Harjulan Setlementti ry:n vuosikertomus 2012

harjulansetlementti.fi

Harjulan Setlementti ry:n vuosikertomus 2012

HARJULAN SETLEMENTTI RYVUOSIKERTOMUS 2013www.harjulansetlementti.fi


ESITTELYHarjulan Setlementti on ihmistä palveleva ja yhteisöllisyyttärakentava merkittävä monialatoimija Lahden seudulla. Tavoitteenaon tuottaa terveyttä, tukea ja toimintaa yhteisöllisyyden,erilaisten ihmisten välisen yhteistyön ja lähimmäisyydenarvoihin pohjautuen. Tavoitteeseen pyritään jatkuvallatoiminnan uudistamisella ja asiakaslähtöisellä toiminnallayhdessä hyvinvoivan ja osaavan henkilöstön sekä sopivienyhteistyökumppaneiden kanssa.Yhdistyksen palveluita päijäthämäläisille ihmisille, yhdistyksilleja yrityksille ovat lasten päivähoito, kuntoutus- ja kotihoitopalvelut,kansalaistoiminta, kansalaisopisto, ravitsemuspalvelut sekäulkomainospaikkojen vuokraus ja monipuolinen projektitoiminta.Harjulan setlementtiperheeseen kuuluvat lisäksi Lahden HarjulanSetlementtisäätiö sekä sen omistama senioreille vuokra-asuntojatarjoava Kiinteistöosakeyhtiö Harjulakoti.Harjulan Setlementtiyhdistys on perustettu Lahteen vuonna 1941ja se on Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistys. Yhdistyksen omiatoimipisteitä Lahdessa ovat Harjula-keskus, Lounaan päiväkoti,Puu-Harjula ja Niemen päiväkoti.TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUSToimintavuosi 2013 oli Harjulan Setlementtiyhdistyksen 72. toimintavuosi.Harjula-keskuksen toimintaa väritti monella eri tavoinnaapurissa toteutettu Lahden vanhusten asuntosäätiön Onnelanpolunsuuri rakennushanke. Ympäröivä kaupunkikuva muuttuivuoden aikana täysin vanhojen rakennusten purkutyömaastauuden rakennuksen rakennustyömaaksi. Muutosta hyvin kuvaase, että piilossa ollut Ristin kirkon torni tuli näkyviin ja näkymäkeskikaupungille on nyt avarampi kuin ennen.Kansalaisopiston toiminnassa vuoden 2012 valtionosuuden väheneminenja vuoden 2013 valtion uudet säästöt konkretisoituivatvuoden 2013 aikana kansalaisopiston opetustilojen uudelleen organisointina.Vuorikadun koulun tiloista luovuttiin lähes kokonaanja opetus sovitettiin Harjula-keskuksen yhteydessä oleviin tiloihin.Kuvanveistolle etsittiin uudet tilat. Vuorikadulle jäi ainoastaan tekstiilityönopetusluokka ja joitakin yksittäisiä kursseja.Kesällä 2013 pidettiin Harjulan Setlementti ry:n luottamushenkilöidenja hallinnon yhteinen kesäseminaari, jossa ensiesittelyssäja käsittelyssä oli Harjulan Setlementin uusi palvelualuemalli.Malli koostuu kolmesta pääpalvelukokonaisuudesta: Lapsi- ja perhepalvelut,seniori- ja ravintopalvelut ja työelämäpalvelut sekälisäksi näitä tukevat hallintopalvelut. Mallissa nykyiset toimintamuodotsisältyvät joko yhden tai useamman palvelualuekokonaisuudenalle riippuen siitä minkä tyyppisestä palvelutuotteesta onkyse. Pitkän tähtäimen tavoitteena on asteittain muuttaa Harjulanorganisaatiorakenne uuden palvelumallin suuntaan.Palvelualuerakenteessa eniten kehittämistä ja uutta osaamistavaativa osa-alue on työelämäpalvelut. Tämän ja myös muidenpalvelualueiden kehittäminen tulevaisuudessa vaatii lisäresurssienhankkintaa, jonka takia yhdeksi strategian painopisteeksi onmuodostunut hankerahoituksen ja -osaamisen etsiminen. Erihankerahoituskanavien kartoittaminen ja hankeavustusten hakumahdollisuuksienselvitystyö aloitettiin alkuvuodesta 2013.Alkusyksystä työelämäpalvelujen kehittämiseksi haettiin ja saatiinPäijät-Hämeen liitolta valmistelurahaa Työpalvelun yhteistyöverkoston,toimintamallin ja toiminnan kehittämiseen (TYPA) -hankkeeseen.Hankkeen tavoitteena oli isomman työpalveluun liittyvänESR-hankkeen suunnittelu ja hankehakemuksen tekeminen vuoden2014 kesälle. Rahoitusta lähdetään tavoittelemaan uudestaohjelmakaudesta 2014-2020.Niemen päiväkotirakennus rakennettiin ja otettiin käyttöön vuonna1949 ja se oli tuohon aikaan valtakunnan ensimmäisiä vartavasten päiväkotikäyttöön suunniteltu ja rakennettu rakennus. Tämänjälkeen Niemen päiväkotirakennukseen on aiemmin tehtyperuskorjaus 80-luvulle ja nykyinen peruskorjaus aloitettiin 2010lämpö- ja käyttövesiremontilla sekä kellaritilan remontoinnilla.Toimintavuoden 2013 kesällä toteutettiin rakennuksen peruskorjauksenviimeinen vaihe, eli ikkuna-, vesikatto- ja julkisivuremontti.Tämän jälkeen 65 vuotta yhtäjaksoisessa päiväkotikäytössä olevaNiemen päiväkodin rakennus jatkaa edelleen ansiokkaasti päiväkotilastenkäytössä uudistunein ilmein.Kaiken kaikkiaan vuosi 2013 on ollut haasteellinen niin taloudellisestikuin toiminnallisestikin. Vuoden aikana tehtyjen ratkaisujentavoitteena on ollut suunnata Harjulan toimintaa tuleville haastavillevuosille ja etsiä niitä toimintatapoja ja palvelumalleja, joillapystymme selviytymään yhteiskuntamme muutoksista johtuvistahaasteista. Lisäksi tavoitteenamme on etsiä yhteistyökumppaneitasuunnittelemaan ja toteuttamaan yhdessä isompia hankkeita,joita eivät alueemme kolmannen sektorin toimijat yksin pystytoteuttamaan ja näin pyrkiä vahvistamaan myös Harjulan toimintaaPäijät-Hämeessä.Terveyttä, tukea ja toimintaa2Harjulan Setlementti ry


ORGANISAATIOYhdistyksen toiminta jakautuu palvelutoimintaan, yleishyödylliseentoimintaan ja varainkeruuseen. Varainkeruusta vastaa Harjula-Mainos, joka vuokraa ulkomainosvälineitä paikallisille yrityksilleja yhteisöille. Yleishyödyllinen toiminta pitää sisällään ikäihmisillesuunnatun kansalaistoiminnan ja kansalaisopistotoiminnan. Palvelutoimintaanlukeutuvat kotihoito-, kuntoutus- ja kestipalvelut-yksiköiden sekä päiväkotien toiminta. Tukitoimintayksiköitä ovathallintopalvelut sekä kiinteistönhoito- ja ict-tukipalvelut. Toiminnastapäättäviä hallintoelimiä ovat yhdistyksen vuosikokous, hallitusja kansalaisopiston osalta myös kansalaisopiston johtokunta.Yleishyödyllinen toiminta• kansalaisopisto• kansalaistoimintaHARJULAN SETLEMENTTI RYPalvelutoiminta• kotihoito• kuntoutus• kestipalvelut• päiväkoditHarjula – terveyttä, tukea ja toimintaaVarainkeruu• Harjula-mainosTALOUSYhdistyksen varsinaisen toiminnan tuotot muodostuvat vuosittainostopalvelukorvauksista, erilaisista asiakasmaksuista sekä projektijayleisavustuksista. Varsinaisen toiminnan kaikista tuotoista ostopalvelusopimustenosuus vuonna 2013 oli 43 %. Suurimmat ostopalvelusopimuksetkoskivat lasten päivähoitoa ja vanhusten kuntouttavaapäivätoimintaa. Erilaisten asiakasmaksujen osuus varsinaisentoiminnan tuloista oli 35 %. Tästä suurin osa muodostuu kotiin vietävistäpalveluista mm. ateriapalvelusta ja kotihoidosta sekä opistonasiakasmaksuista. Yleisavustuksista merkittävin on kansalaisopistonvaltionosuus. Yleisavustuksiin kuuluu myös Lahden Harjulan Setlementtisäätiönmyöntämä avustus Harjulan kansalaistoiminnalle.Varsinaisen toiminnan menot muodostuvat henkilöstökuluista(71 %), huoneistomenoista (14 %), tarvikkeista (8 %) ja palvelujenostoista (7 %). Varsinaisen toiminnan menojen suhteellisetosuudet olivat kutakuinkin samaa luokkaa kuin vuosi sitten.Varainhankinta käsittää Harjula-mainoksen ulkomainostilanvuokraustoiminnan. Harjula-mainos toimii paikallisestivuokraamalla yrityksille ja yksityishenkilöille ulkomediatilaa.Harjula-mainoksen tulot muodostuvat omasta paikallismyynnistäsekä JCDecaux Finland Oy:ltä ja Jet-LaneOy:ltä saatavista ulkomainospaikkojen vuokratuotoista.Harjula-mainoksen lisäksi yhdistyksen liiketoimintayksiköitäovat kuntoutus, kestipalvelut, kotihoito sekä päiväkotitoiminta.Suurimmat haasteet tulevaisuudessa tulevat olemaan edelleenlikviditeetin riittävyys sekä toiminnan jatkuvuuden varmistaminen,sillä tuloista yli puolet koostuu ostopalvelusopimuksista.Strategian 2012-2016 sisältöä on arvioitava uudelleenkaikkien toimintamuotojen osalta. Lasten päivähoidon osaltaon arvioitava Harjulan mahdollisuuksia toimia yksityisenä päiväkotinaostopalvelusopimuksen päättymisen (2015) jälkeen.VARSINAISEN TOIMINNNAN TUOTOT VUONNA 20132 %3 %17 %yleisavustuksetmaksut ja korvaukset43 %ostopalvelukorvaukset35 %projektiavustuksetmuut tuototVARSINAISEN TOIMINNAN KULUT VUONNA 20137 % 8 % 1 % henkilöstökulut14 %71 %huoneistokulutpalvelujen ostottarvikkeetmuut kulutTulevaisuudessa myös rahoituspohjaa on laajennettava enemmänhankerahoitukseen. Hankerahoituksen myötä rahoituslaskelmanlaadinnan merkitys lisääntyy.Terveyttä, tukea ja toimintaa3Harjulan Setlementti ry


HENKILÖSTÖHarjulan henkilöstöstrategian tavoitteena ovat kehittyväthenkilöstöprosessit sekä arvojen mukaiset menettely- ja toimintatavat,jotka luovat edellytyksiä tavoitteelliselle ja asiakaslähtöisellesetlementtityön tukemiselle, lisäävät osaavanja uudistumiskykyisen työyhteisön työhyvinvointia ja tukevatyhteisöllisyyttä rakentavaa selkeää henkilöstöpolitiikkaa jajohtamista.Vuoden 2013 taloudellinen tilanne loi positiivista virettä Harjulanpalvelutoimintaan ja vuosi sujui henkilökunnan kannalta hektisissäja haastavissa sekä muuttuvissa työtilanteissa edelleen motivoituneestija eteenpäin vahvasti luodaten.Henkilöstömäärä pysyi vuonna 2013 edellisvuoden tasolla. Vakituistentyöntekijöiden määrän kasvu johtuu kesken työvuodeneläkkeelle sekä toimivapailta kokonaan pois siirtyneiden korvaamisenauusilla työntekijöillä. Lisäksi muutamia määräaikaisia onvakinaistettu. Kansalaisopiston tuntimäärän väheneminen pienensituntiopettajien ja heidän sijaistensa määrää.Harjula nähdään edelleen hyvänä ja toimivana työnantajana.Tästä ovat merkkinä edelleen korkealla olevien palkattomientyöharjoittelijoiden ja opiskelijaharjoittelijoiden lukumäärät.1.1.2013 voimaan tullut laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelustaaiheutti kuitenkin pienen notkahduksen työ- ja opiskelijaharjoittelijoidenmäärässä. Uudistuneessa laissa määritellään TE-palvelujenasiakkailleen tarjoamat palvelut, ja esimerkiksi työharjoittelu jatyöelämävalmennus päättyivät yhtenä toimenpidemuotona. Niidentilalla TE-palvelut tarjoavat henkilöasiakkailleen mahdollisuudenosallistua työpaikalla järjestettävään lyhytkestoiseen työkokeiluun.Vuonna 2011 alkanut ja vakuutusyhtiö Varman tukema työhyvinvoinninkehittämisprojekti on jatkunut vuoden 2013 keväällävakituiselle ja määräaikaiselle henkilökunnalle tehtynä työhyvinvointikyselynä.Työhyvinvoinnin kehittäminen ja ylläpitäminen onsisällytetty myös olennaiseksi osaksi Harjulan toimintastrategisiatavoitteita. Vuonna 2014 työhyvinvoinnin projekti jatkuu esimiesjayksikkötason koulutuksilla, henkilöstölle suunnatuilla työterveyshuollonja Varman kanssa yhteistyössä toteutettavilla työhyvinvoinninluennoilla ja keskustelutilaisuuksilla sekä käytäntöönsaatettavilla kehittämistoimenpiteillä.KOKONAISHENKILÖMÄÄRÄ 2012 2013Työ- ja palkkasuhteiset 253 247Harjulan kuukausipalkkainen henkilökuntaVakinaiset, kokoaikaiset 41 49Vakinaiset, osa-aikaiset 6 7Määräaikaiset, kokoaikaiset 23 22Määräaikaiset, osa-aikaiset 21 16Harjulan tuntipalkkainen henkilökuntaMääräaikaiset tuntiopettajat ja sijaiset 115 98Määräaikaiset ja satunnaisetmuut tuntityöntekijät47 55Tuntipalkkaiset yhteensä 162 153Harjulan muu henkilöstöPalkkatuen piirissä olevat(luvut sisältyvät yläpuolisiin taulukoihin)Projektirahoituksen piirissä olevat(luvut sisältyvät yläpuolisiin taulukoihin)Palkkionsaajat(luvut sisältyvät yläpuolisiin taulukoihin)Palkattomat harjoittelijat ja opiskelijat(eivät sisälly yläpuolisiin taulukoihin)Sairauspoissaolopäivien keskiarvo(pv/hlö)Sairauspoissaolopäivien keskiarvo(pv/hlö) ilman kansalaisopistoa18 134 52 386 782,92 2,705,37 4,43HENKILÖSTÖN JAKAUTUMINEN TOIMINNOITTAINKoulutuskeskus Salpauksen esimiestason koulutuksen(2011-2012) myötä käynnistyi Harjulassa uudenlainen strategiatyöskentelyja sitä jatkettiin myös vuonna 2013 toiminnan painopistealueisiinkeskittyen.Henkilöstötiedottamisen kanavina toimivat esimiesviestintä, työtiimit,intranet ja henkilöstöinfot. Intranetin sisältöä päivitetäänreaaliajassa, mikä on mahdollistanut paremman sisäisen tiedonkulun.Intranetistä on muodostunut myös tärkeä työhön perehdyttämisentyöväline. Tiimitoiminta otettiin käyttöön vuonna 2007ja sen tulokset ovat konkreettisesti näkyneet etenkin työyhteisönparempana kykynä sietää muutoksia ja kehittyä. Säännöllinentiimityöskentelyn avulla on parannettu työhön perehdyttämistä,selkeytetty työnjakoa ja luotu avoimempaa työskentelykulttuuria.Terveyttä, tukea ja toimintaa4Harjulan Setlementti ry


VIESTINTÄYhdistyksen viestinnän visiona on, että yhdistyksen toiminta,tavoitteet, palvelut ja arvot tunnetaan paikallisella tasollaja sidosryhmissä laajalti ja myönteisellä tavalla. Tavoitteenaon, että sidosryhmät mieltävät ja näkevät yhdistyksen uudistuskykyisenä,asiakaslähtöisenä, ihmistä palvelevana jayhteisöllisyyttä rakentavana lahtelaisena monialatoimijana.Tärkeimmät viestinnän kohderyhmät ovat lahtelaiset ihmisetja asukkaat, yritykset, yhteisöt sekä yhdistyksen asiakkaat,yhteistyötahot ja henkilökunta.Vuoden 2013 aikana havaittiin, että vuotta aikaisemmin tehty isoponnistus Harjulan graafi sen ilmeen uudistamiseksi oli erittäinonnistunut. Onnistumisen tunnetta tuki asiakkaiden ja yhteistyökumppaneidenpositiivinen palaute uudesta ilmeestä. Uutta ilmettäkuvailtiin raikkaaksi ja helposti lähestyttäväksi. Myös Harjulanpalveluiden tunnettuus lisääntyi sekä palvelukokonaisuudet selkiytyivät.Muutoksen myötä Harjula otti käyttöön Setlementtiliitonlogon sekä väri- ja kirjasinmaailman viestinnällisessä materiaalissaan.Graafi sen ilmeen muutos piti sisällään kaiken markkinointimateriaalin,kuten asiakirjojen, esitteiden, käyntikorttien ynnämuiden viestintämateriaalien päivityksen vastaamaan uutta ilmettä.Lisäksi yhdistyksen kotisivut päivitettiin sekä Harjula-keskuksenvalomainos uusittiin.Sähköinen viestintä entistä vahvemmaksiVuoden 2013 aikana yhdistyksen viestintä painottui entistä vahvemminsähköisiin kanaviin. Kotisivusto osoitteessa www.harjulansetlementti.fikeräsi vuoden 2013 aikana yli 46 800 käyntiä jakaikkiaan lähes 28 000 eri kävijää. Uusien kävijöiden määrä kokonaiskävijämäärästäoli 55 % ja palaavien kävijöiden määrä 45 %. Enitenkävijöitä kotisivulla oli tammi-helmikuussa sekä elo-syyskuussa.Vuoden aikana kotisivujen rakenteeseen tehtiin pieniä muutoksiaja lisäyksiä. Sivustorakennetta hieman päivitettiin ja sivuille lisättiintietoa Harjulan hanketoiminnasta ja työnantajakuvasta.Yhdistyksen kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Hyvä Jyvä -asiakaslehtisenpainosmäärä oli 1 500 kappaletta ja sitä jaeltiin suorajakelunlisäksi asiakaskunnalle Harjulan omissa toimipisteissä,Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimipisteissä sekäPalveluSantrassa. Asiakaslehden tavoitteena on uutiskirjettä laajemminja syvällisemmin viestiä sidosryhmille ajankohtaisista asioista,tapahtumista ja palveluista. Asiakaslehtisen voi lukea myösnäköisversiona yhdistyksen kotisivuilta.Yhdistyksen näkyvyyttä ja tunnettuutta lisättiin muun muassapaikallisella verkko- ja radiomainonnalla ja lehti-ilmoittelulla sekäulkomainonnalla. Yhdistyksen luettelonäkyvyys rajattiin Päijät-Hämeenpuhelinluetteloon sekä Fonectan palveluihin. Toiminnastatiedotettiin myös tarpeen mukaan lehdistötiedotteilla ja tapahtumatiedotteilla.Tapahtumat ja yhteistyöKeväällä 2013 yhdistys osallistui jo kolmatta kertaa valtakunnalliseenVanhuus Rokkaa -hyväntekeväisyyskonserttikiertueeseensuomalaisen seniori- ja vanhustyön tukemiseksi. Konsertin järjestiEventia Oy pääyhteistyökumppaninaan Suomen Setlementtiliittoja liiton paikalliset setlementit. Konserttikiertue kattoi kuusi paikkakuntaaja Lahden konsertin järjestämiseen osallistuivat Harjulasekä Jyränkölän Setlementti ry Heinolasta.Syksyllä 2013 Harjulan kansalaisopisto aloitti yhteistyön kauppakeskusSykkeen kanssa. Kansalaisopisto koordinoi syksylläoppilastöiden syysnäyttelyn kauppakeskus Sykkeen tyhjiin näyteikkunoihin.Yhteistyö jatkui Sykkeen joulun avauksessa, jonnekansalaisopisto tuotti lasten tonttumuskarin sekä muuta viihteellistäohjelmaa. Palaute sekä syysnäyttelystä että toteutetuistaohjelmanumeroista oli erittäin positiivista ja sen pohjalta Harjulaja Syke rakentavat entistä tiiviimpää yhteistyötä tuleville vuosille.Lähes 59 % kotisivujen kävijöistä ohjautui sivustolle hakukoneenkautta. Suoran liikenteen osuus kotisivuille oli 24 %. Kansalaisopistonsekä lounasravintola Kestin sivut keräsivät eniten katseluita.Kaiken kaikkiaan kotisivujen kävijä- ja käyntimäärät ovat tasaisessakasvussa.Yhdistyksen sähköisen uutiskirjeen postituslistalla oli vuoden 2013lopussa noin 2 500 osoitetta. Uutiskirjeen keskimääräinen avausprosenttivuonna 2013 oli 21 %, joka on lähes 4 prosenttiyksikköäenemmän kuin edellisvuonna. Sähköinen uutiskirje otettiin myösosaksi yrityksille ja yhteisöille tarjottavien palveluiden markkinointialoppuvuodesta 2013.Uutena sähköisen viestinnän välineenä yhdistys otti käyttöönsäFacebook-sivun. Sivu perustettiin syksyllä 2013 ja se sai oitispositiivisen vastaanoton. Sivuilla tiedotetaan Harjulan ajankohtaisistaasioista, tapahtumista sekä palveluista. Kansalaisopistonkurssimarkkinoinnissa sivua hyödynnetään suurempien kurssikokonaisuuksienosalta. Sivun tavoitteena on viestiä yhdistyksentoiminnasta vuorovaikutteisesti ja positiivista virettä luoden.Kuva oppilastöiden syysnäyttelystä kauppakeskusSykkeessäTerveyttä, tukea ja toimintaa5Harjulan Setlementti ry


KANSALAISOPISTOHarjulan kansalaisopisto on yksityinen aikuisoppilaitos, jokatarjoaa vapaan sivistystyön erilaisia harrastekursseja Lahdenja ympäristökuntien asukkaille Lahdessa. Kurssitarjontakoostuu taide- ja taitoaineista, kielistä, kasvatus- ja koulutusaineista,humanistisista ja käyttäytymisaineista, tietotekniikastasekä liikuntaan ja terveyteen liittyvistä kursseista.YleistäVuosi 2013 oli ensimmäinen uuden ylläpitämisluvan alainen toimintavuosi.Ylläpitämislupien uusimisten myötä alkoi myös valtakunnallinenkeskustelu kansalaisopistotoiminnan tulevaisuudesta. Tähänliittyen myös setlementtiliikkeeseen kuuluvien kansalaisopistojenkesken nousi esille tarve tiiviimmän yhteistyön kehittämiseksi.Harjula oli tässä keskustelussa aktiivisesti mukana ja osoitti omankiinnostuksensa ja valmiutensa yhteistyön kehittämiseen. Aktiivisimmillaantämä keskustelu oli alkuvuodesta 2013, jonka jälkeen seon laimentunut. Harjulan osalta se on jatkunut lähialueen yksityistenopistojen kanssa, minkä seurauksena Opetushallitukselle jätettiinlaatu- ja kehittämisavustus koskien Harjulan kansalaisopiston,Jyränkölän kansalaisopiston ja Itä-Hämeen kansalaisopiston välisenyhteistyön kehittämisestä. Opetushallitus ei avustushakemusta tälläerää hyväksynyt. Yhteistyöhön ja yhteiseen kehittämiseen liittyviäkeskusteluja pyritään jatkamaan edelleen niin valtakunnallisestikuin paikallisestikin.Toimintavuoden alkupuoliskolla päivitettiin myös kansalaisopistonstrategia 2013-2016. Kansalaisopisto oli mukana opiston henkilökunnalleja opettajille täydennyskoulutusta tarjoavassa OSAAVAohjelmassayhdessä Lahden kansanopiston ja Lahden DiakonianInstituutin kanssa. Hankkeen toinen vaihe päättyi vuoden 2013loppuun. Hankkeen aikana tehtiin mm. tuntiopettajien osaamiskartoitussekä jatkohakemus seuraavaksi hankkeeksi.Opetushallituksen laatu- ja kehittämisavustuksella (LAKE) palkattiinmarraskuussa 2012 strategia- ja koulutuspäällikkö kehittämäänkansalaisopiston opetuksen sisältöä, koulutustoimintaaja hankkeita. Hanke päättyi kesäkuussa 2013. Hankkeen aikanapäivitettiin mm. kansalaisopiston strategia vuosille 2013-2016 jaosallistuttiin valtakunnalliseen kestävän kehityksen KEKE-pilotointiinsekä laadittiin Harjulan kansalaisopistolla kestävän kehityksentoimintasuunnitelma.ToimintakausiOpiston kevätlukukausi alkoi 7.1. ja päättyi 21.4. Jatkokausi22.4.-30.5. sisälsi 1 kielikurssin ja 11 liikuntakurssia sekä elokuussa6.8.-27.8. yhden Zumba kurssin. Uusi lukukausi alkoi syksyllä 2.9. japäättyi 1.12. Opiskelijoiden toivomuksesta lisäkaudella 4.12.-18.2.järjestettiin seniorivesivoimistelun kurssi.TaloudestaHarjulan kansalaisopiston vuoden 2013 taloudellinen tulos olilähes talousarvion mukainen ja tulos parantui merkittävästi edellisestävuodesta jääden kuitenkin tappiolliseksi. Suurimmat tulostaparantavat toimenpiteet olivat vuokramenojen karsiminen elikansalaisopisto luopui suurelta osin Vuorikadun tiloista sekä karsiopetusta 892 tunnilla. Kansalaisopiston valtionosuus laski edellisvuodesta10 859 euroa. Valtionosuustunnit laskivat edellisestävuodesta yhteensä 261 tuntia, vuonna 2012 valtionosuus oli 9313tuntia ja toimintavuonna 2013 9052 tuntia.Vuorikadun koulun osalta tehtiin uusi vuokrasopimus tekstiilityöntiloista, mutta kuvanveiston tiloista Vuorikadulla jouduttiin luopumaanja tilalle vuokrattiin edullisemmat uudet opetustilat Lahdenkaupungilta osoitteesta Möysänkatu 3.Kansalaisopisto sai myös Opetushallituksen myöntämää opintoseteliavustusta6 000 euroa käytettäväksi työttömien, maahanmuuttajienja senioreiden kurssimaksujen tukemiseen. Seteleitäjaettiin yhteensä 337 kappaletta, joista 30 maahanmuuttajille, 15työttömille ja 292 senioreille. Liipolan asuinalueen maahanmuuttajanuortenkielikoulutukseen saatiin Opetushallitukselta nuorisotakuunseteliavustusta. Kurssi toteutuu 2014 vuoden puolella.Oppilastöiden kevätnäyttelyTaito- ja taideaineiden oppilastöiden kevätnäyttely järjestettiinVuorikadun koululla keväisenä viikonloppuna 13.4.-14.4.klo 10.00-16.00.Opiskelun sosiaalisten vaikutusten arviointi jaopiskelutyytyväisyysHarjulan kansalaisopistossa tehtiin lukuvuoden 2013-2014lopussa opiskelijakysely, jossa kartoitettiin kursseille osallistumisensosiaalisia vaikutuksia ja tyytyväisyyttä opiskeluun.Kyselytutkimukseen vastasi 429 opiskelijaa, joista naisia oli noin88 % kaikista vastaajista. Vastaajista 60 % oli iältään yli 51-vuotiaita.Työssäkäyvien osuus vastaajista oli 49 %, eläkeläisiä oli 39 %.Vastaajista 25 % oli opistotason koulutus, 21 % yliopistotasonkoulutus ja 22 % vastaajista oli käynyt ammattikoulun. Enemmistövastaajista (46 %) asui puolison kanssa. Yksin asuvien määrä oli 28 %.Kyselyyn vastanneista 99 % oli sitä mieltä, että käyty kurssi vastasiennakko-odotuksia erittäin tai melko hyvin. Enemmistö vastaajista(74 %) ilmoitti tulevansa varmasti uudelleen kansalaisopiston kurssille,mahdollisesti kurssille palaavien määrä oli 24 %.Opiskelijoille suunnatun kyselytutkimuksen mukaan vastaajat olivatsamaa tai osittain samaa mieltä siitä, että• kurssitarjonta oli mielenkiintoinen (95 %)• kurssitarjonta vastasi omiin kehittymistarpeisiin ja opiskelukoettiin hyödylliseksi (93 %)• kurssi lisäsi tietoja ja taitoja (99 %)• kurssille osallistuminen auttoi jaksamaan arjessa paremmin(94 %)• kurssi lisäsi hyvinvointia (95 %)Kokonaisuudessaan kyselytutkimus osoitti, että opiskelussa tärkeäänrooliin nousee välittömien hyötyjen, kuten osaamisen kehittämisenlisäksi opiskelun positiivinen vaikutus hyvinvointiin ja arjessajaksamiseen. Kyselyn mukaan opiskelu Harjulan kansalaisopistossakoettiin mielekkääksi ja hyödylliseksi sekä kansalaisopiston kurssitarjontaapidettiin mielenkiintoisena ja houkuttelevana.Terveyttä, tukea ja toimintaa6Harjulan Setlementti ry


KANSALAISOPISTON TOIMINTA LUKUINAOpetustunnit 2012 2013Kevätkaudella 5572 5179Syyskaudella 4583 4084Opetustuntien jakautuminen eri koulutustyypeittäinTaide- ja taitoaineet 3868 3404Kielet 2458 1984Humanistiset jaesteettiset aineet76 60Opetus, kasvatus ja koulutus 140 122Kalatalous 6 -Opiston toimipaikat• Anttilanmäen koulu, Leantie 2A• Harjula-keskus (päärakennus, kuntosali), Harjulankatu 7• Harjulan keramiikkasali ja Onnela, Lounaankatu 3• Harjulan kuvanveisto, Möysänkatu 3• Harjun peruskoulu, Vuorikatu 29• Kunnaksen peruskoulu, Opintokatu 4• Kärpäsen peruskoulu, Kasakkamäentie 1• Lahden Invakeskus, Hämeenkatu 26 A• Lahden kansanopisto, Harjukatu 46 (päärakennus)• Mannaz, Paasikivenkatu 1• Mukkulan kirkko, Kilpiäistentie 1• Myllypohjan peruskoulu, Vanha Ahtialantie 93• Puu-Harjula, (kutomo) Lounaankatu 2• Tiirismaan peruskoulu, Ursankatu 4• Ukkopekka, kuntosali, Radanpää 4• Vuorikadun koulu, Vuorikatu 13Tietotekniikka 90 148Sosiaali- ja terveydenhoito 48 64Liikunta ja terveys 3469 3481Opetustunnit yhteensä 10155 9263Kurssien lukumäärä 486 475OpiskelijatOpiskelijat (kerran laskettuna) 3316 3046Alle 16 v. opiskelijat 439 312Yhteensä 3755 3358Tuntiopettajat 117 107Kurssimaksukertymä (euro)Kurssimaksutuotot yhteensä 241858 243563Terveyttä, tukea ja toimintaa7Harjulan Setlementti ry


MONIPUOLISIA KUNTOUTUSPALVELUJAHarjulan kuntoutusyksikön tavoitteena on tuottaa turvallisiaja luotettavia yksilöllisiä ja ryhmämuotoisia fysioterapiapalvelujasekä vanhusten päivätoiminta- ja päiväkuntoutuspalvelujaasiakasta kunnioittaen ja ystävälliselläasenteella. Vaikka monipuolisia kuntouttavia palvelujatuotetaan pääasiassa senioreille ja vanhuksille, soveltuupalveluvalikoima kaiken ikäisille erilaista kuntoutusta tarvitseville.Kuntoutuspalvelujen avulla tuetaan ikäihmistenhyvää vanhuutta, vanhuusiän toimintakykyä sekä terveyttä.Kuntoutusyksikkö tuottaa sekä sosiaalialan että terveydenhuollonpalveluita.Vuonna 2013 toiminnan kehittämisen painopisteet olivat muistisairaidenhoivaan ja geriatriseen kuntoutukseen liittyvissä kysymyksissäsekä reumalasten fysioterapiapalveluiden kehittämisessä.Omaishoitajia tuettiin tuottamalla hoidettaville päivätoimintaapalvelusetelillä. Veteraaneille kohdennettuja kuntoutuspalveluitavuoden 2013 aikana olivat avokuntoutus, päiväkuntoutus sekä kotiinvietävää toimintakykyä ja kotona asumista tukevaa kuntoutusta.Lahden kaupungin ostopalveluna tuotettiin edelleen jokaisenaarkipäivänä moniammatillista ryhmämuotoista kuntouttavaa päivätoimintaavanhuksille.Ryhmämuotoinen fysioterapia liikuntaongelmaisille senioreillesekä senioreiden kotikuntoutuspalvelut jatkuivat vuoden 2013aikana tavoitteen mukaisesti. Muistisairaille kohdennettuja toimintakykyätukevia liikunnallisia ryhmiä lisättiin edelleen kysynnänkasvaessa.Työkykyä tukevia terveysliikuntapalveluja tuotettiin edelleen yrityksille,yhteisöille ja yksityisille henkilöille.YhteistyöSuomen Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektin myötä Harjulasai alkusyksyllä 2013 projektikoordinaattorin kehittämäänsetlementtityöhön seniori- ja vanhustyön yhteisöllisen vertaistoiminnankoulutus- ja toimintarakennetta. Projektia koordinoi jahallinnoi Suomen Setlementtiliitto ja sitä toteutetaan osaprojekteinaHelsingissä, Hämeenlinnassa, Lahdessa, Parkanossa, Rovaniemelläja Savonlinnassa. Projektia toteutetaan valtakunnallisellaja paikallisella tasolla vuosina 2013-2016. Projektia rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys.Yhdistys oli mukana Lahden ammattikorkeakoulun Musiikki- jadraamainstituutin Care Music -hankkeessa, jonka tarkoituksenaoli kerätä kokemuksia musiikin käytöstä hoiva-alalla, tuottaa musiikkivirkistystoimintaavanhuksille ja saada heidät muistelemaanmusiikin avulla. Toiminta tuotti virkistäviä tuokioita mm. veteraanienpäivätoimintaan sekä antoi uusia ideoita kuntoutuspalveluntyöntekijöille toiminnan monipuoliseen toteuttamiseen. Lisäksihankeyhteistyötä tehtiin myös Lahden ammattikorkeakoulun Movingtowards wellbeing -hankkeen puitteissa, jonka tavoitteenaon kehittä sosiaali- ja terveys- ja hyvinvointialan yrittäjyyttä rajatylittävänä yhteistyönä. Hankkeen puitteissa vierailtiin myös seminaarissaPietarissa kesäkuussa 2013.Yhteistyötä jatkettiin ja jatketaan edelleen Lahden ammattikorkeakoulunja muiden alueen oppilaitosten kanssa niin opiskelijoidenharjoittelujaksojen merkeissä kuin erilaisissa hankkeissa.Terveyttä, tukea ja toimintaa8Harjulan Setlementti ry


HOIVAA JA HOITOA KOTIINHarjulan kotihoitoyksikön tavoitteena on helpottaa ikäihmistenja heidän omaistensa arkea tuottamalla kotiin vietäviähoito-, hoiva – ja siivouspalveluja kotona selviytymisentueksi.Kotihoidon palveluja toimintavuonna 2013 olivat kotisairaanhoito,kotipalvelu ja siivouspalvelu, Kuntoudu kotona -palvelu sekäuudet, muistisairaille kohdennetut palvelut. Palveluja tarjottiin lähinnäikäihmisille. Kotihoidon asiakkaina olivat pääsääntöisesti itsemaksavat, erikuntoiset ikäihmiset, jotka tilasivat palvelunsa jokoitse, omaisen tai kaupungin kotihoidon kautta. Kaupungin vammaispalveluidenkautta tehdyt ostopalvelut jatkuivat edellisvuodentapaan. Kotihoito tarjosi palveluja arkisin, iltaisin ja viikonloppuisinja suoritti ennalta sovittuja kotikäyntejä.Suurin osa kotihoidon asiakkaista on pitkäaikaisia, vakituisia asiakkaita,jotka tarvitsevat yleisimmin siivousta, asiointiapua, lääkityksestähuolehtimista ja suihkuapua. Osa kotihoidon asiakaskäynneistätehtiin myös tilapäistä apua tarvitseville kuten haavanhoitoaja tikkien poistoa tarvitseville. Kotisairaanhoidon yleisin palvelu oliverikokeiden ottaminen.Vuoden 2013 tavoitteena oli kasvattaa edelleen asiakasmääriä,aikaansaada taloudellista tasapainoa sekä lisätä toiminnan tehokkuuttaja tunnettuutta. Asiakasvolyymi ja myynti kasvoivatkinjälleen yli puolella edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin osa asiakaskäynneistäoli puolen tunnin käyntejä, mutta pitkien käyntienosuus lisääntyi. Lisäksi vuoden aikana käyttöönotettiin sähköinenasiakashallintajärjestelmä DomaCare. Järjestelmän käyttöönottovaati aluksi työpanosta enemmän, mutta vakiintui vähitellenyhdeksi kotihoidon tehokkuutta lisäävistä toimintatavoista.Harjulan kotihoidon asiakasvirrasta suurin osa tuli Lahdenkaupungin kotihoidon, kotiutustiimin ja Lahden kaupunginsairaalankautta, joten yhteistyö oli tiivistä näiden tahojen kanssa.Yhteistyötä jatkettiin tiiviisti myös yhdistyksen omien toimintayksiköidenkanssa, mm. kansalaistoiminnan, kuntoutuksen ja ateriapalvelunkanssa.Vuonna 2013 kotihoidon asiakasmäärä kasvoi. Ilta- ja viikonloppuasiakkaidenmäärä vaihteli edellisvuosien tapaan. Siivouspalvelunasiakasmäärät kasvoivat vuoden aikana tasaisesti. Kotihoidonhenkilöstöä lisättiin ja määräaikaisia vakinaistettiin.Erilaiset kaupungin myöntämät palvelusetelit olivat käytössä edelleen,mutta niiden käyttöä vähennettiin kaupungin omista säästösyistä,mikä vaikutti jonkin verran myös kotihoitoon.Kotihoito haki ja sai Maakunnan kehittämisrahaa Teknologiallaturvaa muistisairaan asumiseen -hankkeeseen, jossa kotihoidonvastaava terveydenhoitaja toimi puolipäiväisesti. Hankkeen aikanaselvitettiin erilaisia hyvinvointiteknologisia tuotteita, joita voitaisiinottaa kotihoidon palvelutuotteiksi. Hanke päättyi vuoden 2013lopussa ja toimenpiteitä jatkohanketta ajatellen tehtiin vielä loppuvuonna2013.ASIAKASKASKÄYNNIT VUONNA 2013Terveyttä, tukea ja toimintaa9Harjulan Setlementti ry


KANSALAISTOIMINNASTA VIRIKKEITÄ ARKEENKansalaistoimintayksikkö toteuttaa ikääntyneiden hyvinvointiatukevaa ja aktivoivaa avointa päivätoimintaa lahtelaisilleja ympäristökuntien asukkaille. Toimintaa tuotetaanLahden Harjulan Setlementtisäätiön tuella ja se on merkittäväosa yhdistyksen yleishyödyllistä toimintaa. Kansalaistoimintaon tärkeä toimintamuoto Harjulan ikääntyvillekohdennettujen palvelujen ja toimintojen kokonaisuudessa.Suurin osa tapahtumista on osallistujille maksuttomia. Kansalaistoimintatarjoaa ikäihmisille vapaamuotoista yhdessäoloa,johon osallistua omien voimavarojensa puitteissa.Vuonna 2013 toiminta pohjautui sekä vapaaehtoistoimintaan,että ohjattuun toimintaan. Kansalaistoiminnan lähtökohtanaon kaikille ikääntyneille avoin ja matalakynnyksinen toiminta,johon on vaivatonta ja helppoa tulla. Toiminnan tavoitteena onvahvistaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä antaa vertaistukea.Tärkeänä kansalaistoiminnan toteuttajana olivat vapaaehtoistoimijatHarjulan Kiltakamraatit ja Harjulan Evakkoryhmä. Kansalaistoiminnanmuotoja olivat edelleen viikoittainen monipuolinenpienryhmätoiminta, yhteisöllinen toiminta, konsertit, iltapäivätanssitsekä teemalliset tapahtumat mm. juhannusjuhlat ja joulujuhlat.Maksuttomia luentoja vuonna 2013 olivat Lahden reumayhdistyksenluento, PalveluSantran palvelupäivän kodin turvallisuusluentosekä valtakunnalliseen vanhustenviikkoon sisältynytluento ja avoin keskustelutilaisuus Lahden kaupunginvanhustenpalveluista. Lisäksi järjestettiin kaksi kirjailijaluentoa.Kaikille avoimia tapahtumia järjestettiin vuoden aikana vilkkaasti.Muistipäivä toteutettiin yhteistyössä Päijät-Hämeen Muistiyhdistyksenkanssa. Omaishoidon virkistyspäivä omaishoitajillesekä hoidettaville järjestettiin Omaiset ja Läheiset ry:n,Muistiyhdistyksen, seurakunnan ja Lahden kaupungin kanssa.Elokuussa vietetyt seniorisäpinät kokosivat paikalle lukuisia kansalaisopistonliikuntamuotojen kokeilijoita. Päivän luento-osuudessakuultiin mm. muistisairaan kuntoutuksesta sekä teknologiasta kotona.Karjalaisen kulttuurin tapahtumapäivää vietettiin syyskuussapienen apurahan turvin. Päivän ohjelmassa oli mm. kansallispukujenesittelyä, yhteislaulua, kanteleen soittoa, lounasravintolaKestin karjalainen pitopöytä, runonlausuntaa ja pienoisnäytelmä.Lahden ammattikorkeakoulun kanssa jatkettiin yhteistyötäedellisvuosien tapaan oppilaskonserttien muodossa.Monipuolista retkitoimintaa toteutettiin kevätkaudellayhteistyössä Lahden Lähimmäispalvelun kanssa.Uutena vapaaehtoistoiminnan muotona jatkettiin ja kehitettiinedelleen ulkoiluystäväpalvelutoimintaa. Ulkoiluystäviä välitettiinlähinnä Harjula-kodin asukkaille ja Harjulan kotihoidon asiakkaille.Vapaaehtoisia ulkoiluystäviä löytyi vapaaehtoisten koulutuksesta,joka järjestettiin yhdessä Lahden Lähimmäispalvelun kanssa.Vapaaehtoistoiminnan vahvistamiseksi Harjulankansalaistoiminta oli tiiviisti mukana vuoden 2013 aikanaLahden Kumppanuusverkostohankkeessa.Kiinteistö Oy Harjulakodin senioritalojen palveluneuvojan kanssajatkettiin edellisvuosien tapaan asukkaiden virkistystoiminnan jayhteisöllisen toiminnan kehittämistä, mm. syksyllä 2013 senioritalojenasukkaille järjestettiin konserttiretki Sibeliustaloon. Lahdenseurakuntayhtymälle tarjottiin kerran kuu- kaudessa tilat hartauksiavarten. Hartauksiin osallistui pääasiassa Harjula-kodin asukkaita.Kansalaistoiminnan tapahtumiin ja tilaisuuksiin osallistui vuodenaikana kaiken kaikkiaan noin 4 700 ikäihmistä. Harjulakeskuson myös suosittu olohuone ja tapaamispaikka ikäihmistenkeskuudessa. Harjula-keskuksessa käydään kahvilla,luetaan lehtiä ja tavataan ystäviä. Vuonna 2013 näitä käyntejäsekä tilaisuuksiin osallistujia oli yhteensä noin 6 200.Kansalaistoiminnan ohjaajana ja koordinoijana ja vapaaehtoisilleammatillisen tuen antajana toimi osa-aikainen työntekijä. Toiminnassaoli mukana myös opiskelijoita eri oppilaitoksista.Terveyttä, tukea ja toimintaa10Harjulan Setlementti ry


MONIPUOLISIA RAVITSEMUSPALVELUJAKestipalvelut -yksikkö tuottaa monipuolisia ravitsemuspalveluita.Palveluvalikoimaan kuuluvat ateriapalvelujen tuottaminenikäihmisille ja yrityksille, lounasravintolatoimintaHarjula-keskuksessa sekä juhla-, kokous- ja pitopalvelujentuottaminen yksityis- ja yritysasiakkaille.Vuoden 2013 aika ateriapalvelu valmisti aterioita toimitettaviksikotiin ikääntyneille, kotona asuville yksityishenkilöille maanantaistaperjantaihin keskimäärin 106 annosta päivittäin. Yritysasiakkaille,jotka koostuvat pääasiassa Lahden alueen yksityisistä päiväkodeista,toimitettiin keskimäärin 97 ateriaa päivittäin. Ateriapalveluvalmisti vuoden 2013 aikana yhteensä noin 5 1105 ateriaa.Lounasravintolassa ruokaili vuoden 2013 aikana noin 13 800henkilöä. Asiakkaille tarjottiin kerran viikossa noutopöytä, jokaon osoittautunut erittäin suosituksi. Lounasravintolassa tarjoiltiinmyös perinteinen, ja hyvinkin suosittu jouluateria sekä monia muitateemalounaita. Teemalounaita järjestettiin yhteistyössä kansalaistoiminta-yksikön kanssa, jonka avulla lounaiden yhteyteen tuotiinmonipuolista ohjelmatarjontaa kuten musiikkia ja runonlausuntaa.Kahvituksia järjestettiin vuoden aikana 4 200.Juhla- ja kokouspalvelun asiakastilaisuuksia oli vuoden aikanaedellisvuosiin verrattuna hieman vähemmän. Eniten järjestettiinmuisto- ja kokoustilaisuuksia sekä merkkipäiväjuhlia. Pyykkipalvelulopetettiin kannattamattomana vuoden 2013 alusta.AsiakastyytyväisyysJuhlapalveluasiakkailta kerätyn palautteen mukaan jopa 95 % vastaajistaarvioi, että tilaisuus oli vastannut heidän odotuksiaan jatoiveitaan erittäin tai melko hyvin eli palveluun oltiin kaiken kaikkiaantyytyväisiä. Eritysmainintoja saivat Harjula-keskuksen siistittilat sekä juhlien näyttävät kattaukset ja ystävällinen henkilökunta.Palveluiden kehittäminenTulevana toimintavuonna asiakasmääriä pyritään kasvattamaanedelleen sekä lounasravintolan että juhlapalvelun osalta. Tavoitteenaon tuottaa kustannustehokkaasti asiakkaille laatutason mukaisiamakuelämyksiä ja hyvää mieltä. Tavoitteena on myös kasvattaaelintarvikkeiden kotimaisuusastetta ja suosia paikallisia tuotteita.Asiakkaiden toiveita ja palautteita hyödynnetään jokapäiväisessätoiminnassa.Terveyttä, tukea ja toimintaa11Harjulan Setlementti ry


ILMETTÄ LAHTELAISELLE KATUKUVALLEHarjula-mainos vuokraa ulkomainosvälineitälähinnä paikallisille yrityksille, yhteisöille muttamyös yksityishenkilöille. Toiminta on perustettuvuonna 1952 ja sillä on pitkät perinteetlahtelaisessa katukuvassa. Mainosvälineidentavoitteena onkin osaltaan lisätä katukuvanilmettä ja vireyttä.Harjula-mainos on Harjulan Setlementtiyhdistyksenvarainhankintayksikkö, jonka tuotot ohjataansuoraan muun toiminnan kattamiseen, erityisestiyhdistyksen yleishyödylliseen toimintaan. Tulonlähteinäovat oma paikallismyynti sekä vuokratuototyhteistyökumppaneilta, joille osa mainosvälineistäon vuokrattu.Vuokrattavia mainosvälineitä olivat kaupunkisuurtaulut,jättitaulut, lähiöpysäkkitaulut, cityvalotaulutja pilarit. Vuokrattavia mainospintojaon kaikkiaan noin 1200 kpl. Mainosvälineidenmäärä ja jakauma oli edellisen vuoden kaltainen.HARJULA-MAINOKSENTUOTTOJAKAUMA VUONNA 201336 %64 %paikallismyyntivuokratuototyhteistyökumppaneiltaTerveyttä, tukea ja toimintaa12Harjulan Setlementti ry


LAPSIA HOIVATEN - VANHEMMUUTTA TUKIENHarjulan Lounaan ja Niemen päiväkotien tavoitteena onlapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen turvallisessaja lämpimässä ilmapiirissä. Välitön ja luottamuksellinenyhteistyö perheiden kanssa on hyvän varhaiskasvatuksenkulmakivi.Harjulan päiväkodeilla on ostopalvelusopimus Lahden kaupunginkanssa 99 päivähoitopaikasta. Lounaan päiväkodissa oli toimintavuoden2013 aikana 66 hoitopaikkaa 1-6-vuotiaille lapsille neljässähoitoryhmässä. Niemen päiväkodissa hoitopaikkoja oli 33kahdessa hoitoryhmässä. Lounaan päiväkodissa järjestettiin myösiltahoitoa sitä tarvitseville lapsille sekä esiopetusta. Lasten valinnatpäivähoitopaikoille tehtiin yhteistyössä Lahden kaupungin varhaiskasvatuspalvelujenja oman alueen päiväkotien kanssa.Päiväkotien toiminnan tavoitteiden toteutuminen näkyi lastensaamana hyvänä hoitona, virikkeellisenä, päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelmanmukaisena toimintana, ja lastenviihtymisenä päiväkodissa. Toinen tärkeä mittari tavoitteisiinpääsemisessä oli lasten vanhempien tyytyväisyys hoitoon jatoteutuneeseen kasvatuskumppanuuteen päiväkodin työntekijöidenkanssa. Päivittäisen vuorovaikutuksen ja säännöllisestitoistuvien kasvatuskeskusteluiden ohella jatkettiin päivähoidonsähköisen yhteistyövälineen Muksunetin käyttöä.Muita yhteistyökumppaneita olivat Lahden kaupungin sivistystoimenvarhaiskasvatus- ja esiopetuspalvelut sekä perusopetuksen alkuopetus,päivähoidon psykologi, kiertävä erityislastentarhanopettaja,lastenneuvolat, Päijät-Hämeen keskussairaala, perheneuvolaja seurakunnat. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö oli aikataulutettuaja suunnitelmallista. Päiväkotien johtajat ja oman alueen koulujenrehtorit sekä esi- ja alkuopettajat tapasivat toisiaan ja kehittivätyhteisiä toimintatapoja päiväkodin ja koulun nivelvaiheeseen.Lounaan päiväkodilla jo usean vuoden ajan toimineen vanhempaintoimikunnannimi päätettiin kevään kokoontumisessa muuttaavanhempainryhmäksi. Ryhmässä on ollut mukana lasten vanhempiaja päiväkodin henkilökuntaa. Toiminnan painopistettä päätettiinsiirtää rahanhankinnasta ja tapahtumien järjestämisestä enemmänkeskustelevaan ja vertaistukea tarjoavaan suuntaan. Syksyn ja talvenkokoontumisissa pohdittiin niin lasten kasvusta ja kehityksestäkuin perheiden arjen haasteista nousseita aiheita.Päiväkotien henkilökunta osallistui alkuvuodesta 2013 toteutettuunkoko Harjulan henkilöstölle suunnattuun työhyvinvointikyselyyn.Kyselyn tulokset käytiin läpi henkilökunnan kanssa ja määriteltiinniiden pohjalta kehittämisen kohteet toimintayksiköittäin.Uuden toimintakauden alkaessa elokuussa siirryttiin päiväkodeillayhden hallinnollisen johtajan malliin. Tämän mahdollisti molempienpäiväkotien pitkäaikaisten johtajien eläkkeelle siirtyminen.Aila Tuovinen Lounaan päiväkodista ja Leena Henttonen Niemenpäiväkodista lähetettiin hyvin ansaituille eläkepäiville kiitollisin jahaikeinkin mielin.Lounaan päiväkotihenkilökunta 16läsnäolopäivät 11229hoitopaikkoja 66Niemen päiväkotihenkilökunta 8läsnäolopäivät 5537hoitopaikkoja 33Terveyttä, tukea ja toimintaa13Harjulan Setlementti ry


VALOPILKKU-PROJEKTIValopilkku-projekti tarjoaa tietoa, tukea ja apua kiusattujenlasten vanhemmille sekä entisille kiusatuille. Tavoitteena onkiusaamisasioiden esiin nostaminen, vanhempien ja nuortenäänen kuuluvaksi tekeminen, vertaistuki sekä vertaistukiohjaajienkouluttaminen.Valopilkku-projekti on toiminut viisi vuotta Raha-automaattiyhdistyksenrahoittamana ja toiminnalle on haettu jatkuvampaaavustusta. Projektissa on kehitetty ainutlaatuinen vertaistukiohjaaja-koulutuspakettisekä jälkihoitomalli kiusaamisesta toipuville.Mallista on tekeillä kirja ja mallia käytetään kiusattujen jälkihoidossaValopilkku-projektissa sekä muutamalla viranomaistaholla.Yhteistyötä tehdään nyt Heinolan sosiaalitoimen sekä PHSOTEY:nnuorisopsykiatrisen poliklinikan ja TAYS:in nuorisopsykiatrisenosaston kanssa. Uudeksi työskentelymuodoksi on otettu nuortenaikuisten yksilötapaamiset, koska heitä on vaikea saada ryhmätoimintaanmukaan.Valopilkku-projekti on kouluttanut valtakunnallisesti vertaistukiohjaajiasekä kiertänyt päiväkodeissa ja kouluissa vanhempainilloissa.Valopilkku on ollut mukana Hämeen poliisilaitoksen jaSisäasiainministeriön koordinoimassa Nyt Riittää! -kiusaamisenvastaisessa hankkeessa. Peruspalveluministeri Susanna Huovisenkiinnostus Valopilkku-projektia kohtaan johti hänen vierailuunsalaskiaistiistaina 2014. Valopilkun työntekijät olivat myös Eve Mantunkurittomassa kokouksessa YLEn TV 1:llä puhumassa kiusaamisesta.Projektia haastateltiin myös Kotivinkki-lehteen kiusaamisenjälkihuollon puutteeseen liittyen.Valopilkku-projekti haki ja sai RAY:ltä Paikka Auki -hankkeenkautta työllistettyä neljä nuorta työtöntä vertaistukityöhön. Kokemuksetovat hyviä ja tarkoituksena on jatkossakin hyödyntäätätä mahdollisuutta.Valopilkku-projekti on osallistunut Päijät-Hämeen liikunta ja urheilury:n Joulumaa -tapahtumaan jo kolmatta kertaa. Lisäksi Valopilkkuon osallistunut mm. seuraaviin tapahtumiin: lapsiperheillesuunnatut luentosarjat Ristinkirkossa, Neljän Tuulen -seminaari,Nuorten elämä -seminaari sekä Hanafoorumeihin kuten esimerkiksinuorisotakuuseen liittyvä seminaari. Valopilkku-projektinhenkilökunta on kouluttautunut vuoden aikana seuraavasti mm.Suomen Mielenterveysseuran Mielenterveyden ensiapu 1 kouluttajiksisekä osallistunut mm. välineitä traumojen kanssa työskentelyyn-koulutukseen sekä Lastensuojelun lainsäädäntö -seminaariin.Projektin löydät osoitteesta www.valopilkkuprojekti.fi.Valopilkku-projekti hallinnoi myös kiusaaminen.fi -foorumia.Terveyttä, tukea ja toimintaa14Harjulan Setlementti ry


LUOTTAMUSHENKILÖT 2013YHDISTYKSEN HALLITUSVarsinaiset jäsenet:Paulamäki Risto, puheenjohtajaJuvonen Liisa, varapuheenjohtajaArvela LeilaEränummi KaukoHokkanen ErkkiKolu JuhaMyllyvirta Paula,Pajunen KariRistolainen RitvaVarajäsenet:Einiö MarkkuMäättä Merja-LiisaSäkäjärvi MarkettaPääsihteeri Pentti Lemmetyinen, Suomen SetlementtiliittoEsittelijä: Tuupainen Ari, toiminnanjohtajaKANSALAISOPISTON JOHTOKUNTAKuukka Matti, puheenjohtajaHuttu ReijoJunkkari EilaLeinonen MariPaulamäki RistoPohjansalo Timo, varapuheenjohtajaMäkelä LeenaEsittelijä: Tuupainen Ari, rehtoriTILINTARKASTAJATVarsinaisina tilintarkastajina toimivat KHT Aimo Silventoinen sekäKHT Katja Kuosa-Kaartti. Varatilintarkastajina toimivat HTMHeikki Ripatti ja HTM Erkki Kavén.JOHTORYHMÄTuupainen Ari, toiminnanjohtaja, rehtoriLaiho Eija, ravintolapäällikköNyman-Kaunomäki Sirpa, kehittämispäällikköIlmivalta Riku, päiväkodin johtajaVaronen Marjo, hallintojohtajaTerveyttä, tukea ja toimintaa15Harjulan Setlementti ry


Kuvat: Harjulan kansalaisopiston kevätnäyttely 2014 sekä Harjulan kuvapankkiHarjulan Setlementti ryHarjulankatu 7, 15150 Lahtipuh. (03) 8725 130www.harjulansetlementti.fiHarjula – terveyttä, tukea ja toimintaa

More magazines by this user
Similar magazines