Elisa Lönnrot – Kalevalan kokoaja 1802 1822 1832 1833 1869 ...

Lönnrotin KalevalaElias Lönnrot Kantelettaren alkusanoissa: ”Hamasta ylimuistoisista ajoistaovat kaikki kansat maailmassa rakastaneet soittoa, laulua ja ruoelmata.”Suomalaista kertovaa runoutta on esitetty historiamme alkuajoistalähtien. Suomen kielen olemattomuus Ruotsin vallan aikana esti runojenkirjallisen keräämisen. Vasta 1700-luvun lopulla heräsi kiinnostusperinteistä suomalaista kansanrunoutta kohtaan. Tällöin julkaistiin mm.runoelmia, joiden henkilöhahmoina ovat Väinämöinen, Ilmarinen jaLemminkäinen.Kun Suomi liittyi autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjään v. 1809,syntyi kansallinen herätysliike. Sen tarkoituksena oli mm. suomen kielenkohottaminen maan viralliseksi kieleksi. Kansallisen kirjallisuudenluominen kuului tärkeänä osana tähän ohjelmaan.Elias Lönnrot osallistui opintoaikanaan suomalaiskansallisiin pyrintöihin.Sakari Topelius vanhempi (piirilääkäri ja kansanrunouden kerääjä jakirjailija) innosti Lönnrotia lähtemään kansanrunojen keruumatkoille.Vuosien 1828–1844 aikana Lönnrot teki yksitoista matkaa, jotka ulottuivatJäämeren ja Vienanmeren rannoille, Äänisjärven itäpuolelle ja Etelä-Viroon.Kalevalan lähdeaineiston pääosan hän sai karjalaisilta laulajilta Suomenitärajan molemmin puolin. Keräämistään runoista hän laati kokeeksipienoisromaanin ”Lemminkäinen”.Vuonna 1833 päätti Lönnrot laatia aineistostaan yhtenäisen runoelman.Näin siis syntyi Kalevalan ensimmäinen luonnos, josta myöhemmin tuliSuomen kansalliseepos.Ensimmäisen Kaleva-työn jälkeen Lönnrot keskittyi lyyrisiinkansanrunoihin ja julkaisi vuonna 1840 kokoelman Kanteletar.1840-luvun puolivälissä tuli ajankohtaiseksi Kalevalan toisen painoksenjulkaiseminen. Ensimmäisen painoksen ilmestyminen oli herättänytkiihkeän runonkeruukuumeen. Aineistoa oli nyt niin paljon, että Lönnrotjoutui eräänlaiseen runsaudenpulaan. Muistiinpanoissaan Lönnrotkirjoittaa, että hän olisi voinut laatia aineistostaan s e i t s e m ä nKalevalaa, kaikki erilaisia!Kalevalan toinen painos ilmestyi vuonna 1849. Tämä painos on sittemminmuodostunut siksi Kalevalaksi, jota yhä luetaan. Se on käännetty 36kielelle, mutta jos otetaan huomioon myös lyhennelmät ja proosaversioton eepokseen mahdollista tutustua noin sadalla kielellä.2

Lönnrot jätti Kalevallaan Suomen kansalle ainutlaatuisen perinnön. Muttaon muistettava, että Kalevala sittenkin on myytti. Ei ole olemassa ainutta,oikeaa Kalevalaa.Lönnrot oli kirjailija ja dramaturgi ja Kalevala on hänen näkemyksensä jahänen luomuksensa. Sitä todistaa myös Lönnrotin ainainen valmius uusiateostaan.Kalevalan merkitys Suomen taide-elämälleKalevala on ollut ja on vieläkin tyhjentymätön inspiraation lähde Suomentaiteilijoille. Etenkin viime vuosisadan vaihde sekä historialliset ettäpoliittiset tapahtumat nostattivat Kalevalan monumentiksi, mikä vankkanatuki suomalaisuuspyrkimyksiä.Jean Sibelius, Akseli Gallen-Kallela ja Eino Leino inspiroituivat syvästieepoksen ajattomista myyteistä, mutta jo heitä enne oli Aleksis Kivietsiytynyt Kalevalan maailmaan. Hänen näytelmänsä Kullervo on edelleenteattereiden ohjelmistossa.Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheiset maalaukset, mm. Lemminkäisenäiti, Tuonelan joella, Sammon ryöstö ja Kullervon sotaan lähtö – kuuluvatSuomen kuvataiteen parhaimmistoon.Jean Sibeliuksen Kalevalaan perustuva sinfoninen runoelma kutenTuonelan joutsen kuuluu jokaisen itseään kunnioittavan orkesterinjohtajantyökenttään.Eino Leino, melkein samastui Kalevalan sankareihin. Hänen runoteoksensaHelkavirsiä kuuluu yhä edelleen Suomen runoteosten parhaimmistoonupean kielensä ja tiukan sisältönsä ansiosta. Kalevala vaikutti myösLeinon muuhun tuotantoon; hän kirjoitti mm. näytelmän Tuonelan joutsensekä Runoja Lemminkäisestä ja Lemminkäisen äidistä.Nykyajan suurteoksiin kuuluu ehdottomasti Paavo Haavikon Rauta-aika,jonka Kalle Holmberg (ohjaus) ja Aulis Sallinen (musiikki) siirsivättelevisiosarjaksi.Rauta-aika seuraa Lönnrotin omaa ”ohjelmajulistusta”; ei ole olemassayhtä oikeaa Kalevalaa. Se on itsenäinen taideteos, joka on hakenutinspiraationsa Kalevalan sankareiden myyteistä ja muuttanut sankariteläviksi miehiksi ja naisiksi puutteineen ja unelmineen.3

Kourin helmansa kokosi,Käsivarsin vaattehensa.Pian juoksi matkan pitkän,Sekä juoksi jotta joutui;Mäet mätkyi mennessänsä,Norot nousi, vaarat vaipui,Ylähäiset maat aleni,Alahaiset maat yleni.Kalevalan 15. runoAkseli Gallen-Kallela Lemminkäisen äitiKalevalan kielestäKalevalan säkeet muodostavat kaksitavuista trokee-mittaa.Trokee on runorytmin tai poljennon elementti.Trokee, pitkälyhyt runojalka vaatii painon, koron tai keston ensimmäiselletavulle.Kalevalan runot on koottu Karjalan kielipiiristä, etupäässä Itä-Karjalasta.Tämä tuntuu yhä sanonnassa; se on soinniltaan pehmeämpää jamelodisempaa kuin esim. länsimurteille ominainen jäyhyys.Kalevala on kielikuviltaan erittäin rikas teos, mutta on tietenkin selvää,että aikakaudet muuttavat myös kieltä. Kalevalan täydellinen4

ymmärtäminen lienee mahdollista vain tutkijoille ja hekin jäävät esim.monien loitsujen todellisen sisällön ulkopuolelle.Tärkeintä on, että Kalevalan opetukseen suhtaudutaan pelottomasti,huumoria säästelemättä.Mysteerinen SampoSampo on kiehtonut ihmisen mielikuvitusta siitä alkaen kun sen nimilausuttiin. Noin sata erilaista teoriaa ja olettamusta on esitetty sammosta.Milloin se on ollut neito, laiva, tammi, sampi tai hauki, milloin Pandoranlipas, soittoväline, jumalankuva tai jumalantemppeli, milloin taas aurinkotai kirjokantinen talouskalu. Runonlaulajat eivät olleet tieteellisiävirkaveljiään huonompia. Heidän esittämänään sampo on ollut mm.kantele, jauhinkivi ja ihmemylly.Sammon tulkitseminen auringoksi on monen tutkijan mielestä ainoa oikeatulkinta. Pohjolassa on kylmää ja siksi Pohjolan emäntä pyytää aurinkoa –kesää. Elias Lönnrot itse oli tullut samantapaiseen tulokseen. Hän esittivenäjän kielestä johtamansa selityksen sanalle sampo: sam bog = itsejumala. Siis kaikkinainen hyvyys.Sampoa on pidetty maailmanpatsaana, jonka kärjen eli Pohjantähdenympäri koko taivaankansi kiersi.Tällainen tulkinta löytyy myös Intian mytologiasta; siellä se onmaailmanvuori – Skambha (huom. nimen tuttuus!). Maailmanpatsasteoriaosuu mielenkiintoisesti yksiin luonnonmullistusten kanssa.Rauta-ajan (Paavo Haavikko) sampo oli Bysantin rahanlyöntikoneKonstantinopolissa. Bysantin raha tehdään aidoimmasta kullasta ja tämäraha oli myös Pohjois-Euroopassa tunnettu. Siksi Pohjolan emäntähimoitsi rahamyllyä, samanlaista kuin Bysantissa.Mikä olisi sitten meidän aikamme sampo? Atomiydinkö, tietokone? Vaiihmekapistus, joka palauttaisi luonnon saasteettomaan tilaan. Tällaisillakysymyksillä voi leikitellä pitkään, sillä sampo on kaikki – tai ei mitään.5

Kalevalan vaiheet kronologisessa järjestyksessä183518491862Kalevalan taikka Vanhoja Karjalan Runoja Suomen kansanmuinoisista vaiheista (Vanha Kalevala)Kalevala (uusi Kalevala)Kalevala, lyhennetty painosBjörn Landström, Antero Vipunen6

Maailman suuret eepoksetRamayana / Mahabbarata:Ilias ja Odysseia:Nibelungenlied:Gilgamesh-eepos:Edda-runoelma:Kalevala:Intian jumalais- ja sankaritarustoKreikan jumalais- ja sankaritarustosakasalainen jumalais- ja sankaritarustobabylonialaisten jumalais- ja sankaritarustoIslannin jumalais- ja sankaritarustoSuomen jumalais- ja sankaritarustoLyhennetty Anna-Maria Ingerön opintomateriaalistanäytelmään Lemminkäinen7