Viihde ANSSI

Kotimaisen viihteen puolesta!TANSSIViihdeSUOMALAISEN MUSIIKIN JA TANSSIKULTTUURIN ERIKOISLEHTI • 1/2010 4.vskPääyhteistyökumppani:KARJALANKUNNAILLAHellyttäväsuosikkisarjaonnenkerjäläisetOn hyvänmielen musikaaliHaastatteluissa mm.Grand SlamJope RuonansuuJorma Kääriäinenkasevakuunkuiskaajatmaria lundolli leppänenpete parkkonensykeIskelmä Gaala huipentuikiitokseen ja kunniaanlinda lampeniusKOKO SUOMI TANSSII-PALSTALLAtanssipaikkaliitteessä:• Haapamäen Suoja• Hirvensuuli, Huittinen• Helsinki-Pavi, Vantaa• Hotelli IsoValkeinen, Kuopio• Hotelli Levitunturi, Sirkka• Ikaalisten Kylpylä• Kankaanpään Kuntoutuskeskus• Kylpylähotelli Päiväkumpu,Karjalohja• Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi• Naapurinvaaran huvikeskus,Sotkamo• Puistokulma, Vantaa• Ravintola Morgan Kane, Mänttä• Scandic Kiannon Kuohut,Suomussalmi• Scandic Luosto• Shamrock Tikkurila, Vantaa• Sokos Hotel Presidentti, Helsinki• Sokos Hotel Vantaa, Tulisuudelma• Tanssikrouvi, Häijää• Vuoksenniskan työväentalo, Imatra• Wanhan Tanssikellari, Helsinkimikko alataloKEVÄTKAUDEN PAKINASSAsoololattareidenhurmaaruk- tanssiaisetUPSEERI JA PRINSESSA

Uusia jakelupaikkojaHaemme koko ajan lisää uusia jakelupaikkoja, joissa lehti tavoittaa laajalti kaikenlaisia ihmisiä. Olemme kiinnostuneeterityisesti liikennemyymälöistä, kauppakeskuksista, ruoka- päivittäistavarakaupoista tai muistavastaavista paikoista, joissa on laaja asiakasvaihtuvuus ja jotka ovat sijainniltaan keskeisillä paikoilla.Sopimuksen tehneet tahot voivat tarjota asiakkailleen ilmaisen palvelun Tanssisviihde lehden muodossa ja saavatlaajaa näkyvyyttä jakelupaikkana: tieto listataan jokaiseen lehteen, jota heillä jaetaan ja myös lehden verkkosivustollejakelupaikat -osioon.Jakelupaikkana toimiminen on täysin ilmaista. Lehdet toimitetaan Matkahuollon toimesta pääasiallisesti ainasuoraan perille asti ja telineeseen asetettuna; lööppi vaihdetaan, mahdolliset vanhat lehdet viedään pois ja laitetaanuudet tilalle. Jakelupaikan velvollisuus on lähinnä huolehtia siitä, että lehdet ovat asianmukaisesti esillä sovitunkauden ajan. Lehtiteline on veloituksetta jakelupaikan käytössä sopimuksen ollessa voimassa. Lehtien vähimmäistoimitusmääräon 300 kpl / numero.Uusia jakelupaikkojaNrosta 1/2010 alkaen; K-Citymarket Imatra / K-Citymarket Lappeenranta / Autokeidas Ii /SisÄllysluetteloTässä numerossa mm.4 Kauden pakina -Mikko Alatalo4 Karjalan kunnaillaHellyttävä suosikkisarja6 Iskelmä Gaala huipentuiKiitokseen ja kunniaan8 Onnen Kerjäläiset onhyvän mielen musikaaliNrosta 4/2009 alkaen; S-Market Vuokatti / Scandic Kiannon Kuohut, Suomusalmi / K-Supermarket Loimaa /S-Market Urjala / K-Citymarket Linnainmaa Tampere / S-Market Jalasjärvi / S-Market Kauhajoki / K-CitymarketRiihimäki / Anttilan tavaratalo Seinäjoki / ABC Vaasa / K-Citymarket Kivihaka Vaasa / K-Supermarket Maino Ähtäri /Autokeidas Forssa / K-Citymarket Kuusamo / Neste Karisto LahtiASENNE RATKAISEE. AINA. -PALSTAJonakin päivänä …Jatkuvasti kuulee jonkun sanovan: ”Jonakin päivänä minä …” Jokin päivä on päivä, jolloin isä vie lapset huvipuistoontai eläintarhaan. Jonakin päivänä joku siivoaa ullakon, jatkaa keskeytyneitä opintojaan tai kirjoittaakirjan. Jonakin päivänä joku rohkaisee mielensä ja perustaa oman yrityksen, kosii, muuttaa talveksi etelään taialoittaa keittiöremontin.Julistetaan ’Jonkin päivän viikko’. Määrätään koko maa lomalle yhdeksi viikoksi tekemään niitä asioita,jotka ’jonakin päivänä’ on aikonut tehdä. On kuitenkin melko mahdotonta, että näin upea ja kaikkia osapuoliarunsaskätisesti palkitseva suunnitelma hyväksyttäisiin yleisesti. Kyllä siitä joku päättäjä voisi innostuakin,mutta toteaisi samalla ettei hänellä ole juuri nyt aikaa paneutua siihen Mutta mistä sitä koskaan tietää … jonakinpäivänä … kenties.LÄPI HARMAAN KIVEN101314Jorma KääriäsenPitkä tie huipulleGrand SlamMestarin jalanjäljissäTanssiorkesteri SykeUuteen nousuunMaanviljelijä oli kierrellyt traktorillaan ympäri isoa kiveä, joka sijaitsi keskellä hänen peltoaan. Kivi oli aiheuttanutharmeja jo vuosikausia. Monesti olivat työkalut rikkoutuneet kiveen niin keväällä kynnettäessä kuinsyksyllä satoa korjatessakin.Kun leikkuupuimuri eräänä syksynä taas kerran karahti kiveen ja keskeytti kiireellisen työn, päätti isäntähankkiutua siitä eroon. Hän tarttui lapioon ja yllättyi. Kivi oli maan- pinnan alapuolella vain kymmenen sentinverran. Hän totesi kiven lohkomisen ja pois- kuljettamisen olevan melko vaivaton urakka.Lastatessaan kivenmurikoita traktorin lavalle, oli hänen pakko samalla hymyillä – itselleen. Kuinka paljonkiusaa kivi olikaan aiheuttanut ja kuinka helppoa siitä olisi ollut päästä eroon jo paljon aikaisemmin. Kuinkausein meillä onkaan tapana vähätellä pieniä ongelmia vaikka ne aiheuttavatkin toistuvaa mielipahaa. Meillätahtoo olla niin kiire eteenpäin, että emme ehdi tuhlata niihin aikaamme – ainakaan juuri nyt.Kuten maanviljelijäkin teki, pyörimme saman ongelman ympärillä. Päätämme hoitaa asian kuntoon myöhemmin,mutta harvoin niin todellisuudessa tapahtuu – ennen kuin on pakko ja ennen kuin kärpäsestä on tulluthärkänen. Jos sinulla on toistuvasti harmia samasta asiasta, tartu siihen kaksin käsin ja hoida se pois päiväjärjestyksestäsaman tien.Ensimmäinen tunti on päivän peräsinSiitä, miten aamulla ylös noustessamme käyttäydymme, riippuu suurelta osin, millaiseksi päivämme muodostuu.Nuo kohtalokkaat 60 minuuttia ratkaisevat päivän kestävän matkamme kurssin; kuljemmeko auringonpaisteessamiellyttäviin määräsatamiin, vai päädymmekö myrskyjen paiskomina kivikkoisille rannoille.Jos tervehdimme aamua mahdollisuutena, jos laskemme leikkiä ja nauramme, ehkäpä viheltelemme ja laulammehiukan, ja iloitsemme siitä, että olemme yhä elossa, matkastamme sinä päivänä tulee melko varmastimiellyttävä.Päinvastoin käy, jos heräämme syvään huokaisten, manaamme päivän ja sen tehtävät jo etukäteen, jos nurisemme,voihkimme, tiuskimme ja murjotamme. Jos valitamme ja vaikeroimme, ja raahaamme vastahakoisen,haluttoman kehomme pukeutumisen, aamupalan ja töihin menemisen rutiinien läpi, vain hullun onni voipelastaa meidät myrskyisältä matkalta auringonnoususta auringonlaskuun.KehitysNuorukaiselle, joka jatkuvasti soimasi itseään vajavaisuuksistaan, opettaja sanoi: ”Sinä et todellakaan oletäydellinen. Mutta oletko huomannut, että osaat tänään tehdä asioita, joita olisit pitänyt mahdottomina viisivuotta sitten? Mikä on muuttunut?””Lahjani ovat muuttuneet.””Ei. Sinä olet muuttunut.””Mutta eikö se ole sama asia?””Ei. Sinä olet sitä, mitä ajattelet olevasi. Kun ajattelusi muuttuu, sinä muutut.”15171820Maria LundMariasta on moneksiJope Ruonansuu onHerkkä KoomikkoMitä sulle kuuluu? -palstalla;Janne Raappana, Virpi Kätkäja Jarkko HonkanenUpseeri ja prinsessa nauttivatRUK- tanssiaisistaARTIKKELIT2-910-1718-21ERIKOISARTIKKELITARTISTIT JA MUSIIKKITANSSIjoka lehdessä MM.TAPAHTUMAKALENTERISUSEL JÄSENSEURATIEDOTSUSEL YHTEISTYÖJÄSENETSUSEL JÄSENETUPAIKATTANSSIPAIKKALIITE22-23aihealueittainWWW.TANSSIVIIHDE.FI3

KEVÄTKAUDEN PAKINA - MIKKO ALATALOWHEN THE GOING GETS TOUGH - THE TOUGH GET GOING.Ajat kovenevat viihteessä ja luovalla alalla. Nykylamapuree varsinkin yrityskeikkojen osalta. Ylipäänsä, kunfirmoilta raha loppuu, se mistä karsitaan, on koulutus,mainonta ja viihdepuoli. Ei ole moraalisesti kovin mukavaapitää suuria pikkujouluja pudotuspelin voittajille, jos puolet firmanjengistä on irtisanottu.Olen sitä polvea, että olen kokenut myös 90-luvun suuren laman,luissa ja ytimissä. Vanhempi polvi muistaa, miten suomalaisetrakensivat – kiitos presidentti Kekkosen idänsuhteiden -70-luvulla kokonaisen kaivoskaupungin, Kostamuksen, itärajantaakse. Se työllisti puolet pohjois-Suomea ja vähän etelääkin.Tapio Rautavaara lauloi ensimmäisen vaiheen harjannostajaiset,Jaska Teppo ja minä toisen vaiheen.90-luvun alussa olin laulamassa ja juontamassa venäläisilletärkeän Astoria-hotellin harjannostajaiset. Kukapa olisi uskonut,että muutama kuukausi siitä ei Neuvostoliittoa enää ollut. Enhaikaile kyseistä diktatuuria, mutta Suomelle tuo bilateraalinenkauppa oli edullista. Kun idän karhu meni kontilleen, loppuiSuomen porskutus. Kun oli vielä länsimaiden taantuma ja poliittisenjohdon virheet, kahlasi Suomi todella syvällä. Seurauksenadevalvaatiosta oli valuuttalainojen nousu ja pienyritystenkonkurssien aalto.80-luvun lopulla oli firmakeikoilla voinut laittaa laskuun nollanperään. Yritykset suorastaan ylpeilivät viihdebudjeteillaan.Vuoden -92 laman jälkeen lähdimme kiertämään keskikaljabaarejaja haimme pähkinät pikkuoraville kympin seteleinä.Köyhän kansan karttuisa käsi tuli apuun.Nyt tuntuu, että tuo kympin seteleistä tappeleminen on ajankohtaistataas. Levy-yhtiöt ostavat ohjelmatoimistoja, joskoartisteista saataisiin suolarahaa edes keikoilta, kun levyt eivätmyy. Raha, jonka levy-yhtiöt satsaavat artistiin, ei tule enäätakaisin levykaupasta. Syitä on monia. Piratismi ja musiikinimurointi netistä vaikuttavat. Myös ylipäänsä se, että musiikinkulutus ei ole ainoa hobby ihmisillä, rokottaa myyntilukuja.Olen tehnyt 2000-luvulla, paitsi levyjä Juicen kanssa, myöskaksi kohtuullista kantrilevyä. Silti monet suurten ikäluokkienfanit sanovat minulle: ’Ei me haluta näitä uusia lauluja, me halutaanne vanhat biisit, mitä me opimme aikoinaan rakastamaan.’Kun ’11 virran maa’ – siis vanhat laulut - julkaistiin uudelleen,siitä kirjoitettiin pääkirjoitussivuja myöten ja kiitosviestejä olisähköpostit täynnä. Uudella musiikilla on vaikea breikata eikäsitä edesauta radioiden ahtaat soittolistat.Onneksi Radio Suomi on sentään laajentanut soittolistaansa.Olen asiasta itsekin tehnyt pari eduskuntakyselyä. Kaupallistenradioiden osalta peli on menetetty. Siksi seuraavan lupakierroksenyhteydessä tulisikin vaatia, että radiot soittavat laajemminmuutakin kuin muutaman kymmenen biisin voimasoittolistaa.Joka tapauksessa äänitemarkkinat ovat alamäessä. Kun vuonna2001 liikevaihto oli vielä lähes 130 miljoonaa euroa, vuosikymmenenlopulla se oli alta 100 miljoonaa. Viime vuottapelasti Baseballs, saksalainen rockabillyryhmä, mutta kotimainenmusiikki ei myy kuin pyramidin huipulla. Suomi on täynnähyviä artisteja, joiden keikkakysyntä on ihan ok., mutta joidenlevyt eivät kelpaa radioiden soittolistoille eikä levyjä myydä,kun niitä ei ole esillä kaupoissa.Näin on varsinkin tanssimusiikkipuolella. Radiot puputtavatkansalle musiikkia, jota se ei välttämättä halua. Musiikkieliitinsuosikkeja toki biisit saattavat olla.Tein 30 vuotta erilaisia musiikkiohjelmia: Iltatähteä 70-luvulla,Hittimittaria 80-luvulla, Jukeboxia, Rififii’tä ja lopultaTammerkosken Sillalla-ohjelmaa 7 vuotta. Näin nämä ohjelmattärkeinä suomalaisen kulttuurin estraadeina. Nyt ei televisiossaole yhtään ohjelmaa, jossa voisi esittää uutta suomalaista iskelmä-tai popmusiikkia! Ei ihme, ettei kansa osaa kysyä musiikkia,jos ei sitä ole missään esillä. Ei ihme, etteivät myöskäänlevykauppiaat usko kuin top ten- listaan.Kun rahasta on tiukkaa, peli kovenee. Suuret media- ja teknologiayhtiöthaluavat kuoria kerman myös artistien kahvista.Nämä tahot ovat ajaneet jo pitkään ns. työsuhdetekijänoikeutta,jolloin henkinen omaisuus siirtyisi automaattisesti työnantajalletai jakelijayhtiölle ellei toisin sovita. Ja kun pikkuartisti meneesinne sopimaan, toisinhan ei sovita. Journalistit ovat jo menettäneetoikeutensa. Suurkonsernit haluavat sisällöt mobiili-tv:henja muihin uusiin välineisiin mahdollisimman halvalla. Kun eimistään muualta enää saada katetta amerikkalaisille osakkeenomistajille,revitään se taiteilijoiden selkänahasta, vaikka kyseon marginaalisesta rahasta. Kympeistä todella tapellaan.Olin keskustan eduskuntaryhmässä kapinakenraali tässätaistelussa. Näyttelijä-liiton jäsen KE Risto Autio avitti myös.Saimme käännetyksi keskustan kannan taiteilijoiden puolelle,olihan puolue vaa’ankieliasemassa. Niinpä ministeri Wallin eituonut tekijänoikeuksia polkevaa lakia eduskuntaan.Tämä on kuitenkin vain torjuntavoitto suuressa sodassa.Suuryhtiöt tulevat vielä takaisin. Jo seuraavan hallituksen ohjelmassasaatetaan ’tarkistaa’ tekijänoikeuksia. Kun peli kovenee,kovat porskuttavat!Mutta yksi on varmaa: Suomen kansa laulaa ja tanssii edelleen,jos kurkku ei ole poikki ja nivelet kestää…teksti: juha lahti / kuvat: Laura Pohjavirta/YLE KuvapalveluKarjalan KunnaillaHELLYTTÄVÄSUOSIKKISARJAKarjalan Kunnailla on erilainen TV- sarja. Pieneen,250 asukkaan Miikkulan kylään sijoittuva tarinasotii humaanilla otteellaan nykypäivän kiireistä jahektistä henkeä pursuavaa näköradiotarjontaa vastaan.Samalla se antaa varsin mainion syyn istahtaasäännöllisesti sohvan nurkkaan keskiviikkoiltaisinja avata TV.4 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010Elina Knihtilän ja HeikkiHelan (yläkuva) esittämienroolihahmojen eli ArjaHuttusen ja Harri Koposenyli 20 vuotta kestäneenrakkauden sinetöi sarjassaMiikkulan maisemissavietetyt rokkaavat häät(alakuva), joihin osallistukoko kylän väki ja lähisukulaiset.Karjalan Kunnailla onsaavuttanut huimansuosion. Sarjan alkaessase keräsi katsojia toistamiljoonaa ja saavuttaa edelleen700 000 - 800 000 katsojaa.Eikä tämän mikään ihmesinänsä ole, kun tutkii lähtökohtiasarjan tekemiselle.- Kun sarjaa markkinoitiin,niin tuli samalla luvattua pariasiaa. Ensimmäinen oli se, ettärakennamme kuvauksia vartenpuurakennusmiljöön. Toiseksiluvattiin huima casting, elinäyttelijäkaarti. Molemmattoteutettiin, ja kun katsoo tekijätiimiä,niin Jussi-patsaitaryhmältä löytyy HelsingistäUtsjoelle asti, jos ne peräkkäinlaitetaan, Karjalan Kunnailla-ohjaaja Markku Pölönenkertoo.Pölösen itsensä sitoutuminensarjan toteutukseen onvertaansa vailla.- Samalla, kun tuli päätössarjan toteutuksesta, niinmuutin perheeni kanssa samoilleseuduille asumaan. Itseasiassa se on minun kotiseutuani.Myös sarjan näyttelijätovat pääosin sieltä suunnaltakotoisin, vaikka asuvatkinsuurimmalta osin pääkaupunkiseudullanykyisin.Kuvausten aikana Pölösenmukaan on “raitilla pörräämässä”50 - 100 henkeä eritehtävissä. Tämä luo haasteitatyön aikataulutukselle.- Ei se vielä mitään, ettämeillä on omat aikataulumme.Mutta kun siihen tulee vielälisäksi mukaan Finnairin aikataulut,koska lentäen näyt-

telijät paikalle pääosin tulevat.Jos lentoyhtiö myöhästyy kaksikymmentäminuuttia, niinkoko homma kusee, Pölönenkertoo tekemisen haasteista.MusiikintekijätKarjalan Kunnailla ansioituupaitsi hurmaavalla tarinankerronnallaanja hienoillanäyttelijäsuorituksilla, myösmusiikillisella annillaan. Siitävastaavat pääosin sarjanscore-musiikin tehnyt VesaMäkinen ja Harri Koposenkappaleista etupäässä vastaavaHeikki Hela.- Olen tehnyt joitakin laulujasarjaan, lähinnä bändijutut.Vesa Mäkinen sitten tekeemuut, Hela kertoo.Heikki Hela on sarjassanäyttelijänä Koposen roolissajoka taas on vahvan musiikillisentaustan omaava persoona.Myös “siviilissä” Heikki Helatunnetaan sekä näyttelijänäettä muusikkona. Eli kumpiominaisuus on vahvempi?- Vaikea sanoa. Hienoa, kunon saanut tehdä molempia.Mutta sen sanon, että kun jotaintehdään, niin tehdään seaina sillä hetkellä 100%:sti.Vesa Mäkinen on tehnyt musiikinkaikkiin Pölösen pitkiinelokuviin, ja yhteistyö jatkuinyt myös Karjalan Kunnailla-sarjan tiimoilta. Mäkisen kokemuselokuvamusiikin tekemisestäonkin vankka.- Scoret on tehty erilaisillakokoonpanoilla, alut ja loputisoilla jousilla. Kaikkiaan nelisenkymmentämuusikkoa onkäynyt tekemässä musiikkia.Kaikki on tehty akustisesti, janiin sen halusinkin tehtävän.Se hengittää hyvin tuon maisemankanssa, Mäkinen kertoo.Elokuvamusiikin tekeminenvaatii tiettyjen perusasioidenolemassaolon.” Kaikki lähteeliikkeelle kuvasta.Ei se riitä, ettämenet kuvauspaikalle,siitä ei saajuuri mitään irti.Pitää nähdä kuvaja aistia siitä sepohjavire.”- Kaikki lähtee liikkeellekuvasta. Ei se riitä, että menetkuvauspaikalle, siitä ei saajuuri mitään irti. Pitää nähdäkuva ja aistia siitä se pohjavire,Mäkinen kuvailee musiikinsyntyä.Myös yhteistyö herrojenVesa Mäkinen ja Heikki Helavälillä on toiminut hyvin.- Hela on roolissa tässä sarjassa,ja hän on pääosin tehnytne Harri Koposen biisit. Joitakinkappaleita on syntynytniin, että Heikki on tehnytsanat, ja minä sävelen. Muttakyllä totuus on se, että Helaomaa näyttelijänä ja keikkamuusikkonakokemuksetkentältä, ja tietää kyllä, mitätehdä, Mäkinen analysoi.Kansahaluaa lisääSnadia sarjassa esittävän TuomasUusitalo roolihahmo pitkältisamoilla raiteilla HarriKoposen kanssa. Myös hän onKoposen lailla rokkari.- Snadihan lähti Keravaltapakoon, kun tyttöystävä tuliraskaaksi. Hän on sellainenräiskyvä, elämäniloinen, ehkävähän viinaan menevä kaveri,Uusitalo analysoi Snadin luonnetta.Snadi tulkitsee sarjassapääosin Heikki Helan tekemiäkappaleita. Niiden syntyhistoriaja harjoittelumenetelmä kuvaustenaikana on ollut varsinmaanläheinen.- Heikillä oli hyvät demoversiotkappaleista. Hänelläoli aina myös mukana pieniäänityslaitteisto. Kuvauspäivääedeltävänä iltana sittentreenattiin biisit, Uuusitalokertoo.Myös yksi Uuusitalon itsensätekemä kappale on ollutmukana sarjassa.- Piti kuvaustilanteessaimprovisoida kappale. Otinkitaran ja kehittelin fraasin.Siitä sitten improvisoin paikanpäällä biisin.” Heikillä ontaustaa tähänKoposen rooliin,koska hänellä itselläänon rasvalettimenneisyys.Lisäksi Hela onhyvä näyttelijä,eikä edes ikäväihminen,”Myös Markku Pölönen antaatunnustusta Heikki Helankokemukselle musiikin tekemisessä.- Heikillä on taustaa tähänKoposen rooliin, koska hänelläitsellään on rasvalettimenneisyys.Lisäksi Hela on hyvänäyttelijä, eikä edes ikävä ihminen,Pölönen mainitsee.Markku Pölönen kuvaileesarjaa suomalaiseksi ”iltasaduksi”.Se on kertomusmaailmasta, joka ei olekylmä ja armoton lihamylly,vaan hyvien ihmistenkylä. Kylä joka kasvaaasukkaidensa unelmistaparemmaksi, kyläksi jossasinäkin haluaisit asua.Heikki Helan esittämä HarriKoposen roolihahmo on sekinPölösen mukaan varsin maanläheinen.- Tässä kun kiertää Suomea,niin sitä ihan oikeasti joskusaina törmää Harri Koposenkaltaisiin ihmisiin, joilla olisihillitön tarve päästä rocktähdeksi,mutta ihan kaikki eiole sen suhteen loksahtanutkohdalleen, ja keski-ikäkin alkaajo painaa päälle, Pölönenkertoo.Huimat katsojaluvut antavatvarmasti myös YLE:lle aiheenpohtia mahdollista KarjalanKunnailla- sarjan jatkoa. Tällähetkellä kuvauksista ei olesovittu, mutta kaiketi sarjansuosiollakin on jonkinlaisetpelimerkit pohdittaessa suosikkiohjelmantulevaisuutta.Kuluvan vuoden syksy saattaakinPölösen mukaan kertoaenemmän tästä asiasta.- Jos sarjaa aiotaan tehdävielä lisää, niin sen pitää jollakintapaa uudistua. Alunperinpyrkimyksenäni oli tehdäjuttu, joka eroaa täysin tämänpäivän tarjonnan valtavirrasta.Karjalan Kunnailla eisisällä väkivaltaa, eikä siinäole seksiäkään kovin paljoa.Tarkoitukseni oli saada aikaansarja, joka on hidas, eikä siinätapahdu mitään. Aika lähellesitä pääsinkin, mutta haluaisinjatkossa tehdä siitä vielä paikallisemman,Pölönen mainitsee.•WWW.TANSSIVIIHDE.FI5

Iskelmä Gaalassa 2010 palkitutartistit, yhtyeet ja teokset:PRO ISKELMÄ- Jussi Hakulinen (Yö)VUODEN ISKELMÄ- Yö: “Kiitos ja kunnia”VUODEN YHTYE- Lauri Tähkä & ElonkerjuuVUODEN MIESARTISTI- Kari TapioVUODEN NAISARTISTI- Paula KoivuniemiVUODEN TULOKAS- Anna PuuVUODEN ALBUMI- Yö: LoistoVUODEN VIIHDYTTÄJÄ- Lauri Tähkä & ElonkerjuuVUODEN MYYDYIN LEVY- Lauri Tähkä & Elonkerjuu:Tänään Ei Huomista Murehditateksti: christina lokkinen / Kuvat: jaana Vuorenpääiskelmä gaala huipentuikiitokseen ja kunniaanIskelmä Gaala 2010 muuttui yleisöhysterian keskukseksi, kun Pohjanmaanhäjyviikari Lauri Tähkä sekä piakkoin 30-vuotisjuhlaansa viettävänYön keulakuva Olli Lindholm valaisivat lavan karismaattisellashow’llaan. Tähkä ja Yö päätyivät tasapeliin palkintojen rohmuamisessa.Gaalaillassa ei tosiaan huomista murehdittu.Suojaan kaikeltaKokomustaan puettu helsinkiläiskuoroPhilomela toimiilomailevan Elonkerjuun tilallaLauri Tähkän taustalla.Tähkä itse pistää lavalla parastaanesittämällä bändinsälistaykköset ”Suudellaan” ja”Suojaan kaikelta”.” Tulin viimesyksynä eräältäkeikalta janäin tämänkuoron vetäväntelkkarissa”Pauhaavansydämen”. Olinihan myyty!Aattelin että totapitää joskuskokeilla.”- Tulin viime syksynäeräältä keikalta ja näin tämänkuoron vetävän telkkarissa”Pauhaavan sydämen”. Olinihan myyty! Aattelin että totaNeljänsuoran pojat AntttiKetonen ja Esko Mäkiaikovat nauttia hurjastafestarikesästä ja haaveilevatlevynteosta.pitää joskus kokeilla! Tähkähehkuttaa.Pohjanmaan toivo puhuu itsestäänvaatimattomasti ”kitaranrämpyttäjänä” lykäten kaikenkunnian suurenmoiselletaustakuorolleen Philomelalle.Körttikuoron 30-henkinenkokoonpano oli puettu päästävarpaisiin mustiin Härmän häjyt–tyyppisiin kaapumaisiinmekkoihin. Esitys oli uniikkija vain Iskelmä Gaalaa vartenkoostettu.- Haitarissa meillä on upeaJohanna Juhola, joka onesiintynyt paljon ulkomailla.Pianossa on Milla Viljamaa,minä puolestani rämpytänakustista kitaraa ja yritän lauleskella,Tähkä esittelee.Tähkä kuittasi illan aikanamm. Vuoden Yhtyeen, VuodenViihdyttäjän sekä VuodenMyydyimmän Levynpalkinnot. Tähkän viimeisinalbumi ”Tänään Ei HuomistaMurehdita” on selvästi kovinkiekko kaikista yhtyeen pitkäsoitoista.Pohjanpoika vaikuttisilmin nähden liikuttuneeltapitäessään kiitospuhetta.- Kyllä tämä on teidän (äänestäjien)ansiota. Kiitos kovasti.Kyllä se vaan niin on,että musiikki on ihanaa, Tähkätotesi hypistellen palkintoaan.Kiitos ja kunniaValovoimaisen Yö-yhtyeentaival on kohta jatkunut jo 30vuotta. Bändin nokkamies OlliLindholm tuntee suunnatontaylpeyttä ja kaipuuta muistellessaan25 vuoden takaistaNuorallatanssija –pitkäsoittoa.Mies voihkaisee haikeudestakuullessaan kyseisenlevyn nimen mainittavan.” Kaipaan sitäalkuaikojenhuolettomuutta,koska silloin eipuhuttu rahastapuolta sanaa –nykyään kaikki onerilaista jarahasta on niinmoni asia kiinni.Biisien teko onpaljon enemmänsiitä saundistakuin lauluistakiinni. Tämä onmuuttunutmonimutkaiseksitaiteeksi.”- Kaipaan sitä alkuaikojenhuolettomuutta, koska silloinei puhuttu rahasta puolta sanaa– nykyään kaikki on erilaistaja rahasta on niin moni asiakiinni. Biisien teko on paljonenemmän siitä saundistakuin lauluista kiinni. Tämä onmuuttunut monimutkaiseksitaiteeksi, Lindholm kuvailee.Suursuosionsa kruunuksiLindholm kävi hakemassa lavaltaVuoden Iskelmä –palkinnon,joka rapsahti plakkariinkomeasta ”Kiitos ja Kunnia”-kappaleesta, jonka Lindholmvetäisi Gaalan päätteeksi seisoentaputtavalle yleisölle. Loistovalittiin Vuoden Albumiksija Yön menestyksen tehtaillutJussi Hakulinen nappasi ProIskelmä –pystin.- Loiston aika on nyt ohi janyt me mennään studioon treenaamaan.Tänä vuonna tuleetehtyä 95 keikkaa, joista tosinkatselen aina vain viikon verraneteenpäin keikat muistiin,ettei mene sekaisin. Laulu onminulle hyvin tärkeää, Lindholmkertoo.Yön sensaatiomaiset iskelmä-rock-rallit,kuten ”RakkausOn Lumivalkoinen” ja ”Joutsenlaulu”taituroinut säveltäjäja sanoittaja Jussi Hakulinenvaikutti hänkin haikealta mietiskellessäänlavalla Yön menneitävuosia.- Vielä silloin 25 vuotta sittenNuorallatanssijan aikaanjos joku olisi tullut sanomaan,että Yö saa Pro Iskelmän, enolisi uskonut sitä, Hakulinen6 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010

henkäisee kiitollisena.Vuoden miesjanaisartistiVuoden Miesartisti Kari Tapioon lomaillut ennen IskelmäGaalaa tovin verran juilivanselkänsä kanssa. Mies asteleelavalle kuitenkin reippain herranaskelin ja tervehtii orkesteriamaireana.- Inspiroidun musiikissanielävästä elämästä ja naisista,tottakai. Kuuntelen musiikkiaaika vähän nykyään, muttapidän Olavi Virrasta, RayCharlesista ja Nat King Colesta.Haluaisin päästä jälleenNashvilleen levytysstudiolle –siis sinne, missä Elvis äänittiaikoinaan. Se oli hieno kokemus,Kari Tapio huokaa.Myös iskelmäjumalatarPaula Koivuniemi nautti IskelmäGaalasta hymy huulessa.Aikuinen nainen herkistyiVuoden Naisartistin palkinnostaniin, ettei saanut melkeinsanaa suustaan.” Loiston aika onnyt ohi ja nytme mennäänstudioontreenaamaan.Tänä vuonnatulee tehtyä 95keikkaa, joista tosinkatselen ainavain viikon verraneteenpäin keikatmuistiin, etteimene sekaisin.Laulu on minullehyvin tärkeää.”- Naisartistiksi valitseminentänä iltana tuntui todellahyvältä. Sillä hetkellä kun otinpalkinnon ensi kertaa käsiini,ajattelin isääni joka minut tällealalle lähetti. Se oli todellaherkkä hetki, iskelmäkuningatarhuokaa.Koivuniemeä on nähty viimeaikoina myös televisiomainoksessa.- Sain tuossa aikaisemminehdotuksen osallistua Grandiosanpizzamainoksen kuvauksiin.Sain käsikirjoituksenja siitä se lähti – kuvauksissapuitteet olivat niin hienot jameillä oli hauskaa! Koivuniemihehkuttaa.Ei maailmanvalloitukselleNäyttävään mekkoon ja lasikenkiinsonnustautunut AnnaEriksson julkaisee helmikuun24. päivä ensimmäisen englanninkielisenalbuminsa. Iskelmäprinsessaon itse tuottanut,sanoittanut ja säveltänyt jokakappaleen. Gaalassa saatiinesimakua Erikssonin albumil-ta, kun tämä esitti kappaleensa”53rd Street Last Virgin”.- En ole tällä pyrkimässäkansainväliseksi tähdeksi,Pohjoismaat riittävät minulle.Soitan pianoa ja klarinettia,ja nautin laulamisesta pianoasoittaessani, mutta pääpainoon laulussa. Olen hyvin tyytyväinenalbumiini, Erikssonhymyilee.Yölintu-keulakuva SimoSilmu jännitti illan esitystäänaluksi, mutta lavalla hän puhkesikukkaan. Silmulle suomalaisuusja lapsuuden muistotovat vaalimisen arvoisiaasioita, jotka pitävät arjessakiinni.- En ole mikään trendi-ihminen,mutta Suomi-ihminenkyllä. Sibelius, sauna ja sisu!Minulla on muuten tallessavielä elämäni ensimmäinenhaitari, mutta se pysyköön naftaliinissa.En soittele sitä enää,Silmu kertoo.Levyjä jahurjia suunnitelmiaMonella Iskelmä Gaalaankutsutulla artistilla on juuritullut tai juuri tulossa uusilevy. Tangokuningas JukkaHallikainen ja Pasi Vainionperäsaavat levynsä valmiiksisamoihin aikoihin.- Minulla on kiireinen kesätiedossa, keikat alkavatolla loppuunmyytyjä. Levyon vielä vähän kesken, muttahaasteellista ja mukavaahommaahan tämä on. Tuossakesän korvilla se on valmis!Hallikainen julistaa.- Tässä illassa on suurta urheilujuhlantuntua! Mahtavaaolla iskelmäillassa muidenupeiden artistien rinnalla!Minulla on tämän jälkeen tiedossapaljon keikkaa ja toukokuussatulee levy pihalle. PetriMunckin kanssa ollaan näitäAikuinen nainen PaulaKoivuniemi (ylh.vas.)herkistyi palkinnonjakohetkelläajattelemaanisäänsä.Simo Silmu (ylh.oik.)esiintyi Gaalassa esittäenYölinnun viimeisimmänhitin Pimeästä valoonyhdessä kitaristi MarkusKuusijoensuun kanssa.Yölintu oli ehdolla myösVuoden yhtye -palkinnonsaajaksi.Anna Eriksson (oik.)julkaisee helmikuun 24.päivä ensimmäisen englanninkielisenalbuminsa.Charles Plogman (alh.oik.) lähti Iskelmänillasta kotiin hymyhuulinkultalevy kainalossa. Hänoli myös yhtenä Vuodenmiesartisti -ehdokkaana.levyjä tehty, kertoo puolestaanVainionperä.Iskelmäkingi Charles Plogmannappasi Gaalasta kultakiekonmukaan tunnustuksenalevynsä myynnistä.- Tuntuu, että olen löytänyttieni. Tuntuu hyvältä olla tänäiltana Iskelmän vieraana jaolen saanut täältä uusia tuttavuuksiakin.Pidän tänä vuonnapaljon lomaa, koska ensi vuosion suunniteltu täyteen, Plogmansanoo.- Meillä on hurja kesä tiedossa– festarikeikkaa, oluttaja makkaraa! Ensi helmikuussamennään studioon ja levytulee varmaankin maaliskuunpaikkeilla, ilmoittavat Neljänsuoranpojat. •Katso lisää kuviatanssiviihde.fi -sivustonkuva-albumista.WWW.TANSSIVIIHDE.FI7

teksti: christina lokkinen / Kuvat: jaana Vuorenpääonnen kerjäläiset onhyvän mielenmusikaaliJaakko Teppo -musikaali Onnen Kerjäläiset aloittiensimmäisen kiertueensa Tampere-talossa 26.marraskuuta 2009. Hilpeä revyy tarjosi yleisöllerakkautta, anarkiaa ja rehellisen 80-luvun hengen.Musikaalissa Ruikonperän raviurheiluherrat ja yksiakateemisesti koulutettu kravattisonni pistävätyleisön maistamaan kasarikauden elämää JaakkoTepon ikimuistoisten laulujen ja elämänviisauksientahdissa.Sehän onmeidän ukko!Musikaalissa ruikonperäläistäJaskaa näyttelevä Ismo Apellkuvailee roolihahmoaan perussavolaiseksi.- Jaska on suurempi puheissaankuin teoissaan. Hän onhyvin nopeaälyinen, nokkela,laiskanpulskea jätkä, joka ontaipuvainen viinaan ja liianfiksu tekemään töitä, Apelllistaa hersyvästi.” Jaakon pojatkävivät katsomassamusikaaliaja totesivat minunolevan ’ihan kuinmeidän ukko!’Jaakko Teppoon tosin paljonempaattisempi jaaidon vaatimaton,musikaalin Jaskataasen sellainenvenkula.”Vaikka näytelmää ei olluttarkoitus rakentaa Jaakko Teponympärille, on siinä kuitenkinmakua taiteilijan elämästä.Apell myöntää roolihahmossaanolevan rippusen verranJaakkoa.- Jaakon pojat kävivät katsomassamusikaalia ja totesivatminun olevan ’ihan kuin meidänukko!’ Jaakko Teppo ontosin paljon empaattisempi jaaidon vaatimaton, musikaalinJaska taasen sellainen venkula,Apell toteaa.- Minua jännitti Karttulassakun Jaakko Teppo istui eturivissäkatsomassa. Hän katsoiminua silmiin ja hymyili.Tampere-talon ensi-illan olennimennyt elämäni Top 3-elämyslistalle,kun yleisö nousiseisomaan ja kaikki taputtivatja tömistivät jalkojaan. Kylläsiinä silmät kostui. Siinä menitaide ihmisten luokse. Jaminulla palasi usko teatterielämään,Apell jatkaa herkistyneesti.LuontevaapussaustaMusikaalin naispäätähti JohannaDebreczeni esittääOnnen Kerjäläisissä reipastaja rempseää savolaisbaarinpitäjäHilmaa. Hilma on tiukkapitäessään jöötä Ruikonperänherroille, mutta hellä rakastaja”kravattisonni” Onnille.- Asetin käsikirjoituksellesellaisen pienen hassun ehdon,että pääsen pussaamaan. Ja olihanse mukavaa ja luontevaapussata Seivon Villen kanssa!Debreczeni hihittää.” Asetin käsikirjoituksellesellaisenpienen hassunehdon, ettäpääsen pussaamaan.Ja olihanse mukavaa jaluontevaa pussataSeivon Villenkanssa.”Tampere-talon ensi-ilta olivuoden 2004 tangokuningattarelletuttu paikka omilta keikoilta.Jaakko Tepon läsnäolokenraaliharjoituksissa tuntuiDebreczenistä aluksi pelottavalta,mutta saatuaan mestariltakehua ja kannustusta, nainensai varman olon.- Odotan innolla, että päästäänmaaliskuussa tien päälle.Olemme tämän näyttelijäporukankanssa niin yhteen hitsautuneita.Olimme harjoittelemassanäytelmää Pihtiputaalla8 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010

ARTISTIT JA MUSIIKKIJorma Kääriäinen onlaulanut jo yli 40 vuotta jasiitä ammatikseen yli 30vuotta. Pitkän ja hienonuran salaisuudet ovatolleet aito innostus, vahvatahto ja jäljittelemätöntyyli.teksti: JUHA LAHTI / Kuvat: mikko harmaJorma KääriäisenPITKÄ TIE HUIPULLEJorma Kääriäinen oli 60-luvun loppupuolella innokasDanny-fani. Sittemmin Elviksen tuotannonmyötä vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan musikaalisuudenperintönä saanut nuori mies vakuuttuimusiikin olevan juuri hänen juttunsa.- Jo 1970-luvun alussa, ollessanijotain 11-vuotias, kiersinkeikoilla isäni orkesterinkanssa. Olin opetellut muutamialauluja kitaransäestyksellä, ja orkesterin ollessatauolla kävin niitä ainayleisölle esittämässä. Siitä seura oikeastaan alkoi,Jorma Kääriäinen muistelee.” Olimme myösjossain vaiheessaTeddy & TheTigers-yhtyeenlämmittelybändinä,ja silloinkyllä mentiin lujaaympäri Suomea.Koko ajan oltiintien päällä, hyväettä ehti välillähakea puhtaatsukat kotoa.”Kääriäinen on syntynytKajaanissa, mutta varhaisenkoulutaipaleensa hän onsuorittanut Lahdessa. PäästessäänLotilan koulun musiikkiluokallehänen opettajakseentuli Paavo Kiiski.- Hän oli minulle todellineninnoittaja ja primusmotor. Olemme kouluaikojenkinjälkeen olleetKiiskin kanssa säännöllisestitekemisissä, Kääriäinenmainitsee.Myöhemmin Jorma Kääriäinenperusti myös omankokoonpanonsa, jonka kanssahän keikkaili lähinnä Lahdenseudulla.- Sittemmin otin käyttööntaiteilijanimen Freddie Falcon,jonka tiimoilta musiikkielämäoli joskus varsinhektistäkin. Tein yhden albuminkintällä nimellä. Olimmemyös jossain vaiheessa Teddy& The Tigers-yhtyeen lämmittelybändinä,ja silloin kyllämentiin lujaa ympäri Suomea.Koko ajan oltiin tien päällä,hyvä että ehti välillä hakeapuhtaat sukat kotoa, Kääriäinenmuistelee.AgentsJossain vaiheessa Jorma Kääriäinenoli tutustunut myös EsaPullianen- nimiseen kitaravirtuoosiinja tyyliniekkaan, jokaoli ja on edelleen eräänlainenAgents-yhtyeen sielu. YhteistyöKääriäisen ja Agentsin välilläalkoikin 90-luvun alussa.- Meillä oli välittömästiselvät suunnitelmat siitä, mihinhommaa aletaan viemään.Päätimme heti alussa myössen, että juttua ei polteta hetiloppuun, vaan rajoitimmekeikkamäärän 100 kappaleeseenvuodessa.Agents oli Jorma Kääriäisensolistiaikana myös ahkerastudiovieras. Albumeita kertyikinkaikkiaan kymmenenkappaletta.- Se oli kaiken kaikkiaanvarsin hienoa aikaa. Se olikuitenkin myös aikakautta,jolloin oli nähtävissä selvätmerkit siitä, että levy-yhtiöillätulee olemaan jatkossa ongelmia.Tuli internet ja muut asiat,ja ihmisille tuli sellainen käsitys,että kaikki pitääkin saadailmaiseksi. Se on eräällä tapaasääli, sillä levy-yhtiöt eivätenää uskaltaneet kiinnittääuusia artisteja, koska tilanneoli mikä oli.” Teimme myösAgents 30v.-kiertueen. Entiedä yleisöstä,mutta meilläitsellä oli ainakinsilloin mielettömänhauskaa. ”Jorma Kääriäisen ollessasolistina, on se ollut pitkäaikaisinAgents- kokoonpano.Se avasi myös ovet kaikillemahdollisille estradeille televisiostaalkaen.- Teimme myös Agents 30v.-kiertueen. En tiedä yleisöstä,mutta meillä itsellä oli ainakinsilloin mielettömän hauskaa,Kääriäinen muistelee.RNOVuonna 2008 oli vuorossasuursuosion saavuttanut Vihdoinkin-konserttikiertue. Artisteinaolivat silloin Kääriäisenlisäksi Paula Koivuniemija Kari Tapio.- Oikeastaan solisteja konserteissaoli viisi – edellä mainittujenlisäksi Riku Niemi jakonserteissa musiikista vastannutRiku Niemi Orchestra,Kääriäinen mainitsee.Yhteistyö Kääriäisen jaNiemen välillä oli alkanut joartistin Agents-aikoina, jolloinhäneltä ilmestyi ensimmäinensoololevy, ja Riku Niemi olisilloin jo albumin synnyttämisessämukana. Myöhemminyhteistyö on vain tiivistynytsiirtyen studiosta myös esiintymislavoille.- Kiinnitys Riku Niemi Orchestraan(RNO) tapahtui josiinä vaiheessa, kun Agents olivasta siirtymässä tauolle. Eikäsiinä tainnut mennä kuin pariviikkoa, kun jo tehtiin ensimmäisetkeikat. Teen edelleenesiintymisiä RNO:n kanssa, jakyllä sen yhteistyön on ajateltujatkuvan myös tulevaisuudessa.Tyylillisesti Jorma Kääriäisenmusiikki on siis tänä päivänäaika lailla erilaista kuinAgents-suosion vuosina.- On meillä vieläkin kappaleitaAgents-ohjelmistosta, nytniiden sovitukset ovat vain täysinerilaisia. Mutta siinä juurionkin tämä musiikin rikkaus,kun saman kappaleen voi esittääniin monella tapaa, Kääriäinenkertoo. Juuri monipuolisuudenmahdollisuus RNO:nkanssa onkin yksi asia, jostaKääriäinen on mielissään.- Onhan se jo logistisestiaika vaativaa tehdä keikkoja,kun paikalla saattaa olla 30muusikkoa. Mutta vastapainoksisaadaan sitten sellaisiaintrumentaaliosuuksia, ettäne kuulostavat joskus aivanuskomattoman hienoilta, Kääriäinenkiittelee.Tulevaisuus siis näyttääKääriäisellä kulkevan edelleenRNO:n kanssa. Mitäänsen suurempia kuvioita ei kuitenkaanole luvassa.” On meillävieläkin kappaleitaAgents-ohjelmistosta,nytniiden sovituksetovat vain täysinerilaisia. Muttasiinä juuri onkintämä musiikinrikkaus, kun samankappaleenvoi esittää niinmonella tapaa. ”- No ainahan on jotain levytyssuunnitelmiaolemassa,mutta niihin ryhdytään vastasitten, kun on jotain sanottavaa.Nyt rentoudun elokuvienja hyvien kirjojen parissa jayritän vain olla päivän kerrallaanihmisiksi. •10 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010

teksti: JUHA LAHTI / Kuva: kasevakasevalta 35 vuottanäppärää musiikkiaKaseva katsoo uransa alkaneen virallisesti 35 vuotta sitten. Vaikkahuippuvuosien jälkeen kokoonpano katosi keikkarintamalta läheskokonaan, on Kaseva pysynyt melodisen, popahtavan musiikin ystävienmielissä monien hienojen, kuolemattomien laulujen kautta kaikkinämä vuodet.Kaseva käsitteenä tuleeKalevalasta, jatarkoittaa kätevääja näppärää. Yhtye hurmasiaikanaan kuulijansa hienoillamelodioilla sekä kauniillateksteillä, ja kokonaisuudenkruunasi se helposti tunnistettavaKaseva-soundi upeinestemmalauluineen. Edelleenpaikkaansa puoltavat muunmuassa sellaiset teokset kuinTyhjää, Stripteasenainen jaMari. Käytännön yhteensattumientakia bändin näkyvyysjulkisuudessa kuitenkin vähenimenestysvuosien jälkeen.- Bändiä ei kuitenkaan koskaanlopetettu, vaan hommavain hiipui 80-luvulla. Esimerkiksikeikkamyyjän vaihtuminenoli sellainen asia, joka vaikuttitoimintaan, kertoo Kasevanbasisti Jouko Järvinen.Homma sai tuulta purjeisiinsauudelleen 2000- luvun alkupuolella.Tämä ei kuitenkaantapahtunut mitenkään suunnitellusti,vaan yhteensattumillaoli jälleen sormensa pelissä.- Olin kitaristimme TapioRauman kanssa rumpalimmeNils Jokelan pojan ylioppilasjuhlissa.Se oli muistaaksenivuonna 2002. Siinä tuli sittenpuhetta, että josko soiteltaisiinvielä joskus jotain ihan vain huviksemme.Muutaman päivänkuluttua olikin jo kamat kasassaJokelan treenikämpillä, jasoitto soi, Järvinen kertoo.Toiminta ei kuitenkaanjäänyt harrastusasteelle, vaanmuusikoiden tietämättä heilleoli tulossa myös julkisia esiintymisiä.- Ystävämme Kari Sirenbuukkasi meille tietämättämmekeikan Tampereelle. Ja kunkeikka oli kerran myyty, niinpakkohan se oli tehdä. Eikäsiinä mitään, homma meni itseasiassa yli odotusten, ja poikisaman tien lisää esiintymisiä.Siitä Kaseva itse asiassa taasheräsi toimimaan, ja keikkojaon nyt tehty sellaiset kolmekymmentävuodessa, Järvinenmainitsee.Laaja yleisöpohja35-vuotista taivaltaan Kasevaei ole sen erityisemmin juhlinut.Syksyllä 2009 kuitenkinjulkaistiin DVD, joka sisältääbändin historiikkia vuosilta1974 – 2004.- Kannattaa hankkia tuodokumentti, sillä varsinkinalkuaikojen materiaali on aikahauskaa katseltavaa. Sieltälöytyy niitä leveitä housunlahkeitaja pitkiä tukkia, Järvinenkertoo.Mitään muuta juhlavuoteenliittyvää Järvinen ei uskallaKasevan suhteen luvata. Ehkäjoku konsertti jossain vaiheessaon kuitenkin mahdollinen.Normaalit keikat ravintoloissaja klubeilla kuitenkin jatkuvat.Kasevalaiset ovatkin tyytyväisiäsiihen, että mukana keikoillaon sekä sitä alkuperäistäKaseva-yleisöä että myös uutta,nuorempaa kuulijakuntaa.” Bändiä eikuitenkaan koskaanlopetettu,vaan hommavain hiipui 80-luvulla.Esimerkiksikeikkamyyjänvaihtuminen olisellainen asia,joka vaikuttitoimintaan. ”- Keikalla hotelli Mesikämmenessätuli eräs ihminen yleisönjoukosta kysymään, että”muistattekos sen, kun sainbändiltä plektran muistoksikeikalla Kurikassa vuonna1975?”. Oli pakko sanoa, että eimuisteta. Mutta nämä ovat sellaisiaasioita, jotka voivat ollatärkeitä ihmisille. Nuoret ovatmyös ottaneet Kaseva-musiikinomakseen, ja käyvät meitäkuuntelemassa. Kyllä hekin nesuurimmat hitit osaavat.Vuosi 1989 oli Kasevalleraskas, sillä yksi kokoonpanonvahvin jäsen, Asko Raivio,nukkui pois.- Oltiin siinä aika hiljaisiapitkän aikaa. Ajattelimmekuitenkin, että ei tämä tähänsaa jäädä, ja päätimme jatkaaKasevan toimintaa, Järvinenmuistelee.Kaseva viihtyi aikoinaanahkerasti myös studiossa. LevymyynnistäJouko Järviselläei kuitenkaan sattuneesta syystäole tarkkaa käsitystä.- Teimme silloin levyjä LoveRecordsille. Yrityshän menisittemmin konkurssiin, javaikka meidänkin levymyyntimmekaiketi ylitti reilustikultalevyrajan, emme niitäkunniamainintoja koskaansaaneet. 2000-luvulla julkaistustakokoelmasta sellaisenkuitenkin pokkasimme.Kaseva-kokoonpanoon onmyös liittynyt yksi uusi jäsen.- Kitaristi Tapio Virtanentuli mukaan vahvistamaanrivejä. Homma kävi täysinkivuttomasti, sillä mies on fanittanutKasevaa jo 12- vuotiaastalähtien, ja osasi bändiintullessaan kaikki biisit ulkoa,Järvinen kertoo.Muutenkin Kaseva pitää keikkakunnostaanhyvää huolta.- Äänissä laulamista harjoittelemmekoko ajan, koskase on yksi tavaramerkkimme.Kannattaa muuten tulla keikoilletsekkaamaan bändinnykykunto! •YLLÄS SOIKOON!WWW.TANSSIVIIHDE.FI11

ARTISTIT JA MUSIIKKIARTISTIT JA MUSIIKKIteksti: JUHA LAHTI / Kuva: sonybmgpete parkkonenhetkessä eläjäIdols- mittelön merkitys artistien urakehityksellelienee positiivisessa mielessä kiistaton. Pete Parkkonenon tästä oiva esimerkki. Formaatin neljännentuotantokauden kolmoseksi Koop Arposen ja AnnaPuun jälkeen yltänyt artisti on edelleen yksi maammesuosituimmista pop-artisteista, ja helmikuussajulkaistu, järjestyksessään toinen pitkäsoitto siitävakuuttava todiste.Aina ei voi voittaa, eikäehkä tarvitsekaan.Kun lähtökohdat ovatmuuten kunnossa, niin Idolskisantyyppinen juttu toimiijuuri niin kuin sen pitääkin –ponnahduslautana uralle.- En ole koko asiaa enääpaljon miettinyt. Se huuma onjo kyllä ohi, ja uusi levy potkiieteenpäin pelkästään minunomalla nimelläni, Pete Parkkonenkertoo.Uusi albumi on nimeltäänI’m An Accident. Levyn syntytarinaon hieman erilainenkuin esikoisen, joka tehtiinymmärrettävästi aika tiukallaaikataululla.- Nyt on ollut aikaa tehdälevyä vähän verkkaisemmin.Materiaali on myös popimpaakuin aikaisemmin, LennyKraviz- vaikutteita on paljonmukana. No, onhan siellä toki” Urani alkuvaiheenonnistumisestaminuntulee kiittää juurinimenomaanIdols-kilpailua jatietenkin kaikkiafanejani. ”myös myös rokimpaa tavaraamukana.Parkkonen on varsin tyytyväinenja iloinen myös siitä,että hän on saanut uuden albuminsatuottajaksi Arto Tuunelan.Jälki onkin miellyttänytpaitsi artistia itseään, myösyleisöä.- Levy on ollut jo ennakkokuuntelussa,ja palaute on olluterittäin hyvää. Ei albuminsuhteen toki mitään paineitaole luotu, mutta kyllä minä itseodotan, että se kultalevyrajanmyynnin ylittää, Pete Parkkonenkertoo odotuksistaan.MukautuvakokoonpanoVaikka Idols-huuma onkinjo haihtumaan päin, artisti eikuitenkaan vähättele kilpailumenestyksentuomaa etua,päinvastoin.- Urani alkuvaiheen onnistumisestaminun tulee kiittääjuuri nimenomaan Idols-kilpailuaja tietenkin kaikkia fanejani.Myös viimeisen vuodenaikana tekemäni yli satakeikkaa ovat tuoneet minullepaljon kokemusta ja varmuuttaasiaani, Parkkonen muistaamainita.Keikkailu on tottakai erittäintärkeässä roolissa myösteksti: juha lahti / kuva: extraviihdeolli leppänenmusiikin moniosaajaMuusikoksi ja musiikintekijäksi ei kukaan voi vainhetken mielijohteesta alkaa. Siihen pitää olla syntynyt.Vielä alle kolmekymppinen Olli Leppänen onyksi niistä, joille musikaalisuus on tullut kaiketi äidinmaidonmukana, sillä 12-vuotiaana hän jo esittikoulussa kitaransa säestyksellä omia kappaleitaan.- Musiikki on minulle äärimmäiseniso osa elämää,muusikko / musiikintekijä OlliLeppänen kertoo. Enimmätkokemuksensa muusikkonaLeppänen on kerännyt MikkoMäkeläisen Myrskylyhty-orkesterista, jonka kanssahän on tehnyt pitkälti yli tuhatkeikkaa. Tällä hetkellä pääosaammattimuusikon leivästäirtoaa Teemu Harjukari &Taivaanrannanmaalarit- kokoonpanosta.” Musiikkion minulleäärimmäiseniso osaelämää. ”- Tuntuma tanssimusiikkiinja siihen kulttuuriin säilyyedelleen hyvänä Taivaanrannanmaalarit-orkesterin myötä,sillä tanssilavoja kierretääntasaiseen tahtiin, Leppänenmainitsee.Soittajan ammattinsa lisäksiOlli Leppänen omaa myösmuita luovia kykyjä musiikinsaralla, sillä hän on armoitettumusiikintekijä, josta on hyväävauhtia kasvamassa kovanluokan säveltäjä ja sanoittajakotimaisen kevyen musiikinalueelle.- Olen aina tehnyt omia lauluja,mutta ne ovat yleensä jääneetpääosin omaan käyttöön.Kuitenkin sitten Myrskylyhtyaikoinapääsin tekemään paljonuusia levytyskappaleitaMikko Mäkeläiselle, Leppänenkertoo.Kysyntäätarjonnan sijaanOlli Leppäsen taidot musiikintekijänäovat pikku hiljaa tulleetesiin myös niin sanotuissamusiikin ammattilaispiireissä.- Kyllähän se on aika paljonsitä ollut, että olen kysellyt jaudellut laulajilta ja levy-yhtiöistä,josko heillä olisi tarvettatekemilleni kappaleille. Se onollut vähän sellaista kepilläjäätä- kokeilua. Nyt on tilannekääntynyt päinvastaiseksi.Enää ei Leppäsen tarvitseudella mahdollisia uusienkappaleiden tarvitsijoita, vaanyhteyksiä levy-yhtiöistä tuleehänelle päin.” Onhan semukavaa, kunsoitetaan jakysytään, ettälöytyiskö sille jasille artistillejotain sopivaamateriaalia. ”- Onhan se mukavaa, kunsoitetaan ja kysytään, ettälöytyisikö sille ja sille artistillejotain sopivaa materiaalia,Leppänen kertoo.Musiikin tekijänä Leppänenon varsin kriittinen. Hänenkappaleensa ovat lähes poikkeuksettatekstilähtöisiä, elisanoituksen myötä niihin tulesitten melodia.- Teen jonkin verran myöstrubaduurikeikkoja. Kappalei-12 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010

jatkossa Pete Parkkosen työnkuvassa. Uuden levyn myötäartisti on helmikuussa lähtemässätaas tien päälle.” Valtio pitäähuolen siitä,että minulla onjatkossakintekemistä.Astun nimittäinarmeijanpalvelukseentammikuussa2011.”- Keikkoja tullaan tekemäänniin paljon kuin mahdollista.Mitään ylärajaa ei ole määritelty,Parkkonen mainitsee.Kutentähänkin asti, pääasiallisinaPete Parkkosen esiintymispaikkoinatulevat olemaan jatkossakinravintolat ja klubit.Parkkonen osoittautuumyös erittäin monipuoliseksija muuntautumiskykyiseksiartistiksi.- Normaalisti tulemme kiertämäänkeikoilla niin, että minunlisäkseni mukana on viisihenkinenbändi. Mutta paljonolemme tehneet akustisiakeikkoja myös kitaristimmeAntti Merisalon kanssa kahdestaan.Minä itsekin soitannäillä keikoilla kitaraa ja heidenpitää toimia myös mies jakitara- periaatteella, ja silloinon tekstin oltava todella hyvä.Huonoa tekstiä ei hyväkäänmelodia pelasta, Leppänentoteaa.” Teen jonkinverran myöstrubaduurikeikkoja.Kappaleidenpitää toimia myösmies ja kitaraperiaatteella,jasilloin on tekstinoltava todellahyvä. Huonoatekstiä ei hyväkäänmelodiapelasta. ”luttelen rytmimunaa. Silloinvoi mennä esiintymään aikapieniinkin paikkoihin, kun onkahdestaan liikkeellä, Parkkonenkertoo.Hetki kerrallaanVaikka Pete Parkkosen tulevaisuudensuunnitelmat ovatkinsattuneesta syystä jo puoleksitoistavuodeksi kiveen hakattu,ei hän silti myönnä tekevänsämitään kovin pitkäjänteisiäsuunnitelmia.- Valtio pitää huolen siitä,että minulla on jatkossakintekemistä. Astun nimittäinarmeijan palvelukseen tammikuussa2011.Musiikki ja sen esittäminenei kuitenkaan silloinkaan tulejäämään miehen kuvioistapois, vaan uraansa hän kehittääedelleen mahdollisuuksienmukaan.- Toivotaan, että saan viikonloppuvapaitapaljon, jottavoin käydä keikoilla myösvarusmiespalveluksen aikana,Parkkonen aprikoi.Seesteistä siviilielämäätyttöystävänsä kanssa viettäväPete Parkkonen rentoutuumielellään harrastuksiensaparissa.- Elokuvia katselemmepaljon. Myös uimassa käynmielelläni, ja keilailu on tullutuutena harrastuksena mukaan, Parkkonen kertoo. •Oma projektiOlli Leppänen on tehnyt uuttamusiikkia muun muassa selaisillenimille kuin Taikakuu,Syke ja Tomi Markkola. Aikaperinteisiä iskelmä- ja tanssimusiikinesittäjiä siis.Kun hän vielä tekee tanssikeikkojaTeemu Harjukarinorkesterissa, syntyy helpostikuva juuri uuden iskelmämusiikintekijästä. Leppäsenmonipuolisuus lauluntekijänäkuitenkin paljastuu keskustelunsiirtyessä hänen omaantuotantoonsa.- Viime kesänä julkaistiinensimmäinen single nimeltään“Ilo Tulvii”. Se sai hienonvastaanoton ja soi radioissa todellahyvin. Nyt on julkaistumyös toinen single, “MyrskynSilmä”, joka sekin on päässytheti hyvin soittolistoille mukaan,Olli Leppänen kertoo.Keväällä 2010 julkaistaansitten Olli Leppäsen tuotantoasisältävä pitkäsoitto. Sävellystenja sanoitusten lisäksimies itse hoitaa albumillalauluosuuksista ja akustisestakitarasta.- Levy tulee sisältämään sellaistapopahtavaa materiaalia.Toivon, että myös muut pitäisivätlauluistani, Leppänenkertoo.Uuden albumin julkaisemisenmyötä musiikintekijä onmyös laajentamassa keikkailureviiriään.- Tarkoitus on tosiaan lähteävielä vuoden 2010 aikanakeikkailemaan uuden albuminmyötä. Keikkakokoonpano tuleeolemaan ihan kovatasoinen,sillä siinä tulevat soittamaansamat muusikot, kuin levylläkin,Leppänen mainitsee.Olli Leppänen on kehittämässäpitkäjänteisesti omaasoolouraansa, sillä jo uudenkinlevyn tekeminen siintää miehenmielessä. •teksti: juha lahti / kuva: mikko harmagrand slammestarinjalanjäljissäJuice Leskinen teki elämänsä aikana suunnattomanmäärän ikimuistoisia lauluja. Lisäksi hänentekstejään tulkitsee tänäkin päivänä moni maammehuippuartisteista. Juicen bändeistä pitkäikäisin,Grand Slam, astui Slamin jälkeen kuvioihinmukaan syksyllä 1982, ja kokoonpano tuottaanyt jälleen yleisölle hienoja hetkiä Juice- musiikinparissa.Juice Leskisen poismenonjälkeen vuonna2006, kerääntyivätGrand Slam- yhtyeen muusikotyhteen ja aloittivatsuunnittelun mestarin tuotannonesittämisestä. GrandSlam ei ollut toki koskaanhajonnut, vaan oli vain ollut“tauolla” jo vuodesta 1991lähtien.- Juice sanoi joskus, ettäkuunneltavaksihan hänentuotantonsa on tehty. Meilläon nyt hieno porukkakasassa, jolla tätä Juicensanomaa toteutamme, kertooGrand Slam- kitaristi jalaulaja Puntti Valtonen.Bändin perimmäinentarkoitus on tuottaa mielihyvääkuulijoilleen, ja Valtonensanookin tunnelmanolevan keikoilla joskus aikasanoin kuvaamattoman.- Esiintymistilanteessaihmiset käyvät niitä omiamuistojaan läpi. Kun yleisönauraa, huutaa ja välillä itkee,niin sitä itsekin ihmettelee,että mistä tässä onoikein kysymys, Valtonenmainitsee.Ensimmäiset keikkansatauon jälkeen Grand Slamteki kesällä 2007 ja jatkoaseurasi jo seuraavana vuonna.Bändi julkaisi viimesyksynä myös neljä kappalettasisältäneen äänitteen.- Kolme kappaleista on vanhoja,jo aikaisemmin julkaistuja.Nimikappale “Kuka meistä uskaltaa”on kuitenkin ennen julkaisematonJuicen tekemä biisi.” Esiintymistilanteessaihmisetkäyvät niitä omiamuistojaan läpi.Kun yleisönauraa, huutaaja välillä itkee,niin sitä itsekinihmettelee, ettämistä tässäon oikeinkysymys. ”KonserttikiertueJo helmikuussa Grand Slamastuu jälleen parrasvaloihinaloittamalla kahdeksan konserttiakäsittävän kiertueen.Esiintymisten musiikillinenanti on - kuinkas muutenkaan- Juice-tuotantoa.- Meillä on itse asiassa runsaudenpulakappaleiden suhteen.Mutta sen uskallan luvata,että kappaleita on koko JuiceLeskisen tuotannon ajalta.Siis muutakin kuullaan, kuinGrand Slam- ajan musiikkia.Puntti Valtonen itse tulkitseesuurimman osan konserteissaesitettävistä kappaleista. Tähänlöytyy myös syynsä.- Olenhan minä tehnyt näitänaamanvääntöhommia - siisnäyttelemistä - jo aika pitkään.Eli minulta löytyy varmaaneniten kokemusta esiintymislavoilta.Myös ääniala minullaon sama kuin Juicella.Jo kokemuksesta tiedämme,että Grand Slam ei ole pelkästäännippu puupatsaita lavallaseisomassa ja soittamassa.Puntti Valtonenkin lupailee varovaisestijotain silmänruokaamyös tuleviin konsertteihin.- Kaikenlaista pientä jäynäävoi tosiaan esiintymisissä löytyä.Ehkä tanssia ja kuvaelmiaainakin tullaan näkemään. Jakaikki tapahtuu tietenkin bändinjäsenten toimesta. Muttapidetään nyt vielä salaisuudenverho kiinni niiden suhteen.Kultaisia muistojaGrand Slam soitti Juice Leskisenbändinä vuosina 1982- 1991. Bändi soitti kaikkiaanseitsemällä Juice- albumilla.Myös tien päällä Grand Slamvietti paljon aikaa.- Olihan se hienoa silloin80-luvun alussa, kun parikymppinenmies pääsi kiertämäänSuomea sellaisessahuippuryhmässä. Vaikka olihanse vähän sellaista nuorenmiehen kohkaamista. Muttajotenkin sitä tunsi kuuluvansakotimaiseen rock-aatelistoon,kun kuului samaan kategoriaanPopedan, Hassisen Koneen,Yön, Dingon ja muidensen aikasten huippunimienkanssa, Valtonen muistelee.Kiertueilta ja keikoilta PunttiValtoselta on Juicesta jäänytkuva omissa oloissaan viihtyneestätaiteilijasta, joka lukierittäin paljon.- Juice oli aamuvirkku kaveri.Hän oli yleensä tehnytjo aimo kasan kirjallisia töitäsiinä vaiheessa, kun muut pikkuhiljaa siirtyivät aamupalalle.Mutta tosikko hän ei ollut,hauskaa me yritimme pitää jayleensä siinä hyvin onnistuttiinkin,Valtonen kertoo.Grand Slam- muusikot IlaLoueranta, Vesa Sytelä, AnttiTammilehto, Anssi Tikanmäki,Puntti Valtonen ja JariYliaho toimivat päivätöikseenkukin tahoillaan ja erilaisissaammateissa. Niinpä GrandSlam tekeekin lähinnä pienimuotisiaprojekteja sen mukaankuin aika antaa myöten.Musiikki kuitenkin yhdistäämieheiä vuosienkin jälkeen.” Juice oli aamuvirkkukaveri. Hänoli yleensä tehnytjo aimo kasankirjallisia töitä siinävaiheessa, kunmuut pikku hiljaasiirtyivätaamupalalle. ”- Yritin itsekin päästä soittamisestaeroon silloin, kunlähdin teatterikouluun. Se oliolevinaan sellainen hieno päätös,että nyt loppuu musiikki jaalkaa muut jutut. Mutta eihänse tietenkään onnistunut. Janyt olen tajunnut sen, että eimusiikista kannatakaan eroonyrittää, koska se lopulta tuottaasuurta mielihyvää. •WWW.TANSSIVIIHDE.FI13

ARTISTIT JA MUSIIKKIteksti: juha lahti / Kuvat: jaana vuorenpäätanssiorkesterisykeuuteennousuun2001 Viihdyttäjä- voiton kuitannutTanssiorkesteri Syke nousi orkesterikärkeenhetkessä. Ensimmäinenalbumi julkaistiin välittömästi,ja seuraavina vuosina uusien levyjenja tiukan kiertämisen myötämainetta ja mammonaa ojennettiinorkesterille roppakaupalla.Kaiken pyörityksenkeskellä Syke eikuitenkaan pystynytuudistumaan riittävästi. Kunkeikkailua ja kaikkea musiikkiinliittyvää vielä toteutettiinpuoliammattilaisuutena, ei aikaauudistumiselle edes tahtonutlöytyä. Nyt on muutoksiatoimintaan tehty, ja eteenpäinmennäänkin täysin uudellasykkeellä.- Orkesteri on taas nousemassaikään kuin uusiin atmosfääreihin,kokoonpanon laulavakitaristi ja hanuristi Vesa Ylösmäkikertoo ja jatkaa:- Porukkaa käy nyt todellahyvin keikoilla ja palauteon ollut hienoa. Myös uudenlevyn kappaleita olemme joesittäneet tanssipaikoilla jamateriaalista on pidetty.Suosion ylläpitämiseksi eiesiintyville artisteille enää riitäse, että soitetaan tanssipaikallasovittu aika, kerätään kamatautoon ja lähdetään kotiin.” Nyt jaksan kuitenkinmyös paljonparemmin jutellaihmisten kanssakeikoilla soittamisenlisäksi, ja silläon kyllä todellasuuri merkitys.Ihmisille merkitseepaljon jo sekin,kun sanoo käsipäivää.”Yleisö kaipaa heiltä myös yhäenenevässä määrin tietynlaistasosiaalisuutta, ja tämän asiantärkeyden on Sykekin oivaltanut.- Olen jättäytynyt pois päivätyöstä,ja nyt jaksaa todellapaljon paremmin keskittyätähän soittohommaan, vaikkakeikkamäärä on pysynyt samanaviime vuodet. Nyt jaksankuitenkin myös paljon paremminjutella ihmisten kanssakeikoilla soittamisen lisäksi,ja sillä on kyllä todella suurimerkitys. Ihmisille merkitseepaljon jo sekin, kun sanoo käsipäivää,Ylösmäki kertoo.Uusi levy,uusi ohjelmistoYksi tärkeimmistä uudistuksistaorkesterille on ollut ohjelmistonpäivittäminen.- Muutama viime vuosi onmennyt keikkailuun panostaen.Olemme nyt kuitenkinuusineet ohjelmistoamme vastaamaanparemmin niitä odotuksia,joita varsin monipuolisentanssitaidon omaavallayleisöllä on.Vesa Ylösmäki kertoo myösoman tanssitaitonsa olevanvarsin kohtuullisen, ja sillä onkinsuuri merkitys ohjelmistonlaadinnassa.- Olemme myös erittäintarkkoja kappaleiden tempoista.Rumpali ottaa joka kappaleeseentempon metronomista.Olemme myös huomanneetsen, että ei tanssimusiikissatarvita mitään hillitöntä kikkailua,vaan hyvin toteutettuperussoittaminen riittää, Ylösmäkimainitsee.Helmikuun aikana julkaistaanmyös orkesterin uutuusalbumi.Aikaisemmin varsinkorkealla omavaraisuusasteellaalbumien materiaalinsuhteen toiminut Syke on nytottanut mukaan myös muidentekijöiden kappaleita.- Meille on tullut paljon biisiehdotuksiasähköpostilla eritekijöiltä. Niistä olermme poimineetmukaan joitakin meillesopivia kappaleita, ja ne on nytkuultavissa uutuuslevyllä.” Meille on tullutpaljon biisiehdotuksiasähköpostillaeri tekijöiltä.Niistä olermmepoimineet mukaanjoitakinmeille sopiviakappaleita, ja neon nyt kuultavissauutuuslevyllä.”KokenutorkesteriTanssiorkesteri Syke on noussutkansalliseen kärkeen vasta2000-luvulla. Mistään uudestakokoonpanosta ei kuitenkaanole kyse, sillä syntymänsä seon kokenut jo vuonna 1984.- No periaatteessa meilletulee nyt jo 25 vuotta täyteen.Minä ja velipoika Jari olemmeedelleen alkuperäisjäseniä.Emme ole kuitenkaan juhlavuodenkunniaksi toteuttaneetmitään sen erityisempää. Pitkäaikainenkokemus näkyykuitenkin siinä, että ymmärrystäjulkisuudessa tehtävääntyöhön selvästi on.- Hyvän ohjelmiston lisäksibändin pitää myös kuulostaa janäyttää hyvältä. Kontakti yleisöönpitää myös esiintyessäluoda. Ja yksi asia, josta meitäon kiitetty, on se, että kerrommeaina seuraavaksi tulevantanssilajin, jotta yleisö voi siihensitten jo valmistautua.Hyvin tuntuvat olevan esiintymisenperuselementit pojillahallinnassa - siitä kertoomuun muassa kuvia kumartelemattomientanssijärjestäjienranking-lista, jolla Syke olihienosti noussut kymmenenkärkeen. Paikkansa vakiinnuttamiseenorkesteri satsaa myösjatkossa, ja ehkä jotain juhlavuositapahtumiakinsitten jatkossaluvassa.- Katsotaan, kun tulee 30vuotta täyteen. Kai silloin pitääjoku konsertti järjestää,Ylösmäki lupailee. •14 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010

teksti: PETRI TUUNAINEN / Kuvat: HARRI HINKKAMARIA LUNDMARIASTAON MONEKSIMaamme valovoivaisimpiin viihdetaiteilijoihin kuuluvanMaria Lundin sanojen mukaan viime vuodetovat olleet hänelle kuin suurta seikkailua. Keski-Suomeen kotiutuneelle laulajalle on riittänyt työsarkaaniin musiikin maailmassa kuin teatterissa.Ajan sävel-albumilla. Levyrikkoi kultalevyyn oikeuttavan15.000 kappaleen rajan vajaassapuolessa vuodessa.” Stressasinlevyn ilmestymistäaivan hirvittävästi.Onneksiturhaan, silläihmisten palauteon ollut hienoa.Minulle on tärkeintä,että musiikkinimiellyttääkuuntelijoita.”– Se oli uutispommi, jotaminun oli vaikea uskoa todeksi.Yhtään ei voinut tietääennakkoon, millaisen vastaanotonlevy saisi.Nyt jo yli 20 000 kappalettamyynyt levy sisälsi useita jännittäviäja svengaavia sovituksiasuomirockin klassikoista.Viime syyskuussa julkaistiintoinen retrohenkinen albuminimeltä Tahdon. Luonnollisestitoisen levyn julkaisu asettitekijöilleen paineet menestysreseptinjatkamisesta edelleenonnistuneesti.– Stressasin levyn ilmestymistäaivan hirvittävästi. Onneksiturhaan, sillä ihmistenpalaute on ollut hienoa. Minulleon tärkeintä, että musiikkinimiellyttää kuuntelijoita.Vaikkei uusi levy ainakaantoistaiseksi ole Ajan sävelenmyyntilukemiin yltänyt, Mariatunnustaa olevansa tyytyväinenlevyn konseptiin.– Tällä kertaa ei ratsastettuvanhoilla hiteillä ja laulut tuntuvatenemmän omilta. Myös seuraavaalevyä suunnitellaan jo.Lyriikan kiemuratTahdon-albumilla Maria kunnostautuiusean eri laulun sanoittajana.Joskin sanoituksetkulkivat aina Heikki ”Miljoonasade”Salon punakynänkautta. Yhteistyötä Salonkanssa Maria kuvailee hedelmälliseksija opettavaiseksi.– Tiesin entuudestaan, ettäsillä miehellä on taito tehdähienoja tekstejä. Parasta olivatne sessiot, jolloin istuimmeyhdessä miettimässä tekstitystentekoa. Sain kokea montaturhautumista kuin myös nöyrtymisenhetkeä esitellessänihänelle ideoitani, jotka eivätsitten aina olleetkaan hänestäniin hyviä, Maria naurahtaa.” Haluan tarjotatäydellisen viihdytyspaketinsekätuoda ihmisillehyvää mieltä - niinhuvittavalta kuinsuuressa kellohameessakeikistelynäyttääkin. ”Punaisena lankana teksteissäoli se, että ne ovat naisensuuhun sopivia. Tätä ei ollutmietitty edellisellä levyllälainkaan.Sanoittaminen kiinnostaaMariaa myös jatkossa, muttasäveltämisen hän haluaa jättääsuosiolla muiden tehtäväksi.– Säveltäminen on aina ollutminulle hieman ”mustaa magiaa,”johon minulta ei omiaideoita tunnu löytyvän, Mariatunnustaa sekä antaa nöyrimmäntunnustuksen sävellystyötätekeville.Toinen tärkeä henkilö Marianuralla on ollut ValtteriTynkkynen, joka säveltääsuurimman osan hänen lauluistaan.”Kermakakku-maailmassa”Perusluonteeltaan vanhanaikaiseksitunnustautuva sekäasioista hyvin konservatiivisestiajatteleva Maria sanoovanhahtavan tyylin olevan hänenomin juttunsa.– Kun tähän lisätään vielävähän pinkkiä, kukkasia hiuksiinsekä kellomekkoa niin seon vain niin viehkeätä.Marian mielestä synkkiälauluja ja sovituksia on tehtyjo riittävästi. Musiikillaan hänpyrkii tarjoamaan ihmisillemahdollisuuden päästä irti arjenharmaudesta.– Haluan tarjota täydellisenviihdytyspaketin sekä tuodaihmisille hyvää mieltä - niinhuvittavalta kuin suuressakellohameessa keikistely näyttääkin.Elän kuin kermakakkumaailmassaja se on hurjan kivaa,laulaja heläyttää. •Syksyllä Maria Lundtähditti yhden naisenshow’ta Grand CasinollaHelsingissä. Tammikuussahän loisti Sound of musicmusikaalintähtenä Tamperetalolla.Tämän lisäksi hän saimieluisan kutsun Suomen euroviisukarsintoihin.– Olen tosiaan ollut hyvinmonessa mukana. Kaikki nämäprojektit ovat osaltaan ruokkineethimoani tehdä tätä työtäentistä monipuolisemmin.Erityisen rikastuttavaksiMaria mainitsee esiintymisensäHelsingin Grand Casinolla.– Olin aina haaveillut omastashow’sta, jossa saisin toteuttaaitseäni ja hulluja ideoitani.Sound of music oli puolestaanihana paluu teatterimaailmaan,Maria tunnustaa sekä kertooteatteriuran jatkuvan ensi kesänä,jolloin hänet nähdäänHeinolan kesäteatterin Guysand Dolls-musikaalissa.LäpimurtolaulajanaMaria Lund lauloi tiensä suomalaistensydämiin loppuvuodesta2008 ilmestyneelläWWW.TANSSIVIIHDE.FI15

ARTISTIT JA MUSIIKKITätä Suomi tanssiiMusiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä helmikuunloppupuolella 2010. Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä www.hitit.fied vk Kappale Artisti Levymerkki1 2 16 Eihän sitä koskaan tiedä Charles Plogman Bluebird2 1 20 Valon toit Finlanders MTG3 7 2 Tanssit talolla Varjokuva Mediamusiikki4 3 42 Rakkauden katu Reijo Taipale Bluebird5 20 2 Jäiset puut lumiset maat Tomi Markkola Edel6 5 48 On aika mennyt menojaan Tarja Lunnas Bluebird7 9 18 Kun sydän on heikoimmillaan A.Aallon Rytmiorkesteri Mediamusiikki8 4 22 Mustat silmät Paula Koivuniemi Warner9 6 27 Suomen sinitaivas Sinitaivas Magnum10 24 2 Sun oon Finlanders FLD11 8 22 Kauan niin kauan Anne Mattila Bluebird12 12 46 Silmät niin kuin mantelit Lasse Laakso Finrila13 10 51 Jäätyneitä kyyneleitä Suvi Hiltunen AllStar14 28 31 Ei maha mittään Markku Aro pienk.15 11 42 Myrskytuuli Myrskytuuli Magnum16 14 53 Sinun vuokses Finlanders MTG17 19 31 Sellanen ol’ Viipuri Kaija Pohjola pienk.18 * * Jos leikin aloittaa Syke Magnum19 15 44 Anteeksi Yölintu AllStar20 13 10 Tietäni kuljen Markus Allan Edel21 17 2 Rakkaus on kummallinen drinkki Johanna Pakonen Mediamusiikki22 22 20 Kumpikin Jani & Jetsetters Universal23 18 46 Haaveet jää Terhi Matikainen Magnum24 16 25 Löytyy laatu lakeuden Jaska Mäkynen JM-Musa25 * * Vanha 100A Jarkko Honkanen Power26 26 7 Sä ihmeitä teet Aron pienk.27 27 2 Missä sinä mahdat olla Aki Mäki Magnum28 23 2 Lintu ja pesäpuu Marko Maunuksela Magnum29 29 2 Lapinkukka Pekka Rinne pienk.30 * * Kotipihan portit Marko Jolkkonen Musaliiteri© Discopress Oyteksti: juha lahti / Kuva: jaana vuorenpääjope ruonansuu onherkkä koomikkoVenla –pystillä tänä vuonna palkittu Jope Ruonansuuon luonut uransa lähinnä erinomaisena imitaattorinaja koko kansan hauskana koomikkona.Tämän julkisuuskuvan takaa löytyy kuitenkin lisäksitäysin erilaisia ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä.Myös niistä meidän kaikkien on nyt mahdollisuuspäästä nauttimaan.- Olen tehnyt tähän astihyvin paljon yrityskeikkoja.Lama on kuitenkin puraissut,ja ne työt ovat vähentyneet.Olenkin siirtynyt tekemäänniiden sijaan konserttityyppisiäesiintymisiä. Ne ovatkoko perheen tapahtumia, jotenmyös nuorimmat kuulijatpääsevät niihin mukaan, JopeRuonansuu kertoo.Yrityskeikkojen lisäksiRuonansuulla on takanaanpaljon esiintymiskokemustamyös ravintolaympyröistä.- Kapakeissa tein keikkaaviisitoista vuotta, ja se riitti.Sellaisen muutoksen olen joutunuttekemään siirtyessäniravintoloista konserttisaleihin,että sketsien sisältöä on pitänytvähän keventää.Konserteissa Jope Ruonansuuesiintyy omanlaisellaantrio-kokoonpanolla - hattu,kitara ja mies.- Tuoli siihen keskelle esiintymislavaa,ja siitä se lähtee.Nautin suunnattomasti siitätilanteesta, kun voi esiintyätäysin rauhallisessa ympäristössäyksinään, Ruonansuumainitsee.TaiteilijaJope Ruonansuu on tullut suurimmalleosalle suomalaisiatutuksi erinomaisista imitoijankyvyistään. Viimeisin näköradiotyöon ollut suosittuJopet-show TV 2 -kanavalla.Ruonansuu sai tänä vuonnaohjelmastaan myös Parhaantv-esiintyjän Venlan. Eli siishauskan miehen maineessahanRuonansuu on. Kysymykseensiitä, onko hän eniten koomikko,näyttelijä vai muusikko,Ruonasuu vastaa:- Olen koomikko, joka yrittäämyös olla näitä kahta muuta.Onhan minulla erittäin voimakaskoomikon leima. Muttasiihen retkuun ei saa itse mennä.Olihan Chaplinkin hyväkoomikko, vaikka teki myöserittäin hienoja sävellyksiä.Jope Ruonansuu onkin tehnytmyös ns. “vakavampaa”musiikkia. Esimerkiksi kappale“Enkeleitä toisillemme”on jopa yksi karaokeiltojenlauletuimmista kappaleista, jaerittäin kaunis sellainen.- Tarve niiden laulujen tekemiseenon ollut aina. Kunseitsemänvuotiaana sain kitaran,aloimme poikaporukassasoittamaanJuicea, Tapsa Rautavaaraaja muuta. Sieltä on jäänytse peruskipinä näiden laulujentekemiseen. Myös konserttienisisällön olen rakentanut niin,että puolet on vitsien kertomista,sketsejä ja imitointia niihinliittyvän musiikin kera, jatoinen puoli on sitten tätä vakavampaamateriaalia. Ja tuojako toimii todella hyvin.Takana pitkä uraEräs kaverini laittoi cd-levynsoimaan ja kertoi, että kuuntelehanVesku Loirin uutta musiikkia.Minähän kuuntelin, jakehuin laulua, koska Loiri onmielestäni tehnyt aina hienoamusiikkia ja tulkinnut sen myöshyvin. No, tämä ystäväni sittenkertoi minulle, että itse asiassalaulaja oli Jope Ruonansuu.Eli imitaatio oli niin hyvä, ettämenin täysillä halpaan. Mitensitten syntyy hyvä imitaatio?- Kyllä se lähtee siitä, ettäensin on joku hahmo, jonkaimitoinnin ottaa työn alle. Pitäänäyttelijänä sisäistää tämähenkilö ja täytyy tuntea imitoitavahenkilö ihan elämäntapojamyöten. Sitten tulee imitoinnintekninen puoli mukaan,äänenkorkeus ja sen sellaisetasiat. Mutta ei sitä mitenkääntarkkaan pysty analysoimaan,miten se teknisesti tapahtuu.Kokemusta komiikasta jaimitoinnista Ruonansuulle onkertynyt jo paljon. Tänä vuonnatuleekin 30v. juhlavuosi, jasen tiimoilta Ruonansuu myöstulee tekemään juhlakonsertteja.Myös muuta on miehenmielessä tulevaisuudessa.- Oma elokuva on tarkoitusjoskus tehdä. En tiedä, millointämä tapahtuu, mutta kyllä setehdään.Heitin erinomaiset imitoijankyvyt omaavalle Jope Ruonansuulleidean siitä, että jospahän harjoittelisi tangolaulajanimitaation, osallistuisi sittenTangomarkkinoille ja korjaisikoko potin.- Oikein hyvä ajatus muuten,mutta eipä taitaisi voittoatällä naamalla irrota. •16 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010

mitä sulle kuuluu?teksti: juha lahtiJANNE RAAPPANA - SooloileeTaikakuu- yhtyeen keulahahmona toimiva laulaja / basisti Janne Raappanaon hänkin ahkeroinut studioympäristössä. Vielä helmikuun aikana julkaistaanhänen uusin sooloalbuminsa. Edellisen saama hieno vastaanotto luo tietynlaisiaodotuksia myös tämän uutukaisen suhteen.- No, odotukset ovat kyllä korkealla, mutta mitään paineita en aio uuden levynmenestymisen suhteen ottaa. Omasta mielestäni olen tehnyt erittäin hyvänalbumin, mutta yleisön vastaanottoa ei voi etukäteen ennakoida, Raappanakertoo.Soololevyn ilmestyminen on kuitenkin varsin merkittävä asia niin Janne Raappanallekuin Taikakuu- orkesterillekin, koska onhan sillä vaikutusta molempientekemisiin.- Aloitan soolokeikat toukokuussa Iskelmän Välimeren- risteilyllä. Sitten onvielä suunniteltu niin, että vietän aina tietyn ajan syksyllä ja keväällä soolokeikoilla.Taikakuu pitää aina sen ajan taukoa, Raappana paljastaa.Ei Janne Raappana aio kuitenkaan sahata omaa oksaansa sooloprojektinsamyötä, vaan keikkailu kohdistuu erilaisille estradeille kuin mitä ne ovat Taikakuulla.- Koska sooloprojekteissani musiikki ei ole suoranaista tanssimusiikkia, niin keikat tulevat suuntautumaan pääasiassa ravintoloihin.Jutusta tehdään myös sellainen 75 minuutin yhtenäinen esiintyminen, ja se on sitten siinä.Soolokeikoillani soittava bändi ei esimerkiksi tule esiintymään sen enempää kuin minäkään, Raappana kertoo suunnitelmista.Taikakuu on yksi maamme kysytyimmistä tanssiorkestereista, ja sellaisena se tulee jatkamaankin. Raappanan sooloprojekti ei kovinkaanpaljoa vaikuta yhtyeen tekemisiin.- Sellaiset 120 keikkaa tulemme jatkossakin vuositasolla tekemään. Ja kyllä me juttelemme näistä asioista aina porukalla ja sulassasovussa. Olen kyllä erittäin innoissani tästä sooloprojektistakin, mutta katsotaan nyt ensin, miten se lähtee etenemään.VIRPI KÄTKÄ - Uusi nousukiitoSuomea euroviisufinaalissakin edustaneen CatCat-duon laulajasisaruksistavaaleampi, Virpi Kätkä, julkaisee helmikuun aikana uuden pitkäsoiton, jokakantaa enteellisesti nimeä Virpi Reloaded. Albumin sisältö tuleekin osaltaanolemaan vanhan, jo aikaisemmin julkaistun materiaalin uudelleen esittelyä.- Onhan levyllä tietenkin mukana myös Bye Bye Baby, mutta komppipuolikaikkiin vanhoihin kappaleisiin on päivitetty vastaamaan tämän päivän vaatimuksia.Musiikki levyllä on dance- / disco- tyylistä, Virpi Kätkä mainitsee.Ideanikkarina Virpi Kätkän uutuuslevyllä on toiminut pitkälti Tauski Peltonen,joka on tehnyt vastaavanlaisen Reloaded- albumin viime vuonna. Muunmuassa juuri hänen kädenjälkensä on kuultavissa myös uudessa levymateriaalissa,sillä pelkästään vanhojen kappaleiden lämmittelystä ei ole levyllä kyse,vaan albumilta löytyy myös uutta kuunneltavaa.Lentokentältä tavoittamani Virpi Kätkä oli juuri lähdössä Thaimaan-matkallelomailumielessä. Työtahti onkin viime aikoina ollut melkoinen ja sitä se tuleeolemaan myös keväällä levyn ilmestymisen myötä.- Keikkoja teen pääsääntöisesti yksin. Ravintolakeikat työllistävät minua, ja niissä esiinnyn valmiiden taustojen kanssa, mutta laulankuitenkin aina ”livenä”. Myös laitteiden roudaus ja koko tekniikan hoitaminen keikkatilanteessa onnistuu minulta mainiosti, VirpiKätkä kertoo.Levyn ilmestymisen jälkeen Virpi Kätkä on lisäksi lähdössä Tauskin kanssa markkinoimaan uutukaista muun muassa tavarataloihin,joten siltäkin osin puuhaa tulee riittämään. Laulaja on kuitenkin ajoittaisista kiireistään huolimatta varsin tyytyväinen työnkuvaansa.- Tämä ammatti antaa mahdollisuuden olla paljon lasten kanssa. Keikkailen pääasiassa viikonloppuisin, ja silloinkin sellaiseenaikaan, että lapset ovat yleensä nukkumassa.JARKKO HONKANEN - Omavarainen- Jos tälle alalle aikoo ryhtyä, niin intohimoa musiikkiin pitää oikeasti löytyä.Muuten hommaan on kenenkään turha mukaan lähteä, Jarkko Honkanen kertookokemuksiaan laulajan ammatista. Honkanen tietää, mistä puhuu. Laulajanammatti ei hänellekään ole tullut helpoimman kautta.- Oikotietä onneen ei ole tällä alalla. Työtä on tehtävä aivan hillittömästi ja sitäkautta se tuuri sitten jossain vaiheessa istahtaa olkapäälle. Pitää vaan jaksaapainaa, sitä kautta se nimi sitten tulee jos on tullakseen, Honkanen mainitsee.Taiga- yhtyeensä kanssa intensiivisesti Suomea kiertävä artisti on myös aktiivinenlevytysrintamalla. Miehen toinen pitkäsoitto alkaa olla sisällöltään valmisja se julkaistaneen maaliskuussa. Levyn materiaalin suhteen ei ole tarvinnutmennä merta edemmäs kalaan.- Tein basistimme Tero Ylisirkan kanssa uudelle levylle kaikkiaan viitisenkymmentäkappaletta, joista sitten valittiin kokonaisuuteen parhaiten sopivat.Teron ja minun yhteisesti tekemiä kappaleita tulee uutuuslevyllä olemaan kaiketiyhdeksän, ja loput tulevat sitten muilta tekijöiltä, Jarkko Honkanen kertoo albumin tekijäkaartista.Varsin tuottelias parivaljakko on siis kyseessä, ja niinpä kaksikon Honkanen / Ylisirkka kappaleita tullaan varmasti jatkossa kuulemaanmyös muiden artistien esittäminä.Laman vaikutukset näkyvät väistämättä myös esiintyvän artistin työssä. Jonkin verran tanssipaikkoja on putoamassa pois, ja sitäkautta työtilaisuudet ovat vähenemässä.- Mutta esiintyvän artistin pitää pystyä sopeutumaan tilanteeseen. On kyettävä esiintymään uskottavasti myös muualla kuin perinteisillätanssipaikoilla. Esimerkiksi tanssiravintolat ovat merkittävä työnantaja, ja kyllä ne hyvät bile-setit pitää silloin löytyärepertuaarista, Honkanen mainitsee.Pohjois-Suomessa majapaikkaansa pitävä Jarkko Honkanen & Taiga ei ole myöskään jäänyt pelkästään oman alueensa yleisönviihdyttäjäksi, vaan työmaana kokoonpanolla on koko Suomi.- Itse asiassa teemme vuoden aikana pääosan esiintymisistä juuri etelämpänä. Toki sesonkiaikana meillä on pohjoisessa paljonkeikkoja, nytkin huhtikuussa parikymmentä esiintymistä. •UUTUUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSAiskelmä- ja Tanssimusiikkiauusilla äänilevyilläTätä Suomi tanssii –listan laatijat arvostelevatkotimaisia uutuusalbumeja.Janne Laine - Meistä jälki tänne jää- Ok levy. Mukavia kappaleita vaihtelevin rytmein. Ehkäsellainen ykköshitti tästä jäi uupumaan, mutta melko hyvinonnistunut kokonaisuudessaan. Rami- Voisi jopa sanoa, jotta mielenkiintoinen kokonaisuus tämäJannen cd. Taustat toimii todella hyvin ( onhan sielläammattimies puikoissakin). Kappaleet mielestäni hyviäja kaikki eivät ole samanlaisia, joten monipuolisuuttakinlöytyy. Osuu ja uppoaa allekirjoittaneelle. Juke- Monipuoliset rytmit saattelevat Jannea levyllä kappaleestatoiseen. Kokonaisuus on hyvässä kuosissa. LasseJuice4Ever - Eri esittäjiäJuice 4 Ever tribuutti CD- Hienoja laulujahan nämä ovat ja esityksetkin kohtalaisenonnistuneita, sellaisia oman näköisiä. Kappaleiden tulkintaei varmasti ole ollut näille ammattilaisille hankalaa, sensijaan valinta runsaasta tuotannosta on saattanut tuodapäänvaivaa. Rami- Tuttuja kipaleita Juicen tuotannosta. Osa hyvinkin onnistuneitaversioita, kun taas osa näistä uusioversoista olisivoinut jäädä tekemättä. Juke- Yllättävänkin tuoreita ja tarpeeksi vahvoja sekä svengaaviatulkintoja alkuperäisiä hyvin kunnioittaen. Halpisjulkaisussaei hintakaan paina, hintalaatusuhde erittäin hyvä!Speaker- Eikös Mika tuottanut monia Juicen albumeja? Vuosienjälkeen versiot ovat takuulla teknisesti parempia kuin nealkuperäiset, jotka ovat jääneet takaraivoon. Ei uppoa kaikille,useimmille kyllä. PeteNaseva - 30 v Juhlalevy- Ensiksi paljon onnea soittovuosista Nasevalle. Toiseksilevyltä parhaana palana poimin Nasevanpoikain seurassaja Taivalkoski-humpan. Kolmanneksi…… hmm muustaei paljon ole kerrottavaksi jälkipolville tai sitten on paljon.Hienoa, kun yritystä löytyy ja on soiton iloa, siitähän kertovatnuo 30 v. Mutta jos levyn taiteelliseen eli soitannolliseenpuoleen haluaa sanoa jotain, niin siihen en kauniitasanoja löydä. Lasse- Olikohan tätä tehty myös juhlatunnelmissa. Kolme ensimmäistäkappaletta meni vähän enemmänkin kuin hiukannuotin vierestä. Sitten taso parani, sellaista perusmusiikkiahantämä on. Ryhmä onnistuu varmaan esiintymistilanteessaparemmin. RamiTapani Perttu - Oon sun mies CD- Tapani esittää tuttuja lauluja keikkaohjelmistostaan hänellesovitettuina ja tulkinta on enemmänkin kuin kohdallaan.Juke- Levy täynnä tunnelmaa, mainiota kuuntelumusiikkia oikeaanmielentilaan. Rami- Pitkästä aikaa Pertulta pitkäsoitto, joka on linjakasta jahienoa tunnelmallista musiikkia, jossa on mausteita parketillekin.Lasse.Raija Koso - Täydet tähdet- Onnistunut levy. Vaihtelevia, hyvin sovitettuja rytmejätanssitukseen ja esitykset kestävät myös kuuntelua. Erityisestimieleen jäi pari Kikka Laitisen sävellystä. RamiWWW.TANSSIVIIHDE.FIWWW.TANSSIVIIHDE.FI1717

TANSSIkoko suomi tanssiiLINDA LAMPENIUkselta riittää osaamistaKlassisesta musiikistakevyempään viihteeseenLinda Lampenius-Cullberg löi itsensä aikoinaan läpi virtuoosimaisellaviulun käsittelyllään. Hänen taitonsa huomattiin sittemmin maailmanlaajuisesti,ja tämä vahvan klassisen taustan omaava muusikko onkinniittänyt mainetta erilaisissa projekteissa ympäri maailman. Tälläkinhetkellä artistia viedään kovalla vauhdilla ja siitä näkyvimpänä tuotoksenatällä hetkellä on X Factor formaatin tuomarirooli.Mitä kuuluu elämääsi tällä hetkellä?Minulle kuuluu oikein hyvää. Kiirettä pitää sekä perhe-elämässäettä työrintamalla. Olivia on vasta vajaan vuoden ikäinen, jotenvietän paljon aikaa hänen kanssaan. Harjoittelen myös päivittäinviulunsoittoa. Kuvasimme X Factoria paljon loka- ja marraskuussaja nyt helmikuun aikana olemme kuvanneet pudotusleiri-jaksot. Maaliskuun lopusta toukokuun puoleenväliin XFactor lähetetään livenä. Sunnuntain lisäksi tulen olemaan parikolme päivää viikossa Suomessa harjoittelemassa kilpailijoidenikanssa.Sinulla on viulistin tausta, kerro mistä kaikki alkoi ja mitäsen tiimoilta on vuosien saatossa tapahtunut?Aloin esiintyä muusikkona jo 3-vuotiaana. Silloin lauloin van-teksti: juha lahtiKuva: MTv3hempieni kanssa. 5-vuotiaana aloitin viulunsoitonopinnot Itä-Helsingin Musiikkiopistossa Geza Szilvayn johdolla. 8-vuotiaanaolin mukana TV sarjassa Viuluviikarit Musiikkimaassa japääsin jäseneksi Helsingin Juniorjousiin. Lähdin samana vuonnaensimmäistä kertaa kiertueelle USA:han ja Kanadaan.Jatkoin orkesterin jäsenenä vuoteen 1983 jolloin minusta tulikonserttimestari orkesterissa Helsingin Lapsijouset (joka myöhemminvaihtoi nimeksi Helsingin Juniorijouset). Molempienorkestereiden kanssa olin kiertueella useissa maissa, USA:n jaKanadan lisäksi mm Japanissa, Ruotsissa, Tanskassa, Fäärsaarilla,Iso-Britanniassa, Belgiassa ja Hollannissa.1985 pääsin Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen. Opiskelintuolloin Ari Angervon johdolla. 1990 aloitin opiskelutkorkeakoulussa Sibelius-Akatemia. Opiskelin solistiksi, kamarimuusikoksi,konserttimestariksi ja orkesterimuusikoksi,mutta opiskelin myös pedagogiikkaa, pianoa, oopperalaulua,musiikin teoriaa, säveltapailua ja musiikin historiaa. PäivytRajamäki oli tuolloin viulunsoiton opettajani. Olin Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan orkesterin, eli Kapu-bändin,konserttimestari 1990-1997. Soitin myös kvartetissa Ofelia.1997 muutin Los Angelesiin. Samana vuonna soitin sooloviuluosuudenLord Andrew Lloyd Webberin teoksessa ”MetalPhilharmonic” Englannissa ja levy-yhtiö Audio-vox julkaisilevyni ”Linda Lampenius” Suomessa. 1999 EMI Classics (Englanti)julkaisi klassisen levyni ”Linda Brava” ympäri maapallon.Muutin silloin Lontooseen ja esiinnyin paljon Englannissa,Aasiassa ja Espanjassa. 1999 nauhoitin rock- ja pop-kappaleitaEnglannissa muusikoiden kanssa jotka ovat soittaneet JimmyPagen ja Robert Plantin bändissä ja XTC yhtyeessä. Teinmyös yhden kappaleen laulaja Ofra Haza:n kanssa.2002 muutin Ruotsiin. Tein pääroolin musikaalissa ”Fantastix”.Soitin viulua, näyttelin, tanssin ja lauloin teoksessa.Sen jälkeen olen kiertänyt lähes kaikki Ruotsin konserttisalitmuutamaan kertaan, esiintynyt lukuisissa ruotsalaisissa TVproduktioissaja julkaissut levyn ”Nordic Light”, jossa on suomalaisiaja ruotsalaisia kansanlauluja. 2007 olin kiertueella 42kaupungissa USA:ssa, irlantilaisen kuoron kanssa Anuna. Levymmeoli ykkösenä Billboard:in ”world music” listalla montaviikkoa. Minulla on yhtye nimeltä Grace Ruotsissa. YhtyeessäTällä palstalla haastattelemme suomalaisiajulkisuuden henkilöitä; miten tanssi jamusiikki kuuluvat heidän elämäänsä sekämiten he kokevat sen merkityksen.on neljä naista. Minä soitan siis viulua, Sofia Källgren laulaa,Carina E Nilsson soittaa pianoa ja Monica Ramos harppua.Soitan yhdellä Celine Dionin kappaleella hänen viimeisellälevyllään.Omaat klassisen taustan. Mitä mieltä olet ”kevyestä” musiikistaja motivoiko se sinua?Kevyt musiikki antaa minulle paljon iloa. Pop ja rock musiikkion teknisesti paljon helpompaa kuin klassinen musiikki, jotenpystyn silloin pitämään hauskaa lavalla.Kerro omat ajatuksesi suomalaisesta paritanssikulttuurista.Suomalainen paritanssikulttuuri on hieno koska se on niin vahva.Musiikki ja tanssi ovat parasta terapiaa elämässä.Mitä mieltä olet suomalaisen iskelmä-/tanssimusiikin tasosta?Minun on vaikea kommentoida tasoa, koska en ole ollut täälläkahteentoista vuoteen.Osaatko tanssia ja käytkö koskaan tansseissa?Olin mukana ohjelmassa ”Tanssii Tähtien Kanssa” Ruotsissa.Siellä ohjelman nimi on ”Let’s Dance”. En osannut tanssia juurilainkaan ennen ohjelmaa. Hurahdin täysin tanssiin. Harjoittelinn kuusi tuntia joka päivä. Rakastin kaikki eri tanssilajeja.Miten ”ajauduit” X Factor tuomariksi ja mitä mieltä itseolet ohjelmaformaatista?Olin hyvin otettu kun Fremantlemedia otti minuun yhteyttä kesällä2009 ja pyysi minua tuomariksi. Mielestäni X Factor onpaljon parempi kuin Idols, koska X Factor ohjelmassa kaikkialoppukilpailuun päässeitä kilpailijoita autetaan ja opetetaan monenekspertin voimin. Tuomarin tehtävä tässä ohjelmassa onhyvinkin haastava.Millaisia kykyjä sinä odotat löytäväsi formaatin kautta jamitkä ovat tärkeimmät avut/kriteerit osallistujilla?Kilpailijalla täytyy olla karismaa ja tarkka sävelkorva ja lauluäänenon oltava joko erikoinen tai kaunis. Sen lisäksi hänen/heidäntulee osata välittää sen tunteen tai sanoman joka kappaleessa on.Heidän täytyy koskettaa kuulijoita laulullaan.Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on musiikinsuhteen yleensä?Vuonna 2011 tulen esittämään lähinnä klassista musiikkia. Tulenmyös lähtemään kiertueelle.Kerro vielä musiikkimakusi / suosikkisi ja perustelut, miksijuuri mainitsemasi ovat niitä?Pidän kaikesta muusta musiikista paitsi techno/house musiikista.Erityisesti rakastan ooppera musiikkia. Jussi Björling onkaikkien aikojen mahtavin laulaja. Viulisteista ihailen erityisestiItzhak Perlmania.Terveisesi TanssiViihde-lehden lukijoille?Toivottavasti tavataan joskus tansseissa. Voisin mielellään sekätanssia että soittaa teille! Hauskaa tanssivuotta 2010!Alemana Dance Center, PORIpuh. (02) 5480 759fax (02) 5481 077Alemana Dance Center, JKLpuh./fax (014) 612 488 Laaja jalaadukasvalikoimatanssikenkiä,tanssiasujaja muita alantuotteita!Tilaa esittely tilaisuuksiisi,soita puh. 0400 591 646tai sähköpostitsealemana@co.inet.fiYLIAlanammattilainen30 vkäy TUTUSTUmassatuotteisiinwww.alemana.fi18 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010

käy tanssimaanKäy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajiennäkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaisetja –ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliitonohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajienjoukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassaon mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona,tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin,sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä jaomaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii LiisaKontturi.teksti JA KUVAT: JUHANI KUOSMANENSOOLOLATTAREIDENHURMAAErilaiset soolotanssitreenit ja tanssilliset ryhmäliikuntatunnitovat juuri nyt se kuntoliikunnan mustjuttu.Lähes jokainen kuntosali ja tanssikoulu tarjoaajoitakin tämän genren tunteja: on Zumbaa,Sambicia, Latinos- ja Dance & Fit-treenejä, Bailatinoa,Latinobicia ja tietenkin perinteistä aerobicia.Soolotanssitreeneistäon muodostunut lähinnänaisten juttu. Jokaviikko kymmenet tuhanneteri-ikäiset kauniimman sukupuolenedustajat kokoontuvatliikuntasaleille ja tanssikoulujenparketeille hikoilemaan japitämään hauskaa rytmikkäänmusiikin tahdissa. Tästä tanssiliikunnanmuotitrendistä voiolla vain iloinen.Tutkittuja parhaaksihavaittuOlen tutustunut muutamiintutkimuksiin, joissa tanssillisetryhmäliikuntatunnit on todettulähes ylivoimaisiksi mm. kalorinpolttajinaja yleiskunnonkohentajina, puhumattakaanmielialaan vaikuttavista tekijöistä.Treeneissä suoritus tapahtuujuuri sillä sykealueella,missä kilot sulavat tehokkaimmin.Tanssikuvioiden vaatimatliikeradat lisäävät harrastajienelastisuutta ja notkeutta. Hyvämusiikki ja yhdessä tekeminenalentavat stressihormonitasoatehokkaasti. Kaikki tämä onsiis tutkittu ja todeksi havaittu.Tanssitreenitvuosienkehityksen tulosMinulla on ollut etuoikeusolla mukana kehittämässänäitä tanssiliikuntamuotoja.Itse asiassa olen Latinoksen jaDance & Fit –treenien lanseeraamisessayksi pääepäillyistä.Nämä kaksi treeniä ovat syntyneetvuosien kehitystyöntuloksena ja prosessissa onollut mukana tanssin ammattilaisiaja fysioterapeutteja.Prosessi jatkuu edelleen: uusiakuvioita testataan, tuorettamusiikkia ladataan ja ohjaajiakoulutetaan.” Tanssilliset ryhmäliikuntatunniton todettu lähesylivoimaisiksi mm.kalorinpolttajinaja yleiskunnonkohentajina, puhumattakaanmielialaanvaikuttavistatekijöistä. ”Tiedän, että myös muutsoolotanssimuodot, jotka nä-ennäisesti kilpailevat harrastajistakeskenään, ovat syntyneetosaavien ja innokkaiden tanssinammattilaisten ponnistelujentuloksena ja kehittyneetharrastajiensa mukana. Kaikkiovat hyviä ja tehokkaita, jokaistavoin suositella.Uusimpana Suomen liikuntamarkkinoilleon rynninytamerikkalainen Zumba. Se onhelppo toivottaa tervetulleeksilisäämään suomalaisten tanssiinnostusta.Saleille tulee uusiainnokkaita treenaajia, harrastajatsaavat hyvän mielen,kansan kunto kohenee ja metanssialan yrittäjät saammelisää innostuneita asiakkaita.Musiikki soi ja kaikki voittavat.Entä jos?Monella paikkakunnalla tanssillisiaryhmätunteja on pidettyjo vuosia ja harjoituksen myötäryhmäläisten osaamistasoon huikeasti noussut. Tämäpitää paikkansa kaikkien alussaluettelemieni soolotanssigenreenkuuluvien eri treenimuotojenkohdalla. Ryhmienolisi siis sopiva aika esitelläosaamistaan myös muille.Olisiko kenties aika järjestääkunnon show? Maalit seinältätiputtava soolotanssiryhmienyhteinen ilottelu.” Hyvä musiikkija yhdessä tekeminenalentavatstressihormonitasoatehokkaasti.”Eräs estradi olisi tällaisellejo valmiina. Katsojiakinesityksille on luvassa entisenkokemuksen mukaan vähintään40 000. Katsokaaparyhmien ohjaajat vaikkawww.parasesitys.fi. Jos intoariittää, niin juuri teidän ryhmännevoi olla tänä vuonna se,jonka esitys saa nettisurfaajantai livekatsojan pomppaamaantuoliltaan. •Latinos -ohjaajat TeijaHyvärinen (vas.), AnnaSainila, Noora Peltola,Krista Linkoneva kouluttavatmyös ohjaajia.HenkilökuvaJUHANI KUOSMANENTANSSIPitkän linjan kuopiolainen tanssinopettaja. Tanssinparissa vierähtänyt jo yli neljännesvuosisata. Kilpatanssiurallauseita senioriluokan Suomen mestaruuksiavaimonsa Maijan kanssa ja hyviä sijoituksia ulkomaisissaarvokisoissa, mm luokkansa ensimmäisenäsuomalaisena parina London International Open –kilpailunfinaalissa.Suomen Tanssinopettaja Liiton tutkinto. Suomen Tanssikoulujenliiton TANSLI ry:n varapuheenjohtaja.Vahva kokemus opetustyöstä sekä kilpa- että seuratanssienparissa. Innokas seuratanssien harrastajaja lavoilla ja tanssipaikoilla luuraaja. Intohimonasuomalaisen seuratanssin edistäminen. Vuosien työskentelylattareihin ja swing-tansseihin perustuviensoolotanssitreenien kehittäjänä ja suosittujen tanssinopetus-DVD-sarjojen tuottajana.HELSINKI: Aleksis Kiven katu 32-34p. (09) 446 788KUOPIO: Männistönkatu 8p. 045-136 6336LAHTI: Vesijärvenkatu 26p. (03) 782 3021LOHJA: Langinkuja 5p. 040-586 5150OULU: Pakkahuoneenkatu 32p. (08) 338 122TURKU: Sammaltie 12, Piikkiöp. 050 -538 9097 www.tanssitarvike.fiPitkäkatu 35, 44150 ÄänekoskiGSM 040 505 2507E-mail: dancestopoy@pp.inet.fi• Tanssikengät ja –tarvikkeet!• Nyt uutuutena tanssivaatteetja harjoitusasut suoraan nettikaupasta!• Liikkeemme myös Helsingissäosoitteessa Koroistentie 8!TERVETULOA TUTUSTUMAAN!www.dancestop.fiWWW.TANSSIVIIHDE.FI19

TANSSIteksti: christina lokkinen / kuvat: jaana vuorenpääUpseeri ja prinsessa nauttivatRUK-tanssiaisistaRUK, eli Reserviupseerikoulu juhlisti tänäkin vuonnaperinteisesti uusien upseerioppilaiden menestyksekästätaivalta Haminassa lauantaina 9. tammikuuta.Huikeaa iltajuhlaa luonnehditaan Linnan Juhlien veroiseksitanssi- ja juhlatapahtumaksi, niin sanotuiksi”valtakunnan kakkosbileiksi”.JohtajantaitojaarmeijastaIllan antoisista ohjelmanumeroistanauttinut upseerioppilasAnssi Luodes korostaa, etteiilta suinkaan ollut pelkkäätanssia.- Siellä pidettiin paljon puheitaja tarjolla oli monenlaistaohjelmanumeroa. Illansuussasitten tanssittiin. Paikalla oliyli 1000 henkeä, Luodes kertoo.- Olin tällä viikolla 40 tuntianukkumatta palveluksessakun reissuun lähdettiin. Kovillaollaan oltu, mutta kuntohansiinäkin kohoaa. KävimmeRUK-illassa tanssimassa valssittyttöystäväni Elinan kanssaja olemme pohtineet tanssikurssillemenemistä, Luodeshaaveilee. Luodes kertoo kiertäneensätanssilavoja nuorempanalavatanssin pyörteisiininnostuneiden vanhempiensakanssa.19-vuotias upseerinuorukainentoivoo armeijauran tuovanvaadittavaa taitoa työelämäänja siinäkin nimenomaan johtamispuoleen.Mänttässä asuvalleLuodekselle armeija ontuonut runsaasti hyviä kokemuksia.- Armeija on tarjonnut johtajakoulutusta.On ollut todellakinpaljon hienoja kokemuksia,vaikka rankkaa on välilläollut. Kurssijuhla oli kaikenhuipennus, hän kuvailee.Ilta prinsessanaUpseerioppilas Anssi Luodeksentyttöystävälle Elinalleoman kullan armeijakuukaudetovat olleet raskaita, mutta häntuntee suunnatonta ylpeyttämiehestään. Neito on yrittänytpitää itsensä tekemisen syrjässäkiinni.- Välillä olen purrut hammastaettei tulisi itku. On todellakova ikävä Anssia. Olenkokeillut keksiä paljon tekemistä– katsella vaikka valokuviaja olla koiran kanssa,Elina huokaa.RUK-juhlailta oli nuorellenaiselle mieleen. Hän veti ylleenserkulta lainatun rojaalinvärisen olkaimettoman wanhojentanssipuvun ja lähti iltaantanssimaan valsseja Luodeksenkanssa.” Luodes kertookiertäneensä tanssilavojanuorempanalavatanssinpyörteisiin innostuneidenvanhempiensakanssa.”- Oli todella mahtava ilta!Näin siellä paljon kauniitapukuja ja muutama ruoveteläinentuttukin siellä tulivastaan. Tunsin itseni ihanprinsessaksi! Elina hihkaiseeonnellisena.- Olemme tosiaan Anssinkanssa mietiskelleet tuotatanssiopetukseen menemistä.Mitään erityistä tanssijuttuameillä ei ole ollut aikaisemmin.Anssin vanhemmat harrastavatlavatansseja ja mekinajattelimme mennä esimerkiksijohonkin tanssileirille sittenkun Anssin armeija päättyyheinäkuun 13. päivä, Elina ilmoittaa.JärjestäjänämegabileissäKurssijuhla-jaoston puheenjohtajaKride Linnoinen olitällä kertaa mukana RUK-juhlienjärjestelyssä. Järjestäjänvaihtuessa joka juhlan kohdalla,on tämä tilaisuus Linnoiselleainutlaatuista herkkua.20-vuotias nuorimies kertoorinta rottingilla valtakunnankakkosbileiden tunnelmasta:- Minulla oli erittäin mukavailta. Pyörähtelin daaminkanssa lattialla ja katselin muidenmenoa.Puolen vuoden välein järjestettävätapahtuma keräsi tänävuonna huimat 1500 henkilöä,joista 1300 oli upseerioppilaitaja loput kutsuvieraita.- Tämä on hyvin pitkänperinteen omaava iltajuhla jaarvokas tapahtuma. JokainenRU-kurssi päättyy tällaisiinjuhliin. Olen nyt järjestäjänäkurssilla 235, Linnoinen selittääviitaten siihen seikkaan,että RUK-kursseja alkoi ollatarjolla jo 20-luvulla ennensotia.Illan ohjelmaan kuuluivattanssin ohella SPEKS-näytelmä,jonka rooleissa nähtiin upseerioppilaita.Illan mittaan soitettiinmusiikkia ja esitettiin teatteriesityksiä.Tapahtumaillan suurinsponsori on Reserviupseerikoulusekä sen kannatusyhdistys. Tarjoilustavastasi Haminan Sotilaskotija Fazer Amica. •20 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010

teksti: elisa rahkonen / kuvat: jaana VuorenpääMinun tarinani - elisa rahkonentanssin huumaaTanssiharrastukseni saialkunsa, kun innostuinmuiden mukanamenemään koulullamme pidettävääntanhukerhoon, olinsilloin ensimmäisellä luokalla.Oli hienoa huomata oppivansakoko ajan jotain uutta. Tanssiminenmuiden tyttöjen kanssaoli mukavaa. Rytmi ja musiikkivei mukanaan.Varsinainen lavatanssiharrastuksenisai alkunsa keväällä2004, ollessani 9 vuotta.Äiti ehdotti, että lähtisimmeRiutanharjulle Janne Tulkkiakatsomaan. Se oli hienoa.Ensinnäkin nähdä niin upeaartisti ja toiseksi oli mukavakatsella kun ihmiset tanssivat.Itsellekin tuli sellainen tunne,että josko minäkin oppisinnuoresta iästä huolimatta.Kesän aikana kävimmeuseasti Jannen keikoilla. Tutustuimmemoniin mukaviinJanne faneihin. He sitten opettivatminulle ja siskolleni (2vuotta nuorempi) mm. valssia,humppaa, polkkaa ja jenkkaa.Se oli kivaa ja mielestäni helppoakun oli hyvä viejä. Keikkailuja tanssiminen jatkuivatja tanssitaito parani.Vuoden 2007 syksylläpäätimme siskoni kanssa ilmoittautuakansalaisopistonlavatanssikurssille. Ja ei kuntanssikenkiä ostamaan. Muutosallistujat kurssilla olivat aikuisia,mutta se ei meitä haitannut.Siellä oli kivaa. Tanssitaitoparani sekä halu oppialisää kasvoi. Opimme jo oppimiemmevalssin, jenkan jahumpan lisäksi mm. tangon,foksin, fuskun ja jiven. Kotonasitten treenasimme kurssillaopittua.Samana syksynä koulussa(yläaste) liikuntatunneilla aloitettiintanssi. Liikunnanopettajatiesi, että harrastan tanssiaja että käyn siskoni kanssatanssikurssilla. Tunneilla hänpyysi aina minut parikseennäyttäessään askelsarjoja. Setuntui hienolta. Samalla itseluottamusomiin taitoihinkasvoi.Seuraavana syksynä 2008ilmoittauduimme jälleen tanssikurssilleja nyt oli vuorossaparilatino. Rytmiä ja nopeuttatuli lisää, samoin haasteita itselleselviytyä niistä. Opimmekuitenkin nopeasti ja useintanssinopettaja pyysikin minuaparikseen näyttäessään askelsarjoja.Se vähän aina jännitti,mutta tunne oli upea: Hei mäosaan, koska opekin pyytäämua avustajakseen? Opimmesiellä mm. salsaa, sambaa,rumbaa ja cha cha chaata.Mitä tanssi on antanut minulle?Ensinnäkin se on erittäinhyvä liikuntamuoto. Samallaolen saanut lisää ihaniamuistoja mitä muistella sittenjoskus?Tähän väliin on pakko kirjoittaapieni pätkä eräästälaulusta: mitä elämä oiskaanilman muistoja? Olen saanutmyös erittäin paljon uusia ihaniaystäviä. Lopuksi haluansanoa kaikille, jotka miettivättanssiharrastuksen aloittamista:menkää rohkeasti mukaan,olet sitten nuori tai vanha, miestai nainen, poika tai tyttö. Jokainenoppii ihan varmasti jase on hauskaa!Minulla keikkailu jatkuu,samoin tanssi. Kannattaa ehdottomastialoittaa tämä hienoharrastus ja kokea TANSSINHUUMAA!!!! •Sisarukset Tiia ja Elisaovat hurahtaneet täysintanssimiseen. Alakuvassasinipaitainen isosiskoElisa vie varmoin otteinpikkusiskoaan Tiiaa Chacha chan tahtiin AuranNuortentalon tansseissa.teksti: christina lokkinen / kuvat: jaana vuorenpääEläkeläispariskunnalla onrytmi veressä jasvengi kengissäVanhoilla päivillä työvuosien jäätyä taakse ja lastenlennettyä pesästä on eläkeläiselle suuri ilo päästäpistämään jalalla koreasti. Malmin Työväentalollatanssitaankin eläkeläistansseja viikoittain, jolloinliikunnan ihanaan maailmaan pääsevät mukaan kaikenkuntoiset.Varttuneemmalle ihmiselle tanssiharrastuson ennen kaikkea elämänlaadun parantaja.Eläkeläinen KalleKarjukoski sekä osaaikaeläkkeelläolevavaimo Pirjo Karjukoski ovatottaneet Työväentalon tansseistasäännöllisen harrastuksen.Joka toinen viikko tuleeparketteja sahattua.- Työaikana vaimoni ei viitsilähteä, mutta sunnuntainakäymme tanhuamassa. Uusiatuttujakin olemme saaneet, kunon paljon porukkaa kasassatansseissa. Yksikin pariskuntakysyi miksette tulleet kylään,kun kerran asutte naapurissa,Kalle Karjukoski naurahtaa.- Tuntuu siltä, että mieli pysyyvirkeänä tanssin ansiosta.Tämä on liikuntaa, josta minätykkään – nimenomaan rytmistäliikuntaa. Olen huomannut,että hölkkälenkeillä ei polvetkestä pomppimista, mutta parketeillase on aivan eri asia!Karjukoski hehkuttaa.Härnätäänkavereita mukaanKalle Karjukoski pitää liikuntaakohtalaisen tärkeänä pariskunnanarjessa. Kavereitakinhän on yrittänyt innostaa mukavaanharrastukseen.- Pääasiassa on tullut vainkäveltyä lenkkejä. Sohvallamaatessa kropan toiminnat eivättunnu olevan kohdallaan,joten tanssi on hyvä harrastusmeille. Härnään kavereita mukaan,vaikka vielä ei ole kukaansuostunut, Karjukoski kertoo.45-vuotiaasta asti eläkkeelläollut, nyt 69-vuotias Kalle Karjukoskiilmoittaa suosikkiyhtyeikseenFinlandersin ja PekkaniskanPojat. Lempitanssejaovat jive ja kävelyhumppa.- Korva sanoo milloin onhyvä kappale ja se meneekenkiin! Svengi vain nappaakorvaan. Emme kotona vaimonkanssa kuuntele juurimusiikkia, mutta perinteinentanssimusiikki miellyttää. Eimikään discojumputus, vaanparitanssimusiikki, Karjukoskikorostaa.Elävää musiikkiaMalmin Työväentalolla tanssejaohjaava ja opettava PirjoKärnä kertoo tunnelmanolevan vallan vastustamaton.Eläkeläiset saapuvat paikallehymysuin viihtyen ja nauttientanssiohjelmasta.- Palaute on ollut myönteistä.Eläkeläisten kasvoistanäkee, että on kiva tulla tanssimaan.Itsekin olen tansseissamukana ja näen paljon ihaniaihmisiä. Olen saanut paljonystäviä eläkeläisistä – siellähalitaan ja tutustutaan uusiinihmisiin, Kärnä iloitsee.Vanhemman ikäpolven kanssatanssitaan lavatansseja kuunnellenelävän orkesterin musisointia.- Musiikillisesti orkesterisoittaa laajaa skaalaa. Tanssimmeainakin 17:ä eri tanssilajia– jiveä, tsatsata, rumbaa..on ollut ilo katsoa perinteisten”sylitanssien” sijaan myös kädenali-tanssia,Kärnä kehuu. •Pirjo Kärnä neuvottelemassa Malmin työväentalollajärjestysmiehenä toimivan Erkki Mattilan kanssa.Pirjo ja Kalle Karjukoskiovat aktiivisia tanssinharrastajia.Pariskunta käysäännöllisesti tansseissaMalmilla.WWW.TANSSIVIIHDE.FI21

TANSSIKENGÄT JOKAISEEN JALKAANLaaja valikoima, kaikkikoot suoraan myymälästäKenkien myyntiajat:ke klo 12-21.00to klo 12-18.00TANSSIKURSSITNON-STOPwww.pilvisteps.fiPALVELUKORTTITilaan Tanssiviihde lehden alkaen seur. ilm. numerosta itselleni lahjaksimääräaikaistilaus 12 kk / 26 eur kestotilaus / 21 eur (laskutusväli 12 kk)muutan tilaukseni kestotilaukseksiirtisanon tilaukseni maksetun ajan loppuun päättymään hetiosoitteen muutos alkaen ___/___201__ajaksi ___/___201__ - ___/___201__Osallistun kauden kilpailuun. Vastaukseni on:Entinen osoite tai lehden saajaSukunimiLähiosoiteUusi osoite tai lahjatilauksen saajaSukunimiLähiosoitetanssikouluPilviStepsPasilan asema 2. kerros, Helsinkipuh. 09-2780 0110 tai 050 566 6095e-mail: tanssikoulu@pilvisteps.fiEtunimiEtunimiPäiväys ___/___201__E-mailPostinumero Postitoimipaikka PuhelinE-mailPostinumero Postitoimipaikka PuhelintapahtumakalenteriSUSEL jäsenten ilmoittamat tapahtumat.Lyhenteet: TK - tanssikurssi tai -leiri, KIL - tanssikilpailu, MUU - muu tilaisuus,KON - konsertti, TAP - tapahtuma, KOU - koulutusTK / 20.2. / Salsaa ja fuskua a’la M. Vikman / Koria / www.tanssikas.netTK / 21.2. / Salsaa ja Cha cha cha:ta / Raahe / jatkokurssi / Kimmo Lasanen/ www.raahentanssiklubi.comTK / 5.-6.3. / Liisa Kontturin jatkokurssit / Satulinna Hattula / mukanamyös Lasse Paasikko / www.tanssikurssit.fiTK / 6.3. / Ramon & Marika Silverion Pyrkivällä / Turku / Salsa alkeet,alkeisjatko / Kimmo Lasanen / www.sekahaku.netTK / 6.-7.3. / Perinteinen tanssileiri / Porvoo / Argentiinalainen Tango alkeistaeteenpäin, Pari Salsa ja Cha Cha / Tomas ja Erita, Ramon ja MarikaSilverio / www.porvoonlavatanssiseura.fiTK / 13-14.3. / Lattareita Lappeenrannassa / Kimmo Lasanen /www.saiset.netTK / 14.3. / Kaisa Huunosen jatkokurssit / Turku / jatkokurssi /www.tanssikurssit.fiTK / 19.-20.3. / Kati Koiviston alkeis- ja jatkokurssit / VT2 Harjavalta /www.tanssikurssit.fiKOU / 19.-21.3. / SUSEL ohjaajakoulutus viikonloppu / Ilmajoki / perusjajatkoohjaajakoulutukset jatkuvat / www.susel.fiKOU / 20.3. / SUSEL päivityskoulutus / Ilmajoki / www.susel.fiTK / 20.-21.3. / Anna ja Mika Väisäsen tanssikurssit / Pesäkallio Lahti /jatkokurssit Foksi, Tango ja Hidas Valssi / www.lavarit.comKOU / 21.3. / SUSEL teemaohjaajakoulutus / Ilmajoki / Salsa /www.susel.fiTK / 26.-27.3. / Sari ja Jari Aaltonen Seinäjoella / www.fuskaajat.fiTK / 27.3. / Hambo ja Masurkan variaatiot / Elina Heino / Hambo alkeet,Masurkka jatko / www.fuskaajat.fiTK / 27.3. / Salsaa ja fuskua a’la J. Toikka / Salsan alk.jatko ja jatko,Fusku jatko/konkarit / www.tanssikas.netTK / 28.3. / Argentiinalaisen Tangon kurssi / Mikkeli / jatkotaso / Taija jaTimo Hydén / www.tanssihullut.netTK / 1.-5.4. / Pääsiäistanssileiri Somerolla / www.tanssikurssit.fiTK / 2.-3.4. / Pääsiäisleiri Raahessa / Tommi ja Pirjo Koivula /www.raahentanssiklubi.fiTK / 2.-4.4. / Baila Bailan 6. kansainvälinen Salsafestivaali / SokosHotel Vantaa / www.salsafestival.fiTK / 10.4. / Kimmo Luukkosen Cha Cha Pyrkivällä / tasot alkeisjatko jajatko / www.sekahaku.netTK / 10.-11.4. / Hidas Valssi ja Swing-Polkka sekä Cha Cha / TanssikouluJari Aaltonen / Cha cha jatkotaso / www.tanssihullut.netTK / 16.-17.4. / Kati Koiviston jatkokurssit / Pesäkallio Lahti /www.tanssikurssit.fiTK / 17.-18.4. / Liisa Kontturin viikonloppukurssit / Foksi, Jive, Lattaritekniikkaja Samba / www.dancingfoxes.netTK / 23.-24.4. / Marjukka Koivuniemen jatkokurssit / Pyrkivä Turku /www.tanssikurssit.fiTK / 23.-25.4. / Lumilattarit Saariselkä / latinalaistyylinen tanssitapahtuma/ www.tunturihotelli.fiTK / 25.4. / Liisa Kontturi ja Lasse Paasiko Seinäjoella / musiikin jatanssin peruasiat / www.fuskaajat.fiTK / 25.-26.4. / Kevään Suuri Tanssiristeily / m/s Viking Isabella TurustaTukholmaan / Finlanders ja Pekkaniskan Pojat / www.susel.fiTK / 8.-9.5. / Stadi Tanssii Tanssitapahtuma / Pavi / www.staditanssii.fiTK / 12.-16.5. / Satulinnan Tanssipäivät / Hattula / www.tanssikurssit.fiTK / 13.-16.5 / Finnish Dance & Music Festival / Mariestad Sweden /www.saankoluvan.seHUOM! Tanssikursseja ja myös muita yksittäisiä tapahtumia kannattaa käydä katsomassaaina myös suoraan kunkin SUSEL jäsenten ylläpitämiltä verkkosivuilta. Osoitteetlöytyvät viereiseltä sivulta.LEHDEN TILAUSwww.tanssiviihde.fiJaamediaPL 5733711 TAMPEREKirjemaksuTanssiviihde lehden voi nyt myös tilata suoraan kotiin.Tilausmuodot ovat: - kestotilaus / 21 €- määräaikaistilaus 12 kk / 26 €Maksuehto 14 pv netto, maksukehotus 5 eur. Ulkomaan postituslisä 5 eur.Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Jatkuvatilaus laskutetaan 12 kuukauden välein aina kunkin laskutusjakson alussa. Tilaaja voi irtisanoa jatkuvantilauksen ilmoittamalla siitä vähintään kolme viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Muutosastuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa.Määräaikaistilaus on voimassa 12 kk ajan, joka on samalla tilauksen laskutusjakso. Määräaikaistilauslaskutetaan määräajan alussa. Tilaaja voi milloin tahansa pidentää määräaikaisen tilauksen pituutta taisiirtyä jatkuvan tilauksen tilaajaksi ilmoittamalla siitä tilauspalveluun.Yhteyshenkilö lehden tilauksissa:Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, tanssiviihde@tanssiviihde.fiLehden voi tilata myös verkkosivuston kautta tai oheisella tilauslomakkeella.Helmikuu, ToukokuuSyyskuu, MarraskuuIlmestyy neljäkertaa vuodessa!22 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010

suomen seuratanssiliitto susel ry:njäsentanssiseurat alueittain www.susel.fiEtelä-Suomen lääniItä-Suomen lääniLapin lääniLänsi-Suomen lääniOulun lääniYhteistyöjäsenetJäsenetupaikat 2010HELSINKI, Rock’n’Roll Dance Club Comets ry, www.comets.fi, 050 387 7140HELSINKI, Tanssiurheiluseura Heartbreakers HB ry, ei www-sivuja, 050 572 2779KELLOKOSKI, Keravan Tanssinharrastajat Taitokolmio ry, www.taitokolmio.net, 050 356 4399KIRKKONUMMI, Tanssin Ilo ry, www.tanssinilo.net, 045 133 3362KOUVOLA, Lavatanssiseura Tanssikas ry, www. tanssikas.net, 040 824 2226LAHTI, Lahden Lavarientäjät LAVARIT ry, www.lavarit.com, 040 596 6962LAHTI, Möysän Nuorisoseura ry, www.tonttila-sali.com, 050 918 9402LAHTI, Tanssiklubi Dancing ry / Tanssikerho Jam’n Roll, www. jamroll.com, 040 560 9191LAPPEENRANTA, Saimaan Seuratanssijat SaiSet ry, www. saiset.net, 040 543 8414LOHJA, Lohjan Tanssifestivaalit ry, www.tanssifestivaalit.fi, 045 133 3362LOHJA, Lohjan Lockstep ry, www.lockstep.fi, 040 589 1379PORVOO, Porvoon Lavatanssiseura ry, www.porvoonlavatanssiseura.fi, 040 757 5601PORVOO, Suomen Pyörätuolitanssiliitto ry, www.pyoratuolitanssi.fi, 040 728 1425VANTAA, Tanssin Taitajat ry, www.tanssintaitajat.fi, 044 378 8165JOENSUU, Suomalaisen Humpan yhdistys ry, www.freewebs.com/humpanyhdistys, 0400 883 140JUANKOSKI, Koillis-Savon Tanssijat ry, ei www-sivuja, 044 590 3800KIURUVESI, Tanssiseura Ylä-Savon Vuskarit ry, www.tanssileiri.fi, 050 354 2023KUOPIO,Tanssiseura J & V ry, www.tanssiseurajetv.fi, 040 511 2856KUOPIO, Tanssiseura Tanssi-Savo ry, www.tanssisavo.fi, 040 757 1821LIPERI, Liperin Lavatanssijat LiLat ry, www.lilat.com, 050 592 8449MIKKELI, Mikkelin Tanssihullut ry, www.tanssihullut.net, 040 550 0507NURMES, Ylä-Karjalan Tanssikerho Täysikuu ry, www.oyk.fi/~tanssikerho.taysikuu, 050 336 7188VARKAUS, Dancing Foxes ry, www.dancingfoxes.net, 040 776 2900VARPAISJÄRVI, Jumis-Palosten ns ry/Viäntymättömät,www.varpaisjarvi.fi/viantymattomat, 050 322 1775INARI, Tanssiseura Heinäkengät ry, www.heinakengat.palvelee.fi, 040-700 8146KEMI, Meri-Lapin Seuratanssijat SwengiJengi ry, www.swengijengi.net, 050 3875687KEMIJÄRVI, Kemijärven Seuratanssijat ry, www. kemijarvi.fi/seuratanssijat, 040 827 5945KITTILÄ, Tanssiseura Menomono ry, www.menomono.fi, 040 762 1254ROVANIEMI, Saarenkylän Nuorisoseura ry/NASTAT, www. nastat.net, 040 736 1694ROVANIEMI, Tanssiurheiluseura Revontulitanssijat ry/, www.revontulitanssijat.com, 040 743 2706SODANKYLÄ, Sodankylän Seuratanssijat ry, www.seuratanssijat.com, 040 567 7876HARJAVALTA, Lavatanssiseura TanssiTossut ry, www.sataviestinta.fi, 050 366 3839JÄMSÄ, Himos Tanssijat ry, www.himostanssijat.fi, 0400 824 458JÄMSÄ, Tanssiurheiluseura Foksi ry, www.foksi.fi, 0400 861 223JYVÄSKYLÄ, Tanssin Taikaa ry, www. tanssittaa.fi, 0400 544 970KOKKOLA, Kokkolan Tanssiklubi ry, www.kokkolantanssiklubi.fi, 0400 160 099LAUKAA, Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry, www. kestavat.fi, 050 351 7107PORI, Tanssitaivas ry, www.tanssitaivas.net, 050 302 1331RAUMA, Rauman Dansseor ry, www.raumandansseor.net, 050 386 0692SALO, Salon Seuratanssi Klubi ry, www.salonseuratanssiklubi.com, 050 564 6382SEINÄJOKI, Botafogo ry, www.netikka.net/botafogo, 040 755 7419SEINÄJOKI, Fuskaajat ry, www.fuskaajat.fi, 040 551 8071SOMERO, Lavatanssiseura Monokas ry, www.somero.fi/monokas, 040 501 4841TAMPERE, Tanssiseura Hurmio ry, www.hurmio.fi, 045 129 7497TURKU, Lavatanssikerho Sekahaku, www.sekahaku.net, 0400 225 856TURKU, Tanssiurheiluseura Bolero ry/ Flying Steps, www.flyingsteps.fi, 040 578 6792TURKU, Turun Kansantanssin Ystävät ry, www.rytky.fi, 040 748 6610ULVILA, Tanssiseura Lava´n Svengi ry, www.lavansvengi.fi, 040 778 2141VAASA, Tanssiurheiluseura Rolling ry, www.rolling.fi, 040 589 0087VAASA, Vaasan Viuhka ry, www.vaasanviuhka.fi, 050 390 1277VIITASAARI, Viilat ry, http://viilat.yhdistysavain.fi, 040 524 9474ÄHTÄRI, Tanssiliikuntaseura Mesikämmenet ry, www. mesikammenet.webs.com, 050 375 9950HAAPAJÄRVI, Tanssikerho Kavaljeeri ry, www.tanssikerhokavaljeeri.fi, 040 558 3332KAJAANI,Tanssiurheiluseura Kajaanin Casamba ry, www. casamba.fi, 0500 748 928KALAJOKILAAKSO, Tanssikerho Jammarit ry, www. jammarit.net, 040 557 8681RAAHE, Raahen Tanssiklubi ry, www.raahentanssiklubi.com, 040 767 4076OULU, Tanssiseura Iso O ry, www.iso-o.com, 040 505 9631RUOTSI GÖTEBORG, Saanko Luvan Seuratanssijat ry, www.saankoluvan.se, +46 73 953 4563• Alemana Dance Center www.alemana.fi Pori• Auraviihde Oy www.auraviihde.fi Turku• Dance Stop Oy www.dancestop.fi äänekoski• Extraviihde Oy www.extraviihde.fi Riihimäki• Hotelli Levitunturi www.hotellilevitunturi.fi Sirkka• Ohjelmatoimisto Atlas www.ohjelmatoimisto-atlas.com Turku• Piruetti Oy www.piruetti.fi Tampere• Saariselän Tunturihotellit Oy www.tunturihotelli.fi Saariselkä• Salsa De Cuba Ay www.salsadecuba.fi Turku• Suomen Media & Action www.tanssikurssit.fi Piikkiö• Tanssikoulu Baila Baila www.bailabaila.fi Helsinki• Tanssikoulu Eija PuranenIkaalinen• Tanssikoulu Hannu Koivisto www.haetko.fi Leppävesi• Tanssikoulu Tanssin Tahti www.tanssintahti.fi Oulu• Tanssikoulu Pilvisteps www.pilvisteps.fi Helsinki• Tanssikoulu Sulava www.tanssikoulusulava.fi Oulu• Vihreät Niityt Oy www.vihreatniityt.net Kiuruvesi• Wanaja Event Oy www.tahtitaivas.fi/wanajaevent.fi Helsinki• Aulavan lava, Alavus• Esakallio, Somero• Haikan lava, Pirkkala• Hotelli Rauhalahti, Kuopio• Höyryveturipuisto, Haapamäki• Kalliojärven Viihdekeskus , Isokyrö• Kapakanmäki, Tuulos• Kerhola, Nokia• Kisaranta, Kangasala• Kohoniemi, Pielavesi• Krouvin lava, Hartola• Kulttuuritalo, Helsinki• Kyröskosken Suurlava, Kyröskoski• Liperin lava, Liperi• Littoisten lava, Kaarina• Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi• Lusan halli, Kurikka• Martin Kievari, Hietama• Mäntymotelli, Karankamäki• Ada-Maria Ateljeeompelimo, JOENSUU; -10% normaalihintaisista tuotteista.• Alemana Dance Center, Pori, Tre, Jkylä; alkaen -5 %• Intersport, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.• Joensuun Erä-Urheilu Oy, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.• Joen Kultakeidas, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.• Kelloliike Ilmankangas ky, Joensuu; kaikista normaalihintaisista tuotteista 20%• Muotiputiikki Helmi, Somero; -12 % norm.hinnoista• pepper.corn / TVT -Style Ky, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.• Roset Ideat; -10 % norm.hinnoista• Suomen Media & Action; -10% tanssikursseista ja -leireistä• Suutari Kake, Lappeenranta; -10 % norm.hinnoista• Mäntyrinne, Savonlinna• Pesäkallio, Lahti• Pistohiekan Lava, Puumala• Riutanharju, Riihimäki• Rönnin lava, Eräjärvi• Savion lava, Laukaa• Sivakan lava, Kaavi• Suukosken keidas, Tervola• Syvälahden lava, Kangasniemi• Tanhuhovi, Lohja• T-talo, Turku• Tanssi- ja huvikeskus Satulinna, Hattula• Tanssipaviljonki Tulenliekki, Leppävirta• Teeriharju, Somero• Tommolan Suurlava, Mäntyharju• Vesivehmaan Jenkkapirtti, Asikkala• Viihdekeskus Hojo hojo, Tuusniemi• Viihteen Valtatie 2, HarjavaltaEdut voimassatoistaiseksi elleitoisin ilmoiteta!Lisätietoja JÄSENETUPAIKOISTA www.susel.fiVahvasti kotimainenRadio PookiRADIO POOKI OY aloitti lähetyksensä 6.10.1989 Raahesta taajuudella 94.8 Mhz.Nykyinen kuuluvuusalue on koko länsirannikko Pietarsaaresta Ylitornioon jasisämaassa Pihtiputaalta Otamäen kautta Rovaniemelle.Nykyiset lähettimet ja taajuudet ovat:Oulu................88.0 MhzRaahe.............94.8 MhzYlivieska........95.5 MhzKokkola.........89.3 MhzKruunupyy..105.9 MhzPietarsaari..100.3 MhzKalajoki.......101.5 MhzHaapajärvi....95.0 MhzNivala...........100.5 MhzHaapavesi..103.3 MhzKemi...............89.5 MhzSäädä itsesioikealletaajuudelle!Mainos radiossa tehoaa!Ota yhteyttämediamyyjiimmewww.radiopooki.fiKirkkokatu 8 A, 90100 OULUPuh. vaihde (08) 5626 800Fax. (08) 5626 810Niittykatu 5, 92100 RAAHEPuh. vaihde (08) 2118 200Fax. (08) 2118 210www.radiokajaus.fiTanssittavaa suomalaista musiikkia, paikallista jaajankohtaista asiaa Kainuussa ja Koillismaalla.Tavoitamme kuuluvuusalueellamme 49 % kaikistaradionkuuntelijoista, joten uskallamme sanoa, ettäradiomainoskampanja Kajauksessa kannattaa!TAAJUUDET95,7 MHz.......... Kajaani, Paltamo, Vuolijoki, Vaala,(Sukeva, Sonkajärvi, Iisalmi)101,8 MHz....... Kuusamo, Taivalkoski, Posio, Salla,(Pääjärvi Venäjällä)87,9 MHz.......... Suomussalmi90,9 MHz.......... Puolanka, Hyrynsalmi, (Pudasjärvi)95,4 MHz......... Sotkamo, Valtimo, (Nurmes)103,2 MHz....... Kuhmo104,7 MHz....... Kostamus, Kuhmo pohjoisosatRadio KAJAUS- parasta seuraa!WWW.TANSSIVIIHDE.FI23

TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010TANSSIPAIKKAliitekevät 2010Ohjelmamuutokset mahdollisia!HotelliIsoValkeinenKUOPIO 91 (Varaamme oikeuden ohjelmamuutoksiin) 4 Kevätohjelmistoa 2010Pe 05.03 Idols Pete Parkkonen trioMa 08.03 Ilta naisille - Leena SarviPe 12.03 Kimppakaraoke semifinaaliLa 13.03 Kimppakaraoke finaaliPe 19.03 Koomikko Joonas NordmanSu 11.04 Koomikko Ulla TapaninenPe 21.05 Elvis-karaoke semifinaaliLa 22.05 Elvis-karaoke finaaliLisätietoja: www.kuntke.fi/ravintolaPuh. (02) 573 3130Majoitu mukavasti!2hh 94 € / vrk Paivakumpu_Tanssiviihde_121x86_0210_konv.indd 1 9.2.2010 12:04:18WWW.TANSSIVIIHDE.FI1

OnnistunutsekoitusVaikka duo itse onkin keksinytmusiikkinsa tyylisuunnallenimityksen, lienee kuitenkinkyse siitä, että he ovat varsinonnistuneesti ja maukkaallatavalla osanneet yhdistää kansanmusiikinja iskelmällisentyylin. Siitä erinomaisena esimerkkinäon juuri euroviisuteksti:juha lahti / kuva: Laura Pohjavirta/YLE KuvapalvelukuunkuiskaajatETNORETROISKELMÄÄKuunkuiskaajat on miellyttävä piristys kotimaisenmusiikin tarjonnassa. Värttinäläisten Johanna Virtasenja Susan Ahon muodostama duokin on muodinmukaisesti lokeroinut oman musiikkinsa - se onkuulemma etnoretroiskelmää. Nyt tätä ilmiötä viedäänjo maailmalle euroviisujen myötä.- Kun näin euroviisujenSuomen karsinnan osallistujaluettelon,en kyllä ollut ollenkaanvarma voitostamme,sillä mukana oli minunkinsuuri suosikkini, Eläkeläiset,Johanna Virtanen mainitsee.Niin vain kuitenkin kävi, ettäKuunkuiskaajat näytti muillekaapin paikan ja otti itselleenkisalipun Oslon finaaliin. Tie2 TANSSIPAIKKALIITE 1/2010huipulle on ollut nopea, muttasen eteen duo on tehnyt myöspaljon työtä.- Kun teimme levytyssopimuksenviime vuoden toukokuussa,niin jo heti sen jälkeenilmoitettiin, että meidät on kutsuttueuroviisuihin mukaan.Asiaa ei sen enempää tarvinnutpohtia, vaan teimme siltäistumalta päätöksen, että tottakai osallistumme. Pian näinkinjo itseni Oslon lavalla esiintymässä,mutta Susan vähänrauhoitteli, että “hei, siinä onensin Suomen karsinnat ja sensellaista ennen sitä...”.” Kun näineuroviisujenSuomenkarsinnan osallistujaluettelon,en kyllä ollutollenkaan varmavoitostamme,sillä mukana oliminunkin suurisuosikkini,Eläkeläiset.”Hurmaavat suomineidotJohanna Virtanen ja SusanAho selvittivät tiensäselkeällä äänienemmistölläEurovision laulukilpailun2010 Suomenedustajaksi.kappale “Työlki ellää”.Kuunkuiskaajat ei ole vieläkovinkaan vanha kokoonpano.- Itse asiassa se syntyi vuonna2008, kun Sibelius-Akatemiansähköpostissa haettiinSaksaan pientä kokoonpanoa,joka esittäisi suomalaista tangoa,iskelmää ja kansanmusiikkia.Laitoimme sinne vastauksen,että me olemme juurisellainen. He ihastuivat sittenmeihin, ja taidammekin ollasiinä mielessä harvinaisuus,että meillä oli jo kiertue buukattunaennen kuin kokoonpanooli edes olemassa, JohannaVirtanen naurahtaa.” Vähän sellaistasignaalia ontullut joohjelmatoimistonsuunnalta, ettäpuhelimet käyvätaika kuumana.”Ensimmäisen albuminsaKuunkuiskaajat julkaisi viimejoulukuussa. Keikoilla duoesiintyy pääosin kahdestaan,mutta studiosessioiden aikanatuli kyllä mieleen muutakin.- Huomasimme, että hei,tämähän toimii hienosti bändinkinkanssa. Jonkin verrantehdäänkin nyt sitten esiintymisiämyös isommilla kokoonpanoilla.Kysyntä lisääntyyOnnistuminen euroviisukarsinnassaon kenelle tai milletahansa kokoonpanolle varsinainenonnen potku. Sen lisäksi,että voittaja noteerataan kotimaassaaivan uudella tavalla,antaa se myös mahdollisuudennäyttäytyä koko Euroopalle.- Vähän sellaista signaaliaon tullut jo ohjelmatoimistonsuunnalta, että puhelimet käyvätaika kuumana. Eli taitaatulla aika kiireinen kesä, muttasilloin tehdään töitä, kunniitä on, Johanna Virtanenkertoo. Myös uudet estraditovat astumassa duon keikkailukuvioihinmukaan, ja varsinmiellyttävällä tavalla.- Tanssilavoille on ensi kesäksimyyty jo aika paljonkinkeikkoja. Kesäillan Valssissatulemme myös ainakin olemaanmukana. Ja mikäs senmukavampaa, sillä kyllä itselläkinperustanssit sujuvatvallan mainiosti - 6- vuotiaanatanssin jo sujuvasti polkkaakin,Johanna Virtanen mainitse.Molemmat duon jäsenetovat freelance- muusikoita.Johanna toimii myös laulunopettajana,ja Susan puuhasteleemuun muassa nukketeatterinparissa. Lisäksi he tulevatmuun muassa toimimaan ensikesänä järjestettävän Himosfolk-tapahtuman taiteellisinajohtajina. •Viihtyisin talven2009-2010 tanssipaikka-lukijaäänestyksenvoittajaAuran nuortentaloTanssiviihde lehden talven numeron Viihtyisintalven tanssipaikka - lukijaäänestyksen voittajaksiselvityi tänä vuonna selkeällä äänienemmistölläAuran Nuortentalo. Äänet jakautuvat 48 eritanssipaikan kesken. Mukana oli niin tanssilavoja kuinravintoloitakin.Auran Nuortentalolla on pidetty tansseja katkeamattomastijo vuodesta 1966 lähtien aina talvisin Auran Nuortentalonsäätiön toimesta.Tanssikansaa viihdyttävät joka lauantai maamme valovoimaisimmathuippuesiintyjät aina lokakuun alustahuhtikuun loppuun.Palkintona voittajapaikka saa ensi talven lehteen mm.ilmaisen tanssipaikkaesittelyn ja Tanssiviihteen kunniakirjan.Kymmenen eniten ääniä saanutta tanssipaikkaa pistejärjestyksessään:1. Auran Nuortentalo, Aura2. Wanhan Tanssikellari, Helsinki3. Kärsämäen Kataja, Kärsämäki4. Hotelli Levitunturi, Sirkka5. Satulinna, Hattula6. Naapurivaaran Huvikeskus, Sotkamo7. Lapuan Latosaari, Lapua8. Tanhuhovi, Lohja9. Night Club Tähti, Oulu10. Ravintola Hämeensilta, Tampere20.227.220.33.44.416.430.422.5Reginan vangitMarkus Törmälä& FBI BeatJuha Metsäperä& ResiinaAsteMika Peltoniemi& Turhat jätkätCostello Hautamäki& DaltonsSaija Varjus& New HarlemTopi Sorsakoski& KulkukoiratKaikki kevään esiintyjät & lisätietojawww.morgankane.fiKE, PE, LA KLO 22-04

Kylpylähotelli lähellä luontoaSCANDIC Kiannon kuohutJalonkatu 1, Suomussalmi puh. (08) 710 770KEVÄTOHJELMISTO 2010La 20.02.Pe 26.02La 27.02.Pe 05.03La 06.03La 13.03.La 20.03.Pe 26.03La 27.03.Pe 02.04.Su 04.04.La 10.04.La 17.04.Pe 23.04.Pe 30.04La 01.05La 29.05.Markku LaamanenVihreät Niityt -karaoke alkukarsintakisaKlamydiaAnna AbreuHarri & CoronetLaavuorkesteriKake Randelin & PrestoViihdetähti -karaoke alkukarsintakisaTarja Lunnas & RossoRessu Redford & Jussi RainioTopi Sorsakoski & KulkukoiratJuha Metsäperä & ResiinaAnne Mattila & MistralIskelmä laulun -karaoke alkukarsintaKaija KooMarko Haavisto & PoutahaukatKorsuorkesteriMAJOITUSTARJOUS:Alk. 95 € / 2hh / vrk (sis. aamiaisen, kylpylän ja kuntosalinvapaa käyttö sekä pääsylippu illan tansseihin)www.scandichotels.comkiannonkuohut@scandichotels.comVUOKSENNISKANTYÖVÄENTALOKevätkauden ohjelmistoSu 21.02. KinojakeSu 28.02. VarjokuvaSu 07.03. Markus Törmälä & FBI BeatSu 14.03. Pekkaniskan PojatSu 21.03. SykeSu 28.03. Saska Helmikallio & AvecTanssit klo 17 -22Ma 05.04. Teemu Harjukari& TaivaanrannanmaalaritSu 11.04. HelmenkalastajatSu 18.04. SinitaivasSu 25.04. Kaija Lustila & RosetteSu 02.05. In the MoodTorikatu 7ImatravuottaTiedustelut 040 777 9756www.ruokolahdenraju.fi• HAAPAMÄEN SUOJA •Pihlajavedentie 1, HAAPAMÄKI (KEURUU) • Info 040 717 4549KEVÄTKAUDEN OHJELMISTO 2010La 20.02. Juhamatti & TimangiPe 26.02. Tomi Markkola & FernetLa 06.03. KorsuorkesteriLa 13.03. Juha MetsäperäLa 20.03. J.Eskelinen ja Onnen kulkuritLa 27.03. Jouni Raitio & SoundsetLa 03.04. Marita Taavitsainen & KoivuLa 10.04. Kari Piironen & CaminitoLa 17.04. esiintyjä avoinLa 24.04. Antti Ahopelto & VoimaorkesteriAVAJAISET pe 16.4.Pekkaniskan PojatMyrskytuuliMuutokset mahdollisia!Katso koko ohjelmisto: www.hpp-suoja.fi • Tanssit 20:00 - 01:30HonkanummentieHAKKILATANSSIAKE 20–00.30PE 20–01SU 17–22Honkanummentie 6, Vantaa, puh. 875 2595 • www.hki-pavi.fiTANSSIKURSSEJA PÄÄSYLIPUN HINNALLA!Vanha PorvoontieJokiniementieLahdenväyläHonkanummentieKaskipolku(140)IIIIIIKehä KehäTÄYNNÄMAHDOLLISUUKSIA!HURJAT VIIME HETKEN LOMATARJOUKSET!Ainakin 4 päivää lumilla!4 vrk 5 vrk 6 vrkPer henkilö 2-hengen huoneessa 260 € 325 € 390 €Tarjoushinnat voimassa 13.3. saakka. Kaikki hinnat sis. aamiaiset, kylpylänja kuntosalin käytön, muksut ilmaiseksi Lasten Maailmaan ja aikuisille jokailta elävää musiikkia ja karaokea. Keväällä estradilla maan huippuartistit!Tarjous voimassa uusille varauksille.UUSI ELÄMYSKYLPYLÄ & UUSI KYLPYLÄHOTELLI 2.9.2010Uusi allasosasto on omaleimainen ja täynnä yllättäviä vastakohtia: erilämpöisiä altaita kuumasta kylmään, talvinen maisema lumisateineen,sinisen hämärän hetki tai revontulet! Ja 17 sisä- ja ulkoallasta, 9 saunaa,vesiliukumäki, juoksuallas jne. Uuteen kylpylään tulee myös 8-ratainenkeilahalli, sporttibaari ja lasten maailma. Avataan 2.9.2010.Uusi hotelli kylpylän yhteyteen. 30 parvekkeellista ja saunallista juniorsviittiäja 18 laadukasta 2-hengen huonetta. Valmiina elokuussa.On se kylpylä nytkin auki! Nykyinen kylpylä toimii täysin normaalisti25.4. saakka.Puhelin (016) 646 301 • hotelli.levitunturi@hotellilevitunturi.fi • www.hotellilevitunturi.fiWWW.TANSSIVIIHDE.FI3

TULE JA KOE TULISUUDELMAN FIILIS. MUSIIKKI ON PARASTA LIVENÄ.TIISTAIN ISKELMÄTIISTAITTORSTAIN NAISTENTANSSITTI 23.02. JANNE HURMET0 18.02. VÄLIAIKAINENTI 02.03. TONY MONTANAT0 25.02. ÄSSÄTTI 09.03. MATTI & TEPPOT0 04.03. MEIJU SUVASTI 16.03. ANNELI MATTILAT0 11.03. TEEMU HARJUKARITI 23.03. TULIPUNARUUSUTT0 18.03. PEKKA NEBELUNG & VOLGATI 30.03. ANNE MATTILAT0 25.03. ANTTI MATIKAINENTI 06.04. JUHA METSÄPERÄ & RESIINAT0 08.04. EIJA KORISEVATI 13.04. DANNY & D´VOISES & ISLANDERST0 15.04. JARKKO HONKANEN &TAIGATI 20.04. EINI & BOOGIETulisuudelma I Sokos Hotel Vantaa I Hertaksentie 2 Tikkurila I www.tulisuudelma.fi I ti-to 21-02 I pe-la 22-04TERVETULOA, TANSSIN YSTÄVÄ!HELMIKUUPe 19.2.NeljänsuoraLa 20.2.Anita Hirvonen& La StradaTo 25.2.Lasse Hoikka& SouvaritPe 26.2.Pekka Nebelung& VolgaLa 27.2.Mikko Mäkeläinen& MyrskylyhtyKAIKKI ESIINTYJÄT: wanhankellari.fiHelsinki KaivopihaKevätohjelmisto 2010Su 21.2. Teuvo Oinas & KiintotähtiSu 28.2. SinitaivasSu 7.3. MyrskytuuliSu 14.3. Eija Kantola & OmegaSu 21.3. Pekkaniskan PojatSu 28.3. Norolan PojatSu 4.4. Korsu OrkesteriSu 11.4. Jukka Hallikainen & MonarkiaSyyskauden aloitamme su 17.10.KULKUYHTEYDET:www.puistokulma.fiMAALISKUUTo 4.3.Charles Plogman& Tommy´sPe 5.3.Jani & JetsettersLa 6.3.Jukka Hallikainen& MonarkiaTo 11.3.Anne Mattila & MistralPe 12.3.Antti Raiski & SesamLa 13.3.Danny & IslandersTo 18.3.MyrskytuuliPe 19.3.CharliesLa 20.3.Meiju Suvas & SafirTo 25.3.SinitaivasPe 26.3.Kake Randelin & PrestoLa 27.3.GebardiTanssit sunnuntaisinklo 16-21.Talkootie 4,VantaaLiput 12 eur(sis. narikkamaksun)Uusi puhelinnumero010 420 2623HIRVENSUULIErkkiläntie 17-21, HUITTINEN p. 044 056 5610, (02) 565 610Talvella tanssitVintilläKeskiviikkoisin NAISTENTANSSITLauantaisin kaksi tuntia naisilleKesällä tanssitSuulissaKEVÄTOHJELMISTOA 2010:La 20.02. KuutamotaivasKe 24.02. Antti Hautaniemi & IltatähtiLa 27.02. Tanssiyhtye HelminauhaKe 03.03. Tytti Pelkonen & Seppo Ahokas trioLa 06.03. Köpi Koski & ProjektiKe 10.03. Pohojanmaan pelimiehetLa 13.03. Tanssiorkesteri WähäkosketLa 20.03. Jaska Mäkynen & NelostieKe 24.03. Merja & SerandeLa 27.03. TaikakvartettiKe 31.03. Teijo Suomi orkestereineenPe 02.04. Unto Satoranta yhtyeineenKe 07.04. Tanssiorkesteri WähäkosketLa 10.04. Jussi Roponen yhtyeineenKe 14.04. Eija Koriseva & Kari Isola yhteineenLa 17.04. AikalisäKe 21.04. Eki Jantunen & MutkattomatLa 24.04. Kaija Pohjola & ParatiisiKe 28.04. Kauko Simonen & Markku Harjunpään yht.La 01.05. Pekka Nebelung & VolgaKe 05.05. Mikael Konttinen & NelinpeliLa 08.05. ÄssätKe 12.05. Eino Grön & Florida (Ylen ”Iiro irti -sarjan kuvaukset)La 15.05. Johanna Debreczeni & Jouni Keronen & KeidasKatso koko ohjelmisto: www.tanssi.net/hirvensuuliAinutlaatuinen maalaistalon pihapiiri, vanhaa esineistöä, aittojaja yöpymistiloja n. 2 ha alueella. Huittisten keskustasta 6 kmTaikayöntietä (tie 230) Punkalaitumen suuntaan.4 TANSSIPAIKKALIITE 1/2010