1riclht

petrikajander

1riclht

3.1.2 Investointien suuntautuminen vääristyyTyön ohella pääoma on toinen tärkeä tuotantotekijä ja sen allokaatiovirheet kostautuvatläpi koko kansantalouden. Ylimitoitetut palkkaedut kiihdyttävät rationalisointiaeli työtä säästäviä investointeja, mutta supistavat laajennuksiin tähtääviäsijoituksia. Molemmat mekanismit vähentävät työvoiman kysyntää. Tiukastisäännellyt työmarkkinat vääristävät myös alueellista toimeliaisuuttamaamme rajojen sisällä.Esimerkiksi syrjäseutujen asukkaiden ei sallita käyttää palkkakilpailuatyöpaikkojen säilyttämiseksi tai perustamiseksi. Toisaalta toimeliaisuuden liikakeskittyminenmetropolialueelle on sidoksissa käänteiseen työmarkkinahäiriöön.Helsingissä työnantajat valittavat työvoimapulaa ja vaativat kaupunkiasubventoimaan halpoja vuokra-asuntoja. Sen sijaan heidän pitäisi houkutellatyövoimaa maksamalla korkeampia, markkinaehtoisia palkkoja. Tämä vähentäisiyritysten halukkuutta sijoittua pääkaupunkiin ja tasapainottaisi talouskehitystä.Varsinkin laajennusinvestoinnit tehdään melkoisen epävarmuuden vallitessaja ne merkitsevät aina huomattavaa riskinottoa. Työmarkkinahäiriöidenuhka tietenkin vähentää investointihalukkuutta, varsinkin, kun maailmalta löytyyrunsaasti houkuttelevia sijoitusvaihtoehtoja. Myös yritykset äänestävätjaloillaan, mutta emme tiedä, kuinka moni investointi on jäänyt tekemättä maahammeammattiyhdistysten vuoksi.Nykyaikana aineettomat investoinnit ovat taloudellisen kilpailukyvynkeskiössä ja tällä saralla Suomi suoriutuu verrattain hyvin. Elintärkeä koulutuson pääosiltaan jäänyt julkisen vallan tehtäväksi, mikä avaa oven sopimattomalleulkopuoliselle vaikuttamiselle. Aika ajoin on ammattikuntien painostuksestarajoitettu esimerkiksi lääkärien ja juristien koulutuspaikkoja. Tämä on takaperoistakiltaitsekkyyttä, johon syyllistyvät eräät kilpailusuojaa hakeneet yrittäjätkin,kuten apteekkarit ja taksiluvan haltijat.3.1.3 Hyvinvointi ja julkinen talous kärsivät32Työmarkkinoiden vääristyminen vähentää taloudellista toimeliaisuutta, aiheuttaahyvinvointitappiota ja rasittaa julkista taloutta. Veropohja kaventuu samalla kuntyöttömyys- ja muut sosiaalimenot kasvavat. Markkinahäiriöitä pyritään paikkaamaanpoliittisen prosessin kautta, jolloin syntyy yhä laajeneva suorien ja epäsuoriensubventioiden vyyhti. Selvityksen 12 mukaan pelkästään tuotantoelämällemaksetut tuet – vaikka maataloustukia ei edes otettaisi lukuun – vastaavat kokoelinkeinoelämän verokertymää. Tämä ei voi olla kustannustehokasta.Julkisen sektorin ammattiliitot ovat suoranaisessa konfliktissa veronmaksajankanssa. Markkinapalkka ei ole määritettävissä muuten kuin vertaamalla

More magazines by this user
Similar magazines