2012/1 - Etelä-Pohjanmaan liitto

epliitto.fi
  • No tags were found...

2012/1 - Etelä-Pohjanmaan liitto

ETELÄ-POHJANMAAN LIITON TIEDOTUSLEHTI1–2/2012


TEKIJÄTWWW.EPLIITTO.FIPÄÄKIRJOITUSAsko Peltola, maakuntajohtajaPikkuusen häjympiEtelä-PohojanmaaPRO ETELÄ-POHJANMAA 1–2/2012Etelä-Pohjanmaan liiton tiedotuslehtiPÄÄTOIMITTAJA:Maakuntajohtaja Asko Peltolapuh. 0400 590 123TOIMITUSSIHTEERI:Tiedottaja Hanne Rantalapuh. 040 5077 510hanne.rantala@etela-pohjanmaa.fiwww.epliitto.fiTAITTO: I-print | plusISSN 1796-0215KANNEN KUVA: Esa-Matti ÅkerbergEteläpohjalaiset vierailivat kesäkuun alussa näyttävästi Helsingin "Isoolla Kirkolla".Kolmipäiväisen tapahtuman nimenä oli Pikkuusen häjymmät pirot. Maakuntammetoi monipuolisen ja virkistävän tuulahduksen stadin sykkeeseen. Saimme osoittaasananparren mukaisesti, että "leviät on maakunnan hartiat"!Maakuntajuhlat sujuivat kaikilta osiltaan hienosti. Siitä kuuluvat suuret kiitoksetniille lukuisille yhteistyökumppaneille, jotka parin vuoden ajan olivat yhdessä suunnittelemassaja rakentamassa tätä tapahtumaa. Vaikka onkin vaikea mitata, mitävaikutusta juhlillamme oli helsinkiläisten elämänmenoon, niin uskon, että ainakinmielikuvat Etelä-Pohjanmaasta ovat nyt entistä monipuolisempia.Kumppanuudet saivat Senaatintorin tapahtumaa tehtäessä uusia ulottuvuuksia. Liitto toimi tapahtumanpääjärjestäjänä, mutta hyvin tärkeänä aisaparina oli ProAgria Etelä-Pohjanmaa, eritoten maakuntammeruokayrittäjyyden esille tuomisessa. Hienoa oli seurata myös esimerkiksi Häjy-kaffilan opiskelijoiden jayrityksen yhteistyötä, Epasteria-ravintolaa, matkailutelttaa, Rustoopuoria ja Ruokarustoota. Nyt jälkeenpäinon voi ylpeänä todeta, että "oltihin kaikki yhteesellä asialla"!Meitä eteläpohjalaisia Pikkuusen häjymmät pirot muistutti yhteistyön voimasta. Kun kaikki tahot puhaltavatyhteen hiileen, saadaan aikaan näkyvyyttä ja näyttävyyttä. Yksin juuri kukaan ei oo mitään.Uskon, että Senaatintorin juhlasta jää eteläpohjalaistoimijoille myös pysyvämpiä muistijälkiä. Syntyneetyhteistyöverkostot ja toimintamallit elävät tapahtuman jälkeenkin lisäten maakuntamme vetovoimaa jakiinnostavuutta.Yhteistyökykyä me eteläpohjalaiset tarvitsemme jatkossakin. On muistettava, että loppujen lopuksiyhteistyötä eivät tee yritykset tai organisaatiot, vaan ihmiset.Haasteitahan lähivuosille riittää: kuntakentän uudistaminen, lähipalveluiden turvaaminen, toisen asteenkoulutuksen kehittäminen ja monia muita. Jos – tai pikemminkin KUN – meillä on halua vetää köyttä samaansuuntaan, maakuntamme pärjää mullistuksista huolimatta."Pikkuusen häjympi Etelä-Pohjanmaa" ei tarkoita juntturoivaa ja sisäänpäin kääntynyttä aluetta, vaanjuuristaan ja perinteistään ylpeää, pää pystyssä tulevaisuuteen katsovaa maakuntaa. Siihen meillä onkaikki mahdollisuudet.Virkistävän levollista kesää ja loma-aikaa kaikille eteläpohjalaisille!2 4/2011


Uusia kasvoja Etelä-Pohjanmaan liitossaElina Koivulahti,kansainvälisten hankkeiden koordinaattoriOlen Elina Koivulahti ja syntyjään Ilmajoelta. Nykyäänasun Seinäjoella ja perheeseeni kuuluu avopuoliso jahänen kaksi lastaan.Koulutukseltani olen BBA ja HTM, pääaineina kansainvälinenkauppa ja julkisjohtaminen. Työskentelen Etelä-Pohjanmaan liitossa kansainvälisten hankkeiden koordinaattorina.Osallistun ja tuotan sisältöä seitsemään eriEU-rahoitteiseen hankkeeseen, joiden kautta työskentelenmyös aktiivisesti Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymiseneteen. Projektien tuloksia ja syntyneitä verkostoja voidaanhyödyntää alueen pk-yritysten, kuntien ja julkistenorganisaatioiden kansainvälistymisessä. Haastetta luosäännöllinen matkustelu Euroopassa, pitkät kokouspäivätja ajoittainen hektisyys, mutta ihmisten välinen kommunikointija yhdessä tekeminen ovat työn parasta antia.Kansainvälisyys on ollut aina tärkeää minulle, ja olenkinasunut USA:ssa ja Meksikossa.Vaikka jo työn puolesta matkustanpaljon, teen sitä mielelläni myösvapaa-aikanani liikunnan ja musiikkiharrastuksenohella. Mutta onhanse niin, että eteläpohjalaiset saavatjo äidinmaidossaan kansainvälisyyttä,sillä ainahan täältä on lähdettymaailmalle!Katriina Peltonen,maankäytön suunnittelijaOlen Katriina Peltonen, kotoisin Hämeenlinnan seudultaKanta-Hämeestä. Muutin Seinäjoelle helmikuussa työnialkaessa Etelä-Pohjanmaan liitossa.Koulutukseltani olen filosofian maisteri, pääaineenaniekologia ja ympäristönhoito. Erikoistumiskoulutusta olenhankkinut paikkatiedon hallinnasta sekä alue- ja yhdyskuntasuunnittelusta.Olen toiminut kaavoitukseen liittyvissäselvitys- ja suunnittelutehtävissä Keski-Suomen jaPohjois-Pohjanmaan liitoissa, joten maakunnan liitto onminulle jo valmiiksi tuttu työympäristö.Työskentelen Etelä-Pohjanmaanliitossa maankäytön suunnittelijanaja vastaan liiton paikkatiedon hallinnasta.Toimin kaavatiimissä, jonkatehtävänä on laatia uusi maakuntakaavaja edistää kaavan toteutumistayhteistyössä kuntien, valtionympäristöviranomaisten ja muidensidosryhmien kanssa.TapahtumakalenteriLiiton toimisto on suljettu 9.–29.7.2012Elokuu14.8.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . MYR:n hankeryhmä27.8.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Maakuntahallitus28.8.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kulttuurilautakunta31.8.2012 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . EU arjessa -tapahtumaSyyskuu3.9.2012. . . . MYR:n ja maakuntahallituksen työseminaari4.9.2012. . . . . . . . . . . . . . . .Maakuntakaavan ohjausryhmä7.9.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . MYR:n sihteeristö11.9.2012. . . . . . . . . . . . . . . . Kuntajohtajafoorumi, Ilmajoki11.9.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . MYR:n hankeryhmä13.9.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Pohjanmaan maakuntien. . . . . . . . . . . . . . . . yhteistoiminta-alueen kokous17.9.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .MYR:n kokous19.–20.9. . . . . . . . . . . . . . . Valtakunnalliset kulttuuritoimen. . . . . . . . . . . . . . . . . . neuvottelupäivät Seinäjoella24.9.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Maakuntahallitus29.5.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Pk-neuvottelukunta28.9.2012. . . . . . . . . . Kunnallisjohdon neuvottelutilaisuusEtelä-Pohjanmaan liittotoivottaa yhteistyökumppaneilleenaurinkoista kesää!4/20113


PikkuusenpareetulevaisuusTapahtumaviikko Senaatintorilla oli raskas, mutta erittäin mielenkiintoinen.Pekko Hokkanen, projektipäällikköTätä kirjoittaessani Pikkuusen häjymmistäpiroista on muutama päivä aikaa. Helsingintomut on pesukoneeni käsitetellyt,mutta itse olen vasta analyysin ja jälkiviisaudenlähtöviivoilla. Tapahtuman mediaseurannat,kävijätutkimukset ja yrittäjätutkimuksetovat vielä purkua vailla, eikätuotantotiimimmekään ole vielä kerennytistumaan kunnolla alas. Lähes koko porukkakun siirtyi saman tien auttamaan Provinssirockinjärjestelyissä, vaikka monellajalka painaa ja silmä lupsaa jo valmiiksi.Aloitimme tapahtuman rakennustyötSenaatintorilla kolme päivää ennen tapahtumaa,ilman tarkkaa tietoa siitä, mitenasiat sujuisivat ja saisimmeko alueenSenaatintorin projektioli yksi tuottajauranimielenkiintoisimmistaja haastavimmistatehtävistä.valmiiksi ennen torstai-aamua. Kukaanmeistä kun ei ollut aikaisemmin tuottanuttapahtumaa Senaatintorille tai ylipäätäänHelsinkiin. Onneksi alihankkijat, mainiotoripäällikkö ja kokenut Helsingin kaupungintapahtumayksikön tuottaja auttoivatmeitä parhaansa mukaan ja kaikki valmistuiaikataulussa.Senaatintorin projekti oli yksi tähän astisentuottajaurani mielenkiintoisin ja haastavintehtävä: Jalkapallokentän kokoinen alue,kolme tapahtumapäivää ja tehtävänä esitellämielenkiintoisesti ja modernisti tämän päivänEtelä-Pohjanmaata kuitenkaan sen perinteitäunohtamatta. Suunnitteluun ja toteutukseenaikaa yksi vuosi. Ja eikun töihin!4 4/2011


Maastoon ja verkkoonAluksi oli aivan pakko nostaa jalat toimistonpöydälle ja polttaa muutama symbolinensikari. Tutustuin hankkeeni työryhmienjo ennen palkkaamistani pitämienkokousten pöytäkirjoihin ja muistioihin.Viestintätoimistomme tekemän markkinointi-ja viestintästrategian opettelin käytännössäulkoa. Aika äkkiä huomasin sen,että ei näillä vielä pitkälle pötkitä. Oli pakkolähteä maastoon tutustumaan eteläpohjalaisiinihmisiin ja ilmiöihin.Aluksi ajatuksenani oli vierailla kaikissaeteläpohjalaisissa kunnissa, tavata ihmisiäja hankkia sitä kuuluisaa kättä pidempää,mutta kokoukset, palaverit ja hankebyrokratiaveivät aikaani aivan liikaa. Onneksion sentään netti, jota pyrin hyödyntämääntaustatyössäni mahdollisimman paljon. Tokitapasin ihmisiä maakunnasta sen kun kerkesin,mutta en todellakaan niin paljon kuinhalusin. Samalla piti jo tuottaa tapahtumaaja hankkia yhteistyökumppaneita, vaikka itsesisältö olikin hämärän peitossa.Pikkuhiljaa tapahtuma rupesi saamaanmuotonsa. Toki moni jo hyvällä alulla ollutprojekti kaatui kesken valmistelujen syystätai toisesta. Mutta onnekseni sain lukuisiamielenkiintoisia yhteydenottoja, joidenkautta löytyi sellaisiakin yhteistyömallejaja projekteja, joita en olisi mitenkään itseosannut ajatella. Tästä hyvänä esimerkkinäKoya Oy:n Maja, joka edusti Senaatintorillahienosti eteläpohjaista puurakentamisenuusia tuulia ja sai osakseen suurta mielenkiintoaitse tapahtumassa.Etelä-Pohjanmaavoi esittäytyäSenaatintorilla ilmansen tunnetuimpiakäyntikortteja ja vielärinta rottingilla.Julkkiksia painajaisiinMonena keväisenä yönä näin unta, jossaDuudsonit, Lauri Tähkä ja Paula Koivuniemiajoivat minua takaa. Välillä takaa-ajajinaolivat Juhat – Mieto ja Tapio. Salmiakkikuvioisenyöpuvun hulmutessa pingoinpitkin metsiä peläten jotakin. Unesta havahduttuaniepävarmuuteni jatkui: onkooikein esitellä Etelä-Pohjanmaata ilmanuniini tulleita tunnettuja eteläpohjalaisia?Toki keskusteluja esiintymisestä heistämonen kanssa kävin, mutta ilman näkyväälopputulosta.Lopulta tein päätöksen ja vapautin itseniahdistuksesta. Etelä-Pohjanmaa voi esittäytyäSenaatintorilla ilman sen tunnetuimpiakäyntikortteja ja vielä rinta rottingilla. Kyseisettahot kun edustavat ja tekevät Etelä-Pohjanmaata tunnetuksi jo omalla sarallaan.Kukaan ei varmasti heidän työtäänvähättele, vaan päinvastoin, ja sama päteeitsenikin kohdalla sataprosenttisesti. Nytoli kuitenkin aika viedä Helsinkiin näytillesellaista, joka ei vielä ole tunnettua, muttakuitenkin potentiaalia omaavaa – oli sittenkyseessä yritys tai ohjelmanumero. Oliupeaa seurata, kun Senaatintorin lavalleastuivat muun muassa Panula-opiston sinfoniaorkesteri,Pienet Joutsenet tai MomoCat. Heidät otettiin vastaan innostuneesti,ja se into ja palo, joka näillä ryhmillä oli, saikeski-ikäisen naivin, mutta kyynisen miehenkinkyyneliin.Meillä on Etelä-Pohjanmaalla näennäisestihyvin pullat uunissa. Mielenkiintoisiayrityksiä, kulttuuria, matkailukohteitalöytyy yllin kyllin, kunhan vaan osaammemarkkinoida itseämme paremmin ja luotammeitseemme.Itse kuitenkin panostaisin vielä lisää yritystenja muiden yhteisöjen väliseen aitoonyhteistyöhön. Se kuuluisa eteläpohjalainenkökkähenki on tämän kaiken markkinavoimaisenajattelun alla mielestäni päässytrapistumaan. Eikä se ole hyvä asia. Toivonkin,että jatkossa voisimme löytää tuonhengen, vaikka erilaisten eteläpohjalaistentapahtumien kautta uudestaan. Olisikovuonna 2013 aika järjestää tapahtuma nimeltäEtelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaalla?Sen aika näyttää. •4/20115


Kuvat: Esa-Matti Åkerberg"Rispektiä stadin kaduilla”Etelä-Pohjanmaan kolmipäiväinen maakuntajuhla käynnistyi Senaatintorilla 7.6.2012.Aurinkoinen sää houkutteli torille runsaasti yleisöä seuraamaan juhlan avajaisia.Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunentoivotti maakunnan avajaispuheenvuorossaantervetulleeksi Helsinkiin. Pajunen sanoi,että Etelä-Pohjanmaa tunnetaan tapahtumienmaakuntana, joten nyt näytetään,miten komiat pirot järjestetään. LisäksiPajunen kertoi eteläpohjalaisten nauttivanpääkaupungin kaduilla poikkeuksellista”rispektiä”.Avajaisissa juhlistettiin paitsi maakuntajuhlanalkamista, mutta myös pääkaupunginjuhlavuotta. Maakuntajohtaja AskoPeltola ojensi avajaisissa kaupunginjohtajaJussi Pajuselle juhlavuoden kunniaksi helavyönja puukon, jota maakuntajohtajaohjeisti leikkisästi käytettävän raavaidenmiesten kesken periaatteellisten kysymystenratkomiseen. Pajuselle luovutettiinmyös Pirjon Pakarin leipomon Helsinki200 vuotta pääkaupunkina -juhlaleipä.Avajaisissa puhunut tapahtuman suojelija,hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilakäsitteli puheenvuorossaan eteläpohjalaistayrittäjyyttä. Ollilan mukaan teknologiamuutoksetja kansainvälinen avautuminenovat muuttaneet yritysten toimintaympäristöä,mutta Etelä- Pohjanmaalla on osattuvastata uusiin vaatimuksiin hyvin.– Etelä-Pohjanmaalla on siirrytty uusillealoille sekä haettu ideoita ja oppia muualta.Näin Etelä-Pohjanmaan elinvoima on säilynyt,Ollila sanoi.Ollila kehotti myös pitämään kiinnimaakuntaidentiteetin omaperäisistä ja ainutkertaisistapiirteistä, mikä on erityisentärkeää, kun hallinnolliset rajat ovat murroksessa.•Asko Peltola ojentaa kaksineuvoosen kaupunginjohtaja Jussi Pajuselle.Jorma Ollila toimi Häjyjen pitojen suojelijana.6 4/2011


Aurinkoinen sää houkutteli yleisöä tuomiokirkon portaille.Artistit juurillaanTapahtuman suuri yleisömenestys oli torstainArtistit juurillaan -konsertti, jota seurasituomiokirkon portailta yli 2 000 ihmistä.Konsertissa juuristaan ylpeät kauhajokelaislähtöisetartistit, Irina, Sami Pitkämö, AnttiKleemola ja Juha Hautaluoma, esiintyivätupean Panula-opiston sinfoniaorkesterinsäestämänä. Konsertissa kuultiin artistienomaa tuotantoa sekä eteläpohjalaisten runoilijoidenteksteihin sävellettyjä teoksia. •Juha Hautaluoma ja Panula-opiston sinfoniaorkesteri johtajanaan Markku Viitasaari.Yksi konsertin tähdistä oli Antti Kleemola.4/20117


Jo StancekruunasiHäjyjen pitojenperjantai-illanEtelä-Pohjanmaa näkyi ja kuului myös Espalla.Espan lavalla torstai-iltana järjestettyKomia Goes Espa -konsertti oli varsinainenyleisömenestys. Erityisesti Jo Stance keräsipuiston täyteen kuulijoita. •8 4/2011


Marko Maunuksela ja Fantasiaorkesteritahditti tanssejaTangokadulla, Senaatintorin lavaneteen rakennetulla tanssiparketilla.Tangokadullajalalla koreastiMaakuntajuhlan viimeinen päivä avattiintihkusateessa. Harmaasta aamustahuolimatta väki löysi tiensä Senaatintorille,ja Tangokatu-tapahtuman alettuakello väkeä oli torilla jo edellisenpäivän tapaan.Senaatintorin tangotapahtumantähtiartistina kuultiin TangokuningasMarko Maunukselaa. Lisäksi yleisölläoli mahdollisuus nähdä ensimmäinenyhteisesiintyminen vuoden 2012Tangomarkkinat-laulukilpailun viideltätoistasemifinalistilta. •Jussi-Pöyröökinnähtiin parketillatangon pyörteissä.4/20119


Epakset valmistuivat Etelä-Pohjanmaan keittiömestareiden hyppysissä.Epasteria vei pääkaupunkiin tapaksiaeteläpohjalaisittainEpaksia nautitaan jatkossamyös maakunnan omissatapahtumissa.Häjyt pirot vei Senaatintorille Epasteria-ravintolan,jossa ruokailijat pääsivät maistelemaaneteläpohjalaisia tapaksia eli epaksia.Epasteria-ravintola tarjoili ruokaa maakuntajuhlanvieraille koko tapahtumanajan. Ravintoloitsijana Senaatintorin Epasteriassatoimi Etelä-Pohjanmaan Keittiömestaritry, ja ruokalista ideoitiin yhdistyksenpuheenjohtajan Jani Unkerin johdolla.Epasterian ideologia nojaa lähiruokaan,ja epakset tehtiin niin pitkälle kuin mahdollistaeteläpohjalaisista raaka-aineista.Epasteria sai ideana alkunsa, kun eteläpohjalaistatapahtumaruokailua haluttiinryhtyä kehittämään laadun ja valikoimanvaihtelevuuden suhteen.Tarkoituksena on, että Epasteria-konseptiavoidaan hyödyntää jatkossa eri muodoissaanerilaisissa tapahtumissa. Konseption luotu sellaiseksi, että se mahdollistaaravintolan muuttumisen ruokakioskistaaina VIP-ravintolaan saakka.– Epasteria nousee Senaatintorin jälkeenseuraavan kerran viimeistään Farmarimessuille Seinäjoelle vuonna 2013,Etelä-Pohjanmaa Maa- ja kotitalousnaistentoiminnanjohtaja Terhi Välisalo kertoo.Ravintolan konsepti luotiin Seinäjoen10 4/2011


Kattaus pohjalaistamuotoiluosaamistaEteläpohjalaisen muotoilualan suuret nimet ja uudet, lupaavatsuunnittelijat kohtasivat Senaatintorin Designboksissa. Boksinatoimii suomalais-japanilaisen Naoto Niidomen suunnittelemaMAJA, joka tarjosi näyttävät puitteet pohjalaisdesignille.MAJAn valmisti Koya Oy Ähtärissä. MAJAanvoi tutustua seuraavaksi loma-asuntomessuillaLappeenrannassa.Designboksin galleriamaisessa osassa esitteltiinmuun muassa muotisuunnittelija Suvi Jaskari-Marchesinja Tellan suunnittelijan Liina-Maaria Lönnrothinvaatemallistojen luomuksia sekä lappajärveläisenVM-Carpetin mattoja. Tellan suunnittelijaLiina-Maaria Lönnroth lanseerasi Designboksissaekologisen Pihlaja-mallistonsa. •seudun elinkeinokeskuksen Ruokaprovinssihankkeessa,jonka tapahtumaruokailutiimion vastannut kokonaisuudenideoinnista. Käytännön toteutuksesta onhuolehtinut hyvin pitkälle Etelä-PohjanmaaMaa- ja kotitalousnaiset, jotka toimivatosana ProAgria Etelä-Pohjanmaata.Ruuan lisäksi Epasteria toimi eteläpohjalaisenmuotoiluosaamisen näyteikkunana.Ravintolan sisustuksen suunnittelustaon vastannut Sisustuskeskus Sella, ja huonekalutovat teetetty suurimmaksi osaksieteläpohjalaisilla huonekaluyrittäjillä. •Lappajärven muikkumureketta, ilmakuivattua possunniskaa jaolutmakkaraa Ilmajoen makkaramestareilta.Töysäläiset korput tekivät kauppansa.4/201111


OTA KANTAAKULTTUURIPORTAALISSAEtelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma päivittyy vuoteen 2016 saakkaEtelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelmaapäivitetään kuluvan vuodenaikana. Kyse on vuosille 2007–2013laaditusta ohjelmasta, jonka tarkoituksenaon pyrkiä turvaamaan taiteen ja kulttuurinkehittyminen, ammattimaisuus ja päätoiminentyöskentely alalla.Tavoitteena on myös rohkaista vientivalmiudetomaavia maakunnan kulttuuritoimijoitakansainvälistymään, tukea harrastajatasonkulttuurivaihtoa ja edesauttaakansainvälistä vuorovaikutusta eteläpohjalaistenarjessa.Ohjelmalla halutaan myös edistää maakunnanmonikulttuurisuutta ja maahanmuuttajienkokoutumista Etelä-Pohjanmaalle.Kulttuurin kansainvälistymisohjelmanpäivityksestä vastaa Etelä-Pohjanmaanliiton kulttuurilautakunta.Kysely toimijoilleKysely lähetetään kulttuurijärjestöille, taiteilijaseuroille,kulttuurialan yrittäjille,kuntien kulttuurin vastuuhenkilöille sekäalueen korkeakouluille ja oppilaitoksille.– Tavoitteena on saada mahdollisimmanmonipuolisesti taiteilijoiden ja kulttuurialantoimijoiden näkemyksiä maakunnankulttuuritoiminnan kansainvälistämisestä.Tästä syystä kyselyyn voi vastata myös Etelä-Pohjanmaan kulttuuriportaalista löytyvänlomakkeen kautta. Kysely jatkuu kesäkuunloppuun saakka, kertoo kulttuurijohtajaMarjatta Eväsoja Etelä-Pohjanmaan liitosta.Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansain-välistymisohjelman päivitystyön taustallaon ohjelmasta laadittu seurantaraportti.Sen mukaan ohjelman kansainvälistämiseentähtääviä toimenpiteitä on toteutettuerityisesti erilaisten hankkeiden avulla.Esimerkiksi vuosina 2008–2010 toteutettiinEU:n kulttuuriohjelmasta EuropeanRegions of Culture (EROC) -hanke, jossaedistettiin eurooppalaista kulttuurimaakunta-ideaaja muun muassa taiteilijoidenliikkuvuutta.– Kansainvälinen toiminta taiteilijoidenja kulttuurin toimijoiden keskuudessa onarkipäiväistynyt. Lisäksi yhä useampientoimijoiden kansainvälistyminen on tavoitteellistaja suunnitelmallista, kertookehittämissuunnittelija Virpi Myllymäkiseurantaraportin tuloksista.Myllymäen mukaan yhteydenpito sosiaalisenmedian kautta on tehnyt kansainvälisestävuorovaikutuksesta helppoa jaluontevaa.– Tulevan neljän vuoden osalle, jota päivityskoskettaa, toivomme konkreettisia ideoitaja tavoitteita, joihin myös rahoittajat voisivattarttua, Eväsoja ja Myllymäki sanovat. •12 4/2011


Taiteen perusopetustakehitetäänEtelä-PohjanmaallaLasten harrastusmahdollisuuksilla on suuri vaikutus, kunlapsiperhe suunnittelee muuttoa uudelle paikkakunnalle.Jos kunnasta löytyy taiteen perusopetusta järjestävämusiikkiopisto tai käsityökoulu, alue näyttäytyy paljonvetovoimaisempana potentiaaliselle muuttajalle.Etelä-Pohjanmaalla riittää kehitettäväätällä saralla, sillä maakunnassamme onvähemmän lapsia ja nuoria taiteen perusopetuksenpiirissä kuin valtakunnassa keskimäärin.Taiteen perusopetusta onkin nytlähdetty kehittämään hankkeella.– Taiteen perusopetusta tarjoavien oppilaitostenyhteistyötä on parannettu jasuunnitelmissa on yhteisiä produktiota,joilla saadaan lisää näkyvyyttä asialle.Hanke tuottaa myös koulutuksia taiteenperusopetuksen järjestäjille, kertoo taiteenperusopetuksen kehittämishanketta Etelä-Pohjanmaalla vetävä Reija Iso-Mustajärvi.Taiteen perusopetusta vaivaa pätevienopettajien puute, joten lääkkeeksi tähänon perustettu sähköinen opettajapankki.Siihen voivat rekisteröityä kaikki taideopettajat,jotka haluavat Etelä-Pohjanmaalleopettamaan.– Opettajapankki auttaa rehtoreita rekrytoinnissaja sijaisten hankinnassa pitkinvuotta, Iso-Mustajärvi sanoo.Etelä-Pohjanmaalla voi opiskella musiikkiataiteen perusopetuksena maakunnanjoka kolkassa, mutta toisaalta sanataiteen,arkkitehtuurin tai audiovisuaalisen taiteenperusopetusta ei ole tarjolla lainkaan.– Onneksi nyt ollaan kehittämässä voimakkaastimyös kerhotoimintaa sekä koululaistenaamu- ja iltapäivätoimintaa. Lisäksitaideopetusta tullaan antamaan myösiltapäivisin, iloitsee Iso-Mustajärvi.Ensi syksystä alkaen Teuvalla käynnistyysanataidekerho, johon myös iltapäivätoiminnassamukana olevien koululaistenosallistuminen on mahdollista.Taiteen perusopetus on tasolta toiselleetenevää eri taiteen alojen opetusta, jolla onomat opetussuunnitelmansa. Opetukseenosallistuminen vaatii rahallista panostustaja sitoutumista. Taidemaistiaisia voidaankuitenkin tarjoilla koulun kerhoissa kaikillelapsille ilmaiseksi. •Taiteen perusopetus• Taiteen perusopetusta antavatmusiikkiopistot, kansalaisopistot,yhdistykset ja yritykset.• Järjestäjiä maakunnassa on 22.• Taiteen perusopetusta saa kuvataiteessa,käsityössä, musiikissa,sirkuksessa, tanssissa jateatterissa.www.etelapohjanmaa.fi/kulttuuri/opettajapankki4/201113


Kuntien kulttuuristrategioistayli puolet valmiinaEtelä-Pohjanmaan kunnat ovat laatineet ahkerasti omia kulttuuristrategioitaan.Jo 13 eteläpohjalaista kuntaa on saanut valmiiksi oman kulttuuristrategiansa.Työn tai pohdinnan alla ovat kuuden kunnan strategiat.Teksti: Virpi MyllymäkiEtelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakuntakäynnisti maakunnassa kuntienkulttuuristrategiatyön vuonna 2010 tukemallahalukkaita kuntia asiantuntijaresursseihinkäytettävällä määrärahalla.Ähtärin kaupungin kulttuuristrategiaPuhtaan veden sinfonia oli ensimmäistenvalmistuvien strategioiden joukossa. Ähtärinkulttuuristrategia nojautuu Etelä-Pohjanmaanmaakunnan kulttuuristrategiaanja sillä on yhtymäkohtia Ähtärin elinkeinojamatkailustrategian kanssa.– Näen kulttuuristrategian laatimisenerittäin tärkeänä. Kulttuurin tarpeidenhuomiointi kaupungin pitkän tähtäimensuunnitelmissa liittyen tiloihin, rakennuksiintai aluesuunnitteluun saa valtuustotasollahyväksytyn strategian muodossasinettinsä, kertoo Ähtärin kulttuuritoimenjohtajaUlla Akonniemi. Hän tähdentää,että myös strategian päivitystyö on tärkeää.Akonniemen mukaan strategiatyöprosessissayhteisesti sovitut asiat kirkastuvatkaupunkilaisille ja kolmannen sektorin toimijoille.Samalla syntyy näkemys tulevaisuudestaja siitä mitä tehdään, kuka tekeeja millä aikataululla.– Meillä viime marraskuussa hyväksyttyästrategiaa päivitetään verkossa vuosittain.Samalla toteutamme strategian toteutumisenarviointia. Tehty ajatustyö antaavalmiuksia toimia muuttuvassa ajassa jatarvittaessa tarkistaa suuntaa, Akonniemisanoo.Akonniemi kannustaa kaikkia kuntialaatimaan omat kulttuuristrategiansa, silläyhteistyö hallintorajojen yli lisää synergiaapaikkakunnalla ja säästää resursseja.– Laajemmin strategia voi palvella myösesimerkiksi valtionosuuksia haettaessa.Hakuajat ovat nykyään entistä lyhyempiä,ja valmiit, päättäjien hyväksymät suunnitelmatmahdollistavat nopean reagoinnin,selvittää Akonniemi. •Yhteispalvelu tuoviranomaispalvelut lähelleEtäpalvelua pilotoidaan Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.Yhteispalvelun teemaviikko käynnisti etäpalvelujenpilotoinnin Etelä-Pohjanmaanja Keski-Suomen maakunnissa 7.5.2012.Näiden maakuntien yhteispalvelupisteissäasiakkaalle tarjotaan esimerkiksi KELAn,verohallinnon, oikeusaputoimiston, maistraatinja kuntien palveluja virtuaalisestivideon välityksellä. Pilottijakso kestää viisitoistakuukautta.Etäasiointi videolaitteen kautta on helppoaja havainnollista. Jos palveluneuvojahavaitsee asiakkaan tarvitsevan esimerkiksiKELA-asioissa asiantuntijaa, opastaahän asiakkaan videokuvan välityksellä keskusteluunasiantuntijan kanssa. Hakemustai etuusohje näkyy palvelutilanteessa kuvaruudulla.Etäpalvelutilanteessa voidaanesittää asiakirjoja ja hyödyntää myös tulkkauspalveluita.Pilotoinnin ohella valmistaudutaan laajamittaiseenvaltakunnalliseen etäpalveluidenkäyttöönottoon vuosina 2013 ja 2014.Mukaan otetaan uusia kuntia niin pilottimaakunnistakuin muualtakin Suomestasitä mukaa, kun se on toiminnallisesti jakustannusteknisesti mahdollista. •14 4/2011


Teknologiasta apua lääkärikatoonHarvaan asuttujen alueiden terveydenhuoltoon haetaanlisää vetoa kansainvälisellä hankkeella.Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri johtaakansainvälistä PrimCareIT-hankketta, jossapyritään lisäämään perusterveydenhuollonhoukuttelevuutta teknologian keinoin.Syrjäisten alueiden ongelmia ratkotaanmuun muassa telekonsultaation ja telementoroinninavulla.Tammikuussa 2012 käynnistyneellähankkeella tähdätään ammatillisen eristäytymisenehkäisemiseen sekä koulutus-ja mentorointimahdollisuuksien luomiseennuorille perusterveydenhuollonammattilaisille. Niiden avulla harvaanasuttujen alueiden terveydenhuollon ammattilaisilletarjotaan samoja mahdollisuuksia,joita kaupunkialueilla työskentelevilläkollegoilla on.PrimCareIT-hankkeen rahoittaa EU:nItämeri-ohjelma, ja siihen osallistuu 16toimijaa seitsemästä maasta. Mukanaovat Suomen lisäksi Valko-Venäjä, Liettua,Latvia, Viro, Saksa ja Ruotsi. Etelä-Pohjanmaansairaanhoitopiiri on hankkeen pääpartneri.Sekä suomalaiset että ulkomaiset edustajatovat terveydenhuollon ja teknologiatutkimuksenasiantuntijoita. Useat heistäovat toteuttaneet aiemminkin yhteistyössäkansainvälisiä hankkeita.Kaksineuvoisessa pilotoidaantelekonsultaatiotaTelekonsultaatiopilotissa on Suomestamukana kuntayhtymä Kaksineuvoinen.Pilotissa pyritään tukemaan asiantuntevanhenkilöstön pysymistä maaseudulla ammatillisentuen ja täydennyskoulutuksenavulla sekä helpotetaan tulevaisuudessanuorten lääkäreiden tulemista Etelä-Pohjanmaalletyön perässä.– Kaksineuvoinen lähti hankkeeseenmukaan, koska haluamme olla perusturvanedelläkävijöitä maakunnassa ja kokoSuomessa. Toimintojen, palveluiden tailaadun kehittäminen ei enää onnistuyksin, vaan kehittymiseen tarvitaan yhteistyötämuiden kanssa, kuntayhtymäKaksineuvoisen johtava ylilääkäri RaimoRintala kertoo.PrimCareIT-hanke on tuonut Kaksineuvoisellekumppaneiksi johtavia perusterveydenhuollonIT-teknologian kehittäjiä,jotka ovat erinomaisia ”sparraajia” kehittämistyössä.Tukea nuorille lääkäreilleNuoret eri terveysasemilla työskentelevätlääkärit tarvitsevat ohjausta – jo koulutussuunnitelmienmukaan heidän erikoistumiskoulutukseensakuuluu viikoittainenparin tunnin ohjaus. Rintala kertoo, ettäohjaus voidaan nyt suorittaa virtuaalisestiomalla työpaikalla internetin kautta.– Samoin lääkäreitä kouluttavasta Tampereenyliopistosta voidaan välittää mielenkiintoisetseminaarit suoraan terveyskeskukseen,Rintala jatkaa.Tietoverkkoja hyödynnetään myös vertaistukeen.Verkon välityksellä voidaanjärjestää esimerkiksi viikoittainen palaveri,jossa käydään yhdessä läpi vaikeita potilastapauksiaja pohditaan jatkosuunnitelmia.Hoitotilanteessa hoitajat ja lääkärit voivatkonsultoida helposti kauempana olevaalääkäriä.Potilaalle apua videoteitseHankkeen toimenpiteistä hyötyvät ainaloppujen lopuksi potilaat. Jos esimerkiksisivuterveysasemalla ei ole lääkäriä, voi päivystäväsairaanhoitaja konsultoida lääkäriätoisella terveysasemalla videon välityksellä.– Lääkärillä on mahdollisuus nähdä potilasja keskustella hänen kanssaan. Hänvoi myös tutkia potilasta näköyhteydenkautta. Samat mahdollisuudet aukeavatmyös erikoissairaanhoitoon ja yliopistollisiinsairaaloihin, Rintala selvittää. •PrimCareIT• Hankkeen budjetti on kokonaisuudessaan2,58 milj. euroa. Hankejatkuu kesäkuuhun 2014 saakka.• Hankkeella on EU:n komissionlippulaivastatus. Lippulaivahankkeetovat komission erityisessäsuojeluksessa ja tarkkailussa.Vaatimuksena on myös linkki EU:nItämeristrategian toteutukseen.• Hankkeen osallistujat Suomestaovat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri,Seinäjoen ammattikorkeakoulu,Etelä-Pohjanmaan liittoja kuntayhtymä Kaksineuvoinen.4/201115


ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO PALVELUKSESSASIEtelä-Pohjanmaan liittoKampusranta 9 C, 4. kerrosPL 109, 60101 SEINÄJOKIPuhelin: 020 124 4100Faksi: 020 124 4150Sähköpostiosoitteetkirjaamo@etela-pohjanmaa.fineuvonta@etela-pohjanmaa.fiHenkilöstön sähköpostiosoitteet ovatmuotoa etunimi.sukunimi@etelapohjanmaa.fiHenkilöstön puhelinnumerot ovatmuotoa 020 124 xxxxwww.epliitto.fiJOHTO JA TEHTÄVÄALUEETMaakuntajohtajaAsko Peltola020 124 4101, 0400 590 123- Yhteistyö ja edunvalvonta,aluesuunnittelu, viestintäHallintojohtajaRaimo Saunamäki 4121, 040 778 5676- Hallinto, rahoituspäätöstenmaksatus ja tarkastusKulttuurijohtajaMarjatta Eväsoja 4132, 040 529 6046- Kulttuurin kehittäminen, E-P:n liitonomien hankkeiden hallinnointi jatoteutusAluekehitysjohtaja Timo Urpala4111, 050 558 5155- Aluekehitys, kansainvälistäminenJohdon assistentti Sirpa Myllymäki4102, 040 746 7480VIESTINTÄTiedottajaHanne Rantala 4145, 040 507 7510ALUEKEHITYSKehittämissuunnittelijaEira Hakola 4113, 040 567 8426KehittämissuunnittelijaKirsi Pajula 4114, 050 338 1905EU-koordinaattoriHeli Rintala 4116, 0400 172 202ToimistosihteeriMargit Sara 4118, 0400 265 158KehittämissuunnittelijaHeli Seppelvirta 4115, 040 529 4638ALUESUUNNITTELUMaakuntasuunnittelijaTimo Lakso 4104, 050 405 4578MaakuntainsinööriJorma Ollila 4105, 044 537 2611Maankäytön suunnittelijaKatriina Peltonen 4109, 040 356 8044Neuvotteleva virkamiesSeppo Rinta-Hoiska4103, 040 524 4373KaavapäällikköAntti Saartenoja 4107, 050 347 9845YHTEISTYÖ JA EDUNVALVONTAKunta-asiamiesMarko Rossinen 4122, 040 356 3933EP:N LIITON OMIENHANKKEIDEN HALLINNOINTIJA TOTEUTUSProjektipäällikköJaakko Hallila(Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa,ISO) 4112, 040 356 5630ProjektipäällikköPekko Hokkanen(EP Senaatintorilla 2012)4139, 040 736 1684KULTTUURIN KEHITTÄMINENProjektisihteeriReija Iso-Mustajärvi4119, 040 736 1409KehittämissuunnittelijaVirpi Myllymäki 4133, 050 537 8071ToimistosihteeriTuuliina Tuominen 4136, 040 751 5610KANSAINVÄLISTÄMINENKv-hankkeiden koordinaattoriElina Koivulahti 4128, 040 736 2043RAHOITUSPÄÄTÖSTENMAKSATUS JA TARKASTUSToimistosihteeriSalme Ahtiainen 4117, 040 821 1051HallintosuunnittelijaOuti Mäki 4140, 050 353 8388ToimistosihteeriTarja Vuolle 4120, 040 566 6011HALLINTOToimistosihteeriMinna Herttua 4123, 040 356 5144ArkistonhoitajaMaarit Koskela 4124, 0400 682 883TaloussihteeriAila Kuoppamäki 4125, 0400 518 470TietohuoltosihteeriMarjut Ojanperä 4126, 0400 299 745ToimistosihteeriRiitta Rauhala 4127, 0400 278 044Etelä-Pohjanmaaan liiton toimistoon suljettu 9–29.7.2012 .Aurinkoista kesää!

More magazines by this user
Similar magazines