10.07.2015 Views

lataa pdf-versio - PubliCo Oy

lataa pdf-versio - PubliCo Oy

lataa pdf-versio - PubliCo Oy

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Ullakollerakennetaanmonen pykälän jainstanssin puristuksessaSemaforin talosai elämänsäkauneuskäsittelyn– ja viisi uuttaullakkoasuntoaKiinteistöjen turvallisuus2010-luvulla on monieneri asioiden summawww.kita.fiVedenkulutus puntariin


6.–9.10.2010Helsingin MessukeskusKansainväliset rakennus- ja talotekniikkamessut• Ammattilaisten tapaamispaikka• Suomen suurin ja tärkein rakennusalan tapahtuma• Laadukas ja laaja ohjelmasisältö• Esittelee alan mielenkiintoisimmat uutuudetwww.finnbuild.fikatso lisätietoja:Samanaikaisesti:Ympäristö, Yhdyskunta, Vesi & Viemäri,Jäte & Kierrätys sekä Arena.Mediayhteistyössä:Rakentaminen Kiinteistöt Talotekniikka


TOIMITUKSELTAKORKEAN PAIKAN KAMMOULLAKKORAKENTAMINEN ON houkutteleva optio niin taloyhtiöille kuin rakennusliikkeillekinHelsingissä. Visioissa siintävät upeat uniikkiasunnot korkealla katuhälyn ulottumattomissa; taustamusiikkinatoimii etupäässä vain kassakoneiden kilinä. Visioista on siirrytty tekoihin ja tuloksiin sangenverkkaista vauhtia: vuodesta 1987 lähtien Helsinkiin on toteutettu (laskutavasta riippuen) 700–800ullakkoasuntoa.Putkiremonttia kohden hitaasti mutta vääjäämättömästi ajautuva taloyhtiö saa ullakkoprojektistaparhaassa tapauksessa kelpo piristysruiskeen. Eikä hyöty rajoitu yksittäiseen taloon: kantakaupunkiinsaadaan uusien asuntojen ja asukkaiden myötä tervetullut piristysruisku ja keskusta pidettyä elinvoimaisena.Ullakkorakentamista voisi markkinoida pienimuotoisena ekotekonakin, sillä rakentaminenkantakaupungin valmiiseen infrastruktuuriin ja toimivan joukkoliikenteen äärelle on ympäristönkannalta vähemmän haitallista kuin rakentaminen kaupunkien laidoille.Ullakkoasuntojen moderni historia alkaa tavallaan vuodesta 1976, jolloin hyväksyttiin kantakaupunginyleiskaava. Piilokonttoristumiselle haluttiin panna piste ja samalla turvata vanhojen rakennustensäilyminen. Ideana oli jo tuolloin kehittää kantakaupunkia hyvänä asuinalueena.Alussa yksittäisten rakennusten ullakkohankkeet hoidettiin tonttikohtaisina poikkeuslupina, jotkakäsitteli sisäasiainministeriö. Vuonna 1982 kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi ullakkorakentamiselleyleiset kriteerit, joissa painotettiin yhdenvertaista kohtelua, asumisviihtyisyyden parantamista jaarkkitehtonisia arvoja.Ensimmäinen määräaikainen ullakkorakentamisen alueellinen poikkeuslupa myönnettiin Helsinginkaupungin hakemuksesta viisi vuotta myöhemmin. Kokemukset olivat hyviä ja alueellista poikkeuslupaajatkettiin useaan otteeseen.Maankäyttö- ja rakennuslakiin haikailtiin alueellisen poikkeamisen säännöstöä vuosituhannenvaihteessa, mutta se ei koskaan toteutunut. Helsingin kaupunki ei kuitenkaan lannistunut, vaan lähtihakemaan jatkoa ullakkorakentamisen alueelliselle poikkeamiselle.Aikansa asiaa pohdittuaan Uudenmaan ympäristökeskus myönsi uuden ullakkorakentamisenalueel lisen poikkeamispäätöksen elokuussa 2003. Päätös uusittiin helmikuussa 2009 ja sen kattamaalue koskee kaupunginosia 1.–27.Alkuperäiseen vuoden 2003 poikkeamispäätökseen liitettiin myös ohjeellinen kaupunkikuvallinenvyöhykekartta. Kartan avulla määriteltiin ja rajattiin tarkemmin kuusi vyöhykettä ja luotiin niille ullakkorakentamisenpelisäännöt. Mukana oli erittäin arvokkaiksi luokiteltuja yhtenäisiä rakennustaiteellisiakokonaisuuksia, joille on ominaista hyvin säilyneet laajat kattopinnat. Toisaalta määriteltiin alueita,joita ei ole pidettävä yhtenäisinä mutta joita leimaavat tärkeät kaupunkinäkymät. Kuuden avainvyöhykkeenulkopuolisista alueista annettiin ohjeeksi tarkastella koko katunäkymää.Juridisesti vyöhykekartta on ankkuroitu niihin alueellisen poikkeamispäätöksen kohtiin, joissa kielletäänturmelemasta rakennuksen sisäisiä ja ulkoisia arvoja. Poikkeamispäätös rajoittaa sellaista ullakkorakentamista,joka aiheuttaisi liian pitkälle meneviä muutoksia rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisestiarvokkaissa rakennuksissa. Päätös korostaa myös kaupunkikuvallisten arvojen säilyttämistäavoimissa kaupunkitiloissa.Taloyhtiöille tiukan esteettinen linja voi tulla pyytämättä ja yllätyksenä. Esimerkiksi julkisivuunavattavat ikkunat saattavat tyssätä Kaupunginmuseon vastustukseen, vaikka Rakennusvalvonta kuinkanostaisi peukut pystyyn. Tai vastaavasti ikkunoista tuleekin ampumaluukut, jotka takaavat ikipimeänasunnon – eikä se julkisivukaan kaunis ole maallikon silmään.Vaikkapa Tanskaan tutustumisreissuja tehneet suomalaissuunnittelijat ovat ihastuneet paikalliseeninnovatiivisuuteen uusien ullakkoasuntojen suhteen. Vielä ei ole myöhäistä herätä uudelle vuosituhannelleSuomessakaan, sillä rohkealle, laadukkaalle ullakkorakentamiselle riittää varmasti kysyntäämyös tulevaisuudessa.SAMI J. ANTEROINEN2/2010JULKAISIJA<strong>PubliCo</strong> <strong>Oy</strong>Pälkäneentie 19 A00510 Helsinkipuh. 09 686 6250faksi 09 685 2940info@publico.comwww.publico.comPROJEKTIPÄÄLLIKKÖPaul CharpentierGRAPHIC DESIGNA5 Plate Media <strong>Oy</strong>TOIMITUKSENKOORDINAATTORIMirkka LindroosILMOITUSMYYNTITom Appelrothtom.appelroth@publico.compuh. 09 6866 2524Jaakko Lättijaakko.latti@publico.compuh. 09 6866 2576Risto Valkeapääristo.valkeapaa@publico.compuh. 09 6866 2532TILAAJAPALVELUtilaukset@publico.comTOIMITTAJATSami J. AnteroinenMerja KihlAri MononenFredrik ErikssonKANNEN KUVAStudio Juha SarkkinenPAINOPunaMusta <strong>Oy</strong>www.kita.fi2 kita 2 / 2010


2 / 2010 kita 3


16SISÄLLYSLUETTELO02 Esipuhe06 Ajankohtaista12 Huipulla tuuleeUllakolle rakennetaan monen pykälän ja instanssin puristuksessa– ja joskus kauneus on yksin virkamiehen silmässä.6816 Katajanokan kaunotarHelsingin Katajanokalle on valmistunut viisi upeaa ullakkoasuntoa.Bruno Ferdinand Granholmin vuonna 1903 suunnittelemaSemaforin talo on samalla käynyt läpi melkoisen muodonmuutoksen.22 Hissi harkintaanKaupunginvaltuusto käynnisti vuonna 2000 Helsingin kaupunginhissiprojektin, jonka tavoitteena on edistää hissien rakentamistasekä yksityisten että kaupungin omistamiin asuintaloihin.2424 Kiinteistöjen turvallisuus 2010-luvulla onmonien eri asioiden summaMinkä tahansa kiinteistön turvallisuus on kokonaisuus, jokakoostuu useammasta osatekijästä. Huomionarvoisia seikkojaovat mm. kiinteistön sijainti, fyysinen rakenne, mekaaninen lukitusja paloturvallisuus.4 kita 2 / 2010


3232 Rakennusautomaatio voi säästääpaljon energiaaEnergiatehokkuutta voidaan parantaa rakennusautomaationavulla. Parhaissa tapauksissa rakennuksen energiankulutus voipienentyä jopa kymmenillä prosenteilla.36 Vedenkulutus puntariinHuoneistokohtaiset vesimittarit jakavat mielipiteitä – viherpesuaja näennäistoimenpiteitä vai aitoa säästöä? Käytännön kokemuksiahuoneistokohtaisesta veden mittaamisesta ja laskutuksestaon kohtuullisen paljon.3644 Aurinkosuojaus kannattaaKiinteistöjen energiankulutusta voidaan hillitä monin keinoin. Tehokasaurinkosuojaus toimii samalla passiivisena ener giaa kuluttamattomanajäähdytysratkaisuna ja luontaista aurinko energiaahyödyntävänä valaistuksen ja lämmityksen tukiratkaisuna.50 Putkiremonteissa pe<strong>lataa</strong>n pitkältimielikuvillaJoka kolmas putkisaneerauksen kokenut on tyytymätön remonttinsatoteutukseen, kertoo tuore kysely. Urakoitsijat sinänsä eivätsaaneet huutia, vaan nootit varattiin etupäässä isännöitsijöille.68 Stockmann kasvoi isoksiStockmannin jättimäinen laajennus- ja peruskorjaushanke onvalmis tämän vuoden joulumyyntiin. Talotekniikka on nykyaikaistettuja uusittu käytännössä lähes kokonaan projektin aikana.442 / 2010 kita 5


AJANKOHTAISTAPOHJAVIEMÄREIDEN SANEERAUS ILMAN ASUMISHÄIRIÖITÄPICOTE OY on kehittänyt lisäpalvelunpohjaviemäriremontin ostajille. Remontoitavankiinteistön asukkailla on nytmahdollisuus asua kotona remontin ajanilman pitkiä viemärikatkoksia. Normaalistiviemäreiden käyttökielto kestää noin2–3 viikkoa pohjaviemäriremontin aikana.Nyt katkos kestää vain järjestelmänasennuksen ja purun ajan.Viemärijätteen murskaus- ja ohipumppausmenetelmässäjäte johdatetaan pystyviemäreistäkellariin asennettuun pumppaamoonmissä se murskataan. Murskattu jätesiirtyy pihalla kulkevia ohitusputkia pitkin kaupunginviemärijärjestelmään. ”Järjestelmä onollut käytössä tammikuusta lähtien. Sen ansiostaasukkaiden elämä on helpottunut huomattavastiremontin aikana. Palaute on ollut positiivista”,sanoo Mika Lokkinen, Picote <strong>Oy</strong>:n toimitusjohtaja.Picote <strong>Oy</strong> tekee kiinteistöjen viemäriremonttejasukittamalla ja putkittamalla rakenteita rikkomatta.Rakenteita rikkomattomat tekniikat tarjoavatmahdollisuuden asukkaille asua kotona koko viemäriremontinajan. Picoten ohipumppausjärjestelmä lyhentääasumishäiriön pituutta entisestään. Kiinteistössä,jossa korjataan pysty- ja vaakaviemäreiden lisäksipohjaviemärit, viemärikatkoksen aiheuttama asumishäiriökestää nyt vain 1–2 viikkoa 3–4 viikon sijaan.Sukituksessa vanhaan putkeen asennetaan epoksihartsillakyllästetty joustava sukka, jonka kovettuessamuodostuu yhtenäinen ja tiivis putki. Uusi putki on rakenteellisestikestävä, pitkäikäinen ja tasalaatuinen. Sukitetunputken arvioitu käyttöikä on 50 vuotta ja vuotamattomuustakuu10 vuotta. Sukittamalla viemäriputket yhdeksikokonaisuudeksi varmistetaan koko kiinteistön viemäriverkostontasalaatuisuus.Kotimainen Picote <strong>Oy</strong> on tehnyt viemäriremontteja omallamenetelmällä alkuvuodesta 2008 lähtien. Tätä ennen yritystoimi uudisrakentajana ja viemäreiden pinnoittajana. Valmistuneitakohteita on 29 (850 asuntoa). Picote on saneerannutyli 10 km viemäriputkia. Menetelmää käytetään pohja-,tontti-, sadevesi-, pysty- ja vaakaviemäreiden saneerauksessa.Picote toimii pääkaupunkiseudulla ja työllistää 83 henkilöä. ■Lisätietoja: www.picote.fi6 kita 2 / 2010


RAUTALAMMINTIELLE TIILIVERHOUSTEKSTI: SAMI J. ANTEROINENRAUTALAMMINTIE 3:SSA Helsingin Vallilassa tehdään mittavaajulkisivuremonttia. Marraskuussa alkanut urakka saadaanvalmiiksi kesällä, kertoo projektipäällikkö Velimatti PalolaStonel <strong>Oy</strong>:stä. Kohteeseen tulee tiililaattapintainen Stonelkuorielementtirakenne.Stonel-tiililaattaverhous on nopea ja kevyt menetelmä saadavanha, paikalla muurattu tiiliseinä nykyaikaisemmaksi tuulettuvaksierillisrakenteeksi. Tiililaattaverhous onmyös asukasystävällinen remonttimenetelmä siinämielessä, että talon ei tarvitse olla suojahupussakuukausia, vaan työ tehdään nostolavoilta seinäkerrallaan asumista turhaan häiritsemättä.Rautalammintien urakkaan kuuluu vanhojen tiilienpurkaminen ja uusien asentaminen tilalle, sekälisäksi mm. ikkunat uusitaan ja parvekkeet valetaanuudestaan.”Nyt huhtikuussa voisi sanoa että työstä 60–70% on tehty”, Palola toteaa. Työmaasaumauksetkäynnistyvät, jahka lämpötilat ovat pysyvämminplussan puolella.Kiinteistöosakeyhtiö Osakunta Rautalammintielläkoostuu kahdesta kerrostalosta, jotka on rakennettu1967. Rakennukset ovat toimineet alusta astiopiskelija-asuntoina ja talot tunnetaankin parhaitennimellä Ylioppilastalot. Talot on suunnitellut arkkitehtiPentti Lehtiluoto ja rakennesuunnittelijana ontoiminut tekn. tri Lauri Mehto.Insinööritoimisto Lauri Mehto <strong>Oy</strong> teki vuonna2008 julkisivuihin kuntotutkimuksen, jossa todettiinKAHI-tiilimuurattu julkisivu rakennusten päädyissäniin huonokuntoiseksi, että räystäille oli pikaisestitehtävä hätäkorjauksia. Muurauskivet olivat erittäinheikosti kiinni toisissaan.Kuntotutkimuksessa todettiin, että ainoa kyseeseentuleva korjausvaihtoehto päädyissä on julkisivujenuusiminen. Parvekkeiden kohtaloksi taas koituiterästen korroosio, joka oli edennyt niin pitkälle,että hankesuunnittelussa todettiin uusimisen olevanparas vaihtoehto.Hankesuunnittelussa harkittavana olivat paikallamuurauspäädyissä ja eristerappaus ikkunasivuillasekä erilaiset kuoriratkaisut. Hankesuunnittelunjälkeen yhtiö päätyi valitsemaan Stonelin tiililaatan.Stonelin asiakkaat ovat useammin taloyhtiöitä kuin osakuntia,mutta suurta merkitystä tällä seikalla ei kuitenkaan ole, Palolakertoo.”Kiinteistöosakeyhtiö on toki erilainen kuin asunto-osakeyhtiö,mutta päätöksenteon prosessit ovat silti samantapaisia.”Lisää julkisivuremonteista seuraavassa numerossa. ■2 / 2010 kita 7


AJANKOHTAISTAAURINKOSUOJAT OVAT TEKNISIÄ LAITTEITASKANDINAVIAN JA varsinkin Suomen olosuhteisiin vaaditaanaurinkosuojatuotteen laadulta ja teknisiltä ominaisuuksiltaenemmän kuin Etelä-Euroopassa. Lämpötilan vaihtelu onSuomessa suuri hellepäivistä +30 °C – talven koviin pakkasiin– 30 °C.Rakennusten auringonsuojaukseen valikoimaa on todellapaljon. Suunnitteluvaiheessa on hyvä ottaa yhteyttä luotettavaanyhteistyökumppaniin, jonka ammattitaito ja laadukkaattuoteratkaisut takaavat toimivuuden vuosienkin päästä.Apollo-tuotteiden tuotekehittelyä tehdään jatkuvasti yhdessäalan kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Yleisimmäthintaan ja toimivuuteen vaikuttavat tekijät ovat runkorakenteessa.Kaikki materiaalit käyvät läpi tiukan laadunvalvonnanja tuotteet ovat tarkkaan testattuja. Apollo-tuotteita valmistetaanvirallisesti testatuista, hyväksytyistä ja standartoiduistaosista. Mm. TüV-testaus, CE-hyväksyntä, tuuliluokitus, riiputuskestävyysja työntövoimaa on testattu. Testaus-tulokset onsaatavana kirjallisena.Yhteistyöllä onnistutaan! ■Lisätietoja: www.apollokaihdin.fiARTIC STORE – UUSI AURINKOSUOJAUKSEN ERIKOISLIIKEKETJUAURINKOSUOJAUKSEN PARHAAT asiantuntijat eri puolillaSuomea ovat ryhmittyneet nyt ketjuksi Artic Store -nimenalle. Artic Storet ovat itsenäisiä aurinkosuojauksen erikoisliikkeitä,jotka tarjoavat asiakkailleen kattavan kaihtimien ja markiisienvalikoiman sekä asiantuntevat suunnittelu-, mitoitus-,ja asennuspalvelut. Vantaalta Ouluun ulottuva myymäläketjukoostuu itsenäisistä erikoisliikkeistä, joiden monipuolisen tuotevalikoimanrungon muodostavat laadukkaat ja kotimaisetArtic-tuotteet. Tällä hetkellä Artic Store myymäläketju koostuuVantaan, Hyvinkään, Tampereen, Jyväskylän, Oulun, Savonlinnanja Joensuun Artic Storeista.Artic Store on Suomen ensimmäinen aurinkosuojaukseenerikoistunut myymäläketju, jonka toiminta-ajatuksena on palvellaasiakkaitaan nimenomaan suomalaisiin olosuhteisiin sopivillatuotteilla.– Ketju hyödyntää toiminnassaan yhteistyön tuomia hyötyjämarkkinoinnissa, hankinnoissa sekä tuotekoulutuksessa.Artic Store myymälät pystyvät tarjoamaan jatkossa entistäkinlaajemman tuotevalikoiman, kilpailukykyiset hinnat sekä laajentuneenyhteistyöverkoston tuomat edut, tiivistää Jarno AhtonenArtic Store -myymäläketjun perusajatusta.Oikein toteutettu aurinkosuojaus on merkittävä asia pait-si viihtyisyyden, myös taloudellisuuden kannalta, jotka ovat ainamyös rakennuksen arvoa nostavia asioita. Nykyiset rakennusvaatimuksettalon tiiviyden ja koneellisen ilmanvaihdon suhteenavaavat huomattavia mahdollisuuksia tehostaa rakennuksentalou dellisuutta aurinkosuojauksen avulla.Aurinkosuojauksella energiankulutus voidaan optimoida hyödyntämälläaurinkolämpöä talvella ja estämällä rakennuksenliial linen lämpeneminen kesällä. Aurinkosuojilla voidaan säästääenergiaa merkittävästi. Jäähdytyksessä säästö voi olla jopalähemmäs 90 prosenttia, valaistuksessa 40–90 % ja lämmityksessäkinlähes kymmenen prosenttia.Artic-tuotemerkin takaa löytyy Suomen johtaviin aurinkosuojalaitteidenvalmistajiin kuuluva Artic-kaihdin <strong>Oy</strong>. Perinteikäs auringonsuojauksenosaaja toi oman Artic-sälekaihdinmallinsa markkinoillejo 80-luvulla. Nyt yritykseen omaan tuotantoon kuuluvatmyös rullaverhot, markiisit, pystylamellit, puusälekaihtimet, kangasvekkikaihtimetsekä verhokiskot. Artic Store -myymäläketjun lisäksiyrityksen tuotteita myyvät noin puolen sataa jälleenmyyjääsekä edustus Pietarissa. Yhtiön tuotantotilat sijaitsevat Joensuussaja Haminassa. Artic-kaihdin <strong>Oy</strong> on Aurinkosuojaus Ry:n jäsen. ■Lisätietoja: www.articstore.fi8 kita 2 / 2010


NYKYKAIHDIN OY – AURINKOSUOJALAITTEISIIN ERIKOISTUNUT YRITYSSUNDECOR-TUOTEVALIKOIMAAMME KUULUU säle- jarullakaihtimet, puusälekaihtimet, pystylamellit, markiisit, markiisikatokset,taiteovet, pimennysverhot, valkokankaat, paneliverhot,verhokiskot ym. auringonsuojausalan tuotteet. Moottorillavarustetut tuotteet voidaan liittää väyläohjauksiin ja isompiinkinohjausjärjestelmiin.Terassi- ja ikkuna MARKIISIT on suunniteltu Pohjoismaidensääolosuhteisiin (ei ruostuvia osia). Täysin valkoiset osaton saatavana myös kaikissa RAL-väreissä. Homesuojatut sekäteflonpinnoitetut, likaaja vettä hylkivät akryylikankaatsuojaavat kuumuudelta,auringon UV-säteiltä, sateeltasekä tuulelta ja lisäksikankaissa on erittäin hyvävalonkestävyys sekä vetolujuus.Terassimarkiisit NovaClassic ja Nova Marcesaon saatavana myös kasettimallina,käsikäyttöisenätai moottorilla sekä tuulijaaurinkoautomatiikalla.Ainutlaatuinen Marcesankeskipalkki antaa vakauttaja tukee kangasta sekämahdollistaa asennuksenkapeaankin tilaan. Uusinmalli Majesty ja GrandMajesty on erikoisjäykkäilman runkoputkea ja nivelvarsienteräsvaijerit on vaihdettu kevlar-nauhaan. (Tüv jaSP-laatusertifikaatit.)Nykykaihdin tarjoaa pitkän kokemuksen tuomalla ammattitaidollasuunnittelu-, mittaus- ja asennuspalvelun sekä antaakaikille tuotteille vähintään kahden vuoden takuun. ■Lisätietoja: www.nykykaihdin.fiPEDELUX OY – SCREENVERHOJAVAATIVIMPIIN IKKUNOIHINOY PEDELUX AB valmistaa mittatilauksena screenverhoja vaativimpiinikkunoihin, sekä sisä- että ulkokäyttöön. Screenverhot voidaan toteuttaaylösrullautuvina, laskostuvina tai paneeliverhoina. Screenkangas suojaaliialliselta auringonvalolta, uv-säteilyltä sekä lämmöltä ja pitää silti tilanvaloisana ja säilyttää näkyvyyden ulos. Screenverhojen ansiosta tilanjäähdytystarve vähenee ja sisälämpötila säilyy mukavana. Kylminäaikoina verhot vastaavasti auttavat pitämään lämpöä sisällä.Pedelux Sunscreen verhot isoihin julkisiin kohteisiin, kuten uimahalleihin,toimistotiloihin, lentokentille, ravintoloihin, teollisuustiloihin ja kotitalouksiin.Verhomalleja, profiileja ja kangasvaihtoehtoja on runsaasti. Automatiikallavoidaan ohjata useampi verho samanaikaisesti ja nopeasti.<strong>Oy</strong> Pedelux Ab:lla on yli 40 vuoden kokemus aurinkosuoja-alalta ja sepanostaa tuotekehitykseen. Laatu, käyttövarmuus ja asennushelppous ovatavainsanoja. Käänny luottamuksella Pedeluxin puoleen, joka auttaa löytämäänsopivan kokonaisratkaisun. Pedelux tarjoaa asiakkailleen kokonaistoimituksen:oikean tuotteen valinta ja sen suunnittelu, tuotanto, asennus jahuolto.Pedeluxin muut tuotteet: aurinkosuojat, pimennysverhot, murtosuojat,julkisivusäleiköt, nosto- ja jakoseinät, näyttämölaitteet ja -verhot sekä kiskojärjestelmät.■Lisätietoja: www.pedelux.fi2 / 2010 kita 9


AJANKOHTAISTAPIXMILL OY OSALLISTUI ENSIMMÄISEEN YHTEISEENEUROOPPALAISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIA JATURVALLISUUSRATKAISUJEN TAPAHTUMAANlinjoilla: “Valtion johto ja yksityiset yritykset ympäri Eurooppaaovat alkaneet pienentää maakohtaista hiilijalanjälkeäyksittäisillä toimillaan. Määriteltyihin tavoitteisiin pääsemiseksikaikki mahdolliset tavat hiilidioksidin vähentämiseksi onotettava huomioon. Tärkeälle agendalle tulisikin ehdottomastilisätä aurin koenergiaa hallitsevat ikkunasuojakalvot, jotkavähentävät ilmastointilaitteiden käyttöä julkisissa ja yksityisissäkiinteistöissä jopa 30 %.”Reilu 60 paikallismarkkinoiden johtavaa yritystä ympäriEurooppaa kokoontuivat Belgiaan. Ammattilaistapahtumatarjosi osallistujille mahdollisuuden syventää tietojaan lasistaja energian kulutuksesta sekä hioa taitojaan niin myynnissä,markkinoinnissa kuin vaativissa asennuksissa.Fremont lisäsi: “Ikkunakalvoja käytetään yhä enemmänympäri maailmaa kiinteistöjen energiatehokkuuden jaturvallisuuden parantamiseksi. Se mitä PixMill <strong>Oy</strong> ja muutkiinteistökalvojen ammattilaiset tarjoavat paikallismarkkinoillaon luovuus ja sitoutuneisuus ratkaista asiakkaiden laaja-alaisettarpeet energia- ja turvallisuusasioissa.” ■IKKUNAKALVOJEN MYYNTI- JA ASENNUSYRITYSPixMill <strong>Oy</strong> osallistui yhtenä kutsuvieraana Suomestaensimmäiseen European Architectural Summit-ammattilaistapahtumaan 16.–18.2.2010 Belgian Ghentissä.Euroopan ajankohtais seminaaria isännöi Solar Gard ® ,yksi maailman johtavista ikkunakalvotoimittajista.Ammattilaistapahtuma kokosi ikkuna kalvojen maahantuojiaja asentajia ympäri Eurooppaa. Koulutuspäivilläkäsiteltiin ajankohtaisia aiheita kuten kiinteistöjen energiatehokkuuttaja turvallisuutta, lainsäädännön vaatimuksiajulkisille tiloille ja yksityisille kiinteistöille sekä keskusteltiinEuroopan markkinoista.Solar Gard -ikkunakalvoilla säästetään tutkitustienergiakustannuksia ja parannetaan kiinteistön turvatoimia.Kalvot auttavat pitämään sisätilojen lämpötilan tasaisena. Nemyös parantavat turvallisuutta mm. katutason kiinteistöissämurtautumista ja ilkivaltaa vastaan tai sisätiloissa suojaamallaasukkaita ja omaisuutta tapaturmatilanteissa. Samanaikaisestikalvoilla voidaan auttaa yksityisiä organisaatioita, kouluja,sairaaloita ja julkishallintoa pääsemään lähemmäs heidänomia tavoitteitaan hiilidioksidioksin vähentämiseksi.Solar Gard -ikkunakalvojen valmistajan, Bekaert SpecialtyFilms LLC:n presidentti Christophe Fremont oli samoillaLisätietoja: www.pixmill.fi ja www.solargard.com10 kita 2 / 2010


Kokoontaittuvat pelastautumistikkaat:Nerokas ratkaisu, joka voi pelastaa ihmishenkiä!Sivuproileihin nivelletyt pienatovat piilossa tikkaiden ollessakokoonpainettuina ja lukittuvatsuoraan kulmaan, kun tikkaat vedetäänauki. Asennus julkisivuunonnistuu helposti haponkestävilläteräspulteilla ja -ruuveilla.Standardin SS831340 mukaan valmistetutpelastautumistikkaat pienjakerrostaloihin sekä tehtaisiin.Pyydä lisätietoja ja esitteemme!Tarjoamme innovatiivisia tikas- ja telineratkaisuja ammattilaisille.Turvallisuutta joka askeleella.HULTAFORS GROUP FINLANDwww.hultaforsgroup.comPuh: 020 741 0130e-mail: info@hultaforsgroup.UUSILLA SEURANTAOHJELMISTOILLA TARKKAA TIETOARAKENNUSTEN OLOSUHTEISTA JA ENERGIANKÄYTÖSTÄCARRIER ON TUNNETTU jäähdytyslaitteiden toimittaja jakehittäjä. Se on jo usean vuoden ajan sitoutunut rajoittamaanturhaa luonnonvarojen käyttöä ja pyrkii myös ottamaan ympäristönasettamia vaatimuksia huomioon rakennusten talotekniikkajärjestelmiätoteutettaessa.Carrierin tutkimus- ja kehitysresursseja on Euroopassa keskitettyMontluelin korkean teknologian tutkimuslaboratorioon.Siellä kehitetään tulevaisuuden tutkimusprojekteja ja suoritetaaneri tuotteille käytännön tehdastestejä. Carrier on juuri tuonutmarkkinoille uusia ohjelmistoja rakennusten energiankulutuksenja olosuhteiden valvontaa ja hallintaa varten. Carrier suosittaa,että näitä uusia työkaluja käytettäisiin apuna rakennusten energiankulutuksenminimoimisessa ja asumis- tai käyttömukavuudenoptimoinnissa. Ohjelmistojen avulla kiinteistöjen toimintojavoidaan ohjata kestävän kehityksen periaatteiden mukaisiksi.’Energy Reports’ -ohjelmisto on Java-pohjainen sovellus, jokatoimii internetin välityksellä. Ideana ohjelmistossa on, ettärakennuksen kaikki mm. sähkön, öljyn, ja jäähdytysveden kulutustiedottallennetaan tietokantaan. Mitattua energiankulutustapystytään siten seuraamaan rakennus- tai aluekohtaisesti internet-selaintakäyttäen.Energiankulutusta voidaan tarkkailla eri aikaväleillä. Käyttäjävoi myös määrittää itselleen parhaiten soveltuvia ajanjaksoja,joiden nojalla rakennuksen kulutustietoja seurataan.Mittaustietojen avulla rakennuksessa on mahdollista saadaaikaan hyvä ja taloudellinen tasapaino energiatehokkuudenja asumismukavuuden välillä.Mukana ohjelmistossa on Report Manager -osio, jolla rakennuksenautomaatiojärjestelmän toimintaan liittyviä tietojavoidaan lähettää esimerkiksi kuukauden, neljännesvuoden taivuoden välein ohjelmiston käyttäjän määrittelemiin sähköpostiosoitteisiin– vaikkapa kiinteistönhuollon vastuuhenkilöille –joko PDF- tai Excel-muodossa. Koottuja energiankulutustietojatutkimalla huoltohenkilöstö voi löytää esimerkiksi rakenteellisiaongelmia, jotka pystytään sitten korjaamaan.Toinen uusi rakennusautomaatio-ohjelmisto ’EnvironmentalIndex’ puolestaan tarkkailee kiinteistöjen eri osien – kuten kerrosten,eri rakennusten tai yksittäisten huoneistojen – käyttöolosuhteita.Pyrkimyksenä on, että rakennuksen käyttäjät voivatasua tai työskennellä mahdollisimman mukavissa sisäilmasto-olosuhteissa.Ohjelmisto voi koota tietoja lämpötiloista, ilmankosteudestaja sisäilman hiilidioksidipitoisuudesta. Myös ’EnvironmentalIndex’ -ohjelmisto tuottaa käyttäjille raportteja automaattisestijoko PDF- tai Excel-muodossa. ■Lisätietoja:www.carrier.fi, www.teeparannus.fi2 / 2010 kita 11


HUIPULLA TUULEEKUVA: HELSINGIN KAUPUNGIN KUVAPANKKI / ESKO JÄMSÄULLAKOLLE RAKENNETAAN MONEN PYKÄLÄNJA INSTANSSIN PURISTUKSESSA – JA JOSKUSKAUNEUS ON YKSIN VIRKAMIEHEN SILMÄSSÄTEKSTI: SAMI J. ANTEROINENUllakkorakentamisessa on imua Helsingissä – eikä syyttä. Omaleimainen tila kutkuttaa suunnittelijoidenmielikuvitusta ja mahdollistaa persoonallisten, monimuotoisten ja avarien asuntojen rakentamisen keskellekaupunkia. Taloyhtiöissä ullakkorakentamiselle nyökkäillään hyväksyvästi, koska kyseessä on kelpo keinoesimerkiksi laajempien perusparannushankkeiden rahoittamiseen.VILLE MULTAMÄKI on insinöörityössään tutkinut ullakkorakentamisenkäytännön kokemuksia. Multamäki sai selville, ettähankkeet ovat osoittautuneet monella tavalla haastaviksi: mm.rakentamisaikojen pitkittyminen, kustannusarvioiden ylittymi-nen, rakentamisen laajentuminen alempiin kerroksiin ja erimielisyydeturakkasopimusten sisällöstä ovat aiheuttaneet taloyhtiöissäriitoja ja syösseet rakennusliikkeitä taloudellisiin vaikeuksiin.12 kita 2 / 2010


Multamäen mukaan ei ole kuitenkaan olemassa mitäänylittämätöntä syytä, miksi näin pitäisi olla.”Monissa onnistuneissa kohteissa on pystytty rakentamaankaupunkikuvaan sopivia, hienoja asuntoja taloyhtiöille, rakennusliikkeilletaloudellisesti kannattavalla tavalla. Samalla taloyhtiöidenasumisviihtyvyys on parantunut ja asukkaat ovat olleettyytyväisiä hankkeeseen”, hän listaa.Uudisrakentamiseen verrattuna ullakkorakentaminen vaatiijoissain asioissa tarkempaa ennakkosuunnittelua ja toteutusta.Helsingissä ullakkorakentamista säätelee tavanomaisten rakentamismääräystenlisäksi Uudenmaan ympäristökeskuksenja Helsingin kaupunginhallituksen asettamat ehdot.TARKAT NUOTIT Rakennusvalvontaviraston johtaja LauriJääskeläinen kertoo, että virastolla on tarkka ohjeistus, jokaperustuu sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen poikkeamispäätökseenvuodelta 2009 että kaupunginhallituksen ohjeisiinja rakennuslautakunnan toukokuussa 2009 hyväksymään rakentamistapaohjeeseen.”Yleensä koskaan ei hakemusta viedä siihen pisteeseen,että kielteisen päätöksen tekeminen tulisi ajankohtaiseksi,vaan hakemussuunnitelmaa viimeistellään ja kehitetään ohjeistuksentarkoittamalla tavalla siten, että lopulta luvan myöntäminenon mahdollista.”Jääskeläisen mukaan tämä toisinaan tarkoittaa, että esimerkiksialun perin ajatellusta asuntojen lukumäärästä joudutaantinkimään.Putkessa olevien ullakkoprojektien määrä on vaihdellutsuhdanteiden mukaan. Hankkeet ovat keskimäärin pieniä jahyvin tavallinen uusien asuntojen määrä per hanke on neljä.”Näppituntumalta sanoisin, että vuositasolla hankkeita onedennyt luvan myöntämiseen saakka parisenkymmentä, jolloinasuntoja niissä olisi suunnilleen 80”, Jääskeläinen arvioi.Hänen mukaansa Helsinki haluaa edistää ullakkorakentamistakoko kaupungin alueella, sillä ullakkorakentamisessa nähdäänkosolti potentiaalia ja mahdollisuuksia asuntotarjonnan monipuolistamiseen.Lisäpotkua rakentamiseen on tuonut vuoden 2009 alustalähtien toiminut ns. ullakkotiimi, johon kuuluu kaksi lupa-arkkitehtia,kolme tarkastusinsinööriä ja kaksi rakennuslakimiestä.Jääskeläinen kehuu, että kokemukset ullakkotiimistä ovat erinomaiset.”Asiakkaille annettava ohjeistus ja suunnitelmien kehittäminenohjeistuksen perusteella on yhdenmukaistunut ja tiimiläisetovat itsekin kehittyneet ullakkohankkeiden osaajiksi.”EHDOIN TAHDOIN Mitä kaikkea määräyksissä ja ehdoissasitten vaaditaan? Kaiken lähtökohta on, että kiinteistön tuleeolla ullakkorakentamiselle sopiva rakennustensa, ympäristönsä,sijaintinsa ja vapaa-alueidensa puolesta ja rakentamisentulee täyttää asumishygienian perusvaatimukset. Lisäksi vaaditaan,että rakentamisen yhteydessä parannetaan kiinteistönasumisviihtyvyyttä.Tämän voi tehdä esimerkiksi rakentamalla taloon hissin,parantamalla pihan viihtyisyyttä tai kunnostamalla porraskäytävän.Asumisviihtyisyyttä voidaan parantaa myös poistamallapihalta sen käyttöä haittaavia toimintoja, kuten kaavan vastaisiapysäköintipaikkoja. Kiinteistön viihtyvyyttä parantavientoimien laajuus suhteutetaan hankkeen laajuuteen tapauskohtaisesti.Arkkitehtonisten arvojen säilyttämiseen tähtäävät vaatimuksettaas asettavat omat reunaehtonsa projektille. Rakentamisentulee tapahtua pääosin olemassa olevan katon sisäpuolella.Katon lappeen nosto voidaan sallia vain yksittäistapauksissaja erittäin painavalla perusteella.Rakennuksen sisäisiä ja ulkoisia arvoja ei saa turmella.Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennuksissarajoitetaan sellaista ullakkorakentamista, joka aiheuttaisimuutoksia vesikattoon tai muulla tavalla heikentäisirakennuksen arvoa. Tällaisissa kohteissa rakennuslupaan vaaditaankaupunginmuseon lausunto.KAUPUNKIKUVAA VAALIMASSA Ohjeistus edellyttää lisäksi,että kaupunkikuvallisten arvojen säilyminen on turvattava.Erityisesti tämä korostuu avoimeen kaupunkitilaan, kutenaukioihin, mereen tai puistoihin rajoittuvilla alueilla ja kaupunkikuvallisestiyhtenäisillä alueilla.Helsingin kaupunginmuseosta kerrotaan, että vuonna2009 kaupunginmuseo antoi 12 lausuntoa ullakkohankkeista.”Näistä kolme oli kielteisiä. Loput yhdeksän lausuntoa olivatpuoltavia, sisältäen eriasteisia huomautuksia tai kehitysehdotuksiasuunnitelmiin”, toteaa tutkimusavustaja Maaret Louhelainenmuseon Kulttuuriympäristöyksiköstä.Vuoden 2008 saldo oli seitsemän varsinaista lausuntoa,joista kolme kielteisiä ja neljä varauksin puoltavia.Louhelaisen mukaan ullakkorakentamishankkeisiin liittyvätlausunnot ovat harvoin yksiselitteisen puoltavia tai kielteisiä.”Ullakkolausunnoissa otetaan kantaa yksittäisiin hankkeisiin,joilla voi olla hyvin erilaiset lähtökohdat johtuen suunnitelmientasosta tai kohteen suojelumääräyksestä ja rakennushistoriallisestasekä kaupunkikuvallisesta arvosta sekä sijoittumisestaHelsingin ullakkorakentamisen Kaupunkikuvalliset vyöhykkeet-karttaan.”PITKÄ JA KIVINEN TIE? Taloyhtiöiden väki ei aina tahdoymmärtää kaikkia lupaprosessiin liittyviä asioita. Eläkkeelläoleva isännöitsijä Veikko Kivi sanoo sen suoraan: liian usein2 / 2010 kita 13


tie nousee pystyyn viranomaisten ottaman jyrkän kannan tähden.”Olen itse ollut mukana kymmenessä eri ullakkoprojektissa,mutta näistä vain viisi on toteutunut.” Muut ovat kaatuneet viranomaistenanta mien reunaehtojen johdosta.Omaa isännöitsijätoimistoa, Kiirava <strong>Oy</strong>:tä, pyörittänyt Kiviomaa yli 30 vuoden kokemuksen alalta. Hänen mukaansa pykälientulkinta on pahimmillaan ollut mielivaltaista ja jopa järjenvastaista.”Esimerkiksi kaupunginsuunnitteluvirasto on ollut häätämässäautoja pois taloyhtiön läheltä viihtyvyyspykälään vedoten.Samaan hengenvetoon on tullut rätingit tehdä pihoista oleskelupihoja– mutta aurinkoterassien pystyttäminen on melko turhaa,kun pihalle ei aurinko paista!” Kivi puuskahtaa.Ylivoimaisesti eniten hankausta on kuitenkin ollut kaupunginmuseonkanssa. Kivi kokee, että museon ”asiantuntijat” ovatkaataneet monta hyvää hanketta ja vastustaneet liki kategorisestilähes kaikkea muutosta.”Pahimpina aikoina ajattelin, että museosta puuttuu käytännönjärki kokonaan. Siellä tuntui olevan hyvää tarkoittaviaidea listeja, joilla jalat oli tukevasti irti maasta.”MERINÄKÖALAKÄMPPÄ – MELKEIN Yhtenä esimerkkinäKivi kertoo, että erään tyyriimmän merinäköalakohteen markkinointivaikeutui jonkin verran, kun kaupunginmuseo ei antanutkaanlupaa puhkaista merenpuoliseen seinään ikkunoita. Kyseessäei ole rakentamiseen liittyvä asia, vaan yksinomaan esteettinen:museon kannan mukaan kaupunkikuvaa ei saanut rikkoa,joten julkisivu piti jättää rauhaan.”Kysymys oli siis kuudesta ikkunasta. Naapuritalon aikaisemminrakennettujen ullakkoasuntojen ikkunat näyttivät kylläolevan merelle päin.”Rakennusvalvonnan Jääskeläinen myöntää, että ullakkourakoissaehkä eniten keskustelua ovat aiheuttaneet julkisivuunavattavat ikkunat.”Kaupunginmuseo tarkastelee ullakkorakentamista perusteh-14 kita 2 / 2010


tävänsä mukaisesti rakennussuojelun ja tyylihistorian näkökulmasta.Rakennusvalvonnassa on toisinaan esiintynyt vapaampiatuulia ja haluja rohkeampiin arkkitehtonisiin kokeiluihin”,Jääskeläinen pohtii.Kivi itse jäi eläkkeelle kaksi vuotta sitten, jolloin hän möiyrityksensä sen työntekijöille. Samoihin aikoihin monet vanhatkiistakumppanit eri instansseissa eläköityivät myös. Kiviarvelee, että tilanne vuonna 2010 tuskin on yhtä kiperä kuinvielä takavuosina.”Mutta vaikka Kaupunginmuseon väki on paljolti vaihtunut,sitä samaa henkeä on talossa vielä”, hän uskoo.ASUKKAATKIN PEILIN ETEEN Ei Kivikään silti väitä, ettäkaikki sopat olivat yksinomaan viranomaisten hämmentämiä.Myös taloyhtiöiden osakkailla on usein epärealistisia odotuksia:vanha pölyinen ullakko laitetaan mieluusti ”lihoiksi” jasamalla unohdetaan autuaasti varastotilojen ja muiden tarpeellistentilojen tarve.Määräysten mukaan aiemmin ullakolla sijainneet varastotilaton korvattava uusilla ja irtaimistovarastojen on oltavakooltaan vähintään kaksi neliömetriä asuntoa kohden.Puutteellinen äänieristys on toinen, nyttemmin jo osittainunholaan vaipunut mieliharmi.”Nyt ne osataan jo tehdä paremmin, mutta aikoinaan välipohjanäänieristykseen ei kiinnitetty tarpeeksi huomiota.”Jarrumiehiä ei myöskään aina tarvinnut hakea virastoistaasti, vaan vastustajia löytyi jo kotirapusta. Esimerkiksi talonylimmässä kerroksessa asuneet eivät välttämättä ilolla tervehtineetmahdollisuutta saada ”yläkerran naapuri”. ■Kymmenien vuosien kokemuksellalaatua ja ammattitaitoaToteutamme myös isot ja vaativat kohteet• Konesaumakatot• Kuparipellitykset• Julkisivupellitykset• Kaikki muut peltityötwww.peltiassat.fiTuotantotie 3 04300 Tuusula p. 020 775 1212 uusimaa@peltiassat.fi2 / 2010 kita 15


KATAJANOKANKAUNOTARSEMAFORIN TALO SAI ELÄMÄNSÄKAUNEUSKÄSITTELYN – JA UPEATULLAKKOASUNNOTTEKSTI: SAMI J. ANTEROINENKUVAT: STUDIO JUHA SARKKINENHelsingin Katajanokalle on valmistunut viisi upeaa ullakkoasuntoa. Bruno Ferdinand Granholmin vuonna 1903suunnittelema Semaforin talo on samalla käynyt läpi melkoisen muodonmuutoksen. Urakka on kuitenkin ollutvaivan arvoista, sillä kyseessä on kiistatta yksi kaupungin – ehkä koko maan – hulppeimmista asumismiljöistä.Merellinen sijainti ja rauhallinen ilmapiiri keskustan välittömässä läheisyydessä avaavat kosolti mahdollisuuksialaadukkaaseen asumiseen.16 kita 2 / 2010


URAKAN HANKEKEHITYKSESTÄ ja projektinjohdostavastaavan AC Domector <strong>Oy</strong>:n toimitusjohtaja Pekka Pikkujämsäkertoo, että kaksi asuntoa on nyt valmis ja loput saadaanvalmiiksi kesäkuussa.”Kesäkuussa kaikki asunnot myös luovutetaan taloyhtiölle.”Luotsikadulla sijaitsevan Semaforin ullakkoasunnoille onominaista avarat oleskelutilat ja kauniit monimuotoiset kattorakennelmat.Kattolyhdyistä tuleva luonnonvalo luo asuntoihinmukavan tunnelman. Asuntojen koot vaihtelevat 134 neliöstä184 neliöön; kokonaisuudessaan urakka poiki 1040 uuttaasumisneliötä. Kokonaan uusien asuntojen lisäksi yksi alakerranasunto laajennettiin ullakolle.Esimakua luksuskämpistä on saatu maaliskuusta lähtien,jolloin Stina Sippuksen sisustama mallihuoneisto avasi ovensakaikille laatuasumisesta kiinnostuneille. Asuntojen varusteluon huippuluokkaa, sillä ullakkolukaaleista löytyy mm. kaasutoiminentakka, yksilölliset puusepän mittojen mukaan valmistamatkiintokalusteet, vesikiertoinen lattialämmitys, koneellinenilmanvaihto ja erillinen jäähdytys. Uniikkiasunnoissa on myösoma sauna ja sisäpihalle avautuva lämmin viherhuone, jokaon varustettu lasikatolla.Välipohja heikossa hapessaPekka Pikkujämsä muistuttaa, että ullakkoprojekti ei ole korjauskohde,vaan vanhat materiaalit on purettu pois välipohjaamyöten. Juuri välipohjassa muhivatkin projektin suurimmat yllätykset,toimitusjohtaja paljastaa.”Välipohja oli paljon huonommassa kunnossa kuin alunperin luultiin, eikä välipohjan kantavia rakenteita pystytty hyödyntämääntoivotulla tavalla”, Pikkujämsä toteaa, mutta lisääettä tämäntyyppisissä projekteissa yllätyksiä tulee aina vastaan.”Työ on jatkuvaa suunnittelua ja reivaamista suuntaan taitoiseen. Mitään isoa tai katastrofaalista ei urakassa ilmennyt.”2 / 2010 kita 17


Vanhojen eristeiden suurtehoimurointi japuhallusvillan asennusKYSEESSÄ OLI laaja, viiden saunallisen huoneiston urakkaKatajanokalla sijaitsevassa 1800-luvun lopun arvokohteessa,jossa muunnettiin ullakkotilat huoneistoiksi. Lisäksiurakkaan sisältyi taloyhtiön saunaosasto ja yksi huoneistolaajennusyläkerran muodossa. Projektikokonaisuuden kannaltaoli olennaista poistaa vanhat eristeet mahdollisimmanpölyttömästi ja ripeästi, jotta voitiin osio kerrallaan siirtyäseuraaviin työvaiheisiin, ja projekti pääsisi etenemään aikataulussa.Tilaajalle olikin kustannustehokkainta teettää työyhdellä yrityksellä. Niinpä tilaaja valitsi Eko-Expert <strong>Oy</strong>:n,jonka tehokkaalla kalustolla voitiin poistaa vanhat eristeetsuurtehoimureilla sekä asentaa uudet puhalluseristeet omilla,itsenäisillä puhallusyksiköillään. Valinnassa painoi lisäksise, että Eko-Expert <strong>Oy</strong>:n kanssa oli aiemmin tehty urakoitavastaavasti haasteellisissa kohteissa.Ullakolta poistettiin suurtehoimureilla välipohjasta purut,hiekka ja muut eristeet. Työ suoritettiin kaksivaiheisesti kesälläja loppuvuodesta. Suurtehoimurointi eteni lohkoittain,jotta aikataulutus voitiin hoitaa optimaalisesti ja urakoitsijapääsi siirtymään seuraavaan työvaiheeseen. Korjausten jälkeenasennettiin puhallusvilla välipohjaan, vapaaseen yläpohjaansekä vino-onteloihin. Tämä saatiin tehtyä alle kahdenkymmenentyöpäivän aikana oikean projektinhallinnanja Eko-Expert <strong>Oy</strong>:n tehokkaan kaluston avulla. ■Pikkujämsän mukaan ullakon rakenteet on nyt toteutettu viimeisenpäälle:”Perusasiat on jämäkästi tehty ja siltä pohjalta on ollut hyvätoteuttaa esimerkiksi erilaisia sisustusratkaisuja.”Ohjausmekanismeista löytyi tarvittavaa joustoa ja työntekijöiltämalttia ja osaamista niin, että työtapaturmiltakin vältyttiinkokonaan. Tätä voi jo pitää saavutuksena kun muistetaan,että nyt rakennetaan normaalisti asutun talon ullakollakeskellä pääkaupunkia. Myös budjetissa on pysytty hyvin –kokonaishintaa remontille tulee alkuperäisen kustannusarvionmukaisesti reilut seitsemän miljoonaa euroa.Ahtaan paikan logistiikkaaTavaraliikenne ja materiaalinhallinnointi ovat asettaneet omathaasteensa, joista on selvitty keskittämällä kaikki varastointiyhteen paikkaan. Tavaraa on kulkenut maasta ylös katolle jatakaisin jatkuvalla syötöllä ja ilman sanottavaa haaveria. Torninosturinsijoittaminen talon sisäpihalle on ollut urakan sujumisenkannalta tuiki tärkeä investointi.Arkkitehtisuunnittelu on toteutettu tiukkojen reunaehtojenvallitessa, sillä Helsingin rakennusvalvonta on edellyttänyt kadunpuolistenkattomuotojen säilyttämistä ja muutosten minimointiakattorakenteissa. Pikkujämsä kuitenkin kiittelee, ettäyhteistyö eri viranomaistahojen kanssa on sujunut hyvin.18 kita 2 / 2010


”Samaten taloyhtiön kanssa on edetty hyvässä hengessä.”Taloyhtiö Bostads Ab Semafor on käynyt läpi melkoisenliudan kunnostus- ja muutostöitä: ullakkokerrokseen tehtiin uusisaunaosasto, aiemmin hissittömässä talossa on niitä nyt neljä,putkiremontti on tehty ja sisäpihan julkisivu uudistettu.”Tämän remontin jälkeen talo on todella huippukunnossa”,Pikkujämsä kehaisee.Langat omissa käsissäTuhannen neliön hanke on yksi laajimpia täydennysrakentamiskohteitaHelsingissä. Ison kuvion pyörittämisessä on auttanutse, että projektin langanpäät ovat pitkälti AC Yhtiöiden käsissä.AC Yhtiöihin kuuluvat AC Domectorin lisäksi mm. sijoitusyhtiöAquila Capital <strong>Oy</strong>, toteutuksesta vastaava Rakennus<strong>Oy</strong> Paanurakenne sekä teline- ja suojausurakoitsija TelinemestariIPG Invest <strong>Oy</strong> sekä Suomen Laatusähkö <strong>Oy</strong>.”Paanurakenteen referensseistä mainittakoon esimerkiksiPorvoon tuomiokirkon restaurointi tulipalon jäljiltä. Yrityksenpeltiosasto on myös erittäin vahva ja se onkin Suomen suurinpeltikatontekijä”, Pikkujämsä mainitsee.Rakennus <strong>Oy</strong> Paanurakenne on perinteikäs ja menestyväkorjausrakentaja. Markkina-alueitamme ovatpääkaupunkiseutu ja Tampereen seutu.UllakkorakentaminenKorjausrakentaminenPeltikattotyötTampereen toimistoTampereentie 49533880 Lempääläpuh. (03) 3123 0300fax (03) 3123 0320PääkaupunkiseuduntoimistoLars Sonckin kaari 1602600 ESPOOfax 09-479 4792 / 2010 kita 19


Pikkujämsän mukaan oma yritysrypäs on verraton tuki vaativaanurakkaan hypätessä. AC Yhtiöille Semafor on ensimmäinenoma ullakkokeikka; aikaisemminkin on taiteiltu katonrajassa,mutta alihankinnan merkeissä. Työsarka on mieleistäja Pikkujämsä kertoo, että neuvotteluja seuraavasta ullakkoprojektistakäydään jo täyttä häkää.Kymmenen vuoden prosessiToimitusjohtajan mukaan ullakkorakentaminen alkaa kiinnostaataloyhtiöitä sitä mukaa, kun isoja remontteja purjehtii horisonttiinja rahoituskuvioita ryhdytään miettimään. Luotsikadullakaanajatus ei kypsynyt yhdessä yössä, vaan taloyhtiö laittoipallon pyörimään jo kymmenen vuotta sitten.AC Yhtiöt hyppäsivät mukaan remmiin vasta kesällä2008, kun rakennuslupa oli jo saatu. Lama viivytti rakentamisenstarttia kotvan verran, kunnes työhön päästiin viimein vuosisitten.”Tämäntyyppisissä projekteissa olemme tosin mieluiten mukanaihan jo hankesuunnitteluvaiheesta.” ■PUHALLUSVILLAA JASUURTEHOIMUROINTIAEko-Expert <strong>Oy</strong>Tietotaajamankehä 16, 04300 Tuusulapuh. 040 900 7934, faksi 09 3507 3010myynti@eko-expert.com, www.eko-expert.comNosturiasennus VirtanenPurkaamontie 2, 41310 Leppävesipuh. 0400 642 348, faksi 014 271 233veli-pekka.virtanen@lambertsson.comTäyden palveluntulisijatalosta!• Maan kokenein tulisijatalo• Yksilölliset tulisijaratkaisut• Laajin valikoima• Asiantunteva palvelu• Teknisesti parhaat ja turvalliset ratkaisutsekä asennuspalvelut takuullaSiltavoudintie 9, 00640 Helsinki, Puh. (09) 728 8291Asentajantie 8, 01650 Porvoo, Puh. (019) 585 650Raisiontori 5 2krs, 21200 Raisio Puh. 010 32 14 100Liisantie 1, 65610 Mustasaari, Puh. (06) 417 7455www.lampomaa.fiTARVITSEEKO TALOYHTIÖNNE PIENTÄLAITTOA TAI ISOMPAA REMONTTIA?Haluatko kokonaisvaltaista palveluahelposti yhdestä osoitteesta?Kysy Puukeskus Fix-asennuspalvelua.ASIAKAS ON PUHTAASTI TÄRKEINPuukeskus <strong>Oy</strong>Lyhtytie 1, 00750 Helsinkipuh. 020 556 5050, faksi 020 556 5049www.puukeskus.fiSiskon Siivous <strong>Oy</strong>Pukinmäenaukio 4, 00720 Helsinkipuh. 09 374 1370, faksi 09 222 3038siskon.siivous@siskonsiivous.fi, www.siskonsiivous.fi20 kita 2 / 2010


HISSI HARKINTAANREMONTTI KUSTANNUKSIINVOI SAADA AVUSTUSTAJOPA 60%TEKSTI: SAMI J. ANTEROINENKUVA: PHOTODISC22 kita 2 / 2010


Helsingissä on arviolta yli 9 000 hissitöntäporrashuonetta kerrostaloissa, joissa on vähintäänkolme kerrosta. Taloissa asuu yli 140 000helsinkiläistä. Hisseistä on määrällisesti suurin puutekantakaupungissa ja pikkulähiöiden vyöhykkeellä,johon kuuluvat mm. Pajamäki, Pihlajamäki ja Puotila.Kaupunginvaltuusto käynnisti vuonna 2000 Helsingin kaupunginhissiprojektin, jonka tavoitteena on edistää hissien rakentamistasekä yksityisten että kaupungin omistamiin asuintaloihin.Erityisenä tavoitteena on parantaa vanhusten mahdollisuuksiaasua entistä pitempään kotonaan ja vähentää sitenlaitospaikkatarvetta.Hissiasiamies Erkki Holapan mukaan hissiprojektin puitteissaon tähän mennessä rakennettu noin 600 hissiä.Holappa kertoo, että syitä hissin hankkimiseen on useita:ikäihmisten lisäksi myös nuoremmat, eri elämänvaiheissa olevattaloudet voivat hyötyä hissistä huomattavastikin. Esimerkiksinuorten perheiden taistelu lastenrattaiden kanssa helpottuu,kun taloon saadaan hissi. Kauppakassien ja muiden tavaroidenkantaminen arjessa lutviutuu paremmin, samaten muutot.Holappa huomauttaa, että kysymys on myös turvallisuudesta:tapaturmat portaissa vähenevät hissin tulon myötä.ARA ja kaupunki tukevatAsumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ja Helsingin kaupunkitukevat hissien rakentamista vanhoihin asuinkerrostaloihin,joissa on kolme kerrosta tai enemmän. ARA antaa avustusta50 prosenttia ja kaupunki sen lisäksi 10 prosenttia hyväksytyistäkustannuksista − yhteensä siis mukavat 60 %.Helsingin kaupungin hissiprojektin tehtävänä on neuvoataloyhtiöiden asukkaita, isännöitsijöitä ja hallitusten jäseniäsekä käydä yhtiökokouksissa kertomassa hissien suunnitteluunja rakentamiseen liittyvistä kysymyksistä. Kokemusten mukaanasunto-osakeyhtiössä osakkaat harkitsevat huolellisesti hissinrakentamista ennen kuin he ovat valmiita siitä päättämään.Prosessi kestää helposti vuosia, joskus jopa vuosikymmenen.Vuokrataloyhtiöissä päätöksenteko on yksinkertaisempaaja päätöksiäkin saadaan nopeammin.Erkki Holappa toteaa, että päätöksenteko asunto-osakeyhtiöissäon usein junnannut paikallaan siitä syystä, että alakertaei halua maksaa yhtä paljon kuin vastaava huoneisto esimerkiksineljännessä kerroksessa.”Nyt tämä epäkohta poistuu, kun uusi asunto-osakeyhtiölakiastuu 1.7.2010 voimaan. Kyllä sitä oikeudenmukaisuuttaon moni kysynyt vanhan lain aikana”, Holappa myöntää.Tee aloite!Aloitteen hissihankkeen käynnistämisestä asunto-osakeyhtiössävoi tehdä kuka tahansa osakas. Koska hissihankkeen onnistunuttoteuttaminen edellyttää asukkaiden laajaa yhteisymmärrystä, onsyytä kartoittaa yhtiön sisäinen mielipideilmasto hyvissä ajoin.Pienemmissä yhtiöissä siihen voivat riittää epäviralliset käytäväkeskustelut,isommissa yhtiöissä tarkemmat asukaskyselyt ovatusein hyödyllisiä.Kaikilla asukkailla on alusta lähtien oltava riittävästi luotettavaatietoa hissin rakentamisen teknisistä edellytyksistä ja vaihtoehdoista,hankkeen toteuttamisesta ja rahoituksesta sekä niidenkustannusvaikutuksista.Hissi voidaan sijoittaa vanhaan asuinrakennukseen olemassaolevaan porraskäytävään, rakennuksen ulkopuolelle tai huoneistotiloihin(osittain tai kokonaan).”Kyllä suosituin hissin ’sijoituspaikka’ on porrashuoneen keskelle,taloyhtiöiden vertaillessa pääasiassa eri vaihtoehtojen kustannuksia”,Holappa täsmentää.Hissiasiamiehellä on monipuolinen kokemus Helsingissä toteutetuistaja suunnitteilla olevista hissihankkeista. Holappa arveleetilanteen kehittyvän ”hissiystävällisesti” 2010-luvulla.”Uskon kehityksen jatkuvan positiiviseen suuntaan ja his sienkasvavan lukumääräisesti, koska kustannukset jaetaan saadunhyödyn mukaan oikeudenmukaisemmin aiempaan verrattuna.” ■2 / 2010 kita 23


KOVAA TEKNOLOGIAA JAPEHMEÄÄ VALOAKIINTEISTÖJEN TURVALLISUUS 2010-LUVULLAON MONIEN ERI ASIOIDEN SUMMATEKSTI: SAMI J. ANTEROINENKUVAT: PHOTODISCMinkä tahansa kiinteistön turvallisuus onkokonaisuus, joka koostuu useammasta osatekijästä.Huomionarvoisia seikkoja ovat mm. kiinteistönsijainti, fyysinen rakenne, mekaaninen lukitus japaloturvallisuus. Elektroninen vartiointijärjestelmä onyhä useamman kiinteistön suojana. Se voi käsittääkulunvalvontajärjestelmiä, hälytysjärjestelmiä ja/taivideovalvontajärjestelmiä.24 kita 2 / 2010


YKSI KIINNOSTAVA kehityssuuntaus alalla on automaattinenkasvojentunnistus. Tulevaisuudessa kamera tunnistaa ihmisen,ei kulkukorttia.Kulunvalvontajärjestelmillä ohjataan ja valvotaan kiinteistönkulkuaukkoja, kuten ovia, hissejä ja portteja. Järjestelmää käytetäänhenkilökohtaisella tunnistimella ja sen päätarkoitus onkulunohjaus ja -rajoitus, joka kohdistuu sekä ulkopuolisiin ettäyrityksen omaan henkilökuntaan.Järjestelmä voi lähettää ja vastaanottaa tietoja muista kiinteistönjärjestelmistä (esim. rikosilmoitin-, porttipuhelin- ja videovalvontajärjestelmät).Hälytystiedot luvattomasta kulustasiirtyvät tarvittaessa rikosilmoitinjärjestelmään, ja sieltä vartiointiliikkeeseen.Kulunvalvonnassa mekaaniset avaimet pyritään korvaamaansähköisillä tunnisteilla, jotta mekaanisten lukkojen sarjoitussaadaan yksinkertaiseksi, edulliseksi ja mahdollisimmanharvoin uusittavaksi. Kadonnut kulkutunniste ei tuota kohtuuttomastipäänvaivaa, koska se voidaan poistaa järjestelmästä jauusi voidaan antaa käyttäjälle – ilman että avainten sarjoitukseentarvitsee tehdä muutoksia.Markkinoilla on myös käyttäjän toimesta ohjelmoitavaiLOQ-lukitusjärjestelmä, joka perustuu elektroniseen avaimeenja lukkosylinteriin. Elektroniset lukkosylinterit asennetaan mekaanistensylinterien tilalle. Järjestelmä tarjoaa korkean turvallisuudenja vaivattoman kadonneen avaimen poiston ohjelmoimallaja lokitiedon keruun merkittävästi kulunvalvontajärjestelmääpienemmillä kustannuksilla koska se ei tarvitse kaapelointiaeikä sähkölukkoja.tapa liittyä kiinteistöjen teknisiin järjestelmiin tehostaa merkittävästimyös kiinteistöjen hallintaa, huoltoa ja ylläpitoa”, Kätkähuomauttaa.Integroinnin uusi aaltoJärjestelmiä tavataan myös integroida tai liittää toisiinsa lisäetujensaavuttamiseksi. Yksi pioneeri alalla on Lonix, jonka uusikokonaisratkaisu kattaa kulunvalvonta- ja murtosuojausjärjestelmän,joka integroituu saumattomasti kiinteistön automaatio- jamittausjärjestelmiin. Ratkaisu sisältää myös useita vaihtoehtojavideovalvontaan. Kaikki järjestelmät hallitaan yhteisen kiinteistönkäyttöjärjestelmäalustan kautta.Lonixin turvajärjestelmä skaalautuu tehokkaasti yksittäisenoven kulunvalvonnasta useita rakennuksia ja alueita käsittäviinlaajoihin toteutuksiin, kertoo Anu Kätkä, Lonix <strong>Oy</strong>:n toimitusjohtaja.Lonixin vientikohteissa järjestelmiä on käytössä erityyppisissäkohteissa, yliopistokampuksista pienempiin toimistokohteisiin.Laajemmissa järjestelmissä turvatoimitus sisältää kohteenkulunvalvonta- ja murtosuojausjärjestelmät, videovalvontajärjestelmänsekä turvajärjestelmien keskusvalvomon.”Yhteentoimivat järjestelmät edesauttavat kiinteistöjen energiatehokkuuttaja nostavat olosuhteiden tasoa. YhdenmukainenRFID toimii huomaamattaTällä hetkellä kulunvalvontajärjestelmän käyttöä vaativia viranomaismääräyksiäei ole olemassa laisinkaan. Järjestelmääsuunniteltaessa täytyy silti ottaa huomioon henkilötietolaki sekälaki yksityisyyden suojasta työelämässä.RFID-tunnistusteknologia on vahvasti tulossa kulunvalvontaan.Vaikkapa yrityskäytössä näin saadaan aikaan ylimääräinenturvallisuustaso, koska näkyvää tunnistusta ei tarvita. Tunnisteja lukulaitteen antennit on mahdollista piilottaa esimerkiksirakenteisiin tai asusteisiin. Tätä kautta on mahdollista toteuttaahuomaamaton kulunvalvontajärjestelmä.Esimerkiksi markkinajohtaja Raflatecillä on yrityssovelluksia,joissa tunniste on mukana vierailijakortissa, jossa määritelläänkulkuoikeudet ja oleskeluaika. Vierailuajan päättyessä seuraaautomaattinen muistutus – tai vaihtoehtoisesti hälytys.Henkilöiden ja ajoneuvojen automatisoidussa kulunvalvonnassatarvitaan RFID-tunniste ajoneuvoon ja vastaavasti lukulaiteportille. Kulunseurannan lokitiedot tallentuvat automaattisestitietokantaan.2 / 2010 kita 25


Henkilökorttiin liitetyllä tunnisteella on mahdollisuus kontrolloidaesim. tilojen ja koneiden käyttöoikeutta. Ajoneuvossataas on lukulaite, jolla käyttäjä tunnistetaan.Turvallinen taloyhtiöViime vuosina myös taloyhtiöt ovat havahtuneet miettimäänturvallisuusasioita. Esimerkiksi Kiinteistöliitto on patistellut taloyhtiöitälaatimaan omat turvallisuussuunnitelmansa. Kaikki eivätsitä tee, vaikka pelastustoimilainsäädäntö edellyttää suunnitelmanlaatimista vähintään viiden asuinhuoneiston taloyhtiöissä.Kiinteistöjen turvallisuudessa on lisäksi useita uusia kysymyksiä,jotka liittyvät tietoturvaan ja henkilöturvallisuuteen.Esimerkiksi taloyhtiön puuhaama kameravalvonta autokatokseenmenee heti nurin, mikäli yksikin osakas vastustaa hanketta.Turvallisuuden esteettisempää puolta edustaa valaistus,josta on saatu hyviä kokemuksia Jyväskylässä. Kaupunki kehuuonnistuneensa tavoitteessaan tuottaa urbaanin valaistuskulttuurinkeinoin ”pimeän ajan kollektiivista asukasviihtyvyyttä”– ja samalla turvallisuus paranee. Tuoreen tutkimuksen mukaanperäti 90 prosenttia jyväskyläläisistä pitää arkkitehtuurin,taiteen, siltojen, puiden ym. yksittäisten kohteiden valaisemisesta.Lähes yhtä monelle on tärkeää, että oma arkiympäristö onpimeällä kauniisti valaistu. Valaistuskohteet ovat myös lisänneetasukkaiden kokemaa yleistä turvallisuuden tunnetta.Valo vapauttaaAnne-Marjut Rauhala tutki Jyväskylän yliopistolle tehdyssä taidehistorianpro gradu -työssään valaistusta kaupunkitilan tekijänä.Rauhalan mukaan kaupunkivalaistuksen sisäinen olemusalkoi muuttua 1980–1990-lukujen aikana, jolloin havahduttiinkaipaamaan laadukkaampaa julkista tilaa – ja ennenkaikkea oivallettiin päivänvaloisan ja yönpimeän kaupunginontologinen ero. Pimeän ajan kaupunkitilan olemus sai uuttaryhtiä, kun valaisemalla ryhdyttiin muotoilemaan ja sisustamaansitä.Vaikka ryöstöjä ja liikenneonnettomuuksia toki haluttiin valaistuksenkeinoin edelleen estää, ne eivät enää olleet ainoatsyyt kaupungin valaisemiseen: eläminen ja kokeminen, viihtyisyysja estetiikka nousivat varteenotettaviksi tekijöiksi. Näinpaljastui ”yöllisen kaupungin atmosfääri”, Rauhala havainnoi.Kaupunkien arkkitehtonisia rakenteita ryhdyttiin valonavulla paljastamaan myös pimeällä. Maailman eri kaupunkienteettämien valaistuksen yleissuunnitelmien lukumäärä kääntyijyrkkään nousuun 1990-luvun puolivälissä, jolloin myös lukuisatvalaistustapahtumat ja -viikot saivat alkunsa. 2000-luvunpuolella tahti kiihtyi myös Suomessa.Rauhala huomauttaa, että uudentyyppiset valaistussuunnitelmatsyntyvät nyt dynaamisissa ja nuorekkaissa valaistussuunnittelutoimistoissa,joita johtavat usein jo kansainvälistäkinmenestystä saaneet maestrot. ■26 kita 2 / 2010


INTEGROITUVA LONIX-RATKAISU LAAJENTUUTURVAJÄRJESTELMIINÄLYKKÄÄN TALOTEKNIIKAN moniosaaja Lonix julkistaaturvajärjestelmät uutena osana integroituvaa kokonaisratkaisuaan.Älykäs talotekniikka sisältää kaikki kiinteistön olosuhteisiinja turvallisuuteen vaikuttavat tekniset järjestelmät. Nytkotimaassa julkistettava uusi tuotealue kattaa kulunvalvonta- jamurtosuojausjärjestelmän, joka integroituu saumattomasti kiinteistönautomaatio- ja mittausjärjestelmiin. Lonix-ratkaisu sisältäämyös useita vaihtoehtoja videovalvontaan. Kaikki järjestelmäthallitaan tehokkaasti yhteisen kiinteistön käyttöjärjestelmäalustankautta.Lonixin turvajärjestelmä skaalautuu tehokkaasti yksittäisenoven kulunvalvonnasta useita rakennuksia ja alueita käsittäviinlaajoihin toteutuksiin. Lonixin vientikohteissa järjestelmiäon käytössä erityyppisissä kohteissa, yliopistokampuksista pienempiintoimistokohteisiin. Laajemmissa järjestelmissä turvatoimitussisältää kohteen kulunvalvonta- ja murtosuojausjärjestelmät,videovalvontajärjestelmän sekä turvajärjestelmien keskusvalvomon.Lonixin monipuolinen automaatio- ja turvajärjestelmistäkoostuva kokonaisratkaisu on varmatoiminen, saumattomastiyhteentoimiva kokonaisuus, joka sopii erinomaisesti kaikentyyppisiin kiinteistöihin. ”Yhtenäisestitoimiva tekniikka luo pohjaa myösekologiselle rakentamiselle,” kertooAnu Kätkä, Lonix <strong>Oy</strong>:n toimitusjohtaja.”Yhteentoimivat järjestelmätedesauttavat kiinteistöjen energiatehokkuuttaja nostavat olosuhteidentasoa. Yhdenmukainen tapa liittyäkiinteistöjen teknisiin järjestelmiin tehostaamerkittävästi myös kiinteistöjenhallintaa, huoltoa ja ylläpitoa.”LONIX OY Vuonna 1996 perustettu Lonix on johtava integroituvienautomaatio- ja turvaratkaisujen toimittaja uudella kokonaisvaltaisestihallitun talotekniikan alueella. Lonixin teknologioihinpohjautuvat ratkaisut luovat viihtyisät, terveelliset, turvallisetja energiaa säästävät olosuhteet kaiken tyyppisiin rakennuksiin.Digitaalikaupunkien tarpeisiin soveltuvien kiinteistönkäyttöjärjestelmien toimittajana Lonix on uranuurtaja. ■Lisätietoja: www.lonix.com2 / 2010 kita 27


STEINEL RS PRO500, 1000 JA 2000TUNNISTINVALAISIMILLATURVALLISUUTTA,MUKAVUUTTA JAENERGIANSÄÄSTÖÄPORRASKÄYTÄVIINSTEINEL RS PRO sisävalaisinsarja käyttää liiketunnistuksessatutka- eli suurtaajuustekniikkaa. Se sopii erityisen hyvin porraskäytävienenergiatehokkaaseen valaistukseen. Käyttökohteiksisoveltuvat myös autohallit, kellari- ja ullakkokäytävät sekävarastotilat. Liiketunnistustekniikka varmistaa, että valo onläsnä aina, kun sitä tarvitaan, mutta energiaa säästyy liikkeenlakattua.Tutkan HF-signaalin taajuus on 5,8 GHz ja se läpäisee keveitärakenteita. Tämän ansiosta saadaan tunnistinyksikkö piilotettuavalaisinkuvun alle – tyylikästä ja vähentää ilkivaltaa.Valonlähteinä ovat pienoisloistelamput, joita ohjataan elektronisillaliitäntälaitteilla. Valaisimet voidaan varustaa lisävarusteenasaatavilla LED-moduuleilla jatkuvan mukavuusvalon ylläpitämiseksi.Akkuvarmisteinen LED-moduuli<strong>versio</strong> varmistaaorientoitumisen myös sähkökatkosten aikana. LED-moduulissaon oma hämäräkytkin, joka kytkee 3 W LED-kuorman päälle,kun asetettu hämäryystaso alittuu. Luo tiettyä turvallisuudentunnetta,kun tila ei ole koskaan täysin pimeä ja tunnistintekniikkakytkee valot, kun saavutaan liiketunnistuksen piiriin. Uutuu-tena saatavissa myös varavalojärjestelmään kytkettävä turvavalomoduuli.Seiniin tai kattoon asennettavat valaisimet voidaan kytkeäsarjoiksi langattomasti tai johdottamalla. Lisävarusteena toimitettavaradioyhteysmoduuli mahdollistaa langattoman yhteydenRS PRO 1000 (2x18W) ja 2000 (2x26W) valaisimienvälillä. RS PRO 500 (2x13W) valaisimissa ei voida käyttääradioyhteysmoduulia. Johdottamalla voidaan samaan ryhmäänkytkeä enintään 5–7 valaisinta riippuen tyypistä. Langattomastikytkettynä saman ryhmän valaisinten määrä on rajoittamaton,kunhan pysytään Impulser-kantoaallon sisällä(868,3 mhz / R = max. 100 m avoimessa tilassa). Dippikytkimelläon radioyhteysmoduulista valittavissa 32 kanavaa, jolloinsamaan kiinteistöön voidaan rakentaa useita rinnakkaisia,erillisinä toimivia valaisinryhmiä.Suurtaajuustunnistin havaitsee liikkeen 360˚ sektorilla halkaisijaltaan2–8 m alueella. Tunnistimen teho on säädettävissäportaattomasti ja tarvittaessa sektoria voidaan rajoittaa neljässäsuunnassa 90˚. Myös valon kytkentäaika viimeisestä ha-28 kita 2 / 2010


vaitusta liikkeestä ja hämäryystaso, jonka alittuessa liiketunnistinkytkee valot, voidaan säätää halutuiksi. Suurtaajuustunnistuksenetuihin kuuluu myös lähestymissuunnasta riippumaton,tarkka ja nopea tunnistus. Lämpösäteilyyn ja linssitekniikkaanperustuva yleisesti käytössä oleva PIR-liiketunnistustekniikkakohtaa ongelmia suoraan kohti tunnistinta kohdistuvan liikkeenhavaitsemisessa, joka on ahtaissa porraskäytävissä yleisinlähestymissuunta. Koska suurtaajuustunnistus ei edellytälämpösäteilyn havaitsemista, jo oven raottaminen riittää kytkemäänvalot.Rappukäytävissä ja porrastasoilla paras energian säästösaadaan, kun käytetään itsenäisesti toimivia tunnistinvalaisimia.Jos asukas menee hissillä neljänteen kerrokseen, ainoastaanaulan ja nelosen valoja tarvitaan. Välikerrokset saavatkinpysyä pimeinä. Kellari- ja ullakkokäytävillä yhtenäisesti toimivatvalaisinsarjat ovat käyttökelpoisia. Ensimmäisenä liikkeenhavainnut valaisin ottaa isännän roolin ja ohjeistaa ryhmänmuita tunnistin- ja orjavalaisimia. Tunnistinvalaisimet kannattaaasentaa kulkuaukkojen kohdalle ja halvemmat orjayksikötkäytävälle.Saneerauskohteissa riittää, että painonappikytkimet ohitetaanja peitetään. Tunnistimet huolehtivat jatkossa valojenkytkemisestä. Jos halutaan tehdä valaisinryhmiä, vältytäänohjaus kaapelien vedolta käyttämällä Impulser-radioyhteys-moduulia. Nyt kun valaisimia paraikaa monessa kiinteistössävaihdetaan ajanmukaisimmiksi, saadaan kohtuullisella lisäinvestoinnillatunnistustekniikkaan mittavat energiasäästöt, muttavarmistetaan samalla, etteivät porrasvalot enää sammu juurikesken kiipeämisen. ■Lisätietoja: lighting@hedtec.fi ja www.hedtec.fiSähkönumero Tuote41 110 27 RS PRO 500, 2 x 13 W tunnistinvalaisin, muovikupu41 110 28 RS PRO 500, 2 x 13 W orjavalaisin muovikupu41 110 70 RS PRO 1000, 2 x 18 W tunnistinvalaisin, muovikupu (*)41 110 71 RS PRO 1000, 2 x 18 W orjavalaisin, muovikupu (*)41 115 71 RS PRO 1000 G, 2 x 18 W tunnistinvalaisin, lasikupu (*)41 115 72 RS PRO 1000 G, 2 x 18 W orjavalaisin, lasikupu (*)41 115 63 RS PRO 2000, 2 x 26 W tunnistinvalaisin, muovikupu (*)41 115 64 RS PRO 2000, 2 x 26 W orjavalaisin, muovikupu (*)41 115 65 RS PRO 2000, 2 x 26 W tunnistinvalaisin, lasikupu (*)41 115 66 RS PRO 2000, 2 x 26 W orjavalaisin, lasikupu (*)41 110 72 MF1 radioyhteysmoduuli 868 MHz RS PRO 1000/2000 (*)41 110 29 LED-moduuli (24) orientoitumisvalo41 110 30 LED-moduuli (24) orientoitumisvalo akulla41 110 98 Kattoadapteri RS PRO -valaisimille(*) Impulser-yhteensopivaSteinel RS PRO ja Steinel Impulser -järjestelmien maahantuoja on <strong>Oy</strong> Hedtec Ab.<strong>Oy</strong> Hedtec Ab kuuluu Hedengren-konserniin, joka on teknisen alan maahantuoja. Hedengren Yhtiöiden liikevaihto on noin100 milj. euroa ja henkilöstön määrä noin 350.2 / 2010 kita 29


PUUTTUUKO KIINTEISTÖSTÄ PELASTUS SUUNNITELMA?TEKSTI: SAMI J. ANTEROINENMONESTA KIINTEISTÖSTÄ puuttuvat lakisääteiset pelastussuunnitelmattai ne ovat jääneet päivittämättä. Tämän lisäksi eiuseinkaan löydy kunnollisia ajan tasalla olevia pohjapiirustuksia,joihin esimerkiksi paloturvallisuuteen liittyvät keskeiset asiatvoitaisiin merkitä, kertoo kiinteistöturvallisuudesta vastaava projektipäällikköHarri Lassila Suomen Talokeskus <strong>Oy</strong>:stä.”Rakennusten käyttäjien, asukkaiden ja työntekijöiden ohjeistaminenja koulutus on unohdettu”, hän toteaa.Suomen Talokeskus <strong>Oy</strong>:n kiinteistöturvallisuuden osastollakehitetään parhaillaan voimakkaasti kiinteistöturvallisuuden konsultointipalveluita.Lähtökohtana asiakkaan sekä pelastustoiminnankannalta on kiinteistöturvallisuuden tietokanta, jonka avullakiinteistöturvallisuusaineistot laaditaan ja ylläpidetään mahdollisimmankustannustehokkaasti.Suomen Talokeskus <strong>Oy</strong> käyttää Tampuuri-kiinteistötietojärjestelmää.Tampuuri on jatkuvan kehitystyön alla ja nyt myös laajenemassamittavasti kiinteistöturvallisuuden alalla, Lassila toteaa.”Kehitystyössä on tavoitteena tehdä kiinteistöturvallisuudenhallinta mahdollisimman vaivattomaksi asiakkaille, kiinteistönomistajille.Kiinteistöturvallisuuden tietokanta rakennetaansisällöllisesti siten, että huomioidaan mahdollisimman pitkällemyös pelastuslaitosten tietotarpeet kyseisestä rakennuksestaja sen käyttäjistä ongelmatilanteiden sattuessa”, kuvaileeLassila.Oleellisena osana palveluja on tuottaa asiakkaille sellaisetpiirustusaineistot ja kuvadokumentaatiot, joita voidaanhyödyntää jatkossa turvallisuusasioiden dokumentoinnin lisäksirakennusten tilahallinnassa ja korjausrakentamishankkeissa.Tavoitteena on myös raportoida asiakkaille säännöllisinvälein sellaiset ongelmat, jotka vaativat korjaamista ja heikentävätkiinteistöissä sekä henkilö- että omaisuusturval lisuutta.”Henkilökunnan turvallisuuskoulutustakaan ei pidä unohtaa.Tarvittaessa koulutetaan vastuuhenkilöt ja järjestetäänpoistumisharjoituksia ja sammutuskoulutusta.” ■ENERGIATEHOKASTA ALUE- JA KOHDEVALAISTUSTAVALOPAA OY on tuonut markkinoille täysin uudistuneen valikoimanled-valaisimia ulkovalaistukseen. Tuotteet on suunniteltuvaativiin käyttöolosuhteisiin, mm. tie- ja katuvalaistukseen.Erilaisia valonjakovaihtoehtoja tuottavia linssejä valitsemallatuotteet soveltuvat myös mm. kiinteistöjen ulkovalaistukseenyleis-, alue- ja kohdevalaistuksen tarpeisiin. VP led-valaisimetovat kaikissa käyttökohteissa pitkäikäisiä, vähäistä huoltoatarvitsevia sekä energiansäästön myötä kustannustehokkaita.VP led-valaisimien tuotevalikoimasta löytyy teollisuushalleissa,varastoissa sekä katoksissa käytettäviä kattovalaisimiauppo- ja pinta-asennettavina. Ulkokäyttöön soveltuvat erinomaisestipylväisiin asennettavat valaisimet, jotka voidaanasentaa sekä pysty- että vaaka-aisaan. Valaisimet soveltuvatasennettaviksi myös jo olemassa oleviin pylväisiin, jolloinsäästetään kustannuksia valaistusta uusittaessa.VP1301 ja VP2301 led-katuvalaisimet soveltuvat sekä kevyenliikenteenväylien että katujen ja teiden valaisuun. Lisäksivalaisimia voidaan käyttää alue- ja kohdevalaisuun.VP2221 ja VP2223 led-kattovalaisimet ovat saatavilla uppo-ja pinta-asennettavina malleina. Molemmat valaisimistasoveltuvat sekä uus- että korjausrakentamiseen. Ne voidaanvarustaa linssirakennetta suojaavalla ilkivaltasuojalla.VP1311 ja VP2311 led-kohdevalaisimet on suunniteltu halogeenivalaisimienkorvaajiksi. Ne voidaan asentaa seinään,kattoon tai pylvääseen valaistuskohteen tarpeiden mukaan.Valaisimet on saatavilla sekä kohde- että yleisvalaistukseen soveltuvillavalonjaoilla.Pienikokoiset VP2111 led-kohdevalaisimet soveltuvat huomaamattomaankohde- ja aluevalaistukseen sekä mm. pihapolkujenvalaistukseen erikorkuisista pylväistä.Valopaa-valaisimet ovat tuoteratkaisunsa ansiosta luotettavia,ylläpidettäviä ja energiatehokkaita. Valopaa <strong>Oy</strong>:n tuotteeton suunniteltu ja valmistettu Suomessa. ■Lisätietoja: www.valopaa.com30 kita 2 / 2010


WINNERVapaudu sarjoituksen rajoitteista!Uudelleensarjoitus helposti ja joustavasti!• Omavoimainen elektromekaaninen lukkosylinteri• Paristoton salattu älyavain• Erittäin laajat sarjoitusmahdollisuudet• Minimoi avainten katoamisesta aiheutuvat kustannuksetiLOQ - Avain turvallisuuteenAsiakastarpeen synnyttämä lukitusjärjestelmä. www.iLOQ.comSAM-SEC OYTURVAPALVELUTSam-Sec <strong>Oy</strong> on erikoistunut pien– ja keskisuurtenyritysten sekä kotien murtosuojaukseen.Hälytysjärjestelmällä voidaan ilmaista luvattomantunkeutumisen lisäksi haluttaessa myös tulipalontai muun vastaavan poikkeaman, josta kiinteistölleja henkilöille voi aiheutua haittaa. Järjestelmävoidaan kytkeä soittamaan hälytyksen esimerkiksivartiointiliikkeen hälytyskeskukseen tai omaanmatkapuhelimeen.info@samsec.fi050 408 7200www.samsec.fiRiihipellonkuja 300390 Helsinki kiinteistöjenylläpidon www.suomentalokeskus.fi2 / 2010 kita 31


RAKENNUSAUTOMAATIOVOI SÄÄSTÄÄ PALJON ENERGIAATEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONENRakennukset kuluttavat Euroopan energiasta41 prosenttia. Tästä valtaosa kuluu talojenlämmitykseen ja jäähdytykseen.Energiatehokkuutta voidaan kuitenkinparantaa rakennusautomaation avulla. Parhaissatapauksissa rakennuksen energiankulutus voipienentyä jopa kymmenillä prosenteilla.”Lähivuosina Euroopan Unioni varmasti tiukentaarakennusten energiatehokkuusvaatimuksia entisestään”,erikoistutkija Kalevi Piira VTT:stä toteaa.NYKYAJAN RAKENNUKSET pyritään rakentamaan alunalkaen energiatehokkaiksi muun muassa tehokkaalla eristykselläja tiiviillä ikkunaratkaisuilla.”Jos talon rakenteiden energiatehokkuus on huono, niinpelkästään rakennusautomaatiolla sen energiatehokkuustasoaei pystytä kokonaan korjaamaan”, muistuttaa erikoistutkija KaleviPiira Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta (VTT).”Toisaalta, energiateknisesti huonoissakin rakennuksissavoidaan pienentää energiankulutusta automaatiolla suhteellisestivarsin paljon – jopa enemmän kuin sellaisissa taloissa,jotka ovat jo rakenteiltaan energiatehokkaita.”Ohjausjärjestelmiä joka tilanteeseenPiiran mukaan esimerkiksi ilmanvaihdon osuus rakennuksenenergiankulutuksessa on merkittävä.”Ilmanvaihdossa vaikuttaa paljolti se, miten hyvin lämmöntalteenottotoimii.””Suuri merkitys on myös yhteentoimivalla ilmanvaihdon,lämmityksen, jäähdytyksen ja valaistuksen ohjauksella. Lisäk-si varsinkin isoissa rakennuksissa käytetään myös aikaohjausta,ja usein ilmanvaihdon ohjausjärjestelmiin on kytketty muunmuassa CO 2-antureita. Niillä tehostetaan ilmanvaihtoa.”Kun esimerkiksi hiilidioksidin raja-arvo huonetilassa ylittyy,ohjausjärjestelmä säätää ilmanvaihdon tehoa, jolloin CO 2-tasottaas laskevat.”Hiilidioksidianturien suurin ongelma on se, että ne ovatmelko kalliita. Sellaisia ei asenneta joka huoneeseen, vaan lähinnäneuvotteluhuoneisiin ja erikoistiloihin”, Piira pohtii.Valaistuksen ohjauksen merkityksen Piira uskoo tulevaisuudessavähenevän.”Vielä tänä päivänä valaistuksen ohjaaminen on hyvinkintärkeä asia energiansäästön kannalta. Tilanne kuitenkin muuttuu,kun siirrytään yleisemmin käyttämään LED-valaistusta.LEDien energiankulutus on selkeästi pienempi kuin normaalienloisteputkien tai hehkulamppujen.”TKK:n talotekniikan professori Jouko Pakanen on todennut,että automaation merkitys kasvaa, kun talotekniikan määrä rakennuksessalisääntyy:32 kita 2 / 2010


KUVA: HONEYWELLLämmitystä, valaistusta ja muuta talotekniikkaa voidaan ohjata erilaisilla huoneistokohtaisilla säätöjärjestelmillä. Kun tiedonsiirtoväylät ovatyhteensopivia, järjestelmien laajentaminen on helpompaa.”Jos rakennukseen on asennettu suuri määrä erilaisia taloteknisiälaitteita ilman automatiikkaa, lopputulos voi silti ollaenergiataloudellisesti kehno.”Kenttäväylissä on useita vaihtoehtojaKiinteistöissä rakennusautomaation anturit ja ohjauslaitteet kytketäänjohonkin kenttäväylään. Eri valmistajilla on monenlaisiaväyliä, ja kaikki niistä eivät ole keskenään yhteensopivia.Euroopassa käytössä olevat kenttäväylät rakennusautomaatiossaovat KNX, LON (Local Operating Network) ja BACnetsekä Modbus. Valaistuksen ohjauksessa voi olla käytössämyös DALI-järjestelmä.”Viime vuosina varsinkin KNX-järjestelmä on lisännyt suosiotaan.KNX on kokonaisvaltainen järjestelmä etenkin pientenkiinteistöjen asennuksiin ja siinä on myös ’älykkyyttä’ mukana”,kertoo sähköisen talotekniikan lehtori Veijo Piikkilä Tampereenammattikorkeakoulusta.KNX-väylän perustana oli Siemensin kehittämä EIB (EuropeanInstallation Bus), joka tunnettiin myös Instabus-nimellä.KNX tuli käyttöön vuonna 1996, kun EIB ja ranskalaisen Merlin-GerininBatiBus-väylä sekä EHS-väylä (European Home System)yhdistettiin. Väylää ohjaava ETS-ohjelmisto on peräisin alkuperäisestäEIB-järjestelmästä.”Pienissä asennuskohteissa KNX:llä ei ole oikein varteenotettavaakilpailijaa. KNX:ää toki käytetään suurissakin kiinteistöissä,mutta niissä myös LON ja Modbus ovat toimivia väyläratkaisuja”,Piikkilä arvioi.”Aikanaan EIB:llä toteutetut järjestelmät ovat yhä yhteensopiviaKNX:n kanssa. Syksyllä 2010 KNX:ään on tulossa taasuusia ominaisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi langattoman tiedonsiirronradiorajapintaan.”Aikanaan LON-väylissä esiintyi laitteistojen yhteensopivuusongelmia.”Vaikka laitteet oli merkitty LON-standardin mukaisiksi, niissäsaatettiin käyttää erilaisia verkkomuuttujia, mikä aiheutti pulmia”,sanoo Piikkilä.”Nyttemmin on kehitetty niin sanottuja gateway-järjestelmiä,jotka siirtävät tietoa eri järjestelmien välillä. Gatewayt toimivatmyös silloin, kun rakennusautomaation laitteet on tehty eri standardien– vaikkapa KNX:n ja Modbusin – mukaisiksi. Jo pitkäänon ollut mahdollista, että vaikkapa sama liiketunnistin voiohjata niin lämmitystä, ilmanvaihtoa kuin kulunvalvontaakin.”2 / 2010 kita 33


Lisää normeja ja koerakentamistaRakennusten energiatehokkuudelle on määritetty standarditja energialuokat. Rakennusautomaation väylillä on niin ikäänkansainväliset standardinsa.Kaiken lisäksi rakennusautomaation vaikutuksista energiatehokkuuteenon laadittu jopa useita standardeja. Suomestaesimerkiksi VTT:n Veijo Lappalainen oli kehittämässä tästäaiheesta BAC:n (European Building Automation ControlsAssociation) standardia, jonka pohjalta sittemmin julkaistiineurooppalainen normi EN 15232. Sen avulla pyritään optimoimaanrakennusautomaation käyttöä erityyppisten rakennustenenergiankulutuksen vähentämiseksi.Tulokset riippuvat monesta tekijästä, mutta esimerkiksi KuopionPirtin koulussa LON-väylään perustuvalla talotekniikanohjausjärjestelmällä on päästy 30 prosentin säästöihin lämmityskustannuksissa.Tosin rakennuksessa on käytetty muitakinenergiaa säästäviä teknisiä erikoisratkaisuja.Kalevi Piira mainitsee, että VTT on mukana useissakin käytännönkoerakentamiskohteissa, joissa testataan erilaisten vähänenergiaa kuluttavien rakennusten ja niihin liittyvien automaatioratkaisujentoimivuutta ja energiatehokkuutta.”Lähitulevaisuudessa rakennusautomaatiolla pystytään keräämäänja hyödyntämään tietoa talosta ja sen olosuhteistaentistä monipuolisemmin. Tietoja myös pystytään yhdistelemäänhyvin monista eri lähteistä, jolloin voidaan varmastikinrakentaa aivan uudentyyppisiä automaatioratkaisuja”, Piirauskoo. ■TAAJUUSMUUTTAJA PARANTAA HUOMATTAVASTIKIINTEISTÖN ENERGIATEHOKKUUTTATEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONENRAKENNUSAUTOMAATION OHJAUKSESSA käytetäänenimmäkseen pieniä, 0,37–55 kW:n tehoalueella toimiviataajuusmuuttajia. Niillä säädetään pumppujen ja puhaltimienpyörimisnopeutta. Parhaassa tapauksessa 20 prosentin vähennyspumppujen pyörimisnopeudessa voi pudottaa energiakustannuksiajopa 50 prosentilla.Taajuusmuuttajia valmistavan Danfossin myyntipäällikköMarkus Ilander korostaa, että rakennusautomaation laitteistojenohjauksessa kannattaa käyttää mahdollisimman energiatehokastataajuusmuuttajatekniikkaa.Vuonna 1968 Danfoss toi ensimmäisenä valmistajanamarkkinoille taajuusmuuttajia, joiden avulla moottorin kierrosnopeussaatiin riippumattomaksi verkkojännitteen taajuudesta.Sittemmin tällaisia laitteita on kehitetty yhä monipuolisemmiksija samalla enemmän energiaa säästäviksi.”Esimerkiksi Danfossin valmistamissa laitteissa on vakioominaisuutenaautomaattinen energian optimointi. Kun moottorinmagnetointia lasketaan mahdollisimman alas, energiaakuluu vähemmän”, Ilander sanoo.Moottoreiden säätöä moniin tarkoituksiinIlanderin mukaan korkeissa kerrostaloissa taajuusmuuttajiakäytetään muun muassa säädettäessä käyttöveden paineenkorotuspumppujenmoottoria.”Usein vesi nostetaan pumpulla esimerkiksi kuudennen kerroksentasolle, mihin on rakennettu väliasema. Sieltä vesi sittenvälitetään edelleen talon ylimpiin kerroksiin.”Puhaltimia ohjaavia taajuusmuuttajia käytetään myös kerrostalojenilmanvaihtojärjestelmissä.Eniten taajuusmuuttajia on kuitenkin asennettu suuriin kiinteistöihin,esimerkiksi liikerakennuksiin.”Niissä taajuusmuuttajia käytetään ilmanvaihdon lisäksimuun muassa jäähdytyksessä. Tässä on paljon säästöpotentiaalia”,arvioi Ilander.Danfoss toi jo 1980-luvulla ensimmäisenä markkinoilleHVAC-taajuusmuuttajan (HVAC = Heating, Ventilation & AirConditioning).”Tänä päivänä VLT ® HVAC Drive on talotekniikassa yleisestikäytetty. Se on kehitetty erityisesti energiaa säästäviin sovelluksiin.””Toinen yleisesti käytetty malli on VLT ® Aqua Drive, jokaon suunniteltu pumppujen ja kompressoreiden ohjaukseen.Danfoss-taajuusmuuttajat voidaan kytkeä kiinteistöissä erilaisiintiedonsiirtoväyliin ja niissä on suomenkielinen käyttöpaneeli”,Ilander kehuu uutta tekniikkaa.Danfoss-taajuusmuuttajia on Suomessa asennettu esimerkiksiVuosaaren sataman kiinteistöihin, Finlandia-taloon, eduskuntataloonja Helsingin uuteen musiikkitaloon. ■34 kita 2 / 2010


50%EnergiasäästötPuhaltimien ja pumppujenportaattomalla säädölläsaavutetaan huomattaviaenergiasäästöjä.Talotekniikan taajuusmuuttajaVLT® HVAC Drive• Helppokäyttöinen• Suomenkielinen näyttö• Automaattinen energiansäästötoiminto• Hyötysuhde 98%<strong>Oy</strong> Danfoss Ab, DrivesEspoo, PL 27, Kivenlahdentie 7,02361 Espoo, FinlandTel. +358 207 010 600E-mail: info@danfoss.fiwww.danfoss.fiOnko lämmitysjärjestelmäsiopetettu talon tavoille?ÄLYKÄS MITTAUS- JA SÄÄTÖ-JÄRJESTELMÄ PIENENTÄÄKIINTEISTÖN LÄMMITYSKULUJAMitäpä jos lämmönsäädin tietäisi tarkalleen jokaisenhuoneiston lämpötilan ja kosteuden? Entäpäjos säädin osaisi ennakoida tulevan säätilan?Tuntuuko, että energialaskussasi on ilmaa?Meiltä löydät työkalut, joilla et tuhlaa!TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONENTEKNOLOGIAYRITYS WISEPRO <strong>Oy</strong> kehittää ja valmistaaAlavieskassa Pohjois-Pohjanmaalla langattomia mittaus- ja säätöjärjestelmiä.Yritys toi alkuvuodesta 2010 markkinoille älykkäänlämmityksensäätöjärjestelmän, jolla voidaan säästää energiaaetenkin suurissa asuin-, liike- ja teollisuuskiinteistöissä.Wisepron suunnittelema WISU-järjestelmä on tarkoitettu kiinteistöjenolosuhteiden valvontaan ja lämmitysjärjestelmien jatkuvaanautomaattiseen säätöön, joiden avulla rakennusten lämmitysenergiankulutusta pienennetään.Järjestelmän toiminta perustuu rakennusten sisätiloista reaaliaikaisestimitattuihin tietoihin – kuten huoneistojen langattomiinlämpötila- ja kosteusmittauksiin – sekä internetin kautta saatavaanForecan paikkakuntakohtaiseen sääennustedataan.Langattoman verkon mittaustiedot ja sääennustedata välitetäänautomaatioväylää pitkin kiinteistön lämmityssäätimelle. Automaatioväyläratkaisuperustuu Modbus-kenttäväylään. WISUjärjestelmääon myös mahdollista seurata ja säätää etäohjatustiinternetin kautta.”Järjestelmä soveltuu erityisen hyvin suuriin kiinteistöihin,joissa on paljon rakennusmassaa ja huoneistoja”, Wisepro<strong>Oy</strong>:n toimitusjohtaja Janne Känsäkoski vakuuttaa.”Kun sisätilojen olosuhteista ja säätilan muutoksista saadaansääennusteen avulla ennakkotietoa, kiinteistön varauskykyävoidaan hyödyntää tehokkaasti lämmityksessä.””Nykyisin noin 70 prosenttia kiinteistöistä on ylilämmitettyjä.Wisepron WISU-systeemin avulla energiaa säästyy”, toteaaKänsäkoski.Wisepro <strong>Oy</strong>LangattomuusHankalantie 385200 Alavieskaetuna saneerauskohteissawww.wisepro.fi Puh. 044 5466 972WISU-järjestelmän suunnittelu alkoi keväällä 2009. ”Suomessajärjestelmä on taatusti ainutlaatuinen”, Känsäkoski mainitsee.”Järjestelmään kuuluu langaton sensoriverkko, johon voidaanliittää erilaisia langattomia antureita. Periaatteessa langattomaanverkkoon voitaisiin kytkeä jopa 65 000 mittauspistettä,mutta käytännössä noin 100 mittauspistettä on riittävämäärä lähes kaikkiin mahdollisiin sovelluksiin.””Lämmityssäätimelle voidaan tuottaa ulkolämpötilan lisäksimyös muita ennustetietoja, kuten tuulen suunta ja tuulen nopeussekä sademäärä. Kaikkiaan lämmityssäätimelle saadaan noin10 eri tietoa, joiden avulla kiinteistön vanha lämmityskäyrä viritetäänenergiatehokkaaksi. Ulkoantureita ei enää tarvita.””Energian säästöstä on jo näyttöäkin. Ensimmäisessä asennuskohteessaYlivieskassa kiinteistön lämmityskustannukset olivathelmi-huhtikuussa 2010 alemmat kuin edellisenä vuonnasamaan aikaan, vaikka talvi oli nyt huomattavasti kylmempi.”Erikoisuutena Wisepron järjestelmässä on, että langattomansensoriverkon laitteet pystyvät reitittämään mittaustietoa.Mikäli jokin yhteys ei hetkellisesti ole käytettävissä, tieto välittyyautomaattisesti toista reittiä vastaanottimelle. ”Langattomatmittaus- ja säätöjärjestelmät soveltuvat hyvin saneerauskohteisiin.Asuinkiinteistöissä asennus kestää talojen koosta riippuenyhdestä työpäivästä enintään noin viikkoon”, Känsäkoski kertoouuden järjestelmän eduista. ■2 / 2010 kita 35


VEDENKULUTUS PUNTARIINVESIMITTARIT TUOVAT SÄÄSTÖJÄ ETENKINSANEERAUSKOHTEISSATEKSTI: SAMI J. ANTEROINENKUVAT: IDO KYLPYHUONE OYHuoneistokohtaiset vesimittarit jakavat mielipiteitä– viherpesua ja näennäistoimenpiteitä vai aitoasäästöä? Käytännön kokemuksia huoneistokohtaisestaveden mittaamisesta ja laskutuksesta on kohtuullisenpaljon. Hyviksi koettuja järjestelmiä on kosolti, muttavesimittareiden käytöstä on toisaalta myös luovuttumittaus- ja laskutusjärjestelmän korkeiden käyttö- jahuoltokustannusten vuoksi.ASUNTOMINISTERI JAN VAPAAVUOREN asettama työryhmäpohti huoneistokohtaisten vesimittareiden käyttöä javaikutuksia rakennusten energiankulutukseen viime vuonna.Työryhmän loppuraportin mukaan huoneistokohtaiseen mittaukseenperustuva laskutus yhdistettynä muihin vettä säästäviintoimenpiteisiin on vähentänyt asuinrakennuksen vedenkulutusta10–30 %. Vaikutus rakennuksen lämmitysenergiankulutukseenon laskennallisen arvion mukaan 3–9 %.Lähes vastaavaan säästöön voidaan asiantuntija-arvioidenperusteella päästä myös vesiverkostojen paineen- ja virtaamiensäädöllä sekä toistuvalla asukasinformaatiolla.Huoneistokohtaiset vesimittarit tulisi asentaa pelkästäänlämpimään veteen tai sekä kylmään että lämpimään veteen.Mikäli vesimittarit asennetaan sekä kylmään että lämpimäänveteen voidaan laskutuksessa ottaa tarkasti huomioon huoneistokohtainenvedenkulutus ja laskea erikseen lämpimän käyttövedenenergiakustannus.Syksyllä uudet säännöt?Parhaillaan lausuntokierroksella oleva Suomen rakentamismääräyskokoelmanosan D1 kohdassa todetaan, että kiinteistöön,jonka rakennuksissa on useampi kuin yksi huoneisto,asennetaan päävesimittarin lisäksi huoneistokohtaiset vesimittaritsekä kylmän että lämpimän käyttöveden mittaamiseen siten,että mittareiden osoittamaa vedenkulutusta on mahdollistakäyttää laskutuksen maksuperusteena. Muutoksen on tarkoitustulla voimaan jo syksyllä 2010.Asuntokohtaisia mittarityyppejä ovat esimerkiksi siipipyörämittarija turbiinimittari. Mittareiden luentajärjestelmiä onperiaatteessa kolmea tasoa: luenta suoraan mittarista jokohuoneistossa tai porraskäytävässä olevassa huoltokaapissa,kiinteistökohtainen keskitetty luenta rakennuksen teknisessä tilassaja etäluenta esimerkiksi huoltoyhtiössä.Laskutus perustuu järjestelmästä riippuen joko asukkaidenilmoittamiin mittarilukemiin tai automaattiseen keskitettyynluen tajärjestelmään.Talouksilla suuria eroja vedenkäytössäVeden kulutuksen huoneistokohtaisen mittaamisen ja laskuttamisenon yleisesti koettu johtavan yhdenvertaiseen kustannustenjakautumiseen asuinrakennuksissa. Eri talouksien vedenkulutusvaihteleekin huomattavasti: vaihteluväli on 60–270 litraa/asukas/vrk.Työryhmän mukaan realistinen arvio pelkästään huoneistokohtaisestamittauksesta ja laskutuksesta aiheutuvalle keskimääräisenvedenkulutuksen pienenemiselle on suuruusluokkaa10 %, jos veden kulutuksen pienentäminen muilta osin (teknisetuudistukset ja asukasvalistus) on kunnossa.Suuret säästöprosentit koskevat nimenomaan korjauskohteita.Näissä on huoneistokohtaisen mittaroinnin lisäksi uusittuvesijohtoverkosto nykyaikaisin mitoitusperiaattein, vanhat vesikalusteeton yleensä vaihdettu vettä säästäviksi ja verkostonpainetaso on säädetty vakiopaineventtiilillä.Työryhmä huomauttaa, että mittaroinnin osuutta vedenkulutuksensäästöstä ei ole selvitetty erikseen, vaan se perustuu arvioon.Uudisrakentamisessa säästöpotentiaali veden kulutuksessaon selvästi pienempi kuin korjauskohteissa. Mittarit asennetaanyleensä olemassa olevaan asuntokantaan putkistoremontinyhteydessä.36 kita 2 / 2010


Investoinnille katettaRaportin mukaan vesimittareiden ja mittaustietojen seurantajärjestelmän investointi-ja huoltokustannukset sekä laskutuksen kustannukset ovat kokemusten mukaansuurehkot verrattuna veden- ja energiansäästöstä saatavaan kustannussäästöön.Järjestelmän kustannukset saadaan nykyisillä energian ja veden hinnoilla laskettunakatettua arviolta noin 20 vuoden kuluessa, uskoo työryhmä. Alalla toimivat yrityksetovat kuitenkin huomattavasti tätä optimistisempia ja puhuvat jopa 3-6 vuodenkuoletusajasta.Vaikka investoinnin takaisinmaksuajan arvioiminen voi olla hankalaa, mittarointiavoidaan kuitenkin perustella kustannusten yhdenvertaisella jakamisella käytönmukaan sekä veden, energian ja ympäristön säästöllä.Huoneistokohtaisen vesimittarijärjestelmän arvioitu investointikustannus on kokemustenperusteella 500–700 €/asunto. Vuosittaiset luenta-, laskutus- ja huoltokustannuksetovat arvioiden mukaan 10–30 €/asunto. Lisäksi mittarijärjestelmäon peruskorjattava noin 12 vuoden välein nykyisin Suomessa käytettävissä olevissajärjestelmissä, mistä aiheutuu 150–200 €/asunto korjauskustannus.Tehtävää riittääVesimittareiden ja niiden käytön määrääminen pakolliseksi ja käytettäväksi laskutuksenperusteena edellyttäisi työryhmän mielestä ensinnäkin vesimittareidenja mittausjärjestelmien laatuvaatimusten määrittelyä sekä kalibrointitoiminnan järjestämistä.Lisäksi tarvitaan rakentamismääräysten muuttamista, ohjeiden ja opasaineistonlaatimista sekä koulutustoimintaa järjestelmien suunnittelijoille ja toteuttajille.Mittareiden tietojenkäsittelyyn ja suunnitelmalliseen huoltoon sekä kustannustenlaskutukseen kaivataan niin ikään ammattimaista toimijatahoa – esimerkiksivesihuoltolaitokset voisivat tulla kysymykseen. Pakollisuus vaatisi myös alan toimijoidenlaatimia ohjeita lämpimän veden hinnan määritykseen sekä tiettyjä säädös-ja lakimuutoksia.Bauer Watertechnology <strong>Oy</strong>PL 155, 01801 KLAUKKALApuh. (09) 276 99 556www.bauer-wt.comemail: info@bauer-wt.com2 / 2010 kita 37


Työryhmä esittää, että rakennusten energiatehokkuudenparantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi sekä uudis- ettäkorjausrakentamisessa tehostetaan voimakkaasti sekä lämpimänettä kylmän veden kulutuksen vähentämiseen tähtääviätoimenpiteitä.Mittarit pikamarssia pakollisiksiYmpäristöministeriö on ajamassa huoneistokohtaisia vesimittareitapakollisiksi nopeutetulla aikataululla. Ensin kaavailtiin, ettäuudisrakentamisen suhteen vuoden 2012 energiamääräystenvalmistelussa huoneistokohtaiset vesimittarit asetetaan pakollisiksi(tai veden mittaamisen säästövaikutus vedenkulutuksessahuomioidaan rakennuksen kokonaisenergiatarkastelussauusia energiamääräyksiä annettaessa). Tällä hetkellä näyttääsiltä, että mittarit voivat tulla pakollisiksi jo syksyllä 2010.Mittarit eivät kuitenkaan ratkaise koko yhtälöä, vaan samallatulee varmistua koko mittaamisen, luennan, laskutuksenja huollon järjestelmien toimivuudesta.Korjausrakentamisen osalta työryhmä esittää, että vedenmittauksenyleistymistä ja veden säästöä edistetään mm. informaatio-ohjauksenkeinoin. Lisäksi tulee valmistella esityksethuoneistokohtaisen vedenmittauksen edellyttämien investointiensisällyttämisestä korjaus- ja energia-avustuksiin ja mahdollisiinmuihin tukijärjestelmiin. ■Rakennusten vesijärjestelmien energiankäyttöä tehostaviatekijöitä:– lämpimän käyttövesijärjestelmän (putkistojen, pumppujen,venttiilien ja varaajien) nykyistä parempi lämmöneristäminen– paineenalennusventtiilien käytön lisääminen– vesijohtoverkostojen paineiden ja virtaamien tarkastaminenja säätö– vettä säästävät vesikalusteet (suihkut, hanat, WC-istuimet)– kulutus- ja hälytysseuranta (vuotojen havaitseminen, taustatiedotasukasinformaatiolle)– toistuva motivoiva asukasinformaatio veden säästöä edistävistäkäyttötottumuksistaVEDESTÄ MITTAATEKSTI: SAMI J. ANTEROINENVEXVE OY Vesiverto on toimittanut huoneistokohtaisia vedenmittausjärjestelmiäjo noin 70 000 asuntoon. Tuotepäällikkö TapioRask kertoo, että ensimmäiset toimitukset tehtiin vuonna 1982.”Aluksi kaukoluenta tarkoitti vain kaukoluentaa kyseisen kiinteistönkellarista käsin. Sitten siirryttiin lankapuhelinliittymän kautta tapahtuvaankaukoluentaan, ja noin viitisen vuotta sitten internetinkautta tapahtuvaan kaukoluentaan”, Rask kuvailee.Nykyisellään järjestelmä lähettää kulutuslukemat automaattisestinetin kautta. Kulutustiedot kerätään kellarissa sijaitsevaan keruulaitteeseen,josta ne siirtyvät isännöitsijälle. Vesilasku perustuu sitentarkkoihin tietoihin ja kuluttaja voi seurata mittarista omaa kulutustaan.Myös huoneistoon voidaan asentaa oma näyttö, joka kertookulutuksen litran tarkkuudella.Oma näyttö asunnossa ei kuitenkaan vielä ole kovin yleistä,Rask toppuuttelee.”Tuotekin on ollut markkinoilla vasta pari vuotta. Tänä vuonnatoimitamme mittarit noin 10 000 asuntoon ja niistä vajaa kymmenesvarustetaan omalla asuntonäytöllä.”Raskin mukaan oma näyttö on hyvä apuväline silloin, kun asukasväittää mittareiden näyttävän liikaa.”Voimme toimittaa, vaikka vain väliaikaisesti, asukkaalle omannäyttölaitteen, jolla asukas voi itse kirjata muistiin jokaisen hampaidenpesuuntai tiskaukseen käytetyn vesimäärän.”Näyttölaite on yleensä parin viikon käytön jälkeen tehnyt tehtävänsä:asukas uskoo mittarin näyttämään kulutukseen.”Tämän jälkeen asukkaat yleensä muuttavat käyttötapansa, jakulutus laskee roimasti.”Pitkän kokemuksensa perusteella vesivertolaiset osaavat arvioida,että veden kulutus alenee huoneistokohtaisen laskutuksen ansiostanoin 30 prosenttia. ■38 kita 2 / 2010


LILLIUM DRAGON 30 - taloudellisuutta pihavalaistukseenLILLIUM Dragon 30 on kehitetty asiakkailtasaatujen palautteiden pohjalta. Valaisin onjatkoa vuoden 2006 nuori muotoilija JukkaKorpiheten Easy Led <strong>Oy</strong>:lle suunnittelemallemallistolle.Valaisin on 4 m korkeuteen asennettunatäydellinen korvaamaan vanhat 70-125 Welohopeapoltinmallit.LILLIUM Dragon 30 on oikeassa paikassajuuri asunto-osakeyhtiöiden pihoilla.Valaisin on valmistettu Suomessa jakomponentit on suunniteltu 25 vuodenkeston mukaan.OminaisuudetTehonkulutusJänniteVirta25W100-240 VAC0,15 AValovirta 2250 lmVärilämpötila 5500 KMitat443x244x83 mmPinta-ala 0,196 m²Asennus, putki Ø 38 / 60 mmToiminta-aika > 50.000 hKotelointiluokka IP 43Paino2,04 kgEasy Led <strong>Oy</strong> | Örninkatu 15, 24100 Salo | P. (02) 737 4420www.led1.fiVeden- ja energiankulutus kuriinVeden ja energian mittaaminen huoneistokohtaisesti vähentääkulutusta ja on myös oikeudenmukaista.M-Bus -mittariluentajärjestelmä koostuu tyyppihyväksytyistä,huoneistokohtaisista ja impulssilaitteellisista vesimittareista,keruuyksiköistä sekä mahdollisista huoneistokohtaisista energiamittareista.Järjestelmään voidaan liittää lisäksi kaasu-, sähköym.mittareita, myös jälkikäteen.Autamme mielellämme kaikissa huoneistokohtaiseen vedenmittaukseenliittyvissä kysymyksissä! Kysy meiltä myös M-Bus NET-etäluentaohjelmasta, jonka avulla veden ja energian kulutustietojavoidaan hyödyntää suoraan laskutuksessa.Saint-Gobain Pipe Systems <strong>Oy</strong>Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKIMerstolantie 16, 29200 HARJAVALTAPuh. 0207 424 600, fax 0207 424 604E-mail: sgps.finland@saint-gobain.comwww.sgps.fi2 / 2010 kita 39


MITTARI SAA RAKSUTTAATEKSTI: SAMI J. ANTEROINENVESIMITTAREIDEN OMINAISUUDET ovat viimevuosinaparantuneet paljon, kertoo Reijo Häikiö Armatec Finlandista.Espoossa sijaitseva teknisen kaupan maahantuonti- ja markkinointiyritystunnetaan mm. saksalaisista Leser-varoventtiileistäja RTK-säätöventtiileistä. Tänä vuonna tuotevalikoima on laajentunutSENSUS-vesimittareilla.”Nykyaikaiset kiertomäntämittarit mittaavat kaiken veden,joka niiden läpi kulkee. Näin voidaan myös helpommin paikallistaamahdollisia putkistovuotoja sekä vuotavia hanoja jawc-istuimia”, sanoo Häikiö.Myös vesimittareiden lukeminen on tekniikan myötä helpottunut.Edelleen löytyy rullanäytöllä varustettuja edullisia mittareita,mutta yhä lisääntyvässä määrin asennetaan mittareita,joissa on etälukumahdollisuus. Mittarista saadaan sähköinenviesti joko isännöitsijän tietokoneelle tai radioaaltoina kannettavaanlukijaan.Suomi tulee jälkijunassa veden kulutuksen seuraamisessa,koska tuhansien järvien maassa raakavettä on helposti saatavissaja se on suhteellisen puhdasta. Näin ollen myös käyttövesion meillä ollut edullista. On kuitenkin hyvä huomata, ettäjo ennen kuin vesi lasketaan hanasta, erilaisia kemikaaleja jaenergiaa on kulutettu runsaasti sen puhdistamiseen.”Sama koskee myös jätevesien käsittelyä. Veden kulutuksenvähentäminen säästää näin ollen rahan lisäksi myös energiaaja ympäristöä”, Häikiö huomauttaa.Mutu vs. mittariTutkimusten mukaan huoneistokohtainen vedenkulutuksen mittaussaa ihmiset todella ryhdistäytymään ja muuttamaan kulutustottumuksiaan:vettä kuluu mittaroidussa taloudessa 20–30% vähemmän kuin mutu-monitoriin luottavalla. Moinen tiputustarkoittaa neljän hengen talouksissa (20 euron kuukausittainenvesimaksu/henki) noin 250 euron säästöä vuodessa.Investointina huoneistokohtainen vesimittari on siitä järkevämmästäpäästä ja maksaa itsensä hyvin nopeasti takaisin,korostaa Häikiö.”Varsinkin putkiremonttien yhteydessä pitäisi mittarit ehdottomasiasentaa kaikkiin huoneistoihin.”Häikiö muistuttaa, että kaiken muun hyvän lisäksi huoneistokohtainenvedenmittaus on myös oikeudenmukainen tapa jakaataloyhtiön vedenkulutuksesta aiheutuneet kustannukset.”Jokaisella taloudella pitää olla oikeus päättää itse, mitenhaluaa rahansa käyttää. Ei ole oikein, että nuukasti vettä käyttävätjoutuvat maksamaan naapureiden ’läträilystä’.”Näin esimerkiksi eläkeläispariskunta, joka viettää kaikkikesät mökillä, maksaa vesimaksua ympäri vuoden, vaikkei kesälläkäyttäisi vettä kotonaan pisaraakaan. ■Lisätietoja: www.armatec.comHUONEISTOKOHTAINENVEDENMITTAUSJÄRJESTELMÄ M-BUSSAINT-GOBAIN PIPE Systems <strong>Oy</strong> on myynyt yli kymmenenvuoden ajan huoneistokohtaista vedenmittausjärjestelmää M-BUS.M-BUS-järjestelmä on edullinen ratkaisu, jossa asukas näkeevesimittareista suoraan kulutuksensa. Keruuyksikköjenkautta kulutuslukemat siirtyvät M-BUS-väylää pitkin teknisessätilassa olevaan keskusyksikköön. Huoltomies/isännöitsijä voilukea lukemat keskusyksiköltä tai M-BUS NET-ohjelman avullainternetistä. Tarvittava modeemi kuuluu toimitukseen.M-BUS-järjestelmä on väyläpohjainen ratkaisu, jossa tietokulkee parikaapelia myöten. M-BUS on avoin protokolla, jonkaetuna on, että siihen voidaan liittää monien eri valmistajienmittareita, niin vesi-, energia-, kaasu- kuin sähkömittarit.Myös jälkikäteen.Toimitukseen kuuluu aina järjestelmän käyttöönotto jakäytönopastus. ■40 kita 2 / 2010


VESI VIRTAA VERKOSSATEKSTI: SAMI J. ANTEROINENVEDENMITTAUSTEKNOLOGIA ON kehittynyt viime aikoina aimo harppauksinja eri toimijat lanseeraavat kilpaa vihreitä innovaatioitaan. Toukokuussa älykkääntalotekniikan moniosaaja Lonix julkisti uudistetun etäluentaominaisuuden LonixVedenmittausjärjestelmään. Yrityksen selainpohjainen etäluentaominaisuus onnyt entistä helppokäyttöisempi ja monipuolisempi työväline isännöitsijän tai huoltoyhtiöntarpeisiin, kertoo toimitusjohtaja Anu Kätkä.”Huoneistokohtaisen vedenmittauksen mittarilukemat ja kulutustiedot luetaantavallisella internet-selaimella suoraan tietokoneen näytöltä ilman ylimääräisiä ohjelmistoasennuksiatai siirtotiedostoja. Tiedot on helppo tulostaa tai siirtää esimerkiksiuseiden laskutusjärjestelmien tukemaan Excel-muotoon”, Kätkä kuvailee.Kuukausittainen kulutushistoria näytetään asuntokohtaisesti vuoden ajalta sekänumeerisesti että graafisesti, ja tiedot voi helposti tulostaa esimerkiksi vesilaskunliitteeksi. Saman käyttäjätunnuksen alle voidaan ryhmitellä useita kohteita, jolloinkulutusten seuranta ja vertailu on helppoa ja suurenkin kiinteistömassan hallinnanpitäisi sujua kitkatta.Vedenmittausjärjestelmä on vain yksi älykkään talotekniikan piiriin kuuluvaalue. Älykäs talotekniikka sisältää nykyisellään kaikki kiinteistön olosuhteisiin jaturvallisuuteen vaikuttavat tekniset järjestelmät. Lonixin kokonaisratkaisu sisältäämittaus-, automaatio- ja turvajärjestelmiä ja sopii kaikentyyppisiin kiinteistöihin. ■VESIMITTARITArmatecilta löytyyvesimittaritjoka kohteeseen:VesilaitoksetKiinteistötHuoneistokohtaisetTietoa vedensäästöstä: www.vesiverto.fiSairaalatPumppaamotLaitevalmistajatVexve <strong>Oy</strong> VesivertoPajakatu 1138200 SastamalaPuh. 010 734 0800www.armatec.com2 / 2010 kita 41


UUTTA POTKUA PUTKISTOONBAUER-VEDENKÄSITTELYLAITE LAITTAA PISTEENPUTKIEN SYÖPYMISELLETEKSTI: SAMI J. ANTEROINENERILAISET VEDENKÄSITTELYLAITTEISTOT ovat jälleenyleistymässä Suomessa. Edelläkävijänä alalla on toiminutBauer Watertechnology <strong>Oy</strong>, joka lanseerasi omat vedenkäsittelylaitteensamaassa jo 1999. Bauerin tuotepäällikkö MikkoTimonen listaa laitteen edut: se suojaa putkistoa korroosiolta,mahdollistaa merkittävän energian säästön ja pidentää vesikalusteidenja -laitteiden käyttöikää.Baueria käytetään käyttövesi-, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissäkerros- ja rivitaloissa, omakotitaloissa, teollisuudessa,terveydenhuollossa, hotelleissa ja ravintoloissa.”Tuhansia laitteita on myyty ja myynnin kehitys on ollut vakaata”,Timonen kertoo ja lisää, että suurin asiakasryhmä ontaloyhtiöt. Monissa tapauksissa putkiverkostoihin ja lämmönsiirtimiinkertyneet sakkaumat ovat alkaneet haitata raskaastikinputkiverkostojen toimivuutta ja Bauer-järjestelmällä on haluttuhankkia lisäaikaa tulevien putkistosaneerausten huolellisellehankesuunnittelulle.Asennetun Bauer-laitteen ansiosta asukkaat ovat säästäneettuhansia euroja korjauskuluissa, esimerkiksi putkistovuodotovat vähentyneet ja osin lakanneet kokonaan. Putkistojenkäyttöikään on tullut rutkasti bonusvuosia.Petri Taikoff LVI-Paajala <strong>Oy</strong>:stä asentaa Bauer-vedenkäsittelylaitteitakäyttövesijärjestelmään.”Lisäksi lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien toimivuus onpalautunut ja syöttölämpötiloja on voitu laskea, siis huomattavaasäästöä myös energiankulutuksessa.”Timonen huomauttaa, että erityisen tärkeää taloudelliseltakannalta on tietysti myös se, että putkiston syöpyminen saadaanpysäytettyä.Bauer-vedenkäsittelylaitteet asennettuna vesimittareiden jälkeen.VTT:N TUTKIMA Tyytyväisten asiakkaiden lisäksi myös VTTon vakuuttunut systeemin toimivuudesta. Espoossa sijaitsevaanpilottikohteeseen asennettiin tammikuussa 2008 Bauer Watertechnologynkemikaaliton vedenkäsittelylaite.Kun käyttövesiverkostoa tarkasteltiin maaliskuussa 2009eli runsaat 14 kuukautta vedenkäsittelylaitteen asentamisenjälkeen, tilanne oli parantunut huomattavasti.Edes vuotovaarassa olleet laaja-alaiset putkiseinämän syöpymäalueet− maksimaaliset putkiseinämän syöpymät noin 90prosentin tasolla putken teoreettisesta seinämäpaksuudesta −eivät olleet muuttuneet akuuteiksi vuotokohdiksi.Menetelmä perustuu siihen, että veteen aiheutetaan muuttuvataajuuksinenmagneettikenttä, joka muokkaa vedessä oleviamineraaleja siten, että putkien saostumat pilkkoontuvat.42 kita 2 / 2010


Menetelmällä voidaan poistaa saostumista johtuvat virtaushäiriötja siten ehkäistä korroosiota.PÄÄMITTARIN KAVERIKSI Miten kaikki sitten toimii käytännössä?Timonen kertoo, että vedenkäsittelylaite asennetaanosaksi vesijohtoverkostoa heti päämittarin jälkeen taloyhtiönlaitehuoneeseen kunnan verkostosta tulevaan putkeen. Lämmitys-ja jäähdytysjärjestelmässä laitteisto asennetaan osaksi putkistoajoko suoraan linjaan tai ohitusasennuksella. Putkiasentajaasentaa laitteen nopeasti paikoilleen.Käyttövesijärjestelmässä laite on täysin huoltovapaa jalämmitysjärjestelmässä se vaatii vain suodatinpatruunan vaihdonajoittain.Tyytyväisyystakuu kertoo lujasta luottamuksesta oman tuotteentoimivuuteen, mutta Timosen mukaan rahat takaisin -takuulleon toinenkin motiivi. Bauer Watertechnology on toimintansaalusta asti myöntänyt laitteelle tyytyväisyystakuun, koskase haluaa tehdä selvän pesäeron kilpailijoiden tuotteisiin. Timosenmukaan sekalaisessa seurakunnassa moni väittää olevansaominaisuuksilta Bauerin veroinen, mutta toimintaperiaateosoittautuukin – lähemmässä tarkastelussa – fysiikan lakienja sähköopin perusteiden vastaiseksi.VAIN JÄRKI PUUTTUU Saman huomion tekee myös VTT:nInSert-projektin tuore loppuraportti: kemikaalittomien vedenkäsittelyjärjestelmienmarkkinoilla on laitteita, jotka eivät yksinkertaisestivoi toimia luvatulla tavalla.Raportti toteaa, että joissakin laitteissa on putken ympärillekiinnitettäviä käämejä, joiden virtapiirit eivät ole suljettuja.Tällöin käämi ei myöskään voi muodostaa magneettikenttääeikä aikaansaada mineraalien muokkautumista.VTT suositteleekin, että kemikaalittomien vedenkäsittelyjärjestelmienostajan tulisi aina pidättää itsellään oikeudet todetalaitteen toimivuus putkistojen puhdistumisen tarkastuksella. Mikälilaitteisto ei ole toimiva, tulee ostajan pidättää oikeus vähintäänkaupan purkuun.Timonen kertoo Bauerin tyytyväisyystakuun kantaneen hedelmäähyvin: asiakkaat ovat saaneet ratkaisun haasteisiinsaja voivat nukkua yönsä hyvin.”Meillä on lukuisia asiakkaita, jotka ovat hankkineet jopakymmeniä Bauer-laitteistoja kohteisiinsa.”MYÖS UUTEEN TALOON Elinkaariajattelun mukaisesti nykyisinBauereita asennetaan myös uudiskohteisiin. Timonenkertoo, että asiakkaat ovat ihmetelleet, miksei laitteita asennetakaikkiin kohteisiin heti rakennusvaiheessa. Viestiä onkin aktiivisestiviety ennen kaikkea suunnittelijoille:”He ovat avainasemassa uudiskohteiden suhteen. Kyseessäon kiinteistön omistajan etu.” ■2 / 2010 kita 43


KUVA: PHOTODISCAURINKOSUOJAUS KANNATTAAJOKAISEEN KIINTEISTÖÖN ON SAATAVILLATOIMIVIA JÄRJESTELMIÄ – MYÖSAUTOMATISOITUJATEKSTI: SAMI J. ANTEROINENKiinteistöjen energiankulutusta voidaan hillitä monin keinoin. Tehokas aurinkosuojaus toimii samallapassiivisena energiaa kuluttamattomana jäähdytysratkaisuna ja luontaista aurinkoenergiaahyödyntävänä valaistuksen ja lämmityksen tukiratkaisuna. Yksi EU-säännösten ja kotimaisenrakentamissäännöstön tärkeimmistä ohjenuorista onkin passiivisten ratkaisujen hyödyntäminen ennenenergiaa kuluttavien järjestelmien rakentamista.44 kita 2 / 2010


Ilmastotalkoissa ikkunoista muodostuu helposti Akilleenkantapää, ellei ongelmia tiedosteta. Ikkunoiden kautta tapahtuvallakahdensuuntaisella lämmönvaihdolla on suurimerkitys energiatalouteen.Rakentaminen on perinteisesti suosinut suuria lasipintojaniin liikekiinteistöissä kuin omakotitaloissakin ja tähän käytäntöönon olemassa perusteltuja syitä. Vuorovaikutus ympäristöönja luonnonvalon saanti ovat tärkeitä tekijöitä terveydenja tuottavuuden kannalta, joten ikkunapinta-alojenpienentäminen tai valon pääsyn pysyvä rajoittaminen ei olenykyaikaan sopiva ratkaisu. Tällainen ajattelu myös rajoittaamerkittävästi sekä rakennus- että aluesuunnittelua.KUVA: OSIOKAIHTIMET OYIkkunoista tähystysluukkuja?Vähenevien ikkunapinta-alojen ja sen mukana päiväkäyttötilojensuuntaaminen pohjoiseen tuskin motivoi hyvään arkkitehtisuunnitteluuntottuneita rakennusten käyttäjiä energiatehokkaaseenrakentamiseen, toteaa puheenjohtaja Petri RokkanenAurinkosuojaus ry:stä. Hänen mukaansa ikkunasta– tärkeästä, dynaamisesta julkisivun osasta – ei tarvitse luopua,kunhan yhdistetään jo suunnitteluvaiheessa hyvän ikkunanja hyvän aurinkosuojan parhaat ominaisuudet.”Ikkunan, aurinkosuojan ja sitä säätelevän automatiikanymmärtäminen järjestelmäksi avaa suunnitteluun uusia mahdollisuuksiajatkossakin”, Rokkanen toteaa ja lisää, että hyvinsuunnitellulla ja oikein toteutetulla auringonsuojauksellasaavutetaan huomattava energiansäästö kiinteistön asumistaikäyttömukavuudesta millään tavalla tinkimättä.”Aurinkosuojaus voi tutkitusti vähentää kiinteistön jäähdytysenergiankulutusta jopa 89 %. Käytännössä tämä tarkoittaa,ettei esimerkiksi pientalossa ilmalämpöpumpun avullasaavutetusta lämmityskustannusten säästöstä tarvitse luopuakäyttämällä laitetta mukavuusjäähdytykseen”, kertooRokkanen.Aurinkosuojaus ry muistuttaa, että yksistään oikein toteutetullaja ohjatulla aurinkosuojauksella voidaan huonelämpötilapitää kesäaikana mukavalla tasolla. Aurinkosuojauksellavoidaan myös tehokkaasti hyödyntää luonnonvaloa janäin säästää 39–89 % rakennuksen valaistukseen käytettävästäenergiasta. Tähän päälle tulee vielä automaattisellaaurinkosuojauksella saavutettava, jopa yhdeksän prosentinsäästö rakennuksen lämmitykseen käytettävästä energiasta.Sisälle vai ulosPetri Rokkanen huomauttaa, että aurinkosuojat parantavataina ikkunarakenteen g-arvoa.”Aurinkosuojan tyypistä riippuen on ikkunan valintaantietenkin kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta ’järjestelmä’kokonaisuutena toimii halutulla tavalla. Valinta aurinkosuojansijoituksesta – sisälle vai ulos – on suurin ratkaiseva tekijä.”Sallimalla itse lasitukselle korkea g-arvo, voidaan myösauringon lämpösäteilyä hyödyntää edullisella tavalla. Tietyilläaurinkosuojatyypeillä taas voidaan vaikuttaa ikkunarakenteenU-arvoon positiivisesti.Kiinteistön ulkopuoliset aurinkosuojat voidaan jakaa kahteenryhmään: liikkuviin ja kiinteisiin aurinkosuojiin. Vaakasäleikötja korimarkiisit ovat kiinteitä aurinkosuojia. Kiinteidenjärjestelmien käyttöä rajoittaa se, etteivät ne kykene mukautumaandynaamisiin tekijöihin, kuten vuoden- ja vuorokaudenajanmukaan muuttuvaan auringon kulmaan tai tilan käyttäjänvalaistuksen voimakkuuteen liittyviin toiveisiin ja tarpeisiin.Liikkuvia aurinkosuojia ovat muun muassa moottoroidut rulla-ja sälekaihtimet, ikkuna- ja terassimarkiisit sekä rullautuvatscreenkaihtimet, julkisivusälekaihtimet ja ikkunarullaimet.Optimoi automaatiollaRokkasen mukaan kiinteistön aurinkosuojajärjestelmän automatisointion aina tärkeää, jotta suojaus toimii optimaalisestimyös silloin, kun rakennuksessa ei oleskella. Automatisoinnillavarmistetaan järjestelmästä saatava hyöty.”Paras mahdollinen lopputulos saavutetaan yhdistämälläulkopuolinen ja sisäpuolinen aurinkosuojajärjestelmä synkronoitunatoimimaan yhdessä kulloinkin vallitsevien olosuhteidenmukaan.”2 / 2010 kita 45


KUVA: SUNSYSTEMS OYJos ulkopuolisen aurinkosuojan g-arvo on 0,15, se tarkoittaa,että 85 % auringon energiasta jää rakennuksen ulkopuolellepysähtyen aurinkosuojan ja lasitusratkaisun yhdistelmäänja vain 15 % menee sen läpi rakennuksen sisälle ja muuttuulämmöksi. Kun aurinkosuojajärjestelmä on automaattinen, aurinkoanturiohjaa aurinkosuojat alas heti kun niitä tarvitaan.Termostaatti pitää aurinkosuojat ylhäällä niin kauan, kunneshaluttu sisäilman lämpötila saavutetaan. Ilmainen aurinkoenergialämmittää tiloja ja vähentää lämmityksen tarvetta. Molemmattekijät vaikuttavat lisäjäähdytykseen ja lämmitykseen ja sitäkautta muuttavat rakennuksen energiankulutusta.Läpimurto tekeilläAurinkosuojaukseen erikoistuneet yritykset uskovat, että asiaon nyt nousemassa suuremman yleisön tietoisuuteen todenteolla. Helsinkiläisen Osiokaihtimet <strong>Oy</strong>:n toimitusjohtaja ArtoAvelin tosin toteaa, että lähtötaso on niin heikko, että suuntavoi olla vain parempaan päin:”Ihmisten mielissä sälekaihtimen ainoa funktio on näkösuoja”,Avelin tyrmää.”Tietoisuus näissä asioissa on ollut heikko jo pitkän aikaa,mutta kyllä tilanne nyt on paranemaan päin”, hän lisää.Camilla Stenholm närpiöläisestä <strong>Oy</strong> Pedelux Ab:sta näkee,että aurinkosuojauksen merkitys energiatehokkaana ratkaisunaon kovassa nousussa.”Tänä päivänä aurinkosuojauksella on sekä esteettinen ettätaloudellinen merkitys asiakkaalle”, Stenholm linjaa. Hänuskoo, että varsinkin automatiikalla ohjattujen aurinkosuojatuotteidenmäärä tulee kasvamaan.Ulvilassa päämajaa pitävän UK Sunsystems <strong>Oy</strong>:n myyntipäällikköVesa Anttila allekirjoittaa kollegoiden pohdinnat siitä,että suomalaiset eivät vielä ole tiedostaneet aurinkosuojauksentehokkuutta ja merkitystä. Hän uskoo kuitenkin, että alapurjehtii nyt myötätuulessa – paljolti kiitos Aurinkosuojaus ry:nviime vuosina tekemän työn ansiosta.”Vauhti tulee tämän vuosikymmenen aikana vielä kasvamaanentisestään. Uskomme erityisesti yksityisten rakentajiensekä rakentamisen ammattilaisten ymmärtävänaurinko suojauksen yhtenä energiatehokkaan rakentamisenperuslähtökohtana.” ■46 kita 2 / 2010


EnergiatehokkaatSunsystems-aurinkosuojatEnergiasäästön lisäksi aurinkosuojat estäväthäikäisyä ja häiritseviä heijastuksia parantaen viihtyvyyttäedullisella ja luonnollisella tavalla.Sunsystems-aurinkosuojat toimivat myösautomaattisesti silloin, kun rakennus on tyhjillään.AURINKOSUOJATsäästävät energiaa:jäähdytyksessä 89 %valaistuksessa 39–89 %lämmityksessä 9 %(lähde: ESCORP – EU25)Lue lisää yrityksestä ja energiatehokkaistaaurinkosuojista osoitteessa:www.sunsystems.fi2 / 2010 kita 47


VALOVOIMAINEN ETUJÄRJESTÖ– AURINKOSUOJAUS RY.TEKSTI: FREDRIK ERIKSSONENERGIATEHOKAS ASUMINEN ja rakentaminen on nykypäivää.Perusteellisesti toteutettu talon ikkunoiden aurinkosuojaussäätelee valon suuntauksen, estää kesäisin lämpösäteilynja voi talvella toimia energiansäästäjänä. Aurinkosuojaus-alallatoimivien yritysten yhtenäisiä pelisääntöjäja etuja valvoo Aurinkosuojaus ry. Energiatehokkaiden ratkaisujenkysyntä lisääntyy lähes alalla kuin alalla. Erityisestiasumiseen ja rakentamiseen ollaan kiinnitetty paljon huomiotaviime aikoina ja kysymykseen, kuinka asunnoista, taloistaja työympäristöistä tehdään ympäristöystävällisempiätinkimättä elämisen ja olemisen laatuun, ollaan pureuduttuvahvasti.LÄMPÖSÄTEILYSTÄ On havaittu, että ihmiset kaipaavatkoteihinsa ja ympärilleen yhä suurempia ikkunoita. Tämänmahdollistavat ikkunatekniikan kehittymisen lisäksi myös ikkunoidenaurinkosuojaukseen liittyvät ratkaisut. Kehittyneetaurinkosuojat estävät nykyään tehokkaasti ylimääräisenlämpösäteilyn tunkeutumisen koteihin ja toimistoihin, mikäluonnollisesti vähentää valtavasti energiaa kuluttavien jäähdytys-ja ilmastointilaitteiden käyttöä. Toisaalta oikeanlaisestaaurinkosuojauksesta voi olla lämmittävää hyötyä talvisin.Valitsemalla asianmukaista aurinkosuojausta auringosta saadaanentistä suurempi hyöty koteihin ja konttoreihin. Lämpösäteilyotetaan tehokkaammin hyötykäyttöön, jolloin lisä-arvoatuottavat pienemmät lämmityskustannukset.JÄRJESTÖN TEHTÄVISTÄ Aurinkosuoja-ala koki 1980-luvullakasvua Suomessa. Alalla toimivien yritysten määrä lisääntyija tämän myötä katsottiin, että tarvittiin yhteinen edunvalvontajärjestö.Toiminnan alussa järjestö kulki nimellä AurinkosuojalaitteidenValmistajat ry, mutta vuonna 2007 sen nimeksi muutettiinhelpommin omaksuttava Aurinkosuoja ry. Järjestön tehtäviinkuuluu jäsentensä yhteisten etujen valvominen alaa koskevissaammatillisissa, teknisissä, kaupallisissa ja liikkenjohdollisissakysymyksissä. Tämän lisäksi Aurinkosuoja ry edistääkorkean ammatillisen tason saavuttamista ja valvoo hyvienliiketapojen noudattamista pitämällä yhteyttä viranomaisiinja muihin järjestöihin. Aurinkosuojaus ry on lisäksi aurinkosuoja-alanyhteinen foorumi, joka edistää energiatehokasta ajatteluaja rakentamista.Tänään järjestöön kuuluu 70 aurinkosuoja-alanyritystä. Jäsenyritykset ovat kaihdin- ja markiisiliikkeidenlisäksi valmistamiseen ja maahantuontiin sekä asennus- jamyyntitoimintaan erikoistuneita yrityksiä. ■48 kita 2 / 2010


YÖTUULETUS SÄÄSTÄÄJÄÄHDYTYSENERGIAATEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONENAutomatiikkaratkaisuilla voidaan viilentää toimisto-, teollisuus- tailiiketiloja käyttämällä hyödyksi aamuyön viileitä tunteja – ilman ettäkiinteistössä tarvitaan erillisiä jäähdytyslaitteita.”Yötuuletuksella säästetään selvää rahaa jäähdytyslaitteiden käyttöönverrattuna. Usein tuuletus riittää tilojen jäähdyttämiseen”,Eco-Paronen <strong>Oy</strong>:n toimitusjohtaja Harri Paronen vihjaa.Vantaanrinne 14, Vantaapuh 020 1986 420www.eco-paronen.fimyynti-huolto@eco-paronen.fiDesigo PXC … tuoteperhevapaasti ohjelmoitavia rakennus-automaatio laitteitaInternet selain käytölläVUONNA 1988 perustettu Eco-Paronen <strong>Oy</strong> on erikoistunutkiinteistöjen rakennusautomaatiolaitteistojen myyntiin, urakointiin,huoltoon ja ylläpitoon.”Tavoitteenamme on tarjota taloudellisia ja tehokkaita ratkaisujarakennusten energiankäytön minimointiin tinkimättä ihmistenmukavuudesta”, yrityksen toimitusjohtaja Harri Paronentoteaa.Automaatio avuksi aamuyön tunteinaYksi hyvä ja taloudellinen menetelmä miellyttävän sisäilmastonaikaansaamiseksi on Parosen mukaan yötuuletus.”Kun ilmanvaihtokoneet käynnistetään yön viileimpään aikaanaamuyöllä, tilat saadaan aamuun mennessä sopivan viileiksi.””Yötuuletuksella selvitään hyvin tilojen jäähdytyksestä hellekaudella,jolloin lämpötila sisätiloissa helposti nousee turhankorkeaksi. Erillistä jäähdytyslaitteistoa ei välttämättä tarvita”,korostaa Paronen.Yötuuletus voidaan käynnistää esimerkiksi aikaohjelmalla.”Toinen mahdollisuus on kytkeä ilmanvaihtojärjestelmänsäätimeen lämpötila-anturit, jotka seuraavat sisä- ja ulkolämpötilaa.Kun sisälämpötila on yöaikaan korkea ja ulkona onsopivan viileää, tuuletus voidaan käynnistää automaattisesti.”Parosen mukaan yötuuletusmahdollisuus on valmiina monissailmanvaihtolaitteissa, mutta sitä ei aina ole huomattukäyttää hyödyksi. Jälkiasennuskin onnistuu tarvittaessa.Yleensä yötuuletusta ei käytetä, jos ulkolämpötila on alle+12 °C. ■2 / 2010 kita 49


FAKTA HOMMAPUTKIREMONTEISSA PELATAAN PITKÄLTIMIELIKUVILLATEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVA: UUDENMAAN PROJEKTINJOHTOPALVELUT OYJoka kolmas putkisaneerauksen kokenut ontyytymätön remonttinsa toteutukseen, kertoo tuorekysely. Putkireformin teettämään asiakaskyselyynosallistui runsaat 500 vastaajaa. Urakoitsijat sinänsäeivät saaneet huutia, vaan nootit varattiin etupäässäisännöitsijöille. Taloyhtiön hallitusvastaavat taaspitivät remonttia menestystarinana useammin kuinriviasukkaat.KYSELYN MUKAAN putkien uudet pinnoitusmenetelmät puhuttavatsuomalaisia selvästi aiempaa enemmän. Vaihtoehtoisiamenetelmiä on rummutettu mediassa aika tavalla, ja ”edullisempi,vaivattomampi, nopeampi” vaihtoehto luonnollisestihoukuttelee.VTT:n erikoistutkija Satu Paiho kertoo, että vertailevaa tutkimustaeri menetelmistä ei ole tehty.”Kaikki menetelmät soveltuvat jonnekin, mutta on aina tapauskohtaisestiarvioitava, mikä on juuri tiettyyn kohteeseenmielekkäin korjaustapa. Se voi olla myös sekamuotoinen ratkaisu,jossa esimerkiksi viemärit pinnoitetaan ja käyttövesiputketuusitaan”, Paiho pohtii.”Oleellista on, että ennen putkiremonttia tehdään huolellinenkuntotutkimus ja että suunnitteluun panostetaan riittävästi.”Paiho uskoo, että uusien menetelmien yleistyessä myöskäyttökokemukset lisääntyvät ja kokonaiskuva tarkentuu.”Tällöin julkisuuteen tullee lisää kaikentyyppistä informaatiota,mahdollisesti myös negatiivista.”Eri putkiremonttivaihtoehtoja kannattaa punnita tarkkaan, muistuttaaSami Koskela Uudenmaan Projektinjohtopalvelut <strong>Oy</strong>:stä.MIELIKUVAMYLLY JAUHAA Uusien menetelmien voimakasmaihinnousu on saanut toimitusjohtaja Sami Koskelan pudistelemaanpäätään jokseenkin kummissaan. Uudenmaan Projektinjohtopalvelut<strong>Oy</strong>:n nokkamies toteaa, että kun keskusteluakäydään mielikuvien tasolla, moni fakta pääsee unohtumaan.Hän on huomioinut, että ”perinteisestä” putkiremontista on tullutjo jonkinmoinen kirosana.50 kita 2 / 2010


”Uusista menetelmistä – kuten pinnoitus ja sukitus – puhuttaessasävy taas on paljon positiivisempi. Yhä uudestaan korostetaan,että tällainen remontti on halvempi ja nopeampi toteuttaakuin perinteinen.”Uudenmaan Projektinjohtopalvelut toimii rakennuttajakonsulttinaasiakkainaan mm. taloyhtiöt. Yritys on urakoitsijoistaja suunnittelijoista riippumaton asiakkaansa edunvalvoja, jonkatehtävänä on löytää asiakkaan kannalta toimivimmat ratkaisut.Tässä ominaisuudessa Koskela on joutunut ottamaanselvää, mitä yritysten markkinointilupausten takana piilee. Putkiremonttienollessa kyseessä, kuluttajalle on usein päässytsyntymään sangen vääristynyt kuva uusien menetelmien siunauksellisuudesta.Koskelan mukaan keskustelussa unohtuu järjestään, ettäputkiremontti koostuu kolmesta eri osiosta.”Oma osionsa ovat märkätilat ja niihin liittyvät vesieristeet,laatoitukset ja kalusteet. Sähkö- ja telejärjestelmät muodostavatseuraavan osion ja kolmantena tulevat sitten itse vesi- javiemäriputket.”MINKÄ TAAKSEEN JÄTTÄÄ Uusissa menetelmissä sivuutetaanmuut osiot ja keskitytään vain itse putkiin. Tämä sinänsäei kaikkia ongelmia poista, vaan ainoastaan siirtää niitä.Tekemättä jätetyt korjaukset tulevat kuitenkin jossain vaiheessaeteen.”Vesi- ja viemäriputkien saneeraus on noin 30 % koko urakasta,eli voidaan sanoa että vaihtoehtomenetelmin 70 %työstä jää tekemättä”, Koskela päivittelee.Tällä kaavalla selittyy urakan nopeus ja huokeampi hintalappu.Siltikään peruspinnoituksen hinta ei ole 30 prosenttiaperinteisen putkirempan vastaavasta, vaan lähempänä 50prosenttia.”Sitten kun loput 70 prosenttia työstä tehdään, kokonaiskustannuksetnousevat mahdollisesti kaksinkertaisiksi verrattunaperinteiseen putkiremonttiin.”Uusien menetelmien viestintä on kuitenkin tehty niin taiten,että heikkoudetkin saadaan usein näyttämään vahvuuksilta.Yritykset kehaisevat, että kun putket kerran pinnoitetaan sisäpuolelta,seinä- ja lattiarakenteita ei tarvitse avata ja asunnossavoidaan asua normaalisti. Markkinointiesitteestä jätetäänpois tieto, että kyllä ne seinä- ja lattiarakenteetkin vielä avataan– sitten myöhemmin.Mielikuvakukkasista sommitellaan miellyttäviä asetelmia jalupaillaan, että remontti on tehty ja pölyt pyyhitty jahka asiakastulee töistä kotiin.PERINTEINEN YHÄ VAHVA Uudenmaan Projektinjohtopalveluton ollut mukana useissa kymmenissä putkiremonttiprojekteissa,eikä Koskela muista yhtään tapausta, jossa olisi turvau-Ei hätää, UPJ auttaa.Uudenmaan Projektinjohtopalvelut UPJ on riippumatonprojektinjohtaja ja tinkimätön laadunvalvoja,joka vastaa puolestasi rakennusprojektin sujumisesta.Virheiden korjaus maksaa maltaita – virheidenehkäisy sen sijaan vain muutaman prosentin kokonaiskustannuksista.Kannattavaa, eikö totta?rakennuttaja-palveluistahankesuunnittelustaUPJ maksaapostimaksunUudenmaanProjektinjohtopalvelut <strong>Oy</strong>501853102003 VASTAUSLÄHETYSKyllä kiitos!Ottakaa minuun viipymättä yhteyttä, haluan lisätietoja UPJ:nNimiYritysOsoiteTekniikantie 12, 02150 Espoo | Vaihde 020 779 0010 | Fax 046 712 1057 | www.upj.fiOta yhteyttä,kerrommemielellämmelisää!valvontapalveluistaPuhelinGSM2 / 2010 kita 51


duttu pelkkään pinnoitukseen. Pinnoitusta ja sukitusta on voitukyllä käyttää osassa remonttia, mutta runkona on edelleen perinteinenlinjasaneeraus.Tuore esimerkki tästä on espoolainen As Mäkärä <strong>Oy</strong>, johonhankesuunnitelman pohjalta kaavailtiin laajamittaista pinnoitusta.”Suunnittelijoillemme näytettiin vihreää valoa koko prosessinajan ja sanottiin, että pinnoitus soveltuu hyvin kohteeseen.Ongelmia kuitenkin ilmeni aika tavalla ja lopulta vain 5 %urakasta toteutettiin pinnoituksena.”Koskelan mukaan pinnoituksessa seinä nousee pystyyn yllättävänherkästi – jos putki esimerkiksi tekee pari mutkaa peräkanaa,homma hankaloituu huomattavasti. Lisäksi putkihaaratja painaumat viemärissä saattavat vaarantaa koko operaation.Myös liian pieni tai hapero putki on riski.”Sitten kun pinnoittaja ilmoittaakin, että lattia täytyy piikataauki, ei se tietenkään asiakasta ilahduta.”SUUNNITTELE HUOLELLA Pelkkää jobinpostia vaihtoehdoteivät sentään tuo tullessaan. Koskela kertoo, että esimerkiksipohjaviemäreiden sukitus on yksi hyväksi havaittu metodi.KUVA: RODEO.FIVTT:n Satu Paiho huomauttaa, että konstit ovat monet, muttakaikki putkiremonttimenetelmät vaativat joka tapauksessahuolellista suunnittelua – ja laadukasta työmaakulttuuria.”Mikäli näistä tingitään, voi ongelmia olla tiedossa remonttimenetelmästäriippumatta.”Koskela on samoilla linjoilla ja korostaa, että hyvin suunniteltuon jo puoliksi tehty. Aktiivinen suunnittelunohjaus luo hyvänpohjan urakkakilpailulle ja saattaa säästää taloyhtiöllesievoisen summan. ■PIPELINER VALTAA VIEMÄRITTEKSTI: SAMI J. ANTEROINENPIPELINER SYSTEMS laajentaa toimintaansa myös viemäripuolelle.Käyttövesiremontteihin aikaisemmin keskittynyt yritystunnetaan yhtenä pinnoituksen uranuurtajista linjasaneerauksissa.Toimitusjohtaja Hannu Alajääskö kertoo, että ”viemäriosasto”on ollut mielessä jo pitemmän aikaa. Monet asiakkaatovat kyselleet viemäriremontin perään ja Pipelinerissakyllästyttiin myymään ”ei-oota”.”Kasvanut kysyntä tässä on takana. Nyt meillä on tarjotakokonaisvaltainen paketti asiakkaalle”, Alajääskö toteaa.Ensimmäiset urakkatarjoukset on nyt tehty ja Alajääsköodottaa, että ensimmäisten viemäriprojektien kimppuun päästääntämän vuoden puolella. Operaatioiden monipuolistuessaPipeliner värvää riveihinsä myös uusia osaajia.”Vuoden loppuun mennessä tulemme lisäämään 5–10henkeä”, Alajääskö kertoo. Tällä hetkellä työntekijöitäon 12.Alajääsköä ei hirvitä laajentaa toimintaa ja henkilöstönmäärää keskellä taantumaa. Itse asiassa hän pohtii, että lamaei ole puraissut niin kipeästi putkiremonttipuolella. Siitä huolimattaviemärimarkkinassa ei ole pikavoittoja odotettavissa:”Kilpailu on viemäripuolella kova, ja viime aikoina urakkahinnatovat hiukan tulleet alaspäin.”Pinnoittaminen on popYritys lähtee luottavaisin mielin uusille apajille, sillä yrityksenkäyttämä pinnoitusmenetelmä on mm. läpäissyt VTT:n testit jasaanut hyvää palautetta asiakkailta. Pipelinerin putkisaneerauksessaputken sisälle luodaan kokonaan uusi putki epoksihartsiakäyttäen. Näin estetään korroosion ja kerrostumienmuodostuminen. Menetelmää on maailmalla hyödynnetty menestyksellävuodesta 1993.Viemäreissä Pipeliner ei kuitenkaan käytä epoksihartsiatai sen johdannaisia, vaan luottaa TKR-putkimassaan. Suomessakehitetyn TKR-massan elastisuus ja muut ominaisuudet ovathuomattavasti paremmat kuin epoksihartsilla, yritys uskoo.Pinnoittaminen on jäänyt Suomessa pienempien toimijoidenpelikentäksi, mutta nyt myös isot pelurit ovat valpastuneet.Ensin pinnoitusmarkkinaan tuli Are ja huhtikuussa myös Lemminkäinenilmoitti laajentavansa putkiremonttimenetelmien valikoimaansapinnoitusmenetelmällä.Alajääskö tietää, että moni kollega ei katsele hyvällä isojenfirmojen tunkeutumista pienempien spesialistien metsästysmaille,mutta hän itse ei ole moksiskaan:”Minusta tämä kehitys on etupäässä vain positiivista. Isojentoimijoiden mukaantulon myötä pinnoitustoiminta saa uudenlaistauskottavuutta kuluttajan silmissä.” ■52 kita 2 / 2010


Parhaassa putkistoremontissavanhat putket jätetään paikalleenTubus -ruiskutusmenetelmävietavallisesti yhden työpäivän huo-huomaa, että asunnossa onneistoa kohti, ja asukas tuskinkäyty.EW-Liner <strong>Oy</strong>http://www.ew-liner.fiEW-Liner <strong>Oy</strong>:n Tubus -putkistosaneerausmenetelmälläviemärit saneerataan ruiskuttamalla uusi putki vanhanputken sisään. Kyseessä on ehdottomasti yksinkertai-sin, halvin ja joustavin tapaasentaa uudet putket olemassaolevaan viemärijärjestelmään.Espoon toimipisteKaarinan toimipiste: Jyväskylän toimipiste:ja hallinto:Läntinen teollisuuskatu 21 A Autoilijankatu 31 Kauhatie 202920 Espoo 20780 Kaarina 40320 Jyväskyläpuh. (09) 8553 0410 puh. (02) 414 4100 puh. 0400 915 659Ratkaisut auringonsuojaukseenApollo-tuotteet ovatlaadukkaita,testatuista jatutkituista osistarakennettujaratkaisuja erilaisiinauringonsuojauksiin.Pohjolan vaativiinolosuhteisiin yli 30vuoden kokemuksella.Apollo ratkaisuilla on5 vuoden TÄYSTAKUUApollo AuringonsuojauksenAmmattilaiset kautta Suomen.Ota yhteys!TEHDAS puh (017) 821 2811


PUTKIREMONTIN PÖLYNHALLINTA KYSYY HOKSOTTIMIATEKSTI: SAMI J. ANTEROINENPUTKIREMONTEISSA TEHOKAS pölynhallinta nousee arvoonarvaamattomaan. Erityisen polttava haaste on kyseessäsilloin, jos rempan jaloissa aiotaan sitkeästi asua – tällöin vaakalaudallaon ihmisten terveys ja hyvinvointi sekä tietenkin kodinomaisuus. Huipputekniikan ja maalaisjärjen yhdistelmälläongelmista kuitenkin selvitään, kertoo Kari Liesivesi LTQ-Partners<strong>Oy</strong>:stä. Liesivesi on yrityksen työmaapalvelujen johtaja jatietää kertoa, että LTQ:n ammattilaiset ovat olleet suojaamassayli 900 asuntoa. ”Kaikkiaan olemme toteuttaneet pölynhallinnankoko paketin 4–5 työmaalla.”Putkiremonttien pölynhallinta lähtee liikkeelle riittävästäsuojauksesta: suojaseinien avulla estetään pölyn kulkeutuminensinne, missä sitä ei kaivata. Keskeisessä roolissa on ilmanpuhdistaja,eli käytännössä puhutaan alipaineistajasta,johon on liitetty huipputehokas suodatin. Sujuvaa remonttiaedesauttaa myös LTQ:n kasaama tilapäinen keskusimurijärjestelmä,joka nopeuttaa asuntojen imurointeja aika tavalla.”Keskusimurin ansiosta imuroijan ei tarvitse raahata mitäänlaitetta mukanaan asunnosta ja kerroksesta toiseen, vaanhän vie vain letkua”, Liesivesi kuvailee. Varsinkin hissittömissäkohteissa keskusimurisysteemi on todella kätevä.Liesivesi korostaa hyvän suunnittelun merkitystä. Etenkin aikataulutukseenkiinnitetään paljon huomiota.”Esimerkiksi asuntokohtaisen aikataulun täytyy pitää kutinsa,jotta urakka etenee ja päällekkäisyyksiltä vältytään.”TEHOA TYÖMAALLE Oma roolinsa on tietysti hyvällä työmaakulttuurilla.Kun yleinen järjestyksenpito, valvonta ja varastointisujuvat jämptisti, työt rullaavat sutjakammin. LTQ:n työmaapalvelukonseptissaeri toiminnot tehdään keskitetysti:”Kaikki sirkkeli- ja sahaustoiminta on keskitetty yhteen pisteeseenja imuri laitettu kiinni sirkkeliin”, Liesivesi kuvailee. Toinentärkeä toimipiste on eri massojen sekoitus.LTQ:n juuret ovat siivouspuolella ja sieltä on perua myös yrityksenasiakaslähtöinen ideologia. Liesivesi sanoo, että liianusein työmaalla tehdään niin kuin on helpointa rakentajille, eikäniinkään mietitä asiakkaan murheita. ”Me ajattelemme päinvastoin:tämä on palvelubisnestä ja haluamme ottaa asiakkaanhuomioon kaikin mahdollisin tavoin.”LTQ:n asenne ja tekemisen laatu ei ole jäänyt huomaamatta.Viime lokakuussa Siivoustaito-lehti nimesi LTQ-Partnersin Vuoden2009 Puhtausalan yritykseksi. Palkinnon perustelujen mukaanLTQ:n osaaminen rakennustyömaapalveluissa ja pölynhallinnassapainoivat vahvasti vaakakupissa valintaa tehtäessä. Liesivesimyöntää, että valtakunnallisen tunnustuksen saaminen hiveleemukavasti: ”Tuli sellainen tunne, että on valittu oikea tie.” ■EPIPE: VESIPUTKIEN EPOKSIPINNOITE SAI VTT:NPUOLTAVAN LAUSUNNONVALTION TEKNILLINEN tutkimuskeskus VTT toteutti käyttötestauksen,jonka perusteella ePIPE-epoksimateriaali todettiinsopivaksi sisäpinnoitteeksi sekä kylmä- että kuumavesiputkiin.Testaukset noudattivat Euroopan parlamentin asettamia vaatimuksia(nro. 1935/2004).”Olemme erittäin tyytyväisiä VTT:lta saatuun tutkimustulokseen.Meillä on kunnia olla Suomen ensimmäinen epoksipinnoitteidentoimittaja, jonka tuotteen on todettu soveltuvanniin kylmän kuin kuuman juomaveden jakeluputkiin”, totesiACE Duraflo Systems -yrityksen yhdysvaltalainen toimitusjohtajaLarry Gillanders. Yksi VTT:n tutkimuksen erityiskohteistaoli bisphenol-A -kemikaali (BPA), jonka määrille on EU-alueellasäädetty tiukat enimmäisarvot. Tutkimuskeskus VTT:n lausuntoon osoitus siitä, kuinka vakaasti ACE Duraflo on sitoutunutottamaan huomioon terveyskysymykset. ePipe-menetelmälleon aiemmin myönnetty kansainvälinen LEED-ympäristöluokitus.LEED on johtava rakennusten ympäristövaikutusten sertifiointiluokitus,jossa pureudutaan asumisen energiatehokkuuteen,jätteiden määrään, materiaaleihin ja laitteistoihin.ePipe-palvelut Suomessa”Yhtiömme missio on helpottaa putkistosaneerauksissa taloyhtiöidenja niiden asukkaiden asemaa. Tarjoamme tutkitun jaturvallisen vaihtoehdon, jonka avulla pystytään toteuttamaantarkoituksenmukainen putkistosaneeraus asiakaslähtöisesti”,kertoo ADF Nordic <strong>Oy</strong>:n Tekninen johtaja, Tomi Halonen.”Tuotteemme kehittää myös rakentamista ympäristöä kunnioittavampaansuuntaan. Pinnoitus on tehokas keino taistelussakorroosiota vastaan. Asumisen ympäristövaikutukset pienenevätmerkittävästi, kun korroosion tuhot putkistoissa estetään”,tähdentää Halonen.ACE Duraflo on merkittävä pinnoitejärjestelmien toimittajaYhdysvalloissa, Kanadassa, Meksikossa ja Etelä-Amerikassa.Euroopassa ePipe-pinnoitetta myydään Suomen lisäksi mm. Espanjassaja Belgiassa. ■Lisätietoja:www.aceduraflo.fi, www.aceduraflo.com54 kita 2 / 2010


Korroosiotonvaihtoehto putkiremontteihin!WehoPress komposiittiputkijärjestelmäHaluatko kiinteistöösi putkijärjestelmän jokakestää tuleville sukupolville, on hygieeninen,ei syövy eikä johda ääntä huoneistosta toiseen?WehoPress-komposiittiputki on materiaalinaylivertainen valinta käyttövesi- jalämmitysputkien uusimiseen. Asennustyöetenee nopeasti ilman tulitöitä, eikämaalaustöitä tarvita pinta-asennuksissakaan.Varmista jo hankesuunnittelussa, että myösputkistomateriaali siirtyy 2000-luvulle!MYYNTI: LVI- ja urakointiliikkeet kautta maanwww.kwhpipe.fi2 / 2010 kita 55Putki vailla vertaa


ENERGIATEHOKKUUDEN TULEE OHJATA PÄÄTÖKSENTEKOAYMPÄRISTÖN VALAISTUS on osa kansalaisen turvallisuuttaja sen energian käyttö on meidän kaikkien elinkustannuksissa.Tässä kohdin energian säästöön voidaan uuden tekniikanlisäämisellä vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi jalkakäytävät,porttikongit, rappukäytävät, katu- ja risteysalueet, piha-alueet,varastoalueet ja monta muuta kohdetta, joita valaistaan kokopimeimmän ajan, parhaimmillaan lähes vuorokauden ympäri.Lisäksi ympäristössä on runsaasti kohteita ja tiloja, joissa valaistuson ympäri vuorokautista, kesät, talvet. Osassa kohteitavalaistuksen haitat muuttuvat mahdolliseksi eduksi kun samallasyntyy lämpöä. Tästä ”lämmitysmuodosta” ollaan onneksisiirtymässä pois kun hehkulamput jäävät historiaan. Olemassaoleva asennus voidaan helposti päivittää uuteen tekniikkaan.Hyvällä valaistussuunnittelulla voidaan saada mittaviakinkokonaiskustannusten säästöjä. LED-valaisimet ja energiansäästöön suunnitellut ohjaustekniikat ovat olleet jatkuvassa kehitysvaiheessa,jota kannattaa seurata. Nyt on myös aika ottaasitä laajemmin tuotantokäyttöön. Suunnittelijoiden ja päätöstentekijöiden tulee uskaltaa ottaa askel energiataloudellisempaansuuntaan. Asiakkaina meidän kaikkien tulee uskaltaakyseenalaistaa omalle kohdallemme tulevat sähkö- ja valaistussuunnitelmatmyös niiden energiatehokkuuden ja elinkaarimallinsuhteen. Sähköturvallisuusmääräykset ja tekijöidenammattitaito pitävät huolen niiden oikeellisuudesta.Easy Led <strong>Oy</strong> on suunnitellut yhdessä asiakkaiden kanssateollisuuden tarpeisiin soveltuvan LED-valaisinsarjan. LED-valaistusvoidaantoteuttaa hyvin erilaisiin tarpeisiin ja kokonaisuuksiin.PRO-valaisinperheen sarjan käyttökohteina voidaan pitääkaikkea teollisuuden valaisintarpeita. Valaisin voidaan varustaaerilaisilla linsseillä kohdentaen tarvittava valaistus oikeaanpaikkaan tai sitten tuottamaan vain yleisvalaistusta. ■Lisätietoja: www.led1.fiVERHOILETKO ENERGIAN SÄÄSTÖSI POIS?ILMALÄMPÖPUMPUT TUOVAT rakennuksiin ulkonäköhaittojaliian tiiviit verhoilut muurautuivat jopa umpeen lämpötilaerojenja ovat alttiita ulkoisille haitoille. Esimerkiksi lasten leikit, il-ja ’jääkaappi-ilmiön’ vuoksi. Jos pumpusta ulos tuleva ilma eikivalta tai katolta tippuva jää sekä lumi saattavat vahingoittaa pääse vapaasti pois katoksesta, tulee siitä pian itseään jäähdyttäväarvokasta laitetta. Lämpöpumppuihin on saatavana erilaisiajääkaappi.verhoiluja estämään ulkoisia haittoja ja antamaan näkösuojaa. Huomioi nämä asiat valitessasi verhoiluaOsa markkinoilla olevista katoksista saattaa kuitenkin heikentää– Seinien riittävä väljyys ja ilmavuus, etenkin etuseinäilmalämpöpumpun hyötysuhdetta.(vähintään 60–80 % auki)– Katon kaltevuus riittävä (estää sadeveden roiskumisen seinälle)Minkälainen suojakatos on sopiva– Riittävä tila ilmansaannille pumpun takana, alla, päällä ja sivuillaHyvän suojan antavan verhoilun tulee olla soveltuva lämmityslaitteen– Riittävä tila putkien ja johtojen ohjaamiselle ulkoyksiköstäkanssa käytettäväksi. Ilmalämpöpumppu kierrättää jo-sisäyksikköönpa 2000 kuutiometriä ilmaa tunnissa. Mitä suurempi lämmöntarve– VÄÄRÄNLAINEN VERHOILU SYÖ PUMPPUSIon, sitä enemmän pumppu kierrättää ilmaa lävitseen. ENERGIANSÄÄSTÖN POIS!Kun ilma kulkee lämpöpumpun ulkoyksikön läpi, ilma jäähtyy Laadukas verhoilu pidentää lämpöpumppusi ikää ja on tyylikkäänuseita asteita.näköinen. Ota verhoiluista selvää ennen hankintaa. Myynnissä onUlkoyksikköä ei siis voi verhoilla ilmankiertoa haittaavallamyös asian mukaisesti suunniteltuja tuotteita, joissa on huomioituverhoilulla. Jos pumppu on verhoiltu liian umpinaisesti jou-nämä seikat. Markkinoilla olevista tuotteista etenkin DomoTop- tuot-tuu jo jäähdytetty ilma takaisin pumpun ilman kiertoon ja lämmönotonteiden suunnittelussa on otettu huomioon lämpöpumpun toiminta jahyötysuhde tippuu huomattavasti. Liian tiiviit verhoilut ulkoyksikön suojaaminen. DomoTop- tuotesarjassa on katoksia eriteidenaiheuttavat vastapainetta pois tulevalle ilmalle, mistä johtuen kokoisille lämpöpumpuille ja myös vaativampiin kohteisiin. ■pumppu ei pysty kierrättämään riittävää ilma määrää lävitseen.Viime talven pakkasten aikaan oli havaittavissa kuinka Lisätietoja: www.hyvarpuu.fi56 kita 2 / 2010


Monipuolinenvalikoimalähettimiä jaloggereita• HygroFlex lämpötila-kosteuslähettimet• HygroLog-dataloggerit• Paine-erolähettimet• CO 2-, CO- ja VOC-lähettimet• Hiukkaslähettimetpuhdastiloihinwww.teknocalor.fiSinikellonkuja 4 • 01300 Vantaa • puh. 010 820 1100


HELSINGIN MUSIIKKITALOON JO HARJAKORKEUDESSATEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONENKUVAT: ARI MONONENRakenteilla oleva Helsingin Musiikkitalo valmistuuaikataulun mukaan vuonna 2011.Harjannostajaiset pidettiin 7.5.2010.Taloon rakennetaan konserttisali, viisi pienempääsalia, lämpiökahviloita, myymälä, klubiravintola sekäpihabaari. Musiikkitalon kokonaispinta-alaon 38 500 m².KEVÄÄN 2010 aikana Musiikkitalon työmaalla on muunmuassa tehty lasitöitä sekä kiinnitetty julkisivun esipatinoitujavihreitä kuparikasetteja. Talon 1700-paikkaisen konserttisalinsisäkatto on jo valettu paikoilleen. Rakennuksen ulkoiset osatalkavat myös olla valmiita.”Tätä nykyä työmaalla on noin 350 työntekijää. Kun sisätilojenrakentaminen vielä etenee, määrä nousee enimmilläännoin 500 työntekijään”, kertoo johtava asiantuntija TuomoHahl Senaatti-kiinteistöistä.Toukokuussa pidetyissä harjannostajaisissa juhlapuhujinaolivat muun muassa valtiovarainministeri Jyrki Katainen sekäMusiikkitalon säätiön puheenjohtaja Tuula Haatainen, joka onmyös Helsingin apulaiskaupunginjohtaja.Haatainen arvioi, että talosta tulee aikanaan koko Helsinginmusiikkielämän keskus. Sen pääkäyttäjiksi tulevatSibelius-Akatemia, Helsingin kaupunginorkesteri ja Radionsinfoniaorkesteri.58 kita 2 / 2010


Äänen kulkeutuminen rakenteissa estetäänMusiikkitalon rakennushankkeen kustannusarvio oli alunperin 140 miljoonaaeuroa. Viimeisimmän arvion mukaan arvio ylittyy noin 20 miljoonalla. Rakennusmateriaalienlaadusta ei ole voitu tinkiä.Tuomo Hahlin mukaan varsinkin akustiikan rakentaminen on haasteellinentehtävä.”Koko talo on akustiikkaa: kaikki sisätilojen muodot ja materiaalit on valittunimenomaan akustiikan ehdoilla. Sen myötä talo kuvaannollisesti jokopysyy pystyssä tai kaatuu”, Hahl luonnehtii.Talossa on runsaasti erikoisrakenteita. Esimerkiksi musiikkisalit on asennettulaakereiden varaan.”Salit on eristetty muista rakenteista, jotta äänet eivät kulkeudu rakenteitapitkin tilasta toiseen. Myös pienissä harjoitushuoneissa ääntä on vaimennettumassiivirakenteilla tai kivimateriaaleilla. Sinänsä materiaalit ovat normaalimateriaaleja,kuten kiveä, kipsilevyä, puuta ja betonia”, Hahl luettelee.Musiikkitalon pääurakka on SRV:n vastuulla.Talo valmistuu näillä näkymin ensi huhtikuun lopulla. Viralliset avajaisetpidetään 31.8.2011. ■VEDÄ HENKEÄ - ILMASTA VIRKEYTTÄVedäHENKEÄEnsiavuksiSisäilmaan®-palvelu tarjoaaratkaisun, jolla voidaan vähentää merkittävästisisäilman epäpuhtauksia väliaikaisesti.EnsiavuksiSisäilmaan®-palvelu mahdollistaatyönteon tai asumisen jatkumisen tiloissavähentämällä altistumista merkittävästi.EnsiavuksiSisäilmaan®-palvelusta saadaannopeasti tilapäinen apu korjausta odottaviinkohteisiin.Vedä henkeä – ilmasta virkeyttä!www.sandbox.fiPuh.www.sandbox.fi010 420 60602 / 2010 kita 59


HISSIN JÄLKIASENNUSUUDESSAASUNTO-OSAKEYHTIÖLAISSATEKSTI: TIMO A. JÄRVINEN ASIANAJAJA, ASIANAJOTOIMISTO OY JURIDIA ABten päätös ja sen täytäntöönpano vaikuttavat osakkeiden arvoon.Yksittäisen osakkaan kannalta kysymys on siitä, missämäärin hissin rakentamisesta hänelle aiheutuvat kustannuksetja osakkeiden arvonnousu vastaavat toisiaan.Osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun toteutumistaarvioitaessa ei oteta huomioon osakkeenomistajan henkilökohtaisiakäsityksiä uudistuksen vaikutuksesta. Hissin jälkiasennuseroaa muista asunto-osakeyhtiöissä yleisistä asuntojen arvoonvaikuttavista tavanomaisista uudistuksista siten, että hissinrakentamisen rahamääräinen vaikutus eri kerroksissa olevienasuntojen arvoon on yleensä huomattava ja helposti ennaltahavaittavissa.ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAISSA EI OLE ollut aiemminsäännöksiä siitä, miten tavanomaisena pidettävästä hissin jälkiasennuksestavoidaan päättää silloin, kun vastikeperusteennoudattaminen kustannusten jaossa olisi yhdenvertaisuusperiaatteenvastaista. Uudessa laissa yhtiön päätösten suhdettayhdenvertaisuusperiaatteeseen arvioidaan sen perusteella, mi-Enemmistöpäätös riittää, jos kulut jaetaan laistailmenevällä tavallaUuden lain mukaan hissin jälkiasennuksesta päätetään tavallisellaenemmistöpäätöksellä, jos kulut jaetaan vastikeperusteestapoiketen osakehuoneistojen kerroksen ja yhtiövastikeperusteenmukaisesti. Yhtiökokous päättää tällöin tavallisella enemmistölläkustannusten jakamisesta siten, että kustannusten jakoperusteenaon yhtiövastikeperuste kerrottuna osakehuoneistonkerroksella, joka määräytyy porrashuoneen sisäänkäynnin perusteella.Osakkaan maksuosuutta laskettaessa ei oteta huomioonsellaista yhtiön kellarissa tai ullakolla olevaa varastoa tai yhteistäsaunaa tai muuta yhteistä tilaa, jonka käyttäminen voihelpottua hissin jälkiasennuksen yhteydessä. Näiden tilojenkäytettävyyden paraneminen ei yleensä vaikuta olennaisestiosakehuoneiston arvoon.Mikäli yhtiökokous päättää kulujen jakamisesta muulla tavalla,päätökseen vaaditaan enemmistöpäätöksen lisäksi niidenosakkaiden suostumus, joiden maksettavaksi tuleva määräkasvaa siitä, mitä se uuden lain mukaan olisi.60 kita 2 / 2010


Vainosaamiseenkannattaasijoittaa.Esimerkki hissin jälkiasennuksen kustannustenjaostaRakennuksessa on neljä kerrosta, ja asuntoja on kaikissa kerroksissa,sisääntulokerros mukaan lukien. Yhtiövastikeperusteon asunnon yhtiöjärjestyksen mukainen pinta-ala.Ensimmäisen asuinkerroksen huoneistojen vastikeperusteenaoleva pinta-ala kerrotaan hissikertoimella yksi, toisen kerroksenpinta-ala kerrotaan kahdella jne. Näin saadut kaikkien osakehuoneistojenhuoneistokohtaiset vastikeperusteet lasketaanyhteen ja summalla jaetaan julkisten avustusten jälkeen yhtiönmaksettavaksi jäävä kustannus. Jako-osa osoittaa yhden vastikeperusteenosuuden jälkiasennuksen kustannuksista. Tämä rahamääräkerrotaan hissikertoimella huoneistokohtaisen vastikeperusteenkanssa.Esimerkkitapauksessa ensimmäisen kerroksen vastaavaasunto maksaa neljänneksen siitä, mitä ylimmässä kerroksessasijaitseva asunto. Vastaavasti toisen kerroksen vastaava asuntomaksaa kaksi kertaa enemmän kuin ensimmäisen kerroksenvastaava asunto, mutta puolet siitä, mitä ylimmän kerroksenvastaava asunto. ■Fabianinkatu 29 B00100 HelsinkiPuh. 010 684 1300www.juridia.com2 / 2010 kita 61


ERIKOISKONTTIEN SUOSIO LISÄÄNTYYTEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVA: SUOMEN VUOKRAKONTTI OYSUOMEN VUOKRAKONTTI <strong>Oy</strong>:llä on noin 30 vuoden kokemuskonttialalta. Asiakkaina ovat erityisesti kauppa, teollisuusja puolustusvoimat.”Nimestään huolimatta Suomen Vuokrakontti <strong>Oy</strong> paitsivuokraa, se myös suunnittelee ja myy niitä sekä valmistaa erikois-ja standardimallisia kontteja”, toimitusjohtaja Jarmo Villmankertoo.Nurmijärven Rajamäellä pääkonttoriaan pitävän SuomenVuokrakontti <strong>Oy</strong>:n palveluksessa on seitsemän henkilöä.Yhtiön konteilla on käyttöä muun muassa kuljetuksissa,varastoinnissa ja toimistoina.Kontteja valmistetaan Tsekin tasavallassa, Liettuassa ja Kiinassa.Erikoiskontteja valmistetaan Suomessakin. ”Viime aikoinaelintarvikkeiden kuljetuksessa ja varastoinnissa käytettävienkylmäkonttien suosio on lisääntynyt”, Jarmo Villman toteaa.Kontit kestävät kovaakin käyttöäUsein kontteja tarvitaan myös remontti- ja rakennustyömaillasekä tilapäisessä varastoinnissa.”Tällä hetkellä etenkin erikoiskontit ovat kasvava ala. Niidenkysyntä on lisääntynyt merkittävästi kymmenen viime vuodenaikana”, Villman mainitsee. Esimerkiksi puolustusvoimatkäyttää erikoiskontteja laitetiloina ja teknisinä suojina. Villmaninmukaan kontit ovat rakenteiltaan ja ominaisuuksiltaan toisenlaisiakuin kevyemmät peltisuojat.Kontteja tarvitaan esimerkiksi laitetiloina, teknisinä suojina sekärakennustyömailla.”Konttien rakenteet ovat lujia. Näin ollen kontit kestävät kuormiahyvin. Niitä on mahdollista esimerkiksi pinota päällekkäin.”Suomi on Villmanin mukaan jäänyt hieman jälkeen konttienkäyttömahdollisuuksien kansainvälisestä kehityksestä. ”Asiat ovatkuitenkin muuttumassa. Nyt asiakkaat jo vaativat siirrettäviä jakuljetettavia konttiratkaisuja monenlaisiin käyttötarkoituksiin.””Puolustusvoimat on toki käyttänyt kontteja pitkään omassalogistiikassaan.” Tarvittaessa kontteja voidaan muunnella eri tarkoituksiin.Varsinkin teollisuuden ja puolustusvoimien keskuudessa’avaimet käteen’ -periaatteella rakennetut kontit ovat olleetsuosittuja.Yleisimpiä muutostapoja ovat lämpöeristyksen lisääminen sekäkontin sähköistäminen. ”Vain mielikuvitus on rajana sille, mitäkonteilla voidaan tehdä”, Villman muistuttaa. ■MERKITTÄVÄ PARANNUS JULKISTEN TILOJEN SAUNALAUTEISIINSUN SAUNA on 1997 perustettu perheyritys, joka on keskittynytsaunan loppukäyttäjien palvelemiseen kokonaistoimituksilla.Nyt Sun Sauna on tuonut markkinoille uuden tuotteen, jokaon suunniteltu jokapäiväiseen käyttöön taloyhtiöihin ja uimahalleihin.Uutuustuotteen rakenne poikkeaa perinteisestä lauderakenteesta.Siinä laudelaudat on kiinnitetty etulautaan kiinteästi.Tämä estää päätypuuta imemästä vettä ja hikoilueritteitä sisäänsä.Ratkaisu jatkaa rallin käyttöikää ja parantaa hygieniatasoa.Rallien kiinnitysmekanismit mahdollistavat kiinnittämisenmyös suoraan laattapinnalle, mikä ratkaisu on yleinenuimahallien saunoissa.Jatkuvassa käytössä olevien saunanlauteiden kulutuskestävyys,siivottavuus ja uudistettavuus ovat erittäin tärkeitä siistinulkonäön lisäksi. Uuden lauteen siivottavuudesta kertoo Viitasaarenkaupungin uimahallin siivoojahenkilökunnan työperäistensairauslomien vähentyminen tuoteratkaisumme ansiosta.Runkona käytetään ruostumatonta terästä, alumiinia ja ralleinatervaleppää, lämpökäsiteltyähaapaa tailämpökäsiteltyä mäntyä.Lauteiden puu osienmitoitus on tallennettuja ne ovat uudelleentoimitettavissa parinviikon toimitusajalla.Osien vaihto käy ilmanhuoltokatkoksia muutamassatunnissa. Vanhatpuuosat ovat kierrätettävää energiapuuta.Tällaista tuotetta ei ole markkinoilla, minkä vuoksi Juha-Pekka Huusko Sun Sauna <strong>Oy</strong>:ltä uskoo tuotteen saavan hyvänvastaanoton kohderyhmässä. ■Lisätietoja: www.sunsauna.fi62 kita 2 / 2010


PUHTAUDEN JAPÖLYNHALLINNANAMMATTILAINENHarvia-kylpyhuonesaunaHelppo ratkaisu pieneen tilaan.Puhtaampaa korjausraken ta mista.LTQ:lta turvallisuusmääräykset täyttäväpölynhallintaratkaisu linjasaneeraukseen,ilmanpuhdistimet, oikea-aikainenpölysuojaus sekä ammattimainensiivoustyö.Soita ja kysy lisää!Työmaapalvelut puh. 020 741 7155LTQ-Partners <strong>Oy</strong>Kirvesmiehenkatu 4, 00880 HelsinkiPuh. 020 741 7150, fax 020 741 7159ltq@ltq.fi, www.ltq.fiVuoden 2009 PuhtausalanYritys palveluksessasi!JÄTE- JAPYYKKI-KUILUTMeiltä myös• Jätepuristimet jasiirtokuormausasemat• Paalaimet• Murskaimet• Kompostointi-laitteistot• Ozoni -hajunpoisto• KanaalipaalaimetJätteet järjestykseen ammattitaidollaja kokemuksella!TEKNISTÄ JÄTEHUOLTOAKapasity <strong>Oy</strong>Vanha Yhdystie 5, 04430 JärvenpääPuh. (09) 279 8110, Fax (09) 2798 1121Harvian kylpyhuonesaunat ovat nimensä mukaisesti suunniteltuerityisesti kylpyhuoneen kosteisiin ja pieniin tiloihin. Saatavana onkaksi eri mallia Sirius ja Capella, ja niistä useita eri kokovaihtoehtoja.Sirius Sirius, kulmamalli CapellaDual, yhdistettysauna ja suihku• Pieni koko > mahdollista asentaa rajalliseen tilaan, jopakylpyammeen paikalle.• Nopea asennus > sauna on käyttövalmis jo asennuspäivänä,ei aikaa vievää tai pölyistä remonttia.• Korkealuokkaiset, kestävät materiaalit > kylpyhuonesaunanrunko on valmistettu veden-, kosteuden- ja lämmöneristävästäerikoislevystä. Vedenkestävät ulkoseinät soveltuvatsellaisenaan hyvin suihkuseinäksi.• Ei työläitä sähkötöitä > kiuas liitetään pistokkeellakylpyhuoneen maadoitettuun pistorasiaan (sulake 16A),sähköasentajaa ei tarvita.• Ei tarvitse rakennuslupaa. Asunto-osakeyhtiön hallitukselleosoitetaan lomake, jossa kerrotaan kylpyhuonesaunojentekniset ominaisuudet ja kerrotaan, ettei kylpyhuonesaunatarvitse rakennuslupaa.• Nostaa asunnon arvoa.Lue lisää www.harvia.fi japyydä tarjous sauna@harvia.fiLuontaista hyvinvointia.2 / 2010 kita 63


VALOKUITUVERKKO NOPEUTTAALAAJAKAISTAPALVELUJEN YLEISTYMISTÄTEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONENSONERAN VALOKUITUVERKKO kattaa tällä hetkellä yli300 000 kotitaloutta kerros- ja rivitaloissa siten, että valokaapelion kytketty kiinteistön talojakamoon.”Uusiin kiinteistöihin asennetaan nykyään pelkästään valokuituyhteydet.Ne tarjoavat kaiken: kaapeli-TV:n, laajakaista-ja puhelinyhteydet sekä kiinteistön tarvitsemat turvallisuusjatalotekniikkayhteydet”, myyntijohtaja Esko Korkalo TeliaSonerastakertoo.Esko Korkalon mukaan Soneran valokaapeliverkon piiriinon tarkoitus liittää vuoden 2010 kuluessa vielä yli 100 000taloutta lisää.”Valokuitu on enemmän kuin laajakaista. Valokuituyhteystarjoaa taloyhtiölle ja sen asukkaille kaikki laajakaista- ja TVpalvelutsekä puhe- ja viihdepalvelut.””Palvelu voi tulla kuluttajalle saakka monella eri tavalla,mutta joka tapauksessa siihen käytetään taloyhtiön kiinteistönsisäverkkoa.”Suomalaisessa kiinteistössä on perinteisesti aina puhelinsisäverkkoja antennisisäverkko. Kun taloa peruskorjataan, samallausein rakennetaan yleiskaapelointiverkko. Uusiin taloihinrakennetaan aina Cat6-yleiskaapelointi tai valokuitusisäverkko.Nykyään kerrostalot kytketään Soneran valokuituverkkoonsymmetrisellä vähintään 1000 Mbit/s:n yhteydellä, jolloin valokaapeliviedään talojakamoon asti. Verkon asuntokohtainenmaksiminopeus on silloin 100/10 Mbit/s.Vanhemmissa kiinteistöissä, joissa sisäverkkona on käytettävissävain Cat3-puhelinsisäverkko, Sonera hoitaa uudet valokuitutoimituksetVDSL2-tekniikalla, jolloin 100 Mbit/s:n nopeuson mahdollinen asuntoon saakka.Sonera on rakentanut laajakaistaverkkoa valokuiduillaSuomen suurimmissa kaupungeissa.Korkalo uskoo, että kaikki kodin tietoliikenne-, televisio javiihdepalvelut välitetään tulevaisuudessa laajakaistapalveluinavalokuituverkossa.”Tällöin asunnoissa tarvitaan vieläkin suurempia nopeuksia,jopa 1000 Mbit/s. Kiinteistöön tuotu valokuituyhteys sekäuudenaikainen sisäverkko antaa tälle laajennustarpeelle erinomaisetmahdollisuudet”, sanoo Korkalo.VAUHDIKASTA MENOA Korkalonmukaan myös uusi asuntoosakeyhtiölakivauhdittaa laajakaistaverkkojenyleistymistä. Lakion tulossa voimaan 1.7.2010.”Keskeisin muutos taloyhtiöntietoliikenneyhteyksien kannaltaon, että laajakaistapalvelu voidaanhankkia taloyhtiöön yhtiökokouksenenemmistöpäätöksellä”,Korkalo selostaa.Laajakaistaverkon nopeus onseitsemän vuoden kuluessa moninkertaistunut.Vuonna 2001yleisin nopeus oli 128 kbit/s, kun vuonna 2008 yleisin nopeusoli jo 2 MBit/s.”Suomalaiset käyttävät yhä nopeampia ja nopeampia yhteyksiä,koska verkoissa siirrettävät tiedostot ovat isoja. Josverkon nopeus on yksi Mbit/s, niin elokuvan <strong>lataa</strong>minen omalletietokoneelle voi kestää jopa kymmenen tuntia. Sen sijaan100 Mbit/s:n yhteydellä se kestää muutaman minuutin.”Laajakaistaverkot ovat tuoneet markkinoille myös uudenlaisiamusiikki- ja videopalveluja.”Sonera avasi juuri markkinoille uuden KotiTV-konseptinsekä URHOtv-total ja Spotify Premium -palvelut. Koti-TV sisältäämyös videovuokraamopalvelun, jonka avulla asiakas voivalita katsottavakseen haluamansa elokuvan milloin tahansaomaan kotitelevisioonsa”, Korkalo kertoo.”URHOtv-total välittää jääkiekon ja jalkapallon pääsarjakierrostenkaikki ottelut suorina lähetyksinä koteihin.””Spotify Premium tarjoaa yli 7 miljoonaa musiikkikappalettaasiakkaan tietokoneelle ja matkapuhelimeen, myöhemminmyös kotitelevisioon.””Hitaat laajakaistat eivät enää riitä kuluttajille. Verkoissakulkevan tietoliikenteen määrä kaksinkertaistuu kahden vuodenvälein, ja myös perinteiset kupari- ja kaapeliverkot meneväthelposti tukkoon. Sen takia Suomessa tarvitaan uusia valokuituverkkojaja monipuolisia palveluja asukkaiden tarpeisiin”,Korkalo arvioi. ■64 kita 2 / 2010


Ole kuin kotonasi...Ole kuin kotonasi...HINNAT ALKAEN44 €/VRK(ALV 0%)CITYKOTI-asunnot ovat korkeatasoisesti saneerattuja, nimenomaanliikemiehille räätälöityjä huoneistohotelleja Helsinginydinkeskustassa. Ne ovat edullinen, laadukas ja kodinomainenvaihtoehto hotelliasumiselle, oli kyseessä sitten lyhyt- tai pitkäaikainenmajoitus. HINNAT ALKAEN 44 EUR/VRK (ALV 0%).Korkean käyttöasteemme vuoksi tarjoamme yrityksellenne mahdollisuuttaliittyä sähköisen CITYKOTI-tiedotteen postituslistalle.Täyttämällä lomakkeen yrityksenne saa ensimmäisenä reaaliaikaistatietoa vapautuvista asunnoistamme.Lisätietoja saa osoitteesta www.citykoti.comtai soittamalla numeroon 050-555 00 58Yrityksen nimi:Kontaktihenkilö:puh./faxe-mail:________________________________________________________________________________________________________________Voit faksata lomakkeen numeroon 09-685 65 77tai lähetä tietosi suoraan osoitteeseen info@citykoti.com


työ jasen tekijäSTOCKMANNIN KELKASSAEI PITKÄSTYTEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVA: SINI PENNANENStockmannin kiinteistöpäällikkö Kurt Blomqvist onnähnyt aitiopaikalta tavarataloklassikon elämääneljällä vuosikymmenellä. Vuonna 1987Finn-Stroi <strong>Oy</strong>:stä taloon tullut Blomqvist myöntää,että Stockmann kyllä ”menee veriin” jossain määrin– mutta keväällä 2010 koittavat silti huolettomateläkepäivät.”AIKA EI OLE tuntunut pitkältä, kun on saanut painia uusienprojektien kanssa”, Blomqvist toteaa.”Painiminen” onkin ehkä se kuvaavin sana, sillä ainakinstartti Argos-hallin laajennusosan rakennuspäällikkönä olirankka kokemus. Vaikeuksien kautta päästiin kuitenkin voittoon,ja Argoksen valmistuttua toukokuussa 1989 alkoivat jälleenlaajat osastojen muutokset.1990-luvun puolelle tultaessa myymälätilat laajenivat 6. ja7. kerrokseen sekä kellaritiloihin. Vuonna 1990 tehtiin päätös6. kerroksen ottamisesta liiketiloiksi, mikä taas aiheutti 3.–5.kerrosten uudelleenjärjestelyt 1991.Osastojen jatkuvan uudistamisen ohessa toteutettiin 7. kerroksen”kaupallistaminen” 1990-luvun puolivälissä ja uudenBasementin avaaminen. 7. kerros rakennettiin nykyiseen muotoonsaneljässä eri vaiheessa.Herkkuosasto taas laajeni kahteenkerrokseen ja uusi Forum-tunneliavattiin 1995.66 kita 2 / 2010


KASVUN PAIKKA Blomqvistin 23-vuotisen uran Stockmannillakruunasi kuitenkin laajennus- ja uudistusprojekti Kasvu. Vuosiakestäneen suunnittelujakson jälkeen urakka viimein käynnistyi2006 ja on tällä hetkellä viimeisiä silauksia vaille. Valmistatulee syyskuussa 2010.Stockmannin kasvojenkohotuksen myötä kaupallista pintaalaasyntyy lisää noin 10 000 neliömetriä. Laajennuksen jälkeentavaratalon myyntipinta-ala on noin 50 000 neliömetriäja Stockmann harppaa kerralla suurten eurooppalaisten tavaratalojenjoukkoon, lähes yhtä suureksi kuin Pariisin Galeries Lafayettetai Lontoon Harrod’s. Jättihankkeen hintalappu on noin200 miljoonaa euroa.Blomqvist kertoo, että tärkeä etappi projektissa oli viisi vuottasitten, kun sovittiin rakentamisen pelisäännöistä. Tärkein teesioli, että bisnes ei saa kärsiä remontin takia. Lisäksi työmaainfraja riskinhallinta olivat luonnollisesti avainasemassa.Yhteistyökumppanit kehuvat kilpaa, että Blomqvistin parinkymmenenvuoden kokemus talosta on ollut kullanarvoistaprojektin joka käänteessä. Blomqvist itse ei korvaamattomuuteensausko yhtä hanakasti, mutta myöntääkyllä että työsarka on ollut mieluista.”Kasvu-projektissa huomionarvoista on, että vaikkamyyntipinta-alasta oli 10 % pois pelistä, myynti nousi kuukausikuukaudelta aina lamaan saakka.”TEHTÄVÄ TALLINNASSA Uransa aikana Blomqvist oli mukanamyös starttaamassa Tallinnan Stockmannin ensimmäistävaihetta 1994. Samaten mies on ehtinyt hääriä mm. Kirjatalon,Tapiolan, Pitäjänmäen ja Vantaanrastin projekteissa.Helsingin ydinkeskustan lippulaiva on kuitenkin se kaikkeinrakkain paikka. Blomqvist muistaa kujeilleensa kulmilla jo koulupoikana.”Koulua käytiin Mikonkadulla, mutta kummasti sitä jotenkinharhautui”, Blomqvist (s. 1947) naurahtaa.Noihin aikoihin tavarataloa lämmitettiin koksilla ja Blomqvistmuistaa hyvin autojen kippaamat mustat kasat, joitamiesjoukot lapioivat kellariin. Historialliset koksiluukut ovatyhä paikallaan kadun pinnassa.Eläkepäivillä Blomqvist arvelee tien kulkevankeskustan Stockmanniin harvemmin, koskaTapiolan Stockmann on sen verran lähempänäkotia. Tapiolasta kolmen tytön isoisä voitehdä jokusen hankinnan, ennen kuin taassuuntaa mökille Turun saaristoon. ■2 / 2010 kita 67


STOCKMANN KASVOI ISOKSIJÄTTIREMONTTI PÄIVITTI TAVARATALOKLASSIKONUUDELLE VUOSITUHANNELLETEKSTI: SAMI J. ANTEROINENKUVAT: SINI PENNANENStockmannin jättimäinen laajennus- ja peruskorjaushanke on valmis tämän vuoden joulumyyntiin. StockmanninHerkun ensimmäinen osa avattiin maaliskuussa ja syyskuussa avataan loppuosa. Ruokamaailman valmistuessatalon muodonmuutos kellarista kattoon alkaa olla loppuviilausta vaille.JÄTTIPROJEKTIN RAKENNUSTYÖT starttasivat 2006,mutta sitkeätä suunnittelutyötä on tehty jo vuosituhannen alustalähtien. Megaremontin myötä tavaratalon myymäläala lisääntyylähes 10 000 neliötä. Tilat väljenevät, osastot laajenevatja saavat uuden ilmeen. Työnimeksi tavarataloprojektilleannettiin KASVU (Kaikkien Aikojen Stockmann, VuosisadanUudistus).Kasvun takana on pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto Laatio.Rakennesuunnittelusta vastaa Finnmap Consulting <strong>Oy</strong> jatalotekniikkasuunnittelusta Insinööritoimisto Olof Granlund <strong>Oy</strong>.Projektinjohtokonsulttina hankkeessa toimii Pöyry CM <strong>Oy</strong>. Päätoteuttajanahankkeen alkupuoliskon ajan toimi CM-Urakointi<strong>Oy</strong> ja rakennustyöt vie päätökseen projektinjohtourakoitsijaSRV.Suunnittelun hallittavuuden parantamiseksi projekti jaettiinneljään osa-alueeseen: olosuhdeparannuksiin eli olemassaolevien myyntitilojen suunnitteluun, ylämaailmaan eli uu-den valopihan ja yläkerrosten suunnitteluun, pysäköintilaitoksensuunnitteluun sekä maanalaisen maailman suunnitteluun.Mannerheimintien alle louhittiin suuri paikoitushalli korvaamaantavaratalon entiset paikoitustilat. Tavaratalon alle rakennettuuusi huoltokeskus vähentää keskustan raskasta liikennettäyhdessä keskustan huoltotunnelin kanssa.KATSEET KESKUSTAAN Laajennuksen vaikutus kaupunkirakenteeseenon myös merkittävä. Uudet liikennejärjestelyt, kävelykatuja myyntipinta-alan lisääntyminen parantavat Helsingin keskustanviihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta, Stockmannilla uskotaan.Remontissa on uusittu 40 hissi- ja liukuporrasyksikköä ja niidenlukumäärää lisätään sadan pintaan. Talotekniikka on nykyaikaistettuja uusittu käytännössä lähes kokonaan projektin aikana.Talotekniikan kannalta ratkaisevan tärkeää oli liittyminenkaukokylmäverkkoon keväällä 2008. Arkkitehtitoimiston projek-68 kita 2 / 2010


tinvetäjänä toimiva arkkitehti Weikko Kotila toteaa, että kaukokylmäon projektin kannalta olennainen palanen:”Tuskin tarvittavan kokoinen lauhdutinkenttä olisi mahtunuttavaratalon katolle”, hän pohtii. Esimerkiksi Stockmannin Herkunkylmälaitteet toimivat lähes kaikki kaukokylmän voimin.Remontin jälkeen Stockmannilla on yksin myyntipinta-alaamassiiviset viisi hehtaaria – joten ilman kaukojäähdytystä projektiolisi vaikeutunut huomattavasti.Monet muutokset läpikäynyt tavaratalo sai koneellisen ilmanvaihtojärjestelmänja jäähdytykset 1980-luvun alussa, aikaisemminkaikki toimi painovoimalla. Ylöspäin pyrkivä lämminilma ohjattiin kesäkuumilla taivaalle kanavien ja lasikatonavattujen luukkujen kautta.TUPLASTI ILMAA Laajennusprojektin myötä ilmamäärät talossaovat kaksinkertaistuneet, kertoo kiinteistöpäällikkö KurtBlomqvist. Uusien automaattijärjestelmien avulla lämpöä ja hiilidioksidimääriäpystytään ohjaamaan tarkasti. Jäähdytys onmodernille tavaratalolle kaikki kaikessa, sillä ihmismassat lämmittävätpaljon (noin 70 wattia/henkilö) ja siihen päälle tuleetietysti vielä valaistus. Ei siis ihme, että valtakunnan ykköstavaratalonjäähdytysteho on lähemmäs 100 wattia per neliö.Stockmann on kuitenkin tullut huomattavasti alaspäinenergiankulutuksessa – ainakin tietyissä suhteissa. Tavaratalonhistoriaa selvittänyt Weikko Kotila huomauttaa, että vielä1930-luvulla Stockmann kulutti enemmän energiaa kuin Raahenkaupunki!Kaukolämmön kulutus talossa ei ole suuren suurta, koskavalaistus ja ihmiset lämmittävät taloa ja jäähdytystä käytetäänrunsaasti talvellakin. Hullujen päivien aikaan taloon ryntääpäivittäin 160 000 ihmistä, mutta tavallisena harmaana maanantainakinväkeä on 40 000. Ei siis ihme, että lämpöä saadaankäyttöön myös talteenottoina.Valaistuksen lisäksi sähköä haukkaavat ilmanvaihtokojeet,hissit ja liukuportaat, konttoritekniikka sekä kaukojäähdytystäkäyttävät lisäjäähdyttimet.”Esimerkiksi vanhalla puolella on kuusi ilmanvaihtokonetta,jotka muodostavat rengaskanavan. IV-koneiden linkittäminenpuolestaan tuo joustavuutta mm. huoltotöihin”, Blomqvistkuvailee.Kotila ja Blomqvist myöntävät, että vanhan kiinteistön peruskorjauson aina haastava savotta. Huolellisesta suunnittelustahuolimatta kentällä törmätään ongelmiin, kun putket eivätlöydy aivan piirustusten mukaisesta paikasta – tai ovat kokonaankateissa. Miehet kuitenkin näkevät, että yksityiskohtientasolla pulmat on saatu hyvin ratkottua ja koko prosessi onedennyt kuin kiskoilla.”Suunnittelu ja aikataulutus on pitänyt kutinsa hyvin ja isotlinjat on pystytty pitämään”, Blomqvist toteaa.TULKOON VALOPIHA Kotila mainitsee vielä erikseen projektin”Yläkasvu”-osion, jossa keskushallin lasikaton yläpuolellaoleva avoin ulkotila hyödynnettiin myyntitilana kolmessakerroksessa ja katettiin lasikatolla – ja voilà, kokonaan uusivalopiha muodostui. Valopiha toteutettiin Stockmannin suunnitelleenarkkitehti Sigurd Frosteruksen 1950-luvun luonnostenviitoittamana.”Stockmannin arvoista kertoo jotain se, että sisäpihan vanhatseinät säilytettiin”, Kotila toteaa.Kotila kehaisee Frosteruksen kaukonäköisyyttä tilasuunnittelussa:tehokkaan runkomitoituksen ansiosta kaikki sisätiloihinkohdistuvat haasteet on pystytty ratkaisemaan halki vuosikymmenten.Kantavana ajatuksena rationaalisella Frosteruksellaoli tulevien muutosten (mm. liiketilojen lisääntyminen, uusienhissien sijoittaminen) huomioiminen rakennusrungossa ja tiloissa.■MITTAA JA VALVO Kaikki energia mittaroidaan ja käyttöoptimoidaan mahdollisimman tarkasti. Automatisoidut järjestelmätseuraavat talon vaihtuvia olosuhteita jatkuvasti. Taloteknisiäjärjestelmiä Stockmannilla on päälle 30 ja ne läpäisevätkoko kiinteistön.Kurt Blomqvist muistuttaa, että optimoinnin lisäksi myös itsesuunnitteluratkaisut ja tekniikan valinnoissa tapahtuva energiapriorisointiovat avainasemassa säästöjä etsittäessä.2 / 2010 kita 69


CONSTI LAAJENTAA HARKITUSTIKORJAUSRAKENTAMISEN YKKÖSNIMI ON MUKANA MYÖSSTOCKMANNIN UUDISTUKSESSATEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVA: SINI PENNANENYksi Stockmannin jättiremontin tekijöistä on Consti Talotekniikka, joka vastaa Stockmannin Herkun ilmanvaihtojasprinkleritöistä. Consti Talotekniikan toimitusjohtaja Marko Holopainen kertoo, että työt ovat hyvällä mallillaja valmista tulee syksyllä.”KOKOLUOKKANSA PUOLESTA kyseessä on merkittäväIV- ja sprinkleriprojekti”, hän kuvailee. Herkkumaailman kokonaisneliömääräon yli 4 500.Consti Talotekniikan urakkasalkussa on vanhastaan pääkaupunkiseudultamm. Finavian Helsinki-Vantaan lentoasemanterminaalityömaan ilmanvaihto- ja sprinklerityöt, Spondalletehtävä Hovioikeuden kiinteistön saneeraus ja Helsingin yliopistonViikin A-rakennuksen LVI-projekti.”Spondan ja Viikin työt ovat nyt valmistumassa ja Finavianprojekti jatkuu edelleen”, Holopainen päivittää toukokuisentilanteen.Projekteja on tullut myös lisää: Consti Talotekniikka on mukanaMyllypuron ostoskeskuksen uudistuksessa ja kahden Prisman(Kouvola ja Tampereen Lielahti) laajennuksessa.Pirkanmaalla Constia työllistävät myös mm. Ikean uudenTampereen myymälän ilmanvaihdon rakentaminen sekä ABCPirkanmaan sähkötyöt.Turku ja Lahti uusimmatConsti Talotekniikka kuuluu Consti Yhtiöihin, joka on viime aikoinahaalinut lisää korjausrakentamisen konkareita omaandream teamiinsä: viimeisimmät vahvistukset ovat Rakennus-Lundén <strong>Oy</strong> Turusta ja Rakennustoimisto KI-VI <strong>Oy</strong> Lahdesta.Yli 120 miljoonan euron pro forma liikevaihdolla ConstiYhtiöt on Suomen johtava korjausrakentamiseen erikoistunutyritys, kertoo Yhtiöiden toimitusjohtaja Antti Korkeela. Rakennus-Lundénintultua mukaan remmiin toukokuussa henkilöstömääräkipusi jo 500:aan.”Olemme selkeästi suurin ja monipuolisin toimija korjausrakentamisessa.”Constin palveluihin kuuluvat talotekniikka, linjasaneeraus,korjausurakointi sekä julkisivusaneeraus ja pihojen ja ympäristöjenuudistaminen. Consti Yhtiöiden kuningasajatuksena on70 kita 2 / 2010


koota alan vakiintuneita yrityksiä yhteen ja vastata näin korjausrakentamisenkasvavaan tarpeeseen.Tuoreiden hankintojen myötä mukana on jo kahdeksanoman alansa ja alueensa luotettua osaajaa. Keltanokkia tähänjoukkoon ei kaivata:”Näistä yrityksistä kaikkein nuorimmallakin on takanaan20 vuoden kokemus.”Korkeelan mukaan Consti-konsepti on pitänyt kutinsataantumassakin.”Keskittyminen puhtaasti korjauspuoleen on ollut toimivavalinta meidän kannalta”, hän toteaa ja lisää, että potentiaaliaalalla todella piisaa. Suomalaisen rakennuskannan tämänhetkinenkorjausvelka pyöriikin sangen tähtitieteellisissäsfääreissä (30–50 miljardia euroa ROTI-työryhmän mukaan).Asiakkaalle koko kattausTästä huolimatta myös korjausmarkkina on perin pohjin kilpailtu,eivätkä diilit itsestään tule. Korkeelan mukaan hintatasourakoissa on varsin matala, mutta parempia aikoja kohtiollaan menossa.Nälkää Constilla riittää myös laajentumiseen. Korkeelapohtii, että toistaiseksi vasta pääkaupunkiseudulla on saavutetturiittävän monipuolinen palvelupaketti ja muilla alueillariittää vielä tekemistä.”Tampereella, Turussa ja Lahdessa palvelun teho on joosittain riittävällä tasolla, mutta ei vielä kokonaan”, hän arvioi.Kiire Constilla ei kuitenkaan ole – Turun ja Lahden ”kaappaustenkin”takana on ollut pitkä prosessi ja valmistautuminen.Siitä huolimatta uusia aluevaltauksia tullaan hyvin todennäköisestivielä näkemään:”Kyllä esimerkiksi Oulu ja Jyväskylä ovat hyvin kiinnostaviapaikkoja – jollakin aikavälillä.” ■2 / 2010 kita 71


KAIHTIMET– Korkovarmat tuulikaappimattouutuudet– Kosteantilanmatot– KäytävämatotMuovihaka <strong>Oy</strong>Kuusimäentie 12, 01900 Nurmijärvipuh. 09 290 2220, faksi 09 250 4807info@muovihaka.com, www.jaguarmatot.comTehokkaaseen auringonsuojaukseen!Lapuan KaihdinAlanurmontie 268, 62100 Lapuapuh. 06 433 5500, faksi 06 433 1332myynti@suncover.fiwww.suncover.fi, www.lapuankaihdin.fiEnergiatehokkaat, luotettavat,suomalaiset led-valaisimetulkokäyttöön mm. alue- ja kohdevalaisuunValopaa <strong>Oy</strong>Mäkelininkatu 15, 90100 Oulupuh. 010 470 8890info@valopaa.com, www.valopaa.com72 kita 2 / 2010


LINJASANEERAUS JULKISIVUTUOTTEET BETONINKORJAUSTUOTTEETRakennatpa uutta tai korjaat vanhaa, meiltä saat aina laadukkaankokonaisratkaisun. Jo vuosikymmenten kokemuksella.Tutustu uutuustuotteisiimme ja tilaa uusi linjasaneerausopas: maxit.fi

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!