(4. matkailijareitti, s. 70-86 + 2): iv_matkailijareitti.pdf

72 KESKI-SUOMI.se sitte jatkuu halki sydänmaan-seutujen, noin 1 ½ peninkulmaakaupungista Muuratveden rannalle. Useita kauniitasydänmaan lampia on tällä välillä. Tien varret ovat hyvinasuttuja: pikku taloja ja torppia. Muuratveden rannalla onhyvin rakennettu, siisti talo: Polkula, jossa matkailijan sopiipoiketa. Se on hyvin kauniilla paikalla aukean Muuratvedenrannalla, korkealla mäellä. Talonväki on hauskaa jaauttavaista. Nopeasti toimitetaan venekyytiä Muuratvedenyli (noin 1 penink. matka) Vihtalahteen, missä tulemmePetäjäveden maantielle. Muuratvesi on kyllä kaunis jaosaksi saarekasta. Vettä on nykyään laskettu Päijänteeseen,jonkavuoksi rannat näyttävät hieman kivisiltä ja kolkoilta.Vihtapohjasta on 1 penink. verta maantiematkaa Korpilahdenkirkolle.Vihtapohjassa on useampia suuriakin taloja, m. m.Vehkoo, josta toimitetaan hevoskyytiä Korpilahden kirkolle.Korpilahden pitäjä.Korpilahti on hyvin suuri pitäjä, jonka Päijänne jakaakahtia. Molemmin puolin tuota suurta järveä sisältää pitäjäpaljo luonnonkaunista, mikä keskeytyy Päijänteen rantamille.Sen syvät, kauniit lahdet mutkistelevat kaikkiallaja muodostavat kauniita rantamia. Rannikolla on korkeitamäkiä, joilta on laajat näköalat yli Päijänteen aavojen selkien.Paljo on pitäjässä myöskin kauniita, kalarikkaitapieniä järviä.Pitäjä on yleensä hyvinvoipaa, varakasta. Paljo ontäällä suuria taloja, jotka ovat luonnonihanilla paikoilla jajoissa voi saada kesäasumuksia.Pitäjän itäosa, jota sanotaan »vesipuoleksi» on kauniimpaakuin läntinen. Osan pitäjästä olemme jo maininninneet,nimittäin luoteisen, jonka keskuksena on Muuratvesisekä sen, jonka keskuksena on Rutalahti (siv. 57).

PALJAKON KORKEIN KOHTA, KORPILAHDEN PITÄJÄSSÄ.

KESKI-SUOMI. 73Kirkonseudut ovat Päijänteen rantamalla maantien ympäristössä,niissä on paljo luonnonkaunista. Korpilahdenkirkko on korkealla mäellä kauniiden mäntypuiden ympäröimänä,Päijänteen Kirkkolahden pohjukassa. Kirkko jatapuli ovat puusta rakennetut ja valkoisiksi maalatut. Mäeltäon kaunis näköala yli Päijänteen ja kirkonkylälle.Kirkonkylä on jokseenkin suuri. Kirkoilla on: apteekki,hyvin varustettuja kauppoja y. m. Telefooni on Jyväskylään.Korkealla mäellä, lähellä kirkkoa on komea, suurikansakoulurakennus. Melkein kirkkolahden pohjukassa vastapäätälaivasiltaa on Tähtiniemi, huvila, joka somassa tuuheassakoivikossa, näyttää varsin kauniilta. (Omist. Jägerroos.)Kirkonkylästä on suora, soma koivukuja pappilaan,(Rovasti Rydman) joka on kauniissa niemessä Kirkkolahdenrannalla.Vähän tuonnempana myöskin Kirkkolahden rannalla onAinola niminen huvila (omist. neidet Blomqvist). Vastaisellapuolella korkealla mäellä, kauniissa metsikössä: Kurkela(vuokraaja hra Koskelin).Kauniina pyhäaamuna, kun kansa suurissa, lukuisissakirkkoveneissä kiirehtää jumalanpalvelukseen tätä kaunistalahtea tahi kun veneet, kirkonmenojen loputtua, kilpasoudussakiitävät Päijänteen ulapoille, sen lahtiin hävitäkseen,on Kirkkolahdella vilkkautta ja elämää.Matkailijan, joka haluaa lähteä kirkonkylästä vesipuolelle,ja samalla tutustua kansanelämään ja luontoon näilläseuduilla, sopii pyytää sijaa jossakin kirkkoveneistä, johonpyyntöön mielihyvällä suostutaan. Edullisinta on lähteäesimerkiksi Veijon, Mutaisen tahi Korospohjan veneissä.Matkailija, joka lähtee Lahdesta yöllä sunnuntaita vastaan»Jämsä» laivassa, saapuu Korpilahden rantaan juurisamalla aikaa kun lukuisat kirkkoveneet sinne kiiruhtavat.Korpilahdelta Tammilahteen. Jos Korpilahden kirkoltakuljemme maantietä, joka kolmisen kilometriä sieltä etelään,

74 KESKI-SUOMI.poikkee itäänpäin Kärkisten salmelle ja sen yli edemmäksi *),näemme sen varsilla pitäjän huomattavimpia luonnonkauneuksia,edellytyksellä että poikkeamme kauemmaksikintiestä.Kun olemme kulkeneet tätä maantietä, sen jälkeen kunse on poikennut Jyväskylään vievästä valtamaantiestä 2 à 3km, näkyy vasemmalla, noin kilometrin päässä Maatian kartanopienen Maatiajärven rannalla.Muutamien km perästä tullaan Kärkistensalmelle, jokaon Päijänteen kapein kohta. Lauttauspaikka. Kärkistenmäellä on pieni kievari.Kärkisten salmi** on luonnonihana paikka, täynnäpieniä, somia metsikkosaaria. — Pohjoisella rannalla onjyrkkä, kaunis vuori, jonka harjalla kasvaa mäntymetsää.Sen huipulta*** on mitä ihanin näköala idylliselle salmelleja Päijänteen saarekkaille selänteille.Vähän matkaa salmesta on kaunisasemainen Kärkistentalo**** omituisen lahden rannalla.Kärkisten salmesta pääsee kauniin Syvälahden puolelle,½ penink. pitkä, kaunis lahti. Lahden suussa onkauniita, suuria saaria, joilla kasvaa koivikkopuistoja. Livansaaret,kaksi suurta saarta ovat mitä ihanimpia lehtosaaria,jotka kasvavat uljasta koivikkoa ja harvinaisia kasvilajeja.Niitten välissä on omituisen kapea salmi, jonka pinnallarehottaa rikas vesikasvillisuus.Nämä järviseudut ovat rikkaita kaloista ja vesilinnuista.Syvänlahden rannat ovat korkeat, metsäiset. Sen pohjukkeenrannat ovat viljeltyjä: länsirannalla Mutaisen pappila,itäisellä Veijon kartano. (Kts. seur. s.)* Tämä on ennen mainittu Joutsan—Korpilahd. tie siv. (61).** Kärkisten salmi on jo ennen mainittu. Siellä on laivasilta, johonlaivat aina poikkeavat. (Katso siv. 70.)*** Rannalla asuva luotsi opastaa sinne. Toimittaa myös venekyytiäjoka taholle.**** Siellä otetaan tavallisesti kesävieraita vastaan.

KESKI-SUOMI. 75Kärkisten salmesta saa venekyytiä monelle haaralle:kirkolle, Veijoon, Korospohjaan y. m.Päijänteen itärannalla, muutamia kilometriä eteläänKärkisistä on Kapalaukeen* torppa kauniissa niemessä, missäon myös pieni kesähuvila (omist. viskaali N, Gejtel, Jyväskylästä.Kärkistensalmen etelärannalla on Sutoisten torppa,erittäin kauniilla hietarantaisella metsäniemekkeellä, jostakaunis näköala Päijänteelle. Maantie jatkuu tästä eteenpäinhyvin mäkisten seutujen kautta. Mäkien harjanteilta avautuusiellä täällä sieviä näköaloja Syvälahdelle ja Veijonjärvelle.Noin 7 à 8 kilometriä Kärkisten salmesta, kun maantiejo on laskeutunut Syvänlahden rantaan, kääntyy tie oikealleIso Veijo nimiseen kartanoon (omist. maanv. Engström).Tämä noin puolen kilometriä maantieltä, Veijonjärven rannalla sijaitseva kartano on suurimpia Korpilahdella,omistaa suuria maa- ja vesialueita, paljon torppia jasuuren meijerin. Erityisesti mainittakoon sen omenaviljelys,joka on paraiten menestynyt Keski-Suomessa. Suuressa puutarhassakasvaa mitä parhaimpia omenalajeja.Veijonjärvi, vanhan virstan pituinen, kapea järvi, onluonnonihana ja kalarikas. Se on hyvän joukon korkeammallaPäijännettä, jonne siitä virtaa pieni joki. Järven länsirantaon jyrkkä, vuorinen ja metsäinen, muualta ovat rannatmatalampia ja viljeltyjä: muutamia torppia, joista mainittakoonVähä Veijo (Ison Veijon torppa), joka on järvenpohjoispään ja erään Päijänteen lahden välisellä, viljellylläkannaksella.Veijonjärven länsipuolella, vastapäätä Iso Veijoa onkorkea, laaja Paljakko, jylhästä kauneudestaan tunnettu vuori.Järven rannasta on sille polku. Nousu laajalle vuorelletarjoo mitä kauneinta nähtävää, Veijonjärvelle päin au-* Iso Veijon torppa. Soma sanamuodostus Kapalaukee tulee sanoista: Kapan aukea.

76 KESKI-SUOMI.keava näköala on jo suurenmoinen, alppinäköalan tapainen.Korkeimmalta huipulta on laaja näköala yli Päijänteen laajojen,saarekkeiden selkien, jotka kauniina lahtina ulottuvatmelkein vuoren juurelle saakka, pistäyvät välkkyvinä tummaanmetsäiseen saloon, johon vuori jylhänä, jyrkkänä kallioseinämänälaskeuu.Vuoren juurella on omituisia muodostumia: kallioluola,joka on varsin omituinen laatuaan. Vuoren päällystäon muodostunut pienistä kallioista, joiden lomissa kasvaapieniä petäjiä. Omituisuutena mainittakoon että vuorenkorkeimmalla paikalla on aivan pieni suolammikko, missäkasvaa suosammalta ja suomarjoja: juolukoita (Myrtillus uliginosumj.Syvälahden itärannalla on pitäjän kappalaisen uusi rakennusnimeltään Mutainen (pastori F. Cavén). Se sijaitseekauniissa koivikossa, aivan lahden rannalla. Viljelykset japuutarha ovat noin 1 km rannasta, missä vanha rakennussijaitsi.Syvälahden pohjasta, mistä tie kääntyy Oittilan kyläkuntaan,jatkuu maantie edelleen metsäisiä seutuja, synkänkauniin sydänmaan läpi, Putkilahden kylään. Tällä välillätapaamme omituisen kaunista luontoa. Tie nousee näetaluksi aivan jyrkkää, suunnattoman korkeata mäkeä n. s.Vaarunmäkeä, joka on synkkä, metsistynyt vuori Päijänteenrannalla. Laajoja näköaloja aukeaa sieltä Päijänteelle javuori itsessään on omituinen ja jylhän kaunis. Tällä vuorellaon pieni Vaarunjärvi.Vaaruvuorelta laskeutuu tie alas Koroslahteen jyrkkinämäkinä pienten metsälampien ohi, joita tuon tuostakin onnotkoissa*. Viimeinen mäki on tavattoman jyrkkä, senkorkeimmalta kohdalta avautuu matkustajan eteen sievä,viljelty maisema, Korospohja ja Putkilahden kylä.Korospohjassa on laivalaituri (ktso siv. 70) sekä muutamiataloja: Mattilan majatalo. Siisti, kaksi huonetta.Järvet tällä välillä ovat hyvin ahvenrikkaita.

KESKI-SUOMI. 77Putkilahden suuri kyläkunta on Päijänteestä syvälle pistävän,mutkikkaan lahden rannalla. Täällä on useita taloja, kutenmaantien vieressä: Könnö ja lahden vastaisella rannallaSalmela. Putkilahti on samalla pieni liikepaikka. Täälläon m. m. meijerilaitos ja kauppapuoteja.Tie kääntyy sitten yksinäiselle metsäseudulle Luhanganpitäjään ja Mikkelin läänin rajoille, kunnes tulemme Tammilahteen(ktso siv. 69).Olemme nyt tehneet selkoa Korpilahden pitäjästä, missäon paljo huomattavaa turistille. Kirkolta, jonka pidämmelähtökohtana, olemme siis eksyneet pitäjän laitaan, muttasamalla sen kauneimpaan osaan. Palaamme takaisin kirkolle,mistä jatkamme matkaamme edemmäksi Jämsän pitäjään.Korpilahdelta Jämsään pääsemme joko vesi- tahi maantiematkaa.Vesimatka. Jämsässä eivät poikkea kaikki matkustajalaivat,jotka välittävät liikettä Lahden—Jyväskylänvälillä. Ainoastaan »Jämsä» ja »Toivo». Jämsässä on kaksilaivapysäkkiä: Juokslahden Päijänteen rannalla, mistä onnoin 11 km Jämsän kirkolle ja Jokivarren pysäkki itse kirkolla.Edelliseen poikkee »Jämsä», jälkimmäiseen »Toivo»ja »Päijänne» laivat, jotka välittävät laivaliikettä Lahden jaJyväskylän välillä, kulkien Päijänteen länsirantaa ja poiketenPadasjoella, Kuhmoisissa, Jämsässä ja Korpilahdella. (Katsottava»Jämsän» ja »Toivon» kulkuvuoroja.)Korpilahdelta Jämsän Juokslahteen kulkee laiva Kirkkolahdenja sitten Vanhanselän yli kunnes se kääntyy suurenJuokslahden pohjaan, missä on laivasilta. Seutu on kaunista,viljeltyä (ktso siv. 78). »Jämsä» laiva, joka lähteeJyväskylästä kello 12 yöllä saapuu (Korpilahdelle 2:n ja)Juokslahteen klo 4:n seuduissa aamulla*. Lahdesta päintullessaan poikkeaa »Jämsä» täällä klo 7:n—8:n aikaan aamullaja saapuu Korpilahdelle 9:n—10:n sekä Jyväskyläänpuolen päivän aikana.* Tulee Lahteen samana päivänä ennen Pietariin menevää päiväjunaa.

78 KKSKI-SUOMI.Korpilahdelta Jämsän jokivarteen laivalla. Tällöin kulkeelaiva Vanhanselkää Juokslahden (ktso ed. kap.) sivu. Tuleesitte saaristoon, kulkee suuren Taivassalon ohi sekä Kaitasaarenja Mustasalon välistä. Seudut ovat hyvin kauniita.Yhä kauniimmiksi ne tulevat kun olemme kiertäneet suurenmantereen niemen, kulkeneet Tiirinselän yli ja lähestymmeJämsän joen suuta. Jämsän joen rannat ovat hyvin viljeltyjä.Suurempia ja pienempiä taloja näkyy molemminpuolin jokivartta, kunnes saavutaan keskelle kirkonkylää.Korpilahden Jämsän maantie on jotenkin hyvä polkupyörätie,kulkee enimmäkseen yksitoikkoisia metsäseutuja.Ensimmäinen kestikievari Juokslahdessa, lähellä laivarantaa,Kaksi hyvin siistiä huonetta; sopiva yökortteeri. KorpilahdeltaJuokslahteen Jämsän pitäjässä on 20 km verranmatkaa.Jämsän pitäjä.Juokslahti on pitäjän koillisessa osassa. Täällä pistäiksentuo suuri Päijänteen lahti syvälle mantereesen. Seudutovat hyvin viljeltyjä: suurenpuoleisia taloja näemmesiellä täällä. Vastapäätä laivasiltaa on Koljonen niminentalo, jossa tavallisesti oleskelee paljon kesävieraita.Jos kierrämme Pataniemen ympäri tulemme pitkäänPatalahteen, jonne Patajoki laskee (ktso siv. 80). Sinne viemyös kylätie niemen poikki. Noin 5 km matka.Juokslahden kievarista on 11 km Jämsän kirkolle.Hyvä polkupyörätie. Ympäröivät seudut ovat asumattomia,synkkiä saloja.Jämsän jokivarsi kirkkoineen ja kylineen. Emme tapaamissään Keski-Suomessa niin komeaa kirkonkylää, kuinJämsän jokivarressa. Joen ympäristöt ovat laajalti viljeltyjä,täynnä suuria kartanoita ja upeita rakennuksia.

KESKI-SUOMI. 79Koko jokivarsi, Jämsän joen suusta aikain noin peninkulmanpituinen viljelty tasainen alue, on hyvin asuttu.Tiheimmin asuttu on kirkonseutu, joka näyttää kaupungilta,kun Kuhmoisista päin tuovalta maantieltä sen yleissilmäyksellänäemme. Siinä on lähellä tosiaan suurempia ja pienempiätaloja ja asumuksia molemmin puolin jokea, jonkayli suuri maantiesilta johtaa.Jämsän jokivarsi on vilkas liikepaikka. Laivaliikettä onJyväskylään ja Lahteen sekä kaikille väliasemille. Paljo viedääntäältä ulkomaille etenkin voita. Joka kuukauden ensimmäisenatiistaina on täällä markkinat, joille kokoontuuostajia ja myyjiä kaukaisistakin pitäjistä, etenkin Päijänteenrannikoilta.Kirkolla on useita kauppapuoteja, apteekki (johon onyhdistetty sievä huvila aivan joen rannalla, omist. ApteekkariL. Spolander). Majatalo on länsipuolella jokea. TelefooniJyväskylään.Kirkolta kulkee maantie pohjoiseen seuraten aivan joenrantaa. Viljeltyä, asuttua seutua yhä jatkuu joskin talojenvälit harvenevat. Noin 5 km kirkolta on Jämsänkoski,jonka rannalla on uusi komea massatehdas. Keskellä koskeaon pienessä kalliosaaressa huvila, jonka asemanäyttää varsin omituiselta. Vähä etelämpänä joen rannallaon Seppälän kartano.Kosken rannasta kohoaa korkea kolkon näköinen vuori,jolta on kaunis näköala koskelle ja joelle sekä pohjoiseenvesireitille (ktso alem.).Jämsän jokivarresta, jonkun verran kirkon eteläpuolella,kääntyy hyvässä kunnossa oleva kylätie koilliseen päinPatalahteen (ktso seur. siv.), jonne on peninkulman verranmatkaa. Tie kiertää pitkän, kapean Patajärven rantaa, erittäinkauniita maisemia avautuu eteemme. Seudut ovat hyvinviljeltyjä ja asuttuja: suurenlaisia, kauniita taloja näemmetäälläkin. Niistä mainittakoon kaunis Kaakko, tuuheassakoivikossa, aivan tien vieressä.

80 KESKI-SUOMI.Patajärvestä laskee Päijänteeseen Patajoki. Maantiekulkee melkein tämän rantaa. Joen suun seutuvilla on Patajokiniminen suuri talo, korkealla mäellä.Patalahti, jonka rantaan tie päättyy, on kaunis Päijänteenlahti, jonka pohjuke on viljelty ja asuttu. Täältä kulkeehuono tie yli Pataniemen Juokslahdelle (noin 5 km matka).Tienvarrella olevista taloista mainittakoon: Lakko, Ylä- jaAla-Isännäinen.Jämsän—Petäjäveden kanoottiväijlä ja maantie. Jämsästävoi tehdä hupaisen kanoottimatkan Petäjävedelle vesireittiämyöten, joka sieltä laskee monen kauniin metsäjärven,virran ja kosken kautta Päijänteeseen. Jämsän luonnonkauneimmatpaikat ovat juuri tällä vesireitillä. Petäjävedeltätaas on kanoottiurheilija tilaisuudessa jatkamaanrautateitse joko Jyväskylään, missä on vastassamme Päijänneja Saarijärven reitin suu, tahi Suolahteen, missä Keiteletarjoo uuden kiitollisen alan kanoottiurheilulle.Jämsänjokea soudetaan ensin Jämsän koskelle (ktsosiv. 79). Kannetaan kanootti sen ohi Rekolanselkä nimisellepienelle järvelle, jonka länsiranta on yksitoikkoistakangasmaata. Itäranta on korkeampi, sillä on Rekolan kylä.Tulemme edelleen Rasuansalmen kautta, jonka molemminpuolin on somat männikköniemet, Tervalan selälle, suurempikuin edellinen, noin 4 km päästä päähän. Jokunen saarion selänteellä, pohjoisessa päässä on pieniä, kauniita lehtosaaria,jotka näyttävät koivukimpuilta. Sitten tulemmeSulkusalmen ja Vihatinsalmen kautta edemmäksi. Edellisenrannalla on pieni talo: Kippari. Niiden keskellä on Salo(saari). Sulkusalmeen laskee Sovijärvi pienen joen kautta,joka katkaisee maantien. Maantiesilta. Sulkusalmesta tulemmeUuhivedelle, jonka rannalla on torppa korkealla vuorella,ihankuin taivaan rajalla. Sitten avautuu eteemmepitkä, järven tapainen Koijoki, joka on täynnä pieniä, somiasaaria ja rannat ovat kauniit, jotenkin korkeat. AlapuoliKoijokea, joka on hyvin kaunis, on saanut nimen Runovirta.Ikävä kyllä on metsä osaksi hävitetty sen rannoilta. TulemmeVäännekoskelle, kiemuran muotoiselle voimakkaalle

KESKI-SUOMI.virralle, josta käy laskeminen kanootilla. Seuraa sitte kapeaLahnavesi, johon laskee Lahnajoki lounaassa olevista pienistäjärvistä: Liesjärvi, Jämsänjärvi, Valkeejärvi y. m.kauniita järviä. Lahnajärveltä tulemme Luomenvirran japienen kosken kautta Pirttijärvelle, jonka rannat ovat matalat,soiset sekä sieltä kapealle Uuttanalle, 1 km pituinenjärvi, Riihivedelle ja Iso-Rautavedelle, joka on suurenlainen parin,kolmen kilometrin pituinen järvi, yläosaa sanotaan Rautavedeksi.Nämä rannat ovat johonkin määrin kiviset ja kolkot,selänteet johonkin määrin saarekkaita. Tulemme Survosenkoskelleja sitte heikolle Siniävirralle, jonka rannalla ontalo Honkama. Seuraa Kalmavesi, jossa on muutamia saaria.Siihen laskee Kalmavirta, jota voi laskea kanootilla.Tulemme kauniille Saloisjärvelle, joka tarjoo nähtäviksemmemitä kauneimpia vuorimaisemia, rannat ovat korkeat javuoriset. Soudamme edemmäksi pitkää Koskelanjokea,(olemme Jämsän ja Petäjäveden rajalla) joka laskee useainpikkukoskien kautta, joista Koskelankoski on suurin. Jatkammeedemmäksi ja tulemme Mustatselälle ja Hankakoskelle, jonkarannalla on Piesalan neljä suurta taloa. Viimein tulemmePetäjävedelle, joka on suurenlainen saarekas, mutkikas järvija osaksi hyvinkin luonnonihana. Sen pohjoisrannalla onPetäjäveden kirkko.Jämsän—Petäjäveden maantie, 45 km, ei ole erittäinhyvä polkupyöräilijälle, kulkee enimmäkseen yksitoikkoisiamaita.Jämsästä Längelmäelle ja Kuorehvedelle. Längelmäelleon noin 50 km. Tie kulkee enimmäkseen metsäkankaidenhalki. Längelmäen puolella avautuu kuitenkin kauniitajärvimaisemia. Ensimmäiseen kievariin Hallinpenkkiin 20km. Siellä haarautuu tie Kuorehvedelle. Längelmäki on kauniin,suuren Längelmäveden rannalla. Alituinen säännöllinenlaivaliike on sieltä Orihvedelle (rautatieasema Vaasan radalla)Kuhmalahdelle, Eräjärvelle ja muualle Satakunnanpuolelle m. m. luonnonkauneudestaan kuuluisalle Kangasalle,lähellä Tamperetta.6

82 KESKI-SUOMI.Jämsästä Kuhmoisiin.Laivamatka: on hupainen, laiva kulkee erittäin kauniitajärviseutuja poiketen useissa silloissa, jotka ovat luonnonihanillapaikoilla mantereen rannalla, m. m. Pihlajakoskenja Ruolahden silloissa.Laivaliikettä välittää »Päijänne» ja »Aallotar» (katsokulkuvuoroista).Maantiematka. Maantien varret ovat aluksi viljeltyjäm. m. Alho niminen kartano (omist agronoomi A. Konkola).Tie jatkuu Kuhmoisiin jylhiä, vuorisia seutuja, jotka ovatasumattomia, kunnes tulemme Puukkoisten kylään Kuhmoisissa.Matka majataloon (Jämsästä) 20 km.Kuhmoisten pitäjä.Kuhmoinen on Päijänteen rannikkopitäjistä kauneimpia.Sen omituinen luonnonkauneus on tasaisesti jaettu pitäjänkaikkiin osiin ja eroaa suuresti muitten pitäjien luonnosta.Nimi Kuhmoinen (= kuhmuinen) on sana joka varsin sattuvastija kansanomaisesti kuvaa pitäjän luontoa. Se onnäet täynnä kukkuloita, mäkiä ja harjanteita, joita peittäätavallisesti kaunis metsikkö, enimmäkseen lehto- ja sekametsä.Ja kun näiden kukkuloiden välisissä laaksoissa vieläon kauniita metsälampia, jokia ja koskia tarjoovat ne mitäsomimpia, omituisimpia näköaloja nähtäviksemme.Päijänteen rantamilla ovat nämä näköalat suurenmoisia.Siellä kun järvi pistäytyy suurina lahtina Kuhmoisten mantereeseen,sen jyrkkien metsäkukkuloitten ja harjanteittenväliin, siellä näyttäytyy Kuhmoisten luonto todellisessa valossaan.Kuhmoisten saaristo. Saariston luonto on samanlaista,kuin mantereenkin: korkeita metsäkumppuja, syviä laaksoja— jotka peittää kimalteleva Päijänteen vesi. Näemme saaria,

NÄKÖALA AIJOSSAARELTA, KUHMOISISSA.

KESKI-SUOMI. 83jotka korkeina, pyöreinä kumpuina vuorisine rantoineenkohoavat vedestä ja joiden huipulla kasvaa kaunista metsää,näemme niissä sellaisia, joiden rannat ovat alavampia, lehtoisia,ja keskeltä kohoo vuoren kukkula havumetsän kattamana.Saaristo on laaja ja rikas. Korkeimmilla saarilta näemmelukuisan joukon samanlaisia, jotka kapeat salmet toisistaaneroittavat.Näissä saarissa olisi mitä kauneimpia huvilanpaikkoja,samoinkuin pitkät, kapeat niemet, jotka ovat kaikin puolinaivan kuin rakentajaa odottamassa.Purjehtimiseen on oivallinen tilaisuus — suuri, aavaTehinselkä on näet saariston ulkopuolella. Arvokkain osamatkailijalle, joka pitemmäksi ajaksi sijoittuu Kuhmoisiinon epäilemättä juuri sen saaristo. Tämän saariston läpikulkee laiva kahta reittiä: Jyväskylästä eli pohjoisesta tuovaväylä, samoinkuin etelästä päin tuova ovat luonnonihania.Kuhmoisten kirkonkylä on pienen Alaisen-Karkjärven jaPäijänteen välisellä alueella. Se on rakennettu juuri tuollaisillemäentöyräille, harjanteille ja niiden välisiin laaksoihin.Kylän kohta on niin »kuhmoista», ettei juuri saatanähdä muuta kuin osan siitä kerrallaan, ellei nouse korkeallekirkonmäelle, mistä näköala on laajempi. Talot ovatjotenkin hajalleen rakennetut. Omituisuutena on kentiesmainittava, että hautausmaa on saaressa, jonka yhdistäämatalan salmen yli menevä silta.Kirkonkylän kaunisasemaisista taloista mainittakoonKorppila (omist. maanvilj. Brander), joka lähistössä olevista,laivalla tullessa eniten huomiota herättää. Luonnonihanuudessavoittaa tämän kumminkin Koukanniemi kauniissakoivikkoniemessä aivan Päijänteen rannalla, soma kesäasunto(vuokr. Lehtori P. J. Hannikainen). Talo sijaitsee 2 kmkirkolta. Vähän ulompana, saaressa Uotilan talo korkeallamäellä, josta on kaunis, laaja näköala Päijänteelle.Kappalaisen virkatalo Kopola (kappalainen Sahlberg)on Alaisen Karkjärven rannalla, kauniissa niemessä. Talonkatolle on rakennettu pieni näkötorni, mistä soma näköala

84 KESKI-SUOMI.avautuu Karkjärven selälle ja kirkonkylälle. Pieni joki yhdistääAlaisen Karkjärven yliseen Karkjärveen.Kirkolla on apteekki, puoteja ja hyvässä kunnossa olevamajatalo.Pitäjä on aivan täynnä suurempia ja pienempiä järviä.Etelässä on kaunis, suurenpuoleinen Lummenejärvi, jonkarannat ovat osaksi asuttuja. Siitä laskee vesi Tippurijoenkautta Päijänteeseen, sekä lännessä Vehkajärveen pienenjoen kautta.Kuhmoisten pohjoinen vesireitti ja maantie. Pitäjän pohjoisosassaon kaunis, pari peninkulmaa pitkä, kapea Isojärvi.Sen rannat ovat ihmeen ihanat, vuoriset. Isojärvestälaskee kaunis Kivikoski Ylä-Kotajärveen, (ktso seur. siv.),sieltä Kotakoski, maantien poikki, Ala-Kotajärveen, mistäFlinkin kosken kautta Savijärveen, siitä Kotasalmen kauttaTelkätejärveen, sieltä Kahisevan ja Jokelankosken kauttaPälämään, Pälämästä taasen Hassinkosken, pienien järvienja Arvajankosken kautta Päijänteeseen. Reitti on hyvin luonnonihana.Seuraavassa teemme siitä lähemmän selon, samallakuin pohjoiseen vievästä maantiestä kerromme. Nekulkevat lähellä toisiaan, niillä on yhteisiä näköaloja, jotensopivinta on, että samalla kertaa teemme lähemmin selkoamolemmista.Maantie Kuhmoisten kirkolta pohjoiseen kulkee kauniita»kuhmoselaisia» metsäseutuja, mäkiä ja harjanteita,joilta on somat näköalat kahden puolen, tuontuostakinpienille metsäjärville. Se kiertää milloin notkoissa, milloinkukkuloilla ja molemmin puolin kasvaa kaunista sekametsää.Maantien kierrokset, sen nousut ja laskut ovat omituisia.Kun joltain korkealta mäeltä katselee, näkee maantienkäärmeen tapaisesti kiertelevän monessa mutkassa,katkeevan metsään, mutta puitten lomista näemme sen taaskohoovan kaukaista rinnettä ja tummaan metsään valkeanajuovana häviävän.Pari kilometriä kirkolta pohjoiseen (Jämsään päin)näemme kauniin Kalliolan männikköniemen, jolla on pieni

KESKI-SUOMI. 85rakennus. Pitäjän isäntäyhdistys pitää siellä kokouksiaanja nuoriso huvejaan kesäiltoina.Vähän matkaa edempänä on kaunis, korkea Hakinharju,jonka yli maantie kulkee. 14 km kirkolta tulemmesitten luonnonihanalle vesireitille, joka katkaisee maantienKotakoskessa. Näemme harvinaisen kauniita erämaanseutuja.Jokainen piirre luonnossa on kuvaava, jokaisella onikäänkuin määrätty tarkoituksensa sen kaunistamisessa.Kotakoskelta etelään on pieni kapea Ylä-Kotajärvi Tjonka rannat ovat ihmeen ihanat. Itäpuolella kohoo korkea,jyrkkä metsävuori, jonka juurella on maantie, jota äskenkuljimme. Harjanne kuvastuu kauniisti järven pintaan auringonlaskiessa. Länsirantaa, joka on alava, kiertää kapeatie melkein veden rajaa. Aallot huuhtelevat tien viereisiäkiviä, riippakoivuja ja kuusia kasvaa maantien reunallaveden rajassa. Toisella puolella tietä on taasen metsäinen vuorimäki.Tie vie Kivikoskelle järven eteläpäähän, missä onpieni kylä, meijereineen ja kauppapuotineen. Kivikoski ympäristöineenon samoin hyvin luonnonihana. Se laskee IsojärvestäYlä-Kotajärveen.Isojärvi on vajaan kahden peninkulman pituinen joentapainenjärvi, jonka toinen pää on likellä Längelmäen maantietä.Hupaisen venematkan voi tehdä sinne ja sieltä jatkaaLängelmäen kirkolle.Ala-Kotajärvi, johon Kotakoski laskee on samanluontoinen,kuin Ylä-Kotajärvikin. Vesireitti jatkuu yhtä luonnonihanaja vaihtelevana, tekee kierroksen sydänmaille jakatkaisee taas maantien Puukkoisten kylässä, lähellä Haljalantaloja somissa pikkukoskissa. Kotakoskelta tänne onnoin 5 km matka.Täältä voi taas tehdä uusia hauskoja veneretkiä, ihmeenkaunista reittiä ylöspäin pikkujärville ja koskille. — Mainioitaaiheita maalarille!Puukkoisten kylässä on Haljalan kestikievari, korkeallamäellä. Siistiä huoneita. Sopiva yömajaksi.

86 KESKI-SUOMI.Puukkoisten läpi kulkeva maantie on ihmeen ihanaja vaihteleva. Kylän pohjoispuolella alkaa synkkiä vuorisiametsämaita, jotka ovat melkein aivan asumattomia.Tulemme Jämsän pitäjään.Kuhmoisten kirkolta Längelmäelle on 35 km hyvääpolkupyörätietä, vaikka jotenkin mäkistä.Kuhmalahdelle, on 40 km verran mäkistä tietä.Pihlajakoskelle, missä on laivapysäkki, kulkee huonokylätie ikäviä seutuja. Sinne on noin 20 km matka.km.Ruolahteen kulkee tie kauniita seutuja. Sinne on 12Laivapysäkki.Padasjoelle on hyvä maantie, 35 km. Pitäjän rajalleon 15 km. Järvimatka on kuitenkin monta vertaa viehättävämpi,näemme näet tällä matkalla Päijänteen milt'ei kauneimmanrannikon ja saariston. Voimme siis syystäkin sitämatkailijalle suosittaa.

Jyväskylässäsulkee arvoisten matkailiain suosioonRunsaan ja monipuolisen varastonsaKoti- ja ulkomaistaKirjallisuutta.Urheilioille tarjotaanKalastimiakaikellaisia niinkuin: Vapoja, 25 pennistä 40 markkaan,Siimoja, Uisteita, Perhos-onkia ja tavallisia onkia,y. m., y. m.Polkupyöriäynnä polkupyöräiliäin tarpeita helpompiin hintoihin.

ii-Jyväskylässätoimittaa ja varastosta myy uusimmilla ajanmukaisilla parannuksilla varustettujaVoima- y. m. koneitakaikellaisiin tehdas- ja teollisuuslaitoksiin.Maanviljelyskoneita- ja kaluja,joista erittäin mainittakoontässä uusimmat aurat, karhit,kylvökoneet, tämän vuoden mallisetniittokoneet,viskuu- ja silppukoneet.puimakoneet,Meijerikoneita- ja kalujaniinkuin uusimpia separaattoreita, kirnuja,joista erityisen huomion ansaitseemaailman patentin saaneet Svea- jaKruunukirnut. Meijeriastioita, Meijerilaitteita,Juustonvalmistuskoneitay. m., y. m.Kymmenys- ja pöytävaakoja, Päivätyökelloja,Pumppuja, Putkia, Paloruiskuja,Letkuja, Kassakaappeja, KansakoulusörviaMankeleita, Primuskeittiöitä, Rapiidimyllyjä, Myllynkiviä,Keinotekoisia patenttikiviä y. m. Pärehöyliä, Hihnapyöriä,Konehihnoja, Separaattori- y. m. Koneöljyjä.Keinotekoisia lannoitusaineita, Asfialttihuopaa,Katonkattamistarpeita y. m., y.m.i- iljJyväskylässä.