuttisuomalaisia, koska tulta johdettiinlentokoneesta. Puna-armeija keskitti lisääjoukkoja kannakselle ja tammikuun puolivälissä1.Pr miehitti Leipäsuon lohkonja 2.Pr Kattilaojan lohkon. Divisioonanvastuualueen leveys oli 8-9 km ja reservihollinentulitti jatkuvasti aiheuttaenasemien sortumisia, joita oli öisin korjattava.1.D:aa vastaan vihollinen aloitti suurhyökkäyksenhelmikuun 11. päivänä.Painopiste oli 1.Pr:n asemia vastaan Leipäsuonlohkolla.Kiivaimmat taistelut käytiin III/1.Pr:npuolustuslohkolla rautatien länsipuolella.Läpimurtoa vihollinen ei onnistunutsaamaan näissä raivoisissa taisteluissa,joissa tuhottiin useita panssarivaunuja.Vihollisen hyökkäykset jatkuivat taukoamattaja menetettyjä asemia jouduttiinvaltaamaan takaisin vastaiskuilla. 1. Djoutui luovuttamaan reservinä naapuridivisioonalla(2.D ja 3.D). Tämän jälkeen1.D:lle jäivät 1.Pr, 2.Pr, Kev.Os 5, 1/3.Prsekä VI/KT-Pr. Helmikuun 13. päivänäkovin paine kohdistui 2.Pr:n vastuualueeseenKattilaojan lohkolla. Taasionlammillavihollinen sai läpimurron, muttaviimeisten reservien avulla se saatiintukittua.II Armeijakunnan ryhmitys helmikuun 1. päivänä 1940.53

1. D:n tilanne helmikuun15. päivänä.Neuvostojoukot saivat sisäänmurronLähteen lohkolla, jolloin 1. D joutui siirtämäänläntiselle sivustalle. X/KT-Pr:nja osasto B:n (ev.luutn. Berg) ja III/1.Prryhmittyi puolustukseen Perojoen varteennoin 2 km:n päähän Leipäsuon asemastalänteen. Divisioonan oikea sivusta venyi japiteni aiheuttaen motitusvaaran mahdollisuudendivisioonalle. Tällä välin raivoisattaistelut jatkuivat Kattilaojan lohkolla jakaikki murrot saatiin tukittua. MuolaanjärvenSuursaaressa torjui Kev.Os 5 (ratsumestariBoismann) vihollisen valtausyritykset,vaikka vihollisella oli käytettävissälukuisa määrä panssarivaunuja.Murtuma Lähteen lohkolla pahenientisestään ja divisioonan oikea sivustapiteni uhkaavasti. Aamulla 16.2. divisioonasai vetäytymiskäskyn väliasemaan(Lihaniemi-Näykkijärvi-Muolaanjärvi-Vuoksi-Kiviniemi-Kiimajärvi-Pyhäjärvi-Laatokka).Ennen vetäytymistä Divisioonanjoukot polttivat kaikki etulinjanasemat ja rakennukset sekä Kattilaojallaettä Leipäsuon lohkolla. Vetäytyminenaloitettiin illan suussa klo 16.00, jonka2.Pr aloitti ja 1.Pr liittyi siihen myöhemmin.Vihollinen ei haitannut divisioonanvetäytymistä.Divisioona ryhmittyi väliasemaan seuraavasti:2.Pr vastasi divisioonan vasemmastareunasta Muolaanjärven ja Kattilaojanalueella ja 3.Pr vastasi divisioonanläntisestä lohkosta Perojoen itäpuolellaKämärän tien suunnassa sekä Leipäsuonpohjoispuolella. KTR 1 (majuri Mandelin)ryhmitettiin siten, että II Psto tuli542.Pr:n, I Psto Os. B:n ja III Psto 3.Pr:ntukiyksiköksi. 1.Pr marssi reserviksi 16-17.2.1940.Taistelut väliasemassa alkoivat 17.2,jolloin vihollinen hyökkäsi Kämäräjärvelläpanssarivaunujen tukemana painopisteenkohdistuessa I/3.Pr:a vastaan.Kattilaojan alueella 2.Pr taisteli vihollisenkanssa. Seuraavana päivänä hyökkäyksetjatkuivat 3.Pr:a vastaan, muttaasemat pitivät pintansa. Helmikuun 19.tapahtui väliaseman taisteluissa ratkaisevakäänne, naapurilohkolla (III/JR61)panssarivaunut saivat läpimurron.Divisioonan alueella raskaimman taakankantoi 3.Pr. 2.Pr joutui taistelemaanvihollisen jatkuvia hyökkäyksiä vastaan,mutta asemat kestivät. Helmikuun 22,päivänä 1.Pr hyökkäsi neuvostojoukkojensivustaan. Alussa se saavutti menestystä,mutta vihollisen lisääntyneetvastatoimet keskeyttivät etenemisen ja1.Pr ryhmittyi puolustukseen Perojoenpuolelle. Kaikki vihollisen hyökkäyksetsaatiin torjuttua divisioonan vastuualueella.Seuraavina päivinä taistelut jatkuivatkiivaina, mutta divisioonan asematpitivät kaikilla sen lohkoilla.Kannaksen joukoissa suoritettiin organisaationmuutos; II AK jaettiin kahteen osaanja näin syntyi uusi T AK, jonka komentajaksimäärättiin kenraalimajuri Laatikainen ja1. Divisioonan komentajaksi saapui everstiMartola. Taistelut jatkuivat herkeämättä divisioonanalueella, mutta kaikki läpimurrotsaatiin vastaiskuin tukittua.Väliaseman murruttua 27.2 23.D:n(eversti Oinonen) lohkolla annettiin divisioonanjoukoille vetäytymiskäsky. Joukot jaettiinkahteen alalohkoon: oikeanpuoleisellaalalohkolla viivytti taisteluosasto Sihvonen(1.Pr, 3.Pr, XI/KT-Pr), joka viivytti Kämäränjärvenja -Lyykylän välisellä (noin 5 km)alueella. Vasemman alalohkon viivyttämisestävastasi taisteluosasto Maskula (2.Pr, VI/KT-Pr sekä Kevyt Osastot 2 ja 5) Kämäränkylän ja Heinjoen aseman välisellä alueella(noin 5 km). Vetäytymismatka taka-asemaanoli pisimmillään noin 10 km.Maalisuun alkuun mennessä joukotolivat vetäytyneet taka-asemaan (Viipu-rinlahti-Viipuri-Tammisuo-Tali-Vuoksi-Räisälä-Vuoksi). Helmikuun lopussajoutui I AK luovuttamaan 2.D:n (pl JR 5)III AK:lle Vuosalmelle, jossa tilanne alkoimuodostua hyvin uhkaavaksi. EverstiMartolan johtama 1.D ryhmittyi puolustukseentaka-asemaan Repolanjärven jaNoskuanselän välille, 3.Pr puolustautuiRepolanjärven ja Näätälänjärven välilläsekä 2.Pr Noskuanselän ja Näätälänjärvenvälillä. 3.Prikaatia tuki III/KTR1 Särkilammen maastossa. 2.Prikaatintukena toimi II/KTR 1 Näätälän koillispuolella.1.DE sijaitsi Syvälahdella.TAISTELUT MAALISKUUSSAMaaliskuun 4. päivään mennessäjoukot olivat vetäytyneet vihollisen etenemistähidastaen taka-asemaan. Kaksiseuraavaa päivää divisioonan joukotsaivat olla suhteellisen rauhassa asemiakunnostaen.

Maaliskuun 7. päivänä divisioonajoutui luovuttamaan Ihantalan alueelle1.Pr:n, jonka jälkeen 3.Pr miehitti kahdellakomppanialla etulinjan. 2.Pr:n alueellavihollinen aloitti voimakkaan hyökkäyksenprikaatin asemia vastaan, muttakaikki murtoyritykset torjuttiin ja asematpidettiin rauhaan asti.Maaliskuun 8. päivästä lähtien siirtyipainopiste Talin alueelle, jossa 3.Pr:n pitisulkea pohjoiseen johtaneet tiet. Myössamana päivänä 1/2 Pr ryhmittyi puolustukseenTalin aukeiden pohjoisreunaan1/3 Pr:n länsipuolelle.Maaliskuun 9. päivänä murtui 23.D:npuolustus Talin eteläpuolella, ja rintamavastuunotti 3.Pr. Rintaman piteneminenpakotti divisioonan irrottamaan joukkojamm. Kev.Os.5:n ja JP 2:n Toronkilammenmaastoon. Maaliskuun 10. päivänädivisioonan joukot torjuivat vihollisen84.D:n hyökkäykset, mutta 23.D vetäytyiedelleen Leitimojärven etelä puolellaja 1.D joutui ottamaan lisää rintamavastuuta, hyökkäys oikean rajan ollessaPortinhoikan länsipuolella.Maaliskuun 12. päivänä alkoi vihollisenvoimakas hyökkäys Leitimojärvenja Repolanjärven välisellä kannaksella,3.Pr:n ottaessa rintamavastuun. Talinkylässä käytiin sodan viimeiset raivoisattaistelut. Vaikka suomalaisjoukotjoutuivat perääntymään , saatiin tilannevakautettua Talin kylän pohjoispuolella.Viimeinen vastaisku suoritettiin 13.3aamulla. Divisioonan olivat kestäneethorjumatta. Maaliskuun 13. päivänä klo11.00 sotatoimet lakkasivat ja rauhansopimuksenmukaan 1.D vetäytyi 15.3. klo10.00 ja 25.3 klo 20.00 välisenä aikanavähintään 7 km vuorokaudessa.Mannerheimin päiväkäskyssä 14.3.1940 on selvästi todettu, miksi suomalaistenkannatti taistella. 1.D suoritti velvollisuutensa,vaikka tappiot olivat suuret:1030 kaatunutta, 110 kadonnutta ja2790 haavoittunutta eli kokonaistappiot3930 miestä.I Armeijakunnan joukkojen viivytys väliasemasta taka-asemaan 27.2.– 4.3.Lähteet:Talvisodan historia osat 1 ja 2Metsälä: Isänmaan puolestaMatti Sinermä: Taavetti Laatikainen, legendajo eläessäänHugo Österman: neljännesvuosisata elämästäniPertti Hartikainen: Hugo Österman sotaväenpäällikköJorma Järventaus: Suomi sodassaHarald Öhquist: Talvisota minun näkökulmastaniKirjoittaja toimii talvisodan II/2.Pr:n perinneyhdistyksensihteerinä.Taistelut Talin koillispuolella 12. – 13.3.55

Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK)ja Karjalan prikaatiMPK:n organisaatio koostuuhallituksesta, keskustoimistostaja maanpuolustuspiireistä.Toiminnanjohtaja johtaayhdistyksen operatiivista toimintaaja hänellä on apunaan keskustoimisto japiiripäälliköt. Maakunnissa toiminnanjohtamisesta ja toteuttamisesta vastaavatKoulutus- ja tukiyksiköiden päälliköt.Alueellisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksentoimijoita ovat maanpuolustuspiirit,joita ovat Etelä-Suomen-,Lounais-Suomen-, Kaakkois-Suomen-,Hämeen-, Länsi-Suomen-, Savo-Karjalan-,Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiritsekä Ilmapuolustuspiiri ja Meripuolustuspiiri.Piirien toimintaa johtaapiiripäällikkö, jolla on apunaan piiritoimistonhenkilöstö. Maanpuolustuspiiriinkuuluu yleensä 2-4 Koulutus- ja tukiyksikköä(KOTU -yksikkö). Koulutus- jatukiyksikössä on päällikkö, koulutuspäällikköja toimisto sekä yksi tai useampikoulutusosasto ja tukiosasto. MPK:ntoimintaan sitoutuvat vapaaehtoistoimijatsijoitetaan KOTU -yksiköiden kokoonpanoon.Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirinpiiripäällikkönä sekä samalla Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön päällikkönätoimii Ari Kuikka. Piirin toimistosijaitsee Mikkelissä. Kaakkois-Suomenmaanpuolustuspiiriin kuuluvat Etelä-Karjalan-, Etelä-Savon- ja KymenlaaksonKoulutus- ja tukiyksiköt.Karjalan prikaatin merkittävin kumppanivapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessaon MPK:n KymenlaaksonKoulutus- ja tukiyksikkö (KYMKOTU).Yksikön päällikkönä toimii Tapio Lakela.Apunaan hänellä ovat koulutuspäällikötRoy Ylijoki ja Ari Enbom sekä merkittäväjoukko tehtävistään innostuneita,aktiivisia ja osaavia reserviläisiä.Kymenlaakson koulutus- ja tukiyksiköntoimisto sijaitsee Kouvolan Kasarminmäellä.KOULUTUSTARJONTAMPK:n koulutustarjonta jakautuu vapaaehtoiseensotilaalliseen koulutukseenja varautumis- ja turvallisuuskoulutukseen.Vapaaehtoinen sotilaallinen koulutuspitää sisällään Puolustusvoimientilaamaa koulutusta sekä sotilaallisia valmiuksiaparantavaa koulutusta.Karjalan prikaatin tilaaman sotilaallisenkoulutuksen kohdejoukkoina ovatalueelliset joukot ja erityisesti maakuntajoukot.Koulutuksen tilaajana Karjalanprikaati asettaa selkeät tavoitteet javaatimukset tilaamalleen koulutustapahtumalle.Koulutus tapahtuu vapaaehtoisinaharjoituksina viikonloppuisin ja pv:ntukemana. Harjoituksista reserviläisillemaksetaan heille kuuluvat korvaukset.Pääsääntöisesti puolustusvoimat asettaatueksi 2-4 kouluttajaa ja koulutus tapahtuuyleensä pv:n hallinnoimalla alueella/tiloissa. MPK:n kouluttajina toimivatPuolustusvoimien hyväksymät kouluttajat,jotka ovat suorittaneet tarvittavatkouluttajakurssit. Kouluttajakurssejajärjestetään RUK:n toimenpitein sekäMPK:n itsensä toteuttamana.Sotilaallisia valmiuksia palvelevakoulutus toteutetaan MPK:n ominakursseina. Nämäkin kurssit toteutetaanyleensä jonkun joukko-osaston tukemana.Annettava tuki on materiaaliin, ajoneuvoihin,tiloihin/alueisiin ja huoltoonliittyvää. Kyseisistä kursseista MPK periiosallistujilta kurssimaksun ja kurssiteivät ole veh -perusteisia.Varautumis- ja turvallisuuskoulutuson kaikille kansalaisille avointa koulutusta.Hyvänä esimerkkinä siitä on lukiolaistenturvakurssi. Turvakurssi rakentuuuseista eri tapahtumista, joissa lukiolaisetperehtyvät eri viranomaisten toimintaan.Teksti: Harri MäntyrantaKuvat: PuolustusvoimatKurssi pitää sisällään käynnit eri viranomaistentoimipaikoilla.MPK on ottanut koulutustarjontaansaliittyen merkittävänä ”työkaluna”käyttöönsä PVMoodle:n. Se mahdollistaaverkossa tapahtuva koulutuksen toteuttamisen.MPK:n kursseilla verkkoopiskelunja ns. lähijaksojen yhdistelmäon osoittautunut erinomaisen toimivaksijärjestelmäksi. Tätä mallia hyödynnetäänerityisesti perusammuntojen johtamisoikeuksiatuottavalla perusammuntojenjohtamiskurssilla.KARJALAN PRIKAATIN TILAAMAKOULUTUSKymenlaakson Koulutus- ja tukiyksiköltätilaa koulutusta Reserviupseerikouluja Karjalan prikaati.Aluetoimiston päällikkö ja KOTU-yksikön päällikkö allekirjoittavat näidensuunnitelmien perusteella vuosittain tehtävänyhteistyösopimuksen, jossa määritetäänKarjalan prikaatin ja Reserviupseerikouluntilaama koulutus ja annettavaTulentarkaajina maakuntakomppanian ammunnoissa56

tuki. Tilattava koulutus ja tuki MPK:llekäsketään joukko-osastojen toimintakäskyissä.Vuodesta 2015 alkaen PV:n uudistukseenliittyen ottaa Karjalan prikaatialueellisen johtovastuun vapaaehtoisenmaanpuolustuskoulutuksen suunnittelustaja ohjaamisesta Kaakkois-Suomenmaanpuolustuspiirin alueella.Karjalan prikaatin tilattavan koulutuksenja tuen suunnittelusta vastaa Karjalanprikaatin alueupseeri. Tilattavan koulutuksentulee palvella aidosti tilaajan tarpeitasekä olla osa reservin koulutusta.Koulutus kohdentuu sodanajan joukoilleja niihin sijoitettuihin reserviläisiin. VuosittainKarjalan prikaatissa koulutetaanKYMKOTU:n toimenpitein 700-800 reserviläistä.Vuonna 2015 tilattavan koulutuksenpainopisteenä ovat Paikallispataljoonatja niiden yksiköihin sijoitetutreserviläiset. Suurin yksittäinen tilattavaharjoitus on jo perinteiseksi muodostunutsyyskuussa toteutettava Kymijokiharjoitus.Kyseinen harjoitus sisältää 1-2yksikön taisteluharjoituksen sekä useitaeri kursseja. Kurssit osallistuvat myösvarsinaiseen taisteluharjoitukseen osanajoukkoaan. Harjoituksen kokonaisvahvuuson noin 350 reserviläistä. Palkattuahenkilökuntaa Kymijokiharjoitukseenosallistuu 6 henkilöä. Vuosien 2014 ja2015 Kymijokiharjoituksissa harjoitellaanMaavoimien taistelu 2015 mukaisiatoimintoja.MPK:n kouluttajien osaamista tuetaantoteuttamalla eri aselajien kouluttajakurssejaKarjalan prikaatin toimenpitein.Kyseiset kouluttajakurssit ovat ns. valmistavaakoulutusta liittyen varsinaiseentilattavaan koulutustapahtumaan. Hyvänäesimerkkinä ovat tykistön tuliasemakurssisekä pioneerikurssi sekä vuonna2014 toteutettavat huollon ja viestin aselajikouluttajakurssit.Vuonna 2012 toteutettiin PahkajärvelläMPK:n taisteluammunnan toimihenkilökurssintukemana ja suunnittelemanataisteluammunnat, jossa aiheena oli ryhmänhyökkäysammunta. Kohdejoukkonaolivat Pohjois- ja Etelä-Kymen maakuntakomppaniat.Vuonna 2013 toteutettiinmaakuntajoukkojen taisteluammunnatsamalla periaatteella, mutta yhteistyössäISSLE:n johtaman Taistelukoulutusyksikönvapaaehtoisen harjoituksen kanssa,jolloin aiheena oli vahvennetun joukkueenpuolustustaistelu. Taisteluammunnatpitivät sisällään kranaatinheitinammunnat(kvkrh). Harjoitukseen osallistuikaikkiaan noin 120 reserviläistä ja se toteutettiinviikonloppuna (pe - su).Kevyen kranaatinheittimen ampumakuntoon laitto.Vuosina 2014 ja 2015 ei tilattuun koulutukseensisälly taisteluammuntoja pl.tarkka-ampujakurssi vuonna 2015.MPK:n toimintaan ja koulutustarjontaankannattaa tutustua yhdistyksen internetsivuillaosoitteessa TULEVAISUUSOn selvää, että MPK ja sen eri toimijattulevat jatkossakin olemaan merkittävässäasemassa, kun puhutaan suomalaisenreservin kouluttamisesta. Oikein hyödynnettynäKarjalan prikaatin sodan ajantehtäviin ja tarpeisiin suunniteltu MPK:ntoteuttama VMPK vahvistaa reservinkoulutusjärjestelmää. Reservin kertausharjoitustenmäärä kasvaa vuodesta2015 alkaen oleellisesti, joten Karjalanprikaatin henkilöstön voimavarat kohdistuvatvarusmieskoulutukseen ja kertausharjoituksiin.Tämä tarkoittaa sitä, ettäMPK:lta tilattavassa koulutuksessa harjoitustentoteuttaminen KOTU-yksikönreservin kouluttajahenkilöstöllä korostuu.Kirjoittaja on kapteeni ja palvelee prikaatinesikunnan operatiivisen osastonkoulutussektorilla osastoupseerina.57

Karjalan prikaatin aliupseerikoulutja -kurssit 3.3.-26.06.2014Aliupseerikurssien 1/2014 ryhmänjohtajat!minta.Suomalainen arvostaa asiansa osaavaa esimiestä. Opetelkaaaina asiat niin, että kykenette näyttämään ja osoittamaan esimerkillännemiten asiat tehdään. Ryhmänjohtajan on aina kyettäväjohtamaan joukkoaan sen esitaistelijana!Nuorille johtajille on erityisen tärkeää valmistautua huolellayksittäisiin johtamis- ja kouluttamistehtäviin. Kouluttajanneohjaavat ja tukevat teitä valmistautumisessa. Kun eteenne tuleetilanne, jossa tarvitsette tukea, turvautukaa oma-aloitteisesti esimiehiinne.Ryhtykää rohkeasti johtamaan ryhmäänne ja kehittämäänjohtajuuttanne oman persoonanne varaan.Toivotan teille kaikille mielenkiintoista johtajakautta.Prikaatin komentajaPrikaatikenraali Timo KivinenMene aina itse kärjessä!Onnittelen teitä aliupseerikurssin menestyksekkäästäsuorittamisesta!Teidät on aliupseerikurssin aikana perehdytettyoman aselajinne taistelutekniikkaan ja sodan ajanryhmänjohtajan tehtäviin. Olette myös saaneet kouluttajakoulutustaja johtamistaidollista valmennusta rauhan ajantehtäviin. Tämä kokonaisuus antaa teille perusteet selvitävarusmiesjohtajan vastuullisesta roolista. Johtajana kasvamisennetoki vielä jatkuu ja teillä on kesän ja syksyn aikanahyvät edellytykset kehittyä johtajana ja soveltaa opittua käytännössä.Heinäkuussa saatte johdettavaksenne alokkaita. Opetelkaaheti tuntemaan oma ryhmänne ja kohdelkaa kaikkia oikeudenmukaisestija tasavertaisesti. Armeijan toimintaympäristöon heille alussa outo. Uudet asiat on opetettava vaiheittainrauhallisesti opastaen. Koulutuksen tulee olla aina asiallista,vaativaa ja siihen kuuluu rehti sotilaallinen kurinalainen toi-Hyvät alikersantit!Onnittelemme teitä ylennyksen johdosta! Olettesuorittaneet aliupseerikurssin ja nyt aloitatte varsinaisenjohtajaksi kasvamisen. Ensimmäinen vaatimusryhmänjohtajalle, aselajista riippumatta, on kyky johtaaryhmän kokoista joukkoa. Samalla ryhmänjohtajan tehtäväon kaikista johtajatehtävistä vaikein. Se on ensimmäinen javiimeinen tasa, jossa johdetaan suoraan ihmisiä eikä organisaatiota.Ryhmänjohtaja astuu kaksi viikkoa valmistumisestaan äärimmäisenhaastavaan tehtävään; alokasryhmän johtajaksi taituvan esimieheksi. Kun mietitte tehtäväänne alokkaiden johtajina,mieltäkää opiskelemanne syväjohtamisen kulmakivetlentokoneen rungoksi ja siiviksi: Luottamuksen rakentaminenja ihmisen yksilöllinen kohtaaminen muodostavat turvallisuusakselineli lentokoneen rungon, jonka sisällä ihmisetvoivat matkustaa. Älyllinen stimulointi ja inspiroiva tapa motivoidamuodostavat lentokoneen siivet eli oppimisakselin.Mikäli joukolla on riittävä turvallisuus, mutta siltä puuttuukyky jatkuvasti oppia ja kehittyä, voi lentokone olla ilmansiipiä näennäisessä liikkeessä kiitotiellä, mutta se ei kykenelentämään. Kontrolloiva-, passiivinen- ja syväjohtaminenmuodostavat jarruvarjot tai moottorin, jotka joko rajoittavattai lisäävät lentokoneen liikettä. Miettikää missä suhteessakäytätte niitä johtamistoiminnassanne.Syväjohtaminen ei ole ”löysä” tai ”veltto” tapa johtaa, vaankaikista menestyneistä sotilasjohtajista on löydettävissä syväjohtamisenelementit. Huomioitavaa on ymmärtää toimintaympäristönmerkitys; Rauhanaikana rakennetaan luottamus jariittävät taidot joukolle, jotta sotatilassa joukkoja voidaan johtaalyhyin käskyin tehokkaasti. On kuitenkin muistettava ettäkaikissa toimintaympäristöissä tärkein käsky ei ole ”menkää”vaan ”mennään!” Kokemusten perusteella syväjohtaminen toimiikaikissa ympäristöissä, myös silloin kun kivääriä katsotaansieltä huonommalta puolelta.Muistakaa, että aliupseerikurssin suorittaminen ei tee kenestäkäänvalmista johtajaa. Vaikein osuus, ihmisten johtaminen, onvasta alkutaipaleella. Syväjohtaminen ei ole ratkaisu johtamisenhaasteisiin, se antaa työkalut elinikäiseen oppimiseen. Ratkaisutjohtamiseen joutuu jokainen johtaja löytämään itse - ratkaisut,jotka ovat löydettävissä syväjohtamisen kulmakivistä.Aliupseerikurssien päälliköiden puolestaIlmatorjunta-aliupseerikurssin päällikkö,kapteeni Valtteri Riehunkangas58

Kymen jääkäripataljoona1. Panssarijääkärikomppanian aliupseerikurssi1. Panssarijääkärikomppaniassa koulutetaan jalkaväen aliupseereita sekä hajautetun taistelutavan jääkäripataljooniin,että mekanisoidun valmiusyhtymän iskuportaaseen. Lisäksi yksikössä toteutetaan KYMJP:npanssarivaunumiehistöjen peruskoulutus sekä panssarijääkäreiden joukkotuotanto. Koulutus on monipuolistaja testaa varusmiesten fyysistä ja henkistä kanttia, joita jokaiselta etulinjan jalkaväkitaistelijalta vaaditaan.Kurssin jälkeen tuoreet ryhmänjohtajat siirtyvät KYMJP:n kaikkiin yksiköihin, joissa he jatkavatkehittymistään oman aselajinsa teräksen lujiksi ammattilaisiksi. Vaunumiehistöt jatkavat yksikössä panssarijääkärijoukkueenkoulutuksessa.JääkärilinjaJääkärilinjalla koulutuksensa saa pääosa hajautetun jääkäripataljoonan jääkärikomppanioiden johtajistosta.Linjan oppilaat valmistuvat ryhmänjohtajiksi ja RUK:uun komennetut joukkueenjohtajiksi joukkoon,joka toimii laajalla alueella hajautetusti, mutta iskee viholliseen kootusti. Tärkein keinovalikoima vihollisentuhoamiseksi on yhdistelmä hyvin valmisteltuja väijytyksiä, nopeita tuliylläköitä ja häikäilemättömiäiskuja. Taistelutapa vaatii hyvää fyysistä kuntoa, oma-aloitteellisuutta ja taisteluhenkeä. Jalkaväen johtajajohtaa joukkoaan etulinjassa, omalla esimerkillään! Jalkaväen johtajien tulee lisäksi hallita eri aselajientuen suunnittelu omaan taisteluunsa liittyen.TAKARIVI (vas): Puumalainen Ilari, Nieminen Rami, Penttala Aleksi, Ikonen Jouko, Kettunen Marko, Lindström Joonas, BaloghPeter ja Malinen Harri.KOLMAS RIVI: Salmi Joel, Kolkka Beda, Klemola Waltteri, Ruonela Riku, Tiainen Aarni, Karjalainen Kasperi, ja MustonenViljami.TOINEN RIVI: Luukkainen Roope, Lindström Christian, Pätsi Antti, Laaksonen Esa, Erola Matias, Hölsä Aapo, Koponen Artoja Hämäläinen Marko.EDESSÄ: alikersantti Jokela Niko, upseerikokelas Äärimaa Jouko, yliluutnantit Ahvonen Mikko ja Silovaara Henri, vääpeli KiriPauli, sekä upseerikokelaat Auramo Eetu ja Seppälä Petteri.59

TulenjohtolinjaTulenjohtolinjalla koulutetaan jalkaväkijoukkojen epäsuorantulen ammattilaiset. Linjalta valmistuu tulenjohtoaliupseerit,tulenjohtajiksi ja tiedustelutulenjohtajiksi koulutettavien koulutus jatkuu RUK:ssa.Kaikkiin KYMJP:n kouluttamiin jalkaväen joukkoihin kuuluu tulenjohtoryhmiä tai -partioita, jotta joukkokykenee tehokkaasti käyttämään epäsuoraa tulta taistelunsa tukemiseksi. Jalkaväen joukkueenjohtajan taitiedusteluryhmänjohtajan tärkeimpänä taistelijaparina toimii yleensä juuri tulenjohtaja. Tämän takia tulenjohtolinjanoppilaista koulutetaankin sekä taitavia tulenjohtajia, että tehokkaita jalkaväen taistelijoita.TAKARIVI (vas): Härkönen Henrik, Jalova Sebastian, Sinkko Simo, Lindell Antti, Kuusisto Samuli, Hannula Kasper, Myller Ville,Airaksinen Janne ja Monola Lauri.KOLMAS RIVI: Kulppi Joel, Huhtamaa Valtteri, Lahtinen Jyri, Taimela Johannes, Mikkonen Jori, Mäkelä Mikael, Immonen Jere,Lundström Erik ja Niukkanen Toni.TOINEN RIVI: Tiimo Janne, Leppänen Veli, Huurre Tommi-Petteri, Riikonen Juho, Tuominen Sampsa, Holopainen Kasperi,Niemikaija Pasi, Sorjonen Teemu ja Järvinen Jukka.EDESSÄ: yliluutnantti Janne Vaara ja upseerikokelas Ville Lehtinen.60

PanssarintorjuntalinjaPanssarintorjuntalinjalla koulutetaan PST-aliupseerit hajautetun taistelutavan joukkoihin. Osa oppilaistavalikoituu RUK:uun ja sitä kautta joukkueenjohtajan tehtäviin. Panssarintorjuntamiesten käytössä onvaltakunnan uusin ja tehokkain panssarintorjunta-aseistus: NLAW ja PSTOHJ2000 -aseistuksella kyetääntuhoamaan kaikki modernit panssarivaunut, eikä vihollisen panssarit ole turvassa edes yön pimeydessä.Hajautettu taistelutapa vaatii PST-johtajilta oma-aloitteellisuutta ja häikäilemättömyyttä. Vihollisen panssareitavastaan isketään laajalla toiminta-alueella yllättäen ja nopeasti, tuottaen mahdollisimman suuri tuhonopeasti, jonka jälkeen joukko väistää alueelta vihollisen vielä yrittäessä toipua iskusta.Takarivi (vas): Juutilainen Jyri, Havila Hannu, Merivirta Samuel, Vähätalo Lauri, Peltola Tuomas ja Mikkelson Marko.Toinen rivi: Sillanpää Hannu, Liljestrand Thomas, Tuulaskoski Jouni, Valakari Juho, Kivikari Samuel ja Virtanen Aleksi.Edessä: alikersantti Sipilä Konsta, yliluutnantit Viinamäki Tuomas ja Kananen Jukka.61

TiedustelulinjaTiedustelulinjalla koulutetaan tulevat tiedustelualiupseerit, sekä RUK:uun komennettavat tiedusteluryhmienjohtajat. Koulutus on vaativaa, sillä omaksuttavia asioita on paljon ja tiedustelutietojen merkitys muidenjoukkojen taistelun onnistumiseksi on keskeinen. Tiedustelujohtajilta vaaditaan runsaasti soveltamistaitoa,koska tiedustelijat toimivat tehtävissään pääsääntöisesti itsenäisesti, omillaan toimeen tullen.TAKARIVI (vas): Laine Jere, Rautio Arttu, Knaapila Kim, Partanen Akseli, Järvinen Joonas, Nyholm Jami, Dromberg Micke jaKoops Henry.KOLMAS RIVI: Hakkarainen Nicolas, Rysti Otso, Läättä Timi, Asp Tommi, Toivonen Konsta, Leino Juuso ja Miikkulainen Teemu.TOINEN RIVI: Breiling Jonas, Vääriskoski Riku, Härkänen Tuomas, Sillanpää Emil, Räsänen Tatu, Bang Christian ja OksanenNico.EDESSÄ: upseerikokelas Vahter Joel, yliluutnantti Lindeman Esa, ja vänrikki Mouhu Jussi.62

RynnäkkövaunulinjaRynnäkkövaunulinjalla koulutetaan CV9030 -miehistöjä vaativiin sodan ajan tehtäviin panssarijääkärikomppanioissa.Kalustokurssin kolmannen viikon jälkeen koulutus eriytyy johtaja-, ampuja- ja ajajatehtäviin.Johtajista koulutetaan aliupseereita ja osa komennetaan PSRUK:uun reservinupseereiksi koulutettaviksi.Rynnäkkövaunulinja jatkaa taistelukoulutusvaihetta aina seuraavan P-kauden loppuun asti, jonkajälkeen peruskoulutetut vaunumiehet jatkavat harjaantumista osana panssarijääkärijoukkuetta.TAKARIVI (vas): Lehikoinen Eetu, Salmenhaara Juho, Ridal Marko, Väänänen Mikko, Kauremaa Joel ja Katavisto Eemil.TOINEN RIVI: Pyykkö Joni, Räsänen Pekko, Isopahkala Aleksi, Weckman Akseli, Happonen Valtteri ja Sokko Edvard.EDESSÄ: yliluutnantti Vartiainen Teppo, kapteeni Hämäläinen Markku ja vääpeli Niemi Ville.63

Karjalan tykistörykmentti1. kenttätykistöpatterin tykistöaliupseerikurssiTykistöaliupseerikurssilla koulutetaan tulevia ryhmänjohtajia kolmella eri linjalla: tuliasemalinjalla,viestilinjalla sekä kranaatinheitinlinjalla. Aliupseerikurssilla tuleville ryhmänjohtajille koulutetaan hyvätperusteet johtaja- ja kouluttajatehtäviin oman koulutushaaransa mukaisissa tehtävissä. Aliupseerikurssinpäättyessä tulevat ryhmänjohtajat sijoittuvat Karjalan tykistörykmentin perusyksiköihin jatkamaan johtajaksikasvamistaan.TuliasemalinjaKenttätykistö muodostaa edelleen modernien maavoimien teräksisen selkärangan jota ilman muut,liikkuvammat yksiköt eivät pystyisi toimimaan. Se vaikuttaa epäsuoralla ja suoralla tulella tehokkaastija perinteitään kunnioittaen piiruntarkasti viholliseen, sen laitteisiin, huoltoon ja taisteleviin yksiköihin.Tykistöaliupseerikoulun ehdotonta eliittiä ja rautaista ydintä edustaa tuliasemalinja. Siellä koulutetaanteräksenlujia tykistön ryhmänjohtajia vaativiin sodan ajan tehtäviin. Kalusto on tuliasemalinjalla niin ikäänhuippuluokkaa - tulevat ryhmänjohtajat koulutetaan 122 H 63-haupitsin käytön huippuosaajiksi.TAKARIVI (vas): oppilaat Ojala Sami, Maja Saku, Taarna Miio, Tamminen Henri, Hirvonen Jani, Tarpila Leo, Teräsaho Eemeli,Markovaara Villemarkus, Leino Jarno, Salmi Vili ja Janhunen Lauri.KESKIRIVI (vas): oppilaat Eklund Joose, Koivunen Jesse, Häkkinen Hannu, Saarinen Topi, Mieho Sami, Nguyen Viet, MahlamäkiTommi, Ritola Ville, Sorsa Tommi ja Hokkanen Joona.ALARIVI (vas): oppilaat Härkönen Roope, Wickström Tomi, Voutilainen Riku, Ahtonen Kai-Mikael, Kupiainen Eero, KeravuoriAleksanteri, Kaijansinkko Juhani, Lehtinen Jaakko, Teikari Patrik, Lahtinen Jyri ja Reisto Janne.EDESSÄ (vas): alikersantti Salminen Jori, upseerikokelas Ståhlström Matias, vänrikki Hirvonen Joona, yliluutnantti ZerniTommi, ylikersantti Sopanen Jarkko, upseerikokelaat Suikki Miska ja Lindström Ari, alikersantti Kosonen Jussi.(Kuvasta puuttuu: oppilas Salminen Mikko.)64

ViestilinjaTykistöaliupseerikurssin viestilinjalla koulutetaan tykistön viestijärjestelmän selkäranka, viestialiupseerit.Tehtävänämme on rakentaa viestiyhteydet sekä välittää niiden kautta kulkevat viestit. Me olemme niitäjoiden ansiosta eturintamien kutsut epäsuoralle tulelle välittyvät tykki- ja heitinmiehille. Rauhanajantehtävämme on kouluttaa miehistöömme osaavat viestimiehet, jotka kykenevät hädän hetkellä täyttämääntehtävänsä moitteettomasti.TAKARIVI (vas): oppilaat Viita Vili, Fehrmann Teemu, Saastamoinen Tanu, Heikkinen Jesse, Eld Ville, Montonen Arttu, SalonenIlari, Paavilainen Niko, Utriainen Ville-Einari, Pösö Erik.KESKIRIVI: oppilaat Weckman Markus, Lensu Otso, Jaakola Aleksanteri, Luotola Jarkko, Pennanen Hesse, Pekkinen Tomi,Korander Jere, Kindstedt Julius, Häkkänen Joni.ALARIVI: oppilaat Paloniitty Eelis, Paavilainen Markus, Lestelin Miro, Jyllilä Aleksi, Liu Jan, Lehtonen Konsta, Kuittinen Jesse,Oinonen Tero, Roudak Nikita, Hämäläinen Miika.EDESSÄ: upseerikokelas Virtanen Matias, luutnantti Ylä-Outinen Jari, yliluutnantti Mäkinen Janne, luutnantti Peltonen Veijo,alikersantit Niiranen Teemu ja Toivonen Jere.65

KranaatinheitinlinjaKranaatinheittimistö yhdistää tykistön tulivoiman ja jääkäritoiminnan nopeuden. Kolmen 81-millisenputken voimin ampuva kranaatinheitinjoukkue tukee tehokkaasti omia joukkoja lähietäisyydeltä. Vieläkintulivoimaisemmat tulijoukkueen kolme raskasta 120 KRH -heitintä syöksevät turmiota taivaalle myös pidemmänmatkan päästä. 1. Kenttätykistöpatterin kranaatinheitinlinjalla koulutetaan osaavia ja teräksenlujiakranaatinheitinjoukkueen ja tulijoukkueen heittimenjohtajia.TAKARIVI (vas): Patronen Waltteri, Kares Kalle, Alanko Joonas, Serenius Reijo, Kapanen Jeremia, Inkeroinen Janne, HautanenArttu, Lötjönen Jesper ja Radko Alexander.ALARIVI: Salo Aleksi, Sairanen Antti, Kaakinen Pyry, Koivisto Miko, Kunttu Jirko, Vainio Atte, Tenhunen Eero, Vesala Jonne, jaAhtiainen Aleksi.EDESSÄ: alikersantit Sarhimaa Mikko ja Matikainen Antti, yliluutnantti Westerberg Toni, ylikersantti Hyyryläinen Henri ja upseerikokelasHarju Tuomas.(Kuvasta puuttuu oppilas Maunula Elmo)66

Salpausselän ilmatorjuntapatteristo2.Ilmatorjuntapatteri, aliupseerikurssiAsejärjestelmälinjaIlmatorjunta-aliupseerikurssin asejärjestelmälinja kouluttaa johtajia ilmatorjuntaohjus ITO05M-järjestelmälle.Oppilaat perehtyivät aliupseerikurssin 1. jakson aikana jalkaväkiryhmän taistelun lisäksi ohjusryhmäntaistelun johtamisen perusteisiin. Kurssin 2. jaksolla linjan oppilaat harjaantuvat johtamaan ohjusryhmääja ryhmänsä tulta ilmatorjunnan johtoportaan tuottaman tulenjohtojärjestelmän avulla annetun tehtävänmukaisesti.Takarivi (vas):Murto Markus, Bulut Refai, Pöyhönen Lauri, Timonen Juho, Nwoko Nnamdi, Korpela Richard, Liljeström Rolle,Lahtinen Niklas ja Pesonen Antti.Kolmas rivi: Könönen Aleksi, Huvinen Ahti, Lehtonen Ossi, Hyyryläinen Jani, Sahrakorpi Markus, Khataev Askhab, AikioniemiTuomo, ja Talvi Aino.Toinen rivi: Turunen Kalle, Nousiainen Niko, Toikka Sami, Torvinen Jesse, Mattinen Olli, Laine Topi, Valjakka Jere ja LeikkainenRiia.Edessä: alikersantti Leskinen Henri, alikersantti Luoma Sami, vääpeli Hietakallio Immo, upseerikokelas Terävä Antti ja alikersanttiHannula Antti.67

JohtamisjärjestelmälinjaJohtamisjärjestelmälinjalla koulutetaan mm. lähetyspiste- ja viestiryhmien johtajia (ITO(05M), JOKE06),taistelunjohtoryhmien valvontajohtajia (JOKE06), sekä johtokeskuksen tutkaryhmiin valvonta-aliupseereita(JOKE06) teknisesti haastaviin laitteisiin. AUK 1-vaiheessa kaikki oppilaat saavat perusteet lähetyspistelaite-ja viestiryhmien kalustosta. AUK 2-vaiheessa linja eriytyy kolmeen koulutushaaraan: lähetyspiste- javiestiryhmä-, johtamisajoneuvo- (ITJONE) sekä maalinosoitustutka-opintosuuntaan. Näissä koulutusryhmissäannetaan tärkeät perusteet lähetyspisteryhmän, viestiryhmän tai maalinosoitustutkaryhmän johtamisellesekä toimimiseen osana taistelunjohtopaikan kokoonpanoa.Takarivi (vas): Savolainen Anton, Ahvonen Tuomas, Toikkanen Antti, Lius Miro, Lindroos Alexander, Kaisla Joonas, KähkönenJanne, Kaalinpää Anton ja Silmu Daniel.Kolmas rivi: Viitanen Jesse, Siltamies Joonas, Kumpunen Teemu, Vuorisalo Miro, Karjalainen Lauri, Saarela Valentin, EklundValter ja Valo Harri.Toinen rivi: Halmela Jonna, Salonen Iiro, Pärkinen Martti, Kylliäinen Matias, Mäkelä Eelis, Uimonen Mikael, Pöllänen Joonas,Hernandez Seppänen Erica ja Suninen Taru.Edessä: alikersantti Juutinen Mitro, yliluutnantti Huuhka Ilkka, upseerikokelas Vähätiitto Pinja ja alikersantti Lehtola Mikko.68

Kymen pioneeripataljoona1. Pioneerikomppania, pioneerialiupseerikurssi1. Pioneerikomppanian aliupseerikurssilla koulutetaan Kymen pioneeripataljoonan ryhmänjohtajat. Kurssinjälkeen ryhmänjohtajien on osattava mm. miinojen, panosten ja räjähdysaineiden käyttö, miinoitteidenrakentaminen ja raivaaminen, sekä erilaisten kohteiden räjäytykset. Kurssi muodostuu kahdesta vaiheesta.AUK 1 -vaiheessa oppilaille opetetaan pioneerin perustaidot, pioneeriryhmän johtamisen perusteet, ryhmänjohtamisenteoriaa ja käytännön harjoittelua. AUK 1 -vaiheen jälkeen osa oppilaista komennetaan ReserviupseerikouluunHaminaan ja Karjalan huoltopataljoonan erikoisaliupseerikursseille.AUK 2 -vaiheessa pioneeriryhmän johtamistaitoja syvennetään ja harjoitellaan yhteistoimintaa muidenaselajijoukkojen kanssa. AUK 2 -vaiheen painopiste on oppia pioneeriryhmän ja -joukkueen toiminta suluttamis-ja raivaamistehtävissä. Valmistumisen jälkeen tuoreet ryhmänjohtajat siirtyvät 1. ja 2. Pioneerikomppaniaan,missä he harjoittelevat toimintaa omassa sodan ajan tehtävässään ja -joukossaan.TAKARIVI (vas.): Kupias Eetu, Niskala Julius, Anttila Julius, Leppikangas Ville, Perälä Niko, Lente Simo, Inkilä Juha-Matti,Murtosalo Gabriel, Rokkanen Markus, Markovaara Velimatti, Haavasoja Lasse, Innanen Kaius, Johansson Jukka ja TorkkeliLauri.TOINEN RIVI: Antila Kasperi, Kuukka Henri, Varha Jani, Lintunen Teemu, Kääriä Santeri, Koskinen Teemu, Puska Mikael,Pekkonen Jon, Lintuaho Henri, Vahlfors Tony, Halme Henri, Salminen Joel, Mäkelä Otto ja Jalkanen Jouko.ENSIMMÄINEN RIVI: Koivisto Jukka, Kortelainen Eetu, Huhtinen Pasi, Kinnunen Jeremia, Niskanen Mikko, Pälli Samu-Ville,Seppälä Tommi, Pesu Petri, Laitinen Markus, Rauha Aleksi, Mehtälä Niku, Holopainen Miko, Lehikoinen Jasper ja PynnönenMikko.EDESSÄ: upseerikokelaat Nieminen Teemu ja Aalto Henrik, vänrikki Karjalainen Teemu, yliluutnantit Myller Pasi ja MustonenAntti, upseerikokelaat Sirola Lauri ja Nuuttila Santeri sekä alikersantti Naakka Jere.69

Itä-Suomen viestipataljoona1. Viestikomppanian viestialiupseerikurssiViestialiupseerikurssin viestiasemalinjalla ja komppanian viestilinjalla koulutetaan sodan ajan ryhmänjohtajia M12A- ja E-viestiasemille. Viestiasemat muodostavat pataljoonan viestiverkon rungon, ja tarjoavat tukiasemapalveluitaalueellaan. Viestiasemien muodostama kenttäviestiverkko voidaan mieltää pataljoonan keskushermostona, joka yhdistääiskevät osat tuki- ja suunnitteluosiin. Ilman tätä selkärankaa pataljoonan toiminta vaikeutuisi huomattavasti.Kurssin vahvuus I-jaksolla oli noin 70 oppilasta joista noin 20 valitaan koulutettavaksi reservin upseeriksi, lääkintä-,huoltopalvelu-, aseseppä- ja moottorialiupseeriksi. I-jaksolla koulutus keskittyy taistelu- ja johtajakoulutukseen.Lisäksi opitaan aselajin perustaitoja, kuten päätelaitteiden käyttö. Kurssi eriytyy komppanian viestilinjaan ja viestiasemalinjaan.II-jakson tavoitteena on kouluttaa viestiryhmänjohtajalle tarvittavat tiedot ja taidot, joten koulutuksenpainopiste on aselajikoulutuksessa.TAKARIVI (vas): Kuronen Timo, Dahl Väinö, Pulkkinen Jani, Laukkanen Teemu, Mähönen Juuso, Lilja Alex, Kalmi Lauri, RuuskaMikko, Uusaro Valtteri, Hartikainen Konsta, Nylund Jarkko ja Piisinen Mikko. VIIDES RIVI: Korpelainen Antti, Salomies Eero,Jäkälä Miika, Päiväniemi Jussi, Inkinen Tuomas, Pohjonen Teemu, Holm Henry, Nurmi, Lehtinen Anton, Juuti Otto, NorjalahtiAri ja Luhtonen Lauri. NELJÄS RIVI: Ukkonen Lauri, Wägar Samuli, Nyman Marko, Eskola Pyry, Rantala Matias, RuohomäkiElias, Tuukkanen Aleksi, Airaksinen Ville, Nieminen Roni, Aspegrén Mika, Nykky Dalton ja Lehtinen Heikki. KOLMAS RIVI:Eronen Kiti, Närhi Miika, Hellberg Jan, Saalfeld Rauli, Marttinen Elmo, Soikkeli Jani, Tyrisevä Jussi, Niemi Riku, Vierikko Ville,Lehtimäki Patrik, Vesanen Saku ja Lilja Jyri. TOINEN RIVI: Ritonen Mika, Juvonen Juuso, Kilpilinna Lauri, Virtanen Mikko,Lindgren Sebastian, Lindewall Santeri, Rouhiainen Teemu, Summanen Eetu, Kolehmainen Tomi, Karjalainen Mitja ja LeppinenHenni. EDESSÄ: alikersantti Pulkkinen Joel, ylikersantti Metsäketo Aleksi, luutnantti Viljanen Jussi, yliluutnantti VepsäläinenMikko, vääpeli Niskanen Antti, kersantti Ruokonen Mari ja alikersantti Rantalainen Joni.(Kuvasta puuttuvat: Kääriäinen Tommi, Parkkisenniemi Sami, Hyrkäs Jani, Rantanen Tuukka, Eloholma Tuomas, Ikonen Niko,Tsvetkov Georgi, Savia Alex ja Hirvonen Eveliina.)70EsikuntakomppaniaKomentopaikkalinjaKomentopaikkalinjalla koulutetaan ryhmänjohtajia hajautetun pataljoonan komentopaikkajoukkueisiin.Kurssin I-jaksolla kaikki oppilaat saavat kattavan jalkaväkiryhmänjohtajan koulutuksen. Koulutukseen sisältyymonipuolinen taistelu-, ase- ja ampumakoulutus. Kurssin II-vaiheessa linjan koulutus keskittyy hajautetunpataljoonan johtamispaikkojen perustamiseen, suojaamiseen, ylläpitämiseen ja siirtämiseen.

TAKARIVI (vas): Saarenpää Samuli, Syvänen Simeon, Mäki Juuso, Teittinen Jere, Nousiainen Otto, Taavitsainen Jonne, LiikanenAleksi, Jokimies Timo, Kääriäinen Juuso ja Puranen Lauri. TOINEN RIVI: Korkiakoski Mikael, Siekkinen Sami, Salonen Valtteri,Jaskio Saku-Pekka, Lallukka Jaakko, Paukkunen Jyri, Huhta Samu, Kaija Toni ja Löppönen Ella. EDESSÄ: alikersantti ArmilaNoora, luutnantti Grandin Alexander ja upseerikokelas Kakkonen Riku.SotilaspoliisilinjaSotilaspoliisilinjalla koulutetaan sotilaspoliisiryhmänjohtajia Hajautetun pataljoonan komentopaikkajoukkueisiinsekä sotilaspoliisikomppanioiden sotilaspoliisijoukkueisiin. Aliupseerikurssin I-jaksolla kaikki oppilaat saavat kattavanjalkaväkiryhmänjohtajan koulutuksen. Koulutukseen sisältyy monipuolinen taistelu-, ase-, ja ampumakoulutus.Aliupseerikurssin II-vaiheessa linjan koulutus keskittyy valvonta- ja suojaustehtäviin. Tämän lisäksi linjalle koulutetaanperusteet voimakeinojen käyttöön ja vartiotehtäviin.TAKARIVI (vas): Mattila Joonas, Piekiäinen Marko, Lindroos Ville, Heikkinen Toni, Tarvainen Riku, Hämäläinen Tatu ja SalpamäkiVille. KOLMAS RIVI: Vuorinen Jesse, Hyvärinen Joni, Teittinen Tommi, Janhunen Ville, Sundström Jere, Aalto Tomi,Malvila Arttu. TOINEN RIVI: Dillström Janne, Romo Ville-Eemeli, Enlund Valtteri, Havukainen Kim, Arlin Jouni, MoilanenMiko-Markus ja Parra Gonzalez Kevin. EDESSÄ: alikersantit Ikonen Matias, Hjälm Tomi ja Paalijärvi Paul.(Kuvasta puuttuu linjan johtaja, ylikersantti Atte Liikanen.)71

Karjalan huoltopataljoonaAliupseerikurssiAliupseerikurssin I jakson viimeiset päivät ovat käsillämme. Jatkokoulutusvalinnat ovat selvinneet viikkositten. Osa oppilaista hajosi, osa gonahti ja osa ei ymmärtänyt paremmasta. Kourallinen aliupseerioppilaitakerättiin kokoon korkeaan polviasentoon ryhmän käskynantomuotoon tuomaan julki aliupseerikurssin tapahtumiaja muistoja.Kurssi sai alkunsa kun peruskoulutuskauden nohevimmat taistelijat valittiin aliupseerikurssille. Kurssialkoi syvillä huokauksilla kun linjan johtaja esitteli kurssin läpivientiä. Tämän jälkeen rankka taistelukoulutuslähti rullaamaan ja jokaisella oli kirkkaana mielessä Pahkajärven taisteluampumaharjoitus, ATAH,kovat paukut ja kauniisti heijastelevat Janter-peltilevyt. ATAH oli kostea ja kylmä leiri, joka oli myös tulikoemuutamille ensikertaa ryhmänjohtajana toimineille oppilaille. ATAH oli ensikosketus AUK:n tuleviinseikkailuihin.Kurssin sisältöön kuului intensiivisiä ja moniaiheisia rastikoulutuksia meille uudesta kalustosta sekä mielenräjäyttävä26km jalkamarssi, jota kukaan osallistujista ei jättänyt kesken. Marssi oli jokaisen miehenhenkinen sekä fyysinen testi, joka vei jokaisen enemmän tai vähemmän kohti aamuvastaanottoa. Kuitenkinosa taistelijoista pystyi palautumaan marssista kasarmi 3:n loistavan saunan ansiosta.Lomien tärkeys korostui, kun koko kurssin ajan näkyvillä ollut joukkueiden välinen kamppailu huipentuiTASI-simulaattoreilla käytyyn taisteluharjoitukseen, ATH 1A:an, jossa joukkueet, Alfa ja Bravo, ottivattoisistaan mittaa kuin Sparta ja Ateena konsanaan. ATH oli rankka mikä johti monen taistelijan pois putoamiseenjoukkueensa kokoonpanosta. Kasarmi 5 täyttyi iloisista oppilaista ATH:n aikana ja varsinkin senjälkeen!Kaiken kokemamme sekä oppimamme jälkeen olemme alkaneet kehittyä paremmiksi sekä selkeämmiksijohtajiksi tuleville alaisillemme sekä oman elämämme johtajiksi. AUK I on avannut silmämme johtajantehtäviin sekä johtajuuden merkityksen tärkeydelle.TAKARIVI (vas): Korelin Aleksander, Vaarankorpi Sami, Pernilä Henri, Tyynelä Kim, Reinikainen Vili, Lääti Arttu, Laakso Jerry,Nylund Sami, Vihunen Otto, Lehtinen Valtteri, Helminen Ville, Hirvonen Jere, ja Hagsberg Herman. KOLMAS RIVI: PohjolaAleksi, Rieppola Konsta, Nevajärvi Petri, Hova Teo, Jauhiainen Petri, Rantanen Matti, Pesonen Miko, Voutilainen Juuso, VeistiläJoni, Japola Nikki, Reini Niklas ja Lamminen Joonas. TOINEN RIVI: Laiho Tero, Valkonen Jesse, Abdullah Zhiar, Saari Onni,Hyväri Mikko, Luhtala Henri, Palola Petrus, Nöjd Juuso, Pousi Lalli, Kärki Tuukka, Eskelinen Topi, Ronkainen Joonas ja NyströmAleksi. ENSIMMÄINEN RIVI: Kujala Aaro, Haapiainen Jonne, Kainlauri Joonas, Klemettilä Jussi, Salmi Risto-Herman,Österman Petteri, Saari Verneri, Virtanen Juho, Laasonen Joni, Huuhtanen Arttu, Aihio Miika, Korhonen Alpertti, HurmalainenMiki ja Liimatta Joonas. EDESSÄ: alikersantit Lätti Teemu, Piironen Leo ja Kauhanen Mikko-Matti, yliluutnantti Tanttu Teemu,alikersantit Sainio Marko ja Uurinmäki Teemu.72

Karjalan Prikaatin Kilpi -lehti onnittelee alipseerikouluista ja-kursseilta valmistuneita aliupseereita !73

Routaa, poteroita ja taistelua!Kahteen otteeseen 10.-13.2.2014ja 17.-21.2.2014 järjestettiinprikaatissa peruskoulutuskaudentaisteluampumaharjoitus.Harjoituksiin osallistuivat tammikuussapalveluksensa aloittaneet varusmiehet jaheidän johtajansa. Peruskoulutuskaudenampumaharjoituksen tarkoitus oli kouluttaavarusmiehille sotilaan perustaitoja,niin majoittumiseen, kuin taistelutilanteisiinkinliittyen. Ammunnat ja taistelukoulutuksetsuoritettiin Pahkajärvenlähiharjoitusalueilla sekä Selänpäässä.KOVAA KOULUTUSTA ALUSTAALKAENYksiköt marssivat määrätyille majoitusalueilleenjalan mukanaan kenttävarustusja aloittivat alueelle saavuttuaanpoteroiden kaivamisen, telttojen pystytyksetja taistelukoulutuksen. Koulutuksentavoitteena oli, että yksittäinentaistelija osaa toimia maastossa tilanteenmukaan, osaa maastouttaa tuliaseman,majoitusteltan ja ajoneuvot. Taistelijakoulutetaan toimimaan tukikohdan vartiomiehenäja rakentamaan potero oikeaoppisesti.Aiemmista kerroista poiketen,yksittäinen varusmies ei tee omaa poteroa,vaan he tekevät muutaman täydellisenpoteron yhdessä.Maastoon ruoat saadaan Leijona Cateringinvaruskuntaravintola Linnasta,josta yksiköiden kuljettajat noutavatne. Harjoitukseen varataan yksiköittäinmyös aika kenttäehtoolliselle, jonka pitääkenttärovasti Kari Heikkinen.SYÖKSYEN ETEENPÄIN !Taisteluammuntojen tavoitteena oli,että taistelijat oppivat taistelijaparin taipartion toiminnan hyökkäyksessä valoisallaja osa yksiköistä harjoittelevatmyös pimeäammuntaa. Taisteluammuntaanharjoitellaan ensin niin sanotusti”kuivaharjoitteluna” ja paukkupatruunoilla.Tässä vaiheessa johtajat seuraavatharjoitusta ja karsivat pahimmat virheetennen kovapanosammuntoja. Yleisimpiäkorjattavia virheitä ovat aseenkantotapa,väärä syöksytekniikka tai huono suojautuminen,sekä tähystäminen. Harjoiteltaessakiinnitetään huomiota myös lippaanTeksti ja kuvat: Ville Ratilainennopeaan vaihtoon, tähtäimien oikeaoppiseenkäyttöön ja aseen tukemiseen taisteluasemissa.Ammuntojen harjoitteluradatrakennetaan maastoon, ja vihollisinatoimivat maasta esiin nousevat Jaster- taiJanter- maalilaitteet. Kauko-ohjattaviamaalitauluja ohjaa ammunnan kouluttajataistelijaparin takana. Virallisiin kovapanosammuntoihinsaa osallistua vain,jos on suorittanut tarvittavat koulutukset.OSALLISTUNEIDEN MIETTEITÄ2.Kenttätykistöpatterin tykkimiehetTeräsaho Espoosta ja Ojala Vantaaltakertoivat, että heidän peruskoulutuskautensaoli sujunut hyvin totutellessa armeijaelämään.Harjoituksiin tykkimiehetolivat päässeet tutustumaan muutamankerran majoitusharjoitusten parissa ja hemuistelevat, että ensimmäinen harjoitusoli todella kylmä ja toisessa harjoituksessaoli erittäin märkää. Sotilaan perustutkintokinon jo heidän osalta suoritettumallikkaasti, vaikka uusiakin asioita tuliJääkärit Putkisalo, Pitkäniitty ja Reponen totesivat, ettei poteron kaivaminen routaiseen maahan todellakaan ole helppoa!74

Nopean heittolaukauksenampuminenon useinsen osaavan pelastus.itse tutkintoa suorittaessa.– Kiinnostavinta P-kaudessa on ollut ampumakoulutukset,tykkimiehet toteavatvalmistautuessaan taisteluampumaharjoitusrataavarten.Kovaan routamaahan poteroa kaivaessa2. Huoltokomppanian jääkäritPutkisalo Lappeenrannasta, PitkäniittyHelsingistä ja Reponen Kerimäeltäkertoivat, että peruskoulutuskaudentaisteluampumaharjoitus ei ole ollut kovinrankka. Edellisenä päivänä he harjoittelivatammuntaa, teltanpystytystä jaaseenkantotekniikoita. Ammunnoissa heosuivat kaikkiin maalitauluihin ja saivatkouluttajiltaan paljon kiitosta hyvästäsuorituksesta. Harjoituksen ensimmäisenäyönä oli tullut yksi hälytys, jonkaseurauksena he juoksivat nopeasti asemiinsapuolustamaan majoitusaluettaan.Kaminakin oli sammunut epähuomiossaviiden aikaan aamuyöstä, mutta onni onnettomuudessa,herätys oli jo lähellä !Kouvolalainen jääkäri Rieppola 2.Huoltokomppaniasta toteaa, että vaikkanegatiivisella asenteella harjoitukseenlähdettiinkin sairastumisen takia, niinloppujen lopuksi harjoitus on ollut todellahieno kokemus. Rieppolallakin ammunnatonnistuivat hyvin ja positiivistapalautetta oli tullut. Taistelijapari olitodella hyvin mukana ja melkein kaikkitaulutkin kaatuivat. Poteron kaivaminenkinedistyy hyvien tiimikavereiden ansiostamallikkaasti, kertoi Rieppola kokemuksistaan.Jääkäri Rieppolan ammunnat onnistuivat hyvin ja positiivista palautetta oli tullut.Kirjoittaja palveli 2.Pioneerikomppaniassaja suoritti varusmiespalvelunKarjalan prikaatissa viestintätehtävissä.Palvelusaika oli 247 vrk.Tykkimiesten Teräsaho ja Ojala mielestäampumakoulutus on ollut kiinnostavinta.75