Henkilöstökertomus 2011 - Hyvinkaan kaupunki

Henkilöstöjaos 26.3.2012 § 21HENKILÖSTÖKERTOMUS2011HYVINKÄÄN KAUPUNKIHenkilöstökeskus

HYVINKÄÄN KAUPUNKIHENKILÖSTÖKERTOMUS 20111 JOHDANTO................................................................................................................................... 12 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ .............................................................................................................. 22.1 HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS....................................................................................................... 22.2 HENKILÖTYÖVUODET / HTV........................................................................................................... 32.3 PALVELUSSUHTEEN LUONNE / VAKINAISET / MÄÄRÄAIKAISET ........................................................... 42.4 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ TOIMIALOITTAIN ........................................................................................... 43 HENKILÖSTÖRAKENNE.............................................................................................................. 73.1 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE........................................................................................................... 73.2 HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ ............................................................................................................... 83.3 HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA............................................................................................... 93.4 HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS......................................................................................................... 103.5 REKRYTOINTI.............................................................................................................................. 104 POISSAOLOT ............................................................................................................................. 124.1 POISSAOLOT ERI SYISTÄ.............................................................................................................. 124.2 SAIRAUSPOISSAOLOT.................................................................................................................. 135 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET................................................................................................ 155.1 PALKKAUSJÄRJESTELMÄT............................................................................................................ 155.2 PALKKAMENOT............................................................................................................................ 155.3 KESKIANSIOT .............................................................................................................................. 155.4 MUUT HENKILÖSTÖMENOT........................................................................................................... 166 KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN ............................................................................................... 176.1 KOULUTUSPÄIVÄT JA KUSTANNUKSET .......................................................................................... 176.2 OPPISOPIMUSKOULUTUS ............................................................................................................. 186.3 MUU KOULUTUS .......................................................................................................................... 186.4 KEHITTÄMISHANKKEET ................................................................................................................ 206.5 TYÖKIERTO 217 HENKILÖSTÖN TILA JA TOIMENPITEET................................................................................. 227.1 TYÖTAPATURMAT........................................................................................................................ 227.2 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTA................................................................................................. 227.3 YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELU ................................................................................................ 267.4 OSATYÖKYKYISTEN UUDELLEENSIJOITUS ..................................................................................... 307.5 HENKILÖSTÖN VIRKISTYSTOIMINTA JA MUISTAMINEN..................................................................... 327.6 HENKILÖSTÖN PALKITSEMINEN .................................................................................................... 348 ELÄKKEELLE SIIRTYMISET ..................................................................................................... 35

11 JOHDANTOHenkilöstökertomus on yksi kaupungin johtamisen välineistä sekä samalla se on henkilöstöasioidenvuotuinen tilannekatsaus. Henkilöstökertomus välittää tietoa päättäjille sekä kaupungin kokoorganisaatiolle, miten henkilöstöä eri tavoin kuvaavat mittarit ovat kuluneen vuoden aikana kehittyneetedellisvuosista.Henkilöstökertomuksen rakennetta on pyritty kehittämään edelleen vuoden 2010 kertomuksesta.Seurattavat muuttujat ja aikasarjat ovat ns. entiset tutut lisättynä muutamalla uudella tarkastelukohdalla.Henkilöstökertomuksen 2011 sisältämät tiedot on kerätty ja koostettu kaupungin henkilöstöhallinnontietojärjestelmästä ja kirjanpidosta sekä Kevan ja Tilastokeskuksen kuntakohtaisista tilastoista.Hyvinkään kaupungin organisaatiota on kehitetty ja sen myötä organisaatiossa on tapahtunut merkittäviämuutoksia. Isojen muutosten sarja on alkanut vuodesta 2009, jolloin kohtuullisen suurimäärä kaupungin työntekijöitä siirtyi Hyria Oy:n palvelukseen. Sittemmin kaupungin sisällä on tehtytoimenpiteitä, jotka ovat siirtäneet työntekijöitä uusiin yksiköihin ja eri toimialan palvelukseen. Muutoksetovat koskettaneet jopa 600 kaupungin työntekijää.Tämä toimintojen uudelleen ryhmittäminen on tuonut omat haasteensa tiettyjen henkilöstöä seuraavienmuuttujien aikasarjoihin. Merkittävissä koko kaupunkia kuvaavissa muuttujissa trendit,muutosten suunta on kuitenkin ollut tehdyistä sisäisistä muutoksista huolimatta löydettävissä.Vesa TuunainenHenkilöstöjohtaja

22 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ2.1 Henkilöstömäärän kehitysHenkilöstön määrää ja rakennetta kuvaavat tunnusluvut kertovat tilanteen 31.12.2011. Luvuissa eiole mukana työllistettyjä, ellei toisin ole mainittu. Tunnusluvuilla kuvataan henkilöstön määrää jarakennetta koko kaupungin tasolla kokonaisuutena sekä palvelussuhteittain ja toimialoittain.2007 2008 2009 2010 2011 MuutosVakinaiset 2333 2384 2292 2306 2346 40Määräaikaiset 585 578 486 498 485 -13Työllistetyt 32 47 22 60 39 -21Kaikki Yhteensä 2918 2962 2778 2804 2831 27ilman työllistettyjäHyvinkään kaupungilta palkkaa saavan henkilöstön määrä 31.12.2011 oli 2831 henkilöä. Henkilöstönkokonaismäärä on kasvanut 27 työntekijällä edellisestä tarkasteluajankohdasta. Kokonaistyöntekijämääräsisältää vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön. Vakituisessa (virka tai työsopimussuhteessa)palvelussuhteessa henkilöstöä oli 2346 eli 82,9 % kokonaismäärästä. Määräaikaistahenkilöstöä vastaavasti 31.12. oli 485 henkilöä eli 17,1 % henkilöstöstä.Hyvinkään kaupungin henkilöstömäärän kehitys on ollut viimeisen viiden vuoden aikajaksolla maltillista.Viime vuonna (2011) kaupungin palveluksessa oli 13 vakituista työntekijää enemmän kuinviisi vuotta (2007) sitten. Otettaessa tarkastelussa huomioon myös määräaikaiset työntekijät, kaupunginhenkilöstömäärä on pienentynyt 87 henkilöllä viidessä vuodessa. Vakituisen henkilöstönmäärä kasvoi vastaavassa ajassa 13 työntekijällä. Verrattaessa vuosia 2010 ja 2011 vakituistentyöntekijöiden määrä kasvoi peräti 40 työntekijällä. Määräaikaisten työntekijöiden määrä vähenivastaavana ajanjaksona 13 työntekijällä.Henkilöstöä keskimäärin 2010 2011Vakituiset 2303 2324Määräaikaiset 554 562Yhteensä 2857 2886muutos21829Henkilöstö keskimäärin: Perinteinen tapa tarkastella henkilöstöä sekä taloudenkin tunnuslukujaon tilikauden viimeisen päivän vertaaminen edelliseen tilikauden vastaavaan ajankohtaan. Henkilöstönmäärä vaihtelee jopa päivittäin. Yhden katkopäivän vertaaminen antaa tietoa asiasta, muttaoman lisänsä tarkasteluun tuo keskimääräisen työntekijämäärän tarkasteleminen. Hyvinkään kaupunginpalveluksessa olleen henkilöstön määrä on kasvanut noin 30:llä edellisvuodesta.

3Vakinainen henkilöstö ja väestö 1969 -2011450002500400002000Väkiluku350001500Henkilöstö30000100025000500196919731977198119851989199319972001200520092011VäkilukuHenkilöstöPelkkä henkilöstön määrä ei kerro miten tehokkaasti kaupungin palvelutuotanto kyetään tuottamaan.Henkilöstön määrä suhteessa asukaslukuun kertoo asiasta hieman enemmän. Tunnusluvunongelmallisuus kuitenkin korostuu sitä mukaa kun, erilaisia palveluita mahdollisesti ulkoistetaan.Tällöin tunnusluku ns. näyttää liian tehokasta lukua suhteessa siihen määrään henkilöstöä, jollapalvelut todellisuudessa tuotetaan. Suhdeluku on viimeiset vuodet ns. tehostunut suhteessa kaupunginasukaslukuun eli kasvavalle kaupungin väestölle palvelut on tuotettu vähemmällä henkilöstöllä.Tämä suunta tullee olemaan tulevaisuudessa entistä selvempi mm. yhä suuremman eläköitymisenseurauksena.2.2 Henkilötyövuodet / HTVTunnusluku kuvaa seuraavaa asiaa: Koko kalenterivuoden kokoaikatyössä ollut henkilö on ns. yksi”vuosityöntekijä”. Koko kalenterivuoden osa-aikatyössä ollut henkilö ; työaika/säännöllinen viikkotyöaika,esim. 20/38,25= 0,52 vuosityöntekijää. Osan kalenterivuotta kokoaikatyössä ollut; palveluksessaolopäivät/365. Esim. 122 pv (1.3.–30.6) / 365 = 0,33 vuosityöntekijää.3 000Henkilöstön määrä henkilötyövuosina 2004-20112 500598 593 609 616609568531 5342 0001 5002 202 2 227 2 245 2 241 2 278 2 276 2 219 2 2291 0002004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011Määräaikaiset 598 609 593 609 616 568 531 534Vakinaiset 2 202 2 227 2 245 2 241 2 278 2 276 2 219 2 229VakinaisetMääräaikaiset

4Henkilöstön määrä HTV mittarilla mitattuna laski 2008 - 2010 välisen ajan. Selittävänä tekijänä onosaltaan ollut määräaikaisen henkilöstön määrän muutos.2.3 Palvelussuhteen luonne / vakinaiset / määräaikaisetVakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön osuudet (%)2007 2008 2009 2010 2011Vakinaiset 80 80,5 82,5 82,2 82,9Määräaikaiset 20 19,5 17,5 17,8 17,1sijaiset 11,9 11,1 10,0 10,4 10,8muut 8,1 8,4 7,5 7,3 6,3Yhteensä 100 100 100 100 100Henkilöstön määrä 2918 2962 2778 2804 2831ilman työllistettyjäHyvinkään kaupungin henkilöstöstä vakituista henkilöstöä vuonna 2011 oli 2346 eli 82,9 % henkilöstöstä.Määräaikaista henkilöstöä oli 485 työntekijää eli 17,1% henkilöstöstä. Määräaikaisenhenkilöstön määrä koko henkilöstöstä on ollut laskusuunnassa viimeisen viiden vuoden ajan.Palkattomalla virka- tai työvapaalla 31.12.2011 oli 209 henkilöä, Vuosi sitten lukema oli 324 henkilöä.Työllistettyjen määrä oli 39 henkilöä, laskua työllistettyjen määrässä on 21 henkilöä. Omaishoitajia(249) sekä perhe- ja tukihoitajia (92), jotka eivät kuulu henkilöstölukuihin, oli vuoden 2011lopussa 341 henkilöä.Osa-aikaista työtä tekevien määrä on pysynyt viime vuosina suhteellisen vakaana.2008 20092010 2011Koko henkilöstö / % % % %%Kokoaikaiset 2568 86,7 2429 87,4 2440 87,0 2472 87,3Osa-aikaiset 394 13,3 349 12,6 364 13,0 359 12,72962 100,0 2778 100,0 2804 100,0 2831 100,02.4 Henkilöstön määrä toimialoittainVakinaiset Sijaiset Määräaik. Yhteensä Yhteensä Muutos2011 2010Keskushallinto 318 40 6 364 284 80Sivistystoimi 1031 117 120 1268 777 491Tekniikka ja ympäristö 212 3 9 224 224 0Perusturva 750 146 40 936 1482 -546Hyvinkään Vesi 35 0 4 39 37 2Yhteensä 2346 306 179 2831 2804 27Toimintojen uudelleenorganisointi on tuonut mukanaan todella runsaasti myös henkilöstösiirtojatoimialalta toiselle. Perusturvassa ja sivistystoimessa varhaiskasvatuksen siirto toi merkittävänmuutoksen henkilöstömääriin.

5Kaupungin palveluksessa oli vuoden vaihteessa määräaikaisia työntekijöitä yhteensä 485. Ko. joukostamääräaikaisuuden perusteena sijaisuus oli 306 työntekijällä. Muilla määräaikaisuuden perusteilläkaupungilla oli töissä 179 henkilöä. Sijaiset ovat toimialoilla joissa henkilöstömäärä muutoinkinon suurin ja tilanne siltä osin on ns. normaali. Muilla perusteilla olevia määräaikaisuuksia onselkeästi eniten sivistystoimessa.2010 2011 % 10 / 11KESKUSHALLINTO*KeskushallintoVakinaiset 59 54 98,3 -5sijaiset 0 5 0,0 5Muut määräaikaiset 1 3 1,7 2Yht. 60 62 100,0 2Konserni- ja tukipalvelutVakinaiset 201 264 89,7 63sijaiset 14 35 6,3 21Muut määräaikaiset 9 3 4,0 -6Ateria- ja puhtauspalvelutVakinaiset 163 229sijaiset 14 33Muut määräaikaiset 8 3Yht. 224 302 100,0 78Keskushallinto yht. 284 364 80SIVISTYSTOIMIVakinaiset 596 1031 81,3 435sijaiset 56 117 9,2 61Muut määräaikaiset 125 120 9,5 -5Sivistystoimi yht. 777 1268 100,0 491TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖVakinaiset 214 212 94,6 -2sijaiset 3 3 1,3 0Muut määräaikaiset 7 9 4,0 2Tekniikka ja ympäristö yht. 224 224 100,0 0PERUSTURVAVakinaiset 1202 750 80,1 -452sijaiset 219 146 15,6 -73Muut määräaikaiset 61 40 4,3 -21Perusturva yht. 1482 936 100,0 -546HYVINKÄÄN VESIVakinaiset 34 35 89,7 1sijaiset 0 0 0,0 0Muut määräaikaiset 3 4 10,3 1Hyvinkään Vesi yht. 37 39 100,0 2Kaikki yhteensä 2804 2831 27* Keskushallinto: kaupingin kanslia, talousosasto, henkilöstökeskus, viestintäToimialoista perusturva on luovuttanut henkilöstöä ja sivistystoimi sekä keskushallinto vastaanottanut.Vuodenvaihteessa 2009/2010 alkanut toimintojen keskittäminen konserni- ja tukipalveluihinitoteutui lopullisesti vuoden 2011 aikana, jolloin perusturvasta siirtyi laitoshuoltajat konserni- ja tukipalveluihin.

6Mikä on kaupungin hallinnon osuus koko henkilöstöstä; on kysymys joka usein esitetään. Jokaisessahallintokunnassa toki on varsinaista hallintohenkilöstöä jonkin verran. Nykyisessä organisaatiomallissakeskushallinnossa työskentelee satoja henkilöitä (n. 260), joilla ei ole hallintotehtävienkanssa mitään tekemistä. He työskentelevät konserni- ja tukipalvelussa olevassa ateria- ja puhtauspalveluyksikössä.Varsinaisen keskushallinnon osuus on runsaat kaksi prosenttia koko henkilöstöstä.Tämäkin luku pitää sisällään taloushallinnon ja palkkahallinnon henkilöstön.Sivistystoimi44,8 % (1268)Henkilöstö toimialoittainTekniikka ja ympäristö7,9 % (224)Keskushallinto12,9 % (364)VarsinainenKeskushallinto2,2 %Ateria- japuhtauspalvelut9,4 %Tilapalvelu0,5 %Tietohallinto0,5 %Perusturva33,1 % (936)Hyvinkään Vesi1,4 % (39)Kehitämisyksikkö0,1 %Konserni jatukipalvelujaostoHankintayksikkö 0,0 %0,2 %

73 HENKILÖSTÖRAKENNE3.1 Henkilöstön ikärakenneVakinaisen henkilöstön ikärakenne miehet/naiset 31.12.2011400350300250200150100500232191110296 10 25 28322295307253216*598161 7336-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-68* 65-68 vuotiaita yht. 12*NaisetMiehetVakituisessa henkilöstössä ikäryhmässä yli 60-vuotiaat oli naisia 18 enemmän kuin vuosi sitten.Miesten osuus vastaavassa ikäluokassa on pienentynyt kolmella työntekijällä. Huonoa kehityksessäon ollut se, että alle 30-vuotiaiden työntekijöiden määrän olisi suotavaa kasvaa nopeammin kuinnyt toteutunut kehitys. Ns. henkilökohtaisen eläkeiän ylittäneiden työntekijöiden määrä kasvaa hitaastivuosivuodelta.Vakinaisen henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin 31.12.400376 383 3803503123002502162602522001501005001203512-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-68v. 2009 v. 2010 v. 2011

8Vakituisen henkilöstön osalta keski-iät molemmilla sukupuolilla noudattavat ikäluokissaan suunnilleensamaa jakautumaa. Henkilöstöstä ikäluokkiin 50 vuotta ja enemmän kuuluu 43,7% henkilöstöstä.Edelliseen vuoteen verrattuna muutosta on tapahtunut 0,15 verran alaspäin.Henkilöstön ikärakennepalvelujakson tyypin mukaanIkä Vakinaiset % Määräaikaiset % yht. %-24 35 1,5 84 17,3 119 4,225-29 120 5,1 82 16,9 202 7,130-34 216 9,2 61 12,6 277 9,835-39 260 11,1 51 10,5 311 11,040-44 312 13,3 57 11,8 369 13,045-49 376 16,0 47 9,7 423 14,950-54 383 16,3 41 8,5 424 15,055-59 380 16,2 40 8,2 420 14,860-64 252 10,7 18 3,7 270 9,565- 12 0,5 4 0,8 16 0,6Yht. 2346 100,0 485 100,0 2831 100,0Henkilöstön ikärakennetta ikäluokittain tarkasteltuna nostaa neljättä vuotta peräkkäin suurimpanatyöntekijöiden ikäluokkana 50-54-vuotiaat Määräaikaisissa työsuhteissa on eniten henkilöstöä ikäluokissaalle 30-vuotiaat.3.2 Henkilöstön keski-ikäVakinaisen henkilöstön keski-ikä vuosina 2005-201147,046,546,346,546,8 46,846,646,6 46,646,045,545,02005 2006 2007 2008 2009 2010 2011Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on ollut kolmena vuonna sama eli ollen 46,6 vuotta. Määräaikaisenhenkilöstön keski-ikä on ollut vastaavana tarkasteluajanjaksona noin kymmenen vuotta nuorempaakuin vakituisen henkilöstön ollen vuoden 2011 lopussa 37,5 vuotta. Kunta-alan henkilöstönkeski-ikä vuonna 2010 oli 45,5 vuotta kuten keski-ikä oli myös v. 2009.Vakinaisen henkilöstön keski-ikä2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011Keskushallinto 49,7 49,4 49,8 49,8 48,3 49,5 50,6Sivistystoimi 45,8 45,8 46,0 46,0 45,8 45,6 45,2Tekniikka ja ympäristö 47,7 48,4 48,4 48,4 49,1 48,2 48,6Perusturva 45,5 45,8 46,2 46,2 46,0 46,1 46,0Hyvinkään vesi 50,3 50,1 51,0 51,0 49,9 49,7 49,2Vakinaisten keski-ikä 46,3 46,5 46,8 46,8 46,6 46,6 46,6

9Keski-iältään iäkkäintä henkilöstöä on keskushallinnossa ja ”nuorin” henkilöstö on sivistystoimessa.Määräaikainen henkilöstö on noin kymmenen vuotta keskimäärin nuorempaa kuin vakituinen hen-kilöstö.Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011Keskushallinto 39,7 43,3 43,5 45,3 40,7Sivistystoimi 38,1 37,9 37,0 37,4 37,5Tekniikka ja ympäristö 37,9 38,4 32,8 37,4 37,0Perusturva 35,4 36,1 34,8 36,4 36,7Hyvinkään vesi 35,8 47,3 33,3 34,0 42,0Määräaikaisten keski-ikä 39,1 38,8 36,8 37,3 36,2 37,2 37,53.3 Henkilöstön sukupuolijakaumaHenkilöstön sukupuolijakauma %VakinaisetMääräaikaisetKaikk i%0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0Naise tMiehetHyvinkään kaupungin palveluksessa olevien miesten määrä on laskenut hitaasti mutta vakaastiviimeisten vuosien ajan. Suuntana on, että kaupunki on yhä naisvaltaisempi työntekijöiltään. Suku-jakaumassa määräaikaisten ja vakituisten työntekijöiden välillä ei juuri puolten ole.2008 2009 2010 2011Miehet 17,2 16,7 16,4 16,1Naiset 82,8 83,3 83,6 83,9Miesten ja naisten osuudet toimialoittain v. 20110 25 50 75 100YhteensäKeskushallintoSivistystoimiTekniikka ja ympäristöPerusturvaHyvinkään vesiMiehet Naiset %Naisvaltaisin toimiala on perusturva ja vastaavasti miehisin on tekniikka ja ympäristö.

103.4 Henkilöstön vaihtuvuusUlkoinen vaihtuvuus kääntyi jälleen kasvuun vuonna 2011. Henkilöstön vaihtuvuus on suurintaperusturvan toimialalla. Ilman eläkkeelle jääneitä ulkoinen vaihtuvuus oli 9,3 %, edellisvuoden lukuon 8,1%.AlkaneetpalvelussuhteetPäättyneetpalvelussuhteetKeskim.henkilöstölukumäärä2011Vaihtuvuus%2010Vaihtuvuus%2009Vaihtuvuus%2008Vaihtuvuus%ToimialaKeskushallinto 6 28 319,3 10,6 9,0 18,3 14,1Sivistystoimi 50 46 1018,9 9,4 8,7 26,4 8,0Tekniikka ja ympäristö 7 12 215,0 8,8 10,1 6,0 8,2Perusturva 56 63 741,2 16,1 13,6 10,2 13,8Hyvinkään vesi 3 2 34,7 14,4 14,3 9,7 6,8Yhteensä 122 151 2329,2 11,7 11,5 14,8 11,2Ulkoinen vaituvuus-%: 100*(alk. palvelujaksot ulk + päättyneet palvelujaksot ulk)/keskim. henkilöstöPalvelujakson tyyppiPäättymissyyVakinaiset Irtisanoutuminen 83Purkaminen (erotettu) 2Määräaikaisen palvelussuhteen päätt. 5Vanhuuseläke 49Kuollut 1Purkaminen koeaikana 2Työkyvyttömyyseläke 7Muu syy 2151Määräaikaiset Irtisanoutuminen 63Purkaminen (erotettu) 1Määräaikaisen palvelussuhteen päätt. 5351Työsopimuksen purkautuminen 1Purkaminen koeaikana 3Muu syy 309Vanhuuseläke 157293.5 RekrytointiRekrytointitoimisto on palveluyksikkö, joka hankkii Hyvinkään kaupungin kotihoidon, terveyskeskussairaalan,vanhainkotien ja päiväkotien yksiköille henkilökuntaa erimittaisiin sijaisuuksiin. Tämänlisäksi rekrytointitoimisto haastattelee Hyvinkään sivistystoimen oppilaitosten opettajansijaisiaja sijoittaa kotihoidon, vanhainkotien ja terveyskeskussairaalan varahenkilöt sekä huolehtii vanhainkotiensekä terveyskeskussairaalan varahenkilöiden työaikasuunnittelusta. Rekrytointitoimistotoimii myös tukiyksikkönä vakinaisen henkilökunnan rekrytoinneissa ja hallinnoi pääkäyttäjän omi-

11naisuudessa kuntarekry-rekrytointiohjelmaa. Rekrytointitoimisto edustaa kaupunkia myös erilaisissarekrytointitapahtumissa.Rekrytointitoimiston strategiset päämäärätVälittää työyksiköihin sijaisiaUusien sijaisten haastattelu ja rekrytointiKehittää toimiston palveluita ja saattaa ne vastaamaan työyksiköiden ja sijaisten tarpeisiinVälittää eteenpäin positiivista työnantajakuvaa Hyvinkään kaupungistaLuoda verkostoja alan oppilaitoksiinVastata varahenkilöstön työvuorosuunnittelusta ja varauksistaTarjota tukipalveluita vakinaisen henkilökunnan rekrytointiinNuorten ja opiskelijoiden kesätöiden rekrytointiprosessista vastaaminenKotihoito, vanhainkodit ja tksairaala 2009 2010 2011Toimistopäivien määrä 246 246 246Rekrytointipyynnöt 7544 7256 6921Toteutuneet pyynnöt 7334 6928 6414Toteutumaprosentti 97,1 95,5 92,7Pyynnöt/päivä 31 29 29Toteutumat/päivä 30 28 26Päivähoito 2009 2010 2011Toimistopäivien määrä 246 246 246Rekrytointipyynnöt 1243 1569 1706Toteutuneet pyynnöt 1206 1492 1571Toteutumaprosentti 97,6 95,1 92,1Pyynnöt/päivä 5 6 7Toteutumat/päivä 5 6 6Rekrytoinnin haastatteluissa henkilöä 267 694 598RekrytointitarveKaupungin kannalta on tärkeää arvioida toiminnoittain tulevaa rekrytointitarvetta. Rekrytointitarvevuosien 2011 – 2013 aikana on arvioitu käyttäen hyväksi KEVA:n eläköitymisennusteita ja vaihtuvuustilastojasekä vuoden 2011 talousarviossa arvioituja henkilöstömäärälisäystarpeita. Arvio onsuuntaa antava.Vuosien 2012-2014 arvioitu rekrytointitarve vakinaisiin palvelussuhteisiin:- eläköityminen 318- lähtövaihtuvuus (pl. eläköityminen) 270- uusrekrytointi (hallintokuntien esittämät 179_______Rekrytointitarve (arvio) 767Arvioitu rekrytointitarve vuosina 2012–2014 on yhteensä noin 27,1 prosenttia kaupungin henkilöstöstä.Osuus on huomattavasti suurempi eräissä ammattiryhmissä. Eläkkeelle jää 11,2% kaupunginhenkilöstöstä.

124 POISSAOLOT4.1 Poissaolot eri syistäHenkilöstön poissaolot ovat kasvaneet 2,5 % edellisestä tarkastelusta eli v 2010 lukien. Poissaolojenkolme vuotta kestänyt pieneneminen on nyt kääntynyt kasvuksi. Poissaolopäivistä palkallisia oli66,3 % ja palkattomia 33,7%.Henkilöstön poissaolojen syyt pääpiirteissään ovat olleet eri vuosina samat. Kuntoutukseen käytettyjenpäivien lukumäärä on laskenut huikeat 42,%. Tapaturmien ja ammattitautien vuoksi poissaoloton kääntynyt valitettavasti kasvuun.2009 2010 2011POISSAOLOT Palkat Päivät Palkat Päivät Palkat Päivätasevelvollisuus ym 2 356 32 4 966 46 6 055 52julkinen tehtävä 76 37 481 66 1 019 63koulutus 407 401 8 284 469 205 8 823 436 761 8 808kuntoutus 881 5 238 1 320 4 319 0 2 505lomautus 0 1 020 0 625 0 446osa-aikaiset poissaolot 0 1 905 0 1 632 0 2 328perhevapaat 634 969 40 009 551 674 39 836 646 409 40 813sairauslomat 3 013 158 46 788 3 033 656 45 207 3 147 123 46 254tapaturmat ja ammattit. 117 124 1 622 96 398 1 342 118 225 1 637tasoitusvapaat 82 603 1 029 78 933 1 058 71 035 904työssä muualla 600 1 524 802 1 850 478 2 240virkavapaus / työloma/vuorotteluv. 31 402 23 100 22 661 19 880 46 055 24 183vuosil / lrv säästövp 6 811 650 87 042 6 861 166 84 855 7 054 848 84 452muut poissaolot 76 99 322 63 9 720 21911 102 296 217 729 11 121 584 209 602 11 537 728 214 904Koulutus Vakinaiset Määräaik. Yhteensäpv pv pvTäydennyskoulutus, ulkoinen 2 862 462 3 324Täydennyskoulutus, sisäinen 397 59 456Uudelleenkoulutus 0 0 0Jatkokoulutus 74 25 99Ammattiyhdistyskoulutus 163 1 164Yhteinen koulutus 8 1 9Muu koulutus 4 363 392 4 755Yhteensä 7 867 940 8 807Kaikki koulutuspäivät 2006 2007 2008 2009 2010 2011vakinaiset 10 633 9 581 8 968 7 306 7 879 7867määräaikaiset 1 445 1 263 1 264 978 944 940yhteensä 12 078 10 844 10 232 8 284 8 823 8807Koulutuspäivien määrä on pysynyt käytännössä edellisvuoden tasolla. Koulutuspäivien määrä kokotarkasteluajanjaksolla on ollut laskussa. Edellisvuodesta ulkoisten koulutuspäivien määrä on laskenutnoin 10%:lla. Sisäinen, itse järjestetty koulutus on vähentynyt peräti 35 %.

134.2 SairauspoissaolotSairauspoissaolopäivien lukumäärä/henkilö on kasvanut nyt kolmatta vuotta peräkkäin. Keskushallinnossasekä perusturvassa on suurimmat poissaolot henkeä kohden. Mainittakoon, että keskushallinnonluku sisältää fyysisesti raskasta työtä tekevän ateria- ja puhtauspalveluhenkilöstön(n.330 henkeä).Toimiala 2007Muutosed.vuoteen% 2008Muutos ed.vuoteen % 2009Muutos ed.vuoteen % 2010Muutosed.vuoteen % 2011Muutosed.vuoteen%Keskushallinto 17,7 38 15,7 -11 16,1 3 20,4 27 19,6 -3,9Sivistystoimi 12,6 8 13,1 4 11,1 -15 10,5 -5 13,5 28,6Tekniikka ja ympäristö 18 -29 18,0 0 17,4 -3 13,9 -20 14,7 5,8Perusturva 20,6 10 19,0 -8 18,9 -1 18,7 -1 20,8 11,2Hyvinkään vesi 24 -25 26,6 11 36,5 37 23,3 -36 13,5 -42,1Koko kaupunki 17,8 3 16,9 -5 16,4 -3 16,5 1 16,8 1,8Pv/ henkilö -tiedot saatu jakamalla vuoden sair.poissaolopäivät vuoden henkilöstömäärällä (2502)*Sairauspoissaolot sisältävät myös työtapaturmien ja ammattitautien aiheuttamat sairauspoissaolotVakinaisen henkilöstön sairauspäivien lukumäärä vuonna 2011 oli 40.247 kalenteripäivää ja poissaolleitahenkilöitä oli yhteensä 1819. Sairauden vuoksi poissaollutta työntekijää kohden poissaolopäiviäkertyi 22,1. Koko henkilöstön (vakituiset ja määräaikaiset yhteensä/ ilman työllistettyjä)sairauspäivien lukumäärä oli 47.468 kalenteripäivää ja sairauspoissaoloja poissaollutta kohden oli19,7. Vakinaisesta henkilöstöstä 22,5% ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja. Koko kuntasektorillahenkilöstöstä 31% ei ollut poissaoloja.Vakinaiset Poissaolleiden Henkilöitä, joilla ei Poissaolopv /Poissaolopv /hlö / vakinainenIkäryhmä 31.12.2011 lukumäärä poissaoloja hlö/ poissaolleet henkilöstö-24 35 23 12 16,3 10,725-29 120 87 33 17 12,330-34 216 157 59 20 14,535-39 260 204 56 22,1 17,340-44 312 243 69 20,1 15,645-49 376 297 79 20 15,850-54 383 298 85 18 14,055-59 380 289 91 26,6 20,260- 264 221 43 31,2 26,1Yht. 2346 1819 527 22,1 17,2Vakituisen henkilöstön poissaoloista 17,0 % oli lyhytaikaisia, enintään kolmen päivän pituisia. Lyhyidenpoissaolojen määrä on laskenut edellisestä vuodesta 0,4%:lla. Pituudeltaan 4-60 päivänpoissaoloja oli 51,4% poissaoloista ja yli 60 päivän poissaoloja 29,4%. 4-60 päivän poissaolojenosuus vakinaisella henkilöstöllä on kasvanut edellisvuodesta 1,2%:lla ja yli 60 päivän poissaolojenmäärä on laskenut 0,8%:llaVakinaiset2008 2009 2010 2011Sairauspoissaolot pv % pv % pv % pv %1- 3 päivää 6 368 14,7 6 548 15,8 6 874 17,4 6 858 17,04-60 päivää 21 859 50,4 21 605 52,0 19 866 50,2 20 670 51,4yli 60 päivää 14 429 33,2 12 566 30,2 11 935 30,2 11 816 29,4osa-aikaisten s-poissaolot 721 1,7 816 2,0 892 2,2 903 2,2Yht. 43 377 100,0 41 535 100,0 39 567 100,0 40 247 100,0

14Kunta-alan työpaikoilla oltiin vuonna 2011 keskimäärin 10,6 päivää vuodessa pois töistä omansairauden takia (mittari suhteuttaa poissaolot työpäivien määrään). Vastaava luku vuonna 2010 oli8,4 päivää. Hyvinkään kaupunki seuraa poissaoloja kalenteripäivien suhteessa eli vertailua ei suoraanvoi tehdä lukujen välillä.Kunta-alan barometrin mukaan kunta-alalla työskentelevillä naisilla poissaolopäiviä oli keskimäärin11,9 (vuonna 2010 – 8,9 päivää) ja miehillä 5,7 päivää vuodessa (vuonna 2010 – 6,7 päivää). Kunta-alallatyöskentelevillä miehillä oli sairauspoissaolopäiviä vähemmän kuin kaikilla työssä olevillamiehillä. Naisilla tilanne oli päinvastainen (Kunta-alan työolobarometri 2011 s. 18).Hyvinkään kaupunki seuraa (TTH) poissaoloja eri syiden mukaan luokiteltuna. Merkittäviä muutoksiaeri poissaolojen syissä ei ole tapahtunut ellei sellaiseksi nyt tulkita sydän- ja verisuonisairauksienväheneminen. Olisiko terveellisten elämäntapojen valistus vaikuttanut asiaan?Sairauspoissaolot syyn mukaan 2008 - 2011Tuki- ja liikuntaelinsairausHengityselinten sairaudetMuutTapaturmatMielenterveysTartuntatauditKasvaimetSydän- ja verisuonisairaus0 5 10 15 20 25 30 35 402008 2009 2010 2011%

155 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET5.1 PalkkausjärjestelmätHyvinkään kaupunki toimii palkkauksen perusteiden järjestämisessä kunta-alan suositusten jamääräysten mukaisella tavalla. Kaupungissa on tehty usean vuoden ajan systemaattista kehittämistyötätyön vaativuuden arviointijärjestelmän päivittämisessä.Tulospalkkausjärjestelmää on Hyvinkäällä sovellettu perinteisesti kahteen henkilöstöryhmään; siivoojiinsekä Hyvinkääsalin henkilöstöön. Vuonna 2011 tulospalkkausjärjestelmää ei sovellettu kaupunginhenkilöstöön. Vuoden aikana luotiin uudet tulospalkkausjärjestelmän perusteet ateria- japuhtauspalveluihin sekä muutamaan muuhun yksikköön vastaavan järjestelmän laatiminen on työnalla. Järjestelmää sovelletaan 2012 osalta ateria- ja puhtauspalveluissa.5.2 PalkkamenotVuonna 2011 toteutui 1,2% yleiskorotus (kustannusvaikutus koko kaupunki n. 1,1 Me) sekä 0,8%(n. 460.000e) järjestelyvaraerä.2009 2010 2011 muutos%Henkilöstökulut euroina 112 860 918 111 333 456 115 746 318 4,0Palkat ja palkkiot 86 081 009 86 346 500 89 818 660 4,0Henkilöstökulut %:na toimintakuluista 47,7 46,6 46,0Palkkojen osuus toimintakuluissa % 36,4 36,2 35,7Palkat asukasta kohden 1 901,5 1 897,9 1 972,6Henkilöstökulut kokonaisuudessaan kasvoivat vuonna 2011 4.412.863 eurolla eli kasvua tuli 4%.Muutos edelliseen tarkasteluajankohtaan on merkittävä sillä 2009 / 2010 henkilöstömenot pienenivätnoin 1,5 miljoonalla eurolla.Valtakunnallinen palkkaratkaisu nosti Hyvinkään kaupungin palkkauskustannuksia vuonna 2011noin 1,5 miljoonalla eurolla. Uusi 1.1.2012 voimaan tullut työ- ja virkaehtosopimus toi poikkeavallatavalla merkittävän kertakustannuserän vuodelle 2011. KVTES sopimuksesta poistettiin vuosilomienmääräytymisessä käytetty ns. B-taulukko. Em. asia on Kilan kirjaussuositusten mukaan pitänytkirjata lomapalkkavarauksena ja nimenomaan kohdentaa vielä vuodelle 2011. Ko. kirjaus toi770.000 euron ennakoimattoman kertakirjauksen henkilöstömenoihin.Palkattomien vapaaehtoisten vapaiden tuoma henkilöstömenosäästö oli 2010 vuonna n. 498.000euroa ja 2011 n. 520.000 euroa.5.3 KeskiansiotKeskiansiot sopimuksittain (täyttä työaikaa tekevät) kunta-alalla olivat seuraavat (2010 / 2011 tilastojaei vielä saatavilla): KVTES 2529 e/kk, OVTES 3551 e/kk, TS 2954 e/kk ja lääkärisopimus 6743e/kk. Kokonaisansio oli 2867 e /kk.

165.4 Muut henkilöstömenotVälilliset palkat eli ei tehdyn työn palkatPalkat sairaus- ja työtapaturma-ajoilta olivat n. 3,3 milj. euroa ja perhevapaiden osalta n. 0,7 milj.euroa (2010 3,1 Me ja 0,6 Me).Vuosiloma-ajalta maksetut palkat sekä lomakorvaukset ja lomarahat olivat n. 7,1 milj. euroa. Muutvirkavapaan tai työvapaan ajalta maksetut palkat olivat yhteensä n. 0,6 milj. euroa (kaikki yht. n.11,7 milj. euroa). Sairausvakuutus- ja tapaturmakorvauksia saatiin vastaavasti n. 1,3 milj. euroa.Muut välilliset kustannuksetMuut välilliset kustannukset 2009 2010 2011 muutos%Luontaisedut 376 000 369 182 346 780 -6,1Suojavaatetukset 150 211 157 432 166 964 6,1Rekrytointikustannukset 31 926 30 145 21 472 -28,8Työterveyshuolto 1 031 055 1 045 900 1 243 858 18,9Saatu KELA korvaus 484 852 483 530 534 760 10,6TTH / työntekijä netto€ 196,6 200,6 250,5 24,9kelakorv. Arvio v. 2011Luontaisedut ovat opettajien sekä ruokapalveluhenkilöstön ateriaetukustannuksia. Rekrytointikustannuksetovat kuluneen vuoden aikana hakuilmoitusten sekä soveltuvuustestaukseen kirjattujakustannuksia; summa ei sisällä rekrytointiyksikön kustannuksia.Työterveyshuollon palvelut ostetaan kaupungin omalta työterveyspalveluja tuottavalta yksiköltä.Palveluun sisältyy lakisääteinen työterveyshuolto ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Työterveyshuollonkustannukset ovat kasvaneet vuonna 2011 merkittävästi, peräti 24,9%. Ensimmäistä kertaakaupungin historiassa TTH kustannukset ylittivät ns. Kelan kattorajan, leikkurin eli entistä suurempiosuus kustannuksista jäi kaupungin maksettavaksi. Kelan korvaus kattoi v. 2009 47% TTHkustannuksista; vuonna 2011 enää 43,6%.

176 KOULUTUS JA KEHITTÄMINENHenkilöstön osaamista, ammattitaidon ja yksittäisten taitojen kehittymistä edistetään Hyvinkäänkaupungissa kulloinkin olemassa olevien resurssien puitteissa eri tavoin riippuen tavoiteltavastaoppimisen tasosta, esimerkiksi:koulutuksellayhteisillä kehittämishankkeillatyönohjauksellakäsittelemällä työn toteuttamiseen liittyviä asioita yhdessä säännöllisissä työpaikkakokouksissatukemalla henkilöstön oma-aloitteista koulutustatyökierrollaKunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillisesta täydennyskoulutuksesta jaseurantavelvoitteesta on määräykset lainsäädännössä. Kunnallinen työmarkkinalaitos seuraa täydennyskoulutuksentoteutumista keräämällä valtakunnallisesti täydennyskoulutustiedot vuosittain.Hyvinkäällä toimialat järjestävät pääsääntöisesti itse henkilöstölleen koulutusta ja toiminnan kehittämishankkeita.Keskushallinnon ml. henkilöstökeskuksen palvelut ovat täydentäneet näitä ja ovatyleensä luonteeltaan kaikille tarkoitettuja toimialasta riippumatta.Käytettävissä olevat henkilöstöjärjestelmät on rakennettu tuottamaan koulutuspäivien lukumääriäja vastaavia yleisiä tilastotietoja.6.1 Koulutuspäivät ja kustannuksetKoulutuspäiviä kaupungin henkilöstölle kertyi vuonna 2011 kaikkiaan 8 807 kalenteripäivää, mikäon noin 0,2 % vähemmän kuin edellisvuonna (ed. vuonna 8 823). Koulutuspäivistä oli työnantajan kustantamaa ammatillista koulutusta 3 780 päivää eli 42,9 % (ed. vuonna 4383pv) palkattomalla opintovapaalla oli 28 henkilöä ja palkattomia opintovapaita 4 125 päivää eli46,8 % (ed. vuonna 3 478 pv) muuta koulutusta yht. 902 pv (10,3 %).Koulutuspäivistä vakinaisen henkilöstön koulutuspäiviä oli kaikkiaan 7 867 pv (ed. vuonna 7 876pv). Näistä oli työnantajan kustantamaa ammatillista täydennyskoulutusta 3 259 eli 41,4 % (ed. vuonna3 796 pv) palkattomia opintovapaapäiviä 4 091 eli 52 % (ed. vuonna 3 386) muita koulutuspäiviä 517 eli 6,6 %.Työnantajan kustantaman ammatillisen koulutuksen palkkakustannusten ja koulutuspäivien kehitysesitetään seuraavassa taulukossa (sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteinen täydennyskoulutussisältyy lukuihin):

18Palkkakustannukset Koulutuspäivät€v.2011 395 894 3 780v.2010 432 061 4 383v.2009 369 707 3 808v.2008 449 912 4 838v.2007 442 137 5 047v.2006 414 233 5 242v.2005 405 784 4 966v.2004 412 091 5 002v.2003 330 951 4 111v.2002 277 412 3 570v.2001 238 143 3 148Palkkakustannusten lisäksi kaupunki käytti henkilöstön osaamisen kehittämiseen (koulutus, kehittäminen,työnohjaus) koulutusmenoiksi kirjattuna 510.879 euroa (2010: 442.134, 2009: 498.372).6.2 OppisopimuskoulutusTuotekehittäjän erikoistutkintoon oppisopimuskoulutuksen kautta osallistui 19 perusturvan työntekijää.Koulutus päättyi ja tutkinnon suoritti 11 opiskelijaa.Koti- ja laitospalveluissa opiskeli oppisopimuksella lähihoitajan tutkintoa 6 henkilöä, joista kaksihenkilöä valmistui ja yhden oppisopimus purkautui. Yksi työntekijä suoritti Johtamisen erikoisammattitutkintoa(JET) oppisopimuksella.Varhaiskasvatuksessa:Tuotekehittäjän ammattitutkinnon suoritti 10 henkilöä.Työyhteisöjen työnohjaus ja prosessikonsultaatio 1 henkilö.Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto, 1 henkilö.Lasten liikunnan ammattitutkinto, 4 henkilöä.6.3 Muu koulutusToimialojen järjestämän koulutuksen osalta henkilöstökeskus on aiemmin kerännyt tietoa lähinnäkoulutuspäivien lukumääristä. Viime vuodelta on saatu jonkin verran tietoa myös koulutusten sisällöistäja kehittämishankkeista. Keskushallinnon järjestämä koulutus on pääsääntöisesti tarkoitettukoko kaupungin henkilöstölle, kun taas toimialat järjestävät koulutusta omalle henkilöstölleen.Henkilöstökeskuksen järjestämää tai kokonaan tai osittain kustantamaa koulutustaHaasteelliset tilanteet asiakaspalvelutyössä /koulutus 20-30 osallistujaaTTES -koulutus (Kuuma-yhteistyö) 53 osallistujaa 12.5.2011Palvelussuhdekoulutus perusturvalle ja palkkasihteereille 15 osallistujaa 27.5.2011Esimiesiltapäivä 102 osallistujaa 3.11.2011Haasteelliset vuorovaikutustilanteet /Puhe-Judonperusteet / järjestäjänä Järvenpään kaupunki(Kuuma –yhteistyö) 5 osallistujaa 10.11.2011Työyhteisötaidot työhyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä 57 osallistujaa 23.11.2011Oivalla mahdollisuutesi työniloon / Järvenpään kaupunki(Kuuma-yhteistyö) 5 osallistujaa 8.12.2011

19Toimialojen järjestämää koulutustaVerkostokonsultti –koulutus, kesto 1,5 v,(terveyden ja hyvinvoinnin laitos) 9 osallistujaa 26.5.2011 alk.Lastensuojelun tiimikoulutus, 5 kertaa,37 osallistujaa / kertaMonimuotoiset perheet –koulutussarja(perusturva ja sivistystoimen työntekijöille)127 osallistujaaLiikkumisresepti tehokkaaseen käyttöön –koulutusiltapäivälääkäreille, hoitajille, fysioterapeuteille ja liikuntatoimentyöntekijöilleJohtamisen erikoisammattitutkinto1 osallistujaUuden esiopetussuunnitelman käyttöönottoKoko varhaiskasvatusKoulutustori (Hyviä käytäntöjä, kasvatuskumppanuus,taiteellinen ilmaisu ja kokeminen, kerro se kuvin) Varhaiskasvatus 6.6. – 23.8.2011Turvakortti –koulutukset (Koti- ja laitospalvelu) 60 osallistujaa 28.9.-14.12.2011Jokainen askel on tärkeä (Koti- ja laitospalvelu) 21.9.-30.9.2011Haavahoitokoulutus (Koti- ja laitospalvelu) 37 osallistujaa 19.10.2011Näytön vastaanottajakoulutus(Koti- ja laitospalvelu)jatkuvaaMuistisairaanhoito (Koti- ja laitospalvelu) 75 osallistujaa 13.10.2011Sairaalahygienia-iltapäivä 12 osallistujaa 7.4.2011Ravatar17 osallistujaaTyösuojelukoulutusVuonna 2011 järjestettiin kaikkiaan neljä ensiapukurssia. Niihin osallistui yhteensä 46 henkilöä.Kouluttajana toimi Sirpa Marjoniemi työterveyshuollosta.Lähinnä esimiehille ja työsuojeluasiamiehille suunnattu koulutus ”Työyhteisön ristiriidat ja niidenhallinta” toteutettiin 4.5.2011 Tapainlinnan koulun auditoriossa. Kouluttajana toimi Tarja Räty Työturvallisuuskeskuksesta.Koulutukseen osallistui 46 henkilöä.Koulujen rehtoreille ja teknisen työn opettajille suunnattu koulutus ”Riskienarviointi ja vastuukysymyksetopetustoimen teknisten töiden tiloissa” järjestettiin 22.9.2011 Tapainlinnan koululla. Kouluttajanatoimi turvallisuuspäällikkö Tero Keitaanniemi Nurmijärveltä. Koulutukseen osallistui 40 henkilöä.Välitöntä asiakaspalvelutyötä tekeville suunnattu uhkatilannekoulutustilaisuus järjestettiin19.10.2011 Laurean Helene –auditoriossa. Kouluttajana toimi Asko Mäkinen Turvapalvelut DekontaOy:stä. Koulutukseen osallistui 29 henkilöä.Esimiehille ja työsuojeluasiamiehille kohdennettu koulutus ”Työyhteisötaidot työhyvinvointiin vaikuttavinatekijöinä” järjestettiin 23.11.2011 Laurean Helene –auditoriossa. Kouluttajana toimi TarjaRäty Työturvallisuuskeskuksesta. Koulutukseen osallistui 52 henkilöä.

20Lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillinen täydennyskoulutusSosiaali- ja terveydenhuolto 2010 2011Henkilöstö 31.12. 1134 1 163Täydennyskouutukseen osall. 1131 930Täydennyskoulutuspäivät 3106 2 565Kustannukset 197 476 205 511Päivää / osallistunut 2,7 2,8Euroa / osallistunut 175 2212011johtamiskoulutukseen osallistuineiden lukumäärä / 3johtamiskoulutuspäivien lukumäärä (työpäivinä) / 22*Kustannuksissa ei ole koulutukseen osallistuneideneikä sijaisten palkkakuluja6.4 KehittämishankkeetStrategisen hyvinvoinnin kehittämishankeStrategisen hyvinvoinnin kehittämishanke käynnistyi 15.12.2010 ja päättyi virallisesti 8.6.2011.Hankkeessa oli mukana Hyvinkään lisäksi Helsingin kaupungin kolme eri virastoa, Kotka ja Kemijärvi.Hankkeen tavoitteena on parantaa henkilöstön hyvinvointia kehittämällä strategisen hyvinvoinninjohtamisen palvelukokonaisuutta. Hyvinkään kaupungin osalta hankeen teemassa työskentelyjatkui syksyn 2011 ajan ja jatkuu edelleenkin. Tavoitteena on aikaansaada kohtuullisen pysyväksiosaksi uusia tapoja mitata ja sen kautta edelleen suunnata paremmin erilaisia toimenpiteitätyöhyvinvoinnin alueella.Prosessien mallinnuspilotointiKaupungin yhteisenä kehittämishankkeena on toteutettu prosessien kuvausten pilotointi käyttämälläQPR –ohjelmistoa KuntaIT / VM:n prosessipankin lisenssenssin avulla. Toimintojen kehittämisenja tuottavuuden lisäämisen yksi keskeinen tapa on kuvata toimintojen nykyinen tilanne ja kehittääsen perusteella toimintojen prosesseja sisällöllisesti paremmiksi ja tuottavammiksi. Pilotteina kuvattiinkoko kaupunkia koskevia henkilöstöasioiden prosesseja. Hankkeen jatkona on tavoitteena(asiaan on budjetissa varattuna varat) vakinaistaa mallinnustoimintaa sekä kehittää prosessijohtamisenmalleja.Koti- ja laitospalvelujen hankkeitaKoti- ja laitospalveluissa on pilotoitu työaika-autonomia –mallia, jossa henkilöstö suunnittelee itsetyövuoronsa vanhainkodeilla ja osasto 1:llä terveyskeskussairaalassa. Malli on ollut menestys jasen hyödyntämistä laajennetaan koti- ja laitospalveluiden alueella.Vuorovaikutteisen johtamisen hankkeen osana ”kehittävä dialogi” -menetelmä on otettu käyttöönkoti- ja laitospalveluiden kehityskeskusteluissa. Menetelmää sovelletaan myös prosessien kehittämisessäja haasteellisissa johtamistilanteissa.Kotihoidossa aloitettiin tulospalkkakriteerien pilotointi marraskuussa 2011.

21Varhaiskasvatuksen kehittämishankkeitaOrientaatiohanke: Tavoitteena on selvittää, miten lasten näkemykset, taidot ja kaverisuhteet muotoutuvatja miten aikuisten toiminta ja oppimisympäristö ovat yhteydessä toimintaan. Saatujen tutkimustulostenperusteella laadittujen kehitystehtävien avulla luodaan malleja varhaiskasvatustoiminnanedistämiseksi. Lisäksi kehitetään varhaiskasvatuksen arjen pedagogiikkaa ja lisätään lastenosallisuutta. Hankkeeseen osallistuvat kaikki varhaiskasvatusyksiköt.Muksunetti-hanke: Kehitetään perheiden ja varhaiskasvatuksen välistä vuorovaikutusta turvallisensähköisen viestintävälineen avulla.Hyvinvoiva liikkuva perhe -hanke: Lisätään lasten ja perheiden liikuntaa ja annetaan perheille tietoaravinnosta ja terveydestä osana kokonaisvaltaista hyvinvointia.Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen: 1.6.2011 – 30.6.2012, jatko 31.7.2013 asti.6.5 TyökiertoSuunnitelmallista työkiertoa toteutetaan koti- ja laitospalveluissa sekä varhaiskasvatuspalveluissa.Työkierron päätavoitteena on osaamisen vahvistaminen ja työtyytyväisyyden lisääminen. Toteutetuntyökierron avulla yhtenäistetään palvelualueiden toimintatapoja ja parannetaan yhteistyötä eriyksiköiden välillä. Lisäksi tavoitteena on tehokas, ammattitaidossaan kehittyvä, tulevaisuudenhaasteet huomioon ottava henkilöstö sekä vuorovaikutteiset hyvinvointia tukevat työyhteisöt. Työkiertoedistää mentorointia, jonka avulla siirretään ns. hiljaista tietoa vanhemmilta työntekijöiltänuoremmille työntekijöille. Mentorointi vahvistaa uusien työntekijöiden sosiaalistumista organisaationarvoihin, tavoitteisiin ja tapoihin.Koti- ja laitospalveluissa työkierrossa oli 20 työntekijää. Työkierron pituus on ollut 2 kk - 6 kk. Kiertoon voitu toteuttaa, kun on löytynyt sopiva vastinpari, niin että työntekijät ovat voineet vaihtaa keskenääntyöyksikköä. Työntekijä on saanut kehittämisideoita ja löytänyt uutta innostusta omaantyöhönsä, kun on palannut työkierrosta.Varhaiskasvatuspalveluissa työkierrossa on ollut vuonna 2011 yhteensä 40 työntekijää. Työkierronpituus on ollut yleensä sijaisuuden pituinen. Joissakin tilanteissa työntekijät ovat jääneet sijaisuudenpäättymisen jälkeen pysyvästi toiseen yksikköön.

227 HENKILÖSTÖN TILA JA TOIMENPITEET7.1 TyötapaturmatHyvinkään kaupungissa tapahtui 172 vakuutusyhtiölle ilmoitettua työtapaturmaa vuonna 2011, lisäksikirjattiin yksi ammattitautiepäily. Vakuutusyhtiö korvasi em. tapaturmien seurauksena kaupungille1451 työpäivän korvaukset eli keskimäärin poissaolopäiviä korvattiin noin 8 päivää tapaturmaakohden. Korvauspäiviin eivät sisälly tapaturmat, joista seuraa alle kolmen päivän työkyvyttömyystai joista on korvattu vain sairaanhoitokuluja. Korvauspäivien keskimääräinen luku oli 19,3päivää. Vuonna 2010 vastaava luku oli 11,3 päivää ja vuonna 2009 17,6 päivääTyötapaturmista 123 sattui työpaikalla, 44 työmatkalla ja 5 työliikenteessä. Lisäksi kirjattiin siis yksiammattitautiepäily. Tapaturmaa kohden suurimmat kustannukset 3110 euroa aiheutuivat työliikenne/muuallatyöpaikan ulkopuolella sattuneista tapaturmista. Työpaikalla sattuneista tapaturmistaaiheutuneet kustannukset olivat keskimäärin 626 euroa ja työmatkalla sattuneista tapaturmista1564 euroa. Tarkasteltaessa työtapaturmia vamman laadun mukaan, havaitaan, että yleisin vammanlaatu on nyrjähdys (72 tapausta), toiseksi yleisin on haavat (38 tapausta) ja kolmanneksi yleisinon tärähdys (37 tapausta). Erilaisista nyrjähdyksistä aiheutuvat korvaukset olivat n. 60.817 euroaeli luku vastaa yhteensä reilua kolmannesta (37,7 %) kaikista työtapaturmakorvauksista(137.334 euroa).Työtapaturmat ja ammattitaudit 2005-2011Työtapat.määrä (kpl)Korvauspäivät Korvauspäiviätapaturmaakohden2005 160 1283 82006 182 1806 102007 155 1025 72008 160 1037 62009 178 1600 92010 176 735 42011 173 1451 8Työtapaturmat ja ammattitaudit 2005 – 20117.2 Työterveyshuollon toimintaToimintasuunnitelma v.2011Työterveyshuollon toimintasuunnitelma pohjautuu työterveyshuoltolakiin (1383/2001), asetukseenhyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista ja työterveyshuollon sisällöstä (1484/2001) ja asetukseenterveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001).Työterveyshuollon toimintaa ja sen korvaamista säätelee lisäksi moni muukin laki, esim. työturvallisuuslaki(738/2002) ja sairausvakuutuslainsäädäntö (1224/2004, 1338/2004).Hyvinkään kaupungin työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa v.2011 on määritelty toiminnanpainopisteeksi ennalta ehkäisevä ja terveyttä edistävä toiminta mutta lisäksi on todettu tarvittavanmyös korjaavia toimenpiteitä kuten varhaista puuttumista tai hoitavaa toimintaa. Työterveystarpeitaarvioitaessa on nostettu esille henkilöstön ikääntymiseen, vakanssien täyttämiseen, työelämän

23muutospaineisiin sekä lisääntyneeseen työväkivallan uhkaan liittyviä haasteita. Sairauspoissaololukujenpienentäminen on ollut vuosittain tavoitteena.Työterveyshuollon toiminnan tavoitteena on edistää ja tukea kaupungin työntekijöiden ja työyhteisöjentyöhyvinvointia yhteistyössä johdon, henkilöstön ja työsuojelun kanssa muuttuvassa toimintaympäristössä.Suunnitelmakauden toiminnan painopistealueet ovat olleet: Työyhteisötaitojen kehittäminen ja oppaan ”Toimintamalli työkyvyn heiketessä” periaatteidensaattaminen osaksi päivittäistä esimiestyötä. Työterveysyhteistyön kehittäminen työpaikoilla Esimiestyön tukeminen mm. työlähtöisin menetelmin Työelämän muutoksissa tukeminen Tupakoinnin vieroitustyön tehostaminenTyöpaikkaselvityksetTyöpaikkakäyntejä ja –selvityksiä on tehty eri ammattiryhmien osalta seuraavasti-terveydenhoitajat 419 tuntia-lääkärit61 tuntia-fysioterapeutit253 tuntia-työterveyspsykologi 49,5 tuntiaTyöpaikkaselvitystoiminta sisältää työpaikkakäynnit ja –selvitykset, erilaisten kyselyiden toteuttamisen,sairauspoissaolosyyseurannan, yhteistyön työsuojelun edustajien kanssa sekä ko. toimintaanliittyvän kirjallisen raportoinnin.Työpaikkakäyntien ja selvitysten kohteet ovat olleet:Opetuspalvelut: Hakalanpolun koulu, Hyvinkään Yhteiskoulu, Pohjoispuiston koulu, Ridasjärvenkoulu, Svenska SkolanTerveyspalvelut: terveyskeskus Läntinen piiri, terveyskeskus Hoitotarvikejakelu, Psykososiaalinenyksikkö, Hammashuollon välinehuolto,Kulttuuri- ja vapaa-aika: Nuorisotalo Silta, ulkoliikuntapaikkojen hoitajatAteria- ja puhtauspalvelut: Kruununmaan päiväkodin keittiö, Kruununmaan päiväkodin laitoshuolto,Kytäjän koulun keittiö ja laitoshuoltoKoti- ja laitospalvelut: Läntisen, eteläisen ja pohjoisen kotihoidon toimitilatSosiaalikeskus: Hämeenkatu 6 tilatVarhaiskasvatuspalvelut: Hiidenkiukaan, Metsäkuusen, Anttilan ja Vehkojan päiväkodit, PuolimatkankoulutupaTekym: Pysäköinninvalvojien työ, Kaupunkimittauksen maastoryhmän työTyöpaikkaselvityksiä on tehty erilaisilla kokoonpanoilla riippuen kohteesta hyödyntäen tarpeenmukaistamoniammatillista asiantuntemusta. Työfysioterapeutti on toteuttanut itsenäisesti ergonomiaselvityksiäeri työpaikoilla (tarvearvio tehty ammattihenkilöiden kanssa) ja osallistunut moniammatillisestitoteutettuihin työpaikkaselvityksiin ergonomian asiantuntijana. Keväällä 2011 työfysioterapeutittekivät uuden kaupungintalon työntekijöiden työpisteisiin ergonomiset tarkastukset.Työterveyspsykologi on osallistunut työpaikkaselvityksiin (11krt) työhyvinvoinnin ja mielenterveydenasiantuntijana.Osassa työpaikkaselvityksiä on käytetty työlähtöistä lähestymistapaa ja palveluita.Työpaikkakäynnistä on tehty raportit toimenpide-ehdotuksineen ja järjestetty tarpeen mukaan palautetilaisuus.Raportti on toimitettu esimiehelle, turvallisuuspäällikölle, työsuojeluvaltuutetulle jamuille tarvittaville asianosaisille.

24Edellä lueteltujen työpaikkaselvityskohteiden lisäksi työterveyshuolto on tehnyt sisäilmatyöryhmänedustajien kanssa työpaikkakäyntejä ja/tai kyselytutkimuksia työpaikoille, jossa on ollut epäilyä /todettuja haittoja sisäilmaongelmista. (kts. tarkemmin Sisäilmatyöryhmän toimintakertomus v.2011)Yhteistyö turvallisuuspäällikön ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa on ollut monipuolista. Yhteisiäkokouksia on ollut kevät ja syyskaudella n. kerran kuukaudessa.Tietojen antaminen, ohjaus ja neuvontaTerveysneuvontaa on annettu eri ammattiryhmien osalta seuraavastiRyhmät (t) Yksilöneuvonta (kpl)• terveydenhoitajat 15.5 438• lääkärit 9.5 47• työfysioterapeutti 51 560• työterveyspsykologi 2.5 50Toiminta sisältää mm. yksilöohjaukset, erilaiset ryhmätoiminnat, asiantuntija-alustukset ja luennot,konsultoinnit, työpaikkaneuvottelut, asiakasneuvottelut (nk. kolmikantaneuvottelut) ja työryhmätyöskentelyn.Työterveyshuollon edustus on ollut seuraavissa kaupungin työryhmissä• sisäilmatyöryhmä• KKI-ryhmä• yhteistyötoimikunta• toimialojen yhteistyöryhmät• työhyvinvointityöryhmätTyöterveyshoitaja ja työfysioterapeutti ovat pitäneet yhden painonhallintakurssin, johon osallistui10 henkilöä.Työfysioterapeutit ovat toteuttaneet kaksi niskaryhmää, joihin osallistui yht. 22 henkilöä ja kaksiselkäryhmää, joihin osallistui yht. 23 henkilöä. Työfysioterapeutit ovat tehneet työpaikoilla tietoiskutyyppisiäluentoja omasta kunnon huolehtimisesta ja ergonomiasta.Ensiapukursseja on toteutettu yhteensä 4 kpl ja niihin on osallistunut yhteensä 46 henkilöä.Elämänkulku ja työ –hankkeen mukaista Työuran uurtaja -valmennusryhmätoimintaa ei toteutunutv.2011.Työterveyshuolto on kutsuttuna osallistunut asiantuntijan roolissa johtoryhmien kokouksiin, virkistyspäiviin,esimies-iltapäiviin ja erilaisiin kehittämishankkeisiin.TerveystarkastuksetTerveystarkastuksia on tehty eri ammattiryhmien osalta seuraavastikpl• terveydenhoitajat 890• lääkärit 314• fysioterapeutti 143• psykologi 233KL I mukaisia laboratoriotutkimuksia on tehty 3230 kpl ja radiologisia tutkimuksia 35 kpl.

25Terveystarkastukset ovat olleet työhönsijoitustarkastuksia, terveydentilan seurantatarkastuksia,ikäkausitarkastuksia, vajaakuntoisten seurantatarkastuksia ja työkyvyn arviointia. Ikäryhmätarkastuksiatehdään 40 - 65-vuotiaille viiden vuoden välein sekä 63- ja 67-vuotiaille.Työfysioterapeuttien pääasiallinen kohderyhmä on ollut tuki- ja liikuntaelinoireilevat työntekijät,jotka tarvitsevat ohjausta ja neuvontaa. Työfysioterapeutit ovat tehneet työkykyarvioihin liittyviäerilaisia fyysisen työ- ja toimintakyvyn mittauksia. Käynnit fysioterapeutin vastaanotolla on rajattu1-4 kertaan / työkykyongelma. Uutena toimintana on aloitettu kuntotestaukset, jotka sisältävät polkupyöräergometritestinsekä eri tyyppisiä lihaskuntotestejä.Työterveyspsykologin yksilötyö on painottunut psyykkisen työkyvyn tutkimiseen, tukemiseen javahvistamiseen. Käynnit on rajattu 1-5 kertaan / työkykyongelma.Työkykyä ylläpitävä toimintaKuntoutusKELA:n järjestämiä ( ASLAK ja TYK ) kuntoutuksia on toteutettu yhteistyössä eri kuntoutuslaitostenkanssa. Hyvinkään, Mäntsälän ja Tuusulan yhteistyössä toteuttama keittiö- ja laitoshuoltajienAslak-kurssi (v.2010-2011) Varhaiskasvatuspalveluiden kasvatushenkilöstön Aslak-kurssi (v.2010-2011) Perusturvan hoitohenkilöstön TYK-kurssi (v.2010-2011)Työterveyshuolto on osallistunut kutsuttuna kuntoutuskurssien yhteistoimintapäiville.Kuntoremonttikursseja on toteutettu v.2011 1 kpl. Työterveyshuolto on osallistunut osanottajien valintaan.TyöyhteisötoimintaTyöterveyspsykologin vetämänä on toteutettu työyhteisön toimivuuden ja hyvinvoinnin kehittymiseentähtääviä työyhteisötapaamisia 8 eri työyksikössä ( sosiaalipalvelut, varhaiskasvatus, terveyspalvelut,nuorisohanke, kotihoito, tekninen keskus, vanhainkoti, koulu). Tapaamisia on ollut keskimäärin3krt/yksikkö.Työyhteisöjen ristiriitojen selvittelyjä työterveyspsykologin ja/tai työterveyshoitajan toimesta on tehtyneljän eri työyhteisön kanssa.Työterveyspsykologi on antanut kriisin jälkeistä tukea yhdessä päivähoidon yksikössä.Sairaanhoito ja muu terveydenhuolto (KL II)Käyntejäkpl Lääkäri 9682 Terveydenhoitaja 1477 Fysioterapeutti 41 Psykologi 1 Laboratoriotutkimuksia 19 718 Kuvantamistutkimuksia 911

26KustannuksetLakisääteinen (korvausluokka I) Ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta338 549.59 € (v.2010/ 301 751.30 €)Sairaanhoito ja muu terveydenhuolto (korvausluokka II)897 606.30 € (v.2010/ 740 434.61 €)Korvausluokat I ja II yhteensä 1 243 858 € (KL I 27.3 % ja KL II 72.7 %).(v.2010/ 1 042 185.90 €)Muut välilliset kustannukset2009 2010 2011 muutos%Työterveyshuolto 1 031 055 1 045 900 1 243 858 18,9Saatu KELA korvaus 484 852 483 530 534 760 10,6TTH / työntekijä netto€ 196,6 200,6 250,5 24,9YhteenvetoTyöpaikkakäyntien ja –selvitysten, ohjaus- ja neuvontakäyntien ja sairaanhoitokäyntien määrä onkasvanut vuoteen 2010 verrattuna. Terveystarkastusten määrä on pienempi kuin v.2010, tarkastukseton toteutettu suunnitelman mukaisesti.Sairaanhoitopalveluiden kysyntä on kasvanut joka vuosi. Perusterveydenhuollon lääkäriaikojensaatavuusongelmat ohjaavat työntekijöitä nykyisin entistä enemmän hoitamaan sairaudet työterveyshuollonkautta.Osatyökykyisten työntekijöiden määrä ja selvittelyt yhteistyöneuvotteluineen ovat lisääntyneet aikaisemmasta.Toimintamalli työkyvyn heiketessä on otettu käyttöön työpaikoilla suunnitelmallisesti.7.3 Yhteistoiminta ja työsuojeluTyöpaikkakäynnitTyöterveyshuolto toteutti työpaikkaselvityksiä toimintasuunnitelmansa mukaisesti yhteistyössä työsuojelunedustajien kanssa. Työpaikkaselvitystoiminta sisältää työpaikkakäynnit ja –selvitykset,erilaisten kyselyiden toteuttamisen, sairauspoissaolojen syyseurannan, sekä toimintaan liittyvänkirjallisen raportoinnin.Työpaikkakäyntien ja –selvitysten kohteina oli viisi koulua, neljä terveydenhuollon yksikköä, yksikulttuuri- ja vapaa-ajan palvelualueen kohde, yhden koulun ja yhden päiväkodin keittiö ja laitoshuolto,kolme kotihoidon yksikköä, sosiaalikeskus, viisi varhaiskasvatuksen yksikköä sekä ammattiryhminäulkoliikuntapaikkojen hoitajat, pysäköinninvalvojat ja kaupunkimittauksen maastoryhmä.Työpaikkaselvitykset tehtiin erilaisilla kokoonpanoilla kohteesta riippuen moniammatillista asiantuntemustahyödyntäen. Osassa työpaikkaselvityksiä käytettiin työlähtöistä lähestymistapaa ja palveluita.Työterveyshuollon henkilöstön työpanos työpaikkaselvitystoimintaan oli yhteensä 782,5 tuntia.Työpaikkakäynneistä tehdyt raportit toimenpide-ehdotuksineen toimitettiin kunkin kohteen esimiehellesekä turvallisuuspäällikölle, työsuojeluvaltuutetulle ja muille asianosaisille. Tarvittaessa järjestettiinmyös palautetilaisuus.

27Työsuojelun yhteistoimintaKaupunkiorganisaation tasolla työsuojelun yhteistoimintaan kuuluvia asioita käsittelee yhteistyötoimikunta.Sen puheenjohtajana toimi kaupunginjohtaja Raimo Lahti, varapuheenjohtajanaJUKO:n pääluottamusmies Kirsi Contursi ja sihteerinä turvallisuuspäällikkö. Yhteistyötoimikunnanjäseninä ovat mm. työsuojeluvaltuutetut. Yhteistyötoimikunta kokoontui kertomusvuonna viisi kertaa.Yhteistyötoimikunta käsittelee mm. työsuojelun ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmat ja –kertomukset.Kullakin toimialalla on oma yhteistyöryhmänsä, joka käsittelee toimialaa koskevia työsuojelun yhteistoiminta-asioita.Työsuojeluvaltuutetut kuuluvat vastuualueidensa mukaisesti yhteistyöryhmiin.Turvallisuuspäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut osallistuivat mahdollisuuksien mukaan yksiköidentyöpaikkakokouksiin esitellen ajankohtaisia työsuojelun aiheita. Lisäksi työpaikkakokouksissa keskusteltiintyöhön, työhyvinvointiin ja työympäristöön liittyvistä turvallisuus- ja terveellisyysteemoista.SisäilmatyöryhmäSisäilmatyöryhmä on virallisesti perustettu kaupunginjohtajan päätöksellä vuonna 2008 kaksivuotiskaudeksi.Työryhmän toiminta-aikaa jatkettiin kj:n päätöksellä vuonna 2010 siten, että toimintaaikapäättyy vuoden 2012 lopussa. Kyseessä on monialainen työryhmä, jonka jäsenet edustavattyösuojelun lisäksi työterveyshuoltoa, ympäristöterveydenhuoltoa, tilapalvelua ja ateria- ja puhtauspalveluita.Työryhmän puheenjohtajana toimi turvallisuuspäällikkö.Sisäilmatyöryhmä teki kertomusvuonna 25 tarkastuskäyntiä ja piti 9 tiedotustilaisuutta. Kokouksiasisäilmatyöryhmä piti viisi kertaa.Sisäilmatyöryhmän käyttämiä tutkimustapoja ovat aistivarainen havainnointi ja tilojen käyttäjienhaastattelut, käyttäjien sisäilmakyselyt sekä sisäilmatutkimusten ja sisäilman riskikartoitusten teettäminen.Tarkastuskäyntien ja tutkimusten tulosten seurauksena on mm. teetetty tiloihin tehostettusiivous, vaihdettu lattiamatto, tarkastettu ja säädetty ilmastointi ja vaihdettu ilmanvaihdon suodatintehokkaamman luokan suodattimeen.Sisäilmatyöryhmä on toimintakertomuksessaan vuodelta 2011 ilmaissut haaveensa päästä reagoivastatoiminnasta ennalta ehkäisevään sisäilmatyöhön.TapahtumatTurvallisuuspäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut osallistuivat 112-päivän toteutukseen Prisman aulassa.112-päivä on valtakunnallinen turvallisuuskampanja, jota vietetään joka vuosi 11. helmikuuta.Kampanjassa turvallisuustyötä tekevät eri yhteistyötahot tarjoavat yleisölle neuvoja turvallisempaanarkeen sekä vinkkejä, joiden avulla voi välttää esimerkiksi tapaturmia, rikoksia ja tulipaloja.Kaupungin KKI-työryhmä, johon kuuluvat myös työsuojeluvaltuutetut ja turvallisuuspäällikkö, järjestikaikille kaupungin työntekijöille tarkoitetun virkistyspäivän 6.9.2011 ja 8.9.2011. Ohjelma oli molempinapäivinä sama, sisältäen mm. opastetut kävelyt Lehtolan majalle ja tulevalle asuntomessualueelle,opastetun 25 km:n pyörälenkin, zumbaa ja flexi-bar tunteja. Jälkimmäisenä päivänä järjestettiinlisäksi työntekijöiden golfmestaruuskilpailut ja mahdollisuuden tutustua golfiin Hyvinkäängolfkentällä. Virkistyspäiviin osallistui noin 500 henkilöä.

28Etelä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastuksetMaaliskuussa tarkastuksen kohteina olivat Hangonsillan, Impilinnan, Kaupunkisillan, Metsäkuusenja Päiväpirtin päiväkodit. Tarkastusten yhteydessä käsiteltiin työn vaarojen selvittäminen ja arviointi,työsuojelun yhteistoimintaa työpaikalla, työsuojelun toimintaohjelmaa, työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa,työterveyshuollon työpaikkaselvitystä, käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja, väkivallanuhan hallintaa, häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työaikakirjanpitoa ja määräaikaisiin työsuhteisiinliittyvän lainsäädännön noudattamista. Työpaikat täyttivät ennen varsinaista tarkastuskäyntiäValmeri -kyselylomakkeiston.Tarkastuskertomuksissa todettiin, että psykososiaalisen työympäristön kuormitustekijöitä ei oleriskien arvioinnissa todennettavasti huomioitu. Riskienarviointiin tulee jatkossa sisällyttää muutamapsykososiaaliseen kuormitukseen liittyvä kysymys. Lisäksi työnantajan tulee huomioida työpaikkaselvityksissäannetut suositukset terveydellisten haittojen ennaltaehkäisemisestä ja poistamisesta.Päiväpirtin osalta tarkastaja antoi toimintaohjeita myös aidan korkeuteen, porttien lukitusongelmaanja ulkovalaistukseen liittyen. Tarkastusten palautetilaisuus pidettiin tarkastajan johdolla2.12.2011. Tilaisuudessa tarkastaja totesi, että työnantaja on toimittanut pyydetyt selvitykset sekäryhtynyt toimenpiteisiin puutteiden ja epäkohtien korjaamiseksi.Toukokuussa oli perusturvakeskuksen ja sosiaalikeskuksen seurantatarkastukset. Perusturvakeskuksenseurantatarkastus ei johtanut toimintaohjeisiin tai kehotuksiin. Sosiaalikeskuksen osaltatarkastaja antoi toimintaohjeita. Työnantajan tulee huolehtia, että terveydellistä haittaa aiheuttavatsisäilmaongelmat poistetaan. Samoin työnantajan tulee huolehtia, että fyysinen työympäristö onsellainen, että uhkatilanteissa tiloista voidaan poistua turvallisesti. Työnantajan on myös heti asiastatiedon saatuaan ryhdyttävä käytettävissään olevin keinoin toimiin työntekijän terveydelle haitallisenkuormittumisen kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi.Syyskuussa tarkastuskohteena oli tekniikan ja ympäristön hallinto. Työpaikkakierros suuntautuivarikolle. Toimintaohjeisiin tarkastaja kirjasi riskien arvioinnin kehittämisen siten, että arvioinnissatulevat havainnollisemmin esille erityisesti työn aiheuttama haitallinen kuormitus, työtapaturmientorjunta ja kemikaaliriskien hallinta. Lisäksi tehtyjen arviointien hyödyntämistä tulee kehittää. Varikontiloissa kävi ilmi, että useassa paikassa oli tavaraa varastoituna palokaappien edustoille. Palokaapeilletulee olla esteetön pääsy.TyösuojelukoulutusVuonna 2011 järjestettiin kaikkiaan neljä ensiapukurssia. Niihin osallistui yhteensä 46 henkilöä.Kouluttajana toimi Sirpa Marjoniemi työterveyshuollosta.Lähinnä esimiehille ja työsuojeluasiamiehille suunnattu koulutus ”Työyhteisön ristiriidat ja niidenhallinta” toteutettiin 4.5.2011 Tapainlinnan koulun auditoriossa. Kouluttajana toimi Tarja Räty Työturvallisuuskeskuksesta.Koulutukseen osallistui 46 henkilöä.Koulujen rehtoreille ja teknisen työn opettajille suunnattu koulutus ”Riskienarviointi ja vastuukysymyksetopetustoimen teknisten töiden tiloissa” järjestettiin 22.9.2011 Tapainlinnan koululla. Kouluttajanatoimi turvallisuuspäällikkö Tero Keitaanniemi Nurmijärveltä. Koulutukseen osallistui 40 henkilöä.Välitöntä asiakaspalvelutyötä tekeville suunnattu uhkatilannekoulutustilaisuus järjestettiin19.10.2011 Laurean Helene –auditoriossa. Kouluttajana toimi Asko Mäkinen Turvapalvelut DekontaOy:stä. Koulutukseen osallistui 29 henkilöä.

29Esimiehille ja työsuojeluasiamiehille kohdennettu koulutus ”Työyhteisötaidot työhyvinvointiin vaikuttavinatekijöinä” järjestettiin 23.11.2011 Laurean Helene –auditoriossa. Kouluttajana toimi TarjaRäty Työturvallisuuskeskuksesta. Koulutukseen osallistui 52 henkilöä.Henkilöturvajärjestelmän laajentaminenHenkilöturvajärjestelmää laajennettiin siten, että osa Renton kiinteistössä työskentelevistä perusturvantoimialan työntekijöistä saivat käyttöönsä tarvittavat lisenssit.Työsuojelun toimintaohjelmatKaupungin ja toimialakohtaiset toimintaohjelmat vuosille 2010 – 2013 laadittiin syksyn 2009 ja kevään2010 aikana. Toimintaohjelmat esiteltiin yhteistyötoimikunnassa ja yhteistyöryhmissä ja niitäon esitelty henkilöstölle eri yhteyksissä. Toimintaohjelmat ovat luettavissa kaupungin intranetin,Ossin, työsuojelun sivuilta.Työtapaturmat vuonna 2011Vakuutusyhtiö kirjasi kertomusvuonna kaikkiaan 172 työtapaturmaa ja yhden ammattitautiepäilyn.Tapausten määrän kehitys oli positiivinen, sillä edellisenä vuonna työtapaturmien ja ammattitautienkokonaismäärä oli 181. Jos tarkastellaan kehitystä korvauspäivien määrän suhteen, on kehitysnegatiivinen. Vuonna 2010 korvauspäiviä oli yhteensä 960, kun vastaava luku vuonna 2011 oli1451.Kehityksen ristiriitaisuus selittyy, kun tarkastellaan tapaturmien tapahtumaympäristöä ja korvauspäivienkeskimääräistä lukumäärää. Vuonna 2010 työpaikalla sattui 137 työtapaturmaa, korvauspäiviäkeskimäärin 11,4. Työmatkalla (matkalla kotoa töihin tai töistä kotiin) sattui 35 työtapaturmaa,korvauspäiviä keskimäärin 12,6. Työliikenteessä kirjattiin 8 työtapaturmaksi luokiteltua tapahtumaa,korvauspäiviä keskimäärin 8,0.Vuoden 2011 työtapaturmista sattui työpaikalla 123, korvauspäiviä keskimäärin 13,5. Työmatkallakirjattiin 44 työtapaturmaa, korvauspäiviä keskimäärin 31,6. Työliikenteessä tapaturmia oli 5, korvauspäiviäkeskimäärin 33,0. Luvuista ilmenee, että työmatkalla ja työliikenteessä sattuneiden havereidenseuraukset ovat olleet vuonna 2011 syystä tai toisesta tuntuvasti vakavammat. Tapaturmakorvauksetolivat vuonna 2011 yhteensä 161.334 euroa, eli tapaturmaa kohden 933 euroa. Vastaavatluvut olivat edellisenä vuonna 96.869 euroa ja 535 euroa.Lainsäädäntö, normit ja ohjeetLainsäädäntö ei muuttunut merkittävästi työsuojelua koskevien säädösten osalta.Henkilöstöjaosto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan työtapaturmaan liittyvän KVTES:in soveltamisohjeen.Henkilöstöjaoston päätöksen mukaan Hyvinkään kaupungilla sovelletaan KVTES luvunV 3 § 1 momenttia niissäkin tapauksissa, joissa korvausta ei suoriteta tapaturmavakuutuslainsäädännönperusteella tai korvausta ei makseta täysimääräisenä. Edellytyksenä on, että kyseessä on(työterveyshuollon / työnantajan hyväksymän) lääkärin diagnosoima työtapaturma, jonka esimieson todennut ja josta hän on tehnyt työtapaturmailmoituksen.KT:n yleiskirje 13/11 (15.3.2011) on otsikoitu Työhyvinvoinnilla tuloksellisuutta – mitä kunta voitehdä? Yleiskirjeen liitteen ”Miksi työhyvinvoinnin johtaminen on tärkeää?” lukujen otsikot ovat

301. Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys2. Työkyvyttömyyden taloudelliset vaikutukset kunnallisessa eläkejärjestelmässä3. Elämäntapa ja työelämän laatu – hyvinvoinnin lähteet4. Mitä kunta voi tehdä?5. Kunta-alan kokemuksia – työhyvinvointiin investoiminen kannattaaKT julkaisi 30.3.2011 Yleiskirjeen 15/11 Suojavaatetus kunta-alalla. Yleiskirjeen liitteessä olevaanmuistioon on koottu suojavaatetuksen historiaa kunta-alalla, käsitteiden määrittelyä ja olemassaolevaa normistoa. Muistiossa on myös kuvattu paikallistasolla tehtävää suojautumisen tarpeenkokonaisuuden arviointia ja eri toimijoiden vastuita ja velvollisuuksia.KT:n yleiskirjeessä 33/11 (19.12.2011) kuvataan kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011 – 2014 jatuloksellisuuskampanjan aluetilaisuuksia keväällä 2012. Hyvinkäätä lähinnä oleva aluetilaisuus onVantaalla 24.4.2012.MuutaAlueellinen työsuojeluväki kokoontui yhteistyön merkeissä Hyvinkään uudessa kaupungintalossa13.5.2011. Osallistujat kertoivat kuntiensa ajankohtaisista työsuojeluasioista. Tapaamisen päätteeksitehtiin tutustumiskierros avokonttoritiloihin.Toinen alueellinen työsuojelutapaaminen suuntautui Mikkelin Anttolanhoviin 20. – 21.10.2011.Koulutusteemana oli työlähtöinen työote, kouluttaja toimi kehittämiskonsultti Tuula Syrjälä VerveConsulting Oy:stä.7.4 Osatyökykyisten uudelleensijoitusKevan mukaan aktiiviseen tukeen työssä jatkamiseksi sisältyvät varhainen tuki ja tehostettu tukisekä paluun tuki pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Varhaisen tuen vaiheessa työyksikössä tunnistetaanja löydetään ratkaisuja yleensä omin voimin tilanteisiin, jotka pitkittyessään voivat johtaatyöntekijän työkyvyn ja työssä suoriutumisen heikentymiseen. Varhaisen tuen toteutus on osa esimiestyötä.Työntekijöiden oikeutena ja velvollisuutena on osallistua varhaisen tuen toimintaan.Osana paluun tukea käynnistettiin syksyllä 2011 KYKY-hanke, jossa Hyvinkään kaupungin ateria –ja puhtauspalvelut voivat saada Hyvinkään Kelan työkykyneuvojilta ohjausta ja neuvontaa työhönpaluuta tukevilla toimilla, kuten oikeaan aikaan toteutuvalla ja vaikuttavalla kuntoutuksella.KYKY-hankkeessa tavoitteena on aikaansaada prosessit, joiden avulla estetään työkyvyttömyydenpitkittyminen ja edistetään sairauspäivärahaa saavan asiakkaan työhön paluuta ajoissa sekä nostetaaneläkkeelle siirtymisikää.Tehostetun tuen vaiheessa työyksikön omat toimenpiteet eivät riitä, vaan työssä jatkamisen tukemisessatarvitaan lisää toimijoita ja resursseja. Osatyökykyisten uudelleensijoitus vaatii onnistuakseenyhteistyötä työntekijän, esimiesten, työterveyshuollon, henkilöstökeskuksen ja johdon välillä.Lisäksi yhteistyössä tarvitaan usein Kelaa, Kevaa ja työvoimahallintoa.Hyvinkään kaupungin toiminnassa noudatetaan henkilöstöjaoston v. 2009 hyväksymää ”Toimintamalliatyökyvyn heiketessä”. Toimintamallista on tehty esimiehille opas, josta löytyvät mm. ohjeetvarhaisen tuen keskusteluun valmistautumiseksi sekä toimintamallin mukaiset lomakkeet käytävienkeskustelujen dokumentoimiseksi. Oppaassa on kuvattu myös tehostetun tuen prosessia ja uudelleensijoitustasekä tehty mallilomakkeet. Lomakkeiden toimivuudesta käytännön tilanteissa onehditty saamaan jo jonkin verran palautetta. Koti- ja laitospalvelut ovat aloittaneet lomakkeiden

31jatkokehittelyn syksyllä 2011. Työryhmä jatkaa tehtävää tavoitteenaan kuvata ja mallintaa uudelleensijoituksenprosessit vuonna 2012.Työntekijän työrajoitteisuus, osatyökykyisyys, voi johtaa työntekijän uudelleensijoitukseen varhaisenreagoinnin tai tehostetun tuen vaiheessa. Useimmiten on sekä työntekijän että työnantajanedun mukaista, että työntekijälle löytyy sopiva työ ja vältetään ennenaikainen työkyvyttömyyseläkkeellesiirtyminen. Myös osatyökyvyttömyyseläkkeen ja osa-aikaisen työn yhdistelmä on parempivaihtoehto kuin kokoaikainen työkyvyttömyyseläke. Työntekijä saa tällöin paremman eläkkeen.Työnantaja puolestaan säästää varhaiseläkemenoperusteisissa ennakkomaksuissa. Varhemaksuaperitään 36 kk:n ajan siitä lähtien, kun työntekijä on jäänyt kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle,kuntoutustuelle tai työttömyyseläkkeelle. Varhe-maksua peritään, vaikka työntekijä eiolisi enää kaupungin palveluksessa, jos sairaus on alkanut kaupungin palveluksessa oloaikana.Osatyökyvyttömyysajalta varhe-maksua ei peritä.Vuonna 2011 kaupunki maksoi 107 työntekijästä yhteensä 826 600 euroa varhe-maksua. Näistä100 työntekijää oli palvelussuhteessa kaupunkiin (työkyvyttömyyseläkkeet 58, kuntoutustuet 22 jatyöttömyyseläkkeet 20) ja 7 siirtyneissä palvelussuhteissa. Kevan tilastotietojen mukaan vuonna2011 Hyvinkään kaupungin henkilöstöstä 4 henkilöä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle ja 8 osatyökyvyttömyyseläkkeelle.Kuntoutustuella oli 14 henkilöä. Osa-aikaeläkkeelle jäi 15 henkilöä.Ammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan työjärjestelyjä, joiden avulla osatyökykyinen työntekijävoi jatkaa työelämässä. Ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehdot tulee kartoittaa, sillä sairauspoissaolotovat kalliita sekä työnantajalle että yhteiskunnalle. Tutkimusten mukaan sairauspoissaoloihinkuluu n. 5,9, %:a työajasta (TTL, Kunta 10-tutkimus). Keskimääräinen sairauspoissaolopäivänhinta on yhteensä 200 – 400 €/pv. Sairauspoissaolon pitkittyessä työntekijän yhteys työelämäänheikentyy ja työhönpaluun kynnys nousee.Kevan rahoittamia ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat:työkokeiluttyöhön valmennuslisä- tai uudelleenkoulutuskuntoutussuunnitelman tekemiseen tarvittavat palvelut.Keva maksaa työntekijälle kuntoutusrahaa myöntämänsä ammatillisen kuntoutuksen ajalta.Työterveyshuolto on terveyden näkökulmasta keskeinen toimija ammatillisen kuntoutuksen arvioinnissaja suunnittelussa yhdessä työntekijän ja hänen esimiehensä kanssa, ns. kolmikantatyöskentelyssä.Henkilöstökeskus on mukana ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa erityisesti silloin,kun työntekijälle etsitään uutta työpaikkaa oman toimialan ulkopuolelta tai käytetään henkilöstökeskuksenmäärärahaa.Henkilöstökeskuksen käytettävissä olevaa määrärahaa on käytetty joustavasti työkokeiluihin jakoulutukseen täydentämään Kevan rahoittamaa ammatillista kuntoutusta. Pyrkimyksenä on suunnatakaupungin omaa määrärahaa varhaisemman tuen vaiheeseen tavoitteena vaikuttavuudenparantaminen. Toimialoilla ei ole erillisiä määrärahoja osatyökykyisten uudelleen sijoitusten tukemiseen.Työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon yhteistyössä tapahtunutta uudelleen sijoitusta ja ammatillistakuntoutusta ei ole tilastoitu. Henkilöstökeskuksen tiedossa oli vuoden 2011 lopussa 37työntekijää, joiden tilannetta selviteltiin työkykyasioissa. Seuraavan taulukon avulla tarkastellaantyökyvyltään heikentyneiden työntekijöiden asian selvittelyä ja tuloksia tapauksissa, joissa henkilöstökeskuson ollut aktiivisesti mukana.

32Osatyökykyisten asian selvittely ja tulosSelvittelyt ja toimenpiteiden tulos 2007 2008 2009 2010 2011Uusi työ 3 3 3 2 2Järjestely omassa työssä 1 5Osatyökyvyttömyyseläke & osa-aikatyö 1 1 2 2Työkyvyttömyyseläke 2Irtisanoutui 1 1Oppisopimuskoulutus keskeytyi 1 1Työkokeilu keskeytyi 2 1Oppisopimuskoulutuksessa 1 3 2 2 + 1 2Työkokeilu 3 2 3 3Kuntoutusselvittely 1 1 2Asia valmistelussa 3 5 5 5 7Selvittelyt ja toimenpiteet yhteensä 10 18 17 15 37Oman määrärahan käyttö (euroa, netto) -75 500 -30 300 -18 000 -26 900 2 300Kaupungin omaa määrärahaa ei tarvinnut käyttää ammatilliseen kuntoutukseen, sillä kaupunki saipalautuksina Kevalta ja Oppisopimustoimistolta uudelleen sijoittamiseen käyttämänsä rahat. Bruttomenotolivat 9 000 € ja tulot 11 300 €, josta Kevan korvausta 8 300 € ja oppisopimuskorvausta 3000 €. Oman määrärahan käytössä plus-merkkinen tulos johtunee siitä, että vuonna 2011 on saatuedelliseltä vuodelta oppisopimuskorvausta.7.5 Henkilöstön virkistystoiminta ja muistaminenVirkistystoimintaVirkistystoimintaan käytettiin 75 100 €. Tästä henkilöstökeskuksen keskitettyä virkistystoiminnanmäärärahaa oli 58 231 €, joka käytettiin henkilökunnan virkistyskäyttöön varatun Sääksin leirikeskuksentoimintaan ja henkilökunnan KKI – toimintaan.Sääksin leirikeskusSääksin leirikeskuksessa on keittiö- ja ruokailurakennuksen lisäksi saunarakennus, majoitusrakennussekä pukukopit. Tilat oli varattavissa työyksiköiden työpaikkakokouksiin ja virkistyskäyttöönkesäajan ulkopuolella16.5.–12.6.2011 ja 22.8.–30.9.2011. Kesäaikana 13.6. – 21.8.2011 Sääksinleirikeskuksessa toimi kaksi leiri-isäntää. He olivat paikalla maanantaista perjantaihin klo 12.00 –21.30 ja viikonloppuna klo 10.00 - 21.30. Tänä aikana ei voinut tehdä ryhmävarauksia vaan henkilökunnallaja heidän perheenjäsenillään oli vapaa pääsy rannalle ja leirikeskuksen tiloihin. Sääksinleirikeskus sijaitsee Röykässä n. 21 kilometrin päässä Hyvinkään keskustasta. Vuonna 2011Sääksin leirikeskusta käytti varausaikana 36 ryhmää ja kävijämääräksi kirjattiin 867 henkilöä. ”Vieraskirja”-merkintöjen perusteella kesäkauden kävijämääräksi tuli 2.573 henkilökuntaan kuuluvaatai heidän perheenjäsentään.Hyvinkään kaupungin henkilöstön KKI (kunnossa kaiken ikää) toiminta 2011Henkilöstölle on laadittu oma KKI ohjelmasuunnitelma vuosille 2010-2015. Henkilöstön KKI työryhmänpäätettäväksi virkistystoimintaan vuodelle 2011 myönnettiin määrärahoja 9000 €, joka käy-

33tettiin edellisten vuosien tapaan henkilökunnan yhteisiin virkistyspäiviin ja erilaisten liikunnallistenkampanjoiden, kurssien ja tapahtumien toteutukseen.Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi tuki henkilöstön liikuntaan maksuttomien harjoitteluvuorojen muodossakuntosaleilla, liikuntasaleissa ja –hallissa sekä jäähallilla ja tarjosi ohjauksen ja allasvuoron kahteenvesivoimisteluun. Lisäksi henkilöstö saa alennusta Sveitsin uimalan sisäänpääsymaksusta.Keskeisenä osana henkilöstön KKI -projektia ovat eri toimipisteisiin nimetyt hyvinvointikuriirit (n.100 kpl) eli liikuntayhdyshenkilöt, jotka toimivat omalla "kuriirialueellaan" sekä tiedottajina että liikuntaankannustajina. Hyvinvointikuriireille lähetettiin tiedotekirjeitä ja liikuntainfoja lähinnä sähköpostilla,joissa on kerrottuna henkilöstön liikuntarintaman kuulumiset ja tiedot tulevista kursseista jatapahtumista. Liikuntatietoutta työntekijöille välitetään myös Ossi intranetin ja Hyviisin kautta.KKI –työryhmän järjestämät kampanjat ja tapahtumat: Kaupungin henkilökunnan käytössä on useita maksuttomia salivuoroja koulujen liikuntasaleilla,Yhteiskoulun palloilusalissa, Hakalan koululla ja jäähallilla (lajeina sulkapallo,sähly, kaukalopallo). Kuntosalivuoroja on yhteensä viisitoista Hyria Kauppalankadulla jaHyria Karankadulla. Kaikki vuorot on koottu yhteen liikuntakalenteriin lukujärjestyksenmuotoon. Keväällä järjestettiin muutaman vuoden tauon jälkeen sekä alkeis- että jatkolavatanssikurssit.Osallistujia kahdella kurssilla oli yhteensä 50 henkilöä. Erilaisia liikuntakursseja/liikuntaryhmiäo 2 Zumba-ryhmää, yhteensä 80 osallistujaao Kaksi vesijumpparyhmää n. 60 osallistujaao 2 Hathajooga ryhmää, 90 osallistujaao Kävelytesti, kymmeniä osallistujiao 4 painonhallintaryhmää, 24 osallistujaa Lisäksi tuettiin liikuntatapahtumiin osallistumista mm. Naisten seiskaan, iltarasteille jaRuskaretkeen, joissa kävi yhteensä yli sata kaupungin työntekijää. 15 työyhteisöä osallistui työyhteisöjen liikuntakampanjaan kevään aikana, osallistujia n.150 henkilöä. Hyvinkää oli mukana maakunnallisessa liikuntahankkeessa, jota organisoi Etelä-Suomenliikunta ja urheilu. Se tiimoilta henkilökunnalle järjestettiin kuntotestit, joihin osallistui 85henkilöä huhtikuussa. Hankkeen myötä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilökunnallejärjestettiin liikuntakoulutusta. Paikallinen liikuntayrittäjä tarjoaa edullisia spinning- ja fitnesskursseja kaupungin henkilökunnalle. Syyskuussa järjestettiin liikuntapainotteiset virkistyspäivät, joiden yhteydessä kisailtiinmyös golfin peluussa. Osallistujia yhteensä arviolta yli 500.Henkilöstön muistaminenKaupungin esityksestä Kuntaliitto myönsi kultaiset ansiomerkit 40 vuoden kunnallisesta palveluksesta7 henkilölle ja 30 vuoden kunnallisesta palveluksesta 44 henkilölle. Hopeista ansiomerkkiä20 vuoden kunnallisesta palveluksesta anottiin niille 11 henkilölle, jotka jäivät eläkkeelle vuoden2011 aikana eikä 30 vuoden palvelusaika ehtinyt täyttyä.Vuoden 2011 aikana 81 henkilöä täytti 60 vuotta ja 95 henkilöä 50 vuotta. Kaupunki muistaa henkilöstöäkyseisten merkkipäivien johdosta lahjalla, jonka arvo määräytyy sen mukaan, kuinka kauanhenkilö on ollut kaupungin palveluksessa.

347.6 Henkilöstön palkitseminenKaupunginjohtaja on myöntänyt vuosittain laatupalkinnon vuodesta 1997 ja tuloksentekijäpalkinnonvuodesta 2000 lähtien. Viimeisen kerran nämä palkinnot jaettiin vuonna 2010. Vuonna 2011 palkitsemiskäytäntöäuudistettiin ja uuden käytännön mukaan kaupunginjohtaja myöntää vuosittain työyhteisöpalkinnonja työntekijäpalkinnon.Työtekijäpalkinto voidaan myöntää 1-3 työtekijälle, joiden työssä ja työn tuloksissa täyttyvät ainakinseuraavat henkilöstöjaoston 31.1.2011 hyväksymät myöntämisperusteet: laadukas ja tuloksellinentyöskentely, innovatiiviset ideat, positiivinen julkisuus kaupungille, yhteistyökyky ja toisten auttaminen.Vuoden 2011 työntekijäpalkinnon sai kolme työntekijää. Valinnassa otettiin huomioon eri toimialojenerityispiirteet ja niiden arvottaminen mahdollisimman tasapuolisesti, erilaisten tehtävien jaerilaisten palkitsemisperusteiden sekä toiminnallisen ja sukupuolisen tasa-arvon toteuttaminen.Kaikki kolme kaupungin työntekijää saivat 1000 euron arvoisen palkinnon.Työyhteisöpalkinnon myönnetään vuosittain toiminnassaan hyvin onnistuneelle työyksikölle. Henkilöstöjaoston31.1.2011 päätöksen mukaan palkinnon myöntämisen perusteita ovat ainakin: toiminnanlaatu, toiminnan tuloksellisuus, työyhteisön kehittäminen/kehittyminen, työpaikan ”henki”. Työyhteisöpalkinnonsuuruus riippuu mm. työyhteisön koosta ja on enintään 5000 euroa. Vuoden 2011työyhteisöpalkinnon sai Seudullinen Perheoikeudellinen Yksikkö. Palkinto oli suuruudeltaan 4000euroa.Työyhteisöraha 2011Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 23.5.2011, että henkilöstön ponnistelut vuonna 2010hyvän taloudellisen tuloksen aikaansaamisessa huomioidaan jakamalla 280.000 euroa kaupungintyöyksiköille työyhteisörahana.Työyhteisöraha jaettiin toimialoittain henkilöstömäärän suhteessa. Työyhteisörahaa oli käytettävissä110 euroa / työntekijä. Työyhteisörahalla toteutettiin ja tuettiin työyhteisöjen ja työntekijöidentyöhyvinvointia.

358 ELÄKKEELLE SIIRTYMISETVuodesta 2005 lähtien eläkelainsäädännön uudistuttua ei ole enää olemassa varsinaista vanhuuseläkeikää.Vanhuuseläkkeelle voi jäädä milloin haluaa 63 – 68 vuoden iässä. Jos työntekijä on valinnut vanhanammatillisen eläkeikäjärjestelmän ja vanhuuseläkeikä on alle 63 vuotta, alempi eläkeikä säilyyedelleen (KuEL 11 § 1 mom.).Keva kerää tietoja ja laatii ennusteita kuntien eläkepoistumasta. Hyvinkään kaupungin osalta tuoreinarvio eläkepoistumasta on oheisessa kuviossa 1 .Vuosittain eläkkeelle siirtyy noin sata henkilöä. Eläkepoistumalukuihin sisältyy vanhuuseläkkeellesiirtyvien lisäksi työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeelle sekä kuntoutustuelle siirtyvät. Eläkepoistuma-arvionmukaan vuosina 2012 -2018 eläkkeelle siirtyy runsaat 700 henkilöä. Tuomo Halmeenmäkion todennut väitöskirjassaan Kunta-alan eläkepoistuman haasteet ja ratkaisumallit (väitöskirjanyhteenveto) 2 , että merkittävin muutos työmarkkinoilla on eläkkeelle siirtyvien ikäluokkienkasvu, eläkkeelle siirtyminen ja korvaavan työvoiman saatavuus. Ne tuovat mukanaan kunnillesuuria haasteita. Yhdistettynä talouden niukkuuteen ja väestön vanhenemiseen yhtälö on monellekunnalle vaikea. Tällä on sekä määrällisiä että laadullisia vaikutuksia kunnan henkilöstöön. Korvaavan,oikeanlaisen koulutuksen saaneen työvoiman saatavuus tulee olemaan iso haaste. Omanongelmansa aiheuttaa liukuva eläkeikä, koska kunnalla ei ole tarkkaa tietoa, milloin ja minkälaisistatehtävistä siirrytään eläkkeelle.Hyvinkään kaupungilla suurimmat ammattiryhmät eläkkeelle jäävissä vuosina 2011 -2015 ovatedellisvuosien tapaan perus- ja lähihoitajat (54 henk./ 17,1 % koko ammattiryhmästä), siivoojat (37henk./ 26,5 %) ja sairaala- ja hoitoapulaiset (32 henk./ 31,3 %). Sihteereistä (noin neljäsosa) jamuusta toimistohenkilöstöstä (noin kolmasosa) on niin ikään jäämässä eläkkeelle lähivuosina. Näidenammattiryhmien kohdalla ei kuitenkaan yleensä ole ollut ongelmia rekrytoinnissa.1 Kuvan sekä taulukoiden lähteinä ovat Kevan tilastotiedot.2 Tuomo Halmeenmäki, Kunta-alan eläkepoistuman haasteet ja ratkaisumallit (väitöskirjan yhteenveto), Kuntien eläkevakuutus 2010,s. 70 – 72

36Taulukkoon on koottu eläkepoistuma-arvio vuosille 2012- 2018. Arvion mukaan henkilöstöstä siirtyyeläkkeelle vuoteen 2019 mennessä 24,1 %. Luku on hieman suurempi kuin koko kunta-alalla.Eläkepoistuma-arvio (%)Hyvinkään eläkepoistuma 2012-2018% Eläkepoistuma yht. Eläkepoistuma, % Koko kunta-ala, %2012 107 3,6 3,22013 98 3,3 3,32014 113 3,8 3,32012-2014 yht. 318 10,7 9,82015 100 3,4 3,42016 98 3,3 3,32017 96 3,2 3,32018 104 3,5 3,22012-2018 yht. 716 24,1 23,0KuEL ja VaEL -eläkkeelle siirtyneet vuosina 2006–2011EläkemuotoLkm2006Lkm2007Lkm2008Lkm2009Lkm2010Lkm2011*Vanhuuseläke 37 45 48 48 63 49Työkyvyttömyyseläke 13 5 11 10 11 6Kuntoutustuki 19 8 15 10 12 14Osatyökyvyttömyyseläke 7 6 6 9 10 8Työttömyyseläke 10 13 17 7 4 1Yhteensä 86 77 97 84 100 78Osa-aikaeläke 16 24 24 16 39 15*VaEL arvionaKuntien Eläkevakuutuksen tilaston mukaan 31.12.2011 voimassa olevia osa-aikaeläkkeitä oli 92(VaELin tieto puuttuu). Osa-aikaeläkkeellä oli 31.12.2010 VaELin piirissä 6 ja KuELin piirissä 95henkilöä. Eläkkeelle jääneiden keski-ikä on vuosien 2007 -2011 kehittynyt seuraavasti:Keski-ikä2007Keski-ikä2008Keski-ikä2009Keski-ikä2010Keski-ikä2011EläkemuotoKuELVanhuuseläke 63,6 63,7 63,6 64,0 64,1Työkyvyttömyyseläke 61,4 59,4 58,8 57,8 48,5KuEL/ Kaikki eläkelajit 59,9 59,6 59,9 61,3 58,9VaELVanhuuseläke 61,7 63,0 61,6 61,2Työkyvyttömyyseläke 52,0 5,70VaEL/ Kaikki eläkelajit 61,7 61,0 61,0 60,6

Hyvinkään kaupungin henkilöstökertomus 2011

Hyvinkään kaupunkiHenkilöstökertomus 2011