Tekesin Näköalat 3/2011 lehdessä julkaistu artikkeli ...

tekes.fi

Tekesin Näköalat 3/2011 lehdessä julkaistu artikkeli ...

SisältöteemaDigitaalisuudellatuottavuutta202410Tekotodellisuusonkin tottaIhminen on aikojen saatossatottunut miettimään, mitätulevaisuus tuo tullessaan.Eräs hankalimminymmärrettävistä asioista onmurros, jossa reaalimaailma,digitaaliset laitteet, palvelut javirtuaalisuus sekoittuvat.12DigitaalisuudestaoletusarvoKuinka suomalainenteknologiateollisuus voisihyötyä digitaalisuuden javirtuaalisuuden tarjoamistamahdollisuuksista? Kentiesdigitaalisten palvelujentulisi olla oletusarvoinentoimintatapa, jota voitaisiintäydentää henkilökohtaisellapalvelulla.16Nopeammin,tehokkaammin,halvemmallaVirtuaaliteknologia on tuonutAdidaksen toimintaan aimoannoksen ketteryyttä jakustannustehokkuutta.2830PÄÄKIRJOITUS 3VALOKEILASSA 4UUTTA TEKESISSÄ 6, 33UUSIA JULKAISUJA 9RISTEYKSESSÄ 19Julkisten tietovarastojenavaamisella avoimuuteen jauusiin innovaatioihinKASVUYRITYKSEN TARINA 20EntsyymeistäenergiansäästöäSUUNNANNÄYTTÄJÄt 24Työkoneautomaatiotehostaa tuottavuuttaUUTISIA 27iDEASta KONSEPTIKSI 28Huimasti tehokkaampialääkkeitäHYVÄ TYÖ 30Yhteishengennostamistalkoot onnistuivatteknologiayrityksessäNIMITYKSET 34YHTEYSTIEDOt 352 NÄKÖALAT 3 | 2011


PääkirjoitusDigitaalisuusliikuttaa tietoaNuoret eivät ymmärrä enää sanaa analoginen digitaalisen tekniikan vastakohtana.Itse en kuitenkaan tiedä mitään muuta yhtä paljon työelämää viimevuosikymmeninä muuttanutta asiaa kuin digitaalisuuden tuoma tietotekniikka.Pohdin kuitenkin usein, ovatko yksilöiden ajankäyttö, toiminta ja organisaatioidenjohtaminen kehittyneet riittävästi tässä teknologialähtöisessä murroksessa.Teknologiamurroksissa tulee jossain vaiheessa aina tarve muuttaa kehittämisenpainopistettä itse teknologiasta sen hyödyntämiseen. Tämä tapahtuu usein,kun uusi teknologia on luonut kypsän ja kannattavan teollisuuden. Samapätee informaatioteknologiaan; nyt on aika ottaa sen positiiviset hyödyt irtimahdollisimman laajasti.Sekä teollisuuden että julkisen sektorin organisaatioiden kannalta kyse on tiedonhallinnan ja informaatioteknologian strategisen merkityksen ymmärtämisestä.Kyse ei ole lyhytjänteisestä kustannusoptimoinnista vaan uusien toimintamallienoivaltamisesta ja omaksumisesta. Tiedolla johtamisen tarve on nostanut esillekeskustelun tietojohtajista, jotka ymmärtäisivät laajasti organisaation tarpeet jainformaatioteknologian tarjoamat mahdollisuudet.Tekesin strategian lähtökohtana on, että kestävä talouskasvu ja ihmistenja ympäristön hyvinvointi edellyttävät elinkeinojen menestymistä ja jatkuvaauudistumista. Tietotekniikan tarjoamia uudistumiskeinoja viemme eteenpäinesimerkiksi Digitaalinen tuoteprosessi- ja Ubicom-ohjelmissa teollisuuden japalveluliiketoiminnan alueilla. Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana onmyös yksi strategiamme valittu sisältöteema, josta lisää lehden tässä numerossa.Kari PenttinenTekesin Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelman päällikköKuva: Eeva AnundiNumero 3 | 2011 16.9.2011JULKAISIJATekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskusTOIMITUSPäätoimittaja: Pia MörkToimituksen sihteeri: Susanna LehtoToimituskunta: Anna-Maija Ikonen, Tiina Lifländer, Eero Lukin,Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Soile ThalénTOIMITUSNEUVOSTOMika Aalto, Jouko Hautamäki, Mari Isbom, Susanna Lehto, Virpi Mikkonen,Pia Mörk, Tiina Nurmi, Anne Palkamo, Pia Salokoski, Matti Säynätjoki,Jussi ToivonenKansikuva: Eeva AnundiTAITTO: Mainostoimisto KPL Oy / Kari LehkonenPainatus: Punamusta OyISSN-L 1798-9876ISSN 1798-9876 (Painettu)ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu)Painos: 14 500Seuraava numero ilmestyy 5.12.2011NÄKÖALAT 3 | 2011 3


Koonneet: Pia Mörk, Kaj Nordgren ja Sanna Nuutila.ValokeilassaPelibisnesporskuttaaUlkomaista riskirahaa virtaa Suomeen jauusia yrityksiä syntyy vauhdilla.Kotimaisilla peleillä menee lujaa. Kuluvana vuonna investointienmäärä on noussut noin 50 miljoonaan euroon. Kattojärjestö Neogamesintuoreen selvityksen mukaan Suomen peliteollisuus yltäätänä vuonna yli 165 miljoonan euron liikevaihtoon. Suomi vie pohjoismaidenykkössijan alan suurvallalta Ruotsilta.Peliyritysten määrä on kasvanut merkittävästi. Vuosien 2009 ja2010 aikana perustettiin kaikkiaan 24 uutta yritystä, eniten Tampereenja Turun alueilla. Pelialan yrityksiä on Suomessa tällä hetkellänoin 70.Menestyksen taustalla on digitaalisen jakelun lisäksi muun muassapelikulttuuri, jonka ympärillä toimii paljon organisoitua harrastustoimintaa,kuten Assembly-tapahtuma, vahva teknologiaosaaminenja hyvä hinta-laatusuhde useisiin länsimaihin nähden. Myös alankoulutusta lisätään jatkuvasti.Tekes on rahoittanut Suomen pelialaa järjestelmällisesti yli kymmenenvuoden ajan.www.playfinland.fiMatti LipsanenRakennusneuvosRakennusliike U Lipsanen OyLukijan tärppiNäköalat-lehti tuo hyvinesiin digitaalisuuden tuomanmahdollisuuden työntuottavuuden kohottamisen jakansainvälistymisen työvälineenä.Pk-yrittäjänä kiinnittää erityisesti huomiota Tekesin ponnistelut pk-yritystenkehittämisen ja kasvun mahdollistamiseksi. Innovation Mill,avainklubi ja GIGA-ohjelma ovat mainioita esimerkkejä niistä konsepteista,joilla yritysten perustaa ja kasvua on voitu saada aikaan.Digitaalisuus luo täysin uuden mahdollisuuden liiketoimintojenkehittämiseen. Tekesin Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelmaa lähemminseuranneena, on ollut mahdollisuus nähdä eri toimialojen kehitystöitä,joita on mahdollista siirtää myös omalle toimialalle. Onkinerittäin tärkeää, että myös suurelle, epähomogeeniselle pk-kentällepystytään viemään viesti uuden teknologian mahdollisuuksista.Lehdessä on mielenkiintoinen juttu ”Kasvuväylää laajennetaan”,jossa on tarkoituksena nostaa entistä useampi pk-yritys kansainväliseenmenestykseen. Kasvuväylä-ohjelma mahdollistaa yrityksille pitkäjänteisenkehityssuunnitelman, jota tukee vahva asiantuntijajoukko.Toisaalta hanke yhdistää eri julkisten palvelujen toimijoita ja selkeyttäänäin, yrittäjälle usein hyvinkin sekavaa julkisten toimijoiden toimintaympäristöä.Tekesin on pystyttävä olemaan esimerkkinä digitaalisuuden hyödyntämisessä,yrityskentän kanssa toimiessaan. Webinaareilla, seminaarienjulkaisuilla verkossa ja muilla digitaalisilla menetelmillä voidaanviestiä viedä entistä laajemmin erilaisiin ympäristöihin ja rikkoaerilaisia raja-aitoja.4 NÄKÖALAT 3 | 2011


Mahdollisuuksia kehityksen kärkeenJurvansuun mukaan Suomi voisi olla edelläkävijä virtuaalisuudenhyödyntämisessä. Se vain vaatii uskallusta.”Virtuaalisuudesta voisi saada tavalliseen bisnekseen uusiaulottuvuuksia ja liiketoimintamalleja. Se vaatii kuitenkin rohkeuttakokeilla ja uudenlaisia innovaatioita. Myös erilaiset tutkimukset ovattärkeitä”, Jurvansuu sanoo.Virtuaalisuus siis tunkeutuu elämäämme. Se ei tapahdu äkkirysäyksellä,vaan kehitystä tapahtuu hiljalleen siellä täällä. Infrastruktuuriei kehity nopeasti, mutta mahdollisuudet ovat lähes rajattomat.■Digitaalisuus tulisirakentaa keskeiseksiosaksi yrityksendna:taInnovaatiotoiminnanvertailu maittainRuotsi, Tanska, Suomi ja Saksa ovatEU:n innovaatiojohtajiaRuotsiTanskaSuomiSaksaIso-BritanniaBelgiaItävaltaAlankomaatIrlantiRanskaEUIslantiSloveniaViroNorjaPortugaliItaliaTsekkiEspanjaKreikkaUnkariKroatia0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8Lähde: EU, Innovation Union Scoreboard 2010Hallitusohjelma oikealla suunnallaValtakunnallisen organisaation tulisi siis johtaa nykyistä paremmindigitaalisten palvelujen kehittämistä. Markkinat tietysti päättävät,mikä kannattaa ja mikä ei, mutta julkisen sektorin tulisi omaanstrategiaansa perustuen miettiä Suomen kannalta tärkeimpiä painopisteitä.”Uudessa hallitusohjelmassa on kaksi myönteistä kirjausta.Niissä sanotaan, että tietojärjestelmähankkeiden koordinointi aiotaankeskittää yhdelle taholle ja jokainen ministeriö velvoitetaan laatimaanoman hallinnonalansa älystrategia. Erityisesti olisi huolehdittava,että kuntien ja valtion tietojärjestelmät toimivat kitkattomastikeskenään”, Viitasaari selvittää.Hänen mielestään luonteva kotipesä keskitetylle koordinaatiolleolisi pääministerin alaisuudessa toimiva valtioneuvoston kanslia taivaltiovarainministeriö.Oma näkemys tärkeinKun kehitys saadaan entistä parempaan vauhtiin julkishallinnonpuolella, on myös yritysten helpompi hypätä mukaan. Samallatavalla kuin valtion, suomalaisen teknologiateollisuuden yritystentulisi laatia itselleen yrityskohtainen digitaalistrategia.”Digitaalisuus tulisi rakentaa keskeiseksi osaksi yrityksen dna:taniin, että digitaalisuus on aina oletusarvoinen toimintatapa, jota voidaantarvittaessa täydentää muilla tavoilla. Tämä ei välttämättä tarkoitauusien sovellusten tai laitteiden hankintaa, vaan nykyisen liiketoimintastrategiansoveltamista digitaaliaikaan”, Viitasaari sanoo.Ilman omaa, selkeää strategista linjausta konsultti toisensa peräänyllättää yrityksen uudella mantralla, joista yksi on sosiaalinenmedia.”Se on hyvä esimerkki digitaalisuuden tuomasta mahdollisuudesta,jonka hyödyntäminen on kaikille yrityksille eduksi, mutta ilmanomaa näkemystä hyödyt jäävät sijoitukseen nähden vähäisiksi”,Viitasaari toteaa. ■NÄKÖALAT 3 | 2011 15


TeemaTeksti:Marjo Kosonen KuvAT: AdidasVirtuAALiteknologia on tuonut Adidaksen toimintaan aimo annoksenketteryyttä ja kustannustehokkuutta.rheiluvaatevalmistaja Adidasasetti vuonna 2010 tavoitteekseenliikevaihdon kasvattamisenedellisvuoden10 miljardista eurosta 17 miljardiin vuoteen2015 mennessä. Samalla saksalaisyrityksessätajuttiin, että huimaan tavoitteeseenei päästäisi pienillä parannuksilla, vaan reipasinnovatiivinen harppaus olisi tarpeen.Tekesin Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelmanja Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ryFinatexin järjestämässä seminaarissa helmikuussajohtaja Dagmar Chlosta kertoi,että Adidaksella kaikki lähtee kuluttajasta –kenestä tahansa urheilun harrastajasta tairennon sporttimuodin ystävästä.Nykykuluttajan elämä on hektistä. Samallahän on kaiken aikaa entistä paremminjyvällä siitä, mitä ympärillä tapahtuu.Sanalla sanoen kuluttaja on aiempaa nirsompi.Adidas on vastannut huutoon laajentamallalenkkitossuista ja verkkareista katumuotiin.Siinä missä perinteisten urheilutekstiilienja -jalkineiden trendit muuttuvatverkkaisesti, pintamuoti seuraa silmä kovanahuippusuunnittelijoiden catwalkille marssittamialuomuksia.”Tajusimme, että meidänkin on saatavatuotteemme suunnittelupöydältä kaupanhyllyille selvästi aiempaa nopeammin”,Chlosta sanoo.Mutkat suoriksiAdidaksen usean vuosikymmenen takaaperäisin olevat suunnitteluprosessit osoittautuivatmonimutkaisiksi ja tehottomiksi.”Konseptin luomisesta valmiin vaatteensaamiseen kaupan hyllylle meni erivälivaiheineen puolitoista vuotta. Muotibisneksessäsiihen ei yksinkertaisesti ole16 NÄKÖALAT 3 | 2011


Adidaksen virtuaalinen myymälähyllytunnistaa automaattisesti shoppailijansukupuolen ja räätälöi näytön senmukaisesti. Asiakas voi näppäilläkosketusnäytöltä esiin haluamansakenkäparin ja pyöritellä sitäkolmiulotteisesti. Kengät tilataantablettitietokoneelta tai kassalta.varaa”, Dagmar Chlosta toteaa.Turhia työvaiheita ja käsipareja lähdettiinkarsimaan ronskilla kädellä aika- ja rahasäästöihinpääsemiseksi.Kehitys ei pysähtynyt siihen.”Keksimme, että virtuaaliteknologianavulla eli työstämällä mallikappaleet digitaalisestivoisimme nopeuttaa toimintaammeentisestään. Pystymme lyhentämään prosessiapuoleen entisestä. Aiemmin käytimmekymmeniä miljoonia euroja vuodessapelkästään mallikappaleisiin, joten kustannussäästötolivat huomattavat.”Showroom tietokoneen ruudullaKustakin vaatekappaleesta valmistetaannykyisin vain yksi mallikappale, ja loputväriversiot ovat olemassa ainoastaan tietokoneenruudulla. Nykyisin niin oma henkilöstökuin tukkukauppiaatkin arvioivat mallistojatietokoneen ruudulla. Tämä säästäämyös luontoa, sillä mallikappaleita ei enäätarvitse rahdata ympäri maailmaa.Kilpailijoilla ei ole käytössään näin innovatiivistateknologiaa, Dagmar Chlosta kehaisee.Uudistus oli henkisesti suuri, varsinkinsisäisesti. Tarvittiin runsaasti töitä, jottakaikki saatiin muutoksen taakse.”Täydellinen valikoima mallikappaleitaoli perinteisesti ollut meidän kilpailuetumme.Toisaalta monet työntekijät olivat yksinkertaisestitottuneet hankkimaan tuntumaatuotteeseen hypistelemällä kangastatai sovittamalla vaatteita. Sen sijaan ensimmäinenasiakas, jolle järjestelmää esittelimme,halusi oitis ostaa työkalun omaan käyttöönsä.”NÄKÖALAT 3 | 2011 17


TeemaTampereen teknillisen yliopiston Kelano-tutkimushankkeen tavoitteenaon selvittää, voidaanko vaatealan yritysten liiketoiminnanmenestystä parantaa esimerkiksi lisäämällä toiminnan kysyntälähtöisyyttä,nopeutta tai ottamalla huomioon kestävän kehityksenperiaatteita.Tekesin rahoittamassa kaksivuotisessa hankkeessa tarkastellaankoko toimitusketjua valmistuksesta kauppaan asti. Mukana onmuotialan yrityksiä niin vähittäiskaupan kuin teollisuudenkin piiristäkuudesta maasta eli Suomesta, Ruotsista, Espanjasta, Portugalista,Iso-Britanniasta ja USA:sta.”Tutkimuksen mukaan parhaiten ovat menestyneet nopeat jaketterät toimintaketjut”, sanoo hankkeen koordinaattori, professoriHeikki Mattila.”Parasta tulosta tekivät kysyntälähtöisesti toimivat yritykset, jotkatuottavat markkinoille muodikkaita ja edullisia vaatteita nopeastija kustannustehokkaasti. Toisaalta yritykset, joilla on uniikki suunnitteluja vahva brändi, eivät ole niin herkkiä markkinamuutoksille.” ■Dagmar Chlosta Adidakselta onvakuuttunut digitalisoinnin eduista.Reseptejä menestykseenTekesin Serve-ohjelma teetti runsas vuosi sitten ’The Futureof Service Business Innovation’ -selvityksen, jossa analysoidaanpalveluliiketoiminnan trendejä, menestyneiden yritystenominaisuuksia ja niiden bisnestrategioita. Tulevaisuudenavaintekijöiksi nostetaan muun muassa pilvi- ja mobiilipalvelutsekä sosiaaliset verkostot. Selvitys on ladattavissa Tekesinverkkosivuilta: www.tekes.fi/julkaisutEroon vaatesuunnittelustapitkän kaavan mukaanTekstiili- ja vaatetusalallakin toiminnan digitalisointi ja automatisointilisäävät nopeutta ja varmuutta.”Tekstiili- ja vaatetusteollisuus on hyödyntänyt digitaalisuuttajo pitkään. Tuotteet suunnitellaan tietokonepohjaisesti, toimialalleräätälöityjen ohjelmistojen avulla”, sanoo professori Heikki MattilaTampereen teknillisestä yliopistosta.Alussa on idea, joka muokataan sähköisiksi kaavoiksi ja lopultaleikkuupiirroksiksi. Leikkuuvaiheessa kangas asetellaan päällekkäinmahdollisimman moneen kerrokseen. Sen jälkeen kaavanosat leikataan kankaasta leikkuupiirroksien avulla siten, että kangastamenee mahdollisimman vähän hukkaan.Kaupalliset yritykset hyödyntävät lisäksi tietokoneohjattualeikkuuta.KangAS on haastava materiaaliTuotannon automatisointi on kuitenkin monimutkaista. Kangastatai nahkaa ei ole yhtä helppo käsitellä kuin monia muita materiaaleja.Vaatteissa saumatkaan eivät ole aina suorassa.”Työvoimavaltaisuudesta ei siksi päästä eroon, vaan valmistusmatalan hintatason maissa on usein kustannustehokkain vaihtoehto”,Mattila toteaa.Tietomallintamisen näkökulmasta ”tevanakesta” eli tekstiili-,vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuudesta tekee erityisen haasteellisenalan kausiluontoisuus.”Aiemmin kauppoihin tuli vuodessa kaksi mallistoa: kevät/kesäja syksy/talvi. Nykyisin useimmat valmistajat tekevät vuodessaneljästä kuuteen mallistoa.”Toinen käytännön erikoisuus on kokolajitelma. Esimerkiksi samastanaisten vaatteesta on yleensä olemassa kuusi eri kokoa.Virtuaaliteknologia on Heikki Mattilan mukaan tulevaisuutta.”Sen avulla ala pääsee eroon pitkän kaavan mukaan suunnittelustaja pystyy nykyistä ketterämmin reagoimaan muutoksiin kysynnässä.Virtuaalisuus nopeuttaa toimintaa ja tehostaa sitä kustannusmielessä.”Mitään vallankumousta Mattila ei kuitenkaan povaa – kehityskiiruhtaa hyvin todennäköisesti pienin askelin. ■18 NÄKÖALAT 3 | 2011


Julkistentietovarastojenavaamisellaavoimuuteen jauusiin innovaatioihinRisteyksessäJulkinen hallinto on tehokas mitä moninaisimman datan kerÄÄjä ja tiedon tuoTTAja. Vaikkapa tiedotviennistä, työllisyydestä, hankinnoista, liikenteestä, ympäristön tilasta – siinä vain pintarAAPAisuDATAMASSAAN, joTA julkinen hallinto päivittäin käsittelee.Kuva: susanna lehtoerinteisesti julkinen hallinto julkaisee tietojaan raportteinaomista lähtökohdistaan, jolloin ne eivät välttämättäole käyttäjää parhaiten palvelevassa muodossa. Nykyäänraportit julkaistaan jo yleensä pdf-muodossa, mutta niiden koneellinenjatkokäsittely on vaikeaa. Lisäksi julkinen tieto on usein maksullista,mikä sekään ei edistä tietovarastojen hyödyntämistä tailäpinäkyvyyttä.USA:ssa ja Britanniassa on tehty selkeä strateginen päätös julkisendatan luovuttamiseksi yleiseen käyttöön. Siellä nähdään, ettäjulkisen datan pitää olla lähtökohtaisesti avointa, ilmaista kaikille jakoneellisesti hyödynnettävissä. Tietovarastojen avaamisen uskotaansekä lisäävän hallinnon läpinäkyvyyttä että tarjoavan käyttäjille uudeninnovaatioalustan.USA:ssa lainsäädäntö edellyttää, että liittovaltio julkistaa merkittävimmättietojoukkonsa data.gov -palvelussa, joka on ollut käytössätoukokuusta 2009 alkaen. Tänä päivänä julkaistuja tietojoukkojaon jo lähes 400 000, ja niiden pohjalta on tehty yli tuhat sovellusta.Mobiilisovelluksiakin on kymmeniä. Osa sovelluksista yhdistäämyös yhteisöllisyyttä ja sisältöä muista lähteistä, jolloin datan hyödynnettävyysedelleen paranee.”Kun data.gov -palvelu avattiin, kului alle 24 tuntia, kun ensimmäinenpalvelun dataa käyttävä oli jo julkaistu”, kertoo Open Data-aloitteesta Valkoisessa talossa vastannut Vivek Kundra. Kyseessäoli www.flyontime.us, jonka matkustajille tarkoitettu sisältö perustuuilmailuviranomaisen julkaisemiin lentojen täsmällisyystietoihin.USA:n ja Britannian esimerkki leviää maailmalla, ja myös Suomessatietovarastojen avaamisessa ollaan heräämässä. Saavutuksetovat vielä vaatimattomia, mutta tavoite on oikea. Liikenne- javiestintäministeriön julkaisema Julkinen data – johdatus tietovarantojenavaamiseen -opas ja data.suomi.fi auttavat liikkeellelähdössä.Verovaroin kerättyjen ja ylläpidettyjen tietovarastojen avaaminenparemmin yksilöiden ja yhteisöjen hyödynnettäväksi on suunta, jotakohti julkisen hallinnon Suomessakin kannattaa pyrkiä. Ensimmäisetesimerkit meiltä ja muualta ovat kannustavia. Oikeastaan pitääkinkysyä, onko meillä varaa olla avaamatta julkista dataa? ■Jouko HautamäkiTeknologia-asiantuntijaSatakunnan ELY-keskusKirjoittaja työskenteli Tekesin Washingtoninyksikössä USA:ssa vuosina 2007−2010 tutustuenmuun muassa open data -ilmiöön.NÄKÖALAT 3 | 2011 19


Kasvuyrityksen tarinaMetGenin perustaja Alex Michine suhtautuuyritykseensä ja entsyymien käyttönäkymiin intohimolla.Tärkeää ulkopuolista vetoapua yhtiö saa myös Cleantech Investistä,joka toimii suomalaisten cleantech-yritysten aikaisen vaiheenpääomasijoittajana osana Vigo-ohjelmaa. Se on työ- ja elinkeinoministeriön,Tekesin ja pääomasijoitusyhtiö Veraventuren yrityskiihdyttämöohjelma.MetGenissä katsotaan, että entsyymit eivät ole vain teollisuudentulevaisuutta, vaan tulevaisuuden teollisuutta: sitä uudistava jamarkkinakysyntään vastaava bioteknologian osa-alue.Entsyymiteknologiassa IP-oikeuksien (immateriaalioikeuksien)suojaaminen on haasteellista, mutta siksi erityisen tärkeä osa yrityksenmenestymistä. MetGen rakentaa parhaillaan omaa IPR-portfoliotaan.”Itse teknologisen alustan patentoiminen ei ole mahdollista,mutta uusien muuntolakkaasien rakenteen patentointi on. Eräs sellainenon jo työn alla”, Michine kertoo.Entsyymeistä apua EU:n ympäristötavoitteisiintekemään ison mittakaavan prosesseihin pieniä parannuksia esimerkiksienergiatehokkuutta tehostamalla”, johdon erityisasiantuntija TekesistäKari Herlevi sanoo.”Markkinat ovat hyvin skaalautuvat, kun yrityksillä on useita tehtaitaeri maanosissa. Sitä mekin Tekesissä haemme, että yritysteninnovaatiot eivät ole mitään marginaalisia ilmiöitä”, Herlevi painottaa.”Aiomme tänä vuonna rekrytoida 1–2 uutta työntekijää. Erityisentärkeää on panostaa seuraavaksi myyntiin ja markkinointiin. Tarvitsemmemarkkinoinnin ammattilaisen, joka tuntee paperiteollisuudentoimintaympäristön, -tavat ja prosessit”, Michine kertoo.MetGen edustaa uudenlaista kasvuyrittäjyyttä Suomen perinteisenkivijalkateollisuuden eli paperi- ja selluteollisuuden sekä bioalanrajapinnassa. Siellä mahdollisuudet perustuvat paljolti megatrendien,ilmastonmuutoksen hillinnän sekä bioenergian ja -tuotteidensekä metsävarojen hyödyntämiseen.MetGen tuottaa teollisuuteen lisäarvoa, jota tarvitaan Euroopanunionin tiukkojen päästövähennysten saavuttamiseksi. Suomen uusiutuvastaenergiasta valtaosa tulee juuri metsäteollisuuden sivutuotteista.Unionin tavoite on nostaa 2020 mennessä uusiutuvanenergian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta. Uusiutuvanenergian lisääminen edellyttää metsäteollisuuden sivutuotteidennykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä. ■Ulkomaiset sijoittajat seuraavat Tekesin rahoitustaErityisesti metsäsektorilla vihreän teknologian kasvuyritysten ensivaiheen julkinen rahoitus on tärkeää, koska toimiala on haasteellinennuorille yrityksille. MetGen saa nuorten innovatiivisten yritystenrahoitusta (NIY) Tekesistä. Yritys on mukana myös yrityskiihdyttämöohjelmaVigossa.Näiden yritysten liiketoiminnan innovatiivisuus, uutuusarvo jamarkkinapotentiaali on niin merkittävä, että tällaista ”Tekesin parastatarjousta” alkuvaiheen yrityksille voidaan harkita. Niillä on siismahdollisuus päästä kiinni tähän miljoonaan euron rahoitukseen”,NIY:ssä MetGenin hankevastaavana toimiva Kari Herlevi sanoo.MetGen on selvittänyt ensimmäisen vaiheen, ja on mukanaseuraavassa vaiheessa, jossa punnitaan yrityksen potentiaali päästäkorkeimmalle rahoitustasolle. MetGenissä kakkosvaiheen rahoituksenhaasteet liittyvät kansainvälisten asiakassuhteiden hankintaan,liikevaihdon kasvuun, ulkoisen rahoituksen hankintaan ja uudenhenkilöstön rekrytointeihin. Tavoitteet yksilöidään NIY:ssä ainayrityskohtaisesti, ja niiden toteutumista seurataan pitkin matkaa.”NIY:sta puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan kansainvälistymistätukevaa rahoittamista, ja siinä mielessä se poikkeaa t&krahoituksestaaika paljonkin. Pääsääntöisesti yrityksen teknologiantoimivuus tulisi olla jo osoitettuna ja vähintään alustavaa näyttöä asiakkaidenkiinnostuksesta tulisi olla”, Herlevi kertoo.NIY-yritysten rahoituksen enimmäismäärä on miljoona euroa(EU-tukialueilla 1,25 miljoonaa euroa) ja rahoitus myönnetään vaiheittain.Yrityksen on oltava pieni ja uusi, eli alle kuusi vuotta vanha.”MetGenin potentiaalia vahvistaa yrityksen liiketoimintasuunnitelmanmenestyminen eurooppalaisella tasolla, kun yhtiö oli2010 loppuvuodesta mukana liiketoimintasuunnitelmakilpailussa.Yrityksen sijoittuminen kärkikastiin satojen ympäristöteknologiayritystenjoukossa on yksi merkki kansainvälisestä markkinapotentiaalista.”Vuoden aikana kilpailijoita arvioi yli 120 asiantuntijaa eri puolillaEurooppaa henkilökohtaisissa tapaamisissa sekä verkon kautta.”Suhteutettuna MetGenin mittakaavaan, eli kokoon, henkilöstönmäärään ja niihin ympäristöteknologisiin haasteisiin, joita heyrittävät ratkaista, he ovat edenneet erittäin nopeasti, vaikka haasteitavielä riittääkin. Monet suuret yritykset ovat saattaneet käyttääenemmän resursseja ja aikaa samojen asioiden kehittämiseen.”22 NÄKÖALAT 3 | 2011


SuunnannäyttäjätTyökoneautomaatiotehostaatuoTTAVuuttaTyökoneiden ohjausjärjestelmät, paikannuslaitteet ja langatontiedonsiirto oVAT maanrakentamisessa jatkuvasti yleistymässä.Työkoneiden ohjattavuuden lisäksi paranevat myös tuoTTAVuusja työn laatu.Teksti: Pekka Säilä KuvAT: Eeva Anundispoon ja Kirkkonummen välillä sijaitsevalla Destian työmaalla kaivinkoneurakoitsijaKari Ketoja poistaa kauhallaan maa-ainesta lähes sentilleen oikean määrän. Kuskin eitarvitse juurikaan seurata kauhan liikkeitä, mikä ei tällä kertaa kerro pelkästään vuosikymmentenaikana hioutuneesta varmuudesta – työtä helpottaa huomattavasti kolmiulotteisenkuvan seuraaminen näyttöpäätteeltä, joka kertoo tarkalleen, missä kauhan terän onsijaittava rakennussuunnitelmaan nähden. Koneen kuljettajalla on kaiken aikaa tieto kohteenmitoista, eikä ohjaamosta tarvitse juurikaan poistua työn jälkeä tarkistamaan. Näin ollen mittaryhmääkäänei paikalla tarvita, ja työskentely onnistuu vaikka säkkipimeässä. Ketoja kehuu,että lisääntynyt työtarkkuus on tehnyt myös omasta työstä mielekkäämpää.Työn edistymistä vieressä seuraava Destian projektijohtaja Pasi Nurminen kertoo, että työkoneautomaatiollaon pystytty selvästi nostamaan infrarakentamisen tuottavuutta, kun työtehokasvaa, materiaaleja säästyy ja laatu paranee.”Rakennussuunnitelma voidaan siirtää langattomasti suoraan työkoneelle, jossa hyödynnetään3D-ohjausjärjestelmää ja satelliittipaikannusjärjestelmää. Paikannuksen virhemarginaalitovat sekä leveys- että syvyyssuunnassa vain muutamia senttejä, mikä mahdollistaa selkeästitarkemman työskentelyn kuin perinteisellä manuaalimenetelmällä. Tarkemman ja nopeammantyöskentelyn ansiosta on saavutettu parhaimmillaan huomattavia materiaalisäästöjä ja työtehonkasvua – yksittäisissä työvaiheissa parhaimmillaan jopa kymmeniä prosentteja. Bonuksena ontullut työn parantunut laatu”, Nurminen kertoo.Rakentamisen tarkempi laatu parantaa myös rakenteiden kestävyyttä ja pidentää niidenelinkaarta. Uuden teknologian avulla asiakas saa entistä laadukkaamman tuotteen. Kun työntarkkuus ja laatu paranevat heti ketjun alkupäässä, kertautuu hyöty seuraavissakin työvaiheissa.Nurminen tuo esiin myös työskentelyn ekologista puolta, sillä rakentamisessa ympäristörasitustulee melko pitkälti hiilidioksidipäästöinä. Mitä vähemmän tehdään turhaa, sitä parempi seon myös ympäristölle.Hyödyt korostuvat isoissa hankkeissaAutomaation ansiosta työkoneita voidaan käyttää entistä tehokkaammin ja siirtää tarvittaessapaikasta toiseen siten, että ne ovat välittömästi käyttövalmiina. Logistiset ketjut voidaan ohjel-24 NÄKÖALAT 3 | 2011


Pasi Nurmisenmielestä työkoneidentietokoneistumisesta,paikannusjärjestelmistä jalangattomasta tiedonsiirrostasaadaan vielä paljon irti.Hyödyntämismahdollisuuksiaon valtavasti.NÄKÖALAT 3 | 2011 25


Kaviaariaympäristöystävällisesti Pohjois-SavostaUutisiaTeksti: Anna-Maija IkonenCarelian Caviar aloitti kaviaarin tuoTANNon kesäkuussa. Sampia,joista kaviaaria saadaan, kasvatetaan energiatehokkaalla jaympäristöySTÄVÄLLisellä menetelmällä Stora Enson tehdasalueellaVarkaudessa. Kalojen kasvatusaltaiden vesi saadaan läheisestävesistöstä sekä sähköä ja höyryä puunjalostustehtaasta.arelian Caviarin sammet kasvavat sisäaltaissa. ”Altaiden vesi kierrätetäänuudelleen, se hapetetaan ja puhdistetaan ja lisätään vettähaihtuneen tilalle. Tätä tekniikkaa käytetään myös muualla maailmassa.Ainutlaatuisen täällä siitä tekee, että siinä hyödynnetään läheisenStora Enson paperitehtaan hukkalämpöä ja jätevesilaitosta,” kertoo toimitusjohtajaMarkku Pättiniemi.Käytetty kiertovesitekniikka on luontoa ja energiaa säästävää. Veden kulutuson vähäisempää ja jätteet eivät mene luontoon vaan Stora Enson jätteenkäsittelyyn.”Tähtäimessä on koko ajan ollut kaviaarin tuotanto ja vienti. Sammenkasvatus on energiaintensiivistä tuotantoa, sitä ei kannata viljellä pelkästäänkalan lihan takia”, sanoo Pättiniemi.Kaviaarin tuotanto on lähtenyt hyvin käyntiin. ”Tilauksia on tullut sekä kotimaastaettä ulkomailta ja asiakkaat ovat tyytyväisiä”, kertoo Pättiniemi.”Sampia on kasvatettava noin viisi–kuusi vuotta, ennen kuin kaviaaria saadaan. Se,että projekti on onnistunut näin hyvin, on osaavan henkilökunnan ja Arvotecin kiertovesitekniikanansioita”, hän kiittelee.Menetelmän kehittämiseen Carelian Caviar on saanut rahoitusta myös Tekesiltä ja yrityson mukana Tekesin Sapuska-ohjelmassa. ■Kuva: istockphotoEurooppalainenjättipotti jaossaEU:n 7. puiteohjelman syksyn hakukierros onavautunut. Tarjolla on yhteensä 7 miljardia euroa,yhteistyökumppaneita sekä verkostoja kunnianhimoisilletutkimus- ja innovaatiohankkeille. EU:ntutkimuksen puiteohjelma on maailman suurintutkimus- ja innovaatiohankkeiden rahoitusväline,ja avautunut haku on kaikkien aikojenmittavin.www.tekes.fi/euNyt SHOK-tietoa kootustiyhdestä paikastaStrategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) yhteinenverkkosivusto on avattu. Suomen- ja englanninkielisillä sivuilla voitutustua keskittymien ajankohtaisiin asioihin sekä keskittymäkonseptintaustoihin.Verkkosivuilla on muun muassa videoita, joissa näkemyksiäänSHOKeista kertovat yritysten, tutkimuksen ja ministeriön edustajat.Suomeksi: www.shok.fiEnglanniksi: www.shok.fi/enNÄKÖALAT 3 | 2011 27


1. Näytteitä valmistellaananalysoitaviksi.2. Molekyylien välisteninteraktioiden selvittämistämicroarray-teknologialla3. Geenimuunneltujen hiivakantojenjatkoprosessointia4. Näytteitä puhdistetaannestekromatografian avulla.12 3 4lykos on kehittänyt ainutlaatuisen,sokereihin perustuvan teknisenalustan, jota sovelletaanlääkekehityksessä. Vuonna 2004perustetun helsinkiläisyrityksen asiakkaatovat 99-prosenttisesti isoja ulkomaisia lääkeyhtiöitä.Yritys on saanut Tekesiltä Nuorteninnovatiivisten kasvuyritysten rahoitusta(NIY).”Glykobiologiassa tutkitaan isoja sokerimolekyylejä,jotka toimivat välittäjinä solujenvälisessä vuorovaikutuksessa ja vaikuttavaterilaisiin biologisiin sitoutumistapahtumiin.Valtaosa uusista, tehokkaistabiologisista lääkkeistä – esimerkiksi vastaaineistaja erilaisista kasvutekijöistä – onglykoproteiineja. Niissä on sokeriosa, jollaon suuri merkitys lääkkeen toiminnalle. Meautamme lääkevalmistajia saamaan lääkeaineisiinsaparhaita mahdollisia ominaisuuksiamuokkaamalla tuota sokeriosaa”, kertooGlykosin toimitusjohtaja Juhani Saarinen.50 henkeä tutkimus- ja tuotekehityshankkeissaantyöllistävässä Glykosissa onjo pitkään tehty myös syövän biomarkkeritutkimusta.”Kun solut muuttuvat syöpäsoluiksi,niiden pinnalle tulee terveestäsolusta poikkeavaa merkkiainetta. Näihinglykosylaatiomuutoksiin voidaan sitten kohdistaavasta-ainehoitoa”, Saarinen selittää.Tuotteita parannetaanyhteiskehitysprojektissaGlykos ei ole lähtenyt viemään omaan tutkimustyöhönsäperustuvia löydöksiä hyvinpitkälle omalla rahoituksella, vaan on jo varhaisessavaiheessa hakenut isoja kansainvälisiäyhteistyökumppaneita. Ne maksavatkehityskulut yhteiskehitysprojekteissa,joissa parannetaan asiakkaan tuotteidenominaisuuksia. Asiakas maksaa sekä työnetenemisestä että tärkeiden virstanpylväidensaavuttamisesta. Ja jos tuote päätyymarkkinoille asti, Glykos saa vielä rojaltimaksutlopputuotteesta.”Tekesin Nuorten innovatiivisten kasvuyritystenrahoituksella (NIY) on ollut erittäinsuuri merkitys toiminnallemme. Se on mahdollistanutyrityksen toimintatapoihin liittyviäkehityshankkeita. Sen avulla pystyimmemyös panemaan alulle ja ottamaan käyttöönuusia teknologioita sekä luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.Yhtiön liikevaihtovuonna 2010 oli yli 5 miljoonaa euroa, jauusien teknologioiden pohjalta saadaanuutta kassavirtaa viimeistään ensi vuonna”,Saarinen sanoo.NIY-rahoituksen avulla Glykosissa otettiinkäyttöön muun muassa microarrayteknologia,joka mahdollistaa hyvin suuriennäytemäärien tehokkaan analysoimisenvain pieniä näytemääriä käyttäen. Microarray-teknologiaavaa Saarisen mukaan aivanuusia mahdollisuuksia tutkimukselle ja tuotekehitykselle.■NÄKÖALAT 3 | 2011 29


Uutta TekesissäAalto ja Stanford puhaltavat yrittäjähenkeäStartup Lifellakasvuyrityskokemusta PiilaaksostaKuusi aaltolaista on kesäkuusta lähtien totutellutkiihkeätahtisen Piilaakson tyÖTAVoille. STArtup Life-harjoittelu liittyy Aallon ja STANFordin yliopistojenkolmivuotiseen yhteistyöohjelmaan.Teksti: Raija Rapo Kuva: Tonxualusimme tehdä jotain, mikä näkyisi heti opiskelijoittenja tutkijoitten arjessa,” kertovat Aallon opiskelijayhdistyksenaktiivijäsenet, Kristo Ovaska ja Linda Liukas,jotka kehittivät Startup Life-idean. Piilaakso oli heidän mielestäänparas paikka oppia kasvuyrityksen rakentamista.Startup Lifen järjestelyistä vastaavat Aalto Center for Entrepreneurshipja kasvuyritysten rakentajia kouluttava Stanford TechnologyVentures Programme. Aalto ja Tekes vastaavat yhteistyöohjelmankuluista.”Yhteistyö on erinomainen esimerkki käynnissä olevasta positiivisestamuutoksesta, joka liittyy korkeakoulumaailmaan ja yrittäjyyteen,”toteaa johtaja Riikka Heikinheimo Tekesistä. ”Näiden tekijöidenasenteessa on eväät Suomen tulevaisuudelle.””Tekes voi olla rahoittajana taustalla auttamassa, jos asiakas niintoivoo. Kaiken lähtökohtana on kuitenkin asiakkaan oma halu muutokseen,”Heikinheimo painottaa.Aalto-yliopiston tavoitteena on nousta Stanfordin tuella Euroopanjohtavaksi kasvuyrittäjiä kouluttavaksi laitokseksi. Sivuainetasoinenkoulutus alkaa ensi vuonna, kun maisteriohjelmaan liitetäänkasvuyrittäjyyteen paneutuva kuuden viikon opintojakso.Töissä Piilaakson startup-TYYliinConvore-, Zendesk-, SEVEN- ja Eucalyptus Systems-yritykset löysivätmieleisensä Aallon 85 hakijasta. Ovaska ja Liukas luonnehtivatvastavalmistuneita tai opintojen loppuvaiheessa olevia hakijoita”Aallon parhaista parhaimmiksi”.Zendeskin ohjelmakehityksessä työskentelevät Mikko Mutanenja Mikito Takada listasivat myönteisiin kokemuksiinsa sen, ettänopeasti kasvavassa yrityksessä on vahva startupin tuntu. Perustajattekevät töitä muitten mukana ja ovat tavoitettavissa koko ajan.”Täällä ymmärtää, mitä pystyy itse tekemään ja syntyy kapasiteettiatehdä oikeasti,” Mikito analysoi.Ohjelmistoyritys Convorella työskentelevä Jori Lallo piti erityisestituotteen kehittämisestä hankkimaansa ymmärrystä arvokkaana.Nelli Lähteenmäki kertoi arvostavansa suomalaisen MårtenMickosin johtaman pilviteknologiayritys Eucalyptusin aktiivista,kannustavaa ja lämminhenkistä organisaatiokulttuuria. ”Jokainentyöntekijä tietää tarkkaan oman roolinsa ja sen arvon. Jos jokin asiaei toimi, siitä sanotaan heti. Silti aina kannustetaan ja se pitää draivinpäällä.”Harjoittelijat otettiin vastaan Piilaakson tapaan ”pudottamalla kalamaljaan”eli selviytymään heti oikeista työtehtävistä.Nellin haastavana tehtävänä on myyntityöhön perehtymisen ohellahankkia ymmärrystä pilviteknologiasta. Samassa yrityksessä työskenteleväteknologiapuolella vahva Puneeth Prasad paneutuu uusienyhteistyökumppaneitten etsimiseen. Kryptologiaa opiskellut SanjaŠćepanović tekee raportointia mobiilipalveluyritys SEVENillä. ■Piilaakson Startup Lifea voi seurata harjoittelijoitten ylläpitämiltä verkkosivuilta osoitteesta www.startuplife.inNÄKÖALAT 3 | 2011 33


Näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.Seuraava numero ilmestyy 5.12.2011.Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähdemainittava.Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilaustenperuutukset ja palaute: nakoalat@tekes.fi.Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisujavoi tilata myös osoitteesta: www.tekes.fi/julkaisut.Tekes – teknologian ja innovaatioidenkehittämiskeskusKyllikinportti 2, Länsi-PasilaPL 69, 00101 HELSINKIwww.tekes.fiTekes on myösFacebookissaVirallinen posti: kirjaamo@tekes.fiHenkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoaetunimi.sukunimi@tekes.fiVaihde 010 191 480, arkisin 8–16.15(09) 694 9196Hakemuspalvelun ja verkkoasioinnin tuki:puh. 010 60 55051, arkisin klo 9–16Uusien asiakkaiden neuvonta:puh. 010 60 55052, arkisin klo 9–16Sähköinen rahoitustunnustelupalvelu:www.tekes.fi/tunnusteluUlkomaan yksikötYhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedotElinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY)Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta-yksiköt tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesinverkostoa.Hämeen ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaKirkkokatu 12PL 29, 15141 LahtiPuh. 020 63 60130Varsinais-Suomen ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaRatapihankatu 36PL 236, 20101 TurkuPuh. 020 63 60060Satakunnan ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaYrjönkatu 20, 2. krs.PL 266, 28101 PoriPuh. 020 63 60150Pirkanmaan ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaPellavatehtaankatu 25PL 297, 33101 TamperePuh. 020 63 60050Keski-Suomen ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaCygnaeuksenkatu 1PL 44, 40101 JyväskyläPuh. 020 63 60040Etelä-Savon ELY-keskusInnovaatiot ja yritysrahoitusMikonkatu 5PL 164, 50101 MikkeliPuh. 020 63 60120Kaakkois-Suomen ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaKauppakatu 40 D53100 LappeenrantaPuh. 020 63 60090Pohjois-Savon ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaViestikatu 1–3PL 2000, 70101 KuopioPuh. 020 63 60080Pohjois-Karjalan ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaKauppakatu 40 BPL 69, 80101 JoensuuPuh. 020 63 60110Kainuun ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaKalliokatu 4PL 115, 87101 KajaaniPuh. 020 63 60100Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaViestikatu 1PL 86, 90101 OuluPuh. 020 63 60020Lapin ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaRuokasenkatu 2PL 8060, 96201 RovaniemiPuh. 020 63 60010Lapin ELY-keskusKemin palvelupisteAsemakatu 1994100 KemiPuh. 020 63 60010Uudenmaan ELY-keskusMaistraatinportti 2PL 15, 00241 HelsinkiPuh. vaihde 020 63 60070Näin autamme yrityksiäYhteystiedotBelgiaJapaniKiinaUSAEU-yhteystoimisto, BrysselTokioPekingShanghaiPiilaaksoWashington, D.C.Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaAlvar Aallon katu 8PL 156, 60100 SeinäjokiPuh. 020 636 0030Pohjanmaan ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaHovioikeudenpuistikko 19 APL 131, 65101 VaasaPuh. 020 63 60140Pohjanmaan ELY-keskusKokkolan palvelupisteRistirannankatu 1PL 240, 67101 KokkolaPuh. 020 63 60140Tekes jakaa kehitystoimintaan liittyviäriskejä. Yrityksesi voi toteuttaa projektinlaajempana, haasteellisempana janopeammin Tekesin rahoituksen avulla.Tekes rahoittaa tuotteiden, palvelujen,prosessien, liiketoimintaosaamisen, palvelumallien,organisaatiorakenteiden jatyöelämän kehittämistä. Tekesin asiantuntijoiltasaat apua idean arviointiin jajalostamiseen. He neuvovat myös muidenrahoituskanavien käytössä ja tarjoavatmahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön.Kaikki yhteydenotot ovat luottamuksellisia.www.tekes.fiNÄKÖALAT 3 | 2011 35


Tuote nopeastivalmiiksi jakäyttäjienkokeiltavaksiVauhdilla globaaleillemobiilimarkkinoilleMobiilipalvelujen kasvava suosio tarjoaa kehittäjille huomattaviamahdollisuuksia. Älypuhelimet ja tabletit ovat luoneet miljardien eurojenmarkkinat digitaalisen jakelun kautta. Ja Suomesta löytyy huippuluokanosaamista.Tekes käynnisti Tempo – Markkinalähtöiset mobiilipalvelut -hankkeenalkukesästä. Tavoitteena on kannustaa erityisesti uusia kasvuhakuisiayrityksiä maailman huipulle nopealla aikataululla. Tuote tuodaan markkinoillemahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja käyttäjäpalautetta hyödynnetääntuotekehityksessä.Tempo tähtääketteräänmobiiliensovellustenja palvelujenkehitykseenTempossa voidaan kehittää esimerkiksi sosiaalisen median sovelluksia, pelejä,paikkatiedon hyödyntämistä ja pilvipalveluja. Kehitettävä tuote voi olla täysin uusitai jo olemassa.www.tekes.fi/tempo

More magazines by this user
Similar magazines