SESinfo 2-07.indd - Suomen elokuvasäätiö

info Suomenelokuvasäätiön tiedotuslehti 2 | 2007Seuraava kotimainen ensi-iltaColorado Avenue tulee teattereihin 7.9.

SisältöPääkirjoitusIrina Krohn: Elokuva hallitusohjelmassa 3AjankohtaistaOlisipa Euroopassakin elokuvakulttuuri! 4TuotantoEurimagesilta tukea digikopioille 10Tilastoja vuodelta 2006 11Tukipäätökset 12Esitys ja levitysLänsirintamalta jotain uutta 22Tukipäätökset 25UlkomaatTukipäätökset 28Media DeskKerstin Degerman: Sanoista tekoihin –MEDIA pyrkii keventämään byrokratiaa 31Lyhyesti 32Ajankohtaiset hakukierrokset 32Tulossa olevat hakukierrokset 33Keskiaikaisessa miljöössä käsikirjoitusten kimppuun:Sources 2 – Script Development Workshop Cambridgessä 34Ajankohtaisia kursseja 36Yhteystiedot 39SESinfo | Suomen elokuvasäätiön tiedotuslehti 2/2007 | SESinfo internetissä: www.ses.fijulkaisija: Suomen elokuvasäätiö | Kanavakatu 12 | 00160 Helsinki | puh. 09 6220 300 | fax 09 6220 3050 | e-mail / osoitteenmuutokset: keskus@ses.fitoimittaja: Reetta Hautamäki tiedotuskoordinaattori | puhelin 09 6220 3044 | e-mail: reetta.hautamaki@ses.fitaittaja: Maikki Rantala, Praxis Oy | painatus: Erikoispaino, Helsinki 2007 | ISSN 0359-4866

Elokuva hallitusohjelmassaKauneimpia viime aikoina lukemiani lauseitaon Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmaankirjattu lause: ”Kotimaisen elokuvatuotannonjulkista rahoitusta vahvistetaan”. Elokuvaonkin ainoa taiteenala joka ohjelmassa mainitaannimeltä.Ongelmana on tällä hetkellä se, että kulttuuriministeriönpuolelle ei hallitusneuvotteluissa luvattulisää rahaa. Kirjastojen lakisääteisiä menoja siirretäänpois veikkausvoittovaroista eduskunnan tahdon ja jako-osuuslainmukaisesti. Eduskunnan tarkoitus oliturvata mahdollisuus lisätä harkinnanvaraisia menoja.Nyt tämä jakovara on vaarassa kadota uusien lakisääteistenmenojen katteeksi kun henkilötyövuoden hintakulttuurilaitoksissa on kasvanut ja tämä nostaa valtionmaksumäärää.Uudelle kulttuuriministerille Stefan Wallinilletäytyy toivottaa voimia ja tahtoa 23.5. käytäviinbudjettikehysneuvotteluihin. Luvattu elokuvanlisärahoitus on varmemmalla pohjalla jos koko kulttuurikentällesyntyy pelivaraa. Lakisääteiset menotbudjettiin ja harkinnanvaraiset katetaan veikkausvoittovaroista.Toivottavasti myös veikkauksen pus-kurirahastoon kerätyt ainakin 40 miljoonaa euroamuistetaan kun etsitään rahoituslähteitä kulttuurintarpeisiin.Hallitusohjelmassa on paljon avauksia mm. kulttuurivientiinja tutkimukseen ja yrittäjyyteen, jotkamahdollisesti hyvin perusteltuina voisivat antaa uusiäkehitysmahdollisuuksia tuotantoyhtiöille ja vaikkapanousussa olevalle animaatioalalle.Toivon, että alan toimijat valppaasti vievät omaltaosaltaan viestiä päättäjille.Elokuvasäätiön tehtävä on sääntöjensä mukaantukea ja kehittää kotimaista elokuvaa ja ohjelmatuotantoa,elokuvien levittämistä ja esittämistä sekä muutaelokuvakulttuuria. Jatkamme töitä sen eteen että,voimme tehdä sen entistä paremmin.2.5.2007I r i n a K r o h nSäätiönkesäpäivystysSES suljettu 2.7.–27.7.2007 välisen ajan.Puhelinpäivystys päivittäin klo 10–15:(09) 6220 300Aurinkoista kesää kaikilleSESinfon lukijoille!P Ä Ä K I R J O I T U S 3

Olisipa Euroopassakinelokuvakulttuuri!”Liian sateista, liian ankeeta, liian realistista” on helsinkiläislukiolaisten päällimmäinen mielikuva eurooppalaisistaelokuvista. Toive siitä, että Euroopassa olisi elokuvakulttuuri, ei ole vitsi. Se on monen lukiolaisen arkinen kokemus.Mistä kiikastaa? Miksi lukiolaiset eivät katso Euroopassa tehtyjä elokuvia? Mitä voisi tehdä? Kysyin samaa pro gradu-tutkimuksessani, joka käsitteli helsinkiläislukiolaisia eurooppalaisten elokuvien kuluttajina. Tässä osa vastauksista.Keskustelu jatkukoon.Maailman arvostetuin filmifestivaali viettää60-vuotisjuhlia. 17-vuotiaan lukiolaisenmielestä festivaali on ihan kiva.”Mut ei se paljon sano, jos voittaa jonkun Kultasenpalmun jossain Cannesin festivaaleilla. Tai et ei se kerroitelle, et minkälainen se leffa oikeesti on. Et onks se yhtäänmulle vai ei. Et kyl mut pitää aina pakottaa kattooneurooppalaisia elokuvia. Vaik niinkun mun äiti sillon pakotti.Ja mä olin et, en mä nyt lähe. Ja sit se olikin älyttömänhyvä. Et ehk siin on se, kun sitä ei oikeesti koskaantiedä, et mitä sielt sit tulee. Tai et tulee vaan sellanenajatus, et ne on jotain masentavia taidepläjäyksiä. Taijotain saksalaista pornoo ja poliiseja. Ja sellanen tummaahdistava kuva.”Helsinkiläinen 17-vuotias lukiolaistyttötoukokuussa 2005Euroopan unioni käynnisti vuoden alussa Media2007–2013 -tukiohjelman Euroopan audiovisuaalialalle.Järjestyksessään neljännellä ohjelmalla onkomeat tavoitteet.”Euroopan audiovisuaalialalla on keskeinen asemaEuroopan kansalaisuuden luomisessa, sillä se on yksi tärkeimmistävälineistä, joilla Euroopan unionin yhteisiäperusarvoja sekä sosiaalisia ja kulttuuriarvoja välitetääneurooppalaisille ja erityisesti nuorille. Tuen tarkoituson auttaa Euroopan audiovisuaalialaa edistämäänkulttuurien välistä vuoropuhelua, lisäämään Euroopankulttuurin välistä keskinäistä tuntemusta sekä kehittämäänEuroopan poliittista, kulttuurista ja sosiaalistapotentiaalia.”Alkusanat Media 2007 -ohjelmantäytäntöönpanopäätöksessäRistiriitaista. Media-ohjelman toiveissa audiovisuaaliteoksetovat merkittäviä keinoja luodakulttuurien välistä vuoropuhelua ja edistää nuortenkulttuurista tietämystä. Samalla neljä viidestä nuorilletarjotusta ja heidän kuluttamastaan elokuvasta tuleeYhdysvalloista. Audiovisuaaliteollisuus on Yhdysvaltojensuurin vientisektori. Eurooppa on sen merkittävinmarkkina-alue. Vastavoiman amerikkalaisteoksilletarjoavat vain kotimaiset elokuvat. Muu Eurooppa onmarginaalissa.Esimerkistä käy Suomen elokuvavuosi 2006. Kotimaisiaelokuvia oli tarjolla 50. Niiden kulutus kaikestatarjonnasta oli 24 prosenttia. Kasvanut prosenttilukuon Euroopan kärkipäätä. Eurooppalaisia elokuviaoli tarjolla 138. Niiden kulutus jäi kahdeksaanprosenttiin. Kohtuullisen vakaa prosenttiluku on Euroopanhäntäpäätä. Kopiomäärillä sekä esitysajoilla ja-paikoilla on totta kai väliä. Se ei silti poista sitä tosiasiaa,että eurooppalaisia elokuvia katsotaan vähän.EU:n tavoite on ”tarjota eurooppalaisille nuorillevalinnanmahdollisuuksia”. 138 on sinänsä komea luku.Mahdollisuuksien tarjoaminen ja niiden käyttäminenovat silti kaksi eri asiaa. Ensiksi pitää kysyä,miksi eurooppalaisia elokuvia ei katsota. Kulutuslukujaja tilastoja riittää. Kulutussyitä ja vastaanottoa ontutkittu erittäin vähän.Toinen tärkeä kysymys kuuluu, onko eurooppalaisissaelokuvissa voimaa tuoda muita eurooppalaisiaihmisiä tai kulttuureja lähemmäs helsinkiläislukiolaistenarkea. Voiko elokuvien kautta syntyä avoimuuttauudelle kulttuuriselle tiedolle? Kysymys on tärkeä,koska näillä asioilla perustellaan osin koko EU:nMedia-ohjelmaa. Samanlaisia argumentteja käyttää4 A J A N K O H T A I S T A

Pedro Almodóvarin Volver oli Suomen katsotuin eurooppalainen elokuva vuonna 2006.75 500 katsojaa riitti kokonaistilaston 21. sijaanmyös elokuva-ala. Euroopassa jaetaan elokuvapalkintojaja perustellaan monia hankkeita kulttuurisenmonimuotoisuuden nimissä. En vastusta tuotannonmonimuotoisuutta. Haluan kysyä, voiko tuotannonmonimuotoisuudesta johtaa oletuksen, että vastaanottoedistää monimuotoisuutta. Tai: jos tuotanto onmonimuotoista mutta kukaan ei sitä katso, täyttyykötavoite elokuvista kulttuurisen tietämyksen ja vuoropuhelunlisääjinä?Toisinaan täyttyy. Se on harvinaista ja monenmutkan takana. Rohkaisevinta on, että ihmiset kiinnostavat.Tieto nuorista aikuisista ja heidän elämästäänmotivoi helsinkiläislukiolaisia. Elokuvien roolion minimaalinen, mutta sekin voisi kasvaa.Miksi eurooppalaisia elokuviakatsotaan niin vähän?Helsinkiläislukiolaiset käyvät elokuvissa noin yhdeksänkertaa vuodessa. Lisäksi he katsovat noin kahdeksanelokuvaa kuukaudessa televisiosta, tallenteilta jainternetistä. Luvut ovat koko Suomea ja Eurooppaahuomattavasti suuremmat. Lukiolaisten suosikkielokuvista80 prosenttia tuli Yhdysvalloista, kymmenenEuroopasta, seitsemän Suomesta ja kolme muualtamaailmasta. Suosikkien, kuten myös inhokkien, kohdallaEurooppa nousi Suomen ohi. Euroopassa tehtyelokuva on sika säkissä: todella hyvä tai todella huono.Huonous on normi. Hyvät eurooppalaiset määriteltiinyllätyksiksi tai poikkeuksiksi. Vahvat ennakkoasenteetvaikuttavat suoraan siihen, miten lukiolaiset valitsevatitselleen elokuvia. Tyttöjen ja poikien välillä ei olejuuri eroja.Kolme tekijää lisää eurooppalaisten elokuvienkulutusta. Merkittävimpiä ovat koulu ja koulutehtävät.Myös vanhemmat ja heidän lompakkonsa nostavatkulutusta. Omaa rahaa ei riskeerata Eurooppaan.Kiinnostus johonkin Euroopan maahan vaikuttaapositiivisesti, ihmissuhteet enemmän kuin kielitaitotai matkailu.Muut tekijät vähentävät kulutusta. Koska näyttelijätja ohjaavat ovat yksi tärkeimmistä lukiolaisten valintakriteereistä,eurooppalaisten tekijöiden tuntemattomuuson iso ongelma. Siinä missä huonoksi koettujenkkiteos yksilöidään näyttelijään tai ohjaajaan, huonoksikoettu eurooppalaisteos leimaa huonoksi kokomaan. Maakohtaiset mielikuvat ovat vahvoja ja pysy-A J A N K O H T A I S T A 5

viä. Vain espanjalaisiin elokuviin suhtauduttiin lähtökohtaisestipositiivisesti. Lisäksi nuoret etsivät hyviksikokemiltaan elokuvanimiltä lisää teoksia. Tuotantomaaei inspiroi tällaiseen.Markkinoinnin puute on yhtä merkittävää kuintekijöiden tuntemattomuus. Lukiolaisten arjessa mainontalisää näkyvyyttä, näkyvyys kiinnostusta ja kiinnostuskulutusta. Tärkeintä on kaikesta tästä syntyväelokuvan tunnettuus ja puhuttuus. Myös elokuvientekijöistä puhutaan mielellään. Euroopassa tehdytelokuvat eivät näy eikä niistä puhuta, ei lukiolaistenseuraamilla media-areenoilla eikä heidän henkilökohtaisissasuhteissakaan. Euroopassa tehtyjä elokuviapitäisi etsiä. Kun ne epäilyttävät ja kun niistä voi harvoinvaihtaa toisten kanssa kokemuksia, miksi etsiä?Monen haastatellun toive siitä, että ”Euroopassakinolisi elokuvakulttuuri” ei ole vitsi vaan arkinen kokemus.Kärjistäen: koska Yhdysvallat on elokuvakulttuurinkeskus ja koska sen areenoilla ei Eurooppaanäy, Eurooppaa ei ole. Eurooppa on elokuvan hajanainensivuseutu.”Liian ankeeta, liian realistista”Eurooppalaiset elokuvatAnkeusArvaamattomuusTekijälähtöisyys (itsetarkoituksellisuus)Tuntemattomat elokuvien tekijätAmatöörimäisyysTekninen ja visuaalinen köyhyysSynkkyysNegatiivinen arkirealistisuusPersoonallisuusInhimillisyysPositiivinen älyllinen haastavuusEuroopassa tehdyt elokuvat koettiin usein visuaalisestivieraiksi. Niiden kuvamaailma tuomittiin tummaksija ankeaksi. Erityisesti pojat kritisoivat myös kerronnanhitautta. Monet tutkijat puhuvat ”amerikkalaisestakatsomiskompetenssista”, joka on syntynyt kulutustottumustenkautta. Pelissä on silti muutakin.Kuvan tummuus yhdistyi monen lukiolaisen puheissasuoraan elokuvan sisällölliseen ahdistavuuteen.Jos esimerkiksi juliste tai pressikuva vahvistaatätä ennakkoluuloa, valintapäätös on siinä. Lisäksieurooppalaiset elokuvat koettiin paitsi visuaalisestimyös aiheeltaan ”liian arkirealistisiksi”. Niissä oli lukiolaistenmakuun liikaa empiiristä realismia. Toisinsanoen elokuvien aiheiden, aiheiden käsittelytavan jaympäristön koettiin tulevan liian lähelle. Ne tuntuivatliian todenmukaisilta.Tiettyyn pisteeseen asti empiirinen realismi onEuroopan vahvuus. Lukiolaisten mukaan se tekee elokuvastainhimillisemmän ja kiinnostavamman. Muttaliika läheisyys ei jätä tilaa mielikuvitukselle. Se eianna heittäytyä elokuvan vietäväksi ja mahdolliseksikokemisen leikkiin. Jos elokuvan maailmankuva koetaanliian synkäksi, siitä ei myöskään saa sitä arjestaselviytymisen rohkaisua, jota moni lukiolainen elokuviltatoivoi. Aihe saa olla vakava, mutta sitä tulisikäsitellä jollain lailla rohkaisevasti. Eurooppalaisistaelokuvista koettiin puuttuvan myös huumoria. Yksilukiolaisten tärkeimmistä kriteereistä hyville elokuvilleoli huumori.Empiirinen realismi koettiin ja oletettiin liiaksi.Sen aisapari emotionaalinen realismi, eli elokuvienhahmot sekä heidän kokemustensa ja tunteidensa uskottavuus,oletettiin ja koettiin liian vähäksi. Eurooppalaisiaelokuvia pidettiin enemmän aikuisille tehtyinä.Siksi niiden hahmoihin oli vaikeaa lähteä mukaan.Lähes kaikki lukiolaisten hyvät Eurooppa-kokemuksetolivat jollain lailla nuoria käsitelleitä elokuvia. Niitäpidettiin eurooppalaisittain poikkeuksina.Eurooppa vs. USAPäätin tutkimushaastatteluja rakentaessani, että enkysy Yhdysvalloista. Silti amerikkalaisista elokuvistapuhuttiin paljon. Vaikka kaksinapaisuus pyyhkiialleen kulttuurisen moninaisuuden, yksinkertaistuksetkinovat mielenkiintoisia. Kun puheet eurooppalaistenja amerikkalaisten elokuvien sisällöistä asettaarinnakkain, vertailu näyttää tältä:Amerikkalaiset elokuvatViihdyttävyysPositiivinen tuttuusKatsojalähtöisyys (katsojan koskettaminen)Tutut, ennalta arvioitavissa olevat elokuvien tekijätAmmattimaisuusTekninen ja visuaalinen rikkausValoisuusHuolettomuus, kepeysSiloteltu, stereotyyppinen maailmaKaupallisuusNegatiivinen tuttuus, yllätyksettömyys6 A J A N K O H T A I S T A

Yksinkertaistaen: amerikkalaisten elokuvien maailmaon yksinkertainen, helppo ja tuttu, eurooppalaistenmonimutkainen, paljas ja vieras. Euroopan persoonallisuusja inhimillisyys pääsevät arvoonsa vasta,jos elokuvan hahmot koskettavat eikä empiiristä realismiakoeta liiaksi.Eurooppalaisten elokuvien yhteydessä puhuttiinusein myös siitä, että ne ovat hyödyllistä katsottavaa.Ei mukaansatempaavaa tai puhuttelevaa vaanhyödyllistä. Niitä katsotaan koulussa ja niitä pitäisiehkä katsoa kotonakin sen vuoksi, että niistä voioppia. Taide Eurooppa-puheissa ei ollut arvokas taimielenkiintoinen määre. Se oli synonyymi katsojanunohtamiselle.Älyllinen haastavuus on monimutkainen juttu.Vaikka se on listassa osin positiivinen, eurooppalaisistaelokuvista puhuttiin ennen kaikkea niin, että niidenkatsominen vaatii erityistä vaivaa. Niitä ei tajua.Miksi lukiolaiset eivät jollain lailla riitä eurooppalaistenelokuvien katsojina?Tunteet ja järkiTajuamisen vaikeutta voi tarkastella sanaparilla eläytyminen–etääntyminen.Etääntymisessä on kyse seikoista,jotka vetävät elokuvasta poispäin ja estävätsiihen eläytymistä: vieraiksi jäävät hahmot, vieraskuvamaailma, toisinaan vieras kieli. Eläytyminen onantautumista ainakin hetkeksi elokuvan hahmoihin,miljööseen, tilanteeseen tai aiheen problematiikkaan.Eläytymistä voi tarkastella kahdella lailla. Eläytyävoi emotionaalisesti ja älyllisesti. Näin syntyy emotionaalisiaja älyllisiä tunne-elämyksiä. Emotionaalisiatunne-elämyksiä ruokkivat yhteisyydet katsojan jaelokuvan välillä. Yhteisyydet ovat henkilökohtaisiaseikkoja, joiden vuoksi elokuvan hahmot tai heidäntarinansa voivat viedä mukanaan tai antaa aihettamahdolliseksi kuvitteluun. Lukiolaisille tällaisia tekijöitäolivat ennen kaikkea ikä, sukupuoli ja ihmissuhteet.Älylliset tunne-elämykset taas syntyvät katsojankyvystä sijoittaa teos laajempaan taiteelliseen ja yhteiskunnalliseenkontekstiin. Erinomaisesta elokuvakokemuksestasaa sekä emotionaalisia että älyllisiätunne-elämyksiä. Parhaimmillaan ne täydentävät toisiaan.Kun tarkastellaan Euroopassa tehtyjä teoksia,kynnys molempiin on korkea.Ensinnäkin jotta negatiivisin odotuksin ladattuunelokuvaan voi eläytyä tunteellisesti, sen hahmoilta jaErinomaisestaelokuvakokemuksestasaa sekä emotionaalistaettä älyllisiätunne-elämyksiä.tarinalta vaaditaan paljon. Kun muoto on vieras jatuotantomaa epäilyttää, sisällön pitää olla tunteellisestitodella uskottavaa.Toiseksi älyllinen eläytyminen eurooppalaisiinelokuviin on vaikeaa. Esimerkiksi teknisestä toteutuksestatai tutun kielen ja suomennoksen yhteispelistävoi toisinaan nauttia. Mutta niiden lisäksi tarvittaisiintaitoa sijoittaa elokuva laajempaan taiteelliseenja yhteiskunnalliseen kontekstiin. Lukiolaisten arjennäkökulmasta yhteiskunnallinen tieto jokaisestaEuroopan maasta on mahdoton yhtälö. Taiteellinentieto on vähäistä, koskataiteellinen konteksti nimeltäeurooppalaiset elokuvatei kiinnosta.Väitän, että erityisestiEuroopan näkökulmastatunteelliset elämyksetovat ensisijaisia. Vastakun tarina ja hahmot koskettavat,voi syntyä halu syventää älyllistä elämystä, eitoisinpäin. Vasta tätä kautta voi syntyä myös Mediaohjelmantavoittelemaa uutta kulttuurista ja taiteellistatietoa. Älylliset haasteet sinänsä motivoivat lukiolaisia,mutta jos tarjolla on vain älyä, vaikeutta tai hyötyä, seei riitä. Jos elokuva ei puhuttele tunteellisesti ja jos senlisäksi pitää vielä nähdä vaivaa, että käteen jäisi edesälyllinen nautinto, homma jää siihen.Jenkkiteokset ja niistä kertynyt yhteiskunnallinenkintieto ovat sen verran tutumpia, että elokuvistasaa myös suuremman älyllisen nautinnon. Silloinkinkun emotionaaliset elämykset jäävät vähäisiksi, esimerkiksi”liian tutun” taiteellisen kontekstin arvioiminenvoi toisinaan olla hauskaa. Kun sen tajuaa.Yksinkertaiseksi esimerkiksi emotionaalisista jaälyllisistä tunne-elämyksistä käy kaksi elokuvapätkää,jotka näytin lukiolaisille haastattelutilanteissa.Ensimmäinen oli saksanturkkilaisen Fatih Akininelokuvasta Suoraan seinään (Saksa ja Turkki, 2004).Elokuva voitti muun muassa Kultaisen karhun Berliinissä2004. Vaikka keskiössä ovat ihmisten tarinat,ilman tietoa Saksan turkkilaisvähemmistöstä moniälyllinen elämys jää puolitiehen.Yhteisyydet ja tunteellinen eläytyminen nousivatlukiolaisille tärkeimmiksi. Poika, jota Suoraanseinään -pätkä kosketti, kiinnostui lisää. Hän näkimonikulttuurisessa arjessa omaan arkeensa liittyviähenkilökohtaisia kysymyksiä. Moni muu, jolle näyteA J A N K O H T A I S T A 7

Amélie kosketti, kiinnosti ja puhutti lukiolaisiapoikkeuksellisen paljon. Elokuvan on nähnyt teattereissa yli20 miljoonaa eurooppalaista.Suoraan seinäänei antanut mitään henkilökohtaista edes ihmissuhteissa,ei syttynyt. Kun elokuvaa ei voinut sijoittaa juurimuuhunkaan kontekstiin, käteen jäi – tumma vieraskuvanlaatu, vieras kieli ja liiaksi koettu empiirinenrealismi. Kiinnostunut poika alkoi pohtia itseään jaelokuvan hahmoja. Syntyi puhetta elokuvan hahmoistaja siitä, miten heille lopulta käy. Miksi? Voisiko niintapahtua? Kuka elokuvan on tehnyt? Tumma kuva eiunohtunut mutta jäi taka-alalle.Toinen näytepätkä Jean-Pierre Jeunet’n elokuvastaAmélie oli monelle helpompi ottaa vastaan. Sanoisin,että Améliessa ymmärtämisen keskiöön nouseeihmissuhdeymmärrys. Sadunomainen Pariisi elokuvan”yhteiskunnallisena kontekstina” saattoi tuntua helpommaltaymmärtää kuin Saksan turkkilaisvähemmistönarki. Lisäksi Amélien kuvamaailma oli nuortenmukaan valoisa, ja tutusta näyttelijästä syntyi yhteistäjuttua. Elokuvan tavoite oli ohjaaja Jeunet’n mukaansaada ihmiset unelmoimaan ja tuottaa hyvää mieltä.En väitä, että koko eurooppalaisen elokuvatuotannonpitäisi muuttua satumaailmaksi tai että Yhdysvaltojatulisi imitoida. Tätä eivät toivoneet lukiolaisetkaan.Väitän, että Media-ohjelman tavoitteet ja rahoitusovat epärealistisia. Jotain voi myös olla tehtävissä.Mitä voisi tehdä?Koska katse on lukiolaisista elokuviin, olennaista eiole, ”osaavatko” lukiolaiset katsoa eurooppalaisia elokuviatai katsovatko he niitä ”oikein”. Sekään ei oleolennaista, vastaavatko nuorten käsitykset ”todellisuutta”Euroopassa tehtyjen elokuvien sisällöistä.Olennaista on, että helsinkiläislukiolaisten käsityksetEuroopassa tehdyistä elokuvista ovat tällaisia ja että sevaikuttaa heidän elokuvavalintoihinsa.Nuorten mielikuvat eurooppalaisista elokuvistavoi kiteyttää siihen, että fiksut ja kiinnostavat eurooppalaisettekevät huonoja elokuvia. Media-ohjelmataas tuntuu tavoittelevan pääsyä suoraan älyllisiintunne-elämyksiin. Äly ilman henkilökohtaisuutta eivain puhuttele.Eurooppalaiset elokuvat eivät kosketa lukiolaisianuorina ihmisinä. Niistä koetaan ja oletetaan puuttuvanpuhuttelevia hahmojaja tarinoita, kiinnostaviaFiksut jakiinnostavateurooppalaisettekevät huonojaelokuvia.näyttelijöitä sekä rohkaisevaahuumoria. Nuorten elämänkäsitteleminen, tosissaanmutta rohkaisevasti,voisi madaltaa kynnystä. Aihesaa olla vakava ja kerrontakinmonimutkaista. Siitäsyntyy hyvää älyllistä haastavuutta. Myös empiirinentodenmukaisuus on Euroopan vahvuus, kunhan se eiruoki visuaalisia ennakkoluuloja niin, että elokuvaanei tartuta.Media-ohjelman hellimät yhteistuotannot tuntuvatfiksuilta. Jos yksi tuotantomaista on katsojan oma,kynnys älylliseen tunne-elämykseen voi olla alempi jarohkaisevampi. Muut maat voivat vähentää sitä liikaaempiiristä realismia, joka toisinaan pisti vastaan suo-8 A J A N K O H T A I S T A

malaisissa elokuvissa. Moni haastateltu oli nähnyt jaitse valinnut katsoa Populäärimusiikkia Vittulanjänkältä-elokuvan (Ruotsi ja Suomi, 2004). Se oli puhutellutja siitä riitti puhuttavaa monesta henkilökohtaisestasyystä.Myös kouluilla voisi olla isompi rooli eurooppalaistenelokuvien näyttäjinä. Suomalainen Koulukinoyhdistys(www.koulukino.net) on erinomainen esimerkki.Koulukinon elokuvamateriaaleilla voi työstääennen elokuvaa sellaista tietoa, joka helpottaa älyllistenelämysten mahdollisuutta. Elokuvan jälkeentärkeintä on purkaa kokemuksia. Tarinan, hahmojensekä erilaisten hyvyyden ja huonouden kokemustenkautta voi syventää edelleen sekä yhteiskunnallistaettä taiteellista kontekstia. Esimerkiksi Amélie-materiaaleillapääsee käsiksi niin Pariisiin, ranskankieleen,rakkauteen kuin ranskalaiseen elokuvaankin. Myöselämä elokuvan kulissien takana aukeaa ja sitä kauttaelokuva taiteellisena kontekstina.Koulukinon kaltaisilla materiaaleilla voisi ollaEuroopan-laajuinen pankki? Media-ohjelma voisirahoittaa niiden kääntämisen. Ehkä suomalaisiakinelokuvia päätyisi näin eurooppalaisiin kouluihin? Nytmateriaalien tekemiseen tarvittavaa tietoa suomalaisistaelokuvista tai Suomesta ei välttämättä ole.Ensisijaista olisi, että eurooppalaisia elokuvia ylipäänsäkulutettaisiin. Tässä on koko Media-ohjelmanristiriita. Ovatko tuotannon monimuotoisuus ja eurooppalaistenteosten suuremmat katsojaluvut mahdotonyhtälö? Väitän että ovat, jos rahaa on tuotannonmonimuotoisuuteen mutta ei siihen, että monimuotoisetteokset tavoittaisivat katsojia. En tahdo rahaa poistuotannosta enkä levityksestä. Esimerkiksi Helsinginteatteritarjonta, muusta maasta puhumattakaan, ei olesuoranainen Eurooppa-keidas. Tahdon myös reilustilisärahaa markkinointiin.Myynninedistämiseen on varattu Media 2007:nbudjetissa 68 miljoonaa euroa. Kaikkien jäsenmaidenkaikille elokuville seitsemäksi vuodeksi. Mainonta eisinänsä tee ihmeitä, mutta taitavasti tehtynä se lisäänäkyvyyttä, kiinnostavuutta ja sitä kautta puhuttuutta.Tällä hetkellä eurooppalaisista elokuvista ei tiedetäeikä niiden etsiminen kiinnosta. Myös yhteisille ensi-illoillesekä eurooppalaisille elokuvatähdille, niinnäyttelijöille kuin ohjaajillekin, olisi lukiolaisten arjessatilaus. Tähtien perusteella tehdään jo nyt elokuvavalintoja,niitä ainoita eurooppalaisia valintoja, joitanuoret tekevät itse.Populäärimusiikkia VittulajänkältäMarkkinointi taiteen ja moninaisuuden argumenteillaei välttämättä palvele asiaansa. Helsinkiläislukiolaisilleeurooppalaisten elokuvien moninaisuus onenemmän ymmärtämätöntä vierautta kuin kiinnostavaavaihtelua. Henkilökohtaisemmat argumentit esimerkiksielokuvien hahmojen, aiheiden ja tekijöidenkautta toimisivat paremmin. Eikö elokuvan taika olejuuri sitä?K a i s a O s o l aVTM, puheilmaisun ja mediailmaisun opettaja, radiotoimittaja”No mitä nyt perus:liian sateista, liian ankeeta,liian realistista”Haastattelututkimus eurooppalaisenkulttuuri-identiteetin mahdollisuudestahelsinkiläislukiolaisten elokuvakulutuksessa(Kaisa Osolan Pro gradu hyväksyttyHelsingin yliopiston viestinnän laitoksellatoukokuussa 2006)Aineistot: 13:n 16–18-vuotiaan lukiolaisen parihaastattelutja 117:n 16–19-vuotiaan lukiolaisenlomakeaineisto huhti–toukokuulta 2005.Tutkielma löytyy osoitteestahttp://ethesis.helsinki.fi.A J A N K O H T A I S T A 9

Lentäjän poikaEurimagesilta tukea digikopioilleEurimages on tänä vuonna käynnistämässämääräaikaiseksi aiottua digitaalisten kopioidentukea. Pyrkimyksenä on digitalisoinninedistyessä monipuolistaa teattereille tarjolla olevienelokuvien kirjoa myös eurooppalaisen elokuvan suuntaan.Tukea voivat hakea Eurimagesin tuotantotuensaaneiden elokuvien tuottajat, mikäli digikopion rahoitusei ole ollut jo tuotantobudjetissa. Tuen maksimion 10 000 euroa elokuvaa kohden ja siihen ei liitytakaisinmaksuvelvoitetta.Tälle vuodelle kaavaillaan vielä kahta hakuaikaa,joista ensimmäinen olisi elokuun lopussa ja toinen lokakuussa.Tuen on suunniteltu jatkuvan vuoden 2009 loppuunsaakka. Tarkemmat tiedot tuesta tulevat aikanaanEurimagesin uudistetuille internet-sivuille: http://www.coe.int/T/DG4/Eurimages/Default_en.aspTilasto kertoo, että viime vuonna Eurimages jakoituotantotukea kaikkiaan 19,3 miljoonaa euroayhteensä 56 elokuvahankkeelle. Suomalaiset tuottajatsaivat läpi kolme hanketta, jotka kaikki ovat parhaillaantuotannossa.Kari Juusosen ja Michael Hegnerin Suomi-Saksa-Irlanti-Tanska -yhteistuotanto Lentäjän poikavalmistuu jouluksi 2008. Jukka-Pekka ValkeapäänSuomi-Viro-Saksa-Britannia -yhteistuotanto Muukalainenkuvataan pääosin kesällä. Georgialaisen NanaDjordjadzen Rainbow Maker, jonka osatuottajamaatovat Sveitsi, Saksa, Hollanti ja Suomi, kuvaukset ovatjuuri alkaneet.Pohjoismaista Suomi on toisena, jos tarkasteleehankkeiden määrää. Vain Tanska, joka sai läpi viisihanketta, onnistui paremmin. Ruotsi sai läpi kolmehanketta, Islanti ja Norja vain yhden.Kun suomalaistuottajien käyttöön tuleva osuuskokonaispotista oli miltei puoli miljoonaa euroa, tarkoittaase, että vuoden jäsenmaksu palautui Suomeen1,8 -kertaisesti.Tanskalle, joka maksaa meitä enemmän, se palautui2,3-kertaisesti ja pieniin maksajamaihin kuuluvalleIslannille peräti 3,2-kertaisesti. Yksi DagurKari tekee pienelle maalle ihmeitä. Ruotsi sai milteisaman kuin maksoi kun taas Norjan vuosi meni pahastimiinukselle.Euroopan suurista maista ainoastaan Espanja oliiso voittaja. Kaikkiaan 32 jäsenmaan joukossa Saksapääsi omilleen, kun taas Ranska, Italia, Hollanti,Sveitsi ja Belgia maksoivat enemmän kuin saivat.Tänä vuonna Eurimagesissa on ollut käsiteltävänäyksi suomalaishanke. Helsinki-filmin tuottamalle AkuLouhimiehen ohjaukselle Käsky myönnettiin 180 000euron tuki. Elokuvan yhteistuottajat ovat saksalainenThoke + Moebius Film ja kreikkalainen Graal.Euroopan neuvoston alainen Eurimages on ainoaEuroopan laajuinen yhteistuotannoille tuotantotukeajakava ohjelma. Yhteistuotantojen lisäksi se tukeelevitystä EU:n Media-ohjelmaan kuulumattomissamaissa. Tätä kautta tukea saivat viime vuonna AkiKaurismäen Laitakaupungin valot -elokuvan levittäjätBosniassa, Makedoniassa ja Serbiassa.P e t r i K e m p p i n e n10 T U O T A N T O

Tilastoja vuodelta 2006Ensi-illat Käyntejä (milj.) Lipputulot (M€) Teatteri-saleja Lipun keskihinta181 6,7 50,3 € 331 7,5 €Käyntejä per asukas Elokuvia levityksessä Kotimaisia ensi-iltoja Kotimainen katsojaosuus1,3 401 16 24 %Katsotuimmat elokuvat Suomessa 2006Elokuva Ensi-ilta Katsojat Lipputulot Levittäjä1. Matti 13.01.2006 461 665 3 620 391 € Buena Vista2. Pirates of the Caribbean:kuolleen miehen kirstu 12.07.2006 458 833 3 547 078 € Buena Vista3. Casino Royale 24.11.2006 368 621 3 183 368 € Nordisk Film Theatrical Distribution Oy4. Da Vinci -koodi 19.05.2006 365 276 2 893 494 € Nordisk Film Theatrical Distribution Oy5. Ice Age 2 Jäätikkö sulaa 31.03.2006 272 104 1 875 828 € FS Film6. Autot 25.08.2006 232 049 1 585 622 € Buena Vista7. Kummelin Jackpot 17.02.2006 229 511 1 785 233 € Buena Vista8. FC Venus 30.12.2005 223 590 1 706 074 € Nordisk Film Theatrical Distribution Oy9. Pikku Kananen 27.01.2006 126 743 827 254 € Buena Vista10. Paholainen pukeutuu Pradaan 06.10.2006 116 518 925 737 € FS Film11. Karvinen 2 21.07.2006 115 084 768 375 € FS Film12. Narnian tarinat: Velho ja Leijona 23.12.2005 112 803 867 347 € Buena Vista13. Borat 03.11.2006 108 999 891 551 € FS Film14. Brokeback Mountain 27.01.2006 98 181 759 708 € Sandrew Metronome15. Miami Vice 11.08.2006 93 131 717 885 € Finnkino16. Memoirs of a Geisha 03.03.2006 91 208 708 025 € Nordisk Film Theatrical Distribution Oy17. Yli aidan 22.09.2006 91 039 612 366 € Finnkino18. Lupaus 02.12.2005 84 389 596 029 € Nordisk Film Theatrical Distribution Oy19. Jadesoturi 13.10.2006 79 600 618 709 € Sandrew Metronome20. Riisuttu mies 15.09.2006 78 077 614 827 € FS FilmTilastot 2006 julkaisu julkaistaan touko/kesäkuussa.T U O T A N T O 11

Tukipäätökset 19.4.2007TuotantotukiMiia Haavisto:Lyhyet dokumenttielokuvatTeknokratiapakolaisetTeknokratiapakolaiset kertoo neljän suomalaisen sähköyliherkäntarinan maassa, jossa hallituksen ääneenlausuttu tahto on olla tietotekniikan kehityksen jasähköisen viestinnän kärkimaa. Sähköyliherkkä ei voikäyttää tietokoneita, kännyköitä, julkisia liikennevälineitä,kodin sähkölaitteita, käydä kaupassa, elokuvissatai millään julkisella paikalla saamatta vakavia oireita.Virallisesti sähköyliherkkyyttä ei tunnusteta vaan sairastuneetleimataan mielenterveysongelmaisiksi.Teknokratiapakolaiset kertoo miten sähköyliherkkäihminen selviytyy uusien langattomien verkkojen jalisääntyvän elektroniikan myötä hurjaa vauhtia sähköistyvässäympäristössä. Elokuva kertoo nopeastateknologian kehittymisestä ja markkina-arvojen hallitsevastaasemasta ja kysyy: ymmärrämmekö teknologiaajo enemmän kuin itseämme?Ohjaus: Jussi EerolaKäsikirjoitus: Jussi EerolaKuvaukset: Touko-joulukuu 2007Suunniteltu ensi-ilta: toukokuu 2008Rahoittava TV-yhtiö: YLE TV 1Petri Kemppinen:KäsikirjoitustukiKarumo Antti, Fantasia, 4 000 €Lehti Timo, Vastarannalla, 2 000 €Ruohonen Laura, Yksinen, 2 000 €Volanen Jani, Peto, 5 000 €Virtanen Leena, Vähän kunnioitusta, 5 000 €KehittämistukiBlind Spot Pictures Oy, Punchline, Ohjaaja Jatkola Marko, 22 000 €Kinoproduction Oy, Suden varjo,Ohjaaja Komulainen Marjut, 22 000 €Making Movies Oy, Maze, Ohjaaja Davidow Joe, 12 000 €Miia Haavisto:KäsikirjoitustukiBerghäll Joonas, Hotakainen Mika, Elämän lämmössä, 4 000 €Hietanen Jari, Jartti Tero , Talousdraama (tv-sarja), 2 500 €Junkkonen Mervi, Painajainen (työnimi), 5 000 €Karlsson Jimmy, Triangel, 2 500 €Mattila Tarja, Punakone, 4 000 €Puhakka Jaana, Taloja, unia, 3 000 €Virtanen Jaakko, Little Finland andThe Unbreakable Union of Freeborn Republic, 4 500 €KehittämistukiAlppiharjun Elokuva Oy, Volga, Volga,Ohjaaja Pensala Marja, 7 000 €Citanor Oy, Göringin sauva, Ohjaaja Andell Pia, 5 000 €Making Movies Oy, Lopun alku (tv-sarja),Ohjaaja Salmenperä Aleksi, 5 000 €Elokuvan kokonaiskustannukset: 157 236 €Suomen elokuvasäätiön tuki: 50 000 €Tuotanto: Auli Mantila / DOfilms OYHiihtomäentie 34, 00800 HelsinkiPuh. (09) 687 44 980 / 040 8671 601, Fax (09) 687 44 981info@dofilms.fiMuut tukipäätöksetOlli Soinio:KäsikirjoitustukiSaarela Olli, Kuoropojat, 8 500 €Välimaa Jukka-Pekka, Kesä, 8 500 €KehittämistukiBlind Spot Pictures Oy, Putoavia enkeleitä,Kujanpää Heikki, 30 000 €Marianna Films Oy, Haarautuvan rakkauden talo,Ohjaaja Kaurismäki Mika, 10 000 €Tukipäätökset 15.3.2007TuotantotukiOlli Soinio:Pitkät näytelmäelokuvatTummien perhosten kotiElokuvan keskiössä on traagisen lapsuuskokemuksenahdistama Juhani, joka päätyy kuuden vuoden sijaiskoti-ja laitoskierteen jälkeen Saaressa sijaitsevaanpoikakotiin. Saarella vallitsevat omat lakinsa ja sääntönsä,jotka on laatinut ja joita soveltaa kovalla kädelläOlavi Harjula. Seitsemän pojan ja Harjulan lisäksiSaaressa asuu vain Harjulan vaimo ja pariskunnankaksi tytärtä sekä Tyyne, joka huolehtii Saaren eläi-12 T U O T A N T O

mistä ja ruokahuollosta. Saaren eristäytynyt yhteisöon kuin oma kokonainen maailmansa.Elokuva pakottaa katsojan kysymään itseltään,kuinka kauan ihmisen tarvitsee maksaa menneisyydenteoistaan? Milloin voi antaa itselleen anteeksi javapautua? Vai voiko milloinkaan? Ja pitääkö maksaamyös muista kuin omista teoistaan?Ohjaus: Dome KarukoskiKäsikirjoitus: Marko Leino Leena Landerin samannimisen romaaninpohjaltaKuvaus: Pini HellstedtÄäni: Jyrki RahkonenLavastus: Pirjo RossiPuvustus: Elina KolehmainenMaskeeraus: Mari VaalasrantaLeikkaus: Harri YlönenKuvaukset: 27.2.2007–2.3.2007 ja 3.7.2007–24.8.2007Suunniteltu ensi-ilta: 11.1.2008Rahoittava TV-yhtiö: MTV3Elokuvan kokonaiskustannukset: 1 600 000 €Suomen elokuvasäätiön tuki: 500 000 €Keskeiset näyttelijät: Tommi Korpela, Niilo Syväoja,Eero Milonoff, Kristiina Halttu, Marjut Maristo, Kati Outinen,Pertti Sveholm Matleena KuusniemiTuotanto: Markus Selin ja Jukka Helle / Solar Films OyVeneentekijäntie 20, 00210 HelsinkiPuh. (09) 417 447 00, Fax (09) 417 447 44jukka.helle@solarfilms.com, markus.selin@solarfilms.comMiia Haavisto:TV-sarjatSuojelijatKevätyö Helsingissä. Maastoauto iskeytyy Aleksanterinkadullasijaitsevan kultasepänliikkeen ikkunastasisään. Törmäyksestä käynnistyy kymmenen tarinaasuojelijoista. Yhdeksän suojelijoista on vartijoita jayksi kultasepänliikkeen omistaja. Kaikilla heistä onjotakin suojeltavaa, niin hyvässä kuin pahassa. Kultasepänliikkeenlasinsirpaleista heijastuu salaisuuksia jakohtaloita, jotka ovat syvästi inhimillisiä, emotionaalisiaja eettisiä. Sarjan henkilöt joutuvat tekemään valintojasuhteessaan ihmisiin ja maailmaan – itsekkyyteenja epäitsekkyyteen. Tarinat nivoutuvat samaankohtalokkaaseen vuorokauteen ja kulkevat helminauhanasyyn ja seurauksen tiellä. Jokaisella jaksollaTummien perhosten kotiT U O T A N T O 13

Kuvaus: Marita HällforsÄäni: Tero MalmbergLeikkaus: HT Partanen, Timo LinnasaloMusiikki: Mauri SuménKuvaukset: 2/07–10/07Suunniteltu ensi-ilta: 12/07Rahoittava TV-yhtiö: YLE TV1Elokuvan kokonaiskustannukset: 103 000 €on omat päähenkilönsä, jotka seuraavissa esiintyvätsivuhenkilöinäOhjaus: JP Siili, Dome Karukoski, Joona Tena, Rike JokelaKäsikirjoitus: Veli-Pekka HänninenKuvaus: Jarkko T. Laine, Timo Heinänen,Pini Hellstedt, Seppo LouhiÄäni: Juha HakanenLavastus: Tapio SchultzPuku-maskeeraussuunnittelija: Marjo FederleyLeikkaus: Jussi Lehto, Joona Louhivuori, Jyrki LeväMusiikki: Kalle SinkkonenKuvaukset: 26.2.–13.6.2007Suunniteltu ensi-ilta: helmikuu 2008Rahoittava TV-yhtiö: NelonenElokuvan kokonaiskustannukset: 1 070 000 €Suomen elokuvasäätiön tuki: 100 000 €Keskeiset näyttelijät: Kari Ketonen, Jarkko Nyman, Joonas Saartamo,Helena Vierikko, Jani Volanen, Tommi Korpela, Antti Virmavirta,Laura Birn, Eppu Salminen, Sari SiikanderTuotanto: Vastaava tuottaja Riina Hyytiä, tuottaja Marko Talli/Oy Filmiteollisuus Fine AbVanha talvitie 11 A, 00580 HelsinkiPuh. (09) 7740 300, Fax (09) 7740 3060riina.hyytia@filmiteollisuus.fi,marko.talli@filmiteollisuus.fiSuomen elokuvasäätiön tuki: 50 000 €Tuotanto: HT Partanen / Alppiharjun Elokuva OyViipurinkatu 16 B 22, 00510 HelsinkiPuh.050 563 4085, Fax (09) 1481 636alppiharjunelokuva@jippii.fiUhritVuoden 1918 sisällissodan aikana ja varsinkin sen jälkeenteloitettiin tuhansia suomalaisia. Teloituksistaolivat vastuussa erityisesti voittajat. Elokuva kertootästä kauhun ja terrorin ajasta kahden ihmisen kautta.Toinen miehistä oli teloittaja, toinen teloitettu.Molemmat olivat sodan uhreja. Uhrit jatkaa SeppoRustaniuksen kiitettyjen sisällissotaa käsitteleviendokumenttielokuvien sarjaa.Ohjaus: Seppo RustaniusKäsikirjoitus: Seppo RustaniusKuvaus: Pekka AineÄäni: Martti TurunenLeikkaus: Timo LinnasaloMusiikki: Perttu KivilaaksoKuvaukset: Maaliskuu-huhtikuu 2007Suunniteltu ensi-ilta: Tammikuu 2008Levittäjä: Illume OyRahoittava TV-yhtiö: YLE TV2 DokumenttiprojektiElokuvan kokonaiskustannukset: 105 046 €Lyhyet dokumenttielokuvatKivijalassaKivijalassa on dokumenttielokuva käsillään työtä tekevistäkivijalkayrittäjistä Viipurinkadulla HelsinginAlppiharjussa. Elokuvassa seurataan samassa korttelissaunelmaansa toteuttavia eri-ikäisiä yrittäjiä.Elokuva kertoo heidän työstään ja todellisuudestaan,elämän hallinnasta sekä vapauden illuusiosta.Ohjaus: HT PartanenKäsikirjoitus: HT PartanenUhrit14 T U O T A N T O

Suomen elokuvasäätiön tuki: 50 000 €Tuotanto: Jouko Aaltonen / Illume OYPalkkatilankatu 7, 00240 HelsinkiPuh. (09) 148 1489, Fax (09)148 1489jouko.aaltonen@illume.fiPuutteita mallikansalaisessaPuutteita mallikansalaisessa on dokumenttielokuvasosiaalisesta yhdenmukaisuudesta. Miten pienestä onkiinni se, että joku on out, ja miten helposti se johtaasyrjintään. Sosiaaliseen kontrolliin osallistuvat sekälapset että aikuiset. Elokuvan päähenkilö on 13-vuotiasRinga, jolla on diagnosoitu ADHD eli tarkkaavaisuus-ja ylivilkkaushäiriö. Ringan diagnoosi ei oleelokuvassa olennaista. Olennaista on erilaisuus. Elokuvaseuraa Ringan elämää vuoden ajan.Ohjaus: Anna KorhonenKäsikirjoitus: Anna KorhonenKuvaus: Ditte UljasÄäni: Anna Korhonen, Tuomas KlaavoKuvaukset: Maaliskuu 2007–Lokakuu 2007Suunniteltu ensi-ilta: Kevät 2008Rahoittava TV-yhtiö: YLE YhteistuotannotElokuvan kokonaiskustannukset: 125 840 €Suomen elokuvasäätiön tuki: 40 000 €Tuotanto: Jouko Aaltonen / Illume OyPalkkatilankatu 7, 00240 HelsinkiPuh. (09)148 1489, Fax (09) 148 1489jouko.aaltonen@illume.fiAm I Black Enough For YouDokumenttielokuva Am I Black Enough For Yousukeltaa soul-musiikin ja kulttuurin juurille Philadelphiaan,Yhdysvaltoihin. Elokuvan päähenkilö on 71-vuotias soul-laulaja Billy Paul, jonka elämän ja urankautta avautuu maailma rasismiin, yksilönvapauteen,mustien ihmisoikeustaisteluun ja afroamerikkalaistenhistoriaan. Yksilönvapaustaistelun yksi väline on ollutjuuri soul-musiikki. Billy Paul on vienyt sen avulla sanomaansaympäri maailmaa. Am I Black Enough ForYou kertoo siitä, kuinka rankka ympäristö synnyttääusein kauneinta musiikkia.Ohjaus: Göran OlssonKäsikirjoitus: Göran OlssonLeikkaus: Daniel JonsäterKuvaukset: 02/2007–08/2007Am I Black Enough For YouSuunniteltu ensi-ilta: 2008Rahoittava TV-yhtiö: YLE TV1Elokuvan kokonaiskustannukset: 307 800 €Suomen elokuvasäätiön tuki: 12 000 €Tuotanto: Kimmo Paananen / Klaffi Tuotannot OyNahkatehtaankatu 2, 90100 OuluPuh. (08) 881 1623, Fax (08) 881 1624kimmo@klaffi.comKasvotKasvot on dokumenttielokuva kasvon käsitteestäkiinalaisessa kulttuurissa. Bao Huai, 30, on pekingiläisenkasvokirurgiaklinikan markkinointimies jaPekingin oopperan entinen näyttelijä. Hän johdattaameidät kohti kiinalaisten kasvoihin ja kasvomaskeihinliittyvää pakkomiellettä. Kasvojen kautta lähestymmemyös Pekingin nousevan keskiluokan muuttuviaarvoja. Onko ihmisen mahdollista säilyttää kasvonsa,jos hän haluaa vaihtaa ne?Ohjaus: Mika KoskinenKäsikirjoitus: Mika KoskinenKuvaus: Mika Koskinen & Mika MattilaÄäni: Pietari KoskinenKuvaukset: 02/2007- 08/2007Suunniteltu ensi-ilta: 03/2008Rahoittava TV-yhtiö: YLE2, TV2 Danmark, ETVElokuvan kokonaiskustannukset: 252 000 €Suomen elokuvasäätiön tuki: 50 000 €Tuotanto: Kaarle Aho / Making Movies OyLinnankatu 7, 00160 HelsinkiPuh. (09) 621 3828, Fax (09) 6842 7870mamo@mamo.fiT U O T A N T O 15

Lyhyet animaatioelokuvatÖAdam löytää puuttoman luodon keskeltä loputontamerta. Hän perustaa kiville valtakuntansa, rakentaamuurin ja karkottaa tunkeilijat. Yksi hyökkääjistäpääsee rantautumaan, mutta hän ei halua valloittaaAdamin valtakuntaa. Kun tunkeilija on mennyt, luotoalkaa näyttää vankilalta.Ohjaus: Kari JuusonenKäsikirjoitus: Kari JuusonenKuvaus: Jussi EerolaLavastus: Kari JuusonenMusiikki: Markus LahtinenKuvaukset: Kesä 2007Suunniteltu ensi-ilta: Kevät 2008Levittäjä: Vanilla Production OyRahoittava TV-yhtiö: YLE YhteistuotannotElokuvan kokonaiskustannukset: 112 480 €Suomen elokuvasäätiön tuki: 60 000 €Tuotanto: Juha Vanhanen / Vanilla Production OyRapakiventie 12 A 24 00710 HelsinkiPuh. 040 537 1932juha@vanilla.fiPetri Kemppinen:KäsikirjoitustukiArtto Niskanen Tuija-Maija, Toipilas, 5 000 €Helke Susanna, Ijäs Jan, Chilli kaupunki, 5 000 €Hutri Joakimsdottir Anna Maria, I din famn, Lydia, 4 000 €Torvinen Karoliina, Saariston lapset (työnimi), 3 000 €KehittämistukiEdith film Oy, Katkoksia, Ohjaaja Saarela Saara, 10 000 €Feeniks-tuotanto Oy, Matka valoon,Ohjaaja Kassila Taavi, 3 000 €Juonifilmi Oy, Belmondo Sisters,Ohjaaja Vilhunen Selma, 15 000 €Kinosto Oy, New Delhi Surfing, 10 000 €Lumifilm Oy, Last Elf, Ohjaaja Virtanen Ismo ja Mariko Härkönen,Helminen Liisa, 20 000 €Långfilm Productions Finland Oy, Silent Knowledge,Ohjaaja Cantell Saara, 10 000 €Making Movies Oy, Tiikerisydän, 15 000 €Media Operaatio Oy, Walk Don’t Run,Ohjaaja Rumpunen Risto, 5 000 €Rainbow productions, Häkkilinnut, Ohjaaja Kilpi Marko, 12 000 €Sputnik Oy, Tie, Ohjaaja Paljakka Kari, 9 000 €Miia Haavisto:KäsikirjoitustukiAalto Reetta, Vallankumouksen rakastajatar, 4 000 €Muut tukipäätöksetOlli Soinio:KäsikirjoitustukiForsgren Carita, Tampereen tyttäret, 4 250 €Juurikkala Kaija, Aada, 4 250 €KehittämistukiFeeniks-tuotanto Oy, Ruhtinas, Ohjaaja Kassila Taavi, 15 000 €Filmiteollisuus Fine Oy, Toinen jalka haudassa,Ohjaaja Vuoksenmaa Johanna, 20 000 €Helsinki-filmi Oy, Jumalan lapset,Ohjaaja Karukoski Dome, 10 000 €Kinotar Oy, Risto Räppääjä, Ohjaaja Rantasila Mari, 75 000 €Osmo Production, Kuningas Nalin tarina,Ohjaaja Pozniakovas Arturas, 10 000 €Silva Mysterium Oy, Hiekkalinna, 10 000 €Solar Films Inc. Oy, Kummeli alivuokralainen, 30 000 €Talent House, Ihmejätkä, Ohjaaja Päivinen Jappe, 30 000 €JälkitukiHelsinki-filmi Oy, Saippuaprinssi, 159 152 €Heikkinen Markku, Laskettu aika, 5 000 €KehittämistukiDo Films Oy, Erikoisia tapauksia,Ohjaaja Cederström Kanerva, 11 000Illume Oy, Punk – Tauti joka ei tapa,Ohjaaja Aaltonen Jouko, 8 000 €Mouka Filmi Oy, Kansakunnan olohuone,Ohjaaja Kärkkäinen Jukka, 8 000 €Tukipäätökset 8.2.2007TuotantotukiMiia Haavisto:Lyhyet dokumenttielokuvatJumalan teatteriJumalan teatteri nousi ilmiöksi yhdessä päivässä. Jälkeenpäinkatsottuna teatterikoululaisten paskanheitosta20 vuotta sitten noussut kohu ei ole samassamittakaavassa itse aktion koon kanssa. Mitä sellaista16 T U O T A N T O

kyti silloin pinnan alla yhteiskunnassa tai kulttuurinkentällä, että reaktiosta tulikin niin ylitseampuvansuuri. Kärkkäimmäthän vaativat koko Teatterikoulunsulkemista. Jäikö Jumalan teatteri viimeiseksi kulttuuriaktioksi,joka herättää tunteita kaikissa kansalaisissa?Ja jos jäi, niin miksi? Dokumentti rakentaarekonstruktiota vuoden 1987 tapahtumista ja analysoitempauksen ja siitä seuranneen kuohunnan syitäja seurauksia.Ohjaus: Jarmo LampelaKäsikirjoitus: Jarmo LampelaKuvaus: Rauno RonkainenÄäni: Pekka KarjalainenLeikkaus: Jussi LehtoMusiikki: Pekka KarjalainenKuvaukset: 1.3.–15.5.2007Suunniteltu ensi-ilta: 15.9.2007Rahoittava TV-yhtiö: YLE TV 1 / TeemaElokuvan kokonaiskustannukset: 104 713 €Suomen elokuvasäätiön tuki: 50 000 €Tuotanto: Riikka Poulsen / Lasihelmi Filmi OyKalliolanrinne 4, 00510 HelsinkiPuh. (09) 774 28 30, Fax (09) 774 28 350konttori@lasihelmi.fi35 mm kopioArt Films production AFP Oy, Yhden tähden hotelli,Ohjaaja Matikainen Ari, 20 200 €Muut tukipäätöksetMiia Haavisto:KäsikirjoitustukiAhola Milja, Küttner Iiro, Vapaus, 5 000 €Lassenius Rikard, Klang.Struktur, 3 500 €Piippo Pekka J., Lalli Maarit, Talviyön lauluja, 3 000 €Terho Iina, Peikot, 3 000 €Tukipäätökset 6.2.2007TuotantotukiOlli Soinio:Pitkät näytelmäelokuvatSooloiluaKolmikymppinen toimittaja, älykäs ja itsenäinen Emmalähetetään ilman ennakkovaroitusta haastattelemaanhuippukapellimestari Joel Abrahamssonia.Haastattelusta tulee täysi katastrofi, mutta sen aikanaEmma huomaa yllättäen ihastuvansa Joeliin – ja viikossahe ovat molemmat korviaan myöten rakastuneita.Emma ei olisi kuitenkaan voinut kuvitella, ettämuutaman viikon kuluttua hän asuu maalla vanhassatalossa kaksin Joelin dementoituneen, mutta temperamenttisenäidin kanssa Joelin reissatessa maailmallakonsertista toiseen. Eikä aikaakaan kun Emma huomaamyös olevansa raskaana...Ohjaus: Lauri NurkseKäsikirjoitus: Katja KallioKuvaus: Peter FlinkenbergÄäni: Pekka KarjalainenLavastus: Christer AnderssonPuvustus: Jouni MervasMaskeeraus: Marjut SamulinLeikkaus: Harri YlönenMusiikki: Pessi LevantoKuvaukset: 13.2.–22.3.2007 ja 8.–9.5.2007Suunniteltu ensi-ilta: 28.12.2007Levittäjä: Nordisk Film Theatrical DistributionRahoittava TV-yhtiö: NelonenElokuvan kokonaiskustannukset: 1 200 000 €Suomen elokuvasäätiön tuki: 500 000 €Keskeiset näyttelijät: Saija Lentonen, Kari-Pekka Toivonen,Väisänen Marika, Sylistä syliin, 3 000 €Väätäinen Satu, Yksin Jumala riittää, 3 000 €KehittämistukiAvanton Productions Oy, Wireless Game,Ohjaaja Lindén Sonja, 6 000 €Klaffi Tuotannot Oy, Brothers,Ohjaaja Ronkainen Mika, 8 000 €Production House, Ylikävely,Ohjaaja Vuoksenmaa Johanna, 8 000 €Stereoscape Ky, Coctail,Ohjaaja Lehto Kasimir, Laitinen Sami, 18 000 €SooloiluaT U O T A N T O 17

MyrskyKristiina ElsteläTuotanto: Nina Koljonen / FantasiafilmiTallberginkatu 1 A 141, 00180 HelsinkiPuh. (09) 540 7820, Fax (09) 540 78210fanfilm@fantasiafilm.com8 Päivää ensi-iltaanLaura on 25-vuotias, kaunis ja äärimmäisen lahjakasnäyttelijäopiskelija. Romeo ja Julia näytelmä onTeatterin kauden iso ensi-ilta. Juliaa näyttelevä Noorakatkaisee jalkansa Teatterin juhlissa. Esiintymiskauhustakärsivä näyttelijä Laura on päätynyt teatterinkuiskaajaksi, eikä pysty nousemaan lavalle. Nooranloukkaannuttua Lauralle tarjotaan elämänsä mahdollisuusroolin paikkaajaksi. Ensi-iltaan on aikaakahdeksan päivää.Ohjaus: Perttu LeppäKäsikirjoitus: Perttu LeppäKuvaus: Jyrki ArnikariÄäni: Olli PärnänenLavastus: Pirjo RossiPuvustus: Ella BrigattiMaskeeraus: Hannele HerttuaLeikkaus: Kimmo TaavilaKuvaukset: 19.4.–21.6.2007Suunniteltu ensi-ilta: 25.1.2008Levittäjä: FS Film OyRahoittava TV-yhtiö: MTV3, Canal PlusElokuvan kokonaiskustannukset: 1 490 000 €Suomen elokuvasäätiön tuki: 500 000 €Keskeiset näyttelijät: Laura Birn, Mikko LeppilampiTuotanto: Matti Halonen / Juonifilmi OyUrho Kekkkosen katu 4–6E, 00100 HelsinkiPuh. 0207 300 454, Fax 0207 300Matti.halonen@fs-film.fiMyrskyMyrskyn tarina alkaa vuonna 1989, jolloin Berliininmuuri murtuu. Suomalainen perheenisä kohtaa Itäberliiniläisellätorilla oudon koiranpennun, joka istuulaatikossa yhdessä kananpoikien kanssa. Pentu ollaanaikeissa lopettaa. Isä päättää pelastaa pennun ja kuljettaasen perheensä lemmikiksi Suomeen. Marjamäenperheen äiti ja tyttäret, Muru, 7v, ja Minttu, 13v, ihmettelevätoutoa karvapalloa. Kukaan ei tiedä koirastamitään, edes sen rotua. 7-vuotias Muru ottaa koiranhellään suojelukseensa. Murun rakastavassa hoivassaMyrsky kasvaa ilman sääntöjä ja rajoja. Hellyttävästäkarvapallosta kasvaa kuin huomaamatta valtava,traktorimainen lihaskimppu. Mitkään aidat, köydet18 T U O T A N T O

tai kahleet eivät pidättele väkivahvaa koiraa, kun sealkaa parhaan kykynsä mukaan huolehtia Marjamäenperheestä ja erityisesti pikku Murusta. Sen saavatkokea Mintun poikaystävä Romppu, naapurit, koulunrehtori, poliisi, karhu ja koko panssariprikaati. Myrsky-koirankoskettava tarina perustuu tositapahtumiin.Myrsky on elokuva kaikille eläinrakkaille.Ohjaus: Kaisa RastimoKäsikirjoitus: Kaisa Rastimo ja Marko Rauhala, Marko Rauhalanalkuperäisidean pohjaltaKuvaus: Tuomo VirtanenÄäni: Pietari KoskinenLavastus: Katriina IlmarantaPuvustus: Mariella Rauhala ja Katriina IlmarantaMaskeeraus: Kata LaunonenMusiikki: Iiro OllilaKuvaukset: 11.4.–3.12.2007Suunniteltu ensi-ilta: 10.9.2008Levittäjä: Buena Vista International FinlandRahoittava TV-yhtiö: YLEElokuvan kokonaiskustannukset: 1 531 168 €Suomen elokuvasäätiön tuki: 500 000 €Tuotanto: Kaisa Rastimo, Alf Hemming,Antti-Veikko Salo / Stormheart Oy LtdPL 132, 00181 HelsinkiPuh. 0400 505 544, Fax (09) 684 267 00info@stormheart.fiLieksa!Elokuva seuraa Koppeloiden suvun muuttomatkaaunelmiensa Lieksaan. Sukutarinan mukaan Koppeloidenesiäiti oli Venäjän viimeisen tsaarin rakastajatar.Vallankumous ajoi räätälisuvun pakomatkalleSuomeen ja Suomesta kansalaissodan aattona Keski-Eurooppaan. 70-luvulla he palasivat Suomeen puolirikollisiksivaeltajiksi rapautuneena. Muutaman rauhallisenvuosikymmenen jälkeen nämä ”Romanovien jälkeläiset”ovat kohtalon oikusta taas tien päällä. Muttapääsevätkö he koskaan Lieksaan? Elokuva antaa vastauksetkyynelet silmiin nostattavalla huumorilla.Ohjaus: Markku PölönenKäsikirjoitus: Markku PölönenKuvaus: Jan NymanÄäni: Heikki InnanenLavastus: Pete NeuvonenPuvustus: Tiina KaukanenMaskeeraus: Riikka VirtanenKuvaukset: helmi-maaliskuu 2007Suunniteltu ensi-ilta: 14.9.2007Levittäjä: Buena Vista InternationalRahoittava TV-yhtiö: YLE TV2Elokuvan kokonaiskustannukset: 1 400 000 €Suomen elokuvasäätiön tuki: 500 000 €Keskeiset näyttelijät: Peter Franzen, Sanna-Kaisa Palo,Samuli Vauramo, Jenni Banerjee, Heikki Kinnunen, Kaarina Turunen,Elina Knihtilä, Lotta Lehtikari, Puntti Valtonen, Tuomas Uusitalo,Toni Wahlström, Tatu SiivonenTuotanto: Petri Rossi, Jenni Lähteenmäki, Satu Sadinkangas /Suomen Filmiteollisuus SFOlli Tiaisentie 9, 80790 KontiorantaPuh. 040 7633708www.suomenfilmiteollisuus.fiLieksaT U O T A N T O 19

Pitkät näytelmäelokuvatKäskyPetri Kemppinen:YhteistuotannotMaria Larsson’s Everlasting Moment(Tanska, Ruotsi, Norja)1900-luvun alun Ruotsissa – yhteiskunnallisten muutosten,levottomuuksien, sodan ja köyhyyden aikaan– nuori työväenluokkainen nainen, Maria, voittaaarpajaisissa valokuvauskameran. Marian päätös pitääkamera mullistaa koko hänen elämänsä. Kameranlinssin kautta hän näkee maailman uusin silmin. Siitätulee kuitenkin uhka hänen alkoholisoituneelle janaistenmiehenä mainetta niittävälle miehelleen, koskase tuo charmantin valokuvaaja ”Piff Paff Puff”:n heidänelämäänsä. Elokuva perustuu tositapahtumiin.Ohjaus: Jan TroellKäsikirjoitus: Susanne FalckKuvaus: Jan Troell, Mischa GavrjusjovÄäni: Christoffer Demby, Olle TannergårdLavastus: Peter BävmanPuvustus: Katja Watkins & Karen GramMaskeeraus: Jenne KindahlLeikkaus: Niels Pagh AndersenKuvaukset: 26.2.2007 – 1.6.2007Levittäjä: Sandrew MetronomeRahoittava TV-yhtiö: YLE, SVT, NRK, DR, Canal PlusElokuvan kokonaiskustannukset: 4 773 906 €Suomen elokuvasäätiön tuki: 40 000 €Keskeiset näyttelijät: Maria Heiskanen, Mikael Persbrandt,Jesper Christensen, Antti ReiniTuotanto: Tero Kaukomaa / Blind Spot PicturesKalliolanrinne 4, 00510 Helsinki FinlandPuh. (09) 7742 8360Fax (09) 7742 8350tero@blindspot.fiKäskyJuuri Saksasta palannut jääkäri Aaro Harjula osallistuuSuomen sisällissotaan valkoisten puolella. Nuorelleidealistille on järkytys huomata, miten valkoisetkohtelevat voitettuja punaisia. Punaiset naissotilaatteloitetaan ilman oikeudenkäyntiä. Kuollessaan naisetitkevät orvoksi jääviä lapsiaan. Yksi naisista jääeloon ja Harjula päättää esimiestensä vastustuksestahuolimatta viedä tämän läheiseen kenttätuomioistuimeen.Nainen on kyyninen; hän tietää, että tuomiotulee olemaan luoti otsaan. Harjula ymmärtää, ettäensimmäistä kertaa elämässään hän joutuu tekemäänpäätöksiä vastoin lakia ja ohjesääntöä – sydämellään.Hän haluaa yrittää pelastaa naisen kuolemalta millähinnalla tahansa.Ohjaus: Aku LouhimiesKäsikirjoitus: Jari RantalaKuvaus: Rane RonkainenÄäni: Kirka SainioLavastus: Markku PätiläPuvustus: Tiina KaukanenMaskeeraus: Riikka VirtanenLeikkaus: Ben MercerKuvaukset: 26.3.–10.5.2007Suunniteltu ensi-ilta: tammi-helmikuu 2008Levittäjä: FS-film OyRahoittava TV-yhtiö: Yle TV1Elokuvan kokonaiskustannukset: 1 500 000 €Suomen elokuvasäätiön tuki: 550 000 €Keskeiset näyttelijät: Pihla Viitala, Samuli Vauramo, Eero AhoTuotanto: Aleksi Bardy / Helsinki-filmi OyVanha talvitie 11 A, 00580HelsinkiPuh. (09) 7740 3032, Fax (09) 7740 3060aleksi.bardy@helsinkifilmi.fi, ella.piesala@helsinkifilmi.fiKolmistaanOnnellisesti naimisissa oleva Tomi Laakso rakastuutoiseen naiseen, Janitaan ja tämä Tomiin, muttasen sijaan että alkaisi pettämisen kierre Tomi kertoovaimolleen Marialle asiasta. Tomi huomaa olevansarakastunut kahteen naiseen ja Maria löytää itsensätilanteesta jossa joutuu kohtaamaan tosiasiat ja senettä Tomi on hänen elämänsä mies. Rakkaustarinakolmen aikuisen kesken.Ohjaus: Peter LindholmKäsikirjoitus: Peter Lindholm20 T U O T A N T O

Suunniteltu ensi-ilta: loppuvuosi 2007Rahoittava TV-yhtiö: YleisradioElokuvan kokonaiskustannukset: 382 952 €Suomen elokuvasäätiön tuki: 180 000 €Tuotanto: Petri Jokiranta, Tero Kaukomaa / Blind Spot Pictures OyKalliolanrinne 4, 00510 HelsinkiPuh. (09) 7742 8360, Fax. (09) 7742 8350, spot@blindspot.fiMuut tukipäätöksetKolmistaanKuvaus: Mark StubbsÄäni: Tero MalmbergLavastus: Kaisa MäkinenPuvustus: Sarah Bowen-WalshLeikkaus: Suvi RyhänenMusiikki: Mauri SumenKuvaukset: 20.3–8.5.2007Suunniteltu ensi-ilta: Tammikuu 2008Levittäjä: Buena VistaRahoittava TV-yhtiö: Yle yhteistuotannotElokuvan kokonaiskustannukset: 1 062 000 €Suomen elokuvasäätiön tuki: 550 000 €Keskeiset näyttelijät: Kari-Pekka Toivonen, Liisa Kuoppamäki,Matleena Kuusniemi, Rea Mauranen, Taneli Mäkelä, MarjaanaMaijala, Susa Saukko, Juhani NiemeläTuotanto: Peter Lindholm / Petfilms OyPitäjänmäen Asema, 00370 HelsinkiPuh. (09) 561 7800, Fax (09) 561 78010, petfilms@petfilms.fiLyhyet näytelmäelokuvatJungle of DreamsJungle of Dreams on komediallinen tarina neljän kolmeakymmentävuotta lähentelevän miehen bändistä,joka joutuu kolmannen levyn nauhoituksia aloittaessaanulkoisten ja sisäisten paineiden viidakkoon, jossamiesten vanhat unelmat jauhautuvat palasiksi. Jokainenbändin jäsen on yrittänyt tavoitella bändin kauttajotain omaa erityistä unelmaansa. Nyt miehet joutuvatnäkemään, että nämä haaveet ovat ajan kuluessa vähitellenmuuttuneet vankiloiksi, joista heidän olisi hyväyrittää vapautua.Ohjaus: Esa IlliKäsikirjoitus: Esa IlliKuvaus: Pentti KeskimäkiÄäni: Janne LaineKuvaukset: 30.4.–25.5.2007Olli Soinio:KäsikirjoitustukiKahilainen Timo, Alivuokralainen, 4 250 €Mänttäri Anssi, Ja mereltä nousee sumu, 3 500 €Koivusalo Timo, Täällä pohjantähden alla 1, 8 500 €KehittämistukiArt Films production AFP Oy, Prinsessa,Ohjaaja Halonen Arto, 20 000 €Filmiteollisuus Fine Oy, It’s Snowing Men,Ohjaaja Vuoksenmaa Johanna, 5 000 €Solar Films Inc. Oy, Kalevala, Ohjaaja Jokinen Antti, 30 000 €JälkitukiArtista Filmi Oy, Kalteva torni,Ohjaaja Koivusalo Timo, 251 710 €Blind Spot Pictures Oy, Jadesoturi,Ohjaaja Annila AJ, 280 000 €Jackpot Films Oy, Kummelin Jackpot,Ohjaaja Karjalainen Pekka, 320 000 €Petri Kemppinen:KäsikirjoitustukiHemming Gunilla, Bästa arvtagare, 3 000 €Jokela Juha, The Laughter, 5 000 €Kupiainen Lotta, Tyttö ja kaksi enkeliä, 5 000 €Ricks Tii, Kaskiaho Reija, Revityt, 5 000 €Ruohonen Laura, Yksinen, 4 000 €Salervo Esko, Hiljaisuus, 4 500 €KehittämistukiBad Taste Oy Ltd, Matka Eedeniin,Ohjaaja Rinnekangas Rax, 15 000 €Cine Works Oy, Trickster,Ohjaaja Koskinen Arto, 20 000 €Helsinki-filmi Oy, Hiekkalaatikolla, 10 000 €Juonifilmi Oy, Skavabölen pojat,Ohjaaja Bergroth Zaida, 30 000 €JälkitukiKinoproduction Oy, Suden arvoitus,Ohjaaja Niemi Raimo O, 150 000 €T U O T A N T O 21

Dark FloorsMaaliskuun loppupuolella Solar Films Oy jaNordisk Film ilmoittivat, että Solar on myynytNordiskille merkittävän osuuden yhtiöstään. Mistä onkysymys kun Suomen suurin elokuvatuotantoyhtiö siirtyykansainvälisestikin merkittävänkokoisen tanskalaisenlevitysyhtiön omistukseen ”merkittävissä” määrin?Tuoko kauppa joitain uutta suomalaiselle elokuvalle,vai voisiko se viedä jotain?Länsirintamalta jotain uuttaSolar tähyää kansainvälisille markkinoillePerinteiseen tapaan kaupan molemmat osapuolet korostavatsiitä syntyviä vahvuuksia. Solar Films uskooyrityskaupan parantavan tuotantoyhtiön kilpailukykyäkansainvälisillä markkinoilla. Tämä on tietystitoivottavaa suomalaisen elokuvan näkökulmasta.Tähän asti saavutettu kansainvälinen menestys onollut enimmäkseen festivaalimenestystä ja lähinnäAki Kaurismäen elokuvien hyvää myyntiä arthouse-jakelussa.Suomalaisen mainstream -elokuvan kansainvälinenmenestys tuskin on kuitenkaan vain elokuvanmyyntiyhtiöstä kiinni. Valtaosa elokuvan myyntipotentiaalistaperustuu elokuvaan itseensä, sen sisällönkiinnostavuuteen ja laatuun.Kansainvälisen menestyksen päätavoitteet ovatvarmasti Solarin tulevissa tuotannoissa. Ensimmäinenuusien yhtiökumppanien vakava yritys kansainvälisillemarkkinoille on Cannesissa esiteltävä Lordi-elokuvaDark Floors. Nordisk levittää jatkossa kaikki Solarintuottamat elokuvat Pohjoismaissa ja myy niiden esitysoikeuksiamyös muualle maailmalle.Kotimaista elokuvayleisöä jo vuosikausia suvereenistipuhutelleen Solar Filmsin tuleva tuotantoonkin kiinnostavan haasteen edessä: jatkaako entiselläkotimaista yleisökontaktia painottavalla linjalla vaisuuntautuako uusissa hankkeissa jo alun perin kansainvälisillemarkkinoille. Vai onko mahdollista tehdäsekä että? Nordisk Filmin myötä paremmat tuotantoresurssittuovat kansainvälisen menestyksen mahdollisuudentodennäköisesti piirun verran lähemmäksi.Mutta sekään ei välttämättä riitä: hyvän budjetin jaison myyntiorganisaation lisäksi tarvitaan kiinnostavaelokuva. Varsin suuri osa elokuvien kansainvälisistälevityssopimuksista tehdään jo ennen tuotannonaloittamista, osana elokuvan rahoituspakettia. Tuorekotimainen esimerkki tästä on Jadesoturi, jonka kan-22 E S I T Y S J A L E V I T Y S

sainvälinen myynti tapahtui pääosin aiheen kiinnostavuudenperusteella jo ennen kuvausten aloittamista.Nordisk vahvistaa asemiaan SuomessaNordisk Filmin asemaa Suomen elokuvamarkkinoillayrityskauppa vahvistaa merkittävästi. Ja erityisen vahvoillaNordisk Film on jatkossa suomalaisen elokuvanlevityksessä – sekä kotimaassa että sen kansainvälisessämyynnissä.Yhtiö on vuosikausia kuulunut Suomen suurimpiinlevitysyhtiöihin sekä teatteri, että video/DVD-jakelussa. Se on tuonut maahan 25–30 elokuvaa vuosittainja ollut kotimaisen elokuvan levityksessä aktiivisestimukana kilvoitellen markkinajohtajuudestaväliin tasapäisesti Buena Vistan kanssa.Kun Sony/Columbian jakelemat elokuvat siirtyivätmeillä tänä vuonna Nordiskilta Buena Vistanlevitykseen, yhtiölle syntyi myös kapasiteettia – ehkätarvettakin – uusiin aktiviteetteihin. Samanlaistastrategiaa emoyhtiö Nordisk Film noudattaa muissakinPohjoismaissa.Kotimaisen elokuvanykköslevittäjä vaihtuuTähän asti kaikki Solarin elokuvat levittänyt BuenaVista International Finland tullee kaupan myötämenettämään kotimaisen elokuvan markkinajohtajuuden,joka sillä on ollut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta1998 lähtien. Aleksi Mäkelän Häjyistä (1999)alkanut yhteistyö päättyi saman ohjaajan V2 – Jäätynytenkeli -elokuvan levitykseen. Solarin ja Buena Vistanyhteistyö toi 2,7 miljoonaa katsojaa elokuvateattereihin.Buena Vistalla on kuitenkin edelleen toimivayhteistyö usean merkittävän kotimaisen tuotantoyhtiönja ohjaajan kanssa. Näihin kuuluvat tällähetkellä Markku Pölönen, Timo Koivusalo, ÅkeLindman, Kaisa Rastimo ja Peter Lindholm yhtiöineen.Nordiskin tallissa nytneljä kotimaista tuotantoyhtiötäEnnestään Nordisk Film omisti MRP Matila RöhrProduction Oy:sta 20 prosenttia. Lisäksi yhtiö tekivuoden 2006 lopussa kolmivuotisen jakelusopimuksenKinotar Oy:n kanssa. Tämän vuoden maaliskuunalussa Nordisk ilmoitti tehneensä niin ikään kolmivuotisenlevityssopimuksen Kinoproduction Oy:nkanssa. Sillä on siis varsin vahva ote lähitulevaisuudensuomalaisiin elokuviin ja tietysti osaltaan myös suurivastuu niiden menestyksestä.Tällä hetkellä tiedossa olevista 17:sta kotimaisestaensi-illasta Nordisk Film tulee levittämään seitsemänelokuvaa eli vähän yli 40 %. Laskelmassa on mukanaosin myös vuoden 2008 tuotantoa. Todennäköisestilähivuosina Nordiskin osuus kotimaisista ensi-illoistanousee vielä tästäkin.Voi ainakin kysyä, onko tilanne kilpailunäkökulmastatällöin paras mahdollinen? Muutaman vuodenajanhan meillä vallitsi kokonaisuuden kannalta varsinhyvä kilpailutilanne eri levitysyhtiöiden kesken. Tästähyötyivät erityisesti tuotantoyhtiöt, jotka pystyivätkilpailuttamaan uusia projektejaan Buena Vistan, FSFilmin, Nordiskin, Sandrew Metronomen ja Finnkinonkesken ja tätä kautta hankkimaan jo varsin tuntuviaennakkomaksuja levityssopimuksia tehtäessä.Kilpailullisesti otollinen tilanne vaikutti positiivisestimyös elokuvien markkinointiin ja on taannut kotimaiselleelokuvalle erinomaisen, keskimäärin 15–20prosentin markkinaosuuden viime vuosina.Toki jatkossakin tuottajat kilpailuttavat projektejaaneri levittäjillä. Mutta Solar, MRP, Kinotar jaKinoproduction ovat jo valintansa tehneet. Antaakotämä puolestaan muille tuotantoyhtiöille enemmänvai vähemmän mahdollisuuksia, jää nähtäväksi. Entähaluaako Nordisk Film laajentaa talliaan Suomessavielä entisestään?Nordiskin ja sen tallissa olevien tuotantoyhtiöidenmahdolliset eturistiriidat ja sisäinen kilpailutilanneovat asia erikseen. Huomiota kiinnittää tietysti se, ettäkahdessa yhtiössä eli Solarissa ja MRP:ssä Nordiskon osaomistajan roolissa kun taas Kinottaren ja Kinoproductiontapauksissa kyseessä on kolmivuotinen jakelusopimus.Voisiko tässä puhua toisaalta avioliitonomaisestaja toisaalta avoliiton omaisesta suhteesta?Näyttää siltä, että levittäjien ja tuotantoyhtiöidensopimussuhteet ovat tiivistymässä kautta linjanja Nordiskin/Solarin sopimus voi aiheuttaa lisäpainettasamaan suuntaan. Todennäköisesti kummallekinosapuolelle on hyötyä siitä, että levityssuhde onvakaammalla kuin yhden elokuvan pohjalla ja optimitilanteessamolemmat osapuolet ovat tyytyväisiä.Ongelmia tullee lähinnä ristiriitatilanteissa: oli kumpitahansa osapuoli tyytymätön toisen panokseen, sopimussitoo yhteen. Kolmen vuoden sopimus ei olepitkä eikä lyhyt eikä omistuspohjainen sopimus oleelinkautinen.E S I T Y S J A L E V I T Y S 23

Röllin sydänKuka myy suomalaisia elokuviaulkomaille?Elokuvasäätiön kannalta tilanteessa kiinnostaa myössuomalaisen elokuvan viennin näkymät. Nordisk Filminmyyntiosasto hoitaa niin Solarin, MRP:n kuinKinottaren ja Kinoproductionin tuottamien elokuvienkansainvälisten esitysoikeuksien myyntiä. Elokuvasäätiönkulttuurivientiosasto on vastannut elokuvienpromootiosta ja ns. kulttuuriviennistä lähinnä elokuvafestivaalienkautta mutta ei ole tehnyt myyntisopimuksia.Ovatko Suomen elokuvasäätiön ja NordiskFilmin intressit aina yhteiset myös jatkossa? Elokuvafestivaalienmäärän valtava kasvu on tehnyt festivaalikäytännöstäosan elokuvien levitystä. Varsinkin tietytgenret liikkuvat maailmalla enimmäkseen festivaaleilla,jonka jälkeen niitä levitetään DVD tai video-ondemand-jakelussa mutta ei teattereissa. Elokuvasäätiönkaltaisen kansallisen kulttuuriorganisaation pitäävoida tulevaisuudessakin viedä kotimaista elokuvaamaailmalle mahdollisimman laajasti. Toivon mukaankaupalliset ja kulttuuriset intressit yhtyvät ja toimivatyönjako löytyy tiiviin keskusteluyhteyden myötä.Vain muutos on pysyvääKesällä 2006 Finnkino osti Sandrew Metronomenesitystoiminnan ja nosti elokuvateatteritoimintansamarkkinaosuuden lähes 70:een prosenttiin. Nyt NordiskFilm on noussut erityisesti kotimaisen elokuvanlevityksessä selvään johtoasemaan. Nähtäväksi jää,sopivatko kaksi suurta elokuvajakelun uusista pelinsäänöistävai jatkuu tilanne ennallaan? Nyt syntyneetyritysjärjestelyt niin esittämisen kuin levittämisenkinpuolella ovat voimassa toistaiseksi, vain muutoson pysyvää.Niin talous kuin tekniikkakin tuo uusia haasteita.Tulossa oleva elokuvan digitaalinen jakelu nostaaelokuvien esityskorvaukset keskusteluun uudesta näkökulmasta.Elokuvateatterit ovat kaikkialla vaatineetmyös levittäjiä osallistumaan digitoinnin kustannuksiin.USA:ssa esimerkiksi on käytössä ns. VirtualPrint Fee (VPF), jossa levittäjä maksaa elokuvateatterilletietyn maksun digitaalisen kopion esittämisestäeli rahoittaa näin digitaalisen esityslaitteistonhankintakuluja. Levittäjillehän digitaalisiin kopioihinsiirtyminen ja filmikopioista luopuminen tuo mittaviasäästöjä. Euroopassa mallista kehitellään omiin oloihinsopivia sovelluksia ja asia tulee lähivuosina ajankohtaiseksimyös Suomessa. Pohdiskeltavaa riittää.H a r r i A h o k a sEgmont-konserniin kuuluva tanskalainen Nordisk Filmon maailman vanhin yhä toimiva elokuvayhtiö, jokatäytti 100 vuotta 2006. Yhtiö kehittää, tuottaa ja jakeleeliikkuvaa kuvaa Pohjoismaissa. Yhtiön toiminta sisältää elokuvia,animaatioita, mainoksia, musiikkivideoita, videoita,DVD-julkaisuja, sekä tv- ja elektroniikkapelejä. Nordisk Filmilläon Sony PlayStationin levitysoikeudet ja se omistaaelokuvateattereita Tanskassa ja Norjassa. Nordisk Filmomistaa myös jälkituotantoyhtiöitä, filmilaboratorioitasekä radio- ja televisiolähetysstudioita.Suomessa Nordisk Film tuottaa tv-ohjelmia ja levittääelokuvia, pelejä ja musiikkia. Nordisk Filmin liikevaihtovuonna 2006 oli 352 miljoonaa euroa, työntekijöitä oli1 150.Elokuvateatterilevitystä Suomessa hoitaa tytäryhtiöNordisk Film Theatrical Distribution Oy. Vuonna 2006 senmarkkinaosuus kotimaisesta elokuvasta oli 26 %. Viimevuosina yhtiön suurimpia menestyksiä ovat olleet FC Venus,Äideistä parhain, Lupaus ja Suden arvoitus. Yhtiönseuraava kotimainen ensi-ilta on joulukuussa ohjelmistoontuleva MRP:n tuottamana animaatioelokuva Röllinsydän.Video/DVD -levityksestä Suomessa puolestaan vastaaOy Nordisk Film Ab.24 E S I T Y S J A L E V I T Y S

Tukipäätökset 19.4.2007Harri Ahokas:Elokuvateatterituki / LisäkopiotBuena Vista International Finland Oy, Spiderman 3, 15 kopiota(toimiston omat 60), 15 000 €Buena Vista International Finland, Pirates of The Caribbean 3, 15kopiota (toimiston omat kopiot 62), 15 000 €Sandrew Metronome Distribution Finland, Miehen työ, 5 kopiota(toimiston omat kopiot 12), 4 500 €Tukipäätökset 15.3.2007Harri Ahokas:Markkinointi- ja levitystukiSandrew Metronome Distribution Finland, Uusi ihminen, OhjaajaHärö Klaus, 35 000 €Elokuvateatterituki / LisäkopiotNordisk Film Oy, Suden vuosi, Ohjaaja Saarela Olli, 12 kopiota(toimiston omat 24), 5 000 €Elokuvateatterituki / KunnostustukiAaltonen Vesa Tmi, Loimaa, Kinema, 10 000 € / tuolit,induktiosilmukkaNurmeksen kaupunki, Nurmes, Kino Hannikainen, 5 000 € /valkokangasDigital Cinema Matila & Röhr, Hämeenlinna, Bio Rex, 70 000 €/ esityslaitteetKaksois-elokuvat Ky, Oulu, Star 1-3, 25 000 € / kunnostusKA-MOVIE T:mi/Alanen Keijo, Hanko, Kino Olympia, 5 000 € /DTS-ääniprosessori, valkokangasLieksan kaupunki, Lieksa, Elokuvat, 15 000 € /äänilaitteiden digitointiMäkilä Jari Bio Kuva Tmi, Salo, Bio Salo 1-2, 45 000 € /tuolit, kunnostusSaarijärven kaupunki, Saarijärvi, Saarijärvi-Sali, 10 000 € /esityslaitteetSallan kunta, Salla, Kino, 1 500 € / äänilaitteetSalonen Pasi, Jalasjärvi, Tähti Kino, 2 000 €/ äänilaitteetSavon Kinot Oy, Iisalmi, Kuvalipas, 25 000 € / tuolitSipiläinen Jouko, Karjaa, Bio Pallas, 2 000 € / esityslaitteetStereoscape Ky, Helsinki, Stereoscape / kiertävä teatteri, 25 000 €/ 3D-kiertävän elokuvateatterin laitehankinnatEsitystoiminnan tuki /Elokuvateattereiden toimintatukiAaltonen Vesa Tmi, Somero, Bio Jukola, 1 500 €Aaltonen Vesa Tmi, Loimaa, Kinema, 3 500 €Miehen työE S I T Y S J A L E V I T Y S 25

Alareksi ky, Alajärvi, Alareksi, 2 500 €AV-Kärki, Nurmes, Kino Hannikainen, 4 000 €Bio Forum Oy, Tammisaari, Bio Forum, 4 000 €Cult Cinema Ay, Tornio, Cult Cinema, 5 000 €Digital Cinema Matila & Röhr Oy, Kajaani, Bio Rex 1-3, 4 000 €Filmipyörä ry, Kangasala, kiertue-esitykset, 3 000 €Forssan mykkäelokuvayhdistys ry, Forssa,Elävien Kuvien Teatteri, 5 000 €Haapamäen Pallopojat ry, Keuruu, Haapamäen elokuvat, 2 000 €Halsuan nuorisoseura ry, Halsua, Elokuvat, 1 500 €Haminan kaupunki, Hamina, Kino, 2 500 €Hautala Matti, Harjavalta, Kino Huovi, 3 000 €Helli Peltonen Ky, Kitee, Kino Huovi, 2 500 €Helli Peltonen Ky, Suonenjoki, Kino Rio, 2 000 €Helli Peltonen Ky, Jämsä, Kinotar, 2 014 €Helsingin kaupunki/ Malmitalo, Helsinki, Kino Helios, 3 000 €Inarin kunta/ kulttuuritoimi, Inari, Aslak, 5 000 €Joutsan kunta, Joutsa, Kino, 4 000 €Järvelän Kino Oy, Kärkölä, Järvelän Kino, 2 000 €Kaksois-elokuvat Ky, Oulu, Star 1-3, 5 000 €KA-MOVIE Tmi, Hanko, Kino Olympia, 4 000 €Kangasniemen kunta/ kulttuuritoimi,Kangasniemi, Kangastus, 3 000 €Karhu ja Tähti Oy, Lapua, Karhu ja Tähti, 3 000 €Karhu ja Tähti Oy, Nivala, Kineva, 3 000 €Karhu ja Tähti Oy, Kannus, Koivu ja Tähti, 4 500 €Keski-Suomen elokuvakeskus ry, Jyväskylä, Kino Metso, 3 000 €Kino Anneli Stick ky, Vihti, Kino, 5 000 €Kino City Oy, Kemi, Kinopirtti, 2 000 €Kinotour Oy elokuvakiertue, Vehmaa, Kiertue Kinotour, 3 000 €Kinotähti Ky, Alavus, Kino Kytö, 3 000 €Kinotähti Ky, Ähtäri, Kinolinna, 3 000 €Kinotähti Ky, Mänttä, Kino Säde, 3 000 €Korppoon kunta, Korppoo, Bio Sydväst, 3 000 €Kuva-Tähti Oy, Vehmaa, Kuva Tähti, 3 000 €Orimattilan Teatterinystävät ry, Orimattila, Lähi Leffa, 3 500 €Oriveden Sos.dem.yhdistys ry, Orivesi, Taiston elokuvat, 2 000 €Oulun Elokuvakeskus ry, Oulu, Studio, 4 000 €Pihlaja Matti, Keuruu, Keuruskino, 2 000 €Pirkanmaan elokuvakeskus ry, Tampere, Niagara, 4 000 €Punkaharjun kunta, Punkaharju, Kino Lusto, 2 000 €Reijonen Toivo, Kirkkonummi, Kino, 3 000 €Reijonen Toivo, Espoo, Kino Tuomarila, 3 000 €Saarenharju Esko/ kunta, Juva, JuKu, 2 000 €Sallan kunta, Salla, Kino, 1 500 €Salonen Pasi, Jalasjärvi, Tähti Kino, 1 500 €Salonen Pasi, Kankaanpää, Kantripalatsi, 2 000 €Savon Kinot Oy, Savonlinna, Kino Killa, 2 500 €Savon Kinot Oy, Joensuu, Tapio 1–4, 3 000 €Sieranta Kaija, Toijala, Kino, 5 000 €Siltanen Pasi, Huittinen, Lautta Kino, 2 000 €Sipiläinen Jouko, Karjaa, Bio Pallas, 2 500 €Suomussalmen Vasemmisto ry, Suomussalmi,Ämmänsaaren elokuvat, 2 000 €Tervakosken elokuvat Saviniemet ay, Janakkala,Tervakosken elokuvat, 3 500 €Turun Diana Oy, Turku, Kino Thalia 1-3, 4 000 €Varpainen Reijo, Pomarkku, Hakalinna, 3 000 €Varpainen Reijo, Eura, Kauttuan Kuva, 3 000 €Vessonen Markku, Lieksa, Elokuvat, 4 000 €Vimpelin Veto ry, Vimpeli, Nuorisokuvat, 2 500 €Virolahden Sampo ry, Virolahti, Palo Kino, 1 000 €Ylivieskan Sos.demokraatit ry, Ylivieska, Seurojen Kuvat, 3 000 €Elokuvien maahantuontitukiCinema Mondo Oy Ltd., Kikin lähettipalvelu, Ohjaaja MiyazakiHayao, 15 000 €Digital Cinema Matila & Röhr, After The Wedding, Ohjaaja BierSusanne, 7 000 €Sputnik Oy, L’Atalante, Ohjaaja Vígo Jean, 7 000 €Kuva-Tähti Oy, Uusikaupunki, Kuvala, 3 500 €Lankinen Jukka/ Filmihankkija, Kuhmo, Pajakkakino, 1 800 €Lasten Cinema Oy, Helsinki, Lasten Cinema, 3 000 €Lokka Jukka, Outokumpu, Kino Marita, 4 000 €Luoma Anna-Maija, Ylistaro, Matin Tupa, 5 000 €Mattila Arto, Karkkila, Kino Karkki, 2 500 €Movie Company Alatalo Oy, Oulu, kiertue-esitykset, 2 000 €MTK-Paimio ry, Paimio, Kino, 5 000 €Mäkilä Jari Bio Kuva Tmi, Salo, Bio Salo 1-2, 4 000 €Mäntyharjun kunta, Mäntyharju, Kino, 2 500 €Navettakino Ky, Konnevesi, Navettakino, 2 000 €Niemelä Pentti Tmi, Nurmijärvi, Kino Juha, 2 500 €Oravais Ungdomsförening r.f, Oravainen, Bio Grafen, 1 000 €L’Atalante26 E S I T Y S J A L E V I T Y S

Tukipäätökset 6.2.2006Harri Ahokas:Markkinointi- ja levitystukiFS Film Oy, Rock’N Roll Never Dies,Ohjaaja Koiranen Juha, 30 000 €FS Film Oy, Aavan meren tällä puolen,Ohjaaja Huolmann Nanna, 35 000 €MRP Matila Röhr Productions Oy, Suden vuosi,Ohjaaja Saarela Olli, 70 000 €Sandrew Metronome Distribution Finland,Yhden tähden hotelli, Ohjaaja Matikainen Ari, 22 000 €Sandrew Metronome Distribution Finland, Miehen työ,Ohjaaja Salmenperä Aleksi, 60 000 €Solar Films Inc. Oy, V2 – Jäätynyt enkeli,Ohjaaja Mäkelä Aleksi, 70 000 €Kansainväliset elokuvafestivaalitDocPoin Helsingin Dokumenttielokuvafestivaaliyhdistys ry,DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaalit24.–28.1.2007, 50 000 €Espoon elokuvajuhlat ry, XVIII Espoo Ciné -elokuvafestivaalit21.–26.8.2007, 34 000 €Helsinki Film Festival ry, Helsinki International Film Festival –Rakkautta ja Anarkiaa syyskuussa 2007, 50 000 €Oulun elokuvakeskus ry, Oulun XXVI kansainvälinen lastenelokuvafestivaali12.–18.11.2007, 64 000 €Aavan meren tällä puolenPalikka ry, Animatricks –festivaali, 10 000 €Sodankylän elokuvafestivaalit ry, Sodankylän elokuvajuhlat –Midnight Sun Film Festival 13.–17.6.2007, 89 000 €Tampereen elokuvajuhlat ry, Tampereen 37. kansainväliset lyhytelokuvafestivaalit7.–11.3.2007, 123 000 €Digitaalisten elokuvakopioiden tukiKinoproduction Oy, Suden arvoitus,Ohjaaja Niemi Raimo O., 3 400 €Suden arvoitusE S I T Y S J A L E V I T Y S 27

Musta jääTukipäätökset 19.4.2007KulttuurivientiElokuvan käännös- ja DVD-kuluihin. 500 €Korenius Oskari, Mummy’s Boy, Ohjaaja Oskari Korenius, Ohjaajanmatkakuluihin Walesin BAFTA-gaalaan. 360 €Lehmuskallio Markku, Saamelainen, Ohjaaja Anastasia Lapsui,Markku Lehmuskallio, Ohjaajien matkakuluihin Visions du Réel-festivaalille Nyoniin Sveitsiin. 1 430 €Majaniemi Hannele, Rondo, Ohj: Marja Mikkonen,Leikkaajan matkakuluihin Cannesin elokuvajuhille Cinefondationkilpailuun.560 €Mikkonen Marja, Rondo, Ohjaaja Marja Mikkonen, Ohjaajanmatkakuluihin Cannesin elokuvajuhille Cinefondation-kilpailuunsekä tarvittavan esitemateriaalin suunnitteluun ja toteuttamiseen.2 500 €Tuominen Taneli, Rondo, Ohjaaja Marja Mikkonen, Säveltäjämuusikonmatkakuluihin Cannesin elokuvajuhille Cinefondationkilpailuun.560 €Jaana Puskala:Pitkät elokuvatFS Film Oy, Rock’N Roll Never Dies, Englanninkielisen festivaalikopionja DVD:n valmistaminen. 4 385 €Lehkamo Arto, Young Love, Matkakulut Romance In A Can elokuvafestivaaleilleMiamissa USA:ssa 9.–14.2.2007, 1 190 €Making Movies Oy, Tuottaja Kai Nordbergin osallistumiskustannuksetEuropean Film Promotion organisaation ”Producers On The Move”tapahtumaan Cannesin elokuvafestivaaleilla 2007. 1 780 €Making Movies Oy, Musta jää, Tuotantopäällikkö Camilla O’Connerinosallistumiskulut Finnish Showcase, Cannes 2007 markkinointitempaukseenCannesin elokuvafestivaaleilla. 1 700 €Making Movies Oy, Tiikerisydän, Tuottaja Kaarle Ahon osallistumiskulutCannesin elokuvafestivaaleille 2007. 1 786 €Making Movies Oy, Musta jää, Erilaisten markkinointimateriaalienvalmistaminen Finnish Showcase, Cannes 2007 ja Producers On TheMove tapahtumia varten sekä myöhempään käyttöön elokuvankv-markkinointia varten. 10 000 €Marja Pallassalo:Lyhyt- ja dokumenttielokuvatFoxley Consulting Oy, Kuinka karhu menetti häntänsä,Ohjaaja Tero JarttiRondo28 E S I T Y S J A L E V I T Y S : U L K O M A A T

Tukipäätökset 15.3.2007Kirsi Tykkyläinen:Pitkät elokuvatArtista Filmi Oy, Kalteva torni, Elokuvan englanninkielinenkäännös, 2 525 €Blind Spot Pictures Oy, Miehen työ, Kahden englanninkielisen festivaalikopionvalmistaminen, käännös ja tekstitys, ranskankielisenfestivaalikopion valmistaminen. Screen Internationalin mainos,englanninkielinen esite, juliste ja nettikampanja sekä DVD:t.Tuottaja Tero Kaukomaan matkakulut Rotterdamin ja Berliininelokuvafestivaaleille tammi-helmikuussa 2007. 14 565 €Edelmann Samuli, Rock’N Roll Never Dies, Riisuttu mies,Matkakulut Rotterdamin ja Göteborgin elokuvafestivaaleilletammi-helmikuussa 2007. 2 100 €Making Movies Oy, Musta jää, Englanninkielisen esittelymateriaalinvalmistaminen. 1 685 €Pirinen Antti, Berlinale Talent Campus, Matkakulut, 195 €Marja Pallassalo:Lyhyt- ja dokumenttielokuvatAnima Vitae Ltd Oy, Möbleeraaja, Ohjaaja Laura Neuvonen,DVD-kopioiden ja julisteiden valmistamiseen. 1 730 €Elokuvaosuuskunta Siperia, Tunnustus, Ohjaaja Matti Reinikka,Käännöskuluihin ja DVD-kopioiden valmistamiseen. 1 900 €Katharsis Films Oy, Taikayö, Ohjaaja Jouni Hiltunen, Käännöskuluihin,DVD-kopioiden ja julisteiden valmistamiseen. 2 880 €Lasihelmi Filmi Oy, Järvi, Ohjaaja Maarit Lalli,Numero, Ohjaaja Mika Lehtinen, DVD-kopioiden ja julisteidenvalmistamiseen. 3 460 €Lehtinen Emilia, Luke’s Return, Käsikirjoitus: Emilia Lehtinen,Käsikirjoittajan osallistumismaksuun Nisimasan järjestämässäEuropean Short Pitch -koulutuksessa Moulin d’Andéssa ja Clermont-Ferrandinlyhytelokuvajuhlilla Ranskassa. 200 €Lindén Sonja, Ei kukaan ole saari, Ohjaaja: Sonja Lindén, DVD- jabeta kopioiden valmistamiseen. 610 €Oktober Oy, Ensimmäinen Eskelinen, Ohjaaja Mika Hotakainen,Beta- ja DVD-kopioiden valmistamiseen. 460 €Oktober Oy, Ensimmäinen Eskelinen, Ohjaaja Mika Hotakainen,Julisteiden ja DVD-kansien valmistamiseen. 450 €Tukipäätökset 6.2.2007Kirsi Tykkyläinen:Pitkät elokuvatAalto Reetta, Berlinale Talent Campus 2007, matkakulut. 250 €Aaltonen Jouko, Kenen joukoissa seisot, Matkakulut Lontoon BarbicanCenterin suomalaiselle elokuvaviikolle 12.12.2006. 360 €Artista Filmi Oy, Kalteva torni, Englanninkielisen festivaalikopion,esitteen ja julisteen valmistaminen sekä apulaisohjaaja SusannaPalinin matkakulut Lyypekin pohjoismaisille elokuvafestivaaleillemarraskuussa 2006. 3 700 €Helsinki-filmi Oy, Tyttö sinä olet tähti, Kolmen englanninkielisenfestivaalikopion, englanninkielisen esitteen, flyerin, DVD:n ja digimasterinvalmistaminen sekä Aleksi Bardyn, Samuli VauramonEnsimmäinen EskelinenE S I T Y S J A L E V I T Y S : U L K O M A A T 29

ja Dome Karukosken matkakuluja Berliinin elokuvafestivaaleillehelmikuussa 2006. 7 380 €Kinoproduction Oy, Suden arvoitus, Englanninkielisen festivaalikopionja DVD:n valmistaminen. 5 450 €Production House Oy Finland, Onni von Sopanen, Englanninkielisenfestivaalikopion valmistaminen. 4 120 €Westerberg Paavo, Valkoinen kaupunki, Aku Louhimiehen, JanneVirtasen ja Paavo Westerbergin matkakulut Palm Springsin kansainväliselleelokuvafestivaalille sekä Los Angelesin ScandinavianFilm Week -festivaalille tammikuussa 2007. 3 780 €Marja Pallassalo:Lyhyt- ja dokumenttielokuvatArt Films production AFP Oy, Kuuban valloittajat; Ohjaaja: ArtoHalonen, Tupakkatytöt; Ohjaaja: Tarja Mattila,Elokuvien DVD- ja betakopiokuluihin, Arto Halosen matkakuluihinMexico Cityn dokumenttielokuvafestivaaleille. 1 850 €Edith film Oy, Viisi aamua vielä; Ohjaaja: Milja Ahola, Mittari;Ohjaaja: Kimmo Taavila, Supermiehen poika; Ohjaaja: Liisa Penttilä,Siberian Express; Ohjaaja: Pekka Korhonen, Elokuvien DVD-, betaja beta ntsc-kopioiden valmistamiseen. 1 410 €Edith film Oy, Viisi aamua vielä, Ohjaaja: Milja Ahola, DVD-kopioidenja DVD-kansien valmistamiseen. 600 €Korenius Oskari, Mummy’s Boy, Ohjaaja: Oskari Korenius, Ohjaajanmatkakuluihin Eat My Shorts -festivaalille Lontooseen. 280 €Lasihelmi Filmi Oy, Sam, Ohjaaja: Anna Maria Jóakimsdóttir Hutri,Järvi, Ohjaaja: Maarit Lalli, Numero, Ohjaaja: Mika Lehtinen,Sam-elokuvan 35 mm:n kopion valmistamiseen ja tekstitykseen.Elokuvien julisteiden valmistamiseen. 8 350 €Meguru Film Sound, Valoa päähän, Ohjaaja: Kauko Lindfors,Englanninkielisen käännöksen ja DVD-kopioidenvalmistamiseen. 2 580 €Nissi Timo Eemeli, Turistit, Käsikirjoittajan osallistumismaksuunNisimasan järjestämässä European Short Pitch -koulutuksessaMoulin d’Andéssa ja Clermont-Ferrandin lyhytelokuvajuhlillaRanskassa. 200 €Pettufilmi Oy, Risto ja Minna, Ohjaaja: Mikko Keinonen,DVD-kopioiden valmistamiseen. 180 €Pettufilmi Oy, Risto ja Minna, Ohj: Mikko Keinonen, Beta- ja ntsc-kopioiden valmistamiseen. 460 €Rinnekangas Rax, Zahara&Urga, Ohjaaja: Rax Rinnekangas,Ohjaajan matkakuluihin FIFA-festivaaleille MontrealiinKanadaan. 700 €Silva Mysterium Oy, Milja, Ohjaaja: Maria Lappalainen, Elokuvankäännätys- ja pr-materiaalikuluihin, VHS-, DVD- ja betakopioidenvalmistuskuluihin. 3 000 €Silva Mysterium Oy, Väinö Auer, Ohjaaja: Mikko Piela, Elokuvankäännätys- ja tekstityskuluihin, DVD- ja betakopioiden valmistamiseensekä ohjaajan matkakuluihin Buenos Airesin dokumenttielokuvafestivaaleille.5 720 €Kenen joukoissa seisot30 E S I T Y S J A L E V I T Y S : U L K O M A A T

Sanoista tekoihin –MEDIA pyrkii keventämään byrokratiaaUuden Media 2007- ohjelman yksi tärkeimmistätavoitteista on byrokratian yksinkertaistaminen.Tavoite on haastava kun kyseessäon EU:n komissio, mutta jo nyt näemme, ettätämän vuoden hakukierroksiin on tulossa joitakin helpotuksiapaperisotaan. Esimerkiksi festivaalit voivatjatkossa liittää edellisen vuoden rahoituspäätökset tailetter of intent -tyyppiset kirjeet festivaalihakemuksenliitteiksi, jos ei kotimaiselta rahoittajalta ole mahdollistasaada kirjallista, sitovaa rahoitussopimusta hakukierroksenjättöpäivään mennessä. Kaikilta hakijoiltaei myöskään jatkossa vaadita taloudellisesta tilastakertovaa ns. financial capacity -lomaketta. KaikkiMedia-ohjelman tuet ovat jatkossa suoria tukia, joitaei tarvitse maksaa takaisin.Hankekehittelynhakemukset yksinkertaistetaanHankekehittelyn tämänvuotinen hakukierros umpeutuihuhtikuussa. Hakukierroksella noudatettiin aikataulullisistasyistä Media Plussan sääntöjä, ja ainoamuutos viimevuotiseen hakuun verrattuna on, ettäjälleeninvestointivaatimus on poistettu ja tuki onjatkossa suoraa tukea. Suomesta lähetettiin peräti 17single projects- ja slate funding -hakemusta sekä yksiNew Talent -hakemus.Tuotantoyhtiöiden iloksi seuraavaan hankekehittelyhakukierrokseenkaavaillaan suurempia muutoksia.Määräsummat jäävät pois, hakuohjelomakkeetlyhennetään ja kokemusta samasta genrestä ei enäävaadita. Tämä muodollisesti vuoteen 2008 kuuluvahakukierros julkaistaan jo tämän vuoden heinäkuussa,ja ensimmäinen jättöpäivä on marraskuussa 2007.Uusmediayhtiöille julkaistaan erillinen hakukierros,jossa pyritään huomioimaan alan ominaispiirteet. Pelitaloilleon varmasti helpotus, että jatkossa voi hakeatukea, vaikka yhtiö on alle vuoden ikäinen.TV-levitystuesta keskusteluaMedia-komiteassaMedian jäsenmaat ovat jo kauan vaatineet TV-levitystukeenpieniä maita suosivia muutoksia. Viime vuosinamenestyksekäs hakemus on edellyttänyt montaennakko-ostoa ja se on liiaksi suosinut ns. isoja maitakuten Ranskaa, Saksaa ja Isoa-Britanniaa. Mediakomiteassaon tänä keväänä alustavasti keskusteltu automaattipisteytyksestäluopumisesta ja siirtymisestäjärjestelmään, jossa ennakko-ostojen määrän sijastakiinnitettäisiin huomiota rahoituksen rakenteeseenja tehtäisiin ohjelmista laadullinen arvio. Tämänkevään hakukierroksella pätee kuitenkin vielä automaattipisteytys.Tulevaisuuden jakeluteitä ja tulevaisuudentekijöitä tuetaan uusilla tuillaMedia 2007 -ohjelman aikana on tähän mennessäjulkaistu kaksi täysin uutta tukea: Uusia jakeluteitäedistävä Online Distribution ja Digital Cinema -tukisekä elokuvakoulujen keskinäistä verkottumista edistävätuki. Uusista hakukierroksista löydät lisätietojaAjankohtaiset hakukierrokset -otsikon alta tai nettisivuiltammewww.mediadesk.fi. Molemmista uusistatuista tiedotetaan myös Cannesissa Median järjestämässäinfotilaisuudessa 23. toukokuuta.K e r s t i n D e g e r m a nM E D I A D E S K 31

LyhyestiMedia 2007 -infoa CannesissaKaikille kiinnostuneille elokuva-alan ammattilaisillesuunnattu infopäivä Media Information Daypidetään Cannesin elokuvajuhlien aikana keskiviikkona23.5.2007 Hotel Sofitelissa. Päivän ohjelma onseuraava:10.00–11.15 Online Distribution eli tietoa uudestaVideo on Demand/Digital CinemaDistribution -tuesta11.30–13.00 Training – market access14.30–15.45 Development16.00–17.30 DistributionPaikka: Hotel Sofitel, 1 Boulevard Jean Hibert,BP 162, 06407 Cannes. Tervetuloa!AjankohtaisethakukierroksetTV-levitystuki(Call for proposal 06/2007)TV-levitystuki on suora tuki, jota ei tarvitse maksaatakaisin. Hakijana toimii itsenäinen tuotantoyhtiö.Hakukelpoisella televisio-ohjelmalla on vähintäänkolme ennakko-ostoon tai yhteistuotantoon sitoutunuttatv-yhtiötä kolmesta erikielisestä maasta. Ohjelmanpitää olla vähintään joko 50 minuutin pituinen(fiktiot) tai 25 minuutin pituinen (dokumenttielokuvatja animaatiot). Hakemuksia arvioidaan pisteytyksenavulla.Tuki on suunnattu tv-tuotannoille, joten elokuvateatterilevitystäei hyväksytä, paitsi jos kyseessä onpieni hakijamaa. Silloin kotimainen teatterilevityshyväksytään, jos ohjelman ensilähetys tapahtuu televisiossa.Dokumenttielokuvien kohdalla hyväksytäänmyös elokuvateatterilevitystä.Hakijayhtiö voi hakea tuotannolleen Median TVlevitystukeaaikaisintaan kuusi kuukautta ennen varsinaisiakuvauksia ja viimeistään ensimmäisenä kuvauspäivänä.Tuotanto on hakukelpoinen kun yllämainittujenehtojen lisäksi vähintään 50 % rahoituksestaon olemassa. Tuen suuruus on enintään 12,5 % tuotantobudjetistafiktioille ja animaatioille ja enintään20 % dokumenttielokuville. Tuen määrä on enintään500 000 euroa ohjelmaa kohti.TV-levitystuen deadlinet 2007 ovat:1.6. ja 2.11.2007.Harkinnanvarainen tukiteatterielokuvien levittäjille(Call for proposal 04/2007)Harkinnanvaraista tukea myönnetään, jos vähintäänviisi levittäjää eri Media 2007 -ohjelman jäsenmaistaon sopinut saman elokuvan levityksestä. Tuki kohdistuuelokuvan levitys- ja markkinointikuluihin. Mediantuki voi olla enintään 50 % koko kampanjankustannuksista tai enintään 150 000 euroa levittäjääja elokuvaa kohti. Elokuvat, joiden tuotantobudjetitylittävät 25 miljoonaa euroa, eivät kuulu tuen piiriin.Harkinnanvaraisen tuen hakuajat vuonna 2007 ovat10.7. ja 1.12.2007.Training/ Koulutustuki elokuvakouluille(Call for proposal 10/07)Huhtikuussa 2007 julkaistiin Media 2007 -ohjelmanpuitteissa uusi Koulutustuen hakukierros, joka onsuunnattu eurooppalaisten elokuvakoulujen verkostoitumistaja opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuttaedistäville hankkeille. Hakukierros on kokonaan uusi,vastaavaa ei ole julkaistu aiemmin.Hakukierroksen tavoitteena on parantaa eurooppalaisenaudiovisuaalisen alan koulutusta ylipäätään,rohkaista yhteistyö- ja vaihtohankkeisiin tukemallaeurooppalaisten koulutustahojen verkostoitumista jalisätä opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta Euroopassa.Hankkeet, jotka voivat hakea tukea, voivat edustaakolmea eri tematiikkaa:- käsikirjoitustekniikat: tavoitteena, että käsikirjoittajatvoivat parantaa taitojaan perinteisten ja interaktiivistenkäsikirjoitusmetodien alueella- management: tuottajien ammattitaidon vahvistaminen,business skills, tuotanto, levitys, laki- ja sopimusasiat,kansainvälisten markkinoiden tuntemus- uudet teknologiat: digitaalisuus tuotannoissa,3D-animaatio, HDTV, jälkituotanto, erikoistehosteet,uudet jakelukanavat, uusmedia markkinoinnissa,restauraatio- ja konservointitekniikatHakukelpoisia hakemuksia varten hakijoiden tuleekoota eri maiden elokuvakouluista tai muista koulutustahoistakoostuva ryhmä, joka hakee tukea. Yksi32 M E D I A D E S K

koulu toimii hankkeen koordinaattorina. Hankkeidenosallistujat voivat olla eurooppalaisten elokuvakoulujenopiskelijoita ja opettajia tai muiden koulujenopiskelijoita, kunhan koulutus tähtää toimimiseenaudiovisuaalisella alalla.Hankkeessa tulee olla mukana vähintään kolmeeri koulua/organisaatiota vähintään kolmesta eriMEDIA-ohjelman jäsenmaasta. Media-tuki voi olla50 % hankkeen kustannuksista tai jopa 75 % josmukana on organisaatio jostakin seuraavista maista(uudet jäsenmaat): Bulgaria, Kypros, Tsekin tasavalta,Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Romania,Slovakia ja Slovenia. Osallistuvista kouluistakoordinaattorin ja yhteensä vähintään kahden tuleeolla ”higher education institution” eli Suomessa kyseeseentulevat lähinnä yliopisto-tason koulutus jaammattikorkeakoulut.Hanke voi olla pituudeltaan enintään vuoden mittainenja sen tulee alkaa viimeistään 30.6.2008. Nytjulkaistun hakukierroksen hakuaika päättyy 2.7.2007.Hakukierroksen budjetti on 1 360 000 euroa.Kokeiluhankkeet / Pilot Projects(Call for proposal 12/2007)Tuki on suunnattu hankkeille, jotka edistävät elokuvaperinnönsäilyttämistä ja hyödyntämistä, ohjelmaarkistojendigitointia, oikeudenomistajien verkottumista,teemakanavien eurooppalaista ohjelmointia jaonline-jakeluhankkeita. Tuki on tarkoitettu Media2007 -ohjelman jäsenmaissa toimiville yhtiöille ja organisaatioille.Hakukelpoiset hankkeet voidaan luokitellakolmeen eri kategoriaan:1. Levitys: Luodaan uusia levitys- ja myynninedistämiskanaviaeurooppalaiselle sisällölle tarjoamalla yksilöllisiäpalveluja.2. Verkossa toisiinsa liitetyt tietokannat, joidenavulla laajennetaan ja tehostetaan arkistojen jaluetteloiden saatavuutta ja hyödyntämistä.3. Aikaisemmin tuetut hankkeet: hankkeet, jotkaovat aikaisemmin saaneet Media-tukea kokeiluhankkeidentoteuttamiseen.Hankkeet voivat olla kestoltaan vuoden, kahdentai kolmen vuoden pituisia. Hakukelpoisella hankkeellapitää olla eurooppalainen lisäarvo ”European dimension”.Ehto täytetään niin, että hankkeeseen osallistuuvähintään neljä Media 2007 -ohjelmaan kuuluvaamaata ja vähintään kolme eri kielialuetta. Tukeavoidaan myöntää enintään 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista.Tänä vuonna komissio on varannut 2miljoonaa euroa tälle tukiohjelmalle. Tuen hakuaikaon voimassa 2.7.2007 saakka.Video on Demand /Digital Cinema Distribution(Call for proposal 13/2007)Video On Demand /Digital Cinema Distribution onnimeltään kokonaan uusi tukimuoto, joka julkaistiinhuhtikuussa. Tuen tavoitteena on edistää eurooppalaistenelokuvien digitaalisia levityskanavia.Kyseeseen tulevat niin Video On Demand -palvelutinternetissä tai TV:ssä kuin elokuvien digitaalinenlevitys elokuvateattereissa. Hakukelpoisessahankkeessa on mukana tuottajia, levittäjiä, teatterinomistajiatai muita tahoja useista Euroopan maasta jaelokuvia vähintään neljästä eri maasta. Tukimuodollaon yksi hakuaika, joka päättyy 9.7.2007.Tulossa olevathakukierroksetHankekehittely 2007Vuoden 2007 ensimmäinen deadline oli 16.4.2007(New Talent 12.2.2007). Toinen hakukierros aukeaatodennäköisesti heinäkuun lopulla ja hakuaika päättyymarraskuussa 2007.i2i AudiovisualTuki on suunnattu itsenäisille eurooppalaisille tuotantoyhtiölle.Tukea voi hakea fiktioille, dokumenteilleja animaatioille. Tuen tavoitteena on helpottaatuotantoyhtiön rahoituksen saantia pankeilta ja muiltarahoittajilta. Vuoden ensimmäinen hakuaika päättyi2.2.2007. Seuraava hakukierros julkaistaan toukokuunaikana; viimeinen jättöpäivä on 6.7.2007.EurimagesEurimages on Euroopan Neuvoston myöntämää lainaaeurooppalaisille yhteistuotantohankkeille.Vuoden 2007 seuraavat Eurimages-hakuajat ovat:27.8. ja 22.10.2007.Lisätietoja: http://www.coe.int/eurimagesM E D I A D E S K 33

Dramaturgi Gaby Prekopin pienryhmä: vasemmalta Malin Holmberg-Karim, Kasimir Lehto, Sami Laitinen, Othman Karim,Mark Jackson, Lindiwe Dovey, Caroline David ja edessä Gaby PrekopKeskiaikaisessa miljöössäkäsikirjoitusten kimppuunSources 2 – Script Development Workshop CambridgessäHollantilainen kurssinjärjestäjä Sources 2 on järjestänyt eurooppalaista käsikirjoittajakoulutusta jo 15 vuoden ajan.Nykyään organisaatiolla on toimisto Berliinissä ja Amsterdamissa ja workshopit levittäytyvät tasaisesti kaikkiin Euroopankolkkiin. Yksi viimeisimmistä kursseista kokosi käsikirjoittajat Cambridgen yliopistomiljööseen Isoon-Britanniaan maaliskuussa.Viikon intensiiviseen kehittelyworkshopiin osallistuivat myös Sami Laitinen ja Kasimir Lehto Stereoscape Oy:sta.Sourcesin Script Development Workshop onsuunnattu pitkien elokuvien käsikirjoittajilleja käsikirjoittajatiimeille. Osallistujat jaetaankolmeen pienryhmään, joista kaksi on fiktioryhmiäja yksi dokumenttiryhmä. Joka ryhmää vetää yksikansainvälisen tason dramaturgi, jonka opastuksellahankkeisiin pureudutaan hyvin yksityiskohtaisesti.Kurssi ei ole pelkkää ryhmätyöskentelyä, vaan ohjelmaanmahtuu myös luentoja mm. tarinankertomisestaja elokuvanäytöksiä.3D-hankkeen sisältöä hiomassaSourcesin Script Development Workshop on monellesuomalaiselle käsikirjoittajalle tuttu, koska vuosien34 M E D I A D E S K

varrella sen anneista on ehtinyt nauttia jo kelpo joukkokäsikirjoittajia. Pariin otteeseen kurssi on myöspidetty Suomessa. Viimeksi huhtikuussa SourcesCompact -niminen kurssi, joka keskittyy lyhyidentv-sarjojen kehittelyyn, pidettiin Oulussa. Pääsääntöisestisuomalaisten kokemukset Sources-kursseistaovat olleet hyvin positiivisia ja samaa toteavat SamiLaitinen ja Kasimir Lehto. He hakivat kurssille projektillaanAmnesia, joka on lämminhenkinen ja humoristinen12-vuotiaan mulattipojan kasvutarina.Hankkeesta erityisen tekee se, että elokuvasta tuleeensimmäinen kolmiulotteinen suomalainen pitkä fiktioelokuva.Sources-kurssilla 3D-tekniikka kuitenkinpantiin tyynesti sivuun ja keskityttiin vain ja ainoastaantarinan sisältöön.Aikataulu kohdallaanSami Laitinen ja Kasimir Lehto, jotka käsikirjoittavatja ohjaavat elokuvaa yhdessä, kertovat kurssin osuneenheille aikataulullisesti hyvään saumaan. Syksyllä2006, kun he tekivät kurssihakemuksen, he kirjoittivatkäsikirjoituksen kokonaan uudestaan ja saivat senniin hyvään malliin, että tulivat valituiksi. Maaliskuussakäsikirjoituksen työstäminen oli ollut tauollauseamman kuukauden, joten kurssilla saatu palauteoli helppo ottaa vastaan ja nähdä tarinan vahvuudet jakehittämistä vaativat kohdat muiden silmin.Tiiminä työskentelyn etuMoni osallistuu kurssille yksin, mutta Sami ja Kasimirpitivät hyvänä sitä, että heitä oli kaksi jakamassaprojektin saamaa palautetta. Päivän ryhmätapaamistenjälkeen he saattoivat vetäytyä luostarimaisenyliopistokampuksen humisevaan ullakkohuoneeseenkäymään yhdessä päivän antia läpi ja jatkamaan käsikirjoituksentyöstämistä omassa kahden miehenworkshopissaan iltamyöhään. Kaksikko toteaakin,että heille kurssin tärkein anti oli ehdottomasti pienryhmätyöskentelyunkarilaisen Gaby Prekopin johdolla,sillä he lähtivät kurssille sillä asenteella, ettäsiellä tehdään töitä. Käsikirjoitus etenikin mukavasti,mutta osan luennoista ja illallisista he jättivät suosiollaväliin, jotta kirjoittamiselle jäi enemmän aikaa.Oma kummitustarinoita henkinyt huone 1300-luvultaasti peräisin olevan yliopistokampuksen ytimessäsen sijaan tuli hyvin tutuksi. Itse workshop pidettiinCambridgen yliopiston kuuluisan Trinity Hallin tiloissa.Ryhmän korvamaton apuSamin ja Kasimirin ryhmässä oli ruotsalainen ohjaajatuottaja-pari,skotlantilainen ja englantilainen käsikirjoittajaja kuunteluoppilaana yksi Cambridgen yliopistonluovan kirjoittamisen opiskelija. Kaikki olivat lukeneetjo ennen kurssin alkua toistensa käsikirjoitukset japäivittäin kunkin projektiin paneuduttiin kahden tunninajan. Käsikirjoituksia käytiin läpi ja niitä purettiinosiin moniin tavoin. Henkilöhahmoja analysoitiin karsimallaturhat henkilöt pois ja keskittymällä tärkeimpiin.Mietittiin tarinan kaari, jotta runko kohtaustenkirjoittamiselle selkeytyisi. Päivän päätteeksi kukinesitteli koko osallistujajoukolle oman hankkeensa, jottanäiden pienten pitching-harjoitusten avulla saatiinjuoni tiiviiseen ja kiinnostavaan muotoon.Sami ja Kasimir kertovat, että suurin apu omankäsikirjoituksen työstämiseen oli se, kun tarina pitikertoa muille. Totta kai saatu palautekin on arvokasta,mutta täytyy vain olla tarkkana, ettei kuuntele liikaamuita ja hylkää tarinasta jotain, mikä siinä on itselletärkeää. Olennaista on se, että pystyy kartoittamaanmillä akselilla pitää tehdä muutoksia. Kritiikkiä ei tuleottaa valmiina ratkaisuina, vaan kipinöinä omien vastaustenlöytämiseen, painottaa Kasimir.Kiinnostavia projektejahyvässä ohjauksessaSami Laitinen kuvaa kurssilla tuntuneen siltä kuinolisi itse valtavassa labyrintissä muiden neuvoessa labyrintinyläpuolella, mihin suuntaan tulee milloinkinkääntyä. Kasimir pohtii, että vastaavanlaisen workshopinvoisi helposti järjestää suomalaisinkin voimin,mutta toisaalta kurssista tekee tehokkaan juuri se, ettäollaan viikko poissa omista rutiineista ja jatkuvasta puhelimenpirinästä ja keskitytään todella vain käsikirjoituksentyöstämiseen. Ryhmän vetäjä Gaby Prekopsaa molemmilta suuret kiitokset ammattitaidostaan.Hänellä on loistava kyky käsitellä oppilaitaan ja heidänprojektejaan pehmeästi, reilusti ja ymmärtäen, muttasuoraa kritiikkiä kaihtamatta.Projektit, joiden kanssa osallistujat kurssille tulivat,olivat Sami Laitisen ja Kasimir Lehdon mukaankauttaaltaan tasokkaita. Genrejä löytyi laidasta laitaan:oli toimintajännäriä, perhe-elokuvaa, lähihistoriaanpureutuvaa draamaa ja dokumentteja. Ryhmät olijaettu siten, että samantyyppiset hankkeet niputettiinyhteen, jotta yhteistyöstä ja verkostoitumisesta saataisiinkaikki irti.M E D I A D E S K 35

Käsikirjoitus voiedistyä kurssilla huimastiSamin ja Kasimirin mukaan kurssia voi suositellalämpimästi kaikille käsikirjoittajille, mieluiten vielätiimille, jossa on esim. käsikirjoittaja ja tuottaja.Siinä vaiheessa, kun käsikirjoitus puretaan osiinpala palalta, on tuottajalla hyvä mahdollisuus ollavaikuttamassa siihen, mihin suuntaan uudessa versiossalähdetään. Lisäksi tuottaja voi kurssilla luodahyviä kontakteja ja löytää kiinnostavia projektejatuottaakseen. Käsikirjoituksen vaiheesta molemmatovat sitä mieltä, että mitä pidemmällä käsikirjoituson, sitä enemmän kurssista saa irti. Kun materiaaliaon paljon ja sitä on jo aikansa työstänyt, on useinsiinä vaiheessa, että kaipaa ulkopuolista apua. Itseon monesti liian lähellä tekstiä nähdäkseen sen kokonaisuutena.Cambridgen intensiivisen viikon jälkeen kurssinohjelma jatkuu siten, että kukin työstää käsikirjoitustaanparin-kolmen kuukauden ajan. Sitten kaikkisaavat luettavakseen oman ryhmänsä jäsenten uudetversiot, joita kommentoidaan, ja lopuksi kokoonnutaanoman pienryhmän kanssa vielä yhden päiväntapaamiseen kesällä.3D:llä kohti vuotta 2009Kritiikkiä kurssi saa Sami Laitiselta ja Kasimir Lehdoltakalliista hinnastaan, joka tosin olisi siedettävä,jos kuluihin saisi tukea, mutta Avekin tuki jäi tälläkertaa saamatta. Samin mielestä kahdenkeskistäkonsultaatiota dramaturgi Gaby Prekopin kanssaolisi kaivannut kurssin keskivaiheilla sen sijaan, ettäsille oli varattu aikaa kurssin lopussa. Toki Prekopinpalautteen voi hyödyntää kurssin jälkeisessä kirjoitustyössä,mutta workshop-työskentelyn kannalta setuli liian myöhään.Tällä hetkellä kaksikon tavoitteena on viimeistelläkäsikirjoitus mahdollisimman pian, jotta voidaanedetä esituotantovaiheeseen. Kuvaukset on tarkoitusaloittaa keväällä 2008 ja ensi-ilta on suunniteltu vuoteen2009. Stereoscapen 3D-elokuva on kunnianhimoinenja kiinnostava hanke, jota jäämme mielenkiinnollaodottamaan. 3D-elokuvista povataanlevittäjäkentällä suurta menestystä digitalisoinninedetessä ja teattereiden tavoitellessa jotain uutta.I n k e r i L u n d g r e nAjankohtaisiakurssejaKäsikirjoituskurssitSources 2 –Script Development WorkshopKohderyhmä: Pitkien näytelmäelokuvien tai luoviendokumenttien käsikirjoittajat, käsikirjoitustiimit,tuottajat, script editorit ja ohjaajat. Käsikirjoittajillesuositellaan osallistumista tuottajiensa kanssa.Koulutuksen sisältö: Ohjelman puitteissa keskitytäänerityisesti käsikirjoituksiin, jotka pohjautuvat kirjoittajienkulttuuriseen ja sosiaaliseen taustaan, muttajotka ovat kansainvälisesti kiinnostavia. Koulutuksenpainopisteitä ovat kirjoitusmetodit, tekstianalyysit jatekstin työstäminen ja uudelleen kirjoittaminen.Kurssiohjelma: Koulutus koostuu viikon workshopista,jossa käsikirjoituksia työstetään eteenpäin.Workshopin aikana kaksi ryhmää työskentelee pitkänelokuvakäsikirjoituksen ja yksi ryhmä luovan dokumenttielokuvankäsikirjoituksen parissa. Workshopinjälkeen osallistujat työstävät käsikirjoituksiaan noin12 viikon ajan, jolloin heillä on mahdollisuus konsultoidaSources-ohjaajansa kanssa ja lopuksi on vieläyhden päivän seurantatapaaminen ryhmän kesken.Syksyn 2007 Sources Script Development Workshopjärjestetään marraskuussa Grazissa Itävallassa.Hinta: Ilmoittautumismaksu 100 euroa/projekti/kirjoittaja ja osallistumismaksu 1 800 euroa/projekti/kirjoittaja,saman projektin muut henkilöt 900 euroa/henkilö.Hakeminen: Hakuaika marraskuun 2007 workshopiinpäättyy 1.7.2007.Yhteystiedot:info@sources2.dewww.sources2.deTuotantokurssitACE – Producers´Training and Networking programmeKohderyhmä: ACE järjestää koulutusta vähintäänyhden pitkän elokuvan tuottaneille itsenäisille tuottajille,jotka työskentelevät aktiivisesti kansainvälisillemarkkinoille suunnatun tuotantoprojektin parissa.36 M E D I A D E S K

Kurssiohjelma: Workshopeissa keskitytään pitkienelokuvien kehittämiseen ja eurooppalaisten tuottajienverkoston syventämiseen. Workshopit koostuvat tapaustutkimustenesittelyistä, kansainvälisten markkinoidenja elokuvien rahoituslähteiden analysoinnista.ACE:n asiantuntijat seuraavat tuottajien projektienkehittymistä. Seuranta sisältää kaikki avainalueetkuten käsikirjoituksen, editoinnin, rahoituksen, levityksenja markkinoinnin. Koulutus kestää yhteensä 14kuukautta ja pitää sisällään 3–4 erillistä workshopia.Ensimmäinen kokoontuminen on marraskuussa 2007Pariisissa ja viimeinen joulukuussa 2008 Ranskassa.Hinta: Koulutuksen hinta on 5 000 euroa. MyöhemminACE-verkoston jäsenen vuosittainen jäsenmaksuon 650 euroa.Hakeminen: Hakuaika päättyy 1.7.2007.Yhteystiedot:info@ace-producers.comwww.ace-producers.comEuropean FilmsCrossing Borders, San SebastianKohderyhmä: tuottajat, levittäjät, ohjaajat ja käsikirjoittajat,jotka haluavat laajentaa elokuviensa kansainvälistälevitystäKurssiohjelma: Espanjalainen kurssinjärjestäjä FundacionAutor järjestää kolmipäiväisiä European FilmsCrossing Borders -kursseja merkittävien suurten eurooppalaistenelokuvafestivaalien yhteydessä. Kolmenpäivän workshopin aikana keskitytään elokuvan markkinointiinja promootioon alan huippuluennoitsijoidenjohdolla. Käydään läpi mm. festivaalilevitystä, pitchausta,rahoitusta ja sopimusneuvotteluja esimerkein jaomien projektien avulla. Seuraava workshop pidetäänSan Sebastianissa 17.–20.9.2007.Hinta: Kurssi maksaa 640 euroa majoituksen kanssatai 304 euroa ilman majoitusta, jos hakee 1.7.2007mennessä. Hakuaikaa jatkuu 27.7.2007 saakka, muttahinta nousee 20 %, jos hakee 1.7. jälkeen.Hakeminen: Hakemuksen tulee sisältää hakukaavake,CV ja lyhyt projektiesittely.Muuta: Kurssista on artikkeli MEDIA-lehdessä (syksy2004), joka on pdf-muodossa luettavissa MediaDeskin sivuilla osoitteessa www.mediadesk.fiYhteystiedot:bveyne@sgae.eswww.eufilmscrossingborders.comFilm Business SchoolKohderyhmä: elokuvatuottajat,joilla on yhteistuotantohanke vireillä.Koulutuksen sisältö:Koulutuksen painopiste on elokuvatuotantojenrahoituksessa. Workshopissapaneudutaan kunkin tuottajan parhaillaantyöstämään elokuvaan, ja niille tehdään alan ammattilaistenohjauksessa rahoitussuunnitelma. Yhteisluentojenlisäksi workshopissa olennaista on henkilökohtainenohjaus, jota kukin osallistuja saa kokeneiltaohjaajilta. Elokuvarahoituksen lisäksi kurssilla käsitelläänmyös tuotannon kehittelyä. levitystä, myyntiä,lakiasioita ja neuvottelutaitoja. Seuraava workshopjärjestetään Rondassa Espanjassa 26.–30.6.2007.Projekti: Parhaillaan tuotannollisessa kehittelyssäoleva elokuva, jolla tähdätään kansainvälisille markkinoille.Hinta: Kurssi maksaa 1500 euroa sisältäen kurssimateriaalin,majoituksen, ateriat ja kuljetukset Málagasta/SevillastaRondaan ja takaisin.Hakeminen: Hakuaika päättyy 4.6.2007.Yhteystiedot:fbs@mediaschool.orgwww.mediaschool.orgL’Atelier/ MasterclassKohderyhmä: nuoret alle 30-vuotiaat elokuvatuottajatja levittäjät, joilla on alan työkokemustaKurssiohjelma: Koulutus kestää yhteensä 11 kuukautta.Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää osallistujatEuroopan elokuvateollisuuteen keskittymällä käsikirjoituksenja projektin kehittelyyn, rahoitukseen, tuotantoon,levitykseen ja markkinointiin. Koulutusta tarjoaasekä Filmakademie Baden-Württemberg LudwigsbergissaSaksassa että La Fémis -koulu Pariisissa Ranskassa.Koulutus pitää sisällään opetusjaksoja Ludwigsburgissa,Strasbourgissa, Pariisissa, Lontoossa, Angersissa,Cannesissa ja Berliinissä, harjoittelun jossakin levitysyhtiössäja lyhytelokuvan tuottamisen. Koulutus alkaalokakuussa 2007 ja päättyy elokuussa 2008.Hinta: Kurssi maksaa 1200 euroa. Kurssille otetaan18 osallistujaa.Hakeminen: Hakuaika Ludwigsburgin kurssille onjo päättynyt, mutta Pariisin kurssille hakuaikaa on8.6.2007 saakka.Kieli: Hakijoiden tulee osata joko ranskaa tai saksaa,M E D I A D E S K 37

koska osa opetuksesta on ranskaksi tai saksaksi, osaenglanniksi.Yhteystiedot:La Fémis/Christine Ghazarianc.ghazarian@femis.frwww.femis.frMAIA ResidentialWorkshops & Master ClassesKohderyhmä: nuoret eurooppalaiset tuottajat, joistaerityisesti uusien EU-maiden ja pienten ja vähäisentuotantokapasiteetin maiden (mm. Suomi) tuottajatja Välimeren alueen tuottajatKurssiohjelma: Kuusipäiväisiä MAIA ResidentialWorkshopseja on vuonna 2007 kaksi.Ensimmäisen pidemmän workshopin aiheena on”luova” kehittely, mikä pitää sisällään käsikirjoitusanalyysiä,kehittelyä, ryhmätyöskentelytaitoja ja levitys-ja myyntisuunnitelman tekoa kehittelyvaiheessa.Ensimmäinen kuusipäiväinen workshop pidetään10.–17.6.2007 Viterbossa Italiassa. Toisen workshopinteemana ovat kehittelyvaiheen bisnesaspektit: mitäkaikkia yksityisiä ja julkisia rahoittajia Euroopassaon ja miten päästä näihin rahoihin kiinni, markkinointija levitys, lakiasiat ja kansainväliset yhteistuotannot,valmistautuminen marketteihin ja festivaaleille.Workshop pidetään 30.9.–7.10.2007 ViterbossaItaliassa.Kurssiohjelma: MAIA Master Classes ovat kaksipäiväisiäseminaareja, joita on vuoden 2007 aikanayhteensä kolme. Seuraava Masterclass ProducingNational Films for the European Market pidetään 7.–8.9.2007 Bratislavassa Slovakiassa.Hinta: Residential workshop maksaa 750 euroa jaMasterclass 50 euroa. Osalle hakijoista on tarjollaapurahoja, joista lisätietoja kurssinjärjestäjältä.Hakeminen: Hakuaika kesäkuun workshopiin päättyy25.5.2007 ja seminaariin 24.8.2007.Yhteystiedot:maia@fabulafilm.com, www.fabulafilm.comAnimaatiokurssitThe Three Month Bristol Animation CourseKohderyhmä: animaation ammattilaiset, joilla onvähän työkokemusta tai jotka ovat juuri saaneet opintonsapäätökseen tai ovat valmistumassaKurssiohjelma: Bristol Animation Coursen tavoitteenaon parantaa osallistujien taitoja joko 2D- tai 3D-animaation parissa, luoda laaja ammattilaisverkostoja tarjota lukuisia master class -luentoja Euroopanhuippuosaajilta ja tutustuttaa kurssilaiset Bristolin jalaajemminkin Ison-Britannian animaatioalaan. Kurssilaisetvalitsevat 2D- tai 3D -linjan aiemman taustansapohjalta. Opetus koostuu erilaisista workshopeista,luennoista, studiovierailuista, harjoitustöistä, omanshowreelin työstämisestä ja loppuvaiheen pitchaustilanteesta,jossa kukin esittelee omaa osaamistaan.Kurssi pidetään 1.10.–14.12.2007 Bristolissa.Hinta: Kurssi maksaa 1100 euroa. Hinta ei sisällämatkoja ja majoitusta.Hakeminen: Hakuaika kurssille päättyy 6.7.2007.Hakemuksen tulee sisältää hakulomake, CV, lyhytselvitys miksi hakee kurssille, showreel aiemmistatöistä ja piirustusportfolio.Yhteystiedot:amd.shortcourses@uwe.ac.ukwww.uwe.ac.uk/amdTukea kurssimaksuun!AVEK (Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus) tukee av-alan ammattilaisten jatko- ja täydennyskoulutusta.Hakiessasi jollekin Media 2007 -ohjelman tukemalle kurssille, voit tiedustella mahdollisuutta koulutusapurahaanAVEKista Juha Samolalta, puh. (09) 4315 2350, juha.samola@avek.kopiosto.fi.Ota yhteyttä Media Deskiin!Pidämme tilastoa suomalaisista Median tukemille kursseille osallistuneista, joten toivomme, että kerrot kurssilleosallistumisestasi meille. Toivomme myös kuulevamme kokemuksiasi kurssista, jotta voimme jakaa tietoaeteenpäin. Media Deskistä löytyy myös esitteitä ja muuta apua, joten kurssiasioissa ota yhteyttä Inkeri Lundgreniin,inkeri.lundgren@ses.fi, puh. 09 6220 3024.Lisää kursseja osoitteessa: www.mediadesk.fi38 M E D I A D E S K

Suomen elokuvasäätiön yhteystiedotIrina Krohn toimitusjohtaja 6220 3023 irina.krohn@ses.fiPirkko Kari toim.johtajan / hallituksen sihteeri 6220 3017 pirkko.kari@ses.fiTuotantoOlli Soinio tuotantoneuvoja 6220 3012 olli.soinio@ses.fiPetri Kemppinen tuotantoneuvoja 6220 3030 petri.kemppinen@ses.fiMiia Haavisto tuotantoneuvoja 6220 3025 miia.haavisto@ses.fiPirjo Koskelo tuotantoassistentti 6220 3031 pirjo.koskelo@ses.fiLevitysHarri Ahokas kotimaan levityspäällikkö 6220 3035 harri.ahokas@ses.fiPirkko Kari assistentti/kotimaan levitys 6220 3017 pirkko.kari@ses.fiKirsi Tykkyläinen kulttuuriviennin päällikkö/pitkät elokuvat 6220 3032 kirsi.tykkylainen@ses.fiMarja Pallassalo kulttuuriviennin päällikkö/lyhyt- ja dokumenttielokuvat 6220 3021 marja.pallassalo@ses.fiJaana Puskala assistentti/pitkät elokuvat 6220 3026 jaana.puskala@ses.fiNiko Liinamaa assistentti/lyhyt- ja dokumenttielokuvat 6220 3019 niko.liinamaa@ses.fiSatu Elo tiedottaja/kulttuurivienti 6220 3020 satu.elo@ses.fiOlli Hake elokuvakopioiden kuljetus 6220 3015 olli.hake@ses.fiFaksi 6220 3060HallintoNiina Otva hallintopäällikkö 6220 3028 niina.otva@ses.fiReetta Hautamäki tiedotuskoordinaattori 6220 3044 reetta.hautamaki@ses.fiAnnikki Hotari assistentti 6220 3016 annikki.hotari@ses.fiRauha Petäjäniemi toimistonhoitaja 6220 3010 ses@ses.fiJussi-Pekka Isoviita atk-järjestelmänvalvoja 6220 3052 jussi-pekka.isoviita@ses.fiOlli Hake isännöinti 6220 3015 olli.hake@ses.fiAuditoriopalvelut, Kino K 13 | SES Auditorio OyRiitta Haapiainen toim.joht /auditorion hoitaja 6220 3027 riitta.haapiainen@ses.fiMedia DeskKerstin Degerman toiminnanjohtaja 6220 3013 kerstin.degerman@ses.fiInkeri Lundgren assistentti 6220 3024 inkeri.lundgren@ses.fiFaksi 6220 3070Suomen elokuvasäätiö | Kanavakatu 12 | 00160 Helsinki | puh. (09) 6220 300 | faksi (09) 6220 3050 | e-mail: ses@ses.fi

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖKanavakatu 12, 00160 HelsinkiPuh. (09) 6220 300Fax (09) 6220 3050E-Mail ses@ses.fiEllei vastaanottajaa tavoiteta,palautetaan Suomen elokuvasäätiöön:Suomen elokuvasäätiöKanavakatu 12 | 00160 Helsinki