LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA - Riihimäki
LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA - Riihimäki
LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA - Riihimäki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>LASTENSUOJELUN</strong><strong>SUUNNITELMA</strong>Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki29.8.2011
2SISÄLLYSLUETTELO1 JOHDANTO............................................................................................................. 31.1 KUNTIEN LÄHTÖKOHDAT JA STRATEGIAT .............................................................51.2 LASTENSUOJELU<strong>SUUNNITELMA</strong>N TOTEUTUS......................................................61.3 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINTI..........................................62 LASTEN, NUORTEN JA VANHEMPIEN PALVELUT........................................... 162.1 PERUSPALVELUT..........................................................................................................16Perusterveydenhuolto............................................................................................................16Varhaiskasvatus .....................................................................................................................18Koulu- ja opiskelupalvelut .....................................................................................................20Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalvelut..................................................................................21Työllisyyttä tukeva toiminta...................................................................................................242.2 LASTENSUOJELU SOSIAALIVIRANOMAISEN TOIMINTANA ..............................25Perusturvatoimen henkilöstöresurssit.................................................................................25Ehkäisevä lastensuojelu........................................................................................................26Yksilö- ja perhekohtainen lastensuojelu .............................................................................29Perusturvatoimen lastensuojelumenoja..............................................................................38Muu sosiaalityö.......................................................................................................................382.3 LASTEN JA NUORTEN PSYKIATRINEN SAIRAANHOITO....................................402.4 LASTEN JA NUORTEN PALVELUJA KEHITTÄVÄT HANKKEET .........................413 <strong>LASTENSUOJELUN</strong> STRATEGINEN SUUNTA JA KEHITTÄMISTOIMET......... 443.1 HYVINVOINTIA EDISTÄVIEN KUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN................443.2 KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ PALVELUJEN TUOTTAMISESSA...................463.3 RESURSSIEN KARTOITTAMINEN JA TYÖNKUVIEN TARKISTAMINEN...........47LÄHTEET ................................................................................................................. 49
31 JOHDANTOVuonna 2008 käyttöön otetun lastensuojelulain (417/2007, 12 § 1 ) mukaan kuntaon velvollinen laatimaan lastensuojelusuunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinninedistämiseksi sekä kunnallisen lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi.Suunnitelmalla tuetaan myös lasten ja nuorten hyvinvointityön ohjaamistaja johtamista kunnassa. Tarkoituksena on kehittää lastensuojelua vastaamaanentistä paremmin kunnassa asuvien lasten ja nuorten tarpeisiin sekätukemaan huoltajia ja muita lasten parissa toimivia lasten kasvatuksessa.Suunnitelmalta edellytetään lapsilähtöisyyttä – hyvinvoinnin lisäämistä yhdessälasten, huoltajien ja heidän läheistensä kanssa.Lasten suojelua sisältyy jokaisen kansalaisen ja viranomaisen toimintaan, kyseessäei ole pelkästään sosiaaliviranomaisen tehtävä. Lapsen kehityksenedistämiseksi tarvitaan sekä kunnallisia lastensuojelutoimenpiteitä että moniulotteisiayhteiskunnallisia ja yhteisöllisiä toimia. Lapsella on oikeus erityiseensuojeluun, turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön sekä tasapainoiseenja monipuoliseen kehitykseen. Nämä oikeudet pyritään turvaamaankehittämällä palveluja kasvatuksen tukemiseksi sekä toteuttamalla lapsi- japerhekohtaista lastensuojelua.Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (lastensuojelulaki 417/2007, 12 §)tulee sisältää ”suunnittelukaudelta tiedot:1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta;2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistätoimista ja palveluista;3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa;4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista;5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissäolevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä;6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorillepalveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta.”Lastensuojelusuunnitelma ja kehittämistoimet koskevat useita palveluyksiköitä,toimintoja ja yhteistyömuotoja. Riihimäen seudun lastensuojelusuunnitelmanrakenteessa on hyödynnetty Sirpa Taskisen (2007, 13) lastensuojelujaottelua.Sen mukaan lastensuojelun kokonaisuus koostuu peruspalveluista, ehkäisevästälastensuojelusta sekä lapsi- ja perhekohtaisesta lastensuojelusta (katsokuvio 1).1 ”Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksija lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskevasuunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintäänkerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 §:nmukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa.”
4Lasten suojelun kokonaisuusKasvuolosuhteiden kehittäminen(riittävät ja jatkuvat aikuiskontaktit, lapsen huomioon ottavat toimintatavat, turvallinen,terveellinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö)Peruspalvelut(neuvola, päivähoito,koulu, nuorisotyö, kotipalvelu,mielenterveysjapäihdepalvelut, terveydenhuolto,liikuntatoimi,ym.Ehkäisevä lastensuojelu(lasten tukeminenperuspalveissaja järjestötoiminnassa)Lapsi- ja perhekohtainenlastensuojelu(lastensuojelutarpeenselvitys, avohuolto, kiireellinensijoitus, huostaanotto,sijaishuolto,jälkihuolto)Kuvio 1 Lasten suojelun kokonaisuus (Taskinen 2007, 13)Lastensuojelusuunnitelma on osa kunnallisten palvelujen ja toimintojen kokonaissuunnittelua.Suunnitelman sisältämää tietoa, esimerkiksi lastensuojeluntarpeesta ja lastensuojeluun varattavista voimavaroista, tarvitaan mm. kunnantalousarviota ja -suunnitelmia laadittaessa. Riihimäen seudun kunnat - Hausjärvi,Loppi ja Riihimäki - ovat päättäneet laatia yhteisen lastensuojelun suunnitelmanvuosille 2011–2014 seudullisena yhteistyönä. Suunnitelma hyväksytäänkunkin kunnan valtuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa.Riihimäen seudun lastensuojelusuunnitelman valmistelu käynnistyi keväällä2009 kuntien perusturvajohtajien ja johtavien sosiaalityöntekijöiden johdolla.Lastensuojelusuunnitelmaa valmistelleen työryhmän jäseniä ovat olleet perusturvajohtajaSari Aalto ja johtava sosiaalityöntekijä Petra Katilainen Hausjärveltä,johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Lepola Lopelta sekä palvelualuepäällikköOlli-Pekka Alapiessa ja johtava sosiaalityöntekijä Heli Pekkalin Riihimäeltä.Lisäksi työryhmän kokouksiin ovat tarvittaessa osallistuneet kehittämispäällikköMervi Janhunen ja suunnittelija Minna Niemi Pikassoksesta sekä sosiaalityönopiskelija Pauliina Henttinen Tampereen yliopistosta.Kunnat ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos järjestivät työskentelyn käynnistyttyäRiihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella työpajoja, joissa lasten ja nuortenparissa toimivat kartoittivat lastensuojelun nykytilaa ja kehittämistarpeita. Lisäksisuunnitelman teossa on hyödynnetty lähdekirjallisuutta sekä Tilastokeskuksen,Hämeen ELY:n, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnetin ja yhteistyötahojenkeräämiä tilastoja. Myös www-pohjaista lastensuojelun käsikirjaa, valtionsäädöstietopankki Finlexiä sekä kuntien omia www-sivuja on käytetty tietolähteinä.Keväällä 2011 työryhmä viimeisteli suunnitelman yhteistyössä sosiaalialanosaamiskeskus Pikassoksen kanssa.
5Riihimäen seudun kunnat valmistelivat keväästä 2010 ns. muutoskuntayhtymää,jolle oli tarkoitus siirtää seudun sosiaali- ja terveyspalvelut. Keväällä 2011kävi kuitenkin selväksi, että yhteistä kuntayhtymää ei perusteta kun Riihimäkipäätti erota nykyisestä terveyskeskuksen kuntayhtymästä. Riihimäki on päättänytyhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut kunnan omaksi toiminnoksi. Se tarjosiisäntäkuntamallilla palvelujen tuottamista myös Hausjärvelle ja Lopelle, joidenvaltuustot hylkäsivät ehdotuksen ja päättivät aloittaa oman HaLokuntayhtymänperustamiseen liittyvät toimenpiteet.KUNTIEN LÄHTÖKOHDAT JA STRATEGIATHausjärvi, Loppi ja Riihimäki ovat tehneet jo pitkään tiivistä yhteistyötä seudullistenpalvelujen ja hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuonna 2010myös maakunnallinen yhteistyö palvelujen kehittämisessä ja toteutuksessalisääntyi. Vaikka yhteistoiminta on vahvistunut, jokaisella kunnalla on historialtaan,kulttuuriltaan ja rakenteeltaan erilaiset lähtökohdat suunnitella ja toteuttaalastensuojelua. Kunnilla on esimerkiksi strategiset linjauksensa ja poliittisetohjelmansa.Hausjärven kunnan strategisena tavoitteena on turvata toimivat kunnalliset peruspalvelutkunta- tai talousalueelta. Kunnan elinvoimaisuuden kehittymisedellytystenturvaamisessa erityisesti nuorten työttömyyden ehkäiseminen on keskeistä.Palvelut pyritään järjestämään kustannustietoisesti ja monipuolisesti eripalveluntuottajia käyttäen. Kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuuksiakehitetään.Lopella sosiaalitoimen toimintaympäristö on muutosvaiheessa. Päivähoito siirtyy1.8.2011 alkaen perusturvasta sivistystoimeen. Kustannusten jatkuva kasvuja määrärahojen niukkuus ovat haasteita kunnan tarjoamille hyvinvointipalveluilleja resurssien käytölle. Kilpailu ammattitaitoisesta työvoimasta on näkynytviime vuosina sosiaalityössä.Lopen kunnan tavoitteena on ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämiseen jasuunnitteluun tähtäävä toiminta, jotta raskaammilta hoito- tai palvelumuodoiltavoidaan välttyä. Avohuollon tukea pyritään ohjaamaan entistä varhaisemmassavaiheessa perheiden avuksi. Päivähoidon, koulun ja muiden hallintorajojen ylittävälläyhteistyöllä on tässä erityisen tärkeä tehtävä. Lastensuojelun avohuoltoaon tehostettu viime vuosina perheitä tukevien ostopalvelujen avulla. Ostopalvelujaoli vielä vuonna 2010 melko paljon, mutta ne ovat vähentyneet toisenperhetyöntekijän aloitettua työt kunnassa 1.3.2010. Avohuollon tukitoimilla pyritäänehkäisemään huostaanottoja ja kodin ulkopuolisia sijoituksia.Riihimäen kaupunki strategisena tavoitteena on laadukas, kustannustehokas jajoustava palvelutarjonta. Lastensuojelun osalta palvelutarjontaa kehitetään tehostamallaperhetyön ja varhaisen puuttumisen työmuotoja, mm. intensiiviperhetyötäja lastensuojelun alkuarviointia. Lasten sijaishuollossa lisätään perhehoitoa.Kaupungin strategisena tavoitteena on myös osaava, oikein mitoitettuja tavoitteisiin sitoutunut henkilökunta. Tässä perusturvatoimen tavoitteena on,että sosiaalityön henkilökuntamitoitusta ja rakennetta korjataan niin, että sosiaalityökykenee selviytymään lakisääteisistä tehtävistään.
6Kaupungin palvelustrategiassa vuosille 2006–2015 todetaan, että väestönikääntyminen, asukasmäärän kasvu sekä aikuisten ja lasten päihteiden käyttöja mielenterveysongelmat tulevat lisäämään sosiaali- ja terveystoimen palvelujentarvetta. Samaan aikaan hoitoalan ja sosiaalityön tehtäviin on vaikea saadahenkilöstöä. Palvelustrategian mukaan talousalue- ja seutukuntakohtaisestituotettujen palvelujen määrä tulee kasvamaan. Käyttöön tullaan ottamaan erilaisiapalvelujen tuottamistapoja. Lisäksi perusturvatoimen ja perusterveydenhuollonyhteistyö sekä palvelujen yhdistäminen tulee lisääntymään. Lasten januorten palveluissa siirrytään entistä enemmän varhaiseen puuttumiseen jaennaltaehkäisevään toimintaan.Kaikkien kolmen kunnan strategioita yhdistää tavoite panostaa ehkäisevääntyöhön ja varhaiseen puuttumiseen. Myös sosiaalialan henkilöstön rekrytointivaikeudetvaikuttavat merkittävästi palveluntuotantoon.1.2 LASTENSUOJELU<strong>SUUNNITELMA</strong>N TOTEUTUSMuun muassa Kuntaliitto on ohjeistanut kuntia Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmanlaadinnassa (Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintakunnissa… 2009). Etelä-Suomen läänin lapsi- ja nuorisopoliittisessa toimeenpanosuunnitelmassavuosille 2008–2011 (Tulevaisuuden tekijät… 2009) kuntiakehotetaan kiinnittämään huomio nuorisotyöttömyyden ja nuorten asuntopulanpoistamiseen. Lisäksi kuntien odotetaan toimivan siten, että lasten ja nuortenhuostaanotot vähentyisivät. Lastensuojelusuunnitelmaan kirjatuilla toimilla toivotaanolevan vaikutusta myös lasten ja nuorten keskinäisen ja heihin kohdistuvanväkivallan sekä nuorten päihteiden käyttöön vähentymiseen. Laajastiottaen toimivan lastensuojelun katsotaan takaavan lapsille ja nuorille harrastusmahdollisuuksiaja yhteiskunnallista kasvatusta.Riihimäen seudun lastensuojelusuunnitelma on jaettu kahteen osioon: nykytilanja tulevan kehityksen arviointiin sekä lastensuojelun strategisen suunnan jakehittämisehdotusten linjaamiseen. Suunnitelma sisältää tietoa ehkäiseväälastensuojelua toteuttavien tahojen palveluista sekä lapsi- ja perhekohtaisistalastensuojelun toimista ja palveluista.1.3 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINTITässä alaluvussa esitellään kuntien tilannetta sosiaalista ympäristöä ja terveydentilaakoskevien tilastojen pohjalta. Sosiaalisella ympäristöllä tarkoitetaanväestörakennetta, asumista ja asuinympäristöä, työttömyystilannetta, lapsiperheidentaloudellista toimeentuloa ja väestön koulutusta.Kunnissa arvioidaan palvelujen riittävyyttä mm. väestömäärien ja ikäryhmienväestökehityksen perusteella. Riihimäen seudun väestökehitys on ollut tasaisennouseva 2000-luvulla. Riihimäen asukasluku on kasvanut 2000-luvun aikana26173 asukkaasta 28 811. Sekä Hausjärvellä että Lopella asukkaitta olivuonna 2010 noin 700 enemmän kuin vuonna 2000. Hausjärvellä asukkaita on8829 ja Lopella 8269. (Taulukko 1.)
72000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010Hausjärvi 8107 8173 8171 8290 8343 8419 8536 8574 8647 8665 8829Loppi 7578 7579 7630 7732 7823 7964 8006 8122 8146 8244 8269Riihimäki 26173 26268 26341 26654 26847 27069 27503 28023 28536 28587 28811Taulukko 1 Väestömäärät vuosina 2000–2009 (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005–2010) javuosi 2010 (Väestörekisterikeskus 2011)Väestöennusteen mukaan Riihimäen seutukunta kasvaa vuosina 2010–204024,9 prosenttia väkiluvun kasvaessa 46 446 asukkaasta 57 994 asukkaaseen.Koko Kanta-Hämeen alueella väkiluvun odotetaan kasvavan 13,5 prosenttia –175 626 asukkaasta 206 563 asukkaaseen (taulukko 2). Poikkeuksellisen voimakasseudullinen väestönkasvu on otettava huomioon mm. kunnallisia palvelujärjestelmiäkehitettäessä.2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040Kanta-Häme 175626 181971 188160 194102 199208 203310 206563Hausjärvi 8859 9330 9748 10113 10408 10644 10837Loppi 8309 8668 9007 9307 9546 9728 9880Riihimäki 29278 31054 32703 34203 35456 36467 37277Taulukko 2 Väestöennuste 2010–2040 (Tilastokeskus)Ikäryhmittäisten väestöosuuksien suhteen kunnat eivät juuri poikkea toisistaan,sillä kaikissa kunnissa 25–64-vuotiaita on hieman yli puolet väestöstä (kuvio 2).Riihimäellä 16–24-vuotiaiden suhteellinen osuus on suurempi kuin muissakunnissa, mikä johtunee mm. Riihimäellä sijaitsevien toisen asteen oppilaitostensuuresta määrästä.60504030202009 Hausjärvi2009 Loppi2009 Riihimäki1000-6 -v. 7-15 -v. 16-24 -v. 25-64 -v. 65-74 v. 75 - v.Kuvio 2 Hausjärven, Lopen ja Riihimäen ikäryhmittäiset väestöosuudet vuonna 2009 (Tilasto- ja indikaattoripankkiSOTKAnet 2005–2010)Taulukosta 3 ilmenee lapsiasuntokuntien määrän kehitys Riihimäen seudullavuosina 2000–2009 kaikkiin asuntokuntiin suhteutettuna. Riihimäen seudullaon enemmän lapsia kuin maassa keskimäärin. Riihimäellä lapsiasuntokuntia
8koskeva kehitys noudattelee koko maan kehitystä. Hausjärvellä ja Lopella lapsiperheitäon selvästi enemmän. Vuonna 2009 lapsiperheiden suhteellinenosuus oli Hausjärvellä suurin ollen 29,7 prosenttia ja Riihimäellä pienin ollen24,1 prosenttia. Hausjärven ja Lopen muuta maata korkeampi lapsiperheidensuhteellinen osuus tulee ottaa huomioon lapsiperheitä koskevissa palveluissa.Lapsiasuntokuntien määrä laski Riihimäellä ja Lopella maan trendin mukaisesti2000-luvun aikana, mutta Hausjärvellä tilanne on pysynyt ennallaan.2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009Hausjärvi 30,9 30,5 30,1 29,6 29,6 29,7 30,0 29,9 30,0 29,7Loppi 29,6 28,3 28,5 28,5 28,7 29,0 28,9 28,7 28,3 27,9Riihimäki 26,2 25,4 25,1 24,8 24,6 24,8 24,5 24,5 24,5 24,1Kokomaa26,8 25,9 25,4 24,9 24,6 24,5 24,2 23,9 23,6 23,4Taulukko 3 Asuntokunnat, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö, % kaikista asuntokunnista(Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005–2010)Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien määrä 2 suhteessa kaikkiin lapsiasuntokuntiinlaski 2000-luvulla selvästi kaikissa Riihimäen seudun kunnissa (taulukko4). Eniten ahtaasti asuminen väheni Hausjärvellä ja vähiten Riihimällä.Vuonna 2009 Hausjärvellä ahtaasti asuvia lapsiperheitä oli 29,4 prosenttia kaikistalapsiperheistä ja Riihimäellä 30 prosenttia. Kehitys on ollut samansuuntainenkoko maassa.2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009Hausjärvi 39,1 38,1 36,3 37,5 35,2 35,1 33,4 31,8 30,9 29,4Loppi 39,5 39,7 37,0 37,6 36,0 37,0 34,4 32,5 31,3 31,6Riihimäki 36,0 36,1 34,4 33,5 32,8 31,1 31,3 30,9 31,0 30,0Koko maa 36,1 35,0 34,2 33,4 32,5 31,5 30,3 30,0 29,3 29,5Taulukko 4 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (Tilasto- ja indikaattoripankkiSOTKAnet 2005–2010)2 Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista.Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotiashenkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti,kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (määritelmä vuodesta 1990 lähtien). (Tilasto- ja indikaattoripankkiSOTKAnet 2005–2010).
91990-luvun lamavuosien jälkeen kuntien työllisyystilanne on kohentunut. Työttömyysluvutlaskivat Riihimäen seudulla 2000-luvun alussa ja keskivaiheillaselvästi. Työttömyys kääntyi syksyllä 2008 uudelleen kasvuun taloudellisentaantuman vuoksi. Riihimäen työllisyystilanne on noudatellut koko 2000-luvunkoko maan keskiarvoa. Myös Hausjärvellä ja Lopella kehitys on ollut valtakunnallisentrendin mukainen, mutta työttömyysprosentti näissä kunnissa on ollutnoin 2 prosenttiyksikköä maan keskitasoa ja Riihimäkeä alempi. (Kuvio 3.)Hämeen ELY-keskuksen tilastojen mukaan vuoden 2010 päättyessä Riihimäentyöttömyysaste oli 10,2 %, Lopen 6,9 % ja Hausjärven 7,7 %. Riihimäellä työttömyysastelaski vuodesta 2009 prosenttiyksikön ja Lopella puolitoista prosenttiyksikköä.Hausjärvellä työttömyystilanteessa ei vuoden aikana tapahtunutmuutosta. (Hämeen työttömyyskehitys jatkuu… 2011.)Kuvio 3 Työttömät, % työvoimasta (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005–2010)
10Kuvio 4 Nuorisotyöttömät, % 18–24 -vuotiaasta työvoimasta (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet2005–2010)Kuviosta 4 on havaittavissa, että Riihimäen seudulla työttömyysaste kääntyiselvään nousuun nuorison keskuudessa vuotta ennen kuin koko työvoimaakoskeva työttömyysprosentti. Lopella ja Hausjärvellä nuorisotyöttömyys laskiaikavälillä 2000–2007 merkittävästi (n. 8 prosenttiyksikköä), vuoden 2007 jälkeennuorisotyöttömyys kääntyi kuitenkin kasvuun. Hausjärvellä nuorisotyöttömyydessäon ollut enemmän vuosittaista vaihtelua kuin Riihimäellä ja Lopella.Riihimäellä nuorisotyöttömyysaste laski tasaisesti vuoteen 2008 saakka,minkä jälkeen luku kääntyi nousuun. Riihimäellä nuorisotyöttömyys noudattivaltakunnallista tasoa lähes koko 2000-luvun ollen muutaman prosenttiyksikönseutukunnan keskiarvoa korkeampi. Vuoden 2009 päättyessä kaikkien Riihimäenseudun kuntien nuorisotyöttömyysaste oli hieman alle 14 prosenttia jäädenprosenttiyksikön maan keskiarvon alapuolelle. Alle 25-vuotiaiden työttömyysastenousi taantuman seurauksena ikäryhmän väkiluun suhteutettunaenemmän Lopella ja Hausjärvellä kuin Riihimäellä. (Kuvio 4.) Vuoden 2010päättyessä alle 25-vuotiaita työttömiä oli Hausjärvellä 24, Lopella 24 ja Riihimäellä230. Alle 20-vuotiaita työttömiä oli Hausjärvellä 7, Lopella 12 ja Riihimäellä53. (Hämeen työttömyyskehitys jatkuu… 2011.)Suurin osa nuorista on jonkin koulutusjärjestelmän piirissä peruskoulun jälkeisinävuosina. Kuvio 5 kertoo, että koulutuksen ulkopuolelle jäi vuonna 2009Hausjärvellä n. 17,5 prosenttia, Lopella n. 11 prosenttia ja Riihimäellä n. 15prosenttia 17–24-vuotiaista nuorista. Osa heistä on kuitenkin työllistynyt, toimiiyrittäjinä tai on muiden kuin työttömyysetuuksien piirissä, sillä esimerkiksivuonna 2007 Hausjärvellä koulutuksen ulkopuolella oli 18 prosenttia alle 25vuotiaista, mutta työttömyysprosentti ikäjoukon keskuudessa oli kuitenkin vainnoin 5,5 prosenttia (Kuviot 4 ja 5).
11Kuvio 5 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Tilasto- jaindikaattoripankki SOTKAnet 2005–2010)Lopella koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä laski vuodesta 2008vuoteen 2009 merkittävästi. Samanaikaisesti nuorisotyöttömien määrä kaksinkertaistui.Hausjärvellä koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä laski2008–2009 hieman, mutta vuonna 2009 koulutuksen ulkopuolella oli ikäryhmänväkilukuun suhteutettuna selvästi enemmän nuoria kuin maassa ja seudullakeskimäärin. Riihimäellä koulutuksen ulkopuolella oli n. 15 prosenttia alle 24-vuotiaista, mikä on n. 3 prosenttiyksikköä suurempi osuus nuorista kuin Suomessakeskimäärin. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrässä ei Riihimäellätapahtunut 2000-luvulla merkittäviä muutoksia.Taloudellinen toimeentulo turvataan työllä tai yhteiskunnan tarjoamilla etuuksilla.Kuntalaisten toimeentulovajeiden yleisyyttä on mahdollista tarkastella mm.toimeentulotukea saavien määrää ja pienituloisuusastetta analysoimalla. Lapsiperheidenpienituloisuusaste 3 on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikanatasaisesti koko maassa ollen vuoden 2008 päättyessä noin 14 prosenttiakaikista lapsiperheistä. Riihimäellä lasten pienituloisuusaste oli tasaisessa kasvussavuoteen 2007 saakka, minkä jälkeen kasvu taittui. Hausjärven ja Lopentilanne on ollut vaihtelevampi. Aivan viime vuosina Lopella lasten pienituloisuusasteon kasvanut selvästi nousten vuonna 2008 Riihimäen seutukunnankorkeimmaksi. Hausjärvellä lasten pienituloisuusaste on seutukunnan alhaisinja merkittävästi maan keskiarvoa alhaisempi. Kaikkiaan Riihimäen seudulla onvähemmän pienituloisia lapsia kuin maassa keskimäärin. (Kuvio 6.)3 Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevanekvivalentin rahatulon mediaanista kunakin vuonna (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet2005–2010).
12Kuvio 6 Lapsiperheiden pienituloisuusaste prosentteina (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet2005–2010)Kuvio 7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005–2010)
13Seutukunnan sisäisiä lasten pienituloisuusasteen eroja saattaa osittain selittääkunnittain vaihteleva yksinhuoltajaperheiden määrä. Riihimäellä yksinhuoltajiensuhteellinen osuus lapsiperheistä on ollut pitkään muuta seutukuntaa korkeampi.Riihimäen lukema (noin 22,5 %) oli vuonna 2009 yli kaksi prosenttiyksikköämaan keskiarvoa (noin 20 %) korkeampi. Vuonna 2009 Hausjärvellä jaLopella yksinhuoltajaperheitä oli noin 15 prosenttia kaikista lapsiperheistä. Yksinhuoltajaperheidensuhteellisen korkea osuus on otettava Riihimäellä huomioonlapsiperheiden palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa sekä etuuksiamyönnettäessä ja seurattaessa.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL toteuttaa joka toinen vuosi kouluterveyskyselyn,joka tuottaa koulujen ja kuntien käyttöön tietoa nuorten elin- ja kouluoloista,terveydestä, terveystottumuksista sekä terveysosaamisesta ja oppilashuollosta.Kyselyyn osallistuvat yläkoulujen 8.- ja 9.-luokkalaiset sekä lukion1.- ja 2.- vuosikurssin opiskelijat. Kyselyn tuottama tieto perustuu lukiolaisten jayläkoululaisten raportoimiin kokemuksiin.Vuonna 2010 kouluterveyskyselyyn vastasi Hausjärvellä 165 yläkoululaista ja35 lukiolaista, Lopella 181 yläkoululaista ja 38 lukiolaista sekä Riihimäellä 560yläkoululaista ja 261 lukiolaista. Kuntaraporteissa on painotettu muutosta kahdenviimeisimmän kyselyvuoden välillä sekä huomioitu tärkeimmät erot maakuntaanverrattuna sekä pidemmällä aikavälillä. (Lommi ym. 2010a; 11; Lommiym. 2010b, 11; Lommi ym. 2010c, 11.)
Vuoden 2010 kouluterveyskyselyjen mukaan lasten ja nuorten hyvinvoinnissaon tapahtunut seuraavia positiivisia muutoksia kyselyvuoteen 2008 verrattuna:• Läheisen alkoholinkäytön aiheuttamat ongelmat vähentyivät hausjärveläistenyläkoululaisten ja lukiolaisten sekä riihimäkeläisten yläkoululaisten kokemustenmukaan. Lisäksi Riihimäen yläkoululaiset raportoivat entistä harvemminvanhempiensa tupakoivan.• Riihimäen yläkoululaisten ja lukiolaisten kyselyvastausten mukaan vanhemmattiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan.• Lopen lukiolaisten keskuudessa läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät, kouluntyöilmapiiri parani ja pääsäryn kokeminen vähentyi.• Hausjärven lukiolaiset ja Riihimäen yläkoululaiset kokivat koulun fyysisettyöolot paremmiksi.• Kuulluksi tuleminen lisääntyi ja opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivätHausjärven lukiossa.• Koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi Hausjärven lukiossa sekä Riihimäenyläkouluissa ja lukioissa.• Hausjärven yläkoulussa koettiin entistä vähemmän fyysistä uhkaa. Myösylipainoisia oli Hausjärven yläkoulussa vähemmän.• Päivittäinen tupakointi vähentyi Hausjärven yläkoulussa ja Lopen lukiossa.• Hausjärven, Riihimäen ja Lopen yläkoululaiset sekä Hausjärven ja Riihimäenlukiolaiset kokivat koululääkärin ja koulukuraattorin vastaanotolle pääsynhelpommaksi. Lisäksi Riihimäen lukiolaisten mukaan koulupsykologin vastaanotollepääsy helpottui. Lopen lukiolaiset kokivat koululääkärin vastaanotollepääsyn helpottuneen.• Tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyi Hausjärven lukiossa.• Koettu terveydentila parantui Hausjärven lukiossa sekä Riihimäen ja Lopenyläkouluissa.• Useiden oireiden kokeminen päivittäin ja aiheettomat poissaolot koulustavähentyivät Hausjärven lukiolaisten ja Riihimäen yläkoululaisten keskuudessa.• Viikoittain koetut niska- tai hartiakivut sekä päänsäryt vähentyivät Riihimäenyläkoululaisten keskuudessa.• Viikoittain koettu päänsärky vähentyi Riihimäen lukiolaisten keskuudessa.• Päivittäin koettu väsymys ja huumekokeilut vähentyivät Hausjärven lukiolaistenkeskuudessa.• Hausjärven lukiolaiset, Riihimäen yläkoululaiset sekä Lopen yläkoululaisetja lukiolaiset raportoivat entistä vähemmän keskivaikeasta tai vaikeastamasentuneisuudesta.• Koulu-uupumus vähentyi Hausjärven lukiolaisten, Riihimäen yläkoululaistenja Lopen yläkoululaisten keskuudessa.• Koulun työilmapiiri parani Lopen yläkoulussa.• Humalajuominen vähentyi Lopen yläkoululaisten ja lukiolaisten sekä Riihimäenlukiolaisten keskuudessa.• Kyselyvastausten mukaan toistuvien rikkeiden teko vähentyi Riihimäen lukiolaistenja yläkoululaisten keskuudessa.• Myöhään valvominen koulupäiviä edeltävinä iltoina vähentyi Lopen ja Riihimäenlukiolaisten keskuudessa.(Lommi ym. 2010a; 32–33; Lommi ym. 2010b, 32–33; Lommi ym. 2010c, 32–33.)14
15Pitkällä aikavälillä havaittiin seuraavia muutoksia:• Hausjärven yläkoululla koetaan koulun fyysiset työolot puutteellisiksi.• Riihimäen yläkoululaisten keskuudessa humalajuominen vähentyi.(Lommi ym. 2010a; 32–33; Lommi ym. 2010c, 32.)Lisäksi seuraavien seikkojen esiintyvyys oli hyvin pientä vuonna 2010:• toistuvia rikkeet vuoden aikana (Lopen lukio).• Kiusattuna vähintään kerran viikossa (Lopen lukio).• Tupakoi päivittäin (Lopen lukio).• Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran (Lopen lukio).(Lommi ym. 2010b, 33.)Vuonna 2008 ja 2010 tehtyjen kouluterveyskyselyjen vertailu tuo esiin myöskriittisiä seikkoja, jotka otetaan huomioon Riihimäen seudun lastensuojelusuunnitelmantoimeenpanossa:• Hausjärven, Lopen ja Riihimäen yläkoululaiset sekä Riihimäen lukiolaisetraportoivat vanhempiensa työttömyyden lisääntyneen.• Hausjärveläisten ja loppilaisten yläkoululaisten mukaan vanhemmat tiesivätentistä harvemmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikoista.• Hausjärveläisten yläkoululaisten keskusteluvaikeudet vanhempiensa kanssalisääntyivät ja perheen yhteinen ateriointi iltaisin vähentyi.• Koulun fyysiset olot koettiin entistä useammin puutteellisiksi Hausjärven jaLopen yläkouluissa.• Koulutapaturmat lisääntyivät Hausjärven ja Riihimäen yläkoululaisten kokemustenmukaan.• Riihimäen lukiolaiset kokivat terveydentilansa aiempia vuosia heikommaksija raportoivat entistä useammin koulu-uupumuksesta.• Hausjärven ja Riihimäen yläkouluilla koulun ilmapiirin koettiin heikenneen.• Hausjärven ja Lopen yläkouluissa koulutyön määrä koettiin liian suureksientistä yleisemmin ja tietoisuus keinoista vaikuttaa koulun asioihin vähentyi.• Lopen yläkoululaiset raportoivat entistä useammin opiskeluun liittyvistä vaikeuksista.Lisäksi he kokivat entistä useammin, etteivät he saa koulunkäynninvaikeuksiin apua. Myös fyysisen uhan kokeminen Lopen yläkoululaistenkeskuudessa lisääntyi.• Kokemus kuulluksi tulemisesta vähentyi Riihimäen ja Hausjärven yläkouluissa.• Lopen yläkoululaiset raportoivat entistä useammin ylipainosta.• Useiden oireiden kokeminen päivittäin ja humalajuominen lisääntyivätHausjärven yläkoululaisten keskuudessa.• Aamupalan syöminen arkisin vähentyi Hausjärven yläkoululaisten ja Riihimäenlukiolaisten kyselyvastausten mukaan.• Hausjärven yläkoululaiset ja Riihimäen lukiolaiset raportoivat liikunnan harrastamisenvapaa-ajalla vähentyneen.• Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin entistä vaikeammaksiHausjärven yläkoululla.• Myöhään valvominen koulupäiviä edeltävinä iltoina yleistyi hausjärveläistenlukiolaisten keskuudessa.• Huumekokeilut olivat entistä yleisempiä Lopen sekä Riihimäen yläkoululaistenja lukiolaisten keskuudessa.(Lommi ym. 2010a; 32–33; Lommi ym. 2010b, 32–33, Lommi ym. 2010c, 32–33.)
162 LASTEN, NUORTEN JA VANHEMPIEN PALVELUTLain mukaan lapsen huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen tasapainoisestakehityksestä ja turvallisista elinolosuhteista (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta361/1983, 1, 3 §; Lastensuojelulaki 417/2007, 2). Lasten ja vanhempienparissa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajiaheidän kasvatustehtävässään, pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apuariittävän varhain sekä ohjaamaan lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin.Lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään ja ongelmia ehkäistään laadukkaillaperuspalveluilla ja ennakoivilla yhteisöllisillä toimilla, joista kirjoitetaan käsilläolevan suunnitelman luvussa 2.1. Peruspalvelujen lisäksi luvussa esitelläänehkäisevää lastensuojelua. Kunnat ovat velvollisia järjestämään lasten ja nuortenhyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua niille alle 18-vuotiaille, joihin ei kohdistu sosiaalityössä organisoitavia lapsi- ja perhekohtaisialastensuojelutoimia. Ehkäisevä lastensuojelu sisältää tukea ja erityistä tukea,jota järjestetään peruspalvelujen – opetuksen, nuorisotyön, päivähoidon,äitiys- ja lastenneuvolan sekä muun sosiaali- ja terveydenhuollon – yhteydessä.(Lastensuojelulaki 417/2007, 3a§.)Lastensuojelulaissa (417/2007, 3 §) lastensuojelu-termillä tarkoitetaan lapsi- japerhekohtaista lastensuojelua. Lastensuojeluun sisältyy lastensuojelutarpeenselvitystä, asiakassuunnitelmien tekoa sekä avohuollon tukitoimien suunnitteluaja toimeenpanoa. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat myös lapsenkiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto.Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua yksilöidään tämän suunnitelman luvussa2.2.Peruspalvelujen, ehkäisevän lastensuojelun sekä lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelunlisäksi kunnat ovat velvollisia järjestämään erikoissairaanhoidonpalveluja kuntalaisilleen. Lapsille ja nuorille kohdistettua erikoissairaanhoitoakuvataan Riihimäen seudun osalta luvussa 2.3.2.1 PERUSPALVELUTPerusterveydenhuoltoPerusterveydenhuollosta Hausjärven, Lopen ja Riihimäen alueilla vastaa Riihimäenseudun terveyskeskuksen kuntayhtymä. Perusterveydenhuoltoon lukeutuuseuraavia toimintoja:- lääkäri- ja sairaanhoitopalvelut,- neuvolapalvelut,- koulu- ja opiskeluterveydenhuolto,- kuntoutus- ja terapiapalvelut,- mielenterveyspalvelut,- suunterveydenhuolto,- kotisairaanhoito,- terveyskeskussairaala,- työterveyshuolto,- ympäristöterveydenhuolto,
17- terveystarkastajat,- eläinlääkärit,- elintarvike- ja vesilaboratorio sekä- erikoissairaanhoito.Seuraavassa esitellään toimintayksiköittäin perusterveydenhuollon palveluja.Riihimäen seudulla toimii perhesuunnitteluneuvola, jossa neuvotaan raskaudenehkäisyssä, aloitetaan ehkäisy, seurataan ehkäisyn sopivuutta sekä annetaanohjeita lapsettomuuden hoitoon.Äitiysneuvola palvelee odottavaa äitiä ja muuta perhettä raskautta suunniteltaessaja raskauden aikana. Äitiysneuvolassa otetaan raskauden aikana puheeksivanhempien parisuhdeasiat, vanhemmuuteen kasvaminen ja vanhempienpäihteiden käyttö. Lisäksi käytössä on erilaisia seuloja muun muassa perheväkivaltaanja vanhempien mielialaan liittyen. Moniammatilliset perhevalmennusryhmätvoivat tarvittaessa jatkaa omatoimisina vertaisryhminä. Terveys-ja sosiaaliviranomaisten on tarvittaessa järjestettävä välttämättömät palvelutraskaana olevien naisten ja syntyvien lasten erityiseksi suojelemiseksi.Lastenneuvolassa perheet saavat tukea lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyvissäkysymyksissä. Varhaista vuorovaikutusta tukevia kotikäyntejä (Vavu)tehdään ensimmäistä lasta odottavien perheisiin ennen synnytystä sekä synnytyksenjälkeen. Neuvolat tekevät yhteistyötä päivähoidon, esikoulun, perheneuvolansekä sosiaalitoimen kanssa. Riihimäellä kokoontuvat alueelliset pientenlasten tukiryhmät (PILARYT). Neuvoloissa lasten kasvua ja kehitystä arvioidaanja seurataan. Arvioinnissa tarkastellaan myös lapsen ja vanhemmanvälistä vuorovaikutusta.Kuntayhtymässä on aloitettu perhehoitotyön kehittäminen STM:n suositustenmukaisesti. Kehittämistyön seurauksena sama terveydenhoitaja hoitaa kokonaisvaltaisestiäitiys- ja lastenneuvolan asiakkaana olevan perheen terveydenhuoltoasioita.Kehittämistyön alla on myös koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto,joka tullaan eriyttämään neuvolatoiminnasta omaksi toimialueekseen.Riihimäen seudun terveyskeskuksessa toteutetaan väestövastuun periaatteellayleislääkäritasoista vastaanottoa ja sairaanhoitajien vastaanottoa. Vastaanottopisteetsijaitsevat Hausjärvellä, Lopella ja Riihimäellä. Terveyskeskuksessalääkäri ja sairaanhoitaja työskentelevät työpareina, millä pyritään takaamaanhoidon jatkuvuus. Päivystyspotilaat saavat pääsääntöisesti hoitoa omallaalueellaan, mutta ensiapuhoito on keskitetty Riihimäen pääterveysasemalle.Riihimäen seudun ilta- ja viikonloppupäivystys tapahtuu myös Riihimäen pääterveysasemalla.Hammashoitoa järjestetään Hausjärven, Lopen ja Riihimäen terveyskeskuksissa.Hoitoon pääsy arvioidaan yksilökohtaisesti hammaslääketieteellisen hoidontarpeen ja kiireellisyyden perusteella. Kuntalainen joutuu odottamaan kiireetöntähoitoa. Kiireellistä ensiapua on mahdollisuus saada 1-3 päivän sisällä.Puhe- ja toimintaterapiapalveluita järjestetään Riihimäen seudun terveyskeskuksenkuntayhtymässä. Perheneuvolan puheterapeutit siirtyivät vuonna2010 hallinnollisesti terveyskeskuksen yhteyteen. Puheterapeuttien työt jakautuvatalueiden mukaan.Mielenterveyspalveluja tuotetaan useissa toimipisteissä. Riihimäen seudunterveyskeskuksen kuntayhtymässä toimii viisi psykiatrista sairaanhoitajaa.
18Terveyskeskuksessa on myös psykologin vakanssi, jota ei ole täytetty. Yhteistyötahotohjaavat asiakkaita psykiatrisille sairaanhoitajille, mutta kuntalainenvoi ottaa heihin yhteyttä oma-aloitteisestikin. Psykiatristen sairaanhoitajientyöstä neljännes kohdistuu diagnostisten sairauksien hoitoon ja 3/4 väestönmielenterveyden edistämiseen sekä tukevaan ja kuntouttavaan hoitoon. Hoitajattyöskentelevät aikuisten kanssa. Psykiatriset sairaanhoitajat kuuluvat alueensavastaanoton tiimiin. Psykiatriset hoitajat toimivat konsultteina sekä tekevätyhteistyötä eri toimijoiden kanssa yli sektorirajojen Lisäksi tiimissä työskentelevätomahoitaja–lääkäri-työpari, fysioterapeutti sekä terveyskeskusavustaja.Lasten kuntoutustyöryhmässä on edustus Riihimäen seudun terveyskeskuksesta,Riihimäen kaupungista sekä Hausjärven ja Lopen kunnista. Lastenkuntoutustyöryhmä käsittelee moniammatillisesti lasten kehitykseen liittyviähäiriöitä. Työryhmä arvioi lapsen jatkotutkimusten tarpeen ja huolehtii niihinohjaamisesta sekä suunnittelee ja seuraa lapsen kuntoutusta. Työryhmään voiottaa yhteyttä esim. terveydenhoitaja, koulukuraattori tai päivähoito neuvoteltuaanensin vanhempien kanssa. Tavoitteena on löytää ratkaisut lapsen kehityshäiriöihinmahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mielellään ennen kouluikää.VarhaiskasvatusLaki lasten päivähoidosta (36/1973, 1 §) määrittelee varhaiskasvatukseksi päiväkotihoidon,perhepäivähoidon, leikkitoiminnan tai muun päivähoitotoiminnan.Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten kotejakasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuudentasapainoista kehitystä. Päivähoidon tulee omalta osaltaan tarjota lapsellejatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisestitukevaa toimintaa sekä lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuympäristö.Kunnat ovat velvollisia järjestämään tai valvomaan päivähoitoa siinälaajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin senhetkinen paikallinen tarveedellyttää. (Laki lasten päivähoidosta 36/1973, 2a §, 11 §.)Lasten päivähoito on lakisääteinen subjektiivinen oikeus. Päivähoitoa on tarjottavamääräaikojen puitteissa kaikille päivähoitopaikkaa hakeneille lapsille. Päivähoitovoi olla kunnallista tai yksityistä toimintaa. Kotona tapahtuvaa lastenhoitoatuetaan kotihoidontuella ja mahdollisilla kuntalisillä. Päivähoito ja koulutoimijärjestävät lisäksi 6-vuotiaiden perusopetuslain mukaista esiopetusta.Riihimäellä varhaiskasvatus siirtyy vuoden 2012 alusta perusturvatoimesta sivistystoimenjärjestämisvastuulle. Riihimäellä on 9 kunnallista päiväkotia, 12ryhmäperhepäiväkotia ja 47 omassa kodissaan työskentelevän perhepäivähoitajantointa. Piikinmäen päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa. Avointavarhaiskasvatusta tarjotaan Junailijankadun päiväkotiin kuuluvan Aapeli avoimensekä Kirjauksen päiväkotiin kuuluvan Kellarin ja Jukolan päiväkodin Karusellinkerhoissa ja avoimessa päiväkodissa. Aapeli avoimessa toimii kerranviikossa maksullinen Naperoparkki.Erityispäivähoidossa on neljä erityislastentarhanopettajan ja seitsemän erityisavustajantointa. Erityislastentarhanopettajat tekevät kiertävää työtä eri päivähoitoyksiköissäalueellisesti. Erityisavustajat toimivat ryhmäkohtaisina avustajinaeri päivähoitoyksiköissä. Lapset, joiden tuen tarve on kaikkein suurin, onsijoitettu päivähoidon kolmeen pienryhmään, joissa lasten tuen tarve on huomioitusekä henkilökunnan koulutuksessa ja määrässä että lapsiryhmän koos-
19sa. Päivähoito ja koulutoimi järjestävät yhdessä perusopetuslain mukaista esiopetusta.Perusturvatoimen esiopetus toteutetaan Junailijankadun, Hirsimäen,ja Piikinmäen päiväkodeissa.Riihimäellä on kolme yksityistä päiväkotia ja 15 yksityistä perhepäivähoitajaa.Yksityistä päivähoitoa tuetaan maksamalla lakisääteisen tuen lisäksi yksityisenhoidon tuen kuntalisää. Joulukuussa 2010 yksityisen hoidon tukea sai 145 perhettä(Riihimäen kaupungin tilasto 2010).Lasten kotihoidon tuen yhteydessä on mahdollista saada kuntalisää tietyin kriteerein.Niin sanottua Riihimäki-lisää saavat perheet, joilla on alle 3-vuotiaspäivähoidon valintaoikeuden piiriin kuuluva lapsi ja joilla on oikeus Kelan kauttamaksettavaan kotihoidon tukeen. Tuen ehtona on, että perheen kaikki lapsethoidetaan kotona. Tuen saadakseen huoltajan on pitänyt olla määräaikaisessatyösuhteessa vähintään 86 työpäivää (4 kk) kuuden kuukauden aikana välittömästiennen äitiys- ja vanhempainloman alkamista tai hoitovapaalle jäämisestä.Perheen toisen huoltajan tulee olla työssä tai opiskelija. Riihimäki-lisää eimakseta, jos perheen tulot ovat yli 5 000 €/kk. Riihimäki-lisän määrä on 175€/kk ja sisaruslisän määrä 50 €/kk. Lasten kotihoidon tukea sai vuonna 2009yhteensä 704 perhettä ja Riihimäki-kuntalisää 168 perhettä. Vuoden 2009 lopussakokopäivähoidossa oli 832, osapäivähoidossa 220 ja esiopetuksessa332 lasta. (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005–2010.)Hausjärvellä perusturvatoimi vastaa varhaiskasvatuksen järjestämisestä. Päivähoidossaon keskimäärin 400 lasta vuodessa. Noin 42 % päivähoidosta onyksityisten palveluntuottajien tuottamaa hoitoa. Yksityinen päivähoito on vanhemmillesamanhintaista kunnallisessa ja yksityisessä päivähoidossa. Hausjärvelläon 4 kunnallista päiväkotia ja 5 yksityistä päiväkotia, joista 2 on ryhmäperhepäiväkoteja.Kunnallisia perhepäivähoitajia on 6 ja yksityisiä 17. Vuonna2009 kotihoidontukea sai 198 perhettä. Joulukuun lopussa 2009 yksityisenhoidon tukea sai 131 perhettä ja kuntakohtaista lisää 109 perhettä. Samanavuonna Hausjärvellä oli kokopäivähoidossa 146, osapäivähoidossa 76 ja esiopetuksessa118 lasta. (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005–2010.)Lopella varhaiskasvatus on siirtynyt 1.8.2011 alkaen perusturvatoimesta sivistystoimenalaiseksi toiminnaksi. Päivähoidossa on keskimäärin 350 lasta vuodessa.Päivähoito jakautuu päiväkotihoitoon (n. 240 lasta), ryhmäperhepäivähoitoon(n.50 lasta) ja perhepäivähoitoon (n.60 lasta). Lopella on kolme kunnallistapäiväkotia, yksi kunnallinen ryhmäperhepäivähoitopaikka ja 20 perhepäivähoitajaa.Yksityisiä perhepäivähoitajia on kuusi. Lopella ei ole tällä hetkelläyhtään yksityistä päiväkotia tai ryhmäperhepäivähoitomahdollisuutta. Yksityisessäpäivähoidossa on n. 25 lasta. Yksityistä palvelutuotantoa on edistettyyksityisen hoidon tuen kuntalisän korotuksilla.Kotihoidontukea sai vuonna 2009 179 perhettä. Lopella on otettu 1.8.2007 kokeilunakäyttöön määrärahasidonnainen kotihoidon tuen Loppi-lisä. Loppi-lisääsaavat perheet, joilla on alle 3-vuotias päivähoidon valintaoikeuden piiriin kuuluvalapsi. Loppi-lisän suuruus on ensimmäisestä (nuorimmasta) alle 3-vuotiaasta 160 euroa/kk ja perheen muista tukeen oikeutetuista alle kouluikäisistälapsista 45 euroa/kk/lapsi. Loppi-lisää on 2007 alkaen maksettu n. 30perheelle/kk:ssa. Yksityisen hoidon tukea saaneita perheitä oli 31.12.2009 Lopella16. Kokopäivähoidossa oli 312, osapäivähoidossa 31 ja esiopetuksessa113 lasta. (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005–2010.)
20Koulu- ja opiskelupalvelutPerusopetuslain (628/1998, 4 §) mukaan kunta on velvollinen järjestämäänperusopetusta sekä esiopetusta. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaidenkasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen.Lisäksi opetuksella pyritään antamaan oppilaille tietoja ja taitoja, jotka ovatelämässä tarpeellisia. Esiopetuksen tavoitteena on parantaa lasten oppimisedellytyksiä.Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassasekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittääitseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittäväyhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. (Perusopetuslaki628/1998, 2 §.) Vuodenvaihteessa 2010–2011 Lopella oli perusopetuksessa992, Hausjärvellä 1 099 ja Riihimäellä 3 053 oppilasta.Perusopetuslain (628/1998, 31 a §) mukaan oppilaalla on oikeus saada maksuttaopetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollollatarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisenterveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekäniiden edellytyksiä lisäävää toimintaa (perusopetuslaki 628/1998). Lapsella januorella on oikeus oppilashuoltoon esiopetuksessa ja perusopetuksessa sekäedelleen opiskelijahuoltoon toisella asteella.Oppilashuoltoon kuuluvat kasvun, kehityksen, oppimisen ja koulunkäynnin riskiensekä ongelmien ennaltaehkäisy sekä korjaava toiminta jo havaittujen vaikeuksienvoittamiseksi. Vaikeudet voivat ilmetä esimerkiksi käytöshäiriöinä,kiusaamisena, poissaoloina, oppimisessa ja mielenterveyden häiriöinä. Oppilashuoltoon toisinaan mukana myös perheen tukemisessa ja ohjaa perheenjäseniätarvitsemansa avun piiriin. Sujuvalla kodin ja koulun välisellä yhteistyölläsaadaan oppilashuoltotyöhön vaikuttavuutta ja ehkäistään ongelmien syntyä.Oppilashuoltoa varten kouluilla toimivat oppilashuoltotyöryhmät.Oppilashuoltoon kuuluvat psykologien ja koulukuraattorien palvelut. Koulupsykologi-ja koulukuraattoripalveluiden tulee antaa perusopetuslain piirissä olevilleoppilaille riittävästi tukea ja ohjausta koulunkäyntiin, jotta voidaan ehkäistä javälttää koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyviä sosiaalisia ja psyykkisiävaikeuksia. Lastensuojeluasetuksen (546/1990) 2 a pykälän mukaan Lastensuojelulain(417/2007) 7 pykälässä mainittujen koulupsykologien ja koulukuraattorientyö on pyrittävä järjestämään paikallisiin olosuhteisiin soveltuvallatavalla oppilasmäärään ja saatavilla oleviin palveluihin suhteutettuna.Koulupsykologien ja koulukuraattorien toiminnan tulee tapahtua pääosin koulussa.Koulupsykologin ja koulukuraattorin tulee osallistua alansa asiantuntijoinakouluyhteisön toiminnan sekä opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun ja kehittämiseen.Koulupsykologin ja koulukuraattorin tulee toimia yhteistyössä oppilaan,hänen vanhempiensa, häntä hoitavien ja kasvattavien henkilöiden, kouluyhteisönsekä koulutoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten jamuiden viranomaisten kanssa.Kouluterveydenhuoltoon sisältyvät oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminenja edistäminen sekä kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyydenja turvallisuuden valvonta ja edistäminen. Kouluterveydenhoitajattekevät koululaisten terveystarkastukset vuosittain. Laajaan terveystarkastukseensisältyy myös lääkärintarkastus, joka tehdään 1.-, 5.- ja 8.-luokkalaisille.Oppilaiden perheitä kutsutaan mukaan terveystarkastuksiin. Riihimäellä onoma koululääkäri sekä koulufysioterapeutti yläkouluilla. Myös Lopen ja
21Hausjärven kunnissa yläkouluikäisille tarjotaan fysioterapeutin palveluja. Kouluterveydenhoitajatekee yhteistyötä koulun muun henkilöstön kanssa ja toimiiosana oppilashuoltoryhmää.Hausjärvellä toimii viisi alakoulua, yläaste, lukio ja kansalaisopisto. Kouluissatoimivat oppilashuoltotyöryhmät, joihin kuuluvat koulun rehtori, oppilaan omaopettaja, erityisopettaja, kuraattori ja kouluterveydenhoitaja. Tilanteesta riippuenryhmään voi osallistua muitakin asiantuntijoita. Kuraattori toimii pääosinyläasteella ja koulupsykologi ala-asteilla. Alakoulujen psykologin vakanssia eiole saatu täytettyä, minkä vuoksi kunta ostaa koulupsykologin palveluita. Kouluillajärjestetään tukioppilastoimintaa.Hausjärvellä järjestetään iltapäivätoimintaa perusopetuslain mukaisesti neljässäeri paikassa. Toimintaa tarjotaan 1-2-luokkien oppilaille Eskon, Oitin, Monninja Ryttylän kouluissa. Eskon koululla on tarjolla erityisopetuksessa olevillelapsille aamu- ja iltapäivätoimintaa.Hausjärven Hikiälle on valmistunut uusi koulukeskus syksyllä 2010. Koulukeskuksenvalmistumisen myötä kunnasta on lopetettu 4 kyläkoulua ja VanhantienerityiskouluLopella on 3 kasvatusaluetta, joissa on yhteensä 7 alakoulua. Lisäksi kunnassaon yläkoulu, lukio ja kansalaisopisto. Kasvatusalueilla järjestetään perusopetuksenlisäksi erityisopetuksen-, oppilashuollon-, koulunkäyntiavustuksen-,esiopetuksen-, ja iltapäivätoiminnan palvelut. Oppilashuoltoon kuuluu koulukuraattorin,psykologin ja puheterapeutin palvelut. Perusopetuslain mukaiseeniltapäivätoimintaan voivat osallistua 1. ja 2. vuosiluokan oppilaat sekä erityisopetuksessaolevat (1.–9.-luokkien) oppilaat.Lopen kunnassa on yksi koulukuraattorin ja yksi koulupsykologin virka. Koulukuraattorinpalveluita ei ole saatavilla lukiossa. Tehostetun ja erityisen tuenpalveluja koordinoi erityisopetuksen koordinaattori.Riihimäellä on kahdeksan alakoulua, kolme yläkoulua, lukio ja aikuislukio. Erityistätukea opinnoissaan tarvitseville oppilaille on tarjolla erityisopetusta taiopetusta pienluokissa (kuntouttavat luokat). Lisäksi Riihimäellä toimivatHYRIA, Hämeen ammattikorkeakoulun Riihimäen toimipiste sekä ympäristöopistoSykli. Kansalaisopisto, lasten ja nuorten kuvataidekoulu ja musiikkiopistotarjoavat peruskoulun ulkopuolista koulutusta. Koulupsykologien toimia onkaksi ja koulukuraattoreiden toimia kolme.Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalvelutLiikuntatoimen perustehtävä ja tavoite on ihmisen toimintakyvyn ja terveydenylläpitäminen ja elämänlaadun ja viihtyvyyden parantaminen koko elämänkaarenajan. Lasten ja nuorten liikuntatoiminnan kasvatuksellinen merkitys on suuriliikunnallisten ja motoristen sekä sosiaalisten taitojen oppimisessa ja ylläpitämisessä.Liikunnan harrastaminen on mielekäs vapaa-ajanvieton tapa ja hyväkeino estää syrjäytymistä pitämällä lapset ja nuoret mukana säännöllisessäharrastustoiminnassa ikätovereidensa kanssa. Lastensuojelun näkökulmastaliikuntatoiminnan edellytysten parantaminen ja harrastusmahdollisuuksien turvaaminenon ennaltaehkäisevää työtä. Liikunnan harrastamisen merkitys onsuuri erilaisia terveysriskejä ehkäisevänä ja vähentävänä toimintana.
22Hausjärvellä liikuntatoimi luo harrastusmahdollisuuksia ja tuottaa liikuntapalveluitatarkoituksenaan terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen.Liikuntatoimi järjestää ja kehittää kunnan liikuntatoimintaa tarjoamalla ympärivuotistaohjattua toimintaa, monipuolisia ja vuodenaikaisia liikuntamahdollisuuksiasekä tukee muita liikuntaa järjestäviä tahoja. Toiminta suuntautuu etupäässälapsiin ja nuoriin, erityisryhmiin sekä kuntoliikuntaa harrastaviin aikuisiinja ikäihmisiin.Hausjärvellä on kaiken kaikkiaan hyvät mahdollisuudet harrastaa liikuntaa.Kunta ylläpitää yli 50 liikuntapaikkaa ja liikuntatoimen ja kansalaisopiston lisäksikunnassa toimii aktiivisesti 10 eri liikuntaseuraa.Lopella liikuntatoimen tavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminenliikunnan avulla. Liikuntatoimi luo edellytykset kuntalaisten liikunnalle järjestämälläja ylläpitämällä liikunta- ja ulkoilupaikkoja. Liikuntatoimen tehtävänä onkehittää toimivia yhteistyöverkkoja sekä terveyttä edistävää liikuntaa huomioonottaen kaikki ikäryhmät, myös lapset ja nuoret. Lopella on runsaasti aktiivisestitoimivia urheiluseuroja, jotka omalla toiminnallaan rikastuttavat Lopen liikuntatarjontaa.Lapsille ja nuorille löytyy lajitarjontaa muun muassa tanssista painiinja salibandysta taekwondoon. Liikuntatoimi järjestää lapsille ja nuorille toimintaakoulun loma-aikoina leirien, kerhojen ja uimakoulujen muodossa.Riihimäellä on useita liikuntasaleja, jalkapallohalli, jäähalli ja tekojää, kamppailu-urheilukeskus,JPJ liikuntakeskus, erilaisia urheilukenttiä ja -puistoja (esimerkiksiyleisurheilukenttä ja hiekkatekonurmipintainen pesäpallokenttä), uimahalli,maauimala, urheilutalo, keilahalli, laskettelurinne, kaksi ratsastustalliasekä virkistysalueita, hiihtoreittejä ja pyöräilyreittejä.Kulttuuripalvelujen tehtävänä on luoda edellytyksiä taiteen ja kulttuurin tekemiselleja kokemiselle.Hausjärven kunta tukee avustuksin kunnan kulttuurijärjestöjä ja yksityisiä toimijoita.Kunnassa toimii vireästi useita nuorisoseuroja. Kunnassa toimivat Riihimäenmusiikkiopisto ja musiikkileikkikoulu. Koulujen kerhotoiminta tukee lastenja nuorten kulttuuriharrastuksia. Lisäksi kunnassa toimii pääkirjasto sekä Ryttylänja Hikiän sivukirjastot. Haja-asutusalueita palvelee kirjastoauto Fanni.Lopella kulttuuritoimi luo puitteet kunnassa tapahtuvalle kulttuuritoiminnalle.Paikallinen harrastustoiminta on vilkasta monilla taiteen eri aloilla. Kunnan kulttuuritoimitukee harrastustoimintaa tekemällä yhdistysten kanssa tehokastayhteistyötä. Musiikkiopetusta antaa Riihimäen musiikkiopisto ja kirjasto toimiikulttuuripalvelujen monitoimipaikkana.Riihimäellä on useita kulttuuripalveluja tuottavia laitoksia. Riihimäellä toimiikuusi museota, teatteri, nuorisoteatteri, kesäteatteri, kaupunginkirjasto ja elokuvateatteri.Taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille antavat Riihimäen musiikkiopistosekä Lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Kaupunki järjestää lapsilleja nuorille erilaisia tapahtumia pitkin vuotta.Nuorisolaissa (72/2006, 2§) nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten oman ajankäyttöön kohdistuvaa aktiivisen kansalaisuuden edistämistä samoin kuin nuortensosiaalista vahvistamista, nuoren kasvun ja itsenäistymisen tukemista sekäsukupolvien välistä vuorovaikutusta. Vuonna 2010 nuorisolain 7 pykälää täydennettiinetsivää nuorisotyötä koskien (nuorisolaki 693/2010, 7b-7d§). Lainmukaan ”(etsivän) nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa olevanuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään
23hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille”.Kunnan tulee nimetä riittävän koulutuksen saanut ja kokemuksenomaava viranhaltija, joka vastaa etsivän nuorisotyön järjestämisestä. Kunnatvoivat järjestää etsivää nuorisotyötä omana toimintanaan, yhdessä muidenkuntien kanssa tai ostamalla palvelut nuorisotyötä tuottavalta yhteisöltä. Tietojenluovuttamisesta etsivää nuorisotyötä varten on säädetty erikseen. Tiedonluovuttavalla viranomaisella on oltava tähän nuoren suostumus.Hausjärvellä toiminta suuntautuu etupäässä 12–17-vuotiaisiin nuoriin ja nuorisotyökeskittyy avointen nuorisoiltojen järjestämiseen Hikiän, Monnin, Oitin sekäRyttylän nuorisotiloissa. Alle 12-vuotiaille on järjestetty kerhotoimintaa Hikiälläja Oitissa. Kunnassa toimii yksi nuoriso-ohjaaja ja hänellä on apunaan 2-4 tuntiohjaajaa. Hausjärvellä toimii lukuisia nuorisojärjestöjä, jotka järjestävätohjattua toimintaa lapsille ja nuorille. Hausjärvi tekee myös seudullista nuorisotyötäyhteistyössä Riihimäen ja Lopen kanssa.Lopen kunnassa toimii yksi nuorisotyöntekijä. Lopella on kaksi nuorisotilaa;Launosten Nuoppari ja Kuntala kirkonkylässä. Nuorisotiloilla toimivat yhdessäohjaajan kanssa vapaaehtoiset aikuiset. Nuorisotiloilla toimijoina ovat useimmitenjärjestöt. Alakouluikäisille järjestetään viikoittaisena toimintoina kokkikerhoaLäyliäisissä ja kirkonkylällä. Alakouluikäisille järjestetään lauantaisia teemapajojanoin kerran kuussa. Lopella toimii myös nuorisovaltuusto.Nuoriso-ohjaaja on koollekutsujana Lopen Ehkäisevässä päihdetyöryhmässä,johon kuuluu edustajia sivistystoimesta, perusturvasta, terveydenhuollosta,seurakunnasta sekä nuorisotyöhön liittyvistä hankkeista. Tiedon vaihdon japienten hankkeiden lisäksi työryhmä järjestää vuosittain kuutospäivät. Nuorisoohjaajakuuluu myös seutukunnalliseen ehkäisevään päihdetyöryhmään.Riihimäen kaupungin nuorisoyksikkö on osa kaupungin kulttuuri- ja vapaaaikakeskusta.Nuorisotyön perusajatus ja painopiste on sosiaalisesti vahvistavassaja ehkäisevässä työssä. Nuorisotyön tavoitteena on, että nuorista kasvaaaktiivisia ja vastuullisia toimijoita, joilla on terveet elämäntavat sekä turvallinenyhteisö harrastaa ja toimia. Nuorisotyössä on keskeistä sosiaalinen vahvistaminenja puuttuminen orastaviin ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa.Nuorten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen on myös yksi Nuorisolainkeskeinen velvoite.Tavoitetta toteutetaan tuottamalla monipuolisia nuorisopalveluja ja toimimallanuorisopoliittisen vaikuttamisen alueella. Nuoria kannustetaan osallistumaan,tekemään ja toimimaan omaehtoisesti. Toimintamuotoja ovat erilaiset tapahtumat,nuorisotilatoiminta, bändi- ja kerhotilat, erityisnuorisotyö, verkkonuorisotyö,nuorisovaltuustotoiminta, iltapäivätoiminta, kerhot, leirit ja retket,vanhempainillat sekä pienryhmät.Kaupungissa on kolme nuorisotilaa, joissa järjestetään tapahtumia ja konsertteja,avointen ovien toimintaa, nuorisovaltuuston toimintaa, harrastekerhojanuorille, iltapäivätoimintaa alakoululaisille ja eri nuorisoyhdistysten toimintaa.Lisäksi Riihimäen kaupungin nuorisoyksikön kautta voi vuokrata tiloja erilaiseenharrastus- tai kokouskäyttöön. Riihimäen nuorisoyksikössä työskenteleeyhdeksän kokoaikaista työntekijää (nuorisotoimenjohtaja, nuorisosihteeri, kolmenuoriso-ohjaajaa, yksi nuoriso-ohjaaja oppisopimuksella, erityisnuorisotyöntekijä,sovittelunohjaaja ja seudullisen hankkeen projektikoordinaattori).Määräaikaisina kerho- ja tuntiohjaajina työskentelee 6-8 henkilöä. Riihimäelleon laadittu vuosille 2009- 2012 nuorisotyön kehittämisohjelma, jonka painopis-
24tealueet liittyvät perus- ja erityisnuorisotyön ohella nuorisotiloihin, yhteistyöhönseudun nuorisotoimien ja muiden toimijoiden kanssa sekä nuorten osallisuudenja vaikuttamisen vahvistamiseen.Riihimäki on tällä hetkellä seudun kunnista ainoa, joka toteuttaa erityisnuorisotyötä.Erityisnuorisotyön tarkoituksena on auttaa ja tukea nuorta ongelmallisissatilanteissa. Se on nuorten tarpeista lähtevää sosiaalista nuorisotyötä, jokakohdistuu erityistä tukea tarvitseviin, syrjäytymisvaarassa oleviin tai jo syrjäytyneisiinnuoriin. Huomiota kiinnitetään erityisesti päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn(Valomerkki), neuvontaan (Apunuppi) ja etsivän työn menetelmien kehittämiseen.Lisäksi erityisnuorisotyöntekijä kuuluu mm. Ankkuri-tiimiin.Käsitys nuorisotyön perustehtävästä ja asemasta osana kunnan palvelujärjestelmääon viimeisen vuosikymmenen aikana muuttunut merkittävästi: suppeastatoimialakäsityksestä ja vapaa-aikapainotteisesta nuorisotyöstä on siirryttylaaja-alaiseen hyvinvoinnin edistämiseen ja nuorten elinoloihin vaikuttamiseenniin lainsäädännön kuin yhä enenevässä määrin käytännön toimienkin tasolla.Nuorisopolitiikan tehokas ja vaikuttava toteuttaminen vaatii laaja-alaista sektoreidenvälistä ja suositettavasti myös kuntien seudullista yhteistyötä. Seudunkuntien strategioissa korostetaan ehkäisevää työtä ja voimavaroja halutaansuunnata hankkeissa seutukunnallisesti kehitettäviin lasten ja nuorten palveluihin.Toimintaympäristön ja palvelutarpeiden muutoksiin vastatakseen Hausjärven,Lopen ja Riihimäen nuorisotoimet ovat keväästä 2008 lähtien kehittäneet hankemuotoisellayhteistyöllä toimintamalleja ja toimijoiden yhteistyötä yli kuntarajojen.Keväällä 2011 on valmistunut mm. uusi Riihimäen seudullinen nuorisotiedotussivustowww.Neuvola.info.Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on lakiin (Laki rikosasioiden ja eräiden riitaasioidensovittelusta 1015/2005) perustuvaa vapaaehtoista ja maksutonta palvelua,jossa rikoksen tai riidan osapuolet voivat selvitellä asiaansa puolueettomiensovittelijoiden välityksellä ja sopia mahdollisten vahinkojen korvaamisesta.Kanta-Hämeen sovittelutoimiston Riihimäen toimipiste sijaitsee Riihimäenpoliisitalossa ja sen toimialueena ovat Riihimäen lisäksi Hausjärvi ja Loppi. Sovittelunohjaajavastaa sovitteluun liittyvistä asioista Riihimäen seutukunnissa.Aloitteen sovittelusta voi tehdä sovittelutoimistolle rikoksen tai riidan osapuoli,alaikäisen lapsen osalta hänen huoltajansa, edunvalvoja tai muu laillinen edustajasekä poliisi, syyttäjä tai muu viranomainen. Riita-asioiden ohella soviteltaviarikoksia voivat olla vahingonteot ja ilkivaltarikokset, pahoinpitelyt, varkaudet,ryöstöt ja muut omaisuusrikokset, luvattomat käytöt ja käyttövarkaudet,kotirauhan rikkomiset ja kunnianloukkaukset. Myös alle 15-vuotiaiden tekemiärikoksia voidaan sovitella. Sovittelun ansiosta oikeudenkäynti voidaan välttääkokonaan tai sovittelu voidaan huomioida mahdollista rangaistusta määriteltäessä.Sovittelutoimisto seuraa sovittelun tuloksena syntyneen sopimuksen toteutumista.(Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta 1015/2005.)Työllisyyttä tukeva toimintaRiihimäellä toimii työ- ja elinkeinotoimisto sekä Riihimäen seutukunnan työvoimanpalvelukeskus. Työ- ja elinkeinotoimisto ohjaa ja neuvoo asiakkaitamm. työnhaussa ja työttömyysetuuksien hakemisessa, ammatillisessa kuntou-
25tumisessa, koulutus- ja ammattitietoasioissa sekä yritystoiminnan aloittamisessa.Työvoiman palvelukeskus on Riihimäen työvoimatoimiston, kuntien perusturvatoimien,Kelan sekä terveyskeskuksen kuntayhtymän yhteinen toiminta- japalvelumalli. Moniammatillisen tiimin syventävät palvelut on suunnattu niilleasiakkaille, jotka ovat olleet pitkään työttömänä tai joiden työttömyys uhkaapitkittyä.Nuorten työpaja Etappi tarjoaa riihimäkeläisille ja hausjärveläisille työttömille(noin 16–25-vuotiaille) nuorille pajatoimintaa. Pajalla nuori voi ohjatusti miettiäpolkuja opiskeluun tai työelämään sekä myös opetella työelämän pelisääntöjä.Työpajalla tehdään mm. ompelutöitä, kalusteiden kunnostustöitä, puutöitä sekäaskartelutöitä. Työpajalla voidaan myös toteuttaa yhteisiä ohjattuja projektejaja tutustua paikalliseen harrastustoimintaan. Etapissa on 24 asiakaspaikkaa.Työpajan toiminta on muuttumassa seudulliseksi ja säätiömuotoiseksi.2.2 LASTENSUOJELU SOSIAALIVIRANOMAISEN TOIMINTANATässä luvussa esitellään lastensuojelua erityisesti kunnallisen sosiaalityön näkökulmasta.Sosiaalihuoltolaissa (710/1982, 18 §) sosiaalityö määritellään sosiaalihuollonammatillisen henkilöstön suorittamaksi ohjaukseksi, neuvonnaksija sosiaalisten ongelmien selvittämiseksi. Se sisältää myös tukitoimia, joillapyritään ylläpitämään ja edistämään yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumistasekä yhteisöjen toimivuutta. Sosiaalihuoltoasetuksen (607/1983, 7 §)mukaan sosiaalityötä toteutetaan yksilö-, perhe- ja yhdyskuntatyön, hallinnollisensosiaalityön ja muiden tarpeellisten menetelmien muodossa.Vuonna 2008 voimaan tulleessa lastensuojelulaissa (417/2007, 3 ja 3a §) lastensuojelujaotellaan kahteen osa-alueeseen: ehkäisevään lastensuojeluun jayksilö- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun. Näistä sosiaaliviranomaisen resurssitkohdistuvat erityisesti yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelun toteutukseen,mutta sosiaalityön henkilöstö osallistuu myös ehkäisevän lastensuojelunsuunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi lastensuojelua toteutetaan tarvittaessamuun sosiaalityön yhteydessä. Seuraavaksi esitellään em. sosiaalityön osaalueitaja niitä koskevia tilastotietoja.Perusturvatoimen henkilöstöresurssitHausjärven sosiaalitoimistossa lastensuojelun parissa työskentelee johtavasosiaalityöntekijä (n. 50 % työajasta), kaksi lastensuojelun sosiaalityöntekijääja kaksi perhetyöntekijää. Lisäksi toimistossa työskentelee aikuis- ja vammaispalvelujensosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, kehitysvammaisten palveluohjaaja,päivähoidonohjaaja, osastosihteeri, kaksi toimistosihteeriä ja perusturvajohtaja.Lopen sosiaalitoimistossa työskentelee johtava sosiaalityöntekijä, jonka työpanoksesta30 prosenttia on suunnattu lastensuojelutyöhön. Kaksi sosiaalityöntekijäätekee lastensuojelua. Perhetyöntekijöitä on kaksi ja he työskentelevätpääsääntöisesti lastensuojelun avohuollon asiakkaana olevien perheidenkanssa. Lisäksi Lopella työskentelee sosiaaliohjaaja, jonka työtehtävät koskevatvammaispalveluita ja toimeentulotukea. Loppi on palkannut uuteen toimeen1.4.2011 alkaen aikuissosiaalityön ohjaajan. Toimistossa työskentelee myös
26vanhustenhuollon sosiaalityöntekijä, kehitysvammahuollon palveluohjaaja,kaksi sosiaalipalvelusihteeriä ja perusturvajohtaja.Riihimäen perusturvakeskuksessa johtavan sosiaalityöntekijän työajasta noin50 prosenttia on suunnattu lastensuojeluun, 3.10.2011 alkaen työaika kohdentuukokonaisuudessaan lastensuojeluun, kun aikuissosiaalityössä aloittaa johtavasosiaalityöntekijä. Lisäksi lastensuojelutyössä toimii viisi sosiaalityöntekijää,perhetyössä viisi sosiaaliohjaajaa (joista 2 keskittyy nuoriin), intensiivisessäperhetyössä kaksi sosiaaliohjaajaa (perhekuntoutus) sekä alkuarviointiryhmässäyksi sosiaalityöntekijä ja kaksi sosiaaliohjaajaa. Lisäksi lapsiperheidenkotipalvelussa toimii kaksi työntekijää.Aikuissosiaalityöhön on Riihimäellä suunnattu 50 prosenttia johtavan sosiaalityöntekijäntyöajasta. 3.10.2011 aloittaa aikuissosiaalityöhön keskittyvä johtavasosiaalityöntekijä. Aikuissosiaalityön tiimiin kuuluu myös kolme sosiaalityöntekijää,neljä etuuskäsittelijää, yksi osastosihteeri ja yksi Peltosaariprojektin tukenatoimiva sosiaaliohjaaja. TYPissä Riihimäen asioita hoitaa kaksi sosiaalityöntekijääja yksi sosiaaliohjaaja. Lisäksi perusturvassa työskentelee yksi palvelusihteeri,joka hoitaa mm. välitystiliasiakkaat sekä muut toimistotehtävät.Edellä mainittujen henkilöstöresurssien lisäksi Hausjärvellä, Lopella ja Riihimäelläon yhteinen poliisilaitoksen sosiaalityöstä vastaava sosiaalityöntekijä.Ehkäisevä lastensuojeluKunta on velvollinen järjestämään ehkäisevää lastensuojelua niille lapsille januorille, jotka eivät ole sosiaaliviranomaisen koordinoiman yksilö- tai perhekohtaisenlastensuojelun asiakkaina (lastensuojelulaki 417/2997, 3 a §). Ehkäiseväälastensuojelua ovat peruspalvelujen piirissä toteutetut toiminnot ja niihinkytkeytyvät tukimuodot, jotka pääosin esitellään Riihimäen seudun osalta tämänsuunnitelman luvuissa 2.1 ja 2.2. Ehkäisevää lastensuojelua ovat myössellaiset yhteisölliset toiminnot ja arjen rakenteet, jotka edistävät ja tukevat lastenkasvua ja kehitystä. Sosiaaliviranomainen osallistuu muiden toimijoidenrinnalla ehkäisevän lastensuojelun suunnitteluun ja toteutukseen. Seuraavaksikuvataan sosiaaliviranomaisen toimia ehkäisevän lastensuojelun parissa.Ehkäisevän lastensuojelun suunnittelu ja seuranta ovat osa sosiaaliviranomaisentehtäväkenttää. Ennaltaehkäisevä lastensuojelu painottuu kouluihin janeuvoloihin. Perhetyöntekijät osallistuvat erilaisiin tapahtumiin yhdessä muidentoimijoiden kanssa. Lopella sosiaalitoimen edustajat ovat järjestäneet mm. luentotilaisuudetyhdessä muiden toimijoiden kanssa ja keväällä 2011 suunnitellaanryhmätoiminnan käynnistämistä. Yleisesti ottaen koulukuraattori, psykologija terveydenhoitaja toimivat perusturvan edustajina kouluissa ja oppilashuoltoryhmissä.He käyvät tarvittaessa myös lastensuojelua koskevissa palavereissa.Perhetyöntekijöiden työstä osa on suunnattu ehkäisevään työhön. Myöstoimeentulotukea myönnetään tarvittaessa ehkäisevän lastensuojelun perusteella.Lapsiperheiden kotipalvelu on esimerkki konkreettisesta, sosiaalitoimen tarjoamastaehkäisevän lastensuojelun muodosta. Kotipalvelu tarjoaa tilapäistäapua lapsiperheille tilanteissa, joissa perheen toimintakyky on heikentynyt esimerkiksivanhempien uupumuksen, sairauden tai synnytyksen vuoksi. Tavoitteenaon auttaa perheitä suoriutumaan arkiaskareistaan ja tukea selviytymäänomien voimavarojen turvin. Palvelun tilaajina voivat olla asiakkaiden ja lä-
27hiomaisten lisäksi neuvolan terveydenhoitajat, sairaalan sosiaalityöntekijät sekäsosiaalitoimen työntekijät. Kotipalvelua voidaan tarjota ehkäisevän lastensuojelunperusteella perheille, jotka ovat oikeutettuja toimeentulotukeen. Perheillevoidaan myöntää kotipalvelua maksuttomasti myös lastensuojelullisinperustein.Riihimäellä kotipalvelun lapsiperhetyötä tekee vuonna 2011 päätoimisesti kaksihoitajaa ja tarvittaessa alueelliset kotihoitotiimit. Lisäksi muutamalle lastensuojelunasiakasperheelle järjestetään kodinhoitoapua ostopalveluna. Hausjärvelläon yksi lapsiperheiden kodinhoitaja. Lopella kotipalvelua on järjestetty lapsiperheilletarpeen mukaan.Perheneuvola on lakisääteisten tehtäviensä ja määritelmiensä mukaisesti sekäehkäisevää lastensuojelutyötä että lastensuojelun avohuoltoa tukevaa toimintaa.Perheneuvolan työ voi olla ohjausta ja neuvontaa, jolloin vanhemmilleannetaan keskusteluapua ja tietoa perheenjäsenten keskinäisestä vuorovaikutuksestasekä lapsen ja nuoren ikä- ja kehitysvaiheista. Tavoitteena on lisätäymmärrystä lasta/nuorta kohtaan esim. perheen muutostilanteissa ja auttaavanhempia vastaamaan lapsen ja nuoren tarpeisiin.Riihimäen Perheneuvolassa on 6,5 työntekijää. Palveluja myydään Hausjärvelle,Lopelle ja Janakkalaan. Tarpeeseen suhteutettuna työntekijäresurssit ovatvähäisiä, mistä johtuen perheneuvolassa on tällä hetkellä pitkät jonotusajat jaasiakasperheille pystytään antamaan entistä niukempi työpanos.Omaura on koulu-, perusturva- ja nuorisotoimen yhteistoimintamalli, joka painottuuopiskelun ohella työssä oppimiseen. Omaurassa on kymmenen oppilaspaikkaa.Työntekijöinä toimivat koulutoimen alainen opettaja ja perusturvakeskuksensosiaaliohjaaja. Oppilaat tulevat Riihimäen Omauraan koulukuraattoreidenkautta.Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointiaedistämällä päihteettömiä elintapoja, ehkäisemällä ja vähentämälläpäihdehaittoja, lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa sekä toteuttamallaja edistämällä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista päihteisiin liittyvissäkysymyksissä. Ehkäisevän päihdetyön keinoin pyritään vähentämään päihteidenkysyntää, saatavuutta ja tarjontaa sekä haittoja. Riihimäen kaupungilla onehkäisevä päihdetyöntekijä, jolle ehkäisevän päihdetyön tehtävät ja koordinointion keskitetty.Nuorten palvelupiste Nuppi on moniammatillinen ohjaus-, neuvonta- ja arviointipalvelualle 25-vuotiaille Riihimäen seudulla asuville nuorille ja heidänvanhemmilleen tai läheisilleen. Nupissa asiointi on asiakkaalle maksutonta,eikä vaadi ulkopuolista lähetettä. Nupissa toimivat sosiaaliohjaajat, psykiatrinensairaanhoitaja sekä ehkäisevä päihdetyöntekijä. Nuppi toimii yhteistyössä,osana moniammatillista verkostoa, mm. sosiaalitoimen, työpaja Etapin, työvoimatoimen,terveystoimen ja alueen ammatillisten oppilaitosten kanssa.Hausjärvi ja Loppi ostavat Nupin palvelua kuntalaisilleen Riihimäen kaupungilta.Palvelupiste on tarkoitettu kaikille niille nuorille, jotka kokevat tarvitsevansaapua ja neuvoja elämäntilanteensa selkiyttämiseksi sekä vanhemmille, huoltajille,läheisille tai viranomaisille, jotka ovat huolestuneita nuoren tilanteesta.Nupissa annetaan henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta nuorille erilaisiinelämäntilanteisiin liittyvissä kysymyksissä, kuten työttömyys, opiskelu, asuminen,itsenäistyminen, terveys, päihteidenkäyttö, ihmissuhdeongelmat tai talou-
28dellinen tilanne. Vuonna 2010 Nupissa oli asiakaskäyntejä yhteensä 1649 jaasiakkaita 199 (29 hausjärveläistä, 16 loppilaista, 162 riihimäkeläistä ja 1 muu).Apu-Nuppi on nuorten sähköinen palvelu, jossa nuori voi olla yhteydessä aikuiseennimettömänä netin välityksellä. ApuNuppi-palvelusta vastaavat nuorisoohjaajat,erityisnuorisotyöntekijä, palveluohjaaja, ehkäisevä päihdetyöntekijä,terveydenhoitaja ja sovittelun ohjaaja. Työntekijät konsultoivat tarvittaessa muitaasiantuntijoita.Kuvio 8 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (Tilasto- ja indikaattoripankki SOT-KAnet 2005–2010)Lapsiperheiden toimeentulotukihakemusten käsittely on merkittävä osaehkäisevää lastensuojelua ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemista. Toimeentulotukihakemuksenkäsittelyn yhteydessä sosiaaliviranomaisen edustajalla jalasten vanhemmilla on mahdollisuus käydä vuorovaikutteista ja kokonaisvaltaistakeskustelua perheen elämäntilanteesta ja lasten tarpeista.Toimeentulotuen myöntämiskriteeristö perustuu hakukuukautta koskevaannormilaskelmaan, jossa otetaan huomioon perheen tulot ja tietyt menot. Joslapsiperheen kokonaistulot ovat pienemmät kuin välttämättömät elinkustannukset,perhe on oikeutettu vajeen kattavaan toimeentulotukeen. Sosiaaliviranomainenvoi perustelluista syistä myöntää tilapäisesti myös harkinnanvaraistatoimeentulotukea perheelle. Lisäksi ehkäisevänä lastensuojeluna tai lastensuojelunaon mahdollista myöntää toimeentulotukea esimerkiksi lasten kohtuullisiksikatsottuihin harrastusmenoihin.Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus laski kaikissa Riihimäenseudun kunnissa aikavälillä 2000–2006. Määrä kääntyi nousuun vuoden 2007jälkeen, mikä vastaa maan yleistä kehitystä. Hausjärvellä toimeentulotukea
29saaneiden lapsiperheiden määrän lasku jatkui tasaisena vuoteen 2006 saakka,minkä jälkeen se on noussut noin 1,5 prosenttiyksikköä jääden kuitenkin selvästialle seutukunnan ja maan keskiarvon. Riihimäellä oli 2000-luvun alkuvuosinavuosittaista vaihtelua toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrässä,mutta aikavälillä 2005–2008 toimeentulotukea saaneiden lapsiperheidenmäärä laski tasaisesti. Lopella toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuuskääntyi nousuun vuonna 2007, mutta prosenttilukema oli vuonna 2009 selvästialle maan keskiarvon. (Kuvio 8.)Kaikkia sosiaaliviranomaisen toteuttamia ehkäiseviä lastensuojelutoimia voidaansoveltaa myös yksilö- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa.Yksilö- ja perhekohtainen lastensuojeluSuurin osa sosiaaliviranomaisen lastensuojelua koskevista resursseista kuluuyksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelun toteutukseen: lastensuojeluilmoitustenvastaanottoon ja kirjaamiseen, lastensuojelun tarpeen selvittämiseen, palvelusuunnitelmanlaatimiseen, avohuollon tukitoimien organisointiin ja sijaishuoltoon(Katso lastensuojelulaki 417/2007, 3, 26–37 §).Lastensuojeluilmoitus osoitetaan sosiaaliviranomaiselle silloin, kun viranomainen,muu toimija tai yksityishenkilö on huolestunut lapsen kehityksestä taihyvinvoinnista. Sosiaaliviranomaisen vastaanottama lastensuojeluilmoitus johtaauseimmiten lastensuojelutarpeen selvittämiseen. Jokainen voi tehdä lastensuojeluilmoituksen,ja lakisääteinen velvollisuus sen tekemiseen on tietyilläammattikunnilla ja luottamustoimessa toimivilla.Lastensuojelulain (88/2010) 25 §:n mukaan ilmoitusvelvollisuus koskee:”sosiaali- ja terveydenhuollon; opetustoimen; nuorisotoimen; poliisitoimen; rikosseuraamuslaitoksen;palo- ja pelastustoimen; sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollonpalvelujen tuottajan; opetuksen tai koulutuksen järjestäjän; seurakunnantai muun uskonnollisen yhdyskunnan; turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaaharjoittavan yksikön; hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön;taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessatai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessatai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekäkaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännöstenestämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle,jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidontarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttäälastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin edellä mainittu henkilövoi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännöstenestämättä.”2008 2009 2010Riihimäki 408 415 436Hausjärvi 120 145 232Loppi 96 130 129Yhteensä 624 690 797
30Taulukko 5 Lastensuojeluilmoitukset kunnittain vuosina 2008, 2009 ja 2010Lastensuojelulaissa (417/2007, 25 b §) asetettiin kunnille velvollisuus pitää rekisteriäkuntaan saapuneista lastensuojeluilmoituksista. Ennen vuotta 2008lastensuojeluilmoitusten rekisteröinnissä on kuntakohtaisia eroja, eivätkä aiemmattilastot ole täysin vertailukelpoisia. Kyseisessä lakiuudistuksessa myösilmoitusvelvollisten piiriä laajennettiin. Lastensuojeluilmoitusten tilastollinenmäärä on lisääntynyt merkittävästi, mikä saattaa ainakin osittain johtua edellämainituista syistä. On vaikea arvioida, missä määrin on kyse uusista menettelytavoistaja missä määrin todellisen lastensuojelun tarpeen lisääntymisestä.Kaikkiaan ilmoitusmäärät ovat viime vuosina kasvaneet Riihimäen seutukunnassa(taulukko 5). Tämä lisää sosiaaliviranomaisen organisoiman lastensuojelutyönmäärää.0-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat 13–17-vuotiaat YhteensäRiihimäki 75 (27,2 %) 82 (29,7 %) 119 (43,1 %) 276Hausjärvi 29 (28,4 %) 34 (33,3 %) 39 (38,2 %) 102Loppi 13 (15,3 %) 27 (31,8 %) 45 (52,9 %) 85Yhteensä 117 (25,3 %) 143 (30,9 %) 203 (43,85 %) 463Taulukko 6 Lastensuojeluilmoitusten ikäjakauma kunnittain/yksi lapsi vuonna 2009Lastensuojeluilmoitusten prosentuaaliset ikäjakaumat olivat samansuuntaisetRiihimäellä ja Hausjärvellä vuonna 2009. Lopella tehdyissä ilmoituksissa korostuumurrosikäisten nuorten osuus alle kouluikäisten osuuden jäädessä muihinkuntiin verrattuna alhaiseksi. Kaikkiaan lastensuojeluilmoituksia tehtiin Riihimäenseudulla selvästi eniten 13–17-vuotiaista. (Taulukko 6.)HälytyskeskusRiihimäkiHausjärviPoliisi Koulut NimetönilmoitusTerv.-huoltoSos.päivystysVanhempi,huoltaja188 28 13 35 48 4239 17 16 12 9 8 8Loppi 42 29 15 15 2 3 2Yht. 269 74 44 62 59 11 52Taulukko 7 Lastensuojeluilmoitusten määrällisesti suurimmat tekijätahot kunnittain vuonna 2009Poliisi tekee suurimman osan Riihimäen, Hausjärven ja Lopen lastensuojeluilmoituksista.Kun poliisi kohtaa lapsen rikosasian tai kotihälytyksen yhdessä,syntyy usein tarve lastensuojeluilmoituksen tekemiselle. Saattaa olla, että esimerkiksikoululaisen kodissa kärjistynyt elämäntilanne ei näy selkeästi koulussa,mutta ilmenee kotihälytykselle saapuvalle poliisipartiolle. Poliisien tekemienilmoitusten suhteellisen korkeaa määrää voi osittain selittää myös Ankkurihankkeenmyötä tiivistynyt sosiaali- ja poliisiviranomaisen yhteistyö lastensuo-
31jeluasioissa. Tiedot poliisin lapsia koskevista toimista ja lastensuojeluilmoitusvelvollisuudenylittävistä havainnoista välittyvät hyvin sosiaaliviranomaiselle.Toisiksi yleisimmin lastensuojeluilmoitus tehdään koulusta. Koulun henkilöstöjakavat lasten ja nuorten kanssa arkea ja on luonnollista, että osa lapsen hyvinvointiinja turvallisuuteen liittyvistä huolenaiheista nousee esiin koulutyönyhteydessä. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna koulusta tulevien lastensuojeluilmoitustenmäärää voidaan pitää suhteellisen pienenä.Kunnan perusturvaan tehty lastensuojeluilmoitus johtaa lastensuojelun tarpeenselvittämiseen kyseisen tilanteen edellyttämässä laajuudessa. Lastensuojelutarpeenselvityksen yhteydessä arvioidaan lapsen ja perheen tuen tarvettakokonaisuutena. Sosiaalityöntekijät arvioivat lapsen kasvuolosuhteita,huoltajien mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekätarvetta lastensuojelutoimenpiteille. Lastensuojelutarpeen selvityksen aikanalapsi on lastensuojelun asiakkaana. Selvityksen valmistuttua arvioidaan, jatkuukolastensuojeluasiakkuus, ohjataanko lapsi tai perhe muiden palvelujenpiiriin ja/tai päätetään asiakkuus lastensuojelussa. Usein intensiivinen lastensuojelutarpeenselvitysprosessi toimii jo sinällään riittävänä interventiona, jolloinlapsi tai vanhemmat havahtuvat muuttamaan toimintaansa siten, että lastensuojelutoimiaei ole tarpeen jatkaa.Lastensuojelutarpeen selvitys on tehtävä viivytyksettä, enintään kolmen kuukaudenkuluessa asian vireille tulosta. Selvityksen tekemisestä vastaa lapsellenimetty sosiaalityöntekijä. Selvitys tehdään yhteistyössä lapsen, hänen vanhempiensaja mahdollisesti muiden lapselle läheisten ihmisten kanssa. Lastensuojelutarvettaselvitettäessä voidaan hankkia lasta koskevia tietoja muilta viranomaisilta,lapselle läheisiltä sekä muilta asiantuntija- ja yhteistyötahoilta.Lastensuojelun tarve pyritään selvittämään lain vaatimassa 3 kuukaudessa,mutta toisinaan määräajan on todettu ylittyvän kunnissa. Useimmiten tämä johtuuvaikeuksista sovittaa aikatauluja siten, että löydetään vanhemmille sopivattapaamisajat virka-ajan puitteissa. Myös monilapsisten tai erityisen vaikeassaelämäntilanteessa olevien perheiden selvitysprosessit saattavat ylittää kolmenkuukauden määräajan.Taulukosta 8 ilmenee Riihimäen seudulla toteutetut lastensuojelutarpeen selvityksetvuosilta 2008–2010.2008 2009 2010Riihimäki 22 20 53Hausjärvi 52 73 86Loppi tieto puuttuu 7 20Taulukko 8 Tehdyt lastensuojelutarpeen selvitykset kunnittain vuosina 2008, 2009 ja 2010Hausjärvellä on tehty vuosina 2008–2010 väkilukuun suhteutettuna selvästienemmän lastensuojelutarpeen selvityksiä kuin Riihimäellä ja Lopella. Taulukko8 havainnollistaa, että seutukunnassa ei ole ollut yhteistä linjaa siitä, millainenilmoitus edellyttää lastensuojelutarpeen selvityksen aloittamista ja millaisetilmoitukset on mahdollista käsitellä muutoin. Kunnissa on myös resurssierojalastensuojelun henkilöstön osalta. Hausjärvellä on panostettu lastensuojelutar-
32peen selvittämiseen lisäämällä perusturvaan perhetyöntekijän vakanssi vuodesta2008 lähtien. Seuraavassa pyritään avaamaan lastensuojelutarpeen selvitystäkunnittain, jotta toisistaan poikkeavien tilastolukujen taustoja on mahdollistayksilöidä.Hausjärvellä vireille tulleet lastensuojeluasiat käsitellään lastensuojelutiimissä,joka kokoontuu viikoittain. Hyvin hälyttäviin lastensuojeluilmoituksiin reagoidaanvälittömästi. Pääsääntöisesti kaikista ilmoituksista tehdään lastensuojelutarpeenselvitys, aiheettomien ilmoitusten on havaittu olevan harvinaisia. Rikoksestaepäiltyjen nuorten lastensuojelutarpeen selvitykset tekee Ankkuritiimi,päihteitä kokeilleiden Valomerkki-tiimi. Muut lastensuojelutarpeen selvityksettehdään perusturvassa.Lastensuojelutarpeen selvitys sisältää tarvittavassa laajuudessa lapsen tilannearvionja tuen tarpeen arvion. Selvityksen teosta vastaavat useimmiten sosiaalityöntekijäja sosiaaliohjaaja. Perhe kutsutaan alkutapaamiseen, jossa sovitaantyöskentelyn etenemisestä ja jaetaan informaatiota. Tämän jälkeen työskentelyjatkuu perheenjäsenten tapaamisina. Kutakin lasta tavataan 1-3 kertaailman vanhempaansa. Työskentelystä tehdään kirjallinen selvitys, joka käydäänläpi perheen kanssa loppupalaverissa. Tuolloin päätetään, ohjataankoperhettä muiden palveluiden piiriin ja jatkaako lapsi lastensuojeluasiakkaana.Lastensuojelun henkilöstöresursseista johtuen Riihimäellä ei voitu tehdä vuosina2008 ja 2009 lastensuojelutarpeen selvityksiä kaikista uusista vireille tulleistaasiakkuuksista. Vuonna 2008 lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin 22kappaletta ja vuonna 2009 20 kappaletta. Riihimäellä lastensuojelutarpeen selvityskäynnistyy sitä varten kootun tiimin kokouksessa, jossa lastensuojeluilmoituskäsitellään. Tiimin päätöksestä aloitetaan lastensuojelutarpeen selvittäminenyhdessä perheenjäsenten kanssa. Perhetyöntekijät osallistuivat sosiaalityöntekijöidentyöpareina lastensuojelutarpeen arviointeihin. Näiden lisäksilastensuojelutarpeen selvityksiä on tehty perhetyön käynnistämisen yhteydessäperhetyön alkukartoituksina ja niin sanottuina suppeina selvityksinä mm.Ankkurin toimesta.Lopella työntekijätilanne lastensuojelun osalta on ollut viime vuosina rikkonainenja työtä on tehty paljolti yhden työntekijän työpanoksella. Vuonna 2010työntekijäresurssiin saatiin toivottua vakautta, minkä seurauksena työtä on ollutmahdollista tehdä entistä tavoitteellisemmin ja käytäntöjä kehittäen. Lopen tavoitteenaon vakiinnuttaa lastensuojeluun yhdenmukaisia työkäytäntöjä sekälastensuojelun tarpeeseen nähden riittävä työntekijämäärä.Lopella lastensuojeluilmoitukset käsitellään lastensuojelutyöryhmässä, jokakokoontuu viikoittain. Ilmoituksen käsittelytapa ja työhön ryhtyvät työntekijätsovitaan työryhmässä. Lastensuojelutarpeen selvityksen tekevät yhdessä kaksisosiaalityöntekijää tai sosiaalityöntekijä ja perhetyöntekijä. Kaikista ilmoituksistapyritään tekemään lastensuojelutarpeen selvitys, jonka perusteella tehdäänyhteenveto ja päätös.Lopella lastensuojelun selvitysprosessi etenee tarvittavassa laajuudessa perheentilanteesta riippuen. Perhe kutsutaan lähes poikkeuksetta alkutapaamiseen,jossa kerrotaan tulleesta ilmoituksesta ja huolenaiheista sekä sovitaantyöskentelystä. Kaikkia perheenjäseniä pyritään tapaamaan yhdessä ja erikseen,lapsia tavataan muutaman kerran. Lopuksi tavataan koko perhe, jolloinkerrotaan selvityksessä ilmenneistä asioista ja lastensuojelun asiakkuudenjatkumiseen liittyvästä päätöksestä. Usein mietitään myös tarvittavia tukimuoto-
33ja ja ohjataan perhettä tai lasta muiden palvelujen piiriin. Asiakirjat ja päätöksetannetaan tiedoksi vanhemmille.Lastensuojelulain mukaan sosiaaliviranomaisen on ryhdyttävä avohuollontukitoimiin viipymättä, jos kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsenterveyttä tai kehitystä tai jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään taikehitystään (lastensuojelulaki 417/2007, 34 §). Avohuollon tukitoimia ovat lapsentai perheen taloudellinen tuki, asumisen turvaaminen sekä erilaiset avohuollonpalvelut (lastensuojelulaki 417/2007, 36 §), joita ovat muun muassa:• lasten päivähoito,• lapsiperheiden kotipalvelu,• tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseksi,• lapsen tukeminen koulunkäynnissä,• ammatin/asunnon hankinnan, työhön sijoittumisen ja harrastuksen tukem.,• läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen kannustaminen,• tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta,• lapsen hoitopalvelut ja terapia,• perhetyö,• perheen sijoitus perhe- tai laitoshoitoon,• vertaisryhmätoiminta,• loma- ja virkistystoiminta (esim. seikkailu- ja perheleirit)• läheisneuvonpito,• ratkaisukeskeiset verkostotyön ja taiteen menetelmät,• avohuollon sijoitus• vauvaperhetyö sekä• kriisityö, tukiasunto- ja turvakotipaikat.Uusi lastensuojelulaki muutti vuonna 2008 käytäntöjä merkittävästi lastensuojelunavohuollon asiakkuuksien tilastoinnin osalta. Laki selkiytti lastensuojelunasiakkaaksi määrittymistä. Lastensuojelun asiakkuus on prosessi, jonka alku jaloppu tulee määritellä selkeästi. Mikäli lapsella on avohuollon asiakkuus, hänelläon myös jokin avohuollollinen tukitoimi sekä nimetty sosiaalityöntekijä.
34Kuvio 9 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestäväestöstä (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005–2010)Kuvio 9 havainnollistaa avohuollon asiakkuusmäärien suhteellista kehitystäRiihimäen seudulla ja koko maassa vuodesta 2005 vuoteen 2009. Koko maassalastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaidenprosentuaalinen määrä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2009 Suomessa oliavohuollon piirissä lapsia ja nuoria keskimäärin 5,8 prosenttia. Maaseutumaistenkuntien keskiarvolukema oli 4,4 ja kaupunkimaisten 7,3. Hausjärvellä avohuollonpiirissä olevien lasten määrä oli huipussaan vuonna 2007 (6 %), minkäjälkeen luku on laskenut 5,3 prosenttiin. Riihimäellä avohuollon asiakkaanaolevien lasten suhteellinen määrä on viime vuosina vaihdellut luvun ollessasuurin vuonna 2006 (7,2 %) ja pienin vuonna 2009 (5,1 %). Lopen kannaltalukuja ei voida pitää vertailukelpoisina, sillä avohuollon asiakkuustilastot ovatolleet koko vuoden osalta luotettavasti laskettavissa vasta vuonna 2010. Kunnassaotettiin käyttöön lastensuojelun asiakastietojärjestelmä vuonna 2009,mikä on helpottanut dokumentointia ja tilastointia. (Kuoppala & Säkkinen 2010,liitetaulukko 1; Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005–2010.)Riihimäki Hausjärvi LoppiAvohuolto 342 lasta/nuorta 155 lasta/nuorta 96 lasta/nuortaJälkihuolto 28 lasta/nuorta 17 lasta/nuorta 4 lasta/nuortaPerhetyö 62 perhettä/96 lasta 18 perhettä/28 lasta 19 perhettä/47 lastaEhkäisevä perhetyö 35 perhettä 2 perhettäKotipalvelu 10 perhettä 1 perhe 6 perhettäTukiperhe 41 lasta 6 lasta 6 lastaTukihenkilö6 nuortaTukiasuminen 10 nuorta 10 nuorta
35Perhekuntoutus 0 laitoksissa 2 lastaAvohuollon sijoitus 34 lasta 4 lasta 1 lapsiTurvakoti4 hlöä (aik./lapset)Taulukko 9 Avohuollon tukitoimia kunnittain ja asiakasmäärittäin vuonna 2010Taulukko 9 osoittaa lastensuojelun seutukunnallisen tilastoinnin haasteellisuuden.Kukin kunta tilastoi avohuollon tukitoimia omalla tavallaan ja kuntien välinenvertailu on vaikeaa. Yhteisten tilastointitapojen sopiminen tekisi avohuollontukitoimien arvioimisen mahdolliseksi Riihimäen seudulla. Mallia voitaisiin ottaaesimerkiksi perhetyön tilastoinnista, jossa kerätään tiedot käyntimääristä, perhetyönpiirissä olevien lasten lukumääristä ja asiakasperheiden lukumääristä.Lastensuojelun perhetyö on lastensuojelulain mukainen avohuollon tukitoimi,jonka tarkoituksena on tukea asiakasperheitä vanhemmuudessa, lastenhoidossaja kasvatuksessa. Sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä ja perheenjäsenetsuunnittelevat perhetyön sisällön ja tavoitteet yksilöllisen tilanteen ja tarpeidenmukaisesti asiakassuunnitelmaa laadittaessa. Perhetyötä voidaan tarjota tueksikriisitilanteessa. Se voi olla myös työtä lapsen perhetilanteen selvittämiseksija muuttamiseksi. Lastensuojelun perhetyötä tehdään pääsääntöisesti perheidenkotona. Perhetyöntekijä tukee vanhempaa arjen hallintaan liittyvissä toiminnoissasekä vuorovaikutukseen, sosiaalisiin suhteisiin tai lasten kasvatukseenliittyen. Perhetyössä järjestetään myös lapsille kasvua ja kehitystä tukeviatoimintoja. Riihimäellä lastensuojelun perhetyötä tekee vuonna 2011 kuusi sosiaaliohjaajaa(joista kaksi tekee intensiivisestä perhetyötä) ja Hausjärvelläperhetyöntekijöitä on kaksi. Lopella on työskennellyt 1.3.2010 alkaen kaksiperhetyöntekijää, joista toinen on koulutukseltaan sosionomi ja toinen on lähihoitaja.Kiireellinen sijoitus ja huostaanotto ovat sosiaaliviranomaisen päätökseen perustuviasijaishuollollisia toimenpiteitä. Lapsi on otettava huostaan, mikälipuutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavastivaarantaa lapsen terveyttä ja kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttääntai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävänrikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään.Lastensuojelulain mukaan lapsi voidaan myös sijoittaa kiireellisesti, jos lapsion välittömässä vaarassa tai muusta syystä kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollontarpeessa. (Lastensuojelulaki 417/2007, 38 & 40 §.)
36Kuvio 10 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 (Tilasto- ja indikaattoripankkiSOTKAnet 2005–2010)Vuonna 2009 Suomessa oli sijoitettu kodin ulkopuolelle keskimäärin 1,3 prosenttiaalle 18-vuotiaista. Riihimäellä kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia januoria oli hieman keskimääräistä enemmän (1,4 %) ja Lopella vähemmän (1,1%). Hausjärvellä luku oli Riihimäen seudun kunnista alhaisin ollen 0,8 prosenttia.Viiden vuoden aikana sijoitusmäärät ovat olleet pääosin kasvussa Lopella,kun Riihimäen ja Hausjärven suhteelliset sijoituslukemat ovat vaihdelleet. Tarkasteluajankohtana2005–2009 Riihimäellä on sijoitettu hieman enemmän lapsiakuin maassa keskimäärin ja Hausjärvellä selvästi vähemmän. (Kuvio 10.)Kaupunkimaisissa kunnissa sijoitetaan maaseutumaisia kuntia enemmän lapsiakodin ulkopuolelle. Vuonna 2009 maaseutumaisissa kunnissa sijoitettiinkeskimäärin 0,8 alle 18-vuotiasta kodin ulkopuolelle. Vastaava keskiarvolukemaoli kaupunkimaisissa kunnissa 1,4. Riihimäen seudun kuntien lukemat vastaavatsiis kaupunkimaisten ja maaseutumaisten kuntien keskiarvolukemia.(Kuoppala & Säkkinen 2010, liitetaulukko 1.)Hausjärvellä ei kodin ulkopuolelle sijoitetuista alle 18-vuotiaista yksikään ollutlaitoshuollossa 5 . Tilanne oli samankaltainen myös kahtena edeltävänä vuonna.4 ”Sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut,huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut0-17-vuotiaat lapset” (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005–2010).5 ”Laitoshuolto merkitsee lapsen hoidon järjestämistä lastensuojelulaitoksessa, perhekuntoutusyksikössä,koulukodissa, päihdehuoltolaitoksessa tai kehitysvammalaitoksessa” (Tilasto- jaindikaattoripankki SOTKAnet 2005–2010).
37Perhehoidossa 6 sijoitetuista lapsista oli 36,8 prosenttia (8 lasta). Suurin osakodin ulkopuolelle tehdyistä sijoituksista kohdistui ammatillisiin perhekoteihin (9lasta). (Kuoppala & Säkkinen 2010, liitetaulukko 1; Tilasto- ja indikaattoripankkiSOTKAnet 2005–2010.)Lopella laitoshoidossa oli vuonna 2009 26,1 prosenttia kaikista kodin ulkopuolellesijoitetuista 0-17-vuotiaista (7 lasta). Perhehoidossa oli 26,1 prosenttiasijoitetuista lapsista (6 lasta). Muut sijoitukset (7 lasta) kohdistuivat ammatillisiinperhekoteihin. (Kuoppala & Säkkinen 2010, liitetaulukko 1; Tilasto- ja indikaattoripankkiSOTKAnet 2005–2010.)Riihimäellä laitokseen sijoitettujen lasten lukumäärä nousi aikavälillä 2005–2009 19,1 prosentista 28,1 prosenttiin (28 lasta). Perhehoidossa olleiden lastensuhteellinen määrä sen sijaan hieman laski samalla aikavälillä ollen vuonna2009 25 prosenttia (25 lasta). Ammatillisiin perhekoteihin sijoitettiin Riihimäellävuonna 2009 yhteensä 26 lasta, mikä on selvästi enemmän kuin vuonna 2005.(Kuoppala & Säkkinen 2010, liitetaulukko 1; Tilasto- ja indikaattoripankki SOT-KAnet 2005–2010.)Kanta-Hämeen kunnat kilpailuttivat vuonna 2010 yhdessä sijaishuoltopalvelutvuosille 2010–2013. Hyväksytyksi tulleiden yksityisten palveluntuottajien kanssalaadittiin puitesopimukset, joissa on määritelty mm. tuotettavien palvelujenhinnat ja irtisanomisajat. Lisäksi sijoittavan kunnan ja palveluntuottajan on laadittavalapsikohtainen sopimus jokaisen sijoituksen yhteydessä. Yksityistenpalvelutuottajien lisäksi Riihimäellä toimii kunnallinen Mäkikujan lastensuojeluyksikkö.Kanta-Hämeen kunnat päättivät myös laajentaa Hämeenlinnassa toimivan sijaisperhepankintoimintaa maakunnalliseksi. Kaikki Kanta-Hämeen kunnat sitoutuivatloppuvuodesta 2010 maakunnallisen perhepankin kehittämiseen. Neljätyöntekijää käsittävän yksikön on määrä aloittaa toimintansa loppuvuodesta2011.Sosiaaliviranomaisen on järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto sijaishuollonpäättymisen jälkeen. Jälkihuolto on järjestettävä myös avohuollon tukitoimenatapahtuneen sijoituksen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisestivähintään puoli vuotta ja kohdistunut vain lapseen. Kunta järjestää jälkihuoltoaviiden vuoden ajan sijaishuollon päättymisestä tai siihen asti, kunnes nuoritäyttää 21 vuotta. Jälkihuolto toteutetaan tukemalla sijaishuollossa ollutta lastatai nuorta, hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoidossa jakasvatuksessa lapsi tai nuori on. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijähuolehtii jälkihuoltosuunnitelman laatimisesta. (Lastensuojelulaki 417/2007, 75§.)Jälkihuoltoa toteutetaan sekä kunnan omana palveluna että ostopalveluna yksityisiltäpalveluntuottajilta. Usein jälkihuolto sisältää samoja tukitoimia, joitakäytetään lastensuojelun avohuollon tukitoimina. Riihimäellä, Hausjärvellä jaLopella jälkihuolto palveluja ovat:6 ”Kun sijoituspaikkana on perhe, tarkoitetaan tässä niitä sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymiäsijaisperheitä/-vanhempia joiden kanssa kunta tekee perhehoidon toimeksiantosopimuksen”(Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005–2010).
38• psykososiaalinen tuki, henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta arkeen ja itsenäisenelämän taitoihin liittyen. Nuorta ohjataan hankkimaan tarvitsemiaanpalveluja.• tuki opintojen aloittamisessa ja/tai niiden suorittamisessa• työllistymiseen tai harjoitteluun liittyvä tuki• harrastuksiin liittyvä tuki• taloudellinen tuki ja suunnitelmallisen rahankäytön tukeminenJos lapsi on ollut sijaishuollossa tai sijoitettuna avohuollon tukitoimena kodinulkopuolelle 18-vuotiaaksi asti, voidaan jälkihuolto toteuttaa myös siinä sijaisperheessä,perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa, jossa lapsi on viimeksiasunut. Monet sijaishuoltopaikat tarjoavat itsenäistymisasuntoja ja erilaisia itsenäiseenelämään valmentavia jälkihuollon palveluja.Perusturvatoimen lastensuojelumenojaVuonna 2010 Lopella lastensuojelun avohuollon menot ilman henkilöstömenojaolivat 159 784 euroa. Laitoshoidon menot olivat 645 383 euroa (netto) ja perhehoidonmenot 61 983,53 euroa (netto).Vuonna 2010 Riihimäellä lastensuojelun avohuollon menot ilman henkilöstömenojaolivat 378 158 euroa (netto). Kunnan oman lastensuojeluyksikön nettomenotolivat 623 498 euroa ja muihin lastensuojelun laitoshuoltomenoihinkului 2 234 064 euroa (netto).Vuonna 2010 Hausjärven lastensuojelun avohuollon menot ilman henkilöstömenojaolivat 35 080 euroa (netto). Ammatillisten perhekotien 649 042 menotolivat euroa (netto) ja perhehoidon menot 91 132 euroa (netto).Muu sosiaalityöRiihimäen seudulla sosiaalitoimistot vastaavat virka-aikana päivystysluonteisiinasioihin. Virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys toimii sosiaalityöntekijöidenvarallaolon turvin. Sosiaalipäivystys toimii viikonloppuisin perjantaista klo16 maanantaihin klo 8 sekä arkipyhien aikana. Sosiaalipäivystys keskittyy tällähetkellä lähinnä lastensuojeluasioihin. Sosiaalipäivystys tulisi STM:n määräystenmukaan järjestää ympärivuorokautisena.Päivystysringissä toimi vuoden 2010 lopulla 17 sosiaalityöntekijää ja heidänesimiestään. Vuoden 2010 aikana sosiaalipäivystyksessä tehtiin aktiivityötäyhteensä 63,5 tuntia. Liikkeelle päivystäjä lähti yhteensä 10 kertaa. Asiakkaatjakautuivat seutukunnan kesken siten, että riihimäkeläisiä oli 25, loppilaisia 3,hausjärveläisiä 12. Muista kunnista asiakkaita oli 7 asiakasta.Kanta-Hämeen kunnat ovat tehneet päätöksen, jonka mukaan perustetaanseudullinen sosiaalipäivystysyksikkö vuoden 2012 alusta. Hämeenlinnaan sijoitettavayksikkö vastaa koko alueen sosiaalipäivystyksestä.Riihimäen seudun kunnat ostavat kriisipäivystyksen Hyvinkään Seudun Mielenterveysseuranylläpitämältä Hyvinkään kriisikeskukselta. Kriisipäivystys tarjoaahenkistä ensiapua traumaattisen tapahtuman kokeneille ihmisille. Tällainentapahtuma voi olla esimerkiksi läheisen kuolema, itsemurhayritys, onnettomuus,tulipalo, ryöstö, raiskaus, tai ”läheltä piti” – tilanne. Kriisipäivystys toimiiklo 9-19 kaikkina viikon päivinä. Vuonna 2010 Hyvinkään kriisikeskus tarjo-
39si apuaan 206 riihimäkeläiselle (joista 41 lasta), 25 loppilaiselle (joista 3 lasta)sekä 32 hausjärveläiselle (joista 8 lasta).Lastenvalvojan työ sisältää avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyydenselvittämisen ja yhteydenpidon maistraattiin isyyden vahvistamisasioissa. Lastenvalvojaneuvottelee ja vahvistaa eroperheiden elatussopimuksia sekä asumis-,huolto- ja tapaamissopimuksia. Lastenvalvoja neuvoo asiakkaita erotilanteissaja tarvittaessa käyttää puhevaltaa lapsen puolesta käräjäoikeusprosesseissa.Riihimäellä lasten huollosta ja tapaamisesta tehtiin vuonna 2009 yhteensä 227sopimusta ja isyyden selvityksiä tehtiin 150. Riihimäki on ostanut lastenvalvojapalvelut1.1.2010 alkaen seudullisesta perheoikeudellisesta yksiköstä Hyvinkäältä.Hausjärvellä lastenvalvojan virkaa on hoitanut osa-aikaisena johtavasosiaalityöntekijä. Vuonna 2009 huolto- ja tapaamissopimuksia tehtiin 59 kappaletta.Lopella on toiminut yksi sosiaalityöntekijä osa-aikaisena lastenvalvojana.Huolto- ja tapaamissopimuksia laadittiin vuonna 2009 83 kappaletta jaisyyden selvityksiä tehtiin 36 kappaletta. (Tiedot osittain Tilasto- ja indikaattoripankkiSOTKAnet 2005–2010.)Myös Hausjärvi ja Loppi ovat ostaneet lastenvalvojan tehtävät 1.4.2011 alkaenHyvinkään perheoikeudellisesta yksiköstä. Muutoksen seurauksena kunnissaon vapautunut työpanosta muuhun sosiaalityöhön. Perheoikeudellisten asioidenkeskittäminen erikoistuneeseen yksikköön mahdollistaa eroauttamisen jasiihen liittyvien sopimusneuvottelujen toiminnan kehittämisen. Näin pyritäänvastaamaan entistä paremman asiakkaiden tarpeisiin. Perheoikeudellisen yksiköntoimintaan liittyvät myös käräjäoikeudelle tehtävät olosuhdeselvitykset,jotka on aikaisemmin tehty perustyön ohella perusturvassa. Olosuhdeselvityksiäon Hausjärvellä ja Lopella tehty vuosittain n. 0-4 kpl.Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisten palvelujen tarkoituksenaon ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä sekäedistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisenayhteiskunnan jäsenenä. Vammaisella tarkoitetaan henkilöä, jollavamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutuatavanomaisista elämän toiminnoista.Vammaiselle lapselle ja hänen perheelleen kuuluvat samat yhteiskunnan palvelutkuin muillekin lapsiperheille. Lasten kasvua ja kehitystä seurataan varhaislapsuudessatarkasti neuvolassa, joka onkin usein ensimmäinen paikka,jossa huomataan lapsen kehityksen ongelmat. Jos yleiset palvelut eivät riitä taiole sopivia, perhe voivat saada tuekseen erityispalveluita lapsen hoidon ja kuntoutumisentueksi. Lapsen elämäntilanteen mukaan palveluihin voi kuulua esimerkiksiKelan tai sosiaalitoimen myöntämiä taloudellisia tukia, päivähoidonerityispalveluja, terveydenhuollon puolelta fysioterapiaa, erikoissairaanhoidonpalveluja ja muita tukitoimia.Kehitysvammaisten palveluihin on oikeus silloin, kun henkilöllä on diagnosoitukehitysvamma tai laaja-alainen kehitysviivästymä. Kehitysvammaisten palvelujaovat mm. tutkimukset, tilapäiset ja pitkäaikaiset hoidot, päivätoiminta, asumispalvelut,kuntouttava päivähoito ja koululaisten iltapäiväkerho. Kehitysvammalainmukaan jokaista erityishuollon tarpeessa olevaa henkilöä vartentulee laatia yksilöllinen erityishuolto-ohjelma, jossa tulee olla mainittuna ne palvelut,jotka henkilö kehitysvammalain mukaan saa. Lisäksi asiakkaalle pitäisilaatia sosiaalihuollon asiakaslain mukainen palvelusuunnitelma.
40Korjaavaan päihdetyöhön kuuluvilla päihdepalveluilla tarkoitetaan niitä sosiaali-ja terveydenhuollon yleisiä ja erityisiä palveluita, joissa päihteiden ongelmakäyttäjäja hänen läheisensä saavat tukea, apua, hoitoa tai kuntoutusta.Päihdehuollon palveluja ovat avohoito, laitoshoito, kuntoutus sekä asumis- jatukipalvelut. Kunnat ovat velvollisia järjestämään päihdehuollon palveluja siinämäärin kuin kunnassa esiintyy tarvetta.Riihimäen A-klinikka auttaa ja tukea Riihimäen seudun (Riihimäki, Hausjärvi,Loppi sekä Tervakosken alue Janakkalasta) asukkaita ja yhteisöjä selviytymäänpäihteisiin sekä muuntyyppisiin riippuvuuksiin liittyvissä eri elämäntilanteissatoteuttamalla ehkäisevää, koulutuksellista ja hoidollista erityisosaamista.A-klinikka tarjoaa mm. päivystysvastaanotto- ja avokatkaisutoimintaa, hoidontarpeen arviointia, perhe-/pariterapiaa, ryhmähoitoa ja verkostotyötä.A-klinikalta asiakas ohjataan tarvittaessa kuntouttavan laitoshoidon pariin. Hoitomuodonja -paikan valintaan vaikuttavat asiakkaan henkilökohtainen motivaatioja kyky ottaa vastaan erityyppistä hoitoa. Riihimäen seudun kunnat kuuluvatjäseninä myös Mainiemen kuntoutumiskeskuksen kuntayhtymään. Päihde-ja moniongelmaisten kuntouttavaa asumispalvelua tarjoaa Riihimäen SeudunKoivukoti Ry.2.3 LASTEN JA NUORTEN PSYKIATRINEN SAIRAANHOITOErikoissairaanhoidosta Riihimäen seudulla vastaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirinkuntayhtymä. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin toimintayksiköt sijaitsevatHämeenlinnassa ja Riihimäellä.Lastensuojelusuunnitelman kannalta erityisen tärkeänä pidetään lastenpsykiatriaaja nuorisopsykiatriaa, koska psykiatrista erikoissairaanhoitoa saava lapsitai nuori on usein myös lastensuojelun kohteena. Tämän vuoksi lastensuojelusuunnitelmaavalmistellut työryhmä rajasi erikoissairaanhoitoa koskevan tarkastelunsalasten- ja nuorisopsykiatriaan.Riihimäellä toimii nuorisopsykiatrinen poliklinikka ja Hämeenlinnassa sijaitsevatlasten ja nuorten psykiatriset poliklinikat sekä osastot. THL:n laatimaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin psykiatrian toiminnan arvioinnin (2010) mukaanHämeenlinnassa sijaitsevassa lastenpsykiatrian tulosyksikössä (lastenpsykiatrianpoliklinikka ja osasto) on sairaansijoja tuhatta 0-12-vuotiasta asukastakohden 0,3. Vuonna 2008 Kanta-Hämeessä määriteltiin hoidon porrastuksetperusterveydenhuollon, perheneuvoloiden ja erikoissairaanhoidon välille. Porrastuksenmukaan erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian hoitovastuu koskeevaikeimpia sopeutumis- ja käytöshäiriöitä ja neurooseja sekä itsetuhoisuutta,laaja-alaisia kehityshäiriöitä, vaikeimpia tarkkavaisuushäiriöitä, kehityksen erityisvaikeuksia,Psykoosin epäilyjä, psykooseja, SERI-epäilyjä, vaikeita psykosomaattisiahäiriöitä, vaikeita syömishäiriöitä, äkillisiä kriisejä ja vaikeita pikkulapsipsykiatrisiatilanteita. Lastenpsykiatrin osastolle pääsee hoitoon kolmenkuukauden sisällä ja ruuhkautuneelle poliklinikalle voi saada ajan kolmessakuukaudessa. (emt., 55–56.)Riihimäellä toimiva Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian poliklinikkapalvelee Hausjärven, Lopen ja Riihimäen nuoria. Poliklinikan henkilöstökoostuu apulaisylilääkäristä, psykologista, kolmesta sairaanhoitajasta ja osastonsihteeristä.Perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, oppilashuollon edustajatai muu terveysviranomainen voi laatia poliklinikalle lähetteen. Hoito kohdistuu
4114–18-vuotiaisiin nuoriin. Nuorisopsykiatrian osastot sijaitsevat Hämeenlinnassa.Osastojen asiakkaat ovat 13–18-vuotiaita, jotka tarvitsevat vaativaa hoitoa.Toinen osastoista tarjoaa akuuttia sairaanhoitoa ja toinen toimii viikkoosastona.Osastojen yhteydessä on sairaalakoulu. (Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirinpsykiatrian toiminnan arviointi 2010, 55, 64.)THL:n toteuttaman arvioinnin mukaan lasten ja nuorten psykiatristen palvelujenkokonaisuus on hajanainen Riihimäen seudulla. Arvioinnissa todetaan, että”neuvoloiden, sosiaalitoimen sekä kouluterveydenhuollon mahdollisuus antaavarhaisia tukipalveluja ongelmatilanteissa on riittämätön. Tämä on johtanutkasvatus- ja perheneuvolan kuormittumiseen, ruuhkautumiseen ja pitkiin jonoihinsekä muidenkin erityistason palveluiden lisääntyvään tarpeeseen”: Lapsiperheidenpalvelujen kokonaisuus nostetaan raportissa tärkeäksi kehittämiskohteeksi.(Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin psykiatrian toiminnan arviointi2010, 67.)Lasten ja nuortenpsyk. suoritteetLastenpsykiatriaNuorisopsykiatria2006 2007 2008 2009 2010 2006 2007 2008 2009 2010HoitopäivätHausjärvi 0 92 42 19 80 97 115 32 0 58Loppi 302 123 210 78 36 109 204 178 260 288Riihimäki 430 416 233 254 466 992 1109 911 1271 279HoitojaksotHausjärvi 0 3 1 1 2 5 3 1 0 2Loppi 5 3 4 3 1 3 3 3 6 6Riihimäki 9 8 9 5 16 19 15 19 28 12Poliklin.käynnitHausjärvi 66 48 64 138 132 187 247 324 228 201Loppi 152 132 170 161 118 221 378 334 309 322Riihimäki 184 267 345 483 488 1224 1180 1531 1676 1531Taulukko 10 Lasten ja nuorten mielenterveydenhoito Kanta-Hämeen keskussairaalassa (Kanta-Hämeensairaanhoitopiiri)Taulukko 10 osoittaa, että Riihimäen seudulla lasten ja nuorten psykiatrisetpoliklinikkakäynnit ovat lisääntyneet loppilaisten lastenpsykiatrian poliklinikkakäyntejälukuun ottamatta. Hoitopäivien määrä lastenpsykiatrialla on vaihdellutvuosittain joka kunnassa. Riihimäen seudun hoitojaksojen määrässä lastenpsykiatrianosastolla ei pääsääntöisesti ole ollut suurta vuosittaista vaihtelua,tosin vuonna 2010 riihimäkeläisten hoitojaksojen määrä kasvoi selvästi edellisestävuodesta. Hausjärven osalta hoitopäivät ja -jaksot nuorisopsykiatriallaovat vähentyneet 2000-luvun puolivälin jälkeen ja poliklinikkakäynnit hiemanlisääntyneet. Lopella sekä nuorisopsykiatrian osasto- että poliklinikkapalvelujenkäyttö on lisääntynyt. Riihimäellä hoitojaksojen että -päivien määrä nuorisopsykiatriallaon vähentynyt ja poliklinikkakäyntien määrä selvästi kasvanut.2.4 LASTEN JA NUORTEN PALVELUJA KEHITTÄVÄTHANKKEETRiihimäen seutukunnallinen Ankkuri-hanke on aloitettu 1.9.2009. Hankkeessapyritään moniammatillisen tiimin kautta vaikuttamaan alle 18-vuotiaan rikok-
42sentekijän rikoskierteen katkaisemiseen ja elämänongelmien ratkaisemiseen.Mukana moniammatillisessa tiimissä ovat sosiaalityöntekijä, poliisi, psykiatrinensairaanhoitaja, erityisnuorisotyöntekijä, sovittelun ohjaaja ja ehkäiseväpäihdetyöntekijä. Ankkurin toimintaa on rahoitettu Hämeen liiton kehittämisrahoillaja kuntien omarahoituksella.Ankkuri-hankkeen alainen valomerkki-toiminta on nuoriin kohdistuvaa ennaltaehkäisevääpäihdetyötä. Valomerkki on poliisin, Riihimäen kaupungin nuorisoyksikönja perusturvan yhteistyöhanke, jossa pyritään puuttumaan mahdollisimmanvarhaisessa vaiheessa ja mahdollisimman nopeasti alaikäisten päihteidenkäyttöön.Toiminnan alaisuuteen kuuluvat myös Hausjärvi ja Loppi.Kohderyhmänä ovat ensimmäistä kertaa päihteidenkäyttönsä vuoksi poliisinkanssa tekemisiin joutuneet 13–17-vuotiaat nuoret. Työskentely nuorten jaheidän huoltajiensa kanssa perustuu moniammatillisen ryhmän toimintaan.Tällä hetkellä Hausjärven, Lopen ja Riihimäen alueella toteutetaan lisäksi Räpsä-palvelua,joka on näpistelijöille suunnattu interventio-menetelmä.Intensiivimallin kehittämishanke Riina (2009–2011) on osa Kasperihanketta(Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämishanke),joka rahoitetaan valtakunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon Kasteohjelmasta.Kasperi-hankkeeseen kuuluu yhteensä 11 osahanketta. Riinaosahankkeentavoitteena on kehittää tapoja lasten ja nuorten elämänvaikeuksientunnistamiseen ja kehittää intensiivisen tuen muotoja sitä tarvitseville lapsille,nuorille ja vanhemmille. Lähtökohtana on luoda tukimuotoja, joita voidaantoteuttaa lasten ja nuorten omissa kasvu- ja kehitysympäristöissä. Hankkeeseenon palkattu yksi kokoaikainen projektikoordinaattori.Kasperi II:n Kuulas-hanke (Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut)on käynnistymässä syksyllä 2011. Kuulas-hankkeessa on Riihimäen,Hausjärven ja Lopen kuntien tavoitteena lasten, nuorten ja vanhempien intensiivistenja varhaisten tukimuotojen vahvistaminenRiihimäen seudun nuorisoasunnot ry:n yhteydessä toimi Hausjärveä ja Loppeakoskeva Halo-Omatupa-projekti, joka oli RAY:n rahoittama. Hankkeessa kehitettiinja kokeiltiin laajaa asumisohjausta, joka sisälsi nuoren elämäntilanteeseenyksilöllisesti räätälöidyn tuen. Projekti päättyi helmikuussa 2011. Hanketoiminnanlisäksi yhdistys toteuttaa nuorisoasumisen palveluja Nuorisoasuntoliitonosana Riihimäellä. Yhdistyksen toimintamuotoja ovat tuettu asuminen,asumisohjaus, asumisneuvonta, tyttöteam-toiminta, asukastoiminnan aktivointi,tukihenkilötoiminta sekä asumiseen liittyvät erilaiset kurssit ja koulutukset. Yhdistysmyös tukee taloudellisesti kunnan nuorisotyötä.Nuorten tuetut opinpolut (2008–2011) oli Hämeenlinnan, Riihimäen, Forssan,Sosiaalikehitys Oy:n ja Hämeen liiton toteuttama seutukunnallinen ohjelma,jonka tarkoituksena oli 15–24-vuotiaiden nuorten koulutuksesta syrjäytymisenehkäisy. Ohjelma kohdistui nuoriin, jotka ovat keskeyttäneet tai vaarassakeskeyttää peruskoulun tai toisen asteen koulutuksen tai jotka eivät olepäässeet toisen asteen koulutukseen. Riihimäellä hankkeessa työskenteli yksilähitutor-työntekijä, jonka työpiste oli Nuorten palvelupiste Nupissa.Harppi on Hausjärven, Riihimäen ja Lopen seudullinen nuorisopalvelujen kehittämishanke,jonka tavoitteena on vahvistaa Hausjärven, Lopen ja Riihimäenyhteistyötä ja kuntarajat ylittävä palvelutarjontaa. Nuorisotyön ylikunnallisetkehittämistoimenpiteet ovat olleet satunnaisia huolimatta säännöllisestä yhteydenpidosta.Nuorisotyön seudullisesta kehittämisestä on puuttunut koordinaa-
43tiota ja resursseja. Tähän tilanteeseen haetaan hankkeella muutosta. Kolmivuotiseksisuunniteltu hanke käynnistyi 13.8.2008.Riihimäen ja Hausjärven perhepäivähoito on mukana 2009 alkaneessa Perhonen-hankkeessa,jonka tavoitteena on luoda soveltamiskelpoinen varhaiskasvatussuunnitelmaperhepäivähoitoon ja tukea perhepäivähoidon henkilöstöntyössäjaksamista. Lisäksi hanke kohdistuu varhaiskasvatuksen parissa yrittäjänätoimivien tai yrittäjiksi aikovien osaamisen ja toiminnan vahvistamiseen.Lisäksi Riihimäen seutu osallistui vuosina 2006–2008 VAKA-hankkeeseen(Varhainen puuttuminen monimuotoistuvassa varhaiskasvatuksessa), jonkamyötä varhaiskasvatuksen toimintatavaksi vakiintui kasvatuskumppanuus.
443 <strong>LASTENSUOJELUN</strong> STRATEGINEN SUUNTA JAKEHITTÄMISTOIMETLaki velvoittaa sosiaaliviranomaista seuraamaan ja edistämään lasten ja nuortenhyvinvointia sekä poistamaan ja ehkäisemään kasvuolojen epäkohtia yhteistyössämuiden viranomaisten kanssa. Sosiaaliviranomaisen on myös välitettävätietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista. Näidentehtävien täyttämiseksi Riihimäen seudun kunnat ovat yhdessä päättäneet lastensuojelunstrategisesta suunnasta ja kehittämistoimista lastensuojelulainmukaisesti. (Lastensuojelulaki 417/2007, 7, 12 §.)Seuraaviin ala-lukuihin on koottu ja aikataulutettu kolme kokonaisuutta, joidenkehittämiseen Riihimäen seudulla paneudutaan vuonna 2011 alkavalla suunnitelmakaudella.Ensinnä kuvataan, mitkä seikat kussakin kunnassa edellyttävätnykytilan analyysin perusteella erityistä tarkastelua tai kehittämistä. Tässä yhteydessäkuvataan myös, millaisin käytännöin hyvinvointia pyritään kuntakohtaisestiedistämään. Toiseksi linjataan kuntien välistä yhteistyötä lasten, nuortenja vanhempien palvelujen tuottamisessa. Kolmanneksi arvioidaan lasten januorten palveluissa käytössä olevien resurssien ja työnkuvien tarkistamistarvetta.3.1 HYVINVOINTIA EDISTÄVIEN KUNTAPALVELUJENKEHITTÄMINENTämän asiakirjan toisessa luvussa on analysoitu Riihimäen seudun kuntiennykytilaa tilastojen, selvitysten ja palvelukuvausten valossa. Tämän perusteellaerityistä tarkastelua tai kehittämistä kussakin kunnassa edellyttävät seuraavatlasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin liittyvät seikat.Erityiset huomiot Riihimäellä• Yksinhuoltajaperheiden selvästi keskimääräistä suurempi määrä valtakunnalliseenkeskiarvoon verrattuna.• Lastensuojelutarpeen selvitysten vähäinen määrä viime vuosina.• Kouluterveyskyselyn mukaan:o kokemus kuulluksi tulemisesta vähentyi yläkouluissa. Yläkoulujen ilmapiirinkoettiin heikenneen.o lukiolaiset raportoivat liikunnan harrastamisen vapaa-ajalla vähentyneen.Lisäksi lukiolaiset kokivat terveydentilansa aiempia vuosia heikommaksija raportoivat entistä useammin koulu-uupumuksesta.o huumekokeilut ovat lisääntyneet yläkoululaisten ja lukiolaisten keskuudessaErityiset huomiot Hausjärvellä• Lapsiperheiden selvästi keskimääräistä suurempi määrä.• Lasten pienituloisuusaste on seutukunnan alhaisin ja merkittävästi maankeskiarvoa alhaisempi.• Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on selvästi alle seutukunnanja maan keskiarvon.• Lastensuojeluilmoitukset ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 2008vuoteen 2010.
45• Koulutuksen ulkopuolelle jäi 2000-luvulla selvästi enemmän nuoria kuinmaassa keskimäärin.• Kouluterveyskyselyssä yläkoululaiset:o kokivat kouluterveydenhoitajalle pääsyn entistä vaikeammaksi.o raportoivat liikunnan harrastamisen vapaa-ajalla vähentyneen. Lisäksihe kokivat entistä enemmän useita oireita päivittäin ja raportoivatlisääntyneestä humalajuomisesta.o kokivat entistä useammin koulutyön määrän liian suureksi sekä tiesivätentistä vähemmän keinoista vaikuttaa koulun asioihin ja kokivatentistä harvemmin tulevansa kuulluksi koulussa. Koulun ilmapiiriäkoskevat arviot olivat edeltävää kyselyvuotta kriittisempiä. Yläkoululaisetraportoivat myös entistä yleisemmin koulun puutteellisista fyysisistäoloista.o kokivat entistä enemmän keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssaja raportoivat entistä useammin, että vanhemmat eivät aina tiedälapsensa viikonloppuiltojen viettopaikoista.Erityiset huomiot Lopella• Lopella lapsiperheitä on selvästi enemmän kuin maassa keskimäärin.• Viime vuosina lasten pienituloisuusaste Lopella on kasvanut nousten vuonna2008 seutukunnan korkeimmaksi.• Suuret vuosittaiset vaihtelut toimeentulotukea saaneiden lapsiperheidenmäärässä.• Kouluterveyskyselyssä yläkoululaiset:o raportoivat entistä useammin huumekokeiluista ja ylipainosta.o raportoivat entistä useammin opiskeluun liittyvistä vaikeuksista. Lisäksihe kokivat entistä useammin, etteivät he saa koulunkäynninvaikeuksiin apua, että koulutyön määrä on liian suuri ja etteivät hetiedä keinoista vaikuttaa koulun asioihin. Myös fyysisen uhan kokeminenLopen yläkoululaisten keskuudessa lisääntyi ja koulun fyysisiäoloja pidettiin entistä yleisemmin puutteellisina.o raportoivat entistä useammin, että vanhemmat eivät aina tiedä lapsensaviikonloppuiltojen viettopaikoista.Kuntien omana toiminta tapahtuva kehittäminenHausjärvellä, Lopella ja Riihimäellä kehitetään kuntakohtaisesti seuraavia lapsia,nuoria ja vanhempia koskevia palveluja ja toimintatapoja.• Koko suunnitelmakausi 2011–2014: Järjestetään säännöllisesti sosiaalityöntekijöidensekä neuvolan, perheneuvolan ja päivähoidon henkilöstönpalavereja. Niissä työntekijät linjaavat toimintakäytäntöjä ja informoivat toisiaanetuuksista ja palveluista, joita kunnan eri organisaatioissa on tarjollatukea tarvitseville lapsiperheille. Lisäksi kehitetään tukimuotoja, joita voidaanperuspalvelujen yhteydessä tarvittaessa tarjota lapsiperheille (esim.vanhempien eroryhmät, murrosikäisten tai vanhempien vertaisryhmät, lapsiperheidenkotipalvelu). Samoja tukimuotoja voidaan käyttää myös lapsi- japerhekohtaisessa avohuollollisessa lastensuojelussa. Edellä mainittujentoimien seurauksena odotetaan lasten ja nuorten avopalveluvalikon laajenevansekä ehkäisevän lastensuojelun ja lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelunrajapinnan selkiytyvän.• Koko suunnitelmakausi 2011–2014: Pyritään linjaamaan entistä enemmänlastensuojelun sosiaalityöntekijöiden, psykiatrian ja A-klinikan välisenä yh-
46teistyönä lasten ja nuorten parissa tehtävää ongelmia korjaavaa työtä. Lisäksietsivää nuorisotyötä vahvistetaan kuntakohtaisin suunnitelmin ja seudullisinlinjauksin. Tätä työskentelyä koordinoi HRAKK-säätiö. Kunnissahyödynnetään entistä enemmän seudullista työpajatoimintaa lastensuojelunavohuollon asiakkaana olevien nuorten tukemisessa.• Koko suunnitelmakausi 2011–2014: Sovitaan, miten ja keiden toimesta palvelujärjestelmässävastataan niiden nuorten tarpeisiin, jotka ovat jääneetkoulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Vuodenvaihteessa 2010–2011 työttömänäoli 7 alle 20-vuotiasta ja 24 alle 25-vuotiasta hausjärveläistä, 12 alle20-vuotiasta ja 24 alle 25-vuotiasta loppilaista sekä 53 alle 20-vuotiasta ja230 alle 25-vuotiasta riihimäkeläistä (Hämeen työllisyyskehitys jatkuu…2010).• Vuodet 2011–2013: Nuorten sosiaalisia ongelmia pyritään ehkäisemäänennalta tukemalla intensiivisesti nuoria, joilla on huomattavan paljon koulupoissaoloja.Vastuullisia viranhaltijoita tässä työssä ovat koulun henkilöstö,perhetyöntekijät, sosiaaliohjaajat, sosiaalityöntekijät ja nuorisotyöntekijät(toiminnot kuntakohtaisia, kehittämisvaihe seudullisesti osana Kasperi II -hanketta).• Vuodet 2011–2013: Lasten sosiaalisten ongelmien syntyä pyritään ehkäisemäänpikkulapsiperheissä sosiaalityöntekijöiden, perhetyöntekijöiden sekävarhaiskasvatuksen ja neuvolan henkilöstön yhteistyönä (toiminnot kuntakohtaisia,kehittämisvaihe seudullinen kehittämisvaihe seudullisesti osanaKasperi II -hanketta). Pääasiallisia tukimuotoja ovat pienryhmät ja kotikäynnit.• Vuodet 2014–2014: Lapsia, nuoria ja vanhempia kutsutaan mukaan, kunlastensuojelusuunnitelmaa päivitetään. Koko suunnitelma päivitetään valtuustokausittainja tiedot keskeisimmistä muutoksista päivitetään tarpeenmukaan.Lisäksi Riihimäellä reagoidaan sivulla 42 mainittuihin erityisiin huomioihin tarkistamallalastensuojelua koskevia resursseja sekä panostamalla yksinhuoltajilletarjottavaan lapsiperheiden kotipalveluun, vuorohoitomahdollisuuksiin japäivähoitoon. Lisäksi yksinhuoltajien suhteellisen korkea määrä pyritään huomioimaanentistä paremmin toimeentulotukiresursseja varattaessa.3.2 KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ PALVELUJENTUOTTAMISESSASeudullinen yhteistyö• Koko suunnitelmakausi 2011–2014: Perustetaan keväällä 2012 seudullinenrakenneryhmä, joka linjaa ylikunnallisesti tuotettujen lasten, nuorten ja vanhempienpalvelujen toteuttamista ja kehittämistä. Rakenneryhmä toimii alueellatoimivien hankkeiden ohjausryhmänä ja koordinoi lapsia, nuoria jalapsiperheitä koskevaa kehittämistä siten, että hankkeet tukevat toinen toisiaan.Lisäksi rakenneryhmän tehtävänä on lastensuojelusuunnitelman toteutuksenseuranta ja vuonna 2015 uudistettavan suunnitelman valmistelu.Tarvittaessa rakenneryhmä nimeää toimintaansa tukevia työryhmiä.• Koko suunnitelmakausi 2011–2014: Järjestetään vähintään joka toinenvuosi seudullinen lastensuojelupäivä.• Koko suunnitelmakausi 2011–2014: Perustetaan seudullinen turvakoti Tiilikadunkuntoutumisyksikön yhteyteen. Otetaan turvakodin suunnittelussa
47huomioon Sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilöraportissa esitetyttoimenpide-ehdotukset (Lähi- ja perheväkivallan uhreille tarjottavat turvakotipalvelut2010).• Koko suunnitelmakausi 2011–2014: Kehitetään Mäkikujan perhekodistaseudullinen lastensuojeluyksikkö, jossa on pitkäaikaissijoitusten lisäksi:o Kriisisijoituspaikkoja,o Lyhytaikaisia sijoitus- ja arviointipaikkoja sekäo Perhearviointia.• Vuosi 2012: Yhdenmukaistetaan toimeentulotuen myöntämisperusteet Riihimäenseudun kunnissa. Linjataan käytäntöjä, jotka koskevat ennaltaehkäiseväntoimeentulotuen myöntämistä ja toimeentulotuen myöntämistälastensuojelun avohuollon tukitoimena. Koko suunnitelmakaudella seurataanja verrataan kunnittain lapsiperheille myönnetyn toimeentulotuen määrällistäkehitystä, toimeentulotukihakemusten määrää ja hylättyjen toimeentulotukihakemustenmäärää.• Vuosi 2012: Laaditaan yhteneväiset kirjaus- ja tilastointikäytännöt Riihimäenseudun kuntiin. Kaikilla kunnilla on käytössä ProConsonaasiakastietojärjestelmä.Maakunnallinen yhteistyö• Koko suunnitelmakausi 2011–2014: Osallistutaan kattavan sosiaalipäivystyksenkehittämiseen Kanta-Hämeessä. Samassa yhteydessä varmistetaanlähisuhdeväkivaltaa ja poliisilaitoksella tapahtuvaa sosiaalityötä koskevakoordinaatio ja kehittäminen, mikä on seudulla vahvistunut Ankkurihankkeenmyötä.• Koko suunnitelmakausi 2011–2014: Kehitetään edelleen maakunnallisenayhteistyönä sijaishuoltoa koskevaa perhepankkia ja asiakasohjausta sekätukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa. Sitoudutaan muuttamaan lastensuojelunsijaishuoltoa laitoskeskeisestä perhehoitopainotteiseksi.3.3 RESURSSIEN KARTOITTAMINEN JA TYÖNKUVIENTARKISTAMINENLastensuojelusuunnitelman laatinut työryhmä esittää, että seuraavia lasten,nuorten ja lapsiperheiden palveluihin liittyviä työnkuvia tarkistettavaksi vuoden2011 aikana:• Riihimäki: lapsiperheiden kotipalvelun henkilöstö sekä sosiaalityöntekijät jasosiaaliohjaajat• Hausjärvi: koulupsykologi• Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki: neuvoloiden perhetyöntekijät, erityisnuorisotyöntekijätja nuorisotyöntekijätLisäksi työryhmä esittää seuraavia lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujakoskevia lisäresursseja:• Hausjärvi: 2012 alkaen sosiaalityöntekijä vammaispalveluihin ja aikuissosiaalityöhön• Loppi: 2012 alkaen lapsiperheiden kodinhoitaja
48• Riihimäki: 2012 alkaen lastensuojelun etuuskäsittelijä/osastosihteeri ja kaksietuuskäsittelijää/osastosihteeriä aikuissosiaalityöhön ja vammaispalveluihin.Lisäksi 1-3 vuoden kuluessa esitetään lisäresursoitavaksi kahta perheneuvojaaperheneuvolaan, kahta lapsiperheiden kodinhoitajaa ennaltaehkäiseväänperhetyöhön, kolmea sosiaaliohjaajaa lastensuojeluun, yhtäsosiaalityöntekijää lastensuojeluun, kahta sosiaaliohjaajaa perhetyöhön,kahta sosiaaliohjaajaa aikuissosiaalityöhön ja vammaispalveluihin, yhtäpalveluohjaajaa Nuorten palvelupiste Nuppiin, yhtä psykiatrista sairaanhoitajaaNuorten palvelupiste Nuppiin, useita erityisnuorisotyöntekijöitä nuorisotyöhönsekä yhtä koulukuraattoria ja yhtä koulupsykologia lukioon.• Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki: 1-3 vuoden kuluessa perhetyöntekijöitä neuvoloihinsekä perusterveydenhuollon palveluihin psykologi, kaksi psykiatristasairaanhoitajaa ja psykologi yli 12-vuotiaille
49LÄHTEETHämeen työllisyyskehitys jatkuu kausivaihtelun mukaisesti (2011) Elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskus. Hämeen ELY-keskus.http://www.elykeskus.fi/fi/ELYkeskukset/HameenELY/Tyovoimajatyollisyys/Documents/Tyollisyyskatsaus_HameELY_joulu2010.pdf (viitattu 23.2.2011.)Kuoppala, Tuula & Säkkinen, Salla (2010) Lastensuojelu 2009. Barnskydd2009. Child welfare 2009. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinkihttp://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2010/Tr29_10.pdf (viitattu30.3.2011.)Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361.Laki lasten päivähoidosta 19.1.1973/36.Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta 9.12.2005/1015.Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta kunnissa. Opas lakisääteisensuunnitelman laadintaan. Osa 2. Suunnitelman seuranta ja arviointi. (2009)Kuntaliiton verkkojulkaisu. Kuntaliitto, Helsinki.http://hosted.kuntaliitto.fi/intra/julkaisut/pdf/p090130120337E.pdf (viitattu18.3.2011)Lastensuojeluasetus 15.6.1990/546.Lastensuojelulaki 13.4.2007/417.Lommi, Anni, Luopa, Pauliina, Puusniekka, Riikka, Roine, Mira, Vilkki, Suvi,Jokela, Jukka & Kinnunen Topi (2010a) Kouluterveyskysely 2010. Hausjärvenkuntaraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.Lommi, Anni, Luopa, Pauliina, Puusniekka, Riikka, Roine, Mira, Vilkki, Suvi,Jokela, Jukka & Kinnunen Topi (2010b) Kouluterveyskysely 2010. Lopen kuntaraportti.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.Lommi, Anni, Luopa, Pauliina, Puusniekka, Riikka, Roine, Mira, Vilkki, Suvi,Jokela, Jukka & Kinnunen Topi (2010c) Kouluterveyskysely 2010. Riihimäenkuntaraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.Lähi- ja perheväkivallan uhreille tarjottavat turvakotipalvelut. Sosiaali- ja terveysministeriönselvityksiä 1/2010. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1082856&name=DLFE-10958.pdf (viitattu 23.3.2011.)Nuorisolaki 27.1.2006/72.Perusopetuslaki 21.8.1998/628.Sosiaalihuoltoasetus 29.6.1983/607.
50Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710.Taskinen, Sirpa (2007) Lastensuojelulaki (417/2007). Soveltamisopas. Oppaita65. STAKES, Vaajakoski.Tulevaisuuden tekijät: lapset ja nuoret. Etelä-Suomen läänin lapsi- ja nuorisopoliittinentoimeenpanosuunnitelma 2008-2011 (2009) Etelä-Suomen lääninhallituksenjulkaisuja 139/2009. Etelä-Suomen lääninhallitus, Tampere.http://www.laaninhallitus.fi/lh/biblio.nsf/E542D0707825EF6FC22575BB002B77A2/$file/eslh_138.pdf (viitattu 18.3.2011.)