Palkansaaja, yrittäjä, työtön - kuolleisuus Suomessa - Kuntoutussäätiö

kuntoutussaatio.fi

Palkansaaja, yrittäjä, työtön - kuolleisuus Suomessa - Kuntoutussäätiö

Tiina Pensola, Riikka Shemeikka, Katja Kesseli,Tuomo Laihiala, Hanna Rinne, Veijo NotkolaPALKANSAAJA, YRITTÄJÄ, TYÖTÖNKuolleisuus Suomessa 2001 – 2007Kuntoutussäätiö


PALKANSAAJA, YRITTÄJÄ, TYÖTÖNKuolleisuus Suomessa 2001–2007Tiina PensolaRiikka ShemeikkaKatja KesseliTuomo LaihialaHanna RinneVeijo NotkolaKUNTOUTUSSÄÄTIÖN TUTKIMUKSIA ● RESEARCH REPORTS 84/20121


Julkaisija: KuntoutussäätiöPakarituvantie 4–500410 HelsinkiJulkaisumyynti, puh (09) 53041www.kuntoutussaatio.fiHelsinki 2012Painopaikka: Unigrafia OyISSN 0358-089XISBN 978-952-5961-08-9 ● 978-952-5961-09-6 (pdf)Kannen valokuva: Tiina Pensola2


TiivistelmäPensola T, Shemeikka R, Kesseli K, Laihiala T, Rinne H, Notkola V, Palkansaaja,yrittäjä, työtön. Kuolleisuus Suomessa 2001–2007. Helsinki: Kuntoutussäätiöntutkimuksia 84/2012.Ammateittaista kuolleisuutta on Suomessa tutkittu vuosina 1970–2000. Ammateittaistenkuolleisuuserojen selvittäminen 2000-luvun alussa on ajankohtaista ammattirakenteiden,työnkuvan ja työsuhteiden muutosvaiheessa.Tutkimusaineistot perustuvat Tilastokeskuksen väestölaskenta- ja kuolemansyytiedoistataulukoituun pitkittäistiedostoon, joka kattaa kaikki työvoimaan kuuluneetSuomessa vuonna 2000 asuneet 25–64-vuotiaat naiset ja miehet. Kuolleisuutta onseurattu kuolemansyittäin (ICD10) 2001–07. Tilastokeskuksen vuoden 2001 ammattinimikkeet(392) on ryhmitelty 130 ammattiryhmään. Muut taustatiedot ovat tulot jatyöttömillä työttömyyskuukaudet (0-36 kk), koulutus ja perheasema. Henkilövuosiaoli palkansaajanaisilla 6 346 690 (8 948 kuolemaa) ja -miehillä 6 496 620 (18 649),yrittäjänaisilla 583157 (1002) ja -miehillä 1 070 318 (3 795) sekä työttömillä naisilla946 969 (3 396) ja miehillä 953 512 (10 982). Aineiston analysoinnissa on käytettyPoisson regressiota, ikävakioituja kuolleisuuslukuja, vakioitua kuolleisuussuhdettasekä elinajanodotetta ikävälille 25–64.Naisilla keskimääräinen elinajan menetys oli palkansaajilla 8 kk, yrittäjillä 9 kk jatyöttömillä 23 kk ikävälillä 25–64 vuotta. Miehillä vastaavat luvut olivat palkansaajilla19 kk, yrittäjillä 20 kk ja työttömillä 72 kk. Kuolleisuus oli pieni mm. seuraavissaammateissa: opettajat, lastentarhanopettajat, papit, lääkärit, elektroniikka- jait-alan erityisasiantuntijat, teknikot, asiantuntijajohtajat ja miehillä myös muut johtajat.Keskimääräistä korkeampi naisten ja miesten kuolleisuus oli ammateissa, joihinsisältyi rutiinityötä ja joissa oli vähäiset koulutusvaatimukset ja korkea työttömyysprosentti.Näitä olivat mm. sekatyöntekijät (elinajanmenetys naisilla 19 kk jamiehillä 36 kk), tarjoilijat, siivoojat, kiinteistönhuoltajat, sairaala- ja hoitoapulaiset,rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät sekä henkilökohtaiset avustajat ja omaishoitajat.Miehillä kuolleisuus oli korkeaa myös seuraavissa ammateissa: rakennusalanammatit, hitsaajat ja kaasuleikkaajat, koneistajat, moottoriajoneuvon- ja koneidenkuljettajat sekä paperityöntekijät. Monissa näissä ammateissa oli keskimääräistäkorkeampi kuolleisuus iskeemisiin sydänsairauksiin, alkoholiin liittyviin syihin sekäitsemurhiin ja tapaturmiin. Naisilla myös muutamassa erityisasiantuntija-ammatissakuolleisuus oli keskimääräistä korkeampi liittyen kasvainkuolleisuuteen. Tarkastelujaksollakeskimääräisestä elinajan menetyksestä palkansaajamiehillä 30 % ja naisilla13 % aiheutui alkoholiin liittyvistä syistä. Pitkäaikaistyöttömillä vastaava osuus olinaisilla 48 % ja miehillä 54 %. Suuri osa ammattiryhmien välisistä eroista miehilläja jonkin verran naisilla oli yhteydessä ryhmien välisiin tuloeroihin. Yrittäjien kuolleisuusoli työntekijäammateissa pienempi kuin palkansaajien mutta asiantuntijaammateissasamalla tasolla. Pienituloisilla yrittäjillä kuolleisuus oli keskimääräistäkorkeampi.Avainsanat: ammatti, työttömyys, yrittäjä, palkansaaja, koulutus, tulot, perheasema,kuolleisuus, kuolleisuuserot, kasvain, keuhkosyöpä, rintasyöpä, verenkiertoelintensairaus, iskeeminen sydänsairaus, aivoverisuonien sairaus, hengityselinten sairaus,diabetes, itsemurha, tapaturma, alkoholimyrkytys, alkoholiin liittyvä3


AbstractPensola T, Shemeikka R, Kesseli K, Laihiala T, Rinne H, Notkola V, Employee,employer, unemployed. Mortality in Finland in 2001–2007. Helsinki: RehabilitationFoundation, Research Reports 84/2012.Occupational differences in mortality reflect hazards in the workplace. However, themortality rates of occupational groups reflect also, and to a greater extent, the effectof other non-direct occupational but occupation associated hazards such as psychosocialfactors at work or the likelihood to experience unemployment. The employeesbelonging to a certain occupational group may also share common patterns ofhealth-related behaviour such as smoking, alcohol consumption and patterns of useof alcohol, sedentary life style, eating habits and the use of health services. Togetherthese factors affect the mortality patterns of different occupational groups. Per eachdeath occurred there are many accidents, sickness absence days and disability periods.However, death records cover information on various occupations in a consistentway and give information about which of the occupational groups are in needfor interventions aimed to enhance health and well-being in these groups.In this study we had data formed by Statistics Finland on all Finnish persons aged25–64 included in labour force in 2000. They were followed up for 2001–07; Thedata consist of 12,8 million person-years (p-y) and 27,417 deaths of the employed in130 occupational groups, 1,7 million p-y and 4797 deaths of entrepreneurs and1,9 million p-y and 14,378 deaths of the unemployed women and men. The data alsoincluded information on income and for the unemployed persons on the number oftheir unemployment months, education and marital status. The data were analysedby the means of Poisson regression, standardized mortality ratios, age-standardizedmortality rates (MR for 100,000 p-y) and life expectancy for the age interval 25 to64.Among women MRs varied between 38 for information technicians to 302 for routinemanual workers. Among men these figures varied from approximately 170 forarchitects and headmasters to 560 for routine manual workers and special needs assistantsand care givers. On average, higher mortality in manual occupations was attributableto ischaemic heart disease, alcohol related causes, suicides and accidents.Among women mortality was also higher in some upper non-manual occupationsdue to cancers. Unemployment increased mortality rate threefold among women andfourfold among men. Approximately half of the excess mortality of unemployedpersons was attributable to alcohol-related causes. In non-alcoholic causes the effectof unemployment on mortality was mediated by income.Key words: occupation, unemployed, occupational differences, education, familystatus, mortality, neoplasms, circulatory disease, lung cancer, breast cancer,ischaemic heart disease, cerebrovascular diseases, respiratory diseases, diabetes,suicide, alcohol-related causes, intoxication, accidental deaths5


Kirjoittajan alkusanatTyöttömyys ja toisaalta uhkaava työvoimapula sekä kansainvälisestikin suuretväestöryhmien väliset terveyserot ovat merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmiaSuomessa. Terveys on yhteydessä ammattiin ja työvoima-asemaan:meillä ja muualla tehdyissä tutkimuksissa terveys ja hyvinvointi ovat olleetsitä parempia mitä korkeammassa ammattiin perustuvassa sosiaaliryhmässähenkilö on. Samassa sosiaaliryhmässä ammattien välillä voi kuitenkin ollaeroja terveyttä edistävissä tai sitä vaarantavissa tekijöissä. Kuolleisuudenavulla ammattiryhmien terveyttä on tarkasteltu vuosina 1970–2000, mutta eisen jälkeen.Tämä tutkimus tehtiin VTT, dos. Veijo Notkolan aloitteesta. Hän on ollut toteuttamassauseimpia aikaisempia ammateittaisia kuolleisuustutkimuksiaSuomessa. Ilman rahoitusta tutkimusta ei olisi voitu toteuttaa. KiitämmeTyösuojelurahastoa (108121) ja Raha-automaattiyhdistystä tuesta.Kiitän myös Työsuojelurahastoa ja erityisesti Riitta-Liisa Lappeteläistä osallistumisestaohjausryhmätyöskentelyyn sekä innostavista ja tätä työtä monintavoin tukeneista keskusteluista. Aineistomme on Tilastokeskuksesta. Kiitäntaas kerran Jari Hellantoa erittäin sujuvasta yhteistyöstä taulukoiden suunnittelussaja muodostamisessa. Lämmin kiitokseni myös kahdelle refereelle jakommentaattorille, joiden asiantuntevat ja hyvät huomiot ovat parantaneettyötä. Minulla on ollut suuri ilo työskennellä osaavien ja työlleen omistautuvienhenkilöiden kanssa hankkeen eri vaiheissa Kuntoutussäätiössä. HannaRinne oli mukana alkumetreillä tekemässä ammattiryhmitystä ja ensimmäisiäanalyyseja. Tuomo Laihiala teki aiheeseen liittyviä kirjallisuuskatsauksiaja on osallistunut kaikkien kuvioiden ja liitetaulukoiden tekemiseen.Riikka Shemeikka on viimeistellyt kaikki taulukot ja Katja Kesseli kuviot.Molemmat ovat myös lukeneet ja kommentoineet tekstiä ja osallistuneet lähteistönviimeistelyyn. Ilman heidän panostaan tämä kirja ei olisi valmistunut.Kirjan on taittanut ja julkaisuasun suunnitellut Ulla-Maija Nurminen, hänelleerityiskiitokseni.Olen myös iloinen, että minut on iltaisin uupumatta haettu kotiin, jossaminua on odotettu.Helsingissä 12.2.2012Tiina Pensola7


Sisällys1 Johdanto 112 Aineisto ja menetelmät 153 Palkansaajien kuolleisuus 213.1 Johdanto 213.2 Ammattiryhmät vuonna 2000 233.3 Kuolleisuus asiantuntija- ja työntekijäammateissa 253.4 Ammattiryhmittäinen kokonaiskuolleisuus 263.5 Tulojen yhteys ammattiryhmien kuolleisuuseroihin 363.6 Lopuksi 404 Palkansaajien kuolleisuus eri kuolemansyissä 444.1 Kasvaimet 444.2 Verenkiertoelinten sairaudet 524.3 Muut taudit 604.4 Tapaturmat ja väkivaltaiset syyt 644.5 Alkoholiin liittyvät syyt 795 Yrittäjien kuolleisuus 865.1 Johdanto 865.2 Yrittäjien taustatiedot 875.3 Yrittäjien kokonaiskuolleisuus 885.4 Yrittäjien kuolleisuus eri kuolemansyissä 935.5 Mies- ja naisyrittäjien kuolleisuusvertailu 975.6 Tulojen yhteys yrittäjien kuolleisuuteen 975.7 Yrittäjien kuolleisuus suhteessa palkansaajiin 995.8 Lopuksi 1016 Työttömien kuolleisuus 1056.1 Johdanto 1056.2 Työttömät vuonna 2000 1076.3 Työttömien kokonaiskuolleisuus 1116.4 Työttömien kuolleisuus eri kuolemansyissä 1116.5 Kuolleisuus työttömyyden keston mukaan 1156.6 Tulojen, koulutuksen ja perheaseman yhteys työttömienylikuolleisuuteen 1186.7 Lopuksi 1257 Yhteenveto ja pohdinta 133Lähteet 142Liitetaulukot 1569


LiitetaulukotLiitetaulukko 2.1. Ammattiryhmät ja niiden koodit.Liitetaulukko 2.2. Yrittäjien ammattinimikkeet ja niiden koodit.Liitetaulukko 3.1. Ammattiryhmien henkilövuodet, kuolemantapausmäärät, ikävakioitu kuolleisuus(IVK, kuolleet 100 000 kohden), vakioitu kuolleisuussuhde (SMR ja 95 %:n luottamusvälit),25-vuotiaiden todennäköisyys saavuttaa 65 vuoden ikä sekä keskimääräinen odotettavissa olevaelinajan menetys kuukausina ikävälillä 25–64-vuotta (perustuen kuolemanvaaralukuihin 2001–2007) naisilla.Liitetaulukko 3.2. Ammattiryhmien henkilövuodet, kuolemantapausmäärät, ikävakioitu kuolleisuus(IVK, kuolleet 100 000 kohden), vakioitu kuolleisuussuhde (SMR ja 95 %:n luottamusvälit),25-vuotiaiden todennäköisyys saavuttaa 65 vuoden ikä sekä keskimääräinen odotettavissa olevaelinajan menetys kuukausina ikävälillä 25–64-vuotta (perustuen kuolemanvaaralukuihin 2001–07)miehillä.Liitetaulukko 4.1. Ammattiryhmittäiset ikävakioidut kuolleisuusluvut (IVK, kuolleet 100 000 henkilövuottakohden) ja vakioidut kuolleisuussuhteet (SMR) kaikissa taudeissa, kasvaimissa javerenkiertoelinten sairauksissa naisilla. Luvut perustuvat vuonna 2000 työssä olleiden palkansaajienkuolleisuuteen 2001–2007.Liitetaulukko 4.2. Ammattiryhmittäiset ikävakioidut kuolleisuusluvut (IVK, kuolleet 100 000 henkilövuottakohden) ja vakioidut kuolleisuussuhteet (SMR) kaikissa taudeissa, kasvaimissa ja verenkiertoelintensairauksissa miehillä. Luvut perustuvat vuonna 2000 työssä olleiden palkansaajienkuolleisuuteen 2001–2007.Liitetaulukko 4.3. Ammattiryhmittäiset ikävakioidut kuolleisuusluvut (IVK, kuolleet 100 000 henkilövuottakohden) ja vakioidut kuolleisuussuhteet (SMR) tapaturmaisissa ja väkivaltaisissa syissäsekä erikseen itsemurhissa ja muissa tapaturmissa (ei sisällä myrkytyksiä) naisilla. Luvut perustuvatvuonna 2000 työssä olleiden palkansaajien kuolleisuuteen 2001–2007.Liitetaulukko 4.4. Ammattiryhmittäiset ikävakioidut kuolleisuusluvut (IVK, kuolleet 100 000 henkilövuottakohden) ja vakioidut kuolleisuussuhteet (SMR) tapaturmaisissa ja väkivaltaisissa syissäsekä erikseen itsemurhissa ja muissa tapaturmissa (ei sisällä myrkytyksiä) miehillä. Luvut perustuvatvuonna 2000 työssä olleiden palkansaajien kuolleisuuteen 2001–2007.Liitetaulukko 4.5. Ammattiryhmittäiset ikävakioidut kuolleisuusluvut (IVK, kuolleet 100 000 henkilövuottakohden) ja vakioidut kuolleisuussuhteet (SMR) alkoholiin liittyvissä syissä (ml. tapaukset,joissa alkoholiin liittyvä tauti on myötävaikuttavana kuolemansyynä) naisilla ja miehillä. Luvut perustuvatvuonna 2000 työssä olleiden palkansaajien kuolleisuuteen 2001–2007.Liitetaulukko 4.6. Vuonna 1995 työssä olleiden palkansaajien ammattiryhmittäiset henkilövuodet,kuolleiden määrät kaikissa ja alkoholiin perustuvissa kuolemansyissä sekä 25-vuotiaan todennäköisyyselää 65-vuotiaaksi ja menetettävien kuukausien odote 65 ikävuoteen mennessä vuosien1996–2007 kuolemanvaaralukujen perusteella.Liitetaulukko 5.1. Yrittäjien suhteellinen ikävakioitu kuolleisuusluku (RR) suhteessa palkansaajienkuolleisuuteen (RR = 1,00) valituissa ammateissa, naiset ja miehet.Liitetaulukko 5.2. Yrittäjien ikävakioitu kuolleisuus (IVK, 100 000 henkilövuotta kohden) kuolemansyittäinvuoden 2000 ammatin mukaan.Liitetaulukko 6.1. Työttömien naisten ja miesten henkilövuodet ja kuolleiden määrä.Liitetaulukko 6.2. Työttömien ikävakioitu kuolleisuus (IVK, kuolleet 100 000 henkilövuotta kohden) javakioitu kuolleisuussuhde (SMR) kuolemansyittäin 2001–2007, vuonna 2000 työttömänä olleet25–64-vuotiaat naiset ja miehet.Liitetaulukko 6.3. Työttömien ikävakioitu kuolleisuus (IVK, kuolleet 100 000 henkilövuotta kohden)eräissä kuolemansyissä työttömyyden keston, tulojen, koulutuksen ja perheaseman mukaan,naiset ja miehet.10


1 JohdantoSuomessa kuolee vuosittain yli 10 000 työikäistä, 25–64-vuotiasta naistaja miestä. Kuolleiden määrässä on 2000-luvulla ollut vain vähän vaihtelua,vaikka työikäiset ovat ikääntyneet: kuolleisuus on siis jatkanut vähenemistään.Ennenaikaisen kuoleman todennäköisyys on kuitenkin hyvinerilainen riippuen ihmisen pääasiallisesta toiminnasta, eli siitä, kuuluukohän työvoimaan vai onko työvoiman ulkopuolella. Työvoimaan kuuluvillakuolleisuus on työttömillä huomattavasti korkeampi kuin työllisillä.Myös työllisillä on kuolleisuuseroja eri ammattiryhmien välillä.Ammateittaista kuolleisuutta on Suomessa tutkittu 70-luvulta lähtien(Sauli 1979; Marin 1986; Notkola, Pajunen ym. 1995; Notkola ja Savela1998; Pensola, Ahonen ym. 2004). Näiden 40 vuoden aikana työtehtäviensisältö, työolosuhteet ja työn vaatimukset ovat muuttuneet valtavasti.Ammattinimikkeet ja ammattiryhmien koot ovat myös tänään toiset kuin70-luvun alussa. Muutokset ammattiryhmien kuolleisuuseroissa ovat olleetpienempiä. Näiden aikaisempien tutkimusten mukaan kuolleisuudessaon selkeät erot ammattiryhmien välillä. Useissa palveluiden, teollisuudenja tuotannon työntekijäammateissa ennenaikainen kuolleisuus on ollutselvästi yleisempää kuin asiantuntija-ammateissa. Esimerkiksi aikaisemmassavuosien 1996–2000 kuolleisuutta käsittelevässä tutkimuksessa25-vuotiaan palkansaajamiehen elinajanodote oli keskimäärin 51,5 vuotta,mutta ammattiryhmien välillä eroa pisimmässä ja lyhyimmässä elinajanodotteessaoli yli 12 vuotta. Vastaavasti 25-vuotiaan palkansaajanaisenelinajanodote oli 57,1 vuotta ja eroa korkean ja alhaisen kuolleisuudenammattiryhmien välillä oli 5,1 vuotta. (Pensola, Ahonen ym. 2004.)Ammattiryhmittäiset työkyvyttömyys- ja kuolleisuustiedot kuvaavat osaltaantyöolojen vaikutuksia eri ammateissa toimivien terveyteen. Osassaammattiryhmiä kuolleisuus voi olla poikkeuksellisen suuri tai pieni lähes11


kaikissa kuolemansyissä. Toisissa kuolleisuus voi olla poikkeavaa yksittäisessäkuolemansyyssä. Kuolemansyittäisellä tarkastelulla pyritään selvittämääneri ammateissa toimivien riskejä.Ammattien väliset kuolleisuuserot johtuvat monista tekijöistä, joista vainosa on välittömiä työhön liittyviä altisteita; arviolta seitsemän prosenttiatyöikäisten kuolleisuudesta on yhdistettävissä työhön liittyviin tekijöihin(Nurminen ja Karjalainen 2001). Eri ammattiryhmiin kuuluvat voivatkuitenkin jakaa monia terveyteen liittyviä riskitekijöitä, joilla on yhteyttämyös heidän ennenaikaiseen kuolemaansa. Samaan ammattiryhmäänkuuluvilla on keskimääräistä todennäköisemmin samanlainen elämäntyyli,elintavat, elintaso ja terveysriskit; riskien samankaltaisuus liittyy osinvalikoitumiseen, osin koulutusaikaisiin vaikutuksiin sekä ammattiin liittyvienolosuhteiden ja ympäristötekijöiden vaikutukseen (Siegrist 1996;Power ja Hertzman 1997; de Jonge, Bosma ym. 2000). Suuri osa eri ammateissatoimivien sairastavuudesta on liitettävissä elämäntapoihin, elinoloihinja erilaisiin elämäntapahtumiin, joilla on yhteys terveyteen(Pekkanen, Uutela ym. 1990; Karisto, Prättälä ym. 1992; Prättälä, Bergym. 1992). Ammattiryhmän kuolleisuustaso yksittäisissä kuolemansyissäantaa näin ollen viitteitä ammattiin liittyvistä altisteista ja riskitekijöistä,mutta ennen kaikkea ammattia harjoittavien riskeistä. Naisilla ja miehillävoi olla eroja altistumisessa tietyille riskitekijöille ja siten eroja sairastumisessaja kuolleisuudessa samassakin ammatissa.Eri ammatteihin liittyvien fyysisten ja psyykkisten kuormitustekijöiden(Siegrist 1996; Karasek, Brisson ym. 1998) sekä työn organisoitumisenkuten johtamisen ja yhteistyön (Elovainio, Kivimäki ym. 2004; Kivimäki,Ferrie ym. 2004) lisäksi ammattiryhmitäisiin terveyseroihin voivatvaikuttaa erot ammattiryhmän ikärakenteissa ja niihin kuuluvien työurissasekä työmarkkinoihin liittyvät epävarmuustekijät.Ammattirakenteen ja työelämän muutos ovat yhä käynnissä. Viime vuosikymmeninäkysyntä on vähentynyt monista vähän koulutusta vaativissatehtävissä toimivista kuten toimistoapulaisista, siivoojista, ompelijoista jateollisuustyöntekijöistä samalla kun kysyntä on kasvanut aikaisemmintoimihenkilöihin luokitelluista palvelu- ja informaatioteknologia-alantyöntekijöistä (Lehto ja Sutela 2004). Epätyypilliset työsuhteet, osaaikaisuusja itsensä työllistäminen ovat yleistyneet, vaikka ovat vielä suhteellisenharvinaisia (Pärnanen ja Sutela 2011). Työsuhteen tai yleensä12


työn epävarmuuteen sekä työttömyyteen liittyy erilaisia terveysriskejä(Muntaner, Hadden ym. 2004; Nakao 2010; Niedhammer, Bourgkard ym.2011).Työttömyysaste oli vuonna 2010 noin 10 prosenttia (www.stat.fi). Työnrakennemuutokseen liittyy erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden yleistyminen.Pitkäaikaistyöttömiä työttömistä on noin kolmannes ja koko työvoimasta2–3 prosenttia. Työn kysyntä on vähentynyt osassa ammattejaja uuden koulutus- ja työalan löytäminen tai vähällä koulutuksella työmarkkinoillatuleminen voi olla haasteellista työn ja työelämän muutoksessa.Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää työllisten ammattiryhmittäistäkuolleisuutta sekä työttömien kuolleisuutta. Vaikka työhön liittyvätfyysiset ja biologiset riskitekijät ovat samanlaisia ammattiasemasta riippumatta,voi työhön liittyä erilaisia psykosomaattisia riskitekijöitä ammattiasemanmukaan. Tästä syystä tarkastelemme palkansaajien ja yrittäjienkuolleisuutta erikseen. Työttömyyden kokeminen työuran jossakinvaiheessa on yleistynyt, vaikka sen todennäköisyys vielä vaihtelee ammateittain.Tässä tutkimuksessa ei ole tietoa työttömien ammateista, muttatarkastelemme työttömien kuolleisuutta työttömyyden keston mukaan.Tutkimuksen tavoitteena on:1) Tarkastella palkansaajien ammattiryhmittäistä kokonaiskuolleisuuttaSuomessa vuosina 2001–2007 (luku 3)2) Selvittää tulojen yhteyttä ammattiryhmittäisiin kuolleisuuseroihin(luvut 3.5 ja 5.2)3) Tarkastella naisten ja miesten ammattiryhmittäisiä kuolleisuuserojaeri kuolemansyissä (luku 4)4) Tarkastella yrittäjien kuolleisuutta eri ammateissa suhteessa palkansaajiin(luku 5)5) Tarkastella työttömien kuolleisuutta ja kuolleisuuseroa työllisiineri kuolemansyissä (luku 6)6) Selvittää työttömyyden keston, tulojen, koulutuksen ja perheasemanyhteyttä työttömien kuolleisuuteen (luku 6)Kokonaistavoitteena on erottaa ne ryhmät, joilla on keskimääräistä suurempitai pienempi kuolleisuusriski, sekä arvioida mihin syihin riski on13


liitettävissä. Vaikka rekisteritietojen avulla ei ole mahdollista erottaa yksilöönkohdistuvia työperäisiä altisteita tai psykobiososiaalisia riski- taisuojatekijöitä, voivat jo perustutkimustulokset ammattiryhmittäisestäkuolleisuudesta tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää työterveyshuollossaja kuntoutuksessa kohdennettujen terveyttä edistävien toimenpiteidensuuntaamiseen niihin ammattiryhmiin, joiden terveyteen liittyvät riskitovat suurimmat.14


2 Aineisto ja menetelmätAineistotTutkimuksessa on käytetty kahta perusaineistoa, joista toinen muodostuuvuoden 1995 väestöstä ja toinen vuoden 2000 väestöstä. Molemmat aineistotperustuvat Tilastokeskuksen väestölaskentatiedoista ja kuolemansyytiedoistataulukoituun pitkittäistiedostoon, joka kattaa koko työikäisenSuomessa asuvan väestön. Tästä tiedostosta tutkimusaineistoihinon poimittu kyseisten vuosien lopussa työvoimaan kuuluneet 25–64-vuotiaat naiset ja miehet. Seurannan aikana aineistoon ei tule uusia henkilöitäeikä mahdollisia muutoksia työllisyysasemassa oteta huomioon.Seurannan aikana maasta muuttaneiden on oletettu kuuluneen väestöönpuolet seuranta-ajasta. Vuoden 2000 aineistossa kuolleisuutta tarkastellaanvuosina 2001–2007 ja vuoden 1995 aineistossa 1996–2007. Kuolleisuustiedoton yhdistetty aineistoihin henkilötunnuksen perusteella Tilastokeskuksessa.Tutkijoille kokonaisaineistosta on muodostettu luokitellutaineistot, joissa taustamuuttujien (sukupuoli, ikä, periodi, tulot, ja ammattitai koulutus, perheasema ja työttömyyden kesto) mukaisissa ryhmissäon tiedot kertyneistä henkilöpäivistä ja kuolemantapauksien määrästä erikuolemansyyryhmissä.Palkansaajat, yrittäjät ja työttömätPalkansaajiksi työllisen määritelmän mukaisesti on luokiteltu ne 25–64-vuotiaat henkilöt, joilla oli jonkin eläkevakuutusjärjestelmän työsuhderekisterinmukaan voimassa oleva työsuhde vuoden 2000 (tai vuoden 1995)lopussa ja jotka eivät työministeriön työnhakijarekisterin mukaan olleettyöttömiä työnhakijoita vuoden viimeisenä työpäivänä eivätkä varus- taisiviilipalvelusmiehiä vuoden viimeisellä työviikolla.15


Yrittäjiksi on määritelty henkilöt, joilla vuoden 2000 (1995) viimeiselläviikolla oli voimassa oleva yrittäjäeläkevakuutus ja jotka eivät olleetvuoden viimeisenä työpäivänä työttömiä eivätkä vuoden viimeisellä viikollavarus- tai siviilipalvelusmiehiä. Jos yrittäjällä oli samaan aikaanvoimassa oleva työsuhde, yrittäjätulojen oli oltava palkkatuloja suuremmat,jotta henkilö tuli määritellyksi yrittäjäksi eikä palkansaajaksi.Vastaavasti kuten palkansaajilla ja yrittäjillä tieto työttömyydestä onvuoden viimeiseltä viikolta. Työttömyyden kesto on työttömiksi määritellyillehuomioitu työttömyyskuukausina kolmelta vuodelta eli 1998–2000(1993–95).Palkansaajien vuoden 2000 henkilöjakaumat on kuvattu luvussa 3.2 sekäliitetaulukossa 3.1 ja 3.2, yrittäjien luvussa 5.2 ja työttömien luvussa 6.1.Henkilövuosijakaumat vastaavat hyvin vuoden 2000 henkilöjakaumia(www.stat.fi).LuokituksetAmmattiluokitus perustuu Tilastokeskuksen ammattiluokitukseen 2001(Tilastokeskus 2001). Tätä tutkimusta varten alun perin 392 ammattinimikettäon ryhmitelty 130 ammattiryhmään, koska liian pienissä ammattiryhmissäkuolleisuuden tarkastelussa satunnaisuuden vaikutus olisitullut muutoin liian suureksi. Yhdistelyssä on käytetty pääsääntöisestiAmmattiluokitus 2001 hierarkiaa sekä mahdollisuuksien mukaan kuolleisuustasoa;esimerkiksi yli-, erikois-, osaston-, terveyskeskus- ja apulaislääkärit,hammaslääkärit ja eläinlääkärit on yhdistetty samaan ryhmään.Jos jonkin ammatin kuolleisuus jossakin tietyssä kuolemansyyssä poikkeaamuusta ryhmästä, näitä on mahdollisuuksien mukaan tarkasteltuerikseen. Ammattiryhmät sekä Tilastokeskuksen ammattinimikkeidenkoodit, jotka on liitetty kyseisiin ryhmiin, on lueteltu Liitetaulukossa 2.1.Kyseistä 130 ammattiryhmän jaottelua käytetään palkansaajien kuolleisuudentarkastelussa. Luvuissa 3 ja 4 palkansaajiin on yhdistetty myöseräissä ammateissa toimivia yrittäjiä. Näitä ammatteja ovat muun muassakampaajat, parturit ja kosmetologit, myymälän- ja huoltoaseman hoitajat,fysioterapeutit ja hierojat, rakennusmestarit (talonrakennusalan asiantuntijat),moottoriajoneuvonkuljettajat, kokit, lääkärit ja asianajajat. Täydel-16


linen lista koodeista on liitetaulukossa 2.1. Palkansaajien tarkastelut kuvaavatnäin ollen ammattiryhmän kuolleisuutta.Yrittäjillä on käytetty ammattiryhmiä pääasiassa kaksinumerotasolla.Tämä on tarkemmin selitetty luvussa 5.Työttömiksi on määritelty ne 25–64-vuotiaat henkilöt, jotka vuoden 2000lopussa olivat työttöminä. Työttömillä ei tässä aineistossa ollut mahdollistakäyttää ammattitietoa. Heidän tarkastelunsa perustuvat työttömyydenkestoon, koulutukseen, tuloihin ja perheasemaan. Nämä on tarkemminselvitetty luvussa 6.Ikä on jaoteltu viisivuotisikäryhmiin vuonna 2000 (vuoden 1995 tarkasteluissakyseisenä vuonna). Kuolleisuustarkastelussa 1996–2007 ikääntyminenon huomioitu.Tulot on määritelty tuloviidenneksiin erikseen palkansaajille, yrittäjille jatyöttömille sukupuolen mukaan. Samaa tulojakaumaa ei voitu käyttääkaikille, koska tulotaso on hyvin erilainen sukupuolen, työvoima-asemanja ammattiaseman mukaan.Työttömillä on käytetty lisäksi taustamuuttujina koulutustasoa, perheasemaaja työttömyyden kestoa. Nämä on kuvattu luvussa 6.2.KuolemansyytKuolemansyyt on luokiteltu Maailman Terveysjärjestön (WHO) laatimankansainvälisen tautiluokituksen 10. uudistuksen mukaisesti (Terveyden jahyvinvoinnin laitos 2011). Kuolemansyy perustuu pääasialliseen kuolemansyyhyn,mutta alkoholiin liittyviin kuolemansyihin on otettu myös netapaukset, joissa myötävaikuttavana kuolemansyynä on ollut alkoholiperäinentauti tai alkoholimyrkytys ja vastaavasti diabeteksessa on huomioitune tapaukset, joissa diabetes on ollut joko pääasiallisena tai myötävaikuttavanakuolemansyynä. Tutkimuksessa on käytetty seuraavaa kuolemansyyryhmäjaottelua:17


Kokonaiskuolleisuus (A00–Y89)Taudit (A00-R99)• Kasvaimet (C00–D48)- keuhkosyöpä (kurkunpään, henkitorvi- ja keuhkoputken jakeuhkon syöpä: C32-34)- rintasyöpä (C50)• Verenkiertoelinten sairaudet (I00–-I42.5, I42.7–I99)- iskeemiset sydänsairaudet (I20-I25)- aivoverisuonien sairaudet (I60-I69)• Hengityselinten sairaudet (J00–J64, J66–J99)• Diabetes (E10-E14) (myös myötävaikuttavana syynä)• Alkoholiperäiset taudit (F101–109, G312, G4051, G621,G721, I426, K292, K70, K860, K8600, K852, O354)• Muut taudit (sisältää mm. tartunta- ja loistaudit, umpieritys-ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (pl. diabetes),hermoston sairaudet, ruoansulatuselinten sairaudet (pl. alkoholiperäiset))Tapaturmat ja väkivalta (V01-X44, X45-Y89)• Itsemurhat (X60–X84, Y87.0)• Alkoholimyrkytykset (X45)• Muut tapaturmat ja väkivaltaEdellä olevan lisäksi kuolemansyyt on luokiteltu kahteen ryhmään edelläolevasta luokituksesta riippumattomasti peruskuolemansyyn ja myötävaikuttavienkuolemansyiden mukaan:• Alkoholiin liittyvät syyt (alkoholiperäiset taudit, alkoholipäihtymys(F100) ja alkoholimyrkytys)• Alkoholiin liittymättömät kuolemansyyt, (sisältää kaikkiedelliseen ryhmään kuulumattomat taudit sekä muut ulkoisten syiden aiheuttamattilat paitsi tapaturmaiset alkoholimyrkytykset)MenetelmätAmmattiryhmien sekä työttömien kuolleisuutta on tarkasteltu erilaistentunnuslukujen kautta. Kuolleisuudella on voimakas yhteys ikään: 55–64-vuotiaan todennäköisyys kuolla on noin kymmenkertainen 25–34-vuotiaaseen verrattuna. Eri ammattiryhmissä ikäjakaumat ovat kuitenkin18


hyvin erilaisia ja eräissä ammateissa ikäjakauma naisilla ja miehilläpoikkeaa toisistaan. Esimerkiksi kun yli- ja osastonhoitajanaisista 2 prosenttiaoli 25–34-vuotiaita ja 26 prosenttia 55–64-vuotiaita (miehillä vastaavatosuudet olivat 7 ja 7), lastentarhanopettajista, operaattoreista ja tietotekniikantukihenkilöistä sekä elektroniikkalaitteiden asentajista kolmannesoli 25–34-vuotiaita ja 3–5 prosenttia 55–64-vuotiaita (miehilläosuudet olivat 42–53 ja 1–3 prosenttia). Naisilla ja miehillä oli eroa ikärakenteissaesimerkiksi ylimmissä virkamiehissä, joissa 55–64-vuotiaitaoli naisista neljännes mutta miehistä kolmannes sekä poliiseissa, joissa25–34-vuotiaita oli naisista yli puolet mutta miehistä neljännes. Ammattiryhmienerilaisten ikärakenteiden takia tulokset esitetään ikävakioituinakuolleisuuslukuina (IVK) 100 000 henkilöä kohden. Vakioväestönä onvuonna 2000 työvoimaan kuuluneet 25–64-vuotiaita naiset ja miehet.Ikävakiointi poistaa tuloksista ammattiryhmien erilaisista ikärakenteistajohtuvan vaihtelun. Koska vakioväestö on kaikille ryhmille sama, on tässätutkimuksessa mahdollista vertailla IVK-lukuja paitsi ammattiryhmienmyös naisten ja miesten sekä palkansaajien, yrittäjien ja työttömien välillä.Vakioitu kuolleisuussuhde (SMR) kuvaa ammattiryhmän kuolleisuuttasuhteessa kaikkien saman sukupuolen palkansaajien kuolleisuuteen.SMR-luku kuvaa, kuinka paljon (ammatti)ryhmän kuolleisuus poikkeaatilanteesta, jossa ammattiryhmässä olisi ollut sama ikäryhmittäinen todennäköisyyskuolla kuin keskimäärin kaikilla saman sukupuolen palkansaajilla.Kaikkien saman sukupuolen palkansaajien SMR luku on 100.Lukua 100 pienemmät arvot merkitsevät, että ammattiryhmän kuolleisuuson keskimääräistä pienempi, kun taas luvun 100 ylittävät arvot merkitsevätylikuolleisuutta. SMR-luvuille on laskettu 95 prosentin niin sanotuttarkat luottamusvälit käyttäen Poisson-jakaumaa.Elinajan odotteet ikävälille 25–64 vuotta on laskettu Reed-Merrelin menetelmällä(Siegel ja Swanson 2004). Samaa menetelmää on sovellettuikävälillä 25–64 keskimäärin menetettyjen elinkuukausien laskemiseen.Menetetyissä elinkuukausissa painottuvat enemmän nuorella iällä tapahtuneetkuolemat. Laskettaessa menetettyjä elinkuukausia ikävälille 25–64vuotta, 25-vuotiaana kuolleen arvioidaan menettäneen 480 kuukautta (40vuotta), kun taas 64-vuotiaana kuollut on menettänyt vain 12 kuukautta jayli 64-vuotiaana kuolleet eivät menetä tässä arviossa yhtään kuukautta.Keskimääräisessä elinkuukausien menetyksessä on laskettu myös osuus,19


joka liittyy alkoholiperäisiin syihin. Tässä on käytetty apuna alkoholiinliittymättömien kuolemien elinaikataulujen laskemista.Eri taustatekijöiden yhteyttä kuolleisuuseroihin on arvioitu lisäksi Poisson-regressionavulla. Tulokset esitetään suhteellisina kuolleisuuslukuina(RR) siten, että kunkin muuttujan ensimmäinen luokka toimii vertailuryhmänä(RR=1,00). Myös näille luvuille esitetään 95 prosentin luottamusvälit.Tilastollista merkitsevyyttä on tarkasteltu 5 prosentin riskitasolla.Analyysit on toteutettu STATA10 ja STATA12 tilasto-ohjelmistoilla.20


3 Palkansaajien kuolleisuus3.1 JohdantoKuolleisuuden aleneminen jatkui Suomessa 2000-luvun alussa. Työikäistennaisten kuolleisuus oli vuosina 2008–09 noin 10 prosenttia ja miestennoin 17 prosenttia alhaisempi kuin vuosina 1997–98. Kuolemanvaara 30–64-vuotiailla naisilla oli noin 0,069 ja miehillä 0,150 vuonna 2010. Kuolleisuudentaso ja kehitys vaihtelevat kuitenkin väestöryhmittäin. Työikäisilläsuurin ennenaikaisen kuoleman riski on työvoiman ulkopuolella olevilla.Työvoimaan kuuluvillakin on eroja: kuolleisuus on suurempaa työttömilläkuin työllisillä. Kun 30–64-vuotiaiden työllisyysaste oli noin 71prosenttia, tuossa iässä kuolleista 40 prosenttia oli ollut työssä kuolemaansaedeltävänä vuonna.Vaikka palkansaajien kuolleisuus on muita ryhmiä alhaisempaa, eri ammattiryhmienvälillä on havaittu eroja ennenaikaisen kuoleman todennäköisyydessä.Erojen taustalla on monia tekijöitä, joista vain osa liittyysuoranaisiin ammattiin liittyviin työperäisiin altisteisiin. Kuolleisuuserojentaustalla voi olla samanlaisia valikoitumiseen, elämäntapahtumiin jaolosuhteisiin sekä terveyskäyttäytymiseen liittyviä tekijöitä kuin yleensäsosiaaliryhmien kuolleisuus- ja terveyseroissa.Seuranta-ajan pituus on yhteydessä kuolleisuustasoon. Jos ammattiryhmienkuolleisuutta tarkastellaan yhden vuoden seurantajaksoilla rajoittamallatarkastelu kyseisenä tai edellisenä vuonna työssä olleisiin, ammateittaisetkuolleisuusluvut olisivat pienempiä kuin käytettäessä pidempääseurantaa. Tähän vaikuttaa terveyden tai terveyteen vaikuttavien tekijöidenperusteella työelämästä pois valikoituminen. Myös palkansaajan terveydentilastatai muista ominaisuuksista riippumattoman työttömyydentodennäköisyys vaihtelee ammateittain. Koska työttömyyteen tai työvoi-21


man ulkopuolella oloon liittyy tekijöitä, jotka voivat kasvattaa kuolleisuusriskiä,työttömyysjaksoilla voi olla merkitystä myös ammattiryhmienkuolleisuuseroihin.Tässä luvussa tarkastelemme vuonna 2000 työssä olleiden palkansaajienkokonaiskuolleisuutta vuosina 2001–07. Muutamaan palkansaajien ammattiryhmäänon sisällytetty myös näissä ammattiryhmissä toimivat yrittäjät.Lista näistä ammattiryhmistä sekä yrittäjien osuudet on lueteltu Liitetaulukon2.1 lopussa (ks. myös luku 2). Yrittäjien osuus eri ammattiryhmistäon 5,6 prosenttia tässä sekä luvussa 4. Kaikista yrittäjistä lukujen3 ja 4 ammateittaisissa tarkasteluissa on 44 prosenttia. Näin ollen eiole mielekästä puhua työllisten kuolleisuudesta: 60 prosenttia yrittäjistäjää tarkasteluiden ulkopuolelle. Puhumme jatkossa ammattiryhmien taiammattiryhmissä toimivien kuolleisuudesta. Vertailtaessa ammattiryhmissätoimivien kuolleisuutta työttömiin käytetään kuitenkin yksinkertaisuudenvuoksi termiä työlliset, vaikka tämä ei katakaan kaikkia yrittäjiä.Luvussa 5 yrittäjät ovat kokonaisuudessaan ja heitä on verrattu palkansaajinatoimiviin.Aineistossa ei ole tietoa seurantajaksolla tapahtuneista ammattiryhmientai pääasiallisen toiminnan muutoksista. Vastaavasti meillä ei ole tietoahenkilön ammatista tai pääasiallisesta toiminnasta kuolinhetkellä. Näistäpuuttuvista tiedoista huolimatta ammattiryhmien väliset kuolleisuuserottulevat valitulla seuranta-asetelmalla paremmin kuvatuiksi kuin vuositasontarkastelulla. Valitussa seuranta-asetelmassa vähän ennen kuolemaatapahtuvan terveysperusteisen tai ammattiin liittyvän työllisyydestä poisvalikoitumisenvaikutus on pienempi.Esittelemme lyhyesti naisten ja miesten ammattiryhmäjakaumat iän ja tulojenmukaan luvussa 3.2. Luvussa 3.3 tarkastelemme työllisten kokonaiskuolleisuuttaasiantuntija- ja työntekijätasolla sekä ammattiryhmittäinluvussa 3.4. Tulojen yhteyttä ammattiryhmien välisiin kuolleisuuseroihinon tarkasteltu luvussa 3.5.22


3.2 Ammattiryhmät vuonna 2000Asiantuntija- ja työntekijäammattiryhmien jakautuminen kahteen ikäryhmäänja tuloviidenneksiin on esitetty Taulukossa 3.1 naisille ja miehille.Tilastokeskuksen ammattiluokituksen mukaisestiasiantuntija-ammatteihin on luokiteltu upseerit, johtajat, erityisasiantuntijatja asiantuntijattyöntekijäammatteihin sotilaat, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät,palvelu- ja myyntityöntekijät, maanviljelijät, rakennus-,korjaus- ja valmistustyöntekijät, prosessi- ja kuljetustyöntekijätsekä muut työntekijät.Asiantuntijoiden ja työntekijöiden osuudet olivat yhtä suuria naisilla jamiehillä. Tarkempi jakautuminen ammattiryhmiin on esitetty Liitetaulukoissa3.1 (naiset) ja 3.2 (miehet). Suurin osa ammattiryhmistä oli jokohyvin nais- tai miesvaltaisia. Tarkastelluista 130 ammattiryhmästä 98:ssa(75 prosenttia) toisen sukupuolen osuus oli vähintään 66 prosenttia. Kaikenkaikkiaan naisista 68 prosenttia ja miehistä 63 prosenttia toimi ammattiryhmissä,joissa ainakin kaksi kolmesta oli samaa sukupuolta kuinitse. Naisten ja miesten kuolleisuuden vertaileminen useissa ammattiryhmissäon tästä syystä vaikeaa. Esimerkiksi vuonna 2000 naisia olikorkeintaan 3 prosenttia seuraavissa ammattiryhmissä: hitsaajat, kirvesmiehet,kivityöntekijät, palomiehet, veturinkuljettajat, putkiasentajat,muurarit ja upseerit. Vastaava osuus miehiä oli seuraavissa ammattiryhmissä:lastenhoitajat, välinehuoltajat, ylihoitajat, sairaala- ja hoitoapulaiset,perus- ja lähihoitajat, lastentarhanopettajat sekä kosmetologit.Eri ammattiryhmiin kuuluvista naisista 46 prosenttia ja miehistä 42 prosenttiaoli 45 vuotta täyttäneitä. Tämä vastaa hyvin työllisten ikäjakaumaavuonna 2000, jolloin 45 vuotta täyttäneitä työllisistä naisista oli46 ja miehistä 42 prosenttia. Koska naisilla ikääntyneiden työllistenosuus oli suurempi kuin miehillä, myös heidän keski-ikänsä oli suurempikuin miesten. Vuonna 2000 työllisten 25–64-vuotiaiden keski-ikä naisillaoli 43 vuotta ja miehillä 42,3 vuotta, vastaavat luvut vuonna 2010 olivat44,2 ja 43,5 vuotta. Naisten ja miesten välinen ikäjakaumaero oli liitettävissätyöntekijäammatteihin. Asiantuntija-ammateissa naisten ja miestenikäjakaumat olivat lähellä toisiaan. Sen sijaan työntekijäammateissa ikä-23


jakauman ollessa naisilla tasainen 25–44-vuotiaita miehiä oli 50 prosenttiaenemmän kuin 45 vuotta täyttäneitä.Tuloviidennekset on määritelty erikseen naisille ja miehille, koska miestentulotaso on korkeampi kuin naisten ja suhteelliset tuloerot ovat miehilläsuurempia kuin naisilla. Toiseksi alimman ja keskimmäisen viidenneksentulojen alaraja on miehillä 27 prosenttia korkeampi kuin naisilla.Ylimmän tuloviidenneksen kohdalla alaraja on miehillä jo 40 prosenttiakorkeampi kuin naisilla. Tulojakauma poikkeaa toisistaan asiantuntija- jatyöntekijäammateissa samalla tavalla naisilla ja miehillä. Lähes 40 prosenttiaasiantuntija-ammateissa toimivista kuului ylimpään tuloviidennekseen,kun työntekijöistä tähän ryhmään kuului alle 10 prosenttia.Taulukko 3.1. Asiantuntijoiden ja työntekijöiden henkilövuosijakauma (%) iän ja tulojenmukaan naisilla ja miehillä.NaisetKaikki 2MiehetKaikki 2AsiantuntijatTyöntekijätAsiantuntijatTyöntekijätIkä25-44 54 58 52 58 56 6045-64 46 42 48 42 44 40Tuloviidennes 1Ylin (N: 27824,M: 38909)20 37 8 20 39 72. ylin (N: 22532 20 24 17 20 24 17M: 30011)3. ylin (N: 19349 19 16 22 19 15 23M: 24667)2. Alin (N: 15542 20 11 26 19 10 27M: 19717)Alin 21 12 27 21 12 27Yhteensä 100 100 100 100 100 100Henkilövuodet 6346690 2613897 3614403 6496620 2679804 3667731H-vuodet, osuus 100 42 58 100 42 581 Suluissa naisten (ensimmäinen luku) ja miesten (jälkimmäinen luku) tulomäärä euroinatuloviidenneksen alarajalla.2Kaikki sisältää asiantuntijat ja työntekijät sekä ammattiryhmältään tuntemattomiksi jääneetpalkansaajat.24


3.3 Kuolleisuus asiantuntija- ja työntekijäammateissaPalkansaajien kuolleisuus 100 000 henkilöä kohden oli naisilla 142 jamiehillä 305. Sukupuolen lisäksi kuolleisuusriski liittyi työhön: asiantuntija-ammateissakuoli 100 000 henkilöä kohden 26 naista ja 131 miestävähemmän kuin työntekijäammateissa.Naisten kuolleisuudesta 85 prosenttia liittyi tauteihin. Miehillä tautienosuus kuolleisuudesta oli pienempi kuin naisilla: asiantuntijoilla 78 prosenttiaja työntekijöillä 75 prosenttia. Kasvaimet olivat yleisin kuolinsyymolemmilla sukupuolilla. Kasvainkuolleisuuden osuus kokonaiskuolleisuudestaoli työntekijäammateissa pienempi kuin asiantuntija-ammateissa,koska työntekijäammateissa kuolleisuus myös muihin syihin olisuhteellisen suurta (ks. Taulukko 3.2). Vaikka miesten kuolleisuus olisuurempaa kuin naisten ja useissa syissä jopa moninkertaista, asiantuntija-ammateissanaisten ja miesten kuolleisuus kasvaimiin oli yhtä todennäköistä.Sen sijaan työntekijäammateissa miesten kuolleisuus oli tässäkinsyyssä suurempi kuin naisten.Asiantuntijoiden ja työntekijöiden välisestä kuolleisuuserosta 42 prosenttianaisilla ja 31 prosenttia miehillä liittyi verenkiertoelinten sairauksiin.Naisilla ja miehillä aivoverisuonien sairauksiin perustuva kuolleisuus olilähes yhtä yleistä. Mutta kun naisilla kuolleisuus iskeemisiin sydänsairauksiinoli vähäisempää kuin aivoverisuonien sairauksiin, miehillä iskeemisetsydänsairaudet olivat kuolemansyynä neljä kertaa yleisempiäkuin aivoverisuonien sairaudet. Miehillä asiantuntijoiden ja työntekijöidenvälisestä kuolleisuuserosta viidennes oli liitettävissä työntekijöidensuurempaan kuolleisuuteen iskeemisiin sydänsairauksiin; muiden syidenosuus kuolleisuuserosta oli tätä pienempi.Kuolleisuus tapaturmiin ja väkivaltaisiin syihin oli naisilla lähes yhtäyleistä kuin verenkiertoelinten sairauksiin, mutta miehillä vähäisempää.Asiantuntijoiden ja työntekijöiden välisestä kuolleisuuserosta nämä syytselittävät miehillä yhtä paljon kuin verenkiertoelinten sairaudetkin, läheskolmanneksen. Tapaturmaisista ja väkivaltaisista kuolemista noin puoletoli erilaisia tapaturmia, kolmannes itsemurhia ja seitsemännes alkoholimyrkytyksiämolemmissa ammattiryhmissä sekä naisilla että miehillä.25


Taulukko 3.2. Naisten ja miesten ikävakioitu kuolleisuus (IVK 1 , 100 000 henkilövuottakohden) eri kuolemansyissä asiantuntija- ja työntekijäammateissa.NaisetMiehetAsian- Työn- Kaikki Asian- Työn- Kaikkituntijat tekijättuntijat tekijätTaudit 107 129 121 178 269 232Kasvain 77 81 78 75 102 90Verenkiertoelinten sairaudet15 26 22 67 108 91Iskeeminen sydänsairaus 4 8 6 40 67 56Aivoverisuonien sairaus 7 12 10 11 17 15Hengityselinten sairaus 1 3 2 3 7 5Alkoholiperäinen tauti 6 8 7 19 32 27Diabetes 2 2 4 4 13 17 15Muu sairaus 8 11 10 13 18 16Tapaturmat ja väkivalta 18 23 21 49 89 73Itsemurha 7 9 8 17 34 27Alkoholimyrkytys 2 3 3 7 14 11Muu tapaturma ja väkivalta 9 11 10 26 41 35Alkoholiin liittyvät syyt 2 13 19 17 53 103 84Kaikki 126 152 142 227 358 3051 Vakioväestönä työvoimaan kuuluvat vuonna 2000 Suomessa2Mukana myös tapaukset, joissa myötävaikuttavana kuolemansyynä3.4 Ammattiryhmittäinen kokonaiskuolleisuusKaiken kaikkiaan alhaisen kuolleisuuden ammateissa oli noin joka neljäs(23 %) palkansaaja. Korkean kuolleisuuden ammattiryhmissä toimi muutamanprosenttiyksikön verran enemmän, noin 25 prosenttia naisista ja 28prosenttia miehistä. Seuraavassa tarkastelemme ammattiryhmiä, joissakuolleisuus poikkesi keskimääräisestä tasosta.Avustavat työntekijät ja muut ammatit, joissa kuolleisuus oli suurtaAmmattiryhmät, joissa kuolleisuus oli keskimääräistä suurempaa, olivatpääasiassa työntekijäammatteja (ks. Kuviot 3.1 ja 3.2). Sekä naisilla ettämiehillä kuolleisuus oli keskimääräistä suurempaa erityisesti erilaisissaavustavissa tai vähän koulutusta vaativissa tehtävissä:Kodinhoitajat ja henkilökohtaiset avustajat. Miesten kuolleisuusoli 80 prosenttia ja naisten 15 prosenttia suurempi kuin samansukupuolen ammattiryhmissä keskimäärin. Tässä ryhmässä ovatvammaisten ja vanhusten henkilökohtaiset avustajat, koulunkäyntiavustajatja omaishoitajat.26


Sekatyöntekijät (muun muassa aputyöntekijät rakennuksilla, kunnansekatyömiehet, asfalttimiehet, teiden kunnossapitotyöntekijät,jäte- ja kaatopaikkatyöntekijät), kiinteistönhuoltajat, puhelinmyyjät,lehdenjakajat, siivoojat, keittiöapulaiset, sairaala-apulaiset,pakkaajat ja lajittelijat sekä vesi- ja raideliikenteen avustavattyöntekijät.Tarjoilijat, muut toimistotyöntekijät (mm. toimistoapulaiset) javahtimestarit.Kuolleisuus oli keskimääräistä korkeampi myös useissa rakennus-, teollisuus-tai tuotantoalan ammattiryhmissä. Monissa rakennus- ja teollisuusalanammateissa naisten osuus oli liian pieni luotettavaan kuolleisuustarkasteluun,joten niissä ammateissa tulokset koskevat miehiä. Muutamassaammatissa naisten kuolleisuus poikkesi miesten kuolleisuudesta; näistäon mainittu erikseen. Keskimääräistä korkeampi kuolleisuus oli seuraavissamiesvaltaisissa työntekijäammateissa:Rakennustyöntekijät, rakennusten viimeistelytyöntekijät, muuraritja raudoittajat sekä putkiasentajatHitsaajat ja kaasuleikkaajat, ohutlevysepät ja levyseppähitsaajatsekä koneistajat ja sepät, metalli- ja valimotyöntekijät.Kaivos- ja kivityöntekijät, panostajat.Kuivaamonhoitajat ja sahatyöntekijät, kemianteollisuuden prosessityöntekijät(maalinvalmistajat, galvanoijat, valkaisu- ja värjäyskoneidenhoitajat).Paperityöntekijät. Tässä ammatissa miesten kuolleisuus oli miestenkeskimääräistä kuolleisuutta tilastollisesti merkitsevästi korkeampi(p=0,03), mutta naisten pienempi (p=0,02) oman sukupuolenkuolleisuustasoon verrattuna.Moottoriajoneuvonkuljettajat ja koneiden kuljettajat. Näissä ammattiryhmissänaisia oli noin 5 prosenttia. Moottoriajoneuvonkuljettajanaisillakuolleisuus oli keskimääräistä suurempi. Koneidenkuljettajanaisista puolet toimi nosturinkuljettajina. Tässä ammattiryhmässäei ollut ylikuolleisuutta kummallakaan sukupuolella.Miehillä oli ylikuolleisuutta maanrakennuskoneiden sekä trukinjasiirtokoneiden kuljettajilla. Naisia näissä ryhmissä oli vain vähän.Naisilla oli keskimääräistä suurempi kuolleisuus myös ylemmillä virkamiehillä,toimittajilla ja kirjailijoilla sekä sihteereillä, mutta näissä ammateissapoikkeama ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p~0,10).27


SekatyöntekijätKiinteistönhuoltajatYlimmät virkamiehetPuhelinmyyjät, lehdenjakajat ym.TarjoilijatSiivoojatVastaanoton/vaihteen hoitajatKemianteoll. prosessityöntekijätToimittajat ja kirjailijatPuutavarankäsittelijät ym.Rahdinkäsittelijät & varastotyöntekijätSairaala- ja hoitoapulaisetKodinhoit. ja henk.koht.avustajatMuut toimistotyöntekijätKeittiöapulaisetSihteeritKAIKKI NAISETLastenhoitajat ja päiväkotiapulaisetSairaan- ja terveydenhoitajat ym.Opettajat (ammatill. oppilaitokset)Posti- ja pankkitoimihenkilötOpettajat (peruskoulu ja lukio)Muut terveydenhuollon asiant.Rehtorit ym. yksikön johtajatAsiantuntijajohtajatLääkärit ja hammaslääkäritDiakonit ja seurakuntatyöntekijätLeipomo- ja makeistyöntekijätPsykologit ja terapeutitLastentarhanopettajatFysioterapeutit ym.PaperityöntekijätElektroniikka/it-erityisasiant.Informaatioteknikot ym.0 50 100 150 200 250 300 350Kuolleita/100 000KasvainMuu tautiItsemurhaN < 20Verenkiertoelinten sairausAlkoholiin liittyväMuu tapaturmaKuvio 3.1. Ikävakioitu kuolleisuus (IVK-luvut) kuolemansyittäin ammattiryhmissä,joissa kuolleisuus on keskimääräistä suurempi tai pienempi, 35–64-vuotiaat naiset.28


Kodinhoit. ja henk.koht.avustajatSekatyöntekijätTarjoilijatSiivoojatRakennustyöntekijätMuut toimistotyöntekijätKaivosmiehet ja panostajatRakennusten viimeistelijätOhutlevysepätPakkaajat ja lajittelijatPuhelinmyyjät, lehdenjakajat ym.KeittiöapulaisetRahdinkäsittelijät & varastotyöntekijätHitsaajatMuurarit ja raudoittajatKiinteistönhuoltajatMoottoriajoneuvonkuljettajatPutkiasentajatVahtimestaritVesi- ja raideliikenteen työntekijätPuutavarankäsittelijät ym.Koneiden kuljettajatMetalli- ja valimotyöntetekijätKoneistajat ja sepätPaperityöntekijätKAIKKI MIEHETJulkishallinnon erityisasiantuntijatOpettajat (muut)Muut teknisten alojen asiantuntijatPoliisitOpettajat (ammatill.oppilaitokset)Pienyritysten johtajatTekniikan erityisasiantuntijatUpseeritSähköteknikot ym.Agrologit, metsätalousteknikot ym.Lääkärit ja hammaslääkäritPaperiteknikotYliopisto- ja korkeakouluopettajatMaankäytön erityisasiantuntijatMatemaattis-luonn. erityisasiantuntijatOpettajat (peruskoulu ja lukio)Tilintarkastajat ja ekonomistitElektroniikka/it-erityisasiantuntijatMainonnan ja markk. erityisasiant.Toimitus ym. johtajatPapitPosti- ja pankkitoimihenkilötAsiantuntijajohtajatArkkitehdit ym.Rehtorit ym. yksikönjohtajat0 100 200 300 400 500 600Kuolleita/100 000KasvainMuu tautiItsemurhaN < 20Verenkiertoelinten sairausAlkoholiin liittyväMuu tapaturmaKuvio 3.2. Ikävakioitu kuolleisuus (IVK-luvut) kuolemansyittäin ammattiryhmissä,joissa kuolleisuus on keskimääräistä suurempi tai pienempi, 35–64-vuotiaat miehet.29


Opettajat, lääkärit, papit ja muut pienen kuolleisuuden ammatitKeskimääräistä pienemmän kuolleisuuden ammateista suuri osa oli johtaja-ja erityisasiantuntijatehtäviä. Miehillä kuolleisuus oli keskimääräistäpienempää kaikissa näissä ammateissa lukuun ottamatta arkiston- ja kirjastonhoitajiasekä sosiaalialan erityisasiantuntijoita, joiden kuolleisuus eipoikennut miesten keskimääräisestä kuolleisuustasosta. Sen sijaan naisillajoka toisessa erityisasiantuntija-ammatissa kuolleisuus ei poikennutnaisten keskimääräisestä tasosta tai oli jopa hieman sen yli. Suurin osa,74 prosenttia, erityisasiantuntijatehtävissä toimivista naisista toimi kuitenkinalhaisen kuolleisuuden ammateissa.Naisilla ja miehillä oli alhainen kuolleisuus muun muassa seuraavissaammattiryhmissä:Opetusalan tehtävät: rehtorit, opettajat peruskouluissa ja lukioissasekä ammatillisissa oppilaitoksissa. Yliopisto-opetuksessa miestenkuolleisuus oli keskimääräistä alhaisempi muihin miehiin verrattunaprofessoreilla, lehtoreilla ja yliassistenteilla. Naisilla kuolleisuusnäissä ammateissa ei poikennut naisten keskimääräisestätasosta tai oli sitä korkeampi.Johtaminen: asiantuntijajohtajat kuten henkilöstö- ja tutkimusjohtajat.Sen sijaan toimitus- ym. johtajilla ja pienyritysten johtajillakuolleisuus oli keskimääräistä alhaisempi ainoastaan miehillä.Lääkärit ja hammaslääkärit. Tässä ryhmässä naisilla kuolleisuusoli keskimääräistä alhaisempaa ainoastaan hammaslääkäreillä(p=0,015). Miehillä hammaslääkäreiden lisäksi ylilääkäreidenkuolleisuus oli puolet siitä mitä miehillä keskimäärin (p


iologeilla ja farmakologeilla sekä pienessä maanmittausinsinöörienryhmässä.Mainonnan- ja markkinoinnin sekä julkishallinnon erityisasiantuntijat,tilintarkastajat ja ekonomistit. Poikkeuksena olivat naistilintarkastajatja ekonomistit, joilla kuolleisuus ei ollut keskimääräistäalhaisempaa.Pankki- ja postitoimihenkilöt.Papit sekä diakonit ja muut seurakuntatyöntekijät.Miehillä kuolleisuus oli alhainen myös upseereilla, poliiseilla jateknikoilla.Terveysalan ammatit: sairaan- ja terveydenhoitajat, erikoishammashoitajat,suuhygienistit, optikot, ravitsemussuunnittelijat, terveystarkastajatja fysioterapeutit. Näissä ammateissa myös miestenkuolleisuus oli alhainen, mutta heidän osuutensa ammattiryhmistäoli pieni, noin 5–25 prosenttia.Naisilla alhaisen kuolleisuuden ammatteihin kuuluivat myös lastenhoitajatja päiväkotiapulaiset sekä kaksi teolliseen valmistukseen kuuluvaaammattiryhmää: paperityöntekijät ja leipomo- ja makeistyöntekijät. Näissäkahdessa teollisuuden ammatissa naisilla oli vähän kasvaimiin perustuviakuolemia, mikä selitti ryhmien alhaista kuolleisuutta.Kuolemansyyt korkean kuolleisuuden ammateissaAmmattiryhmien keskimääräistä suurempi kuolleisuus selittyi eri ammateissaeri syillä. Myös naisten ja miesten välillä oli eroa kuolemansyidenjakautumisessa ja eri syiden merkityksessä ammattiryhmän kuolleisuustasoon.Miehillä tyypillisimmin korkean kuolleisuuden ammateissa ylikuolleisuuttaoli kaikissa tarkastelluissa syissä (ks. Kuvio 3.2). Naisillaylikuolleisuus perustui tasaisesti kaikkiin tarkasteltuihin syihin ainoastaanmuutamassa ammatissa, jotka olivat kiinteistönhuoltajat, siivoojatsekä sairaala- ja hoitoapulaiset. Naisilla ylikuolleisuuden taustalla painottuivattaudit ja niistä erityisesti kasvaimet yksinään tai yhdessä verenkiertoelintensairauksien kanssa (ks. Kuvio 3.1). Esimerkiksi sihteereillä, vastaanotonhoitajilla ja puhelinpäivystäjillä, ylemmillä virkamiehillä sekätoimittajilla ja kirjailijoilla ja puutavarankäsittelijöillä suurin osa (52–85prosenttia) ryhmien ylikuolleisuudesta liittyi kasvaimiin. Kasvainten jälkeenmuiden kuolemansyiden osuus ammattiryhmän ylikuolleisuuteen31


vaihteli naisilla. Ylemmillä virkamiehillä ja toimittajilla seuraavaksi eniten,viidennes, ylikuolleisuudesta oli liitettävissä tapaturmiin, kun puutavarankäsittelijöilläyli kolmannes liittyi verenkiertoelinten sairauksiin.Kasvainten osuus ammattiryhmien ylikuolleisuudesta oli miehillä pienempikuin naisilla. Koneistajien ja rakennusten viimeistelijöiden ylikuolleisuudestanoin kolmannes liittyi kasvaimiin. Sen sijaan verenkiertoelintenosuus ammattiryhmien ylikuolleisuudesta oli miehillä suurempikuin naisilla. Heillä verenkiertoelinten sairauksiin liittyi enemmän kuinpuolet ylikuolleisuudesta koneiden kuljettajilla, vesi- ja raideliikenteenavustavilla työntekijöillä ja moottoriajoneuvonkuljettajilla. Naisilla puutavarankäsittelijöidenlisäksi tarjoilijoilla 40 prosenttia ammattiryhmänylikuolleisuudesta oli liitettävissä verenkiertoelintensairauksiin. Sekänais- että miestarjoilijoilla myös alkoholiin liittyvät syyt olivat keskimääräistäkorkeamman kuolleisuuden taustalla. Miehillä sekä verenkiertoelintensairaudet että alkoholiin liittyvät syyt olivat yhteydessä ylikuolleisuuteentarjoilijoiden lisäksi muun muassa putkiasentajilla, vesi- jaraideliikenteen avustavilla työntekijöillä, kiinteistönhuoltajilla, keittiöapulaisilla,ohutlevysepillä ja levyseppähitsaajilla.Naisilla vain muutamassa ammattiryhmässä itsemurhat tai tapaturmat javäkivaltaiset syyt nostivat niiden kuolleisuustason yli keskimääräisen.Naisilla ylikuolleisuus liittyi osaltaan itsemurhiin keittiöapulaisilla, joidenkuolleisuus myös alkoholiin liittyviin syihin oli keskimääräistä suurempaa,sekä kodinhoitajilla ja henkilökohtaisilla avustajilla ja kemianteollisuuden prosessityöntekijöillä.Miehillä sen sijaan monessa ammatissa itsemurhat ja tapaturmat nostivatkuolleisuutta. Miehillä korkean kuolleisuuden ammattiryhmissä itsemurhatolivat keskimääräistä yleisempiä vain muutamaa ammattiryhmää lukuunottamatta. Kolmannes tai enemmän ammattiryhmän ylikuolleisuudestaliittyi itsemurhiin paperityöntekijöillä, joilla oli myös alkoholiinliittyviä syitä ylikuolleisuuden taustalla, metalli- ja valimotyöntekijöillä,kaivosmiehillä, puutavarankäsittelijöillä sekä muurareilla ja raudoittajilla.Kolmessa viimeksi mainitussa ammattiryhmässä itsemurhat ja tapaturmatselittivät ammattiryhmien ylikuolleisuudesta yli puolet.Itsemurhakuolleisuus oli naisilla ja miehillä myös eri tavoin yhteydessäammattiryhmän alhaiseen kuolleisuuteen. Miehillä alhaisen kuolleisuu-32


den ammateissa itsemurhakuolleisuus oli yhtä ammattia lukuun ottamattakeskimääräistä alhaisempaa ja vaikutti siten ammatin kuolleisuustasoon.Naisilla joka toisessa alhaisen kuolleisuuden ammatissa itsemurhakuolleisuusoli naisten keskimääräisellä tasolla tai vähän sen yläpuolella. Onkuitenkin muistettava, että miehet tekivät itsemurhia kolme kertaa enemmänkuin naiset.Naisilla lääkärit ja hammaslääkärit, asiantuntijajohtajat, rehtorit ja muutterveydenhuollon asiantuntijat tekivät itsemurhia tai kuolivat tapaturmissahieman keskimääräistä useammin. Näiden ryhmien keskimääräistäpienempi kuolleisuus oli kokonaisuudessaan liitettävissä vähäiseen tautikuolleisuuteen.Miehillä ainoastaan lääkäreiden alikuolleisuus selittyikokonaan taudeilla: mieslääkäreiden tapaturma- ja itsemurhakuolleisuusoli miesten keskimääräisellä tasolla.Ammattiryhmien elinajanodotteetAmmattiryhmien väliset kuolleisuuserot ovat havaittavissa kaikissa ikäryhmissä(ks. Kuviot 3.3 ja 3.4). Absoluuttiset erot ovat kuitenkin pienempiänuoremmissa ikäryhmissä, joissa kuolleisuus on vielä hyvin vähäistä.Vanhemmissa ikäryhmissä kuolleisuuseroa kasvattaa kuolleisuudennopea kasvu työntekijäammateissa.Jos kuolleisuus jakautuisi tasaisesti kaikille ammattiryhmään kuuluville,25-vuotiaat naiset menettäisivät keskimäärin 8 kuukautta elinajastaan ennen65 vuoden ikää. Miehet menettäisivät vastaavasti vuoden ja 7 kuukauttaikävälillä 25–64-vuotta.Kuvioissa 3.3 ja 3.4 on esitetty naisten ja miesten kunkin ikäryhmänalussa elossa olevien määrä eräissä keskimääräistä suuremman ja pienemmänkuolleisuuden ammattiryhmissä. Lähes kaikkien ammattiryhmieneloonjäämisluvut asettuvat naisilla lastentarhanopettajien ja tarjoilijoidensekä miehillä arkkitehtien ja muiden talonrakennuksen erityisasiantuntijoidenja henkilökohtaisten avustajien lukujen väliin. Naisilla sadastatuhannesta 25-vuotiaasta lastentarhanopettajasta, fysioterapeutista taiarkkitehdista (kahta jälkimmäistä ei kuvassa) olisi 65-vuotiaana elossa yli95 000. Toisin sanoen näissä ammattiryhmissä todennäköisyys elää 65-vuotiaaksi oli yli 0,95. Pienellä informaatioteknikoiden ryhmällä oli tätä-33


kin korkeampi todennäköisyys: 0,99. Alhaisen kuolleisuuden ammateissatämä merkitsee 3–8 kuukauden potentiaalista elinajan menetystä ikävälillä25–64-vuotta. Vastaavasti naisilla sadastatuhannesta 25-vuotiaasta tarjoilijasta,siivoojasta tai vastaanoton-, neuvonnan- ja puhelinvaihteen hoitajastaolisi 65-vuotiaana elossa noin 91 000 vuoden 2000 kohortin kuolleisuustasolla.Potentiaalinen elinajan menetys näissä ryhmissä oli 12–13kuukautta. Sekatyöntekijät poikkesivat muista naisten ammattiryhmistä:heillä elinajan odotteen menetys kyseiselle ikävälille oli vuosi ja seitsemänkuukautta.Miehillä sadastatuhannesta 25-vuotiaasta arkkitehdista sekä muun muassaupseerista, toimitus- ja asiantuntijajohtajasta, matemaattis-luonnontieteenerityisasiantuntijasta,papista ja teknikosta olisi 65-vuotiaana elossayli 91 000. Mahdollinen elinajan menetys heillä oli vain vähän suurempikuin kaikilla naisilla keskimäärin: rehtoreiden noin 10 kuukaudesta teknikoiden13 kuukauteen.Korkean kuolleisuuden ammattiryhmissä 25-vuotiaan miehen todennäköisyysolla elossa 65-vuotiaana oli noin 0,80. Esimerkiksi 100 000 henkilökohtaisestaavustajasta olisi 65-vuotiaana elossa 75 700 ja rakennusmiehestä79 800. Elinajan menetys korkean kuolleisuuden ammattiryhmissäoli noin 2–3 vuotta ikävälillä 25–64-vuotta. Esimerkiksi ajoneuvonkuljettajillamenetys oli kaksi vuotta ja sekatyöntekijöillä ja henkilökohtaisillaavustajilla kolme vuotta.Naisilla kuolleisuuserot olivat huomattavasti pienempiä kuin miehillä.Kun 25-vuotiaan lastentarhanopettajan todennäköisyys selvitä 65–69-vuotiaaksi oli noin 4 prosenttiyksikköä parempi kuin tarjoilijan, miehilläarkkitehdin tai ylimpään johtoon kuuluvan ja henkilökohtaisen avustajanvastaava ero oli noin 16 prosenttiyksikköä.34


Elossa olevien määrä100 00095 00090 00085 00080 00075 00070 00065 00060 00055 000LastentarhanopettajatOpettajatSairaanhoitajatMyyjätSihteeritTarjoilijatVastaanoton/vaihteen hoitajat50 00025 30 35 40 45 50 55 60 65IkäKuvio 3.3. Eloonjäämiskäyrät 1 25-vuotiaille 65 vuoden ikään eräissä naisten korkeanja alhaisen kuolleisuuden ammateissa.1Eloonjäämiskäyrä kuvaa kuinka monta henkilöä 100 000:sta olisi elossa kunkin ikäryhmänalussa, jos kuolleisuus ikävälillä 25–64-vuotta säilyisi samalla tasolla kuin ko. ammattiryhmissävuosina 2001-07.100 000Elossa olevien määrä95 00090 00085 00080 00075 00070 00065 00060 00055 000Arkkitehdit ym.PoliisitLääkärit jahammaslääkäritKoneteknikotMyyjätAjoneuvonkuljettajatRakennustyöntekijätKodinhoit. jahenk.koht.avust.50 00025 30 35 40 45 50 55 60 65IkäKuvio 3.4. Eloonjäämiskäyrät 1 25-vuotiaille 65 vuoden ikään eräissä miesten korkeanja alhaisen kuolleisuuden ammateissa.1Eloonjäämiskäyrä kuvaa kuinka monta henkilöä 100 000:sta olisi elossa kunkin ikäryhmänalussa, jos kuolleisuus ikävälillä 25–64-vuotta säilyisi samalla tasolla kuin ko. ammattiryhmissävuosina 2001-07.35


Naisten ja miesten kuolleisuuseroVertasimme lopuksi naisten kuolleisuutta miesten kuolleisuuteen samoissaammattiryhmissä. Lähes kaikissa ammateissa naisten kuolleisuus oliselvästi pienempää kuin miesten. Asiantuntija-ammateissa miesten kuolleisuusoli keskimäärin 2,6-kertaista ja työntekijäammateissa 3,9-kertaistanaisten kuolleisuuteen verrattuna. Ainoastaan muutamassa ammattiryhmässänaisten kuolleisuus oli samalla tasolla tai suurempaa kuin miesten.Nämä ammattiryhmät olivat järjestöjohtajat, kaupan alan johtajat, maanmittausinsinöörit,biologit ja farmakologit sekä lääkkeiden ja hygieniatuotteidenteolliset valmistajat, yliopistolehtorit, sähköteknikot, poliisit(pois lukien komisariot ja ylikonstaapelit). Naisten ja miesten väliseenkuolleisuuseroon näillä ammattiryhmillä ei ole merkitystä, koska ne olivatkooltaan hyvin pieniä tai naisten osuus oli niissä korkeintaan 10 prosenttialukuun ottamatta yliopistolehtoreita. Vaikka naisten ja miestenkuolleisuus näissä ammateissa oli kokonaisuudessaan lähes yhtä suurta,kuolinsyyt olivat erilaisia. Naisten kuolleisuus perustui pitkälti kasvaimiinja ylitti tässä sairausryhmässä miesten kuolleisuuden.3.5 Tulojen yhteys ammattiryhmien kuolleisuuseroihinKuolleisuus oli lähes kuusinkertaista korkeimman kuolleisuuden ammateissaverrattuna alhaisimman kuolleisuuden ammatteihin. Aikaisemmissatutkimuksissa on havaittu, että kuolleisuus on sitä suurempaa, mitä alhaisempaantuloryhmään kuuluu. Tässä luvussa tarkastelemme, kuinkasuuri osuus edellä havaituista kuolleisuuseroista on liitettävissä ammattiryhmienvälisiin tuloeroihin. Mukana tarkastelussa ovat ammatit, joissakuolleisuus poikkeaa keskimääräisestä.Myös tässä tutkimuksessa tuloryhmien välillä oli kuolleisuuseroja. Kahdestatuloryhmästä kuolleisuus oli aina suurempi pienituloisemmassaryhmässä. Naisilla kuolleisuuserot kolmessa ylimmässä tuloviidenneksessäolivat kuitenkin pieniä. Kun vakioitu kuolleisuussuhde ylimmässätuloviidenneksessä oli 87 (SMR:n 95 %:n luottamusväli 83–91) se olikeskimmäisessä viidenneksessä 95 (91–100). Alimmassa tuloviidenneksessävakioitu kuolleisuussuhde oli 131 (125–136), eli 51 prosenttia suurempikuin ylimmässä viidenneksessä. Miehillä kuolleisuusero jokaisen36


tuloviidenneksen välillä oli tilastollisesti merkitsevä (p


Ylimmät virkamiehetToimittajat ja kirjailijatTarjoilijatKiinteistönhuoltajatVastaanoton/vaihteen hoitajatPuhelinmyyjät, lehdenjakajat ym.Kemianteoll.prosessityöntekijätSiivoojatSairaala- ja hoitoapulaisetKodinhoit. ja henk.koht.avustajatOpettajat (peruskoulu ja lukio)Sairaan- ja terveydenhoitajat ym.AsiantuntijajohtajatLääkärit ja hammaslääkäritPosti- ja pankkitoimihenkilötRehtorit ym. yksikönjohtajatLastenhoitajat ja päiväkotiapulaisetDiakonit ja seurakuntatyöntekijätLastentarhanopettajatFysioterapeutit ym.-60 -40 -20 0 20 40 60 80SMR-100ikäikä+tulotKuvio 3.5. Tulojen yhteys ammattiryhmien vakioituihin kuolleisuussuhteisiin (SMR:npoikkeama ammattiryhmien keskimääräisestä kuolleisuudesta =100) naisilla.Muutamassa korkean kuolleisuuden ammattiryhmässä kahteen alimpaantuloryhmään kuului kuitenkin korkeintaan viidennes palkansaajista jakuolleisuus niissä oli korkeampi kuin ryhmän tulojakauman perusteellaolisi voinut olettaa. Naisilla tällaisia ammattiryhmiä olivat ylemmät virkamiehet,toimittajat ja kirjailijat sekä puutavarankäsittelijät (jälkimmäinenei kuviossa 3.5). Miehillä ammattiryhmiä, joissa kuolleisuus oli keskimääräistäkorkeampi, vaikka ammattiryhmästä kahteen ylimpään tuloryhmäänkuului suurin osa ammattiryhmästä, olivat paperityöntekijät sekämetalli- ja valimotyöntekijät, joista lähes puolet kuului toiseksi ylimpäänmutta vain harva ylimpään viidennekseen.38


Kodinhoit. ja henk.koht.avustajatSekatyöntekijätSiivoojatRakennustyöntekijätKaivosmiehet ja panostajatOhutlevysepätRakennusten viimeistelijätPakkaajat ja lajittelijatMuut toimistotyöntekijätRahdinkäsittelijät & varastotyöntek.Julkishallinnon erityisasiantuntijatOpettajat (ammatill.oppilaitokset)Muut teknisten alojen asiantuntijatPienyritysten johtajatTekniikan erityisasiantuntijatLääkärit ja hammaslääkäritMatemaattis-luonn. erityisasiantunt.Opettajat (peruskoulu ja lukio)Toimitus- ym. johtajatAsiantuntijajohtajat-60 -40 -20 0 20 40 60 80 100SMR-100ikäikä+tulotKuvio 3.6. Tulojen yhteys ammattiryhmien vakioituihin kuolleisuussuhteisiin (SMR:npoikkeama ammattiryhmien keskimääräisestä kuolleisuudesta =100) miehillä.Vastaavasti useimmissa alhaisen kuolleisuuden ammateissa keskimääräistäuseampi kuului ylempiin tuloryhmiin, joihin liittyi alhainen kuolleisuus.Ammattiryhmän keskimääräistä pienemmästä kuolleisuudesta tulojakaumaanoli liitettävissä asiantuntijajohtajilla puolet, naislääkäreillä44 prosenttia ja mieslääkäreillä 85 prosenttia sekä opettajista naisilla puoletja miehillä kolmannes. Lääkäreistä 86 prosenttia ja asiantuntijajohtajistanoin 80 prosenttia kuului ylimpään tuloryhmään. Opettajien jakaumaoli tasaisempi, mutta kahteen alimpaan tuloryhmään kuului ainoastaan 16prosenttia miehistä ja 12 prosenttia naisista.Muutamassa alhaisen kuolleisuuden ammatissa tulojakauma ei selittänytryhmän kuolleisuutta. Näin oli muun muassa diakoneilla ja muilla seurakuntatyöntekijöillä,joiden kuolleisuus oli naisilla 20 ja miehillä 40 prosenttiapienempi kuin ammattiryhmän tulotason perusteella olisi voinutolettaa. Tässä ammattiryhmässä naisista 65 prosenttia ja miehistä 85 prosenttiakuului kahteen alimpaan tuloryhmään.39


Tulojen ja ammattiryhmän kuolleisuuden yhteyttä tarkasteltaessa onmuistettava, että naisten ja miesten tuloryhmät ovat määräytyneet eri tulojakaumienperusteella. Kaiken kaikkiaan tuloerot ovat miehillä suuremmatkuin naisilla, joten niillä voi lähtökohtaisesti olla enemmän selitysvoimaamiesten ammattiryhmien kuolleisuuseroissa.3.6 LopuksiNaisten kuolleisuus palkansaajilla oli 142 ja miehillä 305 sataatuhattahenkilövuotta kohden. Keskimääräinen elinajanmenetys ikävälillä 25–64vuotta oli palkansaajanaisella 8 kuukautta ja miehillä vuosi ja 7 kuukautta.Naisilla kuolleisuuden vaihtelu oli pienempää kuin miehillä. Naisillakorkean kuolleisuuden ammatteihin kuului työntekijäammattien lisäksiasiantuntija-ammatteja ja vastaavasti alhaisen kuolleisuuden ammateissaoli molempiin ryhmiin kuuluvia ammatteja. Kuolleisuuseroa lastentarhanopettajienja fysioterapeuttien (menetys noin 5 kk) sekä sekatyöntekijöiden(19 kk) välillä oli 14 kuukautta. Miehillä korkean kuolleisuudenammatit olivat työntekijäammatteihin kuuluvia ja vastaavasti alhaisenkuolleisuuden ammatit erityisasiantuntija- ja asiantuntija-ammatteja.Kuolleisuusero näiden ryhmien välillä oli suuri: esimerkiksi sekatyöntekijöidenja henkilökohtaisten avustajien elinkuukausien menetys, 36 kuukauttaoli yli kaksi vuotta suurempi kuin rehtoreilla, mainonnan ja markkinoinninerityisasiantuntijoilla (menetys 10 kk), asiantuntijajohtajilla, talonrakennuksen,maankäytön-, metsä- ja maatalouden erityisasiantuntijoillaja papeilla (11 kk).Naisten yleisin kuolinsyy oli kasvaimet. Sekä asiantuntija- että työntekijäammateissakuolemantapauksista yli puolet liittyi niihin lukuun ottamattamuutamaa ammattia. Miehillä kasvainkuolemien osuus kokonaiskuolleisuudestaoli noin kolmannes. Asiantuntijoiden ja työntekijöidenvälisestä absoluuttisesta kuolleisuuserosta kasvaimiin oli liitettävissä naisilla15 prosenttia ja miehillä 20 prosenttia. Naisilla kasvaimiin perustuvankuolleisuuden osuus kokonaiskuolleisuudesta oli kuitenkin niin suuri,että siinä olevat poikkeamat määrittivät useimpien naisten ammattiryhmienkuolleisuustason.40


Verenkiertoelinten sairaudet selittivät asiantuntija- ja työntekijäammattienvälisestä kuolleisuuserosta naisilla 40 ja miehillä 30 prosenttia. Miehilläverenkiertoelinten sairauksilla oli keskeinen merkitys usean ammatinkorkeaan kuolleisuustasoon. Miehillä myös tapaturmaiset ja väkivaltaisetkuolemat vaikuttivat ammattiryhmän kuolleisuustasoon. Miehilläalkoholiin liittyvillä kuolemansyillä oli keskeinen merkitys ammattiryhmänkuolleisuustasoon. Asiantuntijoiden ja työntekijöiden välisestä kuolleisuuserostane selittivät miehillä 38 prosenttia ja naisilla 23 prosenttia.Ammattiryhmissä, joissa kuolleisuus on suurta, alkaa myös keskimääräistäenemmän työkyvyttömyyseläkkeitä. Kymmenestä kuolleisuudeltaansuurimmasta ammattiryhmästä näin on naisilla kahdeksassa ja miehilläyhdeksässä (Pensola, Gould ym. 2010). Vastaavasti alhaisen kuolleisuudenammateissa työkyvyttömyyseläkealkavuus on pieni sekä naisilla ettämiehillä. Näin ollen työkyvyttömyys ja kuolleisuus lyhentävät työuriaerityisesti työntekijäammateissa. Ammattiryhmän korkea työkyvyttömyyseläkealkavuusja kuolleisuus perustuvat kuitenkin eri diagnooseihin– työkyvyttömyyden suuri alkavuus liittyy tuki- ja liikuntaelinten sairauksiinsekä mielenterveyden häiriöihin. Huolimatta eri diagnooseistakuolleisuuden ja työkyvyttömyyden taustalta voi kuitenkin löytyä samojasyitä.Ammattiryhmien kuolleisuuserojen taustalla on useita tekijöitä, joistavain osa liittyy suoraan työhön ja siihen liittyviin tekijöihin. Arviolta työikäistenkuolleisuudesta 10 prosenttia miehillä ja 2 prosenttia naisilla liittyytyöhön (Nurminen ja Karjalainen 2001). Eri ammattiryhmissä osuusvoi kuitenkin vaihdella, ja yksilöiden kohdalla vaihtelu on luonnollisestihuomattavasti suurempaa: nollasta sataan prosenttiin. Korkean kuolleisuudenammateista naisilla suurin osa ja miehillä noin joka toinen sisälsiavustavia tehtäviä erilaisilla aloilla toimisto- ja myyntityöstä sekä henkilökohtaisestaavustamisesta siivoukseen, varastointiin ja rakennustyöhön.Työtehtävät näissä ammateissa ovat erilaisia ja niitä suorittavien koulutustaustavoi olla erilainen; osalla perusasteen jälkeinen koulutus voipuuttua kokonaan. Yhteinen tekijä näissä ammateissa voi olla uran rikkonaisuus:lyhytkestoiset työsuhteet ja pitkät tai toistuvat työttömyysjaksot.Kyseisissä ammateissa vuonna 2000 työssä olleista vähintään joka viidesoli ollut ainakin kaksi vuotta työttömänä vuosina 1998–2000 1 . Työttö-1 Arvioitu Ammatit ja työkyvyttömyyseläkkeet -tutkimuksen aineiston avulla.(Ks. Pensola, Gould ym. 2010).41


myysjaksot olivat yleisiä myös muissa miesten korkean kuolleisuudenammateissa ja harvinaisia alhaisen kuolleisuuden ammateissa sekä naisillaettä miehillä.Muut korkean kuolleisuuden ammatit olivat naisilla ja miehillä erityyppisiä.Naisilla muissa korkean kuolleisuuden ammateissa kuin avustavissatehtävissä koulutustausta oli pääsääntöisesti korkea. Näissä ammateissakuolleisuus liittyi pitkälti kasvaimiin, kun se avustavissa tehtävissä saattoiolla korkea useissa syissä. Miehillä muut korkean kuolleisuuden ammatitolivat rakennus-, korjaus-, valmistus- ja kuljetustyössä. Näidenammattien ylikuolleisuus perustui eri syihin: osassa verenkiertoelintensairauksiin, osassa alkoholiin liittyviin syihin ja itsemurhiin, osassa tapaturmiin.Tässä tutkimuksessa merkittävä osuus miesten ammattiryhmien välisistäkuolleisuuseroista oli liitettävissä tuloihin. Hyviin tuloihin liittyy useinmahdollisuus kontrolloida tehtäviään, osaamiseen liittyvät vaatimukset,hyvät vaikutusmahdollisuudet sekä hyvä tasapaino työhön sijoitettujenvoimavarojen ja työn palkitsevuuden välillä. Näillä tekijöillä on havaittuyhteys hyvinvointiin, sairastavuuteen sekä kuolleisuuteen (de Jonge,Bosma ym. 2000; Sacker, Bartley ym. 2001; Kivimäki, Leino-Arjas ym.2002; Kivimäki, Virtanen ym. 2006a; Backe, Seidler ym. 2012). Tosinainakin yhdessä tutkimuksessa kontrollin yhteys kuolleisuuteen riippuisukupuolesta: miehillä suuri kontrolli alensi mutta naisilla lisäsi kuolleisuutta(Shirom, Toker ym. 2011). Tutkimuksessamme naisilla, jotka toimivatylempinä virkamiehinä, toimitus- tai pienyritysten johtajina,maanmittaus- tai paperi-insinööreinä tai tilintarkastajina ja ekonomisteina,asianajajina tai yliopistoprofessoreina ja lehtoreina kuolleisuus eipoikennut muiden naisten kuolleisuudesta tai oli sitä suurempaa vaikkase miehillä näissä ammateissa oli selvästi keskimääräistä pienempää.Tulojen yhteys kuolleisuuteen voi heijastaa myös työhön liittymättömiätekijöitä kuten vähäisiin tuloihin liittyvää materiaalista niukkuutta sekäepävarmuutta ja vähäisempiä mahdollisuuksia toteuttaa suunnitelmiaan,noudattaa terveellisiä elämäntapoja ja tehdä muita valintoja, joilla on havaittuolevan yhteys kuolleisuuteen. Osittain tuloryhmien väliset kuollei-42


suuserot voivat liittyä sosiaalisiin kerrostumiin ja niihin liittyviin statuseroihinja suhteelliseen köyhyyteen (Wilkinson ja Pickett 2007).Ammattiryhmien kuolleisuuserosta osa liittynee eroihin terveyskäyttäytymisessäja siinä erityisesti tupakoinnissa. Kuolleisuusseurannan alkaessavuonna 2001 väestöryhmien väliset tupakointierot olivat selkeät. Enitenkoulutetuista naisista poltti reilu kymmenennes ja miehistä noin viidennes.Vähiten koulutetuista naisista noin 30 prosenttia ja miehistä 35prosenttia poltti. (Patja ja Haukkala 2004) Vaikka tupakointi ja työpaikka-altistuminensavulle ovatkin vähentyneet tupakkalainsäädännön muutostenmyötä, näkyy tässä aineistossa todennäköisesti tupakkaaltistumisenvaikutus kuolleisuuteen ja etenkin asiantuntijoiden ja työntekijöidenväliseen kuolleisuuseroon. Koska tupakoimattomuus ja tupakoinninlopettaminen pienentävät kuolleisuusriskiä (Doll, Peto ym. 2004;Vineis, Alavanja ym. 2004), voi tupakoimattomuuden yleistyminen työntekijäammateissapienentää ammattiryhmien välisiä eroja tulevaisuudessa.43


4 Palkansaajien kuolleisuus erikuolemansyissäTässä luvussa tarkastelemme ammattiryhmittäistä kuolleisuutta kasvaimiin,verenkiertoelinten sairauksiin, diabetekseen ja hengityselintensairauksiin, itsemurhiin sekä tapaturmiin ja väkivaltaisiin syihin. Viimeisessäosaluvussa on tarkasteltu alkoholiin liittyvää kuolleisuutta eri ammattiryhmissä.Eri alaluvuissa on ensin esitelty naisten kuolleisuus ja senjälkeen miesten. Esitetyissä kuvioissa naisilla ja miehillä on omat asteikkonsa,koska miesten kuolleisuus on huomattavasti suurempaa kuin naisten.4.1 KasvaimetTarkastelemme ensin naisten kuolleisuutta kasvaimiin yleensä ja sen jälkeenlyhyesti rinta- ja keuhkosyöpään. Miehillä kokonaiskasvainkuolleisuudenlisäksi tarkastelemme keuhkosyöpäkuolleisuutta eri ammattiryhmissä.Erilaisiin kasvaimiin kuoli 79 naista 100 000 henkilöä kohden seurantajaksonaikana. Ammattiryhmien erot kasvainkuolleisuudessa olivat pienemmätkuin muissa kuolemansyissä. Kun ammatit ryhmitettiin kolmeenryhmään, erityisasiantuntijoihin, asiantuntijoihin ja työntekijöihin, ei naisillanäiden ryhmien välillä ollut lainkaan eroa kasvainkuolleisuudessa.Muutamassa naisten ammattiryhmässä kuolleisuus kuitenkin poikkesikeskimääräisestä (Kuvio 4.1). Odotettua enemmän kasvainkuolemia seurantajaksollaoli seuraavissa ammattiryhmissä:44


tilintarkastajat ja ekonomistit, myyntineuvottelijat ja kiinteistönvälittäjät,vastaanoton- ja neuvonnan hoitajat, sihteerit sekäsiivoojat ja sairaala-apulaiset sekä tarjoilijat.Edellisten lisäksi kasvainkuolleisuus oli keskimääräistä suurempaa myösmuun muassa professoreilla ja yliopistolehtoreilla (p=0,108) ja toimittajillaja kirjailijoilla (p=0,280), joiden kokonaiskuolleisuustasoon kasvainkuolleisuusvaikutti. Nämä poikkeamat eivät kuitenkaan olleet tilastollisestimerkitseviä.Keskimääräistä pienempi kasvainkuolleisuus oli muun muassa seuraavissaammattiryhmissä:lääkärit ja hammaslääkärit, asiantuntijajohtajat, lakimiehet, psykologitja terapeutit,pankki- ja postitoimihenkilöt sekäleipomo- suklaa- ja hedelmätuotteiden valmistajat sekä paperityöntekijät.Keuhkosyöpäkuolleisuus tämänikäisillä palkansaajanaisilla oli vähäistä:9 kuolemaa 100 000 henkilöä kohden; keuhkosyöpiä oli 11 prosenttiakaikista kasvainkuolemista. Keuhkosyöpäkuolleisuus liittyi selkeästityöntekijäammatteihin. Asiantuntijoiden ja erityisasiantuntijoiden välilläei ollut eroa keuhkosyöpäkuolleisuudessa (RR=1,1), mutta työntekijöidenkuolleisuus keuhkosyöpään oli 80 prosenttia suurempi kuin erityisasiantuntijoiden(eron p


Tilintarkastajat ja ekonomistitVastaanoton/vaihteen hoitajatTarjoilijatSiivoojatSihteeritMyyntineuvott., kiinteistönvälitt. ym.Sairaala- ja hoitoapulaisetKAIKKI NAISETPosti- ja pankkitoimihenkilötLääkärit ja hammaslääkäritAsiantuntijajohtajatLakimiehetPsykologit ja terapeutitLeipomo- ja makeistyöntekijätPaperityöntekijät0 20 40 60 80 100 120Keuhkosyöpä ym.Kuolleita/100 000RintasyöpäMuu kasvain n < 20Kuvio 4.1. Kasvaimiin liittyvä keskimääräistä suurempi ja pienempi kuolleisuus (IVK)naisten ammattiryhmissä.Rintasyöpä oli kuolemansyynä 27 prosentilla kasvaimiin kuolleista. Keskimäärin21 naista 100 000 palkansaajanaisesta menehtyi tähän syyhyn.Kuolleisuus rintasyöpään oli noin 20 prosenttia yleisempää erityisasiantuntija-ammateissakuin asiantuntija- tai työntekijäammateissa (erojenp


Kuolleisuus muihin kasvamiin kuin rinta- tai keuhkosyöpään oli noin 10prosenttia yleisempää työntekijäammateissa kuin erityisasiantuntija- taiasiantuntija-ammateissa naisilla.Miehillä kasvaimiin perustuva kuolleisuus oli 12 prosenttia suurempikuin naisilla (eron p


mista. Asiantuntijoilla kuolleisuus oli 50 prosenttia suurempaa kuin erityisasiantuntijoillaja työntekijäammateissa peräti 2,7-kertaista erityisasiantuntijoihinverrattuna. Kuolleisuus keuhkosyöpään oli keskimääräistäsuurempaa seuraavissa ammattiryhmissä:rakennustyöntekijät ja rakennusten viimeistelytyöntekijät, sekatyöntekijät,muovi- ja kumituotteiden valmistajat, painajat ja paperituotteidenteolliset valmistajat,koneiden ja moottoriajoneuvojen sekä veturinkuljettajat,hitsaajat, kaasuleikkaajat, ohutlevysepät ja levyseppähitsaajat,koneasentajat ja korjaajat sekärahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät sekä siivoojat.Tekstiili- ja asustetyöntekijätRakennusten viimeistelijätSekatyöntekijätRakennustyöntekijätKokit, keittäjät, ravintolaesimiehetOhutlevysepätRahdinkäsittelijät & varastotyöntekijätHitsaajatAjoneuvonkuljettajatKoneistajat ja sepätKAIKKI MIEHETOpettajat (peruskoulu ja lukio)Toimitus- ym. johtajatJulkishallinnon erityisasiantuntijatOpettajat (ammatill.oppilaitokset)Elektroniikka/it-erityisasiantuntijatArkkitehdit ym.AsiantuntijajohtajatProsessiteknikotRehtorit ym. yksikönjohtajatYliopisto- ja korkeakouluopettajatLääkärit ja hammaslääkäritUpseerit0 20 40 60 80 100 120 140 160 180Kuolleita/100 000Keuhkosyöpä ym. Muu kasvain n < 20Kuvio 4.2. Kasvaimiin liittyvä keskimääräistä suurempi ja pienempi kuolleisuus (IVK)miesten ammattiryhmissä.48


Näissä ammattiryhmissä keuhkosyöpään menehtyi keskimäärin 30–40miestä 100 000 palkansaajasta; vastaava luku rahdinkäsittelijöillä ja varastotyöntekijöilläoli 51. Keskimääräistä pienempi keuhkosyöpäkuolleisuusoli lähes jokaisessa erityisasiantuntija- ja asiantuntija-ammatissa.Miehillä ammattiryhmän keskimääräistä suurempi kasvainkuolleisuusliittyi pitkälti keuhkosyöpäkuolleisuuteen (ks. Kuvio 4.2). Vain harvassaammatissa kuolleisuus muihin kasvaimiin kuin keuhkosyöpään oli keskimääräistäsuurempaa. Tällaisia ammatteja olivat rakennusten viimeistelytyöntekijät,hitsaajat, moottoriajoneuvonkuljettajat, tekstiili- ja asustetyöntekijät,sekatyöntekijät sekä ravintoloiden esimiehet.Keuhkosyöpäkuolleisuus suurempaa työntekijäammateissaKasvaimet olivat naisilla yleisin kuolemansyy ja miehillä lähes yhtä yleinenkuin verenkiertoelinten sairaudet. Naisilla ammattiryhmittäiset erotkasvainkuolleisuudessa olivat pieniä, kun ei huomioitu mihin kasvaimeentai syöpään kuolema perustui. Ammattiryhmittäisiä kuolleisuuseroja olieri kasvaimissa. Naisten rintasyöpäkuolleisuus oli hieman yleisempi erityisasiantuntija-ammateissakuin muissa ammateissa muutamaa yksittäistäpoikkeusta lukuun ottamatta. Sen sijaan keuhkosyöpään perustuviakuolemia oli eniten työntekijäammateissa niin naisilla kuin miehilläkin.Yksittäisistä ammateista tässä tutkimuksessa erottuivat muun muassa rakennusalanammatit, joissa kuolleisuus kasvaimiin ja erityisesti keuhkosyöpäänoli keskimääräistä yleisempää sekä miehillä että naisilla. Naisillakuolleisuus oli korkeaa myös vastaanoton- ja neuvonnan hoitajilla,tilintarkastajilla ja ekonomisteilla, sihteereillä, tarjoilijoilla ja siivoojillasekä miehillä hitsaajilla, ajoneuvonkuljettajilla, asustetyöntekijöillä, rahdinkäsittelijöilläsekä kokeilla ja ravintolaesimiehillä. On selvää, ettäkasvainkuolleisuus osassa näitä ammatteja voi vain pieneltä osalta selittyäsuoranaisesti työhön liittyvillä tekijöillä.Työikäisten syöpäkuolleisuudesta arviolta 2 prosenttia naisilla ja 8–14prosenttia miehillä on liitettävissä ammattiin (Nurminen ja Karjalainen2001; Rushton, Bagga ym. 2010). Eri kasvaimissa yhteys ammattiin kuitenkinvaihtelee suuresti. Esimerkiksi mahasyövästä, joka liittyy muunmuassa viljapölyyn sekä kontakteihin eläimiin, kasvimyrkkyihin ja vesa-49


kontorjunta-aineisiin, arviolta 10 prosenttia miehillä ja 5 prosenttia naisillaliittyy ammattiin. Keuhkosyövästä miehillä 29 prosenttia ja naisilla 5prosenttia on liitettävissä ammattiin. (Nurminen ja Karjalainen 2001.)Parantunut työturvallisuus on vähentänyt työssä altistumista syöpävaarallisilleaineille. Vuonna 1979 käyttöön otettu ASA-rekisteri, eli ammatissaansyöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuvien rekisteri, jossavuosittain ilmoitetaan työssään altistuneet, on saanut yli 70 prosenttiatyöpaikoista korvaamaan vaarallisia aineita toisilla, lopettamaan tehtävätjoissa on altistumisriski tai muilla toimin olennaisesti vähentänyt altistumista(Kauppinen, Saalo ym. 2007).Vaikka vain osa rakennustyön kasvainkuolemista olisi liitettävissä ammattialtisteisiin,on tällä alalla havaittu useita syöpävaarallisia aineita,joista yksi tunnetuimpia on asbesti. Asbestia ei enää käytetä rakennustyössä,mutta koska siihen liittyvät latenssiajat ovat pitkiä, vähintään 10vuotta, on seuranta-ajalla voinut olla muutamia asbestiin liittyviä kasvainkuolemia.Vuonna 2005 ammattitautirekisteriin kirjattiin 807 asbestinaiheuttamaa tautitapausta tai -epäilyä. Näistä asbestin aiheuttamiksiepäiltyjä syöpiä oli 141. Asbestisairauksia esiintyi eniten rakennustyössä(noin 35 tapausta 10 000 työllistä kohden) ja metalli- valimo- ja konepajatyössä(noin 12 tapausta 10 000 kohden). Asbestin lisäksi rakennustyön,erityisesti korjausrakentamisen eri vaiheissa syöpävaarallisiksi aineiksion listattu muun muassa kvartsipöly, parketin asennuksessa tammenja pyökin pöly, PCB, kyllästämöalueiden kunnostuksessa arseeni jasen epäorgaaniset yhdisteet, eristemateriaalien keraamiset kuidut ja maalinpoistossakloroformi.Seurantajaksolla hitsaajilla, kaasuleikkaajilla ja levyseppähitsaajilla oliylikuolleisuutta kasvaimissa. Syöpää aiheuttavia aineita, joihin hitsauksessavoi altistua, ovat nikkeli ja sen orgaaniset yhdisteet, kromi(VI)yhdisteetsekä juotoksissa kadmium yhdisteineen (Andersen,Barlow ym. 1999; Priha, Repo ym. 2009). Ranskalaisessa ICAREtutkimuksessahitsaajilla ja kaasuleikkaajilla oli ylikuolleisuutta keuhkosyöpäänvielä sen jälkeen, kun oli otettu huomioon elinikäinen tupakointija alistuminen syöpävaarallisiksi todettuihin ammatteihin (Guida,Papadopoulos ym. 2011).50


Myös miessuutareilla ja -verhoilijoilla oli keskimääräistä suurempi kasvainkuolleisuustässä aineistossa. Aikaisemmissa tutkimuksissa nahka- jakenkäteollisuuden työntekijöillä on havaittu kohonnut kuolleisuusriskijoihinkin kasvaimiin, mutta havainnoissa on osin maakohtaisia eroja(Andersen, Barlow ym. 1999; Ugarte, Artieda ym. 2005). Nahkateollisuudentyöntekijät kuuluvat keuhkosyövän osalta niin sanotulle B-listalle,johon kuuluvat ammatit ovat mahdollisesti yhteydessä keuhkosyöpään.Tutkimuksessamme tekstiili- ja nahkateollisuudessa työskentelevilläkeuhkosyöpäkuolemien määrä oli pieni.Ajoneuvonkuljettajilla oli keskimääräistä enemmän kasvainkuolemia.Dieselmoottoreiden pakokaasujen on esitetty aiheuttavan syöpää (Rushtonym. 2010). Toisaalta on myös esitetty epäilyjä dieselpakokaasujenkarsinogeenisuudesta näytön ollessa vähäinen; joka tapauksessa on arvioitu,että bussi- ja kuorma-auton kuljettajat altistuvat näille kaasuille suhteellisenvähän (Guida, Papadopoulos ym. 2011). Moottoriajoneuvonkuljettajienkeuhkosyöpäkuolleisuus on myös liitetty elintapoihin (Andersen,Barlow ym. 1999). Tutkimuksessamme mieskuljettajilla oli ylikuolleisuuttakeuhkosyöpään, naiskuljettajilla rintasyöpään.Aikaisemmassa suomalaisessa ammattikuolleisuustutkimuksessa kampaajillaoli keskimääräistä suurempi kasvainkuolleisuus (Pensola,Ahonen ym. 2004). Tässä tutkimuksessa naiskampaajien kuolleisuuskasvaimiin oli keskimääräistä suurempi ainoastaan muissa kasvaimissakuin rinta- ja keuhkosyövässä. Kaikissa kasvaimissa heidän kuolleisuutensaei poikennut muiden naisten kuolleisuudesta.Aineistossamme ei ollut tietoa syöpien esiintyvyydestä tai ilmaantuvuudestaeri ammattiryhmissä. Näin ollen tässä yhteydessä ei voida arvioidamahdollisia ammattiryhmittäisiä eroja selviytymisessä sairastumisen jälkeen.Aikaisemman suomalaisen tutkimuksen mukaan syövästä selviäminenoli todennäköisintä korkeakoulutuksen saaneilla potilailla(Pokhrel, Martikainen ym. 2010).Varsinaisten ammattiin liittyvien altisteiden lisäksi elämäntapaan liittyvättekijät kuten liikuntaharrastukset tai etenkin niiden puuttuminen, rasvataikuitupitoisen ruuan syöminen, alkoholin liikakäyttö, tupakointi ja lastenhankkiminen voivat vaihdella ammattiryhmien välillä ja näillä tekijöillävoi olla merkitystä syöpään sairastumiseen (Andersen, Barlow ym.51


1999). Tupakoinnilla ja keuhkosyövällä on kiistämätön yhteys, mutta tupakoinnillaon yhteys myös moniin muihin kasvaimiin. Shoplandin jakumppaneiden arvion mukaan naisten kasvainkuolemista 21 prosenttia jamiesten 45 prosenttia olisi suoraan liitettävissä tupakointiin (Shopland,Eyre ym. 1991). Vuoden 1996 keuhkosyöpäkuolemista 2,8 prosenttia arvioitiinliittyvän altistumiseen passiiviselle tupakoinnille työpaikalla(Nurminen ja Jaakkola 2002). Tupakoinnin osuus kasvainkuolemistariippuu toki muiden riskitekijöiden vaikutuksesta ja keskinäisistä suhteista.Tupakoinnin yhteys muihin sairauksiin kuten verenkiertoelinten sairauksiinon suurempi kuin kasvaimiin. Eräiden arvioiden mukaan joka neljästupakoitsija kuolisi keski-ikäisenä tupakoinnin aiheuttamaan sairauteen(Vineis, Alavanja ym. 2004).4.2 Verenkiertoelinten sairaudetEri ammattiryhmissä 100 000 naisesta kuoli vuoden aikana keskimäärin22 ja vastaavasti miehestä 91 johonkin verenkiertoelinten sairauteen.Naisilla aivoverisuonien sairaudet käsittivät lähes puolet, 46 prosenttia, jaiskeemiset sydänsairaudet 29 prosenttia verenkiertoelinten sairauksiinliittyvistä kuolemista. Miehillä puolestaan verenkiertoelintautikuolleisuudesta62 prosenttia liittyi iskeemisiin sydänsairauksiin ja alle viidennes(16 prosenttia) aivoverisuonien sairauksiin. Kuolinsyyjakauman erilaisuusnäkyi myös naisten ja miesten välisessä kuolleisuuserossa. Vuonna2000 työssä olleiden miesten kuolleisuus iskeemisiin sydänsairauksiinoli 8,9- ja aivoverisuonien sairauksiin ”ainoastaan” 1,5-kertaista naistenkuolleisuuteen verrattuna seurantajaksolla 2001–07.Naisten ammattiryhmistä 108:ssa oli kuolemantapauksia verenkiertoelintensairauksiin. Aivoverisuonien sairaudet olivat yleisin kuolemansyy 56prosentissa (60 ammatissa) kyseisistä 108 ammatista. Kuolemansyynä iskeeminensydänsairaus oli yleisin verenkiertoelinten sairaus naisilla 25ammattiryhmässä. Sen sijaan miehillä niistä 128 ammatista, joissa olikuolemantapauksia kyseisessä sairausryhmässä, 92 prosentissa (118 ammatissa)yleisin kuolemaan johtanut verenkiertoelinten sairaus oli iskeeminensydänsairaus eli akuutti sydäninfarkti tai muu sepelvaltimotauti.52


Verenkiertoelinten sairaudet selittävät yhä suuren osan asiantuntijoiden jatyöntekijöiden välisestä kuolleisuuserosta, vaikka kuolleisuus niihin onvähentynyt kuten myös sairauden osuus kokonaiskuolleisuudesta(Valkonen, Martelin ym. 1990; Valkonen, Ahonen ym. 2007). Sekä naisillaettä miehillä kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin oli työntekijäammateissakaksinkertaista ja asiantuntija-ammateissa noin 1,3-kertaista erityisasiantuntija-ammatteihin verrattuna. Asiantuntijoiden jatyöntekijöiden välisestä kuolleisuuserosta noin kolmannes oli liitettävissäverenkiertoelinten sairauksiin.Naisilla oli keskimääräistä suurempi kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiinseuraavissa työntekijäammateissa (ks. Kuvio 4.3):vahtimestarit, tarjoilijat,moottoriajoneuvonkuljettajat,siivoojat, sairaala- ja hoitoapulaiset, kodinhoitajat, henkilökohtaisetavustajat, omaishoitajat sekätekstiili- ja asustetyöntekijät ja elintarviketeollisuustyöntekijät.VahtimestaritTarjoilijatTekstiili- ja asustetyöntekijätAjoneuvonkuljettajatElintarviketeollisuustyöntekijätSiivoojatSairaala- ja hoitoapulaisetKodinhoit. ja henk.koht.avustajatKAIKKI NAISETLastenhoitajat ja päiväkotiapulaisetJohdon sihteeritSairaan- ja terveydenhoitajat ym.Opettajat (peruskoulu ja lukio)Opettajat (muut)Yli- ja osastonhoitajatFysioterapeutit ym.Lääkärit ja hammaslääkäritRehtorit ym. yksikönjohtajat0 10 20 30 40 50 60 70 80Kuolleita/100 000Iskeeminen sydänsairaus AivoverisuonisairausMuu n < 20Kuvio 4.3. Verenkiertoelinten sairauksiin liittyvä keskimääräistä suurempi ja pienempikuolleisuus (IVK) naisten ammattiryhmissä.53


Verenkiertoelinten sairauksiin kuoli odotettua enemmän naisia myös seuraavissaammattiryhmässä: vastaanoton-, vaihteen- ja hälytyskeskustenhoitajat, kemianteollisuuden työntekijät sekä painopinnan valmistajat.Kuolleisuuslukujen vaihteluvälit olivat kuitenkin näissä ammattiryhmissäsuuria ja kyse voi olla vain tähän seurantajaksoon liittyvästä sattumasta.Keskimääräistä alhaisempi kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin olinaisilla seuraavissa ammateissa:lääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit, yli- ja osaston-, sairaanjaterveydenhoitajat, fysioterapeutit, hierojat ja kuntohoitajat,peruskoulun ja lukion lehtorit ja opettajat, muut opettajat ja opetushenkilökunta,lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset sekämainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat, sekä rehtorit jamuiden toimintayksiköiden johtajat ja johdon sihteerit.Kuolleisuus iskeemisiin sydänsairauksiin oli palkansaajanaisilla vähäistä.Keskimäärin 6 naista 100 000:sta kuoli tähän sairauteen. Iskeemiseen sydänsairauteenkuoli enemmän kuin 10 naista 100 000 kohden seuraavissaammateissa: puku- ja muut ompelijat sekä modistit, henkilökohtaisetavustajat ja omaishoitajat, sairaala-apulaiset ja siivoojat.Palkansaajanaisilla verenkiertoelinten sairauksista aivoverisuonien sairaudetolivat yleisin kuolemansyy (katso myös Kuvio 4.3). Keskimäärin10 naista 100 000:sta kuoli aivoverisuonisairauteen. Keskimääräistä yleisimpiätästä sairaudesta johtuneet kuolemat olivat vahtimestareilla(IVK=44), elintarviketeollisuustyöntekijöillä (29), tarjoilijoilla (24) jasiivoojilla (16).Miehillä ammatit, joissa kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin olikeskimääräistä suurempi, olivat työntekijäammatteja vastaavasti kutennaisilla (Kuvio 4.4). Miehillä näihin ammatteihin kuuluivat:henkilökohtaiset avustajat, omaishoitajat, perus- ja lähihoitajat,kaivosmiehet, panostajat ja kivenhakkaajat, ohutlevysepät,rakennustyöntekijät, rakennusten viimeistelijät, puutavarankäsittelijät,sahausprosessinhoitajat ja puutuotteiden teolliset valmistajat,moottoriajoneuvonkuljettajat, koneiden kuljettajat sekäpuhelinmyyjät, lehdenjakajat ja vastaavat, pakkaajat ja lajittelijat,rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät, vesi- ja raideliikenteen54


avustavat työntekijät, kiinteistönhuoltajat, avustavat työntekijätrakennusaloilla sekä kaatopaikka- ja jätetyöntekijät ja vastaavat(sekatyöntekijät).Miehillä oli keskimääräistä alhaisempi kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiinmuun muassa seuraavissa erityisasiantuntija- ja asiantuntijaammateissa:toimitus- ja asiantuntijajohtajat, pienyritysten johtajat, rehtorit jamuiden toimintayksiköiden johtajat,opettajat, yliopisto- ja korkeakouluopettajatarkkitehdit, matemaattis-luonnontieteiden, tekniikan, elektroniikka-ja it-alan erityisasiantuntijat, koneteknikot,lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit ja sairaanhoitajat sekäjulkishallinnon erityisasiantuntijat, tilintarkastajat, ekonomistit,pankki- ja postitoimihenkilöt.Miehillä suurin osa verenkiertoelinsairauskuolemista perustui iskeemisiinsydänsairauksiin. Keskimäärin 56 palkansaajamiestä 100 000:sta kuoliiskeemiseen sydänsairauteen, kun vastaava luku naisilla oli 6. Kuolleisuusiskeemisiin sydänsairauksiin oli työntekijöillä kaksinkertaista verrattunaerityisasiantuntijoihin (eron p


oli tässäkin sairaudessa korkeampi kuolleisuus kuin erityisasiantuntijaammateissatai asiantuntijoilla, joiden kuolleisuus oli yhtä suurta. Seuraavissaammattiryhmissä kuolleisuus oli keskimääräistä korkeampaa:tarjoilijat (IVK=48), painajat ja teollisten paperituotteiden valmistajat(34) sekäsekatyöntekijät (28), kuljetuksen ja huolinnan toimistotyöntekijät(26) sekä ajoneuvonkuljettajat (21).Kodinhoit. ja henk.koht.avustajatPerus- ja lähihoitajatKaivosmiehet ja panostajatSekatyöntekijätVesi- ja raideliikenteen työntekijätPuhelinmyyjät, lehdenjakajat ym.RakennustyöntekijätAjoneuvonkuljettajatPakkaajat ja lajittelijatKoneiden kuljettajatOhutlevysepätRakennusten viimeistelijätPuutavarankäsittelijät ym.KiinteistönhuoltajatRahdinkäsittelijät & varastotyöntekijätKAIKKI MIEHETMyyntineuvott., kiinteistönvälit. ym.KoneteknikotJulkishallinnon erityisasiantuntijatOpettajat (ammatill.oppilaitokset)Tekniikan erityisasiantuntijatPienyritysten johtajatAsiantuntijajohtajatArkkitehdit ym.Matemaattis-luonn. erityisasiantunt.Opettajat (peruskoulu ja lukio)Lääkärit ja hammaslääkäritElektroniikka/it-erityisasiantuntijatYliopisto- ja korkeakouluopettajatTilintarkastajat ja ekonomistitRehtorit ym. yksikönjohtajatToimitus- ym. johtajatPosti- ja pankkitoimihenkilötDiakonit ja seurakuntatyöntekijätSairaan- ja terveydenhoitajat ym.0 50 100 150 200 250Kuolleita/100 000Iskeeminen sydänsairaus AivoverisuonisairausMuu n < 20Kuvio 4.4. Verenkiertoelinten sairauksiin liittyvä keskimääräistä suurempi ja pienempikuolleisuus (IVK) miesten ammattiryhmissä.56


Kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin suuri työntekijäammateissaAmmattiryhmien väliset erot olivat selkeitä verenkiertoelinten sairauksiinliittyvässä kuolleisuudessa. Verenkiertoelinten sairauksiin oli liitettävissäerityisasiantuntija- ja työntekijäammattien välisestä kuolleisuuserosta 44prosenttia naisilla ja 32 prosenttia miehillä. Naisilla aivoverisuonien sairaudetja iskeemiset sydänsairaudet vaikuttivat tähän eroon yhtä paljon,mutta miehillä aivoverisuonisairauksien osuus kuolleisuuseroon oli pieni.Kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin oli keskimääräistä suurempaatyöntekijäammateissa. Aikaisemmassa tutkimuksessa myös muutamassaasiantuntija-ammatissa oli naisilla ja miehillä havaittu keskimääräistäkorkeampi kuolleisuus (Pensola, Ahonen ym. 2004). Tällä seurantajaksollanäiden ammattien kuolleisuus oli keskimääräistä vähäisempää tainiiden tapausmäärät jäivät pieniksi. Sen sijaan niissä työntekijäammateissa,joissa kuolleisuus oli ollut korkeaa vuosina 1996–2000, se oli edelleenkeskimääräistä korkeampaa vaikka olisikin vähentynyt aikaisempaan jaksoonverrattuna.Työntekijä- ja asiantuntija-ammattien välinen kuolleisuusero iskeemisissäsydänsairauksissa oli seurantajaksolla vastaava kuin 1980-luvulla, jolloiniskeemisten sydänsairauksien osuus kokonaiskuolleisuudesta olihuomattavasti korkeampi kuin tällä seurantajaksolla (Kunst, Groenhofym. 1999). Tutkimuksessamme kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiinoli työntekijäammateissa kaksinkertaista erityisasiantuntija-ammatteihinverrattuna sekä naisilla että miehillä. Miesten kuolleisuus oli nelinkertaistanaisiin verrattuna. Miehillä ammateissa, joissa kuolleisuus oli hyvinalhaista, se oli samalla tasolla kuin naisilla ammateissa, joissa kuolleisuusoli korkeaa muihin naisiin verrattuna. Esimerkiksi miestoimitusjohtajillaja -rehtoreilla kuolleisuus oli lähes yhtä suurta kuin naistarjoilijoilla tainaissiivoojilla.Tuloilla on suuri yhteys verenkiertoelinten sairauksiin perustuvaan kuolleisuuteen.Aineistossamme tuloeroihin oli liitettävissä työntekijäammattienerityisasiantuntijoita korkeammasta kuolleisuudesta verenkiertoelintensairauksiin naisilla 31 prosenttia ja miehillä 52 prosenttia. Tulojen yhteyskuolleisuuteen sekä työntekijä- ja asiantuntija-ammattien välinenkuolleisuusero verenkiertoelinten sairauksissa vastasi tutkimuksessammeManrique-Garcian ja kollegoiden tuloksia sekä naisten että miesten osalta57


(Manrique-Garcia, Sidorchuk ym. 2011). Manrique-Garcian ja tutkijoidenmeta-analyysissa tulot, koulutus ja ammatti liittyivät sydäninfarktinilmaantuvuuteen korkean palkkatason maissa. Sydäninfarktin ilmaantuvuusalimmassa tuloryhmässä oli 76 prosenttia ja ammattiryhmässä 41prosenttia korkeampi kuin vastaavassa korkeimmassa ryhmässä. MyösVirtasen ja Notkolan tutkimuksessa tuloilla oli suuri vaikutus verenkiertoelintensairauksista johtuvaan kuolleisuuteen (Virtanen ja Notkola2002).1990-luvulla tehdyssä Italiaa, Iso-Britanniaa ja Tanskaa koskevassa tutkimuksessasairastavuus ja kuolleisuus iskeemisiin sydänsairauksiin olivatkorkeita samoissa ammateissa kaikissa kolmessa maassa (Tuchsen,Andersen ym. 1996). Näistä ammateista kuolleisuus oli korkeaa omassatutkimuksessamme ajoneuvonkuljettajilla, hotelli- ja ravintolatyöntekijöilläsekä varastotyöntekijöillä ja naisoperaattoreilla. Sen sijaan Suomessalaboranttien ja univormupukuisten kuten ylikomisarioiden, laivastonupseerien, upseerien ja tullivirkailijoiden kuolleisuus oli keskimääräistäalhaisempi tässä ja aikaisemmissa Suomea koskevissa tutkimuksissa(Notkola, Pajunen ym. 1995; Tuchsen, Andersen ym. 1996; Pensola,Ahonen ym. 2004). Eri maissa ammatteihin liittyvät tehtävät ja elintavatvoivat vaihdella. Toisin sanoen vaikka ammattinimike olisi sama, ammattiinliittyvät riskit voivat olla erilaisia maiden ja samassakin maassa eriajankohtien välillä. Tarkempaa arviota varten pitäisi selvittää yksityiskohtaisemmintyöhön ja terveyskäyttäytymiseen liittyviä keskeisiä tekijöitä.Kaiken kaikkiaan työikäisten verenkiertoelinten sairauksiin perustuvastakuolleisuudesta ammattiin on arvioitu liittyvän naisilla noin 7 prosenttiaja miehillä 14 prosenttia (Nurminen ja Karjalainen 2001). Ammatin yhteysverenkiertoelinten tautikuolleisuuteen voi liittyä suoraan työhön, laajemminammattiin liittyviin tekijöihin tai ammattia harjoittavien terveyskäyttäytymismalleihin.Ammattiin liittyviä riskitekijöitä ovat erityisestivuorotyö, jossa on työhön liittyvää stressiä, melu, korkea kuormittuminenja vähäinen kontrolli sekä ylipäätään työhön liittyvä stressi (Siegrist,Peter ym. 1990; Nurminen ja Karjalainen 2001; Virtanen ja Notkola2002; Kivimäki, Virtanen ym. 2006a, 2006b).Ammattia harjoittavilla voi olla samantapaisia terveyteen liittyviä käyttäytymismalleja,koska ammattiin on alun perin valikoitunut samantapai-58


sia ihmisiä, käyttäytyminen on omaksuttu jo koulutusvaiheessa tai työkulttuurivoi helpottaa tietyntyyppisten mallien omaksumista ja toisistaluopumista. Verenkiertoelinten sairauksien riskiä ja niistä johtuvaa kuolleisuuttalisäävät muun muassa tupakointi, joka on tärkein yksittäinen syyerityisesti alle 50-vuotiaiden naisten sairastumisessa, poikkeavat lipidiarvot,humalahakuinen juominen, keskivartalolihavuus, korkea systolinenverenpaine, vähäinen hedelmien ja vihannesten syönti, vähäinen ja epäsäännöllinenliikunta (alle 4 h viikossa), voimattomuuden tunne, masennusoireetsekä diabetes (Yusuf, Hawken ym. 2004; Nabi, Kivimäki ym.2010; Vaccarino, Badimon ym. 2011). Näillä tekijöillä on kumuloituvavaikutus iskeemisiin sydänsairauksiin; mitä enemmän riskitekijöitä, sitätodennäköisemmin sairastuu (Yusuf, Hawken ym. 2004). Ammattiin liittyvätriskitekijät voivat yhdistyä terveyttä vaarantavaan käyttäytymiseen.Kouvosen ym. (2006) tutkimuksessa työntekijöillä ammateissa, joissatyöhön käytetyt resurssit ylittivät siitä saadut palkkiot – mikä itsessään onriskitekijä sydänsairauksille – sekä ammateissa, joissa sekä työhön sijoitetutpanokset että siitä saadut palkkiot olivat alhaisia, yleisiä olivat ainakinkolme asiaa seuraavista: tupakointi, alkoholin liikakäyttö, painoindeksisuurempi kuin 25 tai liikunnan vähäisyys (Kouvonen, Kivimäkiym. 2006).Vuorotyön ja verenkiertoelinten sairauksien yhteys voi selittyä kahdellatavalla. Ensinnäkin vuorotyötä tekevillä – etenkin yöllä tai aikaisin aamullatyöskentelevillä - on päivätyötäisiä useammin keskivartalolihavuutta,painon lisääntymistä tai muita metabolisen oireyhtymän oireita(Karlsson, Knutsson ym. 2001; Esquirol, Bongard ym. 2009; Antunes,Levandovski ym. 2010; Thomas ja Power 2010). Toiseksi vuorotyön onhavaittu voimistavan riskitekijöiden vaikutusta sydäntautiin (Tenkanen,Sjöblom ym. 1998). Wang ym. (2011) huomauttavat kuitenkin laajan meta-analyysinsatulosten perusteella, että tällä hetkellä vuorotyön ja verenkiertoelintensairauksien välinen yhteys on viitteellinen ja sen varmistamiseentarvitaan vielä lisätutkimuksia (Wang, Armstrong ym. 2011).Työn ja verenkiertoelinsairauden välinen yhteys voi osittain liittyä palautumiseroihin.Sairastumisen kannalta ratkaisevampaa voi olla työn psykososiaalisestakuormittumista palautuminen kuin se onko työssä tällaistakuormitusta. Suomalaisessa METELI-tutkimuksessa työntekijöillä, jotkaoman arvionsa mukaan eivät viikonloppuvapaan aikana palautuneet työstään,oli suurentunut riski kuolla verenkiertoelinten sairauteen mutta ei59


muihin kuolemansyihin 28 vuoden seurannan aikana (Kivimäki, Leino-Arjas ym. 2006).Mittavat organisaatiomuutokset ovat voineet vaikuttaa myös tutkimuksessammehavaittuun työntekijäammattien keskimääräistä suurempaanverenkiertoelinten sairauksiin perustuvaan kuolleisuuteen. Vahteran jakollegoiden (2004) tutkimuksessa havaittiin, että irtisanomiset lisäsivättöihin jääneiden kuolleisuutta verenkiertoelinten sairauksiin mutta eivätmuihin syihin (Vahtera, Kivimäki ym. 2004).Toisaalta työssä voi olla myös verenkiertoelinsairauksiin liittyvää kuolleisuuttaehkäiseviä tekijöitä. Oikeudenmukaisuus, hyvä johtaminen jareilut päätöksentekomallit vähensivät verenkiertoelinsairauskuolleisuuttasuomalaisilla tehdastyöläisillä (Elovainio, Leino-Arjas ym. 2006).4.3 Muut tauditEri ammattiryhmissä muut taudit kuin kasvaimet, verenkiertoelinten sairaudetja alkoholisairaudet muodostivat kaikista kuolemantapauksistanaisilla 9 prosenttia ja miehillä 8 prosenttia. Noin viidennes näistä muistataudeista oli hengityselinten sairauksia; kaikista taudeista niiden osuusoli noin 2 prosenttia. Diabeteksen osuus pääasiallisena kuolemansyynämuista taudeista oli 7 prosenttia naisilla ja 11 prosenttia miehillä. Jos diabeteshuomioidaan myös myötävaikuttavana sairautena, sen osuus kaikistataudeista oli naisilla 3 prosenttia ja miehillä 7 prosenttia.Diabetekseen liittyviä kuolemia henkilökohtaisilla avustajillaSeurantajaksolla diabeteskuolleisuus, kun se on huomioitu pääasiallisenakuolemansyynä, pysyi melko vakaalla tasolla koko työikäisessä väestössä.Palkansaajilla diabeteskuolleisuus oli huomattavasti harvinaisempaakuin työttömillä tai työvoiman ulkopuolella olevilla. Myötävaikuttavanakuolemansyynä (904 tapausta) diabetes mainittiin noin 4,5-kertaa useammin kuin pääasiallisena kuolemansyynä (205 tapausta) eriammattiryhmissä. Naisilla useimmissa ammattiryhmissä kuolemantapauksiaoli vain muutama, mutta kuolleisuuserot olivat selvät asiantuntija-60


ja työntekijäammattien välillä. Erityisasiantuntija-ammateissa kuolleisuusoli 1, asiantuntija-ammateissa 2, erikoistuneissa työntekijäammateissa 4ja rutiinityötä tekevissä työntekijäammateissa 6 sataatuhatta palkansaajanaistakohden. Keskimääräistä korkeampi diabeteskuolleisuus oli seuraavissaammattiryhmissä:sairaala-apulaiset (IVK=8) jakodinhoitajat ja henkilökohtaiset avustajat (IVK=7).Miehillä kuolleisuus diabetekseen oli korkeampi kuin naisilla. Erot asiantuntija-ja työntekijäammattien välillä olivat samansuuntaiset mutta pienemmätkuin naisilla. Erityisasiantuntija-ammateissa diabeteskuolleisuusoli keskimäärin 12, asiantuntija-ammateissa 14, erikoistuneissa työntekijäammateissa17 ja rutiinityötä tekevillä 19 sataatuhatta miestä kohden.Keskimääräistä korkeampi kuolleisuus oli seuraavissa ammattiryhmissä:kodinhoitajat ja henkilökohtaiset avustajat (IVK=57),tarjoilijat (IVK=37),ajoneuvonkuljettajat (24),myyjät ja tuote-esittelijät (23) sekäohutlevysepät ja levyseppähitsaajat (22).Koska diabeteksen aiheuttamat kuolemat työllisillä ovat harvinaisia, erityisiäkeskimääräistä pienemmän kuolleisuuden ammatteja ei ole mielekästäerottaa etenkään naisilla. Miehillä kuitenkin toimitusjohtajat, asiantuntijajohtajatja tekniikan erityisasiantuntijat erottuivat alhaisellakuolleisuudellaan: näissä ammattiryhmissä oli 6–10 kuollutta 100 000kohden.Tulojen vakioiminen poisti miehillä kokonaan työntekijöiden ja erityisasiantuntijoiden50 prosentin kuolleisuuseron. Naisilla työntekijöidenasiantuntijoita korkeammasta kuolleisuudesta noin puolet oli liitettävissänäiden alhaisempiin tuloihin.Diabetes aiheuttaa verenkiertoelinten ja munuaisten sairauksia, joihin liittyylisääntynyt kuolleisuusriski. Palkansaajien kuolleisuudessakin diabetesmainittiin harvoin pääasiallisena kuolemansyynä mutta useamminmyötävaikuttavana sairautena. Diabeetikkojen kuolleisuus on viime vuosinavähentynyt varhaistuneen diagnostiikan ja hoidon ansiosta (Winell jaReunanen 2006). Suomessa diabetekseen liittyvän kuolleisuuden vähentyminennäyttäisi keskittyvän yli 65-vuotiaisiin naisiin; nuoremmissa ikä-61


yhmissä kuolleisuus on jopa hieman noussut (Manderbacka, Peltonenym. 2011; Pensola, Laihiala ym. 2011). Seurantajaksolla diabetekseenliittyvä kuolleisuus oli suurempaa työntekijäammateissa kuin asiantuntija-ammateissa.Myös aikaisemmissa tutkimuksissa sekä diabeteksenesiintyvyys että siihen liittyvä kuolleisuus on ollut suurempaa alemmissakoulutus- tai sosiaaliryhmissä (Aromaa ja Koskinen 2002; Tang, Chenym. 2003; Saydah ja Lochner 2010; Manderbacka, Peltonen ym. 2011).Diabeteksen suurempi esiintyvyys alemmissa ammatti-, koulutus- tai tuloryhmissäon liitetty naisilla suurelta osin ja miehillä osittain tupakointiin,vähäiseen liikuntaan, ylipainoon, diabetekseen esiintyvyyteen suvussasekä psykososiaalisiin tekijöihin (Agardh, Ahlbom ym. 2004; Lee,Glynn ym. 2011). Sosioekonomiset kuolleisuuserot I tyypin diabeteksessaliittyvät osittain eroihin verenpaineen, lipidien ja glykeemisen kuormankontrolloinnissa (Secrest, Costacou ym. 2011). Vaikka kuolleisuusdiabetekseen työikäisillä on vähäistä, erityisesti rutiinityötä tekevilläsairauden riskitekijöihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota.Hengityselinten sairauksiin liittyviä kuolemia muutama työntekijäammateissaHengityselinten sairauksiin liittyvä kuolleisuus on koko työikäisessä väestössävähentynyt vuosina 2001–07. Tämän jälkeen se on naisilla ollutnoin 4 ja miehillä 8 kuolemaa 100 000 henkilöä kohden. Naisilla erityisasiantuntijoidenkuolleisuus hengityselinten sairauksiin oli hyvin pieni,100 000 henkilöä kohden vähemmän kuin 1 kuoli. Asiantuntija-ammateissaja erikoistuneilla työntekijöillä kuolleisuus oli 2 ja rutiinityötä tekevillätyöntekijöillä 4. Tulojen yhteys näihin kuolleisuuseroihin oli vähäinen.Naisilla keskimääräistä suurempi kuolleisuus hengityselinten sairauksiinoli seuraavissa ammattiryhmissä:rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät (IVK=11),myyntineuvottelijat, -edustajat, -sihteerit ja kiinteistönvälittäjät(6),muut toimistotyöntekijät kuten asiakaspalvelun hoitajat, backoffice toimihenkilöt, julkaisuavustajat, konttoristit, toimistoharjoittelijatja -työntekijät (6) sekäkodinhoitajat ja henkilökohtaiset avustajat (3).62


Miehillä erityisasiantuntija- ja asiantuntija-ammateissa kuolleisuus hengityselintensairauksiin oli 3 ja työntekijäammateissa noin 6 sataatuhattahenkilöä kohden. Miehillä erot ammattiryhmien välillä liittyivät suureltaosin tuloihin. Keskimääräistä suurempi kuolleisuus hengityselinsairauksissaoli seuraavissa ammattiryhmissä:siivoojat ja siivoustyönjohtajat (28),puutavarankäsittelijät ja sahausprosessinhoitajat (19),ohutlevysepät ja levyseppähitsaajat (17),hitsaajat ja kaasuleikkaajat (10) sekäajoneuvonkuljettajat (8).Hengityselinten sairauksiin liittyvä kuolleisuus perustuu eri kuolemansyihinalle ja yli 50-vuotiailla. Alle 50-vuotiailla yleisin kuolemansyyhengityselinsairauksissa oli keuhkokuume, kun se 50 vuotta täyttäneilläoli keuhkoputkentulehdus ja keuhkolaajentuma.Työllisten kuolemansyynä hengityselinsairaudet mittaavat huonosti ammattiinperustuvien tai työhön liittyvien hengityselinsairauksien yleisyyttä.Työperäisiin hengityselinsairauksiin kuuluvat ammattinuha, -kurkunpäätulehdus,-astma, työperäinen allerginen sekä orgaanisten pölyjen aiheuttamaei-allerginen keuhkorakkulatulehdus sekä pölykeuhkosairaudet(Laakkonen, Palo ym. 2007). Hollantilaisessa tutkimuksessa nämä sairaudetolivat yleisempiä työntekijäammateissa, mutta ammatin yhteys olipienempi kuolleisuuteen kuin sairastavuuteen (Heederik, Kromhout ym.1992). Nurminen ja Karjalainen (2001) arvioivat, että työperäiset tekijätselittäisivät 4 prosenttia hengityselinten sairauksiin liittyvästä kuolleisuudesta.Seurantajaksolla ammateissa, joissa hitsauksessa ja juotoksissaaltistuu metallihuuruille, oli ylikuolleisuutta hengityselinsairauksiin. Metallipölynon havaittu lisäävän merkittävästi hengityselinsairauskuolleisuuttaerityisesti pneumokokki- ja lohkokeuhkokuumeeseen (Palmer,Cullinan ym. 2009). Hitsaajat ja kaasuleikkaajat sekä ohutlevysepät jalevyseppähitsaajat olivat käyttäneet myös sairaalapalveluita keskimääräistäenemmän hengityselinsairauksien takia vuonna 1996 (Kaila-Kangas, Notkola ym. 1999).Hengityselinsairauksien taustalla on myös monia muita tekijöitä kuinammattiin liittyvät altisteet. Tupakointi on merkittävin riskitekijä esimerkiksikrooniselle ahtauttavalle keuhkosairaudelle.63


4.4 Tapaturmat ja väkivaltaiset syytKuolleisuus tapaturmiin ja väkivaltaisiin syihin on kaikilla 15–64-vuotiailla miehillä vähentynyt mutta naisilla pysynyt lähes muuttumattomanavuosina 1996–2007. Kyseisellä jaksolla tapaturmiin ja väkivaltaisiinsyihin kuoli 100 000 palkansaajanaisesta noin 21 ja miehestä 73.Kaikista palkansaajien kuolemista naisilla 15 prosenttia ja miehillä 24prosenttia liittyi tapaturmiin tai väkivaltaan. Näistä kuolemista sekä naisillaettä miehillä lähes puolet (48 prosenttia) oli muita tapaturmia ja väkivaltaisiasyitä kuin itsemurhia ja alkoholimyrkytyksiä. Itsemurhienosuus oli 37–38 prosenttia ja alkoholimyrkytysten 14–15 prosenttia naistenja miesten tapaturmaisista ja väkivaltaisista kuolemista.Useimmissa ammattiryhmissä itsemurhia oli yhtä paljon kuin tapaturmiaja väkivaltaisia kuolemia. Toisin sanoen ammateissa, joissa itsemurhia onkeskimääräistä enemmän myös kuolemaan johtaneita tapaturmia tai muitaväkivaltaisia kuolemia oli enemmän kuin ammattiryhmissä keskimäärin.Itsemurhien ja muiden tapaturmaisten ja väkivaltaisten kuolemienkorrelaatio ammattiryhmien välillä oli naisilla 0,89 ja miehillä 0,97.Sekä itsemurhat että tapaturmat olivat keskimääräistä yleisempiä esimerkiksisiivoojilla, naislakimiehillä ja miesmuurareilla. Sen sijaan muunmuassa peruskoulujen ja lukioiden opettajilla itsemurhista ja tapaturmistajohtuvat kuolemat olivat keskimääräistä harvinaisempia.Naisilla erityisasiantuntija- ja asiantuntija-ammateissa keskimäärin 18naista 100 000:sta kuoli tapaturmaisesti tai väkivaltaisesti. Erikoistuneillatyöntekijöillä kuolleisuus oli hieman suurempi, noin 21, ja rutiinityötä tekevillä28 sataatuhatta naista kohden. Tuloeroihin oli liitettävissä viidennestyöntekijöiden asiantuntijoita korkeammasta tapaturmakuolleisuudesta.Keskimääräistä enemmän tapaturmaisia ja väkivaltaisia kuolemiaoli naisilla seuraavissa ammattiryhmissä:lakimiehet,arkiston- ja kirjastonhoitajat sekätarjoilijat, kodinhoitajat ja henkilökohtaiset avustajat, siivoojatsekä sairaala- ja hoitoapulaiset (Kuvio 4.5).64


LakimiehetKemianteoll.prosessityöntekijätSiivoojatKodinhoit. ja henk.koht.avustajatValmentajat, sosiaalialan ohjaajatArkiston- ja kirjastonhoitajatTarjoilijatSairaala- ja hoitoapulaisetKeittiöapulaisetMuut toimistotyöntekijätKAIKKI NAISETMyyjätSihteeritLastenhoitajat ja päiväkotiapulaisetKirjanpitäjät ja haastattelijatJulkishallinnon erityisasiantuntijatLastentarhanopettajatJohdon sihteeritOpettajat (peruskoulu ja lukio)Posti- ja pankkitoimihenkilötMatemaattis-luonn. erityisasiant.0 10 20 30 40 50 60 70Kuolleita/100 000ItsemurhaAlkoholimyrkytysMuu tapaturma n < 20Kuvio 4.5. Tapaturmiin ja väkivaltaan liittyvä keskimääräistä suurempi ja pienempikuolleisuus (IVK) naisten ammattiryhmissä.Tapaturmaisista ja väkivaltaisista syistä johtuvat kuolemat olivat naisillapuolestaan keskimääräistä harvinaisempia seuraavissa ammattiryhmissä:ammatillisten oppilaitosten, peruskoulujen ja lukioiden opettajat,lastentarhanopettajat, lasten- ja perhepäivähoitajat, päiväkotiapulaisetjohdon sihteerit ja sihteerit, kirjanpitäjät ja haastattelijat,julkishallinnon ja matemaattis-luonnontieteiden erityisasiantuntijatsekäposti- ja pankkitoimihenkilöt, tilintarkastajat ja ekonomistit sekämyyjät.Miehillä asiantuntija-ammateissa kuolleisuus tapaturmiin tai väkivaltaanoli 49, erikoistuneilla työntekijöillä 86 ja rutiinityötä tekevillä noin 97 sataatuhattakohden. Noin puolet työntekijöiden ja asiantuntijoiden suhteellisestakuolleisuuserosta oli liitettävissä tuloihin. Tapaturmaisista ja väki-65


valtaisista syistä johtuvat kuolemantapaukset olivat miehillä keskimääräistäyleisempiä seuraavissa ammattiryhmissä (Kuvio 4.6):muurarit ja raudoittajat, rakennustyöntekijät, rakennusten viimeistelijät,maataloustyöntekijät, rakennus- sekä maa- ja vesirakennusalan jakaupunkien apu- ja sekatyömiehet, teiden kunnossapitotyöntekijätja jäte- ja kaatopaikkatyöntekijät (sekatyöntekijät), kaivosmiehet,panostajat ja kivityömiehet, siivoojat, pakkaajat ja lajittelijat,varastotyöntekijät,kodinhoitajat ja henkilökohtaiset avustajat, mielenterveys- ja kehitysvammaistenhoitajat, lääkintävahtimestarit,kirvesmiehet, puutavarankäsittelijät, sahausprosessinhoitajat japuutuotteiden teolliset valmistajat,hitsaajat ja kaasuleikkaajat, ohutlevysepät ja levyseppähitsaajat,metalli- ja valimotyöntekijät, koneistajat ja sepät sekämoottoriajoneuvonkuljettajat.Keskimääräistä harvinaisempia tapaturmaisista ja väkivaltaisista syistäjohtuvat kuolemantapaukset olivat miehillä seuraavissa ammateissa:tekniikan erityisasiantuntijat, koneteknikot ja muut teknisen alojenasiantuntijat sekä talonrakennusalan asiantuntijat kuten rakennusmestaritja -teknikot,elektroniikka- ja it-alan sekä matemaattis-luonnontieteiden erityisasiantuntijat,toimitus- ym. johtajat yksityisellä sektorilla, asiantuntijajohtajat,myyntineuvottelijat, -edustajat, -sihteerit, kauppa-agentit, kiinteistönvälittäjätja vastaavat, myymälän- ja huoltoasemanhoitajatsekäperuskoulun ja lukion opettajat.Miehillä kaikissa ammattiryhmissä, joissa tapaturma- ja väkivaltakuolleisuusoli vähäistä, oli myös keskimääräistä pienempi kuolleisuus alkoholiinliittyviin syihin sekä jonkin verran pienempi kuolleisuus verenkiertoelintensairauksiin. Vastaavasti keskimääräistä suuremman tapaturmakuolleisuudenammateissa kuolleisuus alkoholiin liittyviin syihin ja verenkiertoelintensairauksiin oli keskimääräistä suurempaa kahta poikkeustalukuun ottamatta. Paperityöntekijöillä kuolleisuus verenkiertoelintensairauksiin sekä mielenterveys- ja kehitysvammaisten hoitajilla66


Muurarit ja raudoittajatSekatyöntekijätKaivosmiehet ja panostajatSiivoojatKodinhoit. ja henk.koht.avustajatPuutavarankäsittelijät ym.Miel.terv.hoit., lääk.vahtimestarit. ym.MaatalousyrittäjätRakennustyöntekijätRakennusten viimeistelijätHitsaajatOhutlevysepätPakkaajat ja lajittelijatKirvesmiehetMetalli- ja valimotyöntetekijätPaperityöntekijätRahdinkäsittelijät & varastotyöntekijätKoneistajat ja sepätAjoneuvonkuljettajatKAIKKI MIEHETKoneteknikotTalonrakennusalan asiantuntijatMyyntineuvott., kiinteistönvälitt.ym.Myymälän/huoltoasemanhoitajatToimitus ym. johtajatMuut teknisten alojen asiantuntijatOpettajat (peruskoulu ja lukio)Tekniikan erityisasiantuntijatAsiantuntijajohtajatElektroniikka/it-erityisasiantuntijatMatemaattis-luonn. erityisasiant.0 20 40 60 80 100 120 140 160 180Kuolleita/100 000Itsemurha AlkoholimyrkytysMuu tapaturma n < 20Kuvio 4.6. Tapaturmiin ja väkivaltaan liittyvä keskimääräistä suurempi ja pienempikuolleisuus (IVK) miesten ammattiryhmissä.alkoholiperäisiin tauteihin liittyvä kuolleisuus ei poikennut miesten keskimääräisestätasosta. Tässä tutkimuksessa lääkintävahtimestarit oli yhdistettysamaan ammattiryhmään mielenterveys- ja kehitysvammaistenhoitajien kanssa, mutta heillä alkoholiin liittyvä kuolleisuus ylitti keskimääräisen.ItsemurhatItsemurhakuolleisuus vähentyi seurantajaksolla työikäisessä väestössäsekä naisilla että miehillä. Itsemurhia palkansaajat tekivät harvemminkuin työttömät tai työvoiman ulkopuolella olevat. Lähes joka toisessaammattiryhmässä korkeintaan yksi naisista teki itsemurhan. Miehillä itse-67


murhat olivat yleisempiä ja kahdessa ammatissa kolmesta ainakin viisimiestä teki itsemurhan seurannan aikana. Keskimäärin palkansaajanaisettekivät 8 ja miehet 27 itsemurhaa 100 000 henkilöä kohden.Naisilla työntekijät tekivät tilastollisesti merkitsevästi useammin itsemurhankuin asiantuntijat, mutta absoluuttinen ero ei ollut suuri. Asiantuntija-ammateissaolevista noin 6 naista teki itsemurhan 100 000 henkilöäkohden, kun vastaava luku erikoistuneille työntekijöille oli 8 ja rutiinityötätekeville naisille 10. Palkansaajanaisten alimpaan tuloviidennekseenkuuluvat tekivät noin 58 prosenttia useammin itsemurhan kuinmuihin tuloryhmiin kuuluvat naiset. Tulojen vakioiminen pienensi ammattiryhmittäisiäeroja vain vähän.Naisilla keskimääräistä suuremman itsemurhakuolleisuuden ammatteihinkuului sekä asiantuntija- että työntekijäammatteja. Itsemurhat olivat keskimääräistäyleisempiä muun muassa seuraavissa ammattiryhmissä:perus- ja lähihoitajat, mielenterveys- ja kehitysvammaisten hoitajat,koti- ja henkilökohtaiset avustajat,sairaala-, hoito- ja kotiapulaiset, siivoojat sekä keittiöapulaiset,kemianteollisuuden prosessityöntekijät sekäarkiston- ja kirjastonhoitajat ja vastaavat (ks. Kuvio 4.7).Keskimääräistä harvinaisempia itsemurhat olivat muun muassa seuraavissaammateissa:lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset, lastentarhanopettajat, peruskoulunja lukion lehtorit ja opettajat,kokit, keittäjät ja ravintolaesimiehet sekäkirjanpitäjät ja haastattelijat sekä johdon sihteerit.Muutamassa ammattiryhmässä naiset tekivät itsemurhia enemmän kuinhenkilövuosien perusteella olisi voinut olettaa. Kaikki nämä ammatit evätole Kuviossa 4.7, koska niissä itsemurhien määrä tarkastelujaksolla olipienempi kuin 7 tai poikkeama ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Eräissänaisten erityisasiantuntija-ammateissa itsemurhia on kuitenkin ollut vuosienajan keskimääräistä enemmän, vaikka luottamusvälit ovat jääneetsuuriksi. Näissä tapauksissa voi olla kysymys ilmiön liittymisestä muuhunkinkuin satunnaisuuteen. Lisäksi muutamassa erityisasiantuntijaammatissasekä joillakin teollisuuden toimialoilla oli tällä jaksolla keskimääräistäkorkeampi itsemurhakuolleisuus. Vertasimme muutaman laa-68


jemman ryhmän kuolleisuutta opettajien (peruskoulun, lukion ja ammatillistenoppilaitosten opettajat, muut opettajat ja lastentarhanopettajat)kuolleisuuteen. Ensimmäisessä vertailuryhmässä olivat paperityöntekijätja -teknikot. Heillä itsemurhakuolleisuus oli 3,2-kertaista opettajiin verrattuna(riskisuhteen p=0,03). Miehilläkin paperiteknikot ja -työntekijättekivät enemmän itsemurhia kuin opettajat tai muut miehet. Opettajiinverrattuna ryhmän suhteellinen kuolleisuusluku oli 2,3 (p=0,001).Naisilla terveydenhuollon ammateissa oli keskimääräistä enemmän itsemurhialukuun ottamatta yli-, terveyden- ja röntgenhoitajia. Kuviossa 4.7on kuvattuna terveydenhuollon ammateista perus- ja lähihoitajat sekämielenterveys- ja kehitysvammaisten hoitajat. Myös lääkäreillä, sairaanhoitajilla,farmaseuteilla ja psykologeilla oli keskimääräistä enemmän itsemurhia.Ryhmällä kokonaisuudessaan itsemurhakuolleisuus oli 2,6-kertaista opettajiin verrattuna (p


Miehillä palkansaajat tekivät vain hiukan enemmän itsemurhia asiantuntija-kuin erityisasiantuntija-ammateissa. Erikoistuneiden työntekijöidenitsemurhakuolleisuus oli kaksinkertaista ja rutiinityötä tekevien 2,4-kertaisesta erityisasiantuntijoihin verrattuna. Miehillä itsemurhat lisääntyivätaina noin 25 prosenttia siirryttäessä alempaan tuloryhmään. Alimmassatuloviidenneksessä itsemurhakuolleisuus oli noin 2,5-kertaista palkansaajienylimpään tuloviidennekseen verrattuna. Tulojen vakioiminenpienensi erityisasiantuntijoiden ja rutiinityötä tekevien välistä kuolleisuuseroanoin 38 prosenttia.Miehillä itsemurhat olivat yleisimpiä työntekijäammateissa (Kuvio 4.8).Keskimääräistä enemmän itsemurhia oli seuraavissa ammattiryhmissä:rakennus- sekä maa- ja vesirakennusalan ja kaupunkien apu- jasekatyömiehet, teiden kunnossapitotyöntekijät ja jäte- ja kaatopaikkatyöntekijät(sekatyöntekijät), siivoojat, pakkaajat ja lajittelijat,lomittajat, metsurit, kalanviljelytyöntekijät, kalastajat, riistanhoitajatja vastaavat, rakennusten viimeistelijät,metalli- ja valimotyöntekijät, koneistajat ja sepät, ohutlevysepätja levyseppähitsaajat, paperityöntekijät,puutavarankäsittelijät, sahausprosessinhoitajat ja puutuotteidenteolliset valmistajat, kirvesmiehet sekämoottoriajoneuvonkuljettajat.Keskimääräistä harvinaisempia itsemurhat olivat miehillä seuraavissaammateissa:peruskoulun- ja lukion opettajat, ammatillisten oppilaitosten opettajatja muut opettajat, yliopistojen ja korkeakoulujen opettajat,asiantuntijajohtajat kuten tutkimusjohtajat, myös toimitusjohtajat,ylimmät virkamiehet ja rehtorit, maankäytön erityisasiantuntijatkuten maanmittausinsinöörit,arkkitehdit ja muut talonrakennusalan insinöörit, rakennusmestaritja -teknikot,tekniikan erityisasiantuntijat, matemaattis-luonnontieteiden erityisasiantuntijatsekä informaatio-, tietoliikenne- ja elektroniikkateknikotsekämyyntineuvottelijat, -edustajat, -sihteerit, kauppa-agentit, kiinteistönvälittäjätja vastaavat, mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat,posti- ja pankkitoimihenkilöt.70


SekatyöntekijätSiivoojatKirjanpitäjät ja haastattelijatKaivosmiehet ja panostajatMetalli- ja valimotyöntetekijätPakkaajat ja lajittelijatPuutavarankäsittelijät ym.OhutlevysepätPaperityöntekijätLomittajat, metsurit ym.KirvesmiehetRakennusten viimeistelijätRahdinkäsittelijät & varastotyöntekijätKoneistajat ja sepätMoottoriajoneuvonkuljettajatKAIKKI MIEHETOpettajat (peruskoulu ja lukio)Talonrakennusalan asiantuntijatMyyntineuvott., kiinteistönvälitt.ym.AsiantuntijajohtajatTekniikan erityisasiantuntijatMatemaattis-luonn. erityisasiant.Arkkitehdit ym.Informaatioteknikot ym.Mainonnan ja markk. erityisasiantunt.Maankäytön erityisasiantuntijatPosti- ja pankkitoimihenkilöt0 10 20 30 40 50 60 70Kuolleita/100 000Kuvio 4.8. Itsemurhiin liittyvä keskimääräistä suurempi ja pienempi kuolleisuus (IVK)miesten ammattiryhmissä.Ammatteja ja itsemurhia koskevia tutkimuksia on tehty muutamissamaissa. Näissä toistuu ammatteja, joissa itsemurhakuolleisuus poikkeaasamaan suuntaan, mutta ammattien itsemurhatasossa on myös maakohtaisiaeroja. Tutkimuksemme kanssa yhtäläisesti itsemurhakuolleisuus olikeskimääräistä suurempi USAssa, Tanskassa ja Skotlannissa seuraavissaammateissa: lakimiehet (ei mukana Tanskassa), lääkärit, hoitajat, taitelijat,sekatyöntekijät, kaivosmiehet, maataloustyöntekijät, rakennustyöntekijätja kirvesmiehet. Keskimääräistä vähemmän itsemurhia Suomessa jaUSAssa tekivät opettajat sekä pankki- ja postitoimihenkilöt. (Stack 2001;Stark, Belbin ym. 2006; Agerbo, Gunnell ym. 2007). Sen sijaan omantutkimuksemme ja muiden tutkimusten tulokset poikkesivat eri suuntiinmuun muassa hammaslääkäreillä, papeilla ja moottoriajoneuvonkuljettajilla.USAssa ja Tanskassa hammaslääkäreiden itsemurhakuolleisuus oli71


suurta, kun se Suomessa oli hyvin vähäistä. Myös sveitsiläisessä tutkimuksessahammaslääkäreillä oli erilaisia suojaavia tekijöitä enemmänkuin lääkäreillä tai sairaanhoitajilla (Heim 1991). Norjalaisessa tutkimuksessateologeilla oli pieni itsemurhariski (Hem, Haldorsen ym. 2005). Sensijaan tutkimuksessamme miespapeilla itsemurhia ei ollut keskimääräistävähemmän verrattuna muihin akateemisiin ammatteihin tai kaikkiin miehiin.Moottoriajoneuvonkuljettajilla itsemurhia oli keskimääräistä enemmänSuomessa ja Tanskassa, hieman enemmän USAssa, mutta erityisenvähän Skotlannissa.Aikaisemmissa tutkimuksissa erityisesti lääkärit on nostettu korkean itsemurhakuolleisuudenammatiksi. Naislääkäreillä on kaikissa asiaa käsitelleissätutkimuksissa raportoitu keskimääräistä enemmän itsemurhia(Carpenter, Swerdlow ym. 1997; Schernhammer ja Colditz 2004) jauseimmissa mutta ei kaikissa tutkimuksissa myös mieslääkäreillä(Lindeman, Laara ym. 1996; Meltzer, Griffiths ym. 2008; Sansone jaSansone 2009). Omassakin tutkimuksessamme naislääkäreiden itsemurhakuolleisuusoli keskimääräistä suurempi. Mieslääkärit tekivät itsemurhiahieman vähemmän kuin palkansaajamiehet keskimäärin, muttaenemmän kuin miehet useimmissa erityisasiantuntija-ammateissa. Tulosvastasi aikaisempia Suomea koskevia tutkimuksia (Rimpelä, Nurminenym. 1987; Pensola, Ahonen ym. 2004). Seurantajaksolla lääkäreiden itsemurhakuolleisuusei kuitenkaan ollut kohonnut kaikilla lääkäreillä. Ylilääkärittekivät itsemurhia erityisen vähän kuten hammaslääkäritkin. Naisillaedellisten lisäksi myös erikoislääkäreillä itsemurhia oli vähän, muttaterveyskeskus- ja apulaislääkäreiden itsemurhakuolleisuus oli samalla tasollakuin ammattiryhmissä, jotka tekevät rutiinityötä. Miehillä myös erikoislääkäreilläoli keskimääräistä enemmän itsemurhia.Lääkärit eivät kuitenkaan olleet itsemurhakuolleisuutensa suhteen poikkeavinammattiryhmä. Tutkimuksessamme keskimääräistä suurempi itsemurhakuolleisuuskoski lähes koko terveydenhuoltoalaa ylihoitajia jaterveydenhoitajia lukuun ottamatta. Myös Norjassa ja USAssa tehdyissätutkimuksissa sairaanhoitajien ammattiin liittyi keskimääräistä suurempiitsemurhariski (Stack 2001; Hem, Haldorsen ym. 2005). Lakimiehet tekivätitsemurhia enemmän kuin lääkärit, naiset jopa kolminkertaisesti.Myös aikaisemmissa tutkimuksissa lakimiesten on havaittu tehneen keskimääräistäenemmän itsemurhia (Rimpelä, Nurminen ym. 1987; Stack2001; Stark, Belbin ym. 2006), mutta tekstissä ilmiötä on käsitelty vähän72


– erityisesti lääkäreihin verrattuna. Tutkimuksessamme naisilla myösmuutamissa muissa erityisasiantuntija-ammateissa kuten johtajilla ja insinööreilläoli keskimääräistä enemmän itsemurhia. Toisaalta tulisi muistaa,että työntekijäammateissa tehdään eniten itsemurhia määrällisesti jauseissa myös suhteellisesti (Mäki ja Martikainen 2007). Esimerkiksi tutkimuksessammemoottoriajoneuvonkuljettajien itsemurhakuolleisuus oliyhtä suurta kuin lakimiesten, mutta määrällisesti itsemurhia oli lähes seitsenkertaisestilääkäreihin ja yhdeksänkertaisesti lakimiehiin verrattuna:moottoriajoneuvonkuljettajat tekivät lähes 7 prosenttia kaikista palkansaajienitsemurhista. Siivoojien itsemurhakuolleisuus oli naisilla yhtäsuurta kuin lääkäreillä, määrällisesti nelinkertaista, ja miehillä sekä suhteellisestiettä määrällisesti kaksinkertaista lääkäreihin verrattuna.Tutkimuksessamme suuri osa ammatin ja itsemurhan yhteydestä välittyitulojen kautta. Kun ikä, sukupuoli ja tulot oli huomioitu, itsemurhakuolleisuusoli keskimääräistä suurempi muun muassa lakimiehillä, mielenterveys-ja sosiaalialanhoitajilla, kaivosmiehillä, muurareilla ja raudoittajilla,ohutlevysepillä ja levyseppähitsaajilla, metalli- ja valimotyöntekijöilläja paperityöntekijöillä, veturinkuljettajilla ja sekatyöntekijöillä.Näissä ammateissa tehtiin 9 prosenttia kaikista itsemurhista.Paperityöntekijämiehet ja -naiset tekivät tällä seurantajaksolla keskimääräistäenemmän itsemurhia. 2006–08 olleet paperitehtaiden lomautuksetja lakkautukset eivät ole vaikuttaneet näihin tuloksiin. Itsemurhakuolleisuusoli ammattiryhmässä korkea jo 1990-luvun lopussa (Pensola,Ahonen ym. 2004).Itsemurhien taustalla on usein masennus. Väestötasolla eniten itsemurhaaikomuksia,yrityksiä ja toteutuksia aiheuttavat vaikea masennus ja alkoholiriippuvuus;muita itsemurhariskiä nostavia tekijöitä ovat muun muassadystymia, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, traumaperäinen stressihäiriösekä parisuhteen purkautuminen eron tai kuoleman kautta (Bernal, Haroym. 2007; Overholser, Braden ym. 2011). Vaikka itsemurhaa yrittäneilläja sen toteuttaneilla on yhteisiä riskitekijöitä, toteutukseen liittyi todennäköisemminpsykoosi ja miessukupuoli ja yritykseen ahdistushäiriö janaissukupuoli (Beautrais 2001). Itsemurhien taustalla voi olla myös vakavasairaus. Toteutetut itsemurhat olivat syöpäsairailla muuta väestöäyleisempiä vaikka aikomukset olivat yhtä yleisiä (Robson, Scrutton ym.2010).73


Miten itsemurhan taustalla olevat tekijät voivat selittää ammateittaisiaeroja itsemurhien esiintyvyydessä? Nurmisen ja Karjalaisen (2001) arvionmukaan ammattiin liitettävissä oleva osuus itsemurhista on alle 0,5prosenttia. Nykyisen lainsäädännön mukaan mielenterveyden häiriöt voidaanluokitella ammattitaudeiksi silloin, kun ne ovat työssä fysikaalisen,kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttamia. Sen sijaan huolimatta siitä,että työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden ja psyykkisen oireilunvälinen yhteys on luotettavasti todennettu ryhmätasolla, yksilötasolla yksiselitteistentyöhön liittyvien syy-seurausyhteyksien erottaminen muistatekijöistä on yhä vaikeaa. (PSYKO 2003; Räsänen ja Seuri 2007.) Työhönliittyvillä tekijöillä voi kuitenkin olla ratkaiseva vaikutus itsemurhantaustalla oleviin mielenterveydenhäiriöihin tai muihin siihen vaikuttaneisiintekijöihin. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että huonot työolosuhteetliittyivätpä ne fyysisiin (riittämätön valaistus, kuumuus, kylmyys,melu, pöly), kemiallisiin (esimerkiksi altistus lyijylle tai orgaanisille fosfaateilleja liuottimille), psykologisiin (riittämättömät palkkiot, alhainenkontrolli, suuret vaatimukset, epäoikeudenmukaisuus) tai työn organisointiin(vuorotyö, ylityöt) ovat yhteydessä latenttien mielialahäiriöidenpuhkeamiseen tai mielenterveyshäiriöiden vaikeutumiseen (Woo jaPostolache 2008).Erityisasiantuntijoilla ja rutiinityötä tekevillä itsemurhan taustalla olevatsyyt voivat olla hyvin samantapaisia. Lääkäreiden - ja erityisesti naislääkäreiden- keskimääräistä suuremmalle itsemurhakuolleisuudelle on annettuerilaisia selityksiä. Lääkäreiden itsemurhakuolleisuutta ja -ajatuksiaon selitetty alaan, esimerkiksi päivystykseen liittyvällä stressillä, konflikteillaesimiesten ja kollegoiden tai läheisten kanssa, lääkkeiden, erityisestiantidepresanttien ja päihteiden käytöllä sekä mielialahäiriöiden kutenmasennuksen suuremmalla esiintyvyydellä. Myös eräät luonteenpiirteet,kuten itseriittoisuus ja taipumus ylikorostaa ammatillista identiteettiä jakieltää stressi ovat voineet estää avun hakemista tai vastaanottamista.(Schernhammer ja Colditz 2004; Lindfors, Meretoja ym. 2009; Sansoneja Sansone 2009.) Myös australialaisilla rakennustyöläisillä ja norjalaisillaambulanssikuskeilla itsemurhat tai niiden aikomukset liittyivät ongelmiinperheen tai työpaikan ihmissuhteissa, ylitöihin, vähäiseen vapaaaikaanja siitä johtuvaan uupumukseen, ongelmien sivuuttamiseen taiselvittämättä jättämiseen, päihteiden käyttöön sekä työsuhteen epävarmuuteen(Heller, Hawgood ym. 2007; Sterud, Hem ym. 2008). Poliisejakoskevissa tutkimuksissa itsemurhariskiä lisäsivät perheongelmat ja vi-74


antoimituksesta pidättäminen sekä traumaperäiseen stressihäiriöön yhdistynytalkoholin käyttö (Janik ja Kravitz 1994; Violanti 2004); apuahaettiin fyysisiin ongelmiin mutta harvoin psyykkisiin (Berg, Hem ym.2006).Työsuhteen epävarmuus mitattuna toistuvilla lyhytaikaisilla lomautuksillaja työttömyysjaksoilla lisäsivät myös kanadalaisessa sahatyöläisiä koskeneessatutkimuksessa toteutuneita itsemurhia vähäisten vaatimusten lisäksi;työtovereiden vähäinen tuki liittyi tässä tutkimuksessa itsemurhienyrityksiin (Ostry, Maggi ym. 2007). Vaikka itsemurhiin liitetäänkin useinsuuri stressi kanadalaisen tutkimuksen tulos vähäisten vaatimusten - tarpeeksiaikaa tehdä kohtuullinen työmäärä ilman ristiriitaisia vaatimuksia- itsemurhia lisäävä vaikutus ei ole ainutlaatuinen. Myös sairaanhoitajiakoskevassa tutkimuksessa on havaittu, että paitsi suuri myös minimaalinenstressi työssä tai kotona voi lisätä itsemurhariskiä suhteessa vähäiseentyö- tai kotistressiin (Feskanich, Hastrup ym. 2002).Ammateissa voi olla myös erityisiä riskitekijöitä. Raskaassa maantieliikenteessäsekä veturin- ja metronkuljettajilla ammattiin liittyviin stressitekijöihinkuuluvat onnettomuudet. Suomessa vuosina 2005–09 keskimäärin62 jalankulkijaa jäi vuosittain junan alle, näistä 85 prosenttia tahallisesti(Silla 2011). Suomessa noin 4–5 prosenttia (emt.) ja kansainvälistenarvioiden mukaan 1–12 prosenttia kaikista itsemurhista tehdääntörmäämällä junaan (Krysinska ja De Leo 2008). Lontoossa metrokuskeilletehdyssä tutkimuksessa kolmasosa kuskeista sai yliajon jälkeen vakavanpsykologisen reaktion, joka lievittyi suurimmalla osalla puolenvuoden seurannassa (Tranah ja Farmer 1994).Ammattien välisiin itsemurhaeroihin voi osittain vaikuttaa myös erilaistenvälineiden saatavuus ja tieto niiden käytöstä. Sansone ja Sansone(2009) arvioivat, että itsemurha-ajatus voi olla ohimenevä ja tällöin toteuttamiseenvaikuttavat käytettävissä olevat keinot. Lääkäreillä on mahdollisuussaada lääkkeitä ja tietoa niiden vaikuttavuudesta, mikä selittäisilääkäreiden suurempaa itsemurhakuolleisuutta (ks. myös Lindfors, Meretojaym. 2009). Norjalaisessa tutkimuksessa lääkäreillä olikin vähän yrityksiäsuhteessa toteutuneisiin itsemurhiin (Hem, Grønvold ym. 2000).Toisaalta ainakin Suomessa, Tanskassa, Uudessa-Seelannissa ja USAssaupseerien (Helmkamp 1995; Agerbo, Gunnell ym. 2007; Yamane ja75


Butler 2009) ja mahdollisesti myös poliisien 2 (Stack 2001; Marzuk, Nockym. 2002; Skegg, Firth ym. 2010) itsemurhat ovat keskimääräistä harvinaisempia,vaikka ammattiryhmillä on myös välineitä ja tietotaitoa niidenkäyttöön. Onkin todennäköisempää, että välineiden saatavuus ei lisää itsemurhariskiä,mutta jos tekoon on päädytty, valitaan itselle tuttu väline:poliisien, upseerien ja maanviljelijöiden itsemurhissa suurimmassa osassaon käytetty ampuma-asetta ja lääkäreiden ja hoitajien itsemurhissa lääkkeitä(Agerbo, Gunnell ym. 2009; Helmkamp 1995). Valikoituneen ammattiryhmänvertailu koko väestöön voi kuitenkin antaa harhaisen kuvan.Kapusta ym. (2010) huomauttavat, että vaikka itävaltalaispoliiseilla miestenitsemurhakuolleisuus on samalla tasolla kuin muilla miehillä ja naisillamuita naisia alhaisempi, voi riski olla suurempi, kun otetaan huomioonryhmän valikoituneisuus.Näitä tuloksia arvioitaessa on huomioitava myös, että ammattiryhmän itsemurhatasoaei voi yleistää koskemaan kaikkia toimipaikkoja saati sittenyksilöitä. Sairaanhoitajien työhyvinvointia koskevassa tutkimuksessa 15prosenttia sairaanhoitajista ilmoitti harkinneensa tai yrittäneensä itsemurhaa.Eniten psyykkistä rasittuneisuutta hoitajat kokivat vanhustenhuollossa.(Heponiemi, Sinervo ym. 2008.)Palkansaajilla naisten itsemurhakuolleisuus oli noin kolmannes miestenkuolleisuudesta. Muutamissa erityisasiantuntija-ammateissa kuten johtajilla,insinööreillä, kirjaston- ja arkistonhoitajilla, lakimiehillä ja toimittajillaja taiteilijoilla naisten itsemurhakuolleisuus oli kuitenkin yhtä suurtakuin miehillä. Akateemisella uralla olevat naiset ovat usein sitoutuneita jatyytyväisiä työhönsä. Miehiin verrattuna heidän urakehityksensä voi kuitenkinolla hitaampi ja palkkatulonsa pienemmät, vaikka toisaalta työympäristössävoi olla enemmän erilaisia haittatekijöitä kuten epäasiallistakohtelua (Robinson 2003; Woo ja Postolache 2008). Näillä tekijöillä onkatsottu olevan enemmän vaikutusta naisten itsemurhiin kuin rooliristiriidoillaja vaikeudella sovittaa työn ja perheen vaatimuksia yhteen. Empiiristentutkimusten mukaan naiset, joilla on monta roolia, ovat terveitäja heillä on vähän depressiota (Woo ja Postolache 2008).2 Poliiseja koskevat tulokset itsemurhista ovat osin ristiriitaisia koskien USAta, jossaon tuloksia molempiin suuntiin (Stuart 2008). Saksassa poliisien itsemurhakuolleisuusoli hieman suurempi kuin muulla väestöllä (25 vs. 20 per 100 000 henkilöä(Schmidtke, Fricke ym. 1999).76


Työntekijäammattien asiantuntija-ammatteja suurempi itsemurhakuolleisuusvälittyi osittain tulojen kautta tässä tutkimuksessa. Vaikka itsemurhantaustalla olisi työntekijä- ja asiantuntija-ammateissa samantapaisiatyöhön ja muuhun elämään liittyviä stressitekijöitä, voi erilaisia stressaaviatekijöitä olla enemmän työntekijäammateissa. Aiemmassa mielenterveydenhäiriöihinperustuvien eläkkeiden alkavuutta koskeneessa tutkimuksessa(Pensola, Gould ym. 2010) osoittautui, että työntekijäammateissamiesten suurempi eläkealkavuus liittyi osittain ryhmän suurempaannaimattomien, eronneiden ja työttömien osuuteen. Vaikka koulutuspaikka,työ, hyvät tulot ja avioliitto voivat olla suojaavia tekijöitä itsemurhaan,voi niistä tulee riskitekijöitä, jos ne menetetään (Agerbo 2007). Senlisäksi, että ammatit voivat erota kuormittavien tekijöiden esiintyvyydessä,niiden välillä voi olla eroja hoitoon hakeutumisessa, kuten edellä onviitattu, ja myös hoidon saamisessa. Suomalaisessa tutkimuksessa havaittiin,että matalammissa ammattiasemissa, joissa on suurempi itsemurhariski,naiset ja miehet saivat vähemmän hoitoa masennukseen suhteessahoidontarpeeseensa kuin paremmissa asemissa olevat (Kivimäki, Gunnellym. 2007).Ammattiryhmien välisiin itsemurhaeroihin voi vaikuttaa osittain alkoholinkäyttö.Mäen ja Martikaisen tutkimuksissa (2008, 2009) erikoistumattomientyöntekijöiden (vastaa rutiinityöntekijöitä tässä tutkimuksessa)ylempien toimihenkilöitä (erityisasiantuntijat tässä) suuremmasta itsemurhakuolleisuudestayli 40 prosenttia liittyi itsemurhiin, joissa alkoholioli mukana. Alkoholiin liittyviä kuolemia tarkastelemme luvussa 4.5.Muut tapaturmat ja väkivaltaiset kuolematVuonna 2009 palkansaajilla ja yrittäjillä tilastoitiin 48 työpaikka- ja työmatkatapaturmaa.Työhön liittyvät tapaturmaiset kuolemat olivat vähentyneetaikaisempiin vuosiin verrattuna ilmeisesti osin taantumasta johtuen.(Tilastokeskus 2011a.) Tässä aineistossa palkansaajilla tapaturmaisiatai väkivaltaisia kuolemia oli vuosittain noin 414, eli kahdeksankertaisestikuolemaan johtaneisiin työtapaturmiin verrattuna.Naisilla muita tapaturmia tai väkivaltaisia kuolemia oli keskimääristäenemmän muutamassa rutiinityön ammatissa. Siivoojilla ja tarjoilijoillasekä toimistoapulaisilla tapaturmaisia tai väkivaltaisia kuolemia oli noin77


50 prosenttia ja kodinhoitajilla ja henkilökohtaisilla avustajilla 27 prosenttiakeskimääräistä enemmän. Tapaturmainen kuolleisuus oli keskimääräistäyleisempää myös eräissä erityisasiantuntija-ammateissa. Lakimiehilläkuolleisuus tapaturmiin oli 3,4-kertaista, henkilöstösuunnittelijoillaja tiedottajilla 2,0-kertaista sekä lääkäreillä 1,6-kertaista kaikkiinnaisiin verrattuna.Miehillä muu tapaturmainen tai väkivaltainen kuolleisuus oli keskimääräistäyleisempää monissa rakennus-, kunnostus-, teollisuus- ja kuljetusalanammateissa sekä koti- ja henkilökohtaisilla avustajilla. Koti- ja henkilökohtaisillaavustajilla muita tapaturmaisia ja väkivaltaisia kuolemiaoli noin kaksi kertaa niin paljon kuin ammattiryhmissä keskimäärin. Kaivosmiehillä,panostajilla ja kivimiehillä sekä muurareilla ja raudoittajillamuu tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus oli 2,4-kertaista ammattiryhmienkeskimääräiseen kuolleisuuteen verrattuna. Seuraavissa ammattiryhmissäkuolleisuus oli 1,6–1,8 -kertaista: sekatyöntekijät, rakennustenviimeistelytyöntekijät, rakennustyöntekijät, puutavarankäsittelijät, sahausprosessinhoitajatja puutavaroiden teolliset valmistajat sekä teurastajatja leipurit. Kuolleisuus oli keskimääräistä suurempaa myös seuraavissaammattiryhmissä: hitsaajat ja kaasuleikkaajat, rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijätsekä moottoriajoneuvonkuljettajat. Kaikissa mainituissaammattiryhmissä myös itsemurhia oli keskimääräistä enemmän.Miehillä kuolleisuus muihin tapaturmiin ja väkivaltaisiin syihin oli korkeintaanpuolet keskimääräisestä tasosta seuraavissa ammattiryhmissä:operaattorit ja atk-tukihenkilöt, poliisit, opettajat, arkkitehdit ja muut talonrakennusalaninsinöörit sekä muut teknisten alojen asiantuntijat (luonnontieteenja teollisten alojen teknikot). Muu tapaturmainen ja väkivaltainenkuolleisuus oli keskimääräistä pienempää myös seuraavissa miestenammattiryhmissä: asiantuntijajohtajat, tekniikan ja matemaattisluonnontieteidensekä elektroniikan ja it-alan erityisasiantuntijat, myyntineuvottelijatja kiinteistönvälittäjät, koneteknikot sekä myymälän ja huoltoasemanhoitajat.Näissä ammateissa kuolleisuus itsemurhiin oli vähäistäpienen tapaturmakuolleisuuden ohella.78


4.5 Alkoholiin liittyvät syytAlkoholiin liittyviin syihin, mukaan lukien myötävaikuttavat kuolinsyyt,kuoli 100 000 palkansaajanaisesta noin 18 ja miehestä 84. Näistä kuolemantapauksistavain pieni osuus johtuu alkoholimyrkytyksistä, joihinkuoli keskimäärin 3 naista ja 11 miestä 100 000 kohden (Kuvio 4.9 jaKuvio 4.10).Alkoholiin liittyvien syiden osuus kuolleisuudesta on kasvanut palkansaajilla(ks. Pensola, Laihiala ym. 2011). Seurantajaksolla palkansaajamiestenelinajanmenetyksestä 30 prosenttia oli yhdistettävissä alkoholiinliittyviin syihin. Naisilla vastaava osuus oli 13 prosenttia. Kuukausiksimuutettuna tämä merkitsi naisilla hiukan yli kuukautta ja miehillä lähespuolta vuotta.Naisilla alkoholiin liittyvä kuolleisuus lisääntyi ammattiryhmittäin.Asiantuntijoilla ja erikoistuneilla työntekijöillä alkoholiin liittyvä kuolleisuusoli noin 40–50 prosenttia suurempaa kuin erityisasiantuntijoilla. Rutiinityötätekevien alkoholiin liittyvä kuolleisuus oli 2,3-kertaista erityisasiantuntijoihinverrattuna. Tulojen mukaan tarkasteltuna kynnys oli toisiksialimman ja alimman viidenneksen välillä. Alkoholiin liittyvä kuolleisuuskaksinkertaistui siirryttäessä toisiksi alimmasta tuloviidenneksestäalimpaan; IVK alimmassa tuloryhmässä oli 32 ja edellisissä 15.Naisilla alkoholiin liittyvä kuolleisuus oli tilastollisesti merkitsevästikeskimääräistä suurempaa vain harvassa yksittäisessä ammatissa. Näihinkuuluivat:kiinteistönhuoltajat, myyjät ja lehdenjakajat ym., sairaala- ja hoitoapulaisetsekä koti- ja henkilökohtaiset avustajat, tarjoilijat jasiivoojat sekälakimiehet.Vain muutamassa erityisasiantuntija-ammatissa naisten alkoholiin liittyväkuolleisuus ylitti keskimääräisen tason. Lakimiesten lisäksi näin oliylemmillä virkamiehillä, pienyritysten johtajilla, yliopisto-opettajilla jatutkijoilla, henkilöstösuunnittelijoilla ja tiedottajilla sekä toimittajilla jakirjailijoilla, joiden kuolleisuus ammattiryhmät yhdistettyinä oli noin 2,9-kertaista muihin erityisasiantuntijoihin verrattuna ja 50 prosenttia suurempaakuin naisilla keskimäärin.79


KiinteistönhuoltajatLakimiehetSairaala- ja hoitoapulaisetSosiaalialan ohjaajatPuhelinmyyjät ja lehdenjakajatTarjoilijatSiivoojatKeittiöapulaisetKodinhoit. ja henk.koht.avustajatKAIKKI NAISETSairaan- ja terveydenhoitajat ym.Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaisetPosti- ja pankkitoimihenkilötLääkärit ja hammaslääkäritOpettajat (peruskoulu ja lukio)LastentarhanopettajatJulkishallinnon erityisasiantuntijatRehtorit ym. yksikönjohtajatMatemaattis-luonn. erityisasiant.0 10 20 30 40 50 60Kuolleet/100 000Pääasiallinen Myötävaikuttava n


hitsaajat ja kaasuleikkaajat, ohutlevysepät ja levyseppähitsaajatsekä koneistajat ja sepät,paperityöntekijät jamoottoriajoneuvonkuljettajat.TarjoilijatSekatyöntekijätSiivoojatMuut toimistotyöntekijätRakennustyöntekijätRakennusten viimeistelijätOhutlevysepätRahdinkäsittelijät & varastotyöntekijätKodinhoit. ja henk.koht.avustajatHitsaajatMuurarit ja raudoittajatPakkaajat ja lajittelijatVesi- ja raideliikenteen työntekijätKiinteistönhuoltajatPutkiasentajatVahtimestaritKemian prosessityöntekijätPaperityöntekijätKoneistajat ja sepätAjoneuvonkuljettajatKirvesmiehetKAIKKI MIEHETOpettajat (peruskoulu ja lukio)AsiantuntijajohtajatOperaattorit ja atk-tukihenkilötAgrologit, metsätalousteknikot ym.Maankäytön erityisasiant.Mainonnan ja markk. erityisasiant.Matemaattis-luonn. erityisasiant.PapitArkkitehdit ym.Rehtorit ym. yksikönjohtajat0 50 100 150 200 250Kuolleita/100 000pääasiallinen myötävaikuttavan


Alkoholiin liittyvä kuolleisuus kasvanut myös palkansaajillaTutkimuksessamme alkoholiin liittyviin syihin menehtyi 18 naista ja 84miestä 100 000 palkansaajaa kohden. Alkoholiin liittyvien syiden osuuskokonaiskuolleisuudesta oli naisilla 12 ja miehillä 28 prosenttia. Ammattiryhmittäintarkasteltuna erot olivat suuria. Alhaisinta kuolleisuus oli erityisasiantuntija-ammateissa,joissa keskimäärin 11 naista ja 46 miestä100 000 kohden kuoli johonkin alkoholiin liittyvään syyhyn. Rutiinityötätekevien naisten kuolleisuus oli keskimäärin alhaisempaa kuin erityisasiantuntijamiesten,26 kuollutta 100 000 kohden. Rutiinityötä tekevillämiehillä kuolleisuusluku oli 123.Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittavissa ammatteja, joissa kuolleisuuson joko poikkeuksellisen suurta tai pientä. Muutamia maakohtaisiaerojakin on havaittavissa kuten edeltävissäkin kuolemansyissä. Tarjoilijoiden,hovimestareiden ja ravintolaesimiesten sekä keittiöapulaisten alkoholiinliittyvä kuolleisuus oli suuri sekä naisilla että miehillä tässä jaIso-Britanniaa koskevassa tutkimuksessa (Romeri, Baker ym. 2007; Baker2008; Coggon, Harris ym. 2010). Sen sijaan Suomessa kokkien kuolleisuusoli sekä naisilla että miehillä yhtä alhaista kuin erityisasiantuntijoilla,kun se puolestaan Iso-Britanniassa oli korkeaa.Rakennusalan ammateissa, kuten rakennusmiehet, maalarit, muurarit jaraudoittajat, putkiasentajat sekä hitsaajat, kuolleisuus tai diagnoosit liittyenalkoholismiin ja alkoholin käyttöön ovat olleet keskimääräistä yleisempiäniin tässä kuin muissakin tutkimuksissa (Mandell, Eaton ym.1992; Hemmingsson ja Ringbäck Weitoft 2001; Baker 2008; Coggon,Harris ym. 2010). Vastaavasti merimiehillä, sekatyöntekijöillä, maataloustyöntekijöillä,varastotyöntekijöillä ja naisilla myös siivoojilla on havaittukeskimääräistä korkeampi alkoholiin liittyvä kuolleisuus (ks. myösBrooks ja Harford 1992). Skotlannissa muusikoiden ja näyttelijöidenkuolleisuus oli keskimääräistä yleisempää. Tutkimuksessamme miesmuusikoillaoli ylikuolleisuutta, mutta ei naisilla. Moottoriajoneuvonkuljettajienalkoholikuolleisuudesta on osin ristiriitaisia tuloksia. Tutkimuksessammemoottoriajoneuvonkuljettajien alkoholiin liittyvä kuolleisuusoli keskimääräistä yleisempää. Vastaavasti on näyttöä siitä, että tässäammatissa esiintyy keskimääräistä yleisemmin alkoholismia ja muita alkoholinkäyttöön liittyviä sairauksia (Hemmingsson ja Ringbäck Weitoft2001; Mandell, Eaton ym. 1992). Skotlanti kuitenkin erosi näistä tulok-82


sista: siellä kuljettajilla oli keskimääräistä pienempi alkoholiin liittyväkuolleisuus (Romeri, Baker ym. 2007). Iso-Britanniassa kaivostyöläisilläoli korkea kuolleisuus alkoholiin liittyviin syihin (Baker 2008; Romeri,Baker ym. 2007). Myös suomalaisilla kaivosmiehillä oli poikkeavan suurialkoholiin liittyvä kuolleisuus, etenkin silloin kun myötävaikuttavatsyyt on huomioitu. On kuitenkin muistettava, että kaivoskulttuuri näissämaissa on erilainen.Opettajilla, papeilla ja naisilla lasten hoitoon liittyvissä ammateissa alkoholiinliittyvä kuolleisuus oli pientä niin tässä kuin Iso-Britanniaakinkoskevissa tutkimuksissa.Alkoholiin liittyvä kuolleisuus on kasvanut työttömillä ja työvoiman ulkopuolellaolevilla mutta myös palkansaajilla (Pensola, Laihiala ym.2011). Alkoholiin liittyvään kuolleisuuteen vaikuttaa luonnollisesti alkoholinkulutus. 1990-luvun lopussa kokonaiskulutus henkeä kohden olinoin 8,8 litraa nousten yli 9 litran 2000-luvun alussa ja edelleen litrallanoin 10,5 litraan alkoholin hinnan laskettua kolmanneksella maaliskuussa2004. Tämän jälkeen kulutus nousi vain vähän ja näyttäisi kääntyneenlaskuun vuonna 2010. (Tilastokeskus 2011b.) Suomessa alkoholin kulutusmuutoksetovat näkyneet erilaisissa alkoholihaitoissa mukaan lukienkuolleisuus. Alkoholikulutukseen liittyvä kuolleisuuden kasvu perustuierityisesti maksakirroosiin, alkoholimyrkytykseen ja alkoholiriippuvuuteen.(Mäkelä ja Österberg 2007.) Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu,että alkoholin kulutusmuutokset näkyvät kuolleisuudessa, mukaanlukien itsemurhat, usein muutaman vuoden viiveellä, koska kuolleisuuteenvaikuttaa alkoholin krooninen käyttö (Kerr, Subbaraman ym. 2011,ks. myös Ramstedt 2007). USAssa yhden etanolilitran lisäyksen vaikutusnaisten itsemurhiin on arvioitu olevan heti noin 6 prosenttia ja seuraavinavuosina noin 9 prosenttia (Kerr, Subbaraman ym. 2011). Suomessa alkoholiinliittyvä kuolleisuus kasvoi kuitenkin jo samana vuonna, kun alkoholinhinta laskettiin. Kulutuksen kasvu onkin todennäköisesti kohdistunutensin ryhmiin, jotka olivat käyttäneet runsaasti alkoholia jo ennenhinnan alennusta. Eniten alkoholiin liittyvä kuolleisuus kasvoi alemmissaammattiin perustuvissa sosiaali- ja tuloryhmissä sekä työttömillä ja työkyvyttömyyseläkeläisillävuosista 2001–03 vuosiin 2004–05 (Herttua,Mäkelä ym. 2008). Tämä kasvu näkyy myös tämän tutkimuksen tuloksissakoskien työntekijäammattien alkoholiin liittyvää kuolleisuutta.83


Alkoholiin liittyvä kuolleisuus on kasvanut myös Iso-Britanniassa. Alkoholikuolleisuuson siellä lähes kaksinkertaistunut 1990-luvulta 2000-luvun alkuun (Baker 2008). Vastaavasti kuin Suomessa kasvua on erityisestiollut alemmissa työntekijäryhmissä. (Siegler, Al-Hamad ym. 2011).Verrattaessa tutkimuksemme tuloksia pääasiallisen kuolemansyyn mukaanalkoholikuolleisuus oli suomalaisilla miehillä suurempaa kuinwalesilaisilla ja englantilaisilla kaikilla ammattiryhmätasoilla. Sen sijaanEnglannissa ja Walesissa naisilla alkoholiin liittyvä kuolleisuus näyttäisiolevan työntekijäryhmissä suurempaa kuin Suomessa. Muissa Pohjoismaissaalkoholiin liittyvä kuolleisuus ei ole kasvanut. Norjassa ja Islannissakokonaiskulutus on kuitenkin lisääntynyt, mutta on vähäisempääkuin Suomessa. Tanskassa kokonaiskulutus ja vastaavasti alkoholiperäisiintauteihin liittyvä kuolleisuus on ollut suurempi kuin meillä jo ennenvuotta 2004. (Ramstedt 2007; Rossow, Mäkelä ym. 2007.)Alkoholikulutuksen ja kuolleisuuden kasvu on Suomessa, Englannissa jaWalesissa noudattanut samantapaista ikäryhmittäistä mallia. Englannissaja Walesissa alkoholiin liittyvä kuolleisuus on joka viisivuotiskohortissaollut tietyssä iässä suurempi kuin edellisellä kohortilla (Siegler, Al-Hamad ym. 2011). Suomessa alkoholin kokonaiskulutus on myös kasvanutkohorteittain aina 70-luvulla syntyneisiin, jotka eivät enää tietyssäiässä näytä juovan enemmän kuin heitä vanhemmat kohortit vastaavanikäisinä (Mäkelä ja Härkönen 2010). Jos juominen ei enää lisäänny nuoremmillaja vähenee vanhemmissa kohorteissa, alkoholiin liittyvä kuolleisuusvoi myös vähentyä tässä tutkimuksessa esitetyistä luvuista.Alkoholi lisää kuolleisuutta moniin sairauksiin sekä tapaturmiin ja väkivaltaan.Corraon ym. (2004) laajassa meta-analyysissa alkoholilla osoittautuiyhteys suuontelo-, ruokatorvi-, kurkunpää-, paksusuoli-, peräsuoli-,maksa- ja rintasyöpään, verenpainetautiin, maksakirroosiin, krooniseenhaimatulehdukseen sekä sydäntauteihin. Alkoholin preventiivisistä vaikutuksistaon kirjoitettu paljon. Mahdollisesti noin 20 gramman etanolipäiväannosvähentää kuolleisuutta iskeemisiin sydäntauteihin ja sairastavuuttakeuhkoahtaumatautiin (emt.; Tabak, Smit, ym. 2001). Preventiivinenvaikutus on kuitenkin pieni suhteessa menetettyihin vuosiin. Kanadalaistutkimuksessaalkoholin käyttöön liittyviä menetettyjä elinvuosia oli15-kertaa enemmän kuin pienemmän iskeemisen sydäntautikuolleisuudenkautta mahdollisesti saavutettuja lisävuosia (Shield, Taylor ym. 2012).Pienilläkin käyttömäärillä muiden tautien riskin lisäksi iskeemisen sydän-84


tautikuoleman riski voi kasvaa, jos henkilöllä on myös humalakulutusta(Roerecke, Greenfield ym. 2011). Alkoholin käyttö voi lisätä paitsi tapaturmienmäärää niiden vakavuutta (Skog 2001). Suomessa alkoholikulutuksenkasvu vuosina 1990–2003 näkyi kroonisiin sairauksiin liittyvässämutta ei tapaturmaisessa kuolleisuudessa (Mäkelä ja Östberg 2007).Vuoden 2003 jälkeen päihtyneinä kuolleiden osuus tapaturmaisista ja väkivaltaisistakuolemista on noussut. Tapaturmaisesti tai väkivaltaisestikuolleista 25–64-vuotiaista miehistä puolet ja naisista kolmannes olipäihtyneenä vuosina 2002–06 (Impinen, Lunetta ym. 2008).Ammattiryhmien alkoholiin liittyvät kuolleisuuserot ovat yhteydessä alkoholinkäyttöeroihin.Mäkelän (2010) tutkimuksen mukaan erityisasiantuntijoiden,asiantuntijoiden ja erikoistuneiden työntekijöiden kokonaiskulutusoli lähes yhtä suurta naisilla ja miehillä vuonna 2008. Raittiidenosuus oli pienin erityisasiantuntijoilla; tässä ryhmässä oli eniten kohtuukäyttäjiä,mihin tietyssä määrin voi sisältyä terveyttä edistäviä tekijöitä,ja vähiten suurkuluttajia. Eniten suurkuluttajia ja miehillä myös humalahakuisestijuovia oli erikoistumattomissa työntekijöissä (rutiinityötä tekevät).Alkoholinkäytön haitallisuutta voivat lisätä sairaudet, tupakointi,fyysinen rasitus ja puutteellinen ravinto. Näissä tekijöissä on väestöryhmittäisiäeroja (Prättälä ja Paalanen 2007; Aromaa ja Koskinen 2002).Ammateittaiset erot alkoholiin liittyvässä kuolleisuudessa olivat selkeitä.Esimerkiksi tarjoilijoiden kuolleisuus oli naisilla nelin- ja miehillä viisinkertaistaopettajiin verrattuna. Naisilla lakimiesten kuolleisuus oli perätikuusinkertaista opettajiin verrattuna. Altistaako ammatti alkoholille vaivalikoituuko joihinkin ammatteihin henkilöitä, joilla on taipumus käyttääalkoholia liikaa? Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan on mahdollista, ettävalikoitumistakin tapahtuu: alkoholihaitat olivat yhtä suuria ammatissapitkään olleilla ja sinne vasta äskettäin rekrytoituneilla (Hemmingsson jaRingbäck Weitoft 2001). Ammattien välillä on kuitenkin myös eroja alkoholillealtistumisessa ja sen saatavuudessa kuten esimerkiksi ravintolajaopetustyössä (Coggon, Harris ym. 2010), työpaikkojen sosiaalisessa jasosiaalistavassa kulttuurissa ja suhtautumisessa alkoholin käyttöön ja siitäkoituviin haittoihin.85


5 Yrittäjien kuolleisuus5.1 JohdantoTässä luvussa tarkastelemme yrittäjien kuolleisuutta vuosina 2001–07.Yrittäjäksi on määritelty 25–64-vuotias, joka sai vuonna 2000 suurimmanosan tuloistaan yrittäjänä toimimisesta. Tästä syystä tarkasteluun ei sisällysivutoimisia yrittäjiä, joiden palkkatulot ylittivät yrittäjätulot. Vuonna2004 yrittäjätuloja oli yli neljällä prosentilla palkkatyössä olevista(Akola, Heinonen ym. 2007). Päätoiminen yrittäjyys on Suomessa ollutyleisempää kuin sivutoiminen: vuonna 2004 päätoimisten yrittäjien osuus15–74-vuotiaasta väestöstä oli noin kuusi prosenttia ja sivutoimisten neljäprosenttia; työllisistä päätoimisia yrittäjiä oli 10 prosenttia. Päätoimistenyrittäjien osuus laski hieman 1997–2003 mutta ei enää vuonna 2004. Samaanaikaan sivutoimisten yrittäjien osuus pysyi muuttumattomana.(Akola, Heinonen ym. 2007.) Päätoimisten yrittäjien osuuden pienenemiseenvaikuttaa osin maatalousyrittäjien vähentyminen (Tilastokeskus2009). Vaikka yrittäjien osuus on kokonaisuudessaan pienentynyt, yksinyrittäjienosuus työllisistä on kasvanut viidestä prosentista seitsemäänvuosina 1999–2009 (Lehto 2011).Yrittäjien ammattiryhmät perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2001ammattiluokitukseen kaksinumerotasolla (ks. luku 2).Luvussa 5.3 olemme tarkastelleet yrittäjien kokonaiskuolleisuutta sekäarvioineet yrittäjien keskimääräistä elinkuukausien menetystä ammattiryhmittäin25–64-vuotiaille. Luvussa 5.4 on esitetty yrittäjien kuolleisuusvalituissa kuolemansyissä (ks. luku 2) ja luvussa 5.5 on verrattu nais- jamiesyrittäjien kuolleisuutta. Luvussa 5.6 olemme tarkastelleet tulojen yh-86


teyttä yrittäjien kuolleisuuteen. Luvussa 5.7 olemme verranneet yrittäjienja palkansaajien kuolleisuutta. Ammattiasemavertailun lisäksi olemmetarkastelleet yrittäjien kuolleisuutta suhteessa palkansaajien kuolleisuuteenniissä ammattiryhmissä ja tarkemman tason ammateissa(ammattikoodi 4–5 numerotasolla), joissa oli tässä tutkimuksessa tietosekä yrittäjien että palkansaajien kuolleisuudesta ja kuolleiden määrä oliriittävä tarkasteluun.5.2 Yrittäjien taustatiedotTaulukossa 5.1 yrittäjien henkilövuosijakaumat on esitetty ammattiryhmänja tulojen mukaan erikseen naisille ja miehille kahdessa ikäryhmässä.Yrittäjinä toimi enemmän miehiä kuin naisia. Heidän osuutensahenkilövuosista oli 65 prosenttia kummassakin ikäryhmässä. Yrittäjillänaisten ja miesten ikäjakaumat olivat samanlaiset: noin 44 prosenttiayrittäjistä oli alle 45-vuotiaita. Suurin osa yrittäjistä oli 45–59-vuotiaita:yrittäjien henkilövuosista tässä 15-vuotisikäryhmässä oli puolet.Vuonna 2000 yrittäjistä kolmannes toimi maa- ja metsätalousyrittäjinä.Seuraavaksi suurimmat ammattiryhmät erosivat naisilla ja miehillä.Naisyrittäjistä neljännes toimi toimisto- ja asiakaspalvelutyössä tai tuoteesittelijöinä.Miesyrittäjistä noin 17 prosenttia toimi rakennus- korjaus- javalmistusalalla. Muita suuria ammattialoja olivat kuljettajat sekä liikenneopettajat,liikealan ja muiden palvelualojen asiantuntijat, joista jälkimmäisessäryhmässä toimi myös naisyrittäjistä keskimääräistä useampi.Tuloviidennekset perustuvat naisilla ja miehillä eri tulorajoihin, sillänaisyrittäjät ansaitsivat keskimäärin miesyrittäjiä vähemmän (Taulukko5.1). Nuoremmassa ikäryhmässä yrittäjiä kuului vähiten ylimpään jaalimpaan tuloryhmään, kun taas vanhemmassa ikäryhmässä näissätuloryhmissä oli eniten yrittäjiä sekä naisissa että miehissä.87


Taulukko 5.1. Henkilövuosijakauma ammattiryhmän ja tuloviidenneksen mukaan25–44- ja 45–64-vuotiailla nais- ja miesyrittäjillä.NaisetMiehet25-44 - 45-64 - 25-44 - 45-64 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaatAmmattiryhmäJohtajat ja erityisasiantuntijat 8 7 5 7Luonnontieteen, tekniikan ja terveydenhuollonyrittäjät4 3 5 6Liikenne- ym. opettajat, liike- ja muidenpalvelualojen yrittäjät13 18 13 14Toimisto- ja asiakaspalveluyrittäjät 1 2 0 0Palvelu-, myynti- ja hoitotyön yrittäjät 27 20 6 3Maa- ja metsätalousyrittäjät 33 36 32 34Rakennus-, korjaus- ja valmistustyönyrittäjät4 4 18 15- Kaivos-, louhos- ja rakennustyön yrittäjät1 0 10 7- Yrittäjät konepaja-, valimo-, asennus- jakorjaustyössä0 1 6 6- Muut valmistustyön yrittäjät 3 3 2 3Yrittäjät prosessityössä ja teollisuustuotteidenvalmistuksessa1 1 1 2Kuljettajat, vesiliikenneyrittäjät ym. 1 2 13 13Tuntematon 7 6 6 5Tuloviidennekset 1 Naiset € Miehet €Ylin 26181 - 38390 - 18 21 18 222. ylin 16583 - 25061 - 21 19 21 19Keskimmäinen 10887 - 16818 - 21 19 21 192. alin 5934 - 9367 - 21 19 20 20Alin 0 - 0 - 18 22 19 21Kaikki 100 100 100 100Henkilövuodet 258 312 324 845 478 810 591 5081Tuloviidenneksien alarajat5.3 Yrittäjien kokonaiskuolleisuusErityisasiantuntijatehtävissä toimivilla naisyrittäjillä pieni kuolleisuusYrittäjänä toimineilla 25–64-vuotiailla naisilla oli 146 kuolemantapausta100 000 henkilöä kohden seurantajaksolla 2001–07. Kuolleisuus kasvoiikäryhmittäin: yrittäjänaisilla 60–64-vuotiaiden kuolleisuus oli noin 20-kertaista 25–29-vuotiaiden kuolleisuuteen verrattuna. Kuolleisuus pysyialhaisena pitkään: vielä 50-vuotiaan naisyrittäjän todennäköisyys elää88


seuraavat 5 vuotta oli 0,99. Vuosien 2001–07 ikäryhmittäisellä kuolleisuustasolla25-vuotiaan yrittäjän todennäköisyys saavuttaa 65 vuoden ikäoli noin 0,93. Elinajan menetyksen odote 25 vuoden iästä 65 vuodenikään oli naisyrittäjälle 9 kuukautta (ks. Taulukko 5.2).Yrittäjien ammattiryhmien välillä oli kuolleisuuseroja. Naisilla keskimääräistäpienempi kuolleisuus oli johto- ja erityisasiantuntijatehtävissäsekä prosessityössä ja teollisuustuotteiden valmistuksessatoimivilla yrittäjillä. Johto- ja erityisasiantuntijatehtävissä toimivillanaisilla elinvuosien odote jäi puoli vuotta ja prosessityössä jateollisuustuotteiden valmistuksessa 3 kuukautta lyhyemmäksi kuinmahdollinen 40 vuotta. Sadastatuhannesta johto- ja erityisasiantuntijatehtävissätoimivasta 25-vuotiaasta yrittäjänaisesta olisi elossa65-vuotiaana noin 95 600 (Kuvio 5.1).Toimisto- ja asiakaspalvelualalla toimivilla naisyrittäjillä kuolleisuusylitti tilastollisesti merkitsevästi palkansaajanaisten kuolleisuuden.Odotettua enemmän kuolemantapauksia oli myös naisyrittäjillä, jotkatoimivat rakennus-, korjaus- ja valmistustyössä. Näihin ammattiryhmiinkuuluvilla keskimääräinen elinajan menetyksen odote oli lähesvuosi 40 mahdollisesta ikävälillä 25–64 vuotta. Rakennus-, korjaus- javalmistustyössä toimivien naisyrittäjien kuolleisuus oli korkeampikuin keskimäärin muilla naisyrittäjillä 35-vuotiaista lähtien (ks. Kuvio5.1). Tähän ammattiryhmään kuuluvasta sadastatuhannesta 25-vuotiaastaselviäisi hengissä 65-vuotiaaksi 91 785, jos ryhmän kuolleisuuspysyisi samalla tasolla kuin vuosina 2001–07.Yrittäjämiehillä kuolleisuuseroja toimialoittainYrittäjänä toimineilla 25–64-vuotiailla miehillä oli 305 kuolemantapausta100 000 henkilövuotta kohden seurantajaksolla 2001–07. Yrittäjillä miestenja naisten välinen kuolleisuusero oli sama kuin palkansaajillakin:miesten kuolleisuus oli kaksinkertaista (ks. luku 3). Nuoremmissaikäryhmissä miesten ja naisten välinen kuolleisuusero oli suurempi kuinvanhemmissa.89


Elossa olevien määrä100 00095 00090 00085 00080 00075 00070 00065 000Johtajat jaerityisasiantuntijatPalvelu-, myynti- jahoitotyön yrittäjätPalkansaajatMaa- jametsätalousyrittäjätLiikealan ym yrittäjätRakennus- jakorjaustyön yrittäjät60 00055 00050 00025 30 35 40 45 50 55 60 65IkäKuvio 5.1. Naisten eloonjäämiskäyrät 1 25-vuotiaille 65 vuoden ikään yrittäjien ammattiryhmissäsekä palkansaajilla.1 Eloonjäämiskäyrä kuvaa, kuinka monta henkilöä 100 000 olisi elossa kunkin ikäryhmän alussa,jos kuolleisuus ikävälillä 25–64 vuotta säilyisi samalla tasolla kuin ko. ammattiryhmissä vuonna2001–07.Seurantajakson kuolleisuustasolla 25-vuotiaan yrittäjämiehen todennäköisyyssaavuttaa 65 vuoden ikä oli noin 0,86. Kuukausiksi muutettunatämä merkitsisi yhden vuoden ja 8 kuukauden menetystä mahdollisesta40 vuodesta.Myös miesyrittäjillä oli ammattiryhmittäisiä kuolleisuuseroja. Pienintäkuolleisuus oli yrittäjillä, jotka toimivat johtajina ja erityisasiantuntijoina,luonnontieteen, terveydenhuollon ja tekniikan asiantuntijoina, hienomekaniikassaja muussa valmistustyössä, liikenneopettajina sekä muissapalvelutehtävissä (Taulukko 5.2). Sen sijaan kuljetus- ja vesiliikennealanyrittäjien kuolleisuus oli tilastollisesti merkitsevästi keskimääräistä suurempi.Ennen 65 vuoden ikää sadasta tuhannesta 25-vuotiaasta kuljetusalallatoimivasta yrittäjästä kuolisi 6 241 miestä enemmän kuin vastaavastamäärästä erityisasiantuntijatehtävissä toimivista yrittäjistä vuosien2001–07 kuolleisuustasolla.90


Elossa olevien määrä100 00095 00090 00085 00080 00075 00070 00065 00060 00055 000Johtajat jaerityisasiantuntijatLiikealan ymyrittäjätMaa- jametsätalousyrittäjätPalkansaajatRakennus- jakorjaustyön yrittäjätPalvelu-, myynti- jahoitotyön yrittäjätKuljetusalan yrittäjät50 00025 30 35 40 45 50 55 60 65IkäKuvio 5.2. Miesten eloonjäämiskäyrät 1 25-vuotiaille 65 vuoden ikään yrittäjien ammattiryhmissäsekä palkansaajilla.1 Eloonjäämiskäyrä kuvaa, kuinka monta henkilöä 100 000 olisi elossa kunkin ikäryhmänalussa, jos kuolleisuus ikävälillä 25–64 vuotta säilyisi samalla tasolla kuin ko.ammattiryhmissä vuonna 2001–07.Ammattiryhmien väliset kuolleisuuserot liittyivät pitkälti kuolleisuuteenvanhemmissa ikäryhmissä; useimmissa yrittäjien ammattiryhmissä kuolleisuusoli vähäistä ja kuolleisuuserot pieniä alle 40-vuotiailla. Erityisasiantuntijoinatoimivien yrittäjien kuolleisuus oli kuitenkin pienempääkuin muiden yrittäjien jo nuoremmissa ikäryhmissä. Maatalousyrittäjienkuolleisuus oli samalla tasolla kuin rakennusalalla tai kuljetuksessatoimivien yrittäjien nuoremmissa ikäryhmissä mutta oli näitä vähäisempää55 vuotta täyttäneissä (ks. Kuvio 5.2).91


Taulukko 5.2. Yrittäjien henkilövuodet, kuolleet, ikävakioitu kuolleisuus (IVK 1 ), vakioitu kuolleisuussuhde (SMR 2 ), 25-vuotiaiden todennäköisyys saavuttaa65 vuoden ikä sekä elinajan menetyksen odote kuukausina.HenkilövuodetKuolleetN IVK 1 SMR 2 95 % lvTn saavuttaa65 vuodenikäNaisetJohtajat ja erityisasiantuntijat 43 345 51 100 73 54-96 0,96 6Luonnontieteen, tekniikan ja terveydenhuollon yrittäjät 18 983 21 109 75 47-115 0,95 8Liikenne- ym. opettajat, liike- ja muiden palvelualojen yrittäjät 93 886 187 152 109 94-126 0,92 9Toimisto- ja asiakaspalveluyrittäjät 9 707 28 208 151 100-218 0,92 12Palvelu-, myynti- ja hoitotyön yrittäjät 137 001 196 138 97 84-117 0,94 9Maa- ja metsätalousyrittäjät 203 008 369 149 102 92-113 0,93 10Rakennus-, korjaus- ja valmistustyön yrittäjät 23 624 45 168 115 84-154 0,92 12Yrittäjät prosessityössä ja teollisuustuotteiden valmistuksessa 6 162 … 66 54 18-117 0,95 3Kuljettajat, vesiliikenneyrittäjät ym. 10 142 16 103 79 45-128 0,94 7Tuntematon 37 294 83 199 141 112-175 0,91 11Kaikki 583 152 1002 146 102 96 -109 0,93 9MiehetJohtajat ja erityisasiantuntijat 66 711 184 214 71 61-82 0,90 13Luonnontieteen, tekniikan ja terveydenhuollon yrittäjät 56 528 164 244 80 68-94 0,89 15Liikenne- ym. opettajat, liike- ja muiden palvelualojen yrittäjät 142 338 459 267 88 81-97 0,87 17Toimisto- ja asiakaspalveluyrittäjät 2 932 16 466 156 89-253 0,78 29Palvelu-, myynti- ja hoitotyön yrittäjät 48 304 166 363 122 104-142 0,84 24Maa- ja metsätalousyrittäjät 357 672 1269 296 96 90-101 0,87 19Rakennus-, korjaus- ja valmistustyön yrittäjät 176 673 577 306 99 91-107 0,86 20- Kaivos-, louhos- ja rakennustyön yrittäjät 87 860 278 320 103 92-116 0,85 21- Yrittäjät konepaja-, valimo-, asennus- ja korjaustyössä 64 842 227 312 101 88-115 0,86 20- Muut valmistustyön yrittäjät 23 971 72 240 81 64-102 0,88 14Yrittäjät prosessityössä ja teollisuustuotteiden valmistuksessa 17 928 66 302 94 73-196 0,86 22Kuljettajat, vesiliikenneyrittäjät ym. 137 839 580 353 117 107-127 0,84 22Tuntematon 63 402 314 445 147 131-164 0,80 27Kaikki 1 070 327 3795 305 99 96-103 0,86 201IVK = Ikävakioitu kuolleisuusluku 100 000 henkilövuotta kohden), vakioväestönä työvoimaan kuuluvat suomalaiset vuonna 20002SMR = Vakioitu kuolleisuussuhde… = Alle 7 tapaustaElinajanmenetys (kk)25-65-vuotiailla92


5.4 Yrittäjien kuolleisuus eri kuolemansyissäNaisyrittäjillä oli palkansaajia enemmän aivoverisuonien sairauksiinperustuvia kuolemiaNaisyrittäjien kuolemista 86 prosenttia liittyi tauteihin. Heillä tautikuolleisuusoli samalla tasolla kuin palkansaajillakin. Muutamissa ammattiryhmissänaisyrittäjien tautikuolleisuus oli keskimääräistä pienempää.Näihin kuuluivat johtaja- ja erityisasiantuntija- kuten myös luonnontieteen,tekniikan ja terveydenhuollon asiantuntijatehtävissä toimivatyrittäjät (Kuvio 5.3).Kasvaimet olivat yleisin työvoimaan kuuluvien naisten kuolemansyy.Kuolemansyynä kaikki kasvaimet yhteensä oli yhtä yleinen yrittäjillä japalkansaajilla. Kuolleisuudessa tiettyihin kasvaimiin voi kuitenkin ollaammattiaseman ja ammatin mukaisia eroja. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiinerikseen keuhko- ja rintasyöpäkuolleisuutta. Naisyrittäjillä olikeuhkosyöpäkuolemia keskimääräistä vähemmän. Sen sijaan rintasyöpäkuolemiaoli yhtä paljon kuin palkansaajillakin lukuun ottamatta johtajajaerityisasiantuntijatehtävissä toimivia yrittäjiä, joiden rintasyöpäkuolleisuusoli keskimääräistä pienempi.Naisyrittäjillä oli palkansaajia enemmän verenkiertoelinten sairauksiinperustuvia kuolemia. Naisyrittäjien kuolleisuus oli suurempi kuin palkansaajanaistenaivoverisuonien sairauksissa. Näitä oli keskimääräistäenemmän muun muassa maatalousyrittäjillä sekä palvelualojen asiantuntijoinatoimivilla yrittäjillä. Keskimääräistä pienempi kuolleisuusaivoverisuonien sairauksiin kuten muihinkin verenkiertoelinten sairauksiinoli johtaja- ja erityisasiantuntijatehtävissä toimivilla naisyrittäjillä.Myös alkoholiin liittyvä kuolleisuus oli naisyrittäjillä samalla tasolla kuinpalkansaajilla. Alkoholiperäinen tauti oli peruskuolemansyynä noin 5prosentissa tautikuolemista. Kun otettiin huomioon alkoholimyrkytyksetsekä alkoholiperäiset taudit myös myötävaikuttavana syynä, alkoholiinliittyviä kuolemia oli 11 prosenttia kaikista naisyrittäjien kuolemista.Maatalousyrittäjien kuolleisuus alkoholiin liittyviin syihin oli tilastollisestimerkitsevästi keskimääräistä pienempää.93


Toimisto- ja asiakaspalveluyrittäjätRakennus- ja korjaustyön y.Liike- ja muiden palv.alojen y.Maa- ja metsätalousyrittäjätKAIKKI NAISYRITTÄJÄTPalvelu-, myynti- ja hoitotyön y.Tekniikan ja terveyden y.Kuljetusalan yrittäjätJohtajat ja erityisasiantuntijatTeollisuustuotteiden valmistajat0 50 100 150 200 250Kuolleita/100 000KasvainIskeeminen sydänsairausAivoverisuonisairaus Muu verenkiertoelintens.Muu tautiAlkoholiperäinen tautiMyrkytysItsemurhaMuu tapaturma/väkivalta N < 20Kuvio 5.3. Yrittäjänaisten ikävakioitu kuolleisuus (IVK, kuolleisuus/100 000) erikuolemansyissä ammattiryhmittäin 2001–2007.Huom! Kuvion asteikko on eri kuin kuviossa 5.4.Tapaturmaisia ja väkivaltaisia kuolemansyitä kokonaisuudessaan nais–yrittäjillä oli vastaavasti kuin palkansaajanaisilla. Muut tapaturmat, elimuut kuin itsemurhat ja alkoholimyrkytykset, olivat naisyrittäjillä kuitenkinkeskimääräistä harvinaisempia. Tapaturmaisia kuolemia oli keskimääräistävähemmän etenkin maatalousyrittäjänaisilla. Kuljetusalan naisyrittäjillämuita kuolemaan johtaneita tapaturmia ei tässä seurannassaollut lainkaan; kuljetusalalla toimivia naisyrittäjiä oli vain vähän.Miesyrittäjillä palkansaajia pienempi kuolleisuus kasvaimiin,suurempi tapaturmiinMiesyrittäjillä kolmessa kuolemassa neljästä syynä oli jokin sairaus.Miehillä ammattiasema ei ollut yhteydessä tautikuolleisuuteen vastaavastikuten naisilla. Johto- ja erityisasiantuntija- sekä luonnontieteen ja ter-94


veydenhuollon asiantuntijatehtävissä toimivilla yrittäjillä sekä maatalousyrittäjilläoli keskimääräistä pienempi kuolleisuus tauteihin. Näissä ammattiryhmissäoli keskimääräistä pienempi kuolleisuus kasvaimiin sekäalkoholiperäisiin tauteihin. Myös rakennus-, korjaus- ja valmistustyönmiesyrittäjillä oli keskimääräistä vähemmän kuolemia alkoholiperäisiintauteihin.Muutamissa miesyrittäjien ammattiryhmissä oli keskimääräistä suurempitautikuolleisuus. Näin oli palvelu-, myynti- ja hoitotyön (ml. vartiointi)sekä kuljetusalan yrittäjillä. Palvelu-, myynti- ja hoitotyön yrittäjillä oliylikuolleisuutta kasvaimiin. Muissa miesyrittäjien ammattiryhmissä kuolleisuuskasvaimiin oli pienempi kuin palkansaajamiehillä lukuun ottamattaniitä yrittäjiä, joiden ammatista ei ollut tietoa tässä tutkimuksessa.Keuhkosyöpään perustuva kuolleisuus oli yrittäjillä noin 23 prosenttiapienempää kuin palkansaajilla.Kuljetusalan yrittäjien keskimääräistä suurempi kuolleisuus tauteihin liittyiverenkiertoelinten sairauksiin; 60 prosenttia kuljetusalan yrittäjienylikuolleisuudesta selittyi iskeemisillä sydänsairauksilla. Myös kaivos-,louhos- ja rakennusalan yrittäjien kuolleisuus iskeemisiin sydänsairauksiinoli suurempi kuin palkansaajilla keskimäärin. Sitä vastoin vähäisempisydäntautikuolleisuus oli johtajilla ja erityisasiantuntijoilla sekä liikealanja muiden palvelualojen asiantuntijatehtävissä toimivilla yrittäjillä.Kuolleisuus aivoverisuonien sairauksiin oli yrittäjillä hieman suurempikuin palkansaajilla, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.Diabetekseen liittyviä kuolemia yrittäjillä oli vastaavasti kuin palkansaajillakin.Kuolleisuuserot yrittäjien eri ammattiryhmien välillä olivat pieniä.Kuitenkin kuljettajien kuolleisuus diabetekseen oli keskimääräistäsuurempi, kun diabeteskuolemina huomioitiin myös tapaukset, joissadiabetes oli ensimmäisenä myötävaikuttavana kuolemansyynä.Tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus oli miesyrittäjillä suurempikuin palkansaajilla. Itsemurhia yrittäjät, sekä miehet että naiset, tekivätnoin 10 prosenttia useammin kuin palkansaajat, mutta tämä ero ei ollut tilastollisestimerkitsevä. Miehillä itsemurhakuolleisuus oli palkansaajienkeskimääräistä tasoa korkeampi maa- ja metsätalousalan yrittäjillä, rakennus-,korjaus- ja valmistustyön yrittäjillä sekä ryhmässä, jossa ammattiei ollut tiedossa. Muilla yrittäjillä itsemurhakuolleisuus oli vähäistä.95


Kuolemaan johtaneita tapaturmia tai väkivaltaa (ei sisällä itsemurhia jaalkoholimyrkytyksiä) oli keskimääräistä enemmän maa- ja metsätalousyrittäjillä,kuljetusalan yrittäjillä sekä ammatiltaan tuntemattomilla.Miesyrittäjillä alkoholiin liittyvä kuolleisuus oli joko samalla tasolla taialempi kuin palkansaajilla lukuun ottamatta kuljetusalan sekä toimisto- jaasiakaspalvelun yrittäjiä sekä niitä yrittäjiä, joiden ammatista ei ollut tietoa.Näissä ryhmissä alkoholiin liittyviä kuolemia oli keskimääräistäenemmän. Asennus- ja korjaustyön yrittäjillä oli keskimääräistä enemmäntapaturmaisia alkoholimyrkytyksiä, mutta kokonaisuudessaan alkoholiinliittyvä kuolleisuus oli tässä ryhmässä samalla tasolla kuin työllisillämiehillä keskimäärin. (Katso Liitetaulukko 5.2.)Toimisto- ja asiakaspalveluyrittäjätPalvelu-, myynti- ja hoitotyön y.Kuljetusalan yrittäjätRakennus- ja korjaustyön y.KAIKKI MIESYRITTÄJÄTTeollisuustuotteiden valmistajatMaa- ja metsätalousyrittäjätLiike- ja muiden palv.alojen y.Tekniikan ja terveyden y.Johtajat ja erityisasiantuntijat0 100 200 300 400 500Kuolleita/100 000KasvainIskeeminen sydänsairausAivoverisuonisairaus Muu verenkiertoelintens.Muu tautiAlkoholiperäinen tautiMyrkytysItsemurhaMuu tapaturma/väkivalta N < 20Kuvio 5.4. Yrittäjämiesten ikävakioitu kuolleisuus (IVK, kuolleisuus/100 000) erikuolemansyissä ammattiryhmittäin 2001–2007.Huom! Kuvion asteikko on eri kuin kuviossa 5.3.96


5.5 Mies- ja naisyrittäjien kuolleisuusvertailuYrittäjissä miesten kuolleisuus oli kaksi kertaa suurempaa kuin naisten.Mies- ja naisyrittäjien välisestä kuolleisuuserosta noin 60 prosenttia oliliitettävissä miesten suurempaan tautikuolleisuuteen. Kasvainkuolleisuudessa,joka oli naisyrittäjien yleisin kuolemansyy, ei naisten ja miestenvälillä ollut eroa. Naisten ja miesten kasvainkuolemat perustuivat kuitenkineri syöpiin. Kasvainkuolleisuudesta 45 vuotta täyttäneillä miehilläneljäsosa ja naisilla kymmenesosa perustui keuhkon, kurkunpään tai henkitorvensyöpään. Alle 45-vuotiailla naisyrittäjillä rintasyöpä käsitti kolmanneksenkaikista kasvainkuolemista. Naisilla rintasyöpäkuolleisuusrunsastui ikäryhmittäin, mutta samalla sen osuus kaikista kasvainkuolemistaväheni.Miesyrittäjien ylikuolleisuudesta taudeissa puolet liittyi iskeemisiin sydänsairauksiin.Molemmilla sukupuolilla yrittäjien kuolleisuus aivoverisuoniensairauksiin oli suurempi kuin palkansaajilla. Nais- ja miesyrittäjienvälillä ei tässä syyssä ollut eroa, vaikka kokonaisuudessaan kuolleisuusverenkiertoelinten sairauksiin oli miesyrittäjillä yli 3,5 kertaa yleisempääkuin naisyrittäjillä. Myös kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihinoli miehillä yleisempi kuin naisilla. Kaiken kaikkiaan miesyrittäjien naisyrittäjiäsuuremmasta tautikuolleisuudesta 90 prosenttia oli liitettävissämiesten korkeampaan kuolleisuuteen verenkiertoelinten sairauksiin ja alkoholiperäisiinsairauksiin (tässä alkoholiperäiset sairaudet vain peruskuolemansyynä).Miesyrittäjien naisyrittäjiä suuremmasta kuolleisuudesta tapaturmaisissaja väkivaltaisissa syissä yli puolet liittyi tapaturmiin, kolmasosa itsemurhiinja kymmenesosa alkoholimyrkytyksiin. Kuolemaan johtaneita tapaturmiamiesyrittäjillä oli enemmän kuin palkansaajamiehillä, naisyrittäjilläpuolestaan vähemmän kuin palkansaajanaisilla.5.6 Tulojen yhteys yrittäjien kuolleisuuteenNaisyrittäjien tuloryhmien välillä on selkeät erot: ylimmän tuloryhmänalarajalla olevat ansaitsevat nelinkertaisesti alimman ja toiseksi alimmantuloryhmän rajalla oleviin verrattuna (ks. Taulukko 5.1). Ylimmän tulo-97


yhmän alaraja on lähes yhtä suuri kuin palkansaajanaisilla (ks. Taulukko3.1). Sen sijaan naisyrittäjien kahdessa alimmassa tuloryhmässä tulotasoon samalla tasolla kuin työttömillä naisilla ja noin 38 prosenttia siitä mitäpalkansaajanaisten vastaavissa viidenneksissä. Näissä kahdessa alimmaisessatuloryhmässä yrittäjänaisten kuolleisuus oli keskimääräistä suurempaa.Kuolleisuus alimmassa ryhmässä oli 26 prosenttia suurempi kuinylimmässä tuloryhmässä. Kolmessa ylimmässä tuloryhmässä ei ollut tilastollisestimerkitseviä kuolleisuuseroja (Taulukko 5.3).Miesyrittäjillä suhteelliset tuloerot tuloryhmien välillä olivat hiemanpienemmät kuin naisilla (Taulukko 5.1). Myös ero palkansaajamiehiin olipienempi: yrittäjien toiseksi alimman tuloryhmän alaraja on noin puoletpalkansaajien vastaavasta, kun ylimmän tuloryhmän alaraja on lähes yhtäsuuri. Miesyrittäjillä kuolleisuuden ja tulojen välillä oli selkeä käänteinenyhteys: kuolleisuus nousi aina alempaan tuloryhmään siirryttäessä.Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien miesten kuolleisuus oli 63prosenttia korkeampi kuin ylimpään tuloviidennekseen kuuluvien (Taulukko5.3).Taulukko 5.3. Yrittäjien ikävakioitu kuolleisuus tuloryhmän mukaan naisilla jamiehillä.N IVK 1 95 % lv SMR 2 95 % lvNaisetYlin viidennes 195 141 119-162 96 83-1102. ylin viidennes 180 135 115-155 96 83-111Keskimmäinen 167 131 111-151 90 77-1052. alin viidennes 205 155 134-177 107 93-122Alin viidennes 255 166 145-187 120 106-136MiehetYlin viidennes 642 251 230-273 80 74-872. ylin viidennes 656 276 254-298 89 82-96Keskimmäinen 691 284 263-306 93 86-1012. alin viidennes 782 315 292-337 103 96-111Alin viidennes 1 024 405 379-430 132 124-1401IVK = ikävakioitu kuolleisuusluku 100 000 henkilövuotta kohden, vakioväestönä palkansaajat2SMR = vakioitu kuolleisuussuhde, 100 = kuolleisuus samansuuruista kuin saman sukupuolentyöllisillä; naisten ja miesten arvoja ei voi vertailla keskenään98


Tulot selittivät hyvin vähän ammattiryhmittäisistä kuolleisuuseroistayrittäjillä. Näin oli erityisesti naisilla, joilla tulojen yhteys kuolleisuuteenoli pieni. Johtajana ja erityisasiantuntijatehtävissä toimivien nais- jamiesyrittäjien keskimääräistä pienemmästä kuolleisuudesta osa liittyinäiden ryhmien parempiin tuloihin, miehillä noin neljännes. Johto- jaerityisasiantuntijatehtävissä toimivista yrittäjistä noin puolet kuului enitentienaavaan tuloviidennekseen. Erityisasiantuntijana toimivien yrittäjienkuolleisuus oli keskimääräistä pienempi kaikissa tuloryhmissä.Maatalousyrittäjistä keskimääräistä harvempi, noin 10 prosenttia, kuuluiylimpään tuloryhmään, kun miehistä 24 ja naisista 22 prosenttia kuuluialimpaan tuloryhmään. Maatalousyrittäjien kuolleisuus oli keskimääräistäsuurempaa alimmassa tuloryhmässä, mutta muissa tuloryhmissä se olikeskimääräisellä tasolla tai jopa sitä vähäisempää. Kuljetusalan miesyrittäjienkuolleisuus oli keskimääräistä pienempää ylimmässä tuloviidenneksessä,johon kuuluu joka neljäs alan yrittäjistä. Muissa tuloryhmissäkuljetusalan yrittäjien kuolleisuus oli keskimääräistä suurempaa.5.7 Yrittäjien kuolleisuus suhteessa palkansaajiinYrittäjät olivat keskimäärin vanhempia kuin palkansaajat. Heistä suurempiosa kuin palkansaajista oli täyttänyt 50 vuotta, joten heistä myös useampikuoli seurannan aikana. Miesyrittäjistä kuoli noin 2,5 prosenttia janaisyrittäjistä 1,2 prosenttia, kun palkansaajamiehistä kuoli 1,9 prosenttiaja palkansaajanaisista alle prosentti. Eri ikäryhmissä yrittäjien japalkansaajien kuolleisuus oli kuitenkin lähes yhtä suurta. Ainoastaan 50–54-vuotiaiden miesyrittäjien kuolleisuus oli pienempi kuin samanikäistenpalkansaajamiesten.Kokonaisuudessaan yrittäjien ja palkansaajien kuolleisuus oli yhtä suurta.Yrittäjien ja palkansaajien kuolleisuudessa oli kuitenkin kuolleisuuserojaammateittain: joissakin yrittäjien kuolleisuus oli suurempaa kuinpalkansaajien, toisissa pienempää (ks. Taulukko 5.4, jossa on samat laajatammattiryhmät kuin edellä). Erityisasiantuntijatehtävissä toimivilla naisillakuolleisuus oli hieman alhaisempaa yrittäjien kuin palkansaajienryhmässä. Miehillä ei tässä ryhmässä ollut eroa ammattiaseman mukaan.99


Selvitimme yrittäjien ja palkansaajien kuolleisuutta myös tarkemmallatasolla niissä ammateissa, joissa henkilömäärä oli tarpeeksi suuri (ks.Liitetaulukko 5.1). Muutamassa erityisasiantuntija-ammatissa yrittäjienkuolleisuus ylitti palkansaajien kuolleisuuden. Näin oli muun muassalääkäreillä, tilintarkastajilla, asianajajilla sekä toimittajilla ja kirjailijoilla.Nämä erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä ja kyse voiolla sattumastakin.Liikenne-, kampaamo- ja kosmetologikoulujen tai liike- ja muiden palveluidenyrittäjinä (mm. isännöitsijät, kiinteistönvälittäjät, matkanjärjestäjät,kauppiaat ja managerit) toimivien naisten kuolleisuus ylitti samoihinammattiryhmiin lukeutuvien palkansaajanaisten kuolleisuuden. Yrittäjinätoimivilla pienkauppiailla oli korkeampi kuolleisuus kuin vastaavaatyötä tekevillä myymälänhoitajilla. Mieskauppiaiden suhteellinen kuolleisuuslukuoli 142 (95 %:n luottamusväli 113–180) ja naiskauppiaiden121 (94–158).Taulukko 5.4. Yrittäjien ikävakioitu kuolleisuus 2001–07 suhteessa samanammattiryhmän palkansaajien kuolleisuuteen (palkansaajien RR=1,00) naisilla jamiehillä.NaisetMiehetAmmattiryhmä RR 95 % lv RR 95 % lvJohtajat ja erityisasiantuntijat 0,84 0,64-1,11 1,04 0,89-1,21Luonnontieteen, tekniikan ja0,89 0,58-1,38 0,98 0,83-1,15terveydenhuollon yrittäjätLiikenne- ym. opettajat, liike- ja muiden 1,18 1,00-1,38 1,04 0,93-1,16palvelualojen yrittäjätToimisto- ja asiakaspalveluyrittäjät 1,44 0,99-2,10 1,46 0,89-2,39Palvelu-, myynti- ja hoitotyön yrittäjät 0,89 0,77-1,03 1,03 0,88-1,20Maa- ja metsätalousyrittäjät 1,00 0,75-1,34 0,90 0,78-1,03Rakennus-, korjaus- ja valmistustyön yrittäjät 1,03 0,74-1,43 0,86 0,79-0,94Yrittäjät prosessityössä ja0,51 0,23-1,14 0,79 0,61-1,00teollisuustuotteiden valmistuksessaKuljettajat, vesiliikenneyrittäjät ym. 0,67 0,36-1,23 0,90 0,82-1,00Tuntematon 1,09 0,85-1,41 0,92 0,80-1,05Kaikki 1,02 0,96-1,09 0,99 0,96-1,03100


Sekä nais- että miesyrittäjien kuolleisuus ylitti palkansaajien kuolleisuudenmyös toimisto- ja asiakaspalvelussa, johon kuuluivat muun muassabingo- ja kasinopelin hoitajat, panttilainaajat, maksujenperijät, ja toimistovahtimestarit.Kuljetusalalla ja teollisuustuotteiden valmistuksessa toimivien yrittäjienkuolleisuus oli pienempää kuin vastaavien alojen palkansaajien. Miesyrittäjienkuolleisuus alitti palkansaajien kuolleisuuden myös maa- ja metsätaloudessasekä rakennusalan ja korjaus- ja valmistustyön ammateissa.5.8 LopuksiYrittäjien ja palkansaajien kokonaiskuolleisuudessa ei ollut eroa, kunhuomioitiin ainoastaan ammattiasema. Eri kuolemansyissä yrittäjienkuolleisuus saattoi kuitenkin erota palkansaajien kuolleisuudesta. Yrittäjienkuolleisuus keuhkosyöpään oli neljänneksen pienempää kuin palkansaajiensekä naisilla että miehillä. Myös alkoholiin liittyvä kuolleisuus oliyrittäjillä alhaisempi kuin palkansaajilla. Sen sijaan aivoverisuonien sairauksiinperustuva kuolleisuus oli naisyrittäjillä noin 38 prosenttia suurempikuin palkansaajanaisilla. Itsemurhia yrittäjät tekivät noin 10 prosenttiauseammin kuin palkansaajat; kaiken kaikkiaan tapaturmaisia taiväkivaltaisia kuolemia oli miesyrittäjillä enemmän kuin palkansaajamiehillä.Yrittäjien keskuudessa oli jonkin verran ammattiryhmittäisiä kuolleisuuseroja.Johtaja- ja erityisasiantuntijatehtävissä sekä luonnontieteen, tekniikanja terveydenhuollon asiantuntijatehtävissä toimivien yrittäjienkuolleisuus oli pienempää kuin rakennus- ja korjaustyössä toimivilla yrittäjillä.Toisin sanoen yrittäjillä kuolleisuus oli korkeampaa samoissa ammattiryhmissäkuin palkansaajillakin. Asiantuntijatehtävissä, joissa kuolleisuusoli alhaisempi kuin työllisillä keskimäärin, yrittäjyys ei enää vähentänytkuolleisuusriskiä. Eräissä erityisasiantuntija-ammateissa sekäkauppiaina toimivien yrittäjien kuolleisuus oli jopa hieman suurempikuin samoissa ammateissa toimivilla palkansaajilla. Sen sijaan tuotannon,teollisuuden ja kuljetusalan ammateissa, joissa kuolleisuus oli keskimääräistärunsaampaa, yrittäjien kuolleisuus oli alempi kuin näissä ammattiryhmissätoimivien palkansaajien.101


Muita maita koskevissa tutkimuksissa yrittäjien kuolleisuus on ollut palkansaajienkuolleisuuteen verrattuna pienempää, suurempaa tai samallatasolla riippuen maasta, ajankohdasta, ammattiryhmästä, tarkasteltavastakuolemansyystä ja sukupuolesta. Tanskassa vuosina 1996–2000 miesyrittäjienkuolleisuus oli hieman pienempi ja naisyrittäjien kuolleisuus hiemansuurempi kuin palkansaajien. Maatalousyrittäjien kuolleisuus oliselvästi pienempi ja ravintola-alan yrittäjien selvästi suurempi kuin palkansaajillakeskimäärin. (Statistics Denmark 2007.) USA:ta koskevat tutkimustuloksetovat olleet osin keskenään ristiriitaisia: naisyrittäjillä onhavaittu palkansaajia pienempi kuolleisuus kun taas miesyrittäjien kuolleisuuson tutkimuksesta riippuen ollut joko suurempi tai pienempi kuinpalkansaajilla (Muntaner, Hadden ym. 2004; Krueger ja Burgard 2011).Esittämissämme tuloksissa sekä nais- että miesyrittäjien kuolleisuus aivoverisuoniensairauksiin oli suurempi kuin palkansaajien. Ruotsalaisessatutkimuksessa vuosina 1945–59 syntyneiden miesyrittäjien kuolleisuusaivoverisuonien sairauksiin kuten ylipäätään verenkiertoelinten sairauksiinoli suurempi kuin toimihenkilöiden, mutta pienempi kuin työntekijöiden(Tiikkaja ja Hemström 2008). Vastaavat erot olivat havaittavissasuomalaisten miesyrittäjien ja toimihenkilö- sekä työntekijäammateissatoimivien palkansaajien välillä.Naisten osalta tulokset olivat Ruotsissa ja Suomessa samanlaisia iskeemisissäsydänsairauksissa, jossa naisyrittäjien kuolleisuus jäi toimihenkilöjatyöntekijäryhmien väliin (Tiikkaja, Hemström ym. 2009). Sen sijaanaivoverisuonien sairauksiin perustuva kuolleisuus oli ruotsalaisilla naisyrittäjillävähäisempää kuin toimihenkilöammattien palkansaajanaisilla.Suomessa yrittäjinä toimivien naisten kuolleisuus oli suurempaa kuintoimihenkilöiden tai työntekijöiden. Tutkimuksessamme tässä, kutenmuissakin kuolemansyissä, on kuitenkin mielekkäämpää tarkastella yrittäjiäammattiryhmittäin eikä yhtenä ryppäänä. Asiantuntija- tai toimihenkilöammateissatoimivien palkansaajien ja yrittäjien kuolleisuus aivoverisuoniensairauksiin oli yhtä suurta, mutta työntekijäammateissa yrittäjienkuolleisuus oli suurempaa kuin palkansaajien.Japanilaisessa tutkimuksessa yrittäjien ja palkansaajien kuolleisuudessaei ollut eroa verenkiertoelinten sairauksissa kokonaisuudessaan, muttapäinvastoin kuin tutkimuksessamme miesyrittäjien kuolleisuus oli pienempikuin palkansaajien aivoverisuonien sairauksissa (Fujino, Iso ym.102


2005). Yrittäjät voivat kuitenkin eri maissa toimia erilaisilla toimialoillaja ammateissa; myös heidän yhteiskunnallisessa asemassaan ja muissayrittäjyyteen ja kuolleisuuteen liittyvissä tekijöissä voi olla suuriakin eroja,jotka vaikeuttavat tutkimustulosten vertailua ja tulkintaa.Tutkimuksessamme ei ollut mahdollista erottaa työssä ja vapaa-ajalla sattuneitakuolemaan johtaneita tapaturmia. Tulostemme mukaan erityisestikuljetusalalla ja maataloudessa toimivien miesyrittäjien tapaturmainenkuolleisuus oli suurta. Vastaavia tuloksia on USAssa tehdyssä tutkimuksessa,jossa tapaturmainen kuolleisuus oli yleisempi maataloudessa jakuljetuksessa toimivien lisäksi vähittäiskaupan yrittäjillä (Mirabelli,Loomis ym. 2003). Tässä tutkimuksessa pienkauppiaiden tapaturmakuolleisuusei poikennut työllisten keskimääräisestä tasosta.Kuolleisuustietojen avulla ei saada kokonaiskuvaa yrittäjien terveydestäsuhteessa palkansaajiin. Yrittäjien arkeen sisältyy sekä terveyttä tukeviaettä sitä heikentäviä tekijöitä, jotka voivat olla erilaisia kuin palkansaajilla.Yrittäjillä ja palkansaajilla on myös eroja siinä, miten työterveyshuoltoon heidän kohdallaan järjestetty tai onko sitä ylipäätään. Kun suurimmissayrityksissä työterveyshuolto oli järjestetty yrittäjille itselleenkin,näin oli 59 prosentilla yrittäjistä alle 10 hengen yrityksissä ja 21 prosentillayksinyrittäjistä (Manninen 2009; Suomen Yrittäjät 2009). Jos yrittäjistäyhä suurempi osuus on yksinyrittäjiä tai omassa toimessaan työllistyviä,voi tämä pienentää työterveyshuollon piiriin kuuluvien määrää.Tulot eivät tässä tutkimuksessa selittäneet kuin osittain yrittäjien kuolleisuudenvaihtelua etenkin naisilla. On kuitenkin huomattava, että alimpiintuloryhmiin kuuluvien yrittäjien, sekä naisten että miesten, kuolleisuusoli selvästi suurempaa kuin työllisillä keskimäärin. On mahdollista, ettäyrittäjien määrän lisääntyminen alhaisissa tuloryhmissä näkyy yrittäjienkuolleisuuden vähenemisen hidastumisena tai jopa kuolleisuuden kasvuna.Yrittäjät ovat käyttäneet vähemmän sairausrahapäiviä ja hakeneet harvemminkuntoutukseen kuin palkansaajat (Pensola ja Laihiala 2010). Vähäisempisairastaminen ja kuntoutukseen osallistuminen voivat ollamerkkejä paremmasta terveydestä mutta myös huonommista mahdollisuuksistahoitaa terveyttään; jos yrittäjien terveys on parempi, se ei näkynytkuolleisuudessa, joka oli kokonaisuudessaan samalla tasolla kuin pal-103


kansaajilla. Ammattiryhmittäin oli kuitenkin eroja. Vähäisen kuolleisuudenammateissa yrittäjien kuolleisuus oli myös vähäinen, mutta yrittäjyysei enää pienentänyt kuolleisuutta vaan mahdollisesti jopa hieman lisäsi sitä.Sen sijaan runsaan kuolleisuuden ammateissa yrittäjyys vähensi kuolleisuusriskiäpalkansaajiin verrattuna. Kaiken kaikkiaan kuolleisuusriskiäarvioitaessa ammattiaseman lisäksi on huomioitava ammattiryhmä, sukupuolija tulot.104


6 Työttömien kuolleisuus6.1 JohdantoSuomessa 25–64-vuotiaiden työttömyysaste oli noin 7 prosenttia vuonna2010. Työttömyys on pysytellyt suhteellisen korkeana yli 20 vuotta,vaikka 90-luvun alkupuoliskon työttömyysluvut ovat puolittuneet. Työttömyystasonkorkeus näkyy myös pitkäaikaistyöttömien määrän ja suhteellisenosuuden kasvuna erityisesti verrattuna 1980-luvun loppuun, jollointyöttömiä oli hyvin vähän. Kun pitkäaikaistyöttömiä oli työvoimastaalle promille vuonna 1990, tällä hetkellä heidän osuutensa työvoimastaon 2–3 prosenttia ja kaikista työttömistä noin kolmannes.Työttömyys ei merkitse ainoastaan työn puutetta, vaan se muuttaa elämäämonin tavoin. Sekä työssä olleet että työmarkkinoille vasta tulleet työttömätjäävät tärkeän sosiaalisen instituution ulkopuolelle, mihin suurinosa muista kuuluu – tämä voi korostaa työttömän asemaa suhteessa työllisiinkoulutus- ja ammattialasta riippumatta.Työttömyyden pitkittyessä niukentuneet taloudelliset resurssit ovat suurimmanosan kohdalla johtaneet tinkimiseen monista välttämättömistäkinasioista kuten vaatteista ja ruuasta (Vähätalo 1998). Kulutusyhteiskunnassakulutusmahdollisuuksien heikentyminen voi päivittäisistä menoistatinkimisen lisäksi rajoittaa sosiaalista kanssakäymistä ja mahdollisuuksiatoteuttaa itseään, millä voi olla vaikutuksia itsetuntoon ja sitä kautta terveyteen(Marmot ja Wilkinson 2001).Työttömyys voi myös suoraan merkitä muutoksia ihmissuhteissa kontaktienkatketessa työyhteisöön, toisaalta aikaa voi olla enemmän itselle jaläheisille. Osalla työttömistä lisääntyy kuitenkin eniten passiivinen ajan-105


käyttö – nukkuminen ja lepäily. Työttömissä on työllisiin verrattuna kaksinkertaisestiyli 9 tuntia nukkuvia, puolitoistakertaisesti unettomuushäiriöistäkärsiviä sekä noin kaksinkertaisesti uni- ja rauhoittavia lääkkeitäkäyttäviä (Kortteinen ja Tuomikoski 1998; Prättälä ja Paalanen 2007).Työttömyys on myös yhteydessä alkoholin käyttöön; työttömänä osa lisääalkoholin käyttöä ja osa lopettaa juomisen tyystin. Vuonna 2000 alkoholinsuurkuluttajia työttömissä oli kaksi kertaa enemmän kuin työssäolevissa. Toisaalta tuolla hetkellä myös raittiiden osuus oli työttömissäsuurempi kuin työllisissä, vaikka miehillä elinikäisesti raittiina olleidenosuus oli työttömillä ja työllisillä yhtä suuri. (Prättälä ja Paalanen 2007.)Työttömät jäävät työn ohella myös työterveyshuollon palvelujen ulkopuolelleja kaiken kaikkiaan lääkäripalvelujen saatavuus ja käyttö on heillävähäisempää (Häkkinen ja Nguyen 2010). Työttömien vähäisempäälääkärissä käyntiä voi selittää se, etteivät he tarvitse lääkärintodistustasairastuessaan (Häkkinen ja Alha 2006), toisaalta tämä ja muut syyt, jotkavähentävät lääkärissä käyntiä silloin kun konsultointiin olisi aihetta,voivat viivästyttää hoitoprosessia. Työttömyyden pitkittyminen on ollutyhteydessä terveydenhoidosta tinkimiseen (Vähätalo 1998: 115–17).Edellä mainitut tekijät ovat yhteydessä terveyden heikentymiseen. Erilaisiintaloudellisiin olosuhteisiin liittyvät kotimaiset ja kansainväliset tutkimuksetovat osoittaneet, että työttömien kuolleisuus on korkeampaakuin työllisten (Moser, Fox ym. 1984; Iversen, Jaersen ym. 1987;Stefansson 1991; Martikainen ja Valkonen 1996; Osler, Christensen ym.2003; Pensola, Ahonen ym. 2004; Tuominen 2004; Voss, Nylen ym.2004; Ahs ja Westerling 2006; Martikainen, Mäki ym. 2007). Työttömienkuolleisuusriski kasvaa työttömyyden pitkittyessä ja voi säilyä korkeanatyöttömyysjaksojen jälkeenkin (Jin, Shah ym. 1995; Martikainen jaValkonen 1996; Pensola 2003). Työttömyyden yhteyttä kuolleisuuteenkuten myös terveyteen ja työkykyyn voivat muuntaa monet yksilöön, sosiaaliryhmäänja yhteiskunnan rakenteisiin liittyvät tekijät. Tällaisia sosiodemografisiatekijöitä ovat ikä, sukupuoli, koulutus ja ammattiryhmä.Rakenteellisia tekijöitä ovat muun muassa kokonais- ja ammattiryhmäntyöttömyystaso, työllistymismahdollisuudet, sosiaaliturva ja turvaverkostot.(Bartley ja Owen 1996; Pensola, Järvikoski ym. 2006; Martikainen,Mäki ym. 2007).106


Luvussa 6.2 olemme kuvanneet vuonna 2000 työttömänä olleita iän,sukupuolen, työttömyyden keston, tulojen, koulutuksen ja perheasemanmukaan. Luvuissa 6.3 ja 6.4 ja 6.5 olemme kuvanneet 25–64-vuotiaidentyöttömien kokonaiskuolleisuutta sekä kuolleisuutta eri syissätyöttömyyden keston mukaan vuosina 2001–07. Seurannan pituudenyhteyttä kuolleisuuteen on tarkasteltu luvussa 6.4 sekä koulutuksen,tulojen ja perheaseman merkitystä työttömyyden ja kuolleisuudenvälisessä yhteydessä luvussa 6.6.6.2 Työttömät vuonna 2000Työttömiksi tässä luvussa on määritelty ne 25–64-vuotiaat henkilöt, jotkaolivat työttöminä vuoden 2000 lopussa. Heidän kuolleisuuttaantarkastellaan vuosina 2001–07. Vertailuväestön muodostavat samaanaikaan palkansaajina toimineet 25–64-vuotiaat henkilöt. Seurannan aikanaaineistoon ei tule uusia henkilöitä eikä mahdollisia muutoksia työllisyysasemassaoteta huomioon; toisin sanoen osa työttömistä on voinuttyöllistyä seurannan kuluessa (ks. tarkemmin luku 2).Työttömyyden kesto määräytyy vuosien 1998–2000 työttömyyskuukausista.Luokassa 1 ovat 1–11 kuukautta, luokassa 2 ovat 12–23 kuukauttaja luokassa 3 ovat 24–36 kuukautta työttöminä olleet. Työttömyyskuukaudetovat voineet kertyä vuonna 2000 meneillään olevan jaksonlisäksi edeltävistä työttömyysjaksoista, joiden välillä henkilö on voinutolla työllistettynä tai työvoiman ulkopuolella. Pitkäaikaistyöttömillä tässäluvussa tarkoitetaan niitä, jotka ovat olleet vähintään kaksi vuottatyöttöminä.Työttömille naisille kertyi noin 947 000 ja miehille 954 000 henkilövuottaseurannan aikana (ks. Taulukko 6.1). Aineistoon kuuluvan työvoiman(palkansaajat, yrittäjät ja työttömät) henkilövuosista tämä vastasimiehillä 11,2 prosenttia ja naisilla 12,0 prosenttia, mikä vastaa hyvinvuoden 2000 työttömien osuutta työvoimasta (miehillä 12,1 % ja naisilla12,5 %) (www.stat.fi).Työttömien ja palkansaajien ikäjakaumat eivät täysin vastanneet toisiaan.Työttömissä vanhemmat ikäryhmät, erityisesti 55–59-vuotiaat, olivat yli-107


edustettuina. Tällä hetkellä työttömien ja työllisten ikäjakaumat ovat lähempänätoisiaan kuin vuonna 2000, mutta yhä ikääntyneiden osuus onsuurempi 25 vuotta täyttäneissä työttömissä kuin työllisissä. Aineistossamme25–44-vuotiaista oli työttömiä noin 11 prosenttia ja 45–64-vuotiaistanoin 15 prosenttia.Vuonna 2000 työttömänä olleiden työttömyys oli kestänyt pitkään.Aineistossamme työttömistä naisista yli 70 prosenttia ja miehistä 80 prosenttiaoli ollut työttömänä yli 12 kuukautta edellisenä kolmena vuotena.Yli kaksi vuotta työttömänä oli ollut 38 prosenttia naisista ja joka toinenmies. Työttömyyden kesto oli yhteydessä ikään. Nuoremmissa ikäryhmissäpitkään työttömänä olleita oli vähemmän. Työttömistä 25–29-vuotiaistanaisista 15 ja miehistä 31 prosenttia oli ollut työttömänä vähintäänkaksi vuotta. Pitkäaikaistyöttömien osuus 25–29-vuotiaasta työvoimastaoli 2–3 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien pieneen osuuteen nuorimmissaikäryhmissä vaikuttaa osin alle 25-vuotiaiden työmarkkinatukeen liittyvätrajoitukset. Jos alle 25-vuotiaalla ei ole ammatillista koulutusta eikä viidenkuukauden työssäoloehto täyty, työmarkkinatukea joutuu odottamaanviisi kuukautta.Tuloviidennekset työttömille on määritelty työttömien tulojakauman perusteellaerikseen naisille ja miehille. On huomattava, että työttömientulojakauman rajat poikkeavat täysin palkansaajien vastaavista. Palkansaajientoisiksi alimman tuloviidenneksen alaraja on sekä naisilla (15 542euroa) että miehillä (19 717 euroa) korkeampi, kuin työttömien ylimmänviidenneksen alaraja, joka naisilla on 13 307 ja miehillä 15 414 euroa(Taulukko 6.1). Toisin sanoen, jos palkansaajille ja työttömille olisi käytettysamaa tulojakaumaa, lähes kaikki työttömät olisivat sijoittuneetalimpaan tuloryhmään. Tulot olivat yhteydessä ikään ja työttömyydenkestoon. Yli 45-vuotiaista 35 prosenttia kuului jompaankumpaan alimmistatuloryhmistä, kun tämä osuus nuoremmassa ikäryhmässä oli 45prosenttia. Ylimpään tuloviidennekseen kuului yli puolet miehistä jalähes 40 prosenttia naisista ryhmässä, jossa työttömyys oli kestänyt allevuoden, mutta alle 10 prosenttia niistä, joiden työttömyys oli kestänytainakin kaksi vuotta.108


Taulukko 6.1. Työttömien jakauma (%) iän ja työttömyyden keston sekätuloviidenneksien mukaan naisilla ja miehillä (ei ikävakioitu).Kaikki Työttömyyden kesto, kktyöttömät < 12 12–23 24+Naiset 100 27 36 38Ikä25-44 48 67 52 3145-64 52 33 48 69Tuloviidennekset 1Ylin (13307 €) 19 39 19 82. ylin (10138 €) 20 18 28 14Keskimmäinen (7705 €) 20 12 24 222. alin (5334 €) 20 13 17 29Alin (0 €) 20 18 11 28KoulutusYlempi korkea-aste 6 12 5 3Alempi korkea-aste 13 19 15 8Keskiaste 43 44 47 38Perusaste 38 26 33 51PerheasemaAvio- tai avoliitto 63 70 65 56Eronnut tai leski 21 15 19 27Naimaton 16 15 15 17Kaikki 100 100 100 100Henkilövuodet 946 969 253 835 337 691 355 443Miehet 100 19 31 50Ikä25-44 49 24 34 4345-64 51 16 29 56Tuloviidennekset 1Ylin (15414 €) 19 53 25 52. ylin (10434 €) 21 19 31 14Keskimmäinen (6203 €) 20 10 23 222. alin (5332 €) 20 3 8 35Alin (0 €) 20 14 13 24KoulutusYlempi korkea-aste 5 9 5 4Alempi korkea-aste 8 10 9 6Keskiaste 45 47 48 42Perusaste 42 33 38 47PerheasemaAvio- tai avoliitto 46 61 53 37Eronnut tai leski 18 13 15 22Naimaton 35 27 32 41Kaikki 100 100 100 100Henkilövuodet 953 512 183 548 292 633 477 3311Tulo euroina viidenneksen alarajalla.109


Koulutus ja perheasema olivat tulojen lisäksi yhteydessä työttömyyteenja sen kestoon. Koulutustieto perustuu korkeimpaan suoritettuuntutkintoon vuonna 2000. Se on jaettu neljään ryhmään: ylempi korkeaaste(tutkijakoulutusaste, ylempi ammattikorkeakoulututkinto sekä maisteritutkinnot),alempi korkea-aste (ammattikorkeakoulututkinnot sekä yliopistojenalemmat korkeakoulututkinnot), keskiaste (ylioppilastutkinto jaammatillinen perus- ja erikoisammattitutkinto), perusaste (korkeintaanperus- tai kansakoulu). Suurimmassa osassa analyyseja ylempi- ja alempikorkeakoulututkinto on yhdistetty korkea-asteeksi edellisen ryhmän pienenkoon vuoksi. Työttömistä pienempi osuus oli suorittanut korkea-asteenja vastaavasti suurempi osuus korkeintaan perusaseen koulutuksenkuin työllisistä. Tässä aineistossa noin 40 prosenttia työttömistä oli suorittanutkorkeintaan perusasteen koulutuksen. Vastaava osuus kaikilla25–64-vuotiailla suomalaisilla oli 27 prosenttia vuonna 2000 (Eurostat,taulukko tsdsc430). Työttömyyden pitkittyessä korkeintaan perusasteensuorittaneiden osuus kasvoi molemmilla sukupuolilla. Heitä oli puoletkaksi vuotta tai kauemmin työttömänä olleissa.Perheasema on tässä aineistossa määritelty siviilisäädyn ja avoliitonperusteella siten, että avoliittotieto huomioidaan ennen siviilisäätytietoa.Ensimmäisessä ryhmässä ovat avio- tai avoliitossa olevat, seuraavassa eiavoliitossaolevat eronneet ja lesket ja viimeisessä ryhmässä ei-avoliitossaolevat naimattomat. Eronneet ja lesket on luokittelussa yhdistetty.Vuonna 2000 työttömänä olleista 25–64-vuotiaista naisista noin 3,8prosenttia ja miehistä 0,8 prosenttia oli leskiä; eronneiden ja leskienryhmästä leskien osuus naisilla oli 17 prosenttia ja miehillä 4 prosenttia.Perheaseman yhteys työttömyyden kestoon oli naisilla ja miehillä hiemanerilainen. Sekä naisilla että miehillä jo alle vuoden työttömänä olleissa olivähemmän avio- ja avoliitossa olevia kuin samanikäisissä työllisissä.Avo- ja avoliitossa olevien osuus pieneni työttömyyden pitkittyessä; ylikaksi vuotta työttömänä olleista naisista 56 prosenttia ja miehistä vain 37prosenttia kuului tähän ryhmään. Vastaavasti eronneiden (ja leskien)osuus kasvoi työttömyyden pitkittyessä. Pitkäaikaistyöttömistä miehistäsuurimman ryhmän, 41 prosenttia, muodostivat naimattomat, ei-avoliitossaolevat. Perheasema oli yhteydessä työttömyyden keston lisäksiikään. Alle 45-vuotiaista miehistä oli naimattomia 36 prosenttia allevuoden työttömänä olleissa mutta 58 prosenttia yli kaksi vuottatyöttömän olleissa. Vastaavat osuudet 45 vuotta täyttäneillä olivat 12 ja29 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömissä miehissä korostuivat kaksi ryhmää:110


alle 45-vuotiaat naimattomat ja 45 vuotta täyttäneet avo- tai avioliitossaolevat. Kumpaankin ryhmään kuului neljännes vähintään kaksi vuottatyöttömänä olleista.Tulojen, koulutuksen ja perhe-aseman yhteyttä työttömyyden keston jakuolleisuuden väliseen yhteyteen on tarkasteltu luvussa 6.6.6.3 Työttömien kokonaiskuolleisuusTyöttömien kuolleisuus 100 000 kohden oli miehillä 1 110 ja naisilla341. Työllisiin verrattuna työttömien miesten kuolleisuus oli kolmin- janaisten kaksinkertaista. Suurimmillaan suhteelliset kuolleisuuserot olivatnaisilla 35–44-vuotiaana, jolloin ne olivat kolminkertaisia. Miehillä suhteellistenkuolleisuuserojen huippu oli 30–34-vuotiaana, jolloin työttömienkuolleisuus oli kuusinkertaista työllisiin verrattuna. Vanhemmissaikäryhmissä työttömien ja palkansaajien suhteellinen kuolleisuuseropieneni. Sen sijaan absoluuttiset kuolleisuuserot kasvoivat ikäryhmittäinaina 50–54-vuotiaisiin. Tuolloin työttömien ryhmässä kuoli 330 naista ja1 268 miestä enemmän kuin työllisissä sataatuhatta henkilöä kohden.Vuonna 2000 työttömänä olleen 25 vuotiaan naisen todennäköisyys saavuttaa65 vuoden ikä oli 0,87 vuosien 2001–2007 kuolleisuudella. Kyseiselläikävälillä työttömät naiset menettivät keskimäärin noin vuoden ja 11kuukautta 40 mahdollisesta elinvuodesta. Vastaava todennäköisyys työttömällä25-vuotiaalla miehellä oli 0,63, mikä merkitsi keskimäärin kuudenvuoden menetystä ikävälillä 25–65.6.4 Työttömien kuolleisuus eri kuolemansyissäTyöttömien ja työllisten kuolemansyyjakaumat poikkesivat toisistaan.Työttömillä tapaturmien ja väkivaltaisten kuolemansyiden sekä alkoholiinliittyvien kuolemansyiden osuus oli suurempi ja kasvainkuolemienosuus pienempi kuin työllisillä. Työttömien ja työllisten välinen kuolleisuuseroolikin suurimmillaan tapaturmissa ja alkoholiin liittyvissäsyissä ja pienimmillään kasvainkuolemissa. Naisten rintasyöpäkuolleisuusoli työttömillä ja työllisillä samalla tasolla. Kaikissa muissa tar-111


kastelluissa kuolemansyissä työttömien kuolleisuus oli suurempi kuintyöllisten huolimatta siitä, että kuolemansyiden taustalla on hyvinerilaisia tauteja ja ulkoisia tekijöitä, joilla on omat syynsä ja mekanisminsa.Työttömien naisten ylikuolleisuuden taustalla iskeemiset sydänsairaudetja tapaturmatTyöttömien naisten kuolleisuus tauteihin oli lähes kaksinkertaista jatapaturmiin ja väkivaltaisiin syihin lähes nelinkertaista palkansaajienkuolleisuuteen verrattuna. Tautien osuus ylikuolleisuudesta oli kuitenkinsuurempi, koska tautikuolemia oli kolminkertaisesti tapaturmiin verrattuna.Kaikkiaan työttömien naisten absoluuttisesta ylikuolleisuudestakaksi kolmasosaa oli liitettävissä tautikuolleisuuteen. Työikäisillä yleisintautikuolemansyy oli kasvaimet. Työttömien ylikuolleisuudesta kasvaimiinoli kuitenkin liitettävissä vain kymmenesosa. Rintasyöpäkuolleisuustyöttömillä oli samalla tasolla kuin palkansaajillakin. Sen sijaan kurkunpää-,henkitorvi- ja keuhkosyöpäkuolemia työttömillä naisilla oli enemmänkuin palkansaajilla.Työttömien naisten kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin (IVK 54)oli noin puolet siitä mitä kasvaimiin (IVK 100). Verenkiertoelintensairauksiin liittyvä kuolleisuus selitti kuitenkin suuremman osantyöttömien ylikuolleisuudesta kuin kasvainkuolleisuus. Työttömien naistenkuolleisuus iskeemisiin sydänsairauksiin oli yhtä suurta kuin aivoverisuontensairauksiin. Palkansaajanaisilla iskeemisiin sydänsairauksiinliittyvä kuolleisuus oli vähäisempää kuin aivoverisuonisairauksiin (ks.luku 4.2).Tapaturmiin ja väkivaltaisiin syihin liittyi noin kolmannes työttömiennaisten ylikuolleisuudesta. Työttömien naisten itsemurhakuolleisuus oli2,5-kertaista palkansaajiin verrattuna. Kuolleisuusero oli erityisen suuri,yli kuusinkertainen, alkoholimyrkytyksissä. Muilla tapaturmilla kuinitsemurhilla ja alkoholimyrkytyksillä oli kuitenkin suurempi merkityskokonaiskuolleisuuteen. Tapaturmiin liittyi lähes viidennes työttömiennaisten ylikuolleisuudesta.112


Alle 12 kkMiehet Naiset12 - 23 kk24 - 36 kkKaikki työttömätAlle 12 kk12 - 23 kk24 - 36 kkKaikki työttömät0 250 500 750 1000 1250 1500Kuolleita/100 000KasvainIskeeminen sydänsairausAivoverisuonisairausMuu verenkiertoelintens.Muu tautiAlkoholiperäinen tautiAlkoholimyrkytysItsemurhaMuu tapaturma/väkivalta N < 20Kuvio 6.1. Työttömien naisten ja miesten ikävakioitu kuolleisuus (IVK, kuolleet100 000 henkilövuotta kohden) kuolemansyittäin.Alkoholiperäiset taudit käsittivät 18 prosenttia ja alkoholimyrkytykset 6prosenttia työttömien naisten kuolleisuudesta. Kun alkoholiperäiset tauditsekä päihtymys huomioidaan myös kuolemaan myötävaikuttavana tekijänä,työttömien naisten kuolleisuudesta 37 prosenttia liittyi alkoholiin.Seurantajaksolla työttömien naisten alkoholiin liittyvä kuolleisuus olilähes seitsemänkertaista palkansaajanaisten kuolleisuuteen verrattuna.Kaiken kaikkiaan alkoholiin liittyvät kuolemansyyt vastasivat 55 prosenttiatyöttömien naisten absoluuttisesta ylikuolleisuudesta.Työttömillä miehillä ylikuolleisuutta kaikissa syissäMiehillä työttömien ja työllisten väliset kuolleisuuserot olivat suurempiakuin naisilla; miesten kuolleisuus oli yli kolme kertaa suurempaa kuinnaisten. Taudeissa työttömien miesten kuolleisuus oli kolmin- ja tapaturmissaja väkivaltaisissa syissä lähes viisinkertaista työllisten miestenkuolleisuuteen verrattuna. Tautikuolemiin työttömien miesten ylikuolleisuudestaoli liitettävissä 63 prosenttia. Kasvainkuolleisuudessa työttömienmiesten ylikuolleisuus oli hieman suurempi kuin naisilla. Tämä113


liittyi osittain siihen, että miesten ja naisten kasvainkuolleisuusjakaumaoli erilainen. Miesten kasvainkuolemista kolmannes oli kurkunpää-, henkitorvi-ja keuhkosyöpiä, joissa työttömien miesten kuolleisuus oli 2,3-kertaista työllisiin verrattuna. Työttömillä naisilla keuhkosyövän osuuskasvainkuolleisuudesta oli 15 prosenttia.Työttömien miesten ylikuolleisuudesta viidennes liittyi verenkiertoelintensairauksiin. Työttömien miesten kuolleisuus oli sekä iskeemisiin sydänsairauksiinettä aivoverisuonien sairauksiin yli 2,5-kertaista työllistenmiesten kuolleisuuteen verrattuna. Työttömien miesten verenkiertoelintensairauksiin liittyvästä kuolleisuudesta yli 60 prosenttia liittyi iskeemisiinsydänsairauksiin kuten työllisilläkin miehillä.Työttömien miesten kuolleisuus hengityselinten sairauksiin oli yhtä suurtakuin aivoverisuonien sairauksiin. Työllisiin miehiin verrattuna työttömienhengityselintautikuolleisuus oli 5,5-kertaista, mutta ylikuolleisuudestase selitti vain 5 prosenttia. Hieman suurempi merkitys ylikuolleisuuteenoli diabeteksella, silloin kun se oli huomioitu myös myötävaikuttavanakuolemansyynä. Työttömien miesten ylikuolleisuudesta vain prosenttiselittyi tapauksilla, joissa diabetes oli pääasiallisena kuolemansyynä.Työttömien miesten kuolemista 17 prosenttia oli muita tapaturmia kuinitsemurhia ja alkoholimyrkytyksiä. Nämä tapaturmat selittivät 20 prosenttiatyöttömien miesten ylikuolleisuudesta. Itsemurhakuolleisuus työttömillämiehillä oli kolminkertaista palkansaajiin verrattuna.Suurin merkitys työttömien miesten ylikuolleisuuteen oli alkoholiin liittyvilläsyillä. Joka toinen työttömien miesten kuolemista liittyi alkoholiin.Pääasiallisena kuolemansyynä alkoholiperäinen tauti oli työttömienmiesten kuolemista 19 prosentissa ja alkoholimyrkytys 7 prosentissa.Kaiken kaikkiaan työttömien miesten absoluuttisesta ylikuolleisuudestaalkoholiin liittyvät syyt selittivät 62 prosenttia.Pitkässä seurannassa kuolleisuusero työllisten ja työttömien välilläpienenee tapaturmaisissa syissäKuolleisuusero työttömien ja työllisten välillä näyttäisi olevan suurempiseurannan alussa kuin sen pitkittyessä. Testasimme kuolleisuuseron114


muuttumista jaksolta 1996–2000 jaksolle 2001–07 niillä, jotka olivatvuonna 1995 työttömänä tai työssä. Tautikuolleisuudessa työttömien jatyöllisten ero oli naisilla sama molemmilla jaksoilla. Sen sijaan miehilläkuolleisuusero taudeissa oli jälkimmäisellä jaksolla hieman pienempi.Alkoholiin liittyvässä kuolleisuudessa sekä tapaturmaisessa ja väkivaltaisessakuolleisuudessa mukaan lukien itsemurhat kuolleisuusero olisuurempi seurannan alussa kuin sen lopussa sekä naisilla että miehillä.6.5 Kuolleisuus työttömyyden keston mukaanTyöttömyys oli yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuusriskiin. Kuolleisuusoli sitä korkeampi mitä pidempään työttömyys oli kestänyt ennenseurannan alkua. Yli vuoden työttömyyden kesto lisäsi kuolleisuuttanaisilla 42 ja miehillä 25 prosenttia verrattuna niihin, joiden työttömyysoli kestänyt alle vuoden. Jos työttömyys oli kestänyt kaksi vuotta taienemmän, kuolleisuus oli noin 2,5-kertainen alle vuoden työttömänäolleisiin verrattuna sekä naisilla että miehillä.Työttömillä naisilla ja miehillä olisi ollut kaiken kaikkiaan 40 prosenttiavähemmän kuolemantapauksia, jos heidän kuolleisuutensa ei olisinoussut työttömyyden pitkittyessä vaan olisi pysynyt sillä tasolla, mitä seoli alle vuoden työttömänä olleilla. Vähennys olisi ollut suurinta, lähes 60prosenttia, yli kaksi vuotta työttömänä olleilla. Jos kaikkien työttömienkuolleisuus olisi ollut samalla tasolla kuin alle vuoden työttömänäolleilla, työttömien ylikuolleisuus työllisiin nähden olisi pienentynytmerkittävästi. Sadasta tuhannesta alle vuoden työttömänä olleesta kuoli58 naista ja 331 miestä enemmän kuin vastaavasta määrästä työllisiä. Ylikaksi vuotta työttömänä olleilla kuolemantapauksia 100 000 kohden olinaisilla 393 ja miehillä 1 168 enemmän kuin työllisillä.Taulukossa 6.2 työttömien kuolleisuus työttömyyden keston mukaan onsuhteutettu palkansaajien kuolleisuuteen eri kuolemansyissä. Jo alle vuodentyöttömänä olleiden kuolleisuus ylitti palkansaajien kuolleisuuden lukuunottamatta kasvain- ja hengityselinten kuolleisuutta naisilla. Kuolleisuuserosuureni työttömien ja työllisten välillä työttömyyden pitkittyessä.Ainoa poikkeus oli naisten rintasyöpä, jossa alle vuoden työttömänä olleidenkuolleisuus oli samalla tasolla kuin työllistenkin.115


Sekä naisten että miesten erot olivat suurempia tapaturmaisessa ja väkivaltaisissakuolemansyissä kuin taudeissa. Suurimmat erot olivat alkoholiperäisissätaudeissa ja alkoholimyrkytyksissä. Alkoholiin liittyvissäsyissä alle vuoden työttömänä olleiden kuolleisuus oli noinkolminkertaista, alle kaksi vuotta työttömän olleiden noin nelinkertaistaja vähintään kaksi vuotta työttömänä olleiden 10-kertaista työllistenkuolleisuuteen verrattuna.Työttömien alkoholiin liittyvä ylikuolleisuus oli merkittävä työttömyydenkestosta riippumatta. Kuviossa 6.2 on esitetty työllisten ja työttömienkeskimääräinen elinajan menetys. Työttömät on lisäksi jaettu työttömyydenkeston mukaisiin ryhmiin. Keskimäärin työttömät naiset menettivätlähes kaksi vuotta 40 mahdollisesta elinvuodesta ikävälillä 25–64-vuotta.Työttömillä miehillä vastaava menetys oli kuusi vuotta. Kuviossa palkinkeltainen osuus osoittaa alkoholiin liittyvän kuolleisuuden osuudenelinajan menetyksestä. Työttömyyden kestosta riippumatta työttömillämiehillä noin puolet elinajan menetyksestä oli liitettävissä alkoholiperäisiinkuolemansyihin. Naisilla alkoholin merkitys elinajan menetykseenoli vähäisempi, noin 30 prosenttia, alle kaksi vuotta työttömänä olleilla.Mutta pitkäaikaistyöttömillä naisillakin puolet potentiaalisesta elinajanmenetyksestä liittyi alkoholiperäisiin kuolemansyihin.Jos alkoholiin liittyvät kuolemansyyt olisi mahdollista poistaa eivätkä nekorvautuisi muilla syillä, työttömien ylikuolleisuus puolittuisi. Yli kaksivuotta työttömänä olleilla tämä vastaisi naisilla keskimäärin 1,5 vuotta jamiehillä 4 vuotta 2,5 kuukautta pidempää elinajanodotetta ikävälillä 25–64-vuotta. Tästä huolimatta työttömien todennäköisyys kuolla ennenaikaisestiolisi suurempi kuin työllisillä (ks. Kuvio 6.2 ja Taulukko 6.2).Alkoholiin liittyvä kuolleisuus oli yhteydessä työttömyyden kestoon. Ylivuoden työttömänä olleilla naisilla se oli noin 30 prosenttia ja miehillä 70prosenttia suurempi kuin alle vuoden työttömänä olleilla. Vähintään kaksivuottatyöttömänä olleilla kuolleisuusero oli kasvanut naisilla jo kolmin-ja miehillä viisinkertaiseksi. Kaikissa työttömyyden kestoryhmissäalkoholiin liittyvä kuolleisuus kasvoi 45–49-vuotiaisiin. Työttömillä miehilläalkoholiin liittyviä kuolemia oli 30–54-vuotiailla enemmän kuinmuita kuolemia yhteensä. 40–49-vuotiaiden ylikuolleisuudesta naisillanoin 52 prosenttia ja miehillä 70 prosenttia oli yhdistettävissä alkoholiinliittyviin syihin.116


Taulukko 6.2. Työttömien ikävakioitu kuolleisuus (poisson-regressio) suhteessapalkansaajiin (RR=1,00) kuolemansyittäin työttömyyden keston mukaan.Työttömyyden kestoalle 12 kk 12–23 kk 24+ kkNaiset RR 95% lv RR 95% lv RR 95% lvKaikki taudit 1,26 1,13-1,42 1,62 1,50-1,76 2,56 2,42-2,70Kasvaimet 0,98 0,84-1,15 1,18 1,05-1,31 1,36 1,25-1,48- Keuhkosyöpä ym. 1,11 0,70-1,76 1,45 1,07-1,95 2,08 1,68-2,57- Rintasyöpä 0,85 0,61-1,18 1,10 0,88-1,38 1,04 0,85-1,28Verenkiertoelintensairaudet 1,44 1,12-1,85 1,83 1,54-2,18 3,24 2,87-3,65- Iskeeminensydänsairaus 1,68 1,09-2,61 2,27 1,70-3,04 4,10 3,38-4,98- Aivoverisuonisairaus 1,35 0,92-1,98 1,41 1,05-1,89 2,58 2,11-3,15Hengityselinten sairaus 0,96 0,35-2,59 2,27 1,37-3,77 5,96 4,38-8,11Diabetes myösmyötävaikuttavana 1,76 1,00-3,08 2,79 1,95-3,98 5,29 4,11-6,81Alkoholiperäinen tauti 3,86 2,91-5,10 4,95 4,04-6,07 13,85 12,02-15,97Muu tauti 1,32 0,90-1,93 2,28 1,80-2,89 3,99 3,36-4,74Tapaturmat ja väkivalta 2,08 1,70-2,54 2,78 2,39-3,23 6,29 5,64-7,02Itsemurha 1,54 1,06-2,22 2,18 1,66-2,86 3,97 3,19-4,94Alkoholimyrkytys 2,97 1,85-4,76 3,36 2,33-4,84 11,93 9,48-15,00Muu tapaturma tai väkiv. 2,27 1,72-2,99 3,07 2,50-3,77 6,29 5,39-7,35Alkoholiin liittyvät syyt 2,92 2,39-3,57 4,24 3,68-4,87 12,46 11,33-13,70- pääasiallisena 3,58 2,82-4,56 4,48 3,75-5,34 13,28 11,77-14,98- myötävaikuttavana 2,00 1,38-2,89 3,88 3,10-4,87 11,25 9,64-13,13Muut syyt 1,19 1,06-1,33 1,47 1,36-1,59 1,97 1,86-2,10Kaikki kuolemansyyt 1,40 1,27-1,54 1,79 1,68-1,92 2,99 2,85-3,14MiehetKaikki taudit 1,86 1,73-2,01 2,16 2,05-2,28 3,93 3,80-4,06Kasvaimet 1,24 1,07-1,43 1,29 1,16-1,43 1,86 1,74-1,99- Keuhkosyöpä ym. 1,39 1,04-1,86 1,77 1,46-2,15 2,89 2,57-3,25Verenkiertoelintensairaudet 1,67 1,47-1,89 2,08 1,91-2,27 3,58 3,40-3,78- Iskeeminensydänsairaus 1,79 1,53-2,09 2,03 1,82-2,27 3,60 3,36-3,84- Aivoverisuonisairaus 1,47 1,05-2,05 2,15 1,73-2,66 3,26 2,84-3,74Hengityselinten sairaus 2,28 1,45-3,58 3,70 2,79-4,90 8,07 6,80-9,59Diabetes myösmyötävaikuttavana 2,37 1,83-3,08 3,03 2,54-3,63 4,00 3,53-4,53Alkoholiperäinen tauti 4,19 3,60-4,89 4,39 3,90-4,94 11,10 10,34-11,91Muu tauti 2,29 1,77-2,96 3,00 2,52-3,58 5,32 4,75-5,95Tapaturmat ja väkivalta 2,86 2,57-3,18 3,86 3,58-4,16 6,57 6,25-6,92Itsemurha 2,01 1,64-2,47 3,14 2,74-3,59 4,03 3,64-4,46Alkoholimyrkytys 3,87 3,03-4,94 5,29 4,46-6,28 10,73 9,59-12,01Muu tapaturma tai väkiv. 3,21 2,77-3,71 3,97 3,57-4,41 7,14 6,65-7,66Alkoholiin liittyvät syyt 3,42 3,12-3,76 4,33 4,05-4,63 9,57 9,18-9,98- pääasiallisena 4,10 3,60-4,66 4,65 4,22-5,12 11,00 10,36-11,67- myötävaikuttavana 2,88 2,51-3,30 4,07 3,71-4,47 8,39 7,91-8,90Muut syyt 1,61 1,49-1,75 1,90 1,80-2,02 2,75 2,65-2,85Kaikki kuolemansyyt 2,11 1,99-2,25 2,57 2,46-2,68 4,52 4,40-4,64117


Alle 12 kk12-23 kkMiehet Naiset24-36 kkKaikki työttömätTyöllisetAlle 12 kk12-23 kk24-36 kkKaikki työttömätTyölliset50 52 54 56 58 60 62 64Elinajanodote 25-64Menetys: muut syytIkäMenetys: alkoholiin liittyvätKuvio 6.2. Elinajanodote ja alkoholiin ja muihin syihin liittyvä potentiaalinen menetysvuosina naisille ja miehille 25 vuoden iästä 65 vuoden ikään työttömyyden kestonmukaan.6.6 Tulojen, koulutuksen ja perheaseman yhteys työttömienylikuolleisuuteenTässä osaluvussa tarkastelemme, millainen yhteys tuloilla, koulutuksellaja perhe-asemalla on työttömien ylikuolleisuuteen. Aiemmissa tutkimuksissaon havaittu, että sekä alhainen tulo- että koulutustaso ovat yhteydessäkorkeampaan kuolleisuuteen (esim. Mackenbach, Kunst ym. 1997).Avio- tai avoliitossa olevien kuolleisuus on puolestaan ollut pienempikuin naimattomien ja niiden, joiden avioliitto on purkautunut eron taipuolison kuoleman kautta.Tuloilla oli selkeä yhteys työttömien kuolleisuuteen. Kuolleisuus oli sitäkorkeampi mitä alhaisempaan tuloryhmään työtön kuului. Kuitenkinkahdessa ylimmässä tuloviidenneksessä 25-vuotiaan työttömän naisentodennäköisyys saavuttaa 65 vuoden ikä oli yhtä suuri kuin monilla työl-118


lisilläkin naisilla (ks. Kuvio 6.3). Sen sijaan työttömien kahdessa alimmassatuloryhmässä kuolleisuus oli korkeampi kuin yhdessäkään naistenammattiryhmässä. Miehillä työttömien kuolleisuus ylimmässä tuloryhmässäoli samalla tasolla kuin rakennustyöntekijöillä, siivoojilla, puhelinmyyjilläja lehdenjakajilla. Toiseksi ylimmän tuloryhmän kuolleisuus oliyhtä suurta kuin kodinhoitajilla ja henkilökohtaisilla avustajilla (ks. Kuvio6.4). Miesten kolmessa alimmassa tuloryhmässä kuolleisuus ylittikaikkien ammattiryhmien kuolleisuustason hyvin selvästi. Kahdesta alimmastatuloryhmästä alle puolet 25-vuotiaista selviäisi 65 vuoden ikäänvuosien 2001–07 kuolleisuustasolla.Työttömyyden keston mukaiset kuolleisuuserot liittyivät pitkälti tuloeroihin.Alempiin tuloryhmiin kuuluvien osuus kasvoi työttömyyden pitkittyessä.On kuitenkin huomattava, että pienituloisilla oli korkea kuolleisuusriippumatta työttömyyden kestosta. Kaksi vuotta tai pidempään työttömänäolleiden pienet tulot selittivät näiden ylikuolleisuudesta naisillalähes 40 prosenttia ja miehillä noin 70 prosenttia tarkastelluissa kuolemansyissälukuun ottamatta itsemurhia (Taulukko 6.3). Alhaisempiintuloryhmiin kuuluminen lisäsi kuolleisuutta itsemurhissakin mutta vähemmänkuin muissa kuolemansyissä. Tuloryhmän ja itsemurhakuolleisuudenvälinen yhteys oli lineaarinen pisimpään työttömänä olleilla.Alle vuoden työttömänä olleilla naisilla ainoastaan alimmassa tuloviidenneksessäkuolleisuus oli korkeampi kuin muissa tuloryhmissä. Tämänryhmän ylikuolleisuus oli liitettävissä alkoholiin liittyviin syihin. Korkeintaanvuoden työttömänä olleilla miehillä kuolleisuus ylimmässä tuloryhmässäoli pienempi kuin muissa tuloryhmissä, joiden välillä ei olluteroa. Ylimmän tuloryhmän miehillä työttömyyden pitkittyminen ei ollutyhteydessä kuolleisuuteen alkoholiin liittymättömissä syissä. Naisillakinylimmässä tuloryhmässä kuolleisuus nousi vasta yli kaksi vuotta työttömänäolleilla. Tämä oli liitettävissä 55 vuotta täyttäneiden kuolleisuuteen.55–59-vuotiaat muodostivat suuren osan ylimpään tuloryhmäänkuuluvista pitkäaikaistyöttömistä. Naisista heitä oli 66 prosenttia ja miehistä55 prosenttia. Alimmissa tuloryhmissä tämänikäisten osuus eikorostunut. Työttömien ylimpään tuloryhmään kuuluvilla alle 55-vuotiailla naisilla kokonaiskuolleisuus oli samalla tasolla alle vuoden jayli kaksi vuotta työttömänä olleilla. Vastaavasti ylimmissä tuloryhmissäkuolleisuus ei lisääntynyt alkoholiin liittymättömissä syissä työttömyydenpitkittyessä.119


Elossa olevien määrä100 00090 00080 00070 00060 00050 00040 00030 000ylintuloviidennes2. ylin tulov.keskimmäinen2. alin tulov.alintuloviidennes20 00010 000025 30 35 40 45 50 55 60 65IkäKuvio 6.3. Eloonjäämiskäyrät 1 25-vuotiaille työttömille naisille 65 vuoden ikään tuloryhmittäin.100 00090 00080 000ylintuloviidennes2. ylin tulov.Elossa olevien määrä70 00060 00050 00040 00030 00020 00010 000keskimmäinen2. alin tulov.alintuloviidennes025 30 35 40 45 50 55 60 65IkäKuvio 6.4. Eloonjäämiskäyrät 1 25-vuotiaille työttömille miehille 65 vuoden ikään tuloryhmittäin.1Eloonjäämiskäyrä kuvaa kuinka monta henkilöä 100 000:sta olisi elossa kunkin ikäryhmänalussa, jos kuolleisuus ikävälillä 25–64 vuotta säilyisi samalla tasolla kuin vuosina 2001–07.Näin oli naisilla ylimmässä ja miehillä kolmessa ylimmässä tuloryhmässä.Alkoholiin liittymättömissä syissä kuolleisuus oli työttömien ylimmissätuloryhmissä samalla tasolla kuin työllisillä näiden alimmissa tuloryhmissä.Kun otetaan huomioon, että palkansaajien alimpien tuloryh-120


mien eurorajat vastaavat työttömien ylimpiä tuloryhmiä (ks. Taulukko6.1), vaikuttaa siltä, että alkoholiin liittymättömissä syissä tulojen vähäisyydelläoli merkittävä vaikutus työttömien ylikuolleisuuteen. Myösalkoholiin liittyvissä syissä kuolleisuus kasvoi kolmessa ylimmässä tuloryhmässävasta yli kaksi vuotta työttömänä olleilla. Huonoimmassa asemassaolivat alimpaan tuloryhmään kuuluvat työttömät. Heillä kuolleisuusoli suurta jo alle vuoden työttömänä olleilla. Kuolleisuus lisääntyiselvästi sekä alkoholiin liittyvissä että liittymättömissä syissä työttömyydenpitkittyessä. (Taulukko 6.4.)Koulutuksen merkitys työttömien kuolleisuuseroihin jäi tässä aineistossavähäiseksi, vaikka työttömillä olikin sitä suurempi kuolleisuus mitä vähäisempiheidän koulutuksensa oli: keskiasteen suorittaneiden kuolleisuusoli noin 38 prosenttia ja perusasteen käyneiden noin 65 prosenttiasuurempi kuin korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden kuolleisuus.Tietyssä koulutusryhmässä työttömyyden pitkittyminen merkitsikuolleisuuden kasvua (ks. Taulukko 6.4). Kuolleisuuden muutos olivähäinen siirryttäessä alle vuoden työttömänä olleiden ryhmästä ylivuoden työttömänä olleisiin. Sen sijaan kuolleisuus kaksinkertaistui, kuntyöttömyys oli kestänyt yli kaksi vuotta koulutusasteesta riippumatta.Koulutukseen oli liitettävissä työttömyyden keston mukaisista kuolleisuuseroistakuitenkin vain vähän, 2–12 prosenttia, kahdesta syystä (ks.Taulukko 6.3). Ensinnäkin koulutuksella oli hyvin voimakas yhteys työttömyydenkestoon. Korkeintaan keskiasteen koulutus oli 80 prosentillayli vuoden mutta alle kaksi vuotta työttömänä olleista ja peräti 90 prosentillayli kaksi vuotta työttömänä olleista (ks. Taulukko 6.1). Toiseksi,koulutuksen ja kuolleisuuden yhteys oli pieni, kun työttömyyden kestooli huomioitu. Työttömyyden keston mukaisissa ryhmissä korkea-asteenkoulutuksen saaneiden kokonaiskuolleisuus oli noin 20 prosenttia pienempija perusasteen koulutuksen suorittaneiden 10–20 prosenttia suurempikuin keskiasteen suorittaneiden kuolleisuus.Pitkäaikaistyöttömien kuolemista naisilla 62 prosenttia oli alkoholiinliittymättömiä ja miehillä 54 prosenttia alkoholiin liittyviä. Näissä ryhmissäkuolleisuusero perusasteen ja keskiasteen suorittaneilla oli pieni,mikä vaikutti koulutuksen vähäiseen vaikutukseen kokonaiskuolleisuuteenTaulukossa 6.3.121


Taulukko 6.3. Muutos (%) työttömyyden keston mukaisessa suhteellisessa kuolleisuudessatulojen, koulutuksen ja perheaseman vakioinnin jälkeen valituissa kuolemansyissänaisilla ja miehillä.Työttömyydenkesto, kkNaisetMiehetRR Muutos RR RR Muutos RRM1 M2 M3 M4 M5 M5 M1 M2 M3 M4 M5 M5Kaikki syyt


Pääsääntöisesti korkeammin koulutetuilla oli pienempi kuolleisuusriskikuin vähemmän koulutetuilla. Poikkeuksen muodostivat ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittaneet naiset, joilla yli vuoden työttömänä olleillaoli korkea itsemurhakuolleisuus; 100 000 kohden 39. Alemmankorkea-asteen suorittaneilla naisilla vastaava luku oli 13, keskiasteensuorittaneilla 26 ja perusasteen suorittaneilla 30.Perheaseman yhteys kuolleisuuteen oli selkeä. Avio- tai avoliitossaolevien työttömien naisten ja miesten kuolleisuus oli pienempi kuineronneiden tai naimattomien (ks. Taulukko 6.4). Kaikissa perheasemaryhmissäkuolleisuus kasvoi työttömyyden pitkittyessä.Eronneiden ja naimattomien kuolleisuus oli suurempaa kuin avo- taiavioliitossa olevilla. Näiden ryhmien kuolleisuudet poikkesivat toisistaanalkoholiin liittyvissä ja liittymättömissä syissä. Alkoholiin liittyvissäkuolemansyissä eronneiden työttömien kuolleisuus oli suurempaa kuinnaimattomien. Myös kuolleisuuden lisääntyminen kahden työttömyysvuodenjälkeen oli eronneilla tilastollisesti merkitsevästi suurempaa kuinnaimattomilla. Sen sijaan alkoholiin liittymättömissä syissä naimattomienkuolleisuus oli naisilla suurempi kuin eronneilla ja miehillä näidenkahden ryhmän välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa.Kaiken kaikkiaan työttömyyden keston mukaisista kuolleisuuseroistanoin 10 prosenttia naisilla ja kolmannes miehillä välittyi perheasemaankautta (ks. Taulukko 6.3). Suurin merkitys perheasemalla oli naisillaitsemurhissa ja miehillä alkoholiin liittyvässä kuolleisuudessa. Eronneettyöttömät naiset tekivät itsemurhan todennäköisemmin kuin naimattomatnaiset; he menehtyivät myös useammin tapaturmiin ja alkoholiinliittyviin syihin, kun taas naimattomilla naisilla tautikuolleisuus oli suurempaakuin eronneilla.Edellä todettiin, että ylimmän korkea-asteen suorittaneet naiset tekivätenemmän itsemurhia kuin muut naiset työttömyyden ylittäessä vuoden.Suurentunut riski oli liitettävissä naimattomiin naisiin, jotka tekivät itsemurhianeljä kertaa enemmän kuin avio- tai avoliitossa olevat naiset jakaksi kertaa enemmän kuin naiset muissa koulutusryhmissä. Ylimmänkorkeakoulututkinnon suorittaneilla eronneilla tai avio- tai avoliitossaolevilla naisilla itsemurhariski oli samalla tasolla kuin naisilla muissakinkoulutusryhmissä.123


Perheaseman yhteys miesten alkoholikuolleisuuteen selittynee sillä, ettäpitkäaikaistyöttömissä oli enemmän eronneita miehiä, kuin mitä heidänväestömääränsä perusteella olisi voinut odottaa, ja heidän joukossaanalkoholiin liittyvä kuolleisuus oli keskimääräistä korkeampaa.Taulukko 6.4. Työttömyyden keston, tulojen, koulutuksen ja perheaseman yhteyskuolleisuuteen kaikissa, alkoholiin liittyvissä ja muissa syissä naisilla ja miehillä.(SMR 1 , vakioidut kuolleisuussuhteet)Kaikki Alkoholiin liittyvät Muut syytTyöttömyydenkesto, kk


6.7 LopuksiTyöttömien kuolleisuus oli selvästi suurempaa kuin samanikäisten työllistennaisten ja miesten kaikissa tutkituissa kuolemansyissä lukuun ottamattakasvaimia. Kasvainkuolleisuudessakin työttömillä oli ylikuolleisuuttakeuhkosyöpään. Kuolleisuus oli sitä suurempaa mitä kauemmintyöttömyys oli kestänyt. Muutos ensimmäisen työttömyysvuoden jälkeenoli vielä vähäinen, mutta kaksi vuotta tai pidempään työttömänä olleidenkuolleisuus oli vähintään kaksinkertaista verrattuna alle vuoden työttömänäolleisiin.Työttömien ylikuolleisuutta on tutkittu paljon. Näiden tutkimusten perusteellatyöttömyyden ja kuolleisuuden yhteys liittyy osittain työttömyyskokemukseenja työttömyyteen liittyviin kuolleisuusriskiä nostaviin tekijöihin,mutta myös tekijöihin, jotka vaikuttavat sekä työttömyyteen jamahdollisesti sen pitkittymiseen että terveyteen (Moser, Fox ym. 1984;Morris, Cook ym. 1994; Mathers ja Schofield 1998; Stewart 2001).Työttömien ylikuolleisuuden taustalla – alkoholiMyös tämän aineiston perusteella näyttää siltä, että työttömien ylikuolleisuudentaustalla on useita syitä. Pelkästään kuolemansyitä tarkastelemallaselviää, että alkoholin käyttö lisää merkittävästi työttömien ennenaikaistakuolleisuutta. Alkoholiin liittyvä kuolleisuus oli erityisen suurta yli kaksivuotta työttömänä olleilla. Tässä ryhmässä alkoholiin liittyvien kuolemansyidenpoistaminen lisäisi miesten elinaikaa keskimäärin 4 vuotta 2,5kuukautta ja naisten 1,5 vuotta ikävälillä 25–64 vuotta. Alkoholinkäytönja työttömyyden pituuden yhteys ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Vähätalon(1998) mukaan alkoholinkäyttö näyttäisi vähentyvän työttömyydenpitkittyessä kuten muukin kulutus. Toisaalta osa työttömistä lisää alkoholinkulutustatyöttömyyden pitkittyessä (Jin, Shah ym. 1995). Tähän ryhmäänkuuluvat todennäköisesti ne, joilla jo alun perin on alttius alkoholinriskikäyttöön (emt.). Näkemystä tukevat Terveys 2000 -tutkimuksen tulokset(ks. luku 6.1) ja myös tässä tutkimuksessa saadut tulokset.Alkoholikuolleisuus on kasvanut 2000-luvulla merkittävästi. Työllisilläja työttömillä naisilla kasvu on ollut yhtä suurta, mutta työttömillä miehillälisäys (44 prosenttia) on suurempi kuin työllisillä (27 prosenttia)125


(Pensola, Laihiala ym. 2011). Työttömien alkoholikuolleisuuden kasvuunon voinut vaikuttaa erityisesti alkoholin hinnan lasku vuonna 2004, muttamyös juomakulttuurin muutokset sekä pitkäaikaistyöttömien suhteellisenhuono todennäköisyys työllistyä uudelleen (ks. esim. Aho 2008), mikävoi vaikuttaa juomiseen. Osalla alkoholin riskikäyttö on voinut alkaa jotöissä ollessa. Hoitoon ohjautumisen sijasta on ohjauduttu työttömäksi jatyöttömyyden pitkittyminen on voinut pahentaa tilannetta.Tulostemme mukaan alkoholiin liittyvä kuolema ei ollut yhtä todennäköinenkaikilla työttömillä vaan se oli yhteydessä tutkittuihin sosiodemografisiintaustatekijöihin. Alkoholiin liittyvä kuolema oli todennäköisempimiehille, perusasteen koulutuksen saaneille, alimpiin tuloryhmiin kuuluvilleja eronneille. Mainituissa ryhmissä alkoholiin liittyvä kuolleisuuskasvoi työttömyyden pitenemisen myötä. Yli kaksi vuotta työttömänä olleistaalimpaan tuloviidennekseen kuuluvista miehistä kuoli seitsemänvuoden seurannan aikana lähes 8 prosenttia ja naisista 3 prosenttia alkoholiinliittyviin syihin. Ylimpään tuloviidennekseen kuuluvista alle vuodentyöttömänä olleista miehistä kuoli noin prosentti ja naisista 0,3 prosenttia.On kuitenkin huomattava, että vaikka alkoholiin liittyvät syyt olisivatpoistettavissa, työttömien kuolleisuus ei vähentyisi työllisten tasolle. Alkoholiinliittymättömissä syissä työttömien kuolleisuus oli miehillä kaksin-ja naisilla 1,5-kertaista työllisten kuolleisuuteen verrattuna. Ylikuolleisuuttaoli sekä taudeissa että tapaturmissa.Työttömien ylikuolleisuuden taustalla – stressi, masennus ja itsemurhaTutkimuksessamme työttömien itsemurhakuolleisuus oli naisilla noin2,5- ja miehillä 3,2-kertaista työllisiin verrattuna. Työttömien suurentunutitsemurhakuolleisuus on havaittu myös useissa muissa tutkimuksissa (Jin,Shah ym. 1995; Johansson ja Sundquist 1997; Kposowa 2001; Lundin,Lundberg ym. 2010; Mäki ja Martikainen 2010).Työttömyyden ja itsemurhan yhteyttä koskevat tulokset ovat tutkimuksessammesamansuuntaiset kuin Mäen ja Martikaisen (2010) erilaisellaasetelmalla (vuoden työttömyys- ja kuolleisuusseuranta) tehdyssä tutkimuksessasekä Johanssonin ja Sundquistin (1997) poikkileikkauskohortin126


seurantaan perustuvassa tutkimuksessa. Molemmissa tutkimuksissa taloudellisettekijät vaikuttivat eniten työttömien suurentuneeseen itsemurhariskiin,mutta eivät selittäneet sitä kokonaan. Tutkijat arvelivat, ettätyön menettämiseen vastaavasti kuin muihinkin menetyksiin voi liittyästressi, jonka vaikutus laimenee ajan kuluessa.On mahdollista, että työttömyyden alussa itsemurhariskiä voi lisätä työnmenettämiseen ja toisaalta työttömyyteen sopeutumiseen liittyvä stressi.Tuloksemme tukevat tätä näkemystä osittain. Jaettuamme kuolleisuusseurannan1996–2007 kahteen jaksoon, alle vuoden työttömänä olleiden itsemurhissaei tapahtunut muutosta, mutta yli vuoden työttömänä olleidenitsemurhakuolleisuus oli ensimmäisellä jaksolla nelin- ja toisella jaksollakolminkertainen työllisiin verrattuna. Kuolleisuuseron pieneneminen liittyinimenomaan itsemurhiin ja muihin väkivaltaisiin syihin. Myös ruotsalaistutkimuksessa(Lundin, Lundberg ym. 2010), jonka alkuasetelma(työttömyyden pituuden määräytyminen ennen seurantaa) vastasi tutkimustamme,kuolleisuusero itsemurhissa ja muissa väkivaltaisissa syissäoli selvästi pienempi jälkimmäisellä kuin ensimmäisellä jaksolla, muttapysyi taudeissa muuttumattomana jaksolta toiselle kuten käsillä olevassakintutkimuksessa. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa miesten itsemurhariskioli seurannan alussa korkeampi, mutta naisten riski säilyi seurannankestosta riippumatta (Kposowa 2001). Nämä tulokset antavat osittaistatukea olettamukselle, että itsemurhissa on piikki työttömyyden alussa.Tämän taustalla voi olla irtisanomiseen ja työttömyyden alkuun liittyväulos- tai sisäänpäin suuntautunut aggressio, joka kuvastuu myös Kortteisenja Tuomikosken (1998) tutkimissa 90-luvun alun lamassa työttömäksijoutuneiden kertomuksissa.On kuitenkin huomattava, että työttömien itsemurhakuolleisuus säilyikorkealla tasolla pitkään. Tutkimuksessamme työttömyysseuranta ulottuikolmeen vuoteen, ja itsemurhariski oli huomattavasti suurempi pidempääntyöttömänä olleilla kuin työllisillä tai niillä, joiden työttömyys oliseurannan alkaessa kestänyt alle vuoden. Osa itsemurhariskin säilymisestäkorkealla tasolla voi johtua siitä, että työttömyyteen siirtymisestä aiheutunutstressi kroonistui tai kehittyi masennukseksi joidenkin kohdalla.Esimerkiksi torontolaisen tehtaan koulutetuista työntekijöistä puolet kokiavioeroon verrattavaa stressiä vielä 27 kuukautta tehtaan sulkemisen jälkeen(Grayson 1989). Työttömyyden pidentyessä kuitenkin muiden tekijöidenkuin työn menettämisen merkitys mielialaan ja sitä kautta itsemur-127


hariskiin voi kasvaa. Näitä tekijöitä ovat sekä pitkäaikaistyöttömäksi valikoitumiseenettä työttömyyteen liittyvät tekijät kuten taloudellinenniukkuus, marginalisoituminen ja toivottomuus.Työttömillä masennus on yleisempää kuin työllisillä. Useissa seuranta- jatapaus-kontrolli -tutkimuksissa työttömyyden ja masennuksen yhteys onselittynyt työttömyyden vaikutuksella masennuksen puhkeamiseen pikemminkinkuin masennuksen vaikutukseen työttömäksi joutumiseen(Melville, Hope ym. 1985; Dooley, Catalano ym. 1994; Montgomery,Cook ym. 1999; Jefferis, Nazareth ym. 2011). Työttömyys on kuitenkinvoinut pahentaa niiden masennusta, joilla sairaus on ollut jo työttömyydenalkaessa: masentuneet, jotka joutuvat tai ovat työttömiä, ovat stressaantuneempiakuin työssä olevat masentuneet (Libby, Ghushchyan ym.2010). Kaksoismasennus, jossa masennustilaan yhdistyy toistuva masennus,on voimakkain itsemurhaa ennustava kliininen tekijä (Montgomery1997).Työttömien kuolleisuuden taustalla – perhe vai perheettömyysTyöttömän elämässä muun kuin työhön liittyvän sosiaalisen integraationmerkitys voi korostua. Tutkimuksessamme sosiaalista integraatiota olimitattu hyvin karkeasti siviilisäädyllä ja avoliitolla. Työttömien kuolleisuusoli avio- tai avoliitossa olevilla pienempi kuin naimattomilla taieronneilla, mutta kasvoi heilläkin työttömyyden pitkittyessä. Äskettäisessä148 tutkimuksen meta-analyysissa ihmisillä, joilla oli vahvat sosiaalisetsuhteet, keskimäärin 7,5 vuoden seurannan aikana kuolleisuusriski olinoin 50 prosenttia pienempi kuin niillä, jotka olivat sosiaalisesti eristyneempiä(Holt-Lunstad, Smith ym. 2010). Tulos oli sama, käytettiinpärakenteellista mittaria, eli siviilisäätyä kuten tässä, tai monimutkaisempiasosiaalisen suhteen laatua kuvaavia mittareita. Sosiaalisten suhteidenkautta työtön voi saada niin henkistä kuin taloudellista tukea. Psykososiaalisentuen lisäksi perheen olemassaolo sinällään voi lieventää työttömyydenvaikutusta itsetuntoon; perhe tarjoaa mahdollisuuden vahvistaasiihen liittyviä rooleja työhön liittyvien roolien poistuttua työttömyydenajaksi. Työttömyys kuitenkin vain harvoin parantaa perheen sisäisiä suhteita,nämä joko pysyvät ennallaan tai huonontuvat (Vähätalo 1998).128


Työttömälle perheen merkitys voi olla erilainen iästä ja sukupuolestariippuen. Norjalaistutkimuksessa nuoret työttömät, jotka olivat integroituneetkotityöhön tai lähteneet opiskelemaan, voivat henkisesti yhtä hyvinkuin pysyvään työsuhteeseen työllistyneet (Halvorsen 1998); ikääntyneemmillätyöttömillä työtä korvaavia vaihtoehtoja voi olla vähemmän.Tutkimuksessamme tämä ei kuitenkaan näkynyt kuolleisuudessa: 35–49-vuotiaiden ylikuolleisuus oli suurempi kuin 50 vuotta täyttäneillä. Ruotsalaistutkimuksessaavioliitto suojasi naisia mutta ei miehiä työttömyydensairaalahoitopäiviä lisäävältä riskiltä (Eliason ja Storrie 2009). Tutkijatarvioivat, että löydös voi osittain selittyä sillä, että naisille työttömyysvoi merkitä suurempaa sitoutumista perheeseen mutta miehelle lisästressiä,koska se on merkki epäonnistumisesta perheen taloudellisena tukijana.Ruotsalaistutkimuksessa työpaikan menetys oli yhteydessä erityisestialkoholiin liittyviin sairaalahoitoihin, miehillä myös liikenneonnettomuuksiinja itse aiheutettuihin vammoihin. Tutkimuksessamme perheasemanyhteys kuolleisuuteen oli samanlainen sekä naisilla että miehillä,eli myös avioliitossa olevien naisten kuolleisuus suureni työttömyydenpitkittyessä. Epäsuora viite perheen merkityksestä oli naimattomilla,ylimmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla naisilla, joilla oli suurentunutriski tehdä itsemurha työttömyyden pitkittyessä. Suuri työhön sitoutuminenvoi olla riskitekijä silloin, kun muita sitoutumiskohteita ei ole jatyö on menetetty.On kuitenkin huomattava, että tässä aineistossa ei ollut käytössä tietoasiitä, oliko työttömällä lapsia. Tästä syystä emme voi arvioida, millainenvaikutus lapsilla on työttömän itsemurhariskiin. Huonoimmassa asemassaolivat kuitenkin eronneet ja naimattomat. Eronneista, vähintään kaksivuotta työttömänä olleista miehistä kuoli seurannan kuluessa 16 prosenttia,kun naimisissa olevista alle vuoden työttömänä olleista kuoli 3 prosenttia.Eronneiden naisten kuolleisuusriski kasvoi yhtä paljon kuin miestenkin,mutta kuolleisuustaso oli alhaisempi; eronneista pitkäaikaistyöttömistänaisista kuoli 5,5 prosenttia, kun naimissa olevista alle vuodentyöttömänä olleista kuoli prosentti.Työttömien ylikuolleisuuden taustalla – huono toimeentuloTutkimuksessamme parhaimmassa taloudellisessa asemassa olevien työttömienkuolleisuus oli samalla tasolla kuin eräissä korkeamman kuollei-129


suuden ammattiryhmissä. Ylimmässä tuloviidenneksessä kuolleisuus alkoholiinliittymättömiin syihin ei kasvanut työttömyyden pitkittyessä.Alimmissa tuloryhmissä työttömyyden pitkittyminen lisäsi kuolleisuuttasekä alkoholiin liittyvissä että liittymättömissä syissä. Tulot välittivätsuuren osan työttömien työllisiä suuremmasta kuolleisuudesta. Pienentyneettulot voivat olla seurausta heikentyneestä terveydestä, mutta ne voivatmyös vaikuttaa terveyden heikentymiseen rajoittamalla mahdollisuuksiatoteuttaa asumiseen ja elämiseen liittyviä tarpeita (ks. luku 6.1).Jos työttömyydellä ei itsessään ole kausaalista vaikutusta terveyteen, pitämällätyöttömien tulotaso kohtuullisena ja terveydenhuoltopalvelut vastaavinakuin työllisillä, työttömien terveyden pitäisi olla yhtä hyvä kuintyöllisillä ja kuolleisuusriski yhtä vähäinen.Työttömien ylikuolleisuuden taustalla – työttömyyden pitkittyminen, valikoitumista?Tutkimuksessamme yli kaksi vuotta työttömänä olleiden kuolleisuus olikaksinkertaista alle vuoden työttömänä olleiden kuolleisuuteen verrattuna.Pitkäaikaistyöttömien kuolleisuuteen voivat vaikuttaa sekä valikoituminenettä työttömyyden pitkittymisestä aiheutuvat tekijät. Pitkäaikaistyöttömissävoi olla enemmän henkilöitä, joiden terveys on heikentynytja uudelleen työllistyminen vaikeutunut. Toisaalta työttömyyden pitkittymiseenliittyy tulotason edelleen pienentyminen ansiosidonnaisen työttömyysturvanloppuessa. Tämä voi monin tavoin rajoittaa jokapäiväisiäelämismahdollisuuksia kuten myös hoitoon hakeutumista tai sairaudenhoitomahdollisuuksia.Ruotsalaistutkimuksessa suurin osa työttömien ylikuolleisuudesta sekätapaturmissa että taudeissa selittyi lapsuuteen ja aikuisuuteen liittyvilläsosioekonomisilla tekijöillä, nuoruuden terveyskäyttäytymisellä ja psykiatriselladiagnoosilla – toisin sanoen ei suoranaisesti työttömyyteen vaanyksilöön liittyvillä riskitekijöillä (Lundin, Lundberg ym. 2010). Eurooppalaisissatutkimuksissa on osoitettu sekä heikentyneen terveyden yleensäettä mielenterveydenhäiriöiden yhteys pienentyneeseen todennäköisyyteentyöllistyä uudelleen (Claussen, Bjørndal ym. 1993; Schuring,Burdorf ym. 2007). Claussenin (1999) tutkimuksen mukaan huono terveyspidensi työttömyyttä ja työttömyys edelleen nopeutti terveyden hei-130


kentymistä. Työttömyyden pitkittymiseen liittyvien haittatekijöiden vaikutusvoi olla suurempi niiden kohdalla, jotka ovat jo pitkään, mahdollisestilapsuudesta asti, kokeneet taloudellista ja sosiaalista puutetta.Vaikuttipa terveys työttömyyden pitkittymiseen tai työttömyys terveyteen,tai kuten luultavaa on, molemmin päin, tosiasia on, että pitkäaikaistyöttömilläon paljon hoitamattomia sairauksia. Tutkimus 225:stäTE-keskuksissa asioineesta, kuntoutuslääkärille ohjatusta pitkäaikaistyöttömästäon puhutteleva. Heistä vain neljällä ei ollut hoidon ja kuntoutuksentarvetta. (Kerätär ja Karjalainen 2010.) On mahdollista, että ilman interventioitaheikoimmassa asemassa olevilla työttömyyden pitkittyminenvoi johtaa kokonaan työvoiman ulkopuolelle (Bäckman ja Nilsson 2011).Pitkäaikaistyötön voi tarvita työelämään pääsyn helpottamiseksi ammatillistakuntoutusta kuten koulutusta. Toisaalta samat rakenteelliset tekijät,jotka ovat liittyneet työttömäksi joutumiseen, voivat liittyä myös työttömyydenjatkumiseen; Karjalainen (2011: 96) toteaa: ”työelämän rakenteellinenmuutos ja sopivien työpaikkojen puute osaltaan tekevät tyhjäksiyksilön ammatillisen kuntoutuksen”. Karjalainen kiinnittää huomiota siihen,että pitkäaikaistyöttömien on vaikeaa päästä Kelan ja työ- ja elinkeinohallinnonammatilliseen kuntoutukseen; erityisesti heidän (uudelleen)koulutushakemuksensahyväksytään harvoin.Todennäköisesti työttömyyden ja kuolleisuuden yhteys on kuitenkin vainosittain selitettävissä terveyteen liittyvällä valikoitumisella. Jos työttömyysei aiheuta sairauksia, voi se vaikuttaa sairauden kulkuun: sairaudetvoivat sen aikana paheta tai tilanne voi parantua työttömyyden päätyttyä(ks. yllä stressi, masennus ja itsemurha). Eräässä tutkimuksessa joka toinentyötön piti työn puutetta suurimpana työttömyyden ongelmana(Claussen 1993). Uudelleen työllistyminen onkin liitetty terveyden kohentumiseenvastaavasti kuin työttömyys on liitetty terveyden heikentymiseen(Claussen 1999). Työllistymisessä on kuitenkin tärkeää, että uusityö sopii aikaisempaan uraan eikä ole kestoltaan epävarma. Norjalaistutkimuksessatyöllistyneiden stressi pysyi samalla tasolla kuin työttömillä,jos uuteen työhön liittyi epävarmuutta tai se oli huonompi kuin aikaisempityö (Halvorsen 1998).131


Ammattiryhmät ja työttömyysTällä hetkellä lähes kymmenennes työvoimasta on työttömänä. Vaikkasuuri osa väestöstä ei koskaan koe työttömyyttä, työttömyys kohtaa kuitenkinuseampia kuin ennen. Esimerkiksi niistä 30–64-vuotiaista, jotkaolivat työssä koko vuoden 2004, naisista 21 prosenttia ja miehistä 17 prosenttiaoli ollut työttömänä edellisen viiden vuoden aikana. Työttömyysoli ollut yleisempää nuoremmilla kuin vanhemmilla ja työntekijäammateissakuin asiantuntija-ammateissa. Valtaosalla työttömyysjaksot olivatkuitenkin jääneet alle vuoden mittaisiksi. 3 Koska työttömyys ei ole enäämarginaali-ilmiö ja sillä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia terveyteen,työttömyyden ja terveyden välisten yhteyksien ymmärtäminen on entistätärkeämpää. On myös huomattava, että palkansaajien ammattiryhmienkuolleisuustaso (ks. luvut 3 ja 4) liittyi ammattiryhmän työttömyystasoon.Korkean kuolleisuuden ammattiryhmissä pitkäaikaistyöttömyys oliollut suhteellisen yleistä, kun alhaisen kuolleisuuden ammattiryhmissäpitkäaikaistyöttömiä oli vain muutama prosentti ja ylipäätään työttömyyttäkokeneita oli vain vähän.Työttömyyteen ja sen pitkittymiseen voivat vaikuttaa globaalit markkinat,asuinalueen talous- ja työvoimatilanne sekä ammattiin liittyvä työttömyysriski.Aikaisempi työttömyys voi lisätä uuden työttömyysjaksontodennäköisyyttä. Erityisesti epätyypillisellä, katkonaisella työuralla olevillatyöttömyys- ja työllisyysjaksot voivat vaihdella. Näyttäisi siltä, ettäammatinharjoittajien ja freelancereiden osuus työllisistä on kasvamassa,vaikka osuus on vielä pieni: 1,3 prosenttia 15–64-vuotiaista työllisistä(Pärnanen ja Sutela 2011). Lyhytaikainen työttömyys ei välttämättä jätäjälkiä taloudellisiin ja henkisiin voimavaroihin ja näiden kautta terveyteen.Työttömyyden pitkittyminen tai työttömyyden uusiutuminen tai uusiutumisenuhka voivat kuitenkin olla terveysriski.3 Laskelmat perustuvat Ammatit ja työkyvyttömyyseläkkeet tutkimuksen aineistoon.(Ks. Pensola, Gould ym. 2010).132


7 Yhteenveto ja pohdintaTerveys on yhteydessä ammattiin ja työvoima-asemaan: meillä ja muuallatehdyissä tutkimuksissa terveys ja hyvinvointi ovat olleet sitä parempiamitä korkeampaan ammattiin perustuvaan sosiaaliryhmään henkilö onkuulunut. Terveys ja kuoleman todennäköisyys eivät kuitenkaan ainanoudata sosiaalista hierarkiaa. Tutkimuksissa on käsitelty naislääkärienitsemurhia siinä missä tehdassaleissa vuorotyötä tekevien sydäntauteja,rakennustyöntekijöiden keuhkosyöpiä ja erikoistumattomien työntekijöidenalkoholiin liittyvää kuolleisuutta.Kuolleisuus on pienentynyt huomattavasti 1970-luvusta, jolloin tehtiinensimmäiset ammateittaista kuolleisuutta käsitelleet tutkimukset; naistenkuolleisuus 2006–10 oli noin 44 prosenttia pienempi kuin vuosina 1971–75; miehillä vastaava vähennys oli 53 prosenttia (www.stat.fi). Myöskuolemansyiden jakauma on muuttunut. 1970-luvulla kuolleisuudesta35–64-vuotiailla naisilla 42 prosenttia ja miehillä 52 prosenttia perustuiverenkiertoelinten sairauksiin (ks. Valkonen, Martelin ym. 1990). Seurantajaksollammeverenkiertoelinten sairauksien osuus kuolleisuudestaoli naisilla 15 prosenttia ja miehillä 30 prosenttia. Suurin osa työvoimaankuuluvien kuolleisuudesta perustui kasvaimiin: 55 prosenttia naisilla ja30 prosenttia miehillä. Myös ammattirakenne ja työn sisällöt ovat muuttuneet.Tästä huolimatta ammateittaiset kuolleisuuserot ovat pysyneethyvin samanlaisina.Monissa erityisasiantuntija-ammateissa oli keskivertoa alhaisempi kuolleisuus.Muutos 1990-luvun lopusta on hyvin pieni. Myös silloin kuolleisuusoli pientä seuraavissa ammateissa: papit, opettajat, lääkärit pankkijapostitoimihenkilöt sekä eri alojen insinöörit ja teknikot. 2000-luvunalussa alhaisen kuolleisuuden ammatteina näyttäytyivät miehillä myösupseerit, poliisit, erilaiset johtajat sekä markkinoinnin erityisasiantuntija-133


ammatit. Naisilla alhaisen kuolleisuuden ammatteihin tällä ja edelliselläjaksolla kuuluivat lastentarhanopettajat, lastenhoitajat, psykologit, sairaanhoitajatja paperityöntekijät. Uusina ammatteina naisilla olivat elektroniikka-ja it-alan erityisasiantuntijat, asiantuntijajohtajat sekä diakonitja seurakuntatyöntekijät. Vaatetusalan ammateissa naisilla oli ollut pienempikuolleisuus edellisellä, mutta ei enää tällä jaksolla.Pienet muutokset alhaisen kuolleisuuden ammateissa voivat kuvastaaammattirakenteen muuttumista. Yhteistä useimmille alhaisen kuolleisuudenammateille oli vähäinen kasvainkuolleisuus. Naisilla muutamassaammatissa, kuten rehtorit ja sairaanhoitajat, suurempi merkitys oli verenkiertoelintensairauksilla. Miehillä verenkiertoelinten sairauksien ja erityisestiiskeemisten sydänsairauksien merkitys kuolleisuustasoon oliuseimmissa ammateissa vähintään yhtä suuri kuin kasvaintenkin.Korkean kuolleisuuden ammatteihin kuuluivat sekä 1900-luvun lopussaettä 2000-luvun alussa sekatyöntekijät, tarjoilijat, siivoojat, pakkaajat jalajittelijat sekä rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät. Naisilla korkeankuolleisuuden ammatteja olivat lisäksi sihteerit, vastaanoton- ja vaihteenhoitajat ja ainoastaan jälkimmäisellä jaksolla ylemmät virkamiehet, toimittajatja kirjailijat sekä henkilökohtaiset avustajat. Miehillä korkeankuolleisuuden ammattiryhmät olivat molemmilla jaksoilla samat. Edellistenlisäksi niihin kuuluivat henkilökohtaiset avustajat ja omaishoitajat,rakennustyöntekijät, muurarit ja raudoittajat, ohutlevysepät, hitsaajat, metallityöntekijät,koneistajat ja sepät, paperityöntekijät, puutavarankäsittelijät,vesi- ja raideliikenteen työntekijät sekä moottoriajoneuvon- ja koneidenkuljettajat.Kuolleisuus oli keskivertoa korkeampi monissa sellaisissa ammateissa,jotka sisältävät ruumiillista työtä tai joissa olevilla on usein ainoastaanperuskoulutus. Korkea kuolleisuus oli liitettävissä iskeemisiin sydänsairauksiinsekä tapaturmaiseen kuolleisuuteen ja alkoholiin liittyviin syihin.Naisilla muutamassa erityisasiantuntija-ammatissa kuten ylemmillä virkamiehillä,toimittajilla ja kirjailijoilla kuolleisuus oli tällä jaksolla keskimääräistäkorkeampi. Näiden ammattien ylikuolleisuus liittyi pitkältikasvaimiin.Yrittäjien kuolleisuus oli yhtä suurta kuin palkansaajien; se oli keskimääräistäalhaisempaa erityisasiantuntija-ammateissa ja korkeampaa raken-134


nus- ja korjaustyön ammateissa sekä miehillä lisäksi kuljetusalalla. Korkeankuolleisuuden ammateissa ja kauppiailla yrittäjien kuolleisuus olikuitenkin pienempi kuin palkansaajien vastaavissa ammateissa. Sensijaan erityisasiantuntija-ammateissa yrittäjyys ei vähentänyt kuolleisuusriskiäja joissakin ammateissa se saattoi jopa lisätä sitä palkansaajiin verrattuna.Alimpaan tuloryhmään kuuluvien yrittäjien kuolleisuus oli selvästisuurempi kuin työllisillä keskimäärin.Tässäkin tutkimuksessa työttömien kuolleisuus osoittautui moninkertaiseksisamanikäisiin työllisiin verrattuna. Sadastatuhannesta työttömästänaisesta kuoli 341 ja työllisestä naisesta 142. Miehillä vastaavat luvutolivat työttömillä 1 110 ja työllisillä 305. Yli kaksi vuotta työttömänä olleillakuolleisuus oli kaksinkertaista muihin työttömiin verrattuna. Ylipuolet työttömien ylikuolleisuudesta liittyi alkoholiin. Alkoholiin liittyvätsyyt lyhensivät elinajanodotetta pitkäaikaistyöttömillä naisilla 1,5 vuottaja miehillä 4 vuotta 2,5 kuukautta ikävälillä 25–64-vuotta. Kuolleisuusalkoholiin liittyviin syihin lisääntyi kaikissa työttömien ryhmissä työttömyydenpitkittyessä. Alkoholiin liittymättömissä syissä kuolleisuus ei ollutyhteydessä työttömyyden pituuteen suurituloisimmassa viidenneksessä.Tähän ryhmään kuului iäkkäämpiä henkilöitä, joiden työttömyys onvoinut perustua erilaisiin tekijöihin kuin nuoremmilla. Myös työttömyydenkulku ja siihen liittyvä muut tekijät ovat voineet poiketa nuoremmista.Aineiston rajoitteetAmmattiryhmän ja kuolleisuuden yhteyden tutkimisessa on tärkeää käyttääsuhteellisen pitkää seurantaa, koska monilla sairauksilla kuten useillakasvaimilla ja verenkiertoelinten sairauksilla on pitkät latenssiajat. Poikkileikkausaineistoissatai lyhyessä rekisteriseurannassa ammatti, jossa altistuminenon tapahtunut ja mahdollinen myöhempi kuolema jäävät yhdistymättä.Tämän aineiston seuranta-aika, 7 vuotta, on riittävä ainoastaanjoidenkin tällaisten yhteyksien todentamiseen.Seurannan muutaman vuoden pituus vähentää kuitenkin vuodenkestoiseentarkasteluun liittyvän valikoitumisen vaikutusta. Työikäisten kuolemantapauksistanoin 80 prosenttia liittyy sairauksiin. Vakava sairaus voijohtaa työkyvyttömyyteen ja työvoiman ulkopuolelle siirtymiseen aikai-135


semmin kuin vuosi ennen kuolemaa. Työikäisinä kuolleista arviolta useampikuin joka toinen ei ole ollut työssä kuolinvuonnaan. Työelämästäsairauden takia poissiirtyminen voi vaikuttaa ammattiryhmän kuolleisuustasoonsitä laskevasti mutta myös vinouttavasti suhteessa muihinammatteihin, jos ammateissa on eroa siinä, missä sairauden vaiheessasiirtyminen tapahtuu.Vertailtaessa tämän tutkimuksen tuloksia muihin, on otettava huomioonseuranta-ajan lisäksi ne ajalliset kontekstit, joita aineistot koskevat. Monetrakenteelliset tekijät vaikuttavat eri tavoin tiettynä hetkenä terveidenja sairaiden mahdollisuuksiin olla palkansaaja, yrittäjä, työtön tai työvoimaankuulumaton. Näiden tekijöiden muutokset voivat näkyä vuositasonmutta myös pidemmissä tarkasteluissa. Eri ryhmien kuolleisuustasoihinvoi vaikuttaa esimerkiksi se, valikoituvatko terveydeltään heikentyneettiettyihin ammattiryhmiin, työttömiksi vai työvoiman ulkopuolelle.Ammatin kuolleisuustasoon voi epäsuorasti vaikuttaa myös eläkeikä jasiinä tapahtuvat muutokset. Sairastavuus ja kuolleisuus lisääntyvät ikääntyessäja vanhempien ikäryhmien puuttuminen voi joissakin ammattiryhmissävaikuttaa tuloksiin. Tässä aineistossa upseerien, palomiesten japoliisien kuolleisuus oli muita miehiä alhaisempi myös silloin, kun tarkastelutrajoitettiin alle 55-vuotiaisiin.Suljetulla kohorttiasetelmalla ei ole voitu erotella ammatin eikä pääasiallisentoiminnan muutoksia. Ammatin mittauskohdasta kuolemaan on kulunut0–7 vuotta ja sinä aikana on voinut tapahtua paljon. Tässä asetelmassaei myöskään voida erotella toisistaan niitä työttömiä, jotka olivatvuoden 2000 jälkeen työllistyneet, siirtyneet työvoiman ulkopuolelle taiolivat edelleen työttöminä seurannan lopussa.Tässä tutkimuksessa työttömyyden kestoa oli tarkasteltu retrospektiivisestija kuolleisuutta prospektiivisesti. Asetelma antaa viitteitä siitä, mitentyöttömyyden kesto on yhteydessä kuolleisuuteen; mutta kuten edellätuli ilmi, tässä asetelmassa ei voi mitata tarkkaa työttömyyden kestoa ennenkuolemaa. Tarkempi mutta monimutkaisempi olisi aineisto, jossavuosittain olisi tarkastettu työllisyys- ja työttömyyshistoria noin kolmevuotta taaksepäin. Työttömyyden vaikutus myöhempään terveyteen voiolla myös erilainen riippuen siitä, mihin työuran ja elämänkaaren vaiheeseense sijoittuu. Tässä aineistossa ei ollut käytettävissä pitkiä urahistori-136


oita eikä työttömillä ollut lainkaan ammattitietoa. Aikaisemmassa tutkimuksessa(Pensola, Ahonen ym. 2004) lähes jokaisessa ammatissa työttömyyslisäsi kuolleisuutta. Käytössämme oli koulutustieto, mutta kutenammattien kohdalla ilmeni, samantasoisen koulutuksen saaneilla kuolleisuusvoi vaihdella ammatin mukaan. Vastaavasti meiltä puuttui tietoapalkansaajien työttömyyskokemuksista. Muiden lähteiden perusteellakuitenkin ilmeni, että korkean kuolleisuuden ammateissa työttömyys sinänsäja erityisesti yli kahden vuoden työttömyys on ollut yleistä. Työttömyydenvaikutus ammattien kuolleisuuseroihin jäi tällä aineistolla selvittämättä.Miten työttömyyden ja kuolleisuuden välistä yhteyttä tulisi tutkia? Yhtämieltä tutkijat ovat varmasti siitä, että työttömien, olipa työttömyys määriteltymiten tahansa, kuolleisuusriski on suurempi kuin työllisten.Ongelmallisempaa on erottaa, mikä vaikutus kuolleisuuteen on työttömyydelläitsessään ja mikä työttömäksi valikoitumisella. Työttömyydenvaikutus voidaan edelleen jakaa ainakin työttömyyskokemukseen itsessäänja sen vaikutukseen materiaalisiin resursseihin, elintapoihin ja mahdollisuuksiinsaada oikea-aikaisesti tarvittavaa hoitoa. Tässä tutkimuksessaei ollut tietoa työttömien elinolosuhteista ja niissä tapahtuneissa muutoksissa.Selvitettäessä mitkä tekijät työttömyydessä vaikuttavat terveyteenja kuolleisuuteen olisi mielenkiintoista tarkastella eri aikoina syntyneidenkohorttien työttömyyskokemusten ja terveyden välistä yhteyttä.Tutkimuksessamme alkoholiin liittyvillä syillä oli keskeinen merkitystyöttömien ja muutamien ammattiryhmien ylikuolleisuuteen. Käytössämmeoli pääasiallisen kuolemansyyn lisäksi alkoholiin liittyvät kuolemaanmyötävaikuttaneet syyt. Aineistossa ei kuitenkaan ollut tietoa siitä,mikä oli ollut pääasiallisena kuolemansyynä silloin, kun alkoholiin liittyväsyy oli myötävaikuttavana. Meillä ei myöskään ollut tietoa siitä, olikomyötävaikuttava syy päihtymys vai alkoholiperäinen tauti. Tästä syystäaineistossa ei ollut mahdollista tarkastella mihin ammattiryhmän tauteihinalkoholi liittyi; esimerkiksi liittyikö alkoholi joissakin ammateissa iskeemisiinsydänsairauksiin tai tapaturmaisiin kuolemiin. Tämän puutteentakia muutamissa ammattiryhmissä ei ollut mahdollista arvioida kuinkapaljon päällekkäisyyttä alkoholilla ja itsemurhilla oli. Kun alkoholi olihuomioitu ainoastaan pääasiallisena kuolemansyynä, esimerkiksi miehilläpaperityöntekijöiden ja naisilla keittiöapulaisten ylikuolleisuus liittyi suurimmaksiosaksi alkoholiperäisiin sairauksiin, alkoholimyrkytykseen ja137


itsemurhiin. Muurareilla ja raudoittajilla, puutavarankäsittelijöillä ja kaivosmiehilläylikuolleisuus liittyi puolestaan tapaturmiin ja itsemurhiin.Emme kuitenkaan voineet arvioida, oliko päihtymyksellä osuutta näihinkuolemiin.Mitä ammattiryhmän kuolleisuustaso kertoo?Kuolleisuus kuvaa vain osittain tietyssä ammatissa olevien työntekijöidenterveysriskejä tai sairastavuutta. Jokaista kuolemaa kohti on lukuisia sairaustapauksiaja tapaturmia sekä näihin liittyviä sairauspoissaoloja jatyökyvyttömyysjaksoja. Vuonna 2007, joka oli tämän tutkimuksen seurantajaksonviimeinen vuosi, kirjattiin 100 000 työntekijää kohden 252uutta todettua tai epäiltyä ammattitautia. Vuosina 2001–07 yleisimmätuudet ammattitaudit olivat meluvammoja, rasitus- ja ihosairauksia.(Karjalainen, Palo ym. 2009.) Työvoimatutkimuksen mukaan sairauspoissaolojaoli arviolta naisilla 9,5 ja miehillä 7,5 vuodessa palkansaajaakohden. Vuosittain yli 20 000 työssä toiminutta jäi työkyvyttömyyseläkkeelle.Vain osalla näiden työkyvyttömyysjaksojen taustalla olevat sairaudetlisäävät kuolleisuusriskiä. Toisaalta kuolleisuustiedot kuvaavatyhdenmukaisella tavalla suurta kirjoa ammatteja, joiden terveydestämuilla mittareilla voi olla vaikea saada vertailukelpoista tietoa.Useissa tutkimuksissa on osoitettu työhön liittyvien fysiologisten, kemiallisten,biologisten ja psykosomaattisten tekijöiden vaikutus kuolleisuuteen.Ammattiryhmien kuolleisuusprofiilit kuitenkin osoittivat, että kuolleisuuson suurelta osin pikemminkin työhön liittyvää kuin työperäistä.Työhön liittyvien tekijöiden lisäksi tietyssä ammatissa olevilla voi ollasamanlaisia tapoja, jotka vaikuttavat sairastumiseen, sairauden kulkuuntai tapaturmariskiin. Ammattiin voi kuitenkin liittyä tekijöitä, jotkamuuntavat terveyskäyttäytymiseen, esimerkiksi tupakointiin, liittyvääkuolleisuusriskiä (Jansson, Alderling ym. 2012).Miksi työntekijäammateissa, pienituloisilla yrittäjillä ja työttömillä onkorkea kuolleisuus?Tässä tutkimuksessa osa ammatin ja kuolleisuuden välisestä yhteydestäoli liitettävissä tuloihin. Tulot kuvastavat puolestaan monien eritasoisten138


ja -tyyppisten tekijöiden vaikutusta kuolleisuuteen. Pienet tulot rajaavatmahdollisuuksia valita haluamansa elämäntavat, asumisolosuhteet, saadatarvitsemiaan palveluja, elää stressitöntä elämää ja luottaa tulevaisuuteen.Pienet tulot voivat välittää myös heikentyneen terveydentilan ja aikaisempientyöttömyyskokemusten vaikutusta kuolleisuuteen. Tässä aineistossapalkansaajien ja yrittäjien alimmat tuloryhmät ja työttömien korkeintuloryhmä menivät päällekkäin. Myös kuolleisuus näissä ryhmissä oli lähessamansuuruista. Selittyykö tämä sillä, että kaikissa ryhmissä on samantaustaisiahenkilöitä: palkansaajissa työttömyyttä kokeneita, työttömissäpienituloisten ammattiryhmien palkansaajia ja yrittäjiä, ja yrittäjissätyöttömyyttä kokeneita? Vai kuvastavatko pienet tulot vain samantapaisiaelämänmahdollisuuksia, elintapoja ja stressitasoa kaikissa kolmessaryhmässä?Kohtalokkaita tapaturmia voi sattua kenelle tahansa ammatista riippumatta.Näyttäisi kuitenkin siltä, että toisissa ammateissa tapaturmien todennäköisyysei liity yksinomaan sattumaan. Näissä ammateissa myös itsemurhiaoli keskimääräistä enemmän. Itsemurhien ja tapaturmien korrelaatioaineistossa oli suuri: niitä joko ei ollut, oli hyvin vähän tai sittenmolempia oli keskimääräistä enemmän. Aineistossa ei ollut mahdollistalähemmin tarkastella millainen riskikäyttäytyminen itsemurhien ja tapaturmienyleisyyteen liittyi eri ammateissa. Molempien kuolemansyidentaustalla voi olla päihteiden käyttöä; 74 prosentissa ammatteja, joissa tapaturmatolivat keskimääräistä yleisimpiä, oli myös keskimääräistäenemmän alkoholiin liittyviä syitä.Palkansaajilla useissa ammateissa alkoholiin liittyviä kuolemia oli korkeintaanmuutama. Alkoholiin liittyvä kuolleisuus oli kuitenkin lisääntynyt1990-luvun lopusta niin asiantuntija- kuin työntekijäammateissakin.Erityisesti alkoholiin liittyvä kuolleisuus vaikutti ammattiryhmän korkeaankuolleisuustasoon: se oli suurta kaikissa korkean kuolleisuuden ammattiryhmissälukuun ottamatta naisilla puutavarankäsittelijöitä ja kemianprosessiteollisuuden työntekijöitä. Työttömien alkoholiin liittyvä kuolleisuusoli lähes seitsemänkertaista palkansaajiin verrattuna. Erityisestipitkäaikaistyöttömillä miehillä alkoholiin liittyviä kuolemia oli enemmänkuin muihin syihin liittyviä kuolemia yhteensä. Näissä ryhmissä alkoholinkäytön haittoja voivat vahvistaa monet muut terveydentilaan liittyvätja sitä heikentävät tekijät. Rutiinityötä tekevillä ja työttömillä on erilaisiasairauksia enemmän kuin erityisasiantuntijoilla. Olivatpa nämä sairaudet139


seurausta juomisesta tai eivät alkoholin käyttö voi edelleen pahentaatilannetta.Korkean kuolleisuuden ammateissa oli keskimääräistä enemmän kasvaimiinja erityisesti keuhkosyöpään sekä iskeemisiin sydänsairauksiinliittyviä kuolemia. Työperäisten tekijöiden ja alkoholin lisäksi myös tupakoinnillaon yhteys näihin sairausryhmiin. Tupakointierot olivat suuria2000-luvun alussa. Työttömissä naisissa tupakoivia oli noin 50 prosenttiaenemmän kuin työllisissä ja miehissä vastaavasti kaksi kertaa enemmän.Tupakointierot ovat todennäköisesti olleet suuria myös asiantuntija- jatyöntekijäammattien välillä, sillä perusasteen koulutuksen saaneissatupakoitsevien osuus oli kaksinkertainen korkea-asteen koulutettuihinverrattuna. (Prättälä ja Paalanen 2007.)Työttömien miesten kuolleisuus oli kolminkertaista ja naisten kaksinkertaistatyöllisten kuolleisuuteen verrattuna. Palkansaajilla kuolleisuus olikorkeampaa niissä ammateissa, joissa työttömyys oli keskimääräistä yleisempää.Katkonaisten työurien yleistyminen ja epävarmuuden lisääntyminentyömarkkinoilla voi vaikuttaa työikäisten kuolleisuuden kehitykseenetenkin haavoittuvimmissa ryhmissä.Voiko palkansaajien, yrittäjien ja työttömien kuolleisuuseroihinvaikuttaa?Silloin, kun ensisijainen tavoite ei ole selvittää ammattitautien syntymekanismejatai etsiä keinoja työturvallisuuden parantamiseksi, on hyvähuomioida laajasti eri ammateissa toimivien terveyteen, toimintakykyynja työkykyyn vaikuttavia tekijöitä ja puuttua niihin. Tässä ei saa olla kysymyssyyllisten etsimisestä vaan terveyden ja toimintakyvyn parantamisestasekä sellaisten olosuhteiden luomisesta, jotka mahdollistavat keinojaja valmiuksia pitää huolta terveydestä ja toimintakyvystä.Sairaus, työ ja työyhteisön psykososiaaliset tekijät ovat monisuuntaisessatoisiaan heikentävässä tai tukevassa vuorovaikutuksessa (ks. esim. Haukka,Leino-Arjas ym. 2011). Työssä ja työyhteisössä on tekijöitä, joillavoidaan vaikuttaa sairauden tai sairauskierteen puhkeamiseen tai kehittymiseenkohti parempaa tai huonompaa vointia. Näiden tekijöiden tunnistaminen,oikeudenmukaiset käytännöt, esimiesten ja kollegoiden tuki,140


läheinen ja toimiva yhteistyö työpaikkojen ja työterveyshuollon välillä,varhaiset osasairauslomakäytännöt (Viikari-Juntura, Kausto ym. 2011) javarhainen puuttuminen työkyvyn heikentymiseen edesauttavat työterveydenja hyvinvoinnin säilymistä ja paranemista. Erilaisilla ammattiryhmiinkohdennetuilla interventioilla kuten esimerkiksi Virkeänä ratissa -hankkeella,joka oli osa Terveyden edistämistä työpaikoille -hankekokonaisuutta,voidaan muuntaa sosiaalisesti määräytyviä elintapoja. Pitkällä tähtäimellätällaiset toimet voivat näkyä myös ammattiryhmien kuolleisuudenpienenemisenä ja erojen kaventumisena.Vaikka kuolleisuus oli pääsääntöisesti korkeampaa työntekijäammateissa,muutamassa erityisasiantuntija-ammatissa kuolleisuus itsemurhiin ja tapaturmiinoli keskimääräistä yleisempää. Näissä ammateissa jaksamiseenolisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Tähän liittyy myös terveydestähuolehtiminen mukaan lukien sairauslomien pitäminen tarvittaessa(ks. Kivimäki, Head ym. 2005).Työttömien työllisiä suurempi kuolleisuus ja huonompi terveys ovat olleettiedossa pitkään. Työttömälle parasta terveydenhoitoa voisi olla työllistyminenosaamista ja koulutusta vastaavaan työhön. Tämä on kuitenkintodennäköisempää, jos terveys on hyvä. Tästäkin näkökulmasta Työ- jaelinkeinoministeriön (2011) ohje työttömien työkyvyn arvioinnista ja terveystarkastuksiinohjaamisesta on tervetullut. On tärkeää, että työttömienterveyttä ja toimintakykyä seurataan vastaavasti kuin palkansaajien jatoivottavasti kaikkien yrittäjien, ja että myös heidät ohjataan jatkohoitoonja kuntoutukseen, jos terveydessä tai toimintakyvyssä havaitaan rajoittumista.Kuolleisuusluvut heijastavat nykyhetken lisäksi menneisyyteen liittyviäriskejä. Tehdyt parannukset – tai huononnukset – eivät välttämättä näykuolleisuudessa heti. Toimeen on tartuttava tänään, jos haluamme vaikuttaaterveyden edistymiseen ja terveyserojen kaventamiseen. Työturvallisuudenlisäksi tärkeää on vaikuttaa sosiaalisesti määräytyviin elintapoihinja pitää huolta, että säännölliset terveystarkastukset ja tarvittavat jatkotoimenpiteettodella kattavat kaikki työikäiset.141


LähteetAgardh, E. E., Ahlbom, A., Andersson, T., Efendic, S., Grill, V., Hallqvist, J.& Ostenson, C. G. (2004). ”Explanations of socioeconomicdifferences in excess risk of type 2 diabetes in Swedish men andwomen.” Diabetes Care 27(3): 716-721.Agerbo, E. (2007). ”High income, employment, postgraduate education, andmarriage: a suicidal cocktail among psychiatric patients.” Arch GenPsychiatry 64(12): 1377-1384.Agerbo, E., Gunnell, D., Bonde, J. P., Mortensen, P. B. & Nordentoft, M.(2007). ”Suicide and occupation: the impact of socio-economic,demographic and psychiatric differences.” Psychol Med 37(8): 1131-1140.Aho, S. (2008). ”Miksi työvoimapoliittisten toimenpiteiden mitattu vaikuttuvuuson keskimäärin alhainen? Työllistyvyyden parantamispyrkimystenarvioinnin keskeisten ongelmien tarkastelua.” Hallinnontutkimus 4/2008: 45-60.Ahs, A. M. & Westerling, R. (2006). ”Mortality in relation to employmentstatus during different levels of unemployment.” Scand J PublicHealth 34(2): 159-167.Akola, E., Heinonen, J., Kovalainen, A., Pukkinen, T. & Österberg, J. (2007).Yrittäjyyden ja palkkatyön rajapinnalla? Työn ja toimeentulonrakentuminen eri ammateissa 2000-luvun Suomessa. Helsinki, Työjaelinkeinoministeriö.Andersen, A., Barlow, L., Engeland, A., Kjærheim, K., Lynge, E. & Pukkala,E. (1999). ”Work-related cancer in the Nordic countries.” Scand JWork Environ Health 25(suppl. 2): 1-116.Antunes, L. C., Levandovski, R., Dantas, G., Caumo, W. & Hidalgo, M. P.(2010). ”Obesity and shift work: chronobiological aspects.” Nutr ResRev 23(1): 155-168.Aromaa, A. & Koskinen, S. (2002). Terveys ja toimintakyky Suomessa.Helsinki, Kansanterveyslaitos.Backe, E. M., Seidler, A., Latza, U., Rossnagel, K. & Schumann, B. (2012).”The role of psychosocial stress at work for the development ofcardiovascular diseases: a systematic review.” Int Arch OccupEnviron Health 85(1): 67-79.Baker, A. (2008). “Alcohol-related deaths by occupation: what do data forEngland and Wales in 2001-2005 tell us about doctors' mortality?”Alcohol and alcoholism 43(2): 121-2.142


Bartley, M. & Owen, C. (1996). ”Relation between socioeconomic status,employment, and health during economic change, 1973-93.” BritishMedical Journal 313(7055): 445-449.Beautrais, A. L. (2001). ”Suicides and serious suicide attempts: twopopulations or one?” Psychol Med 31(5): 837-845.Berg, A. M., Hem, E., Lau, B. & Ekeberg, Ø. (2006). ”Help-seeking in theNorwegian Police Service.” J Occup Health 48(3): 145-153.Bernal, M., Haro, J. M., Bernert, S., Brugha, T., de Graaf, R., Bruffaerts, R.,Lepine, J. P., de Girolamo, G., Vilagut, G., Gasquet, I., Torres, J. V.,Kovess, V., Heider, D., Neeleman, J., Kessler, R. & Alonso, J.(2007). ”Risk factors for suicidality in Europe: results from theESEMED study.” J Affect Disord 101(1): 27-34.Brooks, S. D. & Harford, T. C. (1992). ”Occupation and alcohol-relatedcauses of death.” Drug Alcohol Depend 29(3): 245-251.Bäckman, O. & Nilsson, A. (2011). ”Pathways to social exlusion - A lifecoursestudy.” European Sociological Review 27(1): 107-123.Carpenter, L. M., Swerdlow, A. J. & Fear, N. T. (1997). ”Mortality of doctorsin different specialties: findings from a cohort of 20000 NHS hospitalconsultants.” Occup Environ Med 54(6): 388-395.Claussen, B. (1993). ”A clinical follow up of unemployed. II: Sociomedicalevaluations as predictors of re-employment.” Scand J Prim HealthCare 11(4): 234-240.Claussen, B. (1999). ”Health and re-employment in a five-year follow-up oflong-term unemployed.” Scand J Public Health 27(2): 94-100.Claussen, B., Bjørndal, A. & Hjort, P. F. (1993). ”Health and re-employmentin a two year follow up of long term unemployed.” J EpidemiolCommunity Health 47(1): 14-18.Coggon, D., Harris, E. C., Brown, T., Rice, S. & Palmer, K. T. (2010).“Occupation and mortality related to alcohol, drugs and sexualhabits.” Occup Med 60(5): 348-53.Corrao, G., Bagnardi, V., Zambon, A. & La Vecchia, C. (2004). ”A metaanalysisof alcohol consumption and the risk of 15 diseases.” PrevMed 38(5): 613-9.Doll, R., Peto, R., Boreham, J. & Sutherland, I. (2004). ”Mortality in relationto smoking: 50 years' observations on male British doctors.” Bmj328(7455): 1519.Dooley, D., Catalano, R. & Wilson, G. (1994). ”Depression andunemployment: panel findings from the Epidemiologic CatchmentArea study.” Am J Community Psychol 22(6): 745-765.Eliason, M. & Storrie, D. (2009). ”Job loss is bad for your health - Swedishevidence on cause-specific hospitalization following involuntary jobloss.” Soc Sci Med 68(8): 1396-1406.Elovainio, M., Kivimäki, M., Steen, N. & Vahtera, J. (2004). ”Job decisionlatitude, organizational justice and health: multilevel covariancestructure analysis.” Soc Sci Med 58(9): 1659-1669.Elovainio, M., Leino-Arjas, P., Vahtera, J. & Kivimäki, M. (2006). ”Justice atwork and cardiovascular mortality: a prospective cohort study.” JPsychosom Res 61(2): 271-274.Esquirol, Y., Bongard, V., Mabile, L., Jonnier, B., Soulat, J. M. & Perret, B.(2009). ”Shift work and metabolic syndrome: respective impacts of143


job strain, physical activity, and dietary rhythms.” Chronobiol Int26(3): 544-559.Feskanich, D., Hastrup, J. L., Marshall, J. R., Colditz, G. A., Stampfer, M. J.,Willett, W. C. & Kawachi, I. (2002). ”Stress and suicide in theNurses' Health Study.” J Epidemiol Community Health 56(2): 95-98.Fujino, Y., Iso, H., Tamakoshi, A., Inaba, Y., Koizumi, A., Kubo, T. &Yoshimura, T. (2005). ”A prospective cohort study of employmentstatus and mortality from circulatory disorders among Japaneseworkers.” J Occup Health 47(6): 510-517.Grayson, J. P. (1989). ”Reported illness after a CGE closure.” Can J PublicHealth 80(1): 16-19.Guida, F., Papadopoulos, A., Menvielle, G., Matrat, M., Fevotte, J., Cenee,S., Cyr, D., Schmaus, A., Carton, M., Paget-Bailly, S., Radoi, L.,Tarnaud, C., Bara, S., Tretarre, B., Luce, D. & Stucker, I. (2011).”Risk of lung cancer and occupational history: results of a Frenchpopulation-based case-control study, the ICARE study.” J OccupEnviron Med 53(9): 1068-1077.Halvorsen, K. (1998). ”Impact of re-employment on psychological distressamong long-term unemployed.” Acta Sociologica 41(2-3): 227-241.Haukka, E., Leino-Arjas, P., Ojajärvi, A., Takala, E. P., Viikari-Juntura, E. &Riihimäki, H. (2011). ”Mental stress and psychosocial factors at workin relation to multiple-site musculoskeletal pain: a longitudinal studyof kitchen workers.” Eur J Pain 15(4): 432-438.Heederik, D., Kromhout, H., Kromhout, D., Burema, J. & Biersteker, K.(1992). ”Relations between occupation, smoking, lung function, andincidence and mortality of chronic non-specific lung disease: theZutphen Study.” Br J Ind Med 49(5): 299-308.Heim, E. (1991). "Job stressors and coping in health professions."Psychother Psychosom 55(2-4): 90-99.Heller, T. S., Hawgood, J. L. & Leo, D. D. (2007). ”Correlates of suicide inbuilding industry workers.” Arch Suicide Res 11(1): 105-117.Helmkamp, J. C. (1995). ”Suicides in the military: 1980-1992.” Mil Med160(2): 45-50.Hem, E., Grønvold, N. T., Aasland, O. G., Ekeberg, Ø. (2000). ”Theprevalence of suicidal ideation and suicidal attempts amongNorwegian physicians. Results from a cross-sectional survey of anationwide sample.” Eur Psychiatry 15(3): 183-189.Hem, E., Haldorsen, T., Aasland, O. G., Tyssen, R., Vaglum, P. & Ekeberg,Ø., 2005. ”Suicide rates according to education with a particularfocus on physicians in Norway 1960-2000.” Psychol Med 35(6): 873-880.Hemmingsson, T. & Ringbäck Weitoft, G. (2001). “Alcohol-related hospitalutilization and mortality in different occupations in Sweden in 1991-1995.” Scand J Work Environ Health 27(6): 412-9.Heponiemi, T., Sinervo, T., Räsänen, K., Vänskä, J., Halila, H. &, Elovainio,M. (2008). Lääkärien ja sairaanhoitajien hyvinvointi ja terveys - laajakohorttitutkimus -hankkeen loppuraportti. Stakes, Raportteja35/2008. STAKES, Helsinki.Herttua, K., Mäkelä, P. & Martikainen, P. (2008). ”Changes in alcohol-relatedmortality and its socioeconomic differences after a large reduction in144


alcohol prices: a natural experiment based on register data.” Am JEpidemiol 168(10): 1110-8.Holt-Lunstad, J., Smith, T. B. & Layton, J. B. (2010). ”Social relationshipsand mortality risk: a meta-analytic review.” PLoS Med 7(7):e1000316.http://www.plosmedicine.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pmed.1000316. Luettu 31.10.2011.Häkkinen, U. & Alha, P. (2006). Avopalvelut. Terveyspalvelujen käyttö ja senväestöryhmittäiset erot. U. Häkkinen & P. Alha. Helsinki,Kansanterveyslaitos: 32-43.Häkkinen, U. & Nguyen, L. (2010). ”Rikas käy edelleen lääkärissä köyhääuseammin.” Optimi.http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/organisaatio/rakenne/yksikot/terveys_ja_sosiaalitalous/optimi/2010/laakarissakaynnit. Luettu21.10.2011.Impinen, A., Lunetta, P. & Lounamaa, A. (2008). Tapaturmakuolemat jaalkoholi Suomessa 1987-2006. Kansanterveyslaitoksen julkaisujaB11/2008. Helsinki, Kansanterveyslaitos.Iversen, L., Andersen, O., Andersen, P., Christoffersen, K. & Keiding, N.(1987). ”Unemployment and mortality in Denmark, 1970-80.” BritishMedical Journal 295(6603): 879-884.Janik, J. & Kravitz, H. M. (1994). ”Linking work and domestic problems withpolice suicide.” Suicide Life Threat Behav 24(3): 267-274.Jansson, C., Alderling, M., Hogstedt, C. & Gustavsson, P. (2012). ”Mortalityamong Swedish chimney sweeps (1952-2006): an extended cohortstudy.” Occup Environ Med 69(1): 41-47.Jefferis, B. J., Nazareth, I., Marston, L., Moreno-Kustner, B., Bellon, J. A.,Svab, I., Rotar, D., Geerlings, M. I., Xavier, M., Goncalves-Pereira,M., Vicente, B., Saldivia, S., Aluoja, A., Kalda, R. & King, M. (2011).”Associations between unemployment and major depressivedisorder: Evidence from an international, prospective study (thepredict cohort).” Soc Sci Med 73(11): 1627-1634.Jin, R. L., Shah, C. P. & Svoboda, T. J. (1995). ”The impact of unemploymenton health: a review of the evidence.” Canadian MedicalAssociation Journal 153(5): 529-540.Johansson, S. E. & Sundquist, J. (1997). ”Unemployment is an importantrisk factor for suicide in contemporary Sweden: an 11-year follow-upstudy of a cross-sectional sample of 37,789 people.” Public Health111(1): 41-45.de Jonge, J., Bosma, H., Peter, R. & Siegrist, J. (2000). ”Job strain, effortrewardimbalance and employee well-being: a large-scale crosssectionalstudy.” Social Science and Medicine 50(9): 1317-1327.Kaila-Kangas, L., Notkola, V., Mutanen, P., Keskimäki, I. & Leino-Arjas, P.(1999). Sairaalapalvelujen käyttö ammattiryhmittäin Suomessavuonna 1996. Helsinki, Työterveyslaitos, Stakes, Tilastokeskus.Kapusta, N. D., Voracek, M., Etzersdorfer, E., Niederkrotenthaler, T., Dervic,K., Plener, P. L., Schneider, E., Stein, C. & Sonneck, G. (2010).“Characteristics of police officer suicides in the Federal AustrianPolice Corps.” Crisis 31(5): 265-71.Karasek, R., Brisson, C., Kawakami, N., Houtman, I., Bongers, P. & Amick,B. (1998). ”The Job Content Questionnaire (JCQ): an instrument for145


internationally comparative assessments of psychosocial jobcharacteristics.” J Occup Health Psychol 3(4): 322-355.Karisto, A., Prättälä, R. & Berg, M.-A. (1992). Hyvät, pahat ja rumat?Epäterveellisten elämäntapojen kasautumisesta. Terveyssosiologia.A. Karisto, E. Lahelma ja O. Rahkonen. Helsinki, WSOY: 121-139.Karjalainen, A., Palo, L., Saalo, A., Jolanki, R., Mäkinen, I. & Kauppinen, T.(2009). Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2007. Työperäistensairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset. Työterveyslaitos, Helsinki.Karjalainen, V. (2011). Työttömien ammatillisen kuntoutuksen kysymys.Kuntoutus muutoksessa. A. Järvikoski, J. Lindh & A. Suikkanen.Rovaniemi, Lapin yliopisto: 89-101.Karlsson, B., Knutsson, A. & Lindahl, B. (2001). ”Is there an associationbetween shift work and having a metabolic syndrome? Results froma population based study of 27,485 people.” Occup Environ Med58(11): 747-752.Kauppinen, T., Saalo, A., Pukkala, E., Virtanen, S., Karjalainen, A. &Vuorela, R. (2007). ”Evaluation of a national register on occupationalexposure to carcinogens: effectiveness in the prevention ofoccupational cancer, and cancer risks among the exposed workers.”Ann Occup Hyg 51(5): 463-470.Kerr, W. C., Subbaraman, M. & Ye, Y. (2011). ”Per capita alcoholconsumption and suicide mortality in a panel of US states from 1950to 2002.” Drug Alcohol Rev 30(5): 473-480.Kerätär, R. & Karjalainen, V. (2010). ”Pitkäaikaistyöttömillä on runsaastihoitamattomia mielenterveyshäiriöitä.” Suomen Lääkärilehti 65(45):3683-3690.Kivimäki, M., Ferrie, J. E., Head, J., Shipley, M. J., Vahtera, J. & Marmot, M.G. (2004). ”Organisational justice and change in justice as predictorsof employee health: the Whitehall II study.” J Epidemiol CommunityHealth 58(11): 931-937.Kivimäki, M., Gunnell, D., Lawlor, D. A., Davey Smith, G., Pentti, J.,Virtanen, M., Elovainio, M., Klaukka, T. & Vahtera, J. (2007). ”Socialinequalities in antidepressant treatment and mortality: a longitudinalregister study.” Psychol Med 37(3): 373-382.Kivimäki, M., Head, J., Ferrie, J. E., Hemingway, H., Shipley, M. J., Vahtera,J. & Marmot, M.G. (2005). ”Working while ill as a risk factor forserious coronary events: the Whitehall II study.” Am J Public Health95(1): 98-102.Kivimäki, M., Leino-Arjas, P., Kaila-Kangas, L., Luukkonen, R., Vahtera, J.,Elovainio, M., Härmä, M. & Kirjonen, J. (2006). ”Is incompleterecovery from work a risk marker of cardiovascular death?Prospective evidence from industrial employees.” Psychosom Med68(3): 402-407.Kivimäki, M., Leino-Arjas, P., Luukkonen, R., Riihimäki, H., Vahtera, J. &Kirjonen, J. (2002). ”Work stress and risk of cardiovascular mortality:prospective cohort study of industrial employees.” British MedicalJournal 325(7369): 857.Kivimäki, M., Virtanen, M., Elovainio, M., Kouvonen, A., Väänänen, A. &Vahtera, J. (2006a). ”Work stress in the etiology of coronary heart146


disease -- a meta-analysis.” Scand J Work Environ Health 32(6):431-442.Kivimäki, M., Virtanen, M., Elovainio, M., Väänänen, A., Keltikangas-Järvinen, L. & Vahtera, J. (2006b). ”Prevalent cardiovasculardisease, risk factors and selection out of shift work.” Scand J WorkEnviron Health 32(3): 204-208.Kortteinen, M. & Tuomikoski, H. (1998). Työtön. Tutkimus pitkäaikaistyöttömienselviytymisestä. Helsinki, Tammi.Kouvonen, A., Kivimäki, M., Virtanen, M., Heponiemi, T., Elovainio, M.,Pentti, J., Linna, A. & Vahtera, J. (2006). Effort-reward imbalance atwork and the co-occurrence of lifestyle risk factors: cross-sectionalsurvey in a sample of 36,127 public sector employees.” BMC PublicHealth 6: 24.Kposowa, A. J. (2001). ”Unemployment and suicide: a cohort analysis ofsocial factors predicting suicide in the US National LongitudinalMortality Study.” Psychol Med 31(1): 127-138.Krueger, P. M. & Burgard, S. A. (2011). Work, occupation, income, andmortality. International handbook of adult mortality 2. R. Rogers & E.Crimmins. Dordrecht, Springer Netherlands: 263-288.Krysinska, K., & De Leo, D. (2008). ”Suicide on railway networks:epidemiology, risk factors and prevention.” Aust N Z J Psychiatry42(9): 763-771.Kunst, A. E., Groenhof, F., Andersen, O., Borgan, J. K., Costa, G.,Desplanques, G., Filakti, H., Giraldes Mdo, R., Faggiano, F.,Harding, S., Junker, C., Martikainen, P., Minder, C., Nolan, B.,Pagnanelli, F., Regidor, E., Vagero, D., Valkonen, T. & Mackenbach,J. P. (1999). ”Occupational class and ischemic heart diseasemortality in the United States and 11 European countries.” Am JPublic Health 89(1): 47-53.Laakkonen, A., Palo, L., Saalo, A., Jolanki, R., Mäkinen, I. & Kauppinen, T.(2007). Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2005. Työperäisten sairauksienrekisteriin kirjatut uudet tapaukset. Helsinki, Työterveyslaitos.Lee, T. C., Glynn, R. J., Pena, J. M., Paynter, N. P., Conen, D., Ridker, P.M., Pradhan, A. D., Buring, J. E. & Albert, M. A. (2011).”Socioeconomic status and incident type 2 diabetes mellitus: datafrom the Women's Health Study.” PLoS One 6(12): e27670.http://www.plosone.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0027670. Luettu 20.1.2012.Lehto, A.-M. & Sutela, H. (2004). Uhkia ja mahdollisuuksia - Työolotutkimustentuloksia 1977-2003. Helsinki, Tilastokeskus.Lehto, T. (2011). ”Palkkatyön ja yrittäjyyden rajalla.” PAM(4).http://www.pam.fi/fi/info/pam-lehti/Sivut/Palkkatyonjayrittajyydenrajalla.aspx. Luettu 28.9.2011.Libby, A. M., Ghushchyan, V., McQueen, R. B. & Campbell, J. D. (2010).”Economic grand rounds: psychological distress and depressionassociated with job loss and gain: the social costs of job instability.”Psychiatr Serv 61(12): 1178-1180.Lindeman, S., Laara, E., Hakko, H. & Lönnqvist, J. (1996). ”A systematicreview on gender-specific suicide mortality in medical doctors.” Br JPsychiatry 168(3): 274-279.147


Lindfors, P. M., Meretoja, O. A., Luukkonen, R. A., Elovainio, M. J. & Leino,T. J. (2009). ”Suicidality among Finnish anaesthesiologists.” ActaAnaesthesiol Scand 53(8): 1027-1035.Lundin, A., Lundberg, I., Hallsten, L., Ottosson, J. & Hemmingsson, T.(2010). ”Unemployment and mortality -- a longitudinal prospectivestudy on selection and causation in 49321 Swedish middle-agedmen.” J Epidemiol Community Health 64(1): 22-28.Mackenbach, J. P., Kunst, A. E., Cavelaars, A. E., Groenhof, F. & Geurts,J. J. (1997). "Socioeconomic inequalities in morbidity and mortalityin western Europe. The EU Working Group on SocioeconomicInequalities in Health." Lancet 349(9066): 1655-1659.Mandell, W., Eaton, W. W., Anthony, J. C. & Garrison, R. (1992).“Alcoholism and occupations: a review and analysis of 104occupations.” Alcohol Clin Exp Res 16(4): 734-46.Manderbacka, K., Peltonen, R., Koskinen, S. & Martikainen, P. (2011). ”Theburden of diabetes mortality in Finland 1988-2007 - a brief report.”BMC Public Health 11: 747.Manninen, P., toim. (2009). Työterveyshuolto Suomessa 2007 jakehitystrendit 1997-2007. Helsinki, Työterveyslaitos.Manrique-Garcia, E., Sidorchuk, A., Hallqvist, J. & Moradi, T. (2011).”Socioeconomic position and incidence of acute myocardialinfarction: a meta-analysis.” J Epidemiol Community Health 65(4):301-309.Marin, R. (1986). Ammattikuolleisuus 1971-80. Helsinki, Tilastokeskus.Marmot, M. & Wilkinson, R. G. (2001). ”Psychosocial and material pathwaysin the relation between income and health: a response to Lynch etal.” Bmj 322(7296): 1233-1236.Martikainen, P., Mäki, N. & Jäntti, M. (2007). ”The effects of unemploymenton mortality following workplace downsizing and workplace closure:a register-based follow-up study of Finnish men and women duringeconomic boom and recession.” Am J Epidemiol 165(9): 1070-1075.Martikainen, P. & Valkonen, T. (1996). ”Excess mortality of unemployed menand women during a period of rapidly increasing unemployment.”Lancet 348(9032): 909-912.Marzuk, P. M., Nock, M. K., Leon, A. C., Portera, L. & Tardiff, K., 2002.”Suicide among New York City police officers, 1977-1996.” Am JPsychiatry 159(12): 2069-2071.Mathers, C. D. & Schofield, D. J. (1998). ”The health consequences ofunemployment: the evidence.” The Medical Journal of Australia 168:178-182.Meltzer, H., Griffiths, C., Brock, A., Rooney, C. & Jenkins, R. (2008).”Patterns of suicide by occupation in England and Wales: 2001-2005.” Br J Psychiatry 193(1): 73-76.Melville, D. I., Hope, D., Bennison, D. & Barraclough, B. (1985). ”Depressionamong men made involuntarily redundant.” Psychol Med 15(4): 789-793.Mirabelli, M. C., Loomis, D. & Richardson, D. B. (2003). ”Fatal occupationalinjuries among self-employed workers in North Carolina.” Am J IndMed 44(2): 182-190.Montgomery, S. A. (1997). ”Suicide and antidepressants.” Ann N Y Acad Sci836: 329-338.148


Montgomery, S. M., Cook, D. G., Bartley, M. J. & Wadsworth, M. E. (1999).”Unemployment pre-dates symptoms of depression and anxietyresulting in medical consultation in young men.” Int J Epidemiol28(1): 95-100.Morris, J., Cook, D. & Shaper, A. (1994). ”Loss of employment andmortality.” British Medical Journal 308(6937): 1135-1139.Moser, K., Fox, A. & Jones, D. (1984). ”Unemployment and mortality in theOPCS longitudinal study.” Lancet 2(8415): 1324-1329.Muntaner, C., Hadden, W. C. & Kravets, N. (2004). Social class,race/ethnicity and all-cause mortality in the US: longitudinal resultsfrom the 1986-1994 National Health Interview Survey.” Eur JEpidemiol 19(8): 777-784.Mäkelä, P. (2010). ”Miten yhteiskunnallinen asema vaikuttaa juomiseen?”Suomi juo: Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968–2008. P. Mäkelä, H. Mustonen & Christoffer Tigerstedt. Helsinki,Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: 251-263.Mäkelä, P. & Härkönen, J. (2010). ”Miten juominen muuttuu iän myötä?”Suomi juo: Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968–2008. P. Mäkelä, H. Mustonen & Christoffer Tigerstedt. Helsinki,Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: 115-128.Mäkelä, P. & Österberg, E. (2007). “Upward trends in alcohol consumptionand related harm in Finland.” Nordic Studies on Alcohol and Drugs24(supplement): 29-46.Mäki, N. E. & Martikainen, P. T. (2007). ”Socioeconomic differences insuicide mortality by sex in Finland in 1971-2000: a register-basedstudy of trends, levels, and life expectancy differences.” Scand JPublic Health 35(4): 387-395.Mäki, N. E. & Martikainen, P. T. (2008). ”The effects of education, socialclass and income on non-alcohol and alcohol-associated suicidemortality: a register-based study of Finnish men aged 25-64.”European Journal of Population 24(4): 385-404.Mäki, N. & Martikainen, P. (2009). ”The role of socioeconomic indicators onnon-alcohol and alcohol-associated suicide mortality among womenin Finland. A register-based follow-up study of 12 million personyears.”Soc Sci Med 68(12): 2161-2169.Mäki, N. & Martikainen, P. (2010). ”A register-based study on excess suicidemortality among unemployed men and women during different levelsof unemployment in Finland.” J Epidemiol CommunityHealth(10.1136/jech.2009.105908).http://jech.bmj.com.libproxy.helsinki.fi/content/early/2010/10/21/jech.2009.105908.full.pdf+html. Luettu 28.9.2011.Nabi, H., Kivimäki, M., Suominen, S., Koskenvuo, M., Singh-Manoux, A. &Vahtera, J. (2010). ”Does depression predict coronary heart diseaseand cerebrovascular disease equally well? The Health and SocialSupport Prospective Cohort Study.” Int J Epidemiol 39(4): 1016-1024.Nakao, M. (2010). ”Work-related stress and psychosomatic medicine.”Biopsychosoc Med 4(1): 4.Niedhammer, I., Bourgkard, E. & Chau, N. (2011). ”Occupational andbehavioural factors in the explanation of social inequalities in149


premature and total mortality: a 12.5-year follow-up in theLorhandicap study.” Eur J Epidemiol 26(1): 1-12.Notkola, V., Pajunen, A. & Leino-Arjas, P. (1995). Telineet, tehdas vaitoimisto - tutkimus ammattiryhmittäisestä kuolleisuudesta jatyökyvyttömyydestä. Helsinki, Tilastokeskus.Notkola, V. & Savela, S. (1998). Ammattiryhmittäinen kuolleisuus Suomessa1991-95. Helsinki, Työterveyslaitos, Tilastokeskus.Nurminen, M. M. & Jaakkola, M. S. (2002). ”Työympäristön tupakansavullealtistumisen vaikutus kuolleisuuteen Suomessa.” Lääkärilehti 57(2):165-168.Nurminen, M. & Karjalainen, A. (2001). ”Epidemiologic estimate of theproportion of fatalities related to occupational factors in Finland.”Scand J Work Environ Health 27(3): 161-213.Osler, M., Christensen, U., Lund, R., Gamborg, M., Godtfredsen, N. &Prescott, E. (2003). ”High local unemployment and increasedmortality in Danish adults; results from a prospective multilevelstudy.” Occup Environ Med 60(11): e16.http://oem.bmj.com.libproxy.helsinki.fi/content/60/11/e16. Luettu 28.9.2011.Ostry, A., Maggi, S., Tansey, J., Dunn, J., Hershler, R., Chen, L., Louie, A.M. & Hertzman, C. (2007). ”The impact of psychosocial workconditions on attempted and completed suicide among westernCanadian sawmill workers.” Scand J Public Health 35(3): 265-271.Overholser, J. C., Braden, A. & Dieter, L. (2011). ”Understanding suiciderisk: identification of high-risk groups during high-risk times.” J ClinPsychol Vol. 68(0), 1--15 (2012) DOI: 10.1002/jclp.20859 (EarlyView)http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/jclp.20859/full. Luettu11.2.2012.Palmer, K. T., Cullinan, P., Rice, S., Brown, T. & Coggon, D. (2009).”Mortality from infectious pneumonia in metal workers: a comparisonwith deaths from asthma in occupations exposed to respiratorysensitisers.” Thorax 64(11): 983-986.Patja, K. & Haukkala, A. (2004). Tupakkakertomus 2003. Kansanterveyslaitoksenjulkaisuja B 2. Helsinki, Kansanterveyslaitos.Pekkanen, J., Uutela, A., Kaartovaara, L., Tuomilehto, J. & Nissinen, A.(1990). ”Keski-ikäisten suomalaismiesten koulutus ja sydän- ja verisuonitautienriskitekijät vuosina 1972-1987.” Sosiaalilääketieteellinenaikakauslehti 27(1): 61-69.Pensola, T. (2003). From past to present: Effect of lifecource on mortality,and social class differences in mortality in middle adulthood.Helsinki, The Population Research Institute.Pensola, T., Ahonen, H. & Notkola, V. (2004). Ammatit ja kuolleisuus -työllisten ja työttömien kuolleisuus ammatin mukaan 1996-2000.Helsinki, Tilastokeskus.Pensola, T., Gould, R. & Polvinen, A. (2010). Ammatit ja työkyvyttömyyseläkkeet.Masennukseen, muihin mielenterveyden häiriöihin sekätuki- ja liikuntaelinten sairauksiin perustuvat eläkkeet. Helsinki, Sosiaali-ja terveysministeriö.Pensola, T., Järvikoski, A. & Järvisalo, J. (2006). Työttömyyden ja muidensyrjäytymisriskien vaikutus työkykyyn. Työkyvyn ulottuvuudet. R.150


Gould, J. Ilmarinen, J. Järvisalo & S. Koskinen. Helsinki, Eläketurvakeskus,Kansaneläkelaitos, Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos:223-240.Pensola, T. & Laihiala, T. (2010). Yrittäjien hyvinvointikilta - yrittäjienyksinäisyydestä jaksamiseen. Yrittäjien arki areenalla. E. Okkonen.Helsinki, Suomen mielenterveysseura: 61-90.Pensola, T., Laihiala, T. & Notkola, V. (2011). ”Työmarkkina-asema jaammatti vaikuttavat työikäisten kuolleisuuteen.” Hyvinvointikatsaus(2): 10-16.Pokhrel, A., Martikainen, P., Pukkala, E., Rautalahti, M., Seppä, K. &Hakulinen, T. (2010). ”Education, survival and avoidable deaths incancer patients in Finland.” Br J Cancer 103(7): 1109-1114.Power, C. & Hertzman, C. (1997). ”Social and biological pathways linkingearly life and adult disease.” Br Med Bull 53(1): 210-221.Priha, E., Repo, S., Savinainen, M., Jorma, L. & Oksa, P. (2009).Rakennusalan terveys ja turvallisuus 2000-luvulla. Rakennusalanriskiprofiili. Tampere, Työterveyslaitos.Prättälä, R., Berg, M.-A., Leino, P. & Puska, P. (1992). Raskas työ - raskaattavat. Suomalaismiesten elintavat eri ammattiryhmissä 1972-1990.LEL Työeläkekassan julkaisuja 20. Helsinki, LEL Työeläkekassa.Prättälä, R. & Paalanen, L., toim. (2007). Elintavat ja niiden väestöryhmäerotSuomessa. Terveys 2000 -tutkimus. Helsinki, Kansanterveyslaitos.PSYKO (=Psyykisten sairauksien ammattitautikorvausta selvittävä työryhmä,Tola S., Pohjolainen, K., Kuoppasalmi K.) (2003). Psyykkistensairauksien ammattitautikorvausta selvittäneen työryhmän (PSYKO)muistio. Helsinki, Sosiaali- ja terveysmisteriö.Pärnanen, A. & Sutela, H. (2011). ”Työn tekemisen uudet muodot ja tilastot.”Hyvinvointikatsaus (4): 49-54.Ramstedt, M. (2007). “Variations in alcohol-related mortality in the Nordiccountries after 1995—continuity or change?” Nordic Studies onAlcohol and Drugs 24(supplement): 5-15.Rimpelä, A. H., Nurminen, M. M., Pulkkinen, P. O., Rimpelä, M. K. &Valkonen, T. (1987). Mortality of doctors: do doctors benefit fromtheir medical knowledge? Lancet 1(8524): 84-86.Robinson, G. E. (2003). ”Stresses on women physicians: consequences andcoping techniques.” Depress Anxiety 17(3): 180-189.Robson, A., Scrutton, F., Wilkinson, L. & MacLeod, F. (2010). ”The risk ofsuicide in cancer patients: a review of the literature.” Psycho-Oncology 19(12): 1250-1258.Roerecke, M., Greenfield, T. K., Kerr, W. C., Bondy, S., Cohen, J. & Rehm,J. (2011). “Heavy drinking occasions in relation to ischaemic heartdisease mortality -- An 11-22 year follow-up of the 1984 and 1995US National Alcohol Surveys.” Int J Epidemiol 40(5): 1401-10.Romeri, E., Baker, A. & Griffiths, C. (2007). “Alcohol-related deaths byoccupation, England and Wales, 2001-05.” Health Stat Q (35): 6-12.Rossow, I., Mäkelä, P. & Österberg, E. (2007). “Explanations andimplications of concurrent and diverging trends: Alcoholconsumption and alcohol-related harm in the Nordic countries in1990–2005.” Nordic Studies on Alcohol and Drugs 24(supplement):85-95.151


Rushton, L., Bagga, S., Bevan, R., Brown, T. P., Cherrie, J. W., Holmes, P.,Fortunato, L., Slack, R., Van Tongeren, M., Young, C. & Hutchings,S. J. (2010). ”Occupation and cancer in Britain.” Br J Cancer 102(9):1428-1437.Räsänen, K. & Seuri, M. (2007). ”Milloin on syytä epäillä työperäistä sairauttaja miten silloin toimitaan?” Lääketieteellinen aikauskirja Duodecim123(6): 715-720.Sacker, A., Bartley, M. J., Frith, D., Fitzpatrick, R. M. & Marmot, M. G.(2001). ”The relationship between job strain and coronary heartdisease: evidence from an English sample of the working malepopulation.” Psychol Med 31(2): 279-290.Sansone, R. A. & Sansone, L. A. (2009). ”Physician suicide: a fleetingmoment of despair.” Psychiatry (Edgmont) 6(1): 18-22.Sauli, H. (1979). Kuolleisuus. Ammatti ja kuolleisuus 1971-75. Helsinki,Tilastokeskus.Saydah, S. & Lochner, K. (2010). ”Socioeconomic status and risk ofdiabetes-related mortality in the U.S.” Public Health Rep 125(3):377-388.Schernhammer, E. S. & Colditz, G. A. (2004). Suicide rates amongphysicians: a quantitative and gender assessment (meta-analysis).Am J Psychiatry 161(12): 2295-2302.Schmidtke, A., Fricke, S. & Lester, D. (1999). “Suicide among Germanfederal and state police officers.” Psychol Rep 84(1): 157-66.Schuring, M., Burdorf, L., Kunst, A. & Mackenbach, J. (2007). ”The effects ofill health on entering and maintaining paid employment: evidence inEuropean countries.” J Epidemiol Community Health 61(7): 597-604.Secrest, A. M., Costacou, T., Gutelius, B., Miller, R. G., Songer, T. J. &Orchard, T. J. (2011). ”Association of socioeconomic status withmortality in type 1 diabetes: the Pittsburgh epidemiology of diabetescomplications study.” Ann Epidemiol 21(5): 367-373.Shield, K. D., Taylor, B., Kehoe, T., Patra, J. & Rehm, J. (2012). “Mortalityand potential years of life lost attributable to alcohol consumption inCanada in 2005.” BMC Public Health 12(1):91. [Epub ahead of print]http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22293064. Luettu 3.2.2012.Shirom, A., Toker, S., Alkaly, Y., Jacobson, O. & Balicer, R. (2011). ”Workbasedpredictors of mortality: a 20-year follow-up of healthyemployees.” Health Psychol 30(3): 268-275.Shopland, D. R., Eyre, H. J. & Pechacek, T. F. (1991). ”Smoking-attributablecancer mortality in 1991: is lung cancer now the leading cause ofdeath among smokers in the United States?” J Natl Cancer Inst83(16): 1142-1148.Siegel, J. S. & Swanson, D. A. (2004). The methods and materials ofdemography. San Diego, Elsevier Academic Press.Siegler, V., Al-Hamad, A., Johnson, B., Wells, C. & Sheron, N. (2011). Socialinequalities in alcohol-related adult mortality by National StatisticsSocio-economic Classification, England and Wales, 2001-03.”Health Stat Q (50): 4-39.Siegrist, J. (1996). ”Adverse health effects of high-effort/low-rewardconditions.” J Occup Health Psychol 1(1): 27-41.152


Siegrist, J., Peter, R., Junge, A., Cremer, P. & Seidel, D. (1990). ”Low statuscontrol, high effort at work and ischemic heart disease: prospectiveevidence from blue-collar men.” Soc Sci Med 31(10): 1127-1134.Silla, A. (2011). Rautatieliikenteen allejäännit. Helsinki, Liikenteenturvallisuusvirasto.Skegg, K., Firth, H., Gray, A. & Cox, B. (2010). "Suicide by occupation: doesaccess to means increase the risk?" Aust N Z J Psychiatry 44(5):429-434.Skog, O.-J. (2001). “Alcohol consumption and overall accident mortality in 14European countries”. Addiction 96(Supplement 1): S35-47.Stack, S. (2001). ”Occupation and suicide.” Social Science Quartely 82(2):384-396.Stark, C., Belbin, A., Hopkins, P., Gibbs, D., Hay, A. & Gunnell, D. (2006).”Male suicide and occupation in Scotland.” Health Stat Q (29): 6-29.Statistics Denmark (2007). Statistical Yearbook 2007. Copenhagen,Statistics Denmark.Stefansson, C. G. (1991). ”Long-term unemployment and mortality inSweden, 1980-86.” Social Science & Medicine 32(4): 419-423.Sterud, T., Hem, E., Lau, B., & Ekeberg, Ø. (2008). ”Suicidal ideation andsuicide attempts in a nationwide sample of operational Norwegianambulance personnel.” J Occup Health 50(5): 406-414.Stewart, J. (2001). ”The impact of health status on the duration ofunemployment spells and the implications for studies of the impactof unemployment on health status.” Journal of Health Economics20(5): 781-796.Stuart, H. (2008). “Suicidality among police.” Curr Opin Psychiatry 21(5):505-9.Suomen Yrittäjät (2009). ”Yrittäjän työterveyshuolto.” [internet-sivu]http://www.yrittajat.fi/fi-FI/tutkimukset/yrittajan_tyoterveyshuolto2009). Luettu 24.2.2009.Tabak, C., Smit, H. A., Räsänen, L., Fidanza, F., Menotti, A., Nissinen, A.,Feskens, E. J., Heederik, D. & Kromhout, D. (2001). ”Alcoholconsumption in relation to 20-year COPD mortality and pulmonaryfunction in middle-aged men from three European countries.”Epidemiology 12(2): 239-45.Tang, M., Chen, Y. & Krewski, D. (2003). ”Gender-related differences in theassociation between socioeconomic status and self-reporteddiabetes.” Int J Epidemiol 32(3): 381-385Tenkanen, L., Sjöblom, T. & Härmä, M. (1998). ”Joint effect of shift work andadverse life-style factors on the risk of coronary heart disease.”Scand J Work Environ Health 24(5): 351-357.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2011). Tautiluokitus ICD-10, Klassifikationav sjukdomar. 3. painos. Mikkeli, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.Thomas, C. & Power, C. (2010). ”Shift work and risk factors forcardiovascular disease: a study at age 45 years in the 1958 Britishbirth cohort.” Eur J Epidemiol 25(5): 305-314.Tiikkaja, S. & Hemström, Ö. (2008). ”Does intergenerational social mobilityamong men affect cardiovascular mortality? A population-basedregister study from Sweden.” Scand J Public Health 36(6): 619-628.153


Tiikkaja, S., Hemström, Ö. & Vågerö, D. (2009). ”Intergenerational classmobility and cardiovascular mortality among Swedish women: apopulation-based register study.” Soc Sci Med 68(4): 733-739.Tilastokeskus (2001). Ammattiluokitus 2001. Helsinki, Tilastokeskus.Tilastokeskus (2009). Työssäkäyntitilasto. Helsinki, Tilastokeskus.Tilastokeskus (2011a). Työtapaturmat 2009 [verkkojulkaisu]. Helsinki,Tilastokeskus.Http://www.stat.fi/til/ttap/2009/ttap_2009_2011-11-30_tie_001_fi.html. Luettu 7.2.2012.Tilastokeskus (2011b). Kuolemansyyt 2010. Helsinki, Tilastokeskus.Tranah, T. & Farmer, R. D. (1994). ”Psychological reactions of drivers torailway suicide.” Soc Sci Med 38(3): 459-469.Tuchsen, F., Andersen, O., Costa, G., Filakti, H. & Marmot, M. G. (1996).”Occupation and ischemic heart disease in the EuropeanCommunity: a comparative study of occupations at potential highrisk.” Am J Ind Med 30(4): 407-414.Tuominen, E., toim. (2004). Eläkeuudistus ja ikääntyvien työssä jatkamisaikeet.Eläketurvakeskuksen raportteja 37. Helsinki, Eläketurvakeskus.Työ- ja elinkeinoministeriö (2011). Työ- ja elinkeinoministeriön ohje työttömientyökyvyn arvioinnista ja terveystarkastuksiin ohjaamisesta.TEM/3067/07.02.01/2011. Helsinki, Työ- ja elinkeinoministeriö.Ugarte, M. D., Artieda, L., Ibanez, B., Militino, A. F., Lezaun, M., Lopez-Sagaseta, M. & Moreno-Iribas, C. (2005). ”A cohort study toestimate occupational mortality risks in Navarra.” Eur J Public Health15(3): 305-312.Vaccarino, V., Badimon, L., Corti, R., de Wit, C., Dorobantu, M., Hall, A.,Koller, A., Marzilli, M., Pries, A. & Bugiardini, R. (2011). ”Ischaemicheart disease in women: are there sex differences inpathophysiology and risk factors? Position paper from the workinggroup on coronary pathophysiology and microcirculation of theEuropean Society of Cardiology.” Cardiovasc Res 90(1): 9-17.Vahtera, J., Kivimäki, M., Pentti, J., Linna, A., Virtanen, M., Virtanen, P. &Ferrie, J. E. (2004). ”Organisational downsizing, sickness absence,and mortality: 10-town prospective cohort study.” Bmj 328(7439):555.Valkonen, T., Ahonen, H., Martikainen, P. & Remes, H. (2007). Sosioekonomisetkuolleisuuserot. Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomistenterveyserojen muutokset 1980-2005. Sosiaali- ja terveysministeriönjulkaisuja 2007:23. H. Palosuo, S. Koskinen, E. Lahelma,R. Prättälä, T. Martelin, A. Ostamo, I. Keskimaki, M. Sihto, K Takala,E. Hyvönen & E. Linnanmäki. Helsinki, Sosiaali- ja terveysministeriö:44-64.Valkonen, T., Martelin, T. & Rimpelä, A. (1990). Eriarvoisuus kuolemanedessä. Sosioekonomiset kuolleisuuserot Suomessa 1971-85.Tilastokeskus, tutkimuksia 172. Helsinki, Tilastokeskus.Wang, X. S., Armstrong, M. E., Cairns, B. J., Key, T. J. & Travis, R. C.(2011). ”Shift work and chronic disease: the epidemiologicalevidence.” Occup Med (Lond) 61(2): 78-89.Viikari-Juntura, E., Kausto, J., Shiri, R., Kaila-Kangas, L., Takala, E. P.,Karppinen, J., Miranda, H., Luukkonen, R., Martimo, K. P (2011).154


”Return to work after early part-time sick leave due tomusculoskeletal disorders: a randomized controlled trial.” Scand JWork Environ Health doi:10.5271/sjweh.3258 (epub ahead of print).http://www.sjweh.fi/list_onlinefirst.php. Luettu 11.2.2012.Wilkinson, R. G. & Pickett, K. E. (2007). ”The problems of relativedeprivation: why some societies do better than others.” Soc Sci Med65(9): 1965-1978.Vineis, P., Alavanja, M., Buffler, P., Fontham, E., Franceschi, S., Gao, Y. T.,Gupta, P. C., Hackshaw, A., Matos, E., Samet, J., Sitas, F., Smith,J., Stayner, L., Straif, K., Thun, M. J., Wichmann, H. E., Wu, A. H.,Zaridze, D., Peto, R. & Doll, R. (2004). ”Tobacco and cancer: recentepidemiological evidence.” J Natl Cancer Inst 96(2): 99-106.Winell, K. & Reunanen, A. (2006). Diabetesbarometri. Tampere, SuomenDiabetesliitto.Violanti, J. M. (2004). ”Predictors of police suicide ideation.” Suicide LifeThreat Behav 34(3): 277-283.Virtanen, S. V. & Notkola, V. (2002). Socioeconomic inequalities incardiovascular mortality and the role of work: a register study ofFinnish men.” Int J Epidemiol 31(3): 614-621.Woo, J. M. & Postolache, T. T. (2008). ”The impact of work environment onmood disorders and suicide: Evidence and implications.” Int J DisabilHum Dev 7(2): 185-200.Voss, M., Nylen, L., Floderus, B., Diderichsen, F. & Terry, P. D. (2004).”Unemployment and early cause-specific mortality: a study based onthe Swedish twin registry.” Am J Public Health 94(12): 2155-2161.Vähätalo, K. (1998). Työttömyys ja suomalainen yhteiskunta. Tampere,Gaudeamus.Yamane, G. K. & Butler, J. L. (2009). ”Suicide burden in the U.S. Air Force:1990-2004.” Mil Med 174(19): 1019-1023.Yusuf, S., Hawken, S., Ounpuu, S., Dans, T., Avezum, A., Lanas, F.,McQueen, M., Budaj, A., Pais, P., Varigos, J. & Lisheng, L. (2004).”Effect of potentially modifiable risk factors associated withmyocardial infarction in 52 countries (the INTERHEART study):case-control study.” Lancet 364(9438): 937-952.Tietokannatwww.stat.fi. Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat, aihealueet terveys javäestö.http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.aspEurostat, tilastotietokanta http://epp.eurostat.ec.europa.euTaulukko tsdsc430:http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/labour_market/introduction155


Liitetaulukko 2.1. Ammattiryhmät ja niiden koodit.AmmattiTilastokeskuksenKoodi Ammattiryhmä kuvioissa ja taulukoissa koodi100 Upseerit Upseerit 01101-01103101 Sotilasammattihenkilöt ((yli)kersantti, sotilasmestari, Sotilaat 1104vääpeli, värvätty)111 Ylimmät virkamiehet, julkisen sektorin ja järjestöjenjohtajatYlimmät virkamiehet 11101-11103, 1141-1143120 Ylin johto yksityisellä sektorilla (pää-, toimitus- ym. Toimitus- ym. johtajat 1210, 1221-1228johtaja)122 Rehtorit ja johtajat muissa toimintayksiköissä Rehtorit ym. yksikönjohtajat 12291-12294, 12299123 Muut asiantuntijajohtajat (henkilöstö-, tutkimus- ym.) Asiantuntijajohtajat 1231-1239130 Pienyritysten johtajat Pienyritysten johtajat 1311-1319210 Matemaattis-luonnontieteiden erityisasiantuntijat(fyysikko, kemisti, geologi, matemaatikko ym.)Matemaattis-luonn. erityisasiantuntijat 2111-2114, 2121, 2122,213211 Talonrakennusalan erityisasiantuntijat (arkkitehti, Arkkitehdit ym. 2141(diplomi)insinööri)212 Maankäytön ja -mittauksen erityisasiantuntijat Maankäytön erityisasiantuntijat 2142, 2148(maanrakennus/-käytöninsinööri ym.)213 Tekniikan erityisasiantuntijat (sähkö/kone/lvi/paperi/kaivosinsinööri)Tekniikan erityisasiantuntijat 2143, 2145-2147, 2149214 Elektroniikka- ja it-erityisasiantuntijat Elektroniikka/it-erityisasiantuntijat 2144221 Maa-, metsätalous ja biotieteiden erityisasiantuntijat(biologi, farmakologi, patologi, agronomi, metsätalousinsinööri)Maa- ja metsätaloust. erityisasiantuntijat2211, 2212, 22131,22132222 Lääkärit ja hammaslääkärit, eläinlääkärit Lääkärit ja hammaslääkärit 22211-22213, 22220,22230223 Proviisorit ja farmaseutit Proviisorit ja farmaseutit 2224, 3228224 Yli- ja osastonhoitajat Yli- ja osastonhoitajat 22301, 22302230 Yliopisto- ja korkeakouluopettajat Yliopisto- ja korkeakouluopettajat 23101-23103231 Peruskoulun ja lukion lehtorit ja opettajat Opettajat (peruskoulu ja lukio) 2321,2331233 Ammatillisten oppilaitosten opettajat Opettajat (ammatill. oppilaitokset) 23221, 23222234 Lastentarhanopettajat Lastentarhanopettajat 2332235 Muut opettajat ja opetushenkilökunta Opettajat (muut) 2323, 2340, 23511,23512, 2352, 2359,3340240 Tilintarkastajat, kamreerit ja ekonomistit Tilintarkastajat ja ekonomistit 2411, 2441242 Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat24191243 Muut liike- ja järjestöelämän asiantuntijat (henkilöstösuunnittelija,Muut liike/järjestöelämän asiantuntijat 2412,24192-24194tiedottaja, järjestösihteeri)244 Lakimiehet, asianajajat ja syyttäjät Lakimiehet 2421, 2422, 2429245 Arkiston- ja kirjastonhoitajat, intendentit, informaatikotym.Arkiston- ja kirjastonhoitajat ym. 24311,24312,2432,4141246 Humanistit, historia-, kieli- ja yhteiskuntatieteilijät Humanistit 2442-2444(tutkija)247 Psykologit ja terapeutit Psykologit ja terapeutit 24451-24453248 Sosiaalialan erityisasiantuntijat (sosiaalityöntekijä, Sosiaalialan erityisasiantuntijat 2446suunnittelija)249 Toimittajat, kirjailijat ym. Toimittajat ja kirjailijat 24511-24515250 Kuvataiteilijat ja graafikot ym. Kuvataiteilijat ja graafikot ym. 24521-24523251 Muusikot, laulajat, tanssijat, näyttelijät, ohjaajat jajuontajatMuusikot ja näyttelijät ym. 2453, 2454, 24551,24552, 3472-3474260 Papit Papit 2460270 Julkishallinnon erityisasiantuntijat Julkishallinnon erityisasiantuntijat 24701, 24702300 Luonnontieteiden ja teollisuuden teknikot, tutkimusapulaisetTeknikot (teollisuus) 3111, 3117-3119, 3145310 Talonrakennusalan asiantuntijat (rakennusmestari) Talonrakennusalan asiantuntijat 31121311 Maankäytön ja -mittauksen asiantuntijat (apulaistiemestari,Maankäytön asiantuntijat 31122, 31123kartoittaja ym.)312 Sähkötekniikan asiantuntijat (auto/kone/lvi-teknikko, Sähköteknikot ym. 3113konemestari)313 Elektroniikan ja informaatiotekniikan asiantuntijat Informaatioteknikot ym. 3114314 Konetekniikan asiantuntijat Koneteknikot 3115315 Puunjalostuksen ja kemian prosessitekniikan asiantuntijatPaperiteknikot 3116316 Operaattorit ja tietotekniikan tukihenkilöt Operaattorit ja atk-tukihenkilöt 3120317 Kuvaajat, äänittäjät, tarkkailijat, lavastajat ym. Kuvaajat, äänittäjät, lavastajat ym. 3131,3132, 3139,34711, 34712318 Alusten päälliköt, perämiehet ym. Alusten päälliköt, perämiehet ym. 3141, 3142, 31442319 Lentokapteenit, -perämiehet ja lennonjohto Lentokapteenit, -perämiehet ja lennonjohto3143, 31441320 Katsastajat ja tarkastajat (turvallisuus, laatu, vahinko,rakennus ym.)Katsastajat ja tarkastajat 3151, 31521, 31522,3417321 Laborantit Laborantit 3211156


Liitetaulukko 2.1. jatkuu.AmmattiTilastokeskuksenKoodi Ammattiryhmä kuvioissa ja taulukoissa koodi322 Agrologit, metsä- ja maatalousteknikot ym. Agrologit, metsätalousteknikot ym. 32121, 32122, 3213323 Ravitsemusterapeutit, optikot, hammashuoltajat ym. Muut terveydenhuollon asiantuntijat 2229, 32221, 32222,3223-3225, 3227, 51325324 Fysioterapeutit, hierojat ja kuntohoitajat Fysioterapeutit ym. 3226, 51413325 Sairaan- ja terveydenhoitajat, kätilöt ym. Sairaan- ja terveydenhoitajat ym. 32311-32314, 3232331 Myyntineuvottelijat, -edustajat, -sihteerit, kauppaagentit,kiinteistönvälittäjät ym.Myyntineuvott., kiinteistönvälittäjätym.3412, 34131-34132,3415, 3416, 3421333 Pankkien ja postien esimiehet ja toimihenkilöt, sijoitusneuvojatPosti- ja pankkitoimihenkilöt 3411, 34191, 4212334 Myymälän- ja huoltoasemanhoitajat, pienkauppiaat Myymälän/huoltoasemanhoitajat 34192, 34193335 Toimistonhoitajat Toimistonhoitajat 34194339 Muut liike-elämän palvelujen välittäjät ml. työnvälittäjät,Muut liike-elämän palvelujen välittäjät 3423,3429managerit340 Johdon sihteerit Johdon sihteerit 3431341 Oikeudenkäyntiasiamiehet, ulosottomiehetUlosottomiehet ym. 3432, 4215(haastemies, perinnänhoitaja ym.)342 Kirjanpitäjät, tilastoijat ja haastattelijat ym. Kirjanpitäjät ja haastattelijat 3433, 3434343 Verovalmistelijat, sosiaaliturvatoimihenkilöt ym. Verovalmistelijat, sosiaaliturvatoimihenkilöt3442,3443344 Tullivirkamiehet, raja- ja merivartijat, sukeltajat Tullivirkailijat, raja- ja merivartijat 3441, 7216345 Komisariot, ylikonstaapelit, poliisit Poliisit 3450, 5162346 Palomiehet Palomiehet 5161347 Vanginvartijat, vartijat ja valvojat Vartijat 5163, 5169360 Valmentajat, sosiaalialan ohjaajat, urheilijat Valmentajat, sosiaalialan ohjaajat 3460, 3475361 Diakonit ja seurakuntatyöntekijät Diakonit ja seurakuntatyöntekijät 3480400 Kassanhoitajat, palkanlaskijat, vakuutuskäsittelijät, Kassanhoitajat, vakuutuskäsittelijät 4112-4114, 4121, 4122tekstinkäsittelijät ym.ym.410 Sihteerit Sihteerit 4115411 Kuljetuksen ja huolinnan toimistotyöntekijät Kuljetuksen ja huolinnan toimistotyöntekijät3422, 4131, 41331,41339414 Postinkäsittelijät ja -lajittelijat Postinkäsittelijät ja -lajittelijat 41421415 Vahtimestarit Vahtimestarit 41422, 9152416 Muut toimistotyöntekijät (toimistoapulainen, oikolukijaMuut toimistotyöntekijät 4190ym.)422 Matkatoimistonhoitajat/virkailijat, matkailuneuvojat, Matka/hautaustoimistovirkailijat ym. 3414, 42210, 51431hautaustoimistonhoitajat ym.423 Vastaanoton-, neuvonnan-, puhelinvaihteenhoitajat, Vastaanoton/vaihteenhoitajat ym. 4222, 42231, 42232hälytyspäivystäjät500 Lentoemännät/stuertit, konduktöörit, oppaat Lentoemännät/stuertit, konduktöörit, 5111-5113oppaat503 Kokit, keittäjät ja kylmäköt, ravintola- ja suurtalousesimiehetKokit, keittäjät, ravintolaesimiehet 51211, 5122504 Tarjoilijat Tarjoilijat 5123510 Lastenhoitajat, päiväkotiapulaiset ja perhepäivähoitajatLastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset 5131511 Perushoitajat ja lähihoitajat Perus- ja lähihoitajat 51321512 Mielenterveys-, kehitysvammaistenhoitajat, lääkintävahtimestaritMielenterveyshoitajat, lääkintävahti-51322-51324, 51326ym.mestarit ym.518 Kodinhoitajat, vanhusten/vammaisten henkilökohtaisetKodinhoitajat, henkilökohtaiset avustajat5133avustajat, koulunkäyntiavustajat, omaishoita-jat519 Välinehuoltajat, apteekkien lääketyöntekijät ym. Välinehuoltajat ja apteekkiapulaiset 51327,5139520 Kampaajat, parturit ja kosmetologit Kampaajat, parturit ja kosmetologit 51411, 51412580 Myyjät ja tuote-esittelijät Myyjät 5220600 Maatalousyrittäjät Maatalousyrittäjät 61610 Lomittajat, metsurit, kalanviljelytyöntekijät, kalastajat,riistanhoitajat ym.Lomittajat, metsurit ym. 51432, 6123, 6140,6151, 6152, 6154, 9210700 Kaivostyöntekijät, panostajat ja kivenhakkaajat ym. Kaivosmiehet ja panostajat 711, 811, 9311701 Rakennustyöntekijät (betoni/rakennus/remonttimies) Rakennustyöntekijät 7121, 7129702 Muurarit ja raudoittajat Muurarit ja raudoittajat 7122, 7123703 Kirvesmiehet Kirvesmiehet 7124704 Rakennusten viimeistelytyöntekijät (rakennusmaalari,katon/lasin/kalusteiden/katon/parketin asentaja,eristäjä, rappaaja)Rakennusten viimeistelijät 7131-7135, 7139,71411, 7143705 Putkiasentajat Putkiasentajat 7136706 Sähkö-, tietoliikenne- ja linja-asentajat Sähköasentajat ym. 7137, 7241, 7244, 7245720 Hitsaajat ja kaasuleikkaajat Hitsaajat 7212721 Ohutlevysepät, levyseppähitsaajat (paksulevy) Ohutlevysepät 7213722 Koneistajat, työkaluntekijät ja sepät Koneistajat ja sepät 722723 Koneasentajat ja korjaajat Koneasentajat ja korjaajat 723724 Elektroniikkalaitteiden asentajat Elektroniikkalaitteiden asentajat 72421-72423157


Liitetaulukko 2.1. jatkuu.AmmattiTilastokeskuksenKoodi Ammattiryhmä kuvioissa ja taulukoissa koodi730 Hienomekaanikot ja taideteollisuustyöntekijät Hienomekaanikot ja taideteollisuustyöntekijät7311-7313, 7321, 7322,7324, 7330, 7424, 8131,8139731 Kopistit, painonpinnanvalmistajat, taittajat, seripainajatPainopinnanvalmistajat 7341-7346ym.741 Teurastajat, leipurit, meijeristit ym. Teurastajat, leipurit, meijeristit ym. 7411-7416742 Huonekalu- ja konepuusepät Huonekalu- ja konepuusepät 7422, 7423743 Tekstiili- ja asustetyöntekijät (vaatturi, leikkaaja, Tekstiili- ja asustetyöntekijät 7431-7437, 7441, 7442suutari, verhoilija)810 Metalli- ja valimotyöntekijät Metalli- ja valimotyöntekijät 7211, 812811 Puutavarankäsittelijät, sahausprosessinhoitajat, Puutavarankäsittelijät ym. 7421, 8141, 8240puutuotteiden teolliset valmistajat814 Paperityöntekijät Paperityöntekijät 8142, 8143815 Metallimaalarit ja päällystäjät, kemianteollisuudenprosessinhoitajat, valkaisijat ja värjääjätKemianteollisuuden prosessityöntekijät71412, 8150, 8223,8264816 Voimalaitosten koneiden ja kattiloiden hoitajat Voimalaitosten koneenhoitajat 8161-8163, 8170821 Metalli- ja mineraalituotteiden valmistajat Metalli- ja mineraalituotteiden valmistajat8211, 8212823 Muovi- ja kumituotteiden valmistajat Muovi- ja kumituotteiden valmistajat 8231,8232825 Painajat, jälkikäsittelijät, paperituotteiden teolliset Painajat, paperituotteiden valmistajat 8251-8253valmistajat826 Teolliset ompelijat ym. Teolliset ompelijat ym. 8261-8263, 8265, 8266,8269827 Elintarviketeollisuustyöntekijät Elintarviketeollisuustyöntekijät 8271-8273, 8276-8279828 Leipomo-, suklaa- ja hedelmätuotteiden teolliset Leipomo- ja makeistyöntekijät 8274, 8275valmistajat829 Muut kemiallisten tuotteiden valmistajat (lääkkeet, Muut kemiallisten tuotteiden valmistajat8221, 8222, 8224, 8229ammukset, valokuvat ym.)830 Konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijat Konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijat8281831 Elektronisten laitteiden kokoonpanijat Elektronisten laitteiden kokoonpanijat 8282,8283832 Muiden teollisten tuotteiden kokoonpanijat Muiden teollisten tuotteiden kokoonpanijat8284-8286, 8290840 Veturinkuljettajat ja metrojunankuljettajat Veturinkuljettajat 8311842 Moottoriajoneuvonkuljettajat (paketti-, posti-, jäte- ja Ajoneuvonkuljettajat 832säiliöauton-, yhdistelmäajoneuvon sekä bussin jataksin kuljettajat)843 Koneiden kuljettajat (nosturin/kaivinkoneen/maansiirtokoneen/Koneiden kuljettajat 8331-8334kauhakuormaa-jan/trukin kuljettajat)911 Sairaala- ja hoitoapulaiset, kotiapulaiset Sairaala- ja hoitoapulaiset 9131, 91321912 Siivoojat ja siivoustyönjohtajat Siivoojat 51212, 91322913 Keittiöapulaiset Keittiöapulaiset 91323914 Kiinteistönhuoltajat Kiinteistönhuoltajat 9141919 Puhelinmyyjät, lehdenjakajat, lipunmyyjät, panttilainaajat,peliautomaattien hoitajat, sähkö- ja vesimittareidenlukijat ym.Puhelinmyyjät, lehdenjakajat ym. 4211, 4213-4, 51419,5149, 5210, 9111, 9113,9133, 9151, 9153931 Avustavat työntekijät, aputyömiehet, kunnan sekatyömiehetasfalttimiehet, teiden kunnossapitotyöntekijät,ajoneuvojen ja ikkunoiden pesijät, jäte- jakaatopaikkatyöntekijät, maa- ja vesirakennusalanavustavat työntekijätSekatyöntekijät 9142, 9161, 9162, 9312,9313932 Pakkaajat ja lajittelijat Pakkaajat ja lajittelijat 9320933 Rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät Rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät 9330940 Vesi- ja raideliikenteen avustavat työntekijät Vesi- ja raideliikenteen avustavat 7215, 8312, 8340työntekijät999 Tuntematon TuntematonMuutamissa ammattiryhmissä luvuissa 3 ja 4 yrittäjinä toimivat henkilöt on yhdistetty palkansaajiin. Kyseisten ammattiryhmien koodit(sekä Tilastokeskuksen koodit) on lueteltu alla yrittäjien henkilövuosiosuuden mukaan:Yrittäjien osuus


Liitetaulukko 2.2. Yrittäjien ammattinimikkeet ja niiden koodit.AmmattiryhmäTilastokeskuksen koodiJohtajat ja erityisasiantuntijat 12-13, 21-24Luonnontieteen, tekniikan ja terveydenhuollon asiantuntijat 31-32Liikenneopettajat, liike- ja muiden palvelualojen asiantuntijat 33-34Toimisto- ja asiakaspalveluyrittäjät 41-42Palvelu-, myynti- ja hoitotyön yrittäjät 51-52, 91Maa- ja metsätalousyrittäjät 61, 92Rakennus-, korjaus- ja valmistustyön yrittäjät 71-74- Kaivos-, louhos- ja rakennustyön yrittäjät 71- Yrittäjät konepaja-, valimo-, asennus- ja korjaustyössä 72- Muut valmistustyön yrittäjät 73-74Yrittäjät prosessityössä ja teollisuustuotteiden valmistuksessa 81-82, 93Kuljettajat, vesiliikenneyrittäjät ym. 83Tuntematon 99159


Liitetaulukko 3.1. Ammattiryhmien henkilövuodet, kuolemantapausmäärät, ikävakioitu kuolleisuus (IVK,kuolleet 100 000 kohden), vakioitu kuolleisuussuhde (SMR ja 95 %:n luottamusvälit), 25-vuotiaiden todennäköisyyssaavuttaa 65 vuoden ikä sekä keskimääräinen odotettavissa oleva elinajan menetys kuukausinaikävälillä 25–64-vuotta (perustuen kuolemanvaaralukuihin 2001–2007) naisilla.Tn Menesaavut-tetytHenkilö- 95 % taa elin-Koodi Ammattinimike vuodet N IVK SMR luottamusväli 65v ikä kk100 Upseerit 109 … ... ... ... ...101 Sotilaat 1945 … ... ... ... ...111 Ylimmät virkamiehet 6805 19 209 147 89 - 230 0,92 12120 Toimitus- ym. johtajat 22716 31 146 106 72 - 150 0,95 9122 Rehtorit ym. yksikönjohtajat 43452 59 112 77 58 - 99 0,94 7123 Asiantuntijajohtajat 66470 75 110 78 61 - 98 0,95 7130 Pienyritysten johtajat 17840 28 157 107 71 - 154 0,93 11210 Matemaattis-luonn. erityisasiantuntijat 56787 51 120 82 61 - 108 0,94 8211 Arkkitehdit ym. 11901 11 95 75 37 - 134 0,97 7212 Maankäytön erityisasiantuntijat 5073 7 166 113 45 - 233 0,89 11213 Tekniikan erityisasiantuntijat 18179 17 174 110 64 - 176 0,94 10214 Elektroniikka/it-erityisasiantuntijat 10464 … 61 28 3 - 102 0,98 3221 Maa- ja metsätaloust. erityisasiantuntijat 6753 9 176 132 61 - 251 0,94 11222 Lääkärit ja hammaslääkärit 76459 73 108 77 60 - 97 0,95 7223 Proviisorit ja farmaseutit 31351 38 125 88 62 - 120 0,94 9224 Yli- ja osastonhoitajat 44254 73 111 82 64 - 103 0,95 6230 Yliopisto- ja korkeakouluopettajat 27547 41 161 111 80 - 151 0,93 9231 Opettajat (peruskoulu ja lukio) 216300 247 116 82 72 - 93 0,94 7233 Opettajat (ammatill. oppilaitokset) 73898 92 117 81 65 - 99 0,94 8234 Lastentarhanopettajat 72454 39 84 61 43 - 83 0,95 5235 Opettajat (muut) 97523 115 126 88 73 - 106 0,94 8240 Tilintarkastajat ja ekonomistit 35247 49 153 108 80 - 143 0,93 10242 Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat22558 19 131 86 52 - 134 0,93 8243 Muut liike/järjestöelämän asiantuntijat 34220 45 139 97 70 - 129 0,92 9244 Lakimiehet 21305 28 151 107 71 - 155 0,93 10245 Arkiston- ja kirjastonhoitajat ym. 50155 80 141 98 78 - 122 0,94 9246 Humanistit 18116 19 126 85 51 - 133 0,95 7247 Psykologit ja terapeutit 22062 19 86 61 37 - 95 0,96 5248 Sosiaalialan erityisasiantuntijat 66728 89 138 99 79 - 121 0,94 9249 Toimittajat ja kirjailijat 31800 53 176 125 93 - 163 0,93 11250 Kuvataiteilijat ja graafikot ym. 11688 8 99 60 26 - 119 0,97 6251 Muusikot ja näyttelijät ym. 12860 9 110 70 32 - 133 0,95 6260 Papit 4838 … 95 66 21 - 154 0,95 6270 Julkishallinnon erityisasiantuntijat 81029 87 121 84 67 - 104 0,94 7300 Teknikot (teollisuus) 42312 58 153 105 80 - 136 0,93 9310 Talonrakennusalan asiantuntijat 5627 11 222 145 72 - 259 0,86 13311 Maankäytön asiantuntijat 9079 10 111 73 35 - 134 0,95 7312 Sähköteknikot ym. 1648 … ... ... ... ...313 Informaatioteknikot ym. 10457 … 38 34 7 - 98 0,99 3314 Koneteknikot 4295 … ... ... ... ...315 Paperiteknikot 11188 18 173 131 78 - 207 0,92 14316 Operaattorit ja atk-tukihenkilöt 22189 26 159 110 72 - 161 0,93 10317 Kuvaajat, äänittäjät, lavastajat ym. 14149 20 174 115 70 - 177 0,90 11318 Alusten päälliköt, perämiehet ym. 675 … ... ... ... ...319 Lentokapteenit, -perämiehet ja lennonjohto420 … ... ... ... ...320 Katsastajat ja tarkastajat 2083 … 89 58 7 - 210 0,97 7321 Laborantit 39653 45 112 82 60 - 109 0,95 8160


Liitetauluko 3.1. jatkuu.Tn Menesaavut-tetytHenkilö- 95 % taa elin-Koodi Ammattinimike vuodet N IVK SMR luottamusväli 65v ikä kk322 Agrologit, metsätalousteknikot ym. 9208 8 108 79 34 - 155 0,96 8323 Muut terveydenhuollon asiantuntijat 57698 52 114 77 57 - 100 0,95 7324 Fysioterapeutit ym. 57260 39 82 60 43 - 82 0,97 5325 Sairaan- ja terveydenhoitajat ym. 313629 331 121 85 76 - 94 0,94 8331 Myyntineuvott., kiinteistönvälittäjät ym. 174337 212 150 102 88 - 116 0,92 9333 Posti- ja pankkitoimihenkilöt 133310 162 116 78 67 - 91 0,94 7334 Myymälän/huoltoasemanhoitajat 93403 165 144 102 87 - 119 0,93 9335 Toimistonhoitajat 32179 51 125 92 68 - 121 0,95 7339 Muut liike-elämän palvelujen välittäjät 29327 31 126 90 61 - 128 0,94 8340 Johdon sihteerit 147366 193 127 89 77 - 102 0,94 8341 Ulosottomiehet ym. 13706 31 194 124 84 - 175 0,92 13342 Kirjanpitäjät ja haastattelijat 117989 157 133 93 79 - 108 0,94 8343 Verovalmistelijat, sosiaaliturvatoimihenkilöt50540 73 123 84 66 - 105 0,94 9344 Tullivirkailijat, raja- ja merivartijat 5907 7 118 86 34 - 176 0,92 8345 Poliisit 4965 … ... ... ... ...346 Palomiehet 497 … ... ... ... ...347 Vartijat 10218 11 139 93 46 - 166 0,93 7360 Valmentajat, sosiaalialan ohjaajat 43091 50 147 104 77 - 137 0,93 9361 Diakonit ja seurakuntatyöntekijät 33177 38 104 71 50 - 97 0,96 7400 Kassanhoitajat, vakuutuskäsittelijät ym. 144735 203 134 93 81 - 107 0,93 8410 Sihteerit 285432 450 155 108 99 - 119 0,93 10411 Kuljetuksen ja huolinnan toimistotyöntekijät46447 54 120 85 64 - 111 0,95 7414 Postinkäsittelijät ja -lajittelijat 24531 43 151 107 78 - 144 0,93 9415 Vahtimestarit 17115 35 156 116 81 - 161 0,92 9416 Muut toimistotyöntekijät 160034 242 163 115 101 - 130 0,92 10422 Matka/hautaustoimistovirkailijat ym. 24135 25 171 106 68 - 156 0,92 10423 Vastaanoton/vaihteenhoitajat ym. 70738 132 188 133 111 - 158 0,91 12500 Lentoemännät/stuertit, konduktöörit,oppaat 11806 13 151 98 52 - 168 0,91 8503 Kokit, keittäjät, ravintolaesimiehet 167800 250 144 101 89 - 115 0,93 9504 Tarjoilijat 100897 160 200 143 122 - 167 0,91 13510 Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset 258143 320 122 85 76 - 95 0,94 8511 Perus- ja lähihoitajat 174642 231 126 96 84 - 109 0,95 8512 Mielenterveyshoitajat, lääkintävahtimestaritym. 76466 98 142 99 80 - 121 0,94 9518 Kodinhoitajat, henkilökohtaiset avustajat205666 394 163 115 104 - 127 0,92 11519 Välinehuoltajat ja apteekkiapulaiset 27322 42 132 93 67 - 126 0,94 9520 Kampaajat, parturit ja kosmetologit 84182 107 135 96 79 - 116 0,94 8580 Myyjät 363114 442 134 94 85 - 103 0,93 8600 Maatalousyrittäjät 20229 25 152 105 68 - 155 0,93 9610 Lomittajat, metsurit ym. 20672 30 150 106 71 - 151 0,93 11700 Kaivosmiehet ja panostajat 563 … ... ... ... ...701 Rakennustyöntekijät 3461 7 188 146 59 - 301 0,91 16702 Muurarit ja raudoittajat 129 … ... ... ... ...703 Kirvesmiehet 3016 … ... ... ... ...704 Rakennusten viimeistelijät 6038 … 124 82 30 - 178 0,92 8705 Putkiasentajat 991 … 112 79 2 - 441 0,97 7706 Sähköasentajat ym. 5707 8 129 100 43 - 197 0,96 7720 Hitsaajat 2240 … 180 82 17 - 241 0,82 7721 Ohutlevysepät 1779 … 47 45 1 - 248 0,99 3722 Koneistajat ja sepät 9986 21 196 133 82 - 203 0,88 12723 Koneasentajat ja korjaajat 14472 22 171 119 75 - 181 0,92 12724 Elektroniikkalaitteiden asentajat 10599 11 155 108 54 - 194 0,95 9161


Liitetaulukko 3.1. jatkuu.Tn Menesaavut-tetytHenkilö- 95 % taa elin-Koodi Ammattinimike vuodet N IVK SMR luottamusväli 65v ikä kk730 Hienomekaanikot ja taideteollisuustyöntekijät11314 17 181 116 68 - 186 0,92 9731 Painopinnanvalmistajat 17753 29 209 133 89 - 191 0,85 12741 Teurastajat, leipurit, meijeristit ym. 17990 18 98 69 41 - 108 0,94 6742 Huonekalu- ja konepuusepät 8129 15 189 131 73 - 216 0,92 14743 Tekstiili- ja asustetyöntekijät 22053 35 150 106 74 - 147 0,93 9810 Metalli- ja valimotyöntekijät 3877 7 145 112 45 - 231 0,95 8811 Puutavarankäsittelijät ym. 20116 40 175 127 91 - 174 0,92 11814 Paperityöntekijät 12776 10 67 48 23 - 88 0,96 4815 Kemianteollisuuden prosessityöntekijät 36779 75 181 129 102 - 162 0,93 11816 Voimalaitosten koneenhoitajat 1085 … ... ... ... ...821 Metalli- ja mineraalituotteiden valmistajat4978 … 99 73 24 - 170 0,97 6823 Muovi- ja kumituotteiden valmistajat 21768 33 149 110 76 - 155 0,95 10825 Painajat, paperituotteiden valmistajat 18183 32 159 115 79 - 162 0,91 9826 Teolliset ompelijat ym. 37984 55 133 90 68 - 118 0,93 9827 Elintarviketeollisuustyöntekijät 22746 32 137 99 67 - 139 0,94 9828 Leipomo- ja makeistyöntekijät 24836 24 100 69 44 - 103 0,95 5829 Muut kemiallisten tuotteiden valmistajat 6320 12 193 142 74 - 249 0,93 13830 Konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijat13123 21 168 120 74 - 183 0,91 10831 Elektronisten laitteiden kokoonpanijat 56721 69 150 105 82 - 133 0,93 9832 Muiden teollisten tuotteiden kokoonpanijat8358 10 103 79 38 - 144 0,96 6840 Veturinkuljettajat 231 … ... ... ... ...842 Ajoneuvonkuljettajat 24126 44 167 118 85 - 158 0,92 13843 Koneiden kuljettajat 6738 7 97 62 25 - 129 0,96 7911 Sairaala- ja hoitoapulaiset 156974 330 171 117 105 - 131 0,92 11912 Siivoojat 281005 635 188 131 121 - 141 0,92 12913 Keittiöapulaiset 96915 165 161 113 97 - 132 0,92 10914 Kiinteistönhuoltajat 21193 57 223 145 110 - 188 0,91 15919 Puhelinmyyjät, lehdenjakajat ym. 33888 70 200 137 107 - 174 0,91 13931 Sekatyöntekijät 5296 17 302 212 124 - 340 0,90 19932 Pakkaajat ja lajittelijat 36657 63 165 115 88 - 147 0,91 11933 Rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät 41960 76 173 122 96 - 153 0,93 11940 Vesi- ja raideliikenteen avustavat työntekijät854 … ... ... ... ...999 Tuntematon 118389 198 183 129 112 - 149 0,92 12Kaikki 6346670 8948 121 100... = Alle 7 tapausta. Näissä ammattiryhmissä SMR:n ollessa >100 kuolleisuuslukuja ei ole esitetty.162


Liitetaulukko 3.2. Ammattiryhmien henkilövuodet, kuolemantapausmäärät, ikävakioitu kuolleisuus (IVK, kuolleet 100 000kohden), vakioitu kuolleisuussuhde (SMR ja 95 %:n luottamusvälit), 25-vuotiaiden todennäköisyys saavuttaa 65 vuodenikä sekä keskimääräinen odotettavissa oleva elinajan menetys kuukausina ikävälillä 25 – 64 vuotta (perustuen kuolemanvaaralukuihin2001-07) miehillä.Tn Menesaavut-tetytHenkilö- 95 % taa elin-Koodi Ammattinimike vuodet N IVK SMR luottamusväli 65v ikä kk100 Upseerit 55917 74 213 73 57 - 91 0,92 14101 Sotilaat 11338 18 268 110 65 - 174 0,92 18111 Ylimmät virkamiehet 16955 63 226 75 58 - 96 0,90 14120 Toimitus- ym. johtajat 79255 173 185 60 52 - 70 0,91 12122 Rehtorit ym. yksikönjohtajat 33021 84 169 60 48 - 75 0,91 10123 Asiantuntijajohtajat 161590 302 174 57 51 - 64 0,92 11130 Pienyritysten johtajat 50482 118 219 72 60 - 87 0,90 14210 Matemaattis-luonn. erityisasiantuntijat 125532 170 197 64 55 - 74 0,92 12211 Arkkitehdit ym. 52000 96 173 57 46 - 69 0,92 11212 Maankäytön erityisasiantuntijat 22833 56 198 67 51 - 87 0,91 11213 Tekniikan erityisasiantuntijat 187080 350 214 69 62 - 76 0,90 13214 Elektroniikka/it-erityisasiantuntijat 79966 88 189 62 49 - 76 0,90 12221 Maa- ja metsätaloust. erityisasiantuntijat 15228 36 227 76 53 - 105 0,88 15222 Lääkärit ja hammaslääkärit 60452 140 203 67 56 - 79 0,91 13223 Proviisorit ja farmaseutit 2192 ... ... ... ... ...224 Yli- ja osastonhoitajat 1972 ... 426 99 37 - 216 0,75 31230 Yliopisto- ja korkeakouluopettajat 41911 97 198 73 59 - 88 0,89 12231 Opettajat (peruskoulu ja lukio) 86485 167 195 63 54 - 73 0,91 12233 Opettajat (ammatill. oppilaitokset) 66493 178 228 75 64 - 87 0,89 14234 Lastentarhanopettajat 2801 ... 717 44 5 - 158 0,73 71235 Opettajat (muut) 55789 132 232 77 64 - 91 0,89 13240 Tilintarkastajat ja ekonomistit 33810 63 193 63 48 - 80 0,91 12242 Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat28856 42 188 57 41 - 78 0,89 10243 Muut liike/järjestöelämän asiantuntijat 15789 44 248 81 59 - 109 0,91 16244 Lakimiehet 31095 94 268 90 73 - 110 0,88 15245 Arkiston- ja kirjastonhoitajat ym. 13524 35 278 93 65 - 130 0,89 18246 Humanistit 6055 12 226 73 38 - 127 0,89 12247 Psykologit ja terapeutit 3888 7 133 50 20 - 103 0,95 7248 Sosiaalialan erityisasiantuntijat 10172 26 302 94 61 - 138 0,84 20249 Toimittajat ja kirjailijat 31600 88 266 89 71 - 109 0,86 15250 Kuvataiteilijat ja graafikot ym. 11347 19 185 68 41 - 105 0,90 13251 Muusikot ja näyttelijät ym. 22817 53 269 90 67 - 117 0,86 15260 Papit 12990 33 185 62 43 - 87 0,91 11270 Julkishallinnon erityisasiantuntijat 76556 164 236 77 65 - 89 0,90 15300 Teknikot (teollisuus) 69729 146 229 75 63 - 88 0,89 14310 Talonrakennusalan asiantuntijat 91474 247 244 81 71 - 91 0,89 14311 Maankäytön asiantuntijat 46404 153 270 91 77 - 106 0,88 15312 Sähköteknikot ym. 41926 97 212 71 57 - 86 0,91 13313 Informaatioteknikot ym. 59728 92 245 76 61 - 93 0,89 15314 Koneteknikot 129177 367 267 88 79 - 97 0,88 17315 Paperiteknikot 38342 87 198 64 52 - 80 0,92 13316 Operaattorit ja atk-tukihenkilöt 40435 53 306 76 57 - 100 0,85 16317 Kuvaajat, äänittäjät, lavastajat ym. 24605 57 248 80 61 - 104 0,87 14318 Alusten päälliköt, perämiehet ym. 13800 48 287 98 72 - 130 0,88 16319 Lentokapteenit, -perämiehet ja lennonjohto7018 11 198 64 32 - 114 0,93 11320 Katsastajat ja tarkastajat 18022 49 232 78 58 - 103 0,88 13321 Laborantit 12748 42 299 100 72 - 136 0,89 19163


Liitetauluko 3.2. jatkuu.Tn Menesaavut-tetytHenkilö- 95 % taa elin-Koodi Ammattinimike vuodet N IVK SMR luottamusväli 65v ikä kk322 Agrologit, metsätalousteknikot ym. 26930 67 205 70 54 - 89 0,90 11323 Muut terveydenhuollon asiantuntijat 8253 24 230 85 55 - 127 0,87 13324 Fysioterapeutit ym. 19130 33 245 83 57 - 117 0,90 15325 Sairaan- ja terveydenhoitajat ym. 17027 26 147 89 58 - 131 0,95 14331 Myyntineuvott., kiinteistönvälittäjät ym. 261021 616 252 82 76 - 89 0,87 15333 Posti- ja pankkitoimihenkilöt 29381 44 181 61 44 - 82 0,94 11334 Myymälän/huoltoasemanhoitajat 110045 335 267 88 79 - 98 0,87 17335 Toimistonhoitajat 11751 27 202 66 44 - 97 0,90 13339 Muut liike-elämän palvelujen välittäjät 14757 32 308 99 68 - 140 0,90 19340 Johdon sihteerit 5384 9 172 58 26 - 109 0,94 10341 Ulosottomiehet ym. 12266 65 310 109 84 - 138 0,86 17342 Kirjanpitäjät ja haastattelijat 12272 34 350 119 82 - 166 0,81 22343 Verovalmistelijat, sosiaaliturvatoimihenkilöt 7958 15 178 60 33 - 98 0,92 9344 Tullivirkailijat, raja- ja merivartijat 18182 43 256 97 70 - 130 0,88 17345 Poliisit 49868 112 229 78 65 - 94 0,91 13346 Palomiehet 30957 59 264 83 63 - 107 0,88 16347 Vartijat 37426 92 289 94 76 - 116 0,86 17360 Valmentajat, sosiaalialan ohjaajat 25568 70 372 118 92 - 150 0,84 22361 Diakonit ja seurakuntatyöntekijät 8381 18 195 69 41 - 108 0,89 13400 Kassanhoitajat, vakuutuskäsittelijät ym. 22823 47 263 83 61 - 110 0,88 15410 Sihteerit 15971 32 248 82 56 - 116 0,91 17411 Kuljetuksen ja huolinnan toimistotyöntekijät70940 229 313 103 90 - 117 0,85 19414 Postinkäsittelijät ja -lajittelijat 37878 100 317 95 78 - 116 0,82 18415 Vahtimestarit 29703 123 383 126 105 - 151 0,82 24416 Muut toimistotyöntekijät 36921 107 455 138 113 - 167 0,81 27422 Matka/hautaustoimistovirkailijat ym. 3425 7 293 91 37 - 188 0,81 16423 Vastaanoton/vaihteenhoitajat ym. 7603 18 405 114 68 - 181 0,80 21500 Lentoemännät/stuertit, konduktöörit, oppaat12023 26 268 68 44 - 99 0,81 15503 Kokit, keittäjät, ravintolaesimiehet 53242 115 331 112 92 - 134 0,86 21504 Tarjoilijat 31751 88 515 158 127 - 195 0,78 30510 Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset 3964 9 621 149 68 - 283 0,80 30511 Perus- ja lähihoitajat 5632 12 304 129 67 - 225 0,91 75512 Mielenterveyshoitajat, lääkintävahtimestaritym. 28729 75 348 111 87 - 139 0,85 22518 Kodinhoitajat, henkilökohtaiset avustajat 19778 147 564 185 156 - 217 0,76 36519 Välinehuoltajat ja apteekkiapulaiset 601 ... ... ... ... ...520 Kampaajat, parturit ja kosmetologit 3448 12 409 153 79 - 267 0,87 30580 Myyjät 160965 373 312 102 92 - 113 0,86 19600 Maatalousyrittäjät 24064 93 374 121 98 - 148 0,84 25610 Lomittajat, metsurit ym. 47259 150 308 101 86 - 119 0,86 21700 Kaivosmiehet ja panostajat 17911 78 445 151 119 - 189 0,82 31701 Rakennustyöntekijät 85348 330 459 151 135 - 168 0,80 28702 Muurarit ja raudoittajat 16550 61 391 133 101 - 170 0,85 26703 Kirvesmiehet 172134 503 308 103 94 - 112 0,87 20704 Rakennusten viimeistelijät 68498 252 441 145 128 - 164 0,81 28705 Putkiasentajat 70602 266 387 127 112 - 144 0,84 24706 Sähköasentajat ym. 180205 488 304 97 89 - 106 0,85 18720 Hitsaajat 79865 297 394 129 115 - 145 0,82 26721 Ohutlevysepät 69113 294 436 148 132 - 166 0,82 29722 Koneistajat ja sepät 156060 518 354 117 107 - 128 0,85 23723 Koneasentajat ja korjaajat 302751 910 319 104 97 - 111 0,85 20724 Elektroniikkalaitteiden asentajat 37263 53 269 83 62 - 108 0,87 16164


Liitetaulukko 3.2. jatkuu.Tn Menesaavut-tetytHenkilö- 95 % taa elin-Koodi Ammattinimike vuodet N IVK SMR luottamusväli 65v ikä kk730 Hienomekaanikot ja taideteollisuustyöntekijät26854 70 305 99 77 - 125 0,84 18731 Painopinnanvalmistajat 17980 48 269 90 66 - 119 0,89 16741 Teurastajat, leipurit, meijeristit ym. 21680 59 340 109 83 - 141 0,87 20742 Huonekalu- ja konepuusepät 59548 155 289 97 83 - 114 0,87 19743 Tekstiili- ja asustetyöntekijät 10207 33 377 121 83 - 170 0,83 22810 Metalli- ja valimotyöntekijät 44246 149 362 122 103 - 143 0,85 24811 Puutavarankäsittelijät ym. 65766 213 367 124 108 - 142 0,84 24814 Paperityöntekijät 72785 250 350 115 101 - 130 0,86 22815 Kemianteollisuuden prosessityöntekijät 69614 202 344 111 96 - 128 0,84 21816 Voimalaitosten koneenhoitajat 23841 81 292 97 77 - 121 0,88 18821 Metalli- ja mineraalituotteiden valmistajat 39607 104 317 104 85 - 126 0,85 20823 Muovi- ja kumituotteiden valmistajat 41403 95 295 99 80 - 120 0,88 18825 Painajat, paperituotteiden valmistajat 43534 121 348 109 91 - 130 0,83 20826 Teolliset ompelijat ym. 7170 17 310 96 56 - 153 0,89 19827 Elintarviketeollisuustyöntekijät 25817 78 380 122 96 - 152 0,82 24828 Leipomo- ja makeistyöntekijät 14114 25 247 82 53 - 121 0,89 16829 Muut kemiallisten tuotteiden valmistajat 3103 ... 260 83 31 - 182 0,84 16830 Konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijat35394 94 359 114 92 - 139 0,85 21831 Elektronisten laitteiden kokoonpanijat 30024 41 326 82 59 - 111 0,84 18832 Muiden teollisten tuotteiden kokoonpanijat 17155 36 262 84 59 - 117 0,87 17840 Veturinkuljettajat 14392 44 397 112 82 - 151 0,85 20842 Ajoneuvonkuljettajat 431807 1656 390 128 122 - 134 0,83 24843 Koneiden kuljettajat 106953 371 363 119 107 - 132 0,84 22911 Sairaala- ja hoitoapulaiset 4208 17 505 162 95 - 260 0,84 31912 Siivoojat 40131 163 486 162 138 - 189 0,78 31913 Keittiöapulaiset 6573 19 415 193 116 - 301 0,87 32914 Kiinteistönhuoltajat 112604 485 390 125 114 - 136 0,84 26919 Puhelinmyyjät, lehdenjakajat ym. 20671 73 426 137 108 - 173 0,79 24931 Sekatyöntekijät 59080 316 531 179 160 - 200 0,81 36932 Pakkaajat ja lajittelijat 33527 127 428 144 120 - 171 0,82 27933 Rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät 146982 503 409 134 123 - 146 0,82 25940 Vesi- ja raideliikenteen avustavat työntekijät19992 87 380 129 104 - 160 0,84 23999 Tuntematon 149085 710 496 160 149 - 173 0,80 31Kaikki 5887700 18469 232 100... = Alle 7 tapausta. Näissä ammattiryhmissä SMR:n ollessa >100 kuolleisuuslukuja ei ole esitetty.165


Liitetaulukko 4.1. Ammattiryhmittäiset ikävakioidut kuolleisuusluvut (IVK, kuolleet 100 000 henkilövuotta kohden) ja vakioidut kuolleisuussuhteet (SMR)kaikissa taudeissa, kasvaimissa ja verenkiertoelinten sairauksissa naisilla. Luvut perustuvat vuonna 2000 työssä olleiden palkansaajien kuolleisuuteen2001–2007.NAISET Kaikki taudit Kasvain Verenkiertoelinten sairaus95 % 95 % 95 %Koodi Ammattinimike N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli100 Upseerit ... ... ... ... ... ... ... ... ...101 Sotilaat ... ... ... ... ... ... ... ... ...111 Ylimmät virkamiehet 17 185 151 88 - 241 12 130 160 83 - 279 ... ... ...120 Toimitus- ym. johtajat 25 118 102 66 - 151 17 83 106 62 - 170 ... ... ...122 Rehtorit ym. yksikönjohtajat 49 90 73 54 - 97 42 78 95 68 - 128 ... 3 17 2 - 61123 Asiantuntijajohtajat 59 87 72 55 - 93 40 58 75 53 - 102 8 12 55 24 - 109130 Pienyritysten johtajat 21 115 94 58 - 144 17 94 116 68 - 186 ... 15 75 16 - 220210 Matemaattis-luonn. erityisasiantuntijat 48 116 95 70 - 126 36 89 110 77 - 153 8 18 90 39 - 177211 Arkkitehdit ym. 9 81 74 34 - 140 ... 48 63 20 - 147 ... ... ...212 Maankäytön erityisasiantuntijat ... ... ... ... ... ... ... ... ...213 Tekniikan erityisasiantuntijat 13 141 107 57 - 184 11 111 143 71 - 256 ... 29 93 11 - 335214 Elektroniikka/it-erityisasiantuntijat ... 61 38 5 - 137 ... 61 61 7 - 221 ... ... ...221 Maa- ja metsätaloust. erityisasiantuntijat 9 176 164 75 - 312 7 153 199 80 - 409 ... ... ...222 Lääkärit ja hammaslääkärit 53 80 67 50 - 88 40 60 78 56 - 106 ... 6 28 8 - 72223 Proviisorit ja farmaseutit 30 102 81 55 - 115 18 60 74 44 - 117 8 31 117 51 - 231224 Yli- ja osastonhoitajat 66 102 84 65 - 107 55 85 105 79 - 137 ... 8 37 12 - 85230 Yliopisto- ja korkeakouluopettajat 34 137 109 75 - 152 25 100 122 79 - 180 ... 17 71 19 - 181231 Opettajat (peruskoulu ja lukio) 223 104 87 76 - 99 175 83 104 89 - 120 22 11 49 30 - 74233 Opettajat (ammatill. oppilaitokset) 81 100 83 66 - 103 55 68 85 64 - 111 14 17 81 44 - 135234 Lastentarhanopettajat 32 72 64 43 - 90 26 60 81 53 - 119 ... 13 67 25 - 146235 Opettajat (muut) 92 102 84 67 - 102 70 79 97 76 - 123 9 10 46 21 - 86240 Tilintarkastajat ja ekonomistit 46 145 120 88 - 161 36 114 144 101 - 200 ... 18 88 32 - 192242Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat16 110 90 51 - 146 14 100 123 67 - 206 ... 6 32 1 - 176243 Muut liike/järjestöelämän asiantuntijat 35 109 89 62 - 123 23 71 89 56 - 134 ... 17 71 23 - 167244 Lakimiehet 15 84 69 39 - 114 8 42 56 24 - 111 ... 19 78 16 - 227166


Liitetaulukko 4.1. jatkuu.NAISET Kaikki taudit Kasvain Verenkiertoelinten sairaus95 % 95 % 95 %Koodi Ammattinimike N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli245 Arkiston- ja kirjastonhoitajat ym. 63 110 90 69 - 115 40 70 86 62 - 117 11 20 87 44 - 156246 Humanistit 16 112 86 49 - 140 12 80 99 51 - 174 ... ... ...247 Psykologit ja terapeutit 14 63 53 29 - 89 9 41 52 24 - 98 ... 13 64 13 - 187248 Sosiaalialan erityisasiantuntijat 77 121 101 80 - 127 56 90 112 85 - 146 8 12 60 26 - 117249 Toimittajat ja kirjailijat 44 147 123 89 - 165 29 98 123 83 - 177 7 24 109 44 - 225250 Kuvataiteilijat ja graafikot ym. 7 87 64 26 - 131 ... 73 84 31 - 183 ... 14 51 1 - 282251 Muusikot ja näyttelijät ym. 7 90 67 27 - 138 ... 61 60 16 - 153 ... ... ...260 Papit ... 95 77 25 - 179 ... 77 93 25 - 238 ... 18 85 2 - 474270 Julkishallinnon erityisasiantuntijat 77 108 89 70 - 111 59 84 104 79 - 134 12 16 77 40 - 135300 Teknikot (teollisuus) 49 131 106 78 - 140 35 94 116 81 - 161 7 17 86 34 - 176310 Talonrakennusalan asiantuntijat 10 205 157 75 - 288 7 148 168 67 - 345 ... 19 88 2 - 493311 Maankäytön asiantuntijat 8 88 69 30 - 135 ... 66 78 29 - 170 ... 22 96 12 - 346312 Sähköteknikot ym. ... ... ... ... ... ... ... ... ...313 Informaatioteknikot ym. ... 28 29 3 - 103 ... 14 22 1 - 125 ... ... ...314 Koneteknikot ... ... ... ... ... ... ... ... ...315 Paperiteknikot 12 113 105 54 - 183 7 71 93 38 - 193 ... 14 99 12 - 356316 Operaattorit ja atk-tukihenkilöt 19 122 99 59 - 154 9 66 72 33 - 137 ... ... ...317 Kuvaajat, äänittäjät, lavastajat ym. 14 116 96 52 - 161 10 81 105 50 - 193 ... 9 39 1 - 215318 Alusten päälliköt, perämiehet ym. ... ... ... ... ... ... ... ... ...319Lentokapteenit, -perämiehet ja lennonjohto... ... ... ... ... ... ... ... ...320 Katsastajat ja tarkastajat ... 39 34 1 - 188 ... 39 51 1 - 285 ... ... ...321 Laborantit 38 95 81 58 - 112 25 63 82 53 - 121 ... 15 72 27 - 157322 Agrologit, metsätalousteknikot ym. 7 94 84 34 - 173 ... 65 74 20 - 190 ... ... ...323 Muut terveydenhuollon asiantuntijat 40 93 72 51 - 98 27 59 75 49 - 108 ... 13 51 16 - 118324 Fysioterapeutit ym. 32 72 60 41 - 85 27 59 78 52 - 114 ... 8 21 3 - 77325 Sairaan- ja terveydenhoitajat ym. 267 101 82 72 - 92 196 76 92 79 - 106 33 13 58 40 - 81331 Myyntineuvott., kiinteistönvälittäjät ym. 181 129 105 90 - 121 124 88 110 91 - 131 25 19 81 53 - 120333 Posti- ja pankkitoimihenkilöt 147 105 83 70 - 98 99 72 85 69 - 103 28 21 91 61 - 132167


Liitetaulukko 4.1. jatkuu.NAISET Kaikki taudit Kasvain Verenkiertoelinten sairaus95 % 95 % 95 %Koodi Ammattinimike N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli334 Myymälän/huoltoasemanhoitajat 143 121 102 86 - 120 94 80 101 82 - 124 30 27 119 80 - 170335 Toimistonhoitajat 45 109 94 68 - 125 32 78 101 69 - 142 ... 14 70 26 - 152339 Muut liike-elämän palvelujen välittäjät 29 118 102 69 - 147 15 56 81 46 - 134 8 42 159 69 - 314340 Johdon sihteerit 176 116 95 82 - 111 115 76 95 78 - 114 22 15 67 42 - 102341 Ulosottomiehet ym. 26 161 118 77 - 173 14 92 96 53 - 162 7 33 170 68 - 350342 Kirjanpitäjät ja haastattelijat 141 120 98 83 - 116 96 82 102 82 - 124 19 16 74 45 - 116343Verovalmistelijat, sosiaaliturvatoimihenkilöt65 110 86 66 - 110 46 80 92 67 - 123 12 17 89 46 - 155344 Tullivirkailijat, raja- ja merivartijat ... 80 72 23 - 168 ... ... ... ... ... ...345 Poliisit ... ... ... ... ... ... ... ... ...346 Palomiehet ... ... ... ... ... ... ... ... ...347 Vartijat 10 128 101 49 - 186 ... 78 93 34 - 203 ... ... ...360 Valmentajat, sosiaalialan ohjaajat 36 115 91 64 - 126 21 69 82 51 - 125 9 26 128 59 - 244361 Diakonit ja seurakuntatyöntekijät 33 87 71 49 - 99 24 63 78 50 - 116 ... 10 48 13 - 122400 Kassanhoitajat, vakuutuskäsittelijät ym. 173 114 93 80 - 108 120 79 98 81 - 117 26 17 79 52 - 116410 Sihteerit 401 138 114 103 - 125 258 90 111 98 - 126 71 24 113 88 - 143411Kuljetuksen ja huolinnan toimistotyöntekijät47 105 87 64 - 116 29 64 82 55 - 118 10 23 105 50 - 193414 Postinkäsittelijät ja -lajittelijat 37 126 107 75 - 147 25 84 109 71 - 161 ... 21 97 36 - 211415 Vahtimestarit 32 143 121 83 - 171 14 58 80 44 - 134 15 73 313 175 - 516416 Muut toimistotyöntekijät 199 136 112 97 - 128 122 84 105 87 - 125 38 26 120 85 - 165422 Matka/hautaustoimistovirkailijat ym. 23 152 121 76 - 181 11 71 90 45 - 161 ... ... ...423 Vastaanoton/vaihteenhoitajat ym. 120 172 143 119 - 171 79 113 143 113 - 179 20 29 134 82 - 208500Lentoemännät/stuertit, konduktöörit, oppaat9 108 83 38 - 157 7 86 99 40 - 204 ... 12 51 1 - 287503 Kokit, keittäjät, ravintolaesimiehet 216 124 103 89 - 117 137 78 99 83 - 117 41 24 109 78 - 148504 Tarjoilijat 131 171 142 119 - 169 70 96 117 91 - 148 37 45 226 159 - 312510 Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset 279 107 88 78 - 99 197 75 94 81 - 108 40 15 71 51 - 97511 Perus- ja lähihoitajat 186 103 91 79 - 106 130 70 97 81 - 115 27 14 76 50 - 111512Mielenterveyshoitajat, lääkintävahtimestaritym. 76 112 92 72 - 115 52 81 96 72 - 126 11 14 76 38 - 136168


Liitetaulukko 4.1. jatkuu.NAISET Kaikki taudit Kasvain Verenkiertoelinten sairaus95 % 95 % 95 %Koodi Ammattinimike N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli518 Kodinhoitajat, henkilökohtaiset avustajat 327 132 110 98 - 123 195 79 100 86 - 115 68 27 126 98 - 160519 Välinehuoltajat ja apteekkiapulaiset 34 106 88 61 - 123 19 63 74 45 - 116 9 27 130 59 - 246520 Kampaajat, parturit ja kosmetologit 89 114 94 76 - 116 58 75 94 71 - 122 19 23 113 68 - 176580 Myyjät 384 117 97 87 - 107 258 79 99 88 - 112 72 22 102 80 - 128600 Maatalousyrittäjät 22 135 111 70 - 169 14 90 109 60 - 183 7 41 197 79 - 406610 Lomittajat, metsurit ym. 25 127 104 67 - 154 16 84 102 58 - 165 7 32 163 66 - 337700 Kaivosmiehet ja panostajat ... ... ... ... ... ... ... ... ...701 Rakennustyöntekijät ... ... ... ... ... ... ... ... ...702 Muurarit ja raudoittajat ... ... ... ... ... ... ... ... ...703 Kirvesmiehet ... ... ... ... ... ... ... ... ...704 Rakennusten viimeistelijät ... 124 98 36 - 213 ... 37 50 6 - 181 ... ... ...705 Putkiasentajat ... 112 94 2 - 524 ... ... ... ... ... ...706 Sähköasentajat ym. 8 129 118 51 - 233 ... 62 90 25 - 230 ... ... ...720 Hitsaajat ... 180 96 20 - 281 ... ... ... ... ... ...721 Ohutlevysepät ... 47 54 1 - 298 ... ... ... ... ... ...722 Koneistajat ja sepät 15 134 111 62 - 182 7 65 78 31 - 161 ... ... ...723 Koneasentajat ja korjaajat 18 143 116 69 - 184 9 76 89 41 - 169 ... ... ...724 Elektroniikkalaitteiden asentajat 8 128 99 43 - 195 ... 97 96 31 - 225 ... 8 70 2 - 390730Hienomekaanikot ja taideteollisuustyöntekijät14 152 114 62 - 191 9 94 112 51 - 213 ... ... ...731 Painopinnanvalmistajat 23 171 127 81 - 191 15 113 127 71 - 210 7 53 219 88 - 450741 Teurastajat, leipurit, meijeristit ym. 16 87 71 41 - 116 11 57 75 37 - 133 ... 18 75 16 - 220742 Huonekalu- ja konepuusepät 11 139 113 56 - 202 7 89 110 44 - 226 ... ... ...743 Tekstiili- ja asustetyöntekijät 30 127 106 72 - 151 18 77 97 57 - 153 10 43 199 95 - 366810 Metalli- ja valimotyöntekijät ... 75 74 20 - 190 ... 57 84 17 - 246 ... ... ...811 Puutavarankäsittelijät ym. 36 156 134 94 - 185 22 96 124 78 - 188 8 34 168 72 - 330814 Paperityöntekijät 8 52 44 19 - 87 ... 35 42 14 - 98 ... 10 63 8 - 229815 Kemianteollisuuden prosessityöntekijät 61 146 122 94 - 157 38 90 115 82 - 158 14 34 158 86 - 264816 Voimalaitosten koneenhoitajat ... ... ... ... ... ... ... ... ...169


Liitetaulukko 4.1. jatkuu.NAISET Kaikki taudit Kasvain Verenkiertoelinten sairaus95 % 95 % 95 %Koodi Ammattinimike N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli821 Metalli- ja mineraalituotteiden valmistajat ... 99 86 28 - 201 ... 59 79 16 - 230 ... ... ...823 Muovi- ja kumituotteiden valmistajat 31 140 122 83 - 174 20 90 120 73 - 186 ... ... ...825 Painajat, paperituotteiden valmistajat 30 147 125 85 - 179 18 87 114 68 - 180 ... 15 71 15 - 207826 Teolliset ompelijat ym. 46 110 88 64 - 117 31 71 90 61 - 127 8 22 87 37 - 171827 Elintarviketeollisuustyöntekijät 28 120 101 67 - 146 15 66 83 46 - 136 10 41 204 98 - 375828 Leipomo- ja makeistyöntekijät 20 83 68 42 - 105 10 41 52 25 - 95 ... 20 95 31 - 222829 Muut kemiallisten tuotteiden valmistajat 10 165 141 67 - 259 ... ... ... ... ... ...830Konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijat16 128 108 62 - 176 10 78 103 50 - 190 ... ... ...831 Elektronisten laitteiden kokoonpanijat 56 125 103 78 - 134 39 92 111 79 - 152 13 26 136 72 - 232832Muiden teollisten tuotteiden kokoonpanijat8 80 73 32 - 145 ... 29 42 9 - 122 ... ... ...840 Veturinkuljettajat ... ... ... ... ... ... ... ... ...842 Ajoneuvonkuljettajat 38 145 118 84 - 162 21 79 99 61 - 152 11 43 189 94 - 338843 Koneiden kuljettajat 7 97 72 29 - 149 ... 34 47 10 - 137 ... ... ...911 Sairaala- ja hoitoapulaiset 284 142 116 103 - 130 172 85 106 91 - 123 59 29 137 104 - 176912 Siivoojat 542 156 129 118 - 140 323 92 116 103 - 129 120 35 159 132 - 190913 Keittiöapulaiset 137 133 110 92 - 130 84 81 103 82 - 127 26 26 117 76 - 171914 Kiinteistönhuoltajat 48 177 139 103 - 185 25 87 110 71 - 162 10 37 160 77 - 294919 Puhelinmyyjät, lehdenjakajat ym. 59 169 135 103 - 174 33 91 115 79 - 161 12 35 152 79 - 266931 Sekatyöntekijät 14 250 204 111 - 342 7 125 155 62 - 319 ... ... ...932 Pakkaajat ja lajittelijat 56 145 119 90 - 155 37 95 120 84 - 165 ... 16 72 26 - 157933 Rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät 69 156 129 101 - 164 42 93 120 86 - 162 9 21 95 43 - 180940Vesi- ja raideliikenteen avustavat työntekijät... ... ... ... ... ... ... ... ...999 Tuntematon 152 142 118 100 - 138 85 80 101 80 - 125 35 33 150 105 - 209Kaikki 7587 121 100 4983 79 100 1351 22 100... = Alle 7 tapausta. Näissä ammattiryhmissä SMR:n ollessa >100 kuolleisuuslukuja ei ole esitetty.170


Liitetaulukko 4.2. Ammattiryhmittäiset ikävakioidut kuolleisuusluvut (IVK, kuolleet 100 000 henkilövuotta kohden) ja vakioidut kuolleisuussuhteet (SMR)kaikissa taudeissa, kasvaimissa ja verenkiertoelinten sairauksissa miehillä. Luvut perustuvat vuonna 2000 työssä olleiden palkansaajien kuolleisuuteen.MIEHET Kaikki taudit Kasvain Verenkiertoelinten sairaus95 % 95 % 95 %Koodi Ammattinimike N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli100 Upseerit 39 145 60 43 - 82 11 31 51 25 - 91 17 68 68 40 - 110101 Sotilaat 10 187 105 51 - 194 ... 71 63 8 - 228 ... ... ...111 Ylimmät virkamiehet 55 174 79 59 - 103 21 61 73 45 - 111 24 84 87 56 - 130120 Toimitus- ym. johtajat 134 139 60 50 - 71 66 69 75 58 - 95 38 39 43 30 - 59122 Rehtorit ym. yksikönjohtajat 67 127 60 46 - 76 30 53 66 45 - 95 20 39 45 28 - 70123 Asiantuntijajohtajat 240 136 59 52 - 67 99 56 63 51 - 77 99 56 62 51 - 76130 Pienyritysten johtajat 91 166 73 58 - 89 42 77 86 62 - 117 34 62 69 48 - 97210 Matemaattis-luonn. erityisasiantuntijat 131 161 72 60 - 85 58 81 87 66 - 113 50 55 71 53 - 93211 Arkkitehdit ym. 78 139 60 47 - 75 34 61 67 46 - 94 31 56 61 41 - 86212 Maankäytön erityisasiantuntijat 48 165 73 53 - 96 21 66 79 49 - 120 21 74 81 50 - 123213 Tekniikan erityisasiantuntijat 279 174 74 66 - 84 129 83 90 75 - 107 101 62 69 56 - 84214 Elektroniikka/it-erityisasiantuntijat 59 151 64 49 - 82 21 64 64 40 - 98 19 51 54 32 - 84221 Maa- ja metsätaloust. erityisasiantuntijat 29 187 80 54 - 115 13 88 92 49 - 158 13 76 92 49 - 157222 Lääkärit ja hammaslääkärit 92 128 56 45 - 69 36 48 56 39 - 77 38 53 59 42 - 81223 Proviisorit ja farmaseutit ... ... ... ... ... ... ... ... ...224 Yli- ja osastonhoitajat ... ... ... ... ... ... ... ... ...230 Yliopisto- ja korkeakouluopettajat 70 135 68 53 - 85 28 51 68 45 - 98 22 45 54 34 - 82231 Opettajat (peruskoulu ja lukio) 132 154 65 55 - 77 58 70 73 56 - 95 49 55 62 46 - 82233 Opettajat (ammatill. oppilaitokset) 130 165 70 59 - 83 51 65 70 52 - 92 53 67 73 55 - 95234 Lastentarhanopettajat ... 717 72 9 - 261 ... ... ... ... 547 95 2 - 531235 Opettajat (muut) 113 198 86 71 - 104 45 75 88 64 - 118 45 80 88 64 - 117240 Tilintarkastajat ja ekonomistit 49 150 65 48 - 86 21 64 71 44 - 109 14 43 47 26 - 79242Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat30 139 57 38 - 81 12 54 60 31 - 105 13 62 63 34 - 108243 Muut liike/järjestöelämän asiantuntijat 36 198 85 59 - 117 17 90 101 59 - 161 9 46 54 25 - 103244 Lakimiehet 70 196 87 68 - 109 31 88 97 66 - 138 28 77 88 59 - 128171


Liitetaulukko 4.2. jatkuu.MIEHET Kaikki taudit Kasvain Verenkiertoelinten sairaus95 % 95 % 95 %Koodi Ammattinimike N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli245 Arkiston- ja kirjastonhoitajat ym. 24 201 86 55 - 129 9 74 85 39 - 162 9 78 83 38 - 157246 Humanistit 10 192 82 39 - 151 ... 73 86 23 - 220 ... 80 84 23 - 216247 Psykologit ja terapeutit ... 114 55 20 - 120 ... 39 47 6 - 170 ... 38 47 6 - 169248 Sosiaalialan erityisasiantuntijat 19 234 94 56 - 146 7 99 92 37 - 189 8 91 101 44 - 199249 Toimittajat ja kirjailijat 68 204 90 70 - 114 26 79 88 58 - 129 31 93 104 71 - 148250 Kuvataiteilijat ja graafikot ym. 16 163 78 45 - 127 ... 45 63 21 - 148 7 70 88 35 - 181251 Muusikot ja näyttelijät ym. 40 209 92 66 - 126 22 114 132 83 - 200 12 63 71 37 - 124260 Papit 27 140 63 42 - 92 11 54 63 32 - 114 12 64 71 37 - 125270 Julkishallinnon erityisasiantuntijat 120 174 75 62 - 90 45 65 73 53 - 97 46 68 74 54 - 99300 Teknikot (teollisuus) 118 186 81 67 - 97 50 79 88 65 - 115 49 78 86 64 - 114310 Talonrakennusalan asiantuntijat 196 191 83 72 - 95 83 80 90 71 - 111 74 73 80 63 - 100311 Maankäytön asiantuntijat 124 215 93 78 - 111 43 74 82 59 - 110 58 101 111 84 - 144312 Sähköteknikot ym. 78 170 74 59 - 93 31 69 76 52 - 108 29 62 70 47 - 101313 Informaatioteknikot ym. 73 211 88 69 - 111 36 105 118 83 - 164 24 67 75 48 - 112314 Koneteknikot 296 213 92 82 - 103 131 94 104 87 - 124 102 73 81 66 - 98315 Paperiteknikot 70 156 66 52 - 84 25 56 60 39 - 89 31 67 75 51 - 106316 Operaattorit ja atk-tukihenkilöt 45 280 102 74 - 137 23 144 146 92 - 219 14 104 83 46 - 140317 Kuvaajat, äänittäjät, lavastajat ym. 45 197 84 61 - 113 18 77 86 51 - 137 15 63 72 40 - 119318 Alusten päälliköt, perämiehet ym. 41 238 107 77 - 145 20 112 133 81 - 205 14 86 93 51 - 156319Lentokapteenit, -perämiehet ja lennonjohto... 76 40 13 - 94 ... 43 65 13 - 191 ... ... ...320 Katsastajat ja tarkastajat 42 193 86 62 - 116 17 80 89 52 - 142 16 73 83 48 - 135321 Laborantit 33 232 103 71 - 144 9 61 72 33 - 136 10 75 79 38 - 146322 Agrologit, metsätalousteknikot ym. 56 171 75 57 - 97 21 66 71 44 - 109 26 76 89 58 - 130323 Muut terveydenhuollon asiantuntijat 20 180 91 56 - 141 10 79 114 55 - 209 7 71 81 33 - 167324 Fysioterapeutit ym. 23 190 86 54 - 129 11 87 118 59 - 211 11 97 106 53 - 190325 Sairaan- ja terveydenhoitajat ym. 9 46 49 23 - 94 ... 22 65 18 - 166 ... 6 14 0 - 80331 Myyntineuvott., kiinteistönvälittäjät ym. 489 203 87 80 - 95 195 82 91 78 - 104 180 75 82 71 - 95333 Posti- ja pankkitoimihenkilöt 37 158 71 50 - 98 21 90 107 66 - 164 9 38 45 20 - 85172


Liitetaulukko 4.2. jatkuu.MIEHET Kaikki taudit Kasvain Verenkiertoelinten sairaus95 % 95 % 95 %Koodi Ammattinimike N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli334 Myymälän/huoltoasemanhoitajat 278 218 93 83 - 105 110 85 94 77 - 113 109 85 93 77 - 113335 Toimistonhoitajat 26 192 82 54 - 120 15 117 120 67 - 198 7 48 56 23 - 116339 Muut liike-elämän palvelujen välittäjät 23 238 102 65 - 154 11 104 132 66 - 236 ... 46 46 13 - 118340 Johdon sihteerit 8 155 68 29 - 134 ... ... ... ... 20 22 1 - 122341 Ulosottomiehet ym. 56 258 112 85 - 145 19 91 90 54 - 140 27 118 136 89 - 197342 Kirjanpitäjät ja haastattelijat 21 250 103 64 - 157 8 99 103 44 - 203 ... 69 76 28 - 165343Verovalmistelijat, sosiaaliturvatoimihenkilöt14 166 73 40 - 122 ... 49 53 15 - 137 ... 69 80 29 - 174344 Tullivirkailijat, raja- ja merivartijat 31 194 97 66 - 138 15 108 126 70 - 207 9 50 73 33 - 138345 Poliisit 86 180 81 65 - 100 29 63 72 49 - 104 34 71 82 57 - 115346 Palomiehet 44 211 88 64 - 118 19 102 105 63 - 164 14 69 72 39 - 121347 Vartijat 69 224 97 75 - 122 24 80 88 56 - 131 26 86 94 61 - 137360 Valmentajat, sosiaalialan ohjaajat 49 281 117 87 - 155 23 131 148 94 - 222 17 104 105 61 - 168361 Diakonit ja seurakuntatyöntekijät 13 138 64 34 - 110 ... 53 63 20 - 146 ... 19 25 3 - 91400 Kassanhoitajat, vakuutuskäsittelijät ym. 37 212 90 64 - 124 16 93 102 58 - 165 14 81 88 48 - 147410 Sihteerit 21 172 75 46 - 114 7 52 66 26 - 135 8 75 73 32 - 144411Kuljetuksen ja huolinnan toimistotyöntekijät187 255 110 95 - 127 73 101 111 87 - 139 77 105 116 92 - 145414 Postinkäsittelijät ja -lajittelijat 74 240 96 75 - 120 26 91 90 59 - 132 31 104 103 70 - 146415 Vahtimestarit 95 288 126 102 - 154 37 111 125 88 - 173 34 102 115 80 - 161416 Muut toimistotyöntekijät 75 340 140 110 - 176 28 130 137 91 - 198 24 108 116 74 - 173422 Matka/hautaustoimistovirkailijat ym. ... 225 93 30 - 217 ... ... ... ... 53 48 1 - 268423 Vastaanoton/vaihteenhoitajat ym. 13 326 121 64 - 206 ... ... ... 7 173 168 68 - 347500Lentoemännät/stuertit, konduktöörit, oppaat18 201 62 37 - 98 7 128 65 26 - 133 ... 40 44 14 - 103503 Kokit, keittäjät, ravintolaesimiehet 84 270 123 98 - 152 37 121 150 106 - 207 29 100 110 74 - 158504 Tarjoilijat 61 403 171 131 - 220 16 115 125 71 - 203 19 152 139 84 - 218510 Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset ... ... ... ... ... ... ... ... ...511 Perus- ja lähihoitajat 9 248 157 72 - 297 ... 18 50 1 - 281 7 186 320 129 - 659512Mielenterveyshoitajat, lääkintävahtimestaritym. 45 233 95 69 - 127 15 81 87 49 - 144 22 111 119 75 - 181173


Liitetaulukko 4.2. jatkuu.MIEHET Kaikki taudit Kasvain Verenkiertoelinten sairaus95 % 95 % 95 %Koodi Ammattinimike N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli518 Kodinhoitajat, henkilökohtaiset avustajat 122 439 189 157 - 226 35 130 132 92 - 183 58 192 228 173 - 294519 Välinehuoltajat ja apteekkiapulaiset ... ... ... ... ... ... ... ... ...520 Kampaajat, parturit ja kosmetologit 8 278 144 62 - 285 ... ... ... ... 18 47 1 - 259580 Myyjät 271 244 105 93 - 119 99 96 103 84 - 126 106 96 106 87 - 129600 Maatalousyrittäjät 66 260 112 86 - 142 26 103 112 73 - 164 25 98 108 70 - 159610 Lomittajat, metsurit ym. 107 220 95 78 - 115 44 96 102 74 - 137 40 80 91 65 - 123700 Kaivosmiehet ja panostajat 52 307 135 101 - 177 15 93 102 57 - 169 27 155 179 118 - 261701 Rakennustyöntekijät 234 342 148 130 - 169 82 127 139 111 - 173 97 140 158 128 - 192702 Muurarit ja raudoittajat 34 232 100 69 - 140 13 105 102 54 - 174 17 107 128 75 - 205703 Kirvesmiehet 326 205 90 80 - 100 123 81 90 75 - 107 135 84 95 80 - 112704 Rakennusten viimeistelijät 176 330 140 120 - 163 69 134 147 115 - 186 67 122 137 106 - 174705 Putkiasentajat 201 297 128 111 - 147 72 108 119 94 - 150 77 114 125 99 - 157706 Sähköasentajat ym. 367 235 99 89 - 110 138 93 100 84 - 118 125 81 87 72 - 103720 Hitsaajat 212 286 124 108 - 142 83 112 129 103 - 160 74 104 111 87 - 139721 Ohutlevysepät 218 329 147 128 - 168 77 119 137 108 - 171 84 123 145 116 - 180722 Koneistajat ja sepät 367 257 112 101 - 124 152 108 122 103 - 142 133 94 103 87 - 123723 Koneasentajat ja korjaajat 674 240 103 96 - 111 261 96 105 93 - 119 258 92 101 89 - 114724 Elektroniikkalaitteiden asentajat 31 208 76 52 - 108 11 85 77 38 - 137 14 86 91 49 - 152730Hienomekaanikot ja taideteollisuustyöntekijät51 225 98 73 - 129 18 77 92 54 - 145 19 88 94 57 - 147731 Painopinnanvalmistajat 40 225 100 71 - 136 11 62 71 36 - 128 18 102 114 68 - 181741 Teurastajat, leipurit, meijeristit ym. 37 217 95 67 - 131 16 101 110 63 - 179 17 95 112 65 - 179742 Huonekalu- ja konepuusepät 108 209 92 76 - 111 45 89 101 74 - 136 36 71 79 55 - 109743 Tekstiili- ja asustetyöntekijät 28 327 140 93 - 203 14 170 185 101 - 310 12 135 154 80 - 269810 Metalli- ja valimotyöntekijät 102 259 113 92 - 137 38 101 110 78 - 151 41 100 116 83 - 157811 Puutavarankäsittelijät ym. 138 250 110 92 - 130 39 73 82 59 - 113 67 119 137 106 - 174814 Paperityöntekijät 177 249 109 93 - 126 62 88 100 76 - 128 61 87 95 73 - 123815 Kemianteollisuuden prosessityöntekijät 142 253 107 90 - 126 57 100 114 86 - 148 49 90 95 70 - 125816 Voimalaitosten koneenhoitajat 62 218 96 73 - 123 24 82 95 61 - 141 25 88 98 64 - 145174


Liitetaulukko 4.2. jatkuu.MIEHET Kaikki taudit Kasvain Verenkiertoelinten sairaus95 % 95 % 95 %Koodi Ammattinimike N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli821 Metalli- ja mineraalituotteiden valmistajat 75 243 104 82 - 130 26 88 97 63 - 141 34 106 121 84 - 169823 Muovi- ja kumituotteiden valmistajat 72 231 106 83 - 133 25 83 99 64 - 146 34 114 129 89 - 180825 Painajat, paperituotteiden valmistajat 91 274 113 91 - 139 33 103 110 75 - 154 40 115 128 91 - 174826 Teolliset ompelijat ym. 13 259 102 54 - 174 ... 63 62 13 - 182 7 144 141 57 - 290827 Elintarviketeollisuustyöntekijät 58 296 126 96 - 163 21 105 122 75 - 186 23 117 128 81 - 192828 Leipomo- ja makeistyöntekijät 18 204 85 50 - 135 7 69 90 36 - 185 8 94 98 42 - 193829 Muut kemiallisten tuotteiden valmistajat ... 196 79 22 - 202 ... ... ... ... 36 51 1 - 283830Konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijat71 303 122 95 - 153 28 123 129 85 - 186 21 90 92 57 - 141831 Elektronisten laitteiden kokoonpanijat 30 266 94 64 - 135 13 120 112 59 - 191 11 101 91 45 - 163832 Muiden teollisten tuotteiden kokoonpanijat 24 183 78 50 - 116 7 55 61 24 - 125 8 60 67 29 - 132840 Veturinkuljettajat 29 271 105 70 - 151 11 136 119 59 - 213 12 40 111 58 - 195842 Ajoneuvonkuljettajat 1258 297 129 122 - 136 459 109 121 110 - 132 571 134 149 137 - 162843 Koneiden kuljettajat 287 284 123 109 - 138 103 105 115 94 - 140 129 127 141 118 - 168911 Sairaala- ja hoitoapulaiset 14 413 184 101 - 309 7 219 241 97 - 496 ... ... ...912 Siivoojat 110 351 151 124 - 182 37 122 135 95 - 186 29 94 102 68 - 147913 Keittiöapulaiset 14 348 237 129 - 397 ... ... ... ... ... ...914 Kiinteistönhuoltajat 381 297 126 113 - 139 130 100 109 91 - 129 154 119 129 110 - 151919 Puhelinmyyjät, lehdenjakajat ym. 58 342 149 113 - 193 22 135 147 92 - 222 25 146 165 107 - 243931 Sekatyöntekijät 226 380 170 149 - 194 78 133 153 121 - 191 92 155 177 143 - 217932 Pakkaajat ja lajittelijat 91 323 141 114 - 173 33 120 135 93 - 190 37 133 147 104 - 203933 Rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät 365 309 134 120 - 148 133 115 128 107 - 152 138 116 130 109 - 153940Vesi- ja raideliikenteen avustavat työntekijät68 290 132 102 - 167 22 88 112 70 - 169 34 155 168 116 - 235999 Tuntematon 500 351 149 136 - 163 167 117 127 109 - 148 193 135 147 127 - 169Kaikki 13781 232 100 5290 90 100 5389 91 100... = Alle 7 tapausta. Näissä ammattiryhmissä SMR:n ollessa >100 kuolleisuuslukuja ei ole esitetty.175


Liitetaulukko 4.3. Ammattiryhmittäiset ikävakioidut kuolleisuusluvut (IVK, kuolleet 100 000 henkilövuotta kohden) ja vakioidut kuolleisuussuhteet (SMR)tapaturmaisissa ja väkivaltaisissa syissä sekä erikseen itsemurhissa ja muissa tapaturmissa (ei sisällä myrkytyksiä) naisilla. Luvut perustuvat vuonna2000 työssä olleiden palkansaajien kuolleisuuteen 2001–2007.NAISET Tapaturmaiset ja väkivaltaiset syyt Itsemurha Muu tapaturma95 % 95 % 95 %Koodi Ammattinimike N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli100 Upseerit ... ... ... ... ... ... ... ... ...101 Sotilaat ... ... ... ... ... ... ... ... ...111 Ylimmät virkamiehet ... ... ... ... ... ... ... ... ...120 Toimitus- ym. johtajat ... ... ... ... ... ... ... ... ...122 Rehtorit ym. yksikönjohtajat 10 22 98 47 - 179 ... 6 80 17 - 235 ... ... ...123 Asiantuntijajohtajat 16 23 110 63 - 178 ... 7 72 20 - 183 11 15 157 78 - 280130 Pienyritysten johtajat ... ... ... ... ... ... ... ... ... ...210 Matemaattis-luonn. erityisasiantuntijat ... 4 26 5 - 76 ... ... ... ... 4 56 11 - 163211 Arkkitehdit ym. ... 15 80 10 - 290 ... ... ... ... ... ...212 Maankäytön erityisasiantuntijat ... 19 95 2 - 528 ... ... ... ... ... ...213 Tekniikan erityisasiantuntijat ... ... ... ... ... ... ... 15 65 2 - 360214 Elektroniikka/it-erityisasiantuntijat ... ... ... ... ... ... ... ... ...221 Maa- ja metsätaloust. erityisasiantuntijat ... ... ... ... ... ... ... ... ...222 Lääkärit ja hammaslääkärit 20 27 125 76 - 193 8 10 125 54 - 247 12 18 158 81 - 275223 Proviisorit ja farmaseutit 8 23 128 55 - 253 ... ... ... ... 7 64 8 - 232224 Yli- ja osastonhoitajat 7 9 65 26 - 133 ... 3 53 6 - 191 ... 7 94 31 - 221230 Yliopisto- ja korkeakouluopettajat 7 24 125 50 - 257 ... 3 46 1 - 259 ... ... ...231 Opettajat (peruskoulu ja lukio) 24 11 53 34 - 79 10 5 58 28 - 107 10 5 46 22 - 84233 Opettajat (ammatill. oppilaitokset) 11 17 66 33 - 119 ... 10 80 26 - 186 ... 5 50 14 - 128234 Lastentarhanopettajat 7 12 50 20 - 103 ... 2 34 4 - 121 ... 9 62 17 - 158235 Opettajat (muut) 23 24 112 71 - 169 7 7 88 35 - 182 12 13 122 63 - 212240 Tilintarkastajat ja ekonomistit ... 8 41 9 - 121 ... ... ... ... 5 57 7 - 208242Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat... 22 69 14 - 203 ... ... ... ... 11 98 12 - 355243 Muut liike/järjestöelämän asiantuntijat 10 31 139 67 - 256 ... 6 72 9 - 261 7 22 202 81 - 417244 Lakimiehet 13 66 297 158 - 508 ... ... ... ... 7 37 336 135 - 692176


Liitetaulukko 4.3. jatkuu.NAISET Tapaturmaiset ja väkivaltaiset syyt Itsemurha Muu tapaturma95 % 95 % 95 %Koodi Ammattinimike N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli245 Arkiston- ja kirjastonhoitajat ym. 17 30 150 88 - 241 8 14 191 82 - 376 8 14 145 63 - 286246 Humanistit ... 14 81 17 - 236 ... 5 68 2 - 381 ... ... ...247 Psykologit ja terapeutit ... ... ... ... ... ... ... ... ... 4 44 1 - 247248 Sosiaalialan erityisasiantuntijat 12 17 84 43 - 147 ... 7 90 29 - 209 ... 7 74 24 - 172249 Toimittajat ja kirjailijat 9 30 136 62 - 257 ... ... ... ... ... ...250 Kuvataiteilijat ja graafikot ym. ... 12 44 1 - 243 ... ... ... ... ... ...251 Muusikot ja näyttelijät ym. ... 20 84 10 - 302 ... ... ... ... ... ...260 Papit ... ... ... ... ... ... ... ... ...270 Julkishallinnon erityisasiantuntijat 10 13 60 29 - 111 ... 6 77 25 - 180 ... 6 50 14 - 129300 Teknikot (teollisuus) 9 23 101 46 - 193 ... 7 86 18 - 253 ... 10 95 26 - 243310 Talonrakennusalan asiantuntijat ... 16 82 2 - 457 ... ... ... ... ... ...311 Maankäytön asiantuntijat ... 23 99 12 - 356 ... ... ... ... ... ...312 Sähköteknikot ym. ... ... ... ... ... ... ... ... ...313 Informaatioteknikot ym. ... 10 53 1 - 294 ... ... ... ... ... ...314 Koneteknikot ... ... ... ... ... ... ... ... ...315 Paperiteknikot ... ... ... ... ... ... ... ... ...316 Operaattorit ja atk-tukihenkilöt 7 37 159 64 - 327 ... ... ... ... ... ...317 Kuvaajat, äänittäjät, lavastajat ym. ... ... ... ... 8 91 2 - 505 ... ... ...318 Alusten päälliköt, perämiehet ym. ... ... ... ... ... ... ... ... ...319Lentokapteenit, -perämiehet ja lennonjohto... ... ... ... ... ... ... ... ...320 Katsastajat ja tarkastajat ... ... ... ... ... ... ... ... ...321 Laborantit 7 17 83 33 - 170 ... 8 92 19 - 269 ... 7 74 15 - 215322 Agrologit, metsätalousteknikot ym. ... 13 54 1 - 303 ... ... ... ... ... ...323 Muut terveydenhuollon asiantuntijat 12 21 99 51 - 173 ... 11 101 33 - 236 7 10 123 50 - 254324 Fysioterapeutit ym. 7 10 59 24 - 121 ... 3 41 5 - 147 ... 6 72 20 - 184325 Sairaan- ja terveydenhoitajat ym. 64 20 98 75 - 125 32 10 123 84 - 173 24 8 78 50 - 116331 Myyntineuvott., kiinteistönvälittäjät ym. 31 21 87 59 - 124 9 5 64 29 - 121 18 12 106 63 - 168333 Posti- ja pankkitoimihenkilöt 15 11 49 28 - 82 7 6 61 25 - 126 ... 3 35 11 - 81177


Liitetaulukko 4.3. jatkuu.NAISET Tapaturmaiset ja väkivaltaiset syyt Itsemurha Muu tapaturma95 % 95 % 95 %Koodi Ammattinimike N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli334 Myymälän/huoltoasemanhoitajat 22 23 104 65 - 158 7 8 92 37 - 190 11 12 105 52 - 188335 Toimistonhoitajat ... 16 81 30 - 176 ... 2 37 1 - 205 ... 9 82 17 - 241339 Muut liike-elämän palvelujen välittäjät ... 7 33 4 - 121 ... 5 42 1 - 231 ... 3 35 1 - 197340 Johdon sihteerit 17 11 52 30 - 84 7 5 56 23 - 116 10 7 64 31 - 118341 Ulosottomiehet ym. ... ... ... ... ... ... ... ... ...342 Kirjanpitäjät ja haastattelijat 16 13 62 36 - 101 ... 3 41 11 - 104 9 7 73 33 - 139343Verovalmistelijat, sosiaaliturvatoimihenkilöt8 13 69 30 - 136 ... 3 48 6 - 172 ... 9 88 29 - 205344 Tullivirkailijat, raja- ja merivartijat ... ... ... ... ... ... ... ... ...345 Poliisit ... ... ... ... ... ... ... ... ...346 Palomiehet ... ... ... ... ... ... ... ... ...347 Vartijat ... 12 51 1 - 285 ... ... ... ... ... ...360 Valmentajat, sosiaalialan ohjaajat 14 32 164 90 - 276 ... ... ... ... ... ...361 Diakonit ja seurakuntatyöntekijät ... 17 69 22 - 161 ... 7 76 9 - 273 ... 6 56 7 - 201400 Kassanhoitajat, vakuutuskäsittelijät ym. 30 20 94 63 - 134 12 8 100 51 - 174 14 10 91 50 - 152410 Sihteerit 49 16 78 58 - 103 18 6 75 44 - 118 22 7 73 46 - 110411Kuljetuksen ja huolinnan toimistotyöntekijät7 15 71 29 - 147 ... ... ... ... 6 63 13 - 185414 Postinkäsittelijät ja -lajittelijat ... ... ... ... ... ... ... ... ...415 Vahtimestarit ... 13 79 16 - 232 ... ... ... ... 3 53 1 - 293416 Muut toimistotyöntekijät 43 27 129 93 - 173 11 7 85 42 - 152 26 17 163 106 - 238422 Matka/hautaustoimistovirkailijat ym. ... 19 44 5 - 158 ... ... ... ... 19 92 11 - 334423 Vastaanoton/vaihteenhoitajat ym. 12 16 79 41 - 137 8 11 136 59 - 268 ... 4 41 8 - 120500Lentoemännät/stuertit, konduktöörit, oppaat... ... ... ... ... ... ... ... ...503 Kokit, keittäjät, ravintolaesimiehet 34 20 93 65 - 130 8 5 58 25 - 114 20 12 113 69 - 175504 Tarjoilijat 29 29 149 100 - 214 10 11 128 62 - 236 14 12 151 83 - 254510 Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset 41 15 72 52 - 98 14 5 65 35 - 108 18 7 67 39 - 105511 Perus- ja lähihoitajat 45 23 118 86 - 158 22 11 149 93 - 225 20 11 111 68 - 172512Mielenterveyshoitajat, lääkintävahtimestaritym. 22 29 137 86 - 207 11 14 174 87 - 312 8 11 105 45 - 207178


Liitetaulukko 4.3. jatkuu.NAISET Tapaturmaiset ja väkivaltaiset syyt Itsemurha Muu tapaturma95 % 95 % 95 %Koodi Ammattinimike N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli518 Kodinhoitajat, henkilökohtaiset avustajat 67 32 145 113 - 185 28 14 166 110 - 240 29 13 127 85 - 183519 Välinehuoltajat ja apteekkiapulaiset 8 26 129 56 - 254 ... ... ... ... 6 66 8 - 240520 Kampaajat, parturit ja kosmetologit 18 21 104 62 - 165 ... 6 75 24 - 176 10 12 119 57 - 220580 Myyjät 58 17 80 60 - 103 19 5 68 41 - 106 30 9 85 58 - 122600 Maatalousyrittäjät ... 17 75 15 - 219 ... ... ... ... ... ...610 Lomittajat, metsurit ym. ... ... ... ... ... ... ... ... ...700 Kaivosmiehet ja panostajat ... ... ... ... ... ... ... ... ...701 Rakennustyöntekijät ... ... ... ... ... ... ... ... ...702 Muurarit ja raudoittajat ... ... ... ... ... ... ... ... ...703 Kirvesmiehet ... ... ... ... ... ... ... ... ...704 Rakennusten viimeistelijät ... ... ... ... ... ... ... ... ...705 Putkiasentajat ... ... ... ... ... ... ... ... ...706 Sähköasentajat ym. ... ... ... ... ... ... ... ... ...720 Hitsaajat ... ... ... ... ... ... ... ... ...721 Ohutlevysepät ... ... ... ... ... ... ... ... ...722 Koneistajat ja sepät ... ... ... ... ... ... ... ... ...723 Koneasentajat ja korjaajat ... ... ... ... ... ... ... ... ...724 Elektroniikkalaitteiden asentajat ... ... ... ... ... ... ... ... ...730Hienomekaanikot ja taideteollisuustyöntekijät... ... ... ... ... ... ... ... ...731 Painopinnanvalmistajat ... ... ... ... 5 67 2 - 375 ... ... ...741 Teurastajat, leipurit, meijeristit ym. ... 11 52 6 - 188 ... 6 69 2 - 385 ... 6 54 1 - 300742 Huonekalu- ja konepuusepät ... ... ... ... ... ... ... ... ...743 Tekstiili- ja asustetyöntekijät ... ... ... ... ... ... ... 5 43 1 - 240810 Metalli- ja valimotyöntekijät ... ... ... ... ... ... ... ... ...811 Puutavarankäsittelijät ym. ... 20 90 24 - 229 ... 6 60 2 - 334 ... 9 93 11 - 336814 Paperityöntekijät ... 15 70 8 - 253 ... ... ... ... ... ...815 Kemianteollisuuden prosessityöntekijät 14 35 172 94 - 289 7 17 232 93 - 478 7 18 177 71 - 365816 Voimalaitosten koneenhoitajat ... ... ... ... ... ... ... ... ...179


Liitetaulukko 4.3. jatkuu.NAISET Tapaturmaiset ja väkivaltaiset syyt Itsemurha Muu tapaturma95 % 95 % 95 %Koodi Ammattinimike N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli821 Metalli- ja mineraalituotteiden valmistajat ... ... ... ... ... ... ... ... ...823 Muovi- ja kumituotteiden valmistajat ... 9 44 5 - 157 ... ... ... ... 9 91 11 - 328825 Painajat, paperituotteiden valmistajat ... 12 51 6 - 185 ... ... ... ... ... ...826 Teolliset ompelijat ym. 9 23 104 48 - 198 ... ... ... ... 10 96 26 - 247827 Elintarviketeollisuustyöntekijät ... 17 83 23 - 213 ... ... ... ... 9 86 10 - 311828 Leipomo- ja makeistyöntekijät ... 17 77 21 - 198 ... 4 51 1 - 284 ... ... ...829 Muut kemiallisten tuotteiden valmistajat ... ... ... ... ... ... ... ... ...830Konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijat... ... ... ... ... ... ... 7 76 2 - 422831 Elektronisten laitteiden kokoonpanijat 13 24 115 61 - 196 ... 5 66 14 - 193 7 12 131 53 - 270832Muiden teollisten tuotteiden kokoonpanijat... ... ... ... ... ... ... ... ...840 Veturinkuljettajat ... ... ... ... ... ... ... ... ...842 Ajoneuvonkuljettajat ... ... ... ... ... ... ... ... ...843 Koneiden kuljettajat ... ... ... ... ... ... ... ... ...911 Sairaala- ja hoitoapulaiset 46 29 127 93 - 169 19 12 147 89 - 230 18 11 101 60 - 160912 Siivoojat 93 32 146 118 - 178 30 12 130 88 - 186 48 16 153 113 - 203913 Keittiöapulaiset 28 28 133 88 - 192 15 16 190 106 - 313 ... 6 59 22 - 128914 Kiinteistönhuoltajat 9 46 187 85 - 355 ... ... ... ... ... ...919 Puhelinmyyjät, lehdenjakajat ym. 11 31 154 77 - 275 ... 13 150 41 - 384 ... ... ...931 Sekatyöntekijät ... ... ... ... ... ... ... ... ...932 Pakkaajat ja lajittelijat 7 20 88 35 - 182 ... 3 34 1 - 187 ... ... ...933 Rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät 7 17 78 31 - 160 ... ... ... ... 7 69 14 - 201940Vesi- ja raideliikenteen avustavat työntekijät... ... ... ... ... ... ... ... ...999 Tuntematon 46 41 194 142 - 258 18 16 196 116 - 310 22 19 191 120 - 289Kaikki 1361 21 100 513 8 100 653 10 100... = Alle 7 tapausta. Näissä ammattiryhmissä SMR:n ollessa >100 kuolleisuuslukuja ei ole esitetty.180


Liitetaulukko 4.4. Ammattiryhmittäiset ikävakioidut kuolleisuusluvut (IVK, kuolleet 100 000 henkilövuotta kohden) ja vakioidut kuolleisuussuhteet (SMR)tapaturmaisissa ja väkivaltaisissa syissä sekä erikseen itsemurhissa ja muissa tapaturmissa (ei sisällä myrkytyksiä) miehillä. Luvut perustuvat vuonna2000 työssä olleiden palkansaajien kuolleisuuteen 2001– 2007.MIEHET Tapaturmaiset ja väkivaltaiset syyt Itsemurha Muu tapaturma95 % 95 % 95 %Koodi Ammattinimike N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli100 Upseerit 35 68 95 66 - 132 12 18 78 40 - 137 20 42 122 75 - 189101 Sotilaat 8 80 117 50 - 230 ... ... ... ... 27 99 20 - 289111 Ylimmät virkamiehet 8 52 56 24 - 110 ... 9 68 14 - 200 ... 43 66 22 - 155120 Toimitus- ym. johtajat 39 46 63 45 - 86 13 18 61 32 - 104 22 24 72 45 - 108122 Rehtorit ym. yksikönjohtajat 17 42 63 37 - 101 ... 12 45 12 - 116 13 31 95 51 - 163123 Asiantuntijajohtajat 62 38 51 39 - 65 20 11 46 28 - 70 33 22 55 38 - 78130 Pienyritysten johtajat 27 53 71 47 - 103 9 17 66 30 - 124 15 31 82 46 - 134210 Matemaattis-luonn. erityisasiantuntijat 39 36 47 33 - 64 14 11 42 23 - 70 22 22 57 36 - 87211 Arkkitehdit ym. 18 34 46 27 - 73 ... 11 43 16 - 93 9 17 47 22 - 90212 Maankäytön erityisasiantuntijat 8 33 46 20 - 91 ... 6 17 0 - 92 ... 24 69 25 - 151213 Tekniikan erityisasiantuntijat 71 40 53 42 - 67 22 11 44 27 - 66 36 21 57 40 - 79214 Elektroniikka/it-erityisasiantuntijat 29 37 57 38 - 82 15 16 71 40 - 117 13 19 57 30 - 97221 Maa- ja metsätaloust. erityisasiantuntijat 7 41 62 25 - 128 ... 19 72 15 - 211 ... 11 37 4 - 133222 Lääkärit ja hammaslääkärit 48 75 104 77 - 138 15 25 92 51 - 151 26 39 115 75 - 168223 Proviisorit ja farmaseutit ... 22 73 2 - 409 ... ... ... ... ... ...224 Yli- ja osastonhoitajat ... 123 65 2 - 360 ... ... ... ... ... ...230 Yliopisto- ja korkeakouluopettajat 27 63 89 59 - 130 ... 12 45 15 - 106 17 41 115 67 - 183231 Opettajat (peruskoulu ja lukio) 35 41 55 39 - 77 13 15 57 30 - 97 17 20 55 32 - 89233 Opettajat (ammatill. oppilaitokset) 48 63 93 68 - 123 11 14 61 30 - 109 29 38 114 76 - 164234 Lastentarhanopettajat ... ... ... ... ... ... ... ... ...235 Opettajat (muut) 19 35 47 28 - 73 8 15 53 23 - 105 8 15 41 18 - 80240 Tilintarkastajat ja ekonomistit 14 43 57 31 - 96 ... 12 44 12 - 114 10 30 85 41 - 156242Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat12 49 60 31 - 104 ... 6 26 3 - 93 9 39 95 44 - 181243 Muut liike/järjestöelämän asiantuntijat 8 50 67 29 - 132 ... 14 48 6 - 173 ... 31 85 28 - 198244 Lakimiehet 24 71 102 66 - 152 11 33 132 66 - 237 11 33 96 48 - 171181


Liitetaulukko 4.4. jatkuu.MIEHET Tapaturmaiset ja väkivaltaiset syyt Itsemurha Muu tapaturma95 % 95 % 95 %Koodi Ammattinimike N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli245 Arkiston- ja kirjastonhoitajat ym. 11 77 113 56 - 202 ... ... ... ... 23 65 13 - 190246 Humanistit ... 34 47 6 - 168 ... 19 62 2 - 344 ... 15 49 1 - 273247 Psykologit ja terapeutit ... 19 33 1 - 182 ... ... ... ... 19 66 2 - 368248 Sosiaalialan erityisasiantuntijat 7 68 95 38 - 196 ... ... ... ... 32 86 18 - 252249 Toimittajat ja kirjailijat 20 61 85 52 - 131 8 24 93 40 - 184 10 31 88 42 - 162250 Kuvataiteilijat ja graafikot ym. ... 22 39 8 - 114 ... 7 33 1 - 186 ... ... ...251 Muusikot ja näyttelijät ym. 13 60 82 44 - 141 ... 7 33 4 - 119 10 46 134 64 - 247260 Papit ... 45 58 21 - 127 ... ... ... ... 10 39 5 - 139270 Julkishallinnon erityisasiantuntijat 44 62 81 59 - 109 19 26 93 56 - 146 18 26 69 41 - 110300 Teknikot (teollisuus) 28 43 57 38 - 82 13 20 71 38 - 121 12 18 51 26 - 89310 Talonrakennusalan asiantuntijat 51 53 73 55 - 96 13 14 52 28 - 90 29 30 85 57 - 123311 Maankäytön asiantuntijat 29 55 80 54 - 115 12 23 96 49 - 167 14 27 79 43 - 132312 Sähköteknikot ym. 19 42 60 36 - 93 9 20 79 36 - 150 9 20 58 27 - 111313 Informaatioteknikot ym. 19 34 49 29 - 76 ... 8 32 10 - 74 10 20 56 27 - 103314 Koneteknikot 71 54 73 57 - 92 27 22 78 51 - 113 33 24 70 48 - 98315 Paperiteknikot 17 43 58 34 - 92 7 18 68 28 - 141 8 18 55 24 - 108316 Operaattorit ja atk-tukihenkilöt 8 26 32 14 - 63 ... 14 47 15 - 110 ... 2 9 0 - 49317 Kuvaajat, äänittäjät, lavastajat ym. 12 51 68 35 - 119 ... 16 61 17 - 156 8 35 95 41 - 187318 Alusten päälliköt, perämiehet ym. 7 49 65 26 - 134 ... 15 54 7 - 195 ... 20 56 12 - 165319Lentokapteenit, -perämiehet ja lennonjohto... ... ... ... 32 53 1 - 296 ... ... ...320 Katsastajat ja tarkastajat 7 39 50 20 - 103 ... 10 41 5 - 148 ... 25 58 16 - 149321 Laborantit 9 67 93 43 - 177 ... ... ... ... 23 64 13 - 186322 Agrologit, metsätalousteknikot ym. 11 34 53 26 - 95 ... 17 69 22 - 160 ... 11 39 11 - 100323 Muut terveydenhuollon asiantuntijat ... 50 65 18 - 167 ... ... ... ... ... ...324 Fysioterapeutit ym. 10 55 77 37 - 142 ... 22 95 31 - 221 ... 22 68 19 - 175325 Sairaan- ja terveydenhoitajat ym. 17 101 157 91 - 251 9 49 197 90 - 375 ... ... ...331 Myyntineuvott., kiinteistönvälittäjät ym. 127 50 67 56 - 80 36 14 51 36 - 71 71 28 79 61 - 99333 Posti- ja pankkitoimihenkilöt 7 23 35 14 - 71 ... 2 13 0 - 71 ... 13 42 11 - 108182


Liitetaulukko 4.4. jatkuu.MIEHET Tapaturmaiset ja väkivaltaiset syyt Itsemurha Muu tapaturma95 % 95 % 95 %Koodi Ammattinimike N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli334 Myymälän/huoltoasemanhoitajat 57 49 68 51 - 88 20 17 67 41 - 104 27 23 65 43 - 95335 Toimistonhoitajat ... 9 11 0 - 62 ... ... ... ... 9 23 1 - 126339 Muut liike-elämän palvelujen välittäjät 9 69 92 42 - 174 ... ... ... ... ... ...340 Johdon sihteerit ... 16 26 1 - 143 ... ... ... ... 16 53 1 - 298341 Ulosottomiehet ym. 9 52 91 42 - 173 ... ... ... ... 16 78 21 - 199342 Kirjanpitäjät ja haastattelijat 13 100 158 84 - 271 8 58 247 107 - 487 ... ... ...343Verovalmistelijat, sosiaaliturvatoimihenkilöt... 12 17 0 - 94 ... ... ... ... 12 35 1 - 195344 Tullivirkailijat, raja- ja merivartijat 12 62 96 49 - 167 8 39 163 70 - 320 ... 18 51 11 - 150345 Poliisit 26 49 71 46 - 104 12 22 89 46 - 155 8 15 46 20 - 90346 Palomiehet 15 53 70 39 - 116 ... 20 71 26 - 155 7 27 71 29 - 146347 Vartijat 23 64 88 56 - 132 ... 13 50 16 - 118 13 40 105 56 - 179360 Valmentajat, sosiaalialan ohjaajat 21 90 121 75 - 185 5 20 73 24 - 170 11 48 136 68 - 244361 Diakonit ja seurakuntatyöntekijät ... 57 82 27 - 192 ... ... ... ... ... ...400 Kassanhoitajat, vakuutuskäsittelijät ym. 10 51 64 31 - 118 ... 26 83 27 - 194 ... 14 41 8 - 119410 Sihteerit 11 77 101 50 - 180 ... 20 94 26 - 240 7 57 137 55 - 281411Kuljetuksen ja huolinnan toimistotyöntekijät42 58 80 57 - 107 18 25 94 56 - 149 16 22 62 36 - 101414 Postinkäsittelijät ja -lajittelijat 26 77 94 61 - 138 8 21 77 33 - 152 15 47 115 64 - 189415 Vahtimestarit 28 95 126 84 - 182 10 31 125 60 - 231 15 54 138 77 - 228416 Muut toimistotyöntekijät 32 115 134 92 - 190 10 34 104 50 - 192 18 66 162 96 - 256422 Matka/hautaustoimistovirkailijat ym. ... 68 87 11 - 315 ... ... ... ... ... ...423 Vastaanoton/vaihteenhoitajat ym. ... ... ... ... 18 50 1 - 281 ... ... ...500Lentoemännät/stuertit, konduktöörit, oppaat8 67 85 37 - 167 ... ... ... ... 28 89 24 - 227503 Kokit, keittäjät, ravintolaesimiehet 31 61 90 61 - 128 9 20 64 29 - 121 18 34 114 68 - 181504 Tarjoilijat 27 112 136 90 - 198 14 44 168 92 - 282 7 29 78 31 - 160510 Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset ... ... ... ... ... ... ... 94 93 2 - 518511 Perus- ja lähihoitajat ... 56 85 17 - 248 ... ... ... ... ... ...512Mielenterveyshoitajat, lääkintävahtimestaritym. 30 115 150 101 - 214 12 40 153 79 - 267 12 43 129 67 - 226183


Liitetaulukko 4.4. jatkuu.MIEHET Tapaturmaiset ja väkivaltaiset syyt Itsemurha Muu tapaturma95 % 95 % 95 %Koodi Ammattinimike N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli518 Kodinhoitajat, henkilökohtaiset avustajat 25 125 164 106 - 243 9 53 172 79 - 326 16 72 209 119 - 339519 Välinehuoltajat ja apteekkiapulaiset ... ... ... ... ... ... ... ... ...520 Kampaajat, parturit ja kosmetologit ... ... ... ... ... ... ... ... ...580 Myyjät 102 68 94 77 - 114 42 26 98 71 - 133 48 33 95 70 - 126600 Maatalousyrittäjät 27 114 151 100 - 220 10 42 154 74 - 283 10 43 116 55 - 213610 Lomittajat, metsurit ym. 43 88 120 87 - 162 21 43 162 101 - 248 19 38 110 66 - 172700 Kaivosmiehet ja panostajat 26 142 198 130 - 291 10 55 206 99 - 378 15 82 240 134 - 395701 Rakennustyöntekijät 96 113 159 129 - 194 31 36 134 91 - 190 46 55 162 119 - 216702 Muurarit ja raudoittajat 27 160 224 148 - 326 9 54 200 91 - 380 14 80 244 134 - 410703 Kirvesmiehet 177 104 140 120 - 162 72 43 153 120 - 193 74 44 123 97 - 155704 Rakennusten viimeistelijät 76 111 158 124 - 198 28 37 151 100 - 218 38 57 168 119 - 231705 Putkiasentajat 65 90 125 97 - 160 27 37 142 93 - 206 24 33 96 62 - 143706 Sähköasentajat ym. 121 69 92 76 - 110 47 25 95 70 - 127 58 35 93 71 - 120720 Hitsaajat 85 109 144 115 - 178 30 40 137 93 - 196 43 54 152 110 - 205721 Ohutlevysepät 76 107 150 118 - 188 33 46 176 121 - 248 31 44 128 87 - 181722 Koneistajat ja sepät 151 97 133 113 - 156 56 36 133 100 - 172 64 42 118 91 - 151723 Koneasentajat ja korjaajat 236 78 106 93 - 121 79 26 96 76 - 120 119 39 112 93 - 134724 Elektroniikkalaitteiden asentajat 22 61 94 59 - 143 9 28 92 42 - 174 13 33 123 66 - 211730Hienomekaanikot ja taideteollisuustyöntekijät19 80 100 60 - 156 ... 23 83 31 - 181 11 49 123 61 - 219731 Painopinnanvalmistajat 8 44 60 26 - 119 ... 22 83 22 - 211 ... 22 63 17 - 161741 Teurastajat, leipurit, meijeristit ym. 22 123 145 91 - 219 ... ... ... 13 81 183 97 - 313742 Huonekalu- ja konepuusepät 47 80 111 82 - 148 18 30 112 66 - 177 23 39 115 73 - 172743 Tekstiili- ja asustetyöntekijät ... 50 69 22 - 161 ... 19 73 9 - 263 ... 11 29 1 - 163810 Metalli- ja valimotyöntekijät 47 103 148 109 - 197 24 54 203 130 - 301 18 37 119 70 - 188811 Puutavarankäsittelijät ym. 75 117 161 127 - 202 32 50 181 124 - 255 36 56 164 115 - 227814 Paperityöntekijät 73 102 135 106 - 170 31 43 157 107 - 223 30 42 116 78 - 165815 Kemianteollisuuden prosessityöntekijät 60 91 122 93 - 157 19 29 102 61 - 159 31 49 134 91 - 190816 Voimalaitosten koneenhoitajat 19 73 102 62 - 160 10 41 154 74 - 283 ... 18 55 18 - 128184


Liitetaulukko 4.4. jatkuu.MIEHET Tapaturmaiset ja väkivaltaiset syyt Itsemurha Muu tapaturma95 % 95 % 95 %Koodi Ammattinimike N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli N IVK SMR luottam.väli821 Metalli- ja mineraalituotteiden valmistajat 29 74 104 70 - 150 13 34 122 65 - 208 11 27 84 42 - 151823 Muovi- ja kumituotteiden valmistajat 23 63 81 52 - 122 11 28 99 49 - 177 10 31 76 36 - 140825 Painajat, paperituotteiden valmistajat 30 75 98 66 - 140 11 24 94 47 - 168 16 43 111 64 - 181826 Teolliset ompelijat ym. ... 52 80 22 - 206 ... ... ... ... ... ...827 Elintarviketeollisuustyöntekijät 20 84 111 68 - 172 12 49 174 90 - 303 8 36 95 41 - 187828 Leipomo- ja makeistyöntekijät 7 43 75 30 - 154 ... ... ... ... 18 69 14 - 202829 Muut kemiallisten tuotteiden valmistajat ... 64 94 11 - 341 ... ... ... ... ... ...830Konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijat23 56 95 60 - 143 10 24 106 51 - 195 10 23 89 43 - 163831 Elektronisten laitteiden kokoonpanijat 11 60 60 30 - 107 ... 23 52 14 - 133 ... 30 60 19 - 140832Muiden teollisten tuotteiden kokoonpanijat12 79 101 52 - 176 8 49 174 75 - 343 ... 29 71 19 - 182840 Veturinkuljettajat 15 126 131 73 - 216 7 22 160 64 - 331 ... 83 77 21 - 198842 Ajoneuvonkuljettajat 398 93 127 114 - 140 143 33 123 104 - 145 191 45 126 109 - 145843 Koneiden kuljettajat 84 79 107 86 - 133 31 29 108 73 - 153 41 38 109 78 - 148911 Sairaala- ja hoitoapulaiset ... ... ... ... 32 90 2 - 502 ... ... ...912 Siivoojat 53 135 190 142 - 248 25 60 232 150 - 342 20 54 153 93 - 236913 Keittiöapulaiset ... ... ... ... ... ... ... ... ...914 Kiinteistönhuoltajat 104 93 121 99 - 147 33 33 108 75 - 152 48 42 114 84 - 151919 Puhelinmyyjät, lehdenjakajat ym. 15 84 105 59 - 174 ... ... ... ... 25 74 24 - 173931 Sekatyöntekijät 90 150 206 166 - 254 38 65 238 168 - 326 37 61 177 124 - 243932 Pakkaajat ja lajittelijat 36 105 152 106 - 210 17 51 190 110 - 303 16 46 142 81 - 231933 Rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät 138 100 135 114 - 160 52 36 133 99 - 174 68 51 141 109 - 179940Vesi- ja raideliikenteen avustavat työntekijät19 90 121 73 - 189 ... 15 72 20 - 185 9 46 118 54 - 224999 Tuntematon 210 144 196 170 - 224 67 45 168 131 - 214 109 76 211 173 - 254Kaikki 4688 73 100 1745 11 100 2243 36 100... = Alle 7 tapausta. Näissä ammattiryhmissä SMR:n ollessa >100 kuolleisuuslukuja ei ole esitetty.185


Liitetaulukko 4.5. Ammattiryhmittäiset ikävakioidut kuolleisuusluvut (IVK, kuolleet 100 000 henkilövuotta kohden)ja vakioidut kuolleisuussuhteet (SMR) alkoholiin liittyvissä syissä (ml. tapaukset, joissa alkoholiin liittyvä tauti onmyötävaikuttavana kuolemansyynä) naisilla ja miehillä. Luvut perustuvat vuonna 2000 työssä olleiden palkansaajienkuolleisuuteen 2001–2007.Alkoholiin liittyvät syyt (ml. myötävaikuttavat)NAISETMIEHETKoodi Ammattinimike N IVK SMR95 %luott.väli N IVK SMR95 %luott.väli100 Upseerit ... ... ... 30 73 86 58 - 122101 Sotilaat ... ... ... ... 68 88 29 - 205111 Ylimmät virkamiehet ... ... ... 11 43 57 28 - 102120 Toimitus- ym. johtajat ... 16 81 17 - 236 38 41 49 35 - 68122 Rehtorit ym. yksikönjohtajat ... 5 33 7 - 97 12 24 35 18 - 60123 Asiantuntijajohtajat ... 8 51 19 - 111 69 39 48 37 - 60130 Pienyritysten johtajat ... ... ... 22 41 50 31 - 75210 Matemaattis-luonn. erityisasiantuntijat ... 3 12 0 - 69 34 34 41 28 - 57211 Arkkitehdit ym. ... 7 54 1 - 299 14 25 30 17 - 51212 Maankäytön erityisasiantuntijat ... ... ... 0 - 469 9 36 43 20 - 82213 Tekniikan erityisasiantuntijat ... 7 48 1 - 268 72 43 49 39 - 62214 Elektroniikka/it-erityisasiantuntijat ... ... ... 0 - 377 23 42 50 32 - 75221Maa- ja metsätaloust. erityisasiantuntijat... ... ... 0 - 416 8 50 62 27 - 122222 Lääkärit ja hammaslääkärit ... 9 42 14 - 98 40 60 72 52 - 99223 Proviisorit ja farmaseutit ... 13 64 13 - 186 ... 160 83 2 - 461224 Yli- ja osastonhoitajat ... 7 49 16 - 114 ... 53 54 1 - 303230 Yliopisto- ja korkeakouluopettajat ... ... ... 21 47 61 38 - 94231 Opettajat (peruskoulu ja lukio) 17 8 48 28 - 76 36 42 50 35 - 69233 Opettajat (ammatill. oppilaitokset) 12 15 87 45 - 152 47 62 74 55 - 99234 Lastentarhanopettajat ... 7 22 3 - 81 ... 547 62 2 - 345235 Opettajat (muut) 15 16 95 53 - 157 26 49 57 37 - 83240 Tilintarkastajat ja ekonomistit ... 11 73 20 - 186 16 50 58 33 - 95242Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat... 14 70 8 - 251 8 36 38 16 - 74243 Muut liike/järjestöelämän asiantuntijat 7 21 124 50 - 256 7 42 49 20 - 102244 Lakimiehet 9 47 277 127 - 526 20 59 72 44 - 111245 Arkiston- ja kirjastonhoitajat ym. 8 13 84 36 - 165 9 73 84 38 - 159246 Humanistit ... 9 36 1 - 203 ... 36 43 5 - 154247 Psykologit ja terapeutit ... 13 80 17 - 235 ... 20 26 1 - 146248 Sosiaalialan erityisasiantuntijat ... 9 53 20 - 116 9 99 110 50 - 210249 Toimittajat ja kirjailijat 7 25 137 55 - 282 17 53 63 36 - 100250 Kuvataiteilijat ja graafikot ym. ... 14 62 2 - 344 7 71 89 36 - 183251 Muusikot ja näyttelijät ym. ... 9 64 2 - 355 14 72 85 46 - 142260 Papit ... ... ... ... 32 31 8 - 79270 Julkishallinnon erityisasiantuntijat ... 5 32 9 - 82 43 62 73 52 - 98300 Teknikot (teollisuus) 9 23 132 60 - 250 30 47 56 38 - 80310 Talonrakennusalan asiantuntijat ... ... ... 57 57 69 52 - 89311 Maankäytön asiantuntijat ... 8 61 2 - 338 37 66 84 59 - 116312 Sähköteknikot ym. ... ... ... 23 49 61 39 - 92313 Informaatioteknikot ym. ... ... ... 24 63 64 41 - 95314 Koneteknikot ... ... ... 91 67 80 64 - 98315 Paperiteknikot ... ... ... 21 52 59 36 - 90316 Operaattorit ja atk-tukihenkilöt ... ... ... 9 37 40 18 - 76317 Kuvaajat, äänittäjät, lavastajat ym. ... ... ... 17 78 88 51 - 140186


Liitetaulukko 4.5. jatkuu.Alkoholiin liittyvät syyt (ml. myötävaikuttavat)NAISETMIEHETKoodi Ammattinimike N IVK SMR95 %luott.väli N IVK SMR95 %luott.väli318 Alusten päälliköt, perämiehet ym. ... ... ... 11 67 83 42 - 149319Lentokapteenit, -perämiehet ja lennonjohto... ... ... ... 30 38 5 - 137320 Katsastajat ja tarkastajat ... ... ... 12 54 71 37 - 124321 Laborantit 8 19 120 52 - 236 18 126 157 93 - 249322 Agrologit, metsätalousteknikot ym. ... ... ... 12 37 48 25 - 83323 Muut terveydenhuollon asiantuntijat 8 20 89 39 - 176 ... 63 70 23 - 164324 Fysioterapeutit ym. ... 7 46 13 - 118 ... 35 46 17 - 101325 Sairaan- ja terveydenhoitajat ym. 33 11 66 46 - 93 9 68 91 41 - 172331 Myyntineuvott., kiinteistönvälittäjät ym. 28 20 107 71 - 155 157 63 74 63 - 87333 Posti- ja pankkitoimihenkilöt 15 10 58 33 - 96 12 47 57 29 - 99334 Myymälän/huoltoasemanhoitajat 18 16 98 58 - 155 85 71 84 67 - 104335 Toimistonhoitajat ... 15 93 34 - 201 ... 7 9 0 - 52339 Muut liike-elämän palvelujen välittäjät ... 14 91 25 - 234 11 113 113 57 - 203340 Johdon sihteerit 27 17 102 67 - 148 ... 16 23 1 - 127341 Ulosottomiehet ym. ... 16 76 9 - 274 11 71 88 44 - 158342 Kirjanpitäjät ja haastattelijat 20 17 97 59 - 150 11 111 133 66 - 238343Verovalmistelijat, sosiaaliturvatoimihenkilöt... 10 60 22 - 130 ... 25 29 4 - 106344 Tullivirkailijat, raja- ja merivartijat ... ... ... 12 65 92 48 - 161345 Poliisit ... ... ... 34 67 81 56 - 113346 Palomiehet ... ... ... 19 73 86 52 - 134347 Vartijat ... ... ... 24 70 86 55 - 128360 Valmentajat, sosiaalialan ohjaajat 11 32 181 90 - 323 17 73 96 56 - 154361 Diakonit ja seurakuntatyöntekijät ... 8 33 4 - 118 ... 39 44 9 - 128400 Kassanhoitajat, vakuutuskäsittelijät ym. 23 15 88 56 - 132 12 65 75 39 - 130410 Sihteerit 51 17 101 75 - 132 ... 55 53 20 - 116411Kuljetuksen ja huolinnan toimistotyöntekijät8 18 104 45 - 204 57 77 93 70 - 120414 Postinkäsittelijät ja -lajittelijat ... ... ... 24 63 77 50 - 115415 Vahtimestarit ... 10 92 19 - 267 37 118 143 100 - 196416 Muut toimistotyöntekijät 34 23 132 91 - 184 38 153 168 119 - 231422 Matka/hautaustoimistovirkailijat ym. ... ... ... ... 28 44 1 - 244423 Vastaanoton/vaihteenhoitajat ym. 17 23 140 81 - 224 ... 62 64 13 - 186500Lentoemännät/stuertit, konduktöörit,oppaat ... 11 61 2 - 338 10 79 87 42 - 161503 Kokit, keittäjät, ravintolaesimiehet 30 17 101 68 - 144 31 75 94 64 - 134504 Tarjoilijat 26 30 189 123 - 277 35 214 197 137 - 274510 Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset 30 11 65 44 - 93 ... ... ...511 Perus- ja lähihoitajat 24 12 78 50 - 117 ... 81 95 20 - 279512Mielenterveyshoitajat, lääkintävahtimestaritym. 9 12 72 33 - 137 20 89 95 58 - 147518Kodinhoitajat, henkilökohtaiset avustajat54 25 138 104 - 180 32 125 175 120 - 247519 Välinehuoltajat ja apteekkiapulaiset 7 23 132 53 - 273 ... ... ...520 Kampaajat, parturit ja kosmetologit 17 22 128 75 - 206 ... ... ...580 Myyjät 47 14 85 62 - 112 108 80 99 81 - 119600 Maatalousyrittäjät ... ... ... 26 108 127 83 - 186610 Lomittajat, metsurit ym. ... ... ... 48 96 114 84 - 152700 Kaivosmiehet ja panostajat ... ... ... 21 121 142 88 - 217701 Rakennustyöntekijät ... ... ... 115 144 177 146 - 212702 Muurarit ja raudoittajat ... ... ... 21 124 155 96 - 237703 Kirvesmiehet ... ... ... 179 103 125 108 - 145187


Liitetaulukko 4.5. jatkuu.Alkoholiin liittyvät syyt (ml. myötävaikuttavat)NAISETMIEHETKoodi Ammattinimike N IVK SMR95 %luott.väli N IVK SMR95 %luott.väli704 Rakennusten viimeistelijät ... ... ... 85 138 166 132 - 205705 Putkiasentajat ... ... ... 86 120 145 116 - 179706 Sähköasentajat ym. ... ... ... 159 91 107 91 - 125720 Hitsaajat ... ... ... 100 125 148 120 - 180721 Ohutlevysepät ... ... ... 92 134 160 129 - 196722 Koneistajat ja sepät ... ... ... 169 109 133 113 - 154723 Koneasentajat ja korjaajat ... 16 89 11 - 322 263 88 105 92 - 118724 Elektroniikkalaitteiden asentajat ... ... ... 20 106 96 58 - 148Hienomekaanikot ja taideteollisuustyöntekijät... ... ... 19 81 92 56 - 144730731 Painopinnanvalmistajat ... 10 72 9 - 258 10 53 66 32 - 122741 Teurastajat, leipurit, meijeristit ym. ... 6 32 1 - 179 22 123 137 86 - 207742 Huonekalu- ja konepuusepät ... ... ... 48 84 104 77 - 138743 Tekstiili- ja asustetyöntekijät ... ... ... 7 80 89 36 - 184810 Metalli- ja valimotyöntekijät ... ... ... 42 97 120 86 - 162811 Puutavarankäsittelijät ym. ... 13 80 17 - 234 58 94 116 88 - 149814 Paperityöntekijät ... ... ... 81 110 131 104 - 163815 Kemianteollisuuden prosessityöntekijät ... 16 88 32 - 191 70 116 132 103 - 167816 Voimalaitosten koneenhoitajat ... ... ... 23 84 102 64 - 152Metalli- ja mineraalituotteiden valmistajat... ... ... 29 84 97 65 - 140821823 Muovi- ja kumituotteiden valmistajat ... ... ... 22 63 76 47 - 115825 Painajat, paperituotteiden valmistajat ... ... ... 32 85 98 67 - 138826 Teolliset ompelijat ym. ... 13 81 30 - 177 ... ... ...827 Elintarviketeollisuustyöntekijät ... ... ... 16 65 84 48 - 137828 Leipomo- ja makeistyöntekijät ... 9 49 6 - 177 ... 35 32 7 - 94829 Muut kemiallisten tuotteiden valmistajat ... ... ... ... 18 46 1 - 257Konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijat... ... ... 22 85 89 56 - 134830831 Elektronisten laitteiden kokoonpanijat 8 16 97 42 - 190 11 69 70 35 - 125Muiden teollisten tuotteiden kokoonpanijat... ... ... 13 99 103 55 - 176832840 Veturinkuljettajat ... ... ... 17 211 127 74 - 204842 Ajoneuvonkuljettajat ... ... ... 444 105 125 114 - 137843 Koneiden kuljettajat ... ... ... 102 96 115 94 - 140911 Sairaala- ja hoitoapulaiset 51 32 158 117 - 207 ... ... ...912 Siivoojat 90 27 162 130 - 199 58 167 197 150 - 255913 Keittiöapulaiset 26 25 152 99 - 223 7 102 213 86 - 439914 Kiinteistönhuoltajat 11 49 257 128 - 460 144 121 141 119 - 166919 Puhelinmyyjät, lehdenjakajat ym. 11 32 189 94 - 338 17 97 114 66 - 182931 Sekatyöntekijät ... ... ... 114 189 229 189 - 275932 Pakkaajat ja lajittelijat 11 31 168 84 - 301 40 123 156 111 - 212933 Rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät 10 24 136 65 - 251 163 130 151 128 - 176Vesi- ja raideliikenteen avustavat työntekijät... ... ... 29 121 151 101 - 217940999 Tuntematon 35 33 195 136 - 272 264 187 221 195 - 249Kaikki 1088 18 100 5210 84 100188


Liitetaulukko 4.6. Vuonna 1995 työssä olleiden palkansaajien ammattiryhmittäiset henkilövuodet, kuolleiden määrät kaikissa ja alkoholiin perustuvissa kuolemansyissäsekä 25-vuotiaan todennäköisyys elää 65-vuotiaaksi ja menetettävien kuukausien odote 65 ikävuoteen mennessä vuosien 1996–2007 kuolemanvaaralukujenperusteella.25-vuotiaanMenetetyt kuukaudetMIEHET Kuolleet25-vuotiaanMenetetyt kuukaudetNAISET Kuolleettodennäk. ikävälillä 25-65 todennäk. ikävälillä 25-65Henkilö- alkoholiin elää 65- alkoholiin Henkilö- alkoholiin elää 65- alkoholiinKoodi Ammattinimike vuodet kaikki liittyvät vuotiaaksi kaikki liittyvät vuodet kaikki liittyvät vuotiaaksi kaikki liittyvät100 Upseerit 352 ... ... ... ... ... 102328 188 63 0,87 17 5101 Sotilaat 3240 8 ... 0,93 14 ... 10701 30 14 0,81 21 14111 Ylimmät virkamiehet 9902 22 ... 0,93 7 ... 30874 103 14 0,91 9 2120 Toimitus- ym. johtajat 35815 45 8 0,95 7 1 123324 348 76 0,90 12 3122 Rehtorit ym. yksikönjohtajat 70874 124 10 0,94 8 1 61628 213 51 0,90 12 3123 Asiantuntijajohtajat 89471 141 15 0,93 9 1 255943 675 127 0,89 13 2130 Pienyritysten johtajat 28145 52 ... 0,92 10 ... 84930 237 57 0,88 16 4210Matemaattis-luonn. erityisasiantuntijat66087 78 8 0,90 10 1 133033 227 47 0,91 13 3211 Arkkitehdit ym. 15294 20 ... 0,96 8 ... 82803 176 32 0,90 11 2212 Maankäytön erityisasiantuntijat 5563 10 ... 0,91 10 ... 34119 106 21 0,90 11 2213 Tekniikan erityisasiantuntijat 21784 26 ... 0,86 12 ... 296668 650 140 0,89 14 3214Elektroniikka/iterityisasiantuntijat11531 ... ... ... ... ... 106237 147 42 0,91 13 4221Maa- ja metsätaloust. erityisasiantuntijat16235 20 ... 0,92 9 ... 39624 85 20 0,90 13 4222 Lääkärit ja hammaslääkärit 112235 128 11 0,94 9 1 98043 258 66 0,89 16 3223 Proviisorit ja farmaseutit 50178 64 ... 0,95 7 ... 2994 10 ... 0,82 32 ...224 Yli- ja osastonhoitajat 74358 160 11 0,94 7 1 2837 12 ... 0,81 20 ...230Yliopisto- ja korkeakouluopettajat36230 55 ... 0,93 9 ... 61881 149 27 0,90 10 2231 Opettajat (peruskoulu ja lukio) 344359 542 33 0,94 8 0 150425 385 84 0,90 12 3233Opettajat (ammatill. oppilaitokset)109047 156 12 0,94 7 1 90614 248 59 0,90 13 3234 Lastentarhanopettajat 102059 60 ... 0,96 5 ... 4252 ... ... ... ... ...235 Opettajat (muut) 110874 141 21 0,94 8 1 73024 196 37 0,88 14 3240 Tilintarkastajat ja ekonomistit 46345 63 7 0,93 8 1 46537 141 30 0,87 16 4189


Liitetaulukko 4.6. jatkuu.NAISET Kuolleet25-vuotiaanMenetetyt kuukaudetMIEHET Kuolleet25-vuotiaanMenetetyt kuukaudettodennäk. ikävälillä 25-65 todennäk. ikävälillä 25-65Henkilö- alkoholiin elää 65- alkoholiin Henkilö- alkoholiin elää 65- alkoholiinKoodi Ammattinimike vuodet kaikki liittyvät vuotiaaksi kaikki liittyvät vuodet kaikki liittyvät vuotiaaksi kaikki liittyvät242Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat16061 21 ... 0,95 9 ... 16915 18 ... 0,95 7 ...243Muut liike/järjestöelämän asiantuntijat34847 55 ... 0,93 8 ... 21019 88 16 0,86 20 4244 Lakimiehet 28422 44 9 0,91 10 2 51259 149 33 0,88 15 5245 Arkiston- ja kirjastonhoitajat ym. 75512 129 11 0,93 9 1 17349 60 14 0,85 21 5246 Humanistit 25418 36 ... 0,92 9 ... 9593 28 ... 0,85 16 ...247 Psykologit ja terapeutit 32379 36 ... 0,96 6 ... 6726 16 ... 0,93 16 ...248 Sosiaalialan erityisasiantuntijat 90392 133 8 0,93 8 1 15385 52 19 0,81 21 8249 Toimittajat ja kirjailijat 44619 83 15 0,92 12 2 48465 173 43 0,85 18 4250 Kuvataiteilijat ja graafikot ym. 21513 32 2 0,94 10 1 17227 43 13 0,89 18 5251 Muusikot ja näyttelijät ym. 19857 36 8 0,90 13 3 35999 100 24 0,85 16 4260 Papit 7090 10 ... 0,94 9 ... 21558 51 ... 0,91 10 ...270Julkishallinnon erityisasiantuntijat80991 127 12 0,93 9 1 90838 240 46 0,90 13 3300 Teknikot (teollisuus) 67056 98 ... 0,94 9 ... 114399 391 82 0,85 17 4310 Talonrakennusalan asiantuntijat 10773 23 ... 0,90 13 ... 192454 674 151 0,86 18 4311 Maankäytön asiantuntijat 11294 18 ... 0,93 8 ... 45959 198 37 0,85 17 3312 Sähköteknikot ym. 3175 ... ... 0,88 10 ... 74937 204 52 0,88 15 3313 Informaatioteknikot ym. 9092 ... ... 0,95 5 ... 64514 148 39 0,88 15 4314 Koneteknikot 6743 13 ... 0,91 13 ... 254023 858 213 0,86 17 5315 Paperiteknikot 8044 11 ... 0,94 7 ... 66071 220 54 0,87 16 5316 Operaattorit ja atk-tukihenkilöt 23644 33 ... 0,94 9 ... 41985 96 29 0,84 19 6317Kuvaajat, äänittäjät, lavastajatym. 24931 41 7 0,92 10 2 40763 124 39 0,86 18 6318Alusten päälliköt, perämiehetym. 294 ... ... ... ... ... 23651 122 24 0,82 23 5319Lentokapteenit, -perämiehet jalennonjohto 1036 ... ... ... ... ... 11249 23 ... 0,89 14 ...320 Katsastajat ja tarkastajat 5126 15 ... 0,87 25 ... 29427 103 22 0,87 16 3190


Liitetaulukko 4.6. jatkuu.NAISET Kuolleet25-vuotiaanMenetetyt kuukaudetMIEHET Kuolleet25-vuotiaanMenetetyt kuukaudettodennäk. ikävälillä 25-65 todennäk. ikävälillä 25-65Henkilö- alkoholiin elää 65- alkoholiin Henkilö- alkoholiin elää 65- alkoholiinKoodi Ammattinimike vuodet kaikki liittyvät vuotiaaksi kaikki liittyvät vuodet kaikki liittyvät vuotiaaksi kaikki liittyvät321 Laborantit 88589 133 22 0,93 10 2 23799 88 27 0,85 18 6322Agrologit, metsätalousteknikotym. 15155 11 ... 0,96 7 ... 48275 155 28 0,88 18 3323Muut terveydenhuollon asiantuntijat85481 103 9 0,93 9 1 11632 44 ... 0,86 14 ...324 Fysioterapeutit ym. 88519 65 9 0,95 6 1 29964 55 13 0,85 18 3325Sairaan- ja terveydenhoitajatym. 452291 596 52 0,93 9 1 18014 28 9 0,88 16 5331Myyntineuvottelijat, kiinteistönvälittäjätym. 214611 316 43 0,92 10 1 316716 906 256 0,87 18 5333 Posti- ja pankkitoimihenkilöt 327370 527 62 0,93 8 1 35295 89 15 0,89 17 3334 Myymälän/huoltoasemanhoitajat 152452 333 36 0,92 10 1 175811 675 139 0,85 19 4335 Toimistonhoitajat 46350 81 11 0,94 11 4 10695 28 8 0,90 13 5339Muut liike-elämän palvelujen välittäjät37402 45 ... 0,93 10 ... 15189 56 11 0,81 30 6340 Johdon sihteerit 149822 253 39 0,93 9 1 5569 15 ... 0,88 16 ...341 Ulosottomiehet ym. 13370 21 ... 0,92 8 ... 11924 43 13 0,88 17 5342 Kirjanpitäjät ja haastattelijat 164239 274 24 0,92 10 1 16814 43 12 0,84 20 6343Verovalmistelijat, sosiaaliturvatoimihenkilöt86663 151 8 0,93 10 1 16122 46 ... 0,89 14 ...344Tullivirkailijat, raja- ja merivartijat3280 ... ... ... ... ... 28768 108 35 0,83 25 9345 Poliisit 5660 ... ... ... ... ... 87074 237 66 0,87 15 4346 Palomiehet 137 ... ... ... ... ... 44825 128 36 0,82 24 6347 Vartijat 12133 20 ... 0,92 11 ... 61072 207 56 0,84 21 6360Valmentajat, sosiaalialan ohjaajat46245 57 ... 0,93 10 ... 27234 62 19 0,88 17 5361Diakonit ja seurakuntatyöntekijät26485 36 ... 0,94 8 ... 11763 20 ... 0,91 12 ...400Kassanhoitajat, vakuutuskäsittelijätym. 222438 396 50 0,92 11 2 24031 48 10 0,89 14 4410 Sihteerit 475591 821 85 0,92 10 1 14035 50 13 0,81 22 8191


Liitetaulukko 4.6. jatkuu.NAISET Kuolleet25-vuotiaanMenetetyt kuukaudetMIEHET Kuolleet25-vuotiaanMenetetyt kuukaudettodennäk. ikävälillä 25-65 todennäk. ikävälillä 25-65Henkilö- alkoholiin elää 65- alkoholiin Henkilö- alkoholiin elää 65- alkoholiinKoodi Ammattinimike vuodet kaikki liittyvät vuotiaaksi kaikki liittyvät vuodet kaikki liittyvät vuotiaaksi kaikki liittyvät411Kuljetuksen ja huolinnan toimistotyöntekijät68046 114 15 0,93 11 1 120265 441 102 0,85 20 5414 Postinkäsittelijät ja -lajittelijat 42704 93 13 0,92 15 3 86606 311 73 0,81 24 6415 Vahtimestarit 14555 45 9 0,89 14 3 37160 165 52 0,82 25 10416 Muut toimistotyöntekijät 424106 686 97 0,92 10 1 56355 150 41 0,80 23 6422Matka/hautaustoimistovirkailijatym. 32709 40 ... 0,90 10 ... 4120 9 ... 0,89 20 ...423Vastaanoton/vaihteenhoitajatym. 110618 214 28 0,92 12 2 9293 28 ... 0,84 23 ...500Lentoemännät/stuertit, konduktöörit,oppaat 17331 21 ... 0,93 8 ... 17056 77 20 0,83 28 9503Kokit, keittäjät, ravintolaesimiehet298176 538 65 0,92 10 1 69385 181 61 0,86 23 7504 Tarjoilijat 151665 293 56 0,90 14 3 32228 91 34 0,75 31 11510Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset410279 573 50 0,94 8 1 3246 ... ... ... ... ...511 Perus- ja lähihoitajat 268082 409 40 0,93 10 1 4396 10 ... 0,91 17 ...512Mielenterveyshoitajat, lääkintävahtimestaritym. 105738 176 20 0,93 10 1 43156 140 44 0,83 22 7518Kodinhoitajat, henkilökohtaisetavustajat 220958 452 44 0,92 10 1 11404 106 22 0,71 46 13519Välinehuoltajat ja apteekkiapulaiset43664 79 10 0,92 12 2 532 ... ... ... ... ...520Kampaajat, parturit ja kosmetologit144331 233 38 0,92 10 2 5037 13 ... 0,87 19 ...580 Myyjät 542894 882 113 0,93 9 1 237311 610 165 0,85 20 6600 Maatalousyrittäjät 40962 68 ... 0,93 10 ... 81884 340 80 0,84 24 7610 Lomittajat, metsurit ym. 45440 100 ... 0,90 12 ... 110509 452 134 0,81 26 9700 Kaivosmiehet ja panostajat 1283 ... ... ... ... ... 27608 139 44 0,79 31 9701 Rakennustyöntekijät 1578 7 ... 0,86 14 ... 52055 234 73 0,77 28 9702 Muurarit ja raudoittajat 366 ... ... ... ... ... 27096 103 39 0,82 27 10703 Kirvesmiehet 943 ... ... ... ... ... 202693 730 217 0,84 23 7704 Rakennusten viimeistelijät 3319 ... ... ... ... ... 75952 331 113 0,79 29 11192


Liitetaulukko 4.6. jatkuu.NAISET Kuolleet25-vuotiaanMenetetyt kuukaudetMIEHET Kuolleet25-vuotiaanMenetetyt kuukaudettodennäk. ikävälillä 25-65 todennäk. ikävälillä 25-65Henkilö- alkoholiin elää 65- alkoholiin Henkilö- alkoholiin elää 65- alkoholiinKoodi Ammattinimike vuodet kaikki liittyvät vuotiaaksi kaikki liittyvät vuodet kaikki liittyvät vuotiaaksi kaikki liittyvät705 Putkiasentajat 473 ... ... ... ... ... 105438 438 148 0,83 25 9706 Sähköasentajat ym. 11379 8 ... 0,98 4 ... 301897 992 299 0,84 20 6720 Hitsaajat 3736 11 ... 0,78 12 ... 137104 647 212 0,80 28 10721 Ohutlevysepät 1692 ... ... 0,92 17 ... 113674 471 149 0,82 27 9722 Koneistajat ja sepät 10472 27 ... 0,90 10 ... 213092 762 224 0,83 23 7723 Koneasentajat ja korjaajat 11863 17 ... 0,92 7 ... 506494 1743 484 0,84 22 7724 Elektroniikkalaitteiden asentajat 16070 18 ... 0,95 9 ... 58358 131 38 0,84 20 6730Hienomekaanikot ja taideteollisuustyöntekijät20219 37 ... 0,92 14 ... 47767 141 39 0,85 20 6731 Painopinnanvalmistajat 51797 79 12 0,92 9 1 42679 147 38 0,85 19 4741Teurastajat, leipurit, meijeristitym. 35159 70 ... 0,92 9 ... 37524 123 32 0,84 23 6742 Huonekalu- ja konepuusepät 8097 13 ... 0,92 8 ... 91926 268 75 0,85 19 6743 Tekstiili- ja asustetyöntekijät 36817 67 8 0,93 10 1 14677 42 11 0,87 22 5810 Metalli- ja valimotyöntekijät 4231 11 ... 0,87 12 ... 55280 239 64 0,82 26 8811 Puutavarankäsittelijät ym. 28060 67 9 0,92 11 2 82614 370 103 0,79 28 9814 Paperityöntekijät 16423 31 ... 0,95 8 ... 117095 499 152 0,82 25 9815Kemianteollisuuden prosessityöntekijät43110 91 11 0,93 9 1 89835 358 120 0,82 25 8816 Voimalaitosten koneenhoitajat 2251 ... ... ... ... ... 54995 236 64 0,85 23 7821Metalli- ja mineraalituotteidenvalmistajat 7159 11 ... 0,95 7 ... 38043 117 22 0,86 20 4823Muovi- ja kumituotteiden valmistajat26989 66 9 0,91 13 2 50804 169 39 0,81 22 5825Painajat, paperituotteiden valmistajat21783 54 9 0,89 12 2 57097 173 45 0,84 21 6826 Teolliset ompelijat ym. 96224 162 17 0,93 10 1 14980 68 22 0,80 30 9827 Elintarviketeollisuustyöntekijät 34521 71 7 0,92 11 1 39860 138 48 0,84 25 9828 Leipomo- ja makeistyöntekijät 26092 58 ... 0,91 11 ... 10925 28 ... 0,87 21 ...829 Muut kemiallisten tuotteidenvalmistajat 9328 30 ... 0,90 16 ... 4982 15 ... 0,88 16 ...193


Liitetaulukko 4.6. jatkuu.NAISET Kuolleet25-vuotiaanMenetetyt kuukaudetMIEHET Kuolleet25-vuotiaanMenetetyt kuukaudettodennäk. ikävälillä 25-65 todennäk. ikävälillä 25-65Henkilö- alkoholiin elää 65- alkoholiin Henkilö- alkoholiin elää 65- alkoholiinKoodi Ammattinimike vuodet kaikki liittyvät vuotiaaksi kaikki liittyvät vuodet kaikki liittyvät vuotiaaksi kaikki liittyvät830Konepaja- ja metallituotteidenkokoonpanijat 26176 37 7 0,94 6 2 27466 95 24 0,81 24 6831Elektronisten laitteiden kokoonpanijat60514 120 13 0,91 11 1 24643 69 21 0,81 27 8832Muiden teollisten tuotteiden kokoonpanijat11074 22 ... 0,93 10 ... 16368 56 13 0,81 23 6840 Veturinkuljettajat 72 ... ... ... ... ... 31460 101 34 0,88 21 5842 Ajoneuvonkuljettajat 30540 65 13 0,92 10 2 675772 2921 712 0,82 25 7843 Koneiden kuljettajat 11986 29 ... 0,90 10 ... 157835 672 202 0,82 25 8911 Sairaala- ja hoitoapulaiset 225469 530 46 0,92 10 1 4046 14 ... 0,85 24 ...912 Siivoojat 442736 1161 174 0,91 13 2 29791 108 37 0,80 29 11913 Keittiöapulaiset 157933 314 30 0,92 11 1 6656 18 ... 0,81 35 ...914 Kiinteistönhuoltajat 44419 126 21 0,92 11 3 180395 846 241 0,82 26 9919Puhelinmyyjät, lehdenjakajatym. 54550 128 13 0,91 13 2 17665 56 16 0,80 22 7931 Sekatyöntekijät 7899 32 ... 0,85 25 ... 79218 513 176 0,74 39 14932 Pakkaajat ja lajittelijat 64441 169 21 0,90 13 4 34112 181 48 0,76 33 10933Rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät50815 118 10 0,92 12 1 193522 822 239 0,79 28 8940Vesi- ja raideliikenteen avustavattyöntekijät 3034 ... ... ... ... ... 55892 255 84 0,83 25 8999 Tuntematon 78867 169 19 0,92 11 1 85156 384 92 0,82 26 7Kaikki 9506789 16240 1866 0,93 10 1 9461684 31991 8479 0,85 21 6Huom. ... = Alle 7 tapausta194


Liitetaulukko 5.1. Yrittäjien suhteellinen ikävakioitu kuolleisuusluku (RR) suhteessa palkansaajien kuolleisuuteen (RR = 1,00) valituissa ammateissa,naiset ja miehet.NAISET MIEHETPalkan-Palkan-YrittäjätsaajatsaajatYrittäjätKoodi Ammattinimike N N RR 1 95 % lv N N RR 1 95 % lv2141,Arkkitehdit ym. 16 … 249 94 0,96 0,76-1,2231121222 Lääkärit ja hammaslääkärit 57 16 1,04 0,59-1,82 112 28 1,22 0,81-1,852411 Tilintarkastajat, kamreerit ym. 38 9 1,95 0,93-4,08 43 13 1,08 0,58-2,012421 Asianajajat ym. … 19 34 1,40 0,79-2,47249 Toimittajat ja kirjailijat … 77 11 1,55 0,82-2,92312 Sähköteknikot ym. … 89 8 0,85 0,41-1,75314 Koneteknikot … 336 31 1,07 0,74-1,563131 Kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät … 22 8 0,60 0,26-1,37324 Fysioterapeutit ja hierojat 25 14 0,95 0,49-1,85 16 17 0,56 0,28-1,1234131-2 Kiinteistönvälittäjät ja isännöitsijät 15 … 0,92 0,30-2,78 56 25 0,87 0,54-1,3934191-4 Pienkauppiaat ym. 103 131 1,21 0,94-1,58 97 284 1,42 1,13-1,803421 Kauppa-agentit 7 11 0,66 0,25-1,77 18 60 0,55 0,33-0,9451211-2 Ravintolaesimiehet ja siivoustyönjohtajat 89 55 1,03 0,74-1,45 30 94 1,44 0,94-2,1951411-2 Kampaajat, parturit ja kauneudenhoitajat 10 97 1,11 0,57-2,17 …703 Kirvesmiehet … 378 125 0,99 0,81-1,217421-4 Puusepät ym. … 179 26 0,60 0,39-0,90722 Koneistajat ja sepät … 456 62 0,96 0,74-1,26723 Koneasentajat ja korjaajat … 792 118 0,89 0,73-1,08832 Ajoneuvojen kuljettajat 28 16 0,58 0,31-1,11 1148 508 0,91 0,82-1,011RR: yrittäjien kuolleisuutta verrattu palkansaajiin, joiden RR = 1,00 kussakin ammattiryhmässä... = Alle 7 tapausta. Näissä ammattiryhmissä RR:n ollessa >1 kuolleisuuslukuja ei ole esitetty.195


Liitetaulukko 5.2. Yrittäjien ikävakioitu kuolleisuus (IVK, 100 000 henkilövuotta kohden) kuolemansyittäin vuoden 2000 ammatin mukaan.NAISETTauditKasvaimetRintasyöpäVerenkiertoelintensairausIskeeminensydäns.AivoverisuonisairausAlkoholiper.tautiTapa-Diabetes1turmatja väkivaltaItsemurhaAlkoholiinliittyvätsyyt 1Johtajat ja erityisasiantuntijat 78 54 8 8 … 6 … 2 22 14 6 15Luonnontiet., tekniikan ja terveydenhuollonasiantuntijat 90 48 … 9 … 4 4 … 19 0 … 9Liikenneopettajat, liike- ja muiden palvelualojenasiantuntijat 131 86 28 28 7 15 4 … 22 6 12 11Toimisto- ja asiakaspalveluyrittäjät 187 90 … … … … … … … … 7 …Palvelu-, myynti- ja hoitotyön yrittäjät 117 74 15 21 6 13 +14 1 21 8 10 +26Maa- ja metsätalousyrittäjät 135 88 19 +28 8 14 5 +7 15 6 6 12Rakennus-, korjaus- ja valmistustyön yrittäjät 130 94 39 33 … … … 4 39 … 6 14Yrittäjät prosessityössä ja teollisuustuotteidenvalmistuksessa 66 44 … … … … … … … … … …Kuljettajat, vesiliikenneyrittäjät ym. 87 50 … … … 7 7 3 … … … …Tuntematon +173 107 15 42 +16 16 8 9 26 … 10 23Kaikki yrittäjät 126 81 20 +26 7 +13 7 5 20 8 8 16MIEHETTauditMuutapaturmaKasvaimetKeuhkosyöpäyms.VerenkiertoelintensairausIskeeminensydäns.AivoverisuonisairausAlkoholiper.tautiTapa-Diabetes1turmatja väkivaltaItsemurhaMuutapaturmaAlkoholiinliittyvätsyyt 1Johtajat ja erityisasiantuntijat 157 56 7 73 42 14 18 18 58 14 34 61Luonnontiet., tekniikan ja terveydenhuollonasiantuntijat 185 61 13 92 53 20 18 13 60 21 32 48Liikenneopettajat, liike- ja muiden palvelualojenasiantuntijat 212 83 13 80 46 13 32 16 +55 17 27 77Toimisto- ja asiakaspalveluyrittäjät 273 … … … … … … … 193 … … 203Palvelu-, myynti- ja hoitotyön yrittäjät +281 +129 28 89 54 13 37 10 82 26 44 86Maa- ja metsätalousyrittäjät 212 76 13 91 52 18 21 15 +84 +34 +44 69Rakennus-, korjaus- ja valmistustyön yrittäjät 222 83 21 99 64 14 21 16 84 35 35 84- Kaivos-, louhos- ja rakennustyön yrittäjät 238 85 18 112 +75 16 20 20 81 32 38 83- Yrittäjät konepaja-, valimo-, asennus- jakorjaustyössä 217 87 26 95 61 14 17 14 96 39 37 85- Muut valmistustyön yrittäjät 171 65 17 59 37 7 29 7 69 36 24 78Yrittäjät prosessityössä ja teollisuustuotteidenvalmistuksessa 230 81 4 86 37 12 36 … 72 33 32 93Kuljettajat, vesiliikenneyrittäjät ym. +262 89 18 +123 +74 20 35 +23 +91 28 +49 99Tuntematon +329 +116 25 +125 +86 21 +59 +30 +116 +45 +58 +143Kaikki yrittäjät 224 82 16 96 57 17 27 17 +80 29 +41 801Sisältää myös alkoholin/diabeteksen myötävaikuttavana kuolemansyynä.Alkoholiin liittyvät syyt = kuoleman syy alkoholiperäinen tauti tai myrkytys.Tummennus = kuolleisuus poikkeaa saman sukupuolisten työllisten kuolleisuudesta tilastollisesti merkitsevästi ; + ylikuolleisuus;… = Alle 7 tapausta.196


Liitetaulukko 6.1. Työttömien naisten ja miesten henkilövuodet ja kuolleiden määrä.KaikkityöttömätTyötönalle 12 kkTyötön12–23 kkTyötön24+ kkNAISETHenkilövuodet 946 969 253 835 337 691 355 442Kuolleiden määrä 3396 415 895 2086Kaikki taudit 2626 312 697 1617Kasvaimet 1102 158 337 607- Keuhkosyöpä ym. 173 19 46 108- Rintasyöpä 222 36 80 106Verenkiertoelinten sairaudet 575 64 141 370- Iskeeminen sydänsairaus 226 21 52 153- Aivoverisuonisairaus 200 27 48 125Hengityselinten sairaus 88 … 17 67Diabetes (sis. myötävaikuttavat) 142 13 35 94- Pääasiallisena 28 … 7 18- Myötävaikuttavana 114 10 28 76Alkoholiperäinen tauti 544 55 117 372Muu tauti 289 28 78 183Tapaturmat ja väkivalta 770 103 198 469Itsemurha 190 30 58 102Alkoholimyrkytys 185 19 34 132Muu tapaturma ja väkivalta 395 54 106 235Alkoholiin liittyvät syyt 1143 104 241 798- Pääasiallisena 729 74 151 504- Myötävaikuttavana 414 30 90 294Muut syyt 2253 311 654 1288MIEHETHenkilövuodet 953 512 183 548 292 633 477 331Kuolleiden määrä 10982 1085 2298 7599Kaikki taudit 7535 719 1492 5324Kasvaimet 1630 192 362 1076- Keuhkosyöpä ym. 545 48 112 385Verenkiertoelinten sairaudet 2756 253 567 1936- Iskeeminen sydänsairaus 1737 167 344 1226- Aivoverisuonisairaus 408 36 94 278Hengityselinten sairaus 322 20 58 244Diabetes (sis. myötävaikuttavat) 557 61 139 357- Pääasiallisena 119 11 33 75- Myötävaikuttavana 438 50 106 282Alkoholiperäinen tauti 2034 181 330 1523Muu tauti 674 62 142 470Tapaturmat ja väkivalta 3447 366 806 2275Itsemurha 818 97 240 481Alkoholimyrkytys 798 71 163 564Muu tapaturma ja väkivalta 1831 198 403 1230Alkoholiin liittyvät syyt 5529 473 1024 4032- Pääasiallisena 2832 252 493 2087- Myötävaikuttavana 2697 221 531 1945Muut syyt 5453 612 1274 3567... = Alle 7 tapausta.197


Liitetaulukko 6.2. Työttömien ikävakioitu kuolleisuus (IVK, kuolleet 100 000 henkilövuotta kohden)ja vakioitu kuolleisuussuhde (SMR) kuolemansyittäin 2001–2007, vuonna 2000 työttömänäolleet 25–64-vuotiaat naiset ja miehet.Ylikuolleisuus2OsuusylikuolleisuudestaIVK 95% lv SMR 1 95% lvNAISETKaikki taudit 255 245-265 193 186-201 134 67Kasvaimet 100 93-106 122 115-130 21 11- Keuhkosyöpä ym. 15 13-18 168 144-195 6 3- Rintasyöpä 21 18-24 103 90-117 0 0Verenkiertoelinten sairaudet 54 50-59 235 216-255 32 16- Iskeeminen sydänsairaus 20 18-23 292 255-333 14 7- Aivoverisuonisairaus 19 16-22 193 167-222 9 5Hengityselinten sairaus 8 7-10 386 309-475 6 3Diabetes 14 11-16 361 304-426 10 5Alkoholiperäinen tauti 60 55-65 760 698-827 53 27Muu tauti 30 26-33 269 239-301 20 10Tapaturmat ja väkivalta 86 80-92 375 349-402 65 33Itsemurha 21 18-25 255 220-294 13 7Alkoholimyrkytys 21 18-24 620 534-716 18 9Muu tapaturma ja väkivalta 44 39-48 387 350-427 34 17Alkoholiin liittyvät syyt 126 118-133 662 624-701 109 55- Pääasiallisena 81 75-87 709 659-763 71 36- Myötävaikuttavana 45 41-50 572 518-630 38 19Muut syyt 215 206-224 162 156-169 90 45Kaikki kuolemansyyt 341 329-352 217 210-224 199 100MIEHETKaikki taudit 738 721-755 296 289-303 506 63Kasvaimet 145 138-153 160 152-168 55 7- Keuhkosyöpä ym. 48 44-52 231 212-251 28 3Verenkiertoelinten sairaudet 264 254-274 278 268-288 173 21- Iskeeminen sydänsairaus 165 157-173 279 266-293 109 14- Aivoverisuonisairaus 39 35-43 259 234-285 24 3Hengityselinten sairaus 31 28-35 551 492-614 26 3Diabetes 55 50-59 332 305-361 40 5Alkoholiperäinen tauti 216 206-226 737 705-769 189 23Muut taudit 69 63-74 385 357-416 53 7Tapaturmat ja väkivalta 371 359-384 487 471-503 298 37Itsemurha 90 84-96 328 306-351 63 8Alkoholimyrkytys 87 81-93 743 692-796 76 9Muu tapaturma ja väkivalta 195 186-204 522 498-546 159 20Alkoholiin liittyvät syyt 583 567-598 660 643-678 499 62- Pääasiallisena 303 292-314 738 711-766 265 33- Myötävaikuttavana 280 269-290 596 574-619 234 29Muut syyt 527 513-542 226 220-232 306 38Kaikki kuolemansyyt 1110 1089-1131 338 331-341 805 1001SMR = vakioitu kuolleisuussuhde, palkansaajien SMR = 1002 Kuolemansyyn absoluuttinen osuus ylikuolleisuudesta: 100*(ivk työtön -ivk palkansaaja )/(IVK työtön -IVK palkansaaja )ivk = ikävakioitu kuolleisuus tietyssä kuolemansyyssäIVK = ikävakioitu kokonaiskuolleisuus198


Liitetaulukko 6.3. Työttömien ikävakioitu kuolleisuus (IVK, kuolleet 100 000 henkilövuotta kohden) eräissä kuolemansyissä työttömyyden keston, tulojen, koulutuksenja perheaseman mukaan, naiset ja miehet.Kaikki KaikkitauditTyöttömyydenkesto, kkNAISET MIEHETVerenkiertoelintensairausTapaturmajaväkivaltaItsemurhaKaikki KaikkitauditAlle 12 201 156 32 45 12 51 634 423 150 209 52 28612-23 257 198 39 59 18 71 785 504 192 281 83 36124-36 535 381 83 154 36 244 1473 976 339 497 111 823AlkoholiinliittyväsyyVerenkiertoelintensairausTapaturmajaväkivaltaItsemurhaAlkoholiinliityväsyyTulotYlin viidennes 177 138 28 39 13 45 516 350 133 167 47 2232. ylin 224 185 44 39 11 51 708 451 174 257 80 320Keskimmäinen 275 207 43 69 23 73 964 642 146 321 84 4662. alin 452 330 72 122 25 190 1667 1125 398 543 112 951Alin viidennes 572 417 85 155 32 266 1769 1200 411 569 124 983KoulutusYlin korkea-aste 259 203 31 56 28 70 689 479 155 210 70 347Alin korkea-aste 239 183 40 56 10 77 811 534 198 277 70 411Keskiaste 319 237 48 82 21 111 1071 703 251 368 84 581Perusaste 435 317 70 118 30 180 1269 850 303 420 104 657PerheasemaAvio/avoliitto 263 204 43 59 14 85 627 436 156 191 63 270Eronnut tai leski 483 334 67 149 37 214 1656 1065 371 590 123 953Naimaton 468 363 86 105 33 167 1482 1002 383 480 110 7791980


Teos sisältää tervetullutta ja tärkeää päivitettyä tietoa työn ja kuolleisuudensuhteesta. Suomessa on kattavasti tarkasteltu ammattiryhmittäistä kuolleisuuttavuodesta 1971. Ammattirakenne on muuttunut, työttömyys kohtaauseampia kuin ennen, työturvallisuus ja sairaanhoito ovat parantuneet, alkoholinkäyttö on moninkertaistunut ja elintavat ovat muutenkin muuttuneet.Onko ammattiryhmittäisen kuolleisuuden kokonaiskuva ratkaisevasti muuttunut2000-luvulla? Missä ammateissa on korkea kuolleisuus – mitkä kuolemansyytvaikuttavat eroihin? Onko yrittäjien kuolleisuus samanlaista kuin palkansaajilla?Miksi työttömien kuolleisuus on korkeampaa?Unigrafia OyHelsinki 2012ISSN 0358-089XISBN 978-952-5961-08-9978-952-5961-09-6 (pdf)

More magazines by this user
Similar magazines