Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Mallinnuskuvat kaavavaiheen mallista Jaakko Salo”Merikortteli” kaavavaiheen illustraationa. Suunnittelun ihanteiden selvinmuutos 1960-luvulta nykypäivään on siinä, että Suvilahden vanha asuntoaluekätkeytyi metsän sisään kauas rannoilta, kun taas asuntomessualueellaoli selvä pyrkimys meren äärelle. Tämä periaatteellinen muutos oli aiheenaVaasan ympäristöseuran asemakaavaa koskevalle valitukselle. Korkeinhallinto-oikeus katsoi kuitenkin muutoksen kaupungin harkintavaltaankuuluvaksi.Liito-oravankatu rakentamisvaiheessa 6.5. (ylin kuva) jarakennustapaohjeen kuvituksena. Kuvalla haluttiin ilmentäälähinnä rakennusten sijoitteluperiaatetta. Ohjeentekstissä toki sallittiin asuntomessuilla nähtävissä olevahuomattavasti monimuotoisempi rakentaminen. Kaarevankadun katsottiin sallivan vapauksia rakennusten muodolle,kun koko talorivistö ei ole kerralla nähtävissä.kerrostalot sekä niiden välisetväljät puistomaiset pihat ja yleisetalueet.Ostoskeskuksen liepeillä olevarakennuskanta on tullut alueellevarsinaisen Suvilahden rakentamisenjälkeen, eikä edustasamaa tasoa kuin muu Suvilahdenalue. Asuntomessujen kävijänkannattaakin suunnata askeleensasyvemmälle vanhan Suvilahdenalueelle, mieluiten aivaneteläosaan saakka, jossa on pieni,mutta mielenkiintoinen kaupunkimainenpienille tonteille rakennettuomakotialue.AsuntotyyppivalikoimastamonipuolisempiSuvilahden alkuperäinen asemakaavakoostuu pääasiassa kaksijakolmekerroksisista kerrostaloista.Alueen ongelmana on suurihissittömien kerrostaloasuntojenmäärä. Tämän vuoksi asuntomessualueelleei voitu ajatella ainakaanhissittömiä kaksikerroksisiakerrostaloja.Asuntomessukaavan tehtäväksiasetettiinkin asukasluvunlisäyksen ohella Suvilahden yksipuolisenasuntotyyppijakaumanoikaiseminen. Kaavaan tulisiis ottaa ensisijaisesti alueelta ennestäänpuuttuneita erillispientalojasekä hissillisiä kerrostaloasuntojaTonttitehokkuus pidettyalhaisenaAsuntomessuilla nähtävä kolmenkerrostalon ryhmä täydentyymessujen jälkeen vielä yhdellä.Muuta Suvilahtea suuremmastakerroskorkeudesta huolimattanäiden talojen tonttitehokkuuson pidetty alhaisena, jotenkerrostalojen asukkaille on saatunykyrakentamisessa harvinaisetpuistomaiset pihat Suvilahden alkuperäisiäihanteita noudattaen.Toinen messujen jälkeen rakennettavakerrostaloryhmä onRinnakkaistien ja Koulualueenvälissä alueella, johon messujenajaksi on sijoitettu messupaviljonkeja.Kortteli kääntää selkänsämoottoritielle ja suojaa koulualuettakinmelulta.Tämä kortteli on saatu asuntokäyttöönentisestä joutomaasta,kun tuhlailevat ja koko Suvilahdenmiljöötä pilanneet ylimitoitetutliikennejärjestelyt on purettuja rakennettu uudelleen tilaasäästävämmin.Suvilahden koulun eteläpuolelleon osoitettu tiivis-matalatyyppinenpientalokortteli. Alkuperäistäkoordinaatistoa noudattavanaselvärajaisena ryhmänä seon saanut vaikutteita vanhan Suvilahdenainoasta pientalokorttelistaja jatkaa siten Suvilahden alkuperäisenkaavan ihanteita kaupunkimaisestamutta luonnonläheisestärakentamisesta.Liito-oravat omakotikaarenkaavoittajinaHankkeen alkuvaiheessa tutkittiinomakotitalojen sijoittamistatäydennysrakentamisena entisellehuvila-alueelle Kuparisaarenpuolelle, mutta tästä ajatuksestajouduttiin luopumaan liito-oravienpesimäalueen vuoksi. Kunmaalle ei olisi voitu rakentaa kuinpieni osa omakotialueesta, omakotitaloaluepäätettiin rakentaakokonaan rantaruovikkoon vesialueelle.Näin voitiin säilyttäämyös Ahvensaaren komea tervaleppälehtoehyenä.Entinen rantaviiva muodostaanyt pienen ojapainanteenmaanpuoleisten tonttien ja Ahvensaarenja Kuparisaaren väliin.Omakotialueen kaarimuoto syntyirantaviivan muodosta.Omakotialue on rakennettukokonaan louhepenkereelle.Kalliisti rakennetun maapohjankinvuoksi oli perusteltua käyttääalue mahdollisimman tehokkaastirakentamiseen. Rakennuksetsijoitettiin tästä syystä tiiviisti katualueeseenkiinni. Tonttien keskikokoon 750 m 2 . Meren puolentontit ovat pienempiä kuin maanpuolen tontit.Liito-oravat säilyttiväthuvila-alueenkin ehyenäAsuntomessualueen asemakaavaansisällytettiin myös messualueenviereinen Kuparisaarenhuvila-alue. Liito-oravia voi kiittäähuvila-alueen säilymisestäehyenä kokonaisuutena. Yli satavuotiaathuvilat ovat säilyneeterittäin hyvin osittain pitkäänvallinneen kaavallisen epävarmuudenkinvuoksi.8 Kuntatekniikka 4/2008