Kiinteistö & Talotekniikka 1/2013 - PubliCo Oy

Hybridijärjestelmätuottaa edullistaenergiaaSuomi pahastijälkijunassahissiturvallisuudensuhteenTäsmäsoftaakiinteistöalallewww.kita.fiHinta 9,20 EURTalotekniikka saavuttitulevaisuuden

RAKENTAJILLE • SUUNNITTELIJOILLE • TALOYHTIÖILLE JA ISÄNNÖITSIJÖILLETervetuloa tärkeimpään työpäivääsi! KORJAUSRAKENTAMINEN 13 —tapahtuma tarjoaa sinulle vuoden puhutuimmat teemat, uusimmat hankeesittelyt,kymmenet ratkaisuntarjoajat sekä 800 kollegaasi.Yksi päivä, joka kannattaa käyttää hyödyksi!AIKA: Tiistai 5.2.2013 klo 10.00-17.00PAIKKA: Wanha Satama, Pikku Satamakatu 3-5, 00160 HelsinkiILMOITTAUDU MAKSUTTOMAAN TAPAHTUMAANSEKÄ TUTUSTU OHJELMAAN OSOITTEESSA:WWW.KORJAUSRAKENTAMINEN2013.FI

PATENTTI-RATKAISUUmpeutuuko avaintesi patenttisuoja?Onko lukitusjärjestelmäsi ylläpito kallista ja hankalaa?Entäs ne kadonneet avaimet?iLOQ on ratkaisu. Maailman ensimmäinenelektroninen lukitusjärjestelmä, joka toimiiilman paristoja tai kaapeleita.www.iLOQ.com

TOIMITUKSELTAE-LUKUKINKERITRAKENNUSTEN UUDET energiatehokkuusmääräykset ja -ohjeet tulivat voimaan 1.7.2012.Mitään sinänsä uutta ja mullistavaa tuore ohjeistus ei tuo tullessaan, sillä suunta on sama vanha:ilmastonmuutosta vastaan mennään. Tahti pitkällä marssilla kyllä kiihtyy, mutta varsin maltillisesti.Uusilta rakennuksilta (määräykset koskevat vain uudisrakentamista) vaaditaan siis entistäyksityiskohtaisempaa energiatehokkuuden hallintaa – ja lisäksi suorituskyvyn osoittamista. Keskeinenmuutos on siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun, mikä ei sitten olekaan aivan yksioikoinenasia.Tässä holistisessa katsantokannassa rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määrätäänrakennustyyppikohtainen yläraja, joka ilmaistaan niin sanotulla E-luvulla. E-luvun laskennassatapetilla on tietenkin rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto, mutta muutkin asiat vaikuttavat.Esimerkiksi pientalojen E-luvun yläraja riippuu lisäksi pinta-alasta: vaatimukset ovat lievemmät,kun neliöitä on vähän.E-luvun laskemisen mahdollistaa se, että eri energiamuodoille on annettu kertoimet, jotkakuvaavat luonnonvarojen käyttöä. Tällä kohtaa viranomainen käyttää paimensauvaansa opastaakseenkansalaisia vähintäänkin vihertävien energianlähteiden äärelle. E-kertoimet kannustavatkäyttämään kaukolämpöä sekä uusiutuvia energianlähteitä, kuten pellettiä ja maalämpöä.Paimensauva on kuitenkin varsin isällinen, eikä erityisen holhoava. Kaikkia taloja ei ollaajamassa yhteen, ahtaaseen muotiin, vaan suunnittelun vapaus sallitaan edelleen. Kokonaisenergia-tarkastelulähtee nimittäin siitä, että kyseessä on tavallaan palapeli, jossa mikään yksittäinenelementti ei sinänsä ratkaise sitä, onko lopputulos energiapihi vai -syöppö. Kaikki rakennuksessatapahtuva energiankulutus otetaan huomioon, eli lämmityksen lisäksi muun muassa ilmanvaihto,valaistus ja lämmin vesi joutuu tarkkaan syyniin.Maaliin ei ole olemassa yhtä ainoata oikeaa reittiä, vaan passelin pieneen E-lukuun onmahdollista päästä useilla erilaisilla tavoilla. Vaikka Suomen sähkölämmittäjien armeija nousikapinaan heti, kun sai uusista määräyksistä vihiä, suoraa sähkölämmitystä ei ole edelleenkäänlaitettu pannaan. Pientalo saa lämmetä sähkölläkin – kunhan se muuten on matalaenergiatasoinen,takalla varustettu kompakti paketti.Hyvälle suunnittelulle on nyt siis tilausta. Jo aikaisemminkin energiaa tuhlaavaa taloa muistettiinrisuilla eli kylkeen lätkäistiin kehno todistusluokka. Nyt ehdot tulevat jo alkumetreillä, sillärakennuslupaa ei heltiä niin millään, ennen kuin E-luku on saatu sorvattua kohdalleen.Muutoksilla haetaan sekä energiansäästöä että päästöjen vähentämistä – vaikka mitäänhiilijalanjälkeä taloille ei edelleenkään lasketa. Määräysten tiukennus tarkoittaa keskimäärin20 prosentin parannusta nykyisten määräysten vaatimaan energiatehokkuuteen, joten voidaanpuhua jo kelpo parannuksesta. Viranomaisten mukaan investointikustannusvaikutukset ovat pienetverrattuna nykyisiin (vuonna 2010 voimaan tulleisiin) määräyksiin. Vaikka empiiristä todistusaineistoaon vähän, voi hyvinkin olla että kukkaro ei rasitu ylen määrin näiden prinsiippientakia: investointi energiatehokkuuteen rakennusvaiheessa tapaa joka tapauksessa pienentääkäytönaikaisia kustannuksia. Tähän liittyy sekin seikka, että asumiskustannukset eivät myöskäänpomppaa pilviin energian hinnan (vääjäämättä) noustessa.Kansalaista ei suinkaan ole jätetty yksin E-lukunsa kanssa, vaan apuja ja neuvoja saa kyllä.Esimerkiksi Helsingin rakennusvalvonta tarjoaa energianeuvontapalvelua jo rakennushankkeenennakkokäsittelyvaiheessa. Energia-aiheiset ennakkoneuvottelut on tarkoitettu erityisestipienten, 1–6 asunnon uudiskohteiden laadun parantamiseen. Tämä ennakkoneuvottelu järjestetäänennen rakennuslupahakemuksen jättämistä.JUSSI SINKKO1/2013JULKAISIJAPubliCo OyPälkäneentie 19 A00510 Helsinkipuh. 09 686 6250info@publico.comwww.publico.comPÄÄTOIMITTAJAJussi SinkkoTUOTEPÄÄLLIKKÖKim Korlinkim.korlin@publico.compuh. 09 6866 2521TOIMITUKSENKOORDINAATTORIMirkka LindroosGRAPHIC DESIGNRiitta Yli-ÖyräILMOITUSMYYNTITom Appelrothtom.appelroth@publico.compuh. 09 6866 2524Jaakko Lättijaakko.latti@publico.compuh. 09 6866 2576TILAAJAPALVELUpuh. 03 4246 5309tilaajapalvelu@kustantajapalvelut.fiTOIMITTAJATSami J. AnteroinenMerja KihlAri MononenTuomas LehtonenJarkko BöhmKANNEN KUVAYITPAINOPunaMusta Oywww.kita.fiISSN 2242-0673Aikakauslehtien Liiton jäsen2 kita 1/ 2013

SISÄLLYSLUETTELO0602 Esipuhe06 Talotekniikka saavutti tulevaisuudenAsumista helpottavat visiot ovat viimein muuttumassa todeksi,etenkin uudet, integroidut turvallisuusratkaisut ovat kuinscience fiction -kirjan sivuilta. Tekniikka ikään kuin herääeloon asukkaan astuessa ovesta sisään. Tulijan ”älylätkä”avaa oven lukon automaattisesti, valot syttyvät, murtohälytinmenee kotona-asetukselle, ilmanvaihto lisää kierroksia jne.2216 Missä menet, laajakaista?20 TV ei vielä mahdu kännykkään22 Ei valmiita ratkaisuja, vaan uusia innovaatioitaRakennusalan ammattilaiset opettelevat parhaillaan uusiaasioi ta, sillä viime heinäkuussa astuivat voimaan uudet rakentamisenenergiamääräykset. Keskeisintä uusissa määräyksissäon siirtyminen lämpöhäviötarkastelusta kokonaisenergiatarkasteluun.30 Hybridijärjestelmä tuottaa edullista energiaa36 Maakaasu lämmittää pieniä ja suuria kiinteistöjä4 kita 1/ 2013

4438 Öljylämmitystalon uusi elämä syntyylämmityslaitteen saneerauksesta5040 Vanhoja asuintaloja peruskorjattiin HelsinginAlppilassa ja Kaivopuistossa42 Asuinkerrostalo saneerattiiin KVR-urakkanaTampereella44 Täsmäsoftaa kiinteistöalalleKiinteistöbisnes on muutakin kuin seiniä ja kattoja. Yhä enemmänalalla tarvitaan myös rautaista softaa, jotta pyörät pysyvätpyörimässä, uskoo Agenteq Solutions Oy:n toimitusjohtajaJuha Borenius.46 Kosteutta poistetaan kiinteistöjen pohjarakenteista50 Matkalla alas?Eurooppalaisessa katsannossa Suomi on selkeä peränpitäjäsilloin, kun puhutaan vanhojen hissien turvallisuudesta. Suomessasattuu vuosittain keskimäärin viisi vakavaksi laskettavaahissitapaturmaa. Teknisesti hissin turvallisuuspuutteet on helppokorjata hissin peruskorjauksen yhteydessä.56 Asukasystävällinen putkiremontti58 Uutismonttu64 KITA moduuli1 / 2013 kita 5

6 kita 1/ 2013

TALOTEKNIIKKA SAAVUTTITULEVAISUUDENETENKIN UUDET, INTEGROIDUTTURVALLISUUSRATKAISUTOVAT KUIN SCIENCEFICTION -KIRJANSIVUILTATEKSTI: SAMI J. ANTEROINENKUVA: RODEO.FI1 / 2013 kita 7

AM Security Oy:n toimitusjohtajaHannu Palokangaksen mukaanlukitukseen halutaan yhä useamminmukaan ”älyä”.KUVA: AM SECURITY OYKonvergenssi tuntuu vahvana talotekniikan ratkaisuissa. Asumista helpottavat visiot ovat viimein muuttumassatodeksi, kertoo toimitusjohtaja Hannu Palokangas AM Security Oy:stä. Palokangas tarjoaa esimerkin, jossatullaan töistä kotiin – ja tekniikka ikään kuin herää eloon asukkaan astuessa ovesta sisään. Tai itse asiassa johiukan sitä ennen: tulijalla on ”älylätkä”, joka avaa oven lukon automaattisesti, sisälle tultaessa valot syttyvät,murtohälytin menee ’kotona’-asetukselle, ilmanvaihto lisää kierroksia sen mukaan paljonko tulijoita on…PALOKANGAS KERTOO, että nyt ollaan jo aika lähellä sitäkuvaa, jota tieteiskirjallisuudessa ja -elokuvissa on paljonviljelty. Vuosikymmenien ajan tehtiin esimerkiksi leffoja, joissaautomaatio rullaa ja ihmisten tehtävänä on etupäässä vainnauttia. Vuonna 2013 voidaan todeta, että tuo tulevaisuus onjo täällä – ainakin teknologian puolesta. Sci-fi-unelmien toteutumisestaon vastuussa tietotekniikan hillitön kehitys:”Viimeinen, ratkaiseva askel otettiin kun verkkojen – etenkinlähiverkkojen – kehitys saatiin riittävälle tasolle. Nyt meilläon käytössä IP-maailma, jonka kautta voidaan toteuttaa hyvinkinkunnianhimoisia ja monipuolisia ratkaisuja”, Palokangastoteaa.Äkkiä-pian-hetiAlan kehitystä ovat rasittaneet kohtuuttomat odotukset: kuluttajathaluavat tietenkin sataprosenttisen toimivia ratkaisuja japettyvät, jos näin ei heti käykään. Kaikessa uudessa teknologiassaon kuitenkin omat lastentautinsa, joista päästääneroon vain ajan myötä.Samalla eri standardien sekamelskasta on noussut esiinyhteinen linja. Palokangas vahvistaa, että tänä päivänä erijärjestelmät saadaan keskustelemaan keskenään ilman sensuurempia kieli- ja kulttuurimuureja – jopa silloin, kun kyseon eri valmistajien laitteista.”Tässä suhteessa on menty paljon eteenpäin viime aikoina,koska eri toimittajat tukevat järjestelmien rajapintojaparemmin kuin aikaisemmin.”Palokangas näkee, että nykytrendi sai alkunsa oikeastaanaivan 2000-luvun alkuvuosina:”Silloin saavutettiin tavallaan riittävä taso, jonka varaanrakentaa – ja ratkaisuja on alkanut mennä kaupaksitasaisesti sen jälkeen.” Toisaalta Palokangas tuntee tapauksia,joissa alkuinnostus laantuu pian, kun hintalapustatulee puhe:8 kita 1/ 2013

RecairINDUTRADE GROUPSuomenlinnan merisotakouluHovioikeus SalmisaarentaloRAKENNAMMETULEVAISUUDENKESTÄVÄÄYHTEISKUNTAALångvik Congress Wellness Hotelrakentamisen yhteistyökumppani.Ruotsalainen Peab rantautui aikanaan Suomeensaneerausalaan erikoistuneen rakennusyhtiön ostolla.Tätä kautta yhtiön ensimmäinen Suomessa valmistunutkohde oli kunnianarvoisan Hotelli Kämpinsaneeraus. Tämän jälkeen perinteitä on jatkettu javiimeisimpiä valmistuneita vaativia saneerauskohteitammeovat olleet Suomenlinnan Merisotakoulunperuskorjaus, Långvikin kylpylähotellin saneeraus,Järvenpään uimahallin peruskorjaus ja laajennussekä Grand Marina hotellin peruskorjaus.1 / 2013 kita 9

KUVA: AM SECURITY OY”Ovathan integroidut järjestelmät, kuten kiinteistöautomaatio,kulunvalvonta, oviautomatiikka, videovalvonta ja paloilmoitin,investointina eri luokkaa kuin pelkkä huonekohtainentermostaatti, mekaaninen lukitus ja paloilmoitin erikseen toteutettuna”,Palokangas vertaa, mutta muistuttaa että teknologiankehittyessä aimo harppauksin myös uusien järjestelmien kustannustasoon tippunut rajusti.Fiksumpaa videotaPalokangas on toiminut AM Security Oy:n toimitusjohtajanahuhtikuusta 2012 lähtien. Turvatekniikka-alaan erikoistunutinsinööri on toiminut aikaisemmin mm. Esmi Oy:n teknisiäpalveluita tuottavan yksikön päällikkönä ja Siemens BuildingTechnologiesin turvatekniikan aluemyyntipäällikkönä. Pitkänkokemuksensa turvin Palokangas tuntee myös alan haasteet:”Esimerkiksi kamerapuolella on vielä paljon tekemistä”,hän toteaa ja kertoo, että esimerkiksi taloyhtiön autopaikkojakuvaava digitaalinen videokamera tallentaa valtavan määräntietoa, josta suurin osa on täysin turhaa – öinen parkkipaikkaon yleensä hyvinkin tylsä paikka.”Tuo tietomäärä pitäisi saada rajattua siten, että kamerataktivoituvat vain silloin, kun jotain todella tapahtuu ja tämä ontarjolla pääasiassa vasta kalliimman hintaluokan kameroissatällä hetkellä. Kaiken kaikkiaan kenttälaitteisiin tulee saada lisääälyä, jotta järjestelmistä saadaan toimivampia.”Palokangas katsoo, että jo nykyisillä laitteilla saadaan aikaanhyvä kokonaisuus yhdistelemällä älykkäitä ja vähemmänälyä sisältäviä laitteita samaan järjestelmään, jolloin kokonaiskustannuksetpysyvät kurissa tärkeiden valvontakohteiden turvallisuudenkuitenkaan vaarantumatta.10 kita 1/ 2013

Paranna veräjähissisiturvallisuuttaSuomessa on tapahtunut vuosien 2011-2012 aikana kaksivakavaa onnettomuutta ja useita läheltä piti -tilanteitapienille lapsille hisseissä, joissa korin ovi on veräjämallinen.Hissin turvallisuudesta vastaa aina viime kädessä hissinomistaja. Ratkaisuillamme varmistat taloyhtiösi asukkaille javieraille turvallisen hissimatkan.Suojakoteloratkaisu+ Nopea ensiapu, joka estää lapsen jäämisen tason ovenja veräjän väliin+ Tyylikäs ja huomaamaton ulkonäköIsot edellä, pienet perässäHannu Palokankaan mukaan taloyhtiöt ovat jo alkaneet kyselläkokonaisvaltaisten järjestelmien perään, mutta toimituksiatehdään edelleen harvakseen.”Tyypillisesti näitä menee isompiin kohteisiin, kuten toimistoihintai vaikkapa hoitolaitoksiin”, Palokangas kertoo jalisää, että kohteiden joukossa on sekä ”vanhoja” kiinteistöjäettä kokonaan uusia.”Uudiskohteisiin menee järjestelmiä koko ajan jonkinverran.”Taloyhtiöiden eniten tilaamat tuotteet liittyvät lukituksiin,jotka ovat AM Securityn vankkaa perusosaamista. Suomensuurin yksityinen turvallisuusalan tukku, joka toimittaa kokonaisvaltaisenkiinteistöturvallisuuden tuotteet, mm. sähkö- jamoottorilukot, ovi- ja porttiautomatiikan, kulunvalvonnan se-Hissin uusiminen+ Koko hissin turvallisuusja muut ominaisuudetsaatetaan uuttavastaavalle tasolle+ Hissin ulkonäöstä taisopivuudesta talonhenkeen ei tarvitse tinkiäTehdään yhdessä turvallisempi hissimatka! Jätäyhteydenottopyyntö KONEen asiakaspalvelukeskukseennumeroon 0800 150 63 tai sähköpostitseosoitteeseen asiakaspalvelu@kone.com.1 / 2013 kita 11

kä rikosilmoitinratkaisut. Kokonaan oma lukunsa ovat paloturvallisuusjärjestelmät,esimerkiksi savunpoisto- ja turvavalaistusjärjestelmätsekä savusulkuverhot, jotka ovat kytkettävissäautomaattiseen paloilmoitinjärjestelmään.”Nykysuuntauksena on vahvasti se, että lukitukseen halutaanälyä”, summaa Palokangas. Samalla lukkosepästäkinon tullut digityöläinen:”Lukkosepän tärkeä työväline esimerkiksi heikkovirtatöissäja vianhaussa on tietokone.”Jatkuvaa koulutustaTurvallisuuden kentällä on niin paljon erikoisaloja, että kukaanei voi hallita niitä kaikkia. Tämä on tiedostettu AM Securityssä,jossa työntekijät erikoistuvat ja kouluttavat itseäänjatkuvasti pysyäkseen ajan hermolla. Dorma-, Abloy-, KabajaiLOQ-valtuutetulla turvaurakoitsijalla on koulutuksia läpivuoden. Seitsemällä paikkakunnalla toimiva yritys kouluttaamyös valtakunnallista AMSEC-Partner-verkostoaan, johonkuuluu 50 turvallisuus- ja lukitusalan ammattiliikettä Suomessa.”Tämän lisäksi on vielä valmistajien tarjoamaa koulutusta”,täsmentää Palokangas.Lukitustöiden ja -tuotteiden lisäksi AM Security toimii paloilmoitinliikkeenä,mikä taas on viranomaissäänneltyä toimintaaja täydentää yrityksen kokonaispalveluita siten, ettäkaikki turvatekniset palvelut saadaan toteutettua omin voiminaina kehävalvonnasta paloilmoittimeen saakka.”Tällaiselle kiinteistön kokonaisvaltaiselle turvallisuuspalvelulleon asiakkaiden parissa kysyntää, koska näin asiakkaanei tarvitse huolehtia eri järjestelmien asennusaikatauluista jamyöhemmässä vaiheessa huolloista, kun kaikki palvelut saayhden puhelinnumeron takaa”, Palokangas kertoo.Taika-avaimen tarinaSuomessa turvallisuuskenttä onkin ollut hedelmällistä maaperäämonenlaisille innovaatioille. Hyvä esimerkki tästä oniLOQ – maailman ensimmäinen ja ainoa elektroninen lukitusjärjestelmä,joka kehittää tarvitsemansa sähköenergian avaimentyöntöliikkeestä.iLOQin läpimurron takana on mielenkiintoinen tarina.iLOQ Oy:n perustaja Mika Pukari ratkoi työkseen suurten yritystenlukitus- ja turvallisuushaasteita ja törmäsi aina samoihinongelmiin. Mekaanisten lukitusjärjestelmien ylläpito oli kohtuuttomanvanhanaikaista: lukkoja sarjoitettiin uudelleen lähesviikoittain ja avaimen kadotessa turvataso notkahti auttamatta.Lisäksi avainhallinta ja avainten turvallinen säilytys oli monessayrityksessä retuperällä. Pukari tajusi, että ala oli jäänyt ympäröivänmaailman kehityksestä pahasti jälkeen.KUVA: ILOQ12 kita 1/ 2013

Vastavetona Mika Pukari alkoi kehittää täysin uudenlaistalukitusratkaisua. Tavoitteena oli kehittää lukitusjärjestelmä,joka täyttää kolme ehtoa. Ensinnäkin, kaikkien avaintentulee olla mekaanisesti samanlaisia, jotta niitä voidaan turvallisestivarastoida ja ottaa heti käyttöön. Toiseksi, lukon jaavaimen tulee olla elektronisia, jotta niitä voidaan hallita nykyaikaisellatietotekniikalla. Kolmanneksi, lukon pitää tuottaaitse oma sähkönsä, jotta kalliita kaapelointeja tai hankaliaparistoja ei tarvita.Kovan luokan läpimurtoHyvän idean ympärille löytyi huippuasiantuntijoiden tiimi, jokaalkoi yhdistellä uusinta mekatroniikkaa sekä tietoliikennejaohjelmistotekniikkaa. Vuosien kehitystyön tuloksena syntyiiLOQ-lukitusjärjestelmä, joka esiteltiin ensimmäistä kertaavuonna 2007 Helsingissä.Mekaanisen lukituksen suurin ongelma – työläs sarjoitettavuus– saatiin vihdoin ratkaistua täysin uudenlaisella elektronisellalukitusjärjestelmällä. iLOQ mahdollistaa myös tietotekniikkaahyödyntävän avainhallinnan ja pysyvästi korkeanturvatason. Lisäksi iLOQ ratkaisi umpeutuvien patenttien tuomatturvallisuushaasteet sekä esimerkiksi elektromekaanistenavainten paristojäteongelman.Pukarilla ja hänen tiimillään ei ollut aavistustakaan, mi-Nordea Pankki Soumi OyjNordea Pankki Suomi OyjTilaa henkilökortitVeronumerolain myötä työmaalla työskentelevillä tuleeolla kuvalliset ja veronumerolla varustetut henkilökortit.Pidä remonttikulut hallinnassa.Valitse Nordean kokonaisedullinenTaloyhtiölaina.Nordean kattava Taloyhtiölaina helpottaa vaativankin remontin suunnitteluaja toteutusta. Luotollisen remonttitilin kautta hoidat rahaliikenteenilman turhia korkokuluja ja edulliseen lainaan saat kaupan päälleKorkoturvan. Lue lisää: nordea.fi/taloyhtiolaina.Varaa aika neuvotteluun Nordean Yrityspalvelusta0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe 8–18.Tukholmankatu 2,HelsinkiTaloyhtiökonttorinordea.fiTeemme sen mahdolliseksiTilaa henkilökortit ja hoida samalla lakisääteinenilmoitusvelvollisuus rakennusalanveronumerorekisteriin helpostiVeronumero.fi-palvelussa.Hyödyt:Tilaa kortit ja ilmoita veronumerot samalla kertaaMaksuton Veronumeroiden ilmoitus rakennusalanveronumerorekisteriinToimitamme tiedot myös päätoteuttajilleKorteissa yksilöivä viivakoodi ja numerowww.veronumero.fi1 / 2013 kita 13

KUVA: ILOQtä tapahtuu seuraavaksi. Markkinat huusivat hurraata uudelletuotteelle ja kansainvälisiä turvallisuusalan palkintoja alkoisadella. Muutamassa vuodessa iLOQ on uudistanut lukkoalaaenemmän kuin mikään muu innovaatio vuosikymmeniin.Päivitä vanhat asenteetTomi Karjalainen iLOQ Oy:stä kertoo, että tuotteen lanseerauksenaikoihin vuosina 2007-2008 vaati ponnisteluja vakuuttaaasiakas siitä, että tuote todella on niin hyvä kuin luvataan.”Tänä päivänä asia ei nouse enää esille suuren asennuskannanja hyvien käyttökokemusten vuoksi – ja samalla vanhatasiakkaat koko ajan laajentavat järjestelmiään.”Kokonaan uudenlainen tuote kuitenkin selvästi laajentaajoidenkin ihmisten tajuntaa jo vähän liikaakin:”Vaikka toteamme tuote-esityksessämme moneen otteeseeniLOQin toimivan ilman paristoja, niin palaverin lopuksimoni silti kysyy, missä se paristo on tai kuinka useasti niitätäytyy vaihtaa. Ihmisten näyttää olevan vaikea uskoa, ettäelektroninen laite voi toimia ilman ulkoista virtalähdettä”, Karjalainenheittää yhden esimerkin.Uteliaisuus vie voitonToisaalta suomalaisten ”teknouskovaisuus” oli ratkaisevaatuotteen läpilyömisessä – suomalaiset ovat kiinnostuneita uudestateknologiasta ja osaavat vertailla hyötyjä vanhan ja uudenvälillä.”Vuosina 2007–2009, kun markkinoimme täysin uuttatuotetta ja brändiä korvaamaan mekaaniset lukot, earlyadaptorit olivat tärkeässä roolissa”, Karjalainen kiittelee. Tällähetkellä iLOQ yleistyy ilmiömäistä vauhtia ja avaimia onkäytössä jo satojatuhansia.”Loppuvuonna 2012 toimitimme yli 10 000 avainta kuukaudessa,vuonna 2013 taas reilusti enemmän.”Karjalaisen mukaan iLOQin ovat erityisesti ottaneet omakseenorganisaatiot ja päättäjät, jotka ovat saaneet kyllikseenmekaanisten järjestelmien rajoitteista kuten avaimen katoamisenongelmista. Etenkin ammatti-isännöitsijät ja turvallisuuspäälliköt,jotka vastaavat esimerkiksi kouluista, asuntoyhtiöistäja toimitiloista, ovat ottaneet tuotteen kiitollisina vastaan.Digitaalisesti, totta kai!iLOQ on yksi vahva signaali digimaailman tulosta joka tupaanja torppaan. Karjalainen näkee, että kodin digitalisoituminenjatkuu vahvana myös tulevaisuudessa.”Uskomme vahvasti teknologiamurrokseen kaikkialla missäse tehostaa ja parantaa toimintaa. Kodeissa tämä näkyy älykkääntalotekniikan yleistymisenä energiansäästöön liit tyen. Musiikinja elokuvien verkkopalvelut ovat vahvassa kasvussa, kameroissamuutos on jo tapahtunut”, Karjalainen listaa.Positiivinen pöhinä ja huuma iLOQin ympäriltä ei olekadonnut minnekään – päinvastoin. Deloitten tuoreessaTechnology Rising Stars -listauksessa suomalaisfirma oli viides– ja nousu jatkuu yhä. iLOQ on muutamassa vuodessa ottanutnoin 10 prosentin markkinaosuuden Suomessa ja yhtiön tavoitteenaon kymmenkertaistaa liikevaihto viidessä vuodessa.”Haemme tulevina vuosina vahvaa kasvua sekä kotimaastaettä ulkomailta”, Karjalainen kertoo. Haasteita riittää: esimerkiksiKeski-Euroopassa yritys on nyt vastaavassa tilanteessakuin Suomessa alkuvaiheessa.”Tilannetta helpottaa se, että teknologiamurros mekaanisestatunnistuksesta digitaaliseen tunnistukseen on siellä paljonpidemmällä. Siellä erottaudumme kilpailijoiden ratkaisuista paristottomuudella.”14 kita 1/ 2013

Öljylämpö onVaihda vanha öljylämmitysuuteen öljylämmitykseenPienet päästötEnergiataloudellinen ja turvallinenEdullisin asentaaLisätietoa ja säästöneuvoja: www.oljylammitys.fiOlemme mukana ASTA RAKENTAJA 2013 -messuilla osastolla A210!

MISSÄ MENET,LAAJAKAISTA?16 kita 1/ 2013

TALOYHTIÖITÄ HOUKUTELLAAN NYTMONIPUOLISILLA IPTV-LIITTYMILLÄTEKSTI: SAMI J. ANTEROINENKUVAT: PHOTODISCLaajakaista laajenee edelleen. Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänytViestintävirastoa selvittämään laajakaistayhteyksien yleispalvelun laajentamista.Ministeriö haluaa selvittää, kuinka nopeasti laajakaistan yleispalveluvelvoitteennopeus voidaan nostaa kymmeneen megaan. Tällä uudella miniminopeudellauudet digitaaliset palvelut pysyisivät paremmin kaikkien kansalaisten saatavissa,eikä kukaan pääse tipahtamaan tietoyhteiskunnan kelkasta.TÄLLÄ HETKELLÄ 10 megaa tai enemmän vääntöä tarjoavialiittymiä löytyy Suomessa yhteensä noin 800 000 (koti talousasiakkailla on näistä liittymistä arviolta kolme neljännestä).Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru on todennut teknologiankehittyvän sitä tahtia, että nopea valokuituyhteys on nytentistä useamman kansalaisen saatavilla. Kiurun mukaan hallituson lisäksi jo tehnyt taajuuksia koskevat päätökset, jotkamahdollistavat kattavat ja tehokkaat langattomat yhteydet lähivuosina.Viestintävirastolla on vuoden 2012 loppuun asti aikaa selvittää,missä aikataulussa uusien taajuusalueiden käyttöönottomahdollistaisi yhteyksien vähimmäisnopeuden nostamisen yhdenmegabitin sekuntinopeudesta kymmeneen megaan.Tämän lisäksi odotellaan myös viraston selvitystä laajakaistayhteyksienyleispalvelun laajentamisesta vapaa-ajanasuntoihin, eli netti valtaa yhä vahvemmin myös kesämökkejä.Luokan priimukselle laiskanläksy?Molempien selvitysten taustalla on valtioneuvoston toukokuussa2012 antama periaatepäätös laajakaistayhteyksien kehittämisestä.Hallituksen hädän ymmärtää, kun muistaa että useidenasiantuntijatahojen mukaan Suomi on jäämässä jälkeenlaajakaistan kansainvälisestä kehityksestä.1 / 2013 kita 17

Esimerkiksi parin vuoden takaisessa Ciscon kansainvälisessätutkimuksessa kiinteiden internet-yhteyksien levinneisyydestäja laadusta Suomi oli ei-niin-mairittelevalla sijaluvulla16. Valokuituliittymien levinneisyyttä mittaavassa kansainvälisessävertailussa Suomi taas oli sijalla 15 (FTTB Council2010). Molemmissa tutkimuksissa Suomen edellä pyyhältävätesimerkiksi Ruotsi, Norja ja Tanska.Täällä kotimaassa mm. Sähkö- ja teleurakoitsijaliittoSTUL on pitänyt tätä kehityssuuntaa perin huolestuttavana.STUL:n mukaan esimerkiksi 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujenasuinalueiden tietoliikenneverkkojen kunto ja välityskykyheikkenevät uhkaavasti. Myös vanhempien kiinteistöjen sisäverkotovat jääneet auttamatta jälkeen ajankohdan tavanomaisestatasosta ja saneerausvelka kasvaa sekä sisäjohtoettäliityntäverkoissa. STUL muistuttaa, että nämä molemmatpitäisi kuitenkin uudistaa, jotta vähintään sadan megan laajakaistasaataisiin laadukkaana viestintäpalveluiden loppukäyttäjille.STUL:n teleryhmän mukaan kiinteiden tietoliikenneverkkojenvälityskyvystä on tulossa merkittävä pullonkaula nopeidenlaajakaistaliittymien penetraation kasvulle. Tämä on johtamassasiihen, että viestintäpalveluiden loppukäyttäjät eivätpysty täysipainoisesti hyödyntämään kaistaa vaativia uusiapalveluita (kuten tilausvideot, sähköinen asiointi ja etätyösovellukset)vaikka he niitä haluaisivat.Kuitu kotiin, kiitosNäköpiirissä olevaa kehityssuuntaa ei ole STUL:n mukaantiedostettu riittävästi. 30–60 vuotta vanhojen sisäverkkojenuusi misvauhti on liian hidas. Myös liityntäverkkojen saneerausvelkakasvaa, koska vanhojen kupariverkkojen korvausinvestointejatehdään tarpeeseen nähden liian vähän. Jottateleoperaattoreiden olisi järkevää investoida vanhan kupariverkonkorvaavaan kuituverkkoon, asuinalueiden sisäverkottulisi saada ensin kuntoon.STUL:n arvion mukaan 80–90 % taloyhtiöiden sisäverkoistaei vastaa ajankohdan tavanomaisia vaatimuksia.STUL suosittelee taloyhtiöitä ajanmukaistamaan vanhat sisäverkotkansainvälisten standardien mukaisiksi ja Ethernet-tekniikankäytön mahdollistaviksi yleiskaapeloinneiksi. Sisäverkonuusiminen suositellaan myös tehtäväksi kuitu kotiin -periaatteenmukaisesti. Näin lisätään merkittävästi verkon kapasiteettia,toimintavarmuutta ja elinikää.Taloyhtiöiden verkkoinvestoinnit ovat erittäin positiivinenasia, koska niillä on myönteinen vaikutus paitsi kotitalouksiensaatavilla oleviin palveluihin, myös liityntäverkkojenuudistamiseen ja kansallisen laajakaistastrategian etenemiseen.Ei antenni, ei kaapeli… vaan IPTV!Laajakaistayhteyttä voidaan käyttää nettisisältöjen katselunlisäksi myös TV-lähetysten vastaanottamiseen IPTV-tekniikanavulla. IPTV on antenni- ja kaapeli-TV-vastaanotolle rin-18 kita 1/ 2013

nakkainen TV-lähetysten vastaanottotapa, joka mahdollistaamyös erilaisten lisäpalvelujen käytön. IPTV-liittymien määräkasvaa reipasta vauhtia ja ylitti vuoden 2012 alkupuoliskollajo 200 000 kappaleen rajan.Käytännössä kaikki IPTV-liittymät on kotitalouksilla, jotenjo noin 9 prosentilla kotitalouksista on IPTV-liittymä. Soneranja Elisan mainostaessa vahvasti omia palvelujaan IPTV-liittymienmäärä on kasvanut puolen vuoden aikana yli 18 prosenttia.IPTV-liittymän käyttö vaatii (käytännössä) vähintään10 Mbit/s kiinteän laajakaistaliittymän. Karkeasti arvioidenkolmanneksella niistä 600 000 kotitaloudesta, joilla on laajakaistaliittymänpuolesta tekniset edellytykset vastaanottaaIPTV-lähetyksiä, on IPTV-liittymä.Kaapeli- ja antennipuoli ovat hengissä nekin. Viestintävirastonteleyrityksiltä keräämän tiedon mukaan Suomessa olivuoden 2012 puolivälissä yhteensä hieman yli 1,4 miljoonaakaapelitelevisioliittymää. Liittymistä yli 98 prosenttia olikotitalousasiakkailla. Liittymämäärä on kasvanut vajaan prosentinverran vuoden 2012 aikana.Kaapeli-TV-liittymä on noin 55 prosentissa kotitalouksista.Vaikka kotitalous olisi operaattorin kannalta kaapeli-TV-asiakas,kotitaloudessa ei välttämättä ole TV-vastaanotinta, jotenluku kuvaa valmiutta vastaanottaa kaapeli-TV-lähetyksiä.Finnpanel Oy:n TV-taloudet Suomessa -tutkimuksen mukaankaapeli-TV-lähetyksiä vastaanotettiin elokuussa 2012 hiemanyli 1,1 miljoonassa kotitaloudessa, eli noin 44 prosentissakotitalouksista.Saman tutkimuksen mukaan antenni-TV-lähetyksiä vastaanottaviakotitalouksia oli elokuussa noin 1,2 miljoonaa,eli noin 48 prosenttia kotitalouksista.DORMATUOTEPERHE-kattava tuotekokonaisuuskiinteistön oviautomatiikkaanStreaming vai catch-up?Vaikka IPTV-tekniikka tekee mahdolliseksi hyödyntää internetiäAV-sisältöjen katsomisessa, on edelleen huomattavasti tavallisempaakatsella TV-ohjelmia, elokuvia tai muuta niidenkaltaista sisältöä joko palveluntarjoajan nettisivuilta tai katseluuntarkoitetun ohjelman avulla.Useat TV-kanavat tarjoavat netin kautta katsottavaksi jotainosaa kanavien ohjelmistosta joko suoraan lähetysaikaan(ns. streaming-palvelu) tai myöhemmin (ns. catch-up-palvelu).Esimerkiksi suomalaisista TV-toimijoista suurimmilla – YLEllä,MTV:llä ja Nelosella – on kaikilla tarjolla tällainen nettipalvelu.Perinteisten TV-toimijoiden lisäksi netti-TV-palveluita ontarjolla muillakin toimijoilla: esimerkiksi urheilua näyttävätnetin kautta UrhoTV ja VeikkausTV, ja elokuvia voi katsellauseiden palvelun-tarjoajien kautta.Viestintäviraston teettämän AV-sisältöpalvelujen kuluttajatutkimuksenmukaan yli 55 prosenttia internetin käyttäjistä ilmoittaakatselevansa TV-ohjelmia ja vastaavia sisältöjä internetinkautta. Yleisintä on TV-ohjelmien kaltaisten sisältöjenkatseleminen juuri TV-yhtiöiden nettisivujen tai -palvelujenkautta (yli 95 prosenttia TV-ohjelman tyyppisiä sisältöjä ne-DORMA on erikoistunut vaativiin, teknisesti laadukkaisiintuoteratkaisuihin, unohtamatta kaunistamuotoilua. Tuotteet ratkaisevat oviympäristönmonet haasteet.• Ovensulkimet • Oviautomatiikka• Lasihelajärjestelmät • Lukitusjärjestelmät• Painikkeet ja helatValtakunnallinen myynti- ja huoltopalvelu:Puh. 010 480 3500 | www.amsecurity.fi

tin kautta katselleista). Hyvin yleistä on myös sisältöjen katseleminenvideopalvelujen (kuten YouTube, noin 75 prosenttia) jauutis sivustojen (hieman alle 60 prosenttia) kautta.Kaksi miljoonaa nettikatsojaa viikossaViestintäviraston suomalaisilta netti-TV-palveluita tarjoavilta yrityksiltäkeräämien tietojen perusteella netti-TV-palveluilla olivuoden 2011 lopulla yhteensä lähes kaksi miljoonaa viikoittaistakäyttäjää. Aloitettuja ohjelman katselukertoja oli vuonna2011 keskimäärin noin 22 miljoonaa kuukaudessa. Valta-osaaloitetuista katselukerroista on catch-up-tyyppistä katselua.TV-ohjelmia muistuttavien sisältöjen lisäksi verkkopalveluidenkautta katsotaan myös lyhyempiä videoleikkeen tyylisiä sisältöjä,kuten esimerkiksi muiden käyttäjien katsottavaksi lataamiavideoita. Kun tällaisten sisältöjen katselu otetaan huomioon,kaikkiaan 79 prosenttia vastaajista ilmoittaa katselevansajonkinlaisia AV-sisältöjä internetin kautta jollain välineellä.Viestintävirasto on tutkinut myös nettiyhteyden nopeudenvaikutusta katselutottumuksiin. Tutkimustulosten valossa on selvää,että pääasiallisen nettiyhteyden tiedonsiirtonopeus vaikuttaakatselutapoihin odotetun suoraviivaisesti: hitaampien nettiyhteyksienkäyttäjät katselevat AV-sisältöjä harvemmin kuin nopeampiennettiyhteyksien käyttäjät.Huomionarvoista on, että tulos pätee nettikatselun lisäksiTV:n katseluun sekä lähetysaikaan että tallennettuna, vaikkakinlähetysaikaiseen TV:n katseluun nopeuden vaikutus onmuita katselutapoja pienempi. Nettiyhteyden nopeus vaikuttaakorreloivan paitsi AV-sisältöjen nettikatselun yleisyyden, myösyleisen katseluaktiivisuuden kanssa. Katselutavasta riippumattaAV-sisältöjen seuraaminen on siis yleisempää kotitalouksissa,joissa on nopea nettiyhteys.Citynetti jyrääNopeista yhteyksistä nauttiva kansalainen on tyypillisesti kaupunkilainen.Viestintäviraston mukaan nopeita kiinteitä internet-yhteyksiäon suurissa kaupungeissa asuvilla selvästi useamminkuin muiden kuntien asukkailla. Kaikkein yleisimpiä nopeatyhteydet ovat pääkaupunkiseudulla.Nopea, kiinteästi kotiin asennettu nettiyhteys on yli 40 prosentillapääkaupunkiseudulla asuvista. Vastaavasti muissa suurissakaupungeissa nopea yhteys on 30 prosentilla ja näidenulkopuolella vähän yli 20 prosentilla kotitalouksista.Viestintäviraston markkinakatsauksen mukaan kaupunkilaiset,etenkin nuoret, hankkivat nettiyhteytensä myös muita huomattavastiedullisemmin. Suurissa kaupungeissa asuvat maksavatnopeista nettiyhteyksistään noin 25 euroa kuukaudessa,mikä on viidenneksen vähemmän kuin muualla Suomessa asuvat.Tämä selittyy sillä, että suurissa kaupungeissa on enemmänkilpailevaa tarjontaa nopeista, kiinteistä nettiyhteyksistäja kilpailu asiakkaista painaa hintoja alas. Samalla palveluparanee: kun nopeus yltää kahdeksaan megaan, alkaa mm.televisiolähetysten katselu netin kautta luonnistua. TV EI VIELÄMAHDUKÄNNYKKÄÄNPÄÄOSA SISÄLTÖJÄ netin kautta katselevistakatselee niitä tietokoneella. Siinä missä lyhyitävideoleikkeitä katselee internetistä tietokoneella,matkapuhelimella tai tabletilla yhteensä 68 prosenttiavastaajista, tietokoneella niitä katselee 66prosenttia. Vastaavat luvut TV-ohjelmien, elokuvientai muun vastaavan sisällön kohdalla ovat 56 ja54 prosenttia. Toisin sanoen, vain kaksi prosenttiavastaajista katselee näitä sisältöjä joko matkapuhelimellatai tabletilla mutta ei tietokoneella. Myöstietokonekatselun ohella tapahtuva matkapuhelinjatablettikatselu on tietokoneella katselua selvästiharvinaisempaa.Yksi neljästä vastaajasta katsoo jonkinlaisiaAV-sisältöjä matkapuhelimellaan. Tyypillisin katselutapamatkapuhelimella on lyhyiden videoleikkeidenkatselu internetistä, mitä tekee yksi viidestävastaajasta. Yksi kymmenestä vastaajasta katsooAV-sisältöjä matkapuhelimen muistista.Varsinaisten TV-ohjelmien ja vastaavien sisältöjenkatselu matkapuhelimella on – ainakin toistaiseksi– selvästi harvinaisempaa. TV-ohjelmien katselunosalta kartoitettiin syitä sille, miksi vastaajateivät käytä matkapuhelinta niiden katsomiseen.Keskeisiä syitä ovat puhelimen näytön pieni kokoja/tai huono äänenlaatu, puhelimen muu soveltumattomuusAV-sisältöjen katsomiseen ja ylipäänsäkiinnostuksen puute. Lähde: Viestintäviraston Markkinakatsaus 7/2012– Televisio- ja videosisältöjen katselu 201220 kita 1/ 2013

UUTUUS!UUSI ILME KYLPYHUONEESEENUusi Purus Design on turvallinen valinta joka tuo kylpyhuoneeseen aivan uusia mahdollisuuksia.Lattiakaivo on kehitetty yhdessä vedeneriste-valmistajien kanssa ja täyttää kaikki märkätilanvaatimukset. Lyhyesti sanottuna: Kaunis ratkaisu – johon voit luottaa.Käy kotisivullamme www.purusdesign.fi ja näe miten sinäkin voit saada hauskempi kylpyhuone.Iloa kylpyhuoneeseen1 / 2013 kita 21

EI VALMIITA RATKAISUJA, VAANUUSIA INNOVAATIOITATEKSTI: JARKKO BÖHMKUVAT: HELSINGIN KAUPUNGIN AINEISTOPANKKI / KIMMO BRANDTAalto Prossa energiatehokkuuden asiantuntijoidenterävintä kärkeä teroitetaan entistäkin terävämmäksi.Täydennyskoulutusten sisällön kulmakivenä toimivat heinäkuussavoimaan astuneet uudet rakentamisen energiamääräykset, jotkaeivät välttämättä tuo vain kiristyneitä vaatimuksia, vaan antavatpohjan luoda uutta.22 kita 1/ 2013

1 / 2013 kita 23

RAKENNUSALAN AMMATTILAISET opettelevat parhaillaanuusia asioita, sillä viime heinäkuussa astuivat voimaanuudet rakentamisen energiamääräykset. Tällä kertaa mää räyksetmuuttuivat vain uudisrakentamisen suhteen, mutta myöskorjaamista koskevat tiukennukset ovat jo ympäristöministe riönvalmistelussa.Keskeisintä uusissa määräyksissä on siirtyminen lämpöhäviötarkastelustakokonaisenergiatarkasteluun. Uuden rakennuksenkokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennustyyppikohtainenyläraja, joka ilmenee niin kutsutusta E-luvusta. Senlaskennassa otetaan huomioon energian tuotantomuoto, eli erienergiamuodoille on annettu kertoimet, jotka kuvaavat luonnonvarojenkäyttöä. Kertoimien tarkoituksena on ohjata käyttämäänenemmän kaukolämpöä ja uusiutuvia energianlähteitä,kuten pellettiä ja maalämpöä.Pientalot selviävät jonkin verran helpommalla, sillä niidenE-luvun ylärajaan vaikuttaa myös pinta-ala. Vaatimukset ovatsiis vähäisemmät pienille pientaloille, ja määräykset eivät koskeollenkaan alle 50-neliöisiä rakennuksia tai maatalousrakennuksia,jotka käyttävät vähän energiaa.Myös perinteiset kesäasuttavat mökit jäävät määräysten ulkopuolelle,mutta jos rakenteilla olevassa loma-asunnossa onkokovuotiseen käyttöön suunniteltu lämmitysjärjestelmä, uudetenergiamääräykset on silloin otettava huomioon. Pääsääntöisestine koskevat kaikkia uusia asuinrakennuksia, toimitiloja,sairaaloita, päiväkoteja ja niin edelleen.Osaamisen päivityspakettiMuutoksella on pyritty lisäämään suunnittelun vapautta, jonkahyödyntämiseen pyritään Aalto-yliopiston täydennyskoulutusyksikköAalto Prossa. Siellä pyöritetään peräti kahta erillistäenergiatehokkuutta käsittelevää koulutusohjelmaa.Uudet rakentamisen energiamääräykset ovat olennaisessaosassa varsinkin Rakennusten energiatehokkuuden erityisasiantuntijaeli RET Pro -koulutuksessa, kun taas Energia yhdyskuntasuunnittelijoille-koulutus ottaa energiatehokkuuteenuudis rakentamista laajemman näkökulman.Molemmat ovat osa Aalto Pron rakennetun ympäristönkoulutusohjelmaa, josta vastaa liiketoimintajohtaja Petri Lyytikäinen.Hänen mukaansa varsinkin RET Pro -ohjelmalle ontodellinen tarve ammattilaisten keskuudessa johtuen juurikinmuuttuneista määräyksistä rakentamisen osalta.”Jos asiasta kysyy ammattilaisilta itseltään, niin he toki kokevatomaavansa valmiuden vastata uusien määräysten tuo-KUVA: RISTO VALKEAPÄÄ24 kita 1/ 2013

i3 ikkunoiden tiivistysmenetelmä täyttää uudetenergiavaatimuksetSISÄPUOLIULKOPUOLI1. 2.IlmatiivisLämmön jaäänieristys3.Säänsuojaus www.tremco-illbruck.fimiin haasteisiin. On kuitenkin eri asia, että onko heillä todellisuudessauusin tieto ja kyky sen suhteen, miten nämä asiatvoitaisiin ratkaista paremmin”, Lyytikäinen pohtii.Vanhat keinot eivät enää tepsi, varsinkaan kun määräyksiäkiristetään nykyistä tahtia. Esimerkiksi heinäkuussa voimaantulleet energiamääräykset pohjautuvat jo vuonna 2010käyttöön otettuihin määräyksiin. Lisäksi tulevaisuuden suuntananäyttäisi olevan nollaenergiatalot, joita rakennettaneen lakimuutostenvoimalla viimeistään vuonna 2020.RET Pro -ohjelma pyrkii laajentamaan asiantuntijoista koostuvaakärkeä siten, että he itse luovat uutta ja kehittävät ratkaisujaenergiatehokkuuden parantamiseksi. Koulutuksessa eisiis esimerkiksi päntätä ulkoa lakipykäliä tai opeteta kierrättämäänvanhoja ratkaisuja. Tarkoitus on katsoa määräysten takanaolevan ajattelun ytimeen: mihin ne perustuvat, ja mitäniillä tavoitellaan.”Koulutus pyrkii nostamaan asiantuntijuuden tasolle, jossavoidaan käsitellä laajempiakin kokonaisuuksia”, Lyytikäinenvalottaa.Vaikka uudet määräykset koskevat uudisrakentamista, koulutuksessaotetaan huomioon myös korjausrakentaminen.”Rakennusfysiikka, rakennusten sisäilman terveyslaatu, jatkokorjaaminen”,Petri Lyytikäinen luettelee esimerkkeinä koulutuksensisältämistä asioista.”Eiväthän tämänkään päivän rakennukset ole muuttumattomassatilassa. Niitä pitää pystyä muokkaamaan, ja teknologiankehittyessä otetaan rakennuksen käyttäjä ja käyttötarkoitusparemmin huomioon.”Energiakaavoitus ennakoi tulevaaAalto Pron täydennyskoulutusohjelma Energia yhdyskuntasuunnittelussaottaa asiaan huomattavasti uudis- tai korjausrakentamistalaajemman näkökulman. Se tuo muun muassaaluesuunnittelijat, maankäytönsuunnittelijat sekä energia-alanja voimatekniikan ihmiset yhteisen asian äärelle.”Tarkoituksena on ottaa huomioon energiatehokkuus jomaankäytön suunnittelussa, eikä tuoda sitä mukaan kuvioonvasta sitten, kun on jotain näkyvää maan yläpuolista toimintaa”,Petri Lyytikäinen kuvailee.Koulutuksessa lähdetään liikkeelle jo kaavoituksesta.Huomionarvoisia asioita ovat, miten rakennuksia sijoitetaanja mitkä ovat paikalliset mahdollisuudet tuottaa energiaa. Jopailmansuunnat ovat merkittävässä asemassa. Tätä kokonaisvaltaistasuunnittelua kutsutaan yleisesti energiakaavoitukseksi.”Kun jollakin alueella tehdään energiakaavoitusta, siinäarvioidaan, mikä on siellä järkevin energiaratkaisu, kun esimerkiksitehdään arviota uusiutuvien energioiden käytöstä.1 / 2013 kita 25

Myös se pitää arvioida, että onko uusiutuvista korvaamaanfossiilista energiaa, tai missä suhteessa niitä voisi yhdistää”,Lyytikäinen avaa energiakaavoituksen monia kulmia.Tällaista laajan mittakaavan energiatehokkuuskoulutustaei saa kovin monesta paikasta, sillä Suomessa Aalto Pro järjestääsitä ainoana. Maailmalla vastaavaa koulutusta saadakseenon mentävä Kanadaan tai Saksaan, tarkkaan ottaenMontrealiin tai Stuttgartiin.Petri Lyytikäinen korostaa, että toisin kuin rakentamisenammattilaisille suunnatussa RET Pro -ohjelmassa, Energia yhdyskuntasuunnittelussa-koulutuksessa eivät esimerkiksi heinäkuussavoimaan astuneet määräykset ole yhtä merkittävässäasemassa. Sen sijaan koulutusohjelman sisältöä ohjaavatenemmän EU:n tavoitteet ekologisen jalanjäljen pienentämisessä.Erityisen tärkeässä asemassa on kyky ennakoida tulevaisuutta.”Kun jokin alue kaavoitetaan, niin sinne rakennetaan 10vuotta myöhemmin, joten rakentaminen tapahtuu 10 vuottavanhoin päätöksin. Kaavan muuttaminen jälkikäteen on hankalatoimenpide läpimenoaikoineen”, Lyytikäinen toteaa.Kokemuksen kautta onnistumisiinSekä Rakennusten energiatehokkuuden erityisasiantuntija -koulutusettä Energia yhdyskuntasuunnittelussa -koulutus ovat molemmatjo kannuksensa ansainneiden ammattilaisten täydennyskoulutusohjelmia.Aalto Pron liiketoimintajohtaja Petri Lyytikäisenmielestä tämä on paras tapa tuoda alan huippuosaamistakentälle, kun rakentamisen energiamääräyksiä kiristetäänripeää tahtia.”Myös koulusta valmistuneiden insinöörien osaamisvajemuuttuvien lakien suhteen pitää täyttää, mutta koulunpenkinhankaamisen lisäksi pitäisi osaamista kartuttaa myös työkoke-26 kita 1/ 2013

HISSITALO PERHEYRITYKSENPALVELUASENTEELLAKUNNOSSAPITO MODERNISOINNIT UUDET HISSITAlaamme ovat hissit, liukuportaat ja nosto-ovet – jo yli30 vuoden kokemuksella. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!Puh. (09) 5306 0460 myynti@hissiurakointi.comwww.hissiurakointi.comHELSINKI TAMPERE LAHTI KUOPIO MIKKELI VARKAUS1 / 2013 kita 27

28 kita 1/ 2013

muksen avulla. Puhutaan helposti jopa 10 vuoden ajanjaksosta”,Lyytikäinen sanoo.Uusia rakennuksia rakennetaan koko ajan, olivat suhdanteetmitkä tahansa, ja samalla vuoden 2021 mahdolliset nollaenergiatalotja muut uudet määräykset ovat kokoajan lähempänä.Tästä syystä Lyytikäinen kannattaa ehdottomastitapaa, jossa kokeneita, alalla toimineita ihmisiä koulutetaantulkitsemaan muuttuvia määräyksiä oikein ja luomaan uusiaratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi. Vasta sittenon mahdollista rakentaa vähäpäästöisempää yhdyskuntaa jaenergiatehokkaampaa rakennuskantaa, kun nykyiset tekijätpäivittävät tietonsa. Sama koskee koko kenttää rakennusvalvonnastaohjaamiseen ja aina toteutukseen asti.”Toki oppilaitoksetkin reagoivat tähän, mutta se meneesitten pidemmän kaavan mukaan”, Lyytikäinen lisää.Rakennusten energiatehokkuuden erityisasiantuntija- jaEnergia yhdyskuntasuunnittelussa -koulutusohjelmien osallistujiltakerätty palaute on ollut erittäin positiivista. Erityisesti RETProssa on kiitelty, että koulutus antaa eväät uusien määräystenkanssa toimimiseen. Lisäksi ohjelma on luonut ammattilaisillekanavan tehdä yhteistyötä. Täydennyskoulutuksen ohessaavautunut näkemys energiatehokkuuteen liittyvästä kokonaiskuvastaon ollut monelle valaiseva.Palautteen perusteella varsinkin rakennusalan huippuammattilaisetSuomessa ovat selvästi mukautuvaisia toimimaanmyös uusien energiamääräysten kanssa. Uudenlaisten toimintatapojenperään on suurta kysyntää, ja vanhat menetelmätollaan valmiita heittämään roskapönttöön. Koulutus on antanutvirikkeitä myös konkreettisille uusille liiketoimintaideoille.Liiketoimintajohtaja Petri Lyytikäinen kokee, että tahti määräystenkiristyksessä on kova, mutta toisaalta tavoitteetkin ovatkorkealla. ”Eihän mikään muutu, ellei asioita muuteta.”Perimmiltään kysymys on vain tahdosta, ja ammattilaisetovat hyvin perillä siitä, että nyt eletään välivaihetta. Esimerkiksivesimittarit ovat olleet pakollisia kaikissa uusissa asunnoissavuodesta 2011 lähtien, ja vuoden 2013 alusta alkaen niitäon edellytetty asennettaviksi myös vanhoihin kerrostaloihinkorjausten yhteydessä.Nollaenergiatalojen yhteydessä voi olla mahdollista, ettävesimittarit löytyvät jokaisesta huoneistosta. Toisaalta sekäänei ole täysin varmaa, mitä nollaenergiatalolla tarkoitetaan.”Nollaenergiataloa ei ole vielä saatu määriteltyä. Jo nyton valmiuksia tehdä plusenergiataloja, mutta nolla on nolla.On vielä kalibroimatta, että mikä siihen riittää. Onko se sittenuusiutuvien energioiden ylijäämän hyötykäyttöä vai mitä”, PetriLyytikäinen pohtii. 1 / 2013 kita 29

HYBRIDIJÄRJESTELMÄ TUOTTAAEDULLISTA ENERGIAATEKSTI JA KUVAT: MERJA KIHL JA ARI MONONENMaalämmön suosio kasvaa edelleen Suomessa. Nykyisin monetkiinteistönomistajat kuitenkin täydentävät maalämpöjärjestelmääjollakin toisella lämmitysmuodolla. Muotisanaksi onkin tulluthybridilämmitysjärjestelmä. ”Hybridi tarkoittaa lämmitysjärjestelmää,johon kuuluu useita lämmönlähteitä. Niistä pyritään käyttämään kunkinparhaat ominaisuudet”, kuvaa Kaukomarkkinat Oy:n tuotepäälikköKarri Sirén, joka vastaa lämminvesivaraajista ja lattialämmityksestä.TÄLLÄ HETKELLÄ suomalaiset pientalojen uudisrakentajatsuosivat kokonaisuutta, johon kuuluu lämpöpumppu, vesikiertoinentakka ja ainakin mahdollisuus aurinkoenergian käyttöön.”Hybridilämmitystä on käytetty iät ja ajat, joten kyse eiole ihan uudesta ideasta. Suomessa hybridijärjestelmät ovatyleistyneet ja kasvaneet voimakkaasti aivan viime vuosina. Onhavaittu, että useampien eri lämmitysvaihtoehtojen käyttö onjärkevää, koska tällöin voidaan tuottaa energiaa mahdollisimmanedullisesti”, Karri Sirén toteaa.Esimerkiksi aurinko ja puu -yhdistelmä eli aurinkoenergiaja takka sopii kiinteistöihin, joilla on puuta käytettävissä. Kunpoltetaan puuta, saadaan käyttöveden tai lämmityksen tarvit-30 kita 1/ 2013

Tyhjiöputkikeräimet ottavat talteen auringon lämpösäteilyäJampankaari 4:n nollaenergiatalon katolla.Hybridivaraaja on järjestelmän ’sydän’Sellaisiakin vaihtoehtoja on, joissa yksi lämmönlähde – useinaurinko – lämmittää pelkästään vesivaraajaa eli tekee käyttövettä.Silloin kiinteistöä tyypillisesti lämmitetään esimerkiksipuulla, öljyllä tai lämpöpumpulla.”Jos vanhassa kohteessa on sähkölämmitteinen patteriverkkotai sähkölämmitteinen lattialämmitys, eikä ihan kaikkea halutauusia ainakaan kerralla, niin lämmin käyttövesi voidaankuumentaa aurinkoenergialla. Jos vielä asennetaan jokin pienivesitakka, niin siitä saadaan käyttövesi talvella”, Sirén opastaa.Jos kiinteistössä on vanha öljykattila, sekin voidaan toki ottaajärjestelmään mukaan. Myös pellettikattila voi tulla kysymykseen.Olennaisin osa hybridijärjestelmässä on Sirénin mukaan varaaja.Siinä on oltava riittävä määrä kierukoita, jotta se pystyyottamaan vastaan eri lämmönlähteiden tuottaman energian.”Kuluttajan kannalta on hyvä, että kun hän valitsee hybridivaraajan,niin hänen ei vielä siinä vaiheessa tarvitse tietää,minkätyyppinen lämmönlähde asennetaan. Silloin hänen ei tarvitsevielä päättää sitäkään, otetaanko aurinkoenergiajärjestelmämukaan vai ei.””Alkuvaiheessa hänen ei ole pakko tehdä ratkaisua myöskäänlämmönjaosta eli siitä, haluaako hän vesikiertoiseen patterilämmityksenvai lattialämmityksen. – Olen itse sitä mieltä, ettäuudiskohteissa lattialämmitys on hyvin järkevä ratkaisu. Silloinvoidaan hyödyntää matalalämpöenergiaa, jota lämpöpumpultasaadaan ’fiksusti’”, Sirén kertoo. ”Toki isoilla patteripinnoillapäästään vastaavanlaiseen ratkaisuun.”sema energia. Mutta kesällä, kun ei tarvita lämmitystä, aurinkoriittää ihan varmasti. – Lisäksi tarvitaan varajärjestelmä sekävaraajat, jotka pystyvät ottamaan lämpöä eri lämmönlähteistä.”Varajärjestelmänä käytetään yleensä sähköä sen verran,että saadaan käyttöveden lämpötila säiliössä varmasti lämmitettyäbakteerirajaa lämpimämmäksi eli noin +65 °C:n lämpötilaan.””Niinä päivinä, kun ei jakseta käyttää puuta eikä aurinkopaista, varmistetaan sähköllä, että lämmitykseen tulee riittävästienergiaa.” Usein järjestelmään kuuluu jokin lämpöpumppu:maalämpöpumppu tai ilmalämpö- tai ilma/vesi-lämpöpumppu.Sähkö, öljy tai puu ovat apuna niinä päivinä, jolloinlämpöpumppu tai aurinko ei tuota tarpeeksi energiaa. Maakaasukinon yksi mahdollisuus. ”Tiettyinä aikoina aurinko onedullisin, joskus taas puu on järkevä vaihtoehto – ja siinä välissäon lämpöpumppu.”Maalämpö valtaa alaa”Maalämpö on lämmitysmuodoista se, joka varmaankin kasvaaeniten. Jos kuuntelee, mitä ihmiset puhuvat esimerkiksi erilaisillamessuilla, niin maalämpö on monelle aika itsestään selvävaihtoehto. Aurinkoenergia kyllä kiinnostaa, mutta monetmiettivät yhä, voiko auringosta oikeasti saada lämmitysenergiaa”,Sirén arvioi.Hankala lupakäytäntö on kuitenkin pistänyt hieman kapuloitarattaisiin. Nykyisin maalämmölle vaaditaan entistä enemmänlupia viranomaisilta. – Lupien saaminen vaihtelee vähän paikkakunnittain.Lisäksi maalämmön talteenotossa tarvittavia kaivoja ei enääsaa porata pohjavesialueelle. On myös alueita, minne ei yksinkertaisestikannata tehdä kaivoja. ”Hiekkamaasta ei oikein saaenergiaa”, Sirén sanoo. Maalämpöä voidaan ottaa myös pintamaastaputkistojen avulla. Tämä ratkaisu sopii parhaiten kosteillemaille, joilta saadaan helposti energiaa. ”Kivimaastostasitä on hankala puristaa”, Sirén virnistää.Lämpöpumpulla energiaa voidaan ottaa vesistöistäkin. Tosintässäkin törmätään byrokratiaan.”Vesistön käytöstä pitää anoa lupa ja kertoa, missä putkistomenee, ettei kukaan lyö sihen ankkurilla.” Maapiirin esteenäovat usein myös kovin pienet tontit. Sen sijaan maaseudulla,missä on isoja savipeltoja, energian ottaminen on helppoa.1 / 2013 kita 31

Jampankaari 4:nnollaenergiatalossa Järvenpäässäkäytetään maalämmön lisäksiaurinkolämpöä ja aurinkosähköä.”Vielä pari vuotta sitten maalämpö oli ainoa ’oikea ratkaisu’,mutta nyt ihmiset miettivät muitakin vaihtoehtoja.” Tosinhybridilämmityksessäkin maalämpö on usein yksi komponentti.Ohjausjärjestelmä on hybridilämmityksen’aivot’Hybrilämmitysjärjestelmässä sen eri komponenteilla on’älyä’, joskin määrät vaihtelevat.”Lämmönjakopuolella laitteisto seuraa ulkoilman lämpötilaaja päättää, minkä lämpöistä nestettä lämmitysjärjestelmä tarvitsee.Aurinkojärjestelmä pystyy jäähdyttämään ylijäämäenergiaa,esimerkiksi yöaikaan. Lämpöpumppu puolestaan haisteleelämpötiloja ja käynnistyy arvionsa mukaan. Varaaja onkaikkein tyhmin, koska siinä on vain termostaatti. Se on järjestelmän’orja’”, Sirén kuvailee.”Hyvin helposti hybridijärjestelmässä on useita ’älyjä’, jotkatoki voidaan yhdistää. Voi olla yksi yhteinen keskus, joka sit-32 kita 1/ 2013

KUN NÄKEE,NIIN USKOO.PANNUHUONEMAHTUUNYKYÄÄNKAINALOON.Ilmainen asiakaspalvelunumero 0800 122 722ten ajattelee näiden erillisten laitteiden puolesta ja ohjaaniiden toimintaa. Yleensä keskusyksikköön ohjelmoidaan,missä lämpötilassa mikäkin laite käynnistyy ja sammuu.”Tarpeellisia ohjauslaitteita on jo markkinoilla. Pikapuoliinmarkkinoille on tulossa uusia automatiomaatiojärjestelmiäsekä pientaloille että kiinteistökokoluokkaan.”Mitä enemmän on laitteita hallittavana, sitä tärkeämpääon, että laitteita voidaan ohjata mahdollisimman helposti”,Sirén painottaa.Kun vaihdat öljylämmityksen moderniin luonnonkaasuratkaisuun,säästät sekä neliöitä että lämmityskustannuksia. Luonnonkaasullatoimiva kondenssikattila on jääkaapin kokoinen, jolloin pannuhuonemuuttuu kätevästi vaikka harrastetilaksi. Lisäksi säästät jopakolmanneksen kotisi lämmityskuluista. Se on yli 1.000 euroavuodessa! Katso lisää omakotien ja rivitalojen moderneistalämmitysratkaisuista gasum.fi.PUHTAASTI LUONNONKAASULLA – GASUM.FI

Jampankaari 4:n talon aurinkolämpöjärjestelmä on kytketty kolmeen 2 000 litran vesivaraajaan.”Esimerkiksi lämpöpumput säädetään laitteen mukaan.Tällöin pahimmassa tapauksessa maalämpöpumppu lämmittääkoko ajan ja ilmalämpöpumppu jäähdyttää, koska se tulkitsee,että sisällä on liian lämmintä. Eri lämmönlähteiden pitääolla synkronissa keskenään, ettei tule tällaisia ristiriitatilanteita.”Lämpöä moniin käyttökohteisiinHybridilämmitysjärjestelmiä käytetään paljon pientaloissa. Nekuitenkin soveltuvat myös isompiin kiinteistöihin, kuten rivi- jakerrostaloihin. Esimerkiksi Lahdessa on hiljattain toteutettu hybridilämmitteinenasuinkerrostalo, jossa on poistoilmalämpöpumppuja katolla aurinkokeräimet.”Hybridilämmityksen piiriin tulee yhä enemmän mukaanisoja kiinteistöjä. Se taas tarkoittaa merkittävää muutosta suomalaiseenajattelutapaan. Jos halutaan käyttää useaa energianlähdettä, yksi lämmönsiirrin pannuhuoneessa ei enää riitä,vaan tarvitaan jonkinlainen iso varaaja”, Sirén pohdiskelee.Suurikokoinen varaaja ei ehkä ole energiatehokas, joslämmintä vettä kuluu vain vähän. Toisaalta esimerkiksi päiväkodeissaja sairaaloissa tarvitaan paljon käyttövettä, samoinsuurkeittiöissä.”Lämmin käyttövesi kannattaa tuottaa edullisella energialla,kuten aurinkolämpöjärjestelmällä. Kerrostaloissa ja muissasuurissa kohteissa keskeisin muutos on, että taloon tulee enemmänvaraajia kuin siellä tähän asti on ollut”, Sirén toteaa.Tyypillisesti hybridilämmitysjärjestelmien takaisinmaksuajatovat 5–10 vuotta, tapauksesta riippuen. Melko laajan hybridilämmitysjärjestelmänasennus pientaloon maksaa Siréninmukaan vaihtoehdosta riippuen noin 6 000–13 000 euroa,asennukset mukaan luettuina. ”Aika paljon pitää tehdä virheitä,ellei järjestelmä maksa itseään takaisin kymmenessä vuodessa”,Sirén sanoo. 34 kita 1/ 2013

EKOLOGISTA LÄMPÖÄ SUURIIN KIINTEISTÖIHINNIBE F2300 | TYYLIKÄSTÄ MUOTOILUA !Suurien kiinteistöjen vesikiertoisiin lämmitysjärjestelmiintarkoitettu NIBE F2300 ilmavesilämpöpumppu on hiljainenja helppo asentaa. Lämpöpumpun uuden tekniikan ansiostaon ulkoilmasta saatava energia hyödynnettävissä jopa-25 °C pakkasellakin.Tuote on suunniteltu Pohjolan olosuhteisiin.NIBE F1345 | TEHOKAS JA HILJAINEN UUTUUS!Uusi suuriin kiinteistöihin tarkoitettu NIBE F1345 maalämpöpumppuon helppokäyttöinen ja yksi markkinoiden hiljaisimmista.NIBE F1345 on edistyksellisin lämpöpumppu,joka tuo merkittäviä säästöjä taloyhtiön lämmityskuluihinja se tulee entisestään madaltamaanmaalämmön käyttöönottokynnystä suuremmissakiinteistöissä.NIBE Uplink NIBE Uplink on nopein, helppokäyttöisin jatehokkain työkalu jolla hallinnoit kiinteistösilämpöpumppua. Lue lisää nettisivuiltamme:www.nibe.fi/uplink/NIBEEnergy Systems Oy www.nibe.fiMULTICAL ® 21Etäluettava ultraäänivesimittari asuntokohtaiseen mittaukseen tarkka langaton etäluenta vuotovahti 16 vuoden paristo hermeettisesti suljettu – voidaan asentaa mihin asentoontahansa – myös kylpyhuoneeseen tai mittarikaivoon tyylikäs muotoilu ympäristöystävälliset materiaalitTarkempia tietoja saat myyntiorganisaatioltamme:Olli Torikka, Espoo, puh. 040 900 2108Timo Sammalisto, Vaajakoski, puh. 040 900 2115Raimo Liukkonen, Mikkeli, puh. 040 900 2114tai suomenkielisiltä nettisivuiltamme www.kamstrup.fi.Kamstrup A/S Suomen toimisto · Puh. 09-2511 220 · info@kamstrup.fi · www.kamstrup.fi1 / 2013 kita 35

MAAKAASU LÄMMITTÄÄPIENIÄ JA SUURIA KIINTEISTÖJÄTARMO VALMELAKUVA: GASUM /TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONENYhä useammat rakennukset Suomessa lämpiävät maakaasulla. Uudet kattilamallit antavat kiinteistöjenomistajille lisää vaihtoehtoja lämmitystavan valintaan. Tekniikan kehitys tuo markkinoille myös kaasutoimisialämpöpumppuja ja nesteytettyä maakaasua.ASUINTALOJEN LÄMMITYSJÄRJESTELMISSÄ maakaasulämmitykseentarvittava tekniikka muistuttaa tavanomaista vesikiertoistakeskuslämmitysratkaisua.”Sopiva kattilamalli voidaan valita useasta eri vaihtoehdosta”,muistuttaa Gasum Energiapalvelut Oy:n tuotepäällikkö HarriMielonen. Ratkaisuksi soveltuu esimerkiksi öljylämmityksen yhteydessäkäytettävä perinteinen puhallinpolttimella varustettukattila, johon asennetaan kaasupoltin. Saatavissa on myös erityisestikaasupolttoon suunniteltuja atmosfääripoltintekniikallatoteutettuja kattilatyyppejä.Uudempaa tekniikkaa edustavat puolestaan kondenssikattilat.Vuoden 2010 alussa markkinoille tuli sellaisiakin kondenssikattiloita,jotka toimivat sekä maakaasulla että aurinkolämmöllä.”Juuri nyt Suomessa asennetaan lämmitykseen hybridijärjestelmiä,joissa aurinkolämmitys on yhtenä osana”, Mielonen sanoo.”Kiinteistöissä on nyt astetta helpompaa liittyä hybridilämmitysjärjestelmäänkuin ennen. Kondenssikattilaan integroitavassakäyttövesivaraajassa on tätä varten lämmityskierukka mukana,ja hybridilämmitysjärjestelmän ohjaus on integroitu osaksi kattila-automatiikkaa.”Automatiikka valvoo varaajan lämpötilaa. Kun asetusarvoalittuu, kattila kytkeytyy päälle.”Tällaisilla järjestelmillä on jo kysyntää Suomessa, vaikkane vaativatkin vielä aika suuren alkuinvestoinnin”, Mielonen sanoo.”Uudet energiamääräykset johtavat kuitenkin siihen, ettäyhä useammassa kiinteistössä on käytettävä jonkinlaista uusiutuvaaenergiaa. Hybridilämmitysjärjestelmät yleistyvät sitäkinkautta.”Kaasu palaa puhtaastiMielosen mukaan maakaasu on ympäristöystävällinen lämmityspolttoaine.”Maakaasun palamisesta normaalissa lämmityskattilassaei synny haitallisia pienhiukkaspäästöjä kuten muistafossiilisista polttoaineista, vaan savukaasut koostuvat pääosinvesihöyrystä ja hiilidioksidista”, hän mainitsee.Puhdas kaasu vähentää myös poltinhuoltojen tarvetta, eikänuohouksia tarvita. Maakaasukattilat ovat lisäksi hiljaisia jaetenkin kondenssikattilat vievät vain vähän tilaa.”Hybridilämmitysjärjestelmissä on keskeistä, että jokin taijotkut lämmönlähteistä tuottavat lämmintä käyttövettä. Useinlämpöpumppu ei riitä siihen. Maakaasukattilalla saadaan korkeampialämpötiloja ja automatiikka lataa vesivaraajaa tarpeenmukaan”, selostaa Mielonen.Kun aurinkolämpö on integroitu käyttövesivaraajaan, systeemisopii etenkin sellaisiin kohteisiin, joissa käyttövettä kulutetaanpaljon. Esimerkiksi sairaalat ja päiväkodit ovat tällaisiakohteita, joissa tarvitaan suurta varauskapasiteettia. ”Hybridilämmitysjärjestelmätkannattaa optimoida ja suunnitella oikein,kohteen mukaan”, Mielonen korostaa.36 kita 1/ 2013

Automaatio ohjaa lämmitystä PennalassaLahden lähistöllä Orimattilan Pennalassa on juuri valmistumassaItellan suuri logistiikkakeskus.Lähes 90 000 neliömetrin kokoinen varastohalli otetaankäyttöön vuonna 2013 ja sitä käytetään esimerkiksi rauta- javaatekaupan varastotilana.Logistiikkakeskukseen on asennettu erikoislaatuinen hybridilämmitysjärjestelmä,joka toimii osittain maakaasulla. ”Itellanlogistiikkakeskuksessa on toteutettu hybridijärjestelmä maalämmölläja 2,2 MW:n (megawatin) kondenssikattilajärjestelmällä.Kattilassa on itse asiassa neljä pientä yksikköä, jotkaovat väylässä keskenään. Automatiikka ohjaa niitä tehontarpeenmukaan, jolloin saadaan hyvä hyötysuhde.” Samalla järjestelmällämyös jäähdytetään varastohallia kesäaikana.”Hybridijärjestelmää todella tarvitaan logistiikkakeskuksessa.Talviaikaan kondenssikattilan kaikki yksiköt pidetäänpäällä, koska maasta ei kuitenkaan saada kaikkea tarvittavaalämmitysenergiaa.”Maakaasulämmitys ja sen automaatio tuovat helpotusta tilanteeseen.Pennalan logistiikkahallissa käytetään Oetronic 4-ohjausautomatiikkaa, joka ohjaa sarjaan kytkettyjä kattiloita.Automatiikka valvoo ja säätää lämmitysjärjestelmän ja käyttövesivaraajanlämpötiloja.”Käyttäjä voi määrittää lämpökäyrät, lämmitysverkonmaksimi- ja minimiarvot, käyttöveden lämpötilan sekä mahdollisetaikaohjelmat. Sen jälkeen järjestelmä ohjaa kattilanja lämmitysjärjestelmän toimintaa tehon tarpeen mukaan”,Mielonen täsmentää.Rakennus on jatkuvassa käytössä, joten lämpöä tai jäähdytystätarvitaan. ”Itellan logistiikkakeskus Lahdessa on hyväesimerkki maakaasulämmityksen soveltuvuudesta hybridijärjestelmänosana”, arvioi Mielonen.Pieniä CHP-laitoksia ja kaasutoimisia pumppujaMaakaasualalla tapahtuu Mielosen mukaan uutta kehitystäjatkuvasti. ”Keski-Euroopassa on jo testikäytössä pieniä maakaasullatoimivia CHP-laitoksia (CHP = Combined Heat andPower, lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos). Niillä saadaantuotettua lämmön lisäksi sähköä kiinteistön omaan käyttöön.””Ensimmäiset prototyypit eivät olleet kustannuksiltaan järkeviä,mutta systeemejä on sittemmin kehitetty. Niitä voi tullakäyttöön jo lähivuosina. CHP-laitteistoja varmaankin esitelläänkiinteistötekniikan ISH-messuilla Frankfurtissa maaliskuussa2013. Laitteistot soveltuvat käyttöön esimerkiksi energiaomavaraisissakaupunginosissa, jollaisia kohta alkaa olla joSuomessakin”, Mielonen arvioi.Toinen uutuus alalla ovat kaasutoimiset lämpöpumput. Neottavat osan laitetehosta maakaasuverkosta, sen sijaan ettäottaisivat sen tavallisten pumppujen tapaan sähköverkosta.”Kaasutoimiset lämpöpumput ovat ison kokoluokan laitteita,40 kW:n (kilowatin) tehoisia. Toimintaperiaate pumpuillasiis on, että osa nimellistehosta saadaan polttamalla maakaa-KUVA: ARI MONONENGasum Energiapalvelut Oy:n Harri Mielonen muistuttaa, että maakaasunpalamisesta normaalissa lämmityskattilassa ei synny haitallisiapienhiukkaspäästöjä.sua. Tyypillinen suhde on, että pumppu ottaa 17 kW maasta ja23 kW kaasusta.””Nythän Euroopassa pyritään paljolti vähentämään primäärienergiankäyttöä. Sähköpumppu ei oikein sovi siihen ajatteluun.Kaasutoiminen lämpöpumppu olisi parempi vaihtoehto.”Gasumilla useita laitoshankkeitaGasumilla on meneillään myös biokaasuprojekteja. KouvolanMäkikylän biokaasulaitos on jo käytössä ja Espoon Suomenojanlaitoskin aloitti marraskuussa 2012. ”Lisäksi Joutsenossa onvireillä puukaasutushanke, jolla on tarkoitus tuottaa suuria määriäbiokaasua. Joutsenon laitos on nyt suunnitteluvaiheessa. Biokaasuaon vuodesta 2013 lähtien saatavissa muuhunkin kuinliikennekäyttöön”, Mielonen lupaa.Niin ikään Suomeen tekee tuloaan LNG (liquefied naturalgas, nesteytetty maakaasu). Sitä siirretään maasta toiseen laivakuljetuksina.”Nyt LNG-terminaalin ympäristövaikutus- eli YVAselvityksetovat meneillään Porvoon Tolkkisissa ja Turun Pansiossa.Odottelemme parhaillaan Euroopan Unionin investointitukipäätöstä.Se ratkaisee, mihin terminaali rakennetaan”, Mielonenselittää.”LNG mahdollistaa monia asioita. Nesteytettyä maakaasuavoidaan toimittaa esimerkiksi meriliikenteelle, tai voidaan hajauttaakaasunjakelua: LNG:stä voidaan tehdä maakaasua jasitten toimittaa sitä alueille, joilla ei ole maakaasuverkkoa.”Myös USA toimittaa nykyisin nesteytettyä maakaasua. Sieltäon löydetty suuria liuskekaasuesiintymiä. ”Joitakin LNG:ntuontisatamia USA:ssa on jo muutettu vientisatamiksi, koska nytmaassa on paljon ylitarjontaa. Sen seurauksena LNG:n hintavoi pudota Euroopassakin”, Mielonen arvelee.Meriliikenteen uudet rikkipäästörajoitukset Itämerellä johtavatsiihen, että laivareiteille tulee uusia LNG-käyttöisiä aluksia.Esimerkiksi risteilyalus ’Viking Grace’ alkoi liikennöidä Suomenja Ruotsin välillä vuoden 2013 alussa. ”Muitakin uusia LNGkäyttöisiäaluksia on tulossa. Esimerkiksi Rajavartiolaitos onjo tehnyt tilauksen uudesta LNG-käyttöisestä vartiolaivasta, johonGasum aikanaan toimittaa polttoainetta”, Mielonen mainitsee.1 / 2013 kita 37

ÖLJYLÄMMITYSTALON UUSI ELÄMÄ SYNTYYLÄMMITYSLAITTEEN SANEERAUKSESTATaloyhtiölle pienitöisin jaselvästi edullisin tapa saneeratalämmitysjärjestelmänsä on vaihtaavanha öljykattila uuteen, entistävähemmän energiaa kuluttavaanja myös vähäpäästöisempäänkattilaan. Lisäetua saa, kun varustaajärjestelmän samassa yhteydessäaurinkolämmityksellä.ÖLJYKATTILAT OVAT perinteisesti varmatoimista tekniikkaaja hyvinkin vanhat kattilat saattavat toimia teknisesti moitteettomasti.Sen sijaan vanhat kattilat eivät yllä lähelle nykyaikaistenöljykattiloiden noin 95 prosentin hyötysuhdetasoa. Nyrkkisääntönävoidaan pitää sitä, että öljykattiloiden hyötysuhdeon kehittynyt noin 10 prosenttia vuosikymmenessä, joten kattilanuusimisella saatava säästö on tyypillisesti 10:stä jopa 30prosenttiin.Suuntaus kohti useamman lämmönlähteenjärjestelmiäSäästöjen lisäksi uudet laitteet lisäävät asumismukavuutta: eiole pelkoa lämmityksen reistailusta kesken lämmityskauden jalämmintä käyttövettä riittää tarpeen mukaan.Ikääntymisen lisäksi öljylämmitysjärjestelmän uusimisen tarpeestavoivat viestittää muutkin merkit, kuten verkostopaineenlaskeminen, toistuva veden lisäystarve, riittämätön käyttövedensaatavuus, teknisen tilan korkea lämpötila, vuotojäljet liitoksistatai varolaitteiden vikaantumiset. Kattilan vaihtamisentarpeesta kertoo myös liian suurelta tuntuva öljyn kulutus. Hallittusaneeraus tulee aina edullisemmaksi kuin pakon edessäkiireessä tehty.Tulevaisuuden lämmitysjärjestelmille tyypillistä on useanenergialähteen rinnakkaiskäyttö. 70–80 prosenttia Suomeenhankituista aurinkolämpöjärjestelmistä on asennettu juuri öljylämmitteisiinpientaloihin. Viime vuosina aurinkolämmitys onvoimakkaasti yleistynyt myös rivi- ja kerrostalokiinteistöissä.Monen tason saneerauksiaÖljylämmityssaneeraus on yksinkertaisimmillaan kattilan japolttimen vaihto. Asiansa osaava LVI-liike tekee operaationparissa päivässä. Samassa yhteydessä uusitaan usein myösöljylämmityksen säätöautomatiikka.Jos lämmitysjärjestelmää ei ole matkan varrella uusittu20–30 vuoteen, tulee tavallisesti kyseeseen laajempi kunnos-tus. Yleensä edullisin vaihtoehto tällaiseen saneeraukseen onuusia teknisen tilan koko varustus: lämmönsäätöautomaatio,paisunta-astiat ja pumput. Usein myös teknisen tilan putkistotovat remontin tarpeessa.Jos kyseessä on laajempi teknisen tilan remontti tai jos öljylämmityksenrinnalle kytketään aurinkolämmitys, on syytäottaa ensin yhteyttä LVI-suunnittelijaan. Laajempikin remonttisujuu LVI-ammattilaisilta varsin nopeasti, tyypillisesti 3–5 työpäivässä.Uusien öljykattiloiden hyötysuhde on vanhoja selvästikorkeampi ja savukaasujen lämpötila sen myötä alhainen.Tästä syystä kattilan vaihdon yhteydessä on syytä asennuttaasavuhormiin tehdasvalmisteinen, haponkestävä sisäpiippu,ellei sellaista ole jo aiemmin asennettu. Sisäpiipulla varmistetaanhallittu kondenssiveden poisto, niin että vesi ei pääserapauttamaan hormia.Auringosta säästöäAurinkolämmitystä voi Suomessa hyödyntää noin kahdeksankuukautta vuodessa. Aurinkoenergialla voidaan korvata noin20–40 prosenttia kiinteistön vuotuisesta energiankulutuksesta.Aivan uudessa, hyvin eristäväksi rakennetussa nolla- taimatalaenergiatalossa aurinkolämmityksen tuoma hyöty voinousta jopa puoleen energiankäytöstä. Aurinkolämmityksellähoidetaan joko lämpimän käyttöveden tuotantoa tai sekälämpimän käyttöveden tuotantoa että lämmitystä.Saneerauksen yhteydessä öljylämmitysjärjestelmään hankitaanöljykattilan lisäksi aurinkokeräimet ja aurinkolämpövaraaja.Jos öljykattila on suhteellisen uusi ja hyvässä kunnossa,ei sitä tarvitse vaihtaa. Keräimet on helpointa asentaaharjakatolle. Tasakattoratkaisuissa on käytettävä erillisiätelineitä. Keräimiä asennetaan kohteen ominaisuuksista riippuen25–150 neliömetriä. Auringon tarjoaman ilmaisenergianhyödyntäminen on aina ympäristön kannalta järkeväätoimintaa. 38 kita 1/ 2013

Kärsiikö talosi alapohja kosteusongelmista?Jos vastauksesi on KYLLÄ. SaattaaCorroventan ryömintätilakuivain olla ratkaisuongelmaasiOta yhteyttä! kerromme lisää.Paikkakuntasi ammattilaiset löydätosoitteesta Perinteiset vesivahinkojen kuivainlaitteetWWW.RYOMINTATILAKUIVAUS.FI

Asunto OyPorvoonkulman kiinteistörakennettiin 1960-luvunalkuvuosina.VANHOJAASUINTALOJAPERUSKORJATTIINHELSINGIN ALPPILASSAJA KAIVOPUISTOSSATEKSTI JA KUVAT: MERJA KIHL JA ARI MONONENMonipuolisesta korjausrakentamistoiminnastaantunnettu Wareco Oy sai syksyllä 2012 valmiiksikaksi vaativaa remonttia helsinkiläisissä asuintaloissa.Porvoonkadulla uusittiin vesi- ja viemäriputtketsekä sähkö- ja televerkot 50 vuoden ikäisessäkerrostalossa. Kaivopuistossa Warecon työkohteenaoli 170-vuotias arvokiinteistö Kalliolinna, jonka katto,ulkoseinät ja ikkunat korjattiin entisen tyylin mukaisiksi.WARECO OY on korjannut varsin paljon 1950- ja 1960-lukujenasuintaloja sekä vanhoja arvokiinteistöjä.Porvoonkadun ja Kaivopuiston taloyhtiöiden remontit olivatvarsin eri tyyppisiä – toinen pitkälti arkista putkisaneerausta, toinenyksilöllinen arvokohde. Molemmat olivat kuitenkin Wareconnäkökulmasta tärkeitä ja firmalle tyypillisiä korjauskohteita,jotka edellyttivät vankkaa kokemusta ja ammattitaitoa.Helsingin Alppilassa sijaitsevan Asunto Oy Porvoonkulmanremontissa työpäällikkönä toimi Wareco Oy:n tuotantojohtajaVesa Terimo. "Kiinteistö oli perinteinen linjasaneerauskohde, jokarakennettiin 1960-luvun alussa. Seitsemän kuukautta kestänytremontti alkoi vuoden 2012 alkupuolella ja valmistui syyskuussa",Terimo kertoo. Nelikerroksisessa Porvoonkatu 20–22:nasuintalossa on kaksi porrashuonetta ja 27 huoneistoa."Asunto Oy Porvoonkulma oli Warecon työkohteiden pienimmästäpäästä", Terimo mainitsee.Perusteellinen putkikorjausLinjasaneerauksessa uusittiin talon kaikki putkistot, pääviemäriinasti. "Vesi- ja viemäriputket uusittiin kokonaan, samoin kuin sähkö-,atk- ja antenniverkot. Kellarissa remontoitiin sauna- ja pesulatilat",Terimo selostaa korjaustöitä."Asunnoissa uusittiin kylpyhuoneet. Kaikkia keittiöitä ei uusittu,mutta muutamassa huoneistossa keittiötiloihin tehtiin asukkaidentoivomia muutoksia."Remontin aikana putki- ja sähkötöitä tehtiin rinnakkain."Yleensä ne tehdään aina samaan aikaan. Huoneistoihin tuotiinuudet sähkökeskukset ja pääsyöttö uusittiin", sanoo Terimo. TuotantoinsinööriKuutti Klami täsmentää, että uusien huoneistokeskuksienasennuksen jälkeen vedettiin uudet sähkökaapelit remontoituihinkylpyhuoneisiin ja keittiöihin."Sitten muut entiset kaapelit – esimerkiksi olohuoneen ja makuuhuoneidensuuntaan lähtevät – kytkettiin uuteen sähkökeskukseen.Yleensä remonteissa toimitaan näin. Tämän jälkeen huoneistoihinasennettiin myös uudet atk- ja antennipistokkeet. Televerkkovaihdettiin valokaapeliksi, joka mahdollistaa laajakaistayhteydet."Wareco oli remontissa pääurakoitsijana.Asukkaat evakossa kolme kuukauttaVesa Terimon mukaan linjasaneerausta tehtiin porrashuone kerrallaan."Eri portaiden asennusten välissä oli kahden viikon tauko",hän muistaa."Asunto Oy Porvoonkulmassa oli joissakin kohdin kahdellahuoneistolla yksi yhteinen vesilinja. Näitä tilanteita ei aina tiedetäetukäteen. Kun vedet joudutaan remontin aikana kytkemäänpois päältä, vesikatko tulee sitten molemmille huoneistoille samanaikaisesti."Talon asukkaille tuli linjasaneerauksesta noin kolmen kuukaudenevakkoaika. "Tässä tapauksessa oli järjestetty talon sisäpihalletilapäiset pesutilat."Kylpyhuoneista uusittiin kaikki vesieristeet ja rappaukset.40 kita 1/ 2013

Myös joidenkin vesikalusteiden paikkoja muutettiin ja suihkuseiniävaihdettiin. "Vanhat laatoitukset piikattiin pois ja pintalattiatpurettiin. Sen jälkeen tilalle asennettiin uudet lattiat ja laatat.Kun valitaan uusia pintamateriaaleja, esitämme asukkailleaina muutamia perusvaihtoehtoja. Yleensä noin 80 prosenttiaasukkaista löytää niistä itselleen sopivat", arvioi Terimo.Lähikauppa toimi remontin aikanaKiinteistön yhteydessä toimiva lähikauppa pidettiin toiminnassamuun muassa väliaikaisesti asennetun lämminvesivaraajanavulla, jotta henkilökunta saisi riittävästi pesu -ja siivousvettä.Myymälän sähköpääkeskus sijaitsi taloyhtiön vanhassa pääkeskuksessajonka paikkaa muutettiin urakan yhteydessä. Niinpäsähkötyöt tehtiin tarvittaessa myymälän sulkemisen jälkeen.Näin varmistettiin, ettei myymälän päivittäiselle toiminnalle aiheutunuthaittaa.Vaikka Asunto Oy Porvoonkulma ei Terimon mukaan muutenollut erityisen hankala korjauskohde, viemäriputkien sijaintitalon alapuolella aiheutti päänvaivaa ja lisätyötä. "Viemäritolivat kantavan pohjalaatan alla. Tällaisia asennusratkaisujakäytettiin vielä 1960-luvulla ja joskus 1970-luvullakin. Vuosienmittaan putkistoihin on voinut tulla painumia", Terimo toteaa.Nyt remontissa uusittiinkin kaikki talon alapuoliset viemäriputket."Oli työlästä, kun pohjalaattaan jouduttiin tekemäänreikiä ja kaivamaan maata pois pohjalaatan alta. "Talon sisällä osa putkinousuista sijoitettiin uusiin paikkoihin,muun muassa asuinhuoneistojen eteistilojen komeroihin."Lopussa saimme remontista kiitostakin. Työvaiheet valmistuivatsiten, että asukkaat pääsivät valmiisiin asuntoihin ainaaikataulun mukaisesti", Terimo mainitsee.Kaivopuiston 'ritarilinna' sai uuden peltikatonWarecon toisen viime aikojen remonttikohteen, Kalliolinnantie12:n arvokiinteistön julkisivu- ja kattoremontti alkoi kesäkuussa2012. Marraskuun lopulla työ oli lähes valmis. KaivopuistonKalliolinna on vuonna 1843 valmistunut asuintalo, jossa onkolme kerrosta ja viisi asuinhuoneistoa. Sen suunnitteli arkkitehtiE.B. Lohrmann. Vaaleanvihreä talo näkyy kalliolta kauas merelle,ja 1800-luvun Helsingin matkaoppaassa sitä on verrattu ritarilinnaan."Rakennukseen on tehty uusi peltikatto. Vanha katto purettiinpois, ja samalla uusittiin eristeet. Peltikattoon lisättiin uudet tuuletusvälit,joita rakennusmääräykset edellyttävät", Wareco Oy:ntyöpäällikkö Olli Palonen selostaa remonttia. Uusi peltikattomaalataan tummanharmaaksi kahden vuoden kuluttua, kunhansen galvanointi on ehtinyt hapettua."Ulkoseinissä korjattiin tiiliset seinäkoristeet, jotka olivat ajanmyötä rapistuneet. Ne uusittiin aivan entisenlaisiksi. - Arvokiinteistöissäkoristeet ja koristelistat ovat vaativia korjattavia. Työnteki Warecon oma 'rappari', jolla on paljon kokemusta tällaisestatyöstä."Remontti tehtiin perinteitä kunnioittaenTalossa tehtiin myös rappauskorjauksia sekä perusteellinen ikkunaremontti."Karmien vanhat maalipinnat ja lahonneet puuosatkorvattiin uusilla entistä vastaavilla, minkä jälkeen karmit maalattiinentiseen tapaan.""Uusistakin ikkunoista tehtiin vanhan mallin mukaiset kaksikerrosikkunat.Kattoikkunat oli vaihdettava, mutta nekin korvattiinentisen mallisilla. Ikkunat valmistettiin puusepänpajassa mittojenmukaan", Palonen täsmentää."Lisäksi ylimmän kerroksen asuinhuoneistossa korjattiin keittiönkatto myös sisäpuolelta. Siihen oli tullut vakava kosteusvaurio."Yksi syy talon remonttiin olikin, että katossa oli todettu vuotoja.Kosteusvaurion laajuus piti tutkia ennen korjausten aloittamista."Parvekkeiden kantavissa osissa avattiin lattioita, jotta parvekkeentukirakenteiksi voitiin vaihtaa uudet, entisiä vastaavattukit. Ne tehtiin vanhojen mittojen mukaan." Kiinteistö on suojelukohde.Museovirasto vaati, että seinien tiilikoristeet ja parvekkeenkaiteet oli remontoitava konservointityönä. "Tämä rakennusoli Warecolle ainutlaatuinen ja haastava kohde. Kovin paljonmuita tämän ikäisiä korjauskohteita ei olekaan", Palonen arvioi.KaivopuistonKalliolinnavalmistui 1843.Eteläiset kulmatornit(kuvassa oikealla)rakennettiinmyöhemmin.1 / 2013 kita 41

ASUINKERROSTALO SANEERATTIINKVR-URAKKANA TAMPEREELLATEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONENKUVAT: KB-RAKENNUS OYAsunto Oy Helenankontuun rakennettiin uusia parvekkeita.KB-Rakennus Oy toteutti tamperelaisen AsuntoOy Helenankonnun laajan taloyhtiöremontinKVR-periaatteella eli kokonaisvastuu-urakkana.Saneeraushankkeissa KVR-urakat ovat vielä melkoharvinaisia, mutta KB-Rakennus Oy:llä on hyviäkokemuksia jo kolmesta urakasta.HELENANKUJA 4:SSÄ Tampereen Armonkalliolla sijaitsevanAsunto Oy Helenankonnun peruskorjaustyöt valmistuivat13. joulukuuta 2012. Kiinteistö on Tampellan vanhan tehdasalueenja samalla Tampereen pääpaloaseman lähituntumassa.”Kyseessä oli erikoislaatuinen remontti: se ei ollut ’pelkästään’putkiremontti, vaan taloyhtiön remonttisarja. Kaikki kiinteistönremontit tehtiin kerralla”, toimitusjohtaja Kai Bergholmtarkentaa.Tilaaja järjesti hankkeeseen valvojan, mutta muutoin KB-Rakennus vastasi remontista. Tekijöinä oli myös joitakin KB-RakennusOy:n pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita, muun muassaPutkityö KV.”Tällaisia KVR-remontteja ei aiemmin tehtykään. Edelleenkinne ovat harvinaisia. Koko Pirkanmaalla niitä on tiettävästitehty vasta viisi”, Bergholm mainitsee.Asunto Oy Helenankontu on pienkerrostalo, jossa onkolme asuinkerrosta sekä maanpäällinen kellari. Kiinteistörakennettiin 1960-luvun alkuvuosina. Tiilivuoratussa talossaon vain yksi rappu.Rakentamisen jälkeen taloa ei ollut paljonkaan remontoitu– vain runkovesijohto oli uusittu. Nyt kiinteistössä tehtiinkattava talotekninen peruskorjaus.”Perinteisen putkiremontin lisäksi urakkaan kuuluivat täydellinenjulkisivusaneeraus eristyksineen ja lämpörappauksineen.Taloon lisättiin myös parvekkeita – nyt kaikilla huoneistoillaon parveke”, Bergholm kertoo remontista.”Edelleen talossa vaihdettiin kaikki ikkunat, ulko-ovet jaautotallien ovet. Kellaritilat uudistettiin, ja sinne rakennettiinuudet verkkokomerot ja talopesula. Myös lämmönjakohuoneenpaikkaa vaihdettiin. Saunaosasto, aula ja porrashuonekunnostettiin. Lisäksi vesikatto maalattiin osana urakkaa.”Kun kiinteistöllä alkaa olla ikää noin 50 vuotta, sen vesijaviemäriputket ovat usein uusimisen tarpeessa. ”Tässäkintapauksessa putkistojen uusiminen olikin perusteltua”, Bergholmsanoo.Myös sähköverkon ryhmä- ja pääkeskus sekä sähkönousutuusittiin, samoin tele- ja ATK-verkot.42 kita 1/ 2013

”LVI-töiden suunnittelu alkoi toukokuussa 2012. Kyseessäoli normaali saneerausurakka, jossa vanhojen putkien tilalleasennettiin uudet olemassa oleviin nousulinjoihin. Kaikki putketja vesikalusteet uusittiin. Kylpyhuoneisiin asennettiin tikapuupatteriteli kuumalla käyttövedellä toimivat kuivauspatterit.Niin ikään hanat ja wc-istuimet vaihdettiin uusiin”, Niittymäkiselvittää.Myös patteri- ja linjasäätöventtiilit, sulkuventtiilit sekä kaukolämmönlämmönsiirrin uusittiin. Huoneistoissa otettiin käyttöönhuoneistokohtainen Vesiverto-vedenmittausjärjestelmä.”Kellaritilojen saunaosastolle asennettiin lämmöntalteenotollavarustettu ilmanvaihtokone. Asuntojen painovoimainenilmanvaihto säilytettiin entisellään”, Niittymäki täsmentää.Putkityöt kiinteistössä kestivät kaikkiaan vajaat kolme kuukautta.Kaikki putkityöt toteutettiin Niittymäen mukaan perinteiselläputkisaneeraustekniikalla.Vesikalusteet uusittiin asuntojen kylpyhuoneissa.Remontti valmistui edellä aikataulustaTöiden suunnittelu alkoi keväällä 2012. Ensimmäisenä käytännöntyövaiheena oli julkisivujenuudistaminen sekä ikkunoidenvaihto. Talotekninen peruskorjaus alkoi kellarin asbestieristeidenpurkamisella, minkä jälkeen uusittiin viemäri- ja vesijohtojenrunkoputket kellaritiloissa.Kaikkien kahdentoista huoneiston asukkaat muuttivat poisremontin alta. He ymmärrettävästi toivoivat mahdollisimmannopeaa huoneistoaikataulua. ”Hanke sujui hyvin, koska taloyhtiöoli etukäteen teettänyt Insinööritoimisto Lara Oy:llä hankeohjelman.Se helpotti suunnittelun käynnistymistä. Myös putkistojenkunto oli tutkittu kuvaamalla.””Aikaa olisi ollut vuoden loppuun, mutta remontti saatiinvalmiiksi runsaat pari viikkoa etuajassa”, iloitsee Bergholm.Nopean remontin ansiosta kaikki asukkaat pääsivät kotiin hyvissäajoin ennen joulua.”Talosta tuli saneerauksen jälkeen selvästi paremman näköinenkuin naapuritalot. Kiinteistön arvostus ja myyntiarvonousivat”, Bergholm arvioi.Lisää KVR-remontteja vielä odotettavissaKai Bergholmin mukaan Asunto Oy Helenankonnun saneerausoli pohjimmiltaan selväpiirteinen remontti, jossa ei tullutvastaan erityisiä yllätyksiä. ”Remontti voitiin tehdä alkuperäistensuunnitelmien mukaan. Niitä ei tarvinnut muuttaa”, hän sanoo.KVR-urakat ovat Bergholmin mielestä hyvä toimintamallikiinteistöremonteissa. ”Asunto Oy Helenankonnun remonttioli KB-Rakennuksen kolmas KVR-urakka. Se on tilaajan kannaltaturvallinen urakkamalli: lisätöiltä ja ylimääräisiltä kustannuksiltavältytään, kun urakoitsija on sitoutunut itse laatimiinsaremonttisuunnitelmiin. Lisäksi tilaaja voi sopia kaikista asioistayhden neuvottelukumppanin kanssa.””KVR-saneerausten avulla pyrimme virtaviivaistamaan remonttejaja samalla saamaan lisää kilpailukykyä”, Bergholmperustelee. Uusia putkia ja vesikalusteitaSähkötöistä ja sähkösuunnittelusta vastasi KB-Rakennuksenaputoiminimi Tammer-Sähkö. LVI-korjaussuunnitelmat laati KiinteistönhallintaKnowtek Oy. Laatta- ja vesieristystöissä, putkitöissäsekä osassa maalaus- ja maanrakennustöitä tekijöinäolivat KB-Rakennus Oy:n alihankkijat. Putkiasennukset toteuttitamperelainen Putkityö KV Oy. Projektivastaava Jarmo NiittymäkiPutkityö KV Oy:stä kertoo yhtiönsä olleen mukana joAsunto Oy Helenankonnun suunnitteluvaiheessa.Kiinteistön autotallien ovet vaihdettiin.1 / 2013 kita 43

työ jasen tekijäTÄSMÄSOFTAAKIINTEISTÖALALLETEKSTI: SAMI J. ANTEROINENKUVA: SINI PENNANENKiinteistöbisnes on muutakin kuin seiniä ja kattoja.Yhä enemmän alalla tarvitaan myös rautaista softaa,jotta pyörät pysyvät pyörimässä, uskoo Juha Borenius.JUHA BORENIUS luotsaa Agenteq Solutions Oy:tä, jonkapalveluksessa on 58 asiantuntijaa Salossa, Helsingissä, Savonlinnassaja Raumalla. Kiinteistötoimialan johtavan ohjelmistotalonnokkamies toteaa, että toimialan osaaminen on tärkeäämyös ohjelmistotoimittajalle.”Meidän pitää ymmärtää mihin tuotteitamme käytetään,millaista työtä niiden käyttäjät tekevät ja millaisia tavoitteitaheidän työssään on”, Borenius toteaa. Ei riitä, että tuota ymmärrystäon muutamilla avainhenkilöillä, vaan kiinteistöliiketoimintaatäytyy ymmärtää kaikilla yrityksen tasoilla.”Ohjelmistojen tekeminen sinänsä ei varmaan niin suurestieroa asiakkaiden toimialan mukaan. Teknologiat ja kehitysympäristötvaikuttavat siinä enemmän”, Borenius linjaa.Tampuuria käyttävät tänä päivänä etupäässä isännöintitoimistotja manageeraajat, kiinteistöjen omistajat, vuokrataloyhteisöt,huoltoyhtiöt ja julkisyhteisöt. Boreniuksen mukaan markkinaosuuson suurempi asumisen puolella, jossa käyttäjiä löytyyvarsin tasaisesti niin isännöinnin toimijoista, vuokrataloistakuin palveluntuottajistakin.”Tampuuriahan käytetään paljon myös esimerkiksi huoltoyhtiöissä.Myös toimitilapuolella ollaan mukana eri käyttäjäryhmissä,mutta siellä painotukset ovat hieman erilaisia.”Eteisestä sisäänTalon kovin syömähammas on Tampuuri, tämän hetken laajinja nopeimmin kehittyvä kiinteistöalan ohjelmisto. Boreniustaustoittaa, että tuote tuli markkinoille 2002, kun Talokeskushalusi yhdistää Hohtonet- ja Kulunet-tuotteet samaan järjestelmään.Uudelle kokonaisuudelle keksittiin nimi, joka merkitseeeteistä (ruotsiksi tambur).”Silloinen tuote oli tietysti varsin kapea, mutta ytimessäolevat rekisterit olivat jo mukana”, Borenius muistelee. Kovanytimen ympärille on kuuluneen vuosikymmenen aikana kehitettyn. 40 erilaista moduulia ja toiminnallisuutta.44 kita 1/ 2013

Asukkaiden ehdoillaMyös itse asukkaat ja toimitilojen loppukäyttäjät ovat merkittäväsidosryhmä: ”Vaikka he eivät suoraan asiakkaitammeolekaan, he käyttävät Tampuurilla toteutettuja sähköisiä palveluja.Taloyhtiösivustoja tai toimipaikkasivustoja on tehty yli13 000 ja olemme niiden osalta näyttäneet suuntaa.”Tampuuriin kirjautuu päivittäin neljätuhatta eri käyttäjää– ja määrä kasvaa koko ajan. Tietokannoissa taas on mukanajo yli 40 000 kiinteistöä. Kun Boreniukselta kysyy, kuinkasuureksi Tampuuri on tarkoitus kasvattaa, hän kuittaa että tokiTampuuriin mahtuisivat vaikka kaikki Suomen kiinteistöt. ”Muttahieman vähempäänkin voimme tyytyä”, toimitusjohtaja täsmentää.”Tavoitteiden kannalta on ehkä määriä tärkeämpää, missäroolissa Tampuuri asiakkaiden liiketoiminnassa on ja millaistalisäarvoa pystymme heille tuottamaan.”Positiivisella otteellaBorenius on ollut nyt reilun vuoden toimitusjohtajan pallilla jakehaisee vuoden olleen äärettömän mielenkiintoinen ja innostava.”Vaikka olen Agenteqissa ollut mukana lähes alusta asti,näkökulma on nyt kovin toisenlainen ja on ollut mahdollistatehdä asioita enemmän omalla tyylillä.” Työsarkaa on vieläjäljellä puolella jos toisellakin, mutta Borenius pitää vauhtiakuitenkin hyvänä.Toimarin syksyä sähköisti myös nimitys Vuoden positiivisimmaksisalolaiseksi. Mies myöntää, että titteli tuli pyytämättä jayllätyksenä. Mikä on hyvän tuulen salaisuus? ”Ehkä se on sitävastuunkantoa omista fiiliksistä huonoina päivinä ja peruspositiivisestapohjavireestä.” 1 / 2013 kita 45

KOSTEUTTA POISTETAANKIINTEISTÖJEN POHJARAKENTEISTATEKSTI JA KUVAT: MERJA KIHL JA ARI MONONENErilaiset kosteusvauriot ovat yleisiä ongelmia monienkiinteistöjen ryömintätiloissa. Tilannetta voidaanparantaa hyvin suunnitelluilla ja oikealla tavallaasennetuilla kuivainlaitteilla. Kokeneet ammattilaisetWD Kuivauksesta ja Strong-Finland Oy:stäratkaisivat keväällä 2012 kosteusongelman suurenrivitalokiinteistön ryömintätilassa Espoon Westendissä.Nykyaikaiset kuivaimet ehkäisevät kosteusvaurioita kiinteistöjenryömintätiloissa.”Homeongelmien syntyminen voidaan estää kuivaamalla ryömintätilanilmaa siten, että tilan suhteellinen kosteus on keskimäärin 60–65prosenttia”, Strong-Finland Oy:n Tommi Arpomaa sanoo.VUONNA 2007 Ruotsissa tehtiin ryömintätilatutkimus. Siihenosallistui 660 kiinteistöä. Tulosten perusteella jopa 55prosentissa kiinteistöistä oli jonkin asteisia home- tai kosteusvaurioita.Sama tutkimus tehtiin myös vuosina 2001–2003.Silloin vaurioituneiden kiinteistöjen osuus oli 31 prosenttia.Kuivainlaitteiden maahantuonnista ja koulutuksesta vastaavaTommi Arpomaa Strong-Finland Oy:stä arvioi, että ryömintätilojenkosteusvaurioista on tullut vakava ongelma – eikä pelkästäänRuotsissa. ”Ryömintätilaongelmat ovat huomattavastilisääntyneet sen jälkeen, kun ryömintätilojen rakentaminenmaanpinnan alapuolelle on yleistynyt. Uusissakin taloissa ongelmavoi jo olla vakava”, Arpomaa pohtii.Monet kiinteistönomistajat eivät Arpomaan mukaan ymmärrä,että kosteus voi olla ryömintätilan vitsauksena myös kesäaikaan.”Todellisuudessa kosteusongelmat pahenevat juurikesän ja lämpimien ilmojen aikana”, hän muistuttaa.Ryömintätilassa on yleensä viileää, sillä talon sokkelia ympäröivätkylmät maamassat. ”Jos ulkoilman lämpötila on esimerkiksi+22 °C ja ilman suhteellinen kosteus 70 prosenttia,niin ryömintätilassa lämpöä voi ollakin +15 °C. Silloin sinnemuodostuu kastepiste. Kosteus alkaa tiivistyä, kun ulkoilmanlämmin ja kostea ilma tunkeutuu ryömintätilaan”, Arpomaa toteaa.Kosteutta ei ainakaan alkuvaiheessa havaita paljaalla silmällä,mutta se vaikuttaa erilaisiin materiaaleihin ja kiihdyttäämikro-organismien kasvua. Ryömintätilassa esimerkiksi puumateriaalitlahoavat ja aiheuttavat jossakin vaiheessa sisäilma- jahajuhaittoja myös asuintiloihin. ”Homeongelmien syntyminenvoidaan estää kuivaamalla ryömintätilan ilmaa siten, että tilansuhteellinen kosteus on keskimäärin 60–65 prosenttia”, Arpomaamuistuttaa.Kuivaimet käyttöönKostean tuloilman ohella ryömintätilojen kosteuskuormitustavoivat lisätä tilan pohjalla olevat maamassat. Jos niiden joukossaon liian hienojakoista maata, kosteutta pääsee nousemaankapillaarisesti ryömintätilaan ja edelleen talon rakenteisiin.”Vaikka tehtäisiin kapillaariset katkot esimerkiksi sorasta-46 kita 1/ 2013

Westendissä kuivauslaitteistoon lisättiin jatkoputki, joka ohjaa kuivaailmaa ryömintätilan perukoille.malla, niin maamassoista syntyy joka tapauksessa vesihöyryätilaan. Kun ryömintätila sijaitsee maan alla, myös kosteudenluovuttaminen lisääntyy”, varoittaa Arpomaa.”Jotkut suunnittelijat ovat pyrkineet poistamaan maakosteuttalisäämällä luukkujen määrää, jotta sisään nousevaa vesihöyryäsaataisiin pois tilasta. Samalla kuitenkin lämpimän ulkoilmanaiheuttama kuormitus kesäaikana lisääntyy, koska sisäänpääsee tulemaan entistä enemmän ulkoilmaa. Niinpä kosteusongelmavoi päinvastoin pahentua entisestään.””Tilanne monessa kohteessa on hyvin ongelmallinen. Ryömintätilankuivaamisessa pitää pohtia, mikä on missäkin kohteessaoikea ratkaisu. Jos kosteutta poistetaan ryömintätilastapainovoimaisella puhaltimella, puhallin ottaa samalla suurenmäärän korvausilmaa, joka todennäköisesti tulee ulkoa. Se voisiinä mielessä olla huono vaihtoehto.”Arpomaan mukaan varta vasten suunniteltu ryömintätilakuivainratkaisee ongelman. ”Tietyissä laitemalleissa on patentoituominaisuus, jolla myös alipainetta voidaan säätää. Silloin myösradonin poisto saadaan toimimaan kosteudenpoiston kanssasamaan aikaan.”Suurimpia kohteita, joihin kuivainlaitteita asennetaan, ovatesimerkiksi koulut ja teollisuuslaitokset – mutta yhtä lailla laitesoveltuu pienkiinteistöihin, joihin ryömintätilakuivaimia onkinasennettu varsin paljon. ”Yhtä lailla laite soveltuu sellaisiin kesämökkeihin,jotka ovat talviaikaan käyttämättöminä. Suomessamoni kiinteistönomistaja ei kuitenkaan tiedä, että hänen ryömintätilassaanon ongelma – tai jos tietääkin, niin hän havahtuusiihen vasta liian myöhään. Silloin ongelma vaikuttaa jo esimerkiksisisäilman laatuun”, Arpomaa harmittelee.Rivitalon ryömintätila kuivattiin WestendissäWD Kuivauksen toimitusjohtaja Jarmo Lehtinen kertoo WD Kuivauksenja Strong-Finland Oy:n yhteistyöstä: ”Strong-Finlandtoimii ryömintätilojen kuivauslaitteiden maahantuojana, jakelijanaja laitteiden käyttäjien kouluttajana ja tukiverkkona. WDKuivaus työskentelee ennen muuta suoraan työmailla laitesuunnitelmienja -asennusten sekä huollon parissa itse loppukuluttajille.”Keväällä 2012 ryömintätilakuivaimen asennuskohteeksi tulinoin 50 asunnon rivitalo Espoon Westendissä. Talo rakennettiin1960–1970-lukujen vaihteessa, siis runsaat 40 vuotta sitten.Keskusyksikkö tarkkailee ryömintätilassa vallitsevan ilmatilankosteutta.”Ryömintätilassa oli lahonnutta puutavaraa, muun muassavanhoja valumuotteja. Tilan varsinainen ongelma kuitenkin oli,että siellä oli vettä polveen asti. Siitä sitten aiheutui kaikenlaisiapulmia, kuten hajuhaittoja asuintiloihin”, Lehtinen toteaa.”Tila on paikoin kolme metriä korkea, joten siellä mahtuikyllä työskentelemään vallan mainiosti. Isännöitsijä sai viimekeväänä insinööritoimistolta korjaussuunnitelman. Korjaus pititehdä nimenomaan ryömintätilakuivaimella.”Aluksi ryömintätilaan asennettiin pohjavesipumppu. Tilankalliopohjan päälle lisättiin puolen metrin sepelikerros. ”Ryömintätilankattona on pihakansi, ja siitä vuotaa vettä sisään.Osa tilasta on ulkoportaiden alapuolella”, selostaa Lehtinen.Keskusyksikkö valvooTilaan sijoitettiin CTR 300TT2 -tyyppinen ryömintätilakuivain.Laite puhaltaa kuivaa ilmaa 16-metriseen runkoputkeen, jossaon suuttimia metrin välein. Järjestelmän ohjaus- ja keskusyksikötsijoitettiin eristettyinä seinille lähelle tilan ulko-ovea ja ulkoyksikköoven viereen ulkotilaan.Keskusyksikkö tarkkailee ryömintätilassa vallitsevan ilmatilankosteutta. Kun ilmankosteus nousee yli asetetun raja-arvon,kontrolliyksiköltä siirtyy siitä tieto kuivaimelle. Silloin itse kuivainyksikkökäynnistyy. Muina aikoina puhallin vain pitää ylläalipainetta ryömintätilassa.”Ryömintätilasta tuli kuivainlaitteiston asennuksen jälkeenvarsin hyvä. Ryömintätilakuivaimella suhteellinen kosteus saatiinkohdalleen – muutenhan se olisi ollut todella korkea”, Lehtinensanoo.”Westendin kohteessa ryömintätilakuivain on periaatteessaliian pienitehoinen tilan kuutiomäärään nähden. Jo tuollakinkoneella saadaan kuitenkin erinomainen tulos. Myös hajuongelmapoistui.”Lehtisen arvion mukaan kosteus saataisiin kokonaan poisryömintätilasta, jos koko vanha pihakansi rakennettaisiin uudelleenja vesieristettäisiin. Se kävisi kuitenkin taloyhtiön kukkarolleliian kalliiksi. Tässä isossa kohteessa kuivainjärjestelmäkuluttaa vuodessa sähköä arviolta noin 8 000 kilowattituntia,jonka hinnaksi tulee suunnilleen 800 euroa. ”Kuivaimen asentaminenryömintätilaan oli varsin järkevä ratkaisu. Vesivuodottilassa eivät enää aiheuta rakennukselle vahinkoa”, Tommi Arpomaatähdentää. 1 / 2013 kita 47

TEKSTI: SAMI J. ANTEROINENKUVAT: SINI PENNANENLOPPUKESÄINEN LOPPUKATSELMUS suoritetaan Katajanokankattojen yllä upeassa auringonpaisteessa. AsuntoosakeyhtiöMerikasarminkatu 7:ssa on tehty kesällä perusparannus,jossa yhden ullakkohuoneiston julkisivut kunnostettiin.Vanha ja kärsinyt seinärakenne on uusittu Stonel-muurauksella.Maailmankuulu arkkitehti Juha Leiviskä on suunnitellut Orwellinvuonna 1984 valmistuneen talon ja oli myös mukanaohjaamassa julkisivuremontin suunnittelua. Ullakkohuoneistonparvekkeella työn jälkeen tutustuva Leiviskä kehuu lopputulostapikkutarkaksi työksi, mutta jopa ”ylisiistiksi”. Stonelin julkisivustapuuttuu hänen mukaansa työn roso ja käsityöläisyydenleima. ”Iso murhe se ei ole, sillä ajan patinaa tähänkin pintaankuitenkin tulee”, toteaa Leiviskä, jonka presidentti Ahtisaarinimitti akateemikoksi vuonna 1997.Aika jalkautuaSen verran uusi tuttavuus Stonel-muuraus on, että arkkitehdintekee mieli suorittaa perusteellisempikin katselmus kuin vainpyörähdys parvekkeella. Muitta mutkitta maaliskuussa 75vuotta täyttänyt akateemikko kiipeää parvekkeen kaiteen ylipäästäkseen askeltamaan sepelin peittämälle tasakatolle – jasaadakseen julkisivuun monipuolisempaa näkemystä.Leiviskän vanavedessä katolle uskaltautuu myös muu seurue.Stonel Oy:tä edustavat toimitusjohtaja Samuli Tiirola jamyyntipäällikkö Veli-Matti Palola. Paikalla ovat myös FinnmapConsultingin Aimo Heimala ja isännöitsijä Jari Lampén sekätaloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Judström.Judström ja Heimala valottavat hieman syitä, miksi remonttiinryhdyttiin: alkuperäinen tiilijulkisivu ei ollut pitänyt pintaansaKatajanokan tuulessa ja tuiskussa ja rakennuksen ullakkokerroskaipasi ehostamista.Kun tiili ei pääse kuivumaanStonelin puolelta projektia vetänyt Veli-Matti Palola tarkentaa,että osa tiilistä oli rapautunut aika tavalla, koska seinäraken-30 kita 4/ 2011 4 / 2011 kita 31Hinta 9,20 EURTEKSTI: HANNELE KOSKINENKUVAT: RODEO.FIKosteusvauriot ja niiden aiheuttamat homeongelmatovat iso riesa ja voivat aiheuttaa sananmukaisestipaljon vaivaa talon omistajille,asukkaille taityöntekijöille.6 kita 4/ 2012 4 / 2012 kita 7TILAA KITAKESTOTILAUKSENAHINTAAN 19 € / VUOSIHinta sisältää alv 10 %. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.Tarkemmat tilaustiedot: www.kita.fi/vuositilaus.htmlKiinteistö & Talotekniikkalehti kita on korkeatasoinen kiinteistö- jatalonrakennusammattilaisille suunnattu ammattilehti, joka tavoittaaniin isännöitsijät, huoltoyhtiöiden vastuuhenkilöt, kiinteistönomistajat,rakennuttajat, suunnittelijat kuin alan kunnalliset päätöksentekijät.Ilmanvaihto säästää taituhlaa energiaawww.kita.fiHinta 9,20 EURVanhat hissit kaipaavatperuskorjaustaLämmitysjärjestelmäävalittaessaenergiatehokkuuson keskeistäAutomaatiollailmastonmuutosta kaatamaanwww.kita.fiHinta 9,20 EURLähiöiden etsikkoaikaalkaa olla käytetty– nyt tarvitaan kipeästiratkaisujaUuden ajan puukorttelivalmistuu Viikin Latokartanoonwww.kita.fiJätteitä kierrätetäänentistä tehokkaamminVihreä ja viihtyisä piha on kiinteistön käyntikorttiKiinteistöliittymä kaikilla herkuilla?Hissin rakentaminenon kiinteistön kehittämistäKiinteistö & Talotekniikkalehti kita kertoo alanuutisista ja osaajista ammattimaisella tavalla.TIILENPÄITÄ LASKEMASSAJULKISIVUREMONTTI KATAJANOKALLA LÄPÄISIKORKEAN TASON LOPPUKATSELMUKSENHOME- JA KOSTEUSVAURIOEI KATSO TALON IKÄÄHOME EI AINA HAISE, EIKÄ KOSTEUSVAURIONÄY RAKENTEEN PINNASSAAkateemikko, arkkitehti Juha Leiviskä kumartuukatsomaan tiiliseinää ja tutkii hetken tarkkaan.”Oikein hyvältä tämä näyttää”, hän viimein toteaa.Vieressä seisoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaYrjö Judström, joka vielä tarkentaa: työn jälki siiskelpaa? Akateemikko nyökyttelee vastaukseksija jatkaa seinämateriaalin tutkimista keskittyneennäköisenä.TilaajapalveluArkisin klo 8–16 puh. 03 4246 5309 taisähköpostilla tilaajapalvelu@kustantajapalvelut.fi

WD Kuivaus on maahantuoja Strong-Finland Oy:n valtuuttamaasennusliike CTR TT sarjan ryömintätilakuivaimille.Parasasenergiaremontremonttttiikinkinä!Binja Tiivistyslistalla suljet helpostimerkittävän energiavuodonovista ja ikkunoistaCTR STD-TT CTR 300TT2 Ohjainlaite Home VisionWD Kuivaus Oy, Nihtisillankuja 3 A, 02630 EspooVetoHajutMeluPölyEnergiansäästöjopa15%EnergiaLämpöVTT:ntestaama!Palkittutuote!ISÄNNÖITSIJÄ JUHA VUORENMAA,KIINTEISTÖ OY MAUNULAN ASUNNOT”Asukaspalaute olluterittäin positiivista”Ovi- ja ikkunaremontinhyödytmuutamalla kympillä!”Binja Tiivistyslista on kokonaistaloudellisesti edullisin ja myös tehokkaintapa tiivistää. Listat on helppo asentaa.Vetoisuuden tunne loppuu, samoinkuin hajujen ja äänten kulkeutuminen käytäviin. Asukaspalaute on olluterittäin positiivista. Isännöitsijänä voin suositella Binja Tiivistyslistaa muillekin!”Kiinteistöalan ammattilainen! puh. 0400 727 687www.binja.fi 1 / 2013 kita 49

MATKALLA ALAS?SUOMI PAHASTI JÄLKIJUNASSAHISSITURVALLISUUDEN SUHTEENTEKSTI: SAMI J. ANTEROINENKUVAT: KONE50 kita 1/ 2013

Kuvan hissi onuusittu vuonna 2011vastaamaan uusimpiaturvallisuusmääräyksiä.KYMMENEN VUOTTA SNEL-standardin voimaantulon jälkeentilanne Suomessa on melko karu: velvoittavien SNELsäännöstenvalmistelu on edelleen alkutekijöissään. Tilanne onyhtä ankea esimerkiksi Baltiassa ja Portugalissa.Kone Scandinavian toimitusjohtaja, European LiftAssociation -järjestön hallituksen jäsen Juha Mennander huomauttaa,että moni EU-maa reagoi nopeasti jo komission suositukseenvuonna 1995.”Ranska ja Saksa olivat tällaisia edelläkävijöitä.” Jos tarkasteltavaksiotetaan vaikka Ranska, huomataan että SNELlainsäädännönvoimaan tulemisen jälkeen hissienkäyttäjilletapahtuneet onnettomuudet ovat vähentyneet 80 prosenttia.Myös hissien huoltohenkilökunnan haaverit ovat vähentyneet40 %.”Sitten esimerkiksi Ruotsissa, joka otti SNEL-säädöksetkäyttöön 2006, viimeiset neljä vuotta ovat sujuneet ilman vakaviaonnettomuuksia”, toteaa Mennander. Suomessa sattuuvuosittain keskimäärin viisi vakavaksi laskettavaa hissitapaturmaa.Eurooppalaisessa katsannossa Suomi selkeäperänpitäjä silloin, kun puhutaan vanhojen hissienturvallisuudesta. Euroopan unioni julkaisi vanhojenhissien turvallisuutta koskevan suosituksen jo 1995ja vuonna 2003 astui voimaan SNEL-standardi(Safety Norm for Existing Lifts). SNEL-standardi mm.erittelee 74 vanhoihin hisseihin liittyvää riskiä jaesittää korjaustoimenpiteet, joilla riskit minimoidaan.SNEL-sääntely on tarkoitettu yhtälailla kansallisellelainsäätäjälle, laitteiden omistajille ja huoltoyhtiöille jatarkastuslaitoksille.1 / 2013 kita 51

KUVAT: SUOMEN HISSIURAKOINTI OYHelsingin Lauttasaaressa hissin peruskorjauksen yhteydessä lisättiin hissipuhelin parantamaan turvallisuustasoa. Hissipuhelin on integroitunanapistopaneeliin.Vain viiden sentin tähdenMillaisista onnettomuuksista sitten puhutaan? ToimitusjohtajaMikko Korte Kone Hissit Oy:stä kertoo, että yleisin riskitekijäliittyy hissin kehnoon pysähtymistarkkuuteen: ”Hissi ei syystätai toisesta pysähdy oikean kerroksen kohdalle, jolloin etenkinvanhukset ovat vaarassa kaatua – ja usein pahasti – yrittäessäänastua ulos hissistä.”Tällä kohtaa pieni, vain muutaman sentin heitto voi ollajuuri se kaikkein kavalin: seniori ei äkkää yllättävää kynnystä– tai vastaavasti pudotusta – ja kaatuminen on enemmän kuinlähellä.”Vanhusten lisäksi lapsiperheet ovat toinen ryhmä, jollesattuu vahinkoja hissien heikon pysähtymistarkkuuden takia.”Harvinaisempi mutta vieläkin dramaattisempi riski liittyypuuttuviin korien oviin. Esimerkiksi roskatynnyriä hississä kuljettavaon vaarassa tulla hengenvaarallisesti kiilatuksi näissätapauksissa, joissa korista puuttuu ovi.”Meillä on ollut paljon läheltä-piti-tilanteita tämän suhteenSuomessa”, Korte toteaa ja lisää, että muualla EU:ssa onesiintynyt myös kuolemantapauksia.Kun lukko väsyySamaten putoaminen hissikuiluun voi hyvinkin olla tappava,jos kuilun ovilukko jostain syystä pettää. Vanhimman tänä päivänäkäytössä olevan suomalaisen hissikannan ollessa 1930-luvulta,voidaan aiheellisesti kysyä mikä on todennäköisyys sille,että yli 80 vuotta vanha lukko toimii täysin ilman ongelmia?”1930-luvulta peräisin olevalla hissillä kun ajaa, niin kyllä seon vähän kuin ajaisi autolla, joka on samalta vuosikymmeneltä”,Korte vertaa.Oma lukunsa on vanhat ns. veräjähissit. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto(Tukes) kehotti vastikään hissien haltijoita sekä hissejähuoltavia liikkeitä kiinnittämään huomiota hissien veräjäovienturvallisuuteen. Vanhoissa hisseissä, joissa korin ovi on veräjämallinen,saattaa korin veräjäoven ja kerrostason kääntöovenväliin jäädä tila, johon hyvinkin mahtuu pieni lapsi. Jos lapsi jääloukkuun ovien väliin ja hissi lähtee liikkeelle, on vakavan loukkaantumisentodennäköisyys hyvin suuri.Suomessa on nyt reilun vuoden aikana nähty kaksi veräjäovistajohtunutta tapaturmaa, joissa molemmissa uhrina on ollutpieni lapsi. Tukesin mukaan vaaratilanteita sattunee tätä vieläpaljon useammin.Haloo halooKäyttäjäturvallisuuteen liittyy sekin, että korista ei ole vaadittuapuheyhteyttä pelastuspalveluun. Kännyköiden aikakaudellakinyhteys hätäkeskukseen on hyvä olla olemassa, Korte huomauttaa.52 kita 1/ 2013

”Aika moni Koneen pelastuspalveluun puheyhteydenottaneista ei esimerkiksi tiedä sen talon osoitetta, jonka hississäon jumissa. Pelastuspalvelussa tämä tieto näkyy automaattisestikaikkien hissiemme osalta.”Vaikka ongelmat ovat ilmeisiä ja sattuneet onnettomuudetlaajasti uutisoituja, Suomessa on tuudittauduttu outoon”ei tässä mitään voi sattua” -asenteeseen. SNEL-standardiinperustuva Hissiturvallisuusstandardi kylläkin vahvistettiinmeillä vuonna 2004, mutta kyseessä on vain suositusennen vuotta 1999 asennettujen henkilö- ja tavarahissienosalta. Suurin osa hisseistämme on kuitenkin peräisin1960- ja 1970-luvuilta.”Suomalaisten hissien keski-ikä on yli 30 vuotta”, Kortevahvistaa. Koko hissikannan laajuus on noin 54 000.Hissimaailman suurin muutos koettiin vuonna 1998, jolloinmm. korien ovet pakollisiksi uusiin hisseihin tehnyt hissidirektiivituli voimaan Suomessa. Vanhat hissit on kuitenkinunohdettu lähes tyystin.Korte näkee, että hissiturvallisuusstandardin suositusluonteisuuson johtanut normin epäonnistumiseen – pelkkähurskas toivomus asioiden paremmasta tolasta ei motivoi.”Alakohtainen sääntely ei velvoita ja yleiset velvollisuudettaas ovat liian ’kaukaisia’”, Korte harmittelee. Samallaihmisten luottamus määräaikaistarkastuksiin on horjumaton,vaikka tarkastuksissa vain kompataan rakennusajankohtanavoimassa olleita säännöksiä. Käytetyt koodistotsaattavat siis olla vaikkapa ajalta ennen sotia.Pumpulissa elämisen varjopuoliSuomen Hissiurakointi Oy:n tekninen johtaja Antti Heinämäkion samaten huolissaan käytössä olevan hissikannankirjavuudesta. Heinämäki huomauttaa, että ympäristö onnykyään niin turvallinen, että ihmisten tarkkaavaisuus voihelposti herpaantua.”Kun tietty turvallisuuden tunne jää päälle, silloin helpostiunohdetaan käyttää maalaisjärkeä hissien suhteen”,Heinämäki toteaa. Korinovettomien hissien kiilautumisvaaraja niihin liittyvät tapaturmat tästä hyvänä esimerkkinä.Peruskorjauksissa hissien turvallisuustasoa ei saa heikentää,vaan tavoitteena on turvallisuustason parantaminen.Joissakin tapauksissa vanhojen veräjällisten hissienperuskorjaukset ovat kuitenkin heikentäneet hissien turvallisuustasoakutsumuistien ja automaattisesti sulkeutuvienovien muodossa. Ilman ns. lapsisuojaa viimeaikaisten veräjähissionnettomuuksienmahdollisuus on alkuperäistä suurempi.Heinämäki allekirjoittaa Koneen ammattilaisten huomion,että yleisin onnettomuustyyppi koskee hissejä, jotkaeivät pysähdy tarkasti kerrosten kohdalle.”Joissakin vanhoissa 1-nopeissa hissimalleissa on ollutuutena pysähtymistarkkuus 50 mm luokkaa ja ajan myötäpysähtymistarkkuus on heikentynyt.” Myös käytön aikainentilanne vaikuttaa. Hissin jarrujen lämmetessä ker- HB-Priima130 Silence- väliseinälevy sekäkulmaharkkoKoot: 398 x 198 x 130 mm,334 x 198 x 130 mmPainot: 15,5 kg / kpl, 15 kg / kplTiheys 2200 kg / m 3 , lujuus 12 MPaMenekki 12,5 m 2 , 15 m 2 ,laastimenekki n. 3-4 kg / m 2

54 kita 1/ 2013

LUOTETTAVA KORJAUSRAKENTAMISEN AMMATTILAINENTALOTEKNISET PERUSKORJAUKSETVESIKATTOJEN PUUTYÖTLIIKE- JA TOIMISTOTILAT YM.PARVEKE- JA JULKISIVUTYÖTKB-Rakennus Oy Tampererosheittoa saattaa esiintyä enemmän, samaten jos hissin kuormituson suuri.”Ja usein pieni heitto on pahempi kuin iso – sitä ei vanhusnäe ja kaatuu helposti.”Piuhat ristissäHeinämäki tietää, että hissiin jumiin jäänyt ihminen on pahimmillaanoman äänensä kantavuuden ja naapureiden tarkkakorvaisuudenvarassa. Hissiin jääminen ei myöskään ole mikäänurbaani legenda: vuosittain jopa 4 000 ihmistä jää kiipeliinkerrosten väliin.”Joissakin hisseissä ainoa hälytyskello on yhä edelleen ihminenitse.” Toisaalta se, että hissistä lähtee jonkinlainen jatkohälytyseteenpäin, ei vielä takaa mitään. Heinämäki tietäätapauksia, joissa jatkohälytyksiä testattaessa on hälytys on ohjautunuttekstiviestinä päivystävälle kiinteistön huoltomiehelle,joka ei tiedä mistä hälytyksestä on kysymys ja mitä pitäisi tehdä.Pahinta hississä odottelevan henkilön kannalta on useinjuuri epätietoisuus: hälytysnappulaa on painettu, mutta mitäänei tunnu tapahtuvan.”Edelleen on olemassa paljon erittäin epävarmoja jatkohälytysjärjestelmiä,joiden toiminnassa ei ole mitään logiikkaa.Kaksisuuntainen puheyhteys on ainoa järkevä ratkaisu jatietenkin, kuten meillä, hätäkeskuksessa nähdään mistä osoitteestapuhelu tulee”, Heinämäki toteaa ja lisää, että esimerkiksiulkomaalaisten ollessa kyseessä hissin sijaintia koskevat tiedotvoivat olla liki olemattomia – eikä aina löydy edes yhteistäkieltä.”Toinen asia liittyy konehuoneen kulkureitteihin – saatetaanvaikka liukastua tikkaissa”, Heinämäki kuvailee.Turvallisuustilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Teknisestihissin turvallisuuspuutteet on helppo korjata hissin peruskorjauksen yhteydessä, mihin esimerkiksi Ruotsissa käytössä olevalainsäädäntö perustuu. Kattavan peruskorjauksen lisäksi taloyhtiövoi parantaa turvallisuutta myös pienillä teoilla, kutenveräjähissien suojakoteloilla tai kaksisuuntaisen puhelinyhteydenasentamisella jälkikäteen. Asentajat selvinneet vähälläAsentajille ja huoltomiehille ei Suomessa ole sattunut ainakaanvakavia onnettomuuksia viime aikoina. Heinämäki eikuitenkaan luota tilastoihin sokeasti, koska uskoo että pienemmäthaaverit eivät välttämättä kirjoihin ja kansiin päädy ja läheltä-piti-tilanteitakaanei välttämättä ilmoiteta. Hänen tietojensamukaan pienempiä työtapaturmia on tullut esimerkiksi materiaalienhaalauksessa.1 / 2013 kita 55

ASUKASYSTÄVÄLLINENPUTKIREMONTTIPEAB PANOSTAA PALVELUUN KANNELMÄENLINJASANEERAUSPROJEKTISSATEKSTI: SAMI J. ANTEROINENKUVA: RODEO.FIPeab Oy toteuttaa mittavan linjasaneerausprojektinHelsingin Kannelmäessä. As Oy Kannelmäelletehtävään saneeraukseen kuuluu seitsemänerillistä kerrostaloa osoitteessa Kanneltie 7 ja 10.Yksistään porrashuoneita kohteessa on 17 jaasuntoja peräti 181.”URAKASSA TALOTEKNIIKKAJÄRJESTELMÄT, asuntojenkylpyhuoneet sekä taloyhtiön yhteiset tilat muutetaan ajanmukaisiksi”,kertoo työpäällikkö Juha Paavilainen Peabilta.”Työmäärä on huomattava, joten kohde valmistuu toukokuussa2014. Olemme aloittaneet työn asbestipurulla ja tammikuussaalkaa varsinainen linjasaneeraus”, Paavilainen kertoo.Kohteen urakkasumma on noin viisi miljoonaa euroa.Oman maun mukaanKannelmäen puoli vuosisataa vanhat kerrostalot saavat päivityksen,joka antaa täyden mahdollisuuden asukaskohtaiseenräätälöintiin. Paavilainen kertoo, että kohteen toteutuksessakäytetään Peab Oy:n linjasaneerausprosessin mukaista työmenetelmää,joka kiinnittää erityistä huomiota asukkaille viestimiseentyön etenemisestä – sekä muutostöiden helppouteen javaivattomuuteen. Asukkaat saavat mm. henkilökohtaista palveluamuutosten ja valintojen tekemiseen prosessin aikana. ”Tämätarkoittaa sitä, että käymme ihan jokaisen asukkaan luonahyvissä ajoin ennen remontin alkua keskustelemassa siitä, millaisiamateriaaleja laitetaan ja minne.”Asukkaat ovat positiivisesti yllättyneet näin hyvästä palvelustaja tehokkaasta viestinnästä – ja jopa vähän ihmeissään:missä nyt mennään? Paavilainen arvelee, että takana on vanhasuomalaisen rakentamisen malli, jonka mukaan etukäteenasukkaalle ei kerrota juuri mitään, mutta jälkikäteen selitelläänpaljonkin.Jo kolmas vastaava projektiPeab on kuitenkin vienyt uutta, entistä asukasystävällisempääremonttikonseptiaan eteenpäin jo jonkin aikaa. Kannelmäenprojekti on järjestyksessä kolmas saneeraus, jossa asukkaanmielihalut selvitetään tarkoin prosessin aikana.Juha Paavilaisen mukaan palvelun nostaminen valokeilaanon selkeästi ollut viisas ratkaisu. Siitä kertoo myös kahdestaensimmäisestä urakasta saatu asukaspalaute: ”Asukastyytyväisyysoli korkealla tasolla kummassakin projektissa.” Asteikolla1–5, kummastakin saneerauksesta Peab sai asukkailta arvosanaksinelosen lähituntumaan osuvan numeron.Asukkaiden huolien ja toiveiden kuunteleminen on erityisentärkeää linjasaneerauksissa, joissa hermot tapaavat kiristyäitse kullakin. Oma lukunsa on sitkeät sissit, jotka jäävätasumaan rempattavaa taloa kaiken uhallakin. Kannelmäessätoivottavasti kaikki kuitenkin muuttavat sovinnolla remonttimiestentieltä pois. ”Asunnot ovat niin pieniä, että oikein muutamahdollisuutta ei olekaan.”Lisäarvoa lisäpalveluistaVastineeksi evakkoreissusta asukkailla on lupa odottaa hulppeitakylppäreitä urakan jälkeen. Peab haluaa tämän remontinyhteydessä tarjota mahdollisuutta tilata lisätöitä myösPeabin kumppanilta Pastellilta.”Pastelli toteuttaa asukkaan toivomusten mukaisia asuntoremonttejasaneerausurakan aikana”, Paavilainen täsmentää.Paljon odotuksia on ladattu esimerkiksi Pastellin seniorikonseptiin,jonka myötä ikääntyneet asukkaat voivat saada erikoisvarustellunkylpyhuoneen tukikahvoineen kaikkineen. ”Haasteenatässäkin kohtaa on kylpyhuoneiden pieni koko,” Paavilainenkertoo.Paavilainen lupaa, että asukasystävällisessä linjasaneerauksessapysytään jatkossakin: ”Teemme kaiken aikaa tarkennuksiatoimintaan, jotta asukas tulee huomioiduksi joka käänteessä.”56 kita 1/ 2013

VALMIIT LAUDEPAKETITSeinälle ä le kääntyvillä ylä alumiinirungoillainirirungoillalaalk.599 €Kysytaloyhtiöalennust l y tiölennVoit tilata myös pelkätlauderungot ALK. 180 €RUOSTUMATTOMUUS TAKUU!HELPPO NOSTAA SEINÄLLEESIM. SIIVOUSTA VARTEN!Koskenmetalli OySukkulakatu 4, 55120 IMATRApuh. (05) 472 6044 | myynti@koskenmetalli.netwww.koskenmetalli.netUUTUUS!ASENNUSTUKI190-365 mmTEHOKAAT,NOPEAT JAHELPOT!Kattojen uusimiset, Kattokorjaukset, Kattojenvesivuotokorjaukset, Peltisepätyöt, Aluskatetyöt,Tuuletusrimoitukset, Ruodelaudoitukset, Peltikatot,Konesaumakatot, Tiilikatot, Huopakatot,Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet, Kattosillat,Piipunpellitykset, PiipunhatutKattojenharjaukset, Kattojenpesut, Vesikourujenpuhdistukset,Korjaustyöt, Asennustyöt, Ulkomaalaukset,kattomaalaukset sekä sisämaalaukset.Ruosteen poistaminen ja pohjatyöt.VetoketjuovetVetoketjuovi-PVC on oviaukkoon nopeastiasennettava suojamuovi, jossa on kulkuaukkovalmiina. Molemmin puolin avattava ja suljettavaVetoketjuovi estää tehokkaasti rakennuspölynleviämisen työmaalla ja helpottaa liikkumista.Asennustuki AT-360UUTTA! Kätevä, normaalia pidempi(190-365 mm) asennustuki väliaikaistensuojaseinien helppoon pystyttämiseen.SuojamuovitTehokkaaseen ja taloudelliseen suojaamiseenrakennus- ja maalauskohteissa. Sopii erinomaisestiseinien, kattojen, lattioiden ja huonekalujensuojaamiseen. Säästää aikaa, vähemmän roskaaja puhdas lopputulos.Pitää paikat puhtaana. Håller rent omkring.Teollisuustie 11, KangasniemiPuhelin 045 138 2557info@mitos.fi1 / 2013 kita 57

UUTISMONTTU Palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan.NIBE UPLINK– INTERNETIIN KYTKETYT LÄMPÖPUMPUTHELPOTTAVAT ELÄMÄÄUusi NIBE Uplink mahdollistaa lämpöpumppujen liittämisentietoverkkoon. Se avaa aivan uusia mahdollisuuksia.LIITTÄMÄLLÄ LÄMPÖPUMPUN Ethernet -kaapelilla internetiin,muodostaa lämpöpumppu yhteyden NIBE palvelimelle,jolle tallentuvat tiedot lämpöpumpusta. Kirjautumalla NIBEUplink -sivustolle käyttäjät voivat seurata ja ohjata heidän vastuullaanolevia lämpöpumppuja. Sivuston kautta nähdään samattiedot kuin lämpöpumpun omalla näytöllä. Tietoja voidaantarkastella myös kuvaajina, jolloin valittujen arvojen vertailuon helppoa.NIBE Uplink sivuston kautta voi nähdä kaikkihälytyksetLämpöpumpun ylläpidosta vastaavat henkilöt voivat tallentaatarkempaa tietoa tehdyistä toimenpiteistä, jolloin kaikki tietoon kätevästi yhdessä paikassa. Haluttaessa NIBE Uplink lähettääsähköpostilla ilmoituksen häiriötilanteesta. NIBE Uplinkinkautta voidaan NIBE F1345 kiinteistölämpöpumppua ohjatamistä tahansa. Kiinteistönhoitaja pystyy valvomaan satojalämpöpumppuja tietokoneen, tabletin tai vaikka älypuhelimenavulla.NIBE Uplink on palvelu, joka tulee mullistamaan kiinteistönhoitajientyön. Vastaavia ratkaisuja on markkinoilla, muttaniiden käyttöönotto ja käyttäminen voi olla hyvinkin monimutkaista.NIBE Uplink vaatii ainoastaan verkkojohdon liittämisenja internet selaimen käyttämisen.NIBE Uplink on perusmuodoltaan ilmainen ja tulee olemaanvakiona uudessa NIBE F1345 maalämpöpumpussa.Tarpeen mukaan siihen voi ostaa lisäpalveluita. Osoitteessawww.nibe.fi voit käydä testaamassa uutta NIBE Uplink palvelua.Lisätietoja: www.nibe.fi58 kita 1/ 2013

SUORAVELOITUS LOPPUU – LASKUTTAJAN ON NYTAIKA SIIRTYÄ E-LASKUUNKansallisesta suoraveloituksesta luovutaan Suomessa 31. tammikuuta 2014.Suoraveloituslaskuttajille suositellaan kotimaisen suoraveloituksen korvaamistae-laskulla ja suoramaksulla. Muita suoraveloituksen korvaavia palveluita ovatSEPA-suoraveloitus ja paperilasku.”SUORAVELOITUSTA KÄYTTÄVIEN laskuttajien on ennenyllämainittua päivämäärää siirryttävä uusiin laskutustapoihin.Heidän on myös ratkaistava, kuinka ne siirtävät suoraveloitustakäyttävät asiakkaansa uusiin palveluihin”, konttorijohtajaLena Forsström Nordean taloyhtiökonttorista kertoo.E-lasku verkkopankkimaksajalleVerkkopankkia käyttävien asiakkaiden laskutukseen suositellaane-laskua, joka on monipuolinen maksutapa.”Maksaja voi halutessaan maksaa esimerkiksi automaattisessamaksamisessa olevan laskun heti sen saavuttua”, Forsströmtoteaa.”Niille asiakkaille, joilla ei ole käytössä verkkopankkia,ovat pankit ja laskuttajat kehittäneet suoramaksun”, hän jatkaa.Suoramaksu vastaa käyttäjän kannalta täysin suoraveloitusta.Laskuttaja lähettää suoramaksuasiakkaalle laskun asiakkaankanssa sopimallaan tavalla – esimerkiksi postitse – ja kopionlaskusta e-laskuna pankkiin. Maksaja-asiakas on antanutpankilleen toimeksiannon maksaa laskuttajan pankkiin lähettämäte-laskut eräpäivänä automaattisesti tililtään.E-laskuttaja – yhteys pankkiinLaskuttajayrityksen pitäisi ottaa yhteyttä omaan pankkiinsa,mikäli se haluaa ottaa e-laskun ja suoramaksun käyttöönsä.”Pankissa tehdään asiasta tarvittavat sopimukset. Yrittäjätarvitsee e-laskutusta varten lisäksi laskuttamisohjelmiston päivityksen,joka tukee myös suoramaksutoimintoa”, Forsströmmuistuttaa.Pankista saa suoraveloituslaskuttajille vuoden 2013 alustalähtien muuntopalvelua, jossa suoraveloitusasiakkaat siirretäänautomaattisesti e-laskun ja suoramaksun käyttäjiksi. Maksaja-asiakkaanei tarvitse tehdä mitään.SEPA-suoraveloitus eroaa kotimaisestaSuomessa SEPA-suoraveloitusta tarjotaan kansainvälisille jamonikansallisille laskuttaja-asiakkaille rajat ylittävien maksujenkeräämiseen sekä paikalliseen laskutukseen muualla kuinSuomessa.Kotimaan suoraveloituksia ei automaattisesti muunnetaSEPA-suoraveloituksiksi.Suoraveloituksen päättymisen aikatauluLaskuttajien kannattaa tänä vuonna suunnitella ja toteuttaasuoraveloituksesta luopumisen edellyttämät tekniset muutokset.Laskuttajat voivat kannustaa suoraveloitusasiakkaitaan siirtymääne-laskun käyttöön.”Laskuttajat ottavat suoraveloituksen korvaavat palvelutkäyttöönsä omassa tahdissa – kuitenkin viimeistään marraskuun2013 loppuun mennessä”, Forsström kertoo.Kotimainen suoraveloitus päättyy vuoden 2014 alkupuolella.ANTIIKKIHIONTA –UUSI BETONIPINTOJENKÄSITTELYMENETELMÄANTIIKKIHIONTA ON Betoniluoma Oy:n kehittämä uusibetonipintojen käsittelymenetelmä, jossa kovettunutta betonipintaajalostetaan tasohionnan lisäksi mekaaniseen kulutukseenperustuvalla jatkokäsittelyllä.Antiikkihionta tuo betonissa käytettävän kiviaineen esilleluonnollisella tavalla ilman lasimaista, heijastavaa kiiltoa.Antiikkihiotun betonipinnan tekniset ominaisuudet ovat korkealuokkaisia.Antiikkihiontaan ei kuulu betonin ominaisuuksiin vaikuttaviakemiallisia käsittelyaineita tai happoja.Pinta on erittäin pitkäikäinen ja lähes huoltovapaa.Antiikkihionnassa käytetään väribetonia. Betonimassan väriinvoidaan vaikuttaa kiviaineen, sementin ja pigmenttien valinnalla.Lisätietoja: www.betoniluoma.com1 / 2013 kita 59

UUTISMONTTU Palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan.HB-PRIIMA 130 SILENCE – ERINOMAISTAÄÄNENERISTYSKYKYÄ KAIKKIIN VÄLISEINIINHB-PRIIMA –TUOTEPERHE vahvistui uudella jäsenellä: HB-Priima 130 Silence.HB-Priima 130 Silence on uusi ratkaisu kohteisiin, joissaväliseinältä odotetaan poikkeuksellisen hyvää ääneneristävyyttä.Sen ilmaääneneristävyysluku on huippuluokkaa eli 48dB siitäkin huolimatta, että sen levypaksuus on vain 130 mm!Tuote täyttää ilmaääneneristyskyvyltään jopa hotelli-, toimisto-,potilas- tai luokkahuoneiden välisten seinien ääneneristävyysvaatimuksen48 dB. Tuote soveltuu erinomaisesti myös kantavienja vaativien väliseinien rakentamiseen.Kivipohjaisuutensa ansiosta HB-Priima väliseinälevyt ovaterinomainen valinta esim. wc-tilojen, kylpyhuoneiden ja muidentilojen seinäratkaisuksi, jotka joutuvat säännöllisesti kosteudenkanssa tekemisiin. Tuoteperhe on ihanteellinen materiaalijuuri tuotteen keveyden ja nopean pystytettävyytensä ansiosta.Ympäripontattu, helposti työstettävä ja palamaton HB-Priima on myös korjausrakentamisen saneerauskohteiden suosikki.HB-Priima tuoteperheeseen kuuluvat Priima68, Priima88,Priima150 sekä Priima130 Silence.HB-Priima väliseinälevyt ovat lujuudeltaan ja mittatarkkuudeltaanerittäin korkeatasoista kotimaista laatutyötä. HB-Priimatuoteperhe valmistetaan SFS-Sertifiointi Oy:n valvonnan alaisuudessaJyväskylässä. Lisätietoja: www.hb-betoni.fiBINJAN HITTITUOTE KESTÄVÄN KEHITYKSEN AIRUENAKESTÄVÄ KEHITYS ei ole vain isojen yritysten asia, vaanmyös pienet toimijat voivat vaikuttaa. Binja Oy on päättäväisestipuhunut kestävien arvojen puolesta omasta toiminnassaanja paljolti juuri tästä syystä iiläinen yritys valittiinkin LaatukeskusExcellence Finlandin päättäväksi yhteisöjäseneksivuosi sitten.Markkinointi- ja myyntijohtaja Mika Jaara on ollut ahkerastiviemässä sanaa eteenpäin – myös suurille pörssiyhtiöille– siitä, miten bisnestä voidaan tehdä kestävällä kärjellä. ErityisestiJaaran Maailman laatupäivänä 8.11. käyttämä puheenvuorovihreiden arvojen puolesta huomioitiin laajasti.”Meidän liiketoimintamme ytimessä ovat tiivistelistat, jotkamahdollistavat sen, että vanhaa ikkunaa tai ovea ei tarvitsekaanvaihtaa. Tuotteemme asennus kestää 15 minuuttia jatuo vastaavasti 15 prosentin säästön energiakuluissa”, kertooJaara.Lompakkoa ja luontoa säästäenBinjan täysin kierrätettävissä olevat tiivistelistat ovat suomalainenkeksintö, jota Jaara kuvaa ”ainutlaatuiseksi kotimaisissakiinteistöissä”. Taloyhtiöt, kiinteistösijoitusyhtiöt ja kunnallisettoimijat ovat viime aikoina olleet ahkerasti nykimässä Jaaraahihasta ja pyytämässä auttamaan omien kiinteistöhuoliensakanssa. Ja niitähän riittää kansallisella tasolla aika tavalla:”Tilanne on se, että monet kiinteistöt vanhenevat käsiin jarahareikiä on useita. Tässä on ratkaisu, joka on järkevä jaedullinen vaihtoehto ovien ja ikkunoiden kokonaan uusimisel-Binja Oy:n markkinointi- ja myyntijohtaja Mika Jaara.le.” VTT:n testaama tuote tarjoaa samat edut kuin uusi ovi taiikkuna, mutta hinta on 50 euron hujakoilla.”Myös katu- tai siitepöly pysyy tiivistelistan avulla loitolla,samaten haju- ja meluhaitat.” Lisätietoja: www.binja.fi60 kita 1/ 2013

UUDET HAASTEET RAKENNUSTENIKKUNA-ASENNUKSILLERAKENNUKSILLE MÄÄRITETYT kiristyneet energiatehokkuus-,ilmatiiveys- ja ääneneristävyysvaatimukset tulee ottaahuomioon myös ikkuna-asennuksia suunniteltaessa. Ikkunoidenja rakennusten runkojen U-arvot ovat parantuneet harppauksinviimeisten kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi ikkunanU-arvo on parantunut 2,1:stä alle yhteen. Silti on hyvin tyypillistäettä ikkunat asennetaan 30 vuotta käytössä olleella menetelmällä,pursottamalla perus ikkunavaahtoa ikkunakarminja seinärakenteen väliseen saumaan (tilkerakoon) ja viimeistelemälläasennus laittamalla listat sauman päälle. Näin tehtyasennus on tiivis kunnes rakennus on ”asettunut paikoilleen”ensimmäisen lämmityskauden aikana. Jos tätä saumassa tapahtuvaaliikettä ei oteta huomioon ikkuna-asennuksessa, syntyysaumaan halkeamia ja sitä kautta rakennuksen energiatehokkuusheikkenee. Heikennys on kymmeniä prosentteja kokoikkunan energiahävikkiin suhteutettuna vaikka halkeamat olisivatpieniä ja niitä olisi vain 20% osuudella saumoista.Miten ikkuna-asennus tulee tehdä?Ikkuna tulee asentaa huolella ja tiiviisti huomioiden kolme seikkaa:1. Sisäpuolella olevan sauman tulee olla ilmatiivis.2. Karmin ja seinärakenteen välisen sauman (tilkeraon) tuleeSISÄPUOLIeristää lämpöä ja ääntä. 3. Ulkopuolella olevan sauman tuleeantaa suoja sadetta vastaan ja hengittää ulospäin. Tuotteidentulee olla sellaisia, että ne kestävät saumassa tapahtuvan liikkeenhalkeamatta.Tremco illbruckin i3 ikkuna-asennusmenetelmätäyttää uudet vaatimukseti3-asennusmenetelmä koostuu kohteesta riippuen nauhan, foilin,vaahdon ja saumausmassan yhdistelmästä tai illbruck Trioasennusnauhasta, joka täyttää kaikki kolme saumalle asetettavaavaatimusta. i3-menetelmällä asennettu ikkuna lisää myösasumisviihtyvyyttä ja estää epäpuhtauksien pääsyn sisäilmaan.Lisätietoja: www.tremco-illbruck.fiULKOPUOLI1. 2.IlmatiivisLämmön jaäänieristys3.SäänsuojausUUDISTETTU RIL 107-2012 OHJAA RAKENNUSTENKOSTEUSTEKNISEN LAADUN PARANTAMISEENSuomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n julkaisu RIL 107 Rakennustenveden- ja kosteudeneristysohjeet on uudistunut. Uudistustyöntavoitteena on ollut rakenteiden kosteusteknisen toiminnan laatutasonparantaminen. Vaipan sisäpinnan ilmatiiveyden tärkeys sekä vaipanulkopinnan kuivumismahdollisuus on tuotu korostetusti esille. Myösratkaisujen varmatoimisuus ja kosteuden sietokyky ovat annettujenohjeiden ja suositusten taustalla aikaisempaa voimakkaammin.Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohj t107-2012Rakennusten vedenjakosteudeneristysohjeetUUSIIN OHJEISIIN ovat vaikuttaneet mm. matalaenergiarakentamisenmyötä vaipparakenteisessa tapahtuva kosteusteknistenolosuhteiden muutos, mahdollisen ilmastomuutoksenmyötä kasvava ympäristön kosteusrasitus, rakennus- ja kiinteistöalaajatkuvasti vaivanneet home- ja kosteusongelmat sekäuusiutuva EN-standardointi ja tuotehyväksyntämenettely.RIL 107-2012 painottuu veden- ja kosteudeneristyksen toiminnallisiinja rakenteellisiin ohjeisiin sekä keskeisimpiin työhönliittyviin suosituksiin. Uudistamisessa on sovellettu käytännönrakentamisesta kertynyttä kokemusperäistä tietoa sekärunsaasti eri tutkimuksista, mm. ajankohtaisesta FRAME-hankkeesta,saatua uutta tietoa rakenteiden kosteusteknisestä käyttäytymisestä.Rakennuksen vaipparakenteiden sisäpintojen ilmatii vey-teen ja vaipparakenteen ulkopinnan tuulensuojaukseen onkiinnitetty ohjeessa erityistä huomiota. Taustalla ovat mm. kiristyneetenergiamääräykset. Vaipparakenteiden tehokkaampilämmöneristys asettaa omat haasteensa vaipparakenteidenkosteusteknisen luotettavuuden varmentamiselle. Vaipparakenteidenilmatiiveyden merkitystä korostavat myös sisäilman puhtaustavoitteetsekä ennusteet muuttuvasta ilmastosta, minkäseurauksena rakenteet joudutaan suunnittelemaan sekä nykyisiinilmasto-olosuhteisiin että ennustettuihin leutoihin ja märkiintalviin ja rajuihin myrskysateisiin.Ohje täydentää RILin uudistettua rakennusten kosteusteknistätoimintaa käsittelevää julkaisutarjontaa. Lisätietoja: www.ril.fi1 / 2013 kita 61

UUTISMONTTU Palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan.ASTA RAKENTAJA 2013 -MESSUILLA AMMATTILAISIA PUHUTTAVATLAADUNHALLINNAN HAASTEETTEKSTI: MERI MATTILA, TAMPEREEN MESSUT OYKUVA: SAMULI NIVA, TAMPEREEN MESSUT OYSuosittu rakentamisen ja asumisenAsta Rakentaja -messutapahtuma järjestetään8.–10. helmikuuta 2013 Tampereen Messu- jaUrheilukeskuksessa.ASTA RAKENTAJA 2013 tarjoaa jälleen runsaasti hyödyllistätietoa sekä neuvoja ja opastusta rakentamisesta, remontoinnistaja energiatehokkaasta asumisesta. Messuilla on luvassamyös aiempaa enemmän ajankohtaista tietoa rakentamisenja kiinteistöalan ammattilaisille sekä kiinteistöjen ja pientalojenkorjaushankkeista vastaaville. Tampereella ovat mukanaalan keskeiset toimijat, jotka esittelevät uutuustuotteitaan sekäpalveluitaan.Perjantain 8.2. ammattilaisille suunnattu Rakennusteollisuudenlaatupäivä nostaa puheenaiheiksi rakentamisen laadunammattilaisten silmin, arjen haasteet työmailla, elementtirakentamisenkipupisteet, RALA-palvelut laatutyön tukena sekä laatumittarittyömaan laadunvarmistuksen työkaluna. LauantainaTAMKin rakennustekniikan opiskelijat rakentavat messuille Tuotetalon,jossa esitellään erilaisia rakenteita ja ratkaisuja, sekä sisustuspinta- jajulkisivumateriaaleja.9.2. messuilla järjestettävä Suuri homekeskustelu puolestaannostaa esiin erilaiset kosteus- ja homeongelmat. Lisätietoja: www.astarakentaja.fiELECTRICAL COMPONENTS& SYSTEMS OY– VÄHEMMÄLLÄ ENEMMÄNSFS 6000-Standardiin tulevat muutokset,jotka koskevat vikavirta-, ukkos- ja ylijännitesuojausta.VUODEN 2013 alusta tulee uusia standardeja kotien ja kiinteistöjensuojaukseen. Näillä muutoksilla halutaan tuoda parempaasuojaa ukkosen tai ylijännitepiikkien aiheuttamien vahinkojenvälttä miseksi.Uusi standardi vaatii, että kaikki uudet kiinteistöt, jotka liitetäänpienjännitteisellä ilmajohdolla pitää varustaa ylijännitesuojalla.Lisäksi uusien kiinteistöjen kaikki pistorasiat tulee varustaavikavirtasuojakytkimellä, poikkeuksena jääkaapit ja pakastimet.Ylijännitesuoja ohjaa sähköverkon kautta saapuneet ylijännitteethallitusti maahan ja estää laitteiden vahingoittumisen.Toimiva suojaus edellyttää rakennuksen pääkeskukseen kiinteästiasennettavaa suojaa, jota voidaan tarvittaessa täydentääesimerkiksi ryhmäkeskukseen tulevalla suojalla ja pistorasiaanasennettavalla suojalla.Suojaustasoja on kolme: taso 1 = B salamasuojaus, taso 2= C ylijännitesuojaus ja taso 3= D hienosuoja.Lisätietoa suojauksista saat sähköalan ammattilaisilta. ECSOy tuo maahan uudet vaatimukset täyttäviä tuotteita, mm. ylijännite-ja ukkossuojia, joissa ovat kaikki kolme tasoa B+C+Dsamassa tuotteessa. Lisätietoja: www.ecs.fi62 kita 1/ 2013

LAAJENTUNUT NORDIC -VALIKOIMAAurubis Architectural on julkaissut uuden esipatinoidunpinnan osana Nordic Blue valikoimaa sekä NordicBronze kupariseoksen tarjotakseen suunnittelijoilleentistä enemmän mahdollisuuksia ideoidensatoteuttamiselle.NORDIC BLUE LIVING 3 antaa intensiteettiä sinisävyisellepatinapinnalle, jossa on myös häivähdys vihreää. Tarkkaanvalvotuissa tuotanto-olosuhteissa esihapetettu kupari käsitelläänkupariyhdisteillä, joilla saavutetaan haluttu vihreä tai sininenpatina. Nordic Blue ja Nordic Green -sarjat tarjoavat vaihtelevillapintavariaatioilla ja värivoimakkuuksilla esipatinoituja kuparituotteita,joiden ominaisuudet on luotu vastamaan kauttamaailman luonnosta löytyvän patinan ominaisuuksia ja sävyjä.Esipatinoitu kupari on taivutettavissa ja muovattavissa eikä patinoidunkuparin mitta ole rajoitettu, sillä koko nauharulla voidaankäsitellä tuotantolinjalla yhdellä kertaa.AURUBIS ARCHITECTURAL tuotteisiin kuuluvat myösperinteinen kirkas kupari Nordic Standard sekä tehdasoksidoitutummasävyinen Nordic Brown ja vaaleampiNordic Brown Light. Kupariseoksiin kuuluvat uuden NordicBronzen lisäksi Nordic Brass ja innovatiivinen Nordic Royal,jonka kullanvärinen sävy säilyy luonnossa pitkään, lähesmuuttumattomana.NORDIC PINNAT ja muodot yhdistelmissä tarjoutuu runsastuotepaletti tämän päivän arkkitehtuurille. Rakennuksenlopputuloksen kannalta tärkeä osatekijä on asennustekniikkaja sen toteutettavuus. Aurubis tarjoaa laajan valikoiman erilaisiatehdasvalmisteisia julkisivu- ja kattojärjestelmiä, joissaasennus on otettu tärkeänä osatekijänä huomioon. Tämä ontärkeä osa suunnittelua myös silloin, kun erikoisratkaisuja toteutetaan.Lisätietoja: www. aurubis.com/finland/architecturalVUODEN 2012 PUUPALKINTO: VIERUMÄEN PUUKERROSTALO,ASUNTO-OSAKEYHTIÖ PUUERAKUVA: PUUINFO OY /JOHANNES WILENIUSVUODEN 2012 PUUPALKINNON saa Vierumäen puukerrostalo,Asunto-osakeyhtiö PuuEra. Puupalkinto julkistettiin valtakunnallisillaPuupäivillä 29.11.2012 Wanhassa Satamassa.PuuEran on suunnitellut Vuorelma Arkkitehdit Oy. Suomen ensimmäinenviisikerroksinen puukerrostalo on monella tavallauuden puurakentamisen uranuurtaja. Kohde suunniteltiin edellistenpalomääräysten aikana tapauskohtaista toiminnallistapalomitoitusta hyödyntäen.Hankkeen taustalla on rakennusliikevetoinen yritysryhmähanke,jossa puualan yritykset ovat olleet aktiivisesti mukana.Talon rakenteissa yhdistetään eri materiaalien hyvät ominaisuudetyhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi, mistä myös seuraarakenteille annettu hybridi-nimi.Talo pystytettiin teltan suojassa käyttämällä pitkälle teollisestiesivalmistettuja elementtejä. Kohteen rakennusaika olihuomattavan lyhyt ja rakennuskustannuksiltaan talo oli kilpai-lukykyinen. Asukkaiden mukaan talo on erittäin hiljainen. Talossaon hyödynnetty rakennusliike Reposen matalaenergiarakentamisenkonseptia, jonka soisi yleistyvän asuntotuotannossalaajemminkin.Rakennuksen arkkitehtuuri on iloista ja varmaa. Puuta onkäytetty monipuolisesti mutta konstailemattomasti. Porrashuoneessapuutalon tuntu on vahvasti läsnä.Vaikka Puupalkinto on ensisijaisesti arkkitehtuuripalkinto,palkintolautakunta haluaa korostaa tämän vuoden palkinnossayrityslähtöisen kehitystoiminnan merkityksellisyyttä puurakentamisenedistämisessä. Hankkeen arvoa nostaa, että sen toteutuksestaja tuloksista on kerrottu avoimesti koko hankkeen ajanja että hankkeen ratkaisuihin on voinut tutustua myös sen omieninternetsivujen kautta. Kohde on saavuttanut erittäin paljonmyönteistä julkisuutta ja näkyvyyttä mediassa, mikä on omaltaosaltaan edistänyt suomalaista puukerrostalorakentamista. 1 / 2013 kita 63

MODUULIMARTTI KEMPPI OYAntenni-, Digi-tv-, SatelliittiasiantuntijapalvelutSetin hyväksymä Antenni jaTietoverkkourakoitsija (AT)Martti KemppiVehnätie 46 04410 JÄRVENPÄÄMatka p.0400-412 238PUHTAASTI TEHOKKAIMMATSIIVOUSPALVELUT.p. 010 420 1090 www.realclean.fi info@realclean.fis-posti: martti@kemppi.orgkotisivu: www.kemppi.tvHALUATKO KIINTEISTÖALAN AMMATTILAISEKSI?Kiinteistönhoitaja, Kiinteistöpalvelujen perustutkintoKiinteistönhoitajan ammattitutkintoOletko kiinnostunut monipuolisista kiinteistöalan töistä tai kehittämään itseäsikiinteistöalan ammattilaisena. Kiinteistönhoitaja toimii erilaisissa kiinteistönhoito- ja huoltotöissä. Hän on asiakaspalveluhenkinen käyttäen alantyövälineitä ja -koneita hoitosopimusten mukaan.Tekniikan erikoisammattitutkintoOletko kiinnostunut kehittymään työnjohtajana/tiiminvetäjänä tai ovatko ko. tehtävättavoitteenasi? Koulutuksessa keskitytään työnjohdollisiin asioihin: henkilöiden ja töidenjohtaminen, prosessien kehittäminen sekä kustannustietoisuus. Saat valmiuksia kehittyätyönjohtajana. Opiskelu on helppo toteuttaa työn ohessa. Kesto 1–2 vuotta. Hinta 400 €+ tutkintomaksu 58 €. Kysy meiltä myös oppisopimuskoulutuksesta.Lisätietoja opintosihteeri Sinikka Harinen, puh. 050 526 5863, oppisopimusasioistaopintosihteeri Heli Monto, puh. 044 708 0815, teollisuuspalvelut@salpaus.fi.www.salpaus.fi/kiinteistopalveluala/aikuisten-koulutus/koulutustarjontaTeinintie 4, 15200 Lahtiwww.salpaus.fiKauppakartanonkatu 7, 00930 Helsinki Puh. 09-2511 110, expo@arvelin.fiwww.arvelin.fi64 kita 1/ 2013

AMMATTILAISPÄIVÄperjantaina 8.2.2013Asta Rakentaja 2013 -messuilta aiempaa enemmän tärkeäätietoa rakentamisen ja kiinteistöalan ammattilaisille – myöskiinteistöjen ja pientalojen korjaushankkeista vastaaville!AmmattilaisluennotHometalkoot-projektiklo 13.30–14.15Mitä työkaluja Hometalkoot-projektivoi tarjota kiinteistönpitäjille?KH-talkoiden suunnittelijaKaroliina ViitamäkiKorjausrakentamisenuudet energiamääräyksetklo 14.30–15.15yli-insinööri Jyrki Kauppinen,ympäristöministeriöPerjantaina lukuisia rakennusalanammattilaisille suunnattujatietoiskuja ohjelmalavallaTietoiskuja, työnäytöksiä,uutuustuotteita, messutarjouksiasekä paljon, paljon muuta!Rakennusteollisuudenlaatupäivä – laadunhallinnanhaasteet, ratkaisut ja työkalutpe 8.2. klo 10–13Aiheina:- Rakentamisen laatu ammattilaisten silmin- Arjen haasteet työmailla- Elementtirakentamisen kipupisteet- RALA-palvelut laatutyön tukena- Laatumittari työmaan laadunvarmistuksentyökaluna- Ohjeita ja oppaita laaduntekijöilleJärjestäjät: Rakennusteollisuus RT ry,Rakentamisen Laatu RALA ryTilaisuus on maksuton.Netissä lisää: www.astarakentaja.fi8.–10.2.2013Tampereen Messu- ja UrheilukeskusPääsyliput ovelta» Aikuiset 12 € (lapset alle 15 v aikuisen seurassa maksutta)» Opiskelijat / Eläkeläiset 10 €(voimassaolevalla kortilla)» Kolmen päivän ranneke 16 €» Ryhmälippu 9 € (ryhmässä väh. 10 hlöä)Harjakainen!Yhteistyössä:Viikonloppuna myös upea ohjelmatarjonta.Mukana mm. Jorma Piisinensekä sunnuntaina Timo2€alennus pääsylipustaS-Etukortilla!2 € alennuksen saa vain aikuisten normaalihintaisestapääsylipusta S-etukorttia lipun ostamisen yhteydessä näyttämällä.Alennuksen tarjoaa Kodin Terra Kolmenkulma.Lipun ostamisesta ei kerry bonusta tai maksutapaetua.Ilmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tamperepuh. 0207 701 200, fax 0207 701 201info@tampereenmessut.fiwww.tampereenmessut.fi

Nordic RoyalNordic BrownNordic GreenNordic StandardNordic BrassNordic BlueAURUBISARCHITECTURAL– Uusi vahva nimi kupariarkkitehtuurissa. Luvatan valssatut tuotteetovat nyt osa Aurubista, Euroopan suurinta kuparin valmistajaa.NORDIC COPPERsurfaces / forms / systemsrealising your designs in copperAurubis Finland Oy / Puh. 02-626 6111 / www.aurubis.com