Maatilan Parhaat - Snellman

Maatilan Parhaat info 12005Luottavaisena kohtiuusia haasteitaSuomalaiset sikarodutpitävät pintansa

Luottamus Snellmaniin on vahvaSnellmanin tiedotuslehtituottajille ja yhteistyökumppaneilleTuottajien, kuluttajien, kaupan ja muidenasiakkaiden luottamus Snellmaniin on vahva.Tämä näkyy ennen kaikkea yrityksen viimevuosien vahvassa kehityksessä. Snellmaninliikevaihto nousi vuonna 2004 106 milj. euroon,lihan hankinta nousi 20,9 milj. kiloonja tuorelihamyynnissä Snellman vahvistimarkkina-asemaansa. Uusi vuosi on lisäksialkanut hyvin myönteisesti jalostemyynninosalta.Sianhankinta kehittyi viime vuonna strategistentavoitteiden mukaisesti. Tänä vuonna haluammeneuvonnassa keskittää voimavarojalihasikojen olosuhteista johtuvien hylkäystenvähentämiseen. Haluamme edelleen kehittääsikaketjun prosessiohjausta, mm. sikojenilmoitusjärjestelmää ja Anelma-palvelua.Olemme myös uuden vuoden kynnykselläsaaneet toivottaa useat uudet siantuottajattervetulleiksi tiimimme jäseniksi.Naudan tuotanto väheni Suomessa vuonna2004 samalla kun kulutus lisääntyi.Snellmanin naudanhankinta pysyi lähesedellisen vuoden tasolla. Lehmien teurastusväheni pääosin hätäteurastuksenloppumisen seurauksena. Snellmanin kokonaudanhankintamäärä tarvitaan nykyisin yrityksenomaan jatkojalostukseen. Snellmaninvahvasta asemasta tuorelihamyynnissä jajalosteissa johtuen, tarvitsemme jatkuvastilisää naudanlihaa. Uusitun maitotilaohjelmanansiosta Snellman on jo saanut monta uuttanaudantuottajaa, mutta toivomme vielämonta lisää kuluvan vuoden aikana.Tuottajahinnat ovat nousussa. Sian hinta onnyt 17 c/kg korkeampi kuin vuosi sitten.Sonnin hinta on noussut lähes 15 c/kg jalehmän hinta yli 20 c/kg. Toivomme hyväävuotta Snellmanin tuotantoketjun kaikilleosapuolille. Meillä on osaavia, laatutietoisiatuottajia ja hyvät mahdollisuudet onnistua.Toivotamme Snellmanilta työniloa alkaneenvuoden haasteisiin.Tomas GäddnäsHANKINTA 2001 2002 2003 2004 +/-Vastaava julkaisija ja toimittajaTomas Gäddnäs, Oy Snellman AbToimittajaHeidi Jylhä, Solid MediaKuvatMartti Hassila, Vesa HihnalaBjörn Stjernvall, Anders EklundSnellmanin arkistoGraafinen muotoilu/taittoSolid MediaPainotaloFORSBERG ®Painos3500 suom.1000 ruots.YhteystiedotOy Snellman AbPL 11368601 Pietarsaari*06 786 6111http://anelma.snellman.fiSIKA, milj. kg 8,2 9,2 12,2 13,7 + 12 %NAUTA, milj. kg 5,8 6,7 7,3 7,2 - 1 %Sonni, milj. kg 3,01 3,32 3,98 4,19 + 6 %Lehmä, milj. kg 2,18 2,73 2,59 2,35 - 8 %Hieho, milj. kg 0,58 0,66 0,77 0,68 - 12 %YHTEENSÄ, milj. kg 14,0 16,0 19,5 20,9 + 7 %ELÄINVÄLITYSPORSAITA, kpl. 49 964 62 960 84 421 93 473 + 11 %SIITOSSIKOJA, kpl. 2 035 1 171 1 301 + 11 %VASIKOITA, kpl. 7 146 8 083 8 932 9 019 + 1 %Sonnivasikoita, kpl. 5 834 6 755 7 436 7 634 + 3 %Hiehovasikoita, kpl. 1 312 1 328 1 495 1 385 - 7 %Ternivasikoita 2 119 3 232 4 409 + 36 %TEURASPAINOJALihasika, kg 86,0 89,1 90,7 90,0Emakko, kg 164,9 167,5 171,3 174,5Sonni, kg 271,1 286,8 300,6 309,2Lehmä, kg 246,1 250,3 255,6 261,9Hieho, kg 209,3 218,4 227,4 229,52520151022,4620,4219,5919,18 19,06 19,4118,4918,8217,4 17,27 18,2 16,7614,56 16,3116,72 16,52 16,3 16,0813,06 11,31 11,5612,2 12,12 11,911,07 11,08 11,26 11,1810,7222,9818,38 18,3115,47 15,3511,0911,5711,05 11,015,65T. HK RUOKATALO T. SNELLMANT. ATRIA T. KESKOT. JÄRVISUOMEN PORTTI04vkoa W080204 4vkoa W040404 4vkoa W300504 4vkoa W250704 4vkoa W190904 4vkoa W1411044vkoa W110104 4vkoa W070304 4vkoa W020504 4vkoa W270604 4vkoa W220804 4vkoa W171004 4vkoa W12120421,6317,6316,611,8111,4620,42 20,8 20,6616,4915,23 14,7815,12 14,9412,5412,613,4 12,5311,94 11,65 11,57Teollisesti pakatun punaisen lihan myynti Suomessa vuoden 2004 aikana.(Lähde: AC Nielsen Scantrack)23,5223,616,3412,811,6611,43

SisältöLuottamus Snellmaniin on vahva........................................................................... 2Sika- ja nautatavoitteet 2005 ................................................................................. 3Herra Snellman on vauhdissa ................................................................................ 4Laatutietoiset tuottajat ovat Snellmanin vahvuus ............................................. 5Naudankasvatuksen menestystekijät, laatu ennen määrää.............................. 6Ternivasikoiden osuus lisääntyy ............................................................................ 6Maitotilojen MP-edut paranivat ............................................................................ 6Onko mahdollista tuottaa lihaksikasta ja samallavähärasvaista naudanlihaa?...................................................................................... 7Erikoistuneiden naudantuottajien tuloksia ......................................................... 7Tähtäimessä laadukkaampi teurasruho ............................................................... 8Tuottavuutta ruokinnalla......................................................................................... 9Suomalaisilla sikaroduilla on korkea tuotantopotentiaali................................ 9Eläinvälitykset polttopisteessä.............................................................................10Porsasvälityksen tarkennukset 2005..................................................................11Snellman saa tuoteturvallisuussertifi kaatin.......................................................11Myönteinenyllätys teurastilityksessäMoni Maatilan Parhaat-maidontuottaja on vuodenalussa saanut teurastilityksenyhteydessä myönteisenyllätyksen.Teuraslehmien hinta on ylittänyt odotukset.Syy tähän on Snellmanin uusija aivan ainutlaatuinen hinnoittelumaitotiloille. Snellmanin uskollisetsopimustuottajat saavat ylimääräisenpalkkion viime vuoden aikana toimitetuistaeläimistä. MP-sopimuksen etujaon parannettu kaikille maitotiloille.Lehmän hinta nousee puoli senttiä kiloltakaikista vuosimyynnin perustason(14 kpl) ylittävistä vasikoista ja nuoristanaudoista. Kaikki MP-sopimustuottajatsaavat uuden bonuslisän automaattisestiilman ylimääräisiä velvoitteita.Suomalaisilla porsailla onkorkea tuotantopotentiaali.Runsas osallistuminen sikapäivissäIlmajoella ja Vöyrillä.Ternivasikoiden osuus vasikkavälityksestäkasvaa.Lue lisää sivulta 6!Maatilan ParhaatSikatavoitteet 2005Sian hankinta 15,0 milj. kgPorsasvälitys 100 000 kplLihasikojen laatuLiha-% : 59,0Paino: 91 kgTerveiden osuus (ei ruhohylkäyksiä): 92 %Täysin terveiden osuus (ei hylkäyksiä): 87 %Porsaiden laatu85 % porsaista MP-indeksilaskennassaMP-indeksitilojen keskiarvo: 52TilatMP-sopimus kaikkien sikatilojen kanssaKaikki sikatilat kansallisella terveystasollaSikaprosessin toimintaTarkat ennusteet lihaprosessin sikamäärästä ja -hinnastajatkuvasti 4 kk jaksolleMaatilan ParhaatNautatavoitteet 2005Naudan hankinta 7,25 milj. kgVasikkavälitys 9 000 kplNaudan laatuSonnin paino 310 kgVähärasvaiset (1+2): 67 %Lehmien osuus vähintään 33 %TilatMP-sopimus kattaa 80 % naudanhankinnastaMP-tilat kansallisella terveystasollaMonta uutta Maatilan Parhaat -naudantuottajaaSnellmanin asiakkaaksiNautaprosessin toimintaTarkat ennusteet lihaprosessin nautamäärästä 3–4 kketukäteen

Maatilan ParhaatinfoHerra Snellman on vauhdissaTietyiltä osin voi liha-alanvuosikatsauksen tiivistää vuositoisensa jälkeen yhteen sanaan:turbulenssia. Viime vuosi oli toistoamonien aiempien vuosientapahtumista siinä mielessä, ettäkaupan ketjut ilmoittivat tasaisinväliajoin monia tuotteitakoskevista hinnanalennuksista.Luonnollisena seurauksena tästä toiminnastateollisuuden hintoja painettiin edelleenalaspäin, mikä johti jopa suuria suomalaisialihateollisuusyrityksiä entistä syvempäänkriisiin, ja sen seurauksena jopa velkasaneeraukseen.Vuotta leimasivat myös lukuisienelintarviketyöntekijöiden irtisanomiset sekäpienissä, että suuremmissa yrityksissä.Uusien EU-maiden vaikutusodotettua pienempiUusien EU-maiden vaikutus Suomen lihaalaanjäi sitä vastoin odotettua pienemmäksi.Tämä johtui ratkaisevassa määrinmaailmanlaajuisesta markkinatilanteesta.Viro, Latvia ja Liettua tarvitsivat itse raakaainetuontia,erityisesti sianlihaa. Puolalaisettalonpojat havaitsivat mahdollisuuden parempiintuottajahintoihin myymällä eläviä sikojasaksalaisiin teurastamoihin. Tämä johtikuluttajahintatason voimakkaaseen nousuunBaltiassa, mikä puolestaan ajan mittaan saaaikaan näiden nk. matalapalkkamaiden palkkojenlähestymisen EU:n tasoa odotettuanopeammin. Suomalaisten tuottajien suurinuhka on, että “talonpoikien omat pörssiyhtiöt”rakentavat baltialaista lihateollisuuttasillä korkealla tietotaidolla, jota meillä ontäällä Suomessa. Tämä tulee hyödyttämäänkaupan ketjuja Suomessa, mutta ei tuottajia.Kohoavat tuottajahinnatTuottajien osalta oli kuitenkin myönteistä,että tuottajahinnat alkoivat vuoden kuluessanousta hitaasti, mutta varmasti. Kohoavientuottajahintojen johdosta myös teollisuudenon mahdollista nostaa kaupalle meneväntuorelihan hintoja. Toisaalta leikkelejalostuksenraaka-aineet kallistuvat ja leikkeleyritykset,joilla ei ole omaa teurastustoimintaajoutuvat erittäin vaikeaan tilanteeseen.Tiiviissä yhteistyössä tuottajienkanssaSnellmanin osalta olemme varhaisessa vaiheessakoettaneet kartoittaa näitä uhkiaja mahdollisuuksia. Tulimme johtopäätökseen,jonka mukaan sekä tuottajilla ettäSnellmanilla on edellytykset säilyä hengissä,mutta tulosten saavuttaminen vaatii tiivistäToimitusjohtaja Gerhard Snellman tuottajatilaisuudessa Ilmajoella tammikuussa 2005.yhteistyötä. Lähestymistapanamme on auttaatuottajia keskittymään oikeisiin asioihin,jolloin pienemmillä kustannuksilla saadaanaikaan parempi laatu, tuottavuus ja eläintenterveydentila.Tiedämme kokemuksesta, että suomalaisillekuluttajille eläinten kohtelu on tärkeä asia ja,että he miettivät tarkasti mitä suuhunsa laittavat.Se onkin jo toinen asia, että kuluttajateivät ole valmiita maksamaan lisäarvosta,jonka me yhdessä heille tuotamme.Määrä ja liikevaihto kasvoiMyös viime vuosi oli Snellmanille sekä määrällisestiettä liikevaihdolla mitattuna kasvuvuosi.Kasvu tuli erityisesti suuremmistateurasmääristä, kuluttajapakatun lihan kasvaneistamarkkinaosuuksista ja valmisruokasektorinkasvusta. Myös vienti Ruotsiin,USA:han ja Japaniin sujui suotuisasti.Myönteinen uusi vuosiTämä vuosi on alkanut myönteisesti.Olemme tuoneet markkinoille uusia tuotteita,jotka kauppa on ottanut vastaansuurella mielenkiinnolla. Kaupan puolelta onsaatu kommentteja: “Nyt Herra Snellman onvauhdissa”.Myönteinen kehitys, jonka näemme edessämmeyhteistyössä teidän, tuottajiemmekanssa, on johtanut siihen, että olemmenyt panemassa täytäntöön strategiaammesisältyviä investointisuunnitelmia. Näihininvestointeihin kuuluvat mm. suuremmatteurasruhojen jäähdytystilat, mutta ennenSnellmanin strategiatavoitteetHerra Snellmanin tavoitteinaon olla:– Kaupan paras yhteistyökumppani.– Laatujohtaja niissä segmenteissä,joihin keskitymme.– Markkinajohtaja leikkeleissä.– Kaupan kolmen tärkeimmänlihatoimittajan joukossa.– Lihantuottajien paras yhteistyökumppani.– Esimerkillinen vastuunkantajasekä ihmisistä että ympäristöstä.kaikkea panostukset tehokkuuden ja laadunparantamiseen sekä jokaisen lihagrammansaamiseen paremmin oikeaan käyttöön.Toivomme edelleen hyvää ja luottamuksellistayhteistyötä.Tj Gerhard Snellman4

Siantuottajat infopäivilläLaatutietoiset tuottajatovat Snellmanin vahvuus115 siantuottajaa kerääntyikuulemaan Snellmanin mietteitäsikaelinkeinon tulevaisuudennäkymistä Snellmanin sikainfopäivilleIlmajoelle ja Vöyrille26-27.1. Infopäivien pääteemakäsitteli sikalaolosuhteita janiiden vaikutusta teurassikahylkäyksiinja emakoiden hedelmällisyyteen.Sikojen terveys on parantunut Snellmanintuottajatiloilla jatkuvasti, varsinkin tarttuvientautien osalta. Snellman on ottanut vuodelle2005 projektitavoitteeksi teurassikojentuotanto-olosuhteisiin liittyvien hylkäystenvähentämisen. Vierailevana luennoitsijanaIlmajoella oli eläinlääkäri Outi Hälli, jokamuistutti eläintenhoitajan tärkeästä roolistahyvien tulosten saavuttamisessa. Vöyrilläsikalaympäristöluennon piti Martti Hassila.Tj Gerhard Snellmanin osallistuminen tuottajatilaisuuksiinvalaa vuosi toisensa jälkeentuottajiin lisäuskoa elinkeinoon ja omiinmahdollisuuksiinsa onnistua yhteistyössäSnellmanin kanssa.Tomas Gäddnäs esitteli Snellmanin hankintatuloksetvuodelta 2004 sekä tavoitteetvuodelle 2005. Määrätavoitteet saavutettiinsekä sianteurastuksessa että porsasvälityksessä.Lokakuussa oli teurassikoja hiukanarvioitua vähemmän, kun taas joulukuussaniitä oli arvioitua enemmän. Kokonaisuutenaolivat määrät kuitenkin tasapainossa.Siantuottajat saivat kyselylomakkeella kertoamielipiteensä sikailmoitusjärjestelmäntoiminnasta kuten myös vuoden vaihteenylitarjontatilanteesta ja siitä miten hankintahenkilökuntahoiti tilanteen. Kyselyntuloksesta on hyötyä sikaprosessin ja sentoimintojen kehittämisessä edelleen.Laadullisesti voimme jo nyt nähdä tuloksiaporsaiden indeksihinnoittelusta sekä panostuksestasikaloiden ruokinnanoptimointiin.Lihaprosentti nousi edelleenkin ja se pysyikoko syksyn 59 %:n tuntumassa. Samallaon sikojen kasvu parantunut ja useimmatsiankasvattajat onnistuvat nykyisin kasvatustavoitteissa,jotka ovat 90 kilon teuraspainoja kiertonopeus, joka on korkeintaan 17viikkoa.Suomalaisten siantuottajien tuotantomahdollisuuksiavalaistiin myös kansainvälisessäperspektiivissä. Suomalaiset siat ovatEuroopan parhaimpien joukossa tuotantopotentiaalinsuhteen. Määrätietoisellakehitystyöllä on siksi hyvät mahdollisuudetsaavuttaa erittäin hyvät tulokset. Uudetjäsenmaat ovat tehokkuudessa ja teuraslaadussahuomattavasti alhaisemmallatasolla. Eräs suomalaisen sikaelinkeinon jaerityisesti Snellmanin sikaketjun vahvuus onmyös tasainen hintakehitys ilman nopeitakäännöksiä. Tämä vähentää yksittäisten sikalayrittäjienriskejä ja sikaketjun resurssitvoidaan ohjata laadun ja tehokkuuden parantamiseenhintaspekuloinnin sijaan.Suomessa hintataso oli viime vuonna alhaisempikuin EU:n keskitaso, mutta selvästikorkeampi kuin Tanskassa. Alkuvuodenaikana on sianhinta EU:ssa laskenut allesuomalaisen hintatason. Tammikuussa olisianhinta Ruotsissa 10 c/kg ja Tanskassa 20c/kg alempi kuin Suomessa. Myös suomalaisetyritykset ovat laskeneet hintaa pariinotteeseen. Snellman on pitänyt hintatasonsaja me pyrimme pitämään edelleenkin hintakehityksenvakaana. Ennusteiden mukaan onhintataso vakaa vuoden alkupuolella, muttaloppuvuotta kohden odotetaan trendin olevanhiukan nouseva.TGSiantuottajia IMO:n auditoriossa. Heitä muistutettiin mm. siitä, että tuotannon tehostamisentärkein lenkki ja samalla suurin voimavara on tuottaja itse.Vöyrillä Norrvallassa oli koolla kattava otos rannikon porsas-, yhdistelmä- ja lihasikatilallisista.Tomas Gäddnäs esitteli hankintatuloksetvuodelta 2004 sekä tavoitteet vuodelle 2005.5

Maatilan ParhaatinfoNaudankasvatuksen menestystekijät,laatu ennen määrääLTK:n tutkimus tukee maltillisia teuraspainojaSnellman on pyrkinyt pitämäänmaitorotuisten sonnien teuraspainotavoitteetmaltillisinaosin mm. omiin koeleikkuuksiinpohjautuen.Määrän sijaan laadulle on haluttu antaasuurempi painoarvo. Tuottajia ei ole haluttuohjata tietoisesti tuottamaan erittäinisoja ruhoja ja sitä kautta mahdollisestisellaista raaka-ainetta, jonka todellinenkäyttöarvo voi olla oleellisesti pienempikuin hiukan kevyempien ruhojen. Vuodelle2005 Snellmanilla on asetettu sonnien teuraspainotavoitteeksiedelleen 310 kiloa ja1 – 2 rasvaluokkien osuus pyritään saamaanvähintään 67 prosenttiin.Markku Honkavaara Lihateollisuuden tutkimuskeskuksestaon tehnyt tutkimuksen,joka osoittaa että korkea teuraspaino(349 – 380 kg) yhdessä kovan päiväkasvunkanssa kasvattaa suhteessa enemmänruhon vähemmän arvokkaita osia (esim.rinta, kuve) kuin arvokkaampia (mm. paistit)ruhon osia. Ruhopainon kasvaessa ruhonmuoto kyllä parani, mutta sen rasvaisuuslisääntyi. Kevyempien (288 – 321 kg)hiukan hitaammin kasvaneiden nautojenleikkuusaanto oli parempi ja niihin kertyipainavia ja arvokkaita paisteja sekä arvokkaampialajitelmia suhteessa enemmän kuinpainavampiin sonneihin. Väkirehuprosentillatodettiin myös olevan selkeä yhteys ruhonrasvoittumiseen.Naudan kasvatuksessa pätee kuitenkinedelleen, että teuraspaino saakasvaa aina kun ruhojen rasvaisuus eilisäänny.VHMaitotilojenMP-edutparanivatMaitotilojen sopimushinnoitteluuudistui vuoden vaihteessa.Maitotilan uusi MP-sopimuslisä maksetaanmyös lehmistä, joiden rasvaluokkaon 4. Lisä maksetaan jokaisesta lehmästäpaitsi lihakkuusluokasta P- ja rasvaisuusluokasta5. Uutuutena maitotila voikorottaa tilan teuraslehmistä saatavaasopimushintaa, kun myös välitysvasikat jatilan nuoret naudat myydään Snellmanille.Myydystä vasikasta ja nuoresta naudastamaksetaan 0,5 c/kg bonuslisää MP-teuraslehmällemyyntiä seuraavan kuukaudenalusta vuodeksi eteenpäin. Vuoden2004 aikana myydyt vasikat ja nuoretnaudat otetaan huomioon lehmien hinnoittelussaheti vuoden 2005 alusta.Ternivasikoiden osuus lisääntyyMP-lisässä on minimi- ja maksimitaso.Sopimuslisä on edelleen vähintään 7 c/kg,mikä vastaa 14 myytyä vasikkaa tai nuortanautaa vuodessa. Tämä tarkoittaa, ettätilan teuraslehmien sopimushinta nouseekun maitotilan myynti on enemmän kuin14 vasikkaa tai nuorta nautaa vuodessa.Esimerkkitila joka myy vuodessa 30 vasikkaavälitykseen saa MP-sopimuslisäksi15 c/kg. Maitotilat jotka myyvät välitysvasikatsuoraan Snellmanin kasvattajalle,voivat hoitaa laskutuksen Snellmaninkautta. Käsittely maksu on vain 1 euro/vasikka, samalla maitotila pääsee osalliseksilisähinnasta.Nyt kannattaa hoitaa sopimusasiat kuntoon.Tarvitsemme myös uusia asiakkaita.Ota yhteyttä asiamiehiimme tai hankintaamme.VHVasikka viihtyy parhaiten hyvin kuivitetussa vedottomassa karsinassa.Snellmanin vasikkavälitys kasvoiedelleen vuonna 2004, samoinkasvoi ternivasikan osuus kaikistavälitetyistä vasikoista 50prosenttiin.Vasikan muuttuminen yhä nuoremmaksiasettaa myös entistä suurempia paineitakasvattajien suuntaan. Tavallisesta ns. normaalistavasikasta on ajoittain pulaa. Näinnaudankasvattaja, jolla ei ole mahdollisuuttaottaa vastaan ternivasikkaa, saattaa joutua6odottamaan vasikkaerää pitkänkin aikaa.Kasvattajan on syytä huomioida, että vasikanvastaanottamiseen tarkoitetut tilattäytyy soveltua 2 viikkoisen ternivasikantarpeisiin. Hoidon ja ruokinnan täytyy ollaensiluokkaista ensimmäisistä päivistä lähtien.Toisaalta myös välitykseen ternivasikanlähettävän maitotilan täytyy ”pakata” matkalaisenkassi oikein. (Katso oikealla olevaaruutua!)VHTernivasikanmatkavakuutus– ikä 10 – 21 päivää– paino vähintään 40 kiloa– juotettu tuttijuotolla– terve, puhdas ja hyvä yleiskunto– rekisteröity ja korvamerkitty– tuotettu Maatilan Parhaat -tilalla

Onko mahdollista tuottaa lihaksikasta jasamalla vähärasvaista naudanlihaa?Olosuhteet luovat perustanOnnistunut kasvatus koostuu monesta tekijästä.Kun suurin osa Snellmanin välittämistävasikoista toimitetaan kasvatustiloille ternivasikoinaeli noin kahden viikon iässä korostuuolosuhteiden merkitys entisestään.Pieni vasikka tarvitsee vedottoman kuivanmakuupaikan, jossa on rauhallista levätä janukkua. Uni on tärkeä hyvinvointitekijä niinhoitajalle kuin hoidettavalle. Olosuhteisiinpanostaminen on myös paras keino ennaltaehkäistäyleisiä hengitystietulehduksia.Emältä vieroitettu vasikka tarvitsee tietystimyös oikeaa ravintoa. Vasikkavaiheen ruokavaliostaon vaikea säästää vaikuttamattasamalla heikentävästi vasikan kasvuun.Paras mahdollinen maidonkorvike yhdessämaistuvan väkirehun kanssa takaa parhaatlähtökohdat jatkokasvatukselle. Pienen vasikanhoidossa on syytä muistaa se, etteiole olemassa helppoa ja vähätöistä hyvääratkaisua.Huolellinen valvonta ja hoito ovat tärkeä osa onnistunutta kasvatusta. Kuvassa pedersöreläinenMikael Åberg ternivasikoineeen.Hyvän säilörehun kautta korkeisiinpäiväkasvuihinJuottovaiheen jälkeen ruokinnan perustarakentuu hyvälaatuiselle säilörehulle. Myöslihanaudoille kannattaa antaa parasta saatavillaolevaa säilörehua, samalla se mahdollistaakohtuullisen väkirehun käytön.Voimakas väkirehuruokinta on eräs ruhonrasvoittumisriskiä nostava seikka, varsinkinjos tarjolla oleva väkirehu on pelkästäänohraa. Siinä tapauksessa olisi suositeltavaa,että mahdollinen ohra korvattaisiin osaksikauralla tai muulla kuitupitoisella energiaväkirehulla.Hyvä säilörehu on aina tavoittelemisenarvoinen asia eikä se ole yhtäänsen kalliimpaa kuin huonokaan, päinvastoin.Todellinen arvo säilörehulle saadaan kuitenkinvasta kun se analysoidaan, muutenkaikki on vain arvailua. Analyysipusseja saattarvittaessa myös Snellmanilta. Hyväänpäiväkasvuun ja lihakkuuteen kannattaaina pyrkiä, se vaatii kuitenkin ettäkeinot ovat oikeat.VHErikoistuneiden naudanlihantuottajientuloksiaMaatilan Parhaat sopimustiloille on tammikuunaikana lähetetty kasvunseurantaraportitvuoden 2004 aikana teurastetuistanuorista naudoista. Tiloille lähetetyissäraporteissa ja lasketuissa vertailuluvuissaovat mukana kaikki Snellmanilla teurastetutnuoret naudat. Nämä raportit löytyvätmyös Anelma –ohjelmasta.Ternivasikasta teuraaksikeskipaino kg2003 3142004 333kasvu g/pv2003 5682004 5746005004003002001000keskipaino kg kasvu g/pvPerinteinen välitysvasikkateuraspaino kg2003 3232004 331kasvu g/pv2003 5482004 5566005004003002001000teuraspaino kgkasvu g/pvHyvä hoito palkitseeTernisonnivasikoita vastaanottavilla tiloillaparhaan neljänneksen nettopäiväkasvu oli2004 keskimäärin 574 grammaa/päivässä,kun taas ns. perinteistä välitysvasikkaakasvattavien tilojen vastaavalla ryhmällätulos oli 564 grammaa. Ternivasikoitavastaanottavien tilojen tuloksissa on suurempihajonta kuin ns. tavallisen vasikankasvattajilla. Ternivasikkaa vastaanottavallatilalla korostuukin olosuhteiden ja hyvänhoidon merkitys.VHTernivasikoina vastaanotettujen sonnivasikoidenpäiväkasvultaan parhaan neljänneksenkeskimääräinen päiväkasvu syntymästäja teuraspaino 2003 ja 2004. Alla saman ryhmänlihakkuus ja rasvaisuus.lihakkuus2003 4,62004 4,9rasvaisuus2003 2,62004 2,75,04,54,03,53,02,52,01,51,0lihakkuusrasvaisuusPerinteisen sonnivasikan kasvattajien tuloksiavuosilta 2003 ja 2004. Päiväkasvultaanparhaan neljänneksen teuraspaino ja keskimääräinenpäiväkasvu syntymästä. Allasaman ryhmän lihakkuus ja rasvaisuus.lihakkuus2003 4,62004 4,8rasvaisuus2003 2,52004 2,55,04,54,03,53,02,52,01,51,0lihakkuus rasvaisuus7

Maatilan ParhaatinfoTähtäimessä laadukkaampi teurasruhoSikojen laadun kehittäminenon pitkäjänteistä työtä. Elävänmateriaalin kanssa toimittaessaon hyvä pitää päämäärät selkeinäja suhteessa tarkasteltavaanasiaan, pitää ne riittävän kaukanatämän hetkisestä tasosta.Aika ajoin on tehtävä ´välitilinpäätös´ ja tarkasteltavakriittisesti saavutettuja tuloksiasekä käytettyjä menetelmiä. Edellisten avullatehdään johtopäätöksiä siitä, tuleeko toimintaamuuttaa päämäärän tavoittamiseksi.Painottamalla toisia asioita voidaan niissäsaavuttaa vähemmän painoarvoa saaviintekijöihin nähden paremmat tulokset ja nopeampiedistyminen. Näin ollen on erittäintärkeää miettiä mahdollisimman pitkälleetukäteen tehtyjen valintojen seuraukset.Tämä pätee niin pieniin kuin suuriinkinasioihin, oli sitten kysymys suuren tai pienenyrityksen johtamisesta, rakentamisesta,eläinten perinnöllisten ominaisuuksien jalostamisestatai mistä muusta asiasta tahansa,mihin vaikuttaa monta eri tekijää.Laadulla eteenpäinOsalla tuottajistamme tilan toiminta tuottaahyvin tasalaatuisia teurassikoja. Toisaalta onmyös niitä, joiden kohdalla asiat eivät syystätai toisesta pysy yhtä hyvin ´hanskassa´.Riippumatta tilan toiminnan nykytilasta onjokaisella tilalla kuitenkin tarve toiminnankriittiseen tarkasteluun.Olemme panostaneet lihakkuuden parantamiseenjo vuosien ajan. Vuositasolla parannustaonkin tapahtunut. Tavoitteenammeon edelleenkin 59 %:n keskimääräinenlihakkuus. Eri tekijöistä johtuen lihakkuudenviikoittainen vaihtelu on kuitenkin tosiasia.Tästä johtuen tulemme myös jatkossa panostamaanketjun heikkojen lenkkien vahvistamiseen.Keskimääräisen lihakkuudensekä S- ja E-luokkien osuuden parantamisessaon muistettava että sitä ´häntäpäätä´nostamalla on halutut tavoitteet useinhelpommin ja nopeammin saavutettavissa.Rasvaisten ruhojen aiheuttamat ylimääräisetkustannukset rasittavat vuosi vuodeltayhä enemmän niin tuottajia kuin jalostavaateollisuuttakin.Kilot kuriinTeuraspainon optimoinnissa on sikojenkasvun seuranta erittäin tärkeää. Samoin sikojenilmoittaminen teuraaksi hyvissä ajoinennakkoon on tärkeä osa tätä optimointia.Mahdollisimman tarkat ennusteet ja niidenpäivitykset ovat edellytys sille, että hankinnassavoidaan omalta osaltaan suunnitellatoiminta siten, että yhteinen tavoitteemme91 kg:n keskipainosta toteutuisi.Tavoiteruho on terve, vähärasvainen, lihakas, painava ja isokinkkuinen.Lisää terveitä päiviäLaadukkaan teurasruhon määritelmäänkuuluu ehdottomasti myös että ruhosta eihylätä mitään ruhon osia, kuten ei myöskäänelimiä. Tulemme kuluvana vuonnapanostamaan erityisesti niveltulehdusten jamaksahylkäysten määrien vähentämiseen.Hylkäyksien aiheuttamat taloudelliset menetyksetniin tuottajille kuin teurastamollekinovat varsin merkittäviä. Vuonna 2004hylättyjen lihakilojen vuoksi jäi tuottajiltaarviolta reilun 200 000 euron tulot saamatta.Lisäksi tulevat hylättyjen lihojen hävittämisestäsekä turhasta työstä teurastamolleaiheutuneet ylimääräiset kulut.Kaikki siantuottajat ovat mukana ETU-palvelujenterveysvalvontaohjelmassa, jotenedellytykset terveiden päivien lisäämiselle jasiten koko sikaketjun riskien minimoimiselleovat olemassa.Perintötekijöitä paremmaksiSyksyllä 2003 käyttöön otetun porsaidenMP-indeksin laskenta on jo hyvin tuottajienhallinnassa. Indeksi kuvaa välitykseen tulevienporsaiden perinnöllistä tasoa tuotanto-ominaisuuksissa,joita ovat rehunkäyttö,teuraslaatu ja lihanlaatu. MTT:n tekemissälaskemissa on osoitettu että hyvällä jalostusaineksellaon mahdollista merkittävästiparantaa lihasian katetuottoa.Tavoitetaso indeksissä on edelleenkin 52pistettä. Tavoite voidaan pitää samana johtuensiitä, että indeksin keskiarvo päivittyyaina uusien jalostusarvojen laskennassavastaamaan tämän päivän eläinaineksentasoa. Näin ollen 52 indeksi pisteen saavuttamiseksinyt, täytyy sian olla perinnöllisestiviimevuotista 52 indeksipisteen sikaa parempi.MP-indeksilistojen käyttöä tulemmemyös monipuolistamaan tilan eläinaineksenkehittämisessä.MHHyvän tuotantotuloksenedellytykset– Jalostuksellisesti hyvä eläinaines– Oikea, sian tarpeet täyttäväruokinta– Hyvä terveydenhuolto– Oikeat ja oikea-aikaisetlääkitykset– Tuotannon seuranta– Nopea puuttuminen ongelmiinUusi tutkimusvahvistaa tosiasian:Snellman on valinnut sikaketjulle oikeanjalostusstrategian. Tämä vahvistetaanMTT:n uusissa tutkimustuloksissa.Tutkimuksessa oli mukana teurassikojakolmesta eri elopainoluokasta 100, 110ja 120 kiloa. Tutkimus vertaili teuras- jatuotantotuloksia suomalaisten maatiaisyorkshireristeytystenja kolmiroturisteytystenvälillä. Kolmirotusioissa oli 25 %norjalaista duroc:a. Suomalaiset kahdenrodunristeytykset olivat kaikilla osaalueillavähintään yhtä hyviä tai parempiakuin kolmiroturisteytykset.Päiväkasvu oli kokeessa keskimäärin noin925 g/pv. Jo 25 % duroc:a riitti pudottamaankolmirotusikojen lihaprosenttia1,4 prosenttiyksikköä 59,2:sta 57,8:aan.Suuri yllätys oli kolmirotusikojen kinkun8

Tuottavuutta ruokinnallaHyvän ruokinnan onnistumiseneräs mittari on hyvän lihakkuudenomaava terve teurassika.Toinen huomion arvoinen mittari on sianpäiväkasvu. Korkea lihakkuus voi olla seuraustamyös epäonnistuneesta ruokinnasta.Toisaalta panostaminen yksinomaan päiväkasvuunvoi johtaa lihakkuuden heikkenemiseen.Lihakkuuden ja päiväkasvun onoltava oikeassa suhteessa toisiinsa, jotta voidaansanoa tuotannon olevan kannattavaa.Huolellisella tuotannon suunnittelulla tämäon kuitenkin mahdollista.PäiväkasvuSian kasvu on sekä punaisen lihan että silavanmäärän lisääntymistä. Punaisen lihanmuodostuminen vaatii tietyn määrän tiettyjäaminohappoja eli valkuaista. Näiden määränon lisäksi oltava oikeassa suhteessa toisiinsa.Toisen ylimäärä ei voi korvata puutettajossakin muussa aminohapossa. Yhtälaillaoleellista on energian määrä suhteessa siansyömään rehumäärään. Liian energiaköyhällärehulla sika ei kasva niin nopeasti kuin senominaisuudet antaisivat myöten. Samallase käyttää osan syömästään valkuaisestaenergian tuotantoon. Siihen tarkoitukseenvalkuainen on taas aivan liian arvokasta.Kasvu vaatii rehulta myös tiettyjä kivennäis-ja vitamiinipitoisuuksia. Tyypillisenäesimerkkinä mainittakoon fosfori, jota senlisäksi että se on tärkeä osa luuston muodostumista,tarvitaan merkittäviä määriämyös punaisenlihan määrän kasvamiseen.Ruokinnan ja rehustuksen optimoinnintavoitteena on siis tyydyttää mahdollisimmanhyvin sian eri kasvuvaiheissa vaihtelevaenergian, valkuaisen sekä kivennäisten javitamiinien tarve.Päivitys myös talven aikanaSikojen tärkeimmän energian lähteen viljanlaatu vaihtelee ruokintakauden aikana, varastoerienvaihtuessa. Näin ollen aiemminkäytössä olleen erän yhteydessä tehty ruokintasuunnitelmaei välttämättä enää myöhemminpidä paikkaansa. Sian ravinteidensaanti ei enää täytä sen vaatimuksia. Suoraseuraus tästä on kasvupotentiaalin hyödyntämättäjättäminen ja tuotantokustannustennousu. Lisäksi ruokinnan puutteet voivatjohtaa käytöshäiriöihin ja siten aiheuttaaSeuraavassa muutamia tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa ruokinnallisesti:Yhden lihaprosentin nousu merkitseen. 8 € /sikapaikka/v45 gr:n päiväkasvun nousu n. 9 € /sikapaikka/v5 %:a pienempi rehunkulutus n. 7 € /sikapaikka/v3 kg:n teuraskeskipainon nosto antaa n. 7 € /sikapaikka/v1 sentti ry:n hinnassa merkitsee n. 8 € /sikapaikka/vlisäongelmia kuten esimerkiksi hännänpurentaa.Suunnanvaihto ongelmatilanteissaVakavissa ongelmatilanteissa on uskallettavatehdä riittävän suuria muutoksia. Tuotantoaheikentävien tekijöiden aiheuttama ongelmakierreon katkaistava mahdollisimmannopeasti. Asiaa edistää tietysti se, mikäliongelman aiheuttaja kyetään tunnistamaan.Tämä vaatii tuottajalta tarkkaavaisuutta sekäaimo annoksen aloitekykyä sekä rohkeuttatarttua asiaan. Teurastamon alkutuotannonhenkilökunta on näissä tilanteissa aina tuottajankäytettävissä.MH, RLRuokintaa koskeviin kysymyksiin vastaa MPsikaneuvojaReijo Lintulahti 044-7966542.Suomalaisilla sikaroduilla on korkea tuotantopotentiaalihuomattavasti huonompi leikkuusaantosamalla kun kinkun lihaprosentti olipienempi (sisälsi enemmän nahkaa jarasvaa). Rasvattoman kinkun saanto olisuomalaisista roduista kokonaista 0,5kg/sika enemmän. Myös kyljysselän saantoja lihan väri oli selvästi suomalaistensikojen eduksi.Tutkimuksessa kävi samalla myös esille,että siat voidaan kasvattaa 120 kg:nelopainoon (teuraspaino 90 kg) erittäinhyvin tuotantotuloksin. Teurastappiovähenee korkeammassa teuraspainossaja lihaprosentti sekä kinkunsaanto säilyvätkorkealla tasolla. Tutkimus todistaasuomalaisilla lihasioilla olevan kansainvälisestikinhyvin korkean tuotantopotentiaalin.TGDM YM VertailuKeskim. teuraspaino, kg 81,7 82,0Päiväkasvu g/pv 921 929 +Rehuhyötysuhde, ry/kasvukg 2,66 2,61 ++Teurastustappio, % 25,2 24,8 ++Ruhon liha-% 57,8 59,2 +++Kinkku-% 14,9 15,3 +++Kinkun liha-% 81,8 83,3 +++Kyljysselän liha-% 81,4 83,7 +++Lihan vaaleus, MinL* 56,2 55,0 ++Kyljyslihaksen pH (24 h) 5,55 5,57 +Lähde: Sika-lehti 1/2005,Hilkka Siljander-Rasi (MTT:n ja LSO FOODS :in yhteistyötutkimus)9

Maatilan ParhaatinfoEläinvälitykset polttopisteessäSnellmanin eläinvälitykset kasvavatnopeasti. Porsaiden välityson kasvanut lähes 50 % kahdessavuodessa. Myös vasikoiden välityson kasvanut vuosi vuodelta.Samalla kun määrät kasvavatSnellman panostaa välityseläintenlaadun parantamiseen.Porsaiden välitystä koordinoi RonnySnellman hankintakonttorilla. Hän vastaanottaatilaukset ja suunnittelee ajoreitinkuljetukset hoitavan Henry Ahlvikin kanssa.Ajoreitti suunnitellaan niin, että porsaidenpaino välitysajankohtana on ihanteellinen.Samalla yritetään myös mahdollisimmanpitkälle huomioida tuottajien toivomuksetnoutopäivän suhteen. Välitysporsaiden painoon keskimäärin vajaa 30 kg.– Porsaiden laatu on oltava mahdollisimmantasainen, joten on parasta olla tarkka kunvalitaan eläimiä, Henry Ahlvik sanoo.Kuljettaja vahvistaa saapumisajan– Ronny Snellman soittaa tuottajille etukäteenja ilmoittaa saapumisajan. Päivän aikanaminäkin soitan vahvistaakseni ajan, HenryAhlvik kertoo.Useimmilla tiloilla on erilliset lastaustilat,mikä helpottaa kuljettajan työtä huomattavasti.Kuorman purkaminen ei yleensäkäänaiheuta mitään ongelmia, mutta yksi helppotoimenpide helpottaisi oleellisesti kuljettajantyötä.– On hyvää ottaa huomioon, että lattian onoltava suhteellisen korkea paikassa, jossakuorma puretaan, Henry Ahlvik sanoo. Joskuorma-auton luiskasta tulee liian jyrkkä,purkaminen vaikeutuu ja porsaat hermostuvat.Yksi ratkaisu olisi rakentaa porsailleyksinkertainen lastausporras, joka on helppoottaa esiin.Seuraa maanviljelijöiden työtäHenry Ahlvik on ajanut välitysporsaitaSnellmanille vuodesta -98 lähtien. Apunaanhänellä on varakuljettaja Tom Grankullaja helmikuusta alkaen uusi kuljettaja GuySundqvist.– Siitoseläimet välitetään myös autollani,Henry Ahlvik kertoo. Martti Hassila koordinoivälitystä ja ajan siitoseläimet tavallisestikerran viikossa tai aamulla ennen porsaidenvälitystä.– Viihdyn ihmisten seurassa ja maanviljelijänpoikana seuraan mielelläni vuodenaikojenkulkua maaseudulla ja eläydyn maanviljelijöidentyöhön. Meillä on todella hienojaasiakkaita ja yhteistyö toimii oikein hyvin.Ennen lastausta valmiiksi merkityt ja valikoidut terveet porsaat nopeuttavatja helpottavat kuljettajan työtä huomattavasti. Henry Ahlvik lastaamassaporsaita Kortesjärvellä.VasikkavälitysVasikkavälitystä koordinoivat hankinta-alueidennauta-asiamiehet. Pohjoisella ja itäiselläalueella Pekka Taipale välittää vasikoita,kun taas Mårten Lassfolk ajaa vasikka-autoaautoilija Christer Sundqvistin kuljettajanaeteläisellä alueella. Isyyslomalta hiljattainpalannut Mårten Lassfolk viihtyy työssään.– Tavallisesti tuottajat ovat tyytyväisiä vasikka-autontuloon. Enemmän tilaa navetassaantarvitsevat ovat kiitollisia saadessaan myydävasikoita ja ostajat ovat tyytyväisiä, kun vasikoitaon tarjolla.Hyvä yhteistyö asiakkaiden kanssaMårten Lassfolkin mielestä yhteistyö tuottajienkanssa toimii todella hyvin.– Kiinnostavinta työssä on, että saan matkustaaja tavata paljon erilaisia ihmisiä, hänsanoo. Ajan yhdellä alueella päivässä ja tuottajatovat tottuneet siihen, että vasikka-autotulee tiettynä viikonpäivänä.– Kun käydään 25 tilalla samana päivänä,aikataulu muuttuu helposti, Mårten Lassfolktoteaa. On paljon eri asioita, jotka vaikuttavataikatauluun, pelkkä liukas keli voivenyttää päivää kolmella lisätunnilla. Muttavasikka-auton kuljettajalle voi hyvin soittaamilloin tahansa ja tarkistaa saapumisajan.Vasikan on osattava juoda tutistaMonet tuottajat valitsevat nykyään vasikoidenmyymisen ternivasikoina. MårtenLassfolk huomauttaa, että on todella tärkeä,että tavallisesta sangosta juomisen sijaanternivasikat ovat saaneet imeä tuttisangosta.Mårten Lassfolkin välittämän kaksi kuukauttavanhan sonnivasikan uusi koti onNikulassa A&E&J Kuorikoski mty:n luona.– Juottoautomaattiin suuria summia sijoittaneillevasikanostajille on ratkaisevaa, ettävasikat osaavat juoda tutista. Mutta jos vasikkaei osaa juoda tutista kasvattaja joutuutekemään paljon ylimääräistä työtä. Konetunnistaa vasikan ja antaa oikean juomamääränpitoisuuksineen.HJ10

Porsasvälityksentarkennukset 2005Porsaiden tavoitepaino on30 kg. Porsaan perushintamaksetaan 31.1.2005 lähtienA1-luokan 30 kiloisestaporsaasta.Porsaiden keskipaino vaikuttaa hintaanseuraavasti:Alle 28 kg: - 1,0 €/kg30 - 28 kg: - 0,8 €/kg30 kg: ± 0 €/kg30 - 32 kg: + 0,8 €/kg32 - 40 kg: + 0,6 €/kgPerushinnan lisäksi maksetaan lisäporsaiden geneettisen tason mukaan(MP-indeksi 0-4 €/kpl) ja määrälisä.MP-indeksi päivitetään tuottajittain 4kuukauden välein.Määrälisä maksetaan kiinteänä lisänävuosimyynnin perusteella tai vaihtoehtoisestimyyntierän mukaan. Kiinteä lisälasketaan kaavan mukaan vuosimyynti/20. Eräkohtaiset lisät ovat seuraavat:10–19 kpl 1,020–29 kpl 2,030–39 kpl 2,240–49 kpl 2,450–59 kpl 2,660–69 kpl 2,870–79 kpl 3,080–89 kpl 3,290–99 kpl 3,4100– kpl 3,6Porsaiden minimipaino on 25 kg. Alipainoisistaporsaista on ylimääräinenvähennys 10 €/kpl.Lievästi laatuvirheelliset porsaat otetaanvastaan alennettuun hintaan (-50 %)ja vain ostajan suostumuksella.Raija Lillqvist ja Mikael Snellman voivat olla tyytyväisiä kun Snellmanin laatuketju saa vieläyhden todistuksen siitä, että yritys on ansainnut laatujohtajanimensä.Snellman saa tuoteturvallisuussertifikaatinSnellman on ensimmäisenä lihatalonaSuomessa saanut BRCsertifikaatin.Tuoteturvallisuudensertifikaatin lähtökohtanaon kuluttajan turvallisuus.BRC (British Retail Consortium) on englantilaistenkaupparyhmien kehittämä maailmanlaajuinenlaatustandardi. Järjestelmä kehitettiin90-luvun puolivälissä koskemaan kaupanomien tavaramerkkien tuotteita valmistaviaelintarvikeyrityksiä. Suomessa BRC:nhyväksyy mm. Suomen StandardisoimisliittoSFS.Turvallinen tuote lähtökohtanaTuoteturvallisuuden sertifi oinnin lähtökohtanaon kuluttajan turvallisuus. Siinä painotetaanvoimakkaasti tuotantoprosessia sekälaitoksen kuntoa, jottei tuotteeseen pääsevierasta materiaalia.– Tarkastus aloitetaan ulkoaidalta ja edetäänaskel askeleelta koko laitoksen läpi,Snellmanin laatupäällikkö Mikael Snellmankertoo. Sertifi ointiin kuuluu monia tarkastuspisteitäja jokaiselle pisteelle löytyyvaatimuksia, joiden perusteella se voidaanhyväksyä.Sertifi kaatti voidaan myöntää elintarvikeyrityksellekahdessa eri tasossa. Snellmanpanosti jo alusta alkaen ylemmän tasonsertifi ointiin. Laatujärjestelmän koordinaattoriRaija Lillqvist sekä Mikael Snellmanvalmistelivat ulkoisen arvioinnin eli auditoinninSnellmanilla ja valvovat myös tulevatjokavuotiset auditoinnit.Jäljitettävyys ja omavalvontaTuoteturvallisuuden kannalta on tärkeää,että kaikki tuotteen osat ja ainesosat pystytäänjäljittämään mahdollisimman pitkälle.Standardi keskittyy dokumentaatioon jaainesosien jäljitettävyyteen, mutta myösomavalvontaan, HACCP:een.– Omavalvontaan panostetaan paljonsertifi oinnissa, Mikael Snellman sanoo.Omavalvonnassa tuotannosta etsitäänkuluttajan hyvinvoinnille vaarallisimpia kohteitasekä valvotaan näitä tarkalla dokumentaatiollaja seurannalla.HJPorsaat merkitään vasempaan korvaan.Merkintä tapahtuu korvamerkillä. Varamerkintänäon korvatatuointi.Määrälisät edellyttävät että tilalla onhyväksytyt lastausolosuhteet.Seuraava numerohuhtikuun lopussa!Henkilöstö- ja tuottajamyymälänuudet aukioloajatMaanantai 9 – 13Tiistai 9 – 16.30Keskiviikko 9 – 16Torstai 9 – 16.30Perjantai 9 – 16Muista tuottajakorttisi! Tervetuloa!HankintakonttoriOy Snellman AbKuusisaarentie 1 B68600 Pietarsaaripuh. * 06 786 6111faksi 06 786 6184anelma@snellman.fihttp://anelma.snellman.fi11