Säähavainnonteko, pilvet ja niiden fysiikka - Helsinki.fi
Säähavainnonteko, pilvet ja niiden fysiikka - Helsinki.fi
Säähavainnonteko, pilvet ja niiden fysiikka - Helsinki.fi
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
Meteorologiaa Suomessa• Suomen vanhimmatlämpötilamittaukset 1737, Tornio• Ilmatieteen laitos perustettu 1838(Alku<strong>ja</strong>an Magneettis-meteorologinenobservatorio, sittemmin Ilmatieteellinenkeskuslaitos)• Helsingin yliopistolla Meteorologianlaitos 1921-2001, Aiemminmeteorologiaa Fysiikan laitoksella• Nykyään Fysiikan laitoksenIlmakehätieteiden osastolla• Tunnettu<strong>ja</strong> suomalaisia meteorologiantutkijoita ovat olleet Erik Palmén (1898-1985) <strong>ja</strong> Vilho Väisälä (1889-1969)– Palmén vaikutti nor<strong>ja</strong>laisen rintamamallin<strong>ja</strong> suihkuvirtauksen käsitteen syntyyn.– Väisälä kehitti 1930-luvulla ensimmäisetradioluotaimet.Kuvat: http://www.atm.helsinki.<strong>fi</strong>/~mleskine/ilmala.html sekä http://yleuutiset.flockler.com/topic/saarinki
Miksi säähavainnot ovat tärkeitä?• Paikallinen havainto:sääilmiöt• Havaintojen yhdistäminen kartalle:suuremman skaalan sääilmiöt, säätilan(kuinka pitkään säätila <strong>ja</strong>tkuu?)• Havaintojen yhdistäminen a<strong>ja</strong>ssa:(kuinka tyypillinensäätila on?)• Numeeristen sääennustemallien(sään ennustaminen)• Yhteiskunnan eri osa-alueet, käytännönsovellukset (lento- <strong>ja</strong> tieliikenne,merenkulku, maatalous …)kuvan © E.-M. Kyrö
Miten säähavainto<strong>ja</strong> tehdään?alueita, joista eiradioluotauksillatietoan. 650 luotausasemaaLaivat, poijutva<strong>ja</strong>at 20 000 sääasemaasuurin osa automaattisia sääasemiakuva: www.wmo.int
Maailmanlaajuinen pintasäähavaintoverkkoECMWF (Euroopan keskus), 15.5.2012Havainto<strong>ja</strong> yhteensä 32 729
Suomen pintasäähavaintoverkkoKaikki toimivat sääasematManuaalista toimintaakuvat: Ilmatieteen laitos
Mitä eri sääasemilla mitataan <strong>ja</strong> havaitaan?– SYNOP-havainto<strong>ja</strong> kolmen tunninvälein– WMO:n määrittelemät standardit– Mitattavat / havaittavat suureet• Lämpötila, kosteus, ilmanpaine• Tuulen suunta <strong>ja</strong> nopeus• Näkyvyys, sääilmiöt, <strong>pilvet</strong>,sademäärä, lumensyvyys– Aluetta edustavilta paikoilta– Lisäksi lukuisia automaattisiasääasemia (AWS)– Luotaukset 1-2 kertaa / vrk– Suomessa Jokioinen, Tikkakoski,Sodankylä– Ilmakehän pystypro<strong>fi</strong>ili:lämpötila, tuulen nopeus <strong>ja</strong>suunta, kastepiste– METAR-havainto<strong>ja</strong> 30 min välein– Reittiliikenteen lentokentillä– Suppeammat havainnot kuinSYNOP-asemilla (näkyvyys, pilvenalara<strong>ja</strong>n korkeus tärkeitä)– Osa täysin AWS– 3 havaintoa / vrk– Täydentää muita havaintotieto<strong>ja</strong>ilmastollisesti merkittävistäpaikoista– Suomen ilmaston tutkimus– 1 havainto / vrk– Tiheä havaintoverkko
Järvi: T, RH, tuuletMetsä: lumen syvyys, tuulennopeus <strong>ja</strong> suunta, näkyvyys,<strong>pilvet</strong>EMetsä: <strong>pilvet</strong>, näkyvyys, tuulen suuntaKallio: Tuulen suunta, nopeusFPelto: tuulen nopeus <strong>ja</strong> suunta(kanavoituminen)DKallio: tuulen nopeus <strong>ja</strong> suunta,lämpötila (inversiot)CMetsä: lumen syvyys, tuulennopeus <strong>ja</strong> suunta, näkyvyysAB
Säähavainnot pakataan tiiviiseen muotoonHavainnot voidaan esittää tekstimuodossa tai kartalla kuvamuodossa.Oikealla esimerkki siitä, minkälainen kuvamuotoinen SYNOP voisi a.o.tekstimuotoisen METARin tilanteessa olla.<strong>Helsinki</strong>-Vantaa27. pvä klo 13:20 UTC;jos automaattinen, perään AUTOWD = 240°, WS = 9 knnäkyvyys ≥ 10 km98644150-51-2/8, alara<strong>ja</strong>n korkeus1600 <strong>ja</strong>lkaasanoma päättyyT = 6°C, T d = 4°CQNH = 1015 hPa(merenpintapaine)2h –ennuste; ei ylitä arvoillesäädettyjä rajo<strong>ja</strong>Esim. PROB30 FZRA = 30 % todennäköisyydellä2h aikana sataa jäätävää sadettahttp://<strong>fi</strong>.allmetsat.com/metar-taf/nor<strong>ja</strong>-ruotsi-suomi.php
Säähavainnot pakataan tiiviiseen muotoonHavainnot voidaan esittää tekstimuodossa tai kartalla kuvamuodossa.Oikealla esimerkki siitä, minkälainen kuvamuotoinen SYNOP voisi a.o.tekstimuotoisen METARin tilanteessa olla.<strong>Helsinki</strong>-Vantaa27. pvä klo 13:20 UTC;jos automaattinen, perään AUTOWD = 240°, WS = 9 knnäkyvyys ≥ 10 km98644150-51-2/8, alara<strong>ja</strong>n korkeus1600 <strong>ja</strong>lkaaJos havaittavia sääilmiöitä, tulevat tähän väliin.DZ = tihkusade GR = rakeita RA = vesisade,SN = lumisade, SG = lumiyväsiä IC = jääneulasiaBR = utu FG = sumu FU = savu HZ = auer VA =tulivuorituhka SQ = tuulenpuuskia Etuliitteinämm. - = heikko + = voimakas PR = osittainen SH =kuuroittainen (SHRA = kuurosade) FZ = jäätävääTS = ukkonen BL = (korkeaa) tuiskuaPilvisyys:SKC (Sky Clear): 0/8FEWxxx: 1-2/8SCTxxx (Scattered): 3-4/8BKNxxx (Broken): 5-7/8OVCxxx (Overcast): 8/8VVxxx (Vertical Visibility);vertikaalinäkyvyyshttp://<strong>fi</strong>.allmetsat.com/metar-taf/nor<strong>ja</strong>-ruotsi-suomi.php
Säähavainnot pakataan tiiviiseen muotoonHavainnot voidaan esittää tekstimuodossa tai kartalla kuvamuodossa.Oikealla esimerkki siitä, minkälainen kuvamuotoinen SYNOP voisi a.o.tekstimuotoisen METARin tilanteessa olla.<strong>Helsinki</strong>-Vantaa27. pvä klo 13:20 UTC;jos automaattinen, perään AUTOWD = 240°, WS = 9 knnäkyvyys ≥ 10 km98644150-51-2/8, alara<strong>ja</strong>n korkeus1600 <strong>ja</strong>lkaasanoma päättyyCeiling & visibility ok(ei pilviä 5000 <strong>ja</strong>lanalapuolella, näkyvyysvähintään 10 km, eimerkittäviä sääilmiöitä)T = 6°C, T d = 4°CQNH = 1015 hPa(merenpintapaine)2h –ennuste; ei ylitä arvoillesäädettyjä rajo<strong>ja</strong>Esim. PROB30 FZRA = 30 % todennäköisyydellä2h aikana sataa jäätävää sadettahttp://<strong>fi</strong>.allmetsat.com/metar-taf/nor<strong>ja</strong>-ruotsi-suomi.php
Mitä tietoa pintasäähavainnoista saadaan?http://weather.uwyo.edu/upperair/uamap.html
Mitä tietoa pintasäähavainnoista saadaan?Ilmavirtaukset kulkevat painepinto<strong>ja</strong> pitkin. Siksilämpötilan <strong>ja</strong> pintapaineen samanarvonkäyriä piirtämällävoidaan jo tehdä lyhyt ennuste tulevasta säästä.Siniset viivat 1000 hPa pinnan korkeuksia (matalat arvot matala paine)Vihreät katkoviivat lämpötilan samanarvonkäyriähttp://weather.uwyo.edu/upperair/uamap.html
Mitä tietoa pintasäähavainnoilla saadaan?MetOf<strong>fi</strong>cen analyysi 6 tuntia ennen ed. kuvan tilannettaAdvektion avulla voidaanpäätellä mm. lämpimien <strong>ja</strong>kylmien rintamien si<strong>ja</strong>intia.Tällaisen kartanpiirtäminen vaatii myösmuiden havaintojen <strong>ja</strong>havainnoista laskettujenparametrien tietämistä.
Mitä tietoa luotauksilla saadaan?www.ecmwf.int• Helium- tai vetytäytteinenpallo• Paketti antureitahttp://weather.uwyo.edu/upperair/europe.htmlkuvan © E.-M. Kyrö- Lämpötila <strong>ja</strong> kastepiste (erosta voi päätellä missä on pilviä)- Paine, tuulen nopeus <strong>ja</strong> suunta (gps:n avulla)- Mahdollisuus myös O 3 <strong>ja</strong> radioaktiivisuus-luotauksiin.
Mitätietoasäätutkillasaadaan?kuvan © E.-M. Kyrökuva: Matti LeskinenMaa-merituuli -kiertoliikePyörre Suomenlahdellakuva: Matti Leskinenkuva: Matti Leskinen
Mitä tietoa kaukokartoituksella saadaan?15.5.2012 12 UTCVesihöyry absorboi 6.2 µmaallonpituudella. Siksi kys.kanavalla otettu kuvapal<strong>ja</strong>staa alueet, joissailmakehä on kostea taikuiva. Kuvasta voidaanpäätellä myössuihkuvirtausten si<strong>ja</strong>intia.Satelliittikuvissa hyödynnetään eri aallonpituuksiasekä <strong>niiden</strong> yhdistelmiä. Tällöin voidaan erottaaerilaisia ilmakehän ilmiöitä.www.satreponline.org
Mitä tietoa kaukokartoituksella saadaan?15.5.2012 12 UTCKomposiittikuva kahdesta näkyvän valon sekäyhdestä lähi-infrapunan kanavasta (1.6 µm, 0.8µm sekä 0.6 µm). Kuvasta voidaan nähdä, mitkä<strong>pilvet</strong> koostuvat jäästä (turkoosit) tai vedestä(vaaleanharmaat).www.satreponline.org
Mitä tietoa kaukokartoituksella saadaan?15.5.2012 12 UTCKomposiittikuva kahdesta vesihöyrykanavasta <strong>ja</strong> kahdestainfrapunakanavasta (WV6.2 <strong>ja</strong> WV7.2 sekä IR9.7 <strong>ja</strong> IR10.8). Tälläkombinaatiolla voidaan erottaa lämpimät (vihreä) <strong>ja</strong> kylmät(violetti) ilmamassat, laskevat liikkeet (punainen) <strong>ja</strong> eri kerroksissaolevat <strong>pilvet</strong> (keltainen, valkoinen). Kuvan avulla voidaanerityisesti tutkia, missä kehittyy matalapaineita.www.satreponline.org
laa<strong>ja</strong>-alainen nousuliike ylätroposfäärissäjääkiteitäCirrus <strong>fi</strong>bratusAltostratus opacusCumulus congestusvähemmän laa<strong>ja</strong>-alainen,hidas nousuliikekeskitroposfäärissäsadetta <strong>ja</strong> salamointianyt tai myöhemminCumulus mediocrispilvipisaroita(vesipisaroita)Cumulus mediocriskostea <strong>ja</strong> epävakaaalatroposfääriilmansaasteiden vaikutukset pilviin?Cumulus mediocriskuvan © E.-M. Kyrö
Mitä <strong>pilvet</strong> ovat?Näkyvä osuus koostuu pilvipisaroista,sadepisaroista, jääkiteistä, lumikiteistä, rakeista,alijäähtyneestä vedestä.Pilvien sisältämää vesihöyryä me emme näe.Emme myöskään näe pieniä tiivistymis- <strong>ja</strong>jäätymisytimiä, joiden ympärille pilvipisaratsyntyvät, sillä ytimet ovat yleensä halkaisi<strong>ja</strong>ltaann. 100 nm – 1 µm.Pilvet ovat hyvin dynaamisia, jotkapal<strong>ja</strong>stavat meille tietoa ilmakehänvirtauksista, kosteudesta <strong>ja</strong> vakaudesta.kuvan © E.-M. Kyrö
Miten <strong>pilvet</strong> syntyvät ?• Pilvi syntyy, kun vesihöyryä tiivistyy (härmistyy)tiivistymisytimen (jäätymisytimen) ympärille.– Tätä voi tapahtua eri prosessien kautta, eri kokoskaaloissa– Pilvien tyypillinen suuruusluokka 100 m – 100 km; suuretpilvijärjestelmät voivat olla yli 1000 km– Elinikä minuuteista vuorokausiin• Vesihöyryn tiivistyminen alkaa, kun ilma jäähtyykastepistelämpötilaan, eli suhteellinen kosteus on 100 %.• Jos pilvipartikkelit kasvavat tarpeeksi painaviksi, nealkavat pudota maahan painovoiman vaikutuksesta. Nevoivat nousta <strong>ja</strong> laskea, jäätyä <strong>ja</strong> sulaa pilven sisällämonia kerto<strong>ja</strong> ennen kuin lopulta päätyvät sateenamaahan.
Ilma kylmenee kastepisteeseen syystä tai toisesta.Ilmaan lisätään kosteutta tavalla tai toisella.Miten <strong>pilvet</strong> syntyvät ?T dTTiivistymistasoKonvektiovirtauksiaLämmintä,kosteaa ilmaaKylmää,kuivaailmaaKosteutta hävinnytsateena, jotenilma kuivempaa <strong>ja</strong>lämpimämpääKonvektioIlmakehä epästabiili, pystyliikkeitä.Tyypillinen pilven synnyttävämekanismi kesäpäivinä.h = 120 ∙ (T-T d )TurbulenssiLämmintä, kosteaa ilmaa sekoittuukylmään ilmaan.RintamaLämmin ilmamassa kokeepakotettua nostoa. Pilvet tasaisia <strong>ja</strong>laa<strong>ja</strong>-alaisia. Suomessa yleisinmekanismi.KonvergenssiEri suunnista tulevat ilmamassattörmäävät <strong>ja</strong> joutuvat kohoamaan.Orogra<strong>fi</strong>aIlmamassa joutuu kiipeämäänvuorta ylöspäin, jolloin sensisältämä kosteus tiivistyy.Aiheuttaa Föhn-ilmiön.Alustan vaikutusIlmamassan sisältämäkosteuspitoisuus muuttuunopeasti esim. meren yllä.Pilvi voi syntyä myös säteilyjäähtymisenseurauksena.
Mitä <strong>pilvet</strong> kertovat ilmakehän tilasta?• Tuulen suunta <strong>ja</strong> nopeus (pilven korkeudella)• Onko konvektiovirtauksia vai ilmamassanpakotettua nostoa?• Kuinka kostea ilmakerros on?• Ilmavirtauksen muoto– Epävakaus?• Minkälaista säätä on odotettavissa?– Tuntien – vuorokauden sisälläkuvien © E.-M. Kyrö
Pilvityyppejä on useita!• Karkeasti <strong>pilvet</strong> voidaan <strong>ja</strong>kaa– Kerros- <strong>ja</strong> konvektiopilviin– Vesi-, jää- <strong>ja</strong> sekapilviin– Ylä- (6-10 km), keski- (2-6 km) <strong>ja</strong> alapilviin (2 m – 2 km)• Pilvet luokitellaan kymmeneen pääsukuun <strong>niiden</strong>esiintymiskorkeuden <strong>ja</strong> muodon perusteella.• Suvut <strong>ja</strong>kaantuvat vielä moniin erilaisiin lajeihin, jotkamääräytyvät mm. pilven syntytavan, muodon taidimensioiden mukaan.• Koska <strong>pilvet</strong> eivät ole staattisia, vaan <strong>ja</strong>tkuvassamuutoksessa, ne voivat elinkaarensa aikana muutta erisukuisiksi nopeastikin.• Samassa pilvessä voi olla erilajisia osia.
6 kmCirrus: Erillisiä, valkoisia, säteittäisiä tai laikuittaisia pilviä.Hiusmainen tai silkkimäinen ulkomuoto. Esiintyy yleensä yli 6km korkeudella. Syntyy kun (laa<strong>ja</strong>) ilmamassa nouseeylätroposfäärisssä, saavuttaa kyllästystilan <strong>ja</strong> härmistyyjääkiteiksi. Yksittäiset korkeapaineen vallitessa, laa<strong>ja</strong>alaisemmat<strong>ja</strong> paksummat ennakoivat matalapaineensaapumista.Cirrocumulus: Ohuita, valkoisia laikku<strong>ja</strong> tai lakanamainenkerros, joka koostuu hyvin pienistä osasista. Osasten leveys on< 1°. Syntyvät hyvin korkealla, 5 km:sta aina 14 kilometriin.Merkki epävakaudesta ylätroposfäärissä <strong>ja</strong> säärintamanlähestymisestä. Sisältää usein alijäähtynyttä vettä. Syntyy, kunlaa<strong>ja</strong> ilmamassa saavuttaa kyllästystilan.5-14 km> 6 kmCirrostratus: Läpinäkyvä, vaalea, huntumainen; kuitumainentai tasainen pilvi. Peittää kokonaan tai osittain taivaan <strong>ja</strong>synnyttää usein halo<strong>ja</strong>. Syntyy yli 6 km korkeudella. Syntyy kunlaa<strong>ja</strong> troposfäärin yläosassa oleva ilmakerros kohoaa <strong>ja</strong> senkosteus härmistyy. Esiintyy usein lämpimän rintaman edellä,erityisesti jos on hyvin laa<strong>ja</strong>-alainen, laskeutuva <strong>ja</strong>paksuuntuva.kuvien © E.-M. Kyrö
2-6 kmAltostratus: Harmaa—sininen pilviverho joka voi ollakerrostunut. Ulkomuodoltaan juovikas, kuituinen tai tasainen,peittää taivaan osittain tai kokonaan. Aurinko voi kuultaa läpi.Pilvi esiintyy 2-6 km korkeudella. Syntyy laa<strong>ja</strong>mittaiseennousuliikkeeseen, <strong>ja</strong> liittyy usein lämpimään taiokkluusiorintamaan. Voi syntyä esim. jos Cs paksunee <strong>ja</strong>laskeutuu. Voi sataa heikohkosti.2-6 kmAlara<strong>ja</strong> alle 2 km, paksuus useita km:<strong>ja</strong>Altocumulus: Valkoinen <strong>ja</strong>/tai harmaa, laikkuinen pilvikerros.Osaset joskus osittain kuitumaisia <strong>ja</strong> voivat olla jokosäännöllisesti järjestäytyneitä (jolloin 1-5° kokoisia) tai selvästierillään taivaalla. Esiintyy 2-6 km korkeudella, mutta yleensäalempana kuin As. Syntyy yleensä laa<strong>ja</strong>mittaiseennousuliikkeeseen samalla, kun pilven tasolla on epävakautta.Voi ennakoida ukkosta laa<strong>ja</strong>lla alueella <strong>ja</strong> on merkki ilmakehänepävakaudesta.Nimbostratus: Harmaa, paksu, usein tumma pilvipeite, jostasataa enemmän tai vähemmän <strong>ja</strong>tkuvaa, melko voimakastalumi- tai vesisadetta. Peittää kokonaan auringon. Pilven alara<strong>ja</strong>on yleensä hyvin matalalla, selvästi alempana kuin 2 km, muttapilvi voi olla useita kilometrejä paksu. Syntyy useimmitenAltostratuksen paksuuntuessa.kuvien © E.-M. Kyrö
2 kmAlara<strong>ja</strong> yleensä < 500 m< 2 kmAlara<strong>ja</strong> < 600 m, yläosa jopa yli 10 kmkorkeudellaStratocumulus: Harmaa <strong>ja</strong>/tai vaalea pilvilaikku tai –kerros,joka koostuu laatoista, pyöristyneistä muodoista <strong>ja</strong> rullista.Yleisin pilvityyppi. Voi syntyä, jos useita Cu-pilviä liittyy yhteentai jos kostea ilma sekoittuu ylemmän ilman kanssa, muttakonvektion takia syntyy hattaroita.Stratus: Harmaa, tasainen pilvikerros, jolla yhtenäinen alara<strong>ja</strong>.Ainoa tihkua satava pilvi. Alara<strong>ja</strong> yleensä alle 500 m:ssä.Syntyy, kun ilmakerros jäähtyy säteilyn tai advektion kautta.Yleinen on myös talvinen K-tilanne: laskevaa liikettä ylhäältä,pinta kylmä. Laskeva ilma ei pääse inversion takia pintaan, <strong>ja</strong>kosteus tiivistyy. Voi syntyä myös vuoristoon.Cumulus: Erillisiä, tiheitä, pumpulimaisia <strong>ja</strong> tarkkara<strong>ja</strong>isia pilviä,jotka nousevat tasaisehkosta alara<strong>ja</strong>staan. Yläosakukkakaalimainen <strong>ja</strong> on kirkkaan valkoinen, alaosa sitätummempi, mitä paksumpi pilvi on. Solurakenne. Syntyy, kunlämmin ilma nousee paikallisesti ylös (konvektio) <strong>ja</strong> ilmanvesihöyry tiivistyy. Alara<strong>ja</strong>n korkeus riippuu ilmamassankosteudesta. Jos korkea, voi sataa. Turbulenssia pilven tasolla.Cumulonimbus: Paksu, tornimainen, “painava” pilvi, joka voinousta tropopausiin asti. Yläosa usein kuituinen <strong>ja</strong> levittäytynytsivuille alasinmaisesti. Alaosastaan pilvi on hyvin tumma. Pilvisataa, joskus myös ukkostaa. Syntyy voimakkaaseenkonvektioon, Cu:n kasvaessa suureksi.kuvien © E.-M. Kyrö
Matalapaineen saapumisenvoi päätellä pilvistäWikipedia© Thomson higher educationkuvien © E.-M. Kyrö
Kylmään rintamaan liittyykonvektiivisia pilviäWikipedia© Thomson higher educationkuvien © E.-M. Kyrö
Pilvet havainnollistavat ilmavirtauksia© E-M Kyrö© E-M Kyrö© Giselle Goloywww.brockmann-consult.de© E-M Kyrö© E-M Kyrö © E-M Kyrö
kuvien © Bernhard MührKuurosadepilven kehitysCu cont = 0 minCb calt = 9 minCb capt = 15 minCb cap inct = 21 minCb cap inc, Cu cont = 27 minCb cap inc, Cu cont = 33 minCb calt = 39 minCb cal pil, Cu cont = 48 minCb capt = 57 min
Ylätuuli10 kmMitäkonvektiopilvensisällätapahtuumakroskooppisellatasolla?-15 °C5 kmuusi solusyntyyetureunaanpuuskarintama
Miten ukkospilvivarautuu?jääkiteitäYlätuuli++ 40 C10 kmSalamointi mahdollista vasta,kun huippu on n. -50 °C:ssa.Sähköistyminen onmerkittävää vasta, kun pilvikasvanut väh. -20 °Ckorkeudelle.-15 °Clumirakeita-- 40 C5 kmNegat. varauskeskus pysyysamalla korkeudella (-15 °C)koko pilven eliniän.pilvi- <strong>ja</strong>vesipisaroitauusi solusyntyyetureunaanLumirakeet voivat kulkeutua montakierrosta ylös-alas pilven sisälläsamalla kasvaen kokoa.+ +10 Cpuuskarintama
Mitäkonvektiopilvensisällätapahtuumikroskooppisellatasolla?0 °CTörmäys-yhdistymisprosessitDiffuusiokasvu, härmistyminenJääkideprosessiJääkiteitäVesipisaroitaJäätyminenPilvipisaroitaDiffuusiokasvuPisara-alkioitaTiivistyminenJääkiteitäLumihiutaleita(Rakeita)SulaminenTörmäysyhdistymisprosessitHajoaminen &Törmäys- yhd. pros.SadepisaroitaAdiabaattinenjäähtyminenHaihtuminenSade
Sateen synty: jääkideprosessipilvipisaroitatiivistyypilvipisaratalijäähtyvätS ice > S water :jääkiteet kasvavatpilvipisaroidenkustannuksellajääkiteitä muodostuu(vesihöyryähärmistyy hiukkastenpinnalle taijäätymisytimetaktivoituvat)Suurin osa Suomen sateistaon alun perin lumisadetta!nousuliike
Supersaturaatio (g/m 3 )Kuvat: www.snowcrystals.comLumikiteiden muotoriippuu ilmakehänkosteudesta <strong>ja</strong> lämpötilastaRH vesi =100%
Miksi <strong>pilvet</strong> ovat tärkeitä?• Veden kiertokulku• Lämpöenergia– Syntyessään <strong>pilvet</strong> vapauttavat energiaa(paikallisesti lämpötila nousee, vrt. sauna)– Haihtuessaan <strong>pilvet</strong> sitovat energiaa (paikallisestilämpötila laskee, vrt. hikoilu)• Säteilynkulku– Ala<strong>pilvet</strong> paksu<strong>ja</strong>, <strong>ja</strong> hei<strong>ja</strong>stavat suuren osanAuringon säteilystä sekä emittoivat lämpösäteilyäavaruuteen. Viilentävä vaikutus.– Ylä<strong>pilvet</strong> ohuita, <strong>ja</strong> päästävät suurimman osanAuringon säteilystä maan pinnalle. Ne myösemittoivat vain vähän lämpösäteilyä avaruuteen.Lämmittävä vaikutus.• Epäsuorat vaikutukset
Etunimi Sukunimi 012 345 678
Change language