toteuttamissuunnitelma - Keski-Suomen liitto

keskisuomi.fi
  • No tags were found...

toteuttamissuunnitelma - Keski-Suomen liitto

haja-asutusalueilla asuu noin neljännes väestöstä.Useissa kunnissa alhainen syntyvyys ja negatiivinennettomuutto pitävät väestökehityksen laskusuunnassa.Väestön ikääntyminen vaikuttaa elinkeinorakenteeseensekä palvelutuotannon järjestämiseenkoko maakunnassa. Tasapainoinenväestökehitys, aktiivinen työllisyyden edistäminenja riittävän ja osaavan työvoiman varmistaminenovat keskeisiä tavoitteita alueellisessa kehittämisessämyös jatkossa. Varsinkin maaseutualueillaelinkeinorakenteen monipuolistaminenja uusien, kannattavien, yritysideoiden tukeminenovat keinoja korvata alkutuotannosta häviäviätyöpaikkoja. Avainasemassa on myös huolehtiaolemassa olevien yritysten toimintaedellytyksistäja tukea maaseutuasumista.Talouden kokonaiskasvu on viime vuosina ollutpaljolti kotitalouksien kulutuksen varassa, mikänäkyy kaupan, palvelualojen ja rakentamisen suhteellisenhyvänä kehityksenä. Vuoden 2004 jälkeenyritystoiminnan tunnusluvut ovat osoittaneetpositiivisen muutoksen merkkejä ja myösteollisuudessa on tapahtunut muutosta parempaansuuntaan.Keski-Suomen tuotanto on kehittynyt positiivisesti2000-luvun alkuvuosien jälkeen. Aluetuotantoon kasvanut vuosittain ja nykyään arvonlisäysasukasta kohti on maakuntien vertailussakeskitasoa. Tuotannossa ja sen kasvuvolyymissäon kuitenkin suuria eroja eri seutujen välillä. Asukaslukuunsuhteutettu arvonlisäys on lähes kaksinkertainenteollisuusvaltaisilla Jämsän ja Äänekoskenseuduilla verrattuna maakunnan alkutuotantovaltaisiinseutukuntiin.Viime vuosina työpaikkalisäys maassamme onkohdistunut palvelualoille. Työpaikkamäärät ovatvähentyneet alkutuotannossa ja jonkin verran jalostuksessa.Palvelualojen työpaikkamäärää onkasvattanut kotimaisen kysynnän myönteinen kehitysja yritysten strategiset linjaukset, joissa toimintojakeskitetään ja tukipalveluja ulkoistetaan.Palveluiden osuus työpaikkarakenteessa on kaksikolmasosaa; alkutuotannon osuus on viitisen prosenttia.Maa- ja metsätalous on työpaikkamäärissäselkein nettohäviäjä: alkutuotannosta on hävinnytvuosikymmenessä runsaasti työpaikkoja javoimakkaimmin vähennys on kohdistunut Saarijärven-Viitasaarenseutukuntaan.Keski-Suomen työpaikkamäärä on asettunut lamaaedeltäneelle tasolle. Huomionarvoista on,että suurin osa maakunnan työpaikkalisäyksestäkohdentuu Jyväskylään ja Jyväskylän maalaiskuntaan.Työttömien työnhakijoiden määrän laskusta huolimattatyöttömyys on edelleen Keski-Suomen vaikeinongelma. Keski-Suomen työttömyysasteenvuosikeskiarvo on ollut useina vuosina maammeneljänneksi korkein Kainuun, Lapin ja Pohjois-Karjalan jälkeen. Työllisyysaste on kääntynyt lieväännousuun usean tasaisen vuoden jälkeen.Yritysten toimipaikat lisääntyvät Keski-Suomessa.Yli 90 % kasvusta tapahtuu kuitenkin Jyväskylänseudulla. Yritysten määrä on viime vuosina lisääntynyterityisesti rakentamisen ja palvelujen aloillaja jonkin verran tukku- ja vähittäiskaupassa sekämajoitus- ja ravitsemistoiminnassa.Keskisuomalaisten yritysten vienti ulkomaille perustuusuurimmaksi osaksi välilliseen vientiinmuutaman globaalin yrityksen johdolla. Lisäätarvitaankin omia tuotteita kansainvälisille markkinoillevieviä pk-yrityksiä.Tutkimus- ja kehittämistoiminnan resursoinnissaKeski-Suomi sijoittuu valtakunnan kärkiviisikkoon.Huolimatta viime vuosien myönteisestäkasvukehityksestä ovat T&K-toimintaan käytettäväthenkilöresurssit ja euromäärät Keski-Suomessamoninkertaisesti vähäisemmät kärkimaakuntiinverrattuna.Keski-Suomi on vahva koulutuksen ja osaamisenmaakunta. Koulutussektori on suuri työllistäjä jamaakunnassa on monipuolinen koulutustarjonta.Kiinnostava koulutus on nykyisellään maammesuurimpia muuttoliikkeen vetovoimatekijöitä;maakunnan laaja koulutusverkosto ja miellyttäväasuinympäristö edistävät maakunnan säilymistäjatkossakin vetovoimaisena.

More magazines by this user
Similar magazines