Lue julkaisu - EMMA

emma.museum
  • No tags were found...

Lue julkaisu - EMMA

Leskikeisarinna Cixi loisteliaassa puolivirallisessaasussa, jonka kuvioina mm. pitkäikäisyyden merkkejä(shou). Qing-dynastia, 1800-luvun loppu.suojana ja rituaaleihin osallistujien kaavuissa.Kuviot kankaissa esittivät mytologisia eläinhahmoja,mm. feeniks-lintuja ja lohikäärmeitä.Silkin voima – ja vaatetta kantavan voima -vahvistui, kun siinä kuvattiin taivaallisia olioita.Silkin kuviot saatiin aikaan monimutkaisilla kudonta-ja värjäämistekniikoilla sekä kirjomalla.Vähitellen silkkitekstiilien käyttö yleistyi rituaalitarkoituksistalaajemmin keisarillisen hovinja virkamiesten käyttöön; tavallinen kansakäytti villa- ja pellavavaatteita. Kalliista silkistäitsestään samoin kuin kuvioista ja väreistä tulitärkeitä vallan symboleita, jotka määrittivätkantajansa hierarkkisen paikan.Viimeisillä vuosisadoilla ennen ajanlaskunalkua ja ajanlaskun alussa kehitettiin moniauudenlaisia silkkikangastyyppejä. Ajan kirjontamalleilla,mm. parittaisilla lohikäärmeillä jafeeniks-linnuilla, tiikereillä ja kukilla tuli olemaansuuri merkitys myöhemminkin. Tuolloinjo yli tuhatvuotista geometrista ja symmetristäkuviointia yhdisteltiin ja limitettiin hienostuneestinäihin kuvioihin.6Silkkitie – idän jalännen yhdistäjäTang-dynastian aika (n. 600-800-luku) oli yksiKiinan sivilisaation huippukausia, ja tuolloinsilkin tuotantokin monimutkaisine kangaspuineensekä uusine kudonta- ja värjäystekniikkoineeneli suurta kukoistuksen aikaa. Silkkiyhdisti myös kaksi mahtavaa kulttuuripiiriä,Kiinan ja Rooman. Kaupankäynti valtioidenvälillä oli alkanut jo ennen ajanlaskun alkua,mutta Tang-dynastian ajasta tuli idän ja lännenyhteyksien vilkkain kausi.Silkki kulkeutui länteen keskiaasialaisten jaarabialaisten kauppiaiden välityksellä yli 10000 km pitkää Silkkitietä pitkin Kiinan Changansta(nyk. Xi´an) Keski-Aasian kautta Syyriaanja muihin Lähi-Idän maihin, joista kallisarvoinensilkki - kilo kultaa vastasi kiloa silkkiä- kuljetettiin laivoilla Kreikkaan ja Roomaan.Silkkitien tuomat uudet kulttuurivirikkeet toivatuusia aiheita kiinalaiseen silkkiin, mm. norsuja,leijonia ja sarvipääantilooppeja sekä medaljonkimalleja,joiden sisällä oli eläin tai kasvi. SongjaYuan- dynastioiden aikoina (n. 1100–1300-luku) suosiossa olivat mm. metsästysaiheet,kotkat, villihanhet sekä kukkasarjat.Silkissä vallan,uskollisuuden jaonnen symbolitSilkkikangaslaatujen, asujen ja kuvioiden rikkausja hienostuneisuus sekä tekninen osaaminensaavuttivat huippunsa Ming- ja Qing -dynastioidenaikana (n. 1300–1800-luku). Silkin tuotantooli edelleen yksinomaan keisarillisen hovin valvonnassa.Tuolloin myös vaatteiden sosiaalisen statuksenosoittavat merkit ja symbolit olivat kaikkeintärkeimmässä asemassa. Lohikäärme oli keisarillisenvallan ja keisarin, Taivaan pojan vertauskuva,ja toisin kuin lännessä kaikkien positiivistenvoimien symboli. Koko hovikulttuurinvaatetus oli tarkoin säänneltyä, ja virkamiesten jamyös sotilaiden pukujen rinnuksissa oli heidänarvoaan kuvaavat tunnukset. Naisten vaatetus,keisarinnaa ja keisarillista piiriä lukuunottamattaoli tätä väljempää, mutta sitä sitoivat muut yhtätiukat säännöt ja ihanteet. Mm. jalkojen sidontaoli alkanut jo 900-luvulla.Symbolimerkitykset liittyivät myös väreihinja lukuihin. Jo Tang-dynastian aikana suositutleijailevat pilvet, eläimet, kiinalaiset kirjainmerkitja erilaiset onnentoivotukset olivat puvuissatoistuvia aiheita, joita voivat myös tavalliset ihmisetkäyttää. Esimerkiksi pitkäikäisyyden merkki(shou) toistui usein eri tavoin esitettynä tekstiilienkuvioissa tuhansien vuosien ajan. Kukkakuviotja eläimet ovat edelleen hyvin yleisiä aiheitasilkissä, ja niiden symboliikan taustalla on monitasoisiamytologisia ja uskonnollisia käsityksiä.Silkin ja muodin liittoHyvin säilyneet asut, pitkähihaiset kaavut, jakut,hameet ja housut, kertovat meille dynastioidenvauraudesta, silkin valmistuksen tekniikoista,kudontatavoista ja värjäysmenetelmistä, muttamyös muodin vaihteluista. Kaapujen perusmallissaon pitkät hihat, leveä kaulaa myötäileväkaulus ja edusta, joka on joko suora tai kaulastatoiseen sivusaumaan kaartuva. Kaapujen pitkät,suorat linjat korostavat silkkikankaan hienoutta,monimutkaisia kuvioita ja erittäin taidokkaitakirjailuja. Perusmalli pysyi periaatteiltaan lähesmuuttumattomana vuosituhansia, mutta yksityiskohdatvaihtelivat suuresti. Silkin kuviot jaaihepiiri muuttuivat muita taiteen aloja nopeammin,mikä tuo esiin silkin tärkeän aseman virallisenhierarkian osoittajana sekä sen merkityksenmuodin luojana.Kun valtakeskittymät muuttuivat alueellisesti,uudet hallitsijat ja dynastiat toivat omia erityispiirteitäänkankaisiin ja vaatetukseen. Uudensulautuminen vanhaan luo aina jotakin aivanuutta; esimerkiksi korkealle kaulaan napitetunqipaon, 1920–40-luvulla Shanghaissa kehitetynsilkkisen koteloleningin perusmalli oli alun alkaenperäisin mantsujen, Qing-dynastian perustajien,asusta.


Mulperi- eli silkkiperhosen (Bombyx mori) toukkia.Muinaiskiinalaisen kirjan Huainanzin mukaansilkkimato on lohikäärmeen eli kaikkienhyvien voimien alku- ja esikuva, ja se on ainakulkenut lohikäärme-käsitteen mukana. Pieniihmeellinen silkkimato ja suuri lohikäärmeovat molemmat hyvän ja kauniin vertauskuvia.Silkkiin sisältyy uskomaton määrä asioita.Se on paljon enemmän kuin moneen muuntuva,loistelias kangas; silkki kantaa itsessäänmuinaisen Kiinan kulttuurisia merkityksiäja historiallisia arvoja.Silkin kahinaaEMMAn yläaulassa on 100% SILK -näyttelynajan esillä Linnan itsenäisyysjuhlien silkkiiltapukujauseilta eri vuosikymmeniltä. Tuhansienvuosien taakse katsovan silkkinäyttelynrinnalla puvut kertovat nykymuodin silkkisestähistoriasta.Villisilkin kokoamassa näyttelyssänähdään taitavien suomalaisten suunnittelijoidenja ompelijoiden Linnan vierailletekemiä luomuksia.Silkkitie-opastusHelinä Rautavaaran museossaHelinä Rautavaaran museon opastuksellaseurataan tarunhohtoista silkkitietä, jokakulki Kiinasta Lähi-idän kautta Eurooppaan.Samalla tutustutaan silkin ja muidenylellisyystuotteiden kauppaan ja kulttuurivaikutteidenleviämiseen.Buddhalaisten pyhien kirjoitusten, sutrien, kultabrokadikannet.Ming-dynastia, 1500-luku.Maksuttomia yleisöopastuksia pidetäänla 2.10., 16.10,20.11., 11.12. klo 13.30sekä su 3.10., 17.10.,7.11.21.11.ja 12.12. klo 13.30. Tervetuloa!7


Teksti Leena JoutsenniemiKuva Ari Karttunen” Ei ne muntietääkseniole naimisissa”Sarjakuva on ollutJuba Tuomolanjuttu lapsesta saakka,mutta strippejä hänei arvellut ikinäpiirtävänsä.Viime kesänävalmistui 3600.Viivi & Wagner-strippi.8


Sarjakuvantekijä Juba Tuomolan (s. 1965)Viivi & Wagner sai alkunsa 90-luvunalussa muutamasta pankin Kultapossulehdessäjulkaistusta kokosivun sarjakuvasta.Joitakin vuosia myöhemmin kun HelsinginSanomat etsi uusia kotimaisia sarjakuvia, Jubakaivoi lapsenomaiset hahmot esiin ja kypsyttiaikuisiksi. Loppu tarinasta onkin suomalaistasarjakuvalegendaa; viime kesänä Suomensuosituimmasta sarjakuvasta valmistui 3600.strippi (sanomalehtisarjakuva, useimmiten3 ruutua).Viivi on ekopiiperrykseen kallellaan olevakasvisyöjä, Wagner Aku Ankan luonteella varustettuperuslaiska sika, joka tykkää juodasohvalla olutta.Tämän enempää Juba ei ole hahmoilleenominaisuuksia määritellyt eikä rakentanuttaustaksi valmista maailmaa tai maailmankuvaa.Sarjassa voi tapahtua mitä vain ja arkistoistalöytyykin melkoisen surrealistisia tarinoita,jossa Wagner vaikka muuntuu kuutioksi.Kokeilin jossain vaiheessa, oikeastaan tiedostamatta,kuinka pitkälle sarja voi mennäkuvatessaan Viivin ja Wagnerin sisäisiä maailmoja.Naimisiin epäsovinnainen pari ei ole päässyt,ainakaan Juban tietojen mukaan, vaikkaViivi siitä joskus on unta nähnytkin.Viivi & Wagner -stripit eivät ole vitsejä, vaanhelposti samaistuttavia traagisia, humoristisiatai filosofisia tuokiokuvia elämästä. Juba itsemäärittelee tapansa tehdä epätoivon konseptiksi.Yritän joka kerta perusteella itselleni miksiteen kulloisenkin stripin.Stripin voi synnyttää hauska sananparsi,yksityiskohta tai asento, jokin tilanne tai esine,vaikka pölynimuri, joka vaan olisi kiva piirtää.Kerran minulle ehdotettiin aiheeksi pussilakanaa,mikä laukaisi heti stripin. Ja tottakai hahmot ovat alkaneet elää omaa elämäänsä,ajattelen usein miten Wagner tai Viivi moneenjuttuun reagoisi.Juba sanoo ideoinnin olevan työtä siinä missäpiirtämisenkin, ideat eivät tule, vaan ne tehdään.Se taas tarkoittaa elämän seuraamistahyvinkin laaja-alaisesti, onhan Wagner ehtinytkokeilla monenmoisia ammattejakin.Kyllä mä luen naistenlehtiäkin vakoillakseniViivin ajatusmaailmaa, Juba tunnustaa.Mokiakin sattuu silloin tällöin. Juba kertoopalauteryöpystä, jonka sai, kun Wagner luettelinaisten vaatekokoja numeron välein 38, 37,36…..Kun viikossa on 6 deadlinea, vuodessa piirrettävänä313 strippiä eli 1000 kuvaa ja jatkuvastivireillä lukuisia muita projekteja, tekijänon oltava säntillisen ahkera. Joskus tarinat tulevathelposti, joskus vaikeasti ja välillä koko tekeminenkyllästyttää. Juba tekee viikossa säännöllisesti8 strippiä tarvittavan kuuden sijaan,jotta joskus voisi vähän lomaillakin. Toisin kuinmonet tietotekniikkaa hyödyntävät kollegansa,Juba piirtää ja värittää kaiken käsin tussiterälläja siveltimellä.Oikeastaan pidän mustan värittämisestä,se on suorastaan terapeuttista.EMMAn näyttelyyn kuraattori Heikki Jokinenon koonnut Viivi & Wagner -strippejä viidenerilaisen teeman ympäriltä. Niistä yksi kuvaaWagnerin hassuja ideoita, toinen sian ja naisenparisuhdetta, kolmas yhteiskunnan kumuaparin elämässä, neljäs alitajunnan absurdejasyvyyksiä ja viides Viivin ja Wagnerin filosofiaa.Näyttelyssä stripit, 20 kappaletta kustakinteemasta ovat esillä alkuperäisinä piirroksina.Näyttelyssä kuvataan myös sarjakuvan prosessialuonnoksesta valmiiksi työksi.Näyttelyyn liittyy julkaisu:Sika pärjää ainaKirjaa myy mm. EMMAShopja www.emmashop.fi.9


Jorma Puranen,Shadows,Reflections... 20,2002.JormaPuranenJorma Puranen.Kuva Ari Karttunen.” Valokuva ei ole todellisuudenheijastuma vaan heijastumantodellisuus”(Jean-Luc Godard)Teksti Päivi Talasmaa10esittelee Jorma PurasenEMMA teoksia vuosilta 1992–2010 osittain retrospektiivisessä näyttelyssä,jossa on esillä runsaat 50 teosta useistaeri kuva sarjoista. Tekniikaltaan teokset ovatkromogeenisia värivedoksia ja mustavalkokuvia.Jorma Puranen (s. 1951 Pyhäjoki) on kuvannutmaisemia usean vuosikymmenen ajan.Lähes 30 vuotta hän on työstänyt erilaisia pohjoisiinalueisiin liittyviä projekteja, joissa näkyysuhde historiaan ja arktiseen maisemaan. Jo1970-luvulla Puranen alkoi syventyä saamelaistenhistoriaan; vanhojen arkistokuvien kauttahän sai tietoa saamelaisiin kohdistuneestasyrjinnästä. ” Koin tärkeänä tutkia ja ottaa selkoanäiden ihmisten elämästä ja olosuhteistapystyäkseni paremmin ymmärtämään heidänelämäänsä. Arkistoissa työskenteleminen oliosa sitä työtapaa ja niitä menetelmiä.”Oman työnsä kautta hän päätyi pohtimaanmyös kuvan eettisiä ongelmia. Puranen seurasikansainvälistä kulttuuriantropologiaa sekä antropologistaelokuvaa, jossa käytiin keskusteluatutkimuskohteen hierarkkisista valtasuhteistaja alkoi pohtia vakavasti miten dokumentaristitai tutkija voi myös valokuvan kontekstissa tutkiakohdettaan.Hän halusi löytää uusia näkökulmia ja lähtökohtiatyölleen etsien jotain sellaista missänämä valtasuhteet eivät olisi niin ilmeisiä.Tässä Jorma Puranen oli aikaansa edellä, silläSuomessa dokumentaarinen valokuvaus oli1980-luvulle tultaessa jonkinlaisessa pysähtyneessätilassa. Se oli tullut tavallaan tiensäpäähän. Kansainvälisen kulttuuriantropologianesiin tuomat kysymykset dokumentarismin piirissätulivat Suomessa aktuelleiksi vasta 80-luvullamm. feminismin myötä.Kuvitteellinen kotiinpaluu on usean vuodenprojekti ja monien sattumien ja työvaiheidentulos.Teossarjan aiheena ovat saamelaisistalasinegatiiville kuvatut muotokuvat, jotka Puranenlöysi Pariisin Musée de l’Hommen arkistosta.Kuvat otti valokuvaaja G. Roche, jokaoli palkattu ranskalaisen ruhtinas Bonaparten


Jorma Puranen, sarjasta Kuvitteellinen kotiinpaluu, 1991, EMMA – Espoon modernin taiteen museon kokoelma.Lappiin vuonna 1884 suuntautuneen retkikunnanvalokuvaajaksi. Purasen sanoin ”…ne olierittäin hienoja, laadukkaita potretteja…kuvaaineistooli hyvin vähän tunnettu, kuvia ei olllutkäytetty missään tutkimuksessa tai artikkelinkuvituksena. Tavallaan se toi lisäaksentin projektiin,jonka kanssa työskentelin.”G.Rochen kuviin oli merkitty ketä kuvaesittää, mikä oli Puraselle tärkeää.Hän totesituntevansa ihmisiä, joiden esi-isiä oli kuvissa.Hän päätti suorittaa muotokuvien kuvitteellisenkotiinpaluun ja palauttaa kuvat alkuperäiseenmaisemaansa. Hän kuvasi kuvat uudelleen,vedosti ne filmille, pohjusti läpikuultavat muotokuvatakryylilevylle ja teki niistä kuvainstallaationtunturimaisemaan. Näin kuvatuissateoksissa maiseman ja dokumenttikuvauksenraja hämärtyi.Pohtiessaan ihmisen ja kokonaisten kulttuurienjättämiä jälkiä historiassa ja luonnossaPuranen myös löysi oman taiteellisen ja ideologisenvastauksensa kolonialismin välineenätoimineeseen valokuvaukseen.Puranen aloitti projektin kuvaukset vuonna1991 Ruijan Taanassa, josta löytyi sopivia tunturialueita.Hän valitsi kuvauspaikoiksi samojapororeittejä, joita saamelaiset olivat käyttäneetvuosisatoja. Kuvaaminen tapahtui keväällä jakuvausmatkat kestivät kerrallaan pari viikkoa.”Keskustelu” kuvien kanssa, keväthanget,muuttolinnut ja porot, jotka vaelsivat talvehtimisalueiltaankesäksi meren rannalle, oliPuraselle lähes maaginen kokemus vaikkeihän itseään äärimmäisenä luontoihmisenä pidäkään.Saamelaiskuvien tavoin moniosaisen WhereCompasses All Go Mad -teoksen lähtökohtaon arktisessa kuvastossa. Saamelaiskuvat olivatliittyneet identiteettiin ja poliittisiin, kolonialismiinliittyviin kysymyksiin. Tässä teoksessaPuranen siirtyi yleisempään, tutkimusmatkojenja val loittamisen historiaan. Puranen käyttäähistoriaa monialaisesti, saamelaiskuvien ohellateoksen kuvamaailma koostuu Pohjoisnavallesuuntautuneiden 1900-luvun alun arktistenretkikuntien kuvastosta: mm. Grönlannin itärannikonAmmassalakin paikallisarkistostasekä naparetkeilijöiden henkilökuvista kutenNansenin, Cookin ja Robert Pearyn retkikuntaankuuluneen afroamerikkalaisen MattHensonin kuvista. Puranen halusi luoda kuvitteellisentilan, joka on avoin erilaisille tulkinnoille.Shadows, Reflections -sarjassa Puranen onkuvannut vanhoja porvarismuotokuvamaalauksiapyrkimyksenään herättää eloon kuvienhenkilöiden menneisyys. Kuvista tuli tavallaankulttuurisen merkityksen omaavia visuaalisiamerkkejä. Ensimmäiset kuvaukset sarjaanPuranen teki jo vuonna 1991 Sinebrychoffintaidemuseossa erään toisen projektin yhteydessä.Kävellessään museohuoneissa hänkiinnostui kokoelmamaalausten pintaan heijastuvastavalosta ja sivuvalosta.Varhaisimmat sarjan teokset ovat 90-luvunlopulta. EMMAssa esillä olevat teokset on kuvattumuseoiden kokoelmiin kuuluvista muotokuvistaSuomessa, Ruotsissa ja Hol lannissa.11


ShopShopin syksy on täynnä• värejä• ihania kankaita• hauskoja muotoja• pieniä sikoja• kiinalaistatunnelmaa• taidekirjallisuuttakaikenikäisille• Viivejä&WagnereitaJa paljon muutaSuomesta jamaailmalta.Jorma Puranen, Sixteen Steps to Paradise 24, 2008.Muista myösnettikauppa:www.emmashop.fiPuraselle itselleen teossarjassa on kyse samastaasiasta kuin edeltäneissäkin teoksissa:katsoa tuntemattomia ihmisen kasvoja ja yrittääpohtia tilannetta missä kuva on otettu ja teosmaalattu. Ihminen on kuvassa, olipa se sittenkameran tai maalauksen kohde.Miten kukkia ja puita kuvaavat teoksesiSixteen Steps to Paradise ovat syntyneet? Oletyhdistänyt niissä maalaamisen ja valokuvaamisen,mutta hieman toisella tavalla kuin aikaisemmissateoksissasi. Katsoja ei oikeastaantiedä mitä hän katsoo, maalausta, valokuvaavai niiden yhdistelmää.”Olen aina pitänyt puutarhanhoidosta … olinjo aloittanut Icy Prospects -sarjan kuvaamisenja olin pitkään miettinyt mitä voisin tehdäomalla pihallani ettei aina tarvitsisi tehdä pitkiäkuvausmatkoja.”Purasta kiinnosti erityisesti varjo ja sen heijastusja hän halusi saada myös varsinaisenobjektin valokuvaan esimerkiksi puun oksan,sen varjon ja sen heijastuman. Hän kuvasiteokset mustaksi maalattujen kiiltävien akryylilevyjenkautta, jotka hän vei puutarhaan 16 askeleenpäähän kotiovelta. Puranen on jatkanutteossarjan kuvaamista vielä tänä kesänä.Icy Prospects on viimeinen pohjoista maisemaakuvaavasta sarjasta. Ne ovat kuvia arktisestamaisemasta, maisema kohtaa maisemanheijastuksen. Teokset tuovat mieleen 1800-luvunhistoriallisen romanttisen maalauksen.Sarjan nimi on peräisin arktisiin tutkimusmatkoihinliittyvistä tarinoista sekä Nordkapiinmatkustavista turisteista, jotka ihmetteleväteteensä aukeavaa maisemaa. Valokuvissa onnähtävissä myös Purasen kiinnostus uudenlaiseentilakäsitykseen, liikkuvuuteen ja etäisyyksiin,joka on noussut esille myös tämänpäivän kulttuuriin liittyvissä tutkimuksissa.Jorma Purasen koko tuotanto on ollut jollaintavoin yhteydessä sekä historiaan että pohjoisiinalueisiin. Hänen taidenäkemykselleen on ominaistayrittää löytää keinot yhdistää nykyhetki jahistoria, peilata menneisyyttä ja nykyisyyttä.Nähdään EMMAShopissa!TI,PE-SU 11-18KE, TO 12-19WeeGee, 2.kerros,EMMAn näyttelytilaShop12SHOPMAINOS.indd 1 27.8.2010 15:00:26


Katja TukiainenMitä sanoisitjos uskaltaisit?Mademoiselle Good Heavensja SOS- lapsikylän Matkalla-projekti“Hey, kitten. How about spending some of your nine lives with me?”, Katja Tukiainen 2010.” yksyllä 2010 maalaan EMMAn Ilme-koko tilan täyttävän maalaus-Spajaaninstallaation, jossa vaaleanpunaisessa valossakylpevä Mademoiselle Good Heavens eli NeitiHyvät Hyssykät yrittää mahtua valkoiseenhuoneeseen. Maalauksissani, videoteoksissanija sarjakuvissani usein esiintyvä MademoiselleGood Heavens on kasvanut 20 vuoden kuluessaja taiteellisen työskentelyni edetessä alterego hahmosta teosteni visuaaliseksi elementiksi,joka ehdottaa katsojalle kertomuksia taikertomusten alkuja.SOS- lapsikylän Matkalla-ryhmän työpajatulee mukaan Mademoiselle Good Heavensinhuoneeseen tarkastelemaan omia käsityksiäänsuureksi kasvaneesta lapsesta. Työpajassa rohkaisennuoria kokeilemaan oman alter egonsaeli ns. toisen minän kuvittelua, piirtämistä jamaalaamista. Toinen minä on hahmo, jollanuori voi kokeilla toisenlaisena olemista. Toisenminän kautta jokainen voi tarkastella käsityksiäänitsestään ja toisista ihmisistä. Toinenminä voi sanoa ja olla jotakin mitä ei itse juurinyt uskalla, voi tai halua. Mademoiselle GoodHeavensin huoneen työpajan työskentelylle ontärkeää turvallinen ja hullutteluun rohkaisevailmapiiri. Siellä nuoret saavat leikkiä ajatusleikkejäja rohkaisen heitä tutkimaan heidänomia ideoitaan alter egoistaan.Mademoiselle Good Heavensin huone ontila, joka on satumainen ja samalla hiukan haikea.Eräs katsoja on sanonut, että teoksissanion läsnä sellainen viattomuus, joka sen menettäneenmielessä herättää kaihon tunteen.”Mademoiselle Good HeavensIlmeessä 29.9.–9.1.2011Taidehaltijan pajakutsuja jakoululaisten työpajoja pidetäänHyvät hyssykät -teemalla.Lue lisää sivu 15.“Mademoiselle Good Heavens”,eräs suunnitelma maalausinstallaatiotavarten,Katja Tukiainen 2010.13


Enemmän irti taiteesta!OHEISOHJELMISTO syksy 2010Varaukset ja ilmoittautumiset: ma–pe klo 9–12, p. (09) 8163 0493UUTTA!Aikuis- ja yritysryhmille: TAIDEKUOHUTTee arjesta juhla tai vietä merkkipäivääsiEMMAssa!EMMA tarjoaa pirskahtelevan hauskaa tekemistäaikuis-, yritys- ja tykyryhmille. Taidekuohuillatutustutaan näyttelyyn, touhutaanateljeetyyppisessä työpajassa sekä nautitaanyhdessäolosta ja kuohuvasta. Syksyn Taidekuohuillakeskustelua vauhdittavat teoksetripustuksesta Punainen (SSKO) sekä 29.9.alkaen Katja Tukiaisen installaatioGood Heavens! Osallistujille jaetaanEMMA-lahjakassit.TAPAHTUMATS-asiakasomistajapäivä su 3.10.Tutustu uusiin näyttelyihin opastuksillatai omin päin! Ohjelmassa myös kokoperheen työpaja.klo 12.00 Taidetunti 100% SILK – Kiinalaisensilkin tarina -näyttelyssäklo 13.00 Taidevartti Jorma Purasenvalokuvanäyttelyssäklo 14.00–15.30 Mielen maisemat -valokuvaaiheinentyöpaja kaiken ikäisille (alk. 6-v.)klo 16.00 Taidevartti Juba TuomolannäyttelyssäJoulutapahtuma la 27.11. ja su 28.11.Näyttelykeskus WeeGeen perinteisessä joulutapahtumassaopastuksia ja työpajoja. Löydälahjat museokaupoista ja WeeGeen joulumyyjäisistä!EMMAssa molempina päivinä klo12–16 Sika -nonstop sarjakuvatyöpaja kaikenikäisille. Kääri joululahjasi itse tehtyyn käärepaperiin!Lauantaina Korkeasaaren eläintarhalehtorikertoo silkkitoukan jännittävästä elämästäEMMAn 100% SILK -näyttelyssä. Katsokoko ohjelma lokakuussa: www.weegee.fiKesto 1,5 h. Ryhmä max. 20 hlöä.Hinta: 200 € / ryhmä + menun hinta.Menu sisältää EMMA Cava -tervetulomaljatsekä cocktailpaloja ja virvokkeitavalinnan mukaan.Varaus on tehtävä viim. 1 viikko ennenTaidekuohuja.Näkövammaisille: TAIDETUNTITutustutaan oppaan johdolla Saastamoisensäätiön taidekokoelmaan. Kierroksen teoksiavoi tunnustella puuvillakäsinein. Havaintomateriaalinatoimivat myös EMMAn opetuskokoelmaTaidepakin teokset.Kesto 45 min. Ryhmä 3-5 hlöä. Hinta 45 €.Varaus on tehtävä viim. 3 arkipäivää ennenopastusta.la 13.11. klo 14–18Ilmaiskeikalle museoon? Levykirppikselle jaäänityöpajaan? Loppuvuoden kohokohta onEMMA rokkaa -tapahtuma, pääesiintyjänäenerginen Haloo Helsinki!Katso koko ohjelma:www.emma.museum/emmarokkaaS-asiakasomistajapäivinä 3.10. ja 13.11.sisäänpääsy S-Etukortilla 5 € (norm. 10 €).Alle 18-v. ilmaiseksi.EMMA on liikkumisesteetön.Palvelumme soveltuvat myösliikkumis esteisille ja kehitys vammaisille.Opastukselle on mahdollisuus varatakäyttöön oppaan ääntä vahvistava laite.= lapsille suunnatunohjelman merkki14


OPASTUKSETVARATTAVAT TYÖPAJATOMIN PÄINYLEISÖOPASTUKSETKesto 45 min., Taidevartti 15 min.Sisältyvät museolipun hintaan.TAIDEVARTTI sunnuntaisin klo 13 ja 16Teosvalinnat Saastamoisen säätiönkokoelmasta ja lokakuusta alkaensyksyn vaihtuvista näyttelyistäTAIDETUNTI 2.10. alkaen lauantaisin klo 14näyttelyssä 100% SILK – Kiinalaisen silkintarina tai Jorma Puranen.Huom! La 13.11. Taidetunnin tilalla EMMArokkaa -tapahtuman runsas ohjelmisto.TAIDEHALTIJAN TUNTIsunnuntaisin klo 14VARATTAVAT OPASTUKSETRyhmäkoko max. 25 henkilöä.Kesto 45 min., Taidevartti 15 min.Hinta 45 € / la-su 70 €Varaus on tehtävä viim. 3 arkipäivääennen opastusta.TAIDEVARTTI on tietoiskumainen opastus,joka tutustuttaa yhteen teokseen kerrallaan.Opas on ryhmän käytettävissä vartin jälkeenkeskustelua ja neuvontaa varten.TAIDETUNTI on opastus valittuun näyttelyyn.TAIDEHALTIJAN TUNTIon päiväkoti-ikäisille, alk. 4 v., suunnattusadutusopastus.TYÖPAJATAVOIMET TYÖPAJATAvoimet nonstop-työpajat ovatmaksuttomia ja soveltuvat kaikenikäisille.Alle kouluikäiset vanhempien seurassa.ti 12.10. ja ke 13.10. klo 12–18 Super CaramelRakastatko kermavaahtoa ja kakkua myösei-syötävässä muodossa? Mitä useampi kokkisitä parempi kollektiivinen kierrätyskakkuvalmistuu EMMAn ja Näyttelykeskus WeeGeensyntymäpäivinä työpaja Ilmeessä, 2. krs.Lisää avoimia työpajoja löydät kohdastaTAPAHTUMAT.Virkistyspäivä? Syysretki? Synttärit? Tutustunäyttelyyn tekemällä itse!Alle 18-vuotiaat 80 € / ryhmä, aikuiset 100 €,la-su 120 € / ryhmä.Hinnat sisältävät opastuksen näyttelyssä jaohjatun työskentelyn materiaaleineen.Taidehaltijan pajakutsuille ja Taidekaffeillevaraukset 1 viikko ennen pajaa, muut varauksetviim. 3 arkipäivää ennen.TAIDEHALTIJAN PAJAKUTSUTHyvät hyssykät! johdattaa pienen päivänsankarinystävineen vahvojen värien ja hassujenhahmojen maailmaan. Työpaja perustuu KatjaTukiaisen installaatioon Good Heavens! jonkainnoittamina valmistetaan omia hyssykkähahmoja.Kesto: Ohjattu osuus EMMAssa1,5 h, jonka jälkeen omatoiminen juhla-ateriaCafe WeeGeellä. Yli 4-vuotiaille lapsille.Ryhmä max. 15 lasta + 5 aikuista.Hinta: 80 € / ryhmä javalinnainen menu 7,30 € / hlöTAIDEKAFFETPunainen lankaSyksyn seniorityöpajoissa vieraillaan neljässänäyttelyssä. Keskustelevan näyttelyvierailunjälkeen nautitaan työpajassa kahvit ja työskennelläänpäivän teeman mukaisesti.Teemana on punainen väri.Ilmoittautuminen viim. viikkoa aikaisemmin:ma–pe klo 9–12, p. (09) 8163 0493.Osallistu kerran tai useammin! Kesto 2 h.Max. 15 hlöä / kerta. Hinta 5 € / kerta.to 30.9. 14–16 Good Heavens!Katja Tukiaisen installaatio, sarjakuvapajato 28.10. 14–16 Juba Tuomola, sarjakuvapajato 25.11. 14–16 Kiinan silkki, silkkimaalaustato 16.12. 14–16 Punainen, Saastamoisensäätiön kokoelma, silkkimaalaustaPÄIVÄKODIT, ALAKOULUT 1.–6. lkHyvät hyssykät!Laitetaan minäkuva ja mielikuvitus peliin javalmistetaan mm. värillisestä massasta omiahyssykkähahmoja. Työpaja perustuu KatjaTukiaisen installaatioon Good Heavens! Kesto1,5 h. Max. 15 hlöä, suuremmat ryhmät (max.24 hlöä) voidaan puolittaa ja varata kaksirinnakkaista työpajaopastusta.YLÄKOULUT 7.–9. lk, LUKIOTSika vai supersankari? Juba Tuomolan näyttelyynja Katja Tukiaisen installaatioon perustuvatyöpaja, jossa pohditaan omaa alter egoa jauskaltamista sarjakuvan keinoin. Whizz! Pow!Baoom! Shabam! Tussi, guassi, kapalevy. Kesto2 h. Max. 15 hlöä, suuremmat ryhmät (max.24 hlöä) voidaan puolittaa ja varata kaksirinnakkaista työpajaopastusta.Oikotiet ja ääniopastus avaavat uusia näkökulmiaSaastamoisen säätiön taidekokoelmaan.Palveluita ja lisätietoa saa EMMA infosta, 1. krs.OIKOTIETOikotiet-sarjassa julkaistaan syksyn aikanakaksi uutta reittiä: kirjailija Sinikka Nopolanja Vuoden 2010 pakolaisnaisen NasimaRazmyarin valinnat kokoelmasta. Muistathanmyös aiemmin ilmestyneet reitit. Esitteetovat maksuttomia.ÄÄNIOPASTUSKoiran ja suden välissä vie kuulijan mustan,valkoisen ja harmaan maailmaan kuvataiteilija,kirjailija Hannu Väisäsen johdolla. Kielet:suomi, ruotsi, englanti, ranska. Kesto 15 min.SADUTUSTUOLIKuvataiteilija Anu Tuomisen osallistavateos Kirjan kannet koivupuuta – ajatuksetAustraliassa asti esillä näyttelykerroksessa.LUENNOTMuseolipun hinnallati 5.10. klo 17 Valokuvataiteilija Jorma Puranenja taidehistorioitsija Marjatta Levanto keskus televatPurasen tuotannosta sekä juuri avautuneestanäyttelystä.to 21.10. klo 18 Vaatesuunnittelija Ilona Pelli:Silkistä.la 27.11. klo 15 Korkeasaaren eläintarhalehtorikertoo lapsiperheille silkkitoukan elämästänäyttelyssä 100% SILK – Kiinalaisen silkintarina.ke 8.12. klo 18 Taiteilijatapaamisessakuvanveistäjä Petri Eskelinen.Järj. Taidemuseo EMMAn ystävät ryKOULUILLEEMMAn opeinfossa ti 5.10. klo 15–18 kuuletsyksyn näyttelyistä ja oheisohjelmistosta.Opastuksia sekä valokuvataiteilija JormaPurasen ja taidehistorioitsija Marjatta Levannondialogiluento. Ilmoittautumiset viim. ke 29.9.varausnumeroon. Tilaisuus on opettajille maksutonja espoolaisille opettajille pedagogineniltapäivä. Lämpimästi tervetuloa!Alennukset pääkaupunkiseudun kouluillekotisivuillamme. Oppituntia valmistelevatopettajat pääsevät EMMAan ilmaiseksi esim.OAJ:n korttia näyttämällä ja ilmoittautumallalippukassalla.MUUTOKSET MAHDOLLISIA.15


Raili Tang, Maalaus(pinkki) 19971998,akryyli kankaalle,Saastamoisensäätiön taidekokoelma.Kuva Ari Karttunen.Museoissa kohti entistä asiakaslähtöisempääsuunnitteluaja ajatteluaTeksti Leena Tokila ja Nana SalinMuseo- ja kulttuurilaitosten yleisöjen tunnistamiseksion tehty paljon tutkimustyötämuseoissa maailmalla ja Suomessa, muttakuinka paljon museot ehtivät todella kuunnellayleisöjään suunnittelun lomassa. Pitäisikötarjonnan vastata täysin yleisön vaatimuksia vaipitäisikö tarjota asioita, jotka museoissa koetaanolevan ´hyväksi´ yleisölle? Museot joutuvatentistä painokkaammin kysymään itseltään,minkälaisessa roolissa kävijät ovat niiden kehittämisessänyt ja tulevaisuudessa. On tärkeääpystyä sekä säilyttämään nykyiset asiakkaatettä rakentamaan siltoja uusille yleisöille janäiden tarpeille. Lyhyesti sanottuna tunnistaayleisönsä ja ymmärtää sitä.Syyskuun lopussa Näyttelykeskus WeeGeelläjärjestettävän Suomen museoliiton koulutustilaisuudenteemana ovat museoiden näyttelyt janiiden kehittäminen. Näyttelycafén koulutuksellisenatavoitteena on käsitellä monipuolisestinäyttelyihin ja niiden kehittämiseen liittyviäteemoja, jotka ovat ajankohtaisia sekä suomalaisessaettä kansainvälisessä museoalan keskustelussa.Näyttelycaféssa tarkastellaan mm.onnistuneen näyttelyprosessin ja asiakaslähtöisyydentoteuttamista näyttelyssä. Asiakaslähtöisyydestäpuhuu kotimaisten asiantuntijoidenlisäksi Tukholman Medeltidsmuseetin näyttelynuudistusprosessia vetänyt museolehtori TinaRodhe. Aiheena on myös kestävää kehitystätukeva näyttelyarkkitehtuuri ja -valaistus.Lisää tietoa seminaarista: www.museoliitto.fiLeena Tokila työskentelee Suomen museoliitossakoulutussuunnittelijana. Suomenmuseoliitto on valtakunnallisesti merkittävämuseoammattilaisille suunnattujen koulutuspalvelujentuottaja. Vuosittain noin 1000museo ammattilaista osallistuu liitontuottamaan koulutukseen.Uusille Oikoteille EMMAan!Syksyllä julkaistaan kirjailija SinikkaNopolan ja vuoden 2010 pakolaisnaisenNasima Razmyarin näkemykset kokoelmastauusissa Oikotie esitteissä. Nopola(s. 1953) on valloittanut niin lapsi- kuinaikuislukijoidenkin sydämet monipuolisellatuotannollaan. AfganistanilaissyntyinenRazmyar (s. 1984) on ansioitunut tasaarvonja yhdenvertaisuuden edistämisessä.Oikotiet-sarja avaa kävijälle uusianäkö kulmia Saastamoisen säätiöntaidekokoelmaan.Tutustu myös aiemmin ilmestyneisiinOikoteihin: Kierrätysreitti, Lauluntekijänreitti sekä Konservaattorin ja Tanssintekijänreitit odottavat sinua EMMA infossa,1. krs. Esitteet ovat maksuttomia.klo 14–18Loppuvuoden kohokohta on nuortenEMMA rokkaa -tapahtuma, pää esiintyjänäenerginen Haloo Helsinki!Tsekkaa Juba Tuomolan Viivi & Wagner ja tapaataidemaalari, sarjakuvataiteilija Katja Tukiainen.Kannattaa kipaista myös Meteliä - Äänitaiteentyöpajassa sekä levykirppiksellä.Katso koko ohjelma:www.emma.museum/emmarokkaa.Sisäänpääsy 13.11. S-Etukortilla 5 €(norm. 10 €). Alle 18-v. maksutta.Haloo Helsinki !16


Ilppo AlhoMagnetateksti Liisa SmedsKuva Ari KarttunenPohjois-Espooseen, Kalajärven taajamaanvalmistui 1995 arkkitehtitoimisto Jaakkoja Unto Rantasen suunnittelema Ruskatalo noin10 000 pohjoisespoolaisen lähipalvelukeskukseksi.Taloon sijoittuivat mm. kirjasto ja terveyskeskus.Kaupunki tilasi uuden rakennuksenaulaan taideteoksen espoolaiselta kuvataiteilijalta,taidemaalari Ilppo Alholta (s. 1954).Kuvien tekeminen on ollut Alholle tärkeäälapsesta saakka, mutta käänteen tekeväksimuodostui perheen muutto vuodeksi Minnesotaanisän tieteellisen työn vuoksi. Paikallisessakoulussa (Parkview Junior High School)tuleva taiteilija saattoi perehtyä kuvataiteisiinhuomattavasti laajemmin kuin tavallisessa suomalaisessaoppikoulussa. Tuon vuoden aikanahänen päätöksensä taiteilijan urasta kypsyi, jakun perhe palasi Suomeen 1970, hän aloittioppikoulun ohella opinnot Vapaassa Taidekoulussailtaopiskelijana. Suomen Taideakatemiankoulussa hän opiskeli vuosina 1972–1976.Ruskatalon Magneta-teoksen (1996) valmistumisenaikoihin, 1990-luvun puolessa välissä,Alhon abstraktin taiteen perinnettä jatkavissamaalauksissa alkoi näkyä uusia elementtejä,esimerkiksi valo (LED-valot) ja peilit, joita oliaikaisemmin käytetty mm. kineettisessä taiteessa.Samaten teosten pintaan alkoi tulla kolmiulotteisuutta.Pian tämän jälkeen hän alkoimyös tehdä kolmiulotteisesti tilaan sijoittuviamaalausinstallaatioita.Alho valitsi yhdessä talon arkkitehdin kanssatulevan teoksen sijaintipaikaksi sisääntuloavastapäätä avautuvan seinän. Neliosainen jakokonaismitaltaan 210 x 336 cm:n maalausMagneta hehkuu punaisena rakennuksenvaaleassa aulassa. Taiteilijan käyttämä intensiivinenmagentanpunainen väri on eräs purppuransävy, joka on saanut nimensä italialaisenMagentan kaupungin lähistöllä 1859 käydynverisen taistelun mukaan.Teoksen äärimmäisenä oikealla olevastaosasta erottuu kuvapinnan yli kulkeva, pientenvihreiden valojen vyöhyke. Vaikutelmajohdattelee mielen öiselle tähtitaivaalle, avaruudellisiinmielikuviin. Katsoessamme kirkkaalleyötaivaalle, joudumme helposti aineettomuudenharhakuvan valtaan. Maalauksentodellisuudessa avaruus esitetään tiheänä,magentan punaisena, vellovana massana. Avaruudenmittaamattomuus johdattelee katsojanpohtimaan olemassaolon kysymyksiä. Asettautumallapeilien eteen hän voi myös kokeaolevansa osa teosta.17


Sormenpäissäkoko elämäaastamoisen säätiönSkokoelmataiteilijoitaUlla Pohjola ja kirjonnan ulottuvuudetUlla Pohjola, kuva Teemu Virtanen.Ulla Pohjola, Perhosenpuku, 1997, käsin- jakonekirjonta kankaalle.Saastamoisen säätiöntaidekokoelma.Teos ei ole esillä.TEKSTI Päivi Karttunenkuvat matti ruotsalainenKuvataiteilija Ulla Pohjola (s.1963) muistaakouluaikaiset ahdistavat käsityötunnit,erityisesti vohvelikankaitten kirjomisenpaksulla puuvillalangalla ja sanoo olleensakäsitöissä surkea. Vuoden 1986 jälkeen kirjontakuitenkin ”hivuttautui vähitellen” hänenelämäänsä. Opiskellessaan TaideteollisessaKorkeakoulussa hän oli vuoden 1993 vaihtooppilaanaIrlannissa Dublinin The NationalCollege of Art and Design´issa. Siellä olioma kirjontaosasto ja Pohjola sai kokeillaensimmäistä kertaa konekirjontaa. ”Olilähdettävä kauas, että näin mitä lähelläon. Annoin itselleni vapauden kirjoaomalla tavallani. Taiteilijaksi olinjo lapsesta saakka päättänyt tulla,mutta yllätys minulle oli, että löysinnäin suunnattoman rakkaudennimenomaan kirjontaan.” Nykyisinhän kertoo kirjovansa pääasiassakäsin. Hän haluaa ollamahdollisimman lähellä työtänsäja siksi käsityön merkitys onsuuri, käsi työn ”kosketus materiaaleihin,kolmiulotteisuusja läsnäolon tunne” viehättäväthäntä loputtomasti.18


Ulla Pohjola, Valkoinen morsian, 1996, (silkkiviskoosisametti, puuvilla, helmet, hauen selkänikamat,muovinen pääkallo). Teos on esillä Saastamoisen säätiön teemaripustuksessa Koiran ja suden välissä.Nurjan puolen kertomus on yhtä tosi kuin oikeanEMMAn pysyvään kokoelmaan kuuluu kolmePohjolan pukuveistosta, Sielun puku, Valkoinenmorsian ja Perhosen puku. Taiteilija kertoosaaneensa idean niihin, kun hän teki kummityttönsäbarbille mekon, joka oli mahdotontapukea nuken päälle. ”Rakastin lapsena barbeja,vietin niiden kanssa paljon aikaa pukemallaja ompelemalla niille vaatteita. Ystävänikanssa rakensimme niille koteja, kesämökkejäja saunoja. Ne kävivät veneretkillä, metsässä,menivät naimisiin ja viettivät prinsessanelämää.” Pohjolan ensimmäinen pukuveistos”Ristikuningatar” on yksi hänen omakuvistaan,joita hän on tehnyt aika ajoin muutenkin.Hänelle on tärkeää, että pukuveistostenmolemmat puolet voivat olla näkyvillä ja ettähän voi työstää molempia. Kääntöpuoli kertoomyös oman tarinansa, sen, ”joka syntyi itsestääntyötä tehdessä, sattumalta, solmuineen jalanganpätkineen.”Pukuveistokset Ulla Pohjola kokee mielenja sielun pukuina, ominakuvina, takautuminalapsuuteen ja toisaalta lapsuuden jatkeeksi.Ne ovat ”riittipukuja siirtymävaiheissa, muistoja,merkintöjä, suojia, viittoja, unelmia, haaveita.”Hän mainitsee yllättävän kokemuksensavuonna 2001 prahalaisessa museossa, jossahän näki lasivitriinissä hyvin paljon omia pukuveistoksiaanmuistuttavan, samankokoisenteoksen 1800-luvun loppupuolelta.Pohjolan kuvia katsoessa huomaakin kysyvänsä,mistä kuvat tulevat, yhteisestä kuvamuististako?Kaikki on yhteistä kulttuuriperintöäja visuaalista muistia, toteutus Pohjolantaitavaa käden työtä. Kiinnostavimmillaan Pohjolasaattaa olla juuri silloin kun hän yhdistääyllättäviä materiaaleja ja tuo jonkin oman lisänsätraditioon.Ulla Pohjola kertoo tutkineensa jonkin verrankirjonnan historiaa tehdessään lopputyötäänTaideteolliseen Korkeakouluun. ”Kirjonnallaon aina ollut suuri merkitys ihmisen elämänkierrossa.Muun muassa kirjotut kastemekot,hääpuvut ja hautajaisvaatteet ovat olleet per­heissä aarteita. Henkilökohtainen työskentelytapanituo tiedostamattomasti yksityiset tunteetja kuvamaailman yhteiseksi kokemukseksi.Kun saan yhden teoksen valmiiksi, en koe,että mikään loppuisi, vaan edellinen teos jatkuuseuraavassa muuttaen vain muotoaan.”Ulla Pohjolan tuotantoa katsoessa ei voi välttyäajattelemasta ikonitaidetta. Ikonit ovat hänellerakkaita. ”Näen ja tunnen niissä alkukuvan,näkymättömän, lohdullisuuden.” Kirjottujaikoneja tehtiin aikoinaan esimerkiksi Venäjälläuseamman vuoden ajan ja ne ovat olleet erittäinarvokkaita ja arvostettuja.Opintojaan Pohjola on täydentänyt muunmuassa Valamon luostarin kursseilla. ”Siellätyöskentelyssä on paljon samanlaista ajatusmaailmaakuin itselläni on jo ollut kauan.Tunnen itseni välittäjäksi, minulle on annettuneula ja lanka ja teen niillä kuvia näkymättömästänäkyväksi. Minuus katoaa, olen osa pitkääketjua.”Kun ripustimme Pohjolan Korppi sylissäteosta EMMAn Punaiseen kokonaisuuteen,hyräilimme spontaanisti samannimisen elokuvansävelmää. Taiteilija muistaa nähneensäkyseisen elokuvan mutta teoksella ja elokuvallaei ole hänelle mitään tietoista yhteyttä muutakuin nimi. ”Korppi on yksi mielilinnuistani, sielunlintu. Tätä teosta tehdessäni olin löytänythelmikirjonnan ja olen käyttänyt tätä tekniikkaapaljon siitä lähtien. Käyttämäni helmet ovatentisestään pienentyneet ja neulakin on ohutkuin henkäys.”Ulla Pohjolan teokset käsittelevät ihmiselämää,usein melko pienessä koossa. Hänentaiteessaan suuret kysymykset ilmentyvät pienessämittakaavassa. Toisin kuin moni taiteilija,hän ei tee seinän mittaisia teoksia. Pieneenkokoon mahtuu koko elämä, huomasin katsoessaniUlla Pohjolan vuoden 1995 Luutarhanäyttelyäsilloisessa Taideteollisuusmuseossa.Pohjola sanoo, että kuolema on ollut hänelletärkein ja läheisin aihe jo Taideteollisen Korkeakoulunlopputyöstä alkaen. Luutarha-näyttelykoostui 48 kirjomalla tehdystä pienestätaideteoksesta, jotka pohjautuivat enkelin jaluurangon rakkaustarinaan; siellä oli jo tuolloinkaksi hauta-nimistä teosta. ”Kuvani syntyvätalitajuisesti, ne tulevat kaukaa lapsuudesta taihyvinkin läheltä tästä hetkestä. Niissä on ainaollut ihminen mukana, elämän ja vuodenaikojenkierto. Kuolemaa ajattelen ja ihmettelenpäivittäin, miten se tuntuu niin kaukaiselta jasilti se on koko ajan vieressä, kulkee kanssani.”Tärkeintä Ulla Pohjolalle on itse tekeminen.Värit, luonto ja kerätyt, löydetyt, ostetut esineetja vanhat tekstiilit toimivat lähtökohtana uudelleteokselle. Erilaisten pintojen ja materiaalienyhdistäminen kiinnostaa häntä.19


Kuka olet? J.P. Pyyny, näyttelyvalvojaKahvikuppisi?Minulla on EMMAssa kuppina Iittalan Taika-sarjan iso sininenmuki. Ostin sen aikoinaan siksi, että pidän suomalaisesta designista.Mukissa yhdistyy hienosti kahden eri alan tekijän, muotoilijaHeikki Orvolan ja kuvittaja Klaus Haapaniemen taide.Mitä teet EMMAssa?Näyttelyvalvojana huolehdin siitä, että saleissa on kaikki hyvinniin teoksilla kuin asiakkaillakin. Yleisintä on, että vieraathaluaisivat koskettaa teoksia, mikä ei ole sallittua, niin kuinei valokuvaaminen tai juomien tuominenkaan. Olemme myösasiakaspalvelijoina vastaamassa kaikenlaisiin kysymyksiin alkaensiitä, missä on hissi, aina näyttely- ja taiteilijainfoihin. Ollessanivuorovastaava teen valvonnan päivälistat, vaihdamme valvontapaikkaatiheään. Välillä tulee kierrettyä museota samaa tahtiajonkun asiakasryhmän kanssa, mistä tulee joskus palautetta,että tuo valvoja seuraa meitä. Siitä ei tietenkään ole kysymys!Asiakkaat tuovat päiviin tervetullutta vaihtelevuutta.Miten sinusta tuli valvoja?Taide on kiinnostanut minua aina, mutta ajauduin taidemuseoalallesattumalta kotikaupungissani Torniossa, jossa työskentelinAineen taidemuseossa museoassistenttina. Haaveilin eteläänmuutosta ja kun EMMA avautui, hain töihin. Ensi yrittämälläse ei onnistunutkaan, mutta museo otti pian yhteyttä, kunväkeä tarvittiin lisää. EMMAssa on taikaa – kuten mukissani –olen viihtynyt niin hyvin, että täällä ollaan edelleen.Bongaa EMMA-bussi!LAAJAT VALIKOIMATVILLAASILKKIÄPITSEJÄPELLAVAAARKEEN JA JUHLAANL A A T U K A N K A A TEMMa-bussi kulkee pääsääntöisesti reittiäKamppi – Tapiola – Leppävaara.Ota kuva bussista ja julkaise se EMMAnFacebook-sivulla, saat -lahjakassin EMMA Shopista!20YRJÖNKATU 12-14, 00120 HELSINKI, P. 09-680 2337Ark 11.00-18.00, La 10.00-16.00www.villisilkki.fi


”Matkalla”piirtyi Länsimetron aitaanTapiolalaiset seniorit ja SOS-lapsikylän nuorettoteuttivat viime keväänä mittavan seinämaalauksenLänsimetron taidekäyttöön luovuttamaanmetron työmaa-aitaan. Maalaus oli osa EMMAnja SOS-lapsikylän Matkalla-projektia, jokajatkuu syksyllä Katja Tukiaisen johdolla.Kevään osuus projektista huipentui pitkäntyörupeaman jälkeen kolmeen kesäkuiseenmaalauspäivään Tapiolan Tuuliniityllä.”Matkalla” -niminen teos toteutettiin 2,4metriä korkeana ja yli 30-metrisenä seinämaalauksena”historiallisesti keskeiseen rakennelmaan,ensimmäiseen merkkiin LänsimetrostaEspoon puolella”, kuten Länsimetron viestintäpäällikköHanna Malmivaara totesi avajaispuheessaan.Teos esittelee näyttävästi maalauksenja katutaiteen mahdollisuuksia viihtyvyystekijänäkaupunkiympäristössä. Samalla se onpuheenvuoro vapaaehtoisuuden ja avoimuudenpuolesta keskustelussa, jota käydään elinympäristöjenrakentamisesta ja kehittämisestä.Projektista jäi siis näkyväksi kookas seinämaalausjulkiseen tilaan. Osallistujille, kuin meilleohjaajillekin, jäi kuitenkin myös paljon muuta,joka ei maalauksessa näy, mutta jota ilmanmaalausta ei olisi olemassa. Kuten matkanvarrella todettiin: ”ei siitä lopputuloksestatarvitse olla huolissaan, kunhan vain tehdäänyhdessä”.Mukana olleille lämmin kiitos yhdessäolosta,yhteistyöstä ja pitkäjänteisyydestä!Hans-Peter Schütt ja Veera JalavaTaidekalenteri vuodelle 2011Vuoden tauon jälkeen EMMAn teoksista onjälleen saatavilla seinäkalenteri vuodelle 2011.Taidekalenteriin on koottu elämänmakuisiateoksia EMMAn omasta ja talletuskokoelmista.Kalenteria myyvät loppuvuodesta EMMA jaWeeGee Shopit sekä www.emmashop.fiTalossa tapahtuu:13.10. WeeGee täyttää 4 vuotta, ilmainen sisäänpääsy27.-28.11. Joulutapahtuma. Tule ostamaan kauniit jauniikit joululahjat pukinkonttiinWeeGeen upean näyttelysyksyn satoa:KAMUssa 4.9.2010-27.2.2011ÖTZI - Alppien jäämies - kansainvälinen kiertonäyttelykertoo maailmankuulun, yli 5000 vuotta vanhanmuumioituneen ruumiin löytymisestä ja esihistoriallisenajan ihmisen elämästä.EMMAssa 29.9.2010-9.2.2011Juba Tuomola100 % SILK Kiinalaisen silkin tarinaJorma PuranenHelinä Rautavaaran museossa 10.9.2010 - 9.1.2011Omakuvia KhayelitshastaLelumuseossa 23.2.2010-6.2.2011AvaruusmatkaSuomen kellomuseossa 5.5.2010-3.4.2011Otava, Pekka, LeijonaAvoinna ti klo 11–18, ke–to klo 11–20,pe–su klo 11–18, ma suljettu.Liput 10/8 e, alle 18- ja yli 70-vuotiaat ilmaiseksi.Ahertajantie 5, Tapiola, Espoo. www.weegee.fiEMMA | KAMU | Helinä Rautavaaran museo | Suomen kellomuseoLelumuseo | Galleria Aarni | Café WeeGee | WeeGee ShopJuhaniLinnovaara,Aurinkoinenkatedraali.Kyösti Kakkosen grafiikan kokoelma EMMAlleToimitusjohtaja ja taiteenkerääjä Kyösti Kakkonen on laajentanuttaidekokoelmaansa merkittävällä lähes 700 grafiikanvedostakäsittävällä hankinnalla. Finlandiaksi nimettygrafiikan kokoelma on talletettu EMMAan.Kokoelma on korkeatasoinen taidegrafiikan katselmus kolmensodanjälkeisen sukupolven taiteeseen, edustettuina ovatkaikki nykygrafiikan tekniikat ja siihen sisältyy lukuisia uniikkiteoksia.Kokoelman 54 suomalaisen taiteilijan joukossa ovatmm. Kain Tapper, Pentti Kaskipuro, Outi Heiskanen, Antti Tanttu,Juhani Linnovaara, Marika Mäkelä, Juho Karjalainen, SusanneGottberg, Jukka Mäkelä, Tapani Mikkonen, Silja Rantanen,Annu Vertanen ja Rafael Wardi.21


kysy!AskarruttaakoSinua jokin taidetermi?Lähetä kysymyksesi:info@emma.museumteksti Inka LaineMitä eroa onmezzotintollaja litografialla?Kuvataiteessa grafiikka on yleisnimitysmenetelmille, joilla taiteilijanvalmistamasta painolevystävoidaan vedostaa kuvia paperille taimuulle materiaalille. Uniikkityönasemesta taiteilija luo kuvapohjantai kuvapohjia, joista lopullinen työpainetaan eli vedostetaan. Vedostaminentapahtuu joko käsin hiertämällätai prässiä apuna käyttäen.Laatasta kuva siirtyy paperille peilikuvana.Näin syntyneet vedoksetovat kaikki itsenäisiä taideteoksia,eivät taideteoksen kopioita.Yhdestä työstä otettavien sarjojenvedosmäärät vaihtelevat yleensä100 kappaleen molemmin puolin.Monotypioita on kuitenkinaina vain yksi kappale.Grafiikkaa on tehty vuosisatoja.Varhaisimmat kuparipiirustuksetovat 1500-luvun alusta, 1600-luku oli puupiirrosten kulta-aikaaJapanissa ja Kiinassa ja litografiakeksittiin 1798.22Eri menetelmätTaidegrafiikan menetelmät jaetaan perinteisestikolmeen ryhmään, jotka ovatkohopaino, syväpaino ja laakapaino. Jakoperustuu siihen, miten painettavat viivat taipinnat laatassa asettuvat eli mikä osa laatastaottaa vastaan painoväriä.Kohopainomenetelmiä ovat puupiirros,linoleikkaus ja puukaiverrus. Värittömäksihalutut kohdat kaiverretaan pois. Kohollaolevat alueet luovuttavat painovärin. Jos työon monivärinen, täytyy kutakin väriä vartenvalmistaa oma painolaattansa.Syväpainomenetelmiä ovat esim. kuparikaiverrus,kuivaneula, mezzotinto, viivasyövytyseli etsaus, pehmeäpohja ja akvatinta. Metalligrafiikastapuhuttaessa viitataan nimenomaansyväpainomenetelmiin, sillä kuva tehdäänkupari- tai sinkkipellille joko syövyttämällä taimekaanisesti. Syövytettäessä laatta ensin pohjustetaanhaponkestäväksi, sitten pohjustetullelaatalle piirretään kuva. Piirrettäessä paljastuneetkohdat syövytetään hapolla. Mitä pitempisyövytysaika, sen tummempi painojälki on.Mekaanisissa menetelmissä laatan pintaakaiverretaan suoraan terällä tai neulalla.Laakapainomenetelmiä ovat kivipiirros elilitografia, offsett ja silkkipaino eli serigrafia.Litografiassa laattana käytetään huokoistakalkkikiveä. Menetelmä perustuu siihen, ettävesi ja rasva hylkivät toisiaan. Kuva piirretäänrasvaisella liidulla ja kuvattomat alueet syövytetäänhappo- ja arabikumiliuoksella paremminvettä imeviksi. Vedostettaessa väri tarttuu vainrasvaisiin kohtiin. Serigrafiassa taas väri vedetäänkehykseen pingotetun seulakankaan läpikumisella lastalla. Kohdat, joita värin ei toivotaläpäisevän, peitetään esim. filmi kalvosta leikatuillakaavioilla.Näiden perinteisten menetelmien lisäksiviimeaikoina ovat yleistyneet erilaiset valokuvapohjaisetmenetelmät. Taiteilijat myösyhdistelevät eri tekniikoita keskenään.VedosmerkinnätMerkinnät tehdään valmiiseen vedokseen.Numerosarja ilmoittaa vedosten kokonaismääränsekä sen, monesko kyseinen vedos on(esim. 5/100). Sarjasta poikkeavat vedoksetsaatetaan merkitä roomalaisin numeroin (esim.E.A. III/X). Muissa merkinnöissä käytetäänusein ranskankielisten termien lyhenteitä.T.p.l’a (tirée par l’artiste) tarkoittaa, että teoson taiteilijan itsensä vedostama. Työvedos(épreuve d’état) on työprosessin kestäessäotettu välivedos. Koevedos (K.V. tai épreuved’éssai) otetaan valmiista laatasta ennenvarsinaisen painotyön aloittamista. Taiteilijavedos(E.A., epreuve d’artiste) on tarkoitettutaiteilijan omaan käyttöön. H.C. -vedos (HorsCommerse) on numeroituun sarjaan kuulumatonvedos, jota ei ole tarkoitettu myyntiin.PROGRAM hösten 2010100% SILK – Sidenets historiaEMMAs utställning om kinesiskt siden fokuserarpå dräkter, klädesplagg och tyger av vilkade äldsta exemplen är över 5 000 år gamla.Utställningen presenterar också uppfödningav silkesfjärilar, sidenproduktion, vävteknikeroch vävredskap. Utställningens föremålkommer från Kinas nationella sidenmuseum iHangzhou. Utställningen är en fortsättning påEMMAs utställningsserie om kinesisk kultur.Föregående utställning presenterade te, konstoch keramik.Jorma PuranenFotokonstnären Jorma Puranen (f.1951) ärkänd för sina foton av nordliga landskap, därhan närmar sig landskapet från begreppsmässigautgångspunkter och för fram människansoch kulturernas spår i naturen och historien.Dessa teman har han tagit fram bl.a. i serienImaginär hemkomst (1991–1996). I sinsenaste serie Icy Prospects har konstnärenfört ut en glansig svartmålad träskiva i naturenoch fotograferat det måleriska landskapet somspeglar sig i ytan. Utställningens tyngdpunktligger på de nyaste verken, men visar ocksåverk från tidigare år.Juba TuomolaJuba Tuomolas Viivi & Wagner, som utkommitsedan 1997, har länge varit Finlands mestkända serie. EMMAs utställning belyser temankring den okonventionella och humoristiskaserien om Viivi & Wagner samt tecknaren JubaTuomolas övriga produktion, som innefattarförutom serier även målningar, pjäsförfattande,illustrationer och skämtteckningar.


Få ut mer av konsten!Guidningar och förfrågningar: må–fr kl. 9–12, tfn (09) 8163 0493VERKSTÄDERJorma Puranen, Language is a Foreign Country 1, 1998.Under 18 år 80 €/ grupp. Vuxna 100 €, lö–sö120 € / grupp. Förhandsbokning.Sommarutflykt? Rekreationsdag? Födelsedag?Bekanta dig med utställningarna genom egetskapande.Barnen i daghems- och lågstadieåldern ger sigin i en värld med fantasifigurer och starkafärger via Katja Tukiainens installation GoodHeavens! Högstadie- och gymnasieelevernafördjupar sig i serietecknandets värld underrubriken Svin eller superhjälte? I de öppnaverkstäderna ti 12.10 och on 13.10 kan alladelta i bakandet av en återvinnigskaka! Konstkaffetför seniorer med kreativt arbete, samvarooch gott kaffe fortsätter på finska 30.9, 28.10,25.11 och 16.12.NYTT!GUIDNINGARPÅ EGEN HANDKONSTCOCKTAIL är en uppfriskande konstverkstadsom erbjuder avkoppling och skapandeför vuxen- och företagsgrupper. Längd1,5 h. Gruppstorlek max 20 pers. Pris 200 € /grupp + menyns pris. Bokning senast en veckapå förhand.MED FÖRHANDSBOKNINGGruppstorlek max 25 personer.Längd 45 min., Konstkvarten 15 min.Pris 45 € / lö–sö 70 €.Bokning senast 3 vard. före guidningen.Ta en GENVÄG i den permanenta samlingenmed hjälp av samlingsbroschyrerna eller lånaen AUDIOGUIDE och lyssna till Hannu Väisänenstankar om utställningen Mellan hund och varg(språk: sv, fi, en, fr). Längd 15 min.Mer info får du i EMMAs info, 1 vån!KONSTTIMMEN för synskadade erbjuder möjlighetenatt bekanta sig med konsten på etthandgripligt sätt. Den pedagogiska samlingensverk, som man får röra vid, ingår i helheten.Längd 45 min. Gruppstorlek 3-5 pers.Pris 45 €.EVENEMANG & FÖRELÄSNINGARS-kundförmånsdagen sö 3.10 bjuder på guidningaroch öppen verkstad för hela familjen.Lö 13.11 kl. 14-18 rockar EMMA loss medHaloo Helsinki! och du kan shoppa påskivlopptorget samt delta i en ljudverkstad(handledning på finska). WeeGees traditionellajulevenemang firas lö 27.11 och sö 28.11,i EMMA med guidningar, verkstaden Svin ochHögholmens djurparkslektor som berättar omsilkeslarvens spännande liv.KONSTKVARTEN är en kort presentationav ett konstverk.KONSTTIMMEN är en guidning ien utställning efter eget val.KONSTFENS TIMME är ensagoguidning för daghemsbarn.ALLMÄNNA GUIDNINGARIngår i inträdesprisetKONSTTIMMEN på svenska i utställningarna100% SILK – Sidenets historia lö 6.11och Jorma Puranen lö 30.10 kl. 15KONSTKVARTEN på svenska om Sidenetshistoria sö 10.10 och 9.1 samt omPuranen sö 12.12 kl. 15TILL SKOLORNALärarinfo ti 5.10.2010 kl. 15–18EMMA berättar om höstens pedagogiska program.Guidningar i utställningarna. Dialogföreläsningom Jorma Puranens utställning medkonstnären själv och konsthistoriker MarjattaLevanto. Förhandsanmälan senast on 29.9,må–fr kl. 9–12, tfn (09) 8163 0493.Specialpris för huvudstadsregionens skolorpå våra hemsidor!För lärare som förbereder lektion gratis inträdemed t. ex. OAJ :s medlemskort, anmälningi WeeGees info.S-kundförmånsdagarna 3.10 och 13.11 ärinträdet med S-förmånskort 5 € (norm. 10€).Under 18 år fritt inträde.Kom och lyssna på kläddesigner Ilona Pellito 21.10 kl. 18 och skulptör Petri Eskelinenon 8.12 kl. 18. På finska.Mer om programmet på finska på s. 14 och på svenska påwww.emma.museumRätten till ändringar förbehålles.23


WeeGee-talo, 2. kerroscv e r a n t aOURSLERvideogalleriasaliagorakOiRan ja SUdEn väLiSSäraittiporrasS a a S t a M O i S E n k O k O E L M asalonki100% Silk Jorma Puranenv a i h t U v a t n ä y t t E L y tpUnainEn pUnainEn pUnainEnhissiEMMAshopiLME-pajakaTJa Tukiainengood HeaVenS!Juba Tuomola:ViiVi&WagnerEMMA Espoon modernin taiteen museoBox 6661, FI-02070 ESPOON KAUPUNKIWeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola+ 358 (0)9 8165 7512www.emma.museumOpastusvaraukset ma–pe klo 9–12Guidebokningar må–fre kl. 9–12+ 358 (0)9 8163 0493Avoinnati, pe–su / ti, fr–sö 11–18ke–to, / on–to 11–201.1.2011 alkaenti, to, pe / ti, to, fr 11–18ke / on 11–20la–su / lö–sö 11–17Liput | Biljetter | TicketsWeeGee-lippu 10€ / 8€(koko talo = 5 museota)S-etukortilla 9 / 7 €Alle 18-v ja yli 70-v ilmaiseksiWeeGee-biljett 10€ / 8€(hela huset = 5 museer)Med S-Förmånskort 9 / 7 €.Under 18 och över 70 år gratisBussit Helsingin Kampista: 106, 110Bussar från Kampen i Helsingfors: 106, 110Espoon sisäiset bussit 10, 15, 18, 18Z, 57ks. www.hsl.fiRyhdy EMMAn faniksiNäyttelykeskus WeeGeeUtställningscentret WeeGee(09) 8163 1818EMMAn tukijat

More magazines by this user
Similar magazines