Elisa Lönnrot – Kalevalan kokoaja 1802 1822 1832 1833 1869 ...

Lönnrotin KalevalaElias Lönnrot Kantelettaren alkusanoissa: ”Hamasta ylimuistoisista ajoistaovat kaikki kansat maailmassa rakastaneet soittoa, laulua ja ruoelmata.”Suomalaista kertovaa runoutta on esitetty historiamme alkuajoistalähtien. Suomen kielen olemattomuus Ruotsin vallan aikana esti runojenkirjallisen keräämisen. Vasta 1700-luvun lopulla heräsi kiinnostusperinteistä suomalaista kansanrunoutta kohtaan. Tällöin julkaistiin mm.runoelmia, joiden henkilöhahmoina ovat Väinämöinen, Ilmarinen jaLemminkäinen.Kun Suomi liittyi autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjään v. 1809,syntyi kansallinen herätysliike. Sen tarkoituksena oli mm. suomen kielenkohottaminen maan viralliseksi kieleksi. Kansallisen kirjallisuudenluominen kuului tärkeänä osana tähän ohjelmaan.Elias Lönnrot osallistui opintoaikanaan suomalaiskansallisiin pyrintöihin.Sakari Topelius vanhempi (piirilääkäri ja kansanrunouden kerääjä jakirjailija) innosti Lönnrotia lähtemään kansanrunojen keruumatkoille.Vuosien 1828–1844 aikana Lönnrot teki yksitoista matkaa, jotka ulottuivatJäämeren ja Vienanmeren rannoille, Äänisjärven itäpuolelle ja Etelä-Viroon.Kalevalan lähdeaineiston pääosan hän sai karjalaisilta laulajilta Suomenitärajan molemmin puolin. Keräämistään runoista hän laati kokeeksipienoisromaanin ”Lemminkäinen”.Vuonna 1833 päätti Lönnrot laatia aineistostaan yhtenäisen runoelman.Näin siis syntyi Kalevalan ensimmäinen luonnos, josta myöhemmin tuliSuomen kansalliseepos.Ensimmäisen Kaleva-työn jälkeen Lönnrot keskittyi lyyrisiinkansanrunoihin ja julkaisi vuonna 1840 kokoelman Kanteletar.1840-luvun puolivälissä tuli ajankohtaiseksi Kalevalan toisen painoksenjulkaiseminen. Ensimmäisen painoksen ilmestyminen oli herättänytkiihkeän runonkeruukuumeen. Aineistoa oli nyt niin paljon, että Lönnrotjoutui eräänlaiseen runsaudenpulaan. Muistiinpanoissaan Lönnrotkirjoittaa, että hän olisi voinut laatia aineistostaan s e i t s e m ä nKalevalaa, kaikki erilaisia!Kalevalan toinen painos ilmestyi vuonna 1849. Tämä painos on sittemminmuodostunut siksi Kalevalaksi, jota yhä luetaan. Se on käännetty 36kielelle, mutta jos otetaan huomioon myös lyhennelmät ja proosaversioton eepokseen mahdollista tutustua noin sadalla kielellä.2