Katsaus pdf-muodossa - Etelä-Pohjanmaan liitto

epliitto.fi
  • No tags were found...

Katsaus pdf-muodossa - Etelä-Pohjanmaan liitto

LukijalleKädessäsi oleva katsaus, Etelä-Pohjanmaan talous, ilmestyynyt ensimmäistä kertaa. Sen tarkoituksena on luoda yleiskuvaEtelä-Pohjanmaan talouden kehityksestä maakunnan tärkeimmillätoimialoilla sekä arvioida tulevaa kehitystä.Tavoitteena on, että katsaus ilmestyisi jatkossa kahdestivuodessa helmi-maaliskuussa sekä syys-lokakuussa. Ensimmäinenkatsaus keskittyy aluetaloutemme kivijalkojen -elintarvike-, metalli- ja puualojen - tarkasteluun.Katsausta kehitetään lukijoilta tulevan palautteen pohjalta.Toivommekin saavamme palautettasi joko katsauksenmukana olevalla lomakkeella tai suoraan henkilökohtaisestikatsauksen tekijöille.Katsaus on tehty Etelä-Pohjanmaan liiton aloitteesta yhteistyössäEtelä-Pohjanmaan TE-keskuksen kanssa. Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät,Finnvera ja Tilastokeskus ovat osallistuneet katsauksenkommentointiin. Käytännön kirjoitustyön ovat tehneetEtelä-Pohjanmaan TE-keskuksessa Jarkko Lystimäki, TerhiWrangell-Katajisto, Tapio Sivula, Timo Vauhkonen ja Etelä-Pohjanmaan liitossa Marko Rossinen. Katsauksen laadinnassaovat olleet lisäksi mukana katsauksen toimialoja edustavatEtelä-Pohjanmaan klusteriohjelmien asiantuntijat ja JarkkoLämsä Etelä-Pohjanmaan ennakoinnin kehittämishankkeesta.Kiitämme kaikkia katsauksen laadintaan osallistuneita.arvioivat tarjoavan itselleen parhaan toimintaympäristön.Se on joissakin tapauksissa merkinnyt työpaikkojen siirtymistähalpojen työvoimakustannusten maihin ja joskustaas siirtymistä lähemmäs kasvavia markkina-alueita.Globalisaatio on muuttanut tietysti myös eteläpohjalaistenyritysten toimintaympäristöä. Se on lisännyt kilpailuakotimarkkinoilla, mutta on samalla myös avannut uusiamahdollisuuksia. Pienetkin yritykset ovat voineet erikoistumallaja verkostoitumalla kansainvälistyä ja vallata uusiamarkkina-alueita.Yritysten kilpailuun vaikuttavia ajankohtaisia asioita ovatmm. Maailman kauppajärjestön WTO:n tekemä periaatesopimusmaataloustuotteiden kaupan tukien asteittaisestapoistamisesta sekä öljyn korkea maailmanmarkkinahinta.Öljyn korkea hinta vaikuttaa välittömämmin - esimerkiksiliikenteen kustannuksiin.Maatalouskaupan tukien poistaminen vaikuttaa pidemmällätähtäimellä eteläpohjalaisiin elintarvikkeiden tuottajiin jajalostajiin, mutta myös maataloutta palvelevaan teollisuuteen.Toivomme, että Etelä-Pohjanmaan talous-julkaisu löytäätien lukijakuntansa keskuuteen ja palvelee Teitä Etelä-Pohjanmaan aluetaloutta koskevana tietolähteenä.Viime aikoina maassamme on keskusteltu vilkkaasti globalisaatiostaja ns. Kiina-ilmiöstä. Globaalitaloudessa yrityksethakeutuvat entistä herkemmin niille alueille, joiden neEsa Latva-RaskuMaakuntajohtajaEtelä-Pohjanmaan liittoRaimo HarjunenJohtajaEtelä-Pohjanmaan TE-keskus•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••Katsauksen aihepiireistä antavat lisätietoja:Yleinen talouskehitysMarko Rossinen, Etelä-Pohjanmaan liittoPuh. 020 124 4122 tai 050 3065 517Sähköposti: marko.rossinen@etelapohjanmaa.fiPuuklusteriTapio Sivula, Etelä-Pohjanmaan TE-keskusPuh. 06 416 3687 tai 050 5189 082Sähköposti: tapio.sivula@te-keskus.fiElintarvikeklusteriJarkko Lystimäki, Etelä-Pohjanmaan TE-keskusPuh. 06 416 3689 tai 044 5500 392Sähköposti: jarkko.lystimaki@te-keskus.fiMetalliklusteriTimo Vauhkonen, Etelä-Pohjanmaan TE-keskusPuh. 06 416 3688 tai 044 5500 396Sähköposti: timo.vauhkonen@te-keskus.fi


Taloudenyleinen kehitysMaailmantalouden kasvu jatkuu, mutta inflaatioja korkojen nousu uhkaavat?Maailmantalouden kasvu on jatkunut ripeänä tänä vuonna.Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi syyskuussa, ettämaailmantalous kasvaisi tänä vuonna viisi prosenttia, mikäolisi suurin kasvu lähes kolmeenkymmeneen vuoteen. Ensivuonna talouskasvu olisi hiukan hitaampaa.Kasvu on ollut tänä vuonna nopeaa etenkin Aasiassa,Yhdysvalloissa, Venäjällä ja useissa EU:n uusissa jäsenmaissa.Euroalueen elpyminen on sen sijaan ollut hitaampaa.Tällä hetkellä maailmantalouteen kohdistuu kuitenkininflaation ja korkojen nousupaineita. Yhdysvaltain keskuspankkiFed nosti syyskuun 21. päivä keskeistä ohjauskorkoaan1.75 %:iin, mikä oli kolmas koronnosto kesäkuunjälkeen. Inflaatiopaineita maailmantalouteen on tuonutteollisuuden raaka-aineiden ja öljynhinnan kallistuminenjohtuen sekä Kiinan että kehitysmaiden kasvavasta kysynnästäettä Lähi-Idän poliittisen tilanteen epävakaudesta.Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on tätä kirjoitettaessaennätyskorkealla, eli noin 50 dollaria barrelilta.Itä-Aasian maiden talouskasvu, joka alkoi viime vuodenloppupuolella, on jatkunut vuoden alkupuoliskolla vahvana.Aasian kehityspankki ADB arvioi syyskuussa, että alueenBKT kasvaisi tänä vuonna 7 % ja ensi vuonna kasvu olisi6,2 %. Kiinan osalta pankki arvioi tämänvuotiseksi kasvuksi8,8 % ja ensi vuodelle 8 %. Alueen talouksia kasvattaamaiden keskinäisen kaupan vilkastuminen.EU-maissa suhdannekuva ennallaan, muttateollisuustuotanto kasvussaEuroalueen kasvun arvioidaan vilkastuvan pari vuottakestäneestä taantumasta. Kasvu on tähän asti pohjautunutvientiin, minkä on tehnyt mahdolliseksi muun maailmanvilkas kysyntä ja euron arvon kurssinousun taittuminen.Alueen sisäinen kysyntä on toistaiseksi ollut laimeampaa,kun sekä kuluttajat että yritykset ovat ryhtyneet varovastisuuriin hankkeisiin.Unioni tekee jäsenmaissaan kuukausittain suhdannetiedustelun,jolla mitataan teollisuuden ja kuluttajien luottamustatalouden kehittymiseen. Tutkimuksen mittarina kuluttajienosalta käytetään saldolukua, joka kuvaa seuraavan 12kuukauden aikana taloudellisen kehityksen parantumistaja huonontumista odottavien vastaajien välistä erotustaprosentteina vastanneista. Teollisuuden osalta tiedustellaantilausten ja varastojen suuruutta normaaliin verraten sekäodotuksia tuotannon kehittymisestä seuraavan kolmenkuukauden aikana. Saldoluku on näiden kausitasoitettukeskiarvo. Kuluttajien odotusten saldo on keskiarvo, jokakuvaa kuluttajien odotuksia seuraavan vuoden aikanaomasta ja oman maan taloudesta, työttömyydestä sekäkuluttajan oman kotitalouden säästämismahdollisuuksista.Kun paranemista odottavia on enemmän kuin heikkenemistäodottavia, saldo on positiivinen ja jos heikkenemistäodottavia on enemmän, on saldo negatiivinen.Syyskuussa 2004 tehdyn suhdannetiedustelun mukaanSuomessa kuluttajien odotusten saldo oli +15, mikä oliEU-maiden korkein. Teollisuuden osalta Suomen saldo oli+8, Euroopan unionissa –3. Suomen teollisuuden saldooli viidenneksi paras. Positiivinen saldo oli lisäksi yhdeksässäEU-maassa.4 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••Etelä-Pohjanmaan talous 2004


Palveluiden kasvu jatkuu kotimaassaSuomen kansantaloudessa on tapahtunut kuluvan vuodenaikana piristymistä. Vuonna 2003 maamme bruttokansantuotekasvoi ennakkotiedon mukaan 2 %, mutta useattaloudelliset tutkimuslaitokset ja pankit ovat ennakoineet,että BKT:n vuosikasvu olisi tänä ja ensi vuonna viimevuotistavahvempaa. Valtiovarainministeriö arvioi syyskuussa, ettämaamme BKT kasvaisi tänä vuonna 2.9 % ja vuonna 2005kasvu olisi hieman pienempi eli 2.7 %.Työllisten määrä on Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksensyyskuun tietojen mukaan kasvanut maassamme vuodenaikana 17 000 hengellä ja työllisten määräksi arvioitiin 2368 000 henkeä. Työllisyys kasvoi vuoden aikana julkisissaja yksityisissä palveluissa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa.Työpaikat vähenivät teollisuudessa, kaupassa sekämajoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Työvoimatutkimuksenmukaan maamme työllisyysaste oli syyskuussa korkeampikuin vuotta aiemmin, eli 67,2 %. Työttömyysaste olisyyskuussa 7,2 % eli vuodessa laskua oli 0,8 %-yksikköä.Työttömien määrä oli työvoimatutkimuksen mukaan 183000 henkeä.Päätoimialoja koskevien valtakunnallisten tietojen mukaanpalvelualoilla liikevaihto kasvoi 4,3 % huhti-kesäkuussaverrattuna samaan aikaan vuotta aiemmin. Teollisuusyritystenliikevaihdon kasvu oli vastaavana aikana 5 %vuositasolla.Myös korkotaso on ollut erittäin alhainen, mikä on näkynytasuntolainojen vilkkaana kysyntänä. Tilastokeskuksenmukaan kotimaisten rahoituslaitosten asuntoluottokantaoli kesäkuun lopulla yhteensä 40 miljardia, eli 15 prosenttiasuurempi kuin vuotta aiemmin. Uusia asuntoluottojakotitaloudet nostivat huhti-kesäkuun aikana 4,3 miljardiaeuroa eli 10 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavanaaikana.määrä aleni edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 2.2%, eli 1 900 henkeä. Samalla myös vuodesta 2001 alkanuttyöllisten määrän vuosikasvu (verrattuna saman vuosineljänneksentietoihin) päättyi. Työllisten määrän suhteellinensupistuminen oli Etelä-Pohjanmaalla ko. ajanjaksonamaakunnistamme seitsemänneksi suurin.Palvelusektorilla työllisten määrä lisääntyi edellisvuoteenverrattuna 2 000 henkeä, mutta vuoden aikana teollisuudessaja rakentamisessa se aleni 2 400 henkeä sekä maajametsätaloudessa 1 200 henkeä. Teollisuuden ja rakennusalantyöllisten määrän alentuminen oli tällä vuosineljänneksellälukumäärältään suurin vuoden 1995 jälkeen,joten alentuminen on myös määrällisesti merkittävä jaantaa aiheen pohtia, onko kyse suhdanneluontoisesta vaikoperustavammasta muutoksesta? Vuoden 2003 toisen vuosineljänneksentyöllisten määrä oli ajanjakson 1995 –2004 suurin, jolloin työllisiä oli 25 600 henkeä.Palvelusektorilla työllisten määrän lisäys on jatkunut jokahden vuoden ajan. Vuoden 2. neljänneksen palvelusektorintyöllisten määrä oli suurin vuosien 1995 – 2004välisenä aikana. Jos katsotaan työllisten määrän muuttumistavuosina 2002 – 2004, on palvelusektori ainoa päätoimiala,jonka työllisten määrä oli huhti-kesäkuussa 2004 suurempikuin vastaavana aikana vuonna 2002. Palveluissa oli tuolloin3 200 työllistä enemmän kuin vuonna 2002.Käytettävissä olevien 2. vuosineljänneksen tietojen mukaanEtelä-Pohjanmaan työllisyysaste oli huhti-kesäkuussa 67.2% eli se oli 0.7 %-yksikköä alempi kuin edellisvuonna.Näin vuodesta 2001 jatkunut saman vuosineljänneksentyöllisyysasteen nousu taittui.Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen tietojen mukaan maakunnantyöttömyysaste oli syyskuun lopussa 8,2 % (ml.Inflaatio on alentunut viime vuosina erittäin matalalle jatämän vuoden alkukuukausina kuluttajahinnat jopa alentuivat,lähinnä alkoholin hinnanalennusten takia. Jatkossamoniin kuluttajahintoihin ja korkotasoon ennakoidaankuitenkin kohdistuvan nousupaineita, johtuen sekä öljynhinnannoususta että Kiina-ilmiöstä.Etelä-Pohjanmaa: työttömien ja työllistenmäärä alentunut, kuluttajien odotukset omastataloudesta hivenen heikentyneetEtelä-Pohjanmaan työllisten määrä oli Tilastokeskuksentyövoimatutkimuksen mukaan vuoden 2004 toisella vuosineljänneksellä83 200. Tämä merkitsi sitä, että työllisten•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••Etelä-Pohjanmaan talous 2004 5


lomautetut). TE-keskuksen ilmoittama työttömyysaste onmääritelty työministeriön laskentaperiaatteiden mukaisesti,eikä ole yhdenmukainen Tilastokeskuksen työttömyysastetiedonkanssa. Työttömien työnhakijoiden määrä oli TEkeskuksenmukaan syyskuun lopulla 7 579 henkeä (ml.lomautetut). Elokuussa työttömien työnhakijoiden määräalitti 8 000 hengen rajan ensi kerran 13 vuoteen jasyyskuussa kehitys parantui edelleen.Seuraavassa esitellään Tilastokeskuksen maakunnallisenkuluttajabarometrin tietoja, jotka koskevat kuluvan vuodentoista vuosineljännestä, eli huhti - kesäkuuta. Lisäksivertaillaan tilanteen kehitystä 1. vuosineljännekseen 2004.Mittarina käytetään saldolukua, joka saadaan kysytyn asianparantumista (esim. oman talouden kehitys) odottavien%-osuuden ja sen heikentymistä odottavien %-osuudenerotuksena. Toisena mittarina on %-osuus kaikista kuluttajistatai kotitalouksista.Etelä-Pohjanmaan kuluttajien luottamus oman taloutensakehittymiseen on heikentynyt alkuvuoden aikana: ensimmäisellävuosineljänneksellä sitä kuvaava saldoluku oli10.3, mutta seuraavalla neljänneksellä se alentui 8.7:äänollen maan yleistä tasoa matalampi.Asuntokaupan osalta näköpiirissä on Etelä-Pohjanmaallaodotettavissa hidastumista: ensimmäisellä neljännekselläkotitalouksista hieman yli kuudella prosentilla oli asunnonostoaikomuksia, mutta osuus alentui toisella neljänneksellä2.2 %:iin, joka oli koko maan matalin. Sen sijaan asuntojenkorjaaminen näyttää vilkastuvan: toisella neljänneksellämaakunnan kotitalouksista lähes joka toisella oli aikomuskorjata asuntoja, mikä oli kaikista maakunnista korkeinosuus ja korkeampi kuin ensimmäisellä neljänneksellä.Henkilöautojen kauppa näyttäisi hiipuvan: 1. neljänneksellähenkilöauton ostoa seuraavan kuuden kuukauden aikanasuunnitteli kuluttajista hieman yli 28 %, mutta toisellaneljänneksellä osuus alentui vajaaseen 17 %:iin. Kuluttajienluotonottoaikomukset ovat Etelä-Pohjanmaalla alkuvuodenaikana vähentyneet: 1. vuosineljänneksellä vajaa 16 %kotitalouksista suunnitteli luotonottoa 12 kuukauden aikana,mutta toisella neljänneksellä tämä osuus alentui 12.3 %:iin.Kuluttajabarometrin 2. vuosineljänneksen ennakkotiedonmukaan laajakaistayhteyksien määrä suhteessa kotitalouksiinon Etelä-Pohjanmaalla (12 %) maakunnistamme pienin(koko maassa osuus on 26 %).Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA on tehnyt kaikkiamaakuntia koskevan suhdanne-ennusteen, jota seuraavassaesitellään lyhyesti. Työvoiman määrä on vähentynyt Etelä-Pohjanmaalla 1990-luvun alkupuolelta lähtien, toisin kuinkoko maan työvoima, jonka määrä saavutti vuonna 2000vuoden 1990 tason. Työvoiman määrä on Etelä-PohjanmaallaETLA:n arvion mukaan tällä hetkellä noin 88 600henkeä ja koko maassa 2 604 000. Vuoteen 1990 verrattunatyövoima on kasvanut koko maassa 0,7 %, mutta Etelä-Pohjanmaalla sen määrä on nyt 12 % pienempi kuinvuonna 1990.ETLA:n alue-ennusteen mukaan työvoiman määrä olisiEtelä-Pohjanmaalla vuoteen 2008 ulottuvalla ennustejaksollamelko vakaa, siten että se olisi vuonna 2008 vain 200henkeä pienempi kuin tänä vuonna. Työvoiman määräalkaa kuitenkin supistua enemmän tämän jälkeen ja työvoimastapoistuminen on suurinta vuosina 2011 – 2015,kun ns. suuriin ikäluokkiin kuuluvat suurimmat ikäryhmätalkavat siirtyä eläkkeelle. Työministeriön Työvoima 2020-hankkeen loppuraportissa arvioitiin, että vuosina 2000 –2015 maamme työllisestä työvoimasta poistuisi 894 000henkeä, eli 40 % työllisten määrästä vuonna 2000.Koulutustarjonta 2008-hankkeessa arvioitiin, että työllisestätyövoimasta poistuisi Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2000 –2015 yhteensä 32 000 henkeä, siten että vuosina 2011– 2015 poistuma olisi 12 800 henkeä. Edellä mainittutyövoiman määrän vähentyminen muodostaa kansantaloutemmesuurimman haasteen lähivuosikymmenien aikana.6 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••Etelä-Pohjanmaan talous 2004


Pitkällä aikavälillä elintarviketeollisuuden liikevaihdonkehitys Etelä-Pohjanmaalla on ollut selvästi nopeampaakuin koko maassa keskimäärin. Tämä kertoo teollisuudenalueellisesta keskittymisestä, joka on ollut erityisen voimakastavarsinkin Seinäjoen seudulla. Vastaavasti elintarvike-ElintarvikeklusteriGlobaali toimintaympäristö muutoksessa:WTO- ja EU-ratkaisut vaikuttavatGlobaalin poliittis-taloudellisen sekä sosio-ekonomisenkehityksen merkitys maa- ja elintarviketalouden toimintaympäristönmuovautumiseen on huomattava. Elintarviketeollisuudenluonnetta kuvaavat liiketoiminnan orgaanisenkasvun (volyymi) verkkaisuus, voimakas kansainvälistyminenja yritystoiminnan keskittyminen sekä vahvat kansallisetintressit. Erityispiirteitä ovat teollisuudelle raaka-aineitatuottavan maatalouden riippuvuus luonnonolosuhteista,kuluttajakäyttäytymistä ohjaavat trendit ja kuluttajakentänfragmentoituminen.Maailmankaupan liberalisoimisesta käytävien WTOneuvottelujenjatkamisesta päästiin yhteisymmärrykseenheinäkuun lopulla. Neuvottelujen keskeisimmät asiakokonaisuudetkäsittelevät vientitukia, rajasuojaa sekä tuotantotukia.EU:n esitys vientitukien asteittaisesta poistamisestasekä yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) reformi olivatmerkittäviä katalysaattoreita neuvottelujen jatkamiseksi.Välittömiä vaikutuksia mahdollisella kauppasopimuksellatuskin tulee olemaan, mutta pitkällä aikavälillä (10-20 v.)vapautuva kauppa luo merkittäviä haasteita maa- ja elintarviketaloudellemme.Toisaalta vientitukien poistamisentulisi nostaa maailmanmarkkinahintoja sekä kasvattaa WTOmaidenkansantalouksien kokonaishyvinvointia.Ketjuuntuva ja keskittyvä kauppa sekä kauppaketjujenvälinen kiristyvä kilpailu ovat hankaloittaneet jopa kansainvälistenelintarvikejättien, kuten Unileverin, Nestlén jaCoca-Colan asemia. Private label -tuotteiden osuus vähittäiskaupassajatkaa kasvuaan ja syö teollisuuden katteita.Laajan konsensuksen mukaan keskikokoiset erikoistumattomatelintarvikkeita jalostavat yritykset tulevat kohtaamaanvaikeuksia. Kauppaketjut etsivät yhteistyökumppaneikseenkaksi-kolme markkinoiden suurinta toimittajaa sekä pieniä,erikoistuotteita valmistavia yrityksiä. Siten kaupan ketjuohjausvoidaan jatkossa nähdä haasteena elintarviketeollisuudelleyhteistyön, sopimushankinnan, yhteismarkkinoinninja pl-tuotannon suuntaan.Tärkeimmät markkinoiden kehitystä ohjaavat asiakokonaisuudetEU:n tasolla tällä hetkellä ovat vappuna toteutunutEU:n itälaajentuminen sekä unionin yhteisen maatalouspolitiikanuudistus. Näiden vaikutuksia on jo nähtävissä:esimerkiksi virolaiset elintarvikkeet kaupan hyllyillä jalihayritystemme hakeutuminen Baltian ja Puolan markkinoillesekä rukiin poistuminen interventiojärjestelmästä.Sisämarkkinoiden laajentuminen tullee jatkumaan vuonna2007, jolloin Bulgaria ja Romania liittyvät Euroopanunioniin. Turkin jäsenyysneuvottelujen aloittaminen ratkeaaloppuvuoden aikana. Sokeriuudistuksesta taasen väännetäänparhaillaan kättä. Kansallisesta näkökulmasta tarkasteltaessakomission esitys uhkaa toteutuessaan kotimaista sokerintuotantoa ja jalostusta.Etelä-Pohjanmaan liikevaihdon kehitys kokomaahan verraten vahvempaaKansantalouden hyvä kehitys heijastuu myös elintarviketeollisuuteen.Vaikka tuotanto- ja vientimäärät jäivät vuodenalkukuukausina koko maassa mataliksi, TT:n suhdannebarometrin(2/04) mukaan elintarviketeollisuuden tuotantojavientiodotukset lähikuukausille ovat myönteiset. Tilastokeskuksenviimeisimmät suhdannetiedot kuluvan vuodenkeväältä tukevat suhdanneodotuksia: elintarviketeollisuudenkausivaihteluista tasoitettu liikevaihdon kuvaaja on kehittynytalkuvuonna myönteisesti sekä koko maassa että Etelä-Pohjanmaalla.Globaalit kulutustrendit vaikuttavat päivittäistavarakaupanmarkkinoihin yhä nopeammissa aalloissa. HMR (HomeFood Replacement), keveys, vähäsuolaisuus ja funktionaalisuusovat esimerkkejä yleisistä kasvavista valtatrendeistä.Vastaavasti kuluttajien jakautuminen yhä pienemmiksisegmenteiksi luo myös pienille ja paikallisesti operoivilletai kansainvälisesti erikoistuneille yrityksille toimintamahdollisuuksia.•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••Etelä-Pohjanmaan talous 2004 7


teollisuuden suhdannevaihtelut ovat maakunnassammeolleet muuta maata jyrkempiä.Kotimaisten kuluttajahintojen vakaa kehitys maito- jalihatuotteiden osalta vahvistaa oletuksia tuotannon volyyminkasvusta. Tämä taas luo paineita jalostavan teollisuudenkannattavuudelle, koska tuotantokustannukset ovat nousseetmerkittävästi viime vuodesta. Esimerkiksi palkkojen yleiskorotuksetsekä öljyn markkinahintojen voimakas kasvukumuloituvat erityisesti elintarviketeollisuuteen, joka eikovan kilpailun johdosta pysty siirtämään kohonneitakustannuksia suoraan myyntihintoihin.Liikevoittoja tarkasteltaessa esimerkiksi Atria pystyi parantamaantoimintansa kannattavuutta ensimmäisen vuosipuoliskonaikana selvästi (osavuosikatsaus 1-6/04). Tämäonnistui tehostamisen ja kulujen hallinnan avulla. ToisaaltaValion vuoden ensimmäisen kolmanneksen liikevoitto laskimyynnin lievästä positiivisesta kehityksestä huolimatta(osavuosikatsaus 1-4/04). Paine raaka-aineesta maksettavanhinnan pitämisellä viime vuoden tasolla on pienentänytyrityksen marginaaleja.Elintarviketeollisuuden vienti osoittaa nousunmerkkejä Etelä-PohjanmaallaElintarvikeviennin arvo tammi-kesäkuussa laski Elintarviketeollisuusliiton(9/04) mukaan noin kolme prosenttia viimevuodesta. Venäjälle suuntautuvan viennin arvo laski jopayhdeksän prosenttia osin Venäjän ja EU:n välisestä eläinlääkintömääräyksiäkoskeneesta kauppariidasta johtuen.Myös euron vahva kurssi sekä kallis öljy vaikeuttivat osaltaanvientiä euroalueen ulkopuolelle. Maitojalosteista juustojenvienti on vähentynyt, mutta voin ja rasvattoman maitojauheenkasvanut. Sianlihan vienti on vähentynyt.Etelä-Pohjanmaalla elintarviketeollisuuden viennin kehityson 1990-luvun lopun kovien kasvuvuosien jälkeen tasoittunut.Alkuvuoden vientitilastot osoittavat kuitenkin orastavianousun merkkejä. Vuoden 2003 toiselta vuosineljännekseltäjatkunut viennin arvon heikentyminen pysähtyi huhtikuussa.Markkinoiden positiivinen vire antaisi odottaa hyvänkehityksen edelleen jatkuvan. Nordea (9/04) arvioi noususuhdanteenjatkuvan ainakin vuoteen 2006 asti. On huomioitava,että Altia Koskenkorvan tehdas ei sisälly kuvaajientietoihin Etelä-Pohjanmaan osalta.Elintarviketeollisuuden työllisyys vakiintunutTyöllisten määrä on elintarvikkeiden ja juomien valmistuksentoimialalla vakiintunut 1990-luvun lopun nopean kasvunjälkeen 3 400- 3 500 henkilöön (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto).Elintarvikkeita ja juomia valmistavia yrityksiätoimi viime vuoden lopussa alueellamme 120. Keväällä2004 toteutetussa työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuksessamukana olleiden toimialan yritysten mukaantyövoiman määrä tullee pysymään nykyisellä tasolla ensivuoden kevääseen. Työvoiman saatavuusongelmia ei alanyrityksissä koettu. Elintarviketeollisuustyötä hakevia työttömiätyönhakijoita on ollut tänä vuonna keskimäärin 120henkilöä kuukaudessa. Työttömien määrässä on tapahtunutpientä vähenemistä viime vuodesta.Tilastokeskuksen palkkasummatietojen mukaan maalistoukokuussatänä vuonna palkkasumma on ollut n. 11 %viimevuotista korkeampi.Maataloudessa tehty merkittäviä investointejaAlkutuotannon aluetaloudellinen merkitys Etelä-Pohjanmaalla on huomattava. Maakuntamme maa- japuutarhatalouden kokonaistuotto (myyntitulot, tuet, vuokratulot)vuonna 2003 oli noin 431 miljoonaa euroa, jostatukien osuus oli noin 194 miljoonaa euroa (45 %), elilähes 1 000 euroa per asukas. Lisäksi maatilataloudenmuusta yritystoiminnasta liikevaihdolla mitattuna huomionarvoinenon turkistalous, jonka myynnin arvo kaudella2002-2003 oli noin 21,5 miljoonaa euroa.Keväällä 2004 tukea haki yhteensä 8 078 maatilaa, joillaon käytössä noin 240 000 ha maatalousmaata. Tämä on10,7 prosenttia koko maan vastaavasta pinta-alasta. EU-8 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••Etelä-Pohjanmaan talous 2004


aikana eteläpohjalaiset viljelijät ovat raivanneet tai ottaneetuudelleen käyttöön "paketoitua" peltoa yli 10 000 ha.CAP-reformi ja pellon korkeahko hinta ovat edelleenjohtaneet uuden viljelymaan lisäämiseen, vaikka täyttävarmuutta raivattujen peltojen tukioikeuksista ei ole.Maatalouden investoinnit ovat Etelä-Pohjanmaalla maankärkipäätä. Maakunnan viljelijät ovat maan aktiivisimpiainvestointitukien hakijoita. Vastaavasti ohjelmallisten kehittämisvarojenhyödyntäminen on kiitettävällä tasolla. JatkossaEU:n alue- ja rakennepoliittisten instrumenttien vaikuttavuuttapyritään edelleen tehostamaan kuluvan vuodenelokuussa käynnistyneen klusteriohjelman avulla.Etelä-Pohjanmaa on valtakuntamme tärkeimpiä tuotantoalueitaniin maidon, lihan kuin kasvinviljelyn osalta.Rakennemuutos kasvattaa yksikkökokoja, mutta myös ohjaatuotannon alueellista keskittymistä suhteellisten kilpailutekijöidenmukaisesti. Raaka-aineen riittävyys vaikuttaaedelleen jalostavan teollisuuden sijoittumiseen ja investointeihin.Esimerkiksi neljästä Suomessa perunatärkkelystä jalostavastatehtaasta kolme sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla. Tärkkelysteollisuudellaonkin merkittävä asema Etelä-Pohjanmaanelintarviketeollisuudessa. Peruna itsessään on suhteellisenkilpailukykyinen ja monipuolinen kasvi pohjoisilla leveysasteillamme.Parhaillaan tärkkelysteollisuus kuitenkin kärsiiheikosta dollarista, mikä on johtanut halvan tärkkelyksentuontiin Aasiasta paperiteollisuuden tarpeisiin. Tämäheikentää osaltaan kotimaisen tärkkelyksen kysyntää.Syksyn satonäkymät ovat kirjoitushetkellä ristiriitaisia javaihtelut jopa kuntien sisällä suuria. Härmänmaalla runsassade on koetellut etenkin perunakasvustoja, mutta Suupohjassaelo-syyskuun vaihde näytti ainakin viljojen osaltavielä lupaavalta. Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksen(8/04) ennustama neljän miljardin kilonviljan kokonaissato jäänee kuitenkin saavuttamatta, minkäpitäisi luoda positiivisia paineita markkinahintojen kehitykselle.Myöhästynyt sadonkorjuu on hankaloittanut myössyysviljojen kylvöjä ja kotimaisesta rukiista onkin odotettavissapulaa satokaudella 2005/2006. Viime vuosina merkittävästilisääntynyttä suorakylvöä kuluva syksy ei olemyöskään suosinut.Palkansaajien ostovoiman hyvä kehitys ja elintason yleinenkasvu lisäävät edelleen lihankulutusta sekä laadukkaidenja pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden kysyntää. GallupElintarviketiedon (9/04) mukaan tammi-heinäkuussa ainoastaankalkkunan kulutus on laskenut viime vuodesta.Elintarvikkeiden tuonti uusista EU:n jäsenmaista kasvaalähivuosien aikana. Sekä Kesko että S-ryhmä ovat valmiitatuomaan Baltiassa jalostettuja elintarvikkeita, mikäli näillelöytyy kysyntää. Lidl-kauppaketju taas kilpailuttaa sopimusvalmistuksensakansainvälisten toimijoiden kesken. Toisaaltaon muistettava, että ohjelmallisia kehittämisvaroja on viimevuosina suunnatta merkittävissä määrin ns. lähiruokakonseptinkehittämiseksi.Suurten kotimaisten elintarviketeollisuuden toimijoidenekspansio Itämeren alueella parantaa neuvotteluvoimaasuhteessa ketjuuntuneeseen kauppaan ja turvaa osaltaankotimarkkina-asemia, mutta myös vähentää ylituotannostajohtuvia hintapaineita. Uusien kansainvälisten kauppaketjujenrantautumisia Suomeen on odotettavissa lähivuosienaikana. Erityisesti saksalaisen Aldin liikkeitä on jo seurattukotimaassa hyvän aikaa. Tullessaan uudet ketjut hakevatmarkkina-asemiaan lähinnä aggressiivisella hinnoittelullaja pl -tuotteilla.Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuus on varautunut hyvinkauppojen ketjuohjauksen vahvistumiseen. Maakunnassatoimivat isot elintarvikeyritykset ovat kokoluokaltaan sellaisia,jotka pystyvät vastaamaan laajeneviin kauppojen ketjuostoihin.Etelä-Pohjanmaalla toimivat keskisuuret elintarvikeyrityksetovat osoittaneet kykynsä toimia muuttuvassamarkkinatilanteessa ja kehittäneet toimintaansa tukku- javähittäiskaupan edellyttämälle tasolle. Ketjuohjauksenvaikutus on nähtävissä erityisesti pienten elintarvikeyritystenkasvun pysähtymisessä. Paikalliset erikoistuotteet tulevatjatkossa vähenemään vähittäiskauppojen hyllyiltä merkittävästi.Ainoastaan S-ryhmä näyttäisi tukeutuvan paikallisiinalueosuuskauppoihin ja niiden kautta paikalliseen tuotantoon.Globaalilla tasolla on huomioitava ruoan kulutuksen kasvu,pienentyneet ruokavarastot, makeanveden vähentyminensekä viljelykelpoisen maan vähittäinen eroosio tärkeillätuotantoalueilla. Pitkällä aikavälillä nämä tekijät aiheuttanevatnousupaineita markkinahintoihin. Myös sattumanvaraisetluonnonmullistukset ja eläintautiepidemiat aiheuttavatjatkossakin merkittäviä markkinahäiriöitä.Kauppa kansainvälistyy, miten käy paikallistenerikoistuotteiden?Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen työvoiman ja koulutuksentarvetutkimuksessa (8/04) haastatellut yritykset uskoivatsuhdannetilanteen kehittyvän positiivisesti tämän ja ensivuoden aikana. Odotukset olivat kuitenkin varovaisempiakuin vuotta aiemmin (TKTT 2003). Saldoluvuksi tuli 34(viime vuonna 42).Etelä-Pohjanmaan maataloustuotannon suhteellinen osuus kokomaan tuotannosta vuonna 2003 (*arvio).•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••Etelä-Pohjanmaan talous 2004 9


MetalliklusteriMetalliklusterin suhdannetilannetta tarkastellaan seuraavassaerikseen metallituotteiden valmistuksen (TOL 28), koneidenja laitteiden valmistuksen (TOL 29) sekä autojen ja perävaunujensekä muiden kulkuneuvojen valmistuksen (TOL34-35) osalta.Suhdannetilanne myönteinen: henkilöstömääräja liikevaihto kasvussaYleiskuva metalliklusterin eri sektorien suhdannetilanteestaon myönteinen. Kaikki keskeiset suhdanneindikaattorit ovatpääosin nousussa.Metallituotteiden valmistuksen (28) liikevaihto kääntyivuoden 2003 viimeisen neljänneksen aikana puolen prosentinkasvuun ja kasvu jatkui vuoden 2004 ensimmäisenneljänneksen aikana (2,7 %). Metallituotteiden vienti onkuitenkin laskenut vuoden 2004 alusta lähtien. Liikevaihdontapaan myös toimialan palkkasumma kasvoi, vaikkakinmaltillisesti. Vuoden 2003 viimeisellä neljänneksellä nousuoli 0,9 prosenttia ja vuoden 2004 ensimmäisen neljänneksellä0,9 prosenttia. Myös yritysten henkilöstömäärä onkasvanut vuoden 2004 ensimmäisen viiden kuukaudenaikana verrattuna vastinvuoden samaan ajanjaksoon.Metallin mekaanisen työstön (2852) liikevaihto on kasvanutripeästi vuoden 2003 kolmannesta vuosineljänneksestäsaakka (n. 9-12 %). Myös toimialan palkkasumma onkasvanut voimakkaasti samana ajanjaksona (n. 7-12 %).Henkilöstömäärä on myös kasvanut erittäin suotuisastivuoden 2003 kolmannesta neljänneksestä lähtien.Koneiden ja laitteiden valmistuksen (29) liikevaihto alkoipitkän taantuman jälkeen voimakkaasti kasvaa kesäkuussa2003. Kasvu on ollut kesäkuun 2003 ja huhtikuun 2004välisenä aikana keskimäärin 38,3 % edellisvuotta suurempi.Samana ajanjaksona vienti on kasvanut myös voimakkaastieli keskimäärin 24,6 %. Palkkasumma on kasvanut samanaajanjaksona keskimäärin vain 1,1 %. Palkkasummankasvuvauhti on kuitenkin viime kuukausina kiihtynyt. Helmitoukokuun2004 välisenä aikana se oli keskimäärin vastinvuodensamaan ajanjaksoon verrattuna 4,9 %:n kasvussa.Autojen ja perävaunujen sekä muiden kulkuneuvojenvalmistuksen (34-35) liikevaihto kasvoi 4,6 % vuoden 2004ensimmäisen neljänneksen aikana, vaikkakin kasvu olihidastunut selvästi vuoden 2003 alun tasosta. Palkkasummankasvu oli vuoden 2003 viimeisen ja vuoden 2004ensimmäisen neljänneksen aikana n. 4-5 %:n tasolla.Toimialan työllistämän henkilöstömäärän kasvunopeushidastui vuoden 2003 alun 10,6 % tasosta vuoden 2004alussa 2,4 % tasolle.Metallituotteiden viennissä kasvun merkkejäMaakunnan vientiluvut näyttävät vuodenvaihteessa jaalkuvuodesta lievästi laskevilta verrattuna koko maantilanteeseen. Nykytilanteessa syksyn alkaessa positiivisiamerkkejä on kuitenkin ilmassa, viennin tilauskanta tuntuuolevan nousussa ja vuoden loppupuolisko on erittäinvilkasta yritysten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella.Koko maan tilanteeseen nähden kuitenkin maakunnanmahdollinen nouseva trendi on laiskempi.Koneiden ja laitteiden valmistus - vientinäkymätepävarmojaTrendi on ollut sekä koko maassa että maakunnassa nousuaja laskua viime vuosina, mutta epätasaisen nousun merkkejä10 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••Etelä-Pohjanmaan talous 2004


on odotettavissa. Talouden epäselvä tilanne ja varovaisuusinvestointeihin kuitenkin tekevät nousun ennustamisenvaikeaksi. Investointipaineita on tosin kovastikin koko Länsi-Euroopan alueella. Lisäksi uusien EU:n jäsenmaiden infrastruktuurinrakentaminen vaatii voimakkaita panostuksia.Vientihintojen ennustetaan laskevan ensi vuonna 0,3prosenttia, mikä tiukentaa kilpailua ja aiheuttaa toimenpiteitäkilpailukyvyn parantamisessa. Samalla on huomattava,että viennin volyymin kasvaessa, tuotannon määrän ohellaon aina tarkasteltava myös arvon kehittymistä.Työllisyys säilyy lähivuosina ennallaan?Metalliteollisuus työllistää Etelä-Pohjanmaalla lähes 700yrityksessä noin 5 500 työntekijää. Viime vuosina työllistenmäärä on ollut hienoisessa kasvussa. Tulevien vuosienaikana työllisten määrässä ei uskota tapahtuvan suuriamuutoksia.2005 kevääseen olivat metallituotteita valmistavissa yrityksissävarsin positiiviset. Saldoluku oli 63 (viime vuonna38). Koneita ja laitteita valmistavissa yrityksissä odotuksetolivat jonkin verran viime vuotista varovaisemmat, muutahyvin positiiviset nekin. Saldoluku oli 55 (57).Myönteinen vire on olemassa, mutta viimeksi kuluneenkolmen vuoden aikana markkinoille tullut jatkuva epävarmuuson merkitsevää: investointipäätökset tehdään erittäinlyhyen ajan sisällä ja niitä mahdollisesti siirretään mm.raaka-aineen hintojen nousun takia. Hyvä kehitys näkyytoimintojen kiireellisyytenä, mutta välttämättä ei nousevinatyöpaikkalukuina kotimaassa, koska päätoimittajien tuotantokasvaa pääasiassa halvemman tuotannon maissa.Venäjän kaupan tasainen kasvu, Kiina-ilmiön imuvaikutusja uusien EU-maiden investointiaktiviteetit pitävät näillänäkymin maakunnan metalliklusterin nousussa.Keväällä 2004 toteutetussa työvoiman ja koulutuksentarvetutkimuksessa mukana olleiden metallialan yritystenmukaan uutta työvoimaa tullaan edelleen rekrytoimaan,suurin tarve tulee olemaan ammattitaitoisista hitsaajista,joista alueella onkin jatkuva pula.Alan tutkimus- ja kehitystoiminnan taso näyttää säilyvänviime vuoden tasolla. Kansallisesti kehittämisintensiteettion nousussa. TEKESiltä haetun yritysrahoituksen määräensimmäisellä vuosipuoliskolla kasvoi edelliseen vuoteenverrattuna 17 prosenttia ja yrityshakemusten lukumäärä25 prosenttia.Tulevaisuuden näkymät optimistisia, vaikkaristipaineitakin onTyövoiman ja koulutuksen tarvetutkimuksessa haastateltujenyritysten odotukset suhdanteiden kehittymisestä vuoden••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••Etelä-Pohjanmaan talous 2004 11


PuuklusteriRakentamisen ja viennin kasvu luoneet myönteistäkehitystäSuomen kansantalouden myönteinen kehitys, kotimaanrakentamisen kasvu, erityisesti pientalorakentamisen kasvu,sekä vientimarkkinoiden myönteinen kehitys muutamientuoteryhmien osalta vaikuttavat maakunnan puuklusterintoimialojen ja yritysten myönteiseen kehitykseen vuoden2004 aikana. Vuodelle 2005 ennustettu kansantaloudennoin 3 % BKT:n kasvu, uudisrakentamisen ja korjausrakentamisenhienoinen kasvu luo mahdollisuudet maakunnanpuuteollisuuden myönteiselle kehitykselle myös vuodelle2005. Jos korkotaso pysyy alhaisena, rakentamisen volyymija kiinteistökauppa pysynevät hyvällä tasolla. Rakentamisenkustannuskehitys on ollut nouseva.Kotimaassa talonrakentamiselle on ennustettu tälle vuodelle2,0 % ja vuodelle 2005 2,5 % kasvua, ja vastaavat luvutkorjausrakentamisessa 2,0 % ja 3,0 %. Uusien asuntorakennustenaloitusten määrä kasvanee vuoden 2002 alhaiseltatasolta, n. 28 000 asuntoa, tänä vuonna noin 34000 asuntoon. Pientalojen (rivitalot ja erilliset pientalot)osuus uusien asuntojen aloituksista on noin 60 %, n. 20000 asuntoa (Lähde: Rakennusteollisuus RT).Kantohintaindeksi, vuodet 1995-2004, vertailu Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksenalue / Koko maa (Lähde: Metla /Metinfo Tilastopalvelu)Edellinen hyvä kasvutilanne kotimaan asuntotuotannossaja korjausrakentamisessa on lisännyt myös maakunnanpuutuotealan yritysten (sahatavara, rakennuspuusepäntuotteet,puutalot) tilauskantaa. Käynnistyvien ohjelmien;Puutuoteteollisuuden elinkeinopoliittisen ohjelma 2004-2010 (KTM) ja Puurakentamisen edistämisohjelma 2004-2010 (ARA/YM), toimenpiteet vaikuttanevat myönteisestipuutuoteteollisuuden lähivuosien kehitykseen. Euroopaneri maiden puutuoteteollisuus pyrkii yhdessä menekinedistämiskampanjojenavulla lisäämään puun käyttöä rakentamisessa.Suomi on puunkäytössä maailman kärjessä;sahatavaran käyttö on noin yksi kuutiometri per asukas.Veromuutos vaikuttaa puukauppaanMetsätaloudessa puukaupan tarjonta-kysyntätilanteeseenja hintaan vaikuttaa tuleva veromuutos vuoden 2006 alustalähtien. Teollisuuden ostomäärät yksityismetsänomistajiltavuoden 2004 alkupuoliskolla ovat hieman edellisiä vuosiaalemmalla tasolla. Tukki- ja kuitupuun hintataso on myösalentunut. Metsäkonsernien suuret investoinnit Pietarsaaressaja Kaskisissa lisäävät merkittävästi tulevien vuosien kuitupuunkysyntää PohjanmaallaVuotuiset hakkuumäärät Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksenalueella ovat lisääntyneet viimeisen kymmenen vuodenaikana. Siirtyminen metsätalouden pinta-alaverotuksestamyyntiverotukseen on lisännyt päätehakkuuleimikoidentarjontaa. Vuotuinen hakkumäärä on lähes suurimmankestävän hakkuusuunnitteen (VMI 9) tasolla.12 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••Etelä-Pohjanmaan talous 2004


Puu- ja turve-energia-alavahvassa myötätuulessaKotimaisten energialähteiden; puu- ja turve-energian tuotantoja käyttö on lisääntynyt maakunnassa merkittävästi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Lämpöyrittäjyys laajenee, onsyntynyt kymmeniä uusia yrityksiä ja investointien määräon moninkertaistunut. Jatkossa lämpöyrittäjyysyritysten kokokasvaa, EU-direktiivien avulla säännelty päästökauppa luoentistäkin paremmat edellytykset puuenergian käytönlisäämiselle. Puuperäisten energialähteiden hinta tulleenousemaan kysynnän edelleen kasvaessa. Turpeen tuotannontaso varmistettaneen kansallisin tukivaroin (KTM).Pohjanmaan puutuoteteollisuuden viennin trendi oli kokomaata positiivisempi vuoden 2004 alkupuoliskolla. Havusahatavaranmarkkinoilla on epävarma tilanne, kysyntäkohdistuu entistä voimakkaammin kuusisahatavaraan.Rakentaminen luo myönteistä kehitystäPuutuoteteollisuuden liikevaihto on kehittynyt Etelä-Pohjanmaan yrityksissä viime vuosina paremmin kuin kokomaassa keskimäärin. Puutavaran ja puutuotteiden liikevaihtoon koko alkuvuoden ollut kohtuullisen hyvää, tosin huhtikuussaliikevaihto oli lähes viime vuoden tasolla. Ensimmäisiävuosineljänneksiä verrattaessa kasvua on ollut peräti 9 %.Puutuotealan investointitukihakemukset ovat lisääntyneetEtelä-Pohjanmaalla. Muutokset jakelussa aiheuttavat muutospaineitasekä puutuotteiden (rautakauppaketjut) ettähuonekalujen (huonekalujen jakeluketjut) tuotannossa.Itsenäisillä pk-sahoilla on uhkana tukin tarjonnan vähentyminenmetsäveromuutoksen jälkeen vuodesta 2006eteenpäin. Myös Etelä-Pohjanmaalla on olettavissa, ettämänty- ja kuusitukin tarjonta yksityismetsistä tulee pienenemäänveromuutoksen jälkeen. Tukin osuus sahojen kokoliikevaihdosta on noussut 70-80 % väliin. Edellinen tilanneon kestämätön pitkällä aikavälillä.Rakennuspuusepänteollisuudessa kysyntätilanne on hyvä.Pääosin syynä on kotimaan rakentamisen hyvä tilanne jaedellisten vuosien kasvu asuinrakentamisessa. Puutaloteollisuudessainvestoidaan mm. tilaelementti- ja moduulijärjestelmientuotantoon. Ruotsalaisen Älvsbyhusin investointiKauhajoelle lisää merkittävästi alueen puutaloteollisuudentuotantoa ja lisää myös lähialueilla alihankintamahdollisuuksia.Talotuotanto käynnistynee vuoden 2005 alkupuolella.Muutamissa yrityksissä on lisäksi tulossa merkittäviätuotannollisia investointeja. Hirsitalomarkkinoilla on kotimarkkinoillakova hintakilpailutilanne. Liimapuukapasiteettiaon rakennettu viennin varaan, kotimarkkinoilla on tukkoista.Puutavaran ja puutuotteiden valmistus - Etelä-Pohjanmaa - Koko maaMaakunnan huonekaluteollisuuden liikevaihto on pysynytmuutaman vuoden aikajaksolla samalla tasolla. Vuosineljänneksittäintarkasteltuna liikevaihdossa on tapahtunutviime vuodesta yli neljän prosentin kasvu.Saksan markkinat heikot, mutta korvaaviamarkkinoita löytynytEtelä-Pohjanmaan puutuoteteollisuuden vienti kasvoiensimmäisellä vuosineljänneksellä noin 3 % verrattunavastaavaan aikajaksoon edellisenä vuotena. Etelä-•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••Etelä-Pohjanmaan talous 2004 13


Mäntysahatavaran hintataso on joissakin vientilaaduissaalittanut kuusisahatavaran hintatason. Hirsitalojen kysyntäon Saksan markkinoilla ollut huono, rakentamisen lamanäkyy siellä myös viennissä. Korvaavia markkinoita onlöydetty Venäjältä, Japanista, Ranskasta ja uusista EUmaista.Huonekalujen vienti lisääntyi vuoden 2004 alkupuoliskollanoin 5,5 % (lähde: Suomalainen Huonekalu ry) ja vastaavastituonti aleni noin 5 %. Etelä-Pohjanmaan huonekaluyritystenvienti ensimmäisellä vuosineljänneksellä oli noin 3 %suurempi kuin vastaavalla ajalla edellisenä vuotena.Työllisyys pysynyt vakaana, mutta hiemanlisätyövoimaa tarvitaanTyöllisten määrä on sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksentoimialalla toimivissa 260 yrityksessä vajaat 2 000henkilöä. Suurimmat työllistäjät ovat rakennuspuusepäntuotteita valmistavat yritykset sekä puun sahaukseen,höyläykseen ja kyllästämiseen erikoistuneet yritykset.Työllisen työvoiman määrä on pysynyt viime vuodet samallatasolla eikä määrässä uskota tapahtuvan seuraavienkaanvuosien aikana suuria muutoksia, ehkä pientä vähenemistä.Huonekalujen valmistuksen toimialan reilut 300 yritystätyöllistävät n. 1 800 henkilöä. (Tilastokeskus: aloittaneetja lopettaneet yritykset-tilasto, työssäkäyntilasto).Puuteollisuuden vienti, vertailu Etelä-Pohjanmaa - koko maaKeväällä 2004 toteutetussa työvoiman ja koulutuksentarvetutkimuksessa mukana olleiden toimialan yritystenmukaan työvoimaa tullaan yrityksissä jonkin verran tulevanvuoden aikana lisäämään sekä sahatavaraa ja puutuotteitaettä huonekaluja valmistavissa yrityksissä. Sahatavaran japuutuotteiden valmistuksessa arvio oli alueellamme valtakunnallistapositiivisempi. Sen sijaan huonekalujen valmistuksessaarvio oli vähän koko maata varovaisempi. Työvoimansaatavuusongelmat olivat vain vähäisiä.Puutuoteteollisuustyötä hakevia työttömiä työnhakijoitaon ollut alueen työvoimatoimistoissa tänä vuonna keskimäärin320 henkilöä kuukaudessa, kun vastaava luku viimevuonna oli 370 henkilöä. Työttömyys on selvästi helpottunutviime vuodesta.Huonekalujen viennin trendiTilastokeskuksen palkkasummatietojen mukaan sahatavarajapuutuoteteollisuudessa alkuvuonna palkkasumma onollut viitisen prosenttia viimevuotista korkeampi. Huonekalujenvalmistuksessa palkkasumma on myös kolmisenprosenttia viime vuotista korkeammalla tasolla.Venäjä ja uudet EU-maatvaikuttavat toimintaympäristöönVenäjällä ja uusissa EU-maissa lähivuosina tapahtuvatpuutuoteteollisuuden investoinnit sahatavaran ja sahatavaranjalosteiden tuotantoon vaikuttavat merkittävimmin Suomenja myös Etelä-Pohjanmaan puualan yritysten toimintaantulevina vuosina. Hintakilpailukyky ei riitä bulkkituotannossa.on todennäköistä, että uusissa EU-maissa mm. mittavillayritystuilla houkutellaan myös mekaanisen puutuotealanyrityksiä suuriin jatkojalostusinvestointeihin. Jos puurakentamisenvolyymi ei nouse Euroopassa, hintakilpailu koveneemerkittävästi. Kotimaassa merkittävin muutos tulee olemaanhavutukin tarjonnan pieneneminen yksityismetsistä. Sahatavarantuotantomäärät laskevat noin 10 milj. kuutiometrintasolle.14 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••Etelä-Pohjanmaan talous 2004



Etelä-PohjanmaanTALOUS 2004www.epliitto.fiEtelä-PohjanmaanTE-keskuswww.te-keskus.fi/etela-pohjanmaawww.etelapohjanmaanyrittajat.fiETELÄ-POHJANMAANKAUPPAKAMARIwww.southostro.chamber.fiwww.finnvera.fiwww.stat.fiart-time 2004

More magazines by this user
Similar magazines