10.07.2015 Views

EMMA-lehti 1/2009

EMMA-lehti 1/2009

EMMA-lehti 1/2009

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Taiteen riemuvuosi 1.2.<strong>2009</strong><strong>EMMA</strong> – Espoonmodernin taiteenmuseon tiedotus<strong>lehti</strong>Seuraava <strong>lehti</strong> ilmestyykesäkuussa <strong>2009</strong>.JULKAISIJA<strong>EMMA</strong> – Espoon modernintaiteen museoPÄÄTOIMITTAJALeena JoutsenniemiToimitusneuvostoAri Karttunen, Päivi Karttunen,Nana Salin, Päivi TalasmaaTaitto Station MIR OyPainopaikka ArtPrint Oypainos: 35000Osoitteenmuutokset, tilaukset(<strong>lehti</strong> on maksuton) ja palaute:info@emma.museumHarmittaa. Viime vuoden lopulla kansantaloustieteilijä Juha Tervala esitti valtiontalouden tervehdyttämiseksitarkoitetun ohjelman, joka on kaiken kulttuurityön kannalta murheellista luettavaa.Ohjelmaan ei kannattaisi paljon lauseita tuhlata, mutta vastaavia mielipiteitä kuuleeniin usein, että kitkettäköön hieman tätä ryytimaata.Tervala moittii valtiota siitä, että se tuhlaa julkisia varoja erilaisiin kulttuuri- ja urheiluhankkeisiin.Helsingin Sanomien haastattelussa (30.11.2008) Tervala sanoo hyväksyvänsä yhdenkansallisen oopperatalon. Arvailtavaksi jää hyväksyisikö hän kuvataiteen alalta lähinnä Ateneumin.Muut laitokset saisivat selviytyä miten parhaiten taitavat.Tutkija on sitä mieltä, että kulttuuripalveluista hyötyvät etupäässä keski- ja hyvätuloiset, jotkavoisivat aivan hyvin maksaa kulttuuripalvelunsa itse. Väärin. Kulttuuripalveluista hyötyvätsuhteellisesti eniten vähävaraisimmat.Vaikka kyseinen tutkija ei puhu kuntien taloudesta, luultavasti hän soveltaisi samaa kaavaamyös niiden toimintaan. Kuvitellaanpa, että <strong>EMMA</strong>lta lakkautettaisiin kokonaan yhteis kunnantuki siis sekä Espoon kaupungin (84%) että valtion (5%). Toiminnan kattamiseksi pääsylippujenhinnat pitäisi korottaa yli 60 euron. Se riittäisi nipin napin, mikäli kävijöiden määrä pysyisientisellään.Tosielämässä kävijöiden määrä romahtaisi niin, että tarvittaisiin ainakin 600 euron hintainenpääsylippu, jotta museo voisi palvella (tosi varakkaita) kävijöitään entiseen tapaan. Jos samaakaavaa sovellettaisiin kaikkialla, Suomen kulttuurielämä pysähtyisi kuin seinään.Näi l l ä re s e p t e i l l ä k e s k i a i k a k i n va i k u t t a i s i ku l t t u u r i n on n e l a l t aTuntuu kummalliselta, että talouden tutkija ei ota huomioon talouden kokonaisuutta. Kulttuuritoimintaon tehokas työllistäjä, ja se syytää rahaa laajalti ostopalveluihin. Ne, jos mitkä, pyörittävättalouden rattaita.Kaiken kukkuraksi tutkija ei ole vilkaissut tilastokeskuksen numeroita, jotka kertovat, ettäkulttuurialan liikevaihto on Suomessa suurempaa kuin taloutemme entisen lippulaivanpaperin valmistuksen.Ja lopuksi hyvät uutiset. Vuosi <strong>2009</strong> on julistettu pääkaupunkiseudulla kuvataiteen vuodeksi,sillä tänä vuonna taidemuseoiden ohjelma on poikkeuksellisen merkittävää. <strong>EMMA</strong> onmukana kampanjassa, vaikka sen markkinointinimeksi onkin tulossa Helsinkiart<strong>2009</strong>. Taiteenystävällelienee samantekevää missä kaupungin rajat menevät, sitä paitsi meille <strong>EMMA</strong>anpääsee Helsingin keskustasta nopeammin kuin Tullinpuomille.Museon yhteystiedot takakannessa.Kansi: Enzo Cucchi, Corpum Cristi,2004. Yksityiskohta. © GalerieBruno Bischofberger, Zürich.Markku Valkonenmuseonjohtaja3


Silmä ja pääkalloUskaltaudun kuitenkin ottamaan esille muutamiatoistuvia aiheita <strong>EMMA</strong>ssa nähtävistäteoksista. Useissa maalauksissa toistuu silmäaihe.Se on monissa kulttuureissa maaginenmerkki erilaisine merkityksineen. Silmämielletään sielun peiliksi, mutta sillä saattaaolla pelottaviakin ominaisuuksia. Antiikin mytologianpelätyillä jättiläisillä, kykloopeilla oliyksi silmä, italialaisissa uskomuksissa ihmisellävoi olla pahaa aikaansaava katse, ”malocchio”,arabimaailmassa taas silmäamulettisuojelee pahalta. Suomessakin juhlitunPyhän Lucian – valon tuojan kuvissa hänenmartyyriuden symboleinaan ovat silmät. Jonämä muutamat esimerkit osoittavat, ettäkatsojalla on monia avaimia silmä­ aiheen tulkintaan.Pääkallo on myös usein toistuva aihe. Senähdään näyttelyn monissa maalauksissasekä nyt ensi kertaa esillä olevissa marmoriveistoksissa.Vahvimmillaan se on maalauksessaMaailmanloppu (Fini Mondo). Siinäkallo kohoaa maan syvyyksistä mustan pilvenvarjostaessa auringon. Sen noustessamaasta kaatuu kuninkaan pää.Pääkallon merkitystä lienee moni keskustelukumppanijo tiedustellut taiteilijalta. Kysymykseenisen merkityksestä Cucchi toteaapääkallon yksinkertaisesti edustavanmeitä emmekä voi olla sitä tuntematta. Hänei suhtaudu pääkalloon mitenkään dramaattisesti,vaikka se on ollut kautta aikojen kuolemansymboli. Vanitas-asetelmissa pääkalloon kaiken katovaisuuden symboli. Italialaisillese on tuttu myös kirkkojen maalauksista.Onhan Kristuksen ristinpuun juurella useinpääkallo.Löysin pääkallokuvien joukosta yllättäenjunan. 1900-luvun alun Italian futuristeille seoli liikkeen, vauhdin, nopeuden ja konevoimansymboli. Cucchia ei futuristien taide jaajattelu kuitenkaan kiinnosta. Hänen junansaonkin tasangolle pysähtynyt ja suistunut raiteiltaan.Se on enemmän sukua Pittura metafisicanmaailmalle, jota Cucchi arvostaa.Riviera, 2005. Rivieran voimakas väri-ilmaisuja tutut, symboliset aiheet tempaavat katsojanmielikuvitusmatkalle. ”...Cezanne maalasiomenoita. Pääkallot ovat minun omenoitani.”7


Katseen muuri, 1996. Näkemisen teema kiinnostaa Cucchia. Silmä, muuri ja kellotauluovat merkkejä, joihin on helppo liittää niin kulttuurillisia kuin yksilöllisiäkin tulkintoja.8Astronautit tulevat, 2002.


”Tarkoitukseni on luoda tiloja, joissa katsoja kokee olevansa jonkin sisällä tai äärellä,” Tuori sanoo Metsästä.Teksti Päivi TalasmaaKuvat Santeri TuoriSanteri TuoriSanteri Tuori kuvaa KökarissaSanteri Tuori (s.1970) on suomalaisennykyvalokuvauksen merkittäviä nuoriataiteilijoita. <strong>EMMA</strong>ssa nähdään nyt hänenuusin teoksensa Metsä. Se on neljässäosassa esitettävä valokuva- ja videoteoskokonaisuus,joka levittäytyy <strong>EMMA</strong>nvaih tuviin näyttelytiloihin. Teoksen äänisuunnittelustavastaa Mikko Hynninen.Metsä-sarja on kuvattu Ahvenanmaansaaristossa Kökarissa, joka sijaitsee Suomenlahdenitäisellä saaristoalueella. Saarellaasuu vakituisesti n. 300 asukasta ja sielläon erittäin rikas kasvikunta ja eläimistö. SanteriTuori tutustui Kökariin aikoinaan opettajansaSatu Kiljusen välityksellä ja on useinvieraillut siellä.- Vaikka merimaisema ei ole suuressa roolissaMetsä-teoksessa, niin varmasti olisinvalinnut tämän ympäristön. Se on kiehtova,meri on niin voimakas ja myrskyn tuntee,Tuori sanoo.Metsä on kuvattu kolmen viime vuodenaikana, kuvauskohteena on ollut aina samapaikka eri vuodenaikoina ja eri sääolosuhteis­sa. Metsä on luonteva jatke Santeri Tuorin aikaisempaantuotantoon, jossa hän tutki kuvanja liikkeen yhdistämistä. Liikkuvaa kuvaaTuori alkoi käyttää opiskellessaan Berliinissä2000-luvun vaihteessa. (1Santeri Tuori on ennen muuta kiinnostunutkuvasta ja valokuvasta, teokset ovat kuvia tilastaja äänestä. Metsä-teoksessa hänen pyrkimyksenäänoli kerätä maiseman visuaalistaja äänimateriaalia sekä yhdistää ne toisiinsa.Lopullisessa teoksessa suuret projisoinnitovat valmistuneet editointiohjelmassa videokuvaaja valokuvaa yhdistämällä ja teoksenesit täminen tapahtuu videokuvan projisointinaseinälle. Toisissa teoksissa taas valokuvaon tulostettu valokuvapaperille, kehystetty javideokuva heijastetaan sen päälle.<strong>EMMA</strong>ssa katsoja kohtaa ensimmäisenävärikästä maisemaa esittävän valokuvanmetsästä. Maisema on hyvin vihreä,sen pohjalla on valokuva, jossa ei ole <strong>lehti</strong>ä,vain pelkät puiden rungot. Tämän valokuvanpäällä on kesällä kuvattu valokuva lehtevästämaisemasta, jossa puiden takaa näkyy aamuauringonkajo. Äänimaisema on tuulta jalinnunlaulua. Maisema ei kuulosta eikä näytäsuomalaiselta maisemalta, vaan luo mielikuvantiheästä viidakkomaisesta metsästä.10


vie katsojan metsäänKatsoja on ikään kuin maiseman ulkopuolella,hän näkee metsän ja kuulee linnunlaulun;taiteilijan pyrkimyksenä on herättää katsojassapositiivisia tuntoja.- Ensimmäiset metsäkuvaukset tein keväällä,olin ajatellut tekeväni vain kuvia, muttaäänimaailma, jonka kohtasin, oli häkellyttävä.Linnunlaulu kuumotti korvia. Sillointajusin, että Metsä-teos ei voi olla äänetön.Aulan teoksessa katsoja kokeekin olevansajonkin ulkopuolella, kun taas videohuoneissahän astuu jonkin sisälle.<strong>EMMA</strong>n Boxissa katsoja kohtaa äänimaisemaltaanjykevän, bassovoittoisen Metsän.Se on tunnelmaltaan lähes surrealistinenmetsä, joka aukeaa katsojalle vähitellen, metsänäänet rasahtelevat syvinä katsojan korvissa.Metsä onkin selkeästi myös ääniteos,videot on kuvattu jopa 20 metriä sekunnissapuhaltavissa tuulissa, jolloin näkyy mitenmetsä liikkuu kuin itsestään ja kovan tuulenaiheuttama pauhu vyöryy katsojan yli.<strong>EMMA</strong>n mediatilassa nähdään myös kuudenvalokuvateoksen kokonaisuus. Valokuvaton pohjustettu läpinäkyvälle pleksille, kehystetty,liu´utettu seinään leikattuun reikään javideo projisoitu taustaprojisointina. Katsojalleteos näyttäytyy kehystettyinä valokuvina. Toisinkuin editoiduissa teoksissa, valokuvastatulee äärettömän tarkka ja teoksiin tulee voimakassyvyysulottuvuus, samalla kun maisemanmaalauksellinen ulottuvuus korostuu.Santeri Tuori kuvaa kohdettaan varhaistenmaisemataiteilijoiden hengessä, mutta nykytaiteelleominaiseen moniaistiseen tapaan.Kuulo, näkö ja fyysisyys ovat mukana katsojankokemuksessa.Metsä-teokseen väri tuli mukaan vasta viimeisenvuoden aikana.- Väri yllätti aikalailla, esiin tuli juttuja, joitaen arvannut siellä olevan. Kun valokuvanja videon yhdistää, niihin tulee sellaisia kvaliteetteja,joita niissä ei yksinään ole, maalauksellisuuttatai valokuva saattaa näyttää värjätyltä.Olin varonut auringonvaloa kuin ruttoa:kun kuvaa maisemaa auringonvalossa, valolatistaa maisemaa, kontrastit kasvavat, kuvaei enää pysy kasassa…Kun aloin editoida,aamuauringon valo tulikin esiin ja näytti hirveänhienolta, se alkoi loistaa eri tavalla kuinpelkässä videokuvassa.Viimeiseen huoneeseen Santeri Tuori onsijoittanut värillisen ja hiljaisen meditatiivisenvideoprojisoinnin. Katsoja näkee miten kuvavaihtuu kevään ja kesän vihreästä syksyn keltaiseenja talven sinivoittoiseen lumimaisemaan.Maisemassa tapahtuva vuoden kiertoon niin hidas, ettei sitä oikeastaan huomaa.Santeri Tuori on valmistunut Taideteollisestakorkeakoulusta taiteen maisteriksi 2003 jaoikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta1999 sekä opiskellut 1999-2000 BerliinissäHochschule der Kunstessa. Hän onosallistunut näyttelyihin vuodesta 1995 lähtienja hänen teoksiaan kuuluu useisiin julkisiinja yksityisiin kokoelmiin.1)Ensimmäinen valokuvaa ja liikkuvaakuvaa yhdistävä teos Julia / 3 min 36 sek.koostui 78:sta valokuvasta.Muotokuvasarjassa vedokset esitetäänruudukkona, joista voi tutkia Juliassatapahtuvia muutoksia 3 min 36 sek. ajan.Saastamoisen kokoelmaan kuuluvateos on parhaillaan esillä Salissa.Santeri Tuori esitteleeMetsän 7.3. klo 15ja 23.4. klo 13.11


Tiedustelut ja varaukset:ma–pe klo 9–12, p. (09) 8163 0493<strong>EMMA</strong> on liikkumisesteetön.Palvelumme soveltuvat myösliikkumisesteisille ja kehitysvammaisille.Opastetulle kierrokselle onmahdollisuus varata käyttöönoppaan ääntä vahvistava laite.Lisätietoa: www.emma.museum/tule/saavutettavuus.php= lapsille suunnatunohjelman merkkiOpastuksetVARATTAVAT NÄYTTELY-OPASTUKSET RYHMILLERyhmäkoko max. 25 henkilöä.Kesto 45 min., Taidevartti 15 min.Hinta 45 € / la–su 70 €.Opastusvaraus viimeistään kolmearkipäivää ennen opastusta.Enemmänirti taiteesta!oheisohjelmisto kevät <strong>2009</strong>TAIDEVARTTI on tietoiskumainenopastus, joka tutustuttaa yhteen teokseenkerrallaan. Opas on ryhmän käytettävissävartin jälkeen keskustelua ja neuvontaavarten.TAIDETUNTI on opastus valittuunnäyttelyyn.TAIDESILTA-opastuksella yhteinenteema yhdistää <strong>EMMA</strong>n erinäyttelyiden teokset toisiinsa.TAIDEHALTIJAN TUNTI onpäiväkoti-ikäisille, alk. 4 v.,suunnattu sadutusopastus.NÄYTTELYOPASTUKSETILMAN VARAUSTAKesto 45 min., Taidevartti 15 min.Sisältyvät museolipun hintaan.TAIDEVARTTI sunnuntaisinklo 13 ja 16TAIDESILTA 7.3. alkaenlauantaisin klo 14TAIDEHALTIJAN TUNTIsunnuntaisin klo 14TyöpajatYRITYKSILLE, YLÄKOULUILLEJA LUKIOILLEJälki jonka jätän -työpaja3.2.–29.5.<strong>2009</strong> Kesto 1,5 hRyhmäkoko max. 15 hlöäTyöpaja perustuu kokoelmanäyttelyn Saliin.Aiheena taiteen merkitys minulle ja laajemminsekä oma jälkeni ajassa. Teemmetutkivia omakuvia raapegrafiikan keinoin.KOULUILLE (3.–5. lk), PERHEILLEKerro, kerro kuvasta -draamapaja13.1.–13.4. ja 12.5.–29.5.<strong>2009</strong>Kesto 2,5 hRyhmäkoko max. 18 hlöäTyöpaja perustuu Saastamoisen säätiöntaidekokoelman teoksiin. Työpajan aikanatutustutaan kolmeen peruskokoelmanmaalaukseen ja avataan niiden sisältöjädraaman keinoin. Teemoina ystävyys,matka ja yksinäisyys.TAIDEHALTIJAN PAJAKUTSUTMetsän aarreKesto väh. 2,5 hRyhmäkoko max. 15 lasta + 5 aik.Yli 4-vuotiaille lapsille. Kutsut sisältävätsadutusopastuksen kokoelmanäyttelyssä,ohjatun työskentelyn taidepajassa materiaaleineenja juhlan vieton samassa rakennuksessasijaitsevassa Café WeeGeessä.Työpajavaraus on tehtävä viimeistään1 viikko ennen kutsuja.LASTEN ILME-PAJA Avoimet ovetja itseohjautuvaa näyttelyyn liittyväätekemistä perheille etukäteen ilmoitettuinaviikonloppuina, tarkista aikataulunetistä.Huomioithan pajakohtaiset ryhmäkoot.Alle 18-vuotiaat 80 € / ryhmä.Aikuiset 100 €, la–su 120 € / ryhmä.Varaukset viimeistään kolme arkipäivääennen työpajaa. Työskentelytiloina teemanmukaan joko kuvataidepaja Paletti taiilmaisupainotteinen Ilme-paja.12


Omin päinÄÄNIOPASTUKSETUUTTA! Koiran ja suden välissä viekuulijan mustan, valkoisen ja harmaanmaailmaan kuvataiteilija, kirjailija HannuVäisäsen johdolla.Mielessä, muistoissa kertoo tarinoidenkautta Saastamoisen kokoelman taideteoksista.Mukana myös kokoelmanvarhaisimpia teoksia.Lainattavat Mp3-soittimet <strong>EMMA</strong> infosta.Kieli: suomi. Maksuton.TAIDEHALTIJAN POLKU tutustuttaalapsen hauskan teosreitin jaTaidehaltijoiden avulla muutamiintaideteoksiin Saastamoisen säätiönkokoelmanäyttelyssä. Maksuton. Kysypolkua <strong>EMMA</strong> infosta (1krs.) tai <strong>EMMA</strong>Shopista (2 krs.)!SADUTUSTUOLI Kirjan kannetkoivupuuta - ajatukset Australiassaasti on Anu Tuomisen taideteos,johon saa koskea ja istua.Tuoliin liittyvään vihkoon voi kirjoittaaoman taideteoksen siivittämän sadun taikommentteja näyttelystä. Pulpetti sijaitseekokoelmanäyttelyssä. Maksuton.<strong>EMMA</strong>n pedagogiset kortit -sarjatarjoaa lyhyesti tietoa taiteesta. Myynti:<strong>EMMA</strong>-shop (2. krs.)LuennotLiittyvät museon toimintaan,näyttelyihin ja kokoelmaan.Sisältyvät museolipun hintaan.ti 3.3. klo 15Kasvatustieteen professori Kari Uusikyläluennoi luovuuden, lahjakkuuden jatoteuttamisrohkeuden vahvistamisestataiteen avulla. Luento on osa opettajillesuunnattua <strong>EMMA</strong>n Opeinfoa.la 7.3. klo 15Videotaiteilija Santeri Tuori esitteleeMetsä-teoksensa.la 28.3. klo 15Kuvataiteilija Kimmo Sarjen aiheenaEnzo Cucchin taide ja näyttely.ma 20.4. klo 15.30Kuvanveistäjä Pekka Kauhanen kertooTaidepoliisi-veistoksestaan. Luento onosa opettajille suunnattua Taidesuunnistusiltapäivää.Tule taidesuunnistamaan!20.4.<strong>2009</strong> klo 15–18Opettajille suunnattu tilaisuus <strong>EMMA</strong>nTaidesuunnistus-hankkeesta. Virikkeitäomaan tekemiseen! KuvanveistäjäPekka Kauhanen kertoo Taidepoliisiveistoksestaan.Espoolaisille opettajille tilaisuus onpedagoginen iltapäivä.Taidesuunnistus-oppimateriaali löytyyEspoon Opit-palvelusta Kulps!-sivuilta,valitse Kulps!Pedagogiikka.Järj. <strong>EMMA</strong>, Espoon kaupunginopetustoimi ja liikuntatoimiIlmoittautumiset to 9.4. mennessä:ma–pe klo 9–12, p. (09) 8163 0493.Ohjelmat myöhemmin, ks. www.emma.museum/oheisohjelmisto/kouluilleTapahtumatJIPPUTaidehaltijoiden viikonloppu28.2.–1.3.<strong>2009</strong>Tule satumetsään!Mukana <strong>EMMA</strong>n Taidehaltijat, HullutHattuset ja Teatteri ILMI Ö. Metsäaiheisiasadutuksia ja työpajassa Metsän aarre.Rakastu <strong>EMMA</strong>an 9.5.<strong>2009</strong>Pääesiintyjänä JIPPU.Katso ohjelmat kotisivuiltamme.to 23.4. klo 13Videotaiteilija Santeri Tuori esitteleeMetsä-teoksensa.ke 29.4. klo 18Taidemaalari, kuvataiteilija SiljaRantanen: Formalismin paluuJärj. Taidemuseo <strong>EMMA</strong>n ystävät ryKouluilleOpeinfo 3.3.<strong>2009</strong> klo 15–18<strong>EMMA</strong> kertoo kevään näyttelyistä ja pedagogisestaohjelmasta. Kasvatustieteenprofessori Kari Uusikylä luennoi luovuuden,lahjakkuuden ja toteuttamisrohkeudenvahvistamisesta taiteen avulla. Opastuksiavaihtuviin näyttelyihin ja Saastamoisensäätiön taidekokoelmaan.Espoolaisille opettajille tilaisuuson pedagoginen iltapäivä.Ilmoittautumiset pe 20.2. mennessä:ma–pe klo 9–12, p. (09) 8163 0493Erityishinnat pääkaupunkiseudunkouluille kotisivuillamme.Oppituntia valmistelevat opettajat pääsevät<strong>EMMA</strong>an ilmaiseksi esim. OAJ:n korttianäyttämällä ja ilmoittautumallalippukassalla.Myös ryhmiä, jotka eivät varaa opastusta,pyydetään ilmoittamaan tulostaan etukäteen.Opastuksen varanneet tai tulostaanilmoittaneet ryhmät ovat ruuhkan sattuessaetusijalla.Vastuu lapsesta on aina hänen mukanaantulevalla aikuisella. Koululaisryhmien osaltavastuussa on opettaja, jonka tulee liikkuaryhmän mukana.OIKEUS MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN13


Minusta kaikki hullutpitäisi laittaa tännepyörimään. Antaa heillemahdollisuus katsoa näitäkuvia ja ehkä löytää ratkaisuomille ahdistuk sille.Jonkin taiteilijan kuvatvoisivat peilata rikkinäisenihmisen tunteita ja se voisilöytää sitä kautta itseään.-Jippu-lee ja toivooko nainen enää mitään. On lahja,että saa yhteen kuvaan koko elämän!Ykköseksi näistä teoksista minulle nousiKailan Rane ja Terttu. Koko näyttelyssä onmuutenkin vähän samanlainen fiilis kuin musiikissanikin,sellainen, että hyväksyy omanahdistuneisuutensa, tuo sen ulos ja jättää nämäjäljet.Minkä lauluistasitäällä laulaisit?Mielessäni on pyörinyt laulu nimeltä Eisydän osannut väistää, se alkaa näin: Kävelintänään lumiauran ohi aamulla, kävelin tänäänkylmä kuollut sydän rinnassa, minussamakaa yksinäinen raato ihmisen ja sinä makaattoisen kanssa meidän vuoteessa.Minkälaisen jäljenhaluat jättää, Jippu?Ehkä se on niin, että haluaisin jättää lumienkelin,sellaisen johon ei sada lumikaan päälle.Syvän ja painuvan, enkelinmuotoisen.Voisitko rakastua <strong>EMMA</strong>an?Erittäin hyvin, olen jo ihastunut. Pidän tästäsuomalaisuudesta ja tästä näyttelystä. Tämäon jotenkin minun kielellä.Ben Kaila, Rane ja Terttu, 2001.JIPPU laulaaRakastu <strong>EMMA</strong>an-tapahtumassa 9.5.15


Päivi KarttunenHannele GrönlundKolmoisvoitto!Teksti: Leena JoutsenniemiKuvat: Ari KarttunenSaastamoisen säätiön taidekokoelmaaesittelevä Sali-näyttelytila avattiin marraskuussauudelleen ripustettuna kuvataiteilija,kirjailija Hannu Väisäsen suunnittelemana.Kolmen viikon hektisen ripustusurakan jaavajaisjuhlallisuuksien jälkeen, hetki ennenVäisäsen Ranskaan paluuta Päivi KarttunenSaastamoisen säätiöstä, näyttelyarkkitehtiHannele Grönlund ja Hannu Väisänen istahtivatpohtimaan, miten kaikki menikään.HV: Kun Päivi kysyi vuosi sitten, kiinnostaisikominua tällainen juttu, olin just voittanutValtion kuvataidepalkinnon ja odotimme tietoaFinlandia-palkinnosta.PK: Niin, pyysin sinua tähän ENNEN kuinselvisi, että olet Finlandia-palkinnon voittaja.Jännitin, riittääkö aikasi uuteen projektiin.HV: Mutta riemastuin, koska ajattelin ettäseuraavanakin vuonna on elämää.Birger Kaipiaisen mustavalkoinen Paratiisi-vatilähti viemään tarinaa eteenpäin heti alkuunsa,tammikuussa.PK: Olit lentokoneessa paluumatkalla Suomestatutustunut antamiini teoskuvaluetteloihinja viestitit saman tien Kaipiaisesta.Oli kiehtovaa, että koko näyttelyajatus syntyinopeasti ajateltuna kummallisesta lähtökohdasta.Vaikka hetken kelattuani ymmärsinKaipiaisen merkityksen Hannulle, olihanParatiisi-vati esiintynyt hänen tekstissäänkin.Ja tarkemmin ajateltuna Hannun sammakonkutu-kaviaarillaja Paratiisi-kuviolla on jotainyhteistä...HV: Seuraavalla Suomen reissulla kiirastorstainavarastossa tulivat vastaan CristinaGarcia Roderon harmaavoittoinen valokuvaja Matti Kujasalon mustavalkoinen teos,ja silloin se tuli, tässä tämä on! Aloimmehahmottelemaan harmaaskaalaista kokonaisuutta.PK: Mutta vältimme koko ajan puhumastamustavalkoisesta näyttelystä.Ja kesäkuunperusteellisen varastokatselmuksen jälkeentuli se nimikin: Entre chien et loup! Koiran jasuden välissä.HV: Nimi syntyi kesän valoisaan aikaan, vaikkasanonnalla viitataankin talven hämäriinhetkiin.PK: Tätä on työstetty ajatuksissa tiiviisti kokovuoden. Ollaan naurettu, että kaikki havaitseminenalkoi tapahtua tämän teeman läpi.Niin Hannu Väisänen kuin Saastamoisen säätiönpitkäaikainen yhteistyökumppani HanneleGrönlund kutsuttiin tiimiin heti alkumetreillä.Arkkitehtuuri osallistuu näyttelyynpoikkeuksellisen vahvasti.HG: Yksi ripustuksen lähtökohdista oli tietystitehdä se esiteltävän taiteen ehdoilla. Ajatuksenaoli myös, että se mitä Hannu tekee,on näyttelyarkkitehtuuria eikä taideteos.PK: Ja tästä tilasta, Salista, haluttiin täysinerilainen kuin mitä se oli aikaisemmin.HG: Ripustuksesta tehtiin tarkka pienoismalli,mikä on aika harvinaista. Ensin ajatuksenaoli, että keskelle tilaa tulee mökki, muttase muuntui sitten tuoksi L:ksi, johon Hannumaalasi. Meillä oli ripustuksessa aivan älyttömänhyvä tiimi.HV: Totta, kahdesta tavusta tajusi mitä toinentarkoitti. ”Jos sä laitat Tapperin tonne,niin sehän tarkoittaa sitä että tämä tulee tänne.”Ja kaikki tapahtui ilman selityksiä.PK:Niin, tällainen tekemisen saumattomuuson aika harvinaista. Museomestareiden tekemäpienoismalli oli kyllä ehdoton, koskasuunnittelu oli osin etätyötä.16


Hannu VäisänenAnne Tompuri, Sarjasta Kasvot, 2006, guassi ja pigmentti kankaalle.HG: Ripustus on loppujen lopuksi aika intiimitilanne, kaikilla on hermot pinnalla…HV: Ja pitää edetä.HG: Pitää edetä ja pitää tehdä päätöksiä.Hannu maalasi näyttelyyn liittyvän omanteoksensa suoraan seinään kahden viikonaikana. Valtavan neliön täyttäminen pienenpienilläpyörylöillä – kaviaarilla kuten itse sanoit– tuntui sivustaseuraajasta epätoivoisenhitaalta.HV: Jos mä olisin tehnyt sitä ensimmäistäkertaa, niin epätoivon hetkiä olisi varmastitullutkin. Tiesin, että se jossain vaiheessavalmistuu, lopuksi konttaamalla ja viimeiseksimakaamalla. Ajatus oli, että teos jää ilmanmuuta ainutkertaiseksi, mutta kyllä mä joperjantai-iltana mietin, että kauheaa jos tämätuhotaan! Tarmo (<strong>EMMA</strong>n vastaava museomestariTarmo Venäläinen) on kyllä tainnutalusta asti miettiä sellaisen ratkaisun, ettäsen saa irti….Ennen kuin silminnähden helpottunut, joskinväsynyt kolmikko hajaantuu taas kukinomille tahoilleen, on pakko kysyä, mitkä ovatpäällimmäiset tunnelmat.HV: Kolmoisvoitto!Koiran ja suden välissäSalin ripustus on nimetty ranskalaisensanonnan: Entre chien et loup –Koiran ja suden välissä mukaan.Sanonnalla viitataan hämärän hetkeen,jolloin näkökyky joutuu koetuksellepäivän väistyessä illan tummuudentieltä.Kokoelmanäyttely pyrkii osoittamaanmiten mustavalkoisuus onkäsitteenä hyvin epäluotettava,monimielinen, todella koiran jasuden välissä. Absoluuttista mustavalkoisuuttaei ole, ei liioin mitäänkeskiharmaata. On vain loputon kirjoerilaisia harmaita, vaaleita ja tummempia,kuumempia ja kylmempiä,joiden yhdistelmistä syntyy vaikutelmamustavalkoisuudesta. Näyttelyon esillä ainakin vuoden päivät.Näyttelystä on saatavilla HannuVäisäsen ääniopastus, jota yleisö voikuunnella lainattavilla mp3-soittimilla.Soittimia saa <strong>EMMA</strong>- infosta.Saastamoisensäätiö 40-vuottaUusi ripustus juhlistaa 40 vuotiastaSaastamoisen säätiötä. Saastamoisensäätiön taidekokoelma sai alkunsakuopiolaisen Saastamoisenteollisuussuvun taideharrastuksesta.Säätiön perustivat vuonna 1968 Liisaja Osmo P. Karttunen. Taide kokoelmatalletettiin Espoon kaupungillevuonna 1999 ja sen 1900 teoksestanoin 500 on jatkuvasti esillä <strong>EMMA</strong>ssa.Taidekokoelman kehittämisen janäytteilläpidon lisäksi säätiö rahoittaaHelsingin kauppakorkeakoulun jaKuopion yliopiston kansainvälisiähankkeita. Säätiön puheenjohtajanatoimii KTM Petteri Karttunen javarapuheenjohtajana FM PäiviKarttunen.17


teksti: Nana Salin ja Katja Koskelakuvat: Ari KarttunenKompassikohtitaidetta!Museot ylläpitävätkokoelmiaan yhteiskunnanja sen kehityksen hyväksi.Museot säilyttävät, tulkitsevatja edistävät ihmiskunnanluonnon- ja kulttuuriperintöä.Museot tarjoavat mahdollisuuksialuonnon- ja kulttuuriperinnönarvostamiseen, ymmärtämiseenja suojeluun.Helvi Hyvärisen Ilves ja pentu vuodelta 1962 on yksi taidesuunnistuksen rasteista.<strong>EMMA</strong> – Espoon modernin taiteen museon kokoelmaSyksyllä 2008 käynnistyi alakoulujen 5.ja 6. luokille suunnattu verkko-opintokokonaisuusTaidesuunnistus, jonkasuunnittelun kompassina ovat toimineetmuun muassa museoiden kansainvälisenneuvoston ICOMin museotyön eettisetsäännöt museoille. Taidesuunnistus on osaEspoon kulttuuri- ja liikuntapolku Kulpsia jasen tarkoituksena on esitellä <strong>EMMA</strong>n kokoelmiaEspoon kaupungissa ja liikuttaa oppilaitaniiden äärelle.Entisen Espoon kaupungin, nykyiseltä nimeltään<strong>EMMA</strong>n kokoelmassa on noin 2500teosta, joista 2/3 osaa on talletettua taidetta.Näitä teoksia voi nähdä sairaaloissa, kouluissa,kaupungin organisaatioissa ja ulkotiloissa.Kaupungin taidekokoelma sai alkunsa1950-luvulla, kun Espoon kansakoululautakuntayhdessä valtakunnallisen ”Taidettakouluille” -projektin kanssa aloitti taiteen keräämisenkouluille. Kokoelmassa on etupäässäsuomalaista modernia sodanjälkeistä taidetta,joka antaa monipuolisen kuvan erivuosikymmenten taiteesta ja otteita myöskansainvälisestä taiteesta.<strong>EMMA</strong>n kokoelma on kaikkien kaupunkilaistenulottuvilla, olivatpa he koululaisia taieivät. Julkinen taide saattaa kuitenkin arkisessakiireessä jäädä huomaamatta, ja siksion tärkeää nostaa näitä julkisin varoin ostettujateoksia esille ja katseiden käyttöön.Mistä ne löytää?Taidesuunnistuksella lähiympäristö kohdataan yhdessä ja uusin silmin.Taidesuunnistaa voi eri puolilla Espoota: Tapiolassa,Leppävaarassa, Espoon keskuksessa,Matinkylä-Olarissa ja Espoonlahdessa.Opettaja valitsee käyntikohteet luokan kanssaetukäteen. Pohjois-Espoon kokonaisuuspohjautuu luonnonympäristöön, joten se onhelposti hyödynnettävissä muillakin alueilla.Taidesuunnistus sisältää 28 veistosta, joistayli puoleen on luotu valmiit, moniaineisettehtävät. Kuvataiteen ja liikunnan lisäksi tehtävissäon aineksia äidinkielestä ja kirjallisuudesta,historiasta sekä ympäristökasvatuksesta.Loput teokset on esitelty kuvin, ja neantavat opettajalle virikkeitä omien tehtäviensuunnitteluun. Espoolaisille alakouluille onpostitettu aiheeseen liittyvä tiedote ja kartta,varsinainen aineisto löytyy Espoon Kulps!-sivuilta: www.espoo.opit.fiHyvä ope, muistathan<strong>EMMA</strong>n Taidesuunnistusiltapäivän!Ma 20.4. klo 15–18Tiedustelut ja ilmoittautumiset9.4. mennessä: ma–pe klo 9–12,p. (09) 8163 049319


Töissäem ma ssaKuka olet?Heljä Delcos, näyttelysihteeriVaalea kolmio Kain TapperKun arkkitehti Arto Sipisen suunnittelemaEspoon kulttuurikeskus Tapiolan Veistosten elävä pinta syntyi taltalla jyrsi-käden jäljen näkyvän myös teoksissaan.Keskus altaan äärellä valmistui 1989, mällä, pienellä kirveellä hakkaamalla, käsinsen toisen kerroksen päälämpiöön sijoitettiin hankaamalla ja lisäämällä pintaan esim.kuvanveistäjä Kain Tapperin (1930–2004) reliefi.Taiteilija valitsi teoksen Helsingissä esil-himmeän kiillon, joskus taas pinta sai jäädäkipsiä ja kittiä. Joskus hän hankasi pintaanlä olleesta näyttelystään ja valitsi myös seinän,jolle se ripustettiin. Taiteilijavalinnassa Tapperin pienviljelijäperhe asui Saarijär-karkeaksi niin kuin Vaaleassa kolmiossa.puolestaan oli keskeinen merkitys talon arkkitehdilla,luonnonmateriaaleja ja muotojen Leipä saatiin kotipellosta ja maito omistaven syrjäkylällä sijainneella Juholan tilalla.yksinkertaisuutta arvostavalla Sipisellä. lehmistä. Kesäisin pojat, Marko, Harri,Suurikokoinen (168x189 cm) puureliefi, Kain ja Tapio, kävivät paimenessa jaVaalea kolmio, on vuodelta 1989. Se kuuluu tukinuitossa läheisellä koskella. Vanhempienharrastukset kannustivat taiteiden pariin.taiteilijan kalloaiheisten veistosten pitkäänsarjaan, vaikkakin kallon muoto on muuntunutteoksen pinnassa tuskin havaittavaksi piirissä piirustus kilpailuja, jotka Kain useinIsä tarinoi ja lauloi paljon, ja järjesti perhe-kolmioksi. Kalloteema oli taiteilijalle tärkeä. voitti. Äiti puolestaan veisteli vapainaSe liittyi Tapperin perheen Varma-hevosen hetkinään taidokkaita lehmäveistoksia.kuolemaan. Tapaus oli aikanaan järkyttänyt Kun Kain lähti paikallisen yhteiskoulunsyvästi nuorta Kainia. Hän kaivoi hevosen opettajien kannustuksesta 1950-luvunkallon maasta malliksi kalloaiheiseen alussa Helsinkiin Suomen Taideakatemiaan,veis - tok seensa Hevosenkallo, 1957. Tapper pystytettiin sodanjälkeisessä Suomessapalasi kalloaiheeseen uudelleen 1970-luvulla.Aluksi kallojen muodot olivat plastisen merkkejä ja suurmiesten muotokuvia.pääasiassa figuratiivisia sankarimuisto-pyöreitä, mutta varsinkin 1980-luvulla ne Mutta jo 1960-luvulla modernismi saapuialkoivat saada teräviä muotoja, ja muuttuivatjopa kuutioiksi tai särmiöiksi ja kolmioik-Uusi informalistinen tyylisuunta vaikuttivoimalla Suomeen.si niin veistoksissa kuin reliefeissäkin. voimakkaasti myös Tapperiin. Sen ilmaisullinenvapaus, vaistonvarainen työskentely-Teos on koottu koivulaudan pätkistä.Tapper käytti mielellään vanhaa puuta, jota tapa ja kuvakieli soveltuivat hänen aihemaailmansakuvaamiseen. Tapperinaurinko oli polttanut ja sade huuhtonut niinkuin vanhaa aitan seinää, sukupolvesta koivupuinen alttarireliefi Golgatan kalliotoiseen paikattua ja korjattua. Hänen taiteellisentyöskentelynsä lähtökohdat löytyvätnanmerkittävimpiin veistoksiin Suomessa.(1961) Oriveden kirkossa kuuluu tyylisuunkinlapsuudesta, Saarijärven maisemista. Kahtia haljennutta kalliota esittävässäTaiteilija säilytti läheisen suhteen juuriinsa: teoksessa olivat jo nähtävissä hänenhän oli yksi lenkki sukunsa menneiden minimalistisen tyylinsä elementit.polvien kirvesmiesten ja puuseppien ketjussa.Hän arvosti käsillä tekemistä ja halusi – Liisa SmedsMitä teet?Monipuolinen työni <strong>EMMA</strong>ssa liittyyvaihtuviin näyttelyihin.Projektit alkavat näyttelysuunnittelustaja päättyvät näyttelyripustukseen,jonka viimeinen vaihe onteostietolappujen kiinnittäminenteosten viereen. Väliin mahtuu paljon:ideointia ja työtä työryhmissä,yrityksiä saada teoksia lainaanulkomaisista museoista, kontaktienetsimistä ja luomista, neuvottelumatkojasekä huo<strong>lehti</strong>mistateosten turvallisesta saapumisestaajallaan <strong>EMMA</strong>an.Mukavana lisänä mietin<strong>EMMA</strong>Shopin tavara valikoimaa.Kaikki tämä alkaa tosin olla taaksejäänyttäelämää, sillä jään maaliskuussaeläkkeelle.Miten sinusta tulinäyttelysihteeri?Taidehistoria on kiehtonut minua ainaja jo lapsena kiipesin useasti Ateneuminvaltavat portaat taidemaailmaan.Taidehistorian opintojeni jälkeenvietin ranskalaisen aviomiehenimatkassa useita jaksoja ulkomaillaennen kuin asetuimme lopullisestiSuomeen. Espoon taide-elämässäolen ollut mukana vuodesta 1980saakka. Olin mukana perustamassa joOtso Galleriaa Tapiolaan ja myöhemminluonnollisesti <strong>EMMA</strong>a.Parasta työssäsi?Saan olla taiteen, taiteilijoiden jataiteesta innostuneiden ihmistenkanssa tekemisissä. Pääsen perehtymääntaidemaailmaan ja voin nauttianäkemästäni ja kokemastani.Mielenkiintosinta <strong>EMMA</strong>ssa?On ollut hienoa seurata uudenmuseon menestymistä ja kuullakävijöiden ja muun taidemaailmanpositiivisia kommentteja.20


Hedelmäinen <strong>EMMA</strong>-viini<strong>EMMA</strong>n nimikkoviinin, katalonialaisenpunaviinin etiketin on suunnitelluttaiteilija Risto Suomi.Viini tulee Parés Baltàn viinitilaltaPenedèsistä. Talvisin viiniviljelmillälaiduntaa toista tuhatta lammasta, jotkahuo<strong>lehti</strong>vat samalla maaperän lannoituksestaeikä keinotekoista lannoitustakäytetä lainkaan. <strong>EMMA</strong>-viini onkinluomuviini. Laiduntavat lampaat ovatinnoittaneet myös Risto Suomea.<strong>EMMA</strong>-viini on rakenteeltaan täyteläinen,hyvärakenteinen ja siinä on makeat tanniinit.Maussa tuntuvat metsämarjat ja paahtuneetaromit. Jälkimaku on miellyttävä, hedelmäinenja pitkä. <strong>EMMA</strong>-viini sopii mm. patojenja kyljysten seuraksi samoin kuin savulohelleja kanaruuille.Viini on Alkon tilausviinivalikoimassa(numero 936017) ja sen hinta on 11,89. Viiniävoi maistella myös Café WeeGeellä, missäon myös etiketin alkuperäinen maalaus.Äänestä suosikkiasi ja osallistu ripustukseen!Kesänäyttely <strong>2009</strong> esittelee aarteita <strong>EMMA</strong>nomasta kokoelmasta, taidemuseoon talletetuistaKyösti Kakkosen, Raimo Utriaisentaidesäätiön ja Nordean kokoelmista, OsmoValtosen lahjoituskokoelmasta sekä MuseoopetuksenTaidepakki-kokoelmasta. Kokoelmissaon teoksia yhteensä noin 3000 jalähes 200 pääsee näyttelyyn. Teostenvalinta, konservointi sekä ripustuksen suunnitteluon kuukausien urakka ja itse ripustustaas kiireinen muutaman viikon rutistus.Tällä kertaa myös yleisölle on annettusananen sanottavaksi! Yleisö saa äänestääsuosikkiaan viidestä ripustukseen ehdollaolevasta teoksesta. Eniten ääniä saanutteos pääsee mukaan kesänäyttelyyn.Äänestys alkaa huhtikuussa osoitteessa:www.emma.museumKesänäyttely onavoinna 17.6. – 6.9.Reino HietanenPöytäasetelma / Bordsstilleben1975© Kuvasto 2008Bo CarpelanDet tunga bordet, den ljusnande himlenoch kuberna, rymdtärningen, alltinnan den sista måltiden. Det gälleratt fånga tystnaden i dess rena ljus.Dukens grenverk talar om tidlöst liv.Bordet bär upp en mörk förtröstan.Raskas pöytä, valaistuva taivasja kuutiot, avaruusnoppa, kaikkiennen viimeistä ateriaa. Siitä on kyse:vangita hiljaisuus sen puhtaassa valossa.Kankaan oksisto kertoo ajattomasta elämästä.Pöytä kantaa pimeää luottamusta.(suom. Jyrki Kiiskinen)huhtikuu april1415maanantaimåndag16176tiistaitisdag132. pääsiäispäiväAnnandag påsk2027714keskiviikkoonsdag21281815torstaitorsdag22292916perjantaifredag231830Kansa linen veteraanipäiväNatione la veterandagenMikael Agricolan päivä,suomen kielen päiväMikael Agricola-dagen,finska språkets dagPitkäperjantaiLångfredagen31017lauantailördag2441118sunnuntaisöndag25PalmusunnuntaiPalmsöndagenPääsiäispäiväPåskdagen512191. s. pääsiäisestä1 s. efter påsk262. s. pääsiäisestä2 s. efter påskÅlands flaggas dagMika WaltariEsitykset Espoon Kaupunginteatterissa 8.1. - 25.4.<strong>2009</strong>Ohjaus Hannu Raatikainen • Rooleissa Jukka Rasila, MiiaNuutila, Pirkko Mannola ja Oiva LohtanderKuukauden runo + teosVuonna <strong>2009</strong> <strong>EMMA</strong> esittelee nettisivuillaan kuukausittain taideteoksensekä siitä kirjoitetun uuden runon. Runot löytyvät kyseisenäkuukautena myös alkuperäisen teoksen luota <strong>EMMA</strong>n näyttelytilassa.Runojen kirjoittajat ovat itse valinneet heitä inspiroineenteoksen Saastamoisen säätiön kokoelmasta.Kirjoittajat ovat Claes Andersson, Bo Carpelan,Tua Forsström,Mirkka Rekola, Tommy Tabermann, Jyrki Kiiskinen, SailaSusiluoto, Sanna Karlström, Henriikka Tavi, Leena Krohn,Vesa Haapala ja Olli Heikkonen. Ainutlaatuisesta runojen jataideteosten vuoro puhelusta on julkaistu myös kaksikielinensuomi/ruotsi taide kalenteri vuodelle <strong>2009</strong>. Kalenteria myyvät<strong>EMMA</strong> ja WeeGeeShopit sekä <strong>EMMA</strong>n verkkokauppawww.emmashop.fi.ESPOON KAUPUNGINTEATTERI • WWW.ESPOONTEATTERI.FILiput p. (09) 439 3388 ja Lippupiste 0600 900900 (1,75e/min+pvm)21


28.2.–17.5.<strong>2009</strong>Enzo CucchiSanteri Tuori: Skogen<strong>EMMA</strong> inleder år <strong>2009</strong> med att ställa ut verk av nutidskonstnärenEnzo Cucchi (f. 1949) och fotokonstnären SanteriTuori (f.1970).Enzo Cucchi är en av de främsta representanterna förmodern italiensk konst och hans verk är fulla av hänvisningari form av symboler och metaforer. I de stora drömlikamålningarna förekommer ofta en dödskalle som representerarmänskligheten i stort eller gränsen mellan livet ochdöden. Cucchi leker med proportionerna och skapar överraskandekombinationer av rum och fantasifulla berättelser.I Santeri Tuoris nyaste flerdelade videoinstallation Skogenkombineras video och fotografi på ett för konstnärenutmärkande sätt. Fotografiets skärpa flyter ut och instabiliserasi den rörliga bilden. Också verkets ljudbild är mångdimensionell:vindens sus ackompanjerar enskilda ljud iskogen. Tuori fotograferade materialet till Skogen under ettår på Kökar i den åländska skärgården. För ljudplaneringenstår Mikko Hynninen.Enzo Cucchi, Lavin 2002. © Galerie Bruno Bischofberger, Zürich.<strong>EMMA</strong>s permanenta samling:Saastamoinenstiftelsens konstsamlingSanteri Tuori, Skogen 2008.Få ut mer av konsten!Program våren <strong>2009</strong>Guidningar och förfrågningar:må–fr kl. 9–12, tfn (09) 8163 0493GuidningarMED FÖRHANDSBOKNINGGruppstorlek max 25 personer.Längd 45 min., Konstkvarten 15 min.Pris 45 € / lö–sö 70 €.Förhandsbokning senast 3 vard.före guidningen.KONSTKVARTEN är en kortpresentation av ett konstverk.KONSTTIMMEN är en guidningi en utställning efter eget val.KONSTBRON är en guidning somför samman <strong>EMMA</strong>s utställningar.KONSTFENS TIMME är ensagoguidning för daghemsbarn.TILL INTRÄDESPRIS Konstkvarten påsvenska sö 8.3, 19.4, 17.5 kl.15Konstbron på svenskalö 21.3, 25.4, 16.5 kl. 15VerkstäderGruppstorlek enligt verkstad.Under 18 år 80 €/ grupp.Vuxna 100 €, lö–sö 120 € / grupp.Förhandsbokning senast 3 vard. föreguidningen, verkstadskalaset 1v. före.Berätta om bilderoch spåren du lämnar!Under hösten baserar sig det egnaskapande arbetet i konstverkstadenPaletti på konstnären och författarenHannu Väisänens omhängning i Salenoch i dramaverkstaden Ilme behandlasteman som vänskap och ensamhet genomdramaövningar. Födelsedagar kan firasmed Konstfens verkstadskalas!På egen handMed AUDIOGUIDNINGEN kan du bekantadig med omhängningen i Salen, men ocksåmed de äldre verken i Saastamoinenssamling (på finska). Följ även KONSTFÉNSSTIG eller skriv ner dina tankar i häftet iSAGOBERÄTTARSTOLEN.Evenemang & FöreläsningarKonstféernas evenemang 28.2–1.3bjuder på musik, teater och sagoberättandetillsammans med féerna. Huvudartist påevenemanget Förälska dig i <strong>EMMA</strong> 9.5är JIPPU!Föreläsningarna hålls på finska. Se sidan 13.Till skolornaLärarinfo 3.3.<strong>2009</strong> kl. 15–18<strong>EMMA</strong> berättar om vårens programoch Kari Uusikylä föreläser.Förhandsanmälan senast 20.2må–fr kl. 9–12, tfn (09) 8163 0493Specialpris för huvudstadsregionensskolor på våra hemsidor!För lärare som förbereder lektiongratis inträde med OAJ:s medlemskort,anmälning i WeeGees info.För mer information se www.emma.museum/swe/program/index.php22Rätten till ändringar förbehålles


English summaryEnzo Cucchi, Rumour 2007.© Galerie Bruno Bischofberger, Zürich.28.2. – 17.5.<strong>2009</strong>Enzo CucchiThe work of Enzo Cucchi (b. 1949),considered one of the major Italiancontemporary artists, is rich insymbolic and metaphoric allusions.His large scale, visionary paintingsfrequently contain a skull, whichrepresents humanity in generaland the distinction of boundariesbetween life and death. Cucchiplays with dimensions and createssurprising combinations of spaceand imaginative stories.28.2. – 17.5.<strong>2009</strong>Santeri Tuori: ForestSanteri Tuori’s (b. 1970) latest multitudiousvideo installation Forest characteristicallyto Tuori combines light and videoimages. The sharpness of the photographblends with the flickering image.The installation also features a multilayeredaudio world: the whistling of thewind is combined with the individualsounds of the forest. Tuori photographedthe material for Forest on the island ofKökär in Åland over a period of threeyears. The installation’s audio designeris Mikko Hynninen.Santeri Tuori, Forest 2008.Permanent collectionThe SaastamoinenFoundation Art CollectionEntre chien et loupA hanging designed by artistHannu Väisänen.The hanging comprises 70 works fromthe Saastamoinen Foundation Collectionspanning all art forms from ceramics tovideo art. Almost all of the works areon show at <strong>EMMA</strong> for the first time.Guided toursand WorkshopsGuided tour reservations in advanceonly on Mon–Fri 9.00–12.00.tel. +358 (0)9 8163 0493.Art Quarterweekdays 45€, Sat-Sun 70€is a short introduction to a changingsingle work in the current exhibition. TheArt Quarter guide is available for questionsand discussion. Group size 25persons max. Duration 15 min.Art Hourweekdays 45€, Sat-Sun 70€A tour of selected works in the currentexhibition. Group size 25 persons max.Duration 45 min.Supervised workshopsweekdays 100€, Sat 120€,children under 18 80€introduction to the exhibitions and differentways of working with art. Recommendedgroup size 25 persons max. Duration1h 30 min – 2 h 30 min.23


WeeGee-talo, 2. kerrosBox 6661, FI-02070 ESPOON KAUPUNKIWeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola+ 358 (0)9 8165 7512 | www.emma.museumOpastusvaraukset ma–pe klo 9–12Guidebokningar må–fre kl. 9–12Guided tour reservations Mon–Fri 9–12+ 358 (0)9 8163 0493Avoinna, Öppet, Openti, Tues / pe–su, fr–sö, Fri–Sun 11–18ke–to, on–to, Wed–Thurs 11–20Liput | Biljetter | TicketsWeeGee-lippu 10€ / 8€(koko talo = 5 museota)S-etukortilla 9 / 7 €Alle 18-v ja yli 70-v ilmaiseksiWeeGee-biljett 10€ / 8€(hela huset = 5 museet)Med S-Förmånskort 9 / 7 €.Under 18 och över 70 år gratisWeeGee ticket 10€ / 8€(whole building = 5 museums)Visitors under 18 and over 70 years are admitted free.Bussit Helsingin Kampista: 106, 110Bussar från Kampen i Helsingfors: 106, 110Busses From Kamppi, Helsinki: 106, 110Espoon sisäiset bussit 15, 18, 18Z, 57 ks. www.ytv.fiNäyttelykeskus WeeGeeUtställningscentret WeeGeeExhibition Centre WeeGee(09) 8163 1818<strong>EMMA</strong>n pääyhteistyökumppanit<strong>EMMA</strong>n tukijat

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!