10.07.2015 Views

RaportTisle - Kemistikilta

RaportTisle - Kemistikilta

RaportTisle - Kemistikilta

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

<strong>RaportTisle</strong>


Painos120 kplPainopaikkaPicaset Oy, Helsinki14828“Hienon oloinen lehti”7


Raportin rakennePääkirjoitus.................................................................................... 3Kuka tätä laivaa oikein ohjaa?....................................................... 4Yhdistyksen varainkeruun - puhelinkerjäyksen perusteet............. 5Puolikas vuosijuhla........................................................................ 6Voi Hyvin! Hyvin Voit! HV!.......................................................... 7tempAUS!...................................................................................... 8Syyskarkelot – kuka toi on?........................................................... 12Fiksut päivät - Juhlavuoden XQ ’10.............................................. 14Samposta saa rahaa........................................................................ 22FUCK THE DEALER!.................................................................. 23Kapteenin aatoksia......................................................................... 24Kansainvälistymisen ihanuus......................................................... 25Salut!.............................................................................................. 26Aussie Aussie Aussie, Oi Oi Oi!!.................................................. 28Tammipeura................................................................................... 30Kuin kaksi marjaa.......................................................................... 31Kemistikillan historia pähkinänkuoressa vol.2.............................. 32I need a suppa hero lover............................................................... 35I survived the Sonispherehurricane............................................... 36Tekniikan museo on härvelimuseo................................................ 38Viime vuosisadan merkittävimmät diplomityönotsikot kemian tekniikan alalla...................................................... 40Tisle testaa Pirkan niksit................................................................ 42Lisää opiskelija-asuntoja!.............................................................. 44Raportti: Lapioesseet..................................................................... 45Supersymmetria - tajunnanvirtaa aiheesta kiveskateus................. 46Raadin 2011 vaalilupaukset........................................................... 492


PääkirjoitusLueskelin kiltiksellä muutamia muiden kiltojen lehtiä. Lähes poikkeuksettapääkirjoitukset tuntuivat huokuvan jonkin sortin angstia itse pääkirjoituksenkirjoittamista kohtaan. Enkä kyllä ihmettele miksi. Pääkirjoituksen tulisijollain tapaa kuvastaa lehden muuta sisältöä ja käsitellä julkaisevan yhteisönajankohtaisia aiheita. Toisin sanoen pääkirjoitus on se viimeinen teksti, jokalehteen kirjoitetaan. Tällä kertaa lehden materiaalin toimituksen DL oli 15.10. Nytyli kuukautta myöhemmin, kun melkein kaikki materiaali on vihdoin saapunut jataitto voi alkaa, ei millään enää jaksaisi mitään itse kirjoitella.Siispä en voi muuta kuin toivottaa onnea ja jaksamista seuraavalle Tislesedälle,Tuomo Eskolalle. Vaalikokous osoittautui jälleen ihan mielenkiintoiseksitapahtumaksi. Kuten yleensä, saatiin raatikin jälleen valittua. Ensi vuonna tätälaivaa ohjaa Riitta Kujala. Onneksi olkoon!Tämänkertainen <strong>RaportTisle</strong> tarjoaa teille mielenkiintoisia reportaaseja killantapahtumista ja ehkä vähän muustakin. Lisäksi Tammipeura jatkaa tutullalinjallaan ja Tajunnanvirtakin tekee ei-niin-toivotun comebackin. Nauttikaa siislehden antimista ja killan tapahtumatarjonnasta!Edellä mainitsemani viivästys on myös syynä siihen, että osassa jutuista on hiemanoutoja aikamuotoja. Mikon puhiskirjoituksessa toivottiin lehden ilmestyvänennen vaalikokousta. Toisin kävi. Lauran Australiakokemuksetkaan eivät taidatäyttä kolmea kuukautta enää lehden ilmestyessä kestää. Koittakaa kuitenkinkestää.Tislesetä3


Kuka tätä laivaa oikein ohjaa?Kuluva vuosi alkaa lähestyä loppuaan, mikä tarkoittaa myös sitä,että on aika valita killalle uutta raatia ja toimareita. Moni kiltaanei niin hurahtanut ihminen tai ylipäätänsä teekkaripiireistäulkopuolinen pohtii asiasta keskusteltaessa, että miksi helvetissäte moista hommaa teette ja vielä ilman rahallista korvausta.Kysymystä olen pohtinut itsekin, en ehkä niinkään rahamielessä,mutta muuten päissäni. Kaverit, verkostoituminen, uudethaasteet ja virtuaalipeniksen kasvattaminen ovat kaikki hienojasyitä lähteä mukaan, mutta tärkein syy, miksi itse ja uskoaksenimyös moni muu aktiivi jaksaa painaa killan eteen hommia, on tietenkin se,että se on hauskaa. Nyt joku varmaan pohtii, mitä hauskaa on siivota Rantsunpatterin välistä oksennusta aamuseiskalta, ja minä en siihen kysymykseen vastaa.Kannattaa mieluummin koittaa itse, se on ihan mukavaa puuhaa :PKillassa toimiminen ei välttämättä tarkoita pitkän päivän painamista jatkuvasti.Nakkeja löytyy erikokoisille, näköisille, kiireisille ja stressittömille oman elämänsäGustaf Kompille. Vaikka tenttiarkistonhoitaja ei teekkään hommia kuin 4 kertaavuodessa puolen päivän verran, on kuitenkin äärimmäisen mukavaa, ettäkillan nettisivuilta löytyy huomisen tentin kysymykset. Vaikka kiltisvastaavatekeekin juuri sen verran hommia, mikä itsestä(raadista) hyvältä tuntuu, onhienoa, että pHuksi saa ostettua labrakirjansa puoleen hintaan Kiltisriehastaja ostaa makaroonia vielä kuun viimeisinäkin päivinä. Kiltatoimijat eivät olesupersankareita, vaan suurimmaksi osaksi normaaleja heppuja ja misuja, jotkamyös opiskelevat, juhlivat, viettävät normaalia elämää ja valmistuvat samassaajassa kuin kaikki muutkin.Tässä vaiheessa tarinaani on hyvä esittää Tislesedälle toive, että lehti ilmestyyennen Vaalikokousta, muuten alku toimii lähinnä promona ensi vuodelle.Samalla on myös hyvä testata lukeeko herra Tislesetä lehteen laitettavia juttuja.Oletuksena ei, jos tämäkin lause vielä painetussa lehdessä komeilee. Niinpärakkaat kiltalaiset, kirjoittakaa myös Tisleeseen, ei tässä ilmeisesti turhankriittisiä olla :).Loppuvuonna kilta tarjoilee jäsenilleen täyslaidallisen huippukivaa, ohjelmastalöytyy kaikkea aina pHuksicruisesta piKKujouluihin sekä HV-skaban voittajienjulkaisuun. Ole messissä, keinutaan yhdessä laivalla! ps. Otathan oman keinunmukaan.Elämyksellisin terkuin,MikkoNo mitäpä Mikko luulisit???4


Yhdistyksen varainkeruun -puhelinkerjäyksen perusteetViimeisen vuoden aikana PR-vastaavana toimiessa olen soittanut puheluitaenemmän kuin osasin odottaa. Joskus hommia on ollut niin paljon, että on ollutpakko huutaa apua. Suureksi yllätyksekseni olen kuitenkin huomannut, etteiyrityksiin soitteleminen olekaan ollut niin helppoa kaikille. Olen yrittänyt kyselläsyitä, mutta suurin osa vastauksista on ollut: ”En pidä siitä”. Aluksi en voinutymmärtää vastausta ollenkaan, kunnes tajusin, mistä ainakin suurimmalla osallahomma kiikastaa.Pelkäätkö änkyttäväsi puhelimessa? Pelkäätköunohtavasi mitä sinun piti sanoa? Nou hätä,tässä muutama vinkki, joilla minä pääsinalkuun. Ennen kuin soittaa yritykseen,kannattaa kirjoittaa tärkeimmät asiat ylös,kuten päivämäärät, mitä haluat yritykseltäja mitä sinulla on tarjota heille. Lauseita jakoko ”puhetta” ei kannata kirjoittaa ylös,koska puhelun ei ole tarkoitus olla monologi.Tämän jälkeen voi lähteä soittelemaan hyvillämielin. Jos kuitenkin edelleenkin pelottaa,kannattaa muistuttaa itseään, ettei puhelimentoisessa päässä vastaa mikään ylijumala vaanihan tavallinen ihminen. Änkyttäminen jajäätäminen ei ehkä ole paras vaihtoehto,mutta voin myöntää tehneeni kumpaakinensimmäisten soittojen aikana. Tällaistapientä takapakkia ei kuitenkaan kannata ottaakauhean vakavasti. Joskushan tukea saattaairrota vain enemmän sympatiasta! ;) Puhelimentoisessa päässä oleva henkilö tuskin myöskääntuomitsee sinua pienistä virheistä.Ne, jotka pitivät tätä koko kirjoitusta aivan hölmönä ja turhana sekä miettivät,miksi kukaan änkyttäisi puhelimessa, voivat ilmoittautua vuoden 2011 PRvastaavanavuksi.Teksti: Riitta KujalaKuva: Janne Andtsjö5


Puolikas vuosijuhlaKesäloma mennyt ja työvuosi alkaa. Tästähäntulee itse IE-vuoden alku mieleen: Pari viikkoakulunut ja heti isot juhlat järjestettävänä. Noh,eikös sitten hommiin. Tarkoitus oli järjestää hyvääruokaa ja seuraa, toinen niistä ainakin saavutettiin.Illan ohjelmistoon kuului kemistikillan kuoronnahkahousujen, elospeksin ja opintovastaavansateenvarjon täyteisen puheen lisäksi vielä killanikioma CanCan.Itse isännän ja emännän juhliessa sai apu-STjärjestellä itse juhlatilaisuus melkeinpä ominnokin. Tästä ei tuntunut ongelmia aiheutuvan jajuhlat sujuivat hienosti. Hienoja juhlia odotellessapäästiin heti rikkomaan illuusio kolmannen laulunkertoessa kylmän alueen juhlista (hatarojenmuistikuvien perusteella).Saataisiinko tästä kehitettyä perinne vai olikotämä yhden vuoden juhlaa? Se jää seuraavanvuoden raadin päätettäväksi…ST6Kuva: Antti Karkola


Voi Hyvin! Hyvin Voit! HV!Kuten moni kiltalainen onkin jo syksyn aikana huomannut,on kiltiksen seinälle ilmestynyt mahtavaa mahtavampijuoksurata. Kyseessähän on Hyvinvointiskabanpistelaskutaulu. Idea kilpailuun lähti keväällä (?) eräänhenkilön (?) ideasta ja ideaa jalostettiin syksyn alussa.Perusideana kilpailussa on kannustaa kiltalaisia liikkumaanja näin ollen voimaan paremmin (kuten ehkä nimestä voi jopäätellä). Toivottavasti tässä ollaan ehkä onnistuttukin?On ollut mahtavaa huomata kuinka hyvin kilpailu on otettuvastaan! Ilmoittautuneiden joukkueiden määrä oli suurija skaba herätti myös paljon keskustelua kiltiksellä ja ehkä sen ulkopuolellakin.Varsinkin säännöistä syntyi hyvin paljon variaatioita (etenkin sana omatunto).Alla vielä kilpailun säännöt tai ohjeet pähkinänkuoressa niille ketkä eivät niitä olevielä huomanneet/tienneet/eivaanolekiinnostanut:Joukkueet: Kilpailu suoritetaan 3-5 henkilön joukkueissa.Pistelasku: Jokaisesta joukkueen jäsenen liikuntasuorituksesta koko joukkue saayhden plus (+) pisteen. Jokaisesta humalasta (tai vastaavasta) joukkue saa yhdenmiinus (-) pisteen. Pisteet merkitään kiltiksellä sijaitsevaan pistelaskutauluun.Säännöt: Jokainen joukkueen jäsen merkitsee omatuntonsa mukaan pisteensäpistelaskutauluun. Valkoisella nappulalla merkitään pluspisteitä ja sinisellänappulalla miinuspisteitä. Kun joukkue on päässyt maaliin, siirretään nappulatakaisin lähtöruutuun ja joukkue merkitsee joko plussan tai miinuksen (riippuenkummalla nappulalla maaliin on päästy) pistetaulun vieressä sijaitsevaan lappuun.Kilpailuaika: Kilpailu kestää piKKujouluhin asti, jolloin paras joukkue palkitaanmessevällä palkinnolla!7Teksti: Riina TumeliusKuvat: Janne Andtsjö


tempAUS!On iltapäivä, varmaan perjantai. Olen kiltiksellä pelaamassa Tetristä jaodottamassa äskettäin valittua juhlavuositirehtööriä. Victor Heinänen tuleekiltikselle ja juttelemme niitä näitä. Lopulta keskustelu ajautuu juhlavuoteen ja sentapahtumiin. Vici kysyy, haluanko lähteä järkkäilemään120-tempausta. Vastaan kyllä ja kysyn että mikästempaus nyt on mielessä. Juhlavuositirehtööri kertoosuunnitelmastaan. Vähän ihmettelen, että mihinkäs sitätaas tuli lupauduttua. 120 tuntia yhtäjaksoista marjapussinja coronan pelaamista. Semmosta tällä kertaa.Vähän aikaa istumme kiltiksellä ja mietitään, mitenhomman käytännössä voisi hoitaa. Totesimme, ettäkiltikselle ei mitä todennäköisimmin tulla saamaan 24/7-kulkulupia, joten tempaus pitää järjestää ulkotiloissa.Päätimme hankkia katoksen, lavan ja lämppäreitä, jottapelaajat pysyvät kuivina ja lämpiminä. Mietimme Guinnessin maailmanennätyksentekemistä ja muita kuvioita. Tetrispeli loppuu ja todetaan, että tempauskuvioidenon ehkä hyvä vähän aikaa hautua. Pian tämän jälkeen TTER:n tukikierroksen DLtulee ja suunnitelmia pitääjatkojalostaa. Nopeastitekaistut suunnitelmatbudjetteineen lähtevät japian saammekin tietää,että rahaa tulee. Ei kai autamuuta kuin ryhtyä ottaahomma vähän vakavammin.Kesän aikana tunnetustiei tapahdu juuri mitään,joten syksyn alussa meinaataas tulla kiire. Sponssit, katos, lava, lämppärit, webcam, jääkaappi, pelipöydät,safkat, viltit, vuorolistat ilmoittautumisineen, valaistus ja kaikki juoksevatpikkuasiat hoitamatta ja tempauksen alkuun enää pari viikkoa aikaa. Jo aiemminon selvinnyt, että Guinnessin ennätystä ei kannata edes lähteä havittelemaan,sen tekoon kun olisi saanut osallistua vain 10 henkilöä. Tempausta edeltävänäpäivänä lava on kuitenkin rakennettu ja ilmolistassakin on kiitettävä määrä nimiä.Ennen iltapäivän alkupamausta pitää siis enää rakentaa katos ja roudata tavaratpelipaikalle. Lafkalta saadaan sähköt, pelipöydät ja kulkuluvat lafkalle vessojenkäyttöä varten. Kaikki on siis kunnossa ja pelit voivat alkaa!8


Torstaina 16.9.2010 klo 16:00 ensimmäiset pelit pyörähtävät käyntiin.Alkutunteina harrastetaan vielä pientä pelipaikan viilaamista ennenkuin kaikkion kohdillaan. Aurinko paistaa,tunnelma on hyvä ja pelitkulkevat kivasti. Alku siis lupaahyvää tempauksen ja ennätyksenteon kannalta. Hilpeä tunnelmajatkuu koko ensimmäisen vuoronja kun yövuoroon ilmoittautuneetalkavat parveilla pelipaikallajo lähes tuntia ennen omanvuoronsa alkua, ei voi muuta kuinolla tyytyväinen ja uskoa siihen,Kuvassa Jyrki Riikinsaari.että hyvä tästä tulee.9Pelit jatkuvat mukavasti montavuoroa putkeen. Ensimmäinenkoitinkivi on perjantain jalauantain välinen yövuoro,johon on ilmoittautunutvain neljä henkeä kuudenollessa minimimäärä pelienjatkumisen turvaamiseksi. Illallakuitenkin saadaan värvättyätarvittavat täydennykset,vaikka se tarkoittaakin mm.allekirjoittaneelle heräämistäkeskellä yötä ja pelien ääreensaapumista neljältä yöllä. Enoikein tahdo uskoa väsyneitäsilmiäni todettuani, että paikallaolisi ollut koko yön tarvittavamiehitys, mutta eräät paikallesaapuneet eivät olleet halunneetilmoittautua vuoroon. No, loppuhyvin kaikki hyvin ja pelit jatkuvat.Myös Coronacup järjestetäänpoikkeuksellisesti tempauksenyhteydessä eikä 2.12. kutenyleensä. Cuppipelit pelataan


tempauksen aikana ja finaali järjestetään maanantaina21.9. Tiukan taiston jälkeen voiton vie yleisessä sarjassaallekirjoittanut ja naisten sarjassa Anni Karjalainen.Cupin jälkeen countdown-kello näyttää enääpariakymmentä tuntia. Viimeisen pelipäivän aamunapelaajat ovat silmin nähden iloisia ja tyytyväisiä.Keskustelu pyörii muita vuoroja enemmän tempauksenonnistumisessa ja siinä, miten hienoa on huomataennätyksen teon olevan mahdollista. Tuntia ennentempauksen päättymistä katos alkaa täyttyä japaikalla on hieman huonosta kelistä huolimatta useitakymmeniä kiltalaisia. Kellon lyödessä 16:00 taputuksetja riemunosoitukset pääsevät valloilleen. Tempaus ononnistuneesti takana!Lafkan verstaan kaverit tulevathakemaan sähköjohtojaanja lamppujaan pois, ja katossisältöineen katoaa nopeastipaikalta. Lavan laudat tosinunohtuvat lafkan seinustalle japysyvät siellä vahtimestariennapakkaan huomautukseensaakka.<strong>Kemistikilta</strong> siis teki jälleenhistoriaa ja rikkoi omanepävirallisen coronanpeluun maailmanennätyksensä sekä teki uuden ennätyksenmarjapussin pelaamisessa. Tempausvastaavan haluan kiittää kaikkia tempaajia jajärjestelyissä auttaneita, olette mahtavia!TempAUS-vastaavaJanne AndtsjöTeksti ja kuvat: Janne Andtsjö10


Tempauksen webcamin seurantaa tilastoitiin. Alla olevissa kuvaajissa on esitettykatsojien lukumäärä ajan funktiona sekä katsojien käyttämän käyttöjärjestelmänja nettiselaimen jakaantuminen.302520151050laimetiPhone1 %BrowserNG2 % muut1 %Safari7 %0 %0 %Yhteensä kuva on haettu 569 876 kertaaErillisiä katsoja 534Kuvadataa siirretty yhteensä 56,64 GBChrome13 %iPhone1 %Symbian Bada4 % 0 %Opera7 %IE8 %Firefox61 %Linux5 %Macintosh10 %Tilastot: Matti Lehtimäki.Windows80 %11


Syyskarkelot – kuka toi on?Tapahtuipa eräänä tiistai-iltana, että suuri joukko pHukseja ja tupsujakokoontui. No, tämähän ei ole kemistien keskuudessa tietenkääntavatonta, mutta siinä illassa oli kuitenkin jotain erikoista. Ympärilläoli myös opettajia ja professoreita. Mitäs se tällainen touhu on?Eiväthän opiskelijat ja proffat keskenään iltaisin hengaile, eiväthän?Saha on TKK Dipolille nykyisin kuuluvajuhlatila, jossa nimensä mukaisestion keskelle lattiaa pultattu saha –siis sellainen, jolla tukeista saadaanlautoja. Tiistaina 28.9. Sahan lavallenousivat illan aluksi professoritMaarit Karppinen ja Jukka Seppälä.Heidän vetovastuullaan on kemiantekniikan tutkinto-ohjelmanpääasiassa toteuttavat kaksi laitosta:Kemian laitos ja Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos. Maarit muisteli aluksiJapanissa viettämäänsä aikaa: tuolloin Tokiolaisessa vastineessa meidänkoulullemme professoreilla ja opiskelijoilla oli tapana kokoontua syksyn alussaviettämään yhteistä grillijuhlaa. Viime keväänä heräsikin sitten idea toteuttaajotain vastaavaa meidänkin koulussamme – ja siitä se ajatus sitten lähti. Nytlaitostemme johtajat toivottivat ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijattervetulleiksi ihka ensimmäisiin Syyskarkeloihin!Jukka Seppälä pohti omassa puheenvuorossaan sitä, kuinka hyvän alan me kaikkiolemmekaan valinneet. Maailma on suurten kysymysten edessä ja kemistiinsinööreillätulee olemaan suuri rooli näiden kysymysten ratkaisemisessa.Ei mitään paineita siis... Tänä iltana oli kuitenkin tarkoitus keskittyä hiemanpienempiin ja henkilökohtaisempiin kysymyksiin: Kuka toi proffa on ja mitä setekee? Mitä mä luen pääaineeksi?12


Illan virallisesta osuudestavastasi vuodenvaihteessaaloittavan uuden schoolino p i n t o a s i a i n p ä ä l l i k ö k s iäskettäin valittu Eija Zitting.Hänen esityksensä selvensivarmasti monelle sitä, kenenluoksi kannattaa mennä, josopintoasiat eivät ihan aukene.Samoin useat muistanevatmyös uusimman nimiversionomana schoolinaan ensi vuonna aloittavalle tiedekunnallemme – ainakin senherättämistä hyväksyvistä naurahduksista päätellen kemisteillä ei ole asiaanmitään lisättävää.Ilta kului vaudikkaasti ohjelmanumeroiden saattelemana. Eri pääaineitaedustavavia professoreja muun muassa tentattiin siitä, mikä heistä piti tullaisona. Myös kamalimmista kesätyökokemuksista kyseltiin. Mutta kuten tavallista,diplomaatilta tai akateemikolta ei sopinut suoria vastauksia odottaa. Pääaineetsaivat myös mahdollisuuden mainostaaitseään speksien muodossa ja näinpä syntyikinkolme aivan erilaista tulkintaa klassikosta”Iso paha susi ja kolme pientä porsasta”.Illan varmasti suosituin ohjelmanumero olikuitenkin pitopalvelun buffetpöytä, joskintälle hyvän haasteen heitti prof. SeppälänCanCan-suoritus pääainespeksissä!Tilaisuuden kääntyessä loppua kohti, oli edessä vielä yksi koettelemus –opiskelijoiden ja henkilökunnan välinen köydenveto. Opiskelijat voittivat tiukankisan selvääkin selvemmin, vaikkaopettajat ja proffat saivatkinapua vanhemmilta opiskelijoilta.Toivottavasti ilta myös auttoiosallistujia jokaisen omassa, päänsisällä tapahtuvassa köydenvedossaeri pääaineiden suhteen.Ensi syksynä taas uudestaan!Teksti ja kuvat: Antti Karkola13


Fiksut päivät - Juhlavuoden XQ ’10<strong>Kemistikilta</strong> juhlii tänä vuonna 120. juhlavuottaan, minkäkunniaksi järjestettiin erityisen juhlallinen kotimaan pitkä excursio.JuhlavuosiXQ suuntasi pohjoiseen etappeinaan Jyväskylä, Kuopio jaLappeenranta.KeskiviikkoVaikka keskiviikko alkoi epäinhimillisen aikaisin, kaikki olivat ajoissa paikalla.Aikataulun mukainen lähtö oli ysiltä, minkä tarkoituksena oli ilmeisesti varmistaa,ettei kukaan missaisi ehkä kauneinta aamua koskaan. XQ-kansaa hemmoteltiinpoikkeuksellisen ihanalla syysauringolla, joka sai ajoneuvomme kimaltelemaankutsuvasti. Bussin kyljessä oleva Riskiretket-teksti herätti luottamusta. Huhujenmukaan 1200-luvun ristiretkilläkin käytetyn ajokin alkuperäistekstistä oli pitänytvaihtaa tee kooksi väärinkäsitysten välttämiseksi. Hilpeä kuskimme Julle kertoiylpeänä, että hänen kauttaan oli mahdollista vuokrata parhaiden ja nykyaikaistenkulkuneuvojen lisäksi myös muunlaisia laitteita.Turvallista matkaa!Mamiksi ja Mamaksi esittäytyneet XQ-emännät ottivat homman äidillisiinhuomiinsa välittömästi kertoen käytännön asioista. Nimenhuuto pidettiin jomuinaiselta the turku XQ ’08:lta tutulla kalalajiteemalla, johon hitaimmatkinpääsivät XQ:n edetessä mukaan. Koura oli edelleen kolmipiikki ja hyvä niin.Bussi lähti liikkeelle parin vinkeän tööttäyksen avustamana. Ne olivat Jullen14


tavaramerkki. Ensimmäisessä risteyksessä bussin moottorista (tai jostain muualtakuin matkustustilasta) kuului maailmanlopun ääniä ja XQ:n pelättiinkin olevanjo ohi ja pilalla, mutta Julle kertoi hymysuin keskiaikaisten hirviöiden kuuluvankulkuneuvomme vakiovarustukseen.Vaihdelaatikkoon majoittuneella pedollaoli vain huono päivä. Mitään hätää ei siisollut. Kiva.XQ-emännät Mami ja Mama. Pus


XQ:n toinen kohde oli Lahdessa sijaitseva UPM, jossa pääsimme tutustumaanmaailman ehkä tärkeimmän materiaalin, UPM ProFi –puumuovikomposiitin,valmistukseen. UPM ProFi on ainutlaatuinen komposiittimateriaali, jossayhdistyvät puun ja muovin parhaat ominaisuudet ja joka tullee pelastamaanmaailman kaikelta pahalta. Siitä voi myös valmistaa kalliita terasseja.Esittelykierroksella pääsimme seuraamaan ProFin tuotantoa lähietäisyydeltä jatunnelma oli käsinkosketeltavissa. Myös ProFi oli kosketeltavissa. Ei liukunut,vaikka oli märkä. Labrassa oli vänkää, vaikka kaikki eivät sinne mahtuneetkaan.Muistoksi kierroksesta osa vierailijoista sai lahjaksi UPM ProFista valmistetunArtek STUDIOn suunnitteleman monitoimityökaluviivaimen. Valitettavastikuvamateriaalia ei saanut tehtaan puolelta taltioida,mutta mainittakoon, että tehdashallissa oli pölypussiamuistuttava elävä fallossymboli, joka sai niinvierailijoiden kuin esittelijänkin suupielet kohoamaan.Tsihih!UPM ProFi to the rescue!XQ:n kolmas kohde oli Suomen ainoan Kuninkaankunniaksi pystytetty patsas. Jari ”Litti” Litmasenmuistomerkki ei jostain käsittämättömästä syystä(veikkaan maailman pahuutta. Oi ProFi, missäolit?) löytynyt turkulaisesta navigaattorista ja jäisiten näkemättä. Kaikkien tai vähintään monenkyynelehtiessä bussi suuntasi kohti Jyväskylää. Julle halusi kuivata matkaajienkyyneleet kuivalla insestivitsillä, mutta epäonnisesti silmät kostuivat vain lisää.Onneksi ilahduttavimmat XQ-emännät, Mami ja Mama, piristivät tunnelmaalukemalla Reginaa. Jyväskylään saavuttaessa bongasimme (lähes ajoimme yli)kaksi julkkista, Jyväskylän Jalkapalloklubin keskikenttäpelaaja Christian ”Kisu”Sundin (celebrity count: 3) ja muusikko Christel ”Kisu” Sundbergin (celebritycount: 4), jotka molemmat tosin muistuttivat hämmästyttävän paljon kissaa(Felis silvestris catus). Lisäksi huhuttiin, että bussissa oli nähty ulkoasiainministeriRolexander ”Rolle” Stubb (celebrity count: 5).Felis silvestris catusJyväskylässä paikalliset kemistiradikaalit olivat avosylinvastassa. Sekä tunnelma että sauna lämpesivätillanvietossa, jossa tutustuttiin uusiin naamoihin muunmuassa virvokepelien merkeissä. Saunassa kerrattiin16


XQ-laulun sanoja useaan otteeseen. Osa kävi tarkastamassa Jyväskylän rumanyöelämän. Muutamat joutuivat yön pikkutunneilla suurtoukkien hyökkäyksenkohteeksi ja joutuivat painimaan tiensä ulos niiden kidasta aiheuttaen samallapahennusta jo nukkuvien keskuudessa. Pahoittelut painijoiden puolesta!Keni voitti toukkapaininTeräsmiestaktiikallaTorstaiAamu tuli kuin morsiamen ryöstö eli oli odotettavissa, mutta yllätti silti. Kasinjälkeen bussin keula suunnattiin parin tööttäyksen kera kohti Vihtavuorta jaForcitin räjähdysainetehdasta. Edellisen päivän missattu XQ-kohde kismittiJullea niin paljon, että hän päätti paikata erheen näyttämällä XQ-väelleJyväskylän huikeimman nähtävyyden, Harjun. Tiesittekö muuten, että Harjuei nimestään huolimatta ole harju vaan osa jääkauden aikaista Sisä-Suomenreunamuodostumaa? Siinäpä knoppi! Suuren kukkulan kokeminen lämmittikoko kööriä siihen malliin, ettei Suomen kautta aikojen parhaan jalkapallistinpronssimonumentin näkemättä ja halaamatta jääminen juuri ketään enäähaitannut. Ovathan ne aika samannäköisiäkin.Kuin kaksi marjaaHarjuJari Litmasen patsas17


Ennen Forcitin tehdasalueelle pääsyä jokaisen tuli osallistua älykkyystestiin,jossa piti osata ainakin oma nimi. Näin vältettiin päättömien ja arvaamattomienpääsy räjähteiden lähelle. Turvatoimet alueella olivat muutenkin tarkat jasyystäkin. Tehdasaluetta reunusti verkkoaita ja alueelle oli ripoteltu tasaisinvälein valvontakameroita. MIR-päivän lailla kierros tehdasalueella oli mahtavaa,ihanaa ja räjähdyksiä täynnä. Tosin räjähdyksiä emme päässeet todistamaan,mutta tunnelma oli varsin jännittynyt suojalasien jaon jälkeen, kun pääsimmeseuraamaan vierestä sähkönallien ja emulsioräjähteen valmistusta. Krister esittiehkä jopa huolestuttavan ammattitaitoisia kysymyksiä ja nyökytteli vakuuttavastikierroksen vetäjän kertoessa räjähteiden raaka-aineista tarkemmin. Saimmemukaamme Forcit-pastilleja muistoksi vierailusta. Simo voimaili itselleenpäähineen.Seuraava kohteemme sijaitsi Siilinjärvellä. Edellinen kohde lie tehnyt Riittaansuuren vaikutuksen, sillä hän äityi ihmettelemään, miltä tuntuisi olla atomipommissa. Riina ja Mami selostivat atomin ja ytimen sielunelämästä lähes kaikenja keskustelu eteni James Joycemaisesti tajunnanvirran ja vapaan assosiaationavulla avaruuteen ja kaikkeuteen. Saavuimme hämmentyneinä seuraavaankohteeseen, jossa ennen Kemira GrowHowna tunnettu Yara valmistaa muunmuassa kivennäislannotteita. turku halusi panna Yaralla koreasti, mutta kaikkienonneksi meidät pantiin istumaan ja kuuntelemaan yritysesittelyä. Kuultuaanräjähdyksettömästä Forcit-vierailustamme kalvokekkereitä pitänyt neiti mainitsileikkisästi hymyillen, että olimme juuri täpärästi välttyneet Yaran oman räjäytyksennäkemiseltä. Nyyh.Toinen yö oli tarkoitus viettää Kuopiossa, jonne matkatessa sää muuttuilumiräntäloskapaskamyrskyn myötä kammottavaksi. Onneksi olimme bussissa.Siellä sää muuttui koko ajan mukavammaksi, ehkä jopa lämpimämmäksi. Mmm,lämpimämpi! Virvokepiikkilista nimittäin täyttyi merkinnöistä hyvää vauhtia.Lähestyessämme Kuopiota kaupungin alkuperäiskasvatit Emmi ja Mikkoheittäytyivät mallikkaiksi ja pitivät vapaamuotoisen esitelmän päämäärästämme.Perillä kelju sää jatkoi matkaajien piinaamista. Patikkaretki syöttölään ja kaupoillekasteli suurelta osalta kenkien ja sukkien lisäksi myös silmäkulmat. Onneksi hätäänei ollut aihetta, sillä Itä-Suomen Yliopiston Kuopion kampuksen biotieteidenopiskelijat eli tuttavallisemmin kultilaiset pitivät meitä, oi kyllä, kuin ominakultinaan. Ohjelmassa oli Kuopio-aiheinen tietokilpailu, jonka voiton nimiinsäkuittasivat Mami, Mama ja JP. Ulkona oli grilli katoksen huomassa ilkkumassakenkulle säälle. Muistiinpanoissa mainitaan myös Peuran metsästysaika. Enymmärrä. Voiko joku selittää? Peuranmetsästysaika kestää syyskuun viimeisestälauantaista tammikuun 31. päivään.18


Sää piiskasi naaman vinoonPerjantaiAamulla lähdettiin ysin jäljestäkohti viimeistä XQ-kohdetta. VipJuicemakerin setä oli valitettavastihieman kiireinen eikä päästänytryhmäämme tehtaan puolellepalloilemaan, mutta näytti onneksimuutaman vuoden vanhojakalvoja vastapainoksi. Tarjollaoli ihan oikeita virvokkeita, jotkatulivatkin tarpeeseen, sillä edessäoli pitkä matka lappeen Rantaan jayksi kokonainen ilta jaksettavana.Välietappina toimi vaatimattomastanimestään huolimatta toistaiseksivahvistamattoman tiedon mukaanuniversumin suurin ja mahtavinvesihuvipuisto Vesileppis. Leppävirran lahja maailmalle oli piilotettu niin hyvin,että Jenny joutui hieman auttamaan Jullea navigoinnissa.Kiitokseksi Vip Juicemakerin tarjoiluista juotimme takaisin eli kostoksi19


LauantaiAamulla tunnelma oli haikea ja joukko käytetyn näköisiä matkalaisia ryömibussiin nukkumaan. Hieman ennen välietappina toimivaa lappeen Rannanja Otaniemen välillä olevaa Porvoota nukkujat kokivat kammottavimmanmahdollisen herätyksen: ”Eläinlapsiaaa! eläinlapsiaaa!” Hetkinen! Nythetkinen! Mitä tapahtuu?! Porvoossa reilun kolmen päivän mittainen terveidenelämäntapojen putki palkittiin ansaitusti pienellä hemmottelulla Brunberginsuklaatehtaanmyymälässä.Eläinlapsia odotellessa...XQ-muistot top 3:Fiksut päivät.Makea suu.Celebrity count: 8...Eläinlapsia! Eläinlapsia! Ghhh!21


Samposta saa rahaaUaa! Uaa! Uaa! Uaa!Fiksumpaa, fiksut päivät on fiksumpaaFiksut päivät on paskaaAhaa! Nyt säästän rahaa!Nyt säästän rahaa! Nyt säästän rahaa!Nyt säästän paskaa! Ahaa!Nyt säästän kauhean paljon kaikkea paskaaKissa, kissa, kissa, paska kissaKeli kannattaa, tullallallallutaaAnnan nakille, saakeli! Saakeli!Tiididii! Tiididii! Tiididii!Rahaa nyt säästän! Ahaa!approved by tisleKirjoittaja: Tuomas Hietala (fading into the matrix)Kuvitus: Janne Andtsjö, Päivi Kuosmanen, internet22


FUCK THE DEALER!Viluissaan, nuori nisti, viimeset herskat itseensä pisti. Rahat, kamat, oli loppu,lisää kamaa, nyt on hoppu! Epätoivoissaan nurkat kaivaa, löytyi vain lelulaivaa.Viimeisenä keinonaan luurin käteen otti, diilerilleen pirautti. ”Ei ole rahaa, eikamaa, voitko auttaa?” ”Kyllä vain, jos kukko maittaa”. Sateisella kujalla tapasivatsankarit, toinen peloissaan kuin pieni poni, toinen voimansa tunnossa kuinFerrarin ori.Sitten poliisi otti kiinni molemmat. The End.Teksti: Mikko PeuraOikeastihan tarinan otsikko ei liity lainkaan huumeisiin tai edellä olevaantarinaan, vaan eeppisen hienoon Fuck the dealer -juomapeliin. Peliin tarvitsetvain korttipakan ja kavereita. Jos jälkimmäisten hankkiminen on liian vaikeaa,niin kai tätä voi yksinkin pelata. Toimitus ei suosittele. Pelin tarkoituksena onarvata korttipakan päällimmäinen kortti. Jokaisella pelaajalla on vuorollaan kaksiarvausta. Mikäli arvaaja ei osu ensimmäisellä arvauksellaan oikeaan, kertoojakaja onko kortti isompi vai pienempi kuin arvattu kortti. Toisen arvauksenjälkeen, jos arvaus on vieläkin väärin, ottaa arvaaja oikean kortin ja jälkimmäisenarvauksensa erotuksen verran huikkia. Mikäli ensimmäinen arvaus osuu oikeaan,ottaa jakaja 10 huikkaa ja toisen arvauksen osuessa oikeaan 5 huikkaa. Käytetytkortit laitetaan naama ylöspäin pelipöydälle, jolloin arvaaminen helpottuuloppua kohti jokseenkin paljon. Kolmen ihmisen arvattua peräkkäin väärin, siirtyyjakajavuoro seuraavalle pelaajalle. Lopussa siis jakaja saattaa juoda aika paljon,mistä nokkelimmat osaavat päätellä pelin nimen alkuperän.23


Kapteenin aatoksiapHuksit ovat hengailleet Otaniemessä jo kokonaisen jakson ja syksyä onpäästy viettämään mitä erilaisimpien tapahtumien merkeissä. On ollut T-iltaa,lautapelejä, lettuja, skumppaa ja tietenkin suunnistuksia niin Otaniemessä, kuinHelsingissäkin. Huhhuh, kylläpä aika rientää!Sitsaamisen perustaidot on opeteltu, uusi ja upea CanCan koottu, käytyvastapainoksi urheilemassa Aaltokympissä ja saatu lakitkin tämän vuodenosalta laskettua. Myös killan 120v -tempaus onnistui kaikkia ennakko-odotuksiaparemmin ja teidän, pHuksien, osallistuminen oli ihaltavan aktiivista! Suuri kiitoskaikille!Syksy ei kuitenkaan ole lähellekään ohi ja vielä keretään kokea kaikkea mukavaamuun muassa pHuksicruisen, juhlasitsien ja piKKujoulujen merkeissä. Opiskelujaei silti tule tämän kaiken melskeen seassa unohtaa. Luennoille kannattaa herätäja laskareiden tekeminen on aina hyväksi, nimenomaan itsellesi. Peruskurssitrakentavat pohjat jatkokursseille, eikä huonosti tehtyjen perustuksien päällekovin kummoista voi rakentaa. Hoida siis hommat huolella!Kohta on myös aika jälleen valitaKemistikillan raati ja toimihenkilötvuodelle 2011! Kiltahan pyöriivapaaehtoisvoimin ja parhaiten mukaaniloiseen joukkoomme pääset vaikkapatoimihenkilöpestin kautta. Itse olenkillassa toiminut apuisäntänä ja nytpHuksikapteenina, enkä ole hetkeäkäänaktiivisuuttani katunut. Näissä hommissatutustuu megalomaanisiin tyyppeihin japääsee pitämään paljon spesiaalikivaaduunien vastapainoksi!Hoidetaan jatkossakin hommattuttaan tapaan ja pidetään loistavaakemistihenkeä yllä! Näkisin, että tämä onmelko parasta!Terveisin,JoonaspHuksikippariToim.huom: Joonas ei välttämättä ole ihan täysinseonnut. Hieman oudot aikamuodot johtuvat siitä,että Joonas palautti juttunsa ajoissa, muut eivät...24


Kansainvälistymisen ihanuusRahastonhoitajan kuulumisten sijaan ajattelin käyttää tilaisuuden hyväkseenja kirjoittaa mainospuheen kansainvälistymisen ihanuudesta, ja myöshyödyllisyydestä. Jostain syystä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa kv-isoilukoetaan kovin hankalaksi, vaikkei se lopulta paljoa eroakaanperusphuksi-isoudesta:kekkereitä riittää. Kv-isona ei välttämättä tule koettua omaa phuksivuottaantoisintona, sillä ulkkaribileet ovat, ainakin toistaiseksi, suurimmaksi osaksi eritapahtumia kuin kiltojen ”perusbileet”.Ulkkareiden kanssa ja kautta tutustuupuolivahingossa myös uusiin kavereihin muissa killoissa, sillä ulkkarit eivät tunnekäsitettä kiltarajat. Kiltarajojen hämärtyminen auttaa myös bongaamaan itselleenhyödyllisimmät ulkkarit: jos omaan phuksiryhmään ei sittenkään sattunut sitäranskalaistavaihtaria jota omalla orastavalla kielitaidolla olisi voinut koetella,löytää hänet varmasti jostain ulkkareiden yhteisistä kotibileistä.Kaikki tämä ulkkareiden hehkutuson mielessäni juuri nyt pinnalla, silläpalasin Espanjasta noin 82 tuntia sitten.Espanjassa olin tietysti viettämässäaikaatäysihoidossaulkkarikavereideni Josénja Nityn sekä vaihtarivuotta viettävänkämppikseniSaaran luona. Aika kului nauttienJosén valmistamaa valencialaista paellaa,Saaran uusien vaihtarikavereiden kanssa Barcelonassa joraillessa, Valencianyöllistä vanhaa kaupunkia ihmetellessä sekä fiilistellessä 3000 asukkaan Xálonperinnejuhlia Nityn ja hänen lapsuudenkavereidensa kanssa. Kaikki liikkuminenluonnistui kätevästi Josén autolla ja hintaa lystille tuli ystävyyden vahvistuminen.Koko tarina sai alkunsa viime keväänä kemman ja koneen järjestämästäulkkareiden ruokasaunasta, jossa uuniperunoita kokkailessa tutustuinNityyn. Eiihan turha sauna-ilta siis ollenkaan! Tästä sauna-illasta jäi mieleen myös, ettäpaikalle oli uskaltautunut ilahduttava määrä paikallisia kemmalaisia opiskelijoita.Ulkkaritapahtumiin kun ovat nimestään huolimatta enemmän kuin tervetulleitamyös suomalaisopiskelijat!Ja lopuksi rahastonhoitajan näkökulma asiaan: tuohesta kannattaa pitää senverran hyvää huolta, että aina on varaa lähteä reissuun, se kun ei välttämättäkustanna kuin lentoliput! Bon voyage!25Teksti: Tea Miller


Salut!Vietän syyskuun 2010 ja helmikuun 2011 välisen ajan Sveitsin Lausannessa tehdendiplomityötäni EPFL:n (École Polytechnique Fédérale de Lausanne) Katalyysinja orgaanisen synteesin laboratoriossa. Paikan sain ottamalla yhteyttä suoraankyseisen laboratorion professoriin laboratorion kotisivuilla olleen ilmoituksenperusteella, joten en ole mukana missään vaihto-ohjelmassa.Mitään eksotiikkaa on täältä turha lähteä hakemaan, sillä Lausanne on kuinsuomalainen keskikokoinen, mäkinen kaupunki järven rannalla, jossa puhutaanvierasta kieltä ja jossa on hienot maisemat (vrt. Kuopio). Toisaalta EPFL:nopiskelijoista puolet on muualta kuin Sveitsistä ja labrassa ainoastaan professorion sveitsiläinen, muiden ollessa kotoisin ympäri Eurooppaa.Suurimman kulttuurishokin aiheutti kaupungin autioituminen alkuillasta, kunsuurin osa kaupoista sulkee ovensa jo seitsemältä. Onneksi koululla aika kuluutöiden parissa niin hyvin, ettei moisesta tarvitse huolehtia – paitsi jääkaapinollessa tyhjä. Toisaalta viikonloppuisin tapahtumatarjonta on mukavan runsasta,joten jotain vastapainoa työnteollekin saa. Lisäksi sään salliessa voi suunnatayhteen kaupungin lukuisista puistoista lepäilemään tai patikoimaan läheisillereiteille.Opiskelijoiden baari-iltoja ja oppilaskunnan alajärjestöjen tapahtumia täällätuntuu riittävän ihan kivasti. Omakohtaisia kokemuksia näistä tapahtumista eitosin ole kauheasti kertynyt, koska labrassa vierähtää helposti 12:kin tuntia.Täällä opintojen eteneminen ei ainakaan jää resursseista kiinni, sillä infrastruktuurion viimeisen päälle. Esimerkkeinä vastavalmistunut Rolex Learning Center(Dipolin ja kirjaston yhdistelmä), jota kuvaa parhaiten adjektiivi pröystäilevä, sekäkampuksen ja keskustan yhdistävä pikaratikka. Opetuksen tasosta en voi sanoasanaakaan, sillä yhtään kurssia en aio suorittaa.26


Asuntotilanne Lausannessa on syksyisin lähes kaoottinen, sillä kaupunginasukkaista noin 10% on opiskelijoita ja opiskelija-asuntoja riittää vain harvoille (noinvuoden jonotuksella). Vaihto-ohjelmien ulkopuolelta tulevilla asunnonmetsästyson vähintäänkin haastavaa, koska monet vuokranantajat vaativat sveitsiläisentakaajan ja/tai jopa kolmen kuukauden vuokran takuumaksuksi.Ainakaan vielä tänne lähtö ei ole kaduttanut ja voin rehellisesti suositella EPFL:ääjoko Erasmus-vaihdon kohteeksi tai diplomityön tekopaikaksi.Kuvan keskellä kampusP.S. Diplomityön tekoa miettiville tiedoksi: paikallinen lafka tarjoaa hyväksymilleenulkomaisille diplomityön tekijöille 1500 CHF/kk suuruisen apurahan, TKK:ntarjoaman Free Mover -apurahan lisäksi.27Teksti ja kuvat: Antti Neuvonen


Aussie Aussie Aussie, Oi Oi Oi!!Tätä kannatushuutoa ei voi olla kuulematta viikottain Australiassa kun elää. Kansaon täysin urheiluhullua ja oman kannatusjoukkueen löytäminen ja kannustaminenlähentelee melkeinpä uskontoa, olipa sitten kyse rugbysta tai crab racingista.Muutin 9kk sitten Sydneyhynasumaan ja opiskelemaan. Vielä/enää on 3 kk aikaa nauttia tästäuskomattoman erilaisesta maastaja kulttuurista. Lähtiessäni olintietenkin selvittänyt perusasiatAustraliassa elämisestä muttatodellisuus jollain mystisellä tavallajaksaa aina yllättää. Sen lisäksiettä paratiisibiitseille pääseepaikallisbussilla 10 minuutissa ja että useimmat 70-vuotiaat papat surffaavatparemmin kuin itse ikinä, myös toisenlaisia ihmetyksen aiheita löytyi. Suomalaisenasuurimpiin järkytyksiin ei suinkaan kuulunut kadulla vastaan hyppivät kenguruttai koalat vaan internetin puuttuminen lähes kaikkialta. Ja sielläkin mistä selöytyy, yhteys on suhteellisen heikko ja hidas, jopa yliopistolla! Tästä huolimattasydneyläiset tuntuu omistavan viimeisimmät tekniset vempaimet, mm. kaikillaon iPhone.Toinen ihmetystä herättänytaihe on paikallistenpukeutumistyyli. Sydneyssäon tärkeää olla tyylikäs.Jos itsestä tuntuu hiemanylipukeutuneelta kun lähteelauantaipäivänä keskustaankahville tai shoppailemaan,on luultavasti juuri oikeinpukeutunut. Toisin ontilanne Gold Coastilla 700km rannikkoa ylempänä.Siellä tärkeintä on näyttäämahdollisimman paljon surffarilta. Pukuja ei katukuvassa näy. Jos vielä uskaltautuutoiset 700 km rannikkoa pohjoiseen löytää aitoa Hillbilly menoa kylistä, joissanuoriso heittää iltaisin munkkia tuunatuilla pick-upeillaan reikäisissä 80-luvunprintti t-paidoissa, priceless! Paljon mahtuu siis yhteen maahan. Yhdistävänä28


tekijänä näissä kaikissa paikoissa kuitenkin ovatvarvassandaalit. Niitä voi käyttää missä vain, mieluitenvuoden ympäri ja aina.Ennen vaihtoani englannin puhuminen oli itsellenienemmänkin pakollinen paha kuin tilanne, jossa olisintuntenut oloni mukavaksi. Jo muutaman kuukaudenAussi-elämän jälkeen tilanne muuttui täysin eikäitse kieltä enää edes ajatellut englannin- tai suomenkielenä vaan pelkästään kommunikointivälineenä.Myös maan ’no worries’-asenne luultavasti auttoiperfektionistin luonnetta pääsemään yli jatkuvastakieliopin ja taivutusmuotojen miettimisestä. Eivätpäne paikallisetkaan aina sanojaan oikein sijoittele.Summa summarum, vuosi Australiassa on opettanut paljon itsestäni jaasettanut asioita uuteen perspektiivin. Monesti on joutunut pois omaltamukavuusalueeltaan, mutta niistähän yleensä eniten saakin irti. Parhaita puoliaehdottomasti on monet uudet ystävät eri puolilta maailmaa, uskomaton kokemusadaptoitua asumaan ja elämäänerilaisessa kulttuurissa toisellapuolella maailmaa sekätietenkin matkustelu toinentoistaan kauniimpiin maihinja paikkoihin. Jo Australiaitsessään on niin iso maa ettämatkustamista ja nähtävääriittäisi vaikka toiseksikinvuodeksi!Cheers!Laura5. vuoden kemistiopiskelija29


Tammipeura30


Kuin kaksi marjaaFingerpori, ilmestynyt Helsingin Sanomissa 4.11.2010Tammipeura, ilmestynyt Tisleessä 3/2010 3.9.2010Keskustelu Mikko Peuran ja Pentti Jarlan välillä:MP: Great minds think alike. Kannata tsekata sivu 5 :P Hämmentävää, että jokumuukin tässä maailmassa keksii tuon läpän. Viitaten siis 4.11. Fingerporiin.PJ: Ooh! En muistanutkaan että on myös Miele-pesukoneita. Hienon oloinenlehti.approved by tisle31


Kemistikillan historiapähkinänkuoressa vol.2Edellisessä numerossa Tisleen toimitus avasi lyhyesti killanhistorian kuutta ensimmäistä vuosikymmentä. Nyt on luvassa viisiseuraavaa vuosikymmentä eli viime vuosisadan loppupuolisko.2000-luvun tapahtumia tullaan käsittelemään Kondensation aikoihinjulkaistavassa juhlajulkaisussa.1950-lukuTalvisodan alkaessa silloinen Kemistiklubi oli menettänyt omat tilansa. Koskaopiskelutilojen uudelleen rakentaminen saatiin valmiiksi vasta 40-luvun lopulla,nousi kysymys killan omasta tilasta ajankohtaiseksi jälleen 1950-luvun alussa.Vuonna 52 kilta sai oman huoneen kemian laitokselta. Biokemian laboratoriokuitenkin valloitti killan tilat ja väistökiltiskin menetettiin vuoden 1957 lopulla.Pari vuotta myöhemmin kuitenkin TKY suostui luovuttamaan killalle tilat Polinkellarista. Polin kellarissa sijaitsevan kiltahuoneen kunnostustyöt saatiin valmiiksivuoden 1960 Kondensatioon mennessä. Tämäkin tila tosin menetettiin 70-luvunalussa.1950-luvun loppupuolella Kondensatiossa tuli väliaikaiseksi tavaksi tarjotaruokajuomana itse tehtyä kotiviiniä. Viinin valmistus aloitettiin syksyllä raadinpäätöksen siivittämänä. Vuosijuhlaboolin valmistukseen killalla oli oma 1,8metrinen tislauslaitteisto, joka sijaitsi jossain lafkan kellarikomerossa. Siellälaitteisto ei kuitenkaan mahtunut pystyyn, vaan se oli kallellaan. Kerran eräänsiivoojan ihmetellessä laitteen tarkoitusta, vastasi eräs kemisti sen olevanmaapallon pyörimisnopeutta vuorokaudenaikojen funktiona mittaava laite.1960-lukuVuoden 1961 Ranskan ekskursion jälkeenheräsi ajatus teollisuudesta saatujen rahojenkäyttämisestä johonkin hyödylliseen. Vuonna1963 perustettiin Kemistikillan erikoisrahasto,jonka tarkoituksena oli tukea kiltalaistenulkomaan harjoittelua. Kilta ajoi muutenkinrunsaasti opintoihin liittyviä parannuksia60-luvulla. Silloin mm. saatiin opiskelijaedustusosastokollegin istuntoihin. Myös isovelitoimintakäynnistettiin killassa 60-luvulla.32


Mitä todennäköisimmin koko killan historian merkittävin hetki koitti vuonna1966, kun raati päätti perustaa killalle oman lehden ja kaksi ensimmäistä Tislettäilmestyivät. Vuoden 66/67 toimintakertomus antoi lehdelle ohjeeksi “Informoija anna susien temmeltää,” jota on vaihtelevalla menestyksellä siitä asti vaalittu.1970-lukuJo 1960-luvun lopulla oli jo huomattavissa merkkejä opiskelijatoiminnanmuutoksesta. Niinpä 1970-luvun alussa <strong>Kemistikilta</strong>kin oli vahvasti mukanapolitisoitumisen kierteessä, suorastaan eturintamassa. Opiskelijatoiminta ei ollutniinkään nykyisen kaltaista, Otaniemen killoissa valtaa pitivät puolueryhmittymätja Kemistikillan osaksi koitui olla punaisella puolella. Ilmiö oli selkeästi havaittavissakoko maassa ja muissa Euroopan maissa vastaavaa oli havaittu jo muutamiavuosia aiemmin. Tapahtumien taustalla vaikuttivat mm. Vietnamin sota, rotusortoja siirtomavaltoihin kohdistunut suuttumus. Osittain näiden seurauksenaopiskelijoidenkin asema oli muuttunut huonommaksi, mikä ruokki haluapolitisoitumiseen. Myös osin vanhoillinen korkeakoulupolitiikka ajoi opiskelijoitabarrikaadeille. Vuoden 1977 tienoilla tilanne kuitenkin alkoi rauhoittua ja<strong>Kemistikilta</strong> alkoi kääntyä takaisin nykyisenkaltaiseen tilaan,jossa tärkeimmät tehtävät olivat opiskelijoiden lähiympäristössätoimiminen ja vaikuttaminen maailmanhalailun sijaan.Politiikan lisäksi killassa tapahtui sentään muutakin. TKK:nmuutettua Otaniemeen sai kilta oman nurkkauksensaperuskemian laboratorioiden vierestä, jossa kiltis pitkäänsijaitsi. KK-Circus syntyi marraskuun lopulla 1974 ja sittemmintämä eräänlainen speksi viihdytti osanottajia lukuisissa killantapahtumissa.1980-lukuVuonna 1982 joukko kemistejä osallistui fysistikillan naamiaisiin ja voitti parhaanpukeutumisen palkinnon. Seuraavana vuonna sama joukko sattui olemaanvastuussa tapahtumien järjestämisestä ja niinpä naamiaisjuhlat olivat saapuneet<strong>Kemistikilta</strong>an. Naamiaiset keräsivät runsaasti osallistujia lähes koko 80-luvunajan, kunnes vuoden 1989 juhlat olivat pettymys ja perinne lakkasi.Kerrassaan mainiona vuonna 1985 keksittiin idea pianotempaukselle. Tempauksenideana oli vetää pianoa lavan päällä Vanhalta Polilta Otaniemeen. Tempaus kesti48 tuntia, jonka aikana pianon vetoon osallistui arviolta 100 kemistiteekkaria.Vuonna 1983 tuotiin kiltikselle ensimmäinen coronapöytä. Vuonna 1988 tehtiintiettävästi tuolloinen maailmanennätys coronanpelaamisessa, kun peliä pelattiin48 tuntia putkeen.33


1990-lukuKemistikillan merkittävin tapahtuma 1990-luvulla olivat killan 100-vuotisjuhlat.Dipolissa järjestettyyn Kondensatioon osallistui peräti 755 juhlijaa. Lisäksivuoden mittaan järjestettiin mittava määrä erinäistä ohjelmaa. Varsinaisenjuhlaviikon aikana mm. paljastettiin Gustaf Kompan patsas, joka on esille lafkanluentosaliaulassa sekä vihittiin käyttöön Kemistikillan lippu. Vihkimisen suorittiotapappi Heikki Lindfors. Kilta järjesti myös jäynähenkisen tempauksen yhdessäMannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa.Vuonna 1995 coronan ja marjapussin rinnalle nousi uusi kemistipeli, pärkänheitto. Tiettävästi nimellä ei ole mitään tekemistä Mika Pärkän kanssa. Peli ei tosinsaavuttanut ihan samaa suosiota kuin marjapussi tai corona. 90-luvulla kemmanlafkalle ilmestyi runsaasti erinäisiä ihmeellisiä esineitä. KeLan aulaan tuotiinkolme kelaa sekä Kela Käla 3 -kyltti ja pihalle istutettiin Hyvän ja Pahan TiedonPuu. Kaikki esineet ilmestyivät paikalle illan hämärissä ja ilman sen suurempaaennakkovaroitusta.Tässä olivat siis killan ensimmäiset 110 vuotta pähkinänkuorissa.Täydellisemmän kuvan killan historiasta saa tutustumallahistoriikkeihin. Ja kuten aiemmin mainitsin, voi tuoreempia tapahtumiatutkailla helmikuun lopussa julkaistavasta juhlajulkaisusta, jokamonen vuoden tauon jälkeen herättää henkiin Annaaliperinteen.Teksti: Janne AndtsjöKuvat: Kemistikillan historiikki 1891-199134


I need a suppa hero loverTeksti: Niklas IlkkaMonikaan nykyihminen ei tiedä, mikä suppa on. Siksipä ladon nyt ladollisensuppafaktoja.Suppa on kuoppa, joka syntyi esihistoriallisena aikana, kun maanpinnanlähelle syntynyt metaanikaasukertymä räjähti. Kalliossa räjähtänyttä kertymääkutsutaan hiidenkirnuksi.Hiidenkirnun pohja on kivempi kuin supan pohja.Suppia löytyy koko Suomesta, etenkin metsistä.Supassa on valoisa ja varjoisa rinne, jos suppa on avoimessa maastossa.Sopassa kasvava puu näyttää lyhyemmältä kuin oikeasti on.Supan pohjalla on usein tyynempää kuin 10 metriä ylempänä. Etenkin jos supantäyttää tyynyillä.Supan pohjalla ilmanpaine on suurempi kuin supan reunalla.Suppa on harvoin paraabelin tai puoliympyrän muotoinen.Suppaan on helppo pudota.Supasta on vaikea pudota.Vesi voi kertyä suppaan.Myös lumi voi kertyä suppaan.Supan rinteeseen voi kaivaa tunnelin, vaikka metroa varten.Suppaan ei mahdu metroasemaa.Supista toisiin ei kannata supista, sillä välissä on aina harjanne. Myös luutanneon voinut sinne joutua.Supan voi täyttää vanhoilla pesukoneilla, betonilla ja geneerisellä paskapuheella.35


I survived the SonispherehurricaneIlmaston lämpeneminen on ilmeisesti saavuttanut jomeidänkin leveysasteet, jos viimekesäisiä sää ilmiöitäon uskomista. Jouduin itse kokemaan Suomen kesänviimeisimmät trendit kerta rysäyksellä.Tarina alkaa leppoisasti rokkifestivaali Sonispheressä.Ensimmäisenä päivänä aurinko paistaa koko päivän jalämpöä riittää – liiaksikin, hiostaa. Päivän aikana saanhuomiota ainakin kolmelta slovakialaiselta jannulta,kumma juttu, mutta valkoinen Šatan-pelipaita saattoiehkä edesauttaa asiaa. Päivä sujuu leppoisasti raskaanrokin parissa ja Suomen suven ilta ja yö laskeutuulämpöisenä ja kosteana.Seuraava päivä sarastaa usvaisena ja hiostavanlämpimänä. Pienet sadekuurot antavat pientä virkistystäraskasmetallitäytteiseen kesäpäivään. Thrash metallibändi Slayer lopettaa keikkansa ja pahaenteisesti soittimyös veisua Raining Blood.Noin vartin verran ehtii aikaa vierähtää, kunnesensimmäiset jyrähdykset alkavat kuulua. Tummat pilvetvaltaavat taivaan ja tuuli alkaa nousta. Vettä alkaa tippuasuurina pisaroina taivaalta, on aika pukea sadeviitta ylle.Sade vain yltyy yltymistään ja tuuli voimistuu edelleen.Lopulta tuulee vaakatasoon ja vesipisarat muuttuvatrakeiksi ja salamia tippuilee taivaalta. Lisämausteensamyrskyyn tuo ihmisten mylvivät äänet salamoiden seassa.Ja yhtäkkiä sade ja tuuli lakkaa yhtä nopeasti kuin senousikin. Ihmiset alkavat hurraamaan ja monet alkavathuutaa ”Ronnie James Dio, Ronnie James Dio”. Taisisuurella heviukkelilla olla sanansa sanottavana vielähaudan takaakin. Minuuteissa festivaalialue näyttäämelkein pommin jäljiltä. Useat teltat ovat kaatuneet tailentäneet pois. Maassa veden mukana lilluu sekalainenmäärä ruokalautasia. Hajonneesta metrilakukojusta saiilmaisia lakuja. Kuuleman mukaan joku bajamajakinkaatui kovissa tuulen puuskissa.36


Mutta pahin näky paljastui vasta katsottaessa lavoille päin.Molemmista lavoista ovat kaikki banderollit kadonneetja backstage näkyy selvästi. Myöhemmin kuulutetaan,että kakkoslava on niin pahoin vaurioitunut, ettei sielläsoiteta enää, hieman huonompi juttu MötleyCrüefaneille. Päälava vaurioitui myös aika lailla, mutta eikorjauskelvottomaksi.Hurja korjausrumba alkoi ja yleisöä lepyttivät Iggy andthe stooges puoliakustisena muutaman biisin ajan.Lavaa saatiin korjattua tarpeeksi ja herra Alice Cooperpääsi vetämään teatraalisen shownsa märistä vaatteistahytisevälle kansalle.Illan huipennus odotti vielä. Raastavan pitkältä tuntunutodotus alkoi – vielä oli festivaalien pääesiintyjä IronMaiden jäljellä. Vihdoin tuttu veisu – Doctor, Doctor –pärähtää ämyreistä, keikka alkaa aivan hetken päästä…37


Tekniikan museo on härvelimuseoPääkaupunkiseudulla on valtavasti kulttuuritarjontaa humanisteille ja taiteilijoille.Me teekkarit, jotka tunnetusti olemme kyvyttömiä nauttimaan korkeakulttuurinhelmistä, jäämme vain nuolemaan näppejämme. Kaukana Vantaanjoen suullasijaitsee kuitenkin eräs taantuneen teknikkokansan keidas. Tekniikan museoVanhassakaupungissa tarjoaa kattavan ja näyttävän kokoelman tekniikan historiaaradiotekniikasta malmin käsittelyyn.Vanhan vedenpuhdistamon punatiiliset rakennukset tuovat väistämättä mieleenOtaniemen saman kaltaiset maisemat. Paikka on paitsi kotoisan näköinen, myöshyvin kaunis, sillä vieressä virtaa koskija alas avautuu näkymä kauniistiloppukesän auringossa kimaltelevalleVanhankaupunginlahdelle. Runoilutkuitenkin sikseen, sillä parhaatmaisemat odottavat vasta sisätiloissa.On torstai ja kello on kolmeiltapäivällä. Museo vaikuttaa varsintyhjältä lukuun ottamatta neljää(!!!!)nuorta virkailijaa aulan tiskillä. Ostamme opiskelijaliput, jotka kustantavathuikeat kaksi euroa kappale. Silmäys avaraan näyttelytilaan osoittaa, että olemmetodellakin ainoat asiakkaat.Seuraamme näyttelyn aulasta poimitunkartan nuolia ja löydämme viestintätekniikanosastolle. Pöytiä ja lasivitriinejä täyttävätvanhat puhelimet ja muu oheistekniikka.Automaattiset puhelinkeskusjärjestelmätjostain vuosikymmenten takaa naksuttavatedelleen täysin toimivina ja voipa uteliasnäyttelyvieras kokeilla jopa muinaisaikojenpyöritettävällä puhelimella soittamista.Puhelimia seuraavat radiotekniikan laitteet. Sisäinen kleptomaanini kehottaatunkemaan takin alle jonkin esillä olevista puurunkoisista ja superretroistaradioista tai tv-vastaanottimista. Kauniiden laitteiden lisäksi osastolla voi ihastellamyös radiotekniikka-aiheisia tietoiskuja. Yritän ehtiä lukemaan kaikki teknisiäyksityiskohtia tursuavat artikkelit, mutta museoseurueemme humanistiedustusvaatii matkan jatkamista.38


Puu- ja paperihärveleiden osastollaon siisti pienoismalli paperikoneesta.Videohuoneessa voi katsoa 20 vuottavanhoja opetusvideoista paperintekemisestä. Puunjalostus vaikuttaa ihanjännältä, mutta koska mitään siistejä laitteitaei juurikaan ole ihasteltavana, jatkammeKEMIANTEKNIIKAN!!!!! näyttelyosastolle.Valitettavasti kemian tekniikan osastoosoittautuu näyttelyn tylsimmäksi.Lasivitriineissä on pari koeputkea jaTietoboksi:Mitä?Tekniikan museo on tekniikanerikoismuseo. Jokaisen teekkarinkannattaa käydä se katsastamassa.Missä?Tekniikan museo sijaitsee HelsinginVanhassakaupungissa osoitteessaViikintie 1. Sinne pääsee Helsinginkeskustasta busseilla 68 ja 71 jaOtaniemestä suoraan bussilla 506.Milloin?Museo avoinna 1.9.2010-5.6.2011tiistai-perjantai 9-17 ja lauantaisunnuntai12-16. Maanantaisisiis kiinni. Tekniikan museoonon muuten suunnitteilla killanekskursio kevään aikana. Jos haluatmukaan, seuraa tiedotusta!vaneritaulut mainostavat muutamaa suomalaista kemianalan yritystä. Jatkammepian matkaa.Kaivostekniikan ja metallurgian osastot ovat tosi jees. Näytillä on isoja vanhojakaivoskoneita ja aihekin on sen verran itselleni tuntematon, että opin paljonuutta ja jännää. Menoa haittaa vain se, että alkaa olla nälkä.Skippaamme loput pyöreän päärakennuksen vekottimista ja kiiruhdammevilkaisemaan sivurakennuksen nähtävyydet. Sivurakennuksesta löydämmekuitenkin vain omituista nykytaidetta postinäyttelyn, joka ei ole vieläauki. Toteamme tilanteen ja päätämmemuseovierailun akuutin eväspulan johdosta.Olisi ollut kiva tutkia päärakennusta vielälisääkin, mutta nähtävää ja luettavaa on niinpaljon, että kolme tuntia ei vaan riitä. Paikkaon niin mahtava, että voisin käydä vaikkauudelleenkin.Teksti ja kuvat: Tuomo Eskola39


don’t judge a book by its cover … eliViime vuosisadan merkittävimmätdiplomityön otsikot kemiantekniikan alallaTisleen toimitus sukelsi kirjastotietokannan syvyyksiin ja löysi kasanaarteita. Töiden tieteellistä sisältöä ei luontaisesti vaivauduttutarkistamaan.Ilmonen, TeuvoRotannahkojen parkitseminen.Diplomityö, TKK / Kemian osasto, 1944. - 46 s. –• Eritäin maanläheinen aihe. Sotavuosien aikaan elettiin niukkuudessa jatarvittiin korvaavia raaka-aineita. Hyväksyvätkö kettutytöt?• Mainittakoon vielä että kirjoittaja on laatinut työn kirjallisen osan osinsotatoimialueella!Sorsa, Bror A.Veren käyttö vaneriliimauksessa.Diplomityö, TKK / Kemian osasto, 1938. - 28 s. -• Oletteko huomanneet, että veri on tahmeaa kun se kuivuu? Fenolihartsillelöytyy siis ekologinen korvaaja!Bauerfeind, SointuKalan fileointijätteen säilöminen.Diplomityö, TKK / Kemian osasto, 1976. - 64 s. –• Kuvittele labra täynnä kalanpäitä. Kokeellinen toiminta on ollut todennäköisestiaika herkkua.Pawli, EirikSuomalaisen ja saksalaisen maltaan vertaus.Diplomityö, TKK / Kemian osasto, 1945. - 78 s. –• Opintomatka Baijeriin?40


Nousiainen, Pulmu HelenaTutkimuksia mittaustarkkuuden riippuvaisuudesta valaistuksesta.Diplomityö, TKK / Kemian osasto, 1950. - 106 s. –• Näkeekö pimeässä mitä mittari näyttää?Karjalainen, AriVärillinen liekki.Diplomityö, TKK / Kemian osasto, 1984. - 100 s. + liitt. 24 s. -Oppiaine: Teknillinen kemia (5.40)• Runollinen, lämmin ja kaunis otsikko on valopilkku tekniikan kylmässämaailmassa.Laakso, SatuJäätelöpuikkojen suklaakuorrutteet.Diplomityö, TKK / Kemian tekniikan osasto, 1998. - 88 s. -Oppiaine: Biokemia (Kem-30)• Nomnom!Kuvassa on kaksi marjaa jotka eivät näytä yhtään samalta.Tekstit Tanskasta lähetti: Juho Perälä41


Tisle testaa Pirkan niksitJos haluat musiikkipuhelimen, ei kannata ostaauutta kallista puhelinta. Osta halpa mp3-soitin jateippaa se vanhaan puhelimeesi kiinni. Näin saattäysin saman tuloksen yli puolet halvemmalla.+ halpa+ ympäristöystävällinen ratkaisu+ jesari saa tuntemaan itsensä MacGyveriksi- iso ja painava- teipit häritsevät käyttöäTietokoneen ääressä istuttaessa tulee helposti istuttua huonossaryhdissä. Kiinnitä itsesi tuolin selkänojaan, esim. vyötä apunakäyttäen, niin että vyö kiinnitetään rintakehän ympäriltä, kainaloidenalapuolelta tuoliin kiinni. Tällöin ryhtisi säilyy kokoajan suorana.+ pienellä modifikaatiolla voisi tehostaatyöskentelyä esim. kiinnittämällä tuolin pöytään+ ryhdikäs olo- tuoli häiritsee esim. vessassa käymistä- tarvitaan pitkä vyöPujota sukkahousut tietokoneen näppäimistön ja hiiren päälle. Näinvoit syödä kaikkia herkkuja tietokoneen ääressä, eikä näppäimistönväliin murusia, eivätkä hiiri ja näppäimistö rasvoitu.+ ei murusia näppäimien välissä- hiiren käyttö hankalaa- välinäppäinsaatt a a jumi ttu a42


Metsästäjät huomio! Tummista sukkahousuista saa oivallisennaamiokasvosuojan niin kyyhky- kuin sorsametsällekin. Leikkaa vainsilmille ja suulle reiät.+ helppo ja halpa- vaaleat sukkahousut eivät toimi korvikkeenaSojottavatko otsahiukset sinne tänne? Hiukset asettuvat, kun laitatsukkahousujen vyötäröosan vartiksi päähän. Lakkaavaan päälle, niin hiukset pysyvät kunnossa kokopäivän.+ helppo ja halpa+ myös vaaleat sukkahousut käyvät- ei sovi kaikille hiuksilleAutomaattiset aplodit. Kierrä kuminauha ranteiden ympäri, niinkädet palautuvat napakasti yhteen ja suosion osoittaminen on lastenleikkiä.+ kuminauha on uusi ja piristäväniksiväline+ kumilenkin kireydellä voi säätääaplodien kovuutta- kuminauha voi katketa ikävästi keskenaplodienKaipaatko jännitystä tylsään arkeen? Hyräile jännityselokuvientunnussävelmiä, niin arjen askareista tulee jännittävämpiä.Toimituksen top 5 –tunnarit (toim.huom. kaikki eivät jännityselokuvista):- Tappajahai- Mission Impossible- Rocky- MacGyver- Pelle Hermanni43Teksti ja kuvat: Antti AhrelmaNiksit: pirkka.fi/niksit jaPirkka-lehdet 4&6-7&8/2010


Lisää opiskelija-asuntoja!Otaniemen Nestettä vastapäätä valmistuu 2015 uusi Aalto Villageopiskelija-asuntola. Helsingin Jätkäsaareen kaavoitetaan BurgerKingin ja Shootersin viereen AYY:n asuntoja. Uudet ylioppilaskunnanvärit ovat purppura ja hopea. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta onkolmikielinen.Tässä muutamia Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston tämän syksyisistäpäätöksistä. Kirjoitin Tisleeseen noin vuosi sitten edustajistotoiminnasta,maratonkokouksista ja kireästä ilmapiiristä. Valitettavasti kokoukset eivätainakaan ole lyhentyneet: elokuun kokous kesti yli 8 tuntia ja syyskuun kokouspäättyi puolen yön jälkeen ulosmarssiin. Kuten monissa hallituksenmuodostajajaedustajiston puheenjohtajaehdokkaiden puheissa on tullut ilmi – edustajistoon sairas.Niin keskustelufoorumeilla kuin valtakunnan mediassakin pyöritettyomaisuuskysymys vaikeuttaa kaikkea ylioppilaskuntatoimintaa. Entisenvaltakunnansovittelijan Juhani Saloniuksen johdolla käydyt omaisuusneuvotteluton saatu päätökseen ja edustajisto päättää aiheesta suuntaan tai toiseenkeskiviikkona 17.11.Miksi istumme vapaaehtoisesti yli 8h kokouksessa? Miksi tappelemmeasioista sähköpostilistoilla niin, että ylioppilaslehti Ainokin jaksaa siteeratakommenttejamme? Vastaus on osaltaan ikävä: jos emme me, niin kuka?Kolmen ruokalajin illallinen viinoilla, viineillä ja hyvällä ohjelmalla vain 15e.Killan jäsenmaksu on 6e, mutta lähes kaikki tapahtumat jäsenille ilmaisia.Teekkariwappu. Listaa tuskin tarvitsee jatkaa… Haluan Otaniemen tilojen edelleenpysyvän hinnoissa mihin kaveriporukan synttäribudjetillakin on varaa. Haluanpakettiauton, sitsikeittiön ja Smökin vuokrien olevan niin alhaisia että sitsimaksuvoi keskittyä ruokaan ja juomaan. Haluan wapun täynnä teekkariperinteitä,lämpöä ja railakkuutta. MITÄ SINÄ HALUAT?Tule juttelemaan!44Kuvassa Saara Hyrkkö, AYY :nhallituksen muodostaja 2011


Raportti: LapioesseetTänä vuonna pHuksit pääsivät kirjoittamaan tuntemuksiaan koulun valinnastaynnä muusta lapioassareiden luettavaksi. Tässä hieman yleiskuvaa ja vinkkejätulevalle.Pääosin kemmalaiset ja muutkin tiesivät kirjoittaessaan mitä tarkoittaa essee.Joiltain yksittäisiltä henkilöiltä tämän käsitteen sisältö on päässyt unohtumaan,joten suosittelen kertaamista, jos olet epävarma!Oli hauska huomata, että muutkin hakevat opiskelemaan lähinnä fiiliksen mukaan“toi kuulostaa kivalta tutkinto-ohjelman nimeltä” ja “pääsin tsägällä/läpälläsisään” -asenteella. Jotkut väittivät että tämä oli selkeä valinta, ja että olisivatjopa tienneet mitä ovat konkreettisesti tulossa opiskelemaan, mikä ei kylläkäänkuulosta lainkaan uskottavalta.Tässä vaiheessa haluaisin toivottaa terbiumista kiinnostuneelle opiskelijalle onneaniin opintoihin, kuin Suomen valtion ja Aalto-yliopiston ostamishankkeeseen.Hänelle, ja muillekin vinkkinä: On hyvä mainita teksteissään lähde, mistä onottanut jotain tietoa. Lisäksi Wikipedia ei ole kovinkaan uskottavatieteellinen lähde, mutta opiskeluaikananne tulette oppimaanmistä niitä uskottavia lähteitä löytyy!Vaikka terbiumista kirjoittanut opiskelija olikin unohtanut mainitalähteensä, oli hän kuitenkin pyrkinyt ilmaisemaan asian omin sanoin.Erään toisen opiskelijan kohdalla tämä ei kuitenkaan ollut totta,vaan Wikipediasta oli lainattu suoraan melko pitkäkin pätkä ilmanlähdeviittausta ja lainausmerkkejä. Kyseistä työtä ei voitu päästäähyväksytysti läpi.Vielä lukujen kirjoittamisesta: Jos kirjoitat yhdeksikköä suurempialukuja, on syytä käyttää numeroita. Ei ole mielekästä kirjoittaakirjaimin sen suurempia lukuja, mikä varmaan useimmille on opetettuala-asteella.Näillä eväillä tahdon toivottaa oikein antoisaa opiskeluvuottaniin pHukseille kuin vanhemmillekin tieteenharjoittajille!45


Supersymmetria - tajunnanvirtaaaiheesta kiveskateusArvatkaapa kuka taas innostui kirjoittamaan Tisleeseen, tähän Kemistikillanäänekkäimpään ovipainoon? Tai no, eipä sillä niin väliä. Jos joku tätä roskaa lukee,ei varmaan ihan hirveästi kiinnosta, kuka tätä dägää tänne suoltaa. Tai ainakinitse toivon niin, sillä muuten joku varmaan yrittäisi rankaista minua aikansatuhlaamisesta ja ehkä jopa väkivaltaisin keinoin. Väkivalta on mielenkiintoinensana. Väellä on siis valtaa. Ei vittu, olen tainnut pohtia tätä joskus ennenkin.Unohtakaa. Tai ettehän te varmaan tätä suostu unohtumaan, suututte vaanlisää. Ja sitten tulee taas lisää väkivaltaa. Sieltähän se taas tuli. En siis minä, vaanväkivalta. Eteenpäin sanoi mummo kaislikossa. Tiesittekö, että Platycleis-suvunhepokateilla on maailman suurimmat kivekset? Niiden ruumiinpainosta peräti46


14 % koostuu kiveksistä kun ihmisellä vastaava luku on säälittävä 0,04-0,08 %.Minua tämä tosiasia kiehtoo valtavasti, mutta samalla tunnen itseni varsinsäälittäväksi. Poikkeuksellisesti tieto ei perustunut wikipediaan, kuten kaikentiedon tulisi perustua, vaan Helsingin Sanomiin. Älkää siis pitäkö edellä mainittuafaktaa faktana. Kohta taitaa taas olla se aika vuodesta, kun kilta valitsee itselleenuusia toimijoita. Itse ne oikein ymmärrä tätä. Tietääkseni kilta ei ole elävä olento,enkä siksi usko sen kykenevän älylliseen toimintaan, mitä valitseminen vaatii.Tai no, ehkä toiminnan ei tässä tapauksessa tarvitse olla älyllistä. Tiesittekömuuten, että lännettäjä on Venäjällä henkilö, joka yrittää muuttaa maan talouttaja yhteiskuntaa läntisten esikuvien mukaisiksi. Tämä tieto on wikipediasta jotense on luotettavaa. Esikuva on muuten hieno asia. Ilmeisesti se on jonkinlainenkuvan esiaste, eli vaikkapa pelkkä paperi. Lännettäjä siis haluaa, että Venäjästätulee paperia. Hieno idea sinällään, mutta ollaanpa nyt rehellisiä. Koko Venäjänmuuttaminen paperiksi on teknisesti aika haastavaa. En usko, että yksikäänihminen kykenee siihen ainakaan omana elinaikanaan. Elinaika. Hih. Löysinwikipediasta mielenkiintoisen artikkelin, joka kertoi supersymmetriasta. Taioikeastaan artikkeli ei ollut kovin mielenkiintoinen, sillä en jaksanut lukea kuinpari riviä, mutta kuitenkin. Pointti koko jutussa oli se, että jokaisella bosoneihinja fermioneihin kuuluvalla hiukkasella on superkumppani, ”superpartneri”.Hetkinen, seis. Menkääpä fyysikot nyt ihan oikeasti itseenne. Se, että omaa jotainsanoo superpartneriksi, ei tee kädestä naista. Myös se, että itsensä tosissaanottavat aikuiset ihmiset keksivät vain nimiä, jotka alkavat sanalla ”super,” onoikeastaan aika surullista ihan noin yleensäkin. Yleensäkin. Oksensin säkin. Hih.Taidanpa mennä nukkumaan, hei hei.47


Raadin 2011 vaalilupauksetOnko vastavalittu raati sanansa arvoinen? Tästä lunttilapusta onhyvä tarkistella asiaa vuoden mittaan.Laura lupasi, että jos V.Heinänen tulee sitseille, saahän kermaperunoita.Elina lupasi kehittää kiltojenvälistä yhteistyötä.Riitta lupasi, että killan XQ-kulttuuria kehitetäänja 120-Kondis tulee olemaan mahtava.Maija lupasi hankkia sponsoreitasekä auttaa jo 120-Kondiksensponssien kanssa.Emmi lupasi, että uskaltaakokouksissa sanoa omatmielipiteensä.Jukka lupasi, että tiedotuksettulevat ajallaan. Jukka lupasi myöskirjoittaa Tisleeseen.Sakari lupasi kehittää ja ylläpitää killan suhteitaja lisätä yhteistyötä Tallinan suuntaan.Markus lupasi alentaalonkeron hintaa ja kokeillasitseillä mietoja.Miikka lupasi hoitaa asiat kunnolla. Jos rahaajää yli, lähtee hän Timbuktuun. Hän lupasi myössuorittaa inventaarion killan omaisuudesta.approved by tisle


SäätisleTisleen Maailma?1

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!