Kiinteistö & Talotekniikka 3/2013 - PubliCo Oy

Energiatehokkuudestalisää säädöksiäSyväkeräys yleistyykiinteistöissäwww.kita.fiHinta 9,20 EURPakon edessä,jalat vedessäLinjasaneerausextra

OPPIAKSESI LISÄÄ KATSOWWW.TA-FUSION.COMSkannaa ja katsoTA-FUS1ON videoYhdistetyt virtausten säätö- ja maksimirajoitusventtiilitPaineistus & veden käsittely Virtausten asettelu ja säätö Huonelämpötilan säätö ENGINEERING ADVANTAGE

TOIMITUKSELTAKUN RINTAMAMIESTALO PASSIIVIKSI RYHTYIKorjausrakentamisessa on vanhastaan ollut olemassa kaksi tapaa hoitaa hommat: se oikea javäärä. Näiden rinnalle – ja kenties korvaamaan – on tulossa kolmaskin tapa: vihreä.Kestävä rakentaminen ei ole pelkästään uudisrakentamisen muotivillitys, sillä vihreän korjausrakentamisenavulla voidaan vähentää huomattavasti energiankulutusta ja pienentää hiilijalanjälkeä.Vanhoja rakennuksia voidaan muuttaa parhaimmillaan peräti passiivirakennuksiksi.Tästä aihepiiristä on puhuttu varsin vähän, kun ajattelee että rakennetun ympäristön energiatehokkuudenmerkittävä parantaminen – yhdistettynä uusiutuviin energialähteisiin – on kustannuksiltaanse tehokkain tapa vähentää kasvihuonekaasuja. EU:n tavoite on vähentää kasvihuonekaasujaniin, että vuoteen 2050 vähennys on peräti 80 % verrattuna vuoden 1990 tasoon.On tärkeää, että kaikki uusi rakentaminen on kestävää luihin ja ytimiin saakka, mutta tälläkonstilla koko talokanta vihertyy perin hitaasti. Vanhatkin talot on lassottava mukaan ilmastotalkoisiin,tai muuten urakka yskii ja pahasti.Tänä vuonna voimaan astuvat korjausrakentamisen uudet määräykset edellyttävät energiatehokkuudenparantamista merkittävien korjaustoimenpiteiden yhteydessä, mikäli parantaminen onelinkaarikustannusten kannalta järkevää.Kovat tavoitteet vaativat korjausrakentajilta ryhtiliikettä. Esimerkiksi Tekes on kantanut huoltasiitä, että korjausrakentaminen ei ole teollista toimintaa maassamme. Ala laahaa uudisrakentamisenjäljessä, koska korjausrakentamisen kulttuuri on nuorta, toimijat ovat pieniä ja ala ei toistaiseksikiinnosta isoja yrityksiä.Lisäksi korjausrakentamisessa unohdetaan asiakas- ja asukaslähtöisyys ja asiakkaan tiloissatoimiminen tekee korjausrakentamisesta uudisrakentamista huomattavasti vaikeampaa.Tilastokeskuksen mukaan korjausrakentamisesta kertynyt liikevaihto vähintään kymmenenhengen talonrakennusyrityksissä oli kaikkiaan 4,6 miljardia euroa vuonna 2011. Korjausrakentamisenosuus talonrakentamisen liikevaihdosta oli 33 prosenttia.VTT:n koordinoimassa pohjoismaisessa MECOREN-hankkeessa on kehitetty menettelytapojaja ohjeita kestävään korjausrakentamiseen. Se lompakkoystävällisin havainto heti kärkeen: korjausinvestointipienentää rakennuksen käyttökustannuksia ja nostaa sen arvoa.Tutkimuksen tulokset tukevat näkemystä, että vanhat rakennukset voidaan parhaimmillaan korjataenergiatehokkuudeltaan vastaamaan passiivirakennusta. Passiivirakennuksessa tilojen lämmityksenenergiantarve on pieni: 20–30 kWh/m 2 lämmitettyä bruttoalaa kohti eli noin25–35 kWh/m 2 nettoalaa kohti. Uusiutuvan energian tuotanto rakennuksessa pienentääostoener gian tarvetta, joten passiivitalon lämmityslasku voi olla hyvin pieni.MECOREN-hanke osoittaa, että merkittävimmät energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen parannuksetsaadaan aikaan asuinrakennuksen vaipan lisäeristyksellä passiivitasoon sekä muuttamallalämmitystapaa. Kun ilmatiiviyttä parannetaan, on samalla tarpeen korjata myös ilmanvaihto ja lisätälämmön talteenottojärjestelmä poistoilmasta.Tämä hanke ei sinänsä mullistavaa uutta tietoa tarjoa. On selvää, että perusteellisessa korjauksessaovat tärkeitä huolellinen suunnittelu ja rakentaminen, erittäin hyvä lisäeristys ja ilmatiiviydenparantaminen, koneellinen ilmanvaihto ja tehokas lämmön talteenotto sekä energiatehokkaatikkunat. Energiatehokas korjaaminen myös edellyttää, että sähkö- tai öljylämmitys muutetaankaukolämpöön tai että hyödynnetään uusiutuvia energialähteitä.Hankkeen mukaan merkittävä energiatehokkuuden parantaminen perusteellisen korjauksenyhteydessä lisää investointikustannuksia noin kolmanneksella. Energiakorjauksen hyödyt syntyväthyvän ja tasalämpöisen sisäilmaston, pienentyvien energialaskujen ja rakennuksen uudistuneenulkonäön kautta. Aiemmat tehdyt selvitykset osoittivat, että myös rakennuksen arvo voi noustamerkittävästi – mikäli rakennuksen sijainti on houkutteleva.JUSSI SINKKO2 kita 3/ 20133/2013JULKAISIJAPubliCo OyPälkäneentie 19 A00510 Helsinkipuh. 09 686 6250info@publico.comwww.publico.comPÄÄTOIMITTAJAJussi SinkkoTUOTEPÄÄLLIKKÖKim Korlinkim.korlin@publico.compuh. 09 6866 2521TOIMITUKSENKOORDINAATTORIMirkka LindroosTOIMISTOSIHTEERILiisa HyvönenGRAPHIC DESIGNRiitta Yli-ÖyräILMOITUSMYYNTITom Appelrothtom.appelroth@publico.compuh. 09 6866 2524Jaakko Lättijaakko.latti@publico.compuh. 09 6866 2576Markku Kinnunenmarkku.kinnunen@publico.comPuh. 09 6866 2553TILAAJAPALVELUpuh. 03 4246 5309tilaajapalvelu@kustantajapalvelut.fiTOIMITTAJATSami J. AnteroinenMerja KihlAri MononenTuomas LehtonenJarkko BöhmKANNEN KUVAiStockphotoPAINOPunaMusta Oywww.kita.fiISSN 2242-0673Aikakauslehtien Liiton jäsen

Air-In ®Kehitämme, valmistamme jamyymme Air-In® raitisilmaventtiileitä ja äänenvaimentimia vaativiin tarpeisiin.AIR-IN ® KAMELEONTTI -VENTTIILIT- parempi ilmanvaihto energiatehokkaastiUusi Air-In ® Kameleontti -tuloilmaikkunaventtiili on pitkälle kehitettysuomalainen raitisilmaventtiili ja lämmöntalteenottolaite. Lämmöntalteenotollatuloilma lämpenee ikkunan välissä jopa 10-20°C.Aurinkoisina päivinä helmikuusta alkaen teho voi nousta 1000 wattiinasti.Uusi Air-In ® Kameleontti -venttiili sisältää ominaisuuksia, joitaventtiileissä ei aiemmin ole ollut. Uudistetussa Kameleonttiventtiilissäesimerkiksi suodattimen vaihto onnistuu helposti ilmantyökalujaTuotteissa on huomioitu asiakkaiden toiveet sekä äärimmilleenkehitetty ekologisuus ja ilmaisen aurinkoenergian hyödyntäminen.Air-In ® Kameleontti parantaa huoneistojen energiataloudellisuutta jaenergialuokitusta luoden merkittäviä säästöjä kalliisiin lämmityskustannuksiin.Asumismukavuutta ja energiansäästöä Laskelmien mukaan venttiili maksaa yhdessä vuodessa itsensätakaisin Parantaa huoneiston energialuokitusta: Tutkittu vuotuinenhyötysuhde 60 % Parantaa merkittävästi ikkunan U-arvoa (RTE3901/05, VTT:ntiedote 2329) Säästää huomattavasti energiakuluissa verrattuna perinteisiinratkaisuihin Luo vedottoman asuinympäristön ilman lämmetessä merkittävästiikkunan välitilassa Parantaa huoneilman laatua tehokkaan suodatuksen ja esilämmityksenansiosta Ilma lämpenee hukkalämmön takaisinotolla jopa 20 °C jaauringossa vieläkin enemmän, jopa 1 kw asti Estää ilman takaisinvirtauksen tehokkaan takaiskun ansiosta Energian säästöä voi hyödyntää kompensointilaskelman avullamyös uudiskohteissa Soveltuu käytettäväksi sekä uusiin että vanhoihin ikkunoihinKäyttökohteet: Kuoppakatu 10, 11710 Riihimäki, puh. +358 10 4215 700, fax +358 10 4215 701, www.dir-air.fi

SISÄLLYSLUETTELO02 Esipuhe06 Pakon edessä, jalat vedessäIsännöintiliiton putkiremonttibarometri 2012 paljastaa, ettäputkiremonttiin tartutaan usein vasta, kun jätevedet ovat jo lattialla.Barometrin mukaan vuoto tai tukkeuma oli pääasiallinensyy putkiremonttihankkeen käynnistämiseen kolmessa neljästäputkiremonteista. Vain neljässä prosentissa putkiremonteistavuoto ei ollut lainkaan syynä putkiremontin aloittamiseen.16 Moskovasta mallia monistukseen18 Maunulan ryhmäkorjauksessa korostettiinasukaspalveluaTähän mennessä Suomessa on toteutettu vasta muutamia lähiöiden ryhmäkorjaushankkeita, mutta kokemukset niistä ovatolleet lupaavia. Helsingin Maunulan ryhmäkorjauksessa kehitettiinmalli, jossa asukkaiden omat korjaustarpeet otetaanhuomioon kiinteistön peruskorjauksen yhteydessä.22 Yksilölliset remontit innostivat asukkaita24 Ryhmäkorjaushanke alkoi Laajasalossa 06184 kita 3/ 2013

28 Koivun kiinteistö kunnostetaan Tehtaankadulla30 Energiatehokkuudesta lisää säädöksiäKesällä 2013 Suomessa tulee voimaan ympäristöministeriön asetus4/13. Siinä säädetään, millä tavoin rakennusten energiatehokkuuttaon parannettava korjaus- ja muutostöiden yh tey dessä. Valtaosaarakennuksista asetus kuitenkin koskee vasta 1.9.2013 alkaen.34 Julkisivutuotteita Riikku Rakenteelta36 Sandwich-talot huutavat julkisivuremontteja38 Vanhojen betonijulkisivujen kestävyydessä useinpuutteitaVanhempien betonielementtitalojen julkisivuissa käytettyjen materiaaliensäilyvyysominaisuudet ovat varsin usein olleet puutteellisia,jolloin talojen ulkoseinät ovat rasitustasosta riippuen voineet päästähuonoon kuntoon. Julkisivuremontissa ei kannata kuitenkaan hätäillä.Rakenteiden huolellisella kuntotutkimuksella ja suunnittelulla taloyhtiövarmistaa remontin onnistuminen ja säästää euroja.44 Uusi innovaatio tehostaa ikkunoiden asentamista46 Täydellinen kattoremontti säältä suojassa48 Jätteet maan alle54 Uutismonttu64 KITA moduuli 30383 / 2013 kita 5

PAKON EDESSÄ,JALAT VEDESSÄVAIN MUUTAMA PROSENTTIPUTKIREMONTEISTA TEHDÄÄNENNAKOIVASTITEKSTI: SAMI J. ANTEROINENKUVAT: ISTOCKPHOTOPutkiremontti on esimerkki laajasta remontista, jokavaatii suunnitelmallista asennetta, määrätietoisuutta,aikaa ja rahaa. Valitettavasti taloyhtiöissä juututaanusein asemasotaan silloin, kun tulee päätöksenteonaika. Hintavaa remonttia kauhistellaan ja toimeenryhdytään vasta pakon edessä.6 kita 3/ 2013

3 / 2013 kita 7

ISÄNNÖINTILIITON PUTKI REMONTTIBAROMETRI2012 paljastaa, että putkiremonttiin tartutaan usein vasta,kun jätevedet ovat jo lattialla. Barometrin mukaan vuoto taitukkeuma oli pää asiallinen syy putkiremonttihankkeen käynnistämiseenkolmessa neljästä putkiremonteista. Vain neljässäprosentissa putkiremonteista vuoto ei ollut lainkaan syynä putkiremontinaloittamiseen.Mistä moinen ennakoivan asenteen puutostila voi johtua?Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen toteaa, ettäjokainen isännöitsijä kyllä tietää, että kun talo alkaa lähestyä50 vuotta, putkiremontti tulee vääjäämättä eteen.”Siinä on sitten taloyhtiössä loppuvuosien kitkuttelu, kunmietitään että josko sittenkin selvitään vielä hetki vanhoilla putkilla.Kuvioon kuuluu, että sopivaa hetkeä odotellaan kauan japäätöksentekoa lykätään yhä kauemmas.”Päättämättömyyskin maksaaSamalla kuitenkin putket antavat huolestuttavia merkkejä elinkaarensapään häämöttämisestä: taloon tarvitaan putkimiehiähätäkeikoille yhä useammin ja kustannuksia alkaa kertyä.”Kun erilaisia kustannuksia alkaa tulla jatkuvasti, putkiremonttialkaa kiinnostaa enemmän”, Kauranen tietää.Barometrin positiivinen uutinen taas tulee siitä, että vesi- javiemäriputkistojen kuntotutkimuksia tehtiin barometrin mukaanviidennes enemmän kuin edellisvuonna. Kauranen vahvistaa,että oikeaan suuntaan ollaan menossa.8 kita 3/ 2013

”Kiinteistön ikä ja erilaiset pienet putkisto-ongelmat kertovatsiitä, että seurantaa kotitalossa kannattaa tiivistää. Viimeistään,kun talo lähestyy 40 vuoden ikää, kannattaa perusteellisestitutkituttaa putkistojen kunto”, Kauranen toteaa.Suunnitelmallisuutta peliinHallituksen ja isännöinnin tehtävänä on huolehtia putkiremontinajoittamisesta suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Toteutusajankohtaanvaikuttavat putkien kunnon lisäksi esimerkiksitaloyhtiön muut remonttitarpeet ja alueen markkinatilanne.Kaurasen mukaan toteutusvaiheessa ei tule yllättäviä lisätaimuutostöitä, kun vain muistaa varata riittävästi aikaa remontinsuunnittelulle.3 / 2013 kita 9

”Tällöin pysytään myös paremmin budjetissa. Kun remonttiinei tarvitse rynnätä, hallitus ja isännöinti voivat myös miettiäerilaisia remontin toteutusmalleja, esimerkiksi ryhmäkor 19jausta. Lisäksi on tärkeää, että suunnittelijat ja urakoitsijatehditään kilpailuttaa ja valita rauhassa”, Kauranen pohtii.Vaihtoehtojen kavalkadi saattaa silti hämmentää maallikon,joka ensimmäistä kertaa joutuu näiden asioiden kanssatekemisiin. Hämmennys vain kasvaa internetissä, jossa jokaisenpalveluntarjoajan tuote on innovatiivisin, edullisin ja nopeinasentaa. Keskustelupalstoilla taas riehuu avoin sota jaobjektiivisia äänenpainoja on vaikea löytää.Perinteinen, uusi vai hybridi?Putkiremontissa voidaan kuitenkin sanoa olevan kolme koulukuntaa.Ns. perinteisissä menetelmissä vanhat vesijohto- javiemäriputkistot yksinkertaisesti korvataan uusilla. Ns. uusissa– tai vaihtoehtoisissa – menetelmissä vanhat vesijohto- javiemäriputkistot korjataan tekemällä niiden sisälle uudet putketjoko sukitus-, sujutus- tai pinnoitus/ruiskuvalumenetelmällä.Ns. yhdistelmäremontti taas tarkoittaa näiden menetelmien yhdistämistätavalla tai toisella.Etenkin, jos putkiremonttiin joudutaan äkillisen haaverin tuloksenaja pankkitili näyttää nollaa, voi jonkinlainen päivänpikafiksi kuulostaa houkuttelevalta vaihtoehdolta. Kodista poismuuttaminen kuukausiksi ei sekään tunnu kivalta, joten vaihtoehtoisilletuotteille löytyy kysyntää. Mutta mitä lysti sitten maksaa?Putkiremonttibarometri kertoo, että mikäli tehdään putkiremontti,jossa putkistot uusitaan kokonaan, remonttihintojen mediaanikoko maassa on 450 euroa vastikeneliöltä. Jos vanhatputket korjataan, remontin mediaanihinta on 174 euroa neliöltä.Jos taas tehdään yhdistelmäremontti, jossa osa putkistoistakorjataan ja osa uusitaan, hinta on 400 euroa neliöltä –eli yllättävän lähellä ”perinteisen mallin” kustannuksia.Barometrissä on huomioitavaa, että näissä hinnoissa onmukana vain putkistoihin kohdistuvat työt, ei esimerkiksi antenni-tai sähköjärjestelmiin tai yhteisiin tiloihin liittyviä korjaustöitä.Näin ollen putkiremontti maksaa 50 neliöisen kaksion10 kita 3/ 2013

omistajalle noin 22 000 euroa, kun remontti tehdään putketuusimalla.Ei yhtä ylitse muidenEri menetelmien hinnat vaihtelevat, mutta Heikki Kauranenmuistuttaa, että vain hinnan perusteella ei voi poimia sopivaamenetelmää. Hänen mukaansa ei voi yleistää, että jokintietty menetelmä olisi kaikille paras tilanteessa kuin tilanteessa.”Remontin toteutukseen vaikuttavat esimerkiksi taloyhtiönikä, putkien kunto ja erityisesti se, halutaanko putkiremontinyhteydessä uudistaa asuntojen kylpyhuoneet ja keittiöt.”Barometrin mukaan hinnat vaihtelevat alueellisesti aikatavalla. Pääkaupunkiseudulla remontin keskihinta (kunputkistot uusitaan kokonaan) on 650 euroa neliöltä, muuallamaassa 410 euroa. Pääkaupunkiseudun kalleutta selittävätpalkkakustannukset ja kova kysyntä. Vanhat talot ovatmyös teknisesti vaativia, ja ahtaassa kaupunkiasutuksessatyömaan suojaaminen ja logistiikka maksavat.Lisäksi hankkeen kokonaishintaan vaikuttaa tietysti se,tehdäänkö putkiremontin ohella muita korjauksia. Kaurasenmukaan se on varsin järkevää monessa ta pauksessa.”Tyypillisesti samalla uudistetaan esimerkiksi sähköjärjestelmät”,Kauranen sanoo.Vesimittarit solmussaTällä rintamalla on tapahtumassa se muutos, että kesästäalkaen asuntokohtaiset vesimittarit tulee asentaa vanhoihinkintaloihin käyttövesiputkistoa uusittaessa. Kaikkiin kohteisiinmittarit eivät tule: jos voidaan todeta, että asentaminenei ole teknisesti, toiminnallisesti tai ta lou dellisesti järkevää,niin pakkoa ei ole. Toistaiseksi koko maassa käyttövesiputkistojenremonteissa huoneistokohtainen vesimittari onasennettu vain 45 prosentissa remonteista, kertoo Kiinteistöliitonkorjausrakentamisbarometri.Harva uusi asia kuitenkaan onnistuu kerralla. Mikälivesiputkiin pääsee hiekan tapaisia epäpuhtauksia, vesimittaritmenevät hetkessä ”tukkoon” eli tyystin epäkuntoon.VesiTekno Oy:n myyntijohtaja Harri Kihl kertoo eräästä taloyhtiöstä,jossa oli 78 huoneistokohtaista vesimittaria ja tilannepäällä – 70 mittaria oli tukkeentunut, kun runkolinjaputkistostaoli päässyt likapartikkeleita putkistoon.”Tällaisissa tapauksissa mittareita ei ole suojattu riittävästi”,kertoo Kihl, jonka yritys on nyt kymmenen vuodenajan kehittänyt suojausjärjestelmiä. Toiminnan ytimessä onepäpuhtauksia poistava partikkelisuodatin, jonka tehoatäydennetään sähköisellä vedenkäsittelyllä.Tukoksia putkiin aiheuttaa kalkki sekä ruostepartikkelit:vesi sisältää kalkkia ja kovettuneet kalkkikerrostumat tukkivatherkästi putket ja koneet. Alalla odotetaan, että asetuksiinkirjattaisiin vaatimus riittävästä suojauksesta – nykyiselläänmää räyk set jäävät hiukan puolitiehen.3 / 2013 kita 11

VesiTekno Oy:n toimittamilla laitteilla suojataan kaikkikiinteistön vesikalusteet ja putkistot. Laitteet asennetaan kiinteistössäolevan vesimittarin jälkeen.”Tietoisuus näistä asioista kasvaa, mutta hitaasti. Investoinninsuuruusluokka on todella pieni, jos sitä vertaa kokoputkiremontin hintalappuun”, Kihl toteaa.Hinnat nousussa?Mikään ei tietenkään kiinnosta niin paljon kuin lompakko– se oma. Taantuman tuulet eivät ole linjasaneerausten hintatasoaheilutelleet ainakaan alaspäin. Putkiremonttibarometrinmukaan isännöitsijät ennakoivat putkiremonttien hintoihin4,6 prosentin nousua seuraavien 12 kuukauden aikana.Viime vuonna vastaava luku oli 4,8 prosenttia, jotenodotukset ovat pysyneet aika tarkkaan entisellään.Yhteensä 63 prosenttia vastanneista uskoo urakkahintojennousevan. Suurehkoa, yli kymmenen prosentin, hintojennousua ennakoi tänä vuonna kuitenkin harvempi kuin viimevuonna. Reilu viidennes odottaa hintojen pysyvän kutakuinkinennallaan.Isännöintiliiton putkiremonttibarometriin 2012 vastasi269 isännöitsijää, ja aineisto käsittää yhteensä 158 viimeisenkahden vuoden aikana toteutunutta putkiremonttia. Barometrintoteutti Promenade Research Oy. Isännöintiliitto ontutkinut putkiremontteja vuodesta 2006 lähtien.Kansallistalkoot käynnissäVaikuttaa sitä, että Suomi on putkiremonttien luvattu maavielä pitkään. Rakennuskannasta noin 80 % on rakennettu1960-luvun jälkeen ja putkiremonttien tarve lisääntyy jatkuvasti,sillä 1960-luvun rakennuksia korjataan jo täyttä päätäja perässä tulee 1970- ja 1980-lukujen valtava rakennusmassa.Elementtitalojen armada takaa, että remontit jatkuvatläpi 2020-luvun.Kotimaista putkiremonttikulttuuria paljon tutkinut VTT ontodennut, että Suomeen ei ole kehittynyt vakiintuneita putkiremonttienhankinta- ja toteutusmenetelmiä. Putkiremonteissakäytetään uudisrakentamisen menetelmiä, jotka soveltuvatniihin huonosti. Vanhan rakennuksen saneerauksessaon kuitenkin ratkaisevan tärkeää ottaa huomioon olemassaolevan rakennuksen ratkaisut – ja sitten on vielä ne asukkaat.Asukaslähtöisten, nopeiden ja häiriöttömien korjausprosessienja -teknologioiden kehittäminen on vielä alkutekijöissään.VTT:n InSert-tutkimuksen mukaan taloyhtiön kannalta onnistuneessaputkiremontissa urakoitsijan valinnassa tuleepainottaa – hinnan ohella – myös urakoitsijan kykyä tuottaateknisesti hyvää laatua sekä palvelua. Tyytyväisimmät putkiremontinteettäneet asukkaat ovat saaneet vaikuttaa omaaasuntoaan koskeviin ratkaisuihin, ja heille on tiedotettu riittävästiremontin haitoista. Eniten tyytymättömyyttä taas aiheuttaaluvatun aikataulun pettäminen ja huolimaton työmaakulttuuri.Viestintään kannattaa panostaaTutkimus paljasti, että taloyhtiöiden asukkaat olivat tyytyväisimpiäputkiremontteihin, kun heille kerrottiin haitoista riittävästietukäteen, asentajien ammattitaito ja käytös tyydyttivät heitä,asunto oli riittävän siisti remontin aikana ja asuntoon tehtävistätoimenpiteistä ja aikatauluista tiedotettiin riittävästi.Taloyhtiön putkiremontin suunnittelussa pääpaino on yleensäputkiremonttiteknologian valinnassa. On kuitenkin huomionarvoista,että asukkaiden tyytyväisyyden kannalta monilla eiteknisilläasioilla on suuri merkitys onnistuneissa putkiremonteissa.Putkiremonttiin liittyy nimittäin – teknisten ratkaisujen lisäksi– myös esteettisiä ratkaisuja. Nykyisin on kuitenkin yleisenäkäytäntönä aloittaa putkiremonttiprosessi käsittelemällä teknisiäratkaisuja, joiden vertailu on muutenkin haasteellista. Vastatoisella sijalla ovat asukasta eniten kiinnostavat eli omaanelämiseen vaikuttavat ja asuntoon kohdistuvat toimenpiteet.VTT:n tutkimus toteaa, että asukaslähtöisyyttä tulisi lisätä siten,että putkiremonttikeskustelussa lähdetään liikkeelle asukkaidentavoitteista. Tavoitteet voivat kohdistua yhtälailla siihen,miten putkiremontti parantaa tulevaa asumisen tasoa kuinmyös siihen, miten putkiremontti saa vaikuttaa asumisen arkeen.Hyvä hankesuunnitelma on puoli voittoaVTT muistuttaa, että putkiremontin tärkein vaihe on hankesuunnittelu.Siinä asetetaan tavoitteet lopputulokselle ja suunnittelulleja kartoitetaan sekä taloyhtiölle että osakkaille parhaiten sopivattekniset ja taloudelliset vaihtoehdot. Hankesuunnitelmanperusteella taloyhtiö tekee päätöksen putkiremontista. Hyvä jaselkeä hankesuunnitelma on keskeinen asia taloudellisen toteutuksenvarmistamisessa, mm. tarjousten saamisessa ja toteutusvaiheenongelmien välttämisessä.Lisäksi tarvitaan palveluntarjoajien ja taloyhtiön edustajienyhteispeliä. Asukkaat kokevat remontin sujuvaksi mikäli heilletiedotetaan riittävästi rakennusvaiheessa ja aikataulut pitävät.Yhteistyö ja toimiminen remontin aikana helpottuvat, mikäliterminologia on selvää myös taloyhtiön edustajille ja asukkaille,urakkasopimukset ja rajat ovat selkeitä ja hankesuunnitteluunon panostettu riittävästi.VTT näkee, että putkiremontteja pitää pystyä nopeuttamaanja ne on saatava vähemmän häiriöitä tuottaviksi. Suunnittelunon oltava sekä asiakas- että tuotantolähtöistä: asiakaslähtöisyysmahdollistaa todellisiin palvelutarpeisiin vastaamisen,kun taas tuotantolähtöisyydellä laatua voidaan hallita jatulos syntyy kustannustehokkaasti.Putkiremonttihankkeissa taloyhtiöt asettuvat päämiehenrooliin, joka hankkii suunnittelun ja jokaisen osaurakan erikseen.Nykytilanteessa suunnittelu- ja toteutuspalvelujen ostaminenmonilta tarjoajilta erikseen estää suunnittelijoiden ja urakoitsijoidenkeskinäisen verkottumisen, mikä taas takaa sen,että kenttä pysyy hajanaisena ja parhaat käytännöt leviäväthitaasti. 12 kita 3/ 2013

Ei hätää, UPJ auttaa.Uudenmaan Projektinjohtopalvelut UPJ on riippumatonprojektinjohtaja ja tinkimätön laadunvalvoja,joka vastaa puolestasi rakennusprojektin sujumisesta.Virheiden korjaus maksaa maltaita – virheidenehkäisy sen sijaan vain muutaman prosentin kokonaiskustannuksista.Kannattavaa, eikö totta?Tekniikantie 12, 02150 Espoo | Vaihde 020 779 0010 | Fax 046 712 1057 | www.upj.fiUPJ maksaapostimaksunOta yhteyttä,kerrommemielellämmelisää!UudenmaanProjektinjohtopalvelut Oy501853102003 VASTAUSLÄHETYSTervetuloa kyytiin. Päämäärä: mukavuus.Kyllä kiitos!Ottakaa minuun viipymättä yhteyttä, haluan lisätietoja UPJ:nNimiYritysOsoitePuhelin14 kita 3/GSM2013rakennuttajapalveluistahankesuunnittelustavalvontapalveluistaPhoto © KaliceAVAO®BOD FASTErgonomiset putoamissuojain- ja työasemointivaljaatAVAO BOD FAST on suunniteltu maksimoimaanmukavuus kaikissa tilanteissa: putoamissuojaus,asemointi ja köyden varassa työskentely. X-muotoinenselkäosa mukautuu vartalosi mukaan eikä paina mistäänpitkänkään roikkumisen aikana. Lantiovyö ja jalkalenkitovat keskijäykkiä ja leveitä ja ne takaavat erinomaisenistuvuuden ja tuen.Jälleenmyyjät: vandernet.com/tyoratkaisutwww.petzl.com/AVAO

Nyt kulmat kuntoon!Teemmesen, minkälupaammeKaipaako taloyhtiösi peruskorjausta tai kenties koko lähiö kehittämistä?Löydämme oikeat keinot hankkeiden joustavaan toteuttamiseen.Kun etsit vastuullista ammattilaista yhteistyökumppaniksesi, ota yhteyttä!NCC:n AsiakaspalveluPuh. 010 507 5800asiakaspalvelu@ncc.fiPidä paikatpuhtaina!Vetoketjuovi-PVC on oviaukkoon nopeasti asennettavasuojamuovi, jossa on kulkuaukko valmiina. Molemminpuolin avattava ja suljettava Vetoketjuovi estää tehokkaastirakennuspölyn leviämisen työmaalla ja helpottaa liikkumista.Sentakia-kuivaimienGDL-objektikirjasto julkaistuVetoketjuovi-PVC on kätevä ratkaisu puhtausmääräystenvaatimiin osastointeihin ja suojauksiin.UUTTA! Meiltä myös kätevätasennustuet väliaikaisten suojaseinienhelppoon pystyttämiseen!Pitää paikat puhtaana. Håller rent omkring.Teollisuustie 11, KangasniemiMukana suosituimmat vesikiertoiset ja sähkötoimisetmallit. Kirjasto on käytettävissäsi ladattavanapakettina tai selainkäyttöisenä versiona.Objektikirjaston löydät osoitteesta www.sentakia.comTutustu samalla laajentuneeseen kuivainmallistoomme.Sentakia OyVipusenkatu 6,15230 LahtiPuh. 03 734 6810myynti@sentakia.comwww.sentakia.com

työ jasen tekijäMOSKOVASTA MALLIAMONISTUKSEEN?VTT:N ERIKOISTUTKIJA SATU PAIHOTUTKII ASUMISENENERGIATEHOKKUUSPOTENTIAALIA VENÄJÄLLÄTEKSTI: SAMI J. ANTEROINENKUVA: SINI PENNANENVTT:n erikoistutkija Satu Paiho on ollut monessa mukana.Esimerkiksi putkiremonttikonsepteihin perehtynyt Paihoon viime aikana miettinyt keinoja parantaa asumisenenergiatehokkuutta Venäjällä – casena Moskova.VALTAOSA MOSKOVAN ASUINRAKENNUSKANNAS-TA on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen ja tarvitseemodernisointia – ja tällä kohtaa suomalaiset voivat auttaa.”Asuinalueiden korjaustarve Moskovassa ja muuallakinVenäjällä on ilmeinen ja akuutti, mutta korjausaikatauluun vaikuttavatehkä eniten ei-tekniset asiat – taloudelliset, poliittiset,hallinnolliset ja sosiaaliset tekijät”, Paiho kertoo.”Suomen ilmasto on samantyyppinen kuin Moskovan –ja siksi monet Suomessa kehitetyt, kokeillut ja testatutrakennus- ja energiaratkaisut soveltuvat myösMoskovaan”, Paiho uskoo.”Moskovassa on paljon kullekin aikakaudelletyypillisiä asuinrakennuksia.Kun jotakin ratkaisua sovelletaan sellai-16 kita 3/ 2013

seen, sitä voidaan ’monistaa’ muihinkin vastaaviin tyyppitaloihin.Samantyyppistä prosessiajattelua voidaan hyödyntäämyös Suomessa.”Tehtyjen laskelmien perusteella rakennustason energiansäästöpotentiaalion lämmitysenergialle jopa 68 % ja sähköenergialle26 %.Vihreitä vaihtoehtoja tyrkylläTutkimusryhmä havaitsi, että päästöanalyysien perusteella siirtyminenenergiantuotannossa maakaasusta biokaasuun johtaisialempaan tasoon hiilidioksidipäästöjen osalta, mutta vastaavastikasvattaisi rikkidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä. Tätäparempi ratkaisu olisi tuottaa energiaa uusiutuvia energialähteitähyödyntävillä teknologioilla, kuten maalämpöpumpuilla,aurinkopaneeleilla, aurinkokeräimillä tai tuuliturbiineilla, jotkaaiheuttaisivat pienemmät kokonaispäästöt.Vedenkulutuskin pitää saada tolkulliselle tasolle. Nykyäänkeskimääräinen vedentarve Moskovassa on 272 litraa asukastakohden vuorokaudessa, mutta eri ratkaisuilla tämä voitaisiinpudottaa jopa sataan litraan. Paiho toteaa, että 100 litraa tosinolisi kova tavoite Suomessakin.”Paljon voidaan kuitenkin saada aikaan, kun vaihdetaanvesikalusteet ja -laitteet uudenaikaisiksi ja vettä säästäviksi,asennetaan huoneistokohtaiset vesimittarit, joihin myös laskutusperustuu, sekä vaikutetaan neuvonnalla käyttötottumuksiin.Myös putkistot on yleensä uusittava”, Paiho tietää.”On tosin muistettava, että esimerkiksi Suomessa taajamissavedenkulutus on usein mitoitettu 1970-luvun kulutusmäärienmukaisesti. Putkia joudutaan juoksuttamaan tietyllä vesimäärällä,ettei vesi jää seisomaan. Vedentuotannon määrä ei siisvälttämättä vähene vedenkulutuksen vähentyessä. Tämä juuriosoittaa, miten tärkeää on tarkastella asioita kokonaisuuksina– vähennys yksittäisessä rakennuksessa ei välttämättä vähennätuotantotarvetta alueellisesti – ja sama koskee myös energiankulutusta.”Asenneremontti myösMoskovan nykyisten jätteiden kierrätys- ja hyötykäyttömäärienperusteella projektissa asetettiin jätteiden hyödyntämisen tavoitteeksi78 %. Jätehuollon tärkeimmät ympäristövaikutuksetovat kasvihuonekaasut jätteiden loppukäsittelystä. Paihon mukaantällä hetkellä Moskovan jätteistä kierrätetään noin 10 %ja noin 27 % poltetaan.”Tällä hetkellä Moskovassa ei ole lajittelujärjestelmiä, -laitoksiaeikä -kulttuuria. Kierrätettävät jätteet viedään muille alueillekäsiteltäviksi. Siis ensiksi olisi luotava mahdollisuudet jakeinot, ja sitten vaikutettava asenteisiin.”Pitkäjänteisyyttä tarvitaan – sen tietää Paiho, joka tuliVTT:lle vuonna 1990 ja on nähnyt monen hankkeen kypsyvänaikansa ennen kuin minkäänlaisiin tuloksiin päästään. TyöMoskovan asuinalueiden energiakorjauksien kanssa jatkuuedelleen, mutta Idässä tapahtuu muutakin:”Meillä on ’loppusuoralla’ Kiinan kaupungistumista sivuavahanke, jossa myös käsitellään rakennusten energiatehokkuutta.”Yhteistyö kiinalaisten kanssa on kuitenkinvasta löytämässä omia uomiaan:”Esimerkiksi tiedonsaanti on vaikeaa varmaankinkulttuurierojen ja erilaisten työskentelytapojen takia.” 3 / 2013 kita 17

MAUNULAN RYHMÄKORJAUKSESSAKOROSTETTIIN ASUKASPALVELUATEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONENKUVAT: NCC VIESTINTÄ / KUVAPANKKITähän mennessä Suomessa on toteutettu vasta muutamia lähiöiden ryhmäkorjaushankkeita, muttakokemukset niistä ovat olleet lupaavia. Helsingin Maunulan ryhmäkorjauksessa kehitettiin malli, jossaasukkaiden omat korjaustarpeet otetaan huomioon kiinteistön peruskorjauksen yhteydessä. Työmaallatoimii asukaspalveluinsinööri, joka auttaa asukkaita muutostöiden suunnittelussa ja tilauksissa.RYHMÄKORJAUSHANKKEESSA USEAT saman alueen taloyhtiötteettävät peruskorjauksen yhteistyöhankkeena. Silloinrahaa säästyy ja työt sujuvat tehokkaammin kuin yksittäisissäkorjaushankkeissa.Yhteishankkeessakin yksittäisillä taloyhtiöillä ja asukkaillaon itsenäinen päätösvalta omassa kiinteistössä tehtävistä korjauksista.Tyypillisesti ryhmäkorjaukseen osallistuu 3–8 taloyhtiötä.Hankkeisiin on sitouduttavaBetonilähiöt rakennettiin nopeaan tahtiin 1960- ja 1970-luvuilla,kun sadat tuhannet ihmiset muuttivat kaupunkeihin. Nyt nämälähiöt ovat peruskorjausiässä.Lähiöiden peruskorjaukset jatkuvat Suomessa pitkälle2020-luvulle.”Kyseessä on useiden miljardien eurojen korjausurakka”,arvioi korjausrakentamisen kehitysjohtaja Lars Lindeman NCC18 kita 3/ 2013

Rakennus Oy:stä, joka toimii pääurakoitsijana Maunulan ryhmäkorjaushankkeessa.”Lähiöiden peruskorjukset ovat haastavia niin taloyhtiöidenkuin kansantaloudenkin kannalta. Peruskorjauksen prosessejaja teknisiä ratkaisuja on vietävä kohti teollisempia ratkaisuja –sillä tavoinhan lähiöt aikanaan rakennettiinkin.””Valtavasta korjausurakasta eivät selviä konsultit, isännöitsijät,suunnittelijat eivätkä rakentajat – ellei peruskorjauksiin saadalisää tuottavuutta ja erilaisia konsepteja.”Lindemanin mukaan ajatus ryhmäkorjaushankkeista lähtialunperin liikkeelle ’Remontti 2000’ -ohjelmasta vuonna 1995.Tuolloin muun muassa VTT:n erikoistutkija Martti Hekkanen toiesiin sarjatuotannon etuja lähiökorjauksissa.”Maunulasta tuli ryhmäkorjauksen pilottihanke, koska Maunulankerrostaloalueelle oli tulossa paljon putkiremontteja. Yhteisenkehityshankkeen käynnistäjänä toimi Maunula-seura”,kertoo Lindeman.Hanke käynnistettiin 2007. Esiselvitysvaiheen keskeisiäpuuhamiehiä olivat Mikko Virkamäki ja Paavo Kykkänen KotialueOy:stä.”Sittemmin työtä jatkoi yhtiöiden keskenään muodostamaryhmäkorjaustoimikunta tehtävään palkatun puheenjohtajan,Ekosto Oy:n Eino Rantalan voimin. Kehityshanketta Maunulassarahoittivat muun muassa Helsingin kaupunki, ympäristöministeriö,Helsingin Energia, NCC ja muutama muu alan yritys”,Lindeman muistaa.Hankkeeesa kehiteltiin yleistä mallia ryhmäkorjauksille.Hankkeen kokemuksia on koottu kirjaan ’Ryhmäkorjaushankkeenkokoaminen, suunnittelua ja toteutus’, jonka on julkaissutSuomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL.Kirjassa muun muassa todetaan, että taloyhtiöiden hallitustenedustajien ja isännöitsijöiden on oltava kiinnostuneita yhteisestäkorjaushankkeesta ja sitoutuneita siihen, jotta hanke voisionnistua. Avointa viestintää myös asukkaiden suuntaan tarvitaan.Niin ikään yhteisten kustannusten oikeudenmukaiseen jakautumiseenja aikatauluihin tulee kiinnittää erityistä huomiota.Rahaa säästyy – palvelu paraneeVarsinainen korjausrakentamistyö aloitettiin 2010 yhden talonpilottihankkeella. Tämän jälkeen kilpailutettiin koko ryhmähanke.NCC Rakennus Oy voitti urakkakilpailun.Hankkeesta tuli tavoitehintainen projektinjohtourakka, jossaon mukana alueen kahdeksan taloyhtiötä ja 500 asuntoa. Urakanaikana hankkeeseen liittyi kaksi taloyhtiötä lisää.”Kuusi taloyhtiötä on jo valmiina ja loput kaksi valmistuusyksyyn mennessä. Hankkeen kustannusarvio on noin 13 miljoonaaeuroa”, sanoo Lindeman.”Peruskorjauksissa päätöksenteko on yleensä hidasta. Ryhmäkorjaustavarten taloyhtiöt hankkivat projektinjohtajan javalvojan, mikä on hyvä menettely kaikissa isoissa peruskorjaushankkeissa.””Yleensä projekteissa panostetaan liian vähän hankkeenalkuvaiheeseen. Peruskorjaushankkeeseen pitäisi etsiä hyvätsuunnittelijat. Hankkeen johtamisen ja suunnittelun osuus onvain 10–15 prosenttia kokonaiskustannuksista”, Lindeman tähdentää.Hänen mukaansa suunnitteluvaiheessa olisi syytä kiinnittäähuomiota muun muassa rakennusten tekniseen ikään, energiakysymyksiin,vanhusten esteettömään liikkumiseen sekä asukkaidenturvallisuuteen ja viihtyvyyteen.”Näissä asioissa voisi olla mahdollisuuksia taloyhtiöidenyhteistyöhön”, Lindeman pohdiskelee.”Onnistuneilla volyymihankinnoilla voidaan päästä 10–15 prosentin kustannussäästöihin, josta tulee suoraa säästöäasukkaille. Ennen kaikkea pystytään investoimaan enemmänlaatuun ja palveluun, kun hanke organisoidaan joka tapauksessalaajempaa tuotantoa varten. Putkiremonteissa asukaspalvelunäkökulmaon tärkeä.”Lisää vaihtoehtojaNCC:n toimintamallissa ryhmäkorjausprojektissa on mukanaasukaspalveluinsinööri – tai useitakin – keskustelemassa asukkaidenkanssa siitä, millaisia asuntokohtaisia erityistöitä hehaluavat teettää peruskorjauksen yhteydessä.Maunulan peruskorjaustyömaalla on parhaimmillaan ollutsamanaikaisesti useitakin asukaspalveluinsinöörejä.”Usein peruskorjauksissa asukkaille tarjotaan esimerkiksikylpyhuonekalusteiden valinnassa kolme vaihtoehtoa.Isoon projektiin olisi kuitenkin mahdollista tuoda enemmänkin’design-paketteja’, joilla standardinmukaisiin lähiöasuntoihinsaadaan lisää sisustusvaihtoehtoja – eikä pelkästään kylpyhuoneeseen”,Lindeman painottaa.Esimerkiksi Maunulan ryhmäkorjauksessa neljäänsataanasuntoon 500:sta on tehty ainakin joitakin asukkaiden esittämiämuutoksia.”Muun muassa sata uutta Puustellin keittiötä on asennettuhuoneistoihin. Tällaiset muutostyöt remontin yhteydessä ovatasukkaille iso mahdollisuus”, toteaa Lindeman.”Asunto-osakeyhtiötilaaja mahdollisti nämä keittiömuutoksettuoteosakauppana ilman ostovelvoitetta. Asukkaalla oli sitenvalmiin materiaalin pohjalta hyvä lähtökohta miettiä keittiönsäuudistuksia.”Asukaskohtaisten muutosten tarkemmassa suunnittelussaNCC on käyttänyt apuna esimerkiksi suunnittelutoimistoOptiplania sekä samoja sisustusarkkitehtejä kuin uudisrakennuskohteissa.Maunulan hanke valmistuu vuonna 2013, joten se alkaaolla loppusuoralla. Lindeman uskoo, että lisää ryhmäkorjaushankkeitatulee työn alle jo lähitulevaisuudessa.”Pääkaupunkiseudulla on 45 lähiötä. Niissä on satoja1970-luvulla rakennettuja kerrostaloja, jotka on tehty samoillasuunnitelmilla. Muissa kaupungeissa tilanne on samanlainen.”Asukaspalveluinsinööri toimii yhteyshenkilönäMaunulan hankkeessa asukaspalveluinsinöörinä toimiva JariHiekko NCC Rakennus Oy:stä arvioi, että suosituimpia lisä-3 / 2013 kita 19

palveluja asukkaiden keskuudessa ovat olleet huoneistoremontit.”On Maunulassa tehty joitakin täysremonttejakin, samoinkuin erilaisia osaremontteja. Aika paljon on uusittu myös lattioita”,Hiekko kertoo.”Kun Maunulassa selvisi, että peruskorjauksen yhteydessävoidaan tehdä asukkaiden tilaamia asuntojen yksilöllisiä korjauksialisäpalveluna, monet siirsivät omia remonttejaan hiukanmyöhemmäksi putkiremontin yhteyteen. Asukaspalveluinsi-Hankkeessa monta asuntoyhtiötäMaunulan ryhmäkorjaushankkeeseen kuuluvattaloyhtiöt ovat As.Oy RM-talo 62 (Suursuontie10), As.Oy Säästölaita (Suursuontie 12), As.OyMetsäpurontie 16, As.Oy Haavikontie 15–17, As.OyPakilantie 50 sekä entinen Paanukoti (Suursuontie 14),joka saneerataan asunnoiksi.Lisäksi As.Oy Säästötuki (Suursuonlaita 2), jokapalkittiin vuoden 2011 putkiremonttina, onkuulunut Maunulan ryhmäkorjausryhmään. Tässäkiinteistössä urakkavaihe päättyi kuitenkin johuhtikuussa 2011. Säästötuki-kiinteistössä testattiinprojektinjohtourakointia, jota sittemmin sovellettiinryhmäkorjaushankkeen urakkavaiheessa.Varsinainen ryhmäkorjausvaihe aloitettiin MaunulassaRM-talo 62:n yhteisissä tiloissa 5.9.2011.nööri on koko ajan paikalla, joten asukkaat voivat olla jatkuvastiyhteydessä urakoitsijan edustajaan. Kun on yksi paikka,missä kaikki hoituu, saadaan rauha työmaalle ja samalla rauhaasukkaille.”Hiekon mukaan monilla asukkailla on ollut varsin selkeitä,pitkälle pohdittuja korjaustavoitteita.”Vuokra-asunnoissa tehtiin vähemmän erityistöitä kuinomistusasunnoissa, mutta jonkin verran niissäkin. Aika monissahuoneistoissa uusittiin keittiöitä linjasaneerauksen yhteydessä.””Jonkin verran on ollut erillisremontteja kylpyhuoneisiin,mutta ei juuri niin isoja, että niihin olisi jouduttu hakemaan lupia.Aika paljon on ollut kaluste- ja pintamuutoksia. Kylpyhuonemuutoksiinon tarjolla muutama perusvaihtoehtokin, ja elleivätne käy osakkaalle, niin hän voi teettää muunkinlaisia.””Teemme myös työtarjouksia osakkaan omista tarvikkeista.Nämä vaihtelevat laidasta laitaan”, Hiekko luonnehtii.Yksi huoneistokohtainen saunakin Maunulassa rakennettiin.”Toiseenkin tehtiin suunnitelmat, mutta se hanke ei toteutunuttässä vaiheessa.”Remonttiaikatauluun jätettiin tarkoituksellisesti hiukan ’löysää’aikaa asukasmuutosten tekemistä varten. Muutostyöt olisivathankalia, jos olisi tiukka aikataulu.”Aluksi arvioitiin, että lisätöiden osuus olisi ehkä 30 prosenttia,mutta Maunulassa niiden osuus on ollut 80 prosenttia.Niihin osoitettiinkin sitten lisää resursseja.””Maunulan kohteessa NCC:llä on suunnitteluvastuu, elikaikki muutossuunnitelmat kulkevat meidän kauttamme. Valvommelähes koko projektia, kaikilta osin. Se onkin hyvä, koskasilloin homma on hallittavissa”, pohtii Hiekko. 20 kita 3/ 2013

MULTICAL ® 21Etäluettava ultraäänivesimittari asuntokohtaiseen mittaukseen tarkka langaton etäluenta vuotovahti 16 vuoden paristo hermeettisesti suljettu – voidaan asentaa amihin asentoon tahansa – myöskylpyhuoneeseen tai mittarikaivoon tyylikäs muotoilu ympäristöystävälliset materiaalitTarkempia tietoja saat myyntiorganisaatioltamme:Olli Torikka, Espoo, puh. 040 900 2108Markku Haikonen, Vaajakoski, puh. 040 900 2105Raimo Liukkonen, Mikkeli, puh. 040 900 2114tai suomenkielisiltä nettisivuiltamme www.kamstrup.fi.Kamstrup A/S Suomen toimisto · Puh. 09-2511 220 · info@kamstrup.fi · www.kamstrup.fiAggressiivisille jätevesille kovaan kulutukseenAquasafe SMU Plus-järjestelmäAquasafe SMU Plus on suunniteltu vaativiin olosuhteisuhteisiinkuten sairaaloihin, laboratorioihin, ammattikeittiöihinja teollisuuteen. Se kestää hyvin aggressiivisetkemikaalit ja lämpötilanvaihtelut.Saint-Gobain Pipe Systems OyNuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI www.sgps.fi

YKSILÖLLISET REMONTIT INNOSTIVAT ASUKKAITAPROJEKTINJOHTAJA JUUSO HÄMÄLÄINEN RakennuttajatoimistoValvontakonsultit Oy:stä on Maunulan hankkeessaprojektinjohtajana.”Varsinaisesti yrityksemme toimeksiantajana on taloyhtiö,mutta samalla ajamme hankkeen ohjauskeinojen kautta myösasukkaiden asiaa hankkeessa”, Hämäläinen selventää.”Alusta alkaen olemme pyrkineet siihen, että hankkeessaotettaisiin asukkaat ja asukaslähtöisyys huomioon. Itse asiassaasukkaiden yksilölliset tarpeet on nostettu keskeiseksi lähtökohdaksi,kun olemme kehittäneet Maunulassa ryhmäkorjausmallia.”Ryhmäkorjauksessa useat taloyhtiöt ja osakkeenomistajatmuodostavat ryhmän, joka yhdessä kilpailuttaa urakan.”Siihen tilanteeseen on luotu mahdollisuus saada myös yksilöllistäpalvelua. Maunulassa se näkyi jo kilpailutusvaiheessayhtenä vaatimuksena urakoitsijalle.”Järkeviä hankkeitaKoko hankkeen ajan urakoitsijalla on ollut työmaalla 1–3 henkilöäkonsultoimassa osakkaita huoneistokohtaisista erikoistöistä,palvelemassa asukkaita ja hoitamassa viestintää.”Resursseja tarvittiin, koska hankkeessa on käsitelty useidensatojen huoneistojen remontteja”, Hämäläinen toteaa.”Esimerkiksi keittiötoimitus organisoitiin tuoteosakaupanperiaattein, jossa toimittaja laatii vaihtoehtoisia suunnitelmiaja hinnoittelee ne. Asukas tekee hankintapäätöksen niin halutessaan.””Keittiötoimittajaksi valikoitunut Puustelli oli myös mukanahuoneistokohtaisista aloituskatselmuksista asennukseen asti.Taloyhtiö järjesti keittiötoimittajan mukaan hankkeeseen sitomattakuitenkaan asukkaita, jotka saivat halutessaan hankkiakeittiönsä muualtakin.””Kaikkiaan Maunula-projektissa tehtiin noin 400 muutosta,joista suurin osa märkätiloissa ja noin sata keittiöissäkin. Lisäksiremontin yhteydessä toivottiin sähkötöihin liittyviä muutoksia,pieniä tilamuutoksia sekä joitakin huonesaneerauksia.””Keskimääräinen asukasmuutosten hinta lienee yhtä huoneistoakohti oli noin tuhat euroa. Vaihtelua tosin oli paljon –muutosten arvo vaihteli muutamasta satasesta aina 50 000 euroonasti.”Asukkaiden muutosmahdollisuuksia ei rajoitettu, kunhan neolivat taloyhtiön hyväksyttävissä.”Kaikki muutostoiveet käsiteltiin eikä yhtäkään hylätty silläperusteella, että se ei olisi ollut teknisesti mahdollinen. Joissakintapauksissa tietysti hinta saattoi hiukan rajoittaa innokkuutta tilatakorjauksia.””Etuna ryhmäkorjauksessa on, että se tuo volyymihyötyä jamahdollistaa ammattimaisen organisoinnin myötä parempaapalvelua. Sen jälkeen, kun hanke on kunnolla organisoitu, rakennuttamisenkannalta kyse on kuitenkin melko tavanomaisestatehtäväluettelon mukaisesta projektista”, Hämäläinen sanoo.Ryhmäkorjauksia hän pitää järkevinä hankkeina.”Suomessa ryhmäkorjausten käyttö varmasti laajenee, koskatällaisille hankkeille on selkeä tarve. Maunula on hyvä jaonnistunut esimerkki ryhmäkorjauksesta.”Töistä myönteistä asukaspalautetta”Putkiremontin yhteydessä asukkaat saivat toteuttaa myös omiamuutostöitään ja pyytää niistä tarjousta rakennusyhtiöltä. Asukkailletarjottiin suunnitteluapua muun muassa kylpyhuoneen kalustevalinnoissa.P&R Arkkitehdit Oy teki sitten tarvittavat muutospiirustukset”,kertoo Maunulan RM-talon huoneistossa B 28asuva Virpi Martikainen. Hän toimii assistenttina kehitysyhtiöCulminatum Innovation Oy Ltd:ssä.Martikainen toteaa oman huoneistonsa remontin kestäneenmarraskuusta 2011 maaliskuun loppuun 2012.”Asunnosta piti muuttaa evakkoon neljäksi kuukaudeksi”,hän mainitsee.”Myös keittiön uusimiseen tarjottiin mahdollisuus. Itse pyysintarjouksia keittiöstä useammilta tahoilta, mutta päädyin lopuksiPuustelliin.”Martikaisen huoneistossa toteutettiin keittiön ja kylpyhuoneenkalusteiden uusimisen lisäksi perinpohjainen huoneistoremontti.”Asunnossa uusittiin parketti, seinäpinnat ja komerot. Työtsaatiin tehtyä sujuvasti yleisen linjasaneerauksen yhteydessä.Asukaspalveluinsinöörin kanssa tehtiin aikataulu etukäteen, jatyöt hoituivat sovitussa ajassa suunnitelmien mukaan.”Lisätyöt nostivat asunnon korjaushintaa noin 40 000 eurolla.Martikainen kertoo olevansa lopputulokseen tyytyväinen.”Kaikki työt tehtiin tosi huolellisesti”, hän kehuu remontoijia.22 kita 3/ 2013

Asukasviestinnänuusi aikaisännöitsijälle kiinteistöjenasukastiedotukseenurakoitsijalle oma sovellussaneerauksiinkäytössä kuusi tiedotuskanavaaviestitä yhdellä lähetyksellä,valituilla kanavilla haluttuihinkohteisiinTilaa ohjelmistoesittely:050 436 0660myynti@taloinfo.com3 / 2013 kita 23

RYHMÄKORJAUSHANKEALKOI LAAJASALOSSATEKSTI JA KUVA: MERJA KIHL JA ARI MONONENHelsingin Laajasalossa on meneillään Degerö-ryhmäkorjaushanke. Sen yhteydessä toteutetaanputki- ja märkätilakorjaus sekä asunnoissa että kiinteistöjen yhteistiloissa.Keskenään samantyyppisten asuinkiinteistöjen yhteinen saneeraushanke säästää tilaajilta aikaa jarahaa – eikä välttämättä estä taloyhtiökohtaisia erikoisratkaisuja remontin yhteydessä.RYHMÄKORJAUSHANKE DEGERÖ alkoi hankesuunnittelullakolmisen vuotta sitten, vuonna 2010. ”Varsinainen saneerauslähti käyntiin Helsingin Laajasalossa loppuvuodesta2012”, kertoo projektipäällikkö Petri Saukkonen RakennuttajatoimistoPrimaplan Oy:stä.”Mukana remontissa on kuusi taloyhtiötä, joissa on yhteensänoin 400 huoneistoa. Kiinteistöt on rakennettu samallealueel le parin kolmen vuoden sisällä 1960-luvun puolivälinjälkeen. Talojen rakenteet on myös suunniteltu paljolti samanlaisiksi.”Kuudessa yhtiössä on kaikkiaan 20 000 rakennusneliötä.”Ryhmäkorjaamisen edut näkyvät selvästi tässä hankkeessa”,Saukkonen tähdentää.Uusia menetelmiä lähiökorjauksiinRyhmäkorjaukset ovat Saukkosen mukaan vielä melko harvinaisiaSuomessa.”Itse asiassa ryhmäkorjaushankkeita on toteutettu Suomessavasta 2000-luvulla. Varmastikin ne vielä yleistyvät, koskalinjasaneeraustenkin määrä kasvaa ja ryhmäkorjauksilla voidaansaada kustannussäästöjä. Primaplanillakin on juuri nyttyön alla kaksi muutakin ryhmäkorjausprojektia Degerö-hankkeenlisäksi.”Saukkosen mukaan suomalainen lähiörakentaminen, jossapaljon samantyyppisiä taloja on rakennettu lähelle toisiaan,tukee ryhmäkorjaamista.”Taloyhtiöiden on kuitenkin ensin päästävä sopuun siitä,että korjaustyö tehdään yhdessä naapuritalojen kanssa. Toisaalta,isoissa hankkeissa taloyhtiöillä on mahdollisuus vaikuttaajopa kaupunkien ja kuntien päätöksentekoon”, muistuttaaSaukkonen.Rakennuttajatoimisto Primaplan vastaa Degerö-remonttihankkeessarakennuttamisesta ja töiden valvonnasta. Urakoitsijanaja päätoteuttajana on EMC Emator Oy.Remontin pääsuunnittelijana ja LVI-suunnittelijana on toiminutInsinööritoimisto Huotila Oy, arkkitehti- ja tilasuunnittelijanaArkkitehtitoimisto Fogel-Michael Oy, sähkösuunnittelijanaElbox Oy ja rakennesuunnittelijana RI-konsultit Oy.”Kaikki näistä ovat kokeneita linjasaneerauksen ammattilaisia”,Saukkonen kehuu.Talojen remonteissa pieniä erojakinDegerön hanke on iso projekti, jonka kustannusarvio on 15miljoonaa euroa.”Hankkeen yhteydessä uusitaan kiinteistöjen vesijohdot javiemärit, puhelin- ja antenniverkot sekä osa yleisistä tiloista”,Saukkonen luettelee.”Myös märkätilat kunnostetaan ja niiden sähkökeskuksetsekä sähkönousut uusitaan. Hanoja ja muita vesikalusteitavaihdetaan. Kaikkiaan 12 saunatilaa uusitaan ja osa niistämuutetaan pesutuviksi.””Lisäksi kunnostetaan ilmanvaihtoa ja tehdään muita päivityksiä.Osa vanhoista ilmanvaihtokoneista uusitaan yhtiöstäriippuen. Pihapiirin ulkovalaisimetkin vaihdetaan osana kokonaisurakkaa.”Eri taloyhtiössä peruskorjaus on kaikilla samanlainen, muttayksityiskohdissa on eri taloyhtiöissä pieniä eroja.”Jotkut taloyhtiöistä esimerkiksi teettävät uusia pesutiloja jamuuttavat vanhoja kylmätiloja uuteen käyttötarkoitukseen. Vaikkakyseessä on ryhmäkorjaushanke, se toteutetaan joustavallatavalla”, Saukkonen luonnehtii.”Asukkaat ovat voineet vaikuttaa vaikkapa kylpyhuoneidenvarustuksen ja pintamateriaalien valintoihin.”Talotekniikka oli tiensä päässäAlkuvaiheessa ryhmäkorjaushankkeeseen oli tulossa neljäkiinteistöä: Jussaarenkuja 1, 3 ja 5 – viimeisin näistä As.OyDegerö – sekä Aarholmankuja 4.”Teknisen suunnittelun vaiheessa mukaan päättivät lähteävielä Jussaarenkuja 4:n ja Laajasalontie 27:n asunto-osakeyhtiöt”,selostaa Saukkonen.”Katsoimme sitten, millaisia säästöjä ja synergiaetuja ryhmäkorjaushankkeellavoitaisiin saada aikaan.”Alueen korjattavissa taloissa on 2–6 asuinkerrosta sekäkellarit.Saneeraushanketta varten tarvittiin kuusi rakennuslupaa.24 kita 3/ 2013

Degerö-ryhmäkorjaushankkeessa on mukana kuusi taloyhtiötä.Remontin aikana on Saukkosen mukaan tarkoitus korjata kokoajan kolmea kiinteistöä rinnakkain ja porrastetusti. Kun jokinniistä on saatu valmiiksi, otetaan seuraava työn alle. Tällä menettelyllähaetaan myös aikatauluetua.Rakentamisajankohtansa perusteella talot olivat peruskorjausiässä,mutta remontteihin alkoi jo muutenkin olla aihetta.”Talojen putkiverkkojen vuotohistorian mukaan oli havaittu,että sekä putkistot että märkätilojen eristykset olivat käyttöikänsäpäässä. Näin ollen oli perusteltua aloittaa kokonaisvaltainenkorjaus”, Saukkonen mainitsee.Yhteishanke kiinnosti isoja urakointiliikkeitä”Ryhmäkorjauksessa suunnitteluratkaisut ovat 90-prosenttisestisamoja eri taloyhtiöissä”, Saukkonen arvioi.Korjattavista kiinteistöistä puretaan ensiksi pintarakenteet,avataan hormit ja uusitaan talotekniikka. Sitten pintarakenteetkorvataan uusilla. Linjasaneerauksessa porrashuoneen päällekkäisetasunnot korjataan aina yhdellä kertaa.”Urakkakilpailu järjestettiin kesällä 2012. Saimme kahdeksantarjousta”, Saukkonen mainitsee.”Yksi ryhmäkorjaushankkeen eduista on, että suuret projektitkiinnostavat isojakin firmoja. Työt ovat lähteneet hyvinkäyntiin ja etenevät aikataulun mukaan.”Saukkosen mukaan jo aikataulua laadittaessa oli valmistauduttusiihen, että alkuvaiheessa voi tulla vastaan joitakinpieniä yllätyksiä.”Monien 1960-luvun talojen tapaan Laajasalon kiinteistöihinoli jätetty vanhat laudoitukset alapohjien alle, joten niitäjouduttiin purkamaan. Myös rakennusmateriaalit poikkesivatjonkin verran piirustuksista. Väliseinissäkin oli käytetty viittäeri materiaalia.””Osasimme onneksi varautua siihen, että remontin alkuvaiheeseenjoudutaan käyttämään hieman keskimääräistä enemmänaikaa – sillä niinhän saneerauksissa useinkin käy. Ensimmäisenportaikon töitä varten aikataulu mitoitettiin väljemmäksikuin myöhemmissä työvaiheissa”, Saukkonen kertoo.Projektissa testataan nopeaa linjasaneeraustaAsukkaille oli varattu remontin ajaksi tilapäisiä pesu- ja wc-tiloja.Suurin osa asukkaista päätti kuitenkin muuttaa pois saneerattavistatiloista 8–10 viikon ajaksi.”Asuminen olisi ollut periaatteessa mahdollista, mutta varsinkinlapsiperheille koituu remontista tietenkin jonkinlaistahaittaa”, Saukkonen myöntää.Erikoispiirre Degerö-hankkeessa on, että Tekes tekee senyhteydessä omaa tutkimustaan. Siinä selvitetään, pystytäänkö3 / 2013 kita 25

pystylinjaremontti viemään kiinteistössä läpi neljässä viikossa.”Kun aikataulut ryhmitetään sopivasti ja työryhmien kokojasuurennetaan, työt saadaan tehtyä tavallista nopeammin.Myös työnohjaukseen on kiinnitettävä huomiota. Saksassa onpystytty viemään pystylinjaremontti läpi jopa 1–2 viikossa.””Oikeaa tahtotilaa edellytetään niin urakoitsijalta, tilaajalta,valvojilta kuin viranomaisiltakin, jotta remontti saataisiinsujumaan tavallista nopeammin. Urakoitsija EMC esitti, ettäasiaa voitaisiin kokeilla Degerön ryhmäkorjaushankkeessa.””Valvontasuunnitelman mukaan hankkeen tilaaja edesauttaanopeaan aikatauluun pääsemistä. Samalla pyritään siihen,että jälkitöiden osuus jäisi mahdollisimman pieneksi. Tehdäänsiis kerralla valmista, vaikka nopeasti tehdäänkin.”Ammattitaitoa projektien johtoonToimialajohtaja Juha Silovaara EMC Emator Oy:stä kertoo, ettäEMC:llä on meneillään nopeutetun linjasaneerauksen kehitystyö.”Se liittyy emoyhtiön kokonaisvaltaiseen kehitystyöhön, jokaliitetään Tekesin kanssa kehitettävään isompaan palvelukokonaisuuteen”,Silovaara selvittää.”Katsoimme, että tähän mennessä tehty tutkimustyö ja ohjelmointivoidaan testata Degerö-hankkeessa parhaiten, koskasiinä on riittävästi toistoa ja massaa. Tarkoituksenamme on testatakäytännössä tätä nopeutettua mallia tässä hankkeessa tulevankesän jälkeen.””Odotamme tästä kehitystyöstä yhtiölle merkittävää kilpailuetua.Tilaajalle on luvassa nopeutettuja läpimenoaikoja.”Silovaaran mukaan EMC:ssä on tutustuttu Euroopassa käytössäoleviin saneerausmalleihin.”Olemme myös kehittäneet sisaryhtiössämme SilotekOy:ssä linjasaneerauksessa käytettäviä esivalmisteita, joidenavulla voidaan vähentää kohteessa tehtävää työtä ja siirtääosa siitä tehdasolosuhteisiin.””Parhaimmillaan voimme kehitystyön tuloksena saada Suomenolosuhteissa linjakohtaisen läpimenoajan puristettua noinneljään viikkoon, kun nyt se on normaalisti 8–12 viikkoa jajoillakin urakoitsijoilla jopa 20 viikkoa”, Silovaara uskoo.Hän korostaa, että Degerö-hanke on vasta alkumetreillä.”Projektin työvaiheiden toistosta saatava hyöty ilmeneevarmasti myöhemmin, kun useampi linja on saatu valmiiksi.Koska parhaimmillaan huoneistoja on samaan aikaan avoinnayli 80, projektijohdolta vaaditaan hyvää ammattitaitoa jalogistiikan ymmärrystä. Pieniä alkuongelmia ja selvitystarpeitalukuun ottamatta työt Degerö-hankkeessa ovat alkaneet suunnitellusti.”EMC Emator Oy:n projektipäällikkö Arto Kuhna kertoo, ettäurakoitsija aloitti työt huoneistoissa tammikuun 2013 lopulla.Kahdessa kuukaudessa ensimmäiset asunnot saatiin jo valmiiksi.”Työt ovat sujuneet toistaiseksi oikein hyvin. Putkistojen linjasaneerauksetja niihin liittyvät työt kylpyhuoneissa ovat meneilläänkaikissa remontin alla olevissa kohteissa, ja samaanaikaan myös antenni-, atk- ja puhelinverkot uusitaan nykyajanvaatimusten mukaisiksi”, Kuhna täsmentää.”Henkilövahvuudet työmaalla riippuvat siitä, miten paljonalihankkijalla on purkutöiden tekijöitä paikalla. Keskimääräinentyömaavahvuus on noin 50 henkilöä.”Yhteistyöryhmä asukkaiden äänenäDegerön ryhmäkorjauksen suunnittelussa apuna on toiminuthankkeen yhteistyöryhmä, jossa on edustajia kaikista peruskorjauksessamukana olevista taloyhtiöistä. Ryhmä on välittänyt toimenpide-esityksettaloyhtiöiden hallituksille.Degerö-hankkeen yhteistyöryhmän puheenjohtaja RaimoTamminen muistuttaa, että aivan aluksi ryhmäkorjaushankkeellehaettiin projektipäällikkö.”Mukana on kuusi asunto-osakeyhtiötä, ja kun halusimmevarmistaa tasapuolisen kohtelun kaikille, käännyimme konsultinpuoleen.”Primaplan valittiin tuolloin rakennuttajakonsultiksi.”Hankesuunnitelmalle oli löydettävä yhteinen tahtotila eri taloyhtiöidenkesken. Keskeistä on, että ryhmäkorjauksessa kaikkipäätökset tehdään yksimielisesti eikä enemmistöpäätöksinä.””Sitten ryhdyimme kilpailuttamaan teknistä suunnitelmaa.Päädyimme siihen periaatteeseen, että perusurakka kilpailutetaankokonaishankkeena, jonka taloyhtiökohtainen osuus lasketaankäyttäen taloyhtiöiden asuinhuoneistojen neliömäärien suhteita.””Sen sijaan yksityiskohdat ovat talokohtaisia erityistöitä.Niinpä eri yhtiöille jäi pelivaraa muun muassa kylpyhuoneidenvarustelun suhteen. Silti nämäkin työt kilpailutettiin yhdessä, jottasaatiin suuren hankkeen tuomat edut”, Tamminen perustelee.Projektissa mukana olevista kuudesta taloyhtiöstä kolme onsuuria ja kolme hieman pienempiä. Yhtiöissä on 24–136 asuinhuoneistoa.Yhtiöillä on yksi yhteinen konsulttisopimus, muttakuusi erillistä urakkasopimusta.”Urakoitsijaksi valitulla EMC:llä oli paljon aiempaa kokemustalinjasaneerauksista. Hankkeen alkuvaiheessa taloyhtiöidenyhteistä toimintatapaa on sorvattu yhteistyöryhmän ko kouksissaja sitten käsitelty eri yhtiöissä, tarvittaessa myös yhtiökokouksissa.”Tammisen mukaan asukkaat ymmärsivät varsin hyvin sekäsaneeraustarpeen että yhteishankkeen aikataulu- ja hintaedut.Vuonna 2012 yhtiöt tekivät lopulliset päätökset ryhtyä urakkaanja kilpailutukseen.Töiden on määrä olla valmiina syksyllä 2014. Suurin osatöistä valmistunee jo kesällä, minkä jälkeen viimeistellään yhteistilojensaneerauksia.”Kaikki remontoitavat talot on tehty samalla konseptilla, jasiksikin oli luontevaa hoitaa korjaus yhteishankkeena. Rakennuksetkannattaa korjata tällä tavoin myös siksi, että silloin kaikkimäellä sijaitsevat talot saadaan saneerattua kerralla, eivätkätyömaat häiritse asumista pitkälle tulevaisuuteen”, Tamminen korostaa.26 kita 3/ 2013

Olemme johtavalinjasaneeraushankkeidenrakennuttajatoimisto!Rakennuttaja- javalvontatehtävätOta yhteyttäPutkisaneerauksetMärkätilasaneerauksetKorjaus- ja muutostyöt09 - 872 0010primaplan@primaplan.fiRakennuttajatoimistojen liiton RTL ry:n jäsenyrityswww.primaplan.fi

KOIVUN KIINTEISTÖKUNNOSTETAAN TEHTAANKADULLATEKSTI JA KUVAT: MERJA KIHL JA ARI MONONENAsunto-osakeyhtiö Koivulla on Helsingin Ullanlinnassakaksi historiallista asuinrakennusta. Molemmat niistäperuskorjataan kahden seuraavan vuoden aikana.Helmikuussa 2013 alkaneessa vaativassasuojelukohteen korjaushankkeessa päätoimijoina ovatalan kokeneet konkarit KB-Rakennus ja Putki-Rex.KOIVUN KIINTEISTÖ sijaitsee Helsingissä Huvilakadun jaTehtaankadun risteyksessä, Tehtaankatu 19:n tontilla. Asuntoosakeyhtiöon nimetty suunnittelijansa Paavo Björkin mukaan.Yhtiön kahdessa talossa on yhteensä 45 asuinhuoneistoa.Kadun puolen nelikerroksinen jugend-tyylinen linnamainen rakennusja pihan puolen kaksikerroksinen asuintalo valmistuivatvuonna 1904.Viereiselle tontille pystytettiin muutamaa vuottamyöhemmin Tehtaankadun kansakoulu.”Asunto-osakeyhtiö Koivun kiinteistössä tehdään talotekninenperuskorjaus. Urakan yhteydessä myös vesi-, viemäri- jasähköputkinousut viedään ullakolle asti, koska yhtiössä varaudutaanullakkoasuntojen lisärakentamiseen”, kertoo toimitusjohtajaKai Bergholm KB-Rakennus Oy:stä.”Savuhormit ja ilmanvaihtohormit kunnostetaan. Asunnoissaon vanhoja tulisijoja, ja ne kunnostetaan toimiviksi osanaurakkaa.”Myös piha-alueet uusitaan kokonaan ja porttikäytävän yhteyteenrakennetaan uusi jätekatos.”Piharakennuksen ylempi kerros on puurakenteinen. Pihatalossaon maapohjainen kellari, joka säilyy remontissakinmaapohjaisena.”Hankesuunnittelijana urakassa toimii LVIS-Karves SuunnitteluOy.”Remontissa on mukana useita suunnittelijoita. NyttemminKB-Rakennuksen ja LVIS-Karveksen välinen yhteistyö on tiivistynyt.Tällä hetkellä meillä on kaksi muutakin yhteistä remonttikohdetta,ja niissä Karveksen osuus suunnittelussa ja valvonnassaon merkittävä”, Bergholm mainitsee.”Putkiurakoitsijana hankkeessa toimii helsinkiläinen Putki-Rex Oy, joka niin ikään on KB-Rakennuksen luotettava ja pitkäaikainenyhteistyökumppani.”Hankkeen päävalvojana ja projektinjohtajana toimii WiseGroup Finland Oy.Korjaus vaatii vakaata harkintaaTehtaankatu 19:n remontti on perinteinen kokonaisurakka, jokakilpailutettiin.”Kyseessä on varsin vaativa kohde, joka urakoitsijoidentyölistoilla kuuluu hankalimman pään töihin. Kun kiinteistö onrakennettu lähes 110 vuotta sitten ja esimerkiksi kylpyhuoneetedustavat oman aikansa suunnittelua, saneerauksessa ei voidakäyttää samoja menetelmiä kuin vaikkapa 1960-luvun talojaremontoitaessa”, Bergholm muistuttaa.”Kadun puoleisessa talossa on jugend-julkisivu. Piharakennuksenyhteydessä on sauna, jossa on puulämmitteinen kiuasja takka. Niidenkin remontointi on mukana urakassa. Saunaosastostakorjataan portaat sekä osaston yhteydessä olevaparveke.”28 kita 3/ 2013

”Kiinteistö on Museoviraston suojelema. Museovirasto onollut hankesuunnittelussa mukana, ja asioita pohditaan vieläyhdessä remontin aikanakin. Esimerkiksi porras kokonaisuudessaanon toteutettava Museoviraston ohjeen mukaisesti.”Tilaaja edellytti hankkeeseen urakoitsijaa, jolla oli jo aikaisempaakokemusta vastaavantyyppisistä korjauskohteista.”Arvotalon remontti vaatiikin tekijöikseen kokeneita urakoitsijoita.Pakettiautofirmoilla ei voi kuvitellakaan selviävänsä”,arvelee Bergholm.KB-Rakennus Oy:n aiempia arvotalokorjauksia ovat esimerkiksiFredrikinkatu 36:n kiinteistö sekä Etu-Töölössä Temppelikatu3–5, jossa on useita yli 200 neliön asuinhuoneistoja.”Putki-Rex puolestaan on remontoinut muun muassa Tehtaankatu19:n lähimaastossa Huvilakatu 27:n, 28:n ja 30:ntalot sekä Tehtaankatu 20:n ja 22:n. Muita arvokohteitammeHelsingissä – vain muutamia mainitakseni – ovat olleet Liisankatu25, Puistokatu 1 ja Vuorimiehenkatu 13”, Putki-Rex Oy:ntoimitusjohtaja Mikko Huttunen täydentää.Työt aloitetaan saunaosastostaEnnen remontin aloittamista Tehtaankatu 19:n kiinteistö oli jopäässyt heikohkoon kuntoon, ja joitakin putkivuotojakin oli todettu.”Remonttia alettiin harkita jo vuosia sitten, ja ensimmäisiäsuunnitelmiakin tehtiin jo niihin aikoihin. KB-Rakennus Oy tulimukaan urakkakilpailuvaiheessa.”Urakoiden sisällöstä keskusteltiin, ja urakkaneuvottelut käytiinkolmessa vaiheessa syksystä 2012 lähtien. Neuvottelut saatiinpäätökseen ja urakoitsija valituksi ennen joulua 2012.”Työmaa lähti käyntiin helmikuun 2013 lopulla. Aloituskokouspidettiin 15.2.2013”, tarkentaa Bergholm.Nyt työmaa on siis vasta alkuvaiheessaan. Saunaosastonkorjaus on aloitettu.”Ensi vaiheessa saneerataan kellarien runkolinjat valmiiksimolemmissa taloissa. Sen jälkeen rakennukset korjataan peräkkäin,kadunpuoleisesta talosta alkaen – mutta siten, että remonttiakuitenkin tehdään molemmissa taloissa yhtäaikaisestikin.””Asuntokohtaiset työt ovat vasta alkamassa, ja niissä varmastionkin paljon haastetta. On kuitenkin aina mukava tehdäremonttia, kun organisaatio on ammattimaista ja toimii hyvässäyhteistyössä. Tässä remontissa tilaajalla ja urakoitsijalla ontavoitteista selkeä ja yhteinen näkemys”, Bergholm iloitsee.Kadun puolen talossa on kolme asuinkerrosta ja sen katutasossaon liiketiloja. Talossa on neljä rappua.”Asunnot ovat pääosin kaksioita, mutta ne ovat niin sanottujaläpitalon-asuntoja”, Bergholm kuvailee kohdetta.Vesivaraajat poistetaanEnsimmäinen putkiremontti kiinteistössä on tehty vuonna 1953.”Nyt toteutetaan ensimmäinen täysimittainen talotekninenperuskorjaus, jossa uusitaan kaikki vesi- ja viemärijohdot, märkätilatja sähköjärjestelmät sekä laitetaan ilmanvaihto asianmu-KB-Rakennuksen Kari Anttonen on ison haasteen edessä mutta ylikahdenkymmenen vuoden kokemus ja toimivat "pelikaverit " auttavattässäkin hankkeessa.kaiseen kuntoon. Myös kaikki vesikalusteet uusitaan”, Huttunenselostaa.”Yhtiö on arvostanut osakkaitaan siten, että heidän toivomuksiaanon kuultu märkätilaremontin suunnitteluvaiheessa.Joitakin kylpyhuoneita on esimerkiksi tarkoitus laajentaa. Näihinkorjauksiin Museovirasto ei puutu, koska ne eivät koskeyhteisiä tiloja.”Huttusen mukaan yli satavuotias talo on monessa suhteessahaastava remonttikohde.”Kiinteistöön on tähän saakka tullut Helsingin Vedeltä vainkylmä vesi. Joka asunnossa on ollut lämminvesivaraaja.””Nyt varaajat puretaan pois. Samalla kiinteistö siirtyy kaukolämpöön,joten lämmin käyttövesi ja kiertovesi johdetaan jokaasuntoon. Kellaritilaan tulee kaukolämmön alajakokeskus.””Olemme toteuttaneet ennenkin vastaavanlaisia kohteita.Tiedämme, että yllätyksiä voi työn aikana tulla vastaan – muttahuolellisesti tehty suunnittelu antaa projektille hyvän pohjan”,Huttunen uskoo.Yksi tiedossa oleva hankaluus on, että kiinteistön viemäriliitossijaitsee Tehtaankadun raitiovaunukiskojen puolivälissä.Hormit ja ilmanvaihto huolletaan toimiviksiEnnen remontin aloittamista Tehtaankatu 19:n hormeja on jotutkittu. Savu- ja ilmanvaihtohormien kunnostuksesta kiinteistössävastaa Mar Ilmastointiurakka Oy.”Alustavista selvityksistä päätellen hormeissa on puutteitaja sortumiakin”, Bergholm toteaa.”Kiinteistön ilmanvaihtohormit remontoidaan siten, ettäpainovoimainen ilmanvaihto tulee toimivaksi. Hormit avataan,minkä jälkeen ne kunnostetaan.””Sähköurakka kiinteistössä on suhteellisen pieni verrattunamuihin töihin. Atk- ja antenniverkot korjataan vain eteiskaappiinsaakka.”Urakka saadaan valmiiksi helmikuun 2014 loppuun mennessä.Asukkaiden evakkoajat ovat keskimäärin kolme kuukauttaasuntoa kohti.”Asunnot pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2013 aikana,ja loppuosa ajasta kuluu erilaisiin viimeistelytöihin. Urakankokonaisaika on tavallista pidempi, koska kyseessä onerikoiskohde”, Bergholm perustelee aikataulua. 3 / 2013 kita 29

ENERGIATEHOKKUUDESTALISÄÄ SÄÄDÖKSIÄTEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONENKUVA: HELSINGIN KAUPUNGIN AINEISTOPANKKI / MIKA LAPPALAINEN30 kita 3/ 2013

Kesällä 2013 Suomessa tulee voimaan ympäristöministeriön asetus 4/13. Siinä säädetään,millä tavoin rakennusten energiatehokkuutta on parannettava korjaus- ja muutostöidenyhteydessä. Valtaosaa rakennuksista asetus kuitenkin koskee vasta 1.9.2013 alkaen.Tulevana kesänä astuu voimaan myös uusi energiatodistuslaki asetuksineen. Uudenlain myötä todistukset tulevat pakollisiksi myös vanhoissa pientaloissa niiden myynnin javuokrauksen yhteydessä.VARSIN SUURI OSA Suomen nykyisistä ja tulevista energiatehokkuuttakoskevista laeista, asetuksista ja muista määräyksistäjuontaa juurensa marraskuuhun 2002. Silloin EuroopanUnionin liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto hyväksyi direktiivinrakennusten energiatehokkuudesta.Sittemmin EU:ssakin säädöksiä on päivitetty. Kesällävoimaan tulevat säädökset ovat osa uudelleen laaditunEPBD-direktiivin (Energy Performance of Buildings Directive,2010/31/EU) kansallista täytäntöönpanoa.Uudisrakentamisen energiatehokkuutta koskevia säädöksiäon Suomessa otettu jo käyttöön useammassa vaiheessa. Esimerkiksikesällä 2012 tulivat voimaan kokonaisenergian käytönlaskentaan perustuvat uudisrakentamisen energiatehokkuusmääräykset.Näihin määräyksiin tuli kokonaisenergiankulutustaosoittava ja luonnonvarojen käyttöä kuvaava E-luku, jokaon mukana myös vuoden 2013 uusissa korjausrakentamisenenergiatehokkuusmääräyksissä.Energiatehokkuuden parantamista korjaus- ja muutostyönyhteydessä koskeva asetus hyväksyttiin 27. helmikuuta. Se tuleevoimaan 1. kesäkuuta, mutta muihin kuin viranomaiskäytössäoleviin rakennuksiin sitä sovelletaan vasta syyskuustalähtien.3 / 2013 kita 31

KUVA: ARI MONONEN”On hyvä muistaa, että kiinteistöjen energiatehokkuutta onparannettu Suomessa jo ennenkin isojen remonttihankkeidenyhteydessä. Se ei ole kokonaisuudessaan uusi asia”, yli-insinööriJyrki Kauppinen ympäristöministeriöstä muistuttaa.Aikaisemmin paikalliset rakennusvalvontaviranomaisetovat maankäyttö- ja rakennuslain 13 § 3 momentin nojallapäättäneet, miten korjausrakentamisessa on sovellettu uudisrakentamistakoskevia rakentamismääräyksiä. Kesän 2013 jälkeentällaiset päätökset tehdään energiatehokkuuden osaltapelkästään uutta asetusta soveltamalla.Energiaa säästetään oikeilla korjauksillaUusilta rakennuksilta on Suomessa vaadittu jo pitkään tehokkaampaalämmöneristävyyttä kuin muualla Euroopassa. Vaikkaenergiatehokkuuskysymykset on otettu rakentamisessa huomioon,rakennukset käyttävät peräti noin 40 prosenttia energianloppukulutuksesta Suomessa.”Uusien rakennusten osuus kaikista rakennuksista on noin1–2 prosenttia, joten uudisrakentamista koskevilla vaatimuksillaei voida nopeasti vähentää rakennusten energiankulutustamerkittävästi” Kauppinen toteaa.Rakentamisen painopiste on nykyään siirtymässä uudisrakentamisestakohti korjausrakentamista.”Olemassa olevissa rakennuksissa on paljon mahdollisuuksiaenergian säästämiseen. Korjaustoiminnassa merkittävärooli on asuinrakennuksilla, joista noin 70 prosenttia on yksityistenihmisten omistuksessa.”Niinpä ympäristöministeriön uudet säädökset kohdistuvatolemassa olevien rakennusten korjausten yhteydessä tehtäviinenergiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin sekä siihen,millaisilla teknisillä ratkaisuilla parannuksia voidaan tehdä.Rakentamista Suomessa ohjaavat säädökset muuttuvat vuoden2013 kuluessa niin, että energiatehokkuudelle säädetäänvähimmäisvaatimuksia myös olemassa olevissa rakennuksissa,joihin tehdään rakennuslupaa edellyttäviä korjaus- tai muutostöitä– sikäli kuin näiden töiden yhteydessä voidaan luontevastitehdä myös energiakorjauksia. Vaatimukset koskevat vainkulloinkin korjattavaa rakennusosaa tai järjestelmää.Tällaisia uusien säädösten piiriin tulevia korjauksia ovatesimerkiksi laajat saneeraukset, rakennuksen ulkovaipan korjauksetsekä teknisten järjestelmien uusiminen.”Jos rakennuksen ulkovaipan korjaus tehdään niin, ettävanha kuori puretaan ja rakennetaan uusi, niin silloin on useinmahdollista tehdä parannuksia energiatehokkuuteen”, Kauppinenperustelee.”Tavanomaisessa rakennuksessa myös ikkunoiden vaihtaminenon tyypillinen esimerkki korjauksesta, jolla voi olla vaikutustaenergiatalouteen. Silloin korjaustyön yhteydessä voidaanasentaa energiatehokkuudeltaan paremmat ikkunat.”Usein energiakorjauksia voidaan tehdä rakennusten laajojenperuskorjausten yhteydessä.Omistaja päättää itse remonteistaJos rakennus on muutoin kunnossa, sitä ei ole pakko ryhtyäkorjaamaan pelkän energiatehokkuuden parantamisen takia.32 kita 3/ 2013

Asetus antaa vaihtoehtojaKäytännössä uusi ympäristöministeriön asetus sallii korjausrakentamisessaerilaisia vaihtoehtoja energiakorjauksille.Ensiksikin voidaan parantaa tiettyjen rakennusosien lämmönpitävyyttäeli U-arvoa. Tyypillisesti korjausten kohteenavoivat tällöin olla esimerkiksi rakennuksen ulkoseinä, katto,alapohja, ikkunat tai ovet.Toisena mahdollisuutena on vähentää kyseisen rakennustyypin– kuten pientalon, asuinkerrostalon tai toimiston – vuosittaistaenergiankulutusta suhteessa rakennuksen pinta-alaan.Kulutuksen laskennassa voidaan soveltaa uudisrakentamisenenergiatehokkuuslaskentaan tarkoitettuja ohjeita.Kolmantena vaihtoehtona on laskea rakennuksen ominainenkokonaisenergian kulutus eli E-luku ja pienentää sitä kyseisellerakennustyypille asetetun tason mukaisesti. Laskennassavoidaan soveltaa samoja laskentavälineitä ja -ohjeita kuinuudis rakentamisessa. Kertoimiin vaikuttaa muun muassa se,käytetäänkö lämmitysenergiana uusiutuvia vai fossiilisia polttoaineita.Uuden asetuksen useammassakin pykälässä kiinnitetäänhuomiota teknisten järjestelmien ja varsinkin ilmanvaihdon oikeaantoimintaan. Säädöksillä pyritään turvaamaan energiatehokkuudenlisäksi myös riittävä ilmanvaihdon taso, jotta huonoltasisäilmalta ja myöhemmiltä kosteusvaurioilta vältyttäisiin.”Uudet säädökset jättävät suunnittelijoillekin liikkumavaraa”,Kauppinen vakuuttaa.Uutta lainsäädäntöä myös energiatodistuksistaKesällä 2013 tulee voimaan korjausrakentamisen energiatehokkuusasetuksenlisäksi uusittu energiatodistuslaki 50/2013.Niin ikään uusi energiatodistusasetus on tulossa.”Energiatodistusasia on ollut aiemminkin mukana määräyksissäja todistuksen laatimista on edellytetty esimerkiksiasuinkerrostalojen osalta myynnin ja vuokrauksen yhteydessä.Nyt säädökset kuitenkin ulotetaan koskemaan myös pientalojasilloin, kun niitä myydään tai vuokrataan”, Kauppinen luetteleeuudistuksen pääkohtia.”Ennen vuotta 1980 valmistuneita pientaloja tämä koskeevasta 2017. Säädösten voimaantulossa on tällaista vaiheistusta.””Lisäksi säädöksiin tulee kaikkia kiinteistöjä koskien sellainenmuutos, että rakennuksen energialuokka täytyy merkitämyynti- tai vuokrausilmoitukseen kaikissa tapauksissa.”Yksi merkittävä muutos entisiin säädöksiin verrattuna onmyös se, että esimerkiksi isännöitsijätodistukseen perustuvaenergiatodistus poistuu siirtymävaiheen jälkeen. Todistuksenallekirjoittajan on vastedes oltava päteväksi todettu henkilö.Energiatodistusmääräyksetkin perustuvat Euroopan Unioninuudelleen laadittuun rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin.Siinä nimittäin määrätään, että useimmille rakennuksilleon laadittava energiatodistus. Lisätietoja säädöksistä: www.ymparisto.fiILMOITUSRIIKKU RAKENTEET OY on alavutelainen parvekekaiteisiin,-lasituksiin ja julkisivujen alumiinilasirakentamiseen erikoistunutyritys Etelä-Pohjanmaalla. Valmistamme projektikohteisiin parvekelasejaja -kaiteita sekä erilaisia julkisivutuotteita kuten alumiinilasiseiniä,valokattoja ja ovia.Riikku Rakenteet Oy aloitti toimintansa vuonna 2005,on sen jälkeen kasvanut voimakkaasti ja on nyt Suomenjohtavia alallaan. Vuonna 2012 asensimme Suomessa25 km/7000 kpl parvekelasituksia sekä uudis- että saneerauskohteisiin.Toimintamme kattaa kokonaisvaltaisesti tuotteidenmyynnin, suunnittelun, valmistuksen sekä asentamisen. Yrityksenpääkonttori ja tehdas on Alavudella sekä myynti/asennuskeskuksetVantaalla ja Raisiossa.Asiakastyytyväisyytemme on korkeaa luokkaa mistä onosoituksena alan korkein kasvuprosentti. Vahva panostus tuotteisiinja ammattitaitoinen asennus takaa sen että pystymmetoimittamaan asiakkaalle juuri asiakkaan tarpeen mukaisiaratkaisuja, laadukkaasti ja luotettavasti. Yhteystiedot: www.riikku.fi34 kita 3/ 2013

LUOTETTAVA KORJAUSRAKENTAMISEN AMMATTILAINENTALOTEKNISET PERUSKORJAUKSETVESIKATTOJEN PUUTYÖTLIIKE- JA TOIMISTOTILAT YM.PARVEKE- JA JULKISIVUTYÖTKB-Rakennus Oy Tampere3 / 2013 kita 35

ILMOITUSELSE KETTUNEN KVA ARKKITEHDIT OY:”SANDWICH-TALOT HUUTAVATJULKISIVUREMONTTEJA”SUOMESSA KEHITETTIIN 1960-luvun lopulla asuntorakentamiseenrakennejärjestelmä, joka perustui kantaviin pääty- javäliseiniin sekä ei kantaviin sandwich-ulkoseiniin. Parvekkeetolivat yleensä vapaasti perustuksilla seisovia torneja. Ilman tätäteknistä ratkaisua 1970-luvun kiivas asuntorakentaminen eiolisi ollut mahdollista.”Suomi on täynnä tällaisia asuinkerrostaloja, jotka ovat julkisivunsaja parvekkeiden osalta teknisen elinkaarensa päässäja vaativat remonttia”, suunnittelujohtaja, arkkitehti (SAFA)Else Kettunen KVA Arkkitehdit Oy:stä sanoo.Toimisto on suunnitellut lukuisia julkisivuremontteja, joistaon ajan kuluessa kertynyt mittava kokemus.”Toteutuksissa yleensä koko julkisivu ja parvekkeet uusitaan.Sandwich -elementtien ulkopuolinen betoni ja villa poistetaan,ja jäljelle jää ainoastaan sisäpuolinen betonikuori,jonka paksuus on yleensä 70–80 mm. Tämä kuullostaa paperillayksinkertaiselta, mutta käytännössä työtä mutkistuttaamm. sisimmän elementin ulkopinnan epätasaisuudet, joita joudutaanoikaisemaan. Ulkopuolen uusi rappauspinta ei salli ylisenttimetrin suuruista poikkeamaa.””Julkisivuremontti parvekkeineen on suuri asia taloyhtiössätaloudellisesti. Suuruusluokka on noin 400 euroa kerrosalaneliöltä.Kustannus on suuri, mutta saavutetaanhan toimenpiteelläniin ulkonäöllisesti kuin energiataloudellisestikin kaivattu tavoite”,Else Kettunen toteaa.Hän mainitsee yhtenä hienona esimerkkinä MelkonkadullaLauttasaaressa tehdyn julkisivuremontin. (ks. valokuva). Siinäuusittiin tumman sandwich-elementtirakennuksen julkisivutja korvattiin pesubetonipinta vaalealla tiilellä samalla kun tehtiinsuuremmat parvekkeet. Talo muuttui aivan uuden näköiseksija erittäin tyylikkääksi. Asuntojen arvonnousu korvasi tehdytinvestoinnit.”Julkisivuremontti ei luonnollisesti ole kovin helppo asia talonasukkaille. Kaikkein yksinkertaisinta olisi tehdä se rakennuksessa,josta asukkaat on siirretty tilapäisesti muualle. Kesälläihmiset joutuvat elämään projektin aikana huputetussa talossa,ja työmaalta kulkeutuu jaloissa likaa ja pölyä käytäviinja asuntoihin. Meluhaitat ovat toinen häiriötekijä. Työ kestääyleensä vuoden verran, joten kärsivällisyyttä vaaditaan”, ElseKettunen toteaa.”Vastaava mestari on merkittävässä roolissa työmaan aikana.Yksi tärkeä osa hänen tehtävistään on pitää taloyhtiönisännöitsijä, työmaan toimijat ja talon asukkaat tilanteen tasallaajanmukaisella tiedotuksella.”Jotta julkisivuremontti ei olisi liian yksinkertainen, siihenvoidaan kytkeä myös hissien rakentaminen. Näin tapahtuumm. KVA Arkkitehdit Oy:n suunnittelemassa projektissa Porvoossakaupungin länsirannalla. Siellä kolmikerroksisiin taloihinasennetaan hissit valmiista elementeistä samalla kun uusitaankoko porrashuoneet. Hissit rakennetaan ennalta nelikerroksisentalon tarpeisiin, jotenennen rakennuksen korottamistasiellä jo on hissitornivalmiina lisäkerroksen rakentamistavarten.Arkkitehti Else Kettusenmukaan julkisivuremontti onuseiden tekijöiden summa,jossa kokonaisuuden näkeminenja kaikkien sen osaamisenosien hallinta on tär keää.Suunnittelun laadussa onolennaista toteutuneiden kohteidentuoma kokemus, jokaantaa pohjan uuden tekemiselle.36 kita 3/ 2013

PARVEKKEIDEN VEDENPOISTORATKAISUTPARVEKEKAIVOTUudisrakenteisiinRPM parvekekaivotVEK kaivot palokatkollaPARVEKEPUTKISTOTKorjattaviin kohteisiinRPD saneerauskaivotRPE ulosheittoputketRST terästähiottu / harjattuPARTSI TUOTTEETAlumiinipolttomaalattuErikoisputketRAL sävytAmppelikoukutTuuletustelineetKukkatasotNaulakatu 1, 48770 KotkaTel. +358 5 2110 888Fax +358 5 2110 899e-mail rp-info@rp-systems.fi

VANHOJEN BETONIJULKISIVUJENKESTÄVYYDESSÄ USEIN PUUTTEITATEKSTI: TUOMAS LEHTONENKUVA: ISTOCKPHOTOVanhempien betonielementtitalojen julkisivuissa käytettyjen materiaaliensäilyvyysominaisuudet ovat varsin usein olleet puutteellisia, jollointalojen ulkoseinät ovat rasitustasosta riippuen voineet päästä huonoonkuntoon. Julkisivuremontissa ei kannata kuitenkaan hätäillä. Rakenteidenhuolellisella kuntotutkimuksella ja suunnittelulla taloyhtiö varmistaa remontinonnistumisen ja säästää euroja.38 kita 3/ 2013

SUOMESSA KERROSTALOJEN rakentaminen betonielementeistäkäynnistyi 60-luvun puolivälissä. Tuolloin käyttöönvakiintui niin sanottu sandwich-rakenne, jossa julkisivun betoninenulkokuori, lämmöneristekerros ja sisäkuori muodostivatesivalmistetun seinärakenteen eli elementin.Tästä rakenteesta tuli vallitseva elementtityyppi suomalaisessakerrostalorakentamisessa ja sitä hyödynnetään rakentamisessaedelleen. Säänkestävyyden osalta 60- ja 70-luvuillakäytetyt materiaalit olivat kuitenkin huomattavasti nykyistä huonolaatuisempia.Siksi monien näinä vuosikymmeninä rakennettujenelementtitalojen betonijulkisivut ovatkin kärsineet paikallisestirapautumisesta ja korroosiovaurioista.Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan laitoksentutkimuspäällikkö Jukka Lahdensivu kertoo, että betonielementtitalojenongelmat johtuvat sadeveden imeytymisestä betoniin.Jäätyessään vesi laajenee ja rapauttaa betonia, mikälise ei ole pakkasenkestävää. Toisaalta betoniin tunkeutuva vesimyös ruostuttaa lähellä julkisivun ulkopintaa olevaa betoniraudoitusta.Syntyvät korroosiotuotteet ovat tilavuudeltaan alkuperäistäraudoitetta suurempia, mikä omalta osaltaan aiheuttaabetonin halkeilua ja palojen irtoamista.Ensimmäisinä vuosikymmeninä raudoituksissa ei vielä käytettyruostumatonta terästä vaan niin sanottuja mustia betoniteräksiä,jotka altistuvat karbonatisoituneessa betonissa korroosiolle.Raudoitukset ovat jääneet usein lähelle betonin pintaa,joten vesi pääsi ruostuttamaan niitä nopeasti.”60-luvulla ja 70-luvun alussa betonielementeissä ei käytettyvielä lisähuokoistusta, jonka tarkoituksena on lisätä betoniinkapillaarisesti täyttymättömiä ilmahuokosia ja näin mahdollistaahuokosveden jäätyminen betonissa ilman, että betoninrakenne rikkoutuu. Betonin lisähuokoistus otettiin yleisestikäyttöön 80-luvulla, minkä seurauksena myös betonin pakkasenkestävyysparani. 80-luvun lopussa nostettiin myös betoninlujuustasoja oleellisesti, mikä myös osaltaan parantaa betoninsäänkestävyyttä”, Lahdensivu kertoo.Nykyisen betonielementtirakentamisen osalta tilanne näyttääLahdensivun mielestä hyvältä. Tampereen teknillisen yliopistontekemät tutkimukset antavat viitteitä siitä, että nykynor-3 / 2013 kita 39

KUVA:ARI MONONENmien mukaiset rakenteet kestävät hyvin ilmastonmuutoksen tuomaalisääntynyttä sadekuormaa. Lisääntyvä pakkasrasitus jaaktiivisen korroosion lisääntyminen edellyttävät kuitenkin entistäparempaa huolenpitoa rakennuksista.Ensimmäinen kuntotutkimus jo10-vuotiaalle talolleRakennusten julkisivujen teknisestä korjaustarpeesta väitöskirjantehneen Lahdensivun mukaan julkisivuremonttien tarpeessaovat tällä hetkellä erityisesti 60- ja 70-luvuilla rakennettu talokanta.Hänen mukaansa myös 80-luvulla valmistuneiden talojenjulkisivuremonttiin olisi syytä valmistautua.Lahdensivu suosittaa tekemään julkisivun kuntotutkimuksenviimeistään talon tullessa 20–25 vuoden ikään. Tampereenteknillisessä yliopistossa pyritään kuitenkin kehittämään mallia,jossa ensimmäinen kuntotutkimus tehtäisiin jo 10 vuottavanhoille rakennuksille.”Näin saataisiin selville, miten julkisivujen rakennusmateriaalitovat kestäneet todellista säärasitusta ja voitaisiin ennakoidalähivuosikymmeninä tulevia remontteja realistisesti.Näin päästäisiin eroon nopeita toimia edellyttävistä korjauksistaja pystyttäisiin pitkällä aikavälillä optimoimaan huolto- jakunnossapitotoimet”, Lahdensivu sanoo.Betonin alkavaa pakkasrapautumista ei voi Lahdensivunmukaan nähdä silmämääräisesti, sillä muutokset ovat erittäinpieniä. Ennakoivissa kuntotutkimuksissa otetaankin julkisivunbetonista ja betoniraudoituksesta näytepaloja, jotka analysoidaanlaboratoriossa mikroskoopilla. Näin pystytään havaitsemaanmahdolliset puutteet säilyvyysominaisuuksissa sekä betonirakenteessatapahtuneet pienimmätkin pakkasrapautumisenaiheuttamat muutokset.Vaikka alkavaa rapautumista ei taloyhtiön omin konsteinvoidakaan havaita, isännöitsijän ja osakkaiden tekemät säännöllisetkatselmukset ovat silti paikallaan.”Kun huolehditaan elementtisaumojen ja pellitysten kunnostasekä pellitysten liittymisestä seinärakenteeseen, voidaanvähentää veden tunkeutumista betoniin ja näin vältetään paikallistenkorkeiden rasitustasojen syntyminen, mitkä aikaamyöden johtavat usein paikalliseen vaurioon.”Lahdensivun mukaan kiinteistöosakeyhtiöt ja monet kasvukeskuksissasijaitsevat asuntoyhtiöt ovat tiedostaneet pitkäntähtäimensuunnittelun ja kunnossapidon merkityksen. Monissaasuntoyhtiöissä rakennuksen kunnossapitoa jarruttaa kuitenkinvääränlainen säästäväisyys ja rakennusalan osaamisen puute.Valitse kuntotutkija huolellaLahdensivu suosittelee tutustumaan kuntotutkijan valinnassa eritoimijoiden referensseihin. Suuren, valtakunnallisen, korjausra-40 kita 3/ 2013

kentamiseen erikoistuneen insinööritoimiston valinta on turvallinenvaihtoehto, sillä niillä on takanaan runsaasti kokemustavastaavista kohteista. Toisaalta myös tasokkaita pieniä toimijoitaon tarjolla. Lahdensivu suositteleekin tutustumaan kuntotutkimuksiinja korjausrakentamiseen pätevöityneisiin toimijoihinFise Oy:n nettisivuilla.”Julkisivujen kuntotutkimuksen hinnat voivat tyypillisestivaihdella 5 000–10 000 euroon ja myös tutkimusten sisällöissäon merkittäviä eroja. Tarjouksia arvioitaessa kannattaakintutustua niiden sisältöihin tarkkaan. Kuntotutkimuksista päätettäessäon hyvä muistaa keskeinen nyrkkisääntö; mitä vähemmänvaurioita on pintapuolisesti havaittavissa, sitä tarkempikuntotutkimus kohteeseen tulisi tehdä. Näin piilevät viat eivätjää huomaamatta ja sitä myötä korjaamatta”, Lahdensivuopastaa.Kuntotutkimuksessa ja remontin suunnitteluvaiheessa ei tuleLahdensivun mielestä missään nimessä säästää. Tarkan tutkimustiedonperusteella tehdyllä suunnittelulla pystytään pitämäänremontin kulut parhaiten kurissa ja varmistetaan onnistunutlopputulos.”Pelkkä julkisivun laastipaikkaus voi maksaa helposti50 000 euroa ja peittävän julkisivuremontin kustannus keskimääräiselletaloyhtiölle voi olla 200 000–500 000 euroa riippuenkäytetyistä menetelmistä ja materiaaleista. Kun tutkimus-ja hankesuunnitteluvaihe tehdään huolella, kalliita yllätyksiätulee vähemmän.Säästöjä suunnittelemallaViimeistään kuntotutkimuksen toteuttamisen jälkeen taloyhtiönkannattaa palkata rakennusalan asiantuntija, joka valvoo projektinetenemistä aina hankesuunnitelman tekemisestä julkisivuremontinvalmistumiseen saakka.Suunnitteluvaiheessa tulee pohtia sekä tekniset että ulkonäöllisetasiat. Jos rakennuksen ulkonäkö muuttuu tai kantaviarakenteita lähdetään muuttamaan, tarvitaan remonttiin rakennuslupa.Lahdensivu suositteleekin varaamaan remontille riittävästiaikaa.”Jos kuntotutkimus esimerkiksi tehdään kesällä, suunnitteluunkannattaa varata syksy ja talvi. Keväällä pyydetään urakkatarjouksetja valitaan urakoitsija. Remontin toteutus osuu sittenkesään”, Lahdensivu laskee.Julkisivuremontti tulee Lahdensivun mukaan tehdä aina tarveperusteisesti.Jos kuntotutkimus osoittaa julkisivun korjaustarpeenolevan vähäinen, voidaan remontista selvitä suojaavillakorjausmenetelmillä, kuten laastipaikkauksella ja julkisivunsuojapinnoituksella. Tällaisten korjausten jälkeen julkisivunelinkaari voi parhaimmillaan pidentyä 25–30 vuodella.Jos vauriot ovat suurempia, tarvitaan peittäviä korjaus-3 / 2013 kita 41

toimia. Tällä hetkellä yleisin ja edullisin korjausmenetelmäon eristerappaus. Jos vanha julkisivuon riittävän suora ja kohtuullisessa kunnossa,voidaan sen päälle kiinnittää liimalaastilla eristelevy,jonka pinta rapataan. Erittäin huonokuntoinenulkokuori ja sen alla oleva eriste pitää kuitenkinpoistaa, jonka jälkeen eriste- ja kuorikerros rakennetaanuudestaan eristerappausmenetelmällä.Uuden julkisivun arvioidaan kestävän noin 50vuotta.”Kun eristekerros rakennetaan vanhan julkisivunpäälle, eristeen on oltava vähintään 50 milliäpaksu. Näin pystytään pysäyttämään alkuperäisenbetonijulkisivun vaurioituminen. Energiatehokkuudenparantamisen vuoksi eristystä kannattaa lisätämahdollisimman paljon. Eristekerroksen paksuuntuessatulee kuitenkin huomioida rakenteidenteknisessä toimivuudessa ja ulkonäössä tapahtuvatmuutokset. Ulkoseinien paksuuntuessa esimerkiksiräystäitä joudutaan usein pidentämään ja ikkunoitasiirtämään ulospäin”, Lahdensivu muistuttaa.Julkisivuremontin yhteydessä on järkevääuusia myös talon ikkunat ja ulko-ovet sekä remontoidaparvekkeet. Näin rakennuksen julkisivustasaadaan ulkonäöllisesti ja toiminnallisesti mahdollisimmanonnistunut. Jos ikkuna- ja oviremontti jostainsyystä siirretään myöhäisempään ajankohtaan,tulisi remontin toteutus suunnitella julkisivuremontinyhteydessä. Eri aikaan teetettynä ikkunaremonttiaiheuttaa kuitenkin ylimääräistä haittaa talonasukkaille ja myös remonttikustannukset kasvavatsuuremmiksi.Muun julkisivun tapaan parvekkeiden remontointitarvetulee arvioida tapauskohtaisesti. Vähäisistävaurioista kärsineet kaiteet voidaan korjatasuojaavin menetelmin kuten muutkin julkisivunosat. Lattialaatta voidaan paikata laastilla, vedeneristääsiveltävällä eristeellä ja päällystää esimerkiksihiutalepinnoitteella.Lahdensivu muistuttaa, että parvekkeet ovatkantavia rakenteita, joten niiden kuntoon on kiinnitettäväerityistä huo mioi ta. Vaurioituneet kaiteetvoidaan vaihtaa uusiin yksittäinkin, mutta jos lattialaatoissa tai pystyrakenteissa on pahoja vaurioita,on koko parveketorni uusittava. Tällöin joudutaanpurkamaan myös ehjiä rakenteita.”Vanhoissa taloissa voidaan remontin yhteydessäsuurentaa ja lasittaa parvekkeita, jolloin niitävoidaan hyödyntää monipuolisemmin. Tämäon yleistä erityisesti silloin, kun parvekkeita joudutaankokonaisuudessaan uusimaan. Haluttaessavoidaan vaihtaa myös kaidemateriaaleja nykyaikaisemmiksi”,Lahdensivu sanoo. KUVA: ARI MONONEN42 kita 3/ 2013

i3 ikkunoiden tiivistysmenetelmä täyttää uudetenergiavaatimuksetSISÄPUOLIULKOPUOLI1. 2.IlmatiivisLämmön jaäänieristys3.Säänsuojaus www.tremco-illbruck.fi 3 / 2013 kita 43

ILMOITUSUUSI INNOVAATIO TEHOSTAAIKKUNOIDEN ASENTAMISTATEKSTI: TUOMAS LEHTONENKUVA: ARI MONONENTREMCO ILLBRUCKIN Suomen maajohtaja Ville Teerioja kertooyrityksen lanseeraaman kuivapuristeprofiilin ratkaisevan ikkunoidenasennusongelmat saneerauskohteissa. Hänen mukaansaprofiilin käyttäminen nopeuttaa huomattavasti asennustyötä javähentää ulkoseinärakenteiden vaurioita.”Julkisivuremonteissa ulkoseinään asennetaan yleensä lisälämmöneristys,mikä tekee ulkoseinärakenteesta aikaisempaapaksumman. Ikkunoita pitää tällöin tuoda ulospäin. Perinteisestialakarmi on toteutettu kulmaraudoilla ja puulla. Asennus on olluthidasta ja kiinnitykset ovat usein läpäisseet seinärakenteen, jolloinasunnoissa on jouduttu tekemään kalliita lisäkorjauksia.”Uusi, päistään kolmionmallinen kuivapuristeprofiili voidaanTeeriojan mukaan asentaa puhdistettuun ja pohjustettuun seinärakenteeseeneristävällä hybridipolymeeriliimalla ja muutamilla varmistusruuveilla.Profiilin syvyys on 90 millimetriä, mutta syvyyttävoidaan suurentaa jatkopalalla 150 milliin. Profiilin päälle voidaanasentaa vielä eristekerros.”Koeasennuskohteessamme kahden miehen voimin toteutettuun350 ikkunan vaihtoon kului kolme–neljä viikkoa vähemmänaikaa kuin perinteisellä menetelmällä. Kun asentaja osaa hyödyntäämenetelmää, yhden ikkunan ja sen vaatimien profiilienasennus onnistuu 15 minuutissa”, Teerioja toteaa.Hän muistuttaa, että lisäsäästöä saadaan vähentyneinä korjauskuluina. Etuna on myös se, että vanhat ikkunat voivat ollapaikallaan profiilien asennuksen ajan, joten käynnit asunnoissavähenevät.Teerioja suosittelee tekemään myös ikkunoiden tiivistyksetkunnolla, jotta saavutetaan mahdollisimman energiatehokas,vedoton ja ääntä eristävä rakenne. Perinteisillä villa- japolyuretaani eristyksellä ei parasta lopputulosta saavuteta.”Asennus vaikuttaa aina merkittävästi ikkuna-aukon todelliseenU-arvoon. Ikkunan ilmoitettu U-arvo voi olla parhaimmillaan0,7–0,8, mutta perinteisin menetelmin asennettuna rakenteen todellinenU-arvo saattaakin olla 1,2.”Tremcon Illbruck tarjoaa kaksi vaihtoehtoa ikkunoiden eristämiseen.Menetelmän valinta riippuu ympäröivästä seinärakenteesta.Yrityksen kehittämässä i3-järjestelmässä ikkuna-aukon tilkerakoonasennetaan paisuva nauha, joka asennuksen jälkeenturpoaa ja tiivistää ikkunan ja seinärakenteen välisen raon. Nauhaon hengittävä ja joustava, joten se pystyy ottamaan vastaanrakenteissa tapahtuvaa liikettä. Se toimii höyrynsulkuna, eristeenäja sääsuojana. Toinen vaihtoehto tiivistämiseen on käyttää ulkopuolellasäältä suojaavaa, goretex-periaatteella toimivaa nauhaa,lämmöneristeenä elastista uretaanivaahtoa ja sisäpuolenhöyrysulkuna hybridimassan yhdistelmää. 44 kita 3/ 2013

LaaturemonttiHämeenvuvKatossareikä? Eikä!sano Kimmo ja pistifirman pystyyn.vuotta taototKimmon vuonna 1993 perustamaHämeen Laaturemontti palvelee20 vuoden kokemuksellayli 100 ammattilaisen voimin.> Pitävä aikataulu, kiinteä hinta jayksi lasku työn valmistuttuaa> Omat ammattimiehet jarakennuskoneet> Asennustyölle 5 vuoden takuu,teräskatteille 20 ja tiilikatoille 45vuoden materiaalitakuut> AAA-luokan luotettavuutta,oma remonttien rahoitus ilmanetumaksuja tai osalaskuja> RALA-pätevyys – vastuullinennkumppaniKimmo Riihimäki, toimitusjohtajaToimialueet: Helsinki Tampere Turku Oulu

ILMOITUSTÄYDELLINEN KATTOREMONTTISÄÄLTÄ SUOJASSATEKSTI JA KUVAT: MARKO ENBERGLÖNNROTINKATU 28:N kerrostalokiinteistössä keskelläHelsinkiä tehtiin talvella laaja kattoremontti säältä suojassa.Teline-Ramin sääsuojalla varmistettiin loistavissa työskentelyolosuhteissakorkealaatuinen lopputulos.”Tämä on varsin tyypillinen vanha kerrostalo, jonka ullakkokerroksenvarastotilat on muutettu asuinkäyttöön. Entinenkatto oli päästänyt vettä sisälle rakenteisiin ja katon rakenteetolivat päässeet yllättävänkin huonoon kuntoon. Niinpä purimmekäytännössä kattotuoleihin asti kaiken pois ja rakensimmeuusiksi”, Tikkurilan Rakennuspellin Jarmo Toivanen kertoo.”Kohteeseen uusittiin tietysti myös eristeet ja muun muassaosa ullakkokerroksen ikkunoista. Kohteen katto on varsin monimuotoinen,sillä siellä on paljon kattolyhteitä, piippuja, parvekkeita,kattoikkunoita ja muita läpivientejä. Jiiriä oli useam-paankin suuntaan. Näissä pääsi oikeasti toteuttamaan itseään”,peltialan ammattilainen Jarmo Toivanen hymyilee.Työmaan suunnittelija ja valvoja, Innocate Oy:n MatiasSurakka tuntee kattoremonttien ongelmakohdat.”Kattorakenteiden suunnittelussa on hyvin tärkeää rakenteidentuuletus. Tuuletuksen puute ja läpiviennit ovat suurimmatongelmat kattorakentamisessa. Lämpövuodot ovat myösyksi iso ongelma. Asuntojen keskilämpötilat ovat nousseet vuosiensaatossa. Jos eristykset ja höyrysulut eivät ole kohdillaan,niin silloin karkaa lämpöä. Se näkyy yleensä katolle kertyvänäjäänä”, Surakka toteaa.”Yksi perusvirhe kohteissa on monesti se, että kattoterassienovien ja kattolyhteiden ikkunoiden alla ylösnostot eivätole riittävän korkeita. Nyt vaihdoimme esimerkiksi tässä koh-46 kita 3/ 2013

teessa hieman pienempiä ikkunoita, jotta saamme nostot korkeammalle.Katto tehtiin 0,6 millin sinkitystä pellistä. Halusimmehieman paksumpaa peltiä, jolloin lopputulos on tyylikkäämpija pelti ei pidä niin kovaa ääntä, kun alapuolella onullakkoasuntoja. Pellin alle suunnittelimme bitumikermistä aluskatteen.Tällöin ei tule ongelmia, vaikka lumen pudottaja tökkäisipeltiin reiän. Bitumikermi asennettiin siten, että kaikki loivatlapeosuudet ja läpiviennit tehtiin hitsattavilla kermeillä”,Surakka opastaa.”Minusta vakuutusyhtiöidenkin pitäisi aina vaatia tällaistenremonttien tekemistä sääsuojan alla. Silloin kun kajotaan aluskatteisiinja rakenteisiin, niin on ihan ehdottomasti huolehdittavakunnon suojauksesta. Tämä tuo niin ison turvan rakenteilleja työn tekeminenkin on huomattavasti mukavampaa. Aikaei mene pressujen kanssa taiteillessa ja onhan tämä työturvallisuudenkinkannalta tärkeä etu. Ei ole liukasta, tuulista tai luntatelineillä”, Matias Surakka sanoo.Teline-Ramilla on vankka kokemus telineistä ja sääsuojauksesta.Lönnrotinkadun kohdekin sai yhtenäisen suojauksen, jolloinitse kattoremontti eteni jouhevasti.Teline-Rami suunnitteli suojauksen huolella pienintäkin yksityiskohtaamyöten. Muun muassa sääsuojan kattorakenteidenreunoihin rakennettiin lunta varten omat lumiesteet. Näin lumiei pudonnut sääsuojan päältä kadulle, missä on autoliikennettäja jalankulkijoita.”Telineen huipulta oli 28 metriä matkaa alas katutasoon.Tuolta korkeudelta lähtiessä pienikin luminokare voisi saadapahaa jälkeä aikaiseksi alhaalla. Siksi telineeseen tehtiin lumilipatsuojaksi”, Teline-Ramin työnjohtaja Timo Tommilammiopastaa.Kohde oli järkevää toteuttaa talviaikaan.”Ihan samalla tavalla kohde olisi pitänyt suojata kesän sateitavastaan. Ja talvella on enemmän tekijöitä saatavilla”, TikkurilanRakennuspellin Jarmo Toivanen muistuttaa.Ahtaat Helsingin kadut tuovat haastetta myös sääsuojienja telineiden rakentajille. Ympärillä kun ei ole liikaa ylimääräistätilaa.”Meillä on kokemusta tällaisista paikoista. Vuokrasimmekatualueelta varastointitilaa. Materiaalia kuljetettiin kohteeseensitä mukaa, kun teline kohosi ylöspäin. Helsingin keskustankohteet ovat materiaalin kuljetuksen ja tilanpuutteensuhteen haastavia. Kohteisiin joudutaan kuljettaman kalustouseam massa erässä ja sisäpihoille vielä erikseen pienemmälläautolla”, Teline-Ramin aluepäällikkö Risto Toivonen kertoo.Kun telineet olivat valmiita, niin niiden päälle nostettiinsääsuojalohkot, joista suurimman jänneväli oli peräti 30 metriä.”Rakensimme sääsuojalle katon yhden yön aikana. Katuoli tuolloin suljettuna. Tuossa Lönnrothinkadulla kasattiin 2,5metriä leveitä ja 30 metriä pitkiä lohkoja, jotka nostettiin nosturillatelineiden päälle. Työlupamme alkoi illalla kello 22 jasaimme kaiken valmiiksi ennen aamun liikennettä”, Tommilammisanoo.Lönnrotinkadun telinetyöt käynnistyivät joulukuun puolella.Kattomiehet aloittivat purkutyönsä tammikuun puolivälissä.Kohde on parhaillaan valmistumassa, joten asunto-osakeyhtiönasukkaat pääsevät nauttimaan kesästä tyytyväisinä. Janyt ei haittaa, vaikka kesällä sataisikin.”Tässä kohteessa ei tarvitse kattoremonttia miettiä varmaan80 vuoteen”, Surakka hymyilee. 3 / 2013 kita 47

SYVÄKERÄYS YLEISTYYKIINTEISTÖISSÄJÄTTEET MAAN ALLE48 kita 3/ 2013

Monissa taloyhtiöissä perinteisetjätekatokset koetaan hankaliksi. Ne ovatusein rumia, vievät paljon tilaa ja ovatalttiina eri asteiselle ilkivallalle.Yksi vaihtoehto jätekatokselle ontaloyhtiöön asennettava jätteidensyväkeräysjärjestelmä.TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONENKUVAT: MOLOK3 / 2013 kita 49

MAAHAN UPOTETTAVIA jätteiden syväkeräyssäiliöitä onSuomessa käytössä jo useita kymmeniä tuhansia. Tällaisia säiliöitäei tarvitse tyhjentää yhtä usein kuin tavanomaisia jäteastioita,koska niihin mahtuu enemmän jätteitä – usein noin viisikuutiota.Toisaalta jätteet pakkautuvat syväsäiliöihin tehokkaamminkuin tavallisiin roska-astioihin. Niinpä yhdellä syväsäiliöllävoidaan usein korvata kymmenen 600 litran kannellista jäteastiaa.Syväsäiliö tyhjennetään yleensä lavanosturiautolla, jokatyhjentää täysinäisen säkin säiliöstä lavalle keskimäärin vajaassakolmessa minuutissa.Upotettavia jätesäiliöitä on muun muassa maanteiden levähdysalueillaja muissa jätteiden yhteiskeräyspisteissä. Nekuitenkin soveltuvat hyvin myös kiinteistöissä käytettäviksi. Säiliöitäon eri jätejakeille, joten syväkeräysjärjestelmä tukee jätteidenlajittelua ja kierrätystä.Kiinteistöpäällikkö Antti Räty kertoo, että Järvenpään MestariasunnotOy:ssä on asennettu upotettavia jätesäiliöitä yhtiönomistamiin vuokra-asuinkiinteistöihin vuodesta 2005. Nytniissä on jo käytössä noin 80 syväkeräyssäiliötä.”Uudiskohteisiimme ei enää juuri muita jäteastioita laitetakaankuin syväkeräyssäiliöitä”, Räty vakuuttaa.Pihapiiri siistiksiJärvenpään Mestariasuntojen kiinteistöissä syväkeräys säiliötovat Rädyn mukaan suosiossa, koska upotettavien jätesäiliöidenavulla taloyhtiön pihapiiri ja muu miljöö pysyvät siisteinä.”Ympäristö pysyy viihtyisämpänä, kun talojen vieressä eiole korkeita ja epähygieenisiä katoksia.””Toisaalta, perinteiset jätekatokset aiheuttavat aina huoltokustannuksia.Katoksia joutuu aika ajoin kunnostamaan:huoltamaan, maalaamaan ja siivoamaan. Tietysti syväkeräysastioillekinjoutuu tekemään huoltotoimenpiteitä, muttane ovat paljon vähäisempiä”, arvioi Räty.”Oikeastaan syväkeräyksessä ainoa kuluva osa on nostosäkki,ja sekin pääasiassa sekajätteen säiliöissä.””Ilkivalta toki vaikuttaa myös – mutta se kohdistuu sekäperinteisiin jäteastioihin että näihin.”Syväkeräyssäiliöt ovat osoittautuneet myös paloturvallisuudenkannalta toimiviksi.”Maahan upotettuja jätesäiliöitä on melko vaikea saadasyttymään. Perinteiset jäteastiat ovat tässä suhteessa riskialttiimpia”,Räty epäilee.Joihinkin syväsäiliömalleihin – ainakin Molokiin – onmahdollista asentaa myös automaattinen sammutusjärjestelmä.Syväkeräysjärjestelmän hankintakustannukset ovat vertailukelpoisiaperinteisen, noin 12-neliöisen jätekatoksenkanssa, jos maaperä on helposti kaivettavissa.Syväkeräyksellä voidaan myös säästää tilaa. Noin 1–2parkkiruudun kokoiselle alueelle saadaan melkein 20 kuutiotajätekapasiteettia.50 kita 3/ 2013

Erikoissäiliö biojätteilleNykyisin kierrätys ja jätteiden erilliskeräys ovat tulleet osaksijätehuoltoa.”Jätehuoltomääräykset ovat muuttuneet, ja nyt meidänkinpitää kerätä lasia ja metallia”, Räty toteaa.”Järvenpään Mestariasunnot Oy:llä ei ole kiinteistöissäänvielä syväkeräysastioita näille jätelajeille, paitsi parissauusimmassa taloyhtiössä.”Sen sijaan biojätteille ja keräyspaperille tarkoitettuja syväsäiliöitäon jo monessa paikassa.”Biojätteille on oma syväkeräysvälineensä. Siinä ei olerunkokaivon sisällä nostosäkkiä vaan kova sisäsäiliö, jossapohjaluukkuna toimii reilun kokoinen nestekuppi. Biojätteestäpuristuva neste varastoituu siihen”, kertoo aluepäällikkö JaniParkkonen syväkeräyssäiliöitä valmistavasta Molok Oy:stä.Jätteiden syväsäiliöillä on useita valmistajia, ja Järvenpäässäkinon tällä hetkellä käytössä monen merkkisiä upotettaviajätesäiliöitä.”Olemme saaneet monesta kiinteistöstä myönteistä palautettasiitä, että biojätteen keräys on tullut syväsäiliöidenmyötä entistä hygieenisemmäksi. Tavallista biojäteastiaa tyhjennettäessäastia kiepautetaan ympäri, jolloin jätettä roiskuuympäriinsä ja siitä aiheutuu myös hajuhaittoja.”Parkkosen mukaan ensimmäiset biojätteen keräykseentarkoitetut Biosystem-tyyppiset syväsäiliöt tulivat Suomessamarkkinoille vuoden 2000 vaiheilla.Kova kamppailu syväkeräyksestäAlkuvaiheessa jätteiden syväkeräyssäiliöiden käyttöönottoJärvenpäässä oli Rädyn mukaan melko työläs projekti. Byrokraatitolivat takavuosina paljolti perinteisen jätteenkeräyksenkannalla.”Ensi alkuun syväsäiliöistä oli tosiaan vähän tappeluakaupungin kanssa. Kun ensimmäiselle jätteiden kuljetuksestavastaavalle tästä aiheesta soitin, niin hän väitti että jätteidensyväkeräys on poistuva järjestelmä, joka ei ikinä tule yleistymään.Sellaisia näkemyksiä oli vielä kahdeksan vuotta sitten”,ihmettelee Räty.”Ensimmäiseen kohteeseen syväsäiliöt jäivät asentamatta,koska Järvenpään kaupungin silloisella jätteenkuljetusurakoitsijallaei ollut syväsäi liön tyhjentämiseen tarvittavaa nostokalustoa.Seuraavassa ta pauk sessa kaupunki suostui, muttasäiliöiden tyhjennyksestä vaadittiin varsin kovaa hintaa. Siinämeni investointilaskelma ihan uusiksi.””Kolmen eri katupäällikön kanssa jouduimme Järvenpäässävääntämään kättä syväsäiliöistä, ennen kuin säiliöidentyhjentämisen hinta saatiin edes kohtuulliseksi. KeskihinnatSuomessa ovat 90 euron luokkaa, mutta meillä hinta onnyt 120 euroa. Monen vuoden ajan tyhjennyksen hinta Järvenpäässäoli 170 euroa.”Parkkonen vahvistaa, että useimmilla paikkakunnilla viisikuutioisensekajäte-syväsäiliön tyhjennys käsittelymaksuineenon hinnoiteltu noin 90 euroksi tyhjennyskertaa kohti. Tyypilli-Helpotataakkaasikolmen vuodentakuullaKuuntelemme mikä sinulle on tärkeää, teemmetyöt kerralla kunnolla ja pidämme kiinni siitä mitäolemme sopineet. Siksi uskallamme luvata myöstavallista pidemmän takuun.Oli kyse sitten saneerauksista, viherjaympäristörakentamisesta taikunnossapitotöistä, äläepäröi ottaa yhteyttä!Katso myös www.vrj.fiMestarillista palvelua. Takuulla.VRJ Etelä-SuomiMittatie 2401260 Vantaapuh. 020 742 5580info@vrj.fi

nen tyhjennysväli on 2–3 viikkoa kiinteistön koosta ja paikallisistajätemääräyksistä riippuen.Huolto helpottuiKun maahan upotettavat jätesäiliöt tulivat Järvenpäässäkäyttöön 2005, aluksi Järvenpään Mestariasunnot Oyasensi syväsäiliöitä vain peruskorjauskohteisiin.”Jos jossakin kiinteistössä on 30 vuoden ikäinen jätekatos,jossa on perinteiset jäteastiat, niin emme me suoraltakädeltä lähde purkamaan sellaista pois”, Räty sanoo.”Sen sijaan peruskorjausvaiheessa katos vaihdetaan syväsäiliöiksi.Myös pari palanutta jätekatosta on korvattu syväkeräyssäiliöillä,koska sellaiset on lähes aina saatu paikoilleenvakuutuskorvauksen summalla. Syväkeräys on meilleykkösvaihtoehto myös uusissa kiinteistöissä, koska syväsäiliötovat turvallisempi ja siistimpi vaihtoehto kuin jätekatos.”Mestaritoiminta Oy:n palvelupäällikkö Tero Passi pitäämyönteisenä sitä, että jätekatokset alkavat poistua pihoilta.Mestaritoiminta on Järvenpään Mestariasunnot Oy:n tytäryhtiö,joka vastaa huolto- ja rakennustoiminnoista.”Jätekatoksia huollettaessa on aina jouduttu kamppailemaankatosten ovien kanssa, koska niihin tulee mekaanisiaja ilkivallan aiheuttamia vikoja. Koska puuovet helposti turpoavat,niin katoksen oven pitäisi olla metallirakenteinen.Se taas olisi hankala käyttää”, Passi pohtii.”Toisaalta jotkut ihmiset ajattelevat, että kun roskat onviety katokseen, niin ne ovat roskiksessa. Usein roskapussejaheitellään astioiden viereen. Huollon kannalta syväkeräysastiaon siistein vaihtoehto.”Maan alle mahtuu monia järjestelmiäSyväkeräyssäiliöstä 60 prosenttia sijoitetaan 1,5 metrin syvyyteenmaan sisään, mikä säästää pihalla tilaa muutakäyttöä varten.”Maaperän viileys hidastaa bakteeritoimintaa ja minimoihajunmuodostumisen. Yön alhaisempi lämpötila viilentääjätteen”, Parkkonen toteaa.Säiliön täyttöaukko on noin metrin korkeudella maanpinnasta,joten säiliön kokonaiskorkeus on runsaat 2,7 metriä.On myös pienempiä malleja, joille riittää metrin kaivusyvyys.”Joissakin saneerauskohteissa kallio voi olla niin lähellämaanpintaa, että ei kannata ryhtyä louhintatöihin”, Rätypohtii.Eräänlainen syväkeräyksen erikoistapaus on imujätejärjestelmä.Siinä jätteet kuljetetaan alipaineen avulla – putkipostintapaan – maanalaisia putkia pitkin kaupunginosanjäteterminaaliin ja sieltä edelleen jäteautoilla kierrätykseentai loppusijoitukseen.Suomessa imujätejärjestelmiä on käytössä vasta vähän.Niitä on joillakin uusilla asuinalueilla, muun muassa EspoonSuurpellossa.KUVA: ARI MONONENJampankaarella sijaitsevan vanhusten palvelukeskuksen taakse onsijoitettu iso sekajätteen syväsäiliö sekä pienemmät säiliöt biojätteille jakeräyspaperille.Syväkeräysjärjestelmä nollaenergiatalossaViime aikoina Järvenpään Mestariasunnot Oy on asentanutsyväsäiliöitä muun muassa Pesäkuusenkatu 1:n omakotitaloalueelleHaarajoella.”Se on tyypillinen tämän hetken uudiskohde. Siellä onkaikki mahdolliset syväkeräyssäiliöt: seka-, bio-, paperi-, kartonki-,lasi- ja metallijätesäiliöt. Se toimii tosi hyvin”, Passi kehuu.”Pesäkuusenkadun yhtiössä on 38 asuntoa. Siellä on keskelläiso pysäköintialue, ja sen laidalta on varattu tehokas tilasyväsäiliöille. Se on kätevässä ja keskeisessä paikassa, kun ihmisetmenevät autoilleen. Asunnoissa on paljon lapsiperheitä,joten monenlaista jätettä tulee.”Myös Jampankaari 4:n nollaenergiatalolla ja sen vieressäolevilla kahdella vanhusten palvelutalolla on syväkeräyssäiliöt,jotka on sijoitettu talojen taakse kahteen eri pisteeseen. Sielläkartonkia kerätään toistaiseksi pintasäiliöihin, mutta esimerkiksipaperille ja biojätteille on syväsäiliöt.Muita syväkeräyskiinteistöjä Järvenpäässä ovat muunmuas sa Pajalanpihan ja Satumaan päiväkodit sekä Wärtsilänkatu14:n Wärttinä-asunnot.”Varmaankin asunto-osakeyhtiöillä on laajemminkin mielenkiintoajätteiden syväkeräystä kohtaan. Monet isännöitsijätovat soitelleet meillekin ja kyselleet kokemuksiamme niistä”,Räty sanoo. 52 kita 3/ 2013

KattopalveluMaalauspalveluRakennuspalveluSuomen Plussa Yhtiöt OyKattotyöt – Kesällä ja TalvellaMaalaustyöt – Pesut & PuhdistustyötRemonttityöt – Huoltotyöt3 / 2013 kita 53

UUTISMONTTU Palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan.LINJASANEERAUS ILMAN MENETETTYJÄ YÖUNIAKurjenkannus on keravalainen rivitaloyhtiö, johonkuuluu yhteensä 39 asuntoa yhdeksässä talossa.VRJ Etelä-Suomen urakoima linjasaneeraus valmistuukesäkuun alussa.”AIKATAULUSSA ON PYSYTTY, vaikka yllätyksiäkin onmatkan varrella ollut”, rakennusmestari Pyry Lindman kertoo.Koska yhtiö on rakennettu monessa osassa 1970–1974 välillä,poikkeavat talot rakennusteknisesti toisistaan melko paljon.Siksi purkutyöt ja kylpyhuoneiden runkotyöt ovat vieneetenemmän aikaa kuin mitä alun perin oli suunniteltu.Taloyhtiön ja VRJ:n välinen yhteistyö on ollut sujuvaa. Tiedotuksessaon ollut apuna taloyhtiössä asuva eläkkeellä olevatoimittaja, jonka julkaisemassa sähköisessä Putkiposti-lehdessäon uutisoitu saneerauksen edistymisestä ja seuraavista vaiheista.Päivittäiseen elämään liittyvistä asioista, kuten vesi- ja viemärikatkoksistaon luonnollisesti tiedotettu erikseen.”Vesikatkoja on valitettavasti ollut normaalia enemmän,koska taloissa ei ollut huoneistokohtaisia sulkuventtiilejä”, Lindmantoteaa.Rivitaloissa osakkailla on tyypillisesti enemmän muutostoiveitakuin kerrostaloissa. Laattapisteen kanssa tehdyn yhteistyönansiosta VRJ on voinut tarjota mahdollisimman paljon esimerkiksikalustevaihtoehtoja.”Asukkaat ovat olleet tyytyväisiä tehdyn työn laatuun ja yllätyksistähuolimatta yhteistyö on ollut joustavaa. Koska ammattimiehetovat olleet asialla, ei yöuniakaan ole tarvinnut menettää”,hallituksen puheenjohtaja Matti Pietarinen kertoo. Lisätietoja: www.vrj.fiPOLYMEERIPILARILLE LISÄÄ SOVELLUSALUEITA– polymeeriteknologia nopea ratkaisu isommissa kiinteistöissäSUOMALAINEN POWERPILE OY toi vuonna 2009 markkinoillepolymeeripilarikeksinnön, jonka avulla pienestä reiästävoidaan perustusten alle asentaa kymmeniä tonneja kantavapilari. Yritys on löytänyt polymeeripilarille lisää sovellusalueitaja alkanut soveltaa Suomessa myös muita patentoimiaan geopolymeeritekniikoita.Geopolymeeritekniikoiden yhteiskäytöstäon saatu hyviä kokemuksia erityisesti rivitaloissa, liikekiinteistöissäja teollisuusrakennuksissa. Asennusmenetelmät mahdollistavatperustusten stabilointiremontin jopa niin, että remontoitavaliike- tai teollisuustila on käytössä normaalisti koko korjaustyönajan.Suomen urakointijohtaja Raimo Pirhonen kertoo, että Suomessaon toteutettu jo useita kaupallisten rakennusten stabilointeja.Osassa kohteita rakenteita on myös nostettu entisillepaikoilleen.”Äskettäin toteutimme Kouvolassa sijaitsevassa tavaratalossapainuneiden perustusten tuennan kahdessa viikossa. Perinteisinmenetelmin työ olisi kaikkineen kestänyt useita kuukausia,joksi ajaksi myymälätila olisi pitänyt ainakin osittainmyös sulkea.”Polymeeripilarin ominaisuuksia on viimeisen kolmen vuodenaikana tutkitty yhteistyössä eri yliopistojen kanssa sekä savimaillaettä täyttömaiden painumaongelmien ratkaisussa. Menetelmänominaisuudet ovat käytännössä ja kenttätesteissäosoittautuneet odotettuakin paremmiksi. Koheesio saven ja pilarinvälillä on kolme kertaa kovempi kuin teoreettisten laskelmienperusteella oletettiin. Pilariasennuksen valmistelua turkulaisen myymälätilan seinustalla.Lisätietoja: www.powerpile.fi54 kita 3/ 2013

TALOINFO.COM – ASUKASVIESTINNÄN UUSI AIKA!Hyvällä asukasviestinnällä parempaanasiakaskokemukseen.OLEMME ENEMMÄN KUIN PELKKÄ ASUKASSIVUS-TO. Käytössä on kuusi eri sähköistä kanavaa, jotka tavoittavatasiakkaasi silloin kun tiedotteesi on ajankohtainen. Talo infollaviestintä on helppoa. Lähetä viestisi yhdellä lähetyksellä valituillaviestintäkanavilla haluttuihin kohteisiin. Palvelu on kehitettyyhdessä alan toimijoiden kanssa. Palvelusta löytää omatsovellukset urakoitsijoille ja isännöitsijöille.Viestinnän helppousTaloinfo.com on viestintätyökalu. Käytössä on s-posti,sms-viestit, facebook, mobiilisivusto, asukassivusto,asukasinfo taulu, sekä kirjepostitus. Käytössä olevan ItellanI-post rajapinnan kautta lähetät tiedotteet ja valmiit pdf-tiedostotmyös Taloinfon kautta kirjepostilla.Digitaalinen asukasinfotauluDigitaalinen asukasinfotaulu on taloyhtiöiden aulaan asennettavanäyttö, jolla voidaan esittää asukkaille tärkeää tietoa.Mahdollisuus päästä eroon laputtamisesta ja säästätaikaa muuhun toimintaan.Haluatko olla kärkiyritys asukasviestinnässä?Kutsu meidät esittelemään taloinfoa, ja tehdään yhdessäparempaa asukasviestintää. Lisätietoja: www.taloinfo.comNYT ACO-SEINÄTSANEERAUSKOHTEISIINACO-ELEMENTIT ovat vakiinnuttaneet paikkansakosteatilan kivirakenteisissa seinissä.Kevytsorabetonista valmistetut, sivuiltaanpontatut ontelorakenteiset elementit soveltuvaterinomaisesti saneerattavien hormien ja kosteidentilojen rakenteiksi.ACO -nostolaite kurottajaan, millä elementitsaadaan ikkunasta täysin lavoin sisälle.Ylivoimaiset tekniset ominaisuudet kosteudenkestävyytensä,ääneneristävyytensä, palamattomuutensaja työstettävyytensä vuoksi takaavatsuunnitellun lopputuloksen.Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n kehittämätapulaitteet elementtien nosto- ja siirtotöihinmahdollistavat nopeat asennukset vaativiinkinasennuskohteisiin. Ammattitaitoinen koko maankattava asentajaverkosto varmistaa laadukkaanasennuksen aikataulussa. Lisätietoja: www.rakennusbetoni.fi3 / 2013 kita 55

UUTISMONTTU Palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan.RECAIR ECONOMIZER SÄÄSTI YLI PUOLET KERROSTALONLÄMMITYSKULUISTARECAIR OY:N kehittämän kerrostalojen lämmön talteenottoonsuunnitellun Economizer-järjestelmän ensimmäisen vuodenkäyttöjakso on takana. Kyseessä oleva pilottikohde Lohjallaon ollut toiminnassa 19.01.2012 alkaen vuonna 1998 rakennutussa6 kerroksisessa talossa, jossa on yhteensä 32 huoneistoa.Ilmanvaihdossa on käytössä 2 puhallustehoa, normaalija tehostus. Normaali ilmanvaihto on 800 l/s, päällä18h/vrk ja tehostus on 1600 l/s joka on päällä 6h/vrk. Nytvuoden seurantajakson jälkeen voidaan todeta että järjestelmäon toiminut luotettavasti ja merkittäviä vikatilanteita ei oleilmennyt.Kyseisessä kohteessa on saatu vuoden aikana säästettyä54% normitetusta kaukolämmönkulutuksesta, mikä tekee noin154 MWh vuodessa. Mittausten mukaan järjestelmän COPvuositasolla on ollut 3.4, mitä voidaan pitää erinomaisena tasonapilottikohteelle. Jyväskylään asennettu Recair Economizer-järjestelmä.Lisätietoja: www.economizer.fiSENTAKIA OY:LLE UUSIA TUOTTEITA JA PALVELUJASENTAKIA OY on vesikiertoisten ja sähkötoimisten pyyhekuivaimienmaahantuontiin ja markkinointiin erikoistunut yritys.Kattava, yli 60 kuivainmallia käsittävä valikoima tarjoaa laadukkaitaratkaisuja omakoti-, rivi- ja kerrostaloihin sekä julkisiinrakennuksiin.GDL-objektikirjasto julkaistuSuunnittelijoita ja arkkitehtejä palveleva objektikirjasto sisältääsuosituimmat vesikiertoiset ja sähkötoimiset mallit. Kirjastoon julkaistu Sentakia Oy:n internet-sivujen ammattilaisille suunnatustaosiossa ja se on käytettävissä joko ladattavana paket-tina tai suoraan selainkäyttöisenä versiona. Kirjasto on yhteensopivaArchiCAD 13 tai sitä uudempien versioiden kanssa.Uudet ylhäältä kytkettävät kuivaimetKuivainmallit on suunniteltu kohteisiin, joissa putkivedot tehdäänyläkautta joko pinta- tai uppoasennuksena. Ylempien jalkojenkautta tehtävä liitäntä helpottaa kuivaimen asennustaerityisesti saneerauskohteissa, joissa putkiasennukset tehdäänpääsääntöisesti pinta-asennuksina. Kuivaimien materiaalinaon kromattu messinkiputki ja ne voidaan liittää jokokäyttöveteen tai lämpöjohtoverkkoon.Vesikiertoinen ELO-500 hyllyLisävarusteuutuuksiaKuivaimien lisävarustevalikoimaan on tullutkaksi uutta hyllymallia. NOVA-500-hylly ontarkoitettu asennettavaksi kiinteästi kuivaimenyläpuolelle seinään. Hylly sopii käytettäväksilähes kaikkien kuivainmallien kanssa.Uudet ELO-nimeä kantavat hyllyt asennetaankiinteäksi osaksi kuivainta. Vesi kiertää kaikissa hyllynputkissa, joten hylly lämpenee tasaisesti ja lisää kuivaimenkäytettävyyttä. ELO-hyllyjä on kahta eri leveyttä ja ne sopivatLC- ja EZ-mallin kuivaimiin, joiden liitäntäväli on joko 500 tai350 mm. Lisätietoja: www.sentakia.com56 kita 3/ 2013

ENERGIANSÄÄSTÖÄ KIINTEISTÖÖN VALAISTUKSEN OHJAUKSELLATEKSTI: JARKKO BÖHMKUVAT: NYLUND GROUPKaikkein suurin säästö kiinteistön valaistuksen energian kulutuksessa saavutetaan ohjaamalla valaistustaläsnäolon mukaan, eli valot ovat päällä vain silloin, kun tilassa oleskellaan tai liikutaan. Vihtiinvalmistuneen palvelutalon valaistuksen ohjauksella tavoitellaan energiatehokkuuden lisäksi myösasukkaiden ja henkilökunnan turvallisuutta.VALAISTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄT voidaan jakaakarkeasti kolmeen toteutustapaan. Puhtaasti liikkeeseen perustuvatjärjestelmät havaitsevat esimerkiksi sen, kun tilassa käveleejoku, jolloin valot pysyvät päällä. Tällainen järjestelmä eisovellu hyvin esimerkiksi toimistoon tai luokkahuoneeseen, jossaon tärkeää havaita, onko joku läsnä.Läsnäolon havaitseva järjestelmä tunnistaa paljon pienemmänliikkeen, esimerkiksi kun tietokoneen käyttäjä liikuttaahiirtä kädellään.Ohjausjärjestelmä voi perustua myös akustiseen tunnistukseen,joka havaitsee korkeita tai matalia ääniä sekä paineenvaihteluita.Nylund Groupin Tietoverkot ja Valaistus -liiketoimintaryhmänjohtaja Niclas Nylund kehuu akustiseen tunnistukseenperustuvaa järjestelmää, koska sen avulla ei tarvitseesimerkiksi hapuilla painonappia pimeässä porraskäytävässä.”Tällaisen järjestelmän avulla valot syttyvät automaattisesti,kun tunnistin kuulee, että ovi avataan porraskäytävässä.Vastaavasti kun käytävässä vallitsee hiljaisuus, eli siellä ei oleketään, valot himmennetään tai sammutetaan kokonaan tietynajan kuluttua”, Niclas Nylund kuvailee.Lisää turvallisuuttaYrjö&Hanna -säätiö rakennutti vuoden 2012 lopulla VihdinNummelaan uuden palvelutalo Katajakodin, jonka valaistuksenohjaukseen valittiin liiketunnistukseen perustuva automaattinenohjaus painonappien sijaan. Porraskäytävissä ohjaus toteutettiinpuolestaan akustisilla tunnistimilla.Porraskäytävien ohjaus toteutettiin Extronicin akustisilla tunnistimilla.Kohteen sähkösuunnittelijan Sähkö Pietikäinen Oy:n Jarmo Pietikäinenosoittaa mikrofonia AD-260.Tunnistimet toimivat siten, että valot himmentyvät 20 prosentinteholle pienen viiveen jälkeen, kun järjestelmä ei havaitseääniä. Tunnin hiljaisuuden jälkeen valot sammuvat kokonaan.”Katajakotiin haettiin turvallista ja kodinomaista ratkaisua,joka olisi samalla huomaamaton”, Nylundin Tietoverkot ja Valaistus-tiimin myyntipäällikkö Jani Nikali kertoo.Katajakoti on yli 65-vuotiaille tarkoitettu palvelutalo, jossaon sekä itsenäiseen asumiseen tarkoitettuja palveluasuntoja ettäryhmäkoteja ympärivuorokautista apua tarvitseville. Ohjausjärjestelmänavulla saatiin enemmän turvallisuuden tunnetta asukkaidenlisäksi myös Katajakodin työntekijöille, sillä vaaraa jäädäpimeään käytävään ei ole, eikä painonappien sijainteja tarvitsemuistaa.Pienemmät ylläpitokustannuksetNylund Group toimitti kaikki valaisimet ja tunnistimet ja valaistuksenkodinomaisuutta ja viimeisimpään tekniikkaan perustuvaaohjausratkaisua on palvelutalon puolelta kiitelty. Lisäksimyös loisteputket säästyvät, koska niitä ei pidetä päällä turhaan.Täten myös ylläpitokustannukset pysyvät paremmin kurissa.Niclas Nylundin mukaan valaistuksen ohjausjärjestelmä onmerkittävä tapa säästää energiaa, joten ei kannata pelkästäännojata LED-valaisimien yleistymiseen.”Pelkillä LED-valaisimilla saavutetaan 30–40 prosentin energiasäästö,mutta kun niihin lisätään vielä ohjaus, saavutetaanjopa 80 prosentin säästö.” 3 / 2013 kita 57

UUTISMONTTU Palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan.GEBERIT LIIKKEELLÄGEBERIT ON TOUR 2013 lähti liikkeelle 3.4.2013 Tampereelta.Kiertue pysähtyy 52 tukkukaupan pihalla ympäriSuomea kevään, alkukesän ja alkusyksyn aikana. Mukanaon Mapress-puristusliitinjärjestelmän ja Mepla-komposiittijärjestelmänlisäksi myös PEH-tuotteet hiljaisine Silent db20 jaSilent PP -osineen. Tietysti myös saniteettipuolen Duofix-seinä -wc:n asennuselementit sekä Monolith-wc-moduuli ovat mukana.Geberit puristustyökaluja varten on mukana puristusvoimantestauslaite.Aamu alkaa trailerilla kello 7 ja kestää kello 11 asti. Tarjollatuhdin tiedon lisäksi aamupalaa. Kiertueella on mukanapaljon tietoa äänitekniikasta eri putkistojärjestelmissä ja mi-ten niitä saadaan hiljaisemmiksi ja näin asumismukavuutta lisättyä.Kiertueella on myös mahdollista ilmoittautua GeberitChallenge 2013 -kilpailuun. Kilpailu järjestetään 25.10.2013Helsingin Kaapelitehtaalla ja on avoin kaikille LV-alan ammattilaisille.Kilpailussa testataan nopeutta ja tietotaitoa sekä kirjallisestiettä käytännön tehtävissä. Lisätietoja: www.geberit.fiFLAAMING OY:LTÄ JULKISTEN TILOJEN LAJITTELUROSKAKORI UUTUUDETVUONNA 1982 perustettu yhtiö kuuluu maamme johtaviintoimijoihin jäte- ja ympäristönhuoltotuotteiden saralla. Yhtiölaajensi 2010 myös kiinteistöhuolto- ja hautausmaatarvikkeisiinostettuaan hollolalaisen Cama-Team Oy:n liiketoiminnan,mikä tarkoitti Flaamingin tuotevalikoiman merkittävää monipuolistumista.”Roskakorivalikoimamme on laajentunut toimistojen ja julkistentilojen monipuolisilla lajitteluratkaisuilla. HOUKUTUSmallistonastiat täyttävät tiukimmat turvallisuusvaatimukset, jotenne sopivat erinomaisesti vilkkaisiin ulko- ja sisätiloihin, joissaliikkuu suuria ihmismääriä.Mallisto sopii erityisen hyvin ostoskeskuksiin, toimistoihin,huoltoasemille ja hotelleihin. Tyylikkäät ratkaisumme viestivätympäristömyönteistä yrityskuvaa kaikille yrityksen sidosryhmille.””Meillä on nyt erinomainen valikoima kiinteistönhoidossatarvittavia tuotteita. Valikoimaamme kuuluvat roskakorit, tuhkakupitja jäteastiat, välineet roskien poimintaan ja lakaisuun,hiekka-astiat ja -siilot ja hiekoittimet sekä kattavat välineet lumitöihin”,kiinteistötuotteiden asiantuntija Jyrki Hännikäinenkertoo.”Tunnetuin tuotteemme on varmastikin teräksinen, pyöreämuotoinenHelsinki Siti -roskakori. Se on yleisin roskakorimalliSuomen pihoissa, puistoissa ja kaduilla, mutta sitä voidaankäyttää vaikkapa aulatiloissakin. Hyvin ilkivaltaa kestävä LUJA-roskakori on kokenut myös uuden tulemisen tuotekehityksenmyötä”, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Mikko Kärkkäinen. Lisätietoja: www.flaaming.fi58 kita 3/ 2013

PUURAKENTAMISENMERKITTÄVÄ PUUTEPOISTUUAvoimen RunkoPES-standardinuskotaan vauhdittavan teollisenammattimaisen puurakentamisenläpimurtoa. ”Tämä poistaa alaltamerkittävän puutteen, kun vihdoinsaadaan yhtenäinen standardi”,arvioi Puuinfo Oy:n toimitusjohtajaMikko Viljakainen.RUNKOPES-JÄRJESTELMÄSSÄ SOVITAAN mittamoduulit,liitosperiaatteet ja perusrakenneratkaisut. Niiden mukaaneri valmistajien tuotteet ja ratkaisut ovat yhteensopivia. Suunnittelijatvoivat suunnitella talon ilman, että he tietävät kuka senrakentaa. PES- järjestelmä vakioi puurakentamisessa vain rakennusrungonliitosjärjestelmän. Vakiointi ei rajoita arkkitehdinsuunnitteluvapautta eikä yrityskohtaisten sovellusten kehittämistä.Järjestelmän uskotaan helpottavan ja yhteneväistävän myöspuurakentamisen määräysten tulkintaa eri paikkakunnilla, missäse on ollut tähän saakka vaihtelevaa.”RunkoPES helpottaa suunnittelua ja antaa suunnittelijoillepaljon muuntelumahdollisuuksia, nopeuttaa ja tehostaa elementtienasennusta sekä mahdollistaa elementtien hankinnan jakilpailuttamisen usealta eri valmistajalta”, kuvailee Viljakainenpuurakentamisen avoimen järjestelmän etuja.Samat rakentamisen pelisäännöt kaikillemateriaaleilleToimitusjohtaja Mikko Viljakaisen mielestä on välttämätöntä, ettäpuurakentamisessa on avoin teollisuusstandardi samalla tavoinkuin betonirakentamisessakin, koska se on rakennusalanyleinen käytäntö. ”Nyt luodaan rakennusalalle samanlaiset pelisäännötja puurakentamisen on aika sopeutua mukaan kilpailuun”,sanoo Viljakainen. Tähän saakka rakennusliikkeet eivätole lähteneet laajalti mukaan puukerrostalorakentamiseen, kunniiden runkojärjestelmien kilpailuttaminen on koettu hankalaksi.Yhtenäinen järjestelmä luo puuelementtirakentamiseen vakioidut kantavien osien liitokset mittajärjestelmineen. Järjestelmäkattaa ranka- ja massiivipuurakenteet sekä pilari-palkkirakenteet.Standardisoidut liitosratkaisut mahdollistavat eri valmistajientuotteiden ja ratkaisujen yhteensopivuuden. EsimerkiksiRuotsissa käytetään samantapaista järjestelmää tilaelementtiratkaisuihinperustuvassa puukerrostalotuotannossa. Tähän astiteollisen puurakentamisen kohteella on ollut itsenäiset rakenneratkaisut,eikä kokemuksia ja oppimista ole voitu siirtää seuraaviinhankkeisiin.”Työmailla piti keksiä aina pyörä uudelleen”, vertaa Viljakainen.Jokaisella rakennushankkeella oli omat rakennepiirrokset,jolloin esimerkiksi asennustyöhön liittyviä ongelmia jouduttiinratkomaan työmaalla sen sijaan, että rakennusosan valmistajaolisi suunnitellut ja tehnyt ne valmiiksi. RunkoPES-järjestelmässäon kiinnitetty suurta huomiota myös hyvään rakennettavuuteenja laadunvarmistukseen.RunkoPES edistää teollisen puurakentamisenläpimurtoaMikko Viljakainen uskoo RunkoPES-järjestelmän merkitsevänteollisen puurakentamisen läpimurtoa. ”Kyllä tämä järjestelmätehostaa puurakentamisen kilpailukykyä, lisää suunnittelijoidenmielenkiintoa puurakentamista kohtaan, tuo markkinoille lisääpuurakentamisen ratkaisuja ja kasvattavaa rakennuttajien ja rakentajienkiinnostusta puurakentamista kohtaan”, arvioi Viljakainen.Yritysten on entistä helpompi kehittää omia puurakentamisenratkaisujaan RunkoPES-järjestelmän pohjalta, kun suunnittelussaja rakennusten toteuttamisessa on vallalla samat yhtenäisetlaatukriteerit. Suuri odotusarvo järjestelmän käyttöönotossakohdistuu puukerrostalorakentamiseen ja vanhojen betonikerrostalojenkorjaus- ja täydentävään rakentamiseen. Puuosatoimittajienodotetaankin tuovan nyt tuoteosaamistaan mukaan kehitystyöhönentistä aktiivisemmin.Osa PES-järjestelmän laatukriteereistä kattaa tulevaisuudessamyös rakennusmateriaalien ja rakentamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset.RunkoPES ottaa huomioon rakennusalallelaaditut energiatehokkuusvaatimukset ja sen mukaan tehdyissäelementtiliitoksissa on huomioitu kaikki tekniset vaatimukset niinkantavuuden, ilmatiiviyden, ääneneristävyyden, paloturvallisuudenkuin kosteusteknisten ratkaisujen suhteen. ”Tämä helpottaapaljon puukerrostalojen suunnittelua ja käytännön toteutustatyömaalla”, tiivistää Viljakainen. Lisätietoja: www.puuinfo.fi/runkopes3 / 2013 kita 59

UUTISMONTTU Palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan.TULOILMAVENTTIILITtuovat lämpöä ja energiansäästöäTEKSTI JA KUVA: MERJA KIHL JA ARI MONONENVuonna 1992 perustettuDir-Air Oy kehittää ja valmistaailmanvaihtoventtiileitä jaäänenvaimentimia Riihimäellä.Yhtiö valmistaa ja myy vuosittainnoin 100 000 venttiiliä.Toimitusjohtaja Tapio Tarpio esittelee venttiilientestausta Dir-Airin laboratoriossa. Testikammionalipaineisuutta ja lämpötilaa voidaan säätää.DIR-AIRIN VALMISTUSOHJELMASSA olevat Air-In -tuloilmaikkunaventtiilitovat pitkälle kehitettyjä raitisilmaventtiileitä,jotka toimivat samalla lämmöntalteenottolaitteina.Venttiilit asennetaan tyypillisesti karmiin ikkunalasien yläpuolelle.Ne soveltuvat sekä uusiin että vanhoihin ikkunoihin.”Tuloilmaikkuna on sinänsä vanha keksintö, mutta 2000-luvunalussa ryhdyimme kehittämään sitä nykyaikaisempaanmuotoon. Sittemmin tuloilmaikkunoiden mallit ovat uudistuneetvarsin paljon”, Dir-Air Oy:n toimitusjohtaja Tapio Tarpio mainitsee.”Pyrimme aina siihen, että venttiileissä olisi mahdollisimmanvähän liikkuvia osia. Sillä tavoin tuotteet saadaan toimintavarmemmiksi.”Taloyhtiöt lyövät laimin venttiilien kunnossapitoaTätä nykyä Dir-Airin valmistamia venttiileitä toimitetaan enitenikkunatehtaille, mutta myös jälkiasennukset kiinteistöremonttienyhteydessä ovat Tarpion mukaan jonkin verran yleistyneet.”Saneerausten yhteydessä on myös mahdollista päivittääkarmiventtiili-ikkunat lämpöä talteen ottaviksi tuloilmaikkunoiksi.Lämpöä talteen ottavilla korvausilmaventtiileillä varustettujaikkunoita kannattaa käyttää, sillä energian säästö on huoneistoakohden jopa satoja euroja”, toteaa Tarpio.Rakennusten energiamääräysten kiristyessä ikkunasaneeraustenmerkitys vain kasvaa.”Pelkästään 1990-luvulla on asennettu useita miljoonia ikkunoita,joissa on karmiventtiilit. Nyt taloyhtiöiden kannattaakinpäivittää nykyiset ikkunansa tuloilmaikkunoiksi”, suositteleeTarpio.Saneerauksessa vanhat venttiilit poistetaan ja ikkunarakenteeseentehdään T-jyrsintä. Silloin saadaan aikaan lämpöätalteen ottava, termisen kierron venttiili, jonka hyötysuhde onmerkittävästi parempi kuin aikaisemmin. Vuosihyötysuhde voiolla jopa 60 prosenttia.”Taloyhtiöt eivät juurikaan huolehdi tuloilmaventtiilien huolloista– kunnossapito on jätetty asukkaiden huoleksi. Kuitenkinventtiileillä on ratkaiseva merkitys koko kiinteistön ilmanvaihdontoimivuuteen.”Venttiilit testataan käyttöolosuhteissaDir-Air Oy:n tuotantotilojen yhteydessä Riihimäellä on kaksi laboratoriota,jotka mahdollistavat venttiilien ja ikkunoiden toiminnanreaaliaikaisen seurannan internetin kautta. Mittausarvoistanähdään esimerkiksi lämmöntalteenoton vaikutus tuloilmanlämpötilaan eri sääolosuhteissa.”Laboratoriot on rakennettu äärimmäisen tiiviiksi, joten mitattutulos on luotettava. Laboratorion kokonaisvuoto on vain0,004 litraa sekunnissa neliötä kohti”, Tarpio kertoo.Venttiilin valmistus onnistuu tarvittaessa myös mittojen mukaan.Tarpio muistuttaa, että esimerkiksi remonttien suunnittelussakannattaa kiinnittää erityistä huomiota tuloilmaventtiilien ilmamääriin.Niiden olisi oltava riittävän suuret, noin kahdeksanlitraa sekunnissa venttiiliä kohti.”Jos venttiilin ilmamäärä on vain luokkaa 2,4 litraa sekunnissa,niin 75 neliön asuntoon pitäisi asentaa yli 14 ikkunaventtiiliärakentamismääräysten mukaisen ilmanvaihdon saavuttamiseksi.”Hänen mukaansa tuloilmaikkunassa tapahtuva ilman esilämmitystuo kiinteistöihin edullista energiatehokkuutta. Lisätietoja: www.dir-air.fi60 kita 3/ 2013

PIHASANEERAUKSELLAYMPÄRISTÖ SIISTIKSI JA HYÖTYIRTI UUSISTA KALUSTEISTAKOTIMAINEN BIKEKEEPER on tullut tutuksi runkolukittavistapyöräparkeista, joita kiittävät sekä pyöräilijät että kiinteistöjenomistajat. Asiakastarve on ohjannut yrityksen toimintaa vuosivuodelta kokonaisvaltaisempien ratkaisujen tarjoamiseen. Jatkuvastiuudistuvan pyöräparkkimalliston rinnalle BikeKeeperesitteli vuonna 2011 oman pihakalustemalliston. Yrityksen kolmantena,tuotemallistot sitovana tukipilarina on jatkuvasti vahvistunutsaneerauspalvelu.Uudet pyörätelineet ja pihakalusteet toimivat parhaitenkun samalla arvioidaan uudelleen koko pihapiirin tai välinevarastontoimivuus. ”Asiakkaamme arvostavat että he voivatasioida yhden toimijan kanssa ja saada koko kiinteistön asiatkuntoon”, kertoo BikeKeeperin toimitusjohtaja Nikke Salminen.”Olemmekin panostaneet omaan osaavaan työvoimaanja tuotetoimitusten ohella toteutamme vuositasolla n. 400 erilaistasaneeraustyötä. Osaavien työntekijöiden lisäksi tiivis yhteydenpitoasiakkaisiimme takaa toiminnan laadun ja luotettavuuden”,jatkaa Salminen.BikeKeeper Saneeraus jakautuu tuotemyyntiä suoraan tukevaanpiha- ja varastotilasaneeraukseen sekä varsinaiseenhuoneistosaneeraukseen. Pihasaneeraus tarkoittaa tyypillisestimaantasoitus- ja kiveystöitä sekä maisemointia, jotta uusillepyöräparkeille ja pihakalusteille saadaan toimiva ja tyylikäsympäristö.Laajeneminen huoneistosaneeraukseen on myös seuraustauseiden suurasiakkaiden toiveesta saada palvelukokonaisuuksiayhdeltä luotetulta toimijalta. ”Tässäkin olemme panostaneetomien työntekijöiden osaamiseen ja huoneistosaneerauspuolellameillä on nykyisin myös omat sertifioidut kosteuskartoittajatja märkätila-asentajat”, huomauttaa Salminen. Lisätietoja: www.bikekeeper.comLINJASANEERAUSHANKE RYHMÄHANKKEENATEKSTI: EINO RANTALA, TEKN.TRI.Miksi samanlaiset talot pitäisi suunnitella ja korjata kaikkierikseen? Eikö yhteistoiminta olisi voimaa?RYHMÄKORJAUS (RK) tarkoittaa useamman itsenäisen taloyhtiönyhteistoimintaa esimerkiksi linjasaneerauksen toteuttamiseksi.Yhteistoiminnan tavoitteena taloyhtiöissä ovat senhyödyt: pienemmät kokonaiskustannukset, lyhyempi talokohtainenläpimenoaika, parempi laatu ja pienemmät toteutuksenriskit.Ryhmäkorjaushankkeessa taloyhtiöt ovat päätöksenteossaanyhtä itsenäisiä kuin toimisivat yksin. Yhteistoimintaankuuluu oleellisesti osavastuu kokonaisuudesta ja myötävaikutusvelvollisuuskoko RK-hankkeen etenemiseen. Taloyhtiöt voivatolla saman isännöitsijän/isännöintitoimiston hallinnoimiatai jokaisella taloyhtiöllä on oma isännöinti. Yhteistoiminta onlaajimmillaan, kun aloitetaan tarveselvityksistä ja kunto arvioistatai -tutkimuksista edeten hakesuunnittelun ja suunnittelunkautta urakan toteuttamiseen yhteisen projektinjohtajan avulla.Otollisimmat alueet RK-hankkeelle ovat 1960–70-luvullarakennetut asuinalueet, joissa on teollisesti tuotettuja elementtirakennuksiaja joiden linjasaneeraus laukeaa samaan aikaan.Tunnistamista auttaa alue- ja urakoitsijakohtaisten tyyppitalojen(kuten HAKAn, Mattinen & Niemelän, K.E. Nymanin, Hartelan,Puolimatkan, Arjatsalon jne.) tiedostaminen. Niiden tekniikkaja tilantarpeet ovat samantyyppisiä ja rakennukset ovatiältään ja kooltaan samanlaisia. Useasti myös taloyhtiöidenPTS-tilanne on samankaltainen.Kenellä on intressi lähteä kokoamaan taloyhtiöiden ryhmää,jonka kanssa yhteistyö lähtee liikkeelle? Tämä aloitteentekijävoi olla yksittäinen osakas, hallitus, isännöitsijä, alueaktiivi,kunnan palkkaama työntekijä, valvoja tms. Saattaa ollajopa, että taloyhtiössä on jo asiasta keskusteltu ja tehty yhtiökokouksessapäätös siitä, että ryhmäkorjaamisen mahdollisuuttatutkitaan. Aina kannattaa kysellä naapureilta missä mennäänja miten he ovat ajatelleet edetä oman linjasaneerauksensasuhteen. Isännöitsijöillä, joiden tehtävänä on hoitaa taloyhtiönsäkokonaisetua, on aloitteentekijänä erityisasema. Lisätietoja: www.ril.fi3 / 2013 kita 61

UUTISMONTTU Palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan.PUHDAS KÄYTTÖVESI SUOJAA VESIKALUSTEITA JA LAITTEITA!Ympäristöministeriön 3. päivä tammikuuta 2011 määräyksen mukaan kiinteistöön, jossa on useampi kuin yksihuoneisto, on asennettava päävesimittarin lisäksi huoneistokohtaiset vesimittarit.VALITETTAVAN USEIN on runkovesilinja vaurioitunut jakorjauksen jälkeen lähellä oleviin kiinteistöihin on virrannuthuonolaatuista vettä. ”Likaisen veden vesijohdoille ja vesikalusteilleja huoneistokohtaisille vesimittareille sekä kodinkoneilleaiheuttamilta haitoilta olisi vältytty, mikäli kiinteistöolisi ollut suojattu VesiTekno Oy:n toimittamalla suodattimella”,Toteaa toimitusjohtaja Jyrki Puputti.VesiTekno Oy on yli kymmenen vuoden ajan suojannutkäyttövesijärjestelmiä vedenkäsittelylaitteilla, joilla suojataansekä käyttövesiputkistot että asukkaiden vesikalusteetja koneet.Vedenkäsittelylaitteisto käsittää käyttövesiputkistoonasennettavan automaattisesti toimivan JUDO partikkelisuodattimenja VULCAN sähköisen vedenkäsittelylaitteen. Yhdessälaitteet pysäyttävät pintojen kalkkeutumisen ja suojaavatvesikalusteita ruosteelta ja likapartikkeleilta sekäkorroosiolta.Kalkin haitat poistetaan vedestäsähkövarauksen avulla!Monilla alueilla vesi on erittäin kalkkipitoista. ”Kalkkikerrostumataiheuttavat ajan mittaan muuan muassa tukkeumia putkiinsekä koneisiin ja tiivisteisiin, vähentävät vedenpainetta putkenhalkaisijan pienentyessä ja aiheuttavat näin ongelmia”, kertooVesiTekno Oy:n myyntijohtaja Harri Kihl. Näitä haittoja poistetaanimpulssiteknologiaan perustuvalla sähköisellä vedenkäsittelylaitteella.Pitkäaikaisen kiinteistöyhtiöasiakkaiden, KruunuasunnotOy Juhani Solkisen sekä Järvenpään Mestariasunnot Oy:nkiinteistöpäällikkö Antti Rädyn mukaan veden laadun parantuminennäkyy lämmitysjärjestelmän ja vesikalusteiden häiriötilanteidenvähenemisenä. Näiden ansiosta asumisviihtyvyysparanee, rahaa säästyy ja huoltokustannukset pienentyvät. Lisätietoja: www.vesitekno.fiKONTULALAINEN 60-LUVUN TALO PÄÄTYI HYBRIDISANEERAUKSEENKORASAN OY ja KRS-PUTKI OY toteuttavat AsuntoOy Keinutie 11:n 114 asunnonlinjasaneerauksen ja talotekniikanuusinnan ns. hybririsaneerauksella,jossa pohja-ja pystyviemärit haaroineensukitetaan ja vesijohdotuusitaan perinteisellä tavallavanhoihin linjahormeihin, sekälämmönvaihtimet ja patteriventtiilituusitaan. ”Jokainenosakas voi teettää wc- tai kypyhuoneremontinomalla kustannuksellaaneri vaihtoehtojenmukaan. Suurin osa osakkaistateettääkin myös remontinmikä on järkevää, koska jälkeenpäin tehtynä remontin kustannuksetnousevat. Urakka on tällä hetkellä noin puolivälissäja aikataulussa ollaan pysytty, vaikka lisä- ja muutostöitä ontullut aikalailla. Kohdetta valvoo Karves Energia & ValvontaOy jonka kanssa yhteistyö sujuu hyvin”, sanoo vastaava työnjohtaja,rakennusinsinööri Raimo Oinonen.Korasan Oy on vuonna 1997 perustettu korjausrakentamiseenja märkätilasaneeraukseen erikoistunut rakennusalan yritys,joka toimii Uudenmaan talousalueella. KRS-Putki Oy onKorasanin sisaryritys, joka myös toimittaa itsenäisesti rakennusalanyrityksille ja kiinteistöille talotekniikkaa ja yksittäisiäputkitöitä, sekä huoltotoimintaa ja päivystystä 24h. Yrityksissätoimivat vain kotimaiset työntekijät. Lisätietoja: www.korasan.fiAsukkaiden kalusteita suojauksen takana.62 kita 3/ 2013

RIIKKU RAKENTEET OYRiikku Rakenteet Oy, Alavudella sijaitseva parvekekaiteisiin, -lasituksiin ja julkisivujenalumiinilasirakentamiseen erikoistunut yritys, on perustamisestaan lähtien elänyt kiihkeitäkasvun vuosia. Vuonna 2005 perustettu yritys on nyt kasvanut 13 M€ liikevaihdonyritykseksi ja yrityksen tavoitteena on jatkaa kasvuaan.”OLEMME OTTANEET monia isoja askeleita viime vuosina,tuotantokapasiteetti tuplattiin vuonna 2009 ja olemme piantaas tilanteessa jossa tuotteidemme ja palvelujemme kysyntäylittää kapasiteettimme. Meillä on kaikki valmiina lisäinvestointiinkun sitä tarvitaan”, toteaa toimitusjohtaja Markus Vanha-aho.Liiketoiminta on kasvanut erityisen voimakkaasti pääkaupunkiseudulla,jonne Riikku Rakenteet Oy perusti myynti- jaasennuskonttorin vuonna 2011. ”Totesimme että riittävän tehokasasiakaspalvelu vaatii paikallisen organisaation, ja päätöson osoittautunut oikeaksi”, kertoo toimitusjohtaja Vanha-aho.Yrityksen toinen aluekonttori sijaitsee Raisiossa ja parhaillaanyritys harkitsee aluekonttorien perustamista myös muihin kasvukeskuksiin.Yrityksen päämarkkina-alue on ollut uudisrakentaminen,mutta resursseja on viime aikoina lisätty saneeraukseen.”Liiketoimintamme ydin on kilpailukykyiset tuotteet ja laadukasja luotettava asennus”, toteaa toimitusjohtaja Vanhaaho.”Asiakaspalautteenne on erittäin positiivista. Olemmesen lisäksi juuri saamassa ISO9001-sertifikaatin ja tuotteidenCE-merkinnät kevään aikana”, päättää toimitusjohtaja Vanhaaho.Lisätietoja: www.riikku.fiUUSI TA-FUS1ON VENTTIILIMAAILMAN JOHTAVA vesikiertoisten jakelujärjestelmienja huonelämpötilojen säädön toimittaja TA Hydronics on tuonutmarkkinoille TA-FUS1ONin. Se on säätöventtiilivalikoima,jossa yhteen ja samaan venttiiliin on yhdistetty sekä virtauksensäätö ja maksimirajoitus. Uusi ratkaisu yhdessä säätötarpeenmukaisen toimilaitteen kanssa mahdollistaa järjestelmäntäydellisen säädettävyyden, koska nyt suunnittelijat ja urakoitsijatpystyvät aina valitsemaan täysin oikein mitoitetun säätöventtiilin.Venttiilit on suunniteltu vastaamaan erityisesti alan tarpeita.Avaintoimintoja ovat säädettävä kvs-arvo ja asetellusta arvostariippumaton luontainen EQM ominaiskäyrä. Venttiili onmahdollista mitoittaa ja säätää työmaalla tarkasti. Tällä taataanoptimaalinen säädettävyys ja maksimaalisen energiatehokkuus.Se myös eliminoi yleisen ali- tai ylimitoitusongelman,tehden mitoituksesta helppoa ja tarkkaa. Säätö voidaan tehdäventtiilin asentamisen jälkeen, jolloin mitoitus vastaa järjestelmäntodellisia käyttöolosuhteita.Lisäksi kaikki valikoiman tuotteet sisältävät alan johtavatmitattavuusominaisuudet, paine-eron, virtaaman, lämpötilan,tehon ja käytettävissä olevan paineen mittaamiseksi. Monimutkaisetkinvesikiertoiset järjestelmät voidaan siten diagnosoidatarkasti. Tuotteet on suunniteltu toimimaan saumattomasti sekävirtaamien säätö- ja tasapainotuslaitteen TA-SCOPEn että TASelect 4 tietokoneohjelmiston kanssa. Yhdessä nämä mahdollistavathelpon ja tarkan tasapainottamisen, järjestelmän seurannan,tehon mittaamisen ja vianetsinnän. KUVA: PAUL CHARPENTIERLisätietoja: www.tahydronics.fi, www.ta-fusion.fi3 / 2013 kita 63

MODUULIHinta 9,20 EURSÄHKÖ- JA TELE-URAKOITSIJALIITONJÄSENtom.elf@elektriset.fiwww.elektriset.fiVPTH-PUTKI OYPUTKITYÖTYLI 30 VUODENKOKEMUKSELLA JAAMMATTITAIDOLLA!- HELSINKI, ESPOO,VANTAA, UUSIMAA -P. 0500 458 478Energiatehokkuudestalisää säädöksiäSyväkeräys yleistyykiinteistöissäVaraa paikkasi tästä!www.kita.fiPakonedesessäsä,jalatat vedeessäsäLinjasaneerausextraHinta alkaen 160 € + alv.www.kita.fiKauppakartanonkatu 7, 00930 Helsinki Puh. 09-2511 110, expo@arvelin.fiwww.arvelin.fi64 kita 3/ 2013

TEKSTI: SAMI J. ANTEROINENKUVAT: SINI PENNANENLOPPUKESÄINEN LOPPUKATSELMUS suoritetaan Katajanokankattojen yllä upeassa auringonpaisteessa. AsuntoosakeyhtiöMerikasarminkatu 7:ssa on tehty kesällä perusparannus,jossa yhden ullakkohuoneiston julkisivut kunnostettiin.Vanha ja kärsinyt seinärakenne on uusittu Stonel-muurauksella.Maailmankuulu arkkitehti Juha Leiviskä on suunnitellut Orwellinvuonna 1984 valmistuneen talon ja oli myös mukanaohjaamassa julkisivuremontin suunnittelua. Ullakkohuoneistonparvekkeella työn jälkeen tutustuva Leiviskä kehuu lopputulostapikkutarkaksi työksi, mutta jopa ”ylisiistiksi”. Stonelin julkisivustapuuttuu hänen mukaansa työn roso ja käsityöläisyydenleima. ”Iso murhe se ei ole, sillä ajan patinaa tähänkin pintaankuitenkin tulee”, toteaa Leiviskä, jonka presidentti Ahtisaarinimitti akateemikoksi vuonna 1997.Aika jalkautuaSen verran uusi tuttavuus Stonel-muuraus on, että arkkitehdintekee mieli suorittaa perusteellisempikin katselmus kuin vainpyörähdys parvekkeella. Muitta mutkitta maaliskuussa 75vuotta täyttänyt akateemikko kiipeää parvekkeen kaiteen ylipäästäkseen askeltamaan sepelin peittämälle tasakatolle – jasaadakseen julkisivuun monipuolisempaa näkemystä.Leiviskän vanavedessä katolle uskaltautuu myös muu seurue.Stonel Oy:tä edustavat toimitusjohtaja Samuli Tiirola jamyyntipäällikkö Veli-Matti Palola. Paikalla ovat myös FinnmapConsultingin Aimo Heimala ja isännöitsijä Jari Lampén sekätaloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Judström.Judström ja Heimala valottavat hieman syitä, miksi remonttiinryhdyttiin: alkuperäinen tiilijulkisivu ei ollut pitänyt pintaansaKatajanokan tuulessa ja tuiskussa ja rakennuksen ullakkokerroskaipasi ehostamista.Kun tiili ei pääse kuivumaanStonelin puolelta projektia vetänyt Veli-Matti Palola tarkentaa,että osa tiilistä oli rapautunut aika tavalla, koska seinäraken-30 kita 4/ 2011 4 / 2011 kita 31TEKSTI: HANNELE KOSKINENKUVAT: RODEO.FIKosteusvauriot ja niiden aiheuttamat homeongelmatovat iso riesa ja voivat aiheuttaa sananmukaisestipaljon vaivaa talon omistajille,asukkaille taityöntekijöille.6 kita 4/ 2012 4 / 2012 kita 7TILAA KITAKESTOTILAUKSENAHINTAAN 19 € / VUOSIHinta sisältää alv 10 %. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.Tarkemmat tilaustiedot: www.kita.fi/vuositilaus.htmlKiinteistö & Talotekniikkalehti kita on korkeatasoinen kiinteistö- jatalonrakennusammattilaisille suunnattu ammattilehti, joka tavoittaaniin isännöitsijät, huoltoyhtiöiden vastuuhenkilöt, kiinteistönomistajat,rakennuttajat, suunnittelijat kuin alan kunnalliset päätöksentekijät.Hybridijärjestelmätuottaa edullistaenergiaaSuomi pahastijälkijunassahissiturvallisuudensuhteenMärkätilojen rakentamisessaei saa hutiloidaIlmanvaihto kanaviennuohous uudellamenetelmälläEnergiatehokkuudestalisää säädöksiäSyväkeräys yleistyykiinteistöissäTäsmäsoftaakiinteistöalallewww.kita.fiHinta 9,20 EURTalotekniikka saavuttitulevaisuudenwww.kita.fiHinta 9,20 EURHyvä hankesuunnittelutakaa onnistumisenwww.kita.fiHinta 9,20 EURPakoon nededesessässä,säjalaat tvevedesdesssäLinjasaneerausextraKiinteistö & Talotekniikkalehti kita kertoo alanuutisista ja osaajista ammattimaisella tavalla.TIILENPÄITÄ LASKEMASSAJULKISIVUREMONTTI KATAJANOKALLA LÄPÄISIKORKEAN TASON LOPPUKATSELMUKSENHOME- JA KOSTEUSVAURIOEI KATSO TALON IKÄÄHOME EI AINA HAISE, EIKÄ KOSTEUSVAURIONÄY RAKENTEEN PINNASSAAkateemikko, arkkitehti Juha Leiviskä kumartuukatsomaan tiiliseinää ja tutkii hetken tarkkaan.”Oikein hyvältä tämä näyttää”, hän viimein toteaa.Vieressä seisoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaYrjö Judström, joka vielä tarkentaa: työn jälki siiskelpaa? Akateemikko nyökyttelee vastaukseksija jatkaa seinämateriaalin tutkimista keskittyneennäköisenä.TilaajapalveluArkisin klo 8–16 puh. 03 4246 5309 taisähköpostilla tilaajapalvelu@kustantajapalvelut.fi

Entistä laajempiLED-ulkovalaisinsarjaDEFA Lightingin LED-ulkovalaisinsarjasta löydät nyt myös neliömäisetmallit. Ilkivallankestävät ulkovalaisinmallit Protect 003 jaNeptune 003 (ristikolla ja puolivarjostimella) saat nyt vaihdettavallaFortimo Twist LED-valonlähteellä. Tehonkulutus 14W. 50.000 h L70.Valitse huolettomat, kestävät ja pitkällä polttoiällä varustetutvalaisimet ulkovalaistuskohteisiin.Myynnissä hyvin varustetuissa sähkötukkuliikkeissäkautta maan.Oy Nylund-Group Ab, Tietoverkot ja ValaistusVaihde (myynti) puh. 010 217 0300, asiakaspalvelu puh. 010 217 0310asiakaspalvelu@nylund.fi, www.nylund.fi