4/2008 - Väestöliitto

vaestoliitto.fi

4/2008 - Väestöliitto

pari & perhe 4/200816Sanna Hellströmammentaa voimaasirkusharrastuksesta.6Mies uranaisen tukena224 Maija Innanen:Naiset uskokaa itseenne jakannustakaa toisianne6 Uranaisen mieheltävaaditaan itsetuntoa7 Naisvoimaa työelämään!8 Vastuuta ja välittämistä9 Pieni joulustressitesti10 Tyttöjen talossa11 Mistä ovat huomisennaiset tehty?12 Ironista energiaa:Françoisen laiha vartalo14 Lapsuudesta suojelukohde20 Tiibetiläisen naisen elämänkaari lapsesta isoäidiksi21 Mikrolainoilla hyvän kierrekäyntiin22 Työttömyys luotsasiuusperheen äidinopiskelemaan unelmaammattiin25 Selviytymisen tarinoita– Perheväkivalta26 Oman elämänsäsarjakuvasankari28 Pysyvät ihmissuhteetsuojaavat nuortamasennukseltaTyöttömyydestä unelma-ammattiinTee joulustressitesti. Sivu 9pari & perhe 4/2008 3


Teksti ja kuva Anu KylvénVastuuta ja välittämistäMoni kysyy, miten vastuunkantajallaon riittänyt aikaa ja energiaakaikkeen? – Aikaahan meillä on niinkauan, kuin on elämää, Marja Kalliohymyilee.Jos et ole täysillä mukana siinä, mitä teet, et koskaan opi mitään. Näin sanoo maanviljelysneuvos Marja Kallio, jonka elämänasennetta värittävät vastuu ja välittäminen.Kaksi punaposkista muttatuskanhikistä ulkoilijaatupsahtaa Varjolan tilan pihaan.Peurungan kylpylähotelliltapatikoimaan lähteneet kuopiolaisetovat pahasti eksyksissä, ja takaisin olisi jokiire.Tottahan Marja Kallio lähtee heittämäänheidät perille kuuden kilometrinpäähän. Yhtä mutkattomasti hän nousi tänäänaamukuudelta laittamaan aamiaistarjoiluja,kun keittiössä tarvittiin apuvoimia.Matkailutilan vanhaemäntä toteuttaakäytännössä sitä, mistä puhuu. Puheeseenputkahtavat usein sanat empatia javastuu.– Kun näkee, että lähimmäisellä meneehuonosti, ei pitäisi olla heittämässä lisääkiviä. Omaa tyhjää oloa ei pysty helpottamaansillä, että on tyly toisia kohtaan. Javastuu pitää kantaa: jos jättää jotain tekemättä,joku muu joutuu paikkaamaan.Kesäkuussa tasavallan presidenttimyönsi Marja Kalliolle maanviljelysneuvoksenarvonimen. Vaikka naiset ovat ainatehneet kovaa työtä maatiloilla sekäkyläyhteisöissä, Kallio on ensimmäinen tämänarvonimen saanut nainen.Naisen työ on tavannut jäädä näkymättömäksi,mutta juuri maaseudun naistenasemaa Marja Kallio on pyrkinyt kaikessatoiminnassaan parantamaan.Arvokas tunneälyYrittäjä korostaa, että kaikessa pitää löytääoma vahvuutensa. Jos ei ole täysillämukana, ei koskaan opi mitään.– Olen aina 110-prosenttisesti mukanaasioissa, joita lähden tekemään. Minussaon sen verran savolaista, että tykkään ollaihmisten kanssa tekemisissä enkä pyyteleanteeksi olemassaoloani.Marja Kallio sanoo, että nuoren ihmisenitsetunto hakee vasta uomiaan. Vuosienvarrella uskallusta karttuu, ja huomaa,että minä osaan ja pystyn.Itse hän on pystynyt moneen. Parikymmentävuotta agronomi kiersi pitkinKeski-Suomea kouluttamassa maatalouslomittajiaja maaseutuyrittäjiä. Maa- ja kotitalousnaistenvaltakunnallisen yhdistyksenpuheenjohtajana hän toimi 10 vuottaja kunnallispolitiikkaa hän teki 20 vuotta.Yhdistystoiminta on rakas asia.– Naiset ovat tunneälyltään loistavia.He aistivat, miltä toisesta tuntuu. Valitettavastinuorilla ei nykyään ole aikaa toimiayhdessä. He jäävät vaille sosiaalista toimintaaja toisten tukea.Yhteisymmärrystä pitää ollaVuonna 1886 valmistunut kotitalo LaukaanKuusaassa on Marjan isoisän isän rakentama.Lokakuussa 1999 tilalta lähtivätviimeiset sonnit ja kaivinkone vyöryi navettaantekemään perustuksia juhlatilalle.Ensimmäiset häät Varjolassa tanssittiinheti juhannuksena 2000. Tämän tilan väkiei taida juuri aikailla!– Ne häät oli myyty, joten se oli pakko,Marja nauraa.Tänään navetassa syödään kaalikääryleitä.Ryhmä seminaarimatkalaisia popsiilounastaan siinä, missä ennen oli lehmienruokintapöytä.– Jokainen ruokailu kodin ulkopuolellaon minulle opintomatka. Tarkkailen, mitenmuut homman hoitavat ja otan ideoita.Marja kiittää edesmennyttä äitiään, jokaoli tyttären aktiivivuosina tilan ja lastenhoidossa mukana.– Eikä ilman mieheni Kyöstin kannustustamistään olisi tullut mitään. Hän ontukenut henkisesti ja kyydinnyt minua aamuvarhainjunalle Jyväskylään. Yhteisymmärrystäpitää olla!Välillä oma koti jäi retuperälle, kunMarja riensi lobbaamaan laajemman yhteisönhyväksi. Äiti sai syyn naljailla, että olikostämän sekaisen huushollin emäntä tosiaanse Maa- ja kotitalousnaisten johtaja.– Villakoirien siivoaminen ei ole elämässäolennaista. Yhteen hiileen puhaltaminenja toisista välittäminen sen sijaan ovat.Yhteiskunnassamme tarvitaan empatiaa jatoisen tukemista. Nuoria pitää kannustaa janeuvoa niissä asioissa, joissa pystyy. l8pari & perhe 4/2008


PienistressitestiStressi kasaantuu joulukuussa – entä sinulla?Merkkaa numeroinei lainkaan hiukan menee yli,miten sinä kokisit vastaavat tilanteet.hannu huttu/KUVALIITERI1.12. OSKARINPÄIVÄOskari, 42, on luvannut liikaa. Lapset ja vaimoodottavat kalliita lahjoja.Oskarin stressipisteet 2.Sinun stressipisteetSyy: Ylimitoitetut voimavarat, huono omatunto.Ratkaisu: Lahjan saaja yllättyy henkilökohtaisesta, ajatellustalahjasta. Tee lahjat omilla käsilläsi, sydämestä.Syy: Huono itsetunto, perinteiden ylikorostuminen.Ratkaisu: Selvitä, mistä ahdistus ja täydellisyyden t avoittelujohtuvat. Itsetuntosi vaatii kehittyäkseen uusia haasteita,kehittymistä, pysymistä muutoksessa mukana.6.12. NIKONPÄIVÄ JA ITSENÄISYYSPÄIVÄNiko, 36, kiertää huoltoasemia ja kioskeja, etsii itsenäisyyspäivänsinivalkoisia kynttilöitä. Kotona odottaa valmistamistaanLasi mestarin sillin ensimmäinen työvaihe.Nikon stressipisteet 3.Sinun stressipisteetSyy: Täydellisyyden tavoittelu.Ratkaisu: Älä tee kaikkea omin käsin, hellitä, hiljennä.13.12. LUCIAN JA SEIJANPÄIVÄSeija, 34, herää aamulla ja näkee itsensä peilissä kahtena.Seijan pitäisi olla illalla koulun Luciajuhlassa sekä kotonalaittamassa perheelle ja sukulaisille pikkujoulu.Seijan stressipisteet 2.Sinun stressipisteetSyy: Ongelmanratkaisun välttäminen, siirtäminenviime tippaan.Ratkaisu: Keskity yhteen asiaan kerrallaan, peru muut menot.15.12. HEIMONPÄIVÄHeimo, 21, saa palkan viidestoista päivä, mutta palkka meneevisalaskuihin ja ostoksiin. Heimo menee ja ottaa pikavipin.Heimon stressipisteet 3.Sinun stressipisteetSyy: Taloudenhallinnan vaikeudet.Ratkaisu: Suunnittele ja säästä. Mene velkaneuvontaanja tee suunnitelma.20.12. BENJAMININPÄIVÄBenjamin, 44, on unohtanut lähettää yhden joulukortin tädilleRuotsiin. Tätä ei ole tapahtunut koskaan ennen.Kannattaako lähettää joulukortti myöhästyneenä vaikoei ollenkaan?Benjaminin stressipisteet 3.Sinun stressipisteet23.12. SENNANPÄIVÄSennaa, 27, odotetaan kaksille aattoillallisille, mutta Sennahaluaisi viettää aaton oman nuoren perheensä kanssa.Päätöksestä olisi ilmoitettava pian.Sennan stressipisteet 3.Sinun stressipisteetSyy: Simultaanihallinnan sekä valinnan vaikeus,miellyttämisen halu.Ratkaisu: Tee yhdessä miehesi kanssa suunnitelma, perusteleratkaisusi ystävällisesti sukulaisille ja pysy päätöksessäsi.24.12. EEVANPÄIVÄEeva, 39, on stressaantunut ja näreissään sillä hänenhenkilö kohtainen syntymäpäivänsä ja nimipäivänsä jää ainajoulun jalkoihin. Eeva ei saa yhtään syntymäpäivälahjaa vaanainoastaan joululahjoja.Eevan stressipisteet 3.Sinun stressipisteetSyy: Tunne huomiotta jäämisestä.Ratkaisu: Vietä syntymäpäivää kahta viikkoa aikaisemmin,niin saat viettää samat vuosijuhlat kuin muutkin.Miltä näyttävät sinun stressipisteesi ja mistä ne johtuvat? Kunymmärrät paremmin stressin syitä, pystyt hallitsemaan sitä.Jos saitalle 10 pistettä: Ei hätä päivää. Tilanne on hallinnassa.11–18 pistettä: Tarvitset maltillista suunnittelua. Tee itsellesijoululukujärjestys, jossa olet vain yksi henkilö, jolla on vainkaksi kättä.yli 18 pistettä: Pidä perheesi kanssa kriisikokous. Viettäkäälahjaton ekojoulu tai tilatkaa edullinen peruutusmatka jonnekin.Heli Vaaranenpari & perhe 4/2008 9


tyttöjen talossa tavataan • tyttöjen talossa tavataan • tyttöjen talossa tavatERKKI MAKKONEN/KUVALIITERITeksti Ida HakolaTyttöjen talossaViimevuotiset tutkimukset ovat kielineet nuorten naisten henkisestäpahoinvoinnista. Median naiskuvat ovat vääristyneitä ja suorittamisputkeenohjaava yhteiskunnallinen kutsuhuuto ei juuri suo tytöille mahdollisuuttahengähtää. Kävimme kyselemässä kuulumisia Tyttöjen talossa.Helsingin Kalliossa sijaitsevaTyttöjen talo® on viihtyisännäköinen paikka. Seinäton maalattu violetiksi,vessan ovessa roikkuu kyltti ”Thank godI was born female” ja paikka on sisustettuiloisilla väreillä. Talossa käy kaiken ikäisiätyttöjä, suurin kävijäjoukko sijoittuu13–22 ikävuoden väliin. Suuri osa tytöistäon yläaste–lukio-ikäisiä.Tyttöjen talon johtaja Mari Uusitalo-Herttua pohtii hetken miettiessäännuorten naisten ahdistukseen liittyvääkehityssuuntaa.– Vaikka monet tytöt voivatkin hyvin japärjäävät, viime aikoina on menty monissaasioissa ehkä vielä entistä huonompaansuuntaan. Meillä käyvät tytöt eivät useintunnu kuuluvansa oikein mihinkään ja kokevatolonsa merkityksettömäksi.Yhteisöllisyyden puutteesta on puhuttumuun muassa analysoitaessa kouluampumistapauksia.Nuoret eivät tunnukuuluvansa erityisesti mihinkään ryhmäänja näin ollen eivät koe me-henkeä ja tuikitärkeitä yhteisöllisyyden kokemuksia.– Kun ei koe kuuluvansa mihinkään yhteisöön,ei synny tunnetta, että joku todella välittäisi.Vaikuttaa siltä, että kouluista puuttuunykyään yhteisöllisyyttä tukevia menetelmiä.Lisää kehuja!Uusitalo-Herttua uskoo tyttöjen pahoinvoinninliittyvään yhteiskunnan suoritus­keskeisyyteen, yhteisöllisyyden puutteeseensekä suomalaiseen viestintäkulttuuriin.Usein jo todella nuoret tytöt ovat hyvinstressaantuneita. Paineita otetaan koulun lisäksiharrastuksista ja muusta vapaa-ajasta.– Suomi on Japanin jälkeen yksi maailmansuorituskeskeisimmistä maista. Ihminenei ole jotain, ellei menesty hyvin kokeissaja suorita harrastuksia, jotka sittennäyttävät hyvältä cv:ssä. Perheen merkityksenvähäisyys heijastuu mielestäni erityisestinuorten henkisenä huonovointisuutena.Uusitalo-Herttua uskoo, että tytöt tarvitsisivatenemmän itsetuntoa vahvistavaa inhimillistäpalautetta koskien olemista ominaitsenään. Ihmisellä täytyy olla tunne, ettäon tärkeä ja välitetty sellaisena kuin on.10pari & perhe 4/2008


aan • tyttöjen talossa tavataan • tyttöjen talossa tavataan • tyttöjen talossaTeksti Tiina KirkasMistä ovathuomisennaisettehty?GORILLATytöt saavat naismallinsa kotoa, koulusta, kaveripiiristäja kaupallisesta mediasta.Harvoin tytöt itse pohtivatomaa naiskuvaansa, ainakaantietoisesti. Silti he lukuisissakyselyissä tunnistavat kaupallisenmedian muokkaaman hoikan naisenihannetyypin – ja tunnustavat ahdistuvansa,kun eivät kykene sovittautumaanvaadittuun ulkonäköformaattiin.Mainonnan äärimmilleen hiottua hoikkuuttasyytetään tyttöjen sairastumisestaerilaisiin syömishäiriöihin. Kaupallinenmedia ja varsinkin mainonta muokkaavatmuutoinkin kuvaa naisen ruumiillisuudesta.Esimerkiksi nykyiset siteet ja tamponiteivät vain vapauta naisia liikkumaan kuukautistenaikana, vaan paljastavat intiimiäpintaa ulkopuolisille katseille.– Mainosten viesti on, etteivät kuukautisetsaa näkyä, eivätkä ne siten kuulu normaaliinnaiseuteen, Helsingin Tyttöjen Talonseksuaali kasvatuksesta vastaava InkeriLappi toteaa.Lähin naismalli kotoaMainonta tehoaa, koska se vetoaa tunteisiinja kehittyvän tytön perustarpeeseensaada hyväksyntää ja kuulua joukkoon.Siksi hyvin perusteltu mediakritiikkikinvoi jäädä vaille vaikutusta. Toisaalta osatytöistä voi päättää, etteivät he haluamainosten kaltaisiksi naisiksi, vaan hakevatmallinsa erilaisista alakulttuureista.Kaveripiirikin voi puskuroida kaupallistakulttuuria vastaan – tai vahvistaa sitäentisestään.Myös oma äiti voi haastaa niin kaupallisenkauneuskäsityksen kuin perinteisen,muille uhrautuvan naismallin. Omassa naiseudessaanviihtyvä äiti on tyttärelleentärkeä esikuva.Toisaalta äidin naiseus voi näyttäytyämyös suorittamisen areenana, johon kasvaminenei innosta.– Tyttöjen paineet eivät liity vain ulkonäköönvaan myös sosiaalisuuteen, harrastamiseenja muuhun pärjäämiseen.Aina he eivät edes tiedä, miksi he esimerkiksiurheilevat – eli onko kyse heidänomasta hyvinvoinnistaan vai kentiesmuiden miellyttämisestä, Inkeri Lappipohtii.Hän kehottaakin peräämään tytöiltäheidän omia tuntemuksiaan: miltä tuntuu,mikä on olo.Sillä on merkitystä, saako tyttö arvostustavain suorittamisestaan vai siitä, ettäon ylipäätään olemassa. Tyttöjen on myösopittava olemaan jotain mieltä, ja aikuistenvastuulla on antaa tyttöjen mielipiteillemerkitystä.– Voimauttavalle vuorovaikutukselleon tarvetta. Kommunikointi on osaitse tunnon rakentamista. Jopa aikuistenon usein hankala listata itsestään hyviäominaisuuksia.Liika seksualisoituminenahdistaaToinen yleinen ahdistuksen aihe on seksija pornografinen kuvasto. Seksi ja seksikkyysaiheuttavat tytöille usein suuria paineitaja ahdistusta. Siitäkin tulee yksi suorittamisenareena.– Meiltä kysytään joskus muun muassasitä, tarvitseeko tällaiseen suostua viitatenpornografisen materiaalin tarjoamiin malleihin.Nuoret ovat usein pihalla siitä, mikäon normaalia seksuaalisuutta. On harmillista,että luonnollisen seksuaalisuudenkehittymisen väliin tulee kieroutuneitamielikuvia muun muassa median välityksellä,Uusitalo-Herttua toteaa.Koulujen seksuaaliskasvatus on tietopohjaltaanlaaja. Kuitenkin emotionaalisessaopastamisessa tuntuu olevan toivomisenvaraa.– Sekin vaihtelee kyllä kouluittain. Yleisestiseksuaalisuudesta on informaatiota,mutta tarvittaisiin lisää siihen liittyvää tunnekasvatusta.Opetusvideot ja materiaalitovat hyödyllisiä, mutta seksi ja seksuaalisuuson niin paljon muutakin kuin pelkästään biologiaaja kemiaa, ehkäisyä ja tauteja. lpari & perhe 4/2008 11


niin klassista musiikin opiskelua kuin omiabändiprojektejakin.– Mä olen tehnyt akustista musiikkia jakirjoittanut biisejä 13-vuotiaasta. Sain silloinkitaran synttärilahjaksi. Aluksi tein tätäyksin. Lauloin, soitin akustista kitaraaja lisäsin siihen elektronisia rumpuja. Livesoittoon pyysin siskon ja kaverin mukaan,ja sitten siitä muodostuikin vuoden sisälläbändi. Tehdään myös paljon biisejä yhdessä,Emma kertoo.Pienessä bändissä yhdelle ihmiselle lankeaauseita rooleja. Emma laulaa, säveltääja tekee rumputaustoja – sekä hoitaa mediasuhteitaja managerointia. Mia soitta kitaraaja laulaa. Malinin hallussa on syntetisaattoria,perkussionit sekä live-tilanteissarumputaustat. Huhh, vaikuttaa isolta hommaltakolmelle hengelle.– Me ollaan niin kuin live-electronics,mutta kuitenkin bändi. Tämä ei ole etenkäänSuomessa kauhean tavallinen kombo.Ollaan tehty kaikki alusta loppuun itse,ei mitään musalafkaäijiä välissä. Meollaan vaan heitetty biisejä Myspaceensen sijaan että mentäisiin suoraan jollekinsuomalaiselle levy-yhtiölle. Se onkin kannattanut,sillä media on ollut meistä tosikiinnostunut etenkin Ranskassa ja Iso-Britanniassa.”Miksei tekisi itse, kun osaa?”Kaikki tytöt opiskelevat yhä. Malin jaEmma opiskelevat Taideteollisessa korkeakoulussa.Malin on vaatesuunnittelu-osastollaja Emma opiskelee graafistasuunnittelua. Samalla Mia suorittaa lukionsaviimeistä vuotta Tölö Gymnasiumissa.Nyt tosin musiikkikuviot ovat siirtäneetopiskeluja vähän eteenpäin. Tyttöjenlook on omaa käsialaa ja myös Emmanalasta on ollut hyötyä yhtyeen arjessa.– Mä teen meidän kaiken graafisensuunnittelun. Miksi ei tekisi itse, kun osaa!Tykkään siitä, että ollaan valmiin ja mietitynnäköisiä vaikka meillä ei olekaan sopimustalevy-yhtiöön. Sitä kautta ihmiset tajuaa,että me ollaan tosissaan.Yhtye kiskaistiin nopeasti keikoilleja nimekkäisiinkin tapahtumiin. Paineetovat olleet kovat, vaikka kaikillayhtyeen jäsenillä on ennestäänesiintymiskokemusta.– Tuntuu, että yhtäkkiä pitääkin soittaatosi hyvin ja kirjoittaa mahtavia lauluja.Tehtiin tosi fiksusti, kun ei otettusuomalaista levy-yhtiötä, vaikka meidänlevyn haluttiinkin ilmestyvän jo nyt, Emmapohdiskelee.Bändin synty vaikuttaa paperilla lähesliian helpolta, mutta yhtyeen solisti vakuuttaa,että töitä on tehty ja paljon. Ja lisäähommia on tiedossa. Levy on tulossapiakkoin ulos ja ensi keväälle on buukattukiertueita ja keikkoja ympäri Eurooppaa.Vaikuttaa siltä, että unelmat todella toteutuvatjoskus.– Me ollaan nyt kiertueella ja loppuvuodestasoitetaan Transmusicales de Rennes-festareilla Ranskassa, mikä on tajuttomansiisti juttu suomalaiselle bändille! Tätä mäolen aina halunnut tehdä. Tapaa niin paljonuusia ihmisiä koko ajan, Emma toteaatyytyväisenä. lLe Corps Mince de Françoisen musiikkiavoi kuunnella osoitteessa:www.myspace.com/lecorpsmincedefrancoisepari & perhe 4/2008 13


vesa greis/kuvaliiteri– Nykylapset joutuvat aikuistumaan aikaisempaavarhaisemmin, pohtii Pirjo Piipponen yhdessä tyttärensäMariannen ja tyttärentyttärensä Ainon kanssa.Teksti ja kuva Tiina KirkasLapsuudesta suojelukohdeSiitä olen ylpeä, että olen saattanutMariannen kunnialla maailmalle,ilman huumekokeilujatai muita vastaavia ongelmia,Pirjo Piipponen (59) toteaa.Ei niin, että Mariannesta mitään erityistähuolta olisi pitänyt kantaa, vaikka Pirjo hänetyksin 1970-luvun lopun Joensuussa kasvattikin.Tukena olivat Mariannen isän vanhemmat,muu suku sekä jämpti kotikasvatus.– Kerran tosin kaksi opettajaa tuli kotikäynnille,vaikken muista miksi. Hyvämuisto siitä silti jäi.Piipposet asuivat Joensuun keskustantuntumassa, mutta alakoululaisilla eiollut tapana viettää aikaansa kauppojakiertämässä.– Jouluostoksilla kävimme, samoin joskusTiimarissa, Marianne Piipponen(39) muistelee.Myöhemmin Pirjo päätti muuttaa kaupungistamaalle Polvijärvelle, ja Mariannejatkoi Joensuussa lukiota.– Viikot asuin isovanhempien ja viikonloputäidin luona.Varhaisen aikuistumisenhaasteetItäsuomalaisessa pikkukaupungissa vietettylapsuus näyttäytyy nyt turvallisenhuolettomalta, ja kolmen tyttären äitinäMarianne näkeekin ympärillään enemmänhuolenaiheita kuin äitinsä konsanaan.Huolehtiminen alkoi, kun esikoinenAino Joutsimäki (11) siirtyi päiväkodistakouluun Pohjois-Helsingin Paloheinässä.– Piti ryhtyä varoittamaan Ainoa aikuisista,jotka eivät välttämättä tarkoita hänellevain hyvää. Kielsin häntä esimerkiksijuttelemasta vieraiden kanssa tai ottamastaheiltä mitään. Siihen asti valtaosa aikuisistaoli ollut tuttuja ja mukavia, Mariannekuvaa.Toki hänen omassakin lapsuudessaanhuhuttiin namusedistä, ja myös alkoho­14pari & perhe 4/2008


li tuotti ympäristössä ongelmia. Huumeetsitä vastoin kuuluvat nykyaikaan.– Täälläkin pitää varoittaa lapsiahuumeruiskuista.Myös Pirjo huomaa, kuinka maailma onmuuttunut.– Aikaisemminkin lasten oli pärjättäväomillaan, mutta nykyään he joutuvat toisellatapaa aikuistumaan liian varhain.Hän tarkoittaa esimerkiksi kahdeksanvuotiailletytöille myytäviä kuppirintaliivejäja informaatiotulvaa, joka haastaa nykyvanhemmatsuojelemaan lapsuutta toisinkuin vielä 1970-luvulla.Silloinhan television kaksi kanavaaolivat pimeinä suurimman osan vuorokaudesta,eikä dvd-elokuvien, tietokonepelientai internetin annista ollut uhkaamaanlasten kasvurauhaa.– Nyt internetissä pelkkä hakusananväärinkirjoittaminen voi johtaa epämääräisillesivustoille, Marianne tietää ja kertooopastaneensa Ainoa ja Iristä (8) ilmoittamaanheti, jos he kohtaavat internetissäjotain mieltä askarruttavaa.Myös kolmevuotias Helmi saa kuullavaroituksen sanat aikanaan. Pirjon mielestälasten tietokoneen käyttöä on kyettävävalvomaan jo senkin takia, että he saisivatriittävästi unta. Aino itse sanoo viihtyvänsäparemmin ulkoleikeissä kuin tietokoneenäärellä.– Enkä pelkää kuin pimeää.KoulukiusaamiseltakinsuojeltavaVirtuaalimaailman lisäksi Marianneahämmentää perinteisen median tuottamatodellisuus, joka rävähtää kirjaimellisestilasten kasvoille jokaisellakauppareissulla.– Viisivuotiaana Iris luki iltapäivälehtienlööpeistä Idols-tähden itsemurhaaikeistaja jäi pohtimaan, mitä itsemurhatarkoittaa. Sama koskee viimeaikaisiakouluammuskeluja ja muita vastaaviauutisia.Vanhempien tehtävänä on myös suojellalapsiaan koulukiusaamiselta – eikä vähitensen takia, ettei opettajilta aina liikeneaikaa ja tarmoa ongelman hoitamiseen.– Opettajat eivät puutu, jos lapset nälvivättoisiaan, alakoulun viidettä luokkaakäyvä Aino tietää.Marianne ihmetteleekin, kuinka vanhemmateivät vaivaudu tulemaan koulujenvanhempieniltoihin.– Moni ajattelee, että viimeistään yläkoulussalapset pärjäävät omillaan, muttajuuri silloin he tarvitsevat vanhempiensatukea ja tietämystä kaikkein eniten. lSuoriin kysymyksiinsuorat vastauksetVäestöliiton Poikien Puhelin avautui reilu vuosi sitten yksityisten lahjoitustenturvin. Ensimmäisen toimintavuoden aikana puheluita tuli vajaa 8 000. Määrä onvoimakkaassa nousussa; yksin lokakuussa puhelin pirisi lähes 2 000 kertaa.Puhelimessa nuori saa aikuiselta mieheltä rehellisiä ja kiertelemättömiä vastauksia.Pojille yritetään antaa heidän ikäänsä sopivia tietoja ja sosiaalisesti hyväksyttävääkäytöstä tuetaan.Puhelimeen soittaa hyvin pärjääviä nuoria, mutta joukossa on rauhattomia jakeskittymisvaikeuksista kärsiviä poikia, jotka eivät muualta ole saaneet tukea jatietoja. Puhelimeen on soittanut myös koko joukko pahoinvoivia nuoria miehiä, joitaon pyritty ohjaamaan erilaisten tukitoimien pariin. Leimallista monille soittajilleon sosiaalisten kykyjen kokonaisvaltainen puute. Eniten soittajia kiinnostavatseksuaalisuus, aggressio, seurustelu ja yleinen elämänhallinta. lPuhelin päivystää arkisin kello 13 ja 18 välillä numerossa 0800-94884.Tutustu Poikien Puhelimen vuosiraporttiin osoitteessa: www.poikienpuhelin.fipari & perhe 4/2008 15


Teksti Kaisu TervonenHurjatharrastajatSirkustreeneissä Sanna Hellströminjalat ovat välillä kohti kattoa japää kohti lattiaa.KARE BONDSDORFFSanna Hellström ja Eva Gordin tekevät siistiä sisätyötä.Vapaa-aikanaan he kuitenkin roikkuvat köysistä taihyppivät alas kymmenien metrien korkeudesta.Sanna Hellström roikkuu kattoonkiinnitetystä kankaastapää alaspäin, kun kuvaaja räpsiikuvia. Veren pakkautuminenpäähän tai kuvaajan hääriminen ympärilläeivät tunnu Sannaa häiritsevän.– Olen kyllä sitä mieltä, että pääalaspäin roikkumisessa on jotainterapeuttista.Kankaissa rimpuilu näyttää ainakinhauskalta. Niin näyttävät kaikki muutkinharjoitukset Circus Helsingin edistyneidenaikuisten ryhmässä. Hiukan yli kymmenenhengen ryhmä aloitti illan harjoituksensapomppulinnaa muistuttavallapatjalla, jossa jokainen sai vuorollaan kokeillakärrynpyöriä ja voltteja. Joku treenaasamalla jonglöörausta ja toinen trapetsilläkävelyä. Jo pelkkä katsominen saahyvälle tuulelle.Nyt 36-vuotias Hellström aloitti harrastuksenkolme vuotta sitten. Hän näki kirjastonilmoitustaululla mainoksen aikuistensirkuskoulusta.– Tiesin heti, että se on mun juttu. Olinaiemmin huomannut ilmoituksia lastensirkustunneista, ja olin miettinyt, mikseiaikuisille ole vastaavia.Eläinlääkäriliiton puheenjohtajana, yliopistontutkijana ja kunnanvaltuutettunatoimiva Hellström ilmoittautui mukaan.Hän on edelleen yhtä innoissaan harrastuksestaan,vaikka ihan ensimmäisten16pari & perhe 4/2008


treenien jälkeen ajattelikin, ettei ole koskaantehnyt mitään niin raskasta.Ketterästi kangasta pitkin kiipeäväSanna näyttääkin olevan hyvässä kunnossa.Hänellä on telinevoimistelijantausta, mutta perheen kasvaessa liikuntaoli jäänyt satunnaiseksi. Nyt temppuilijankropassa näkyy jälleen voimistelijanjäntevyys, vaikka itse Sanna on sitämieltä, että hän on ollut paremmassakinkunnossa.– Aloin käymään punttisalilla, kun aloitinkangasharjoittelun. Nyt se on jäänyt.Olen tehnyt viime aikoina myös vähemmänkankaissa kiipeämistä, vaikkase onkin periaatteessa vahvinalueeni.Sanna hengittää raskaasti kankaissakiivettyään. Harjoituksiaseuratessa arvelee, että sirkustemppuiluunei ihan kuka tahansapysty. Sanna on eri mieltä.– Yksi mun kaveri aloitti juuritoisessa sirkusryhmässä, vaikkaei osannut edes kärrynpyörää.Sanna onkin houkutellut harrastuksenpariin muutaman toverinsa.Ja hän suosittelee lajiamielellään muillekin.– Tämä on todella monipuolista.Ja täällä oppii uutta näinvanhanakin. Treeneistä poistuessaon yleensä energisempi olokuin sinne tullessa.Harjoituksissa kahden lapsenyksinhuoltaja ei aina pääse käymäänsäännöllisesti, mutta kiireettömimpinäviikkoina hän käytreenaamassa eri ryhmissä parikertaa viikossa.– Yleensä, kun sanon menevänisirkustreeneihin, kaikki luulevat,että mun lapset harrastavatsirkusta, Sanna naurahtaa.Hellströmin 5- ja 6-vuotiaatlapset ovat kyllä päässeet seuraamaanäitinsä harrastusta. Yksisirkusharrastuksen puolista onesiintyminen. Helsingin sirkusammattilaisetjärjestävät sillointällöin open stage -iltoja, jolloinlavalle pääsevät myös harrastajat.Sanna on akrobaattiparinsakanssa tehnyt mm. Superman jaBatman -esityksen. Lasten mielestääiti oli tietenkin illan parasesiintyjä.Kun Sannalta kysyy, laittaisikohän lapsensa sirkuskouluun, eihän epäröi hetkeäkään.– Totta kai!Benjiä ja stunttejaTuotanto-ad Eva Gordin on pienikokoinenja pisamanaamainen nainen. Kun hänenisänsä hyppäsi 90-luvun alussa benjihypyn,Eva piti varmana, ettei itse koskaanhyppäisi kymmenien metrien korkeudesta.Vuoristorataankin hän uskaltautui vastateini-iässä. Silti, muutamia vuosia isänsähypyn jälkeen, Eva löysi itsensä köyteenkiinnitettynä, valmiina hyppäämään ensimmäisenbenjinsä.– Ennen hyppyä kyllä pelotti, muttasen jälkeen oli mahtava olo, Eva muisteleeensimmäistä kokemustaan.Myös Eva Gordin on tottunutvapaa-aikanaan roikkumaanköysissä pää alaspäin.32-vuotias Gordin on harrastanut benjihypyttämistänyt jo kymmenen vuotta.Ohjaajan ominaisuudessa hän hyppii nykyäänenimmäkseen tandem- eli parihyppyjä,kun hyppäämässä on lapsi tai toinenpienikokoinen nainen.Benji-hyppyjä Eva harrastaa ryhmässänimeltä Sky Breakers, joka tekee hyppyjenlisäksi stunt-hommia, erilaisia näytöksiä jaseikkailuja. Peppipitkätossumaisen reipasnainen on mukana kaikessa. Kesällä hänviettääkin suurimman osan vapaa­ ajastaanjoko benjin tai stunttien parissa. Talvellakeikkoja saattaa olla vain yksi kuussa.EVA GORDINpari & perhe 4/2008 17


Eva GordinKulttuurintuntemuskehityksen avaimena– Kesällä tulee kierrettyä ympäri Suomea.Benji-hyppyjä olen käynyt vetämässämyös Kreikassa, Dubaissa ja Eestissä.Sky Breakers on käynyt avaamassa hyppypaikanmyös Keniaan.Tiimillä on jo lähes parinkymmenenvuoden kokemus hypyistä. Uudessa­Seelannissa syntynyt laji ei paljoa sen vanhempiolekaan. Suomessa Sky Breakersinkaltaisia ryhmiä on alle kymmenen.Eva on yksi ryhmän aktiiveista. Häntuli toimintaan mukaan kavereiden kautta– niin kuin useimmat muutkin.– Siinä on tietty luottamus. Tietäävähän, kenen kanssa on tekemisissä.Myös Eva on harrastanut aikoinaantelinevoimistelua. Yhteistä Sannan ja hänennykyisellä harrastuksellaan on se, ettämolemmissa joutuu skarppaamaan. Arkikiireetunohtuvat, kun on pakko keskittyätäysillä tekemäänsä temppuun. Eva kertoostunt-hommien ja benjin olevan myös hyväävastapainoa työlle, jossa istutaan toimistossatietokoneen ääressä.Onko Eva sitten vapaa-aikanaanadrenaliinikoukussa?– Ehkä vähän... ihan vähän. Aluksi olinvarmasti enemmän adrenaliinikoukussa,nykyään tämä on enemmän elämäntapa.Mutta kyllä mä vielä saan tästä kiksejä.Entä pelottavatko temput vieläkin?– Kyllä. Aina pitää olla pieni pelko. Taijännitys on ehkä parempi sana. Jos ei jännitäyhtään, sitten kannattaa lopettaa. En ole vieläjättänyt yhtään temppua tekemättä, muttajos mulle tulee joskus sellainen olo, ettenpysty johonkin, niin jätän sen kyllä väliin.Pelon pitävät kurissa ainakin hyvätturva järjestelyt. Sky Breakers -ryhmä eiole tapaturmista kärsinyt. Ryhmän jäsenetovat kyllä loukanneet itseään pahastikin,mutta lähinnä omalla ajallaan. Stunteistaselviää yleensä mustelmilla.Eva Gordin tekisi stuntteja mielelläänenemmänkin, mutta Suomessa naisille onmelko vähän leffaosia tarjolla. Sen sijaanhän onkin tehnyt mm. mainoksia. Eräässähuulirasvamainoksessa hän toimi sijaisnäyttelijänäja kiipeili talon parvekkeitapitkin sisälle asuntoon.– Kaverit ovat aina innoissaan mainoksista.Ne kyselee, milloin mikäkin mainostulee ulos telkkarista. Äiti taas on aina vähänpeloissaan. Tai kai sekin on vähitellentottunut. lKulttuurien tuntemus on kehityksenedellytys. Ihmisen perusoikeuksialoukkaavia perinteitä ja käytäntöjäei kuitenkaan pidä suvaita vetoamallakulttuuritekijöihin, painotetaan YK:nväestörahaston UNFPA:n tuoreessaraportissa. Vuoden 2008 väestöraporttikäsittelee kulttuurin vaikutustaihmisoikeuksiin, naisten asemaan jakehitykseen.UNFPAn raportti käsittelee kulttuurintuntemusta.Jokainen ihminen on osakulttuuriaan. Kulttuuri omaksutaan jolapsena, ja se vaikuttaa ihmisten käsityksiinja toimintaan. Se on kuin ikkuna, jonkaläpi ihmiset tarkastelevat maailmaa.Kulttuurilla on vaikutus myös kehitykseen:köyhyyteen, tasa-arvoon, äitiysterveyteenja lastensaantiin.Vaikka kulttuurit ovat erilaisia, ihmisoikeudetovat universaalisti tunnustettuja.Sukupuolten välinen tasa-arvo onihmis oikeus. Kaikista kulttuureista löytyyvälineitä sekä ihmisoikeuksien edistämiseenettä niiden polkemiseen. Kulttuurientuntemus onkin perusedellytystyössä kehityksen ja ihmisoikeuksienpuolesta.Muutokseen päästään usein parhaiten,kun normien ja tapojen perinteisetvartijat alkavat puhua muutoksen puolesta.Jotta lisääntymisterveyteen liittyvätkampanjat ja ohjelmat onnistuvat, niidentaakse on saatava yhteisöjen johtajatja vaikuttajat. Erityisesti uskonnollisetjohtajat ovat keskeinen ryhmä. lTilaa raportin suomenkielinen tiivistelmä”Kulttuurintuntemus kehityksenavaimena – kulttuurit, tasa-arvo jaihmis oikeudet” ilmaiseksi Väestöliitosta:laura.lipsanen(at)vaestoliitto.fi, tai(09) 22805 125.18pari & perhe 4/2008


Ilmannaisia eikehitystäNaisten voimaan nuttamisessa jasuku puolten välisen tasa-arvonsaavuttamisessa piilee maailmankehitys ongelmien ratkaisun avain.Niin kauan, kun naiset jäävätsyrjään heitä itseään, perhettäänja yhteiskuntaa koskevistapäätöksistä, ei pysyvää kehitystävoi tapahtua.Sirpa PietikäinenEuroparlamentaarikkoKansainväliset kehitysapujärjestötja rahoitusinstituutitovat viime vuosina heränneetnäkemään, että naistenoikeuksien ja aktiivisen osallistumisenedistäminen lisää huomattavastimahdollisuuksia tasapuolisen ja toimivanyhteiskunnan rakentamiseen. Jo oliaikakin.Naisten koulutuksella on suuri merkityskehityksen kannalta keskeisiin kysymyksiin,kuten lapsiluvun pienentämiseen,lapsikuolleisuuden alentamiseen jahiv-tartuntojen vähentämiseen.Erään tutkimuksen mukaan naisilleannettu yhtäläinen mahdollisuus koulutukseennosti jo suhteellisen lyhyellä tutkimusjaksollaalueen bruttokansantuotettalähes prosentilla. Työstä saamansapalkan naiset käyttävät miehiä todennäköisemminyhteiskunnan perusrakenteidenparantamiseen: lasten koulutukseen,asuinrakennuksiin ja laajennetun perhepiirinelintason nostamiseen.Myös linkki hyvään hallintoon on selkeä:Maailmanpankin mukaan niissämaissa, joissa naisia on suhteessa enemmänhallinnollisissa viroissa ja yritystenylemmissä toimissa, on korruptionmäärä alhaisempi kuin saman tulotasonvertailumaissa.Erittäin valitettavaa on, ettei tietonaisten ja kehityksen kiistattomastayhteen kietoutumisesta ole toistaiseksijalostunut tehokkaaksi politiikaksi.Suku puolten välinen räikeä epätasa-arvoon arkipäivää ympäri maailman. Vaikkasuku puolinäkökulman tulisi olla kaikenkehityspolitiikan läpileikkaava teema, einäin useinkaan ole.40 miljoonaa 15–19-vuotiasta tyttöäsynnyttää kehitysmaissa vuosittain – samallaraskauteen liittyvät komplikaatiotovat tässä ikäryhmässä yleisin kuolinsyy.Jos sama määrä ihmisiä kuolisilänsimaissa vuosittain esimerkiksi lentoonnettomuuksissa,olisi tähän takuullapuututtu nopeasti ja päättäväisesti. Suhteellisenvähällä rahalla on mahdollistapelastaa monen ihmisen henki. Seksuaaliterveyteenkohdistuviin terveydenhoitopalveluihinpanostaminen on ensisijaisentärkeää.Vaikka numerot ovat tärkeitä, ovat käytännönesimerkit opettaneet, ettei naistenvoimaannuttaminen ole kiinni pelkästäänniistä. Tarvitaan myös koko yhteiskunnankattava rakennemuutos. Muutokseentarvitaan rahaa, jonka käytöstä naisilla tuleeolla huomattavasti nykyistä suurempisananvalta. Puolikkaalla ihmiskuntaa onväliä. On korkea aika, että tämä tunnustetaanmyös käytännön politiikoissa. lpari & perhe 4/2008 19


Teksti Mia HemmingVapriikki, Axel ChristophersenTiibetiläisen naisenelämänkaari lapsestaisoäidiksiVanha nainen kylätiellä Lhasan pohjoispuolella.Tiibetiläisen naisen tavanomainen elämä muodostuu lapsuudesta,nuoruudesta, äitiydestä ja isoäitiydestä. Aivan niin kuin muodostuuenemmistöllä suomalaisista naisista.Mutta suomalaisten naistensinkkuryhmä puuttuu tiibetiläistennaisten joukosta,sillä heille on itsestäänselvää perustaa perhe.– Jos tiibetiläinen nainen ei halua perhettä,hänen vaihtoehtonsa on ryhtyänunnaksi. Tällöin selibaatissa eläminenon hänelle tärkein noudatettava peri aate.Suurimmissa kaupungeissa ja Intian tiibetiläisissäpakolaisyhteisöissä on näiden lisäksikoulutettuja naisia, joita ei ole paljon,mutta jatkuvasti kuitenkin enemmän,Tiina Hyytiäinen selvittää. Hän valmisteleeväitöskirjaa tiibetiläisistä naisistaHelsingin yliopistossa.Hyytiäinen on asunut neljä vuotta Intiantiibetiläisillä pakolaisalueilla ja käynyt siellätiibetiläistä yliopistoa sekä lisäksi hän onasunut yhteensä vuoden jaksoittain Kiinantiibetiläisalueilla. Yliopistossa hän tapasilahjakkaan nuoren miehen, meni hänenkanssaan naimisiin ja heille syntyi yksi lapsi.Myöhemmin he erosivat: erityisesti erilaisetkäsitykset naisen roolista toivat liittoonongelmia. Entisestä avioparista on eron jälkeentullut keskenään hyviä ystäviä.– Perinteisesti Tiibetissä naiset hoitavatmaaseudulla kodin tai paimentolaisinateltan ja mies vastaa kodin ulkopuolisistatehtävistä. Harvat koulutetut naiseteivät suostu maanviljelijän tai paimentolaisnaisentyöhön ja elämäntapaan, ja silloinlähes ainoat vaihtoehdot ovat palataomaan kylään opettajaksi tai työttömyys.Yliopistosta valmistunut nainen sai aiem­min valtion viran, mutta ne annetaan nykyäänkiinalaisille.Hyytiäisen mukaan uskonnollisen elämänvalinnut nainen on nunnana uskonnollinenasiantuntija ja joskus motiivinahänen valinnalleen on ollut halupaeta naisen kovaa elämää perheessä jaavioliitossa.– Eräs ystäväni päätti ryhtyä nunnaksiollessaan lapsenvahtina perheessä, jolloinhän ymmärsi, että nainen joutuu puolisonaelämään miehen vallan alla.Hyytiäisen ystävättärestä tuli nunnaollakseen vapaa: vapaa ikeestä, vapaarooli malleista. Nyt Hyytiäinen kuvaakinystävätärtään itsenäiseksi, suorasanaiseksi,paljon matkustelleeksi, vahvaksinaiseksi.20pari & perhe 4/2008


Naiset menevät nuorinanaimisiinMaaseudulla tiibetiläiset naiset menevätnaimisiin noin 18-ikävuodesta alkaen,ja avioliitot ovat yleensä järjestettyjä.Paimentolaisnainen meneenaimisiin paimentolaismiehen kanssa jamaanviljelijä kaltaisensa kanssa, sillä elämienyhteensovittamisen koetaan näinolevan helpompaa.– Minulla on myös koulutettuja ystäviä,jotka ovat tavanneet tulevan puolisonsayliopistossa ja rakastuneet toisiinsa. Heovat menneet naimisiin perheiden suurestiiloitessa heidän liitostaan ja tätä nuoretnykyään Tiibetissä toivovatkin, että saisivatenemmän osallistua tulevan puolisonsavalintaan.Tiibetissä koulutetut naiset eivät voikuvitellakaan menevänsä kenen tahansakanssa naimisiin, mutta koulutetulle miehellekelpaa puolisoksi myös kouluttamatonnainen.– Kunhan vaimo hoitaa kaikki hänellekuuluvat tehtävät. Yleensä nainen naimi­siin mentyään muuttaa miehen luo, muttajos naisen perheessä ei ole poikaa, niinmuutto saattaa tapahtua toisinkin päin,Tiina Hyytiäinen kertoo.Tiibetiläiset parit elävät keskenäänmyös naimattomina, ja saman katon taiteltan alla saattaa elää enemmän väkeäkuin ydinperheen verran. Uusperheetkääneivät kauhistuta: naisen lapsi edellisestäsuhteesta on perheenjäsen siinämissä muutkin.– Tiibetiläiset naiset voivat olla ärtyneitätyön paljoudesta ja väsyneitä, mutta samallahe ovat aika tyytyväisiä elämäänsä. Heovat hyvin käytännöllisiä ja heillä on paljonnäkymätöntä valtaa, he päättävät monestaarjen kulkuun vaikuttavasta asiasta. Erityisestivanhat naiset, sillä vastanaineidennaisten asema on välillä päinvastainenkineli aika rankka. Mutta kun he saavat lapsiaja vanhenevat, niin kunnioituskin lisääntyyheitä kohtaan vuosi vuodelta. l”Tiibetissä on sanonta, että pitäähuolta kuin äiti ainokaisestaan.Tiibetiläiselle äiti on myötätuntoisuudensymboli ja useinmyös sen tosiasiallinen lähde.”Mia HemmingTeksti Laura LipsanenMikrolainoillahyvän kierrekäyntiinJames O`BrienYksi menestyksekkäimmistä keinoista kohentaanaisten asemaa heidän perheissäänja yhteisöissään on ollut mikrolainojen tarjoaminen.Monissa maissa mikrolainaohjelmatovat olleet valtaisa menestys, sillä niidenonnistuessa naisille on avautunut mahdollisuusesimerkiksi pienen liiketoiminnan aloittamiseen.Köyhille naisillehan tavanomaisetrahoituskanavat eivät ole auki.On hämmästyttävää, miten laajoja muutoksiavoidaan saada aikaan sillä, että nainenansaitsee edes hieman omaa rahaa.Selvityksissä on huomattu naisten roolinmuuttuneen mikrolainojen myötä perheissäja yhteisöissä merkittävästi. Mies onsaattanut esimerkiksi päättää yksin kaikistatärkeistä asioista, kuten ehkäisyn käytöstäja lasten lukumäärästä. Naisen tuodessatalouteen ansiotuloja, on hänenneuvotteluasemansa perheen kaikissa asioissakasvanut.Vaikutukset eivät ole rajoittuneet ainoastaannaisten aseman kohentumiseenperheen sisällä. Heidän itseluottamuksensaja liikkumavapautensa ovat kasvaneet.Mikrolainaohjelmien myötä naiset ovatsaaneet myös tuiki tarpeellisia ystäviä javerkostoja perheensä ja sukunsa ulkopuolelta.Tämä kaikki on myös lisännyt heidäntietouttaan esimerkiksi terveys- ja ehkäisypalveluista,mikä on parantanut sekäitse naisten että heidän koko perheensäterveyttä. Omasta rahasta on lähtenyt liikkeellehyvän kierre. lMikrolainaohjelmien myötä naisetovat saaneet myös perheen ulko -puo lisia ystäviä ja verkostoja.Myös Väestöliiton kehitysyhteistyöhankkeessaNepalissa kohennetaan naistenasemaa mikrolainoilla. Hankkeen mikrolainaohjelmaanon valittu erityisesti nuorianaisia hyvin köyhistä ja marginalisoituneistayhteisöistä. Naisille annettiinammatillista koulutusta ennen kuin heilletarjottiin lainaa. Nyt nuoret naiset pyörittävätmuun muassa kauneushoitolaaja ompelimoa. Naiset itse ovat kokeneetasemansa kohentuneen omien ansioidenmyötä. Hankkeen mikrolainaohjelmallaon myös terveysvaikutuksia, silläsäännöllisissä koulutuksissa naisille annetaanseksuaaliterveystietoa.pari & perhe 4/2008 21


Teksti ja kuvaT Tuula AinasojaTyöttömyys luotsasiuusperheen äidin opiskelemaanunelma-ammattiinKun forssalainen uusperhe kuuli saavansa tuplasti perheenlisäystä, tulivanhemmille ensimmäisenä käytännön asiat mieleen. Onko rakenteillaoleva talo tarpeeksi iso nelilapsiselle perheelle? Pitääkö vaihtaa isompiauto? Työttömyys sekoitti kuitenkin pakan ja laittoi arjen kuviot uusiksi.Kaksoset saavat Elina-äidiltä ja Toni-isältä muutenkin paljon sylihoitoa, mutta kun vointi on vilustumistaudin vuoksi huono,niin sitä tarvitaan tavallistakin enemmän. Kaksosperheessä tarvitaan niin paljon molempien vanhempien läsnäoloa, että isänosuus arjessa on vääjäämättä vahva ja vastuullinen.22pari & perhe 4/2008


Elina Virtasen usko tulevaisuuteenjärkkyi vajaa vuosi sitten,kun kaksosten syntymästäoli kulunut pari kuukautta.Kylmäkaappeja valmistava yritys ilmoittisulkevansa Forssan tehtaansa ja siirtävänsätuotannon ulkomaille. 20 vuotta vaihetyöntekijänätoiminut Elina Virtanen oliyksi irtisanotuista 150 työntekijästä.– Alkusokki oli paha, ensimmäisenä tulimieleen miten selvitään lainanmaksuista.Oltiin juuri muutamassa uuteen taloon, jatässä on iso asuntolaina päällä, Elina muisteleesilloisia tuntemuksiaan viihtyisässäkeittiössään, jossa tuoksuu uuni tuore pulla.Elina ei alistunut odottamaan tumputsuorina äitiysloman jälkeistä työttömyyttä,vaan alkoi heti miettiä vaihtoehtoja.Kotiäidiksi jääminen ei ollut taloudellisestimahdollista eikä hän aikonut tyytyäpätkätöihin.Uuden ammatin opiskelu alkoi tuntuaaktiivisesta nelikymppisestä järkevältäratkaisulta. Koulunpenkille lähteminenei Elinaa arveluttanut, sillä hän oli kouluttautunuttehdastyönsä ohella ensin merkonomiksija myöhemmin markkinointiassistentiksi.Työllistymismahdollisuuksiaei Forssan seudulla tosin ole näissäkäänammateissa.– Ensimmäisellä käynnilläni työvoimaneuvojanluona sain eteeni kasan hakukirjojaeri oppilaitoksiin. Huomasin että sairaanhoitajankoulutus alkaa juuri sopivastisyyskuun alussa, kun äitiyslomani alkoi ollalopuillaan. Päätökseni syntyi melkeinsillä minuutilla. Sinne aioin hakea ja sinnemyös pääsin.Nuorena unelma-ammatin opiskeluoli jäänyt, vaikka Elina oli hakenut lukionjälkeen sairaanhoito-oppilaitokseen.Hän päätti pitää ensin välivuoden, joka veinuoren naisen työputkeen.Isän rooli vahva ja vastuullinen– Opiskelu tuntuu tällä hetkellä aika rankalta,kun pitää tehdä kotonakin esseitä jaetätehtäviä. Kun saamme kaksoset kahdeksaltanukkumaan, niin avaan yleensäheti tietokoneen. Ja se on sitten äkkiätaas puoliyö, Elina Virtanen sanoo ensimmäistenkahden opiskelukuukaudenkokemuksista.Kaksosperheen arki vaatii useita ahkeriakäsipareja. Onneksi Elinan äiti asuulähellä, mamma oli etenkin ensimmäisinäviikkoina korvaamaton apu. Myös Elinanedellisestä avoliitosta olevat 10- ja13­ vuotiaat tyttäret helpottavat usein arjensujumista, sillä Erika ja Elisa leikkivätmielellään pikkusisarustensa kanssa.Isosiskot Erika ja Elisa leikkivät mielellään Tiinun ja Tomin kanssaavarassa olohuoneessa.Ja kaksosten isän panos ja vastuu lastenhoidossaon omaa luokkaansa.– Kaksosten isä pääsee paljon lähemmäksilapsiaan ja joutuu ottamaan vastuunaivan eri tavalla kuin vain yhden lapsenkanssa, Elina sanoo ja tuumaa, että kaksostenkanssa arki on totisinta totta alustapitäen.Toni Koskela onkin käyttänyt kaikkimahdolliset isyys- ja vanhempainvapaathoitaakseen kaksosia. Viimeiset viikot hänenon pitänyt pärjätä päiväsaikaan yksinäänTiinun ja Tomin kanssa.– Aamupäivät sujuvat yleensä hyvin,mutta ehtoota kohti alkaa olla väsymystäja pitää keksiä virikettä.Hankalinta arjessa on johonkin lähteminen.Helpommalla pääsee, kun jää kaksostenkanssa kotiin, mutta välillä on päästäväihmisten ilmoille, automekaanikontyöhönsä hiljattain palannut Toni Koskelasanoo.– Elämä on aikamoista rumbaa pientenkaksosten kanssa. Parasta on pitää tietystäpäivärytmistä kiinni, muuten arki ei suju,Elina sanoo.Nykyisin kaksosten arkeen kuuluu myösmamma, joka hoitaa heitä päivisin. Vanhempienmielestä päiväkoti tuntuu Tiinulleja Tomille ehkä vasta kolmen vuoden päästäsopivalta paikalta, mutta kunnallinen perhepäivähoitopaikkalähialueella on haussa.Yhteinen aika kortillaElina ja Toni ovat tietoisia siitä, että isossakinlapsiperheessä pitäisi yrittää järjestäävanhemmille kahdenkeskistä aikaa.Pariskunnan viimeisin yhteinen projektioli oman talon rakentaminen.– Vielä viikkoa ennen synnytystä saumasinpesuhuoneen seiniä, ja lähes kaikkitalon rakennustyöt on tehty kahdestaan.Aikaisemmin me käytiin yhdessäkuntosalilla, ehkä sitä voi taas joskus jatkaa,sitten kun tulee taas aikaa, Elinanaurahtaa.Mutta edes joskus on pientenkin kaksostenvanhempien päästävä irtautumaan.Elinalle ja Tonille tervetullut tilaisuus olimonikkoperheiden yhdistyksen järjestämäristeily elokuussa. Siellä he tapasivat parisenkymmentäsamanhenkistä pariskuntaa,jotka olivat kaikki jättäneet kaksosensatai kolmosensa kotiin. Elinan mielestävertaistuella jaksaa paremmin. Hän toimiiForssan Seudun Monikkoperheet ry:nhallituksen sihteerinä.– Koko ajanhan se vähän helpottuu,kun kaksoset kasvavat. Tomi on vähänhitaampi kehityksessä, mutta Tiinu tuntuupärjäävän ja viihtyvän paremmin nytkun käveleminen alkaa sujua, Toni sanooäskettäin ensimmäisiä synttäreitäänjuhlineiden kaksostensa yksilöllisistäkehitysvaiheista.Positiivisesti koko perheen yhteiseloonvaikuttaa myös se, että Elinan työttömyydenmukanaan tuoma taloudellinen uhkaon väistynyt. Kun kodinhoitotuki loppuumuutaman kuukauden päästä, Elina saakoulutuspäivärahaa. Myös työllistymisensuhteen tulevaisuus näyttää hyvältä.– Tulen valitsemaan sivuopinnoiksenivanhustyön ja lapset, molemmat alat kiinnostavat.Tietysti mieli voi vielä muuttua,mutta sairaanhoitajalle kyllä varmasti töitäriittää tulevina vuosina, Elina Virtanensanoo luottavaisin mielin. lpari & perhe 4/2008 23


Lapsuuden monta kieltä-dvdDvd on tarkoitettu vahvistamaan Suomeenmuuttaneiden lasten äidinkieltä. Siinä esitetäänarkisia vanhemman ja lapsen vuorovaikutustilanteitakuudella eri kielellä (englanti,kurdi, arabia, venäjä somalia, albani jasuomi toisena kielenä). Dvd:n esimerkkitilanteitakatselemalla päivähoidon tai neuvolanhenkilökunta voi yhdessä vanhempien kanssaoppia vahvistamaan lapsen äidinkieltä.DVD, 6 eri kieltä, Helsinki 2008. Hinta 25 €+ toimituskulut.Tilaukset: www.vaestoliitto.fi/nettikauppa taitilaukset(at)vaestoliitto.fiKöyhyyden jalanjälkiToim. Elina Korhonen ja Laura LipsanenMiten ilmastonmuutos lisääköyhyyttä? Minkälaisia vaikutuksiailmastonmuutoksella on ihmistenterveydelle ja väestön lisääntymiselle?Miten köyhyyttä voi vähentäävahingoittamatta ympäristöä lisää?Väestöliiton uusi julkaisu Köyhyydenjalanjälki etsii vastauksia näihinkysymyksiin.Rikkaiden teollisuusmaiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästötovat valtavia verrattunakehitysmaiden päästöihin. Köyhät ihmisetja köyhät maat ovat siten vähiten vastuussa ilmastonmuutoksesta,mutta kärsivät eniten senseurauksista.Köyhyys ei ole vain yksittäisten maiden,kansojen tai ihmisten tragedia. Köyhyys on vakavauhka koko maapallolle. Köyhyyden aiheuttamaväestömäärän jatkuva kasvu lisääympäristön kestämätöntä käyttöä. Ehkäisyvälineidenpuutteesta ja riittämättömistä terveys-ja perhesuunnittelupalveluista aiheutuvaväestön lisääntyminen pitää ihmisiä köyhinä jakuormittaa ympäristöä.Tilaa Köyhyyden jalanjälki ilmaiseksi:laura.lipsanen(at)vaestoliitto.fi, (09) 2280 5125TULOSSA JOULUKUUSSA!Perhebarometri 2008:Milloin on lapsen aika?Lastenhankinnan toiveet ja esteetAnneli Miettinen ja Anna RotkirchVäestöliiton Perhebarometri 2008 selvittääsuomalaisten lastenhankintaan liittyviä ihanteita,aikeita ja esteitä. 35-vuotiaista suomalaisistajoka neljäs nainen ja kaksi viidestä miehestäon lapseton. Yhä useampi nuori kouluttautuupitkään ja viettää senkin jälkeen monta vuottaetsien sopivaa elämänkumppania sekä omaapaikkaansa työelämässä. Siirretäänkö vanhemmaksituloa opiskelun, työn tai toimeentulonvuoksi, vai ajatellaanko pikemminkin omaaelämänlaatua? Tutkimus tarjoaa tuoretta tietoayhteiskunnallisesti tärkeästä aiheesta kaikilleperheen tulevaisuudesta kiinnostuneille.Tilaukset: www.vaestoliitto.fi/nettikauppa taitilaukset(at)vaestoliitto.fiKirja julkaistaan 11.12. 2008Maijan jouluvinkkejäPuhuva joulukortti pelastaa tilanteen, jos olet unohtanutlähettää kortin. Puhelinsoitto on henkilökohtainentapa muistaa.Älä pitkitä joulustressiä aloittamalla joulun tekoaviikkoja etukäteen, ellet oikeasti nauti siitä.Käytä hyvällä omallatunnolla valmisruokia. Voit kohennellaniitä kermalla tai yrteillä. Kaunis esillepano auttaa.Jos vietät joulua suvun tai ystävien kanssa, niin suunnitelkaaja sopikaa etukäteen, mitä kukakin tuo yhteiseen joulupöytään.Yhdessä tekeminen luo tunnelmaa ja on joululahja jo sinänsä.Muistaa saa vaan ei pakottaa: Ethän painosta yksin asuvia sukulaisiateille aattoillaksi.Velvollisuudentunnosta ei tarvitse osallistua sukulaisten taiystävien joulunviettoon. Jokainen voi rakentaa joulun omannäköisekseenja tehdä joulusta nautinnollisen hyvän ruoan ja kauniinkattauksen avulla.Jouluruokamuistot talteen: Pyydä jokaista perheenjäsentäsikirjoittamaan joulun alla yhteiseen vihkoon, mitä hän haluaa syödäjouluna. Näin et tule laittaneeksi turhia ruokia. Vihkosta onmukava selata vuosien kuluessa. l24pari & perhe 4/2008


Aija Palomäki, 45IT-arkkitehtiStudio OnniSelviytymisen tarinoita –PerheväkivaltaSain tehtäväkseni kirjoittaaoman perheväkivallasta selviämisenitarinan. Tehtävä onmieluinen – olenhan katsonutelämääni taaksepäin jo pitkään ja pohtinutmielessäni, mistä kaikki johtui.Olen altistunut perheväkivallalle jo lapsuudenkodissani.Itsenikin on ollut vaikeahahmottaa, olenhan keskiluokkaisestavirkamiesperheestä, jossa kulissit, pöytähopeatja käytöstavat ovat olleet moitteettomatja elämänhallinta kohdallaan.Äidilleni läheisyys, lapsenkin läheisyys,oli vaikeaa. Taustalla saattoivat olla vaikeatja käsittelemättömiksi jääneet omanelämän kokemukset. Äidilläni oli tuhoisiatapoja. Koko lapsuuteni ajan hän käviläpi kasvojani läpi piirre piirteeltä, senttisentiltä, ääneen valitellen kuinka olen perinytsekä häneltä että isältäni vain epäedullisimmatpiirteet. Kasvoni muuttuivatpalapeliksi, jossa oli vain vääriä osia. Ääneenäitini valitteli myös liiallista älyäni.Miehet pitävät vain tyhmistä naisista, tämänhän tiesi kokemuksesta. Avioliitostaoli siis turha haaveilla.Näistä lähtökohdista parinmuodostusei ollut helppoa itseään hirviömäisen rumanaja kiusallisen älykkäänä pitävällenaiselle. Olenkin päätynyt elämässäni eivain yhteen, vaan jopa useampaan fyysistäväkivaltaa tai henkistä sadismia sisältäväänparisuhteeseen. Kohtelu on vainvahvistanut sisäistä arvottomuuden kokemustani.Minussa täytyy olla jotain vikaa,koska minua kohdellaan huonosti.Väkivaltainen suhde vie maailmaan, jossakaikki on hieman "vinksin vonksin jaheikun keikun". Kumppani saa vakuuttumaansiitä, että julma ja piittaamatonkohtelu on asioiden normaali tila. Elämäähallitsee kumppanin arvaamattomuus.Mitä tahansa voi tapahtua milloin tahansa.Kotielämä on kävelyä munankuorilla.Irrottautuminen on vaikeaa, koska kykykuvitella parempaa katoaa.Mikä siis auttoi irrottautumaan väkivallanja häpeän kierteestä? Olen aina ollutitseapuoppaiden suurkuluttaja. Kirjatjäivät kuitenkin sanahelinäksi. Todellineneheytyminen alkoi vasta vuorovaikutuksessamuihin ihmisiin, joille uskalsinpaljastaa heikkouteni ja kipupisteeni.Olinhan jo nuorena sairastunut vääräänvahvuuteen, pikkuaikuiseksi, muiden auttajaksi,suoriutujaksi.Näitä ihmisiä on monia, useampia kuinedes pystyn luettelemaan:• Pohjanmaalainen Bruno, parkettimiesja nuoruuden ystävä, jonka puhelinoli päällä yötä päivää silloin kuntarvittiin.• Erityisopettaja Sirpa, joka näki tilanteenja ei kehottanut, vaan komensihakemaan viranomaisapua.• Nurmijärveläinen sosiaalityöntekijäArto, joka ei kertaakaan suhtautunutalentuvasti ongelmiensa kanssa painiskelevaakohtaan.• Espoolainen turvakodin johtaja Sirkka-Liisa,joka väsymättä vakuutti, ettäjokaisella on oikeus perustarpeisiinsa.• Amerikkalaisprofessori Peter, jokanäytti oman haavoittuneisuutensasensuroimatta.• Leppävaaralainen perheneuvolan työntekijäEija, joka auttoi IT-alalle päätynyttäälykköä hahmottamaan omaa tilannettaanfläppitaululle piirretyilläväkivallan dynamiikan kaavakuvilla.• Työterveyslääkäri Matti, joka puhuiasioista niiden oikeilla nimillä.• Vertaistukija Susanna, jolta sain paljonrohkeutta.• Turvallisuuskonsultti Petri, joka auttoikäytännön rajanvedossa silloin, kunomat voimat eivät riittäneet.• Espoolainen kampaaja Tiina, joka toimukanaan aina myös vähäsen arjen kimallustaja naurua.Koen, että vasta oman heikkoutenikohtaamalla ja myöntämällä olen löytänyttodellisen vahvuuteni Se on vahvuuttasekä rakastaa että tulla rakastetuksi. lKirjoittaja on Lapsen Oikeus VäkivallattomaanElämään, Love ry:npuheenjohtajapari & perhe 4/2008 25


Teksti ja kuva Anna KopteffOman elämänsäsarjakuvasankariKuvataiteilija Anne Muhonen purkaa vaikeitakin tunteitaan ruutujen kauttakulkevalla tarinallaan. Ainakin se tulee halvemmaksi kuin oikea terapeutti.Voisi kuvitella, että sarjakuvapiirtäjäntyö on epäsosiaalistatyöpöydän ääressä puurtamista.Kieltämättä se onsitäkin, mutta samalla palkitsevaa ja luovaaitseilmaisua. Näin ajattelee 29-vuotias vantaalainenkuvataiteilija Anne Muhonen.– Tässä työssä ei riitä, että tekee kahdeksantunnin työpäivän piirtämällä ja kirjoittamalla.Pitää huolehtia myös markkinoinnista,myynnistä ja promootiosta,kertoo kuuden vuoden ajan sarjakuviapiirtänyt Muhonen.Vaihteleva kuukausitulo on taiteilijan arkea,mutta siihen on ollut välttämätöntätotutella.– Täytyy kestää olla epävarmassa tilanteessa,jos meinaa jatkaa tätä työtä ja saadajotain aikaiseksi. Jos päällimmäisenämielessä olisi vain raha, niin töistäkin tulisivarmasti puserretun näköisiä.Sarjakuvasynnytys kestäävuodenTyöurallaan Muhonen on piirtänyt lehtikuvituksia,kirjoittanut freelancerina sarjakuva-ja musiikkiarvosteluja ja opettanutmuun muassa Suomen sarjakuvaseuranlyhytkursseilla kymmenvuotiaille lapsillesarjakuvan piirtämistä.Tällä hetkellä hieman yli vuoden ikäisenAatos-pojan äiti tekee sarjakuvia täyspäiväisesti.Omasta elämästä ja odotusajastaon syntynyt teos ”Sydänääniä” jatuloillaan on myös ”Jokeltelua”.Noin 50 sivun mittainen sarjakuva-albumiei synny hetkessä, vaan yhden teoksensynnyttämiseen kuluu aikaa vuodenverran. Työvaiheet vaihtuvat kohtaustenhahmotelmista, käsikirjoituksesta jatussauksesta aina painovalmiin versionviimeistelemiseen.26pari & perhe 4/2008


Sarjakuva-albumi Sydänääniä kertooAnne Muhosen omasta odotusajasta.– Sitä on oikeastaan aina töissä. Välillä kuvataiteilijantyö tuntuu tyhjän päällä seisomiselta,mutta itse olen kuitenkin tämänalan valinnut, ja tiedän mitä se vaatii, Muhonentoteaa.Omatoimista terapiaa ruutuihinSarjakuvien tekeminen on ammatin lisäksimyös tapa purkaa tunteita. Jos jokin asiavaivaa, sen käsitteleminen ja siirtäminenpaperille tuntuu helpottavalta.– Se on luonteva terapiamuoto, ja ainakinhalvempi kuin oikea terapeutti, Muhonennaurahtaa.Rankkoja ja kipeitäkin asioita voi ilmaistasarjakuvan avulla – jos ei muuten,niin piilomerkityksillä.Kaikkea ei tarvitsevääntää rautalangasta.Muhosen tarinoistaerottuu selvästi muutamaeri pääteema: rakkaus,ystävyys, itsensäetsiminen, surusta irrottautuminenja yksinäisyys. Kaikkien albumienpääroolissa seikkailee nainen taityttö – vaikka sukupuolen valikoituminenei Muhoselle ole ollut tietoinen valinta.– Tykkään kertoa pieniä juttuja ja huomioitaarkisista havainnoista. En mitäängalaksien välisiä koskettavia laajoja teemoja.Omien tarinoiden vahvuus löytyyhahmoista, joihin on helppo samastua.Suorat vaikutteet pelottavatOmaa tekniikkaa on pystyttävä myös parantamaankoko ajan. Uusien piirustustyylienlöytäminen”Vaikka olisi kuinkasurullinen aihe, niinpohjalla on ajatus, ettäkaikesta selviää.”onkin Muhosenmielestä virkistävää.Keväälläilmestyvänuuden yksinäisyyttäkäsittelevänalbuminpiirustusjälki on taiteilijan itsensä mielestäentistä vapaampaa, rennompaa jakevyempää.– Vaikka haasteita löytyykin, sarjakuvataiteilijanaon vapaus tehdä sitä mitä haluaa.Sitä on itse vastuussa itselleen ja työtävoi tehdä melkein missä vain. On samallahyöty ja haitta, että tämä työ kulkee kokoajan mukana.Aina ruudut eivät kuitenkaan täyty kovinvaivattomasti, jos inspiraatio loistaa poissaolollaan.Musiikki, kirjat, televisio jalapsen kanssa leikkiminen houkuttelevatesiin kadonnutta motivaatiota, mutta toistentekemiä sarjakuvia Muhonen ei sorruselaamaan.– Pelottaa, että ottaisin niistä tahtomattanisuoria vaikutteita, Muhonenperustelee.Palaute piiskaa petraamaanToisinaan Muhonen väsyttää itsensä kahmimallaliikaa töitä. Rauhallisesta ja mutkattomanoloisesta taiteilijasta kuoriutuustressaantuneena ja ylikuormitettunaesiin kiukkuinen luonne.Lukijoilta saamat palautteet antavatkuitenkin voimia jatkaa sarjakuvien tekemistä.Työ vaatii pitkäjänteisyyttä, koskaomat teokset eivät välttämättä ampaiseheti myyntilistojen kärkeen. Se vaatii vuosientyön.– Huonot arvostelut saavat joskus ajattelemaan,että en enää ikinä tee yhtäänmitään jos kukaan ei tykkää eikä ymmärrä.Se on sellaista taiteilijan tuskaa. Silloinpitää vaan tehdä parempaa ja pystyä näyttämäänomat kykynsä.Huhtikuussa 2008 valittiin ensimmäinenSarjakuva-Finlandia-palkinto. Lautakuntavalitsi ilmoitettujen sarjakuva-albumienjoukosta kymmenen ehdokastapalkinnonsaajaksi, ja mukana ehdolla olimyös Muhonen.Vaikka ykköspalkinto ei lopulta osunutkaanjuuri Muhosen kohdalle, oli kymmenenparhaan joukkoon pääseminenhänelle palkitsevaa.– Se oli ammatillisen uraniparas hetki. Tuntui, että silloinoli tehnyt edes jotain oikein. lpari & perhe 4/2008 27


Teksti Tiina KirkasgorillaPysyvät ihmissuhteet suojaavatnuorta masennukseltaTyttöjen riski sairastua masennukseen onkaksinkertainen poikiin verrattuna.Masentunut nuori on alavireinen,eikä häntä kiinnostatai miellytä mikään.Ydinoireita täydentävätvaihtelevasti voimattomuus ja väsymys,keskittymisvaikeudet, unihäiriöt, ruokahalunja painon vaihtelut, syyllisyydentunnotsekä itsemurha-ajatukset.Masentunut nuori voi aikuisista poiketenolla myös ärtynyt ja riidanhaluinen.Tytöt ja pojat oireilevat masennustaan eritavoin, vaikkakin viime vuosina erot ovatliudentuneet.– Tytöt kääntyvät sisäänpäin, vetäytyvätkontakteista ja ovat vaisuja. Usein masennuson heidän ajatuksissaan, ja siksiulkopuolisen on vaikea sitä havaita, nuorisopsykiatriLinnea Karlsson Turun yliopistollisestakeskussairaalasta kertoo.– Nykyään tytöt myös oireilevat poikientavoin ulospäin, mikä näkyy esimerkiksipäihteiden käyttönä, piittaamattomuutenaomasta itsestään sekä seksuaalisenariskikäyttäytymisenä.Tyttöjen itsetuhoisen käyttäytymisentaustalla onkin usein masennusta. He onnistuvatitsemurhayrityksissään kuitenkinpoikia harvemmin, sillä heidän keino- javälinevalikoimansa on riittämätön.– Pyrkimys on molemmilla silti sama,Karlsson tietää.Masennus yleistyy murrosiässäNuoret sairastuvat masennukseen entistäaikaisemmin, mikä selittyy biologisen murrosiänvarhentumisena Suomen kaltaisissalänsimaissa. Tilastoissa se näkyy siten, että15–20 prosenttia suomalaisista 20-vuotiaistanuorista on ehtinyt jo kokea yhden toimintakykyäänhaittaavan masennusjakson.Vastaavasti yhden vuoden aikana noinviisi prosenttia samanikäisistä sairastuuvakavaan masennukseen. Tytöillä masennusriskion poikiin verrattuna kaksinkertainen.Esimerkiksi nuorten psykiatrisessahoidossa suuri osa potilaista onmasennusdiagnoosin saaneita tyttöjä.Myös nuorten omia tuntemuksia mittaavakouluterveyskysely vahvistaa kuvaatyttöjen masentuneisuudesta. Sen mukaanlähes 19 prosenttia peruskoulun kahdeksas-ja yhdeksäsluokkalaisista tytöistäkokee itsensä masentuneeksi. Lukiossavastaava osuus on 13 prosenttia ja ammattikoulussa16 prosenttia. Poikien luvut sitävastoin jäävät kaikilla kouluasteilla allekymmenen prosentin.28pari & perhe 4/2008


Nuoret tarvitsevat pysyviäihmissuhteitaKouluterveyskyselyn kaltaisissa tutkimuksissatyttöjen korkeita masennuslukujaselitetään sillä, että he kykenevät poikiakehittyneemmintunnistamaan tunteitaanja ilmaisemaanitseään verbaalisesti.Myös tyttöjen hormonaalisillamuutoksillaon epäilty olevanvaikutusta.– Nuorten masennuskehittyy pitkänajan kuluessa, ja sitä selittävät henkilökohtaisetmenetykset, laiminlyönnit jaerokokemukset. Tytöt kokevat myös poikiaenemmän ihmissuhdestressiä, mikä lisäämasennusriskiä. He voivat esimerkiksi reagoidapoikia herkemmin seurustelusuhteenpäättymiseen, Linnea Karlsson selvittää.Tyttöjen – ja ylipäätään nuorten –masennusta taustoittavat myös yhteiskunnallisettekijät: lapset ja nuoret itsenäistetäänliian varhain, ja he jäävät yksin.Nuoren kannaltaolennaisinta on, ettähänellä on lähelläänaikuinen, johon voiluottaa.Lapset esimerkiksi lopettavat Suomessaleikkimisen aikaisemmin kuin muissa Pohjoismaissa,mikä lisää masennusriskiä.– Myös yhteiskunnalliset rakenteetovat unohtaneet lapsen ja nuoren tarvitsevuuden.Päiväkotiryhmätovat liiansuuria, ja yläkouluissakaanei ole välttämättäenää luokkia.Lapset tarvitsevatkuitenkin pysyviä ihmissuhteitaja kasvurauhaa,Karlssonmuistuttaa.Hän onkin huolestuneena seurannut,kuinka nuorten ongelmia pyritään liianusein ratkaisemaan kontrollia lisäämällä.Kontrolli ilman sosiaalista tukea lisääkuitenkin stressiä, mikä puolestaan lisäämasennusriskiä.Apua vain aikuisiltaMasennuksen ennaltaehkäisy on tärkeää,samoin sen hoito, sillä uusiutumisriski onsuuri.Masennus myös periytyy. Linnea Karlssonkorostaakin vanhempien oman mahdollisenmasennuksen hoitamista, jottei heikentynytvuorovaikutus katkaise yhteyttäomaan lapseen.Nuoren itsensä kannalta olennaisintaonkin se, että hänen lähellään on aikuinen,johon hän voi luottaa.– Kotona ja koulussa nuoresta näkyväteri asiat. Ei siis ole huonoa vanhemmuutta,jos kotona ei heti havaitse nuoren masennusoireita.Sitä vastoin on hyvää vanhemmuuttaryhtyä yhteistyöhön koulunkanssa, jos siellä jotain huomataan, Karlssonopastaa.Kouluterveydenhuollossa voidaanmasennusta seuloa erityisellä kyselyllä,ja opettajatkin voivat oppia tunnistamaanoppilaidensa masennusoireita.– Silti sekään ei riitä, jos tarjolla ei olehoitoa eikä koulussa ole yhtään aikuista,joka tuntee nuoren ja johon nuori luottaa.Nuoret itse usein tunnistavatkin toistensamasennusoireita, mutta apua voi antaavain aikuinen, Karlsson painottaa. lSeksuaalinenkaltoinkohtelurikkoo nuorenluottamuksenihmisiinSosiaali- ja terveysalan ammattilaisten perus- tai täydennyskoulutukseenei sisälly opintoja seksuaalista häirintää ja väkivaltaakokeneen nuoren kohtaamisesta. Tämän takia he voivatreagoida nuoren kertomaan kaltoinkohteluun väärällä tavalla:vähätellä tapahtunutta, hössöttää liikaa jolloin nuoren tunteetjäävät muiden prosessien jalkoihin tai näyttää nuorelle etteivätkestä kuulla näin rankkoja asioita.Väestöliiton nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun kohtaamisprojekti,NUSKA, kouluttaa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisiakohtaamaan kaltoinkohtelua kokeneet nuoret niin, ettähe voivat rauhassa miettiä parhaita toimintatapoja taustat huolellisestiselvittäen. Samalla ammattilaiset saavat tietoa ilmiön yleisyydestäja esimerkiksi siitä, miten paljon internet paitsi madaltaanuorten avun saamisen kynnystä myös tarjoaa mahdollisuuksiahyväksikäyttöön ja sen valmisteluun.Väestöliiton järjestämään nuoren seksuaalistakaltion kohtelua käsittelevään seminaariin osallistuilokakuussa 200 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista.Nuoren eheytymisprosessi on alkanut, kun hän ei enää syytä itseääntapahtuneesta. Silloin kaltoinkohtelu ei enää ota valtaa ajatuksista,vaan nuori saa vallan takaisin itselleen ja pystyy käsittelemääntapahtunutta halutessaan. Nuoren elämään tulee taastilaa suunnitelmille ja onnellisuudelle.Väestöliiton NUSKA-kohtaamisprojektin päämääränä on lisätäammattilaisten tietoja ja taitoja, jotta kaltoinkohdellut nuoret saisivatvälittömästi hyvää apua ja tukea mahdollisimman läheltä: koulusta,terveydenhoitajalta tai nuorisotyöntekijältä. Ammattilaisenvastuulla on, että palveluprosessit kuten mahdollinen rikosprosessija traumasta toipumisen prosessi käynnistetään. Myös läheisten tukeminenja läheisten nuorelle antama tuki on tärkeää. lpari & perhe 4/2008 29


Lapsiperheetja vanhuksetkotipalveluidenulkopuolelleSosiaali- ja terveysturvan keskusliiton lokakuussajulkistaman järjestöbarometrin mukaansosiaalipalvelujärjestelmään on viidenviime vuoden aikana syntynyt aukko, jostakärsivät ensisijaisesti lapsiperheet ja vanhukset.sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat joutuneetluopumaan kotipalvelujen tuottamisesta,koska Raha-automaattiyhdistys ei enää rahoitatämäntyyppistä toimintaa, jottei annettu avustusvääristä kilpailua.Kuntien ja alan yritysten tarjoamat palveluteivät ole pystyneet korvaamaan syntynyttävajetta. Yritykset ja järjestöt tuottavat nykyisinvähemmän kotipalveluita kuin järjestöt yksinvielä viisi vuotta sitten. Lapsiperheiden kotipalvelujenvähäisyys saattaa kuitenkin kostautuatulevaisuudessa mm. lisäämällä raskaampienpalvelujen, kuten huostaanottojen tarvetta,raportissa todetaan.Kyselyyn vastasi 106 järjestöjohtajaa, 170aluetyöntekijää ja 1239 paikallisyhdistystä.ensimmäinen järjestöbarometri julkaistiinvuonna 2006.TilaajoululahjaksiPari & perhe -lehti!Nuoret haluavatvaikuttaa, pohtivatperheensä hyvinvointiaja huolestuvatilmastonmuutoksestaLokakuussa julkistettu Nuorisobarometri 2008Mitä kuuluu? tutki 15–29-vuotiaiden nuortensuhdetta kuntaan ja paikalliseen vaikuttamiseen.Muita aiheita olivat epävarmuudenja turvattomuuden kokemukset sekäyhteenkuuluvuus.Barometrin mukaan nuorten vaikuttamishaluja usko demokratiaan on vahvistunut.Myös nuorten viihtyvyys asuinkunnassaan onparantunut. Nuoret tuntevat kuuluvansa kiinteästiperheeseen ja ystäväpiiriin. Seuraavaksivoimakkainta yhteenkuuluvuus on sukuun,koulu-/työyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan.Nuorten suurimmat epävarmuudenja turvattomuuden kokemukset liittyvät kysymyksiinilmastonmuutoksesta ja energianriittävyydestä. Suoremmin omaan ja lähimmäistenselviytymiseen liittyvistä epävarmuustekijöistäsuurimpia ovat oma toimeentulo sekäperheenjäsenten turvallisuus ja hyvinvointi.Nuorisobarometriä varten haastateltiin 1933nuorta. Valtion nuorisoasiain neuvottelu kuntaon julkaissut barometriä 1994 lähtien ja vuodesta2004 lähtien yhteistyössä Nuorisotutkimusverkostonkanssa.Nuorisobarometrin tilaukset:verkosto(at)nuorisotutkimus.fi,puh. 020 755 2653Työ on naisille tärkeääNaisten unelmaelämässä työn merkityson kolmantena heti terveyden japerheen jälkeen.Taloustutkimus teki kesällä 2008 Eläke- fenniantoimeksiannosta tutkimuksen, jonka tavoitteenaoli selvittää suomalaisen naisen elämänlaatuaja unelmaelämää.Hyvässä elämässä tärkeimmäksi koetaanedelleen terveys ja perhe. Näiden jälkeenmerkittäviksi asioiksi nousivat työ, taloudellinentilanne sekä hyvät ihmissuhteet. Noinneljännes vastaajista koki olevansa erittäin lähelläunelma elämäänsä. Lähimpänä unelmaelämäänsäkokivat olevansa yrittäjät, johtavassaasemassa olevat ja muut ylemmättoimihenkilöt.Tutkimustulosten mukaan yli yhdeksän kymmenestä40–60-vuotiaasta naisesta kokee, ettäsuhde työhön on merkittävä tekijä heidänelämänlaadulleen. Noin kolmannes vastaajistanäkee, että työnantajalla on erittäin suuri vastuutyöntekijän hyvinvoinnista. Hyvää työilmapiiriäpidettiin työssä viihtymisen tärkeimpänälähteenä. Alle kolmannes vastaajista piti hyvääpalkkaa tärkeimpänä työviihtyvyyteen vaikuttavanaasiana.Lähde: Eläke-FenniaPari & perhe -lehden palvelukortti●● Pari & perhe ilmestyy neljäkertaa vuodessa.Tilaan Pari & perhe -lehden alkaen 2008●● Tilauksen maksaja/Vanha osoiteSukunimi●● Tilaushinta 30 euroa/vuosikerta.Itselleni Lahjaksi Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun.Etunimi● ● Lahjatilauksen saaja/Uusi osoite2008 alkaenSukunimi●●Käytä palvelukorttia, kun-- tilaat lehden-- ilmoitat osoitteentainimenmuutoksen-- peruutat tai irtisanottilauksesiEtunimiVastaanottajamaksaapostimaksunVäestöliitto ryTunnus 500524100003 VASTAUSLÄHETYSJakeluosoiteJakeluosoitePostinumeroPostitoimipaikkaPostinumeroPostitoimipaikkaPuhelinPäiväys ja allekirjoitus


PukinkonttiinRaisa Cacciatore:KIUKKUKIRJA –AGGRESSIOKASVATTAJANKÄSIKIRJA VAUVASTAKOULUIKÄÄNKiukkukirja on aggressiokasvatusopasalle kouluikäisten lastenvanhemmille. Se antaa vanhemmillekeinoja kohdata lapsi kokonaisena,kiukkuineen kaikkineenja auttaa vanhempia käsittelemäänsekä omia että lapsentunteita rakentavasti.Oppaassa kerrotaan havainnollisinesimerkein eri-ikäistenlasten aggression kehityksestä.Hinta 24 €+ toimituskulutVEKARAVIHKONENPIKKULASTEN VANHEMMILLENeuvoloissa ja päiväkodeissatyöskentelevät sekä 0–3-vuotiaidenvanhemmat löytävät Vekaravihkosestahyviä käytännönläheisiävinkkejä arkipäivän ongelmienratkaisuiksi. Vihkosessa käsitelläänimetystä, koliikkia, tahtoikää,pippeli- ja pimppikysymyksiä,synnytyksen jälkeistä masennusta,raskausajan ja synnytyksenjälkeistä seksiä, parisuhteenhoitoa sekä vanhemmuuteenkasvamista.Hinta 6 € + toimituskulutSYLINTÄYDELTÄ ELÄMÄÄ –ARKI KAKSOSTEN JAKOLMOSTEN KANSSAKirja toimii monipuolisenatietolähteenä vanhemmille,sukulaisille sekä kaikille kaksostaikolmoslapsia kohtaaville.Kirjassa tarkastellaan mm.vanhemmuutta, monikkolastenkeskinäisen suhteen kehittymistä,lasten yksilöllisyyden huomioonottamista sekä arjen hallintaanja yhteiskunnallisen tuen saantiinliittyviä kysymyksiä.Hinta 22 € + toimituskulutUNELMA PAREMMASTAPARISUHTEESTA –NAVIGOINTIOPASAIKUISSUHTEESEENKirja käsittelee parisuhteen kehittymistäja toimivuutta uusimmantutkimustiedon pohjalta. Erilaistenkehitysvaiheiden ja kriisienkautta pareilla on mahdollisuuskasvaa ja löytää suhteessaanuusi, entistä syvempi ja tyydyttävämpitaso. Teoriatiedon lisäksikirjassa kuvataan havainnollisinesimerkein, miten näitä tietoja jataitoja voidaan opetella.Hinta 25 € + toimituskulutTUTUSTULÄHEMMIN &TILAUKSET:www.vaestoliitto.fi/nettikauppa taitilaukset(at)vaestoliitto.fiYHDESSÄ ETEENPÄIN –PIENI PARISUHDEOPASVihkonen tukee vanhempienparisuhdetta pikkulapsivaiheessatarjoamalla erilaisia neuvojaja vinkkejä parisuhteen hoitamiseen,elämänhallintaan jayleiseen jaksamiseen. Muuttunutajankäyttö, väsymys ja seksuaalinenhaluttomuus ovat yleisiä javoivat rasittaa parisuhdetta.Arjen pienet, hyvät parisuhdeteotsekä omasta ja toisen jaksamisestahuolehtiminen vievätsuhdetta eteenpäin.Hinta 7 € + toimituskulutÄIDIN KIELLETYT TUNTEETKirja kertoo suomalaisten äitientunteista Väestöliiton keräämänkirjoitus aineiston pohjalta. Kirjaon syntynyt tarpeesta kuulla jaymmärtää äitien kokemia kielteisiätunteita sekä välittää niistätietoa äideille, äitien läheisilleja lapsiperhetyötä tekevilleammattilaisille. Kirja on tarkoitettumyös yhteiskunta- ja muidenihmistieteiden tutkijoiden jaopiskelijoiden käyttöön.Hinta 13 € + toimituskulutHYVÄ ME!Valokuvaus- ja kirjoituskilpailunsatoa pitkäaikaissairaudesta javammaisuudesta perheessäJulkaisuun on koottu kokemuksiaarkipäivän haasteista sellaisissaperheissä, joissa jokuperheenjäsenistä on vammainentai pitkäaikaissairas. Kirjassahalutaan tuoda päivänvaloonerilaisuudessa piilevää energiaaja osaamista.Hinta 20 € + toimituskulutpari & perhe 4/2008 31


Kuva on Väestöliitonjulkaiseman Joulu ja koti-lehden kannesta vuodelta1948.Hyvää jarauhallistajoulunaikaa kaikille!Väestöliitto ohjaa tänä vuonna joulutervehdyksiin varatut rahat Nepaliin. Olemme yhdessä nepalilaisen järjestönkanssa perustamassa maahan nuorten monitoimikeskuksia. Lisää tietoa työstämme: www.vaestoliitto.fi.Tule mukaan rakentamaan! Anna joululahja Nepaliin.Lahjoita haluamasi summa Väestöliiton tilille: Nordea 157230-378182, viitenumero 22224.

More magazines by this user
Similar magazines