4ALI )HANTALA - Suomen elokuvasäätiö

Syksyn aikana säätiössä on tapahtunut muutamahenkilövaihdos; taloon on tullut uusia kasvojaja uusia työnimikkeitä.Kaksi säätiön kolmesta tuotantoneuvojasta vaihtuu1.1.2008 kun Olli Soinion seitsemänvuotinenkausi päättyy ja Petri Kemppinen siirtyy kansainvälistymis-ja kehityspäällikön tehtäviin. Pitkien elokuvientuista vastaavat tammikuusta alkaen Jukka Asikainenja Kaisu Isto. Jukka Asikainen on aiemmintoiminut käsikirjoittajana, dramaturgina sekä käsikirjoituskonsulttinaeri tuotantoyhtiöissä. Hän on myöskouluttanut käsikirjoittajia useissa oppilaitoksissa.Kaisu Isto taas siirtyy säätiöön Yleisradion kansainvälistenelokuvien hankkijan tehtävistä. Ylessä hän onvastannut myös elokuvaohjelmiston suunnittelusta.Aiemmin syksyllä Petri Kemppinen nimitettiinuuteen kansainvälistymis- ja kehityspäällikön tehtäväänja pitkien elokuvien kulttuuriviennin vt. päällikköJaana Puskala nimettiin toimeensa vakinaisesti.Kansainvälistymis- ja kehityspäällikön tehtävä perustettiinsäätiöön edistämään suomalaisen elokuvankansainvälistymistä laajentamalla sen rahoituspohjaaja levitysmahdollisuuksia ulkomaille. Kemppinen toimiivuoden alusta kansainvälisille markkinoille tähtäävientuotantojen tukena rahoituksen suunnittelustalevitykseen. Hän avustaa myös toimitusjohtajaa säätiöntoiminnan kehittämisessä.Pitkien elokuvien kulttuuriviennin päällikön sekäkansainvälistymis- ja kehityspäällikön assistentiksi nimettiinmarraskuun alussa Jenni Siitonen. Kansainvälisentoiminnan assistentin tehtäviin kuuluvat mm.pitkien elokuvien kulttuurivientiin liittyvä yhteydenpitoja kirjeenvaihto kansainvälisten festivaalien, kotimaistentuotantoyhtiöiden ja ulkomaisten myyntiyhtiöidenkanssa sekä filmiliikenteestä huolehtiminen. Siitonensiirtyi säätiöön Espoo Cinén organisaatiosta.

Nykyisessä tietoyhteiskunnassa tieto on suhteellista.”Virallisessa” mediassa – lehdissä,televisiossa, radiossa sekä toimitetuissa nettijulkaisuissa– uutisoidut ja taustoitetut jutut toimivatusein alkusysäyksenä moninaisille nettikeskusteluille,joissa tavalliset kansalaiset paitsi tuovat julki mielipiteitään,myös levittävät lisätietoa, joka on valitettavanusein myös virheellistä. Toisaalta nettikeskusteluissa ilmenevätiedonlevityksen demokraattisuus johtaa useinmielenkiintoisella tavalla tiettyyn itsekorjautuvuuteen:keskustelijat korjaavat toistensa vääriä käsityksiä esittämälläeri lähteisiin perustuvia faktoja ja tilastoja.Tuotantosulku poiki pelkästään Helsingin Sanomiennettisivujen keskustelupalstalla pitkän keskustelun,jossa käytettiin tässä artikkelissa tarkastellullaaikavälillä 3.–12.9.2007 pari sataa puheenvuoroa. Osakommenteista edusti nettikeskusteluissa aina esiintyvääalatyyliä ja asiattomia heittoja, mutta kokonaisuudestanousi esiin monta kiintoisaa seikkaa.Keskustelusta kävi selvästi ilmi, mitä suuri yleisötietää tai luulee elokuva-alan todellisuudesta, mistäihmiset elokuva-alaa kritisoivat ja minkälaisia väärinkäsityksiäelokuva-alasta vallitsee. ”Miljonäärit lakossa, kun valtio ei jaa rahaa!””Viihde on maailman kolmanneksi suurinta bisnestä.”Moni kirjoittaja tuntui uskovan, että tuottajattahkoavat elokuvabisneksestä miljoonaomaisuuksia.Joillakin meni sekaisin jopa tuottaja ja yksityinen rahoittaja.Lisää hämmennystä aiheutti mediassa välitettytieto siitä, että elokuvat tuottavat valtiolle jopakaksinkertaisen määrän verotuloja verrattuna siihen,mitä niihin tuotantotukien muodossa sijoitetaan. ”Joselokuvat ovat jo valmiiksi tuollaisia rahasampoja, mihintuotantotukia ylipäätään tarvitaan?”Väärinkäsityksiä oiottiin kuitenkin kiitettävästi.Eräs kirjoittaja totesi, että tuottaja ei ole rahoittaja,vaan tuotantoyhtiön palkkalistoilla oleva työntekijä,ja vertasi hauskasti tuottajan suhdetta tekeillä olevaanelokuvaan kouluun palkatun rehtorin tehtävään. Verotulojenja tukien suhdetta kommentoitiin huomauttamalla,että monenlaista yritystoimintaa tuetaan valtionverovaroilla juuri samaisella logiikalla: menestyväliiketoiminta tuo valtiolle takaisin verotuloja. ”Jos elokuvabisnes ei pysty itse itseään elättämään, niinse joutaa pois.””Ei yhteiskunta saa tukea kaikenlaisia toimintoja, vaankohteissa, jotka eivät ole ihmisten hyvinvoinnin kannaltaelintärkeitä, täytyy tulla toimeen ansaituilla tuloilla.”Jotkut keskustelijoista olivat sitä mieltä, että joselokuvatuotannon kuluja ei pystytä kattamaan lippujamuilla myyntituloilla, se tarkoittaa, että kansa onäänestänyt lompakollaan, ja koko ala joutaakin kuollapois. Yleisemmin ilmaistuna näiden keskustelijoidenkäsitys oli, ettei valtio tue yritystoimintaa milläänalalla, vaan yrittämisen pitää aina olla itsessään kannattavaa.Keskustelussa näkyi myös köyhän taiteilijanromanttinen myytti: tarpeeksi lahjakkaat taiteilijatte kevät taidetta vaikka ilman rahaa, iltapuhteinaan,rahoittaen sitä ”oikealla” päivätyöllä.Oikaisuksi niille, jotka eivät olleet tietoisia yrityksillemyönnettävistä valtiontuista, eräs keskustelijakopioi sivuille muutaman vuoden takaisen tilastonTekesin jakamista yli miljoonan euron yksittäisistätuista. Listalta löytyi luonnollisesti monta Suomenlippulaivana tunnettua suuryritystä. Toinen keskustelijavalotti lisää tukien logiikkaa: ”Monien on vaikeaymmärtää, että myös menestyvät yritykset tarvitsevatjulkisen puolen panostusta menestyäkseen isoilla markkinoilla”,hän totesi, ja muistutti myös, että ”Suomion markkina-alueena niin pieni, että täällä pitäisi tehdävain ihan pikku pikku bisnestä, jos halutaan, että kaikkiliiketoiminta pyörii vain omilla tuotoillaan. Tämä päteeniin Nokiaan kuin johonkin pieneen tai keskisuureen elokuvatuottajaan.”

Kolmas keskustelija totesi, että samalla logiikallamyös maataloustuet olisi poistettava. Lisäksi hänmuistutti, että elokuvien tekoon osallistuvat ihmisettekevät myös teatteria ja televisio-ohjelmia. ”Jos kerranhalutaan vetää liinat kiinni, niin suljetaan se telkka sittenmyös.” Myös elokuvatuotannon työllistävästä vaikutuksestamuistutettiin.Sen ajatuksen absurdius, että elokuvanteko voisikannattaa pelkillä lipputuloilla, paljastui varmastikaikille viimeistään silloin, kun tämä keskustelija ilmestyikehiin:”Tokihan elokuvia voi tehdä ilman julkisia tukia Suomessa.Jos siitä leffalipun hinnasta menee noin 2 euroa tuotantoyhtiöön,niin 2 miljoonan euron kotimainen halpis eilyhyen matematiikan mukaan tarvitse kuin... eh... miljoonakatsojaa teatterissa... kaikki sen yli on sitten voittoa...tai siis kun vähennetään ensin firman kiinteät kulut.”Samainen kirjoittaja jatkaa: ”Paljonkohan on yksittäisenHollywood-elokuvan keskimääräinen katsojalukuSuomessa? Ehkä 35–37 000?? No mutta varmaan ulkomailtane reilu 960 000 katsojaa voisi saada amerikkalaisenesimerkin mukaan. Ehkä? Mutta mikähän olibulgarialaisten elokuvien keskimääräinen katsojaosuusSuomessa viime vuonna?” ”Tärkeämpää yhteiskunnan olisi satsata enemmän esim.vanhustenhoitoon, jonka ahdingosta niin paljon puhutaan.Tarvittaisiin sitä priorisointia, eli laitetaan asiatarvojärjestykseen...” Joillain keskustelijoilla ei selvästikään ollut tietoasiitä, että elokuvalle jaettava tuki otetaan veikkausvoittovaroista.Siksi koettiin, että elokuvatuki on poisesimerkiksi sosiaali- ja terveysmenoihin varatuistarahoista.Tähänkin väärinkäsitykseen tuli hyvinkin valistuneitaoikaisuja, joissa selvennettiin veikkausvoittovarojenjakosuhdelakia, muistutettiin, että veikkausvoittovaraton tarkoitettu nimenomaan kulttuurin jaurheilun tukemiseen sekä todettiin jopa, että EU hyväksyyVeikkauksen monopoliaseman nimenomaannäillä ehdoilla toimittaessa.Lisäksi muistutettiin, ettei elokuvan tukeminenole ristiriidassa sosiaalisen ajattelun tai hyvinvointiyhteiskunnastahuolehtimisen kanssa. Tässä yhteydessäviitattiin sekä elokuvan työllistävään vaikutukseen jatuen palautumiseen verotulojen muodossa että myöskulttuuripalvelujen merkitykseen mielenterveyden jahenkisen hyvinvoinnin ylläpidon kannalta. Joku kirjoittajaihmettelikin, miksi nimenomaan kulttuuri onse ala, joka usein asetetaan vastakkain terveydenhuollonja sosiaaliturvan kanssa. Mihin elokuvatukea edes tarvitaan, kun ilman sitä syntyyniinkin katsottu ja onnistunut elokuva kuin harrastelijavoimintehty , ihmetteli joku kirjoittaja.”Siinä ei ollut mi- tään tukia, taikka budjettia.Silti sitä ladattiin yli 3 miljoonaakertaa.”Ottamatta sinänsä kantaa harrastelijamaiseenelo kuvantekoon toinen keskustelija kommentoi lyhyesti:”Star Wreck sai tukea 4 200 . Budjetiksi arvioitiin15 000 (SES/imdb).”Muutama keskustelija taas väitti, etteivät suomalaiset(ammattimaisesti tehtyjen elokuvien) tuotantotuetja budjetit oikeasti ole pienempiä kuin muissakaanmaissa.”Pienillä budjeteilla on tehty hienojakin elokuviaSpede-tuotoksista muutamaan eurooppalaiseen helmeen,mutta jos katsotaan yleisesti maailman huippuelokuvia,niin niiden budjetit ovat olleet moninkertaisia suhteessasuomalaisiin elokuviin”, vastasi tähän joku sopuisasti,ja haki tuekseen budjettitietoja imdb:stä, esimerkiksi” (Ranska): 11 miljoonaa euroa;

15 miljoonaa dollaria --- suomalaisen elokuvan budjetitovat keskimäärin n. 1,5 miljoonaa.”Jälleen muistutettiin myös siitä, kuinka elokuvantuki palautuu valtiolle verotuloina, sekä ihmeteltiin,miksi muissa pohjoismaissa elokuvaa arvostetaanenemmän kuin Suomessa: ”Maikkarin uutisten mukaanSuomessa PER ASUKAS tuetaan elokuvaa ylivoimaisestivähiten. Kolme kertaa vähemmän kuin Norjassa, kaksikertaa vähemmän kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Siihenkinon varmaan syy, miksi näissä maissa tuetaan niin paljon.Kulttuuriperinnöllinen, viennin edistäminen, työllistävävaikutus, tuottava vaikutus.” Eräs kirjoittaja epäili, ettei Suomen elokuvateatteriverkostokotimaista elokuvaa kaipaa: ”Tuotot taitavattulla jostain aivan muualtakuin kotimaisesta elokuvasta.” Kirjoittaja uskoi, että amerikkalaisetelokuvat pitävätteatteriverkoston pystyssä,ellei sitten kotiteatterisysteeminkehitys kaada sitä. Kukanyt suomalaista elokuvaa teatterissa katsoisi?Toinen kirjoittaja oli faktoista paremmin perillä,ja kuvaili kotimaisen elokuvaa asemaa katsojatilastoissa”moitteettomaksi”. ”Julkistuella ei siis enää ole pidettypystyssä mitään mitä elokuvissa kävijät eivät hyväksyisi”,hän totesi ja huomautti, että on turha pohtia, onkoamerikkalainen elokuva parempaa vai huonompaakuin suomalainen, sillä jos suomalaista elokuvaa eitehdä, suuri määrä teattereita panee lapun luukulle,jolloin Amerikkakin vaikenee.Jälleen kaivettiin kehiin myös tilastoja katsojamääristä.Tilastoja esitellyt kirjoittaja laski vuoden 2006kokonaiskatsojaluvun, koti- ja ulkomaisten ensi-iltojenmäärän ja markkinaosuuksien pohjalta, että suomalaisillaelokuvilla oli katsojia keskimäärin 100 081per elokuva, amerikkalaisilla elokuvilla 39 745, eurooppalaisillaelokuvilla 18 224 ja muun maailmanelokuvilla 8 375. Eräs nettikeskustelun osallistujista iloitsi lakosta,koska se osoitti, että tuottajat ”edes jossain asiassalöytävät yhteisen rintaman”. Hän toivoikin että yhteisrintamanseurauksena tuottajat järjestäytyisivättyönantajinakin noudattamaan paremmin sovittujapelisääntöjä.Toinen kommentoija käytti tiukempia sanavalintoja,ja kehotti tuottajia ilmoittamaan ”avoimesti Wallinillekäyttämänsä orjatyön määrän Suomessa. Nyt olisihyvä mahdollisuus kertoa hänelle, kuinka haluaisi oikeastimaksaa työharjoittelijoille myös palkkaa ammattityöstä,jota heillä teetetään”.Useampikin kirjoittaja nosti erikseen esille harjoittelijakysymyksen.”Harjoittelu tehdään elokuvantuotannossa ilmaiseksi, puhumattakaan ylityökorvauksistaja muista lakisääteisistä oikeuksista.” Toisaalta myöstilanteen toinen puoli ymmärrettiin: ”Tuo opiskelijakysymyson vähän kaksipiippuinen juttu, kun jossain opiskelijoidenon kuitenkin työharjoittelunsa suoritettava. Sekun kuuluu pakollisena opetusohjelmaan.”Toinen yleisemmän kritiikin kohde oli elokuvasäätiöja sen tapa jakaa rahaa – tästä kritiikistä osansasai myös YLE: ”Elokuvasäätiö ja Yle eivät myönnärahoitusta vähänkään kokeileville käsisideoille, koskane eivät uskalla ottaa taloudellista riskiä. Näin Suomessaei vahingossakaan pääse syntymään Ruotsin jaTanskan kaltaisia taiteellisia, koko maan levitykseenpäätyviä helmiä (vrt. von Trier, Roy Andersson,Lukas Moodysson...) – poikkeuksena Aki Kaurismäki.”Elokuvasäätiötä kritisoitiin myös edelliseen verrattunajokseenkin vastakkaisin kriteerein: ”Alalle onajautunut Suomen elokuvasäätiön myötä ohjaajakummajaisia,joille lohkeaa tuotantotukea lähes käsittämättömiinprojekteihin.” Päällimmäiseksi nettikeskustelusta jää mieleen, ettätietoa ja tilastoja elokuva-alasta ja sen olosuhteista onkyllä saatavilla sille, joka niitä jaksaa ja viitsii etsiä.Suurin osa ihmisistä kuitenkin perustaa näkemyksensäparhaimmillaankin vain valtamediassa esitetyilletiedoille – tai väärinkäsityksille. Siksi on olennaisentärkeää, ettei ala ainakaan itse tiedota asioistaan epäselvästisaati virheellisesti.On helppo havaita ainakin kaksi asiaa, jotka tuotantosulkuakoskeneessa tiedotuksessa nousivat harmillisestiesille niin tilanteen virallisessa uutisoinnissakuin myös sen seurauksena nettikeskusteluissa.Ensimmäinen on rahasumma, jolla elokuvan tukeatoivottiin nostettavaksi. Työsulun alkaessa kaikkiallamainittiin – ei suinkaan alan tavoitteena olevaa

pohjoismaista rahoitustasoa – vaan se alaa nippa nappatyydyttänyt pieni lisäsumma vuodelle 2008, jokaoli alun perin noussut esille keskustelussa kulttuuriministerinkanssa. (En tässä toista tätä summaa, jotteiväärinkäsitys enää jatkaisi elämäänsä.) Nettikeskustelijatihmettelivätkin toistuvasti, onko lakkoon todellamenty näin naurettavan summan takia.Toinen keskusteluissa elämäänsä jatkanut aihepiirioli vastakkainasettelu oopperan kanssa. Vaikkatuottajat tiedotustilaisuudessaan painottivat, ettei tarkoitusole vaatia rahoja oopperalta pois, vaan mainitase esimerkinomaisena vertailukohtana, oli rinnastusliian herkullinen unohtuakseen, ja siihen palattiinkintoistuvasti myös nettikeskustelussa.Positiivisemman tulokulman aktiivisen ja tarkantiedottamisen tärkeyteen voi löytää havaitsemalla,kuinka paljon oikeaakin tietoa nettikeskustelijoilla olielokuva-alan saavutuksista.”Elokuva-ala työllistää paljon pätkätyöläisiä, teatterihenkilökuntaaja muita kotimaisesta elokuvatuotannostaleipänsä saavaa henkilöä, jotka maksavat palkastaanveroa. Tämän lisäksi 1,6 miljoonasta vuosittainmyydystä kotimaisen elokuvan leffalipusta maksetaan alv:it valtiolle. Ja niin edespäin. Ja jos niin hassusti pääsisikäymään, että elokuva tuottaisi positiivisen rahavirrantuotantoyhtiölle, niin toki siitä maksettaisiin normaalilähdevero valtiolle.””Suomalaiset elokuvat (niin dokumentit kuin täyspitkätelokuvat) ovat niittäneet 2000-luvulla paljon mainettakansainvälisesti, siten on hyvin omituista puhuasiitä, että laatu olisi jotenkin huonoa.””Lakkoon meneminen on täysin ymmärrettävää,suomalaisen elokuvan rahoitusta ei ole lisätty vuosikausiin,vaikka menestystä on niitetty niin kotimaassa kuinulkomaillakin.”Tietenkään millään maailman tiedottamisellaei voi vaikuttaa kaikkiin asenteisiin. Faktat faktoinaja mielipiteet mielipiteinä. Tässä artikkelissa tarkastellunnettikeskustelun elokuvavastaisimpia ”menköötvaan lakkoon, who cares” -kirjoituksia kommentoieräs keskusteluun osallistunut osuvasti: ”Kiinnostavaamuuten tuo yleisempi kulttuurinvastaisuus, joka joistainkommenteista on tullut esille. Näiden kirjoittajien ideaali-Suomessakai tehtäisiin pitkää tuotantopäivää tehtaissaja pelloilla, mielellään hampaat irvessä, ja työpäivän jälkeenjokainen tuottaa sitten omaehtoista kulttuuria omaankäyttöön ja taatusti ilman julkista tukea.”Satu Elo Suomen elokuvasäätiö ja YLE TV1 jatkavat viimekeväällä aloitettua ”Suomalainen novellielokuva”– hanketta, jonka pyrkimyksenä onrohkaista uusia ammattikäsikirjoittajia, -ohjaajia ja-tuottajia tekemään persoonallisia ja tuoreita elokuvia.TV 1 Kotikatsomo ja Suomen elokuvasäätiö ovat valmiitarahoittamaan vuoden 2008 aikana neljä novellielokuvaasiten, että kummankin rahoittajan rahoitusosuudetovat 85 000 per elokuva. Novellielokuvienesityspaikka on TV 1:n Kotikatsomo.Hankkeesta kiinnostuneita tuottajia pyydetääntoimittamaan elokuvaehdotuksensa yhtenä kappaleenakumpaankin alla olevaan osoitteeseen 31.3.2008mennessä. Käsikirjoitusten tulee olla kestoltaan 28mi nuutin pituisia ja alkuperäisteoksia. Sama tuottajavoi ehdottaa toteutettavaksi enintään kahta novellielokuvaa.Ehdotuksen tulee sisältää käsikirjoitus, ohjaajansana, taiteellisesti vastuullisten tekijöiden ansioluettelotsekä elokuvan kustannusarvio.Tuotantoyhtiö voi hakea lisärahoitusta tuotantoonmyös muilta rahoituslaitoksilta.Valitut hankkeet julkistetaan 15.5.2008.Suomen elokuvasäätiö,Elina KivihalmeKanavakatu 12, 00160 HelsinkiYLE,Leena Kemppi,PL 96, 00024 Yleisradio

Monte Rosso on yhteen kesäiseen viikonloppuun sijoittuvaurbaani veijarikomedia nykyhetken Helsingistä.Eki on kolmekymppinen helsinkiläinen, jokaelää pidennettyä nuoruutta. Hänen viikonloppunsaolisi täydellinen, jollei se lähtisi yllättäen täysinkäsistä. Klassisen farssin juoni kietoutuu duunarinansaitun viikonloppuvapaan, kaverusten välisen kilpakosinnanja mahdollisimman huonosti ajoitetunpolkupyörävarkauden ympärille. Äiti ja tytär haluaisivat molemmat olla nuoria naisia.Toinen on kuitenkin vielä melkein lapsi ja toinen lähestyykeski-ikää. Molemmat viettävät tahoillaan tyttöjenillan, jossa ihmisarvo, ystävyys ja rakkaus punnitaan.On perjantai-ilta itähelsinkiläisessä lähiössä.Saara, 39, on lähdössä viettämään iltaa ulos ystävättärensäMarjon kanssa. Kotiin jää Saaran tytär Inka,14, ja tämän samanikäinen ystävätär Roosa. Parhaatpäivänsä 1980-luvulla nähnyt kapakka pääsee todistamaanSaaran ja Marjon paluuta nuoruuteen. Vapauttaja uteliaisuutta, miehenkaipuuta ja itsetunto-ongelmia,ja riitoja ystävättärien kesken. Samanaikaisestikotona Inka ylittää omat teini-ikäiset rajansa ja saahuomata, ettei ole vielä aikuinen. Saara saapuu kotiinja muistaa olevansa teini-ikäisen tytön äiti.

Kertomus kenialaisesta Maggiesta ihmemaassa nimeltäRuotsi. Yksin Jumala riittää on dokumenttielokuva Espoossasijaitsevan karmeliittaluostarin kuuden nunnan radikaalistaelämäntavasta. Tässä elokuvassa on ensimmäisenkerran mahdollista nähdä, miten askeettisestikarmeliittanunnat elävät ja mitä ankara luostarisääntöjäsenilleen ja ympäristölleen tuottaa. Se kertoo ihmisistä,joiden koko elämäntapa on rakennettu yhdentehtävän, rukoilemisen, suorittamiseen. Elokuva seuraa ihmisen jälkeensä jättämiä jälkiä jääkaudestanykypäivään Suomen maaperällä.

Olen 17 vuotta vienyt suomalaista elokuvaakatsottavaksi maailmalle. Kaikkialla onyleisöä, joka haluaa nähdä erilaisia elokuvia,omaperäisiä tarinoita, myös suomalaisia. Näitäelokuvia on harvemmin tarjolla kaupallisessa levityksessä.Siksi on tärkeää näyttää niitä elokuvafestivaaleillaja -viikoilla. Suomalainen elokuva on ainamarginaalista globaalien levitysjättien näkökulmasta.Viisauden alku on tämän tosiasian tunnustaminen.Lopetammeko tähän?Nyt on kuitenkin kulttuuriministeri päättänyt lisätäsuomalaisen elokuvan rahoitusta, joten tuskin tätätähän kannattaa lopettaa. Mielestäni kannattaa tehdäentistä sisukkaammin omannäköisiä elokuvia. Toivottavastiesiin pääsevät mahdollisimman erilaiset elokuvatja lajityypit entistä paremmin toteutettuina.Omasta puolestani haluan tiivistää entisestään yhteydenpitoatuotantoyhtiöiden ja mielellään myös ohjaajienkanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettäaloitamme kv-strategian luomisen jo siinä vaiheessakun elokuva lähtee tuotantoon. Voihan toki myös olla,että emme tällaista laadi; että elokuva on ainoastaankotimaiselle yleisölle suunnattu. Kuitenkin valitetta-van usein tapahtuu niin, että elokuvan koti maisen ensi-illanjo koitettua aletaan katsella ulkomaiden suuntaantoiveena pääsy merkittävän festivaalin kilpailusarjaan.Kokemukseni mukaan on erittäin tärkeätä,että festivaaleille tarjottavaa elokuvaa aletaan ”ajaa sisään”jo varhaisessa vaiheessa. Festivaalin valitsijaa pidetääninformoituna elokuvan eri vaiheista ja sovitaanelokuvan näytöstä mahdollisimman hyvissä ajoin. Hyväennakkosuunnittelu on avainasemassa myös festivaalienkanssa operoidessa. Usein kannattaa hyväksyäpienemmänkin hyvämaineisen festivaalin kutsu, jollavoi paremmin saada näkyvyyttä elokuvalleen kuinisomman festivaalin, jossa kilpailu on kovaa ja huomiolankeaa tunnettujen ohjaajien ja tähtien osalle.Vuoden 2008 Berliinin festivaaleilla näemme toivottavastimonia suomalaisia elokuvia myös festivaalinvirallisessa ohjelmistossa. Cannesin tämänvuotisenpromootioviikonlopun myötä toivon kiinnostuksenheränneen myös valmiiden elokuvien näkemiselle. Onmyös oivallista, että Favex on tulossa mukaan Berliininmarkettiin tuomaan lisäpanostusta suomalaisenelokuvan näkyvyydelle.Jaana Puskala

Media 2007 -ohjelman myötä kaikki tuotantoyhtiöllesuunnatut tuet on kerätty omaksi kokonaisuudekseen.Tähän ryhmään kuuluvat Hankekehittely, i2i Audiovisualja TV-levitystuki. Hankekehittelyn vuoden 2007 ensimmäinen hakukierroskeräsi enemmän hakemuksia kuin koskaanaikaisemmin. Kevään kautta aikojen kovimmassahaussa 10 suomalaiselle tuotantoyhtiölle myönnettiinperäti 540 000 euroa. Uudistettu suora tuki ja nytsyksyn hakukierroksen myötä ohentunut hakemuslomakeon tehnyt tästä tuesta hyvin suositun – meilläja koko Euroopassa. Suomalaiset osaavat nykyään hyödyntää myös i2irahoitustukeavarsin hyvin. Neljälle suomalaisellehakijalle myönnettiin tänä vuonna tukea ja onnittelemmeerityisesti Animakeria, joka kotiutti hienostimaksimimäärän i2i-tukea eli 50 000 euroa kokoillananimaatiolle ! Uusi i2i-haku julkaistiin20. marraskuuta 2007. Tämän tuen kohdallaei ole tiedossa muutoksia pienten maiden osalta; isojenjäsenmaiden kohdalla säännöt muuttuvat hiukan. Marraskuussa julkaistun TV-levitystuen sääntöihinon tullut paljon muutoksia, mutta kyseessä on tokiedelleen suora tuki, jota ei tarvitse maksaa takaisin.Muutoksilla pyritään laajentamaan tuensaajien joukkoa– varsinkin pieniin ns. alhaisen tuotantokapasiteetinmaihin ja uusiin jäsenmaihin. Tuen jakoperusteetmuuttuvat, ja ennakko-ostojen määrä ei enää jatkossaole niin ratkaiseva kuin ennen. Hakukelpoisellahankkeella pitää kuitenkin jatkossakin olla vähintäänkolme ennakko-ostoa kolmesta eri maasta.Hakemuksia arvioidaan pisteytyksen avulla. Pisteytyksenperusteissa painotetaan jatkossa ennakkoostojenlisäksi projektin alkuperämaata, rahoituksenrakennetta, projektin laatua ja myyntiagentin sitou-

tumista projektiin sekä yhtiön aikaisempia kansainvälisiämyyntejä edellisen viiden vuoden aikana. Pisteitäsaa myös eurooppalaisen kulttuuriperinnön jakulttuurin monimuotoisuuden edistämisestä. Hankevoi saada enintään 100 pistettä, joista kanavien ennakko-ostoistaja rahoituksesta enintään 40 pistettä.Projektin laadullinen arvio tuo maksimissaan 25pistettä ja loput 25 pistettä voi saada kieliversioista,kulttuuriperinnön edistämisestä, aikaisemmista kvmyynneistäja myyntiagentista. Myös tuen maksatukseenon tullut muutoksia. Ensimmäisen kuvauspäivänmyötä saa jatkossa 40 % tuen määrästä aikaisemman30 % sijasta.Uudistus on hyvin mielenkiintoinen varsinkinpienen jäsenmaan näkökulmasta. Viime vuosina kilpailutv-levitystuesta on ollut ankara, ja suurin osamäärärahoista on mennyt isojen jäsenmaiden isoilletuotantoyhtiöille. Ensi vuonna tilanne on ehkä toinen,kun pelkkä kanavashoppailu ei enää riitä tuenmyönnölle. Median koulutustuki on suunnattu koulutuksen järjestäjälle.Alan ammattilaiselle Median tuki on välillineneli subventoitu kurssimaksu.Arnaud Pasqualin johtama Media Trainingintai koulutustuen tiimi koostuu kolmesta käsittelijästä.Tuoreen tiimin strategia Media Trainingin kurssitarjonnansuhteen on, että Median logo takaisi erittäinkorkeatasoista koulutusta. Edellisen vuoden yli 50kurssijärjestäjän sijasta tuettiin nyt 35 kurssijärjestäjää.Vaikka vuoden 2007 tiukalla taloudella on osuuskarsittuun katalogiin, kyse on myös päällekkäisyyksienkarsimisesta. Lisäksi osa ”vanhoista” kurssijärjestäjistäon vapaaehtoisesti jättäytynyt pois MediaTrainingin kurssikatalogista. Kaikki kurssijärjestäjäteivät hyväksyneet vuoden 2007 budjettileikkauksiaja joillekin järjestäjille raportointi Medialle oli liiantyöläs. Osaa vanhoista kursseista ei myöskään kelpuutettuenää katalogiin hinta/laatu-kriteereidenperusteella.Yli 50 kurssin katalogissa oli monenkirjavia kursseja.Tietty priorisointi on ihan tervetullutta, muttakaikki eivät välttämättä ole vakuuttuneita siitä, ettäoikeat kurssit ovat jääneet katalogiin. Käsikirjoituskurssejaon enää muutama, ja monet uuden teknologiankurssit ovat hävinneet katalogista. Uuden teknologiankursseista Arnaud Pasquali kommentoi, ettäosa oli erittäin hyviä viisi vuotta sitten. Sittemminkurssien konseptit eivät ole muuttaneet, vaikka kehitysalalla on mennyt valtavasti eteenpäin, eikä näillekursseille näin ollen enää ollut kysyntää.Komission järjestämässä Media Deskien kokouksessalokakuussa Pasquali teki kaikille selväksi, ettäjatkossa uusien kurssijärjestäjien tukeminen on entistähaastavampaa: ”It will be more and more difficultto be selected if the activity already exists, even if thenew activity is very good…” Gaële Broze kommentoi festivaalitukea samaisessakomission kokouksessa: kilpailu on erittäin kova.Uusien (festivaali)hakijoiden pitää katsoa, että täyttävätkaikki valintakriteerit (joista tärkeimmät ovatEU-dimension and Audience impact), jotta hakijallaolisi realistinen mahdollisuus menestyä. Mitä pienempifestivaali, sitä enemmän sen pitää tehdä yleisönsäeteen. Suomalaiset levittäjät ovat tänä vuonna olleet aktiivisempiakuin moneen vuoteen. Teatterielokuvanharkinnanvarainen tuki on myös muuttunut suoraksitueksi ja sen myötä entistä useampi levittäjä on siitäkiinnostunut. Suuresta hakijajoukosta johtuen monetlevittäjäryhmät jäivät ilman tukea ja myönnetyt tuetovat aika pieniä verrattuna Media Plussan vuosiin.Suomalaisten levittäjien kohdalla summat ovat erityisenpienet, mutta pitää muistaa että teatterielokuvienmarkkinointibudjetit ovat aika pieniä Suomessa verrattunamuiden Euroopan maiden kollegojen samojenelokuvien kampanjoihin. Tänä vuonna suomalaisillelevittäjille on tähän mennessä myönnetty yhteensä145 000 euroa 14 eurooppalaiselle elokuvalle.Selektiivisen tuen sopimukset muuttuvat tästäsyksystä lähtien. Muutokset liittyvät lähinnä raportointiin,mutta sekä selektiivisen että automaattisentuen pisteytystä uudistetaan samalla. Uusista säännöistätiedotamme erikseen, kun uudet hakukierroksetjulkaistaan ja aiomme myös kutsua levitystukienkäsittelijän Brysselin Agencystä vierailulle vuodenvaihteenjälkeen kertomaan suomalaisille levittäjillekaikista näistä muutoksista.Kerstin Degerman

Olin festivaalilla tänä vuonna ensimmäistäkertaa ja osallistuin myös Saksan MediaDeskin järjestämään Nordic-Baltic-GermanCo-Production Meetingiin. Tilaisuus sijoittui perjantainalkuiltaan ja oli hyvin vapaamuotoinen vastaanotto,jonka tarkoitus on tutustuttaa Itämerta ympäröivienmaiden elokuvatuottajia toisiinsa ja mahdollistaasitä kautta eri maiden välisiä yhteistuotantoja.Tilaisuuden konsepti on varsin yksinkertainen jatoimiva. Saksan Media Deskin johtajan Conny Hammelmanintoivotettua paikallaolijat tervetulleiksijokainen esitteli vuorollaan lyhyesti itsensä ja omanprojektinsa, johon etsi yhteistuottajaa, pohjoismaista/saksalaista rahoittajaa tai mitä sitten etsikin. Tuottajatjoutuvat pitchaamaan projektejaan yleensä paljon vaativammissaolosuhteissa, mutta täällä viinilasin äärelläja viihtyisässä Hansakaupungin tunnelmaa henkivässäravintolassa tunnelma oli varsin leppoisa.Paikalla oli lukuisia saksalaisia rahoittajia erilaisistaalueellisista rahastoista (mm. FilmförderungHamburg Schleswig-Holstein), tuottajia ja ohjaajiaSaksasta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta, mutta missäolivat suomalaiset? Paikalla ei valitettavasti ollutlisäkseni ainuttakaan suomalaista, vaikka kysyntääheille olisi ollut. Esittelykierroksen jälkeen juttelinviiden ihmisen kanssa, joilla oli kiinnostusta tehdäyhteistyötä suomalaisten kanssa. Toki yhteystiedot välittyvätkauttani eteenpäin, mutta onhan selvää, etteimikään korvaa suoria kontakteja, joita tekijät luovatkeskenään. Kehotan siis niitä tuottajia ja ohjaajia, joidenelokuvat jatkossa Lyypekin ohjelmistoon valitaan,ottamaan kutsun vastaan ja hyötymään festivaalista jasen oheistapahtumista, jotka ovat otollisia paikkoja tavatamahdollisia tulevaisuuden yhteistyökumppaneita.Pohjois-Saksan alueellisissa rahastoissa on kuitenkinihan mukavasti rahaa ja ne ovat hyvin edustettui-

na Lyypekissä, jossa kiireetön ilmapiiri antaa hyvänmahdollisuuden tutustumiseen kaikessa rauhassa. Co-Production Meetingin lisäksi festivaalin oheisohjelmaankuului tänä vuonna lastenelokuviin keskittyväseminaari ja käsikirjoitusworkshop.Lyypekin festivaalin fiktiokilpailusarjassa oli tänävuonna kaksi suomalaista elokuvaa: Olli Saarelan ja Aleksi Salmenperän . Dokumenttisarjassanähtiin Jenni Lingon ,Jukka Kärkkäisen , Taru Mäkelän ja Mika Kaurismäen . Suomalaisialyhytelokuvia festivaalin ohjelmistossa oli viisi ja niistävarsinkin Hannu Lajusen ja Tomi Riionheimon ihastutti yleisöä suuresti. Sen lisäksinähtiin Sami Korjuksen ja kolme Lyhyesti-projektintuloksena syntynyttä elokuvaa, jotkaolivat Selma Vilhusen , Maarit Lallin ja John Websterin . Lasten- ja nuortenelokuviensarjassa nähtiin Johanna Vuoksenmaan ja Raimo O. Niemen .Lyypekin festivaali on ennen kaikkea yleisöfestivaali,jolla on paljon vakiintuneita kanta-asiakkaita,jotka saapuvat vuodesta toiseen mielenkiinnolla seuraamaan,millaisia elokuvia Pohjoismaissa ja Baltianmaissa tehdään. Ilahduttavasti elokuvasalit ovat myöslähes poikkeuksetta täynnä ja keskustelut elokuvanjälkeen yleisön ja tekijöiden kanssa ovat varsin antoisia.Elokuvien katsomisen tekee helpoksi se, että kaikkinäytökset ovat samassa elokuvateatterissa. Saksankielen taidosta on festivaalilla hyötyä, sillä norjalaisistaja tanskalaisista elokuvista monet olivat ainoastaansaksaksi tekstitettyjä. Tämä palvelee tietysti loistavastifestivaalin yleisöä, joskaan ei kovin hyvin saksan kieltähuonosti osaavaa suomalaiskatsojaa.Tänä vuonna Lyypekin festivaaleilla palkittiinkaksi suomalaiselokuvaa: Jenni Lingon parhaana dokumenttielokuvana ja Raimo O Niemen lapsiraadin palkinnolla. Onnittelutvoittajille! Fiktiosarjan palkinto meni Norjaan BrådReienin elokuvalle .Elokuvafestivaaleista puhuttaessa korkealle noteerataanmonesti ainoastaan suuret, niin sanotut A-luokanfestivaalit. Mutta pienikin voi olla kaunista - jahyödyllistä. Perjantai-illan Scandinavian Filmsin jaLyypekin festivaalin järjestämissä juhlissa olivat läsnävarmasti kaikki festivaalin vieraat niin Saksasta,Pohjoismaista kuin Baltian maista, joten uusia tuttavuuksiaoli helppo solmia rennossa ilmapiirissä. Kuntilaisuus osuu kohdalle, kokeilkaapa Lyypekkiä.Inkeri Lundgren

Hankekehittelytuen kevään 2007 hakukierroksella(deadline 16.4.2007) tukea myönnettiin yhteensä14,4 miljoonaa euroa 237 hakijalle. Tuki jakautui erihakijamaiden kesken seuraavasti:

Tuki on suunnattu itsenäisille eurooppalaisille tuotantoyhtiölle.Tukea voi hakea fiktioille (kesto vähintään50 minuuttia), dokumenteille (kesto 25 minuuttia) jaanimaatioille (kesto 24 minuuttia). Tuki on enintään50 000 euroa per projekti tai 50 % rahoituskuluista(enintään 60 % alhaisen tuotantokapasiteetin maille,joihin Suomi kuuluu). Tuki on vähintään 5000 euroa.Tukea voi hakea joko: vakuutusmaksuihin – tuki tuotantobudjetinkohdalle ”Vakuutukset” tai valmistumisvakuutukseen (completionbond) tai rahoituskuluihin – tuki tuotantobudjetinkohdalle ”Rahoituskulut”Huom! Tuotannoille, joille on myönnetty TV-levitystukea,ei voida myöntää i2i-tukea.Projektit pisteytetään seuraavasti:10 pistettä Median hankekehittelytuesta (single taislate funding)10 pistettä pankkiluotosta (credit agreement) – eitarvita Euroopan investointipankin partneripankkia,kaikki suomalaiset pankit kelpaavat10 pistettä alhaisen tuotantokapasiteetin maan hakijalle5 pistettä uusille jäsenmaille3 pistettä yhteistuotannoista2 pistettä per kieliversioLisäksi voidaan antaa 0–5 pistettä markkinointisuunnitelmistaja levityssopimuksista.Tuotantoyhtiö voi hakea tukea enintään kahdelleprojektille. Yhdelle tuotantoyhtiölle voidaan myöntääenintään 100 000 euroa i2i-tukea. Tällä hakukierroksellaon kaksi jättöpäivää. Ensimmäinen on hankkeille, jotka käynnistyivät 1.7.–31.12.2007 (ts. kuvauksetaloitettiin edellä mainittuna aikana) ja toinen hankkeille, jotka käynnistyvät 1.1.–31.6.2008.Tuki maksetaan kahdessa erässä, 70 % kun sopimuson allekirjoitettu ja 30 % kun loppuselvitys on tehty.Hakemusten käsittely kestää enintään viisi kuukautta.Marraskuussa 2007 julkaistun TV-levitystuen sääntöihinon tullut paljon muutoksia, mutta kyseessä ontoki edelleen suora tuki, jota ei tarvitse maksaa takaisin.Muutoksilla pyritään laajentamaan tuensaajienjoukkoa – varsinkin pienissä ns. alhaisen tuotantokapasiteetinmaissa ja uusissa jäsenmaissa.Tuen hakijana toimii itsenäinen tuotantoyhtiö.Hakukelpoisella televisio-ohjelmalla on vähintäänkolme ennakko-ostoon tai yhteistuotantoon sitoutunuttatv-yhtiötä kolmesta erikielisestä maasta. Ohjelmanpitää olla vähintään joko 50 minuutin pituinen(fiktiot) tai 25 minuutin pituinen (dokumenttielokuvatja animaatiot). Komissio on varannut vähintään7,5 miljoonaa euroa tv-levitystuelle vuonna 2008.Hakemuksia arvioidaan pisteytyksen avulla. Pisteytyksenperusteissa painotetaan jatkossa ennakkoostojenlisäksi projektin alkuperämaata, rahoituksenrakennetta, projektin laatua ja myyntiagentin sitoutumistaprojektiin sekä yhtiön aikaisempia kansainvälisiämyyntejä edellisen viiden vuoden aikana. Pisteitäsaa myös eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja kulttuurinmonimuotoisuuden edistämisestä. Käytännössäpisteitä jaetaan seuraavasti: – enintään 40 pistettä. (= kanavien ennakko-ostot) keeseen– enintään 10 pistettä pistettä muotoisuudenedistäminen – enintään 10 pistettä(= kieliversiot) enintään 5 pistettä lisenviiden vuoden aikana – enintään 10 pistettä.Tuki on suunnattu tv-tuotannoille, joten elokuvateatterilevitystäei hyväksytä, paitsi jos kyseessä on pienihakijamaa ja kotimainen teatterilevitys. Ohjelmanensilähetyksen tulee kuitenkin olla televisiossa. Dokumenttielokuvienkohdalla hyväksytään myös elokuvateatterilevitystä.Hakijayhtiö voi hakea tuotannolleen Media 2007TV-levitystukea aikaisintaan kuusi kuukautta ennenvarsinaisia kuvauksia ja viimeistään ensimmäisenäkuvauspäivänä. Tuotanto on hakukelpoinen, kunyllämainittujen ehtojen lisäksi vähintään 50 % ra-

hoituksesta on olemassa. Tuen suuruus on enintään12,5 % tuotantobudjetista fiktioille ja animaatioilleja enintään 20 % dokumenttielokuville. Tuen määräon enintään 300 000 dokumentille ja 500 000 euroafiktiolle ja animaatiolle. Myös tuen maksatukseen ontullut muutoksia. Jatkossa ensimmäinen kuvauspäiväoikeuttaa 40 % tuesta, väliraportti 20 % ja loppuselvitystävastaan saa loput 40 % tuesta.Jos tuen määrä ylittää 25 000 euroa, hakijan pitääliittää hakemukseen kopio viimeisestä valmiista tilinpäätöksestä.TV-levitystuen jättöpäivät 2008 ovat . Uudistettu hankekehittelytuki jakautuu kahteen erilliseenhakukierrokseen. Interaktiiviset teokset onerotettu omaksi hakukierroksekseen (Call 17/2007)nimeltään . ja -tukiin (Call 16/2007) kuuluvat jatkossa siisfiktiot, dokumentit ja animaatiot. Media New Talent-hakukierrosta ei enää ole. Slate funding -tuessa onkaksi muotoa: Slate funding ja Slate funding 2nd stage.Yksittäiselle hankkeelle voi hakea tukea 10 000–60 000 euroa eli mitä vain summaa tältä väliltä ja pitkilleanimaatioille maksimisumma on 80 000 euroa.Interactive Works -kierroksella tuki per projekti voiolla 10 000–60 000 euroa ja maksimissaan 100 000euroa konsoli-, tietokone- ja kannettavien peliprototyyppienkehittelyyn. Ensimmäinen hakuaika olimarraskuussa ja toinen deadline on . Festivaalitukea voivat hakea kansainväliset elokuvafestivaalit,jotka keskittyvät joko fiktio-, dokumentti-,animaatio- tai lyhytelokuviin ja joiden ohjelmistosta70 prosenttia on eurooppalaista tuotantoa. Myös multimediaan,uusiin animaatiotekniikoihin ja tietokonegrafiikkaanerikoistuneet festivaalit kuuluvat tuenpiiriin. Hakuehtojen mukaan festivaalin ohjelmistossatulee olla elokuvia kymmenestä Media 2007 -ohjelmaankuuluvasta maasta (joita on yhteensä 31). Maksimissaantukea per festivaali voi saada 35 000 euroa.Deadline festivaaleille, jotka ovat Kaikki tukiohjeet ja hakulomakkeet löydät osoitteestawww.mediadesk.fi.Eurimages on Euroopan Neuvoston myöntämää lainaaeurooppalaisille yhteistuotantohankkeille. Kevään2008 Eurimages-hakuajat ovat 14.1, 17.3 ja7.5.2008.Lisätietoja: http://www.coe.int/eurimages Pohjoismaiden suurin dokumenttielokuvafestivaali, jossakilpailusarja kotimaisille dokumenttieloku ville. Lisäksiretrospektiivejä eri tekijöiltä, uusia dokumenttejamaailmalta ja Dokkino-sarja lapsille ja nuorille suunnattujaelokuvia. Lisätietoja: www.docpoint.info Pohjoismaiden suurimman elokuvafestivaalin ohessajärjestetään myös Nordic Event 1.–4.2.2008, jossaesitellään uusia pohjoismaisia elokuvahankkeita. Göteborgon ehdoton paikka tavata alan pohjoismaisiakollegoita. Lisätietoja: www.filmfestival.org Cinemart on vanhin ja yksi tärkeimpiä yhteistuotantofoorumeitaEuroopassa. Se järjestetään HollannissaRotterdamin elokuvafestivaalin aikana. Lisätietoja:www.filmfestivalrotterdam.com

Dokumenttielokuvafoorumi, jossa 24 projektia esitellääntv-kanavien edustajille, levittäjille ja yhteistuottajille.Tapahtuma pidetään Terrassassa hieman Barcelonanulkopuolella. Foorumiin voi hakea 4.12.2007mennessä. Lisätietoja www.docsbarcelona.com Euroopan suurimman kansainvälisen lyhytelokuvafestivaalinClermont-Ferrandin ohessa on myös Market.Lisätietoja: www.clermont-filmfest.com Berliinin elokuvajuhlien yhteydessä järjestettävä yhteistuotantofoorumion kasvattanut merkitystään vuosivuodelta. Vuonna 2007 Marketiin osallistui 450tuottajaa, rahoittajaa, myyntiagenttia ja levittäjääyhteensä 26 maasta. Projekteja esiteltiin kaiken kaikkiaan37. Hakuaika Marketiin projektin kanssa onpäättynyt, mutta Marketiin voi osallistua myös ilmanhanketta. Lisätietoja: www.berlinale.de tai coproductionmarket@berlinale.de tai +49 30 259 20 517. Berliinin elokuvafestivaalin oheisohjelmaan kuuluumyös Saksan Media Deskin järjestämä Share yourSlate -tapaaminen, joka on tarkoitettu Median SlateFunding -tukea saaneille yhtiöille. Mukaan valituttuotantoyhtiöt voivat esitellä yhteistuotannoiksi kaavailtujaprojektejaan muille tuottajille kahdenkeskisissätapaamisissa. Hakuaika päättyy 25.1.2008. Lisätietoja:info@mediadesk.de, +49 40 390 6585. järjestetään Potsdamissa Saksassa. Cartoon Movie ontapaamispaikka pitkien animaatioelokuvien tuottajilleja rahoittajille. Lisätietoja: www.cartoon-media.be. Tampereen kansainvälisiä lyhytelokuvajuhlia vietetäänjo 38. kertaa. Ohjelmisto koostuu kotimaisesta ja kansainvälisestäkilpailusta sekä erikoisohjelmistosta, jossanähdään elokuvia mm. Palestiinasta ja Lähi-idästä,Etelä-Koreasta sekä Venäjältä. Ilmoittautumisetkotimaiseen kilpailuun ja uuteen LAB1O-kilpailuun31.12.2007 mennessä. Lisätietoja: www.tamperefilmfestival.fi Festivaalin ohessa järjestetään myös Doc Market, jostasaa lisätietoja www.filmfestival.gr/docfestival/uk/EDN järjestää festivaalin ohessa myös Docs inThessaloniki -pitching foorumin 12–16.3.2008. Tapahtumassaeurooppalaisilla tuottajille on mahdollisuusesitellä projektejaan suurelle joukolle kansainvälisiäcommissioning editoreita ja osallistua workshopinmuuhun ohjelmaan. Hakuaika foorumiin päättyy25.1.2008. Lisätietoja: www.edn.dk Kansainvälisen lasten- ja nuortenelokuvafestivaalinohessa järjestetään myös BUFF Financing Forum.Foorumiin voi hakea lastenelokuvalla, joka on suunnattuteatteri- tai tv-levitykseen ja jonka rahoituksestaosa on jo koossa. Hakuaika päättyy 1.2.2008. Lisätietoja:www.financingforum.eu ja www.buff.se. Kymmenettä kertaa järjestettävä MIPDOC kokoaadokumenttien myyjät ja ostajat kahdeksi päiväksiCannesiin. Lisätietoja: www.mipdoc.com. The Marketplacetarjoaa ilmoittautumismaksua edulliseenhintaan. Tutustu www.marketplace-events.com. Lyhytelokuva-ja dokumenttituottajat voivat halutessaankäyttää hyödykseen myös Filmkontakt Nordin tarjoamaamarkkinointiapua MIPDOCISSA. Lisätietoja:www.filmkontakt.dk.

Kansainvälinen TV-market, jossa myyjät ja ostajatkohtaavat ja jossa haistellaan alan uusia trendejä.Näytteilleasettajat ja muut osallistujat pääsevät samaanhintaan myös Milia-messuille ja World InteractiveContent Forumiin, jotka ovat MIPTV:n kanssasamaan aikaan. Lisätietoja: www.miptv.com. TheMarketplace tarjoaa ilmoittautumismaksua edulliseenhintaan. Tutustu www.marketplace-events.com. Multimedia-alan maailmanlaajuinen foorumi, johonosallistuu päätöksentekijöitä yli 50 maasta. Paikallaon mm. tv-kanavien edustajia ja sisällöntuottajia laajakaista-ja matkapuhelinpalveluihin. Forumin tarkoituksenaon, että osallistujat verkostoituvat, tekevätkauppaa ja kuulevat teknisistä edistysaskeleista jauusista trendeistä. Lisätietoja: www-milia.com. TheMarketplace tarjoaa ilmoittautumismaksua edulliseenhintaan. Tutustu www.marketplace-events.com. Pohjois-Amerikan suurin dokumenttielokuvafestivaalijärjestetään nyt 15 kertaa ja sen yhteydessä onmyös Toronto Documentary Forum, 23.–24.4.2008.Ilmoittautumiset Forumiin 1.2.2008 mennessä. Lisätietoja:www.hotdocs.ca. European Film Academy jakoi lauantaina1.12.2007 Berliinissä palkinnot vuoden ansiokkaimmilleeurooppalaisille elokuville.Vuoden parhaan eurooppalaisen elokuvan palkinnonsai romanialaisen Cristian Mungiun Cannesin Kultaisen Palmun jokeväällä napannut Cristian Mungiu palkittiin myösvuoden eurooppalaisena ohjaajana.Eniten ehdokkuuksia kerännyt Stephen Frearsinelokuva sai kaksi palkintoa: HelenMirren parhaasta naispääosasta ja AlexandreDesplat elokuvan musiikista. Parhaan miespää-osan palkinto meni Sasson Gabaille elokuvasta Käsikirjoituspalkinnon vei FatihAkinin Kuvauksesta palkittiinFrank Griebe elokuvasta Parhaana lyhytelokuvanapalkittiin Eduardo Chapero-JacksoninYleisöäänestyksessä vuoden 2007 parhaan eurooppalaisenelokuvan palkinto meni italialaisen GiuseppeTornatoren elokuvalle Lisäksi Euroopan elokuva-akatemia palkitsi elämämtyöpalkinnollaJean-Luc Godardin ja kunniapalkinnollaManoel de Oliveiran.

Kohderyhmä: tuottajat, ohjaajat, käsikirjoittaja-ohjaajat,myyntiagentit, levittäjät, käsikirjoituskonsultit,script editoritKurssiohjelma: Seuraava SCENE insiders workshoppidetään tammikuussa 2008 Göteborgin kansainvälistenelokuvafestivaalien yhteydessä. Kurssin tavoitteenaon saada käsikirjoittajat ja muut elokuva-ammattilaisettekemään yhdessä töitä entistä paremmankäsikirjoituksen aikaansaamiseksi. Kurssin tavoitteenaon myös eurooppalaisten elokuva-ammattilaistenkontaktiverkoston luominen. Workshopin ohella ohjelmaankuuluvat menestyneiden elokuvantekijöidenMasterclass-luennot ja kurssin jälkeinen verkon kauttatapahtuva yhteydenpito. Göteborgin workshopin ajankohtaon Hinta: Workshop maksaa 280 puntaa. Hinta sisältääkurssimateriaalin, lounaat ja akkreditoinnin festivaalille.Workshopiin otetaan 25 osallistujaa.Hakeminen: Hakemus tulee lähettää kurssinjärjestäjälleviimeistään . Tarkemmat tiedot ja hakulomakeosoitteessa http://www.scriptfactory.co.uk.Yhteystiedot:ana@scriptfactory.co.uk,www.scriptfactory.co.uk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu elokuva- ja televisiokäsikirjoittajille,käsikirjoittaja-ohjaajille ja nuorillevastavalmistuneille alan ammattilaisilleKurssiohjelma: Script & Pitch -workshopin tavoitteenaon kehittää käsikirjoituksen ”eurooppalainentyyli”, joka poikkeaa amerikkalaisesta ja kansallisistatyyleistä. Kurssi kestää yhteensä kymmenen kuukauttasisältäen kolme viikon pituista workshopia ja on-line-opetusta.Tavoitteena on, että kurssin aikana osallistujatkehittävät käsikirjoitusideastaan kaksi versiota,joista viimeinen kuvausvalmis versio pitchataan kymmenelleeurooppalaiselle tuottajalle ja myyntiagenteille.Kurssin kolmesta workshopista ensimmäinenpidetään Albassa Italiassa maaliskuussa 2008, toinenBritanyssa Ranskassa kesäkuussa ja kolmas TorinossaItaliassa marraskuussa 2008. Lisäksi osallistujat tapaavatvielä Rotterdamissa tammikuussa 2009.Hinta: Kurssin hinta on 2000 euroa. Jos saman projektinkanssa osallistuu useampi henkilö, hinta on1800 euroa. Hinta sisältää kurssimateriaalin, majoituksenja joitakin aterioita, mutta ei matkoja.Hakeminen: Hakuaika päättyy . Hakemuspyydetään lähettämään sekä sähköpostitse että kirjeenä.Hakemuksen tulee sisältää hakulomake, CV, sivunsynopsis, max. 25 sivun treatment ja suosituskirjetuottajalta, ohjaajalta tai muulta sopivalta taholta.Muuta: Kurssin käynyt käsikirjoittaja-ohjaaja MariaRuotsala suosittelee kurssia lämpimästi ja kertoo siitäpyydettäessä lisää.Yhteystiedot:info@scriptpitchworkshops.com,www.scriptpitchworkshops.com Kohderyhmä: lyhytelokuvan käsikirjoittajat ja käsikirjoittaja-tuottaja-paritKurssiohjelma: Sources 2 Compact on nelipäiväinenkurssi, jonka aikana kehitellään fiktiivisiä lyhytelokuviakahdessa ryhmässä. Kurssin mentoreina toimivatAntoine Jaccoud ja Dick Ross. Pääpaino kurssilla onosallistujien käsikirjoitusten dramaturgisessa analyysissä,mutta mukaan mahtuu myös luentoja ja keskusteluja.Kurssin jälkeiseen uudelleenkirjoitusvaiheeseenon varattu noin 3 kuukautta ja sen jälkeen mentoritantavat sähköpostitse lopullisen palautteen. Workshoppidetään 1.6.4.2008 Lausannessa Sveitsissä.Hinta: Kurssin hinta on 750 euroa sisältäen majoituksenja ateriat (600 euroa muilta saman työryhmänjäseniltä) + 100 euron ilmoittautumismaksu.Hakeminen: Hakemukset tulee lähettää viimeistään.Yhteystiedot:info@sources2.de, www.sources2.de Kohderyhmä Pitkien elokuvien käsikirjoittajat, käsikirjoitustiimit,tuottajat, script editorit ja ohjaajat. Omaryhmä myös luovien dokumenttien käsikirjoittajille (se-

kä teatteri- että tv-levitykseen tarkoitetut). Käsikirjoittajillesuositellaan osallistumista tuottajiensa kanssa.Koulutuksen sisältö: Ohjelman puitteissa keskitytäänerityisesti käsikirjoituksiin, jotka pohjautuvat kirjoittajienkulttuuriseen ja sosiaaliseen taustaan, muttajotka ovat kansainvälisesti kiinnostavia. Koulutuksenpainopisteitä ovat kirjoitusmetodit, tekstianalyysit jatekstin työstäminen ja uudelleen kirjoittaminen.Kurssiohjelma: Koulutus koostuu viikon workshopista,jossa käsikirjoituksia työstetään eteenpäin.Workshopin aikana kaksi ryhmää työskentelee pitkänelokuvakäsikirjoituksen ja yksi ryhmä luovan dokumenttielokuvankäsikirjoituksen parissa. Workshopinjälkeen osallistujat työstävät käsikirjoituksiaan noin12 viikon ajan, jolloin heillä on mahdollisuus konsultoidaSources-ohjaajansa kanssa ja lopuksi on vieläyhden päivän seurantatapaaminen ryhmän kesken.Seuraava Script Development Workshop järjestetään FilmCampissa Norjassa.Hinta: Ilmoittautumismaksu 100 euroa/projekti jaosallistumismaksu 1 800 euroa, saman projektin muuthenkilöt 900 euroa/henkilö.Hakeminen: Hakuaika kesäkuun 2008 workshopiinpäättyy Yhteystiedot:info@sources2.de,www.sources2.de Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu kaikille audiovisuaalisenalan ammattilaisille, joiden tehtäviin kuuluuprojektin oikeuksien hoitamista.Kurssiohjelma: Nelipäiväisen kurssin aikana johtavatalan asiantuntijat kertovat oikeuksien hallinnastaelokuvatuotannon tai muun audiovisuaalisen alanprojektin eri vaiheissa. Aiheina ovat mm. musiikkioikeudet,tuotemerkkeihin liittyvät oikeudet, tekijän oikeudetmaailmanlaajuisesti, mistä apua oikeuksienhallintaan ja vakuutukset. Luentomuotoisen opetuksenlisäksi luvassa on paljon käytännönläheistä esimerkkitapaustenläpikäyntiä. Kurssi pidetään Gersaussa Sveitsissä.Hinta: Kurssi maksaa 950 euroa sisältäen majoituksenja täysihoidon.Hakeminen: Kurssipaikat täytetään sitä mukaa, kunhakemuksia tulee eli kannattaa hakea ajoissa, viimeistäänkuitenkin 20 päivää ennen kurssin alkamista elihelmikuun 2008 loppuun mennessä. Hakemuslomakeosoitteessa http://www.epi-media.eu.Yhteystiedot:radojevic@epi-medieninstitut.de,www.epi-media.eu Kohderyhmä: Yksitoista viikkoa kestävä kurssi ontarkoitettu nuorille animaatioelokuvan tekijöille taiopintojensa loppusuoralla oleville animaatio-opiskelijoille.Kurssin sisältö: Kurssin tavoitteena on perehdyttääopiskelijat animaation ammattimaiseen tekemiseenkäytännönläheisen työskentelyn avulla. Kurssin päättyessäluvassa ei ole valmiita elokuvia, vaan animaatiopätkiä,joita tehtäessä on käyty läpi äänitekniikkaa,storyboardin tekoa, ohjaamista, leikkaamista, rytmiäja grafiikka- ja äänivalintoja ottaen huomioon työntilaajan vaatimukset.Kurssiohjelma: Kurssi jakaantuu kolmeen osaan.Ensimmäinen osa kestää neljä viikkoa ja aiheena ovattilauselokuvat, mainoksiin tai yritysesittelyihin rinnastettavattoimeksiannot. Tässä jaksossa käsitelläänmm. budjetointia ja aikatauluttamista. Toinen osakestää viikon ja pitää sisällään osallistumisen Annecynkansainväliselle animaatiofestivaalille ja markettiin,missä voi nähdä animaatioelokuvia laidastalaitaan ja luoda suhteita alan ammattilaisiin. Kolmasosa kestää kuusi viikkoa ja sen aiheena on lasten kirjojenmuokkaaminen elokuviksi alkuperäisteoksenvisuaalista laatua kunnioittaen. Aihetta käsitelläänyhdessä lastenkirjojen kustantajien kanssa, vaikkakinsuurin osa ajasta käytetään animaation tekoon kunkinvalitseman teoksen pohjalta. Kurssi alkaa japäättyy . Opetuspaikkana on La Poudrière -animaatiokoulu Valencessa Ranskassa.Hinta: Kurssi maksaa 1000 euroa. Muutama apurahaon tarjolla ja niistä saa lisätietoja kurssinjärjestäjältä.Hakeminen: Kurssille otetaan 8-10 osallistujaa. Hakuaikapäättyy .Yhteystiedot:contact@poudriere.eu, www.poudriere.eu

Kohderyhmä: Animaation ammattilaiset: animaattoritja alan kouluttajatKurssiohjelma: Kurssin tarkoitus on vahvistaa alanammattilaisten 3D-taitoja. Kurssin aikana keskitytäänMaya-perusteisiin ja 3D-animaation perusteisiinja tehdään lyhyt animaatioelokuva tai pelin introanimaatio.Kurssin on suunnitellut johtavan tanskalaisenpelitalon animaattori tavoitteena kouluttaa osaaviaanimaattoreita Euroopan animaatio- ja pelistudioihin.Viborgissa Tanskassa pidettävä kurssi kestää 14viikkoa: 4.3.–7.6.2008.Hinta: Kurssin hinta on 2500 euroa.Hakeminen: Hakuaika kurssille päättyy .Kurssille haetaan lähettämällä portfolio showreeleineenja CV.Yhteystiedot:tim@animwork.dk,www.animwork.dk Kohderyhmä: nuoret elokuva-alan ammattilaiset,joilla on muutaman vuoden kokemus alaltaKoulutuksen sisältö: Nipkow on apurahaohjelma,jonka tarkoituksena on antaa nuorille elokuva-alanammattilaisille mahdollisuus syventää osaamistaanja laajentaa kontaktejaan. Kansainvälinen jury valitseevuosittain 24 apurahan saajaa, jotka itse ehdottavat neosa-alueet tai aiheet, joihin haluavat apurahan turvinperehtyä. Osallistujia valitaan seuraavilta aloilta: management(tuotanto, markkinointi, rahoitus), uudetteknologiat (multimedia, interaktiivisuus, digitaalineneditointi), tietokoneanimaatio ja -design sekäkäsikirjoitus.Projekti: Hakijat tekevät ehdotuksen projektista,jonka he haluavat apurahan turvin toteuttaa. Projektiehdotuksenlaatu ja luonne on yksi valintakriteeri.Ohjelma: Ohjelman puitteissa on mahdollisuus osallistuakursseille, tehdä yhteistyötä alan instituutioidenkanssa ja saada käytännön ohjausta asiantuntijoilta.Apurahaharjoitteluohjelma suoritetaan Berliinin alueella.Apurahan suuruus on kuukaudessa,ja sen tarkoitus on mahdollistaa valittujen osallistujientäysipainoinen työskentely projektinsa parissa. Apurahakaudenpituus riippuu projektin luonteesta, muttayleensä se myönnetään .Hinta: Apurahan lisäksi NIPKOWista voi hakeaavustusta materiaali- ja matkakuluihin. Osallistujilleei ole tarjolla majoitusta.Kurssin kielet: Englanti ja saksa. Koska Nipkowapurahaon tarkoitus käyttää Berliinin seudulla, saksankielen taidosta on apua, mutta se ei ole apurahansaannin edellytys.Hakeminen: Seuraava hakuaika päättyy .Hakukaavakkeita ja lisätietoja saa NIPKOWin toimistosta.Yhteystiedot:nipkow-programm@t-online.de,www.nipkow.de AVEK (Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus) tukee av-alan ammattilaisten jatko- ja täydennyskoulutusta.Hakiessasi jollekin Media -ohjelman tukemalle kurssille, voit tiedustella mahdollisuutta koulutusapurahaanAVEKista Juha Samolalta, puh. 09 4315 2350, juha.samola@avek.kopiosto.fi. Pidämme tilastoa suomalaisista Median tukemille kursseille osallistuneista, joten toivomme, että kerrot kurssilleosallistumisestasi meille. Toivomme myös kuulevamme kokemuksiasi kurssista, jotta voimme jakaa tietoaeteenpäin. Media Deskistä löytyy myös esitteitä ja muuta apua, joten kurssiasioissa ota yhteyttä Inkeri Lundgreniin,inkeri.lundgren@ses.fi, puh. 09 6220 3024.

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖKanavakatu 12, 00160 HelsinkiPuh. (09) 6220 300Fax (09) 6220 3050E-Mail ses@ses.fi