10.07.2015 Views

Sisukas - henkilöstölehti N:o 4/2012 - AGCO Power

Sisukas - henkilöstölehti N:o 4/2012 - AGCO Power

Sisukas - henkilöstölehti N:o 4/2012 - AGCO Power

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Teksti: Ville Yli-Jama | Kuvat: Osavalmistuksen arkistoUuden putkentaivutuskoneen vastaanotto Italiassa. Komeat kolme etualallaTimo Kärkkäinen, Voitto Partanen ja Henri Rantanen.Uusia koneita osavalmistukseenOsavalmistukseen on kuluvan vuodenaikana tullut runsaasti uuttatuotantokalustoa. Osa on aivanuutta ja osa vanhan korvaavaa.Tuotannonkehitysinsinööreillä,menetelmäsuunnittelijoilla jatyönjohdolla on ollut täysi työ saattaauusia koneita käyttöön. Omienrobottiohjelmoitsijoiden, JuhaLintosen ja Petri Virkilän, tekemätyö on ollut kerrassaan korvaamatontakunnossapidon roolistapuhumattakaan. Edellä mainittujentoimintojen pitäminen itselläonkin mittaamattoman arvokasta.V12-moottorin sarjavalmistusalkaa vuoden 2013 jälkimmäiselläpuoliskolla. Meille jo entuudestaantuttu Burkhardt+Weber ontoimittanut 2-halliin kaksi työstökonetta.BW toimitti koneen mukanakiinnittimet ja osan lastuamistekniikasta.Koeajot tehtiinSaksassa menestyksekkäästi elokuussa.Työstökoneet ovat aikaisemmistapoiketen varustettu HV-karalla(horizontal-vertical). Kyseessä onsiis viisiakselinen kone ja sylinteriryhmävalmistuu ainoastaan kahdellakoneistusvaiheella. Tämänkaltainenvalmistusteknologia onuraa uurtavaa ja toimii sitä kauttahyvänä esimerkkinä siitä mitenLinnavuoren tuotannonkehitystekee työtä ennakkoluulottomasti.Projekti on hyvän sisäisen yhteistyöntulos. Asettajien ja koneistajienkokemusta V12-protojenkoneistuksesta on käytettyhyväksi. Lisäksi kappaleen suunnittelussaon otettu valmistettavuushuomioon. Nokkamiehenäprojektissa on ansiokkaasti toiminutSami Kytömäki.Hammaspyöräkotelosoluun onhankittu korvausinvestointina uusiOkuma -työstökeskus. Tämä korvaavanhan ja hyvin palvelleen HullerHille -työstökeskuksen. Muutoksenmyötä elinkaaren loppupääneli niin sanottujen vanhanmallisienhammaspyöräkoteloiden tuotantoulkoistettiin.Vuoden 2013 haasteena on tehdäkaikki uudet 3B- ja CR-hammaspyöräkotelotitsellä.V12-sylinteriryhmän sarjavalmistuskoneen edessäRainer Jell, Sami Kytömäki ja Ville Yli-Jama.2000-luvun Porkkanasorvin äärelläMikko Taupila ja Ari Neva.HENKILÖSTÖLEHTI4


Teksti: Pekka Helminen | Kuvat: Jukka TuomisaloMuutosten ja haasteiden vuosihammaspyörävalmistuksessaVuosi <strong>2012</strong> alkaa olla jo loppumaisillaan. Se on pitänyt sisälläänpaljon muutoksia ja haasteita. Toimituksellisesti onnistuimme hyvin,ottaen huomioon kaikki muutokset tilauksissa mitä koimme vuodenmittaan. Muutoinkin korkea tilauskanta on luonut haasteen,josta sisukkaat työntekijämme selviytyivät kiitettävin arvosanoin.Uuden Okuma -työstökeskuksenedessä seisoo ylpeänä asettajaJouni Broman.FMS2 kohtaa vuonna 2013 aivanuuden luokan haasteita. Aikaisemminsiellä koneistettujen 3- ja 4-sylinteristenryhmien sijaan pääpainoon 6-sylinterisissä sylinteriryhmissä.Tätä varten 2-halliin on tehtyuusi solu sylinteriryhmän kampijanokkalinjan viimeistelyyn.Valmistusteknologia ei todellakaanole uusi. Jo vuonna 1972 onryhmälinjaan suunniteltu tähäntarkoitukseen erikoiskone, joka onsaanut lempinimen "Porkkanasorvi".Vuoden <strong>2012</strong> "Porkkanasorvi" onNC-ohjattu ja ladataan robotilla.Kone otettiin hieman myöhässä hyväksytystivastaan 5.11.<strong>2012</strong>.Projektin vetovastuu on ollutpääasiassa Mikko Taupilalla ja AriNevalla.4-hallin putkiosasto valmistaa tänävuonna moottorikokoonpanontarpeisiin noin 350 000 putkea. Tämäntekemiseen on käytetty ainoastaanyhtä taivutuskonetta.Ensi vuoden tarve tulee olemaannoin puoli miljoonaa putkea. Tästäsyystä joulukuussa Linnavuoreensaapuu italialainen Crippa -taivutuskone.Tuotantokapasiteetin nousun lisäksiuusi kone parantaa aikaisempaayhden koneen aiheuttamaahaavoittuvuutta ja mahdollistaasuurempien putkien taivutuksen.Putkiverstaan toimintaa pyritäänmyös parantamaan kartoittamallamahdollisuuksia lisätä imuohjauksenkäyttöä entisestään.Aiheesta tekee päättötyön Noora-LiinaNurminen.Tuotannonkehitystä ei unohdettu, vaikka painekapasiteetin riittävyyden kanssa oli käsillälähes koko vuoden. Valmistukseen panostettiinreilusti yli kahden miljoonan euron arvosta jamuutokset ovat helposti havaittavissa.Hammaspyörävalmistukseen saatiin uusi pistokoneja hampaanpäänpyöristyskone. Nämäkaksi konetta muodostavat kokonaisuuden,jossa osat liikkuvat robottien välityksellä koneeltatoiselle, ilman välivarastointia.Marraskuun lopussa hammashiontaan saatiinmyös lisää kapasiteettia, uuden ReishauerRZ260 ansiosta. Kone on jo toinen laatuaan valmistuksessaja näin ollen mahdollistaa joustavammanläpimenon kappaleille lisäkapasiteetinohella. Uuden koneen myötä vanha sarjavalmistuksessakäytetty hammashiomakonesai uuden sijoituspaikan piensarjasta. Koneellesaatiin järjestettyä sopiva tila jo 40 vuotiaan”Reiska”- vanhuksen siirryttyä eläkkeelle.Akselivalmistuksessa kehityksen pääpainooli sorvauksessa. Ennen kuin vuosi tulee loppumaan,on kaksi uutta sorvaussolua otettukäyttöön. Toinen soluista on ensimmäinenlaatuaan <strong>AGCO</strong> <strong>Power</strong>issa ja taitaa olla ensimmäinenmyös Suomessa. Solun erikoisuus piileekappaleiden poimimisessa, sillä enää niitäeivät koneistajat asettele robotille, vaan konenäönavulla robotti osaa poimia kappaleet sekalaisestalavasta.Tulipahan hallin seinän jatkoksikin ”pahka”,joka pitää sisällään uuden Hänel-varastoautomaatin.Uusi hammashiontasolu valmiina ajoon.Paljon on muutoksia tehty, mutta paljon onedessäkin. Hankintoja on jo tehty tulevaa vuottavarten, joten ”kätten voiteita” riittää myös2013, mutta niistä enemmän vuoden vaihduttua.Lopuksi haluan kiittää kaikkiaonnistuneesta vuodesta ja toivottaaRauhallista Joulua jaOnnekasta Uutta Vuotta 2013!Bin Picking robotti toiminnassa.Se mahdollistaa raaka-aineiden poiminnan,ilman käsin tehtävää paletointia.5 N:o 4/<strong>2012</strong> | joulukuu


APS -arviointipäiviltä laaja ensiarviointi:PALAUTTEITA NYKYTILASTA<strong>AGCO</strong> <strong>Power</strong>in APS-asioiden eteenpäin viemiseksion tehty paljon ja tehdään kaiken aikaapaljon. Lokakuun puolivälissä APS -asianympärillä kokoonnuttiin kolmeksi päiväksi.Päämääränä oli auditoida eli arvioida APS-toiminnanohjausjärjestelmän nykytilaa.Kehityspäällikkö Juha Randell kiittää kaikkia arvioinnissamukana olleita henkilöitä joustavuudesta.– Juuri joustavuuden ansiosta kykenimmeaikatauluttamaan erittäin tiukan ohjelman kolmeenarviointipäivään. Viimeisenä päivänä saimmetuoreeltaan ensiarvion APS -toiminnanohjausjärjestelmännykytilasta. Joulu- tammikuussakäsissämme on lopullinen arvio, kertoo Randell.– Kun vertaamme vuoden takaiseen tilanteeseen,on APS -toiminnassamme tapahtunutmuutos nähtävissä selkeästi, toteavat arvioijatpalautteissaan.Randellin mukaan tulevassa palautteessa eipisteytyksessä oteta huomioon uudesta tehtaastaesitetyjä suunnitelmia.– Mukana arvioinnissa on LEAN office eli toimihenkilöidenAPS-kysymyksiä, jotka saattavatlaskea pisteytystä joillakin arvioinnin osa-alueilla,kertoo Randell.Seuraavassa palautetta:Positiivisia havaintojaKehitettävääedellisen arvioinnin perusteellaperustettu viisi kehitysprojektiakokonaisuutena sitoutuminenpäivittäisiin APS -rutiineihin onparantunut vuoden takaisestaAPS -ryhmien mittarit ovat kehittyneetparempaan suuntaanAPS -cornerit ja siellä tapahtuvattapaamiset nähtiin positiivisenaStandard Work -malli moottorikokoonpanossaon lähtenythyvin käyntiinennakoivan kunnossapidondokumentointi ja suunniteltumalli on hyvätiedonkeruujärjestelmä hammaspyöräosastollaAPS:n eteenpäin vieminen omaehtoisestiAPS -ohjausryhmä- jäsenille omat valvottavatkehitysprojekti- systemaattinen tapa seurataprojekteja, katselmukset myöstehdassalissa- kokouksille rytmi (yleiset asiat,projektikatselmus, katselmustehdassalissa, APS työkalukoulutus,APS työkalun käytännönsovellutus)LEAN officen (toimihenkilö APS)panostus- prosessit pitää tunnistaa jakuvata- prosessista pitää tunnistaa hukat- pitää luoda jatkuvan parantamisenkulttuuri- päivittäisten tai viikoittaistenAPS -rutiinien käyttöönottoOngelman ratkaisukulttuuri- pitää luoda selkeä prosessi(nykyään tehdään paljon päässä,dokumentaatio puuttuu)Toimet uuteen tehtaaseen- luodaan malli, miltä hyvä näyttää- otetaan ennakoiva kunnossapitoheti alusta alkaen käyttöönlaitteille- luodaan Standard Work jaotetaan se heti käyttöön- visuaalisuus yleisesti uudelletasolle- materiaalien sijoittelu(ergonomia ja hukka huomioiden)Voimakkaammin tulee vaatiatyöntekijöiltä- siisteyttä työalueilla- turvallisuusvälineiden käyttöäEnnakoivan kunnossapidonlaajamittainen käyttöönotto- konekohtaiset huolto-ohjeet,kirjanpito aivan koneen välittömäänläheisyyteenMittareihin vielä lisää tavoitteita- visuaalisuus milloin prosessissaonnistuttiin ja milloin ei,ongelman ratkaisu<strong>AGCO</strong> <strong>Power</strong>in APS5-vuotissuunnitelma- APS työkalukeskeisestäsuunnitelmasta osastontarpeisiin perustuva- viestintä- koulutusAPS:n omistavat kaikki jakaikki vievät sitä eteenpäin(ei erillinen organisaatio)Aloite- ja JP -toimintaprosessina, selkeä toimiva- yhteys ongelmanratkaisunja aloitteiden välille- yhteys mittareiden jaaloitteiden välille- seuranta, paljonko henkilöitä,joilla on 0 tehtyä aloitetta(tuki ja rohkaisu tekemäänaloitteita)Ensi vuosi on nähtävissä jo nyt edelleen haasteellisena.Uusia osia tulee moottoreihin useitasatoja ja toimittajiakin melko paljon. Näiden uusienosien ja toimittajien laadun varmistaminenon yksi tärkeimmistä tehtävistämme. Samaan aikaanon varmistettava jo tuotannossa olevienosien laatu. Tähän panostetaan toimittajahallinnanmuutoksilla, joita on jo käynnistetty viimeisenkuukauden aikana.Jokainen tuotannossa työskentelevä on merkittävälaadun kannalta. Pieni eteenpäin päästettyongelma maksaa pahimmillaan tuhansia kertojaenemmän, kun sen korjaaminen heti. Senvuoksi jokaisen on oltava valppaana ja pidettäväsilmät auki laatuvirheiden syntymisen estämiseksi.JP-toiminta on hyvä kanava saada muutoksiaaikaiseksi. JP-aloitteisiin on otettava kantaa. Nejäävät talteen, kun eivät ole ihmisen muistinvaraisia.Loppuun vielä Joulua odotellessa muistelenkesän lämpimiä aurinkoisia päiviä ja ongelmanratkaisua.Ajelin viime kesänä maaseudulla.Auto mokoma teki lakon, ja piti pysäyttää semaantien laitaan. Nostin konepellin ylös ja alointutkia moottoria. Paikalle tuli lehmä, joka kurkistiolan takaa ja sanoi: ” Vika taitaa olla kampiakselinasentoanturissa.” Lehmä lampsi tiehensä. Ihmeissänijuoksin lähimpään maataloon ja sanoinpihalla seisovalle isännälle: ” Autooni tuli vika, jaetsiessäni sitä paikalle tuli lehmä, joka sanoi, ettävika on kampiakselin asentoanturissa.” Isäntä katsoipitkään ja kysyi: ” Sellainenko punaruskea lehmä?”Kun nyökkäsin, isäntä tuumasi:"Jaa, no se on vain meidän Sisukki,ei se ymmärrä mitään autoista.”Toivon kaikillehyvää potkaa jaJoulua muutenkin!7 N:o 4/<strong>2012</strong> | joulukuu


Joukkuehengen nostatusta joulun alla.Teksti ja kuvat: Juha TervalaKIINAN ENSIMMÄISEN TOIMINTA-VUODEN KUULUMISIAKiitos Sisukkaan toimituskunnalle, että saammetuoda Kiinan tehtaamme kuulumisia julkimyös sinne Koti-Suomeen. Ensi vuoden puolellakuulemma saadaan ensimmäiseen lehteenrunsaasti palstatilaa, joten koetetaan tiivistäätämän vuoden tapahtumia.ECO-moottoreiden esisarja tehtiin heinäkuussaIsekin auditoijien valvovien silmien allaja tuotanto käynnisteltiin suunnitellusti elokuunpuolen välin paikkeilla. Alun kokoonpanovauhtiei ole ollut huimaavaa, osin oman tehtaanrajoitteista johtuen ja osin ulkopuolistenkumppaneiden viivästyksistä aiheutuen. Täysinemme ole laatuongelmiltakaan välttyneet,mutta kaikkemme olemme tehneet ettei niitäajaudu loppuasiakkaille asti.Tehtaamme toimitustilanne on ollut <strong>AGCO</strong>nylimmän johdon suurennuslasin alla, sillä Isekilletoimitetuilla ”puhtailla” moottoreilla onsuuri vaikutus Pohjois-Amerikan tuotteidenmyyntiin päästökiintiöistä johtuen. Tätä kirjoitettaessavoidaan jo todeta, että olemme onnistuneettässä tärkeässä tavoitteessa.Kiinassa valmistettaviin MF -traktoreihin onmyös syksyn aikana asennettu Perkinsien tilalleensimmäiset ECO- protomoottorit. Nyt ne onsaatu jo paikallisille maatiloille keräämään arvokkaitatestitunteja.Eräs syksyn kohokohdista oli OPC-kokouksenisännöinti ja samalle viikolle ajoitettu virallinenavajaistilaisuutemme. Tästähän oli jo juttuedellisessä lehdessä, joten ei siitä sen enempää.Lisää henkilöstöä on palkattu vähitellen jameitä on täällä tällä hetkellä vähän vajaa 30.Olemme perustaneet mm. yhden hengentuotannonkehitys- ja myyntiosastot viimeistenviikkojen aikana. Tiimihenkeä on puhallettupieneen porukkaamme mm. viikoittaisillaosastopalavereilla sekä tekemällä parin päivänbussiretki rannikolle ja vuorille.Yksi suurimmista muutoksista aikaisempaantyöelämään ovat paikallisen byrokratian arvaamattomatkoukerot. Nyt joulukuussa saammevirallisen vientilisenssin, jonka saaminen kaikkinepaperitöineen, testeineen ja auditointeineenvei yli puoli vuotta. Prosessi vaati pitkääpinnaa ja kestävää maksaa.GenPowexilla Shanghaissa on syksyn aikanaJounin johdolla ja Tesoman tuella kehitettyuutta standardimallisarjaa, josta toivotaan lisämyyntiäyhtiön sisällä.Ulla pyysi raottamaan myös privaattipuolta.No, naimisissa ollaan edelleen vaikka samassatyöpaikassa työskennelläänkin (eri osastoja kerros onneksi) ja puhutaan moottoreistaja traktoreista iltaisinkin. Suomen syyslomienaikaan oli mukava saada kaikki tyttäret tänneuutta elinympäristöämme ihmettelemään jahe olivat puolestaan ihmetyksen aiheena paikallisille.Netti, skype ym. auttavat yhteydenpitoaSuomeen päin, joten ei tämä etäisyys loppujenlopuksi kovin ihmeelliseltä tunnu. Työpäivätvenyvät pitkiksi, mutta jotain muutakintekemistä on yritetty järjestää. Golfiin ei aikaole riittänyt, mutta hieman olen yrittänyt saadakeholle liikettä kuntosalilla ja sulkapallokentillä.Kiinalainen nainen on oikein sopivan tasoinenvastustaja!Kaikki Kiinassa käyneet tietävät, että paikallinenruoka on jotain muuta kuin Suomen kiinalaisravintoloissa,joten aika usein tekee mieliihan jotain muuta.Liikkuminen on edullista ja bussilla pääseekeskustaan 0,13 eurolla ja parilla eurolla matkustaataksillakin muutaman kilometrin. Liikenneon tietysti hyvin poikkeavaa Suomeenverrattuna, mutta kyllä siihenkin tottuu eikäenää itsekään jaksa polkupyörällä niitä vihreitävaloja odotella... Kunnon suomalaista saunaaon ikävä!Ensimmäinen lähetys!HENKILÖSTÖLEHTI8


Teksti: Petri LaakkonenTeksti: Arto Lehtimäki104 BT - lajinsa viimeinenHENKILÖSTÖNSUORITUKSENJOHTAMISENTYÖKALUUUDISTUUKonserni on uudistamassa henkilöstönsuorituksen johtamisen työkalua.Uuden työkalun nimi on samakuin aiemmankin - Grow. Muutoksenapäivitetty Grow tulee jatkossakoskemaan molempia toimihenkilöryhmiä.Ohjelman käyttöönottoon jo hyvässä vauhdissa.Mitä tämä kaikki tarkoittaa? Ensivaiheessa käytössämme ollut kehityskeskusteluprosessija siihen liittyvätavoitteiden asettaminen uusiutuu.Tavoitteet asetetaan kehityskeskustelussayhdessä esimiehenkanssa ja toimihenkilö käy kehityskeskustelunjälkeen kirjoittamassatavoitteet ohjelmaan. Tavoitteidentoteutumista seurataan tämänjälkeen tavanomaiseen tapaanyhdessä ja toimihenkilö käy päivittämässätavoitteen tilan järjestelmäänvähintään puolivuosittain.Kehityskeskustelut käydään jatkossakonsernin yhteisen aikataulunmukaan käyttäen uutta järjestelmää.Siirtymävaiheen kehityskeskustelutja tavoitteiden asetannattulee olla valmiina helmikuun2013 loppuun mennessä.Jatkossa järjestelmään tulee käyttöönmuitakin suorituksen johtamisentyökaluja ja niihin palataanmyöhemmin.Kaikille toimihenkilöille on toimitettuohjeet ohjelman käyttöönottamiseksi.Lisäksi esimiehiä on koulutettuja koulutetaan käyttämäänohjelmaa sekä opastamaan omantiiminsä henkilöstöä ohjelman käytössä.Myös henkilöstöhallinto antaatukea ja ohjeistusta uutta ohjelmaakäyttöönotettaessa.Lumessa kulkeminen on ollut kautta aikojenhaastava laji ihmiselle. Suksien keksiminen helpottiasiaa, mutta eteneminen niilläkin edellyttipaidan selkämyksen kastelevaa ponnistusta. Onneksiasiaa helpottamaan oli Kanadassa Bombardier-yhtiö kehittänyt Ski Doo -nimen tuntevanlumiajoneuvon. Suomessa laite sai pian nimenmoottorikelkka.Myöhemmin Bombardier –yhtiö tuli tutuksimoottorikelkkojen yhteydessä myös Linnavuoressa.Tuotteena tässä yhteydessä oli moottorikelkanvaihteisto. Suomeen ensimmäiset Ski Doo:ttuotiin aivan 60-luvun alkuvuosina. Vähitellenkelkkojen valmistusta aloiteltiinmyös kotimaassa. Ensimmäinenyrittäjä oli helsinkiläinen MetaxoOy, jonka kelkka oli ”ristiäisissä”saanut nimen Lumikko. Tässä vaiheessatuli kelkkakuvioihin mukaanmyös Valmet Linnavuori.Vuonna 1967 aloiteltiin Linnavuoressa104 BTR –moottorinvalmistusta tehtaalla tuotettuunRapidex 17 paloruiskuun.Tästä moottorista muunnettiin104 BTV -versio, joka valittiin Lumikonvoimanlähteeksi. Tyyppimerkinnässä olevakirjain V kertoi variaattori -voimansiirrosta.Tässä yksisylinterisessä, ilmajäähdytetyssä2-tahtimoottorissa käytettiin tunnettujen komponenttitoimittajienosia. Kaasutin oli amerikkalainenTillotson, vauhtipyörämagneeton toimittiBosch ja männän Schmit. Mielenkiintoisin osaoli kuitenkin kiertokanki, se löytyi AWE Wartburg–henkilöauton moottorista. Käynnistys tapahtuinormaalisti narusta nykäisemällä. Moottorin esitelupasi helpon käynnistyvyyden myös alle -40ºClämpötilassa. Sähkökäynnistinkin löytyi lisävarustelistalta,samoin äänenvaimennin. Kelkka- ym.käytössä magneetto varustettiin joko 40W tai75W latauslaitteella.Hetken aikaa Lumikon 104 BTV –moottoria voitiinmainostaa ”sarjansa voimakkaimpana”. Kilpailijoidenmoottorit olivat tuolloin teholtaan luokkaa10…15 hv, kun 104 BTV tuuppasi täydetJo 70 vuottaSISUKKUUTTA20 hv (SAE). Tästä huolimatta Lumikon elinkaarijäi lyhyeksi. Rahavaikeuksissa ollut valmistaja saikuitenkin myytyä kelkkatuotannon Wihuri-yhtymälle,joka jatkoi tuotantoa Teijon tehtailla vuonna1969. Kelkan nimi oli nyt Winha 500 ja moottorinaedelleen 104 BTV.Myös Kurikassa toiminut Velsa Oy oli aloittanutLynx –nimisten kelkkojen valmistuksen. Vaihtoehtoisenamoottorina Lynx 40 –kelkassa oli 104BTV –moottori. Vielä vuoden –73 esitteessä on104 BTV –moottori (bensa- tai petroli käyttöisenä)vaihtoehtona Lynx 400 –kelkan moottoriksi.Vientikin veti! Ruotsin Haaparannalla yritys DunderScotter Ab valmisti 70 –luvun alussa pienenerän (vajaa 50 kpl) Dunder 2060 –kelkkoja, joissavaihtoehtoisena moottorina oli 104 BTV.104 BT –moottorin yksi versio oli ns. ”G” –malli,jota käytettiin pienissä aggregaateissa. Erilliselläpyörimisnopeussäätimellä varustettu versiotuotti tehon 10 hv / 3000 r/min. Näitä pieniäaggregaatteja toimitettiin vuosina 1977…1979puolustusvoimille yli sata kappaletta. Myöhemminon Kalkun huutokaupoista löytynyt läheskäyttämättömiä yksiköitä, joiden moottoria onvoitu hyödyntää vanhojen kelkkojen kunnostuksessa.Kokeneellekin traktorituntijalle voisi heittääkompakysymyksen: Mitkä kaksi traktorimerkkiäon aikanaan varustettu bensakäyttöisellä Valmet-moottorilla? Toinen on helppo,sehän esiintyy jo kysymyksessä.Toinen jää luultavasti useimmiltatunnistamatta? No, se onruotsalainen Belos. Kyseessä onns. sarvitraktori, joita yleisemminkutsutaan puutarhatraktoreiksi.104 BTB (liekö B = Belos?)Teknisiä tietoja:toimi myös moisen laitteen voimanlähteenä.104 BT –moottori oli viimeinenLinnavuoressa sarjavalmistettubensamoottori. Senvalmistuksen kokonaismääräksi muodostui hiemanyli 1000 kappaletta. Näistä suurin osa oli Rapidex17 -moottoreita. Lumikelkkojen moottoreitatehtiin noin 300 kappaletta. Hyvästä alustahuolimatta moottoria vaivanneet värinäongelmatlopettivat sen käytön kelkoissa kuitenkinmelko nopeasti.Tyyppi104 BTVSylinteriluku 1Iskutilavuus cm 3 370Sylinterimitat (halkaisija x isku) 82 x 70Teho hv / r/min (DIN) 7 / 5000Teho hv / r/min (SAE) 20 / 5000Paino kg 26HENKILÖSTÖLEHTI10


Teksti: Ulla Aurio | Kuva: sxc.huKun lääkäri toivottaaILOISTA JARENTOUTTAVAA JOULUA,hänen sanoistaan on ehkä irrotettavissatavallista enemmän terveyspoliittistasaundia ja sävyä.Agcolaisten oma tohtori Mauri Rinne tietää,ihan tieteellisestikin tietää, että sekä ilolla ettärentoutumisella on ihmiselle suuri hyvinvointialisäävä merkitys. Ilo tekee hyvää! Ja rentoutuminenon aivan välttämätöntä.Rasituksen ja levon rytmi on sekin erityisen tärkeää,sillä taukoamaton rasitus kuluttaa liikaa ihmisenbiologista ja psykologista perusjärjestelmää.– Yhä tavallisempaa on, että työssä on aina kiire,uusia haasteita asetetaan kaiken aikaa ja jatkuvatmuutokset ovat jokapäiväisiä. Nämä kaikkilisäävät joko fyysistä rasitusta tai henkistä kuormaa,ehkä molempia. Tämän vuoksi työstä palautumiseenon kiinnitettävä entistä enemmänhuomiota, toteaa Mauri Rinne.Palautumisen välttämättömyys nousee sitätärkeämmäksi, mitä stressaavampaa työ on.– Riippuu paljon persoonasta ja temperamentista,kuinka ja miten paljon kukin kuormittuu jamistä asioista.– Ihan jokaiselle, työssään enemmän tai vähemmänkuormittuvalle, on tärkeää, että hänlöytää vapaa-ajastaan itselle sopivat palautumiskeinot.Perhe, ystävät, yhteiset ruokahetketja juttutuokiot lähimmäisten kanssa, liikunta, ulkoilusekä muut harrastukset, niiden merkitystäei korosteta koskaan liikaa.– Työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan onmyös välttämätöntä, eli pyri siihen, että työasiattodellakin jäävät työpaikalle, kannustaa Rinne.– Ja sitten se yksi tärkeimmistäpalautumista edistävistä asioista,se on uni.(Lähteet: Mauri Rinne,Työterveyslaitos,Helsingin kaupungin työterveyskeskus)Univaje vaikuttaatutkimusten mukaannegatiivisestimuun muassatarkkaavaisuuteen,muistiin, oppimiseen,mielialaan jaasioiden hallintaan.Univajeesta kärsiväsaa heittää hyvästitmyös luovuudelleen,sillä hän alkaa ajatellahyvin urautuneesti.Yksi kuormitusta lisäävä tekijä on lääkärin mukaanglobaalin talouden ja teknisen kehityksenaiheuttama työelämän jatkuva muutos. Arjessaesiintyy toistuvasti katkoksia, ongelmia, poikkeamiatai keskeytyksiä, eli tilanteita, jotka estävättyön luonnikasta sujumista.– Jos taas työ sujuu, on tekeminen silloin mielekästä,päästään tavoitteisiin, motivaatiotasonousee, innostus lisääntyy ja palautuminenkinon helpompaa sekä nopeampaa, toteaa työterveyslääkäri.– Joihinkin stressiä lisääviin tekijöihin voidaantoki hyvällä muutosten ennakoinnilla ja suunnittelulla,työn ja osaamisen kehittämisellä sekä yhteiselläongelmien ratkomisella vaikuttaa.Mauri Rinteen mukaan myös meissä ihmisissäon erilaisuutemme.Virkeä ja hyvin nukkunut ihminen ontehokas ja tarkkaavainen työntekijä.Mutta hyvät yöunet eivät aina oleitsestäänselvyys, sillä esimerkiksi työasioidentai yksityiselämän ongelmistakumpuava stressi saattaa heikentääunen laatua. Asiantuntijan, eli hoitajantai lääkärin kanssa käytävä keskusteluvoi olla suureksi avuksi näissäkinkysymyksissä.11 N:o 4/<strong>2012</strong> | joulukuu


MitalejaTasavallan presidentti onmyöntänyt seuraavat kunniamerkitansioituneille AG-CO <strong>Power</strong> Oy:n työntekijöille:Suomen Valkoisen RuusunI luokan mitalin saivat HR-asiantuntija Anne KristiinaRepo ja menetelmäsuunnittelijaMatti Reijo Kalevi Karjalainen.Suomen Valkoisen Ruusunmitalin sai laitosmies LasseEerik Vuorenmaa.Onnittelut palkituille!Juhani Seppäsellä on takanaan40 palvelusvuotta.PYÖREITÄ PALVELUSVUOSIA<strong>AGCO</strong> <strong>Power</strong> on jakanut perinteiseentapaan palkkiot talossapitkään palvelleille henkilöille.40 vuoden mittaisesta työurastapalkittiin yksi. Hän on JuhaniSeppänen.30 vuotta kestäneestä palvelustapalkittiin Juha Luoma jaHeikki Hell.20 vuotta ovat palvelleet KariLyytikäinen, Marko Koski, KariMäkinen, Mika Saine ja PetriLintunen.10 vuotta ovat palvelleet KaisaMäkinen, Esa Puntila, TimoKokko, Pekka Saarelainen,Jarkko Kukkola, Jenni Dörig,Kristiina Järvinen, Teemu Laamanen,Niko Helminen, KariValtonen, Marko Herckman,Ossi Paitula, Petri Huissi, VeijoSaari, Jari Huhdanmäki, SergeiTarabarov, Juha Kuusinen, SamiAli-Löytty, Jani Moilanen,Miika Takala, Marko Syrjä, SamiRaudaskoski, Miika Sollo, JuhaVäisänen, Aaro Nissi, Matti Harju,Jani Kannel, Timo Paija ja TeroLehtimäki.KIITOS KEIJOLLE!Teksti ja kuva: Ulla AurioKeijo Lievonen on tehnyt moottoritehtaalla,naapuritonteilla ja tehtaidenympäristössä sekä Linnavuorenkyläraitilla töitä yli 40 vuotta.Hän on aurannut, siistinyt pihoja ja tiealueita,lanannut, hiekoittanut ja pitänytkunnossa erilaisia väyliä ihmistenkulkea.Keijo tuntee kenttänsä ja kenttäläisetKeijonsa. Jalankulkijoille, pyöräilijöille,rekka-autoilijoille ja pienemmillänelipyörillä kulkeneille Keijo Lievonenon ollut tärkeä persoona, montakertaa merkittävin väylän avaaja työpaikalle.Seuraavat askeleensa Keijo Lievonenottaa eläkeläisenä ja aikoo viettäävaimonsa kanssa vaunuiluelämää,nyt enemmän kuin ennen.Lievonen siirsi muutama viikko sittenpihojen ja teiden kunnossapitovaltikkansauudelle yrittäjälle JariSuontaustalle.Jari on jo siirtynyt koneineen <strong>AGCO</strong><strong>Power</strong>in ympäristöön. – Lupaan tehdäparhaani ja yritän täyttää Keijon jättämänaukon mahdollisimman hyvin,sanoo Jari. Hän toivoo, että moottoritehtaalaisetkertovat hänelle pihojenkunnossapitoon liittyvät huolensa jaopastavat aloittelijaa, sillä kaikkeahanei voi kukaan heti osata.– Onneksi Keijo on luvannut ollaedelleen neuvonantaja ja auttaakintarvittaessa, kertoo Jari iloisena konkarinlupaamasta opastuksesta.Työkaverit ja ystävät tehtaan eriosastoilta järjestivät Keijolle mukavanläksiäiskahvihetken marraskuussa.Lähtijää muistettiin myös lahjoin.Keijo Lievonen (vas.) siirsi suuret ja tärkeättyövastuunsa Jari Suontaustalle.13 N:o 4/<strong>2012</strong> | joulukuu


Teksti ja kuvat: Pentti Ala-MaakalaJOULUPIPARIT250 g voita200 g sokeria6 dl vehnäjauhoja4 rkl siirappia1 kpl muna2 tl ruokasoodaa1 tl inkivääriä1 tl kanelia1 tl neilikkaaValmista taikina nopeasti. Voi ja sokerivatkataan, lisätään muna ja jatketaanvatkaamista. Lisätään muut aineetja sekoitetaan. Saa leipoa välittömästi.Pysäköintialueella nähtiin laaja otanta eri aikakauden kuorma-autoista.VETERAANIKUORMA-AUTOTKOOLLA LINNAVUORESSAJOULUSILLI2 keskikokoista rasvasilliä (tai 4 sillifilettä)1 porkkana2 punasipulia1 tl sinapinsiemeniä20 mustapippuria10 valkopippuria2 laakerinlehteä5 kokonaista neilikkaaLIEMI:¾ dl etikkaa, 1 dl sokeria ja 1 ½ dl vettäPoista sillistä sisälmykset (fileet ovat valmiitaliotettaviksi) ja laita likoamaan yön yli runsaaseenveteen. Kiehauta liemen ainekset ja annajäähtyä. Huuhtele sillit ja kuivaa paperilla.Fileoi, poista nahka ja leikkaa annospaloiksi.Lado palat lasitölkkiin kerroksittain mausteidenja viipaloidun sipulin ja porkkanan kera.Kaada liemi päälle. Silli on valmista 2-3vuorokauden kuluttua, mutta säilyy kylmässäpari viikkoa.Lokakuisena lauantaina täyttyi moottoritehtaanuusittu ja laajennettu pysäköintialuevanhoista kuorma-autoista.Veteraanikuorma-autoseura ry:nsyksyisen kokoontumisajon eli ”Loskaajon”aloituspisteenä oli <strong>AGCO</strong> <strong>Power</strong>Oy. Aivan kuin tilauksesta päivä oli pitkänsateisen viikon jälkeen poutainen,ja jopa aurinkoinen.Tämänkertaisen ajon pääteemana olihalu kunnioittaa paitsi seuran 25-vuotistatoimintaa, myös seuran ensimmäistäkunniajäsentä ja Loska-ajotapahtuman”aatteen” synnyttäjää Olavi Sallista. Olavitäytti nimittäin keväällä 80 vuotta. AG-CO <strong>Power</strong> valittiin ajon aloituspisteeksi,koska Olavin autoiluhistorian yksi merkittäviä”linjoja” oli moottoreiden ja valujenkuljetus Magirus-Deutz -autoilla, välilläLinnavuori - Tourula - Suolahti.Jäsenistö lähtikin joukolla mukaan tapahtumaan,sillä ajoon osallistui peräti 94kuorma-autoa tai yhdistelmää, yksi linjaautosekä 190 henkilöä. Autoja oli paikallavuoden 1924 mallisesta Ford TT:sta vuoden1984 Sisu SK150:een.Loska-ajoihin osallistuville oli järjestettymahdollisuus tutustua myös <strong>AGCO</strong><strong>Power</strong>in moottorituotantoon opastettujentehdaskierrosten merkeissä ja kuullaMauno Ylivakerin pitämä esitelmä tämänpäivän ja tulevaisuuden dieselmoottoritekniikasta.Yleisöllä, jota paikalla olirunsaasti, oli vastaavasti mahdollisuustutustua todella laajaan otantaan vanhojakuorma-autoja, joita autojen omistajatauliisti esittelivät. Koska nämä autoton aikanaan tehty työtä ja ajoa varten,niin edelleenkin niillä ajetaan ja niihin”saa koskea”. Moni autoja katsomaantullut pääsi jopa istumaan ”ratin taakse”ja muistelemaan samalla omaa autoiluavastaavanlaisella kulkuneuvolla.Koska kyseessä oli ajotapahtuma, niintietysti autoilla lähdettiin myös tien päälle.Ajoreitti kulki Linnavuoresta Hämeenkyrönkauniiden maisemien kautta TampereenKeskustorille, jossa autot olivatuudestaan näytteillä useamman tunninajan.Veteraanikuorma-autoseura ry on valtakunnallinenvanhojen tavara-autojen jamuiden hyötyajoneuvojen entistämistä,sekä näihin liittyvän perinteen ja historiatiedontallentamista edistävä harrastajajärjestö.Seura on perustettu 1987 ja jäseniäseurassa on tällä hetkellä noin 700.Museorekisterissä olevia vanhoja kuorma-autojajäsenistöllä on jo yli tuhat, joidenlisäksi jäsenistöllä on määrittelemätönmäärä autoja työn alla tai odottamassaentisöintiä.Seura järjestää vuodessa kolme ajotapahtumaa;keväällä on Kevätpäiväntasausajo,kesällä on Kesäkeikka ja syksylläon Loska-ajo. Lisää tietoa seurasta ja tapahtumista:www.vetku.fi.teen asennetaan myös Flexim-päätteet, joidenkautta hallilounaat voidaan jatkossa tilata. Tilaukseton tehtävä viimeistään klo 7.00, muttamieluiten ne tulisi tehdä kolmea päivää aikaisemmin.Ruuat toimitetaan hallien 1 ja 5 jääkaappeihinnimellä varustettuna klo 10 mennessä.Tilauksen peruuttamisesta on ilmoitettavaklo 8 mennessä. Tilattujen ruokien hinnatovat samat kuin Vuorenhovilla ja ne veloitetaansuoraan palkasta.Olavi Sallisen Magirus-Deutz Pluto 200vm. 1964 lähdössä portista ulos.Olavi Sallinen tällä kertaa apukuljettajana.Ford TT vm. 1924, Ford AA vm. 1929ja Ford A Pick-up rivissä valmiinalähtemään ajoon.15 N:o 4/<strong>2012</strong> | joulukuu


Uutta väkeä, tehtävänvaihdoksiaja eläkkeelle jääneitäSISUA ON SE...Syksyn aikana ovat aloittaneet seuraavat uudet henkilötTuotekehityksessä ovat aloittaneet seuraavatuudet henkilöt: Marko Vallinmäkion aloittanut uutena kehitysinsinöörinäsuunnittelupuolella. ElektroniikkapuolellaJari Sandelin on aloittanutuutena tutkimusinsinöörinä ja TeroHäkkinen uutena kehitysinsinöörinä.GenPowexilla Jukka Kursi on aloittanuttuotesuunnittelupäällikkönä. JuhamattiSiuvo puolestaan on aloittanut myyntipäällikkönädieselpumppumyynnissä.GenPowexin huoltopuolella uusinakoestajina/huoltoasentajina ovat aloittaneetToni Tekokoski ja Marko Isomäki.Anne-Mari Niemelä on aloittanut jälkimarkkinoinnissavientimyyjä-harjoittelijana.Tuomo Lumme on aloittanut uutenalogistiikkapäällikkönä ja Alexander Durayon aloittanut ostajana.Tehtävänvaihdoksia ja organisaatiomuutoksiaTehtävänvaihdos GenPowexilleAikaisemmin jälkimarkkinoinnissa varaosamyynnissätyöskennellyt Hanna Virtamoon siirtynyt GenPowexille markkinointiassistentiksi.Organisaatiomuutoksia tuotekehityksessäTuotekehityksessä on tehty seuraavia organisaatiomuutoksia,jotka ovat astuneetvoimaan 1.11.<strong>2012</strong>:Suunnitteluosasto on jaettukolmeen osaan:DI Sami Koskinen on nimitetty suunnittelupäälliköksivastuualueenaan moottoreidenperuskehitys. Jatkossa Samilleraportoivat suunnitteluinsinöörit TimoKauppi, Tero Huhtanen, Timo Salonen,Tapio Siironen ja Eero Mäkinen.Suunnittelupäällikkö Ismo Hämäläinenvastaa jatkossa Advanced Engineeringtoiminnoista, joihin kuuluvat mm. simulointija teoreettinen moottoritutkimus.Kiitos hyvästä yhteistyöstä ja kiitos muistamisistajäädessäni eläkkeelle!Keijo LievonenTatja Virtanen on aloittanut talousosastollaostolaskujen käsittelijänä vuokratyösuhteessa.Moottorikokoonpanossa ja logistiikassaosahuoltajina ovat aloittaneet Jenni Neuvonen,Minna Rahunen, Eero Kivinen jaJouni Korpela.Vaihetyöntekijöinä ovat aloittaneet TommiMatikainen, Jouni Pohjoismäki, JanneSinkkilä, Perttu Valkkio, Mika Ylinen,Petri Hiltunen, Petteri Leimu, Sini Puuska,Toni Kärkkäinen, Tommi Seppänen,Teppo Joutsi sekä Eerika Viander.Ryhmälinjassa koneistajana on aloittanutJoni Huttunen.Akselivalmistuksessa hiojana on aloittanutHenri Pohja. Pakkaajina ovat aloittaneetPetri Ahola, Sami Soini ja PäiviKemppainen.Suunnittelupäällikkö Pentti Ala-Maakalavastaa jatkossakin asiakassovelluksista.Tuotekehitysosastolla on tehtylisäksi seuraavat nimitykset:DI Jari Kaste on nimitetty projektipäälliköksivastaamaan uusista moottorisuunnittelu-projekteista.DI Jouko Järvinen on nimitetty AccountManageriksi vastaamaan Linnavuoren jaBrasilian tehtaan tuotekehitysyhteistyöstä.Kehityspäällikkö Risto Repo jatkaa edelleenprojektipäällikkönä Tier 4Final -projektissa.Sami Koskinen, Jari Kaste ja Jouko Järvinenraportoivat jatkossa suoraan tuotekehitysjohtajaKari Aaltoselle.Eläkkeelle jääneitäTuotekehitysjohtaja Mauno Ylivakeri onjäänyt pois <strong>AGCO</strong> <strong>Power</strong>in palveluksestapitkän ja ansiokkaan työuran jälkeen.Kirjoitan parhaillaan kirjaa suomalaisesta naisesta, ravitsemustieteidentohtorista, joka on tehnyt häikäisevän työuran kansainvälisenhyväntekeväisyysjärjestön palveluksessa. Hän on työskennellytvaativissa tehtävissä kehittymättömien maiden syvimmissä puskissaja toiminut välillä huippuvakansseissa maailman säihkyvimmissämetropoleissa.Muutama päivä sitten kirjoitin oheisen pätkän tulevaan kirjaan.Jostakin syystä tuo tekstipala nousi ja nousi ja nousi mieleeni, kunmietin tämän <strong>Sisukas</strong> -lehden joulukirjoitusta. Ihan omin lupineni irrotanyhden Vietnamiin liittyvän tarinan elämänkertomuksen kirjakäsikirjoituksestaja kähvellän sen oheen:” – Yksi hyvää tekevä pieni ystäväyhteisösyntyi työpaikalla. Nimesimmeneljän hengen ryhmämmeTGIF:ksi. Kirjaimet tulivatsanoista Thank God It’s Friday!(Amerikkalainen tapa lopettaaviikko, käydä lasillisella lähipubissakotimatkalla). Joukossammeoli lisäkseni yksi hollantilainen,yksi nepalilainen ja yksikanadalainen, kolme naista jayksi mies.– Pidimme keskenämme harvakseltaanjuuri perjantaisin,työpäivän jälkeen "istuntoja", sellaisialämpimiä ystävyyden tilaisuuksia,joissa jaoimme kuulumisemmeja puhuimme kokemuksistamme,elämästämme,työstämme ja oikeastaan kaikestamahdollisesta maan ja taivaanvälillä. Kokoontumisiimme liittyipaljon iloa ja runsaasti naurua.Ryhmäläisten kesken meillä olierittäin vahva lojaalisuus toinentoisiamme kohtaan.– TGIF tarkoitti jokaiselle siihenkuuluville myös tärkeää luottoystävyyttäarjen rankkoina työpäivinä.Tiukoissa paikoissa, joita tokituli aina silloin tällöin vastaan,oli todelle helpottavaa mennänaapuriosastolle läheisen ystävänluokse ja pyytää häntä toimimaanpeilinä omalle kulloisellekinongelmalle. Ystävä ei sanonutkoskaan, että "oletpas typerä"tai "jopas hölmösti toimit". Kutenusein käy, ongelma ratkesi kun olijoku, joka kuunteli. Tai kriisihetkihelpottui, kun oli tuttu ja turvallinenlähimmäinen, jolta sai uuttanäkökulmaa kulloinkin käsilläolevaan asiaan.Muuan perjantaiseuran keskusteluon jäänyt Jatalle erityisestimieleen. – Joukkoomme kuulunutisä oli lähettämässä lastaanensimmäistä kertaa maailmalle,ulkomaille opiskelemaan. Hänenesikoisensa oli rauhallinenja viisas nuori, joten pärjäämisenpuolesta ei isän mukaan tarvinnutniinkään pelätä. Enemmänisää huolestutti, mitä hän itse sanoisilapselleen lähtijäisiksi. Mitenevästäisi esikoistaan?Jatta ehdotti omiin lämpimiinkoti- ja kasvukokemuksiinsa pohjaten,että mies pitäisi lähinnävain huolen siitä, että hänen esikoisensalähtiessään tietää isänsärakastavan häntä, riippumattasiitä pärjääkö lapsi maailmalla,opinnoissaan tai muissa toimissaan.– Sano, että rakastat,kannustin isää, kertoo Jatta.– Nelikkoomme kuulunut nuoriäiti, jolla oli siinä vaiheessa kaksipientä lasta, puhkesi keskustelunedetessä kyyneliin. Hän kertoimeille, että "juuri noita sanojaisäni ei koskaan minulle sanonut".Ystävämme kertoi lisäksi, ettähänen isänsä oli kyllä kovastiylpeä siitä, että tyttärestään tulimaisteri. Mutta koskaan isä ei siissanonut rakastavansa. Sitä tietoaja niitä sanoja tytär olisi kuulemmakaivannut ja monesti tarvinnut,Jatta toteaa.”Ulla AurioSISUKASlehdenpäätoimittajaSano, että rakastat!Hyvää Joulua!<strong>AGCO</strong> POWER -henkilöstölehtin:o 4/<strong>2012</strong> | joulukuuSeuraava SISUKAS-lehti ilmestyy maaaliskuussa 2013.• Päätoimittaja:Ulla Aurio• Taitto: Grafal OyArmi Lylykangaswww.grafal.com• Painopaikka: PK-Paino Oywww.pkpaino.comJos haluat antaa palautetta tämän lehdensisällöstä, niin kirjoita vapaamuotoinenpalautekirje ja pudota se SISUKASlehdenlaatikkoon, joka on sijoitettu pääportinvieressä olevan postikopin seinään.Voit lähettää palautetta sähköpostitse:sisukas.lehti@<strong>AGCO</strong>corp.com.HENKILÖSTÖLEHTIwww.agcopower.com16

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!