Tiedote 3-2012 PM6 - Skolverket

RSO SFiLRUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTOSVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND40. vuosi3-2012Vuoden Opettaja 2012 Anu Wiik1

Botkyrkan RuotsinsuomalainenKouluSverigefinska Skolan i BotkyrkaKaksikielinen ja -kulttuurinenTvåspråkig och tvåkulturellEsikoulu/förskola (år 1-5)Esikoululuokka/ förskoleklassVapaa-ajankoti/ fritidshemLuokat 1-9/ årskurserna 1-9Ilmoittautumiset ja lisätietoja - För anmälan och information:Puh/tel: 08-53038675 faksi/fax: 08-53060403E-posti/e-post: exp@sverigefinskaskolan.comHemsida: www.sverigefinskaskolan.comAdress: Utbildningsvägen 4, 147 40 TUMBA (Lähellä Tumban asemaa/ Nära Tumba station)Tiedote 3-2012 3

ÖREBRO LÄNS LANDSTINGFellingsbro folkhögskolaär en landstingsskola som har en tydlig profil då vi, bland andra, vänder osstill personer med funktionsnedsättning samt har yrkesutbildningar inomområdet. Vi har också en stor allmän kurs.Skolan är politiskt och religiöst obunden och tillgänglig för alla.Kurser i Fellingsbro:- Allmän kurs- Allmän grundkurs- Allmän kurs för invandrare- Behandlingspedagog- Personlig assistent- Projektlinje -lindrig utvecklingsstörning- Baskurs - Asperger- Vildmark och SamhälleKurser på Örebrofilialen:- Teckenspråkstolk- ochDövblindtolkutbildning- Teckenspråkslinje- SyntolkutbildningBergsvägen 2720 41 FellingsbroTel: 0581-89 100Fax: 0581-89 109fellingsbro.fhsk@folkbildning.netwww.fellingsbro.fhsk.se4Tiedote 3-2012

Kielikoulu kiittää2012-10 - 02Lupasin viime lehden pääkirjoituksessa palataÖrebron kunnan ja RuotsinsuomalaisenKielikoulun kiistaan avustusasioissa. Nyt voilukija hyvällä syyllä kysyä, eikö muuallatapahdu merkittäviä asioita kun vaan Örebronasioita pohditaan kerta toisensa jälkeen.Kyllä varmaan tapahtuu, mutta tämä Örebronkiista on Kielikoulun tapauksessa niinpöyristyttävä, ettei sitä todeksi uskoisi janiinpä jatkan kirjoittamista siitä.Seuraavat seikat ovat viime kerran jälkeentapahtuneet. Kielikoulu oli ajautunut siihen,että emme pystyneet maksamaan kaikkiaveroja, vaan pikkuhiljaa jouduimme tilanteeseen,että konkurssi uhkasi 480 000 kruununverovelan takia. Kielikoulu oli jo käräjillätästä asiasta, mutta saimme lykkäystä kuukaudenhoitaaksemme puuttuvat verorästit.Nyt tapahtui jotain aivan fantastista. Saatuaantietää asioiden oikean tilanteen, ryhtyi UpplandsVäsbyn Ruotsinsuomalaisen koulunrehtori, Markku Peura, keräämään varojatoisilta ruotsinsuomalaisilta kouluilta ja muiltasuomalaisilta yhteisöiltä Kielikoulun verovelkojenmaksamiseksi. Siinä hän onnistuikinvallan mainiosti ja päivää ennen määräajanumpeutumista kykeni Kielikoulu maksamaanpois verovelan. Kielikoulu maksaa luonnollisestivähitellen takaisin velat näille solidaarisilleyhteisöille.Luettelen kaikki nämä ”verotalkoisiin”osallistujat:Botkyrkan, Göteborgin, Eskilstunan sekäUpplands Väsbyn ruotsinsuomalaiset koulut,Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto (RSKL),Ruotsinsuomalaisten Nuorten liitto, RuotsinsuomalaistenValtuuskunta, TukholmanRuotsinsuomalainen Esikoulu, RuotsinSuomalainen Opettajaliitto (RSO) sekäRuotsin Suomalainen -lehti. Viimeksi mainittuantoi avustuksensa ilman takaisinmaksuvelvoitetta.Kielikoulu on jo maksanut ensimmäisen takaisinmaksueränyllämainituille. Takaisinmaksuaikaon 18 kuukautta.Haluan tämän lehden välityksellä vielä kerrankiittää auttajia tästä suurenmoisesta avustaja yhteenkuuluvuuden osoituksesta.Suurkiitokset!Surkuhupaisaksi Kielikoulun verovelat täälläÖrebrossa tekee se, että paikallinen naisjalkapalloseuraKIF, joka pelaa eliittisarjassa,ajautui myös konkurssin partaalle verovelkojensatakia (1,3 miljoonaa kruunua). Nytriensi Örebron kunta hätiin ja myönsi KIF:illetuon summan suuruisen lainan ja niin naisetpelaavat edelleenkin jalkapalloa eliittisarjassa.Tämä on tietysti hyvä asia, mutta missä onÖrebron kunnan tasavertaisuusperiaate?Kielikoululle Örebron kunta on itse velkaaniin paljon, että niillä rahoilla verovelat olisikerralla voitu hoitaa kuntoon.Oikeustoimet kuntaa vastaan ovat edenneetsiihen pisteeseen, että odotamme päivämääräämilloin kiistan pääkäsittely alkaa käräjäoikeudessa.Olen kesän aikana laatinut 28sivua todisteita kuntaa vastaan ja liitteitäkinon kertynyt 33 nippua asiakirjoja. Kunnanantamat vastineet ovat olleet, lievästi sanottuna,virheellisiä. Meidän on kuitenkin pystyttävätodistamaan nämä virheellisyydetoikeudelle.LopuksitoivotanlukijoilleHyvääsyksynjatkoa!MattiLautkoskipuheenjohtajaTiedote 3-2012 5

Olisiko Sinunkin aika liittyä jäseneksi?Jo 80 vuotta ulkosuomalaisten etuja ajanut Suomi-Seura ry on voittoa tavoittelematon järjestö,joka toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. Neuvontapalvelumme auttaa kaikissa ulkomaillemuuttoon, siellä asumiseen ja Suomeen paluuseen liittyvissä kysymyksissä. Ulkosuomalaisparlamentinkautta ulkosuomalaisten asiat tulevat Suomen päättäjien tietoon ja käsittelyyn.Suomi-SeuraMariankatu 8, 00170 HelsinkiPuh. +358-(0)9-684 1210Fax +358-(0)9-6841 2140email: info@suomi-seura.fiwww.suomi-seura.fiKaksoiskansalaisuus on jo saavutettu, mutta paljon työtä on jäljellä. Haluatko kirjeäänestysmahdollisuuden,Suomi-koulujen toiminnan kehittyvän ja suomenkielisen seniorihoidon?Jäsenyytesi on tärkeä voidaksemme jatkossakin turvata Suomi-Seuran ja ulkosuomalaisparlamentintoiminnan ja jatkaa ulkosuomalaisten edustajana.Liity sinäkin jäseneksi Suomi-Seuraan![ ] Kyllä, haluan liittyä Suomi-Seuran jäseneksi:Nimi ................................................................................................... Synt. aika ...................................................Osoite .....................................................................................................................................................................Sähköposti . ..............................................................................................................................................................Maksan jäsenyyden vuodelle / vuosille ..................................Jäsenmaksu 25 euroa kalenterivuodelta.Lisäksi seuraavat samassa osoitteessa asuvat perheenjäseneni haluavat liittyä Suomi-Seuraan.Perheenjäsenen jäsenmaksu 12 euroa kalenterivuodelta.Nimi / nimet ..............................................................................................................................................................[ ] Lähettäkää minulle lasku [ ] Luottokortilla (Visa / Euro / MasterCard) CVV-koodi: .....................................Maksan . ..................................... euroa kortin nro ...................................... voimassaolo ...................................... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .............................................PäivämääräAllekirjoitusLähetä osoitteella: SUOMI-SEURA (FINLAND SOCIETY), Mariankatu 8, FI-00170, Helsinki, Finlandtai käy liittymässä jäseneksi osoitteessa www.suomi-seura.fi

Vuoden opettaja 2012Anna Anu ViikKesäkuun 19:ntenä Ruotsinopettajaliitto nimittigotlantilaisenäidinkielenopettajaAnna Anu Viikin VuodenOpettajaksi.Tuomaristo kiitteli perusteluissaanerityisesti hänen kykyäänkäyttää sosiaalisia medioitaopetuksessaan. Hän voitti vaihtelevilla,haastavilla ja verkkoutuneillatyötavoilla.Aiemmin 20 vuotta luokanopettajanatoimineella Viikilläon suomenoppilaita neljällätoistakoululla. Nyt heitä on 23,enin osa Visbyssä, mutta kauimmaisiinon 50 kilometriä. Suurinero luokkaopetukseen verrattunaoli, että yhtäkkiä ei opettajainhuonessaollut kollegoita,eikä kouluilla omaa luokkahuonetta.Opetustuntien määräoli kuitenkin sama.Verkko-opetus Facebookissaon tullut avuksi. Oppilaatjulkaisevat sinne muodostetussaryhmässä kotitehtävänsäja antavat toisilleen vihjeitäaiheeseen liittyvistä sivustoista.Nuoremmat oppilaateivät ole verkossa, vaan nettiryhmätoimii linkkinä opettajanja vanhempien välillä. Viikkirjoittaa alakoululaisten vanhemmilletuntien teemat jakännykkäfilmejä siitä, mitäkoulussa tapahtuu.- Verkossa voi myös pitää yhteyksiätoisiin opettajiin ja äidinkielenryhmiin niin Ruotsissakuin Suomessa.- Facebookissa on kirjoitettavaoikein ja se motivoi oppilaita,Viik sanoi.Verkko on tärkeä välineopetuksessa. Siellä on pelejä,filmejä ja lastenradio-ohjelmia.Viik miettii paljon, kuinka hänsaisi oppilaitaan motivoitua eriopetustavoilla. Mutta tarkoituksenaei ole, että kaiken pitäävain olla hauskaa.- Ei ole kysymys vainajanvietteestä, välillä on opiskeltavaahkerasti. Tietokone eiole vastaus kaikkeen ja se onväline, jota pedagogin on käytettäväoikein ja takoituksella(med ett syfte och mål). Se eikuitenkaan ole pelkkää kielenopiskelua,vaan paljolti myöskyse oppilaiden kansallisestaidentiteetistä ja muuhun kouluunintegroitumisesta.Levittääkseen käsitystään oppimisestaja äidinkielestä AnnaAnu Viik osallistuu kollegojensapätevyyden kehittämispäiville.Hän on jättänyt Nettikoulu-projektisuunnitelmanRSKL:lle, joka on keskustellutkansankorkeakoulujen kanssa.Viikin esikuva on korkeatasoinennettikoulu Kulkuri, jostahän on yhteydessä Jyväskylänyliopistoon.- Paras yhdistelmä minulle olisipuoliaikaa opetusministerinä jatoinen puoli äidinkielenopettajana,hän sanoi kolmenpalkintoehdokkaan haastattelussapuoliksi tosissaan.Viikiä kiinnostavat kouluasiatmonella tasolla: rakenteet,koulupolitiikka ja tutkimuskin.- Ruotsin koululla on paljonopittavaa Suomesta. MuttaRuotsin koulu on pitkällä tasaarvo-ja demokratiakysymyksissä.Anu Viik on kotoisin Kilpisjärveltäja suunnitteli ryhtyvänsämetsänvartijaksi kotiseudulleen.Hän läpäisi tiukat karsinnatja oli suuren hakijamäärän(1500) parhaita, muttatyöhön valittiin kuitenkin mies.Ei voitu kuvitella, että nainenselviytyisi rankasta virasta.Vaikka siellä ei mitään metsääolekaan, tunturikoivuja vain,Viik kertoi Sisuradion toimittajaSoili Huokunalle.Opettajapalkinnon saajan tuleeolla innostunut ja aineensaosaava. Hänen pitää luottaa oppilaidenomiin kykyihin jaonnistua herättämään heidänuteliaisuutensa, kiinnostuksensaja halunsa oppia. Vuodenopettaja tekee yhteistyötä ja luohyvät suhteet oppilaisiinsa,työtovereihin ja vanhempiin.Lisäksi hän on avoin miettimääntyötapojaan ja muuttamaanniitä sekä ammatillisesti kehittämäänitseään.Kuva kannessa:Ruotsin opettajaliitto - SverigeslärarförbundMPTiedote 3-2012 7

8Ruotsin uutisia(lähde:Sisuradio, julkaisupäivä uutisen edessä)Suomen opettajien koulutusyhä hämärän peitossa11.6.2012 Hallitus ilmoitti Suomenpresidentin vierailun yhteydessähuhtikuussa, että seaikooensi vuodestalähtien panostaa3 miljoonaa kruunuavuodessa suomen opettajienkouluttamiseen. Tukholmanyliopisto mainittiin mahdollisenatahona, joka voisi tehtävänsaada. Yliopiston suomen kielenosastolle mitään lisätietoahankkeesta ei kuitenkaan vieläkesäkuussa tullut.Tukholman yliopiston suomenkielen professori JarmoLainio piti vaikeana lähteä suunnittelemaankoulutusta näinvähillä tiedoilla. Jo itse rahasummamietitytti: se voisi riittääopettajakoulutuksen perusrakenteeseen,mutta laajempaaopettajakoulutusta sillä eisaa! Lainio arvioi. Koulutusministeriöstäei myöskään haluttuantaa Sisuradiolle lisätietoasiitä, miten asiassa on tarkoitusedetä. Ministeriön mukaanse tieto tulisi hallituksensyysbudjetin yhteydessä.- Jotta koulutus voitaisiinpotkaista käyntiin syksyllä2013 tarvitsisimme enakkotietoa,jo ennen syysbudjettia, ainakinvihjeitä siitä, mihin suuntaanlähdetään. Muuten koulutusvarmasti alkaisi vasta2014. Akateemisessa maailmassakun pitää ottaa myöshuomioon pitkät rekrytointiprosessit.Lainio sanoi.Koulutuksen käynnistäminenmitä pikimmiten olisikuitenkin toivottavaa, Lainiototeaa:- - Meillähän on huutava pulasuomenkielisistä opettajista esimerkiksiesikoulupuolella, niinvapaakouluissa kuin kunnallisellakinpuolella. Joka vuosiilman opettajiameiltä katoaasuomen oppijoita muihin eisuomenkielisiinkoulutuksiin.Äidinkielenopettajienlaillistaminen5.6.2012 Punavihreä oppositioja ruotsidemokraatit runttasivattoukokuussa valtiopäivillä läpiehdotuksen, jonka mukaan äidinkielenopettajiltakintuleevaatia laillistamista. KoulutusministeriBjörklundin valtiosihteeriBertil Östberg sanoi,että tämä aiheuttaisi mittaviaongelmia. Monet äidinkielenopettajateivät vaatimuksia täyttäisieivätkä enää saisi antaaarvosanoja eivätkä saisi vakituisiavirkoja.Eikö sitten voisi ajatella niinettä myös äidinkielenopettajillekäynnistettäisiin koulutuksia,että he voisivat pätevyydensaada?- Saamme nyt katsoa, mikä onmahdollista. Tähän ei ole helppoaratkaisua sillä moneltaäidinkielenopettajalta puuttuujopa korkeakouluopintoihinoikeuttava koulutus. Tie on siispitkä, mutta tutkimme nyt sittenasian uudelleen valtiopäivientoiveesta.Suomen ja muiden kansallistenvähemmistökielten osaltahallituksen pöydällä on jo kattavaehdotus laillistamiseenjohtavista koulutuksista sekätulevien opettajien että nykyistenopettajien jatkokoulutuksenTiedote 3-2012osalta. Laillistamisvaatimusolisi tärkeä opettajien statuksenja ammattiroolin takia. Se vähentäisiriskiä, että äidinkielenopettajiapidetään toisen luokanopettajina ja takaisi oppilaillehyvän opetuksen. Koulutusministeriöstäei kuitenkaanvielä osata sanoa, miten hallitustähän ehdotuksen suhtautuu.Vapaakoulut antaneetparempia arvosanojaTukholman yliopiston tekemästätutkimuksesta käy ilmi,että yksityiset vapaakoulut antavatoppilailleen kunnallisiakouluja paremmat arvosanatkansallisissa kokeissa. Tästähuolimatta tarkastusjärjestelmääei tulla uudistamaan. KoulutusministeriönvaltiosihteeriBertil Östbergin mukaan keskitettytarkastuslautakunta olisiliian kallis vaihtoehto. Hänenkäsityksensä on, että olisi kuitenkinhyvä, jos usempi opettajatarkastaisi kokeet. Koulutoimentarkastajatulee puuttumaanperusteettoman hyviä arvosanojaantaneiden koulujenkäytäntöihin.Vain viidesosa Tukholmanesikoulupaikoista toteutunut23.8.2012 Vain viidesosa Tukholmankunnan lupaamista sadastauudesta suomenkielisestäesikoulupaikasta on toteutunut.Kunta kartoitti tarpeen vuodenvaihteessaja totesi, ettäainakin sata uutta paikkaa tarvitaan.Ainoat uudet paikat on nytluotu Tukholman ruotsinsuomalaisenkoulun uudelle esikouluosastolleFridhemsplanillekeskikaupungilla. Esikoulun3-5-vuotiaiden uusi Karhunpennut-osastoavasi ovensamaanantaina 20.8. Esikoulu on

viiden elinvuotensa aikana laajentanutjo kolme kertaa ja nytpaikkoja on 67 ja osastoja neljä.Kistassa sijaitsevan Lilja-koulunesikouluunkin luodaan tar -peen vaatiessa lisäpaikkoja.Tietyt kaupunginosat, kutenÅrsta-Enskede-Vantör, yrittivätkevään aikana saada aikaansuomenkielistä esikoulutoimintaamutta eivät siinäonnistuneet lähinnä pitkienmatkojen takia.Tukholman eteläosassaon edelleen huutavapula suomenkielisistä esikoulupaikoista.Jos muu ei auta,kaupunginosat on käskytettäväjärjestämään niitä, sanoo esikoulutoiminnastavastaavakunnanneuvos Lotta Edholm.Suurkaupungeissauskotaan tulevaisuuteen20.8.2012 Sisuradion mukaanruotsinsuomalaisten vapaakoulujenesikoululuokilla aloittaatänä syksynä yhteensä reilut90 oppilasta. Varsinkin suurkaupunkialueillauskotaan, ettätämänhetkiset ruuhkat esikouluihintulevat näkymään myösruotsinsuomalaisten koulujenoppilasmäärän kasvuna. Tukholmanruotsinsuomalaisenkoulun rehtori Heli Lindström:- Koulussamme on nyt sellainentilanne, että kahtena tulevanavuotena esikoululuokille on jonossapaljon lapsia. Varovaisenarvion mukaan tämä saattaajohtaa siihen, että saamme kouluummekaksi esikoululuokkaa.Lindströmin mukaan Tukholmanalueelle on perustettupaljon kaksikielisiä esikoulujajamonivalitsee myös jatkaakaksikielisessä mallissa myöskoulussa. Pienemmillä paikkakunnillaaloittavien lasten määräon vakaa ruotsinsuomalaiskoulujenesikoululuokilla, suuriinoppilasmäärän kasvuihin eivielä uskalleta luottaa.Suomenkielinenesikouluosastomyös Märstaan29.5.2012 Sigtuna seuraa viidenmuun suomen kielen hallintoaluekunnanesimerkkiä. Suomenkielinentai kaksikielinenesikouluosasto on kahtena viimevuonna avattu Uppsalaan,Huddingeen, Boråsiin, Österåkeriinja Sundbybergiin.Sigtunassa suomenkielinentoiminta käynnistyi MärstassaAspbackenin esikoulussa.Sijainti valittiin Marja Salakarinmukaan hyvien kulkuyhteyksienperusteella. Lapsia osastollenäyttää myös riittävän.Sigtuna on kuulunut suomenkielen hallintoalueeseen vuoden2010 alusta asti, mutta esikouluhankeeteni konkreettiselletasolle vasta sen jälkeen,kun kunta kartoitti kiinnostuksensuomenkieliseen esikouluunja kutsui vanhemmat koolle.Vanhemmatovat ajaneet esikoulunperustamista aktiivisesti.Lukutaito heikkeneeEuroopassa7.9.2012 Joka viides yli 15-vuotias eurooppalainen - noin73 miljoonaa EU:n asukasta -lukee ja kirjoittaa niin huonosti,että heillä on vaikeuksia selvitäarjessa. Huonolla lukutaidollatarkoitetaan sitä, ettei lukija saatekstistä irti kuin yksinkertaisintainformaatiota tai sellaisiaasioita, joista hänellä on tietoajo ennestään. EU-raportin mukaaneniten heikosti lukevia onBulgariassa, 41 prosenttia. Ruotsisijoittuu tilastossa keskivaiheille17 prosentilla. Suomion tilaston paras, mutta sielläkinheikosti lukee 8,1 prosenttia 15-vuotiaista.Tämä on herätyskello kriisistä,joka koskee kaikkia maita,todetaan raportissa, jokaotetaan esille maiden opetusministerienkokouksessa lokakuussa.Luvut huonontuivat dramaattisestiviimeisen kymmenenvuoden aikana, mutta kehityson ollut negatiivinen vuosikymmenienajan, myöntääRuotsin koulutusministeri JanBjörklund TT:lle. Hänen mielestäänsyynä ovat puutteellinenopettajankoulutus ja liianalhaiset vaatimukset.- Tulevassa opetussuunnitelmassalukemaan ja yksinkertaisempaamatematiikkaaaletaan opetella jo esikoulussa.Ala-asteen opettajankoulutusaloitetaan uudestaan ja myöserityisopettajia aletaan kouluttaa.Opetusneuvos Erica JonvallenKouluvirastosta toteaa,että jokaiselle lapselle on henkilökohtainenkatastrofi, elleiopi lukemaan.- Mutta on myös yhteiskunnallinenongelma, kun suurinuorten ryhmä ei voi osallistuayhteiskunta- ja työelämään täydelläpainolla. (Sisuradio, TT)Ruotsille moitteitaVenäjältä5.9.2012 Venäjän kulttuuriministeriVladimir Medinsk loukkasimonen mielestä Suomeasekä Venäjän kielivähemmistönedustajia suomalaisugrilaistenmaailmankongressissa Unkarissa.Kielivähemmistöjen e-dustajat tuskin tunnistivat itseäänMedinskin kuvauksesta,että suomalaisugrilaisten kansojenasiat olisivat hyvin Venäjällä.Tiedote 3-2012 9

Medinsk moitti myös Ruotsiakielipolitiikasta:- Ministerin mukaan Suomelleoli onni, että se joutui Venäjänvallan alle aikanaan. Hänenmukaansa ruotsinsuomalaistenhuono kohtelu on nykyaikainenesimerkki siitä, mitä olisi voinuttapahtua elleivät venäläisetolisivat antaneet suomen kielenkehittyä automonian aikana,kertoo paikan päälläUnkarissaMedinskinpuhetta kuunnelluttoimittaja Kirsi Blomberg.Venäjän historiaan perehtynyt,Tukholman entinen suurlähettiläsHeikki Talvitie sanoiSisuradiolle, että venäläiset o-vat tehneet Ruotsissa vertailevaatutkimusta suomen kielenasemasta ja ovat päätyneet pessimistiseentulokseen: suomenkielellä on hyvin heikko asemaRuotsissa. Venäläiset olivatsanoneet Talvitielle ihan suoraan,että Ruotsissa suomenkielellä ei ole tulevaisuutta.”Kulttuuri säilyy,jos nuoret aktivoituvat”5.9.2012 Suomalaisugrilaistenmaailmankongressissa aiheenaoli kieli ja kansa. Karjalan tasavallankulttuuriministeri LenaBogdanova toivoi, että kongressissapuhutaan kulttuurinelävänä pitämisestä nuoret aktivoimalla.- Suomalaisugrilainen perinneon rikas.Eepokset ja kulttuuriperinteetovat todella tärkeitäja ne tulee säilyttää.Bogdanovan mukaan kulttuurinsäilyttämiseksi ja kehittämiseksitulee kehittää uusiamenetelmiä sekäjärjestää uudenlaisiaprojekteja jotka ovatmyös mielenkiintoisia nuorellepolvelle.- Meidän täytyy miettiämiten esimerkiksi Kalevalasta10tulisi mielenkiintoinen myösnuorisolle.”Ei kuulu koulun tehtäviin”5.9.2012 Koulutarkastusvirastotutkii Kalixin eli Kainuun kunnanpäätöstä evätä suomen opiskelulähes puolelta siihen pyrkineistäoppilaista. Tarkastusvirastohaluaa muun muassatietää, millä tavalla kunta onyrittänyt tukea oppilaita, jotkaeivät heikoista peruskielitaidoistajohtuen ole yltäneet äidinkielenopetuksenkurssisuunnitelmantavoitteisiin.- Koulun tehtäviin ei kuulutukea niitä, jotka eivät opikieltään kotona,vastaa Kalixinkoulutuspäällikkö CharlotteSundqvist.Hänen mukaansaasiaa ei myöskään muuta se,että Kalix kuuluu suomen jameänkielen hallintoalueeseen,koska vähemmistölaissa konkreettinenoikeus omakieliseentoimintaan rajoittuu esikouluun.- 69:stä oppilaasta 37 jääilman opetusta, osa heistä onsaanut opiskella suomea aikaisemmin.Miten heille käy nyt?- He jatkavat koulunkäyntiäänaivan tavalliseen malliinmutta eivät saa äidinkielenopetusta.Vasta jos Koulutarkastusvirastovaatii toista tulkintaalaista tai jos lakia muutetaan,muuttuu Kalixin käytäntö.Tiedote 3-2012Suomen kielen vasta-alkajathallintoalueen vastuulle4.9.2012 Hallstahammarissasuomen kielen vasta-alkajienopettaminen on siirretty koulutoimeltahallintoaluekunnansuojiin. Ei ole tiedossa kuinkasuomenkielenopetus vasta-alkajillejärjestetään, mutta peruskoulunaluepäällikkö SirkkaNilssonin mukaan opetustullaan todennäköisesti aloittamaanmuutaman kuukaudensisällä.Koulutoimi ei siis vastaisisuomen kielen opetuksestakunnassa.Käytännössä tämämahdollistaisi 30 suomen kielenopetukseen jonottavan lapsenäidinkielen opetuksen saannin,vaikka heiltä puuttuukinkielen perustaidot.- Täysin suomea taitamattomiaoppilaita on vaikeaopettaa opintosuunnitelmanvaatimusten mukaisesti. Lupaankuitenkin, että suomenopetusta järjestetään vastaalkajillekin,sanoo äidinkielenopetuksesta Hallstahammarinperuskouluissa vastaava AnnechatrinBrandén.Suomenoppilaiden määräpuoliintuu Uumajassa28.8.2012 Uumajan kunta onpäättänyt ensi vuonna evätääidinkielen opiskelun niiltäkansallisiin vähemmistöihinlukeutuvilta oppilailta, joilla eiole koululain edellyttämiä perustietojakielessä. Kunta tekipäätöksen asiassa kuulemattavanhempia ja muita asianosaisia.Uumajan kouluhallinnonkehitysjohtaja Lena Enmarktunnustaa, ettei neuvonpitoajärjestetty, mitä hän nimittääerehdykseksi. Päätös tehtiinkesäkuun alussa, mutta vanhemmatsaivat kuulla siitä kirjeitsevasta kesälomien aikaan.Suomea Uumajassa lukee tällähetkellä noin 120peruskoulunoppilasta. Kunta arvioi, että tästämäärästä karsiutuu pois reilut50 lasta, kun päätöstä ryhdytäänensi syksynä soveltamaan koululainedellyttämällä tavalla.-------------------------------------

Koska äidin kieli on oppiaine,josta saa todistuksen, se onmahdottomuus silloin, kun perustiedotpuuttuvat,perusteleekehitysjohtaja Lena EnmarkUumajan kouluhallinnosta.Hänen mukaansa vähemmistökieltenvahvistamiseen jaelvyttämiseen on kuitenkinlöydettäväkeinoja myösvasta-alkajien kohdalla.”Uumajan päätöksellävakavat seuraukset”29.8.2012 Uumajassa vanhemmatja kieliaktivistit ovat reagoineetvoimakkaasti kunnanpäätökseen rajoittaa äidinkielenopetusta.Kunta päätti tiukentaakäytäntöään niin, ettäjatkossa vain ne oppilaat, joillaon perustiedot kielessä, saavatopetusta.Jos päätös toteutuu on sillävakavat seuraukset,uskoo vanhempija kieliaktivisti HannaOutakoski.- Jos niiltä oppilailta, jotkaovat jo opiskelleet kieltä, viedäänmahdollisuus jatkaa opintoja,on sehirvittävä iskulastenomaatuntoa ja kieliylpeyttäkohtaan! Outakoski puuskahtaaja jatkaa:- Jos taas aivan pienille eiedes anneta mahdollisuutta o-piskellaon meillä taas pian uusisukupolvi, joka myöhemminmiettii, miksi he eivät saaneetoppia omaa kieltään.Outakoski näkee päätökselläolevan myös muita pitkäntähtäimen vaikutuksia:- Jos katsoo äidinkielenopetuksensääntöjä niin käyselväksi, että jos et ole opiskellutäidinkieltä peruskoulussaet saa sitä myöskään lukiossatehdä ja et täten myöskään yliopistossa.Tämä siis tarkoittaa,että mahdollisuudet opiskellakieltä jatkossa loppuvat kokonaan!Mutta Uumajan kuntahansanoo, että tulee muita toimiavähemmistökielten revitalisoimiseksiäidinkielenopetuksensijaan?- Kyllä, mutta mitä setoiminta voisi olla, siitä ei olekeskusteltu missään. Minäkinolen ollut yli vuoden vähemmistökieltenopetustilannettapuivassa kunnan ryhmässä jasiellä ei ole tätä sanallakaanmainittu.Outakoski kertoo, ettäryhmässä on päinvastoin suunniteltuäidinkielenopetuk-senvahvistamista:- Olemme jo kahden vuodenajan ajaneet äidinkielenopetuksenlisäämistä ja nytsaaneet siihen jopa varojakinkunnalta ja sitten- kuin salamakirkkaalta taivaalta -tuleekinpäätös, että opetusta aletaanleikkaamaan!lainmuutoksesta, vaan siitä, ettäkaksi kuntaa on alkanut tulkitalakia toisin. Nyt on ajankohtaistakatsoa, kuinka laki toimii,sanoi Reinfeldt.- Jos tällaista koulutusta olisiolemassa, pitää kysyä, kuka senmaksaa.Koulutusministeriöstä onkinvuosina 2009 ja 2010 sanottuSisuradiolle, että hallitus ontietoinen siitä, että vähemmistökieltenäidinkielenopetuksestatulee ottaa pois vaatimusperustiedoista kielessä, muttaettä siihen ei ole silloin ollutvaraa. Nyt koulutusministeriJan Björklund sanoo edelleenolevansatietoinen ongelmasta,mutta ei lupaa lain muutosta- ainakaan ensihätään:- Olemme tietoisia ongelmastaja siitä, että jotkut haluavatmuuttaa lakia. Katsommenyt, mitä seurauksiasiitä olisija voitaisiinko lakiamuuttaa,mutta emmelupaa sitä.- En halua luvata päivämäärää,mutta marraskuun15:ntenä tulee selvitys etäopetuksenjärjestämisestä, muttasen enempää en halua luvata,sanoi Björklund.(Sisuradio ja Oddasat )—————————Reinfeldt ja Björklundeivät lupaa lainmuutostaPääministeri Fredrik Reinfeldtiltäja koulutusministeri JanBjörklundilta ei heru lupaustakoululain muutoksesta, hetoteavat TV:n saamenkielisilleOddasat -uutisille.Ministeritkommentoivatensi kertaavähemmistölasten Vaatimus perustiedoista kielessä,oikeutta äidinkielenopetukseenjotta opetusta saa, ei olesen jälkeenkun on selvinnyt, uusi: se oli peruskouluasetuksessaettä yhä useammatlapset jäävät(grundskoleförord-ilman opetusta laissa olevan ningen),siihen asti kunnes uusiperustietovaatimuksen takia. koululaki astui voimaan heinäkuussaReinfeldt vierittää vastuuta yksittäisille2011. Tarkempia sään-kunnilleja miettii töjä esimerkiksi siitä, millämuutoksen rahoittamista. ehdoilla äidinkielenopetustaHänen mukaansa ongelmanapitää järjestää oli peruskoulu-on kuitenkin yksittäisten asetuksessa, mutta kun hallituskuntien tulkinta laista. muokkasi uusiksi koululain,- Se että kysymys on nyt nostettiin säännöt lakiin. Juridisestitullut ajankohtaiseksi, ei johdupainoarvossa ei ole eroa,Tiedote 3-2012 11

muttanyt näyttää käyneen niin,että osissa kunnista huo-mattiinsäännöt vasta kun uuteenkoululakiinalettiin tutustua.Näin kävi esimerkiksi Kalixissa.Noin puolet oppilaista jäiilman suomen opetusta.(Sisuradio)Suomenruotsalaiset lapsetpitävät itseäänkaksikielisinäValtaosa Suomessa asuvistasuomenruotsalaisista lapsista januorista pitää itseään kaksikielisenä.Suomenruotsalaisnuoretovat ylpeitä suomenruotsalaisuudestaanja haluavat siirtääruotsin kielen myös omille lapsilleen.Nuorten ja lasten asenteitaon Suomessa selvitettykahdessa tuoreessa tutkimuksessa.Niiden mukaan suomenruotsalaisuuson suurten muutostenedessä. Yksikielisen vähemmistökulttuurinaika alkaaolla ohi. Tutkimusten mukaanvaltaosa kouluikäisistä suomenruotsalaislapsistapitää itseäänkaksikielisenä. Moniosaa paremmin suomea kuinruotsia. Tästä huolimatta heovat ylpeitä suomenruotsalaisuudestaan.- Monet kasvavat suomenkielisessäperheessä ja ympäristössä,mutta käyvät ruotsinkielistäkoulua. Tästä huolimattahe pitävät itseään suomenruotsalaisina,kertoo kasvatustieteentohtori, dosentti CamillaKovero laajassa ajatushautomoMagmalle tekemässäänselvityksessä.Helsingin yliopistossa sosiaalipsykologiastaväitelleenAnna Henning-Lindblominmukaan jopa 70 prosenttia suomenruotsalaisistanuorista pitää12itseään kaksikielisenä tai jopasuomenkielisenä.Camilla Koveron mukaansuomenruotsalaisen kulttuurinsäilyttämisen kannaltakoulu ontärkeä. Tästä kertoo muun muassase, että hänen tutkimuksessaannuoret tunsivat itsensäsitä enemmän suomenruotsalaisiksimitä vanhempia heolivat. Samalla myös ruotsinkielen käyttö lisääntyi.- Tämä kuvaa sitä, ettäkoulun ruotsinkielisellä kulttuurillaja ympäristöllä on yllättävänsuuri vaikutus näiden lastenkielelliseen yhtenäisyydentunteeseen, Kovero sanoo.Nuorten kielellinen identiteettiei riipu niinkään paljon kotonapuhutusta kielestä, vaan siitä,mihin ryhmään nuoret uskovatkuuluvansa.”Ruotsissa hyvät käytännötkoulukiusaamisenvähentämisessä”10.8.2012 Mannerheimin lastensuojeluliitonpääsihteerinMirjam Kallanderin mukaanSuomen tulisi ottaa Ruotsistamallia koulukiusaamisen vähentämisessä.Tuoreen raportinmukaan kiusaaminen suomalaisissakouluissa on lisääntynyt.Ruotsissa koulukiusaamistaon taas Suomeen verrattunavähän.Mallia voitaisiin ottaa esimerkiksiruotsalaisissa kouluissaolevista oppilasasiamiehistä,joille oppilaat voivat kertoakiusaamisesta. Suomessavastaavaa käytäntöä ei ole.Yhtä viidestävarhaisnuorestakiusataan Ruotsin koulussa16.8.2012 Koulukiusaaminenon odotettua yleisempää. Arvioltayksi viidestä peruskoulunTiedote 3-2012yläasteen ja kuudennen luokanoppilaasta ilmoittaa joutuneensakiusauksen kohteeksi viimeisenvuoden aikana. Tämäkäy ilmi koulukiusaamista vastustavanFriends-järjestön vuotuisestaraportista.Koulussa tapahtuvan kiusaamisenrinnalle on kulovalkeantavoin levinnyt nettikiusaaminen.Sitä ei ole välttämättäedes mielletty koulukiusaamiseksija siksi se ei näytilastoissa.Erityispedagogi LeenaVuorenmaa sanoo, että oppilaateivät itsekään oikein ymmärrätätä eivätkä siksi osaasiitä välttämättä kertoakaankotona. Koulunkin kannalta ontärkeää, että kiusaustapauksettulevat tietoon, jotta niihin voidaanpuuttua.Koulun on järjestelmällisestikartoitettava koulukiusaaminenja työskenneltäväpitkäjänteisesti ja johdonmukaisestisen torjumiseksi yhteistyössäoppilaiden kanssa.Useat oppilaat kokevat myösturvattomuutta koulussa. Sitäkoetaan ennenmuuta vessoissaja pukuhuoneissa. Ainoastaankuusi kymmenestä ilmoittaakokevansa olonsa kouluaikanatäysin turvalliseksi.http://friends.se/press/nyhetsarkiv/ny-rapport-fran-friendsRahan puute alkaa näkyäkoulujen tuloksissa14.8.2012 Koulujen välinen paremmuusvertailuontuu. Esimerkiksilukiokelpoisuutta vertailtaessajoukkoon luetaanmyös lukuvuoden aikana kuntaanmuuttaneet oppilaat, joukossamaahanmuuttajat. EsimerkiksiTimråssa maahanmuuttajataustaisistajoka viidesjää ilman lukiopätevyyttä.

- Meillä on ollut valmisteluluokallatosipaljon eri maistatulevia oppilaita. Valmisteluluokalla29 oppilaasta 12 tulisuoraan yhdeksännelle luokalle,joten on aivan selvää, etteiheistä kukaan saa peruskoulunpäästötodistusta, sanooT imrånkoulutoimenjohtaja Mika Santala.HätähuutohallituksellePääministeri Reinfeldt sai 3.9.2012vakavan kirjelmän Ruotsinsuomalaistenvaltuuskunnalta, Saamelaiskäräjiltäja Ruotsin tornionlaaksolaistenkeskusliitolta, jotkavaativat perustaitovaatimuksenpoistamista koululaista. Kalix,Uumaja ja Hallstahammar olivatpäättäneet kiristää vaatimuksianiin, että jopa puolet äidinkielenoppilaista oli jäämässä ilman opetusta.Asia oli nostettu esille myösRuotsin arkkipiispan ja vähemmistöjenmaaliskuussa Euroopanneuvostolle jättämässä raportissa.Kirjeessä pääministerille todetaan,etteivät Euroopan neuvostonpuiteyleissopimus kansallistenvähemmistöjen suojelusta ja kieliperuskirjaanna mahdollisuutta e-sittää sellaisia ennakkovaatimuksia.Näiden sopimusten mukaanoikeutta äidinkielen oppimiseenvoidaan rajoittaa vain, jos kansalliseenvähemmistöön kuuluvienmäärä paikkakunnalla on pieni eikäopetukselle ole riittävästi kysyntää.Tästä hallitus on jo vuosia sittensaanut tietoa vähemmistökieltentilannetta selvittäneistä mietinnöistä.Valtiopäivien perustuslakivaliokuntaon myös saanut HugoValentin Centrumin laatiman perusteellisenraportin tilanteesta jatarvittavista toimenpiteistä, allekirjoittajattoteavat.- Perustaitovaatimuksesta keskusteltiinpuiteyleissopimuksen- He ovat silti mukana tässätuloksessa.Pitäisikö heidät jättää tilastoinninulkopuolelle?- No, nyt jopa maan hallitusmiettii tätä asiaa. Pitäisi ollaedes sellainen ehto, että Ruotsissaon ollut pakko olla 3-5seurantaseminaarissa helmikuussa2009. Koulutusministeriön valtiosihteerimyönsi silloin, että nykyisetsäädökset ovat ongelma,mutta perustaitovaatimuksen poistaminenon resurssikysymys. Senjälkeen ei ole tapahtunut mitään -määräys on edelleen koululaissa(10 kap. 7 § skollagen 2010:800),vähem-mistöjen edustajat toteavatkirjeessään.- Se, että yhä useammat lapset haluavatsaada äidinkielenopetusta,on valtava, positiivinen suunnanmuutos.Se viittaa siihen, ettähallituksen vähemmistöuudistuson jo johtanut tuloksiin ja asennemuutokseen.Opetukseen hakeutuuyhä uusia oppilaita ja monetkunnat ovat olleet suurpiirteisiäkoululain tulkinnassaan.- Tämä myönteinen kehityson nyt vaarassa, kun muutamatkunnat ovat tiukentaneet laintulkintaansa.Esimerkkinä tästä kielletään50 oppilaalta Uumajassa, 40oppilaalta Kalixissa ja runsaalta 20oppilaalta Hallstahammarissa o-sallistuminen äidinkielenopetukseen.Monet perheet ovat Ruotsinaikaisemmin käyttämän sulauttamispolitiikantakia menettäneetvähemmistökielen eivätkä voi siirtääsitä lapsilleen... Voimme havaita,että yksittäisiä oppilaita kohdellaanmielivaltaisesti ja jopaloukkaavasti kielitaitoja testattaessa.Vaadittavalle kielitaidolle einäytä olevan mitään suuntaviivoja.Arvioinnit ovat erilaisia erikouluissa, todetaan kirjeessä.- Mitä yksityisen oppilaanhalulle jatkaa vähemmistökielenvuotta, että on edes jonkinlainenmahdollisuus opetella kieltä jaottaa vastaan opetusta, koulutoimenjohtajaSantala toteaa.- Jos tulee vaikka Afganistanistatai jostakin Afrikan maasta japannaan ruotsinkieliseen kouluun,kun ei ole kuullut kieltä,(jatkuu s.20)omaksumista merkitsee se, ettähän ei osaa sitä tarpeeksi voidakseensaada opetusta? Ruotsilla onsamalla kansanoikeudellinen velvoitesäilyttää ja kehittää näitäkieliä.- Hallitus on edellisen ja kuluvanhallituskauden aikana panostanutreippaasti koulutusalalle.Silti ei ole katsottu olevan varaamuuttaa tätä koululain määräystä.Tämä heikentää hallituksen vähemmistöpolitiikanuskottavuuttaerityisesti vähemmistö- ja alkuperäiskansojenlasten ihmisoikeuksienosalta.- Kansalliset vähemmistöt ja alkuperäiskansasaamelaiset ovatesittäneet nämä ongelmat useitakertoja hallitukselle ilman tulosta.Siksi vetoamme jälleen hallitukseenja pääministeriin koululaintarkistamisesta ennen kuin vieläuseammat lapset menettävät oikeutensaomaan kieleensä.Kirjeen allekirjoittajina olivat:Markku Peura,Ruotsinuomalaistenvaltuuskunta,Per Mikael Utsi,Sametinget;Tore Hjorth,Svenska tornedalingarsriksförbund(Käännös ruotsista/lyhennelmä:Matti Pilhjerta)Tiedote 3-2012 13

Kesäkursseilla Axevallassa14AXEVALLA Suomen kielenja kirjallisuudenelvytyskursseille 15.-17.8.osallistui parikymmentätietojensa päivitystäkaipaavaa hallintoalue- jakirjastohenkilöä taiopettajaa. Paula Ehrneboluennoi kielikysymyksistä jaHeli Henriksson Vasarakirjallisuudesta.Kesäkurssin järjestivätRSKL ja Axevallankansankorkeakoulu.Samansisältöinen kurssi pidettiinkesällä 2011, mutta nyt oliuudet osanottajat. Heidät toivottitervetulleiksi kansankorkeakoulunopettaja JoukoOjala.Kerron, mitä kielenhuollonasioista puhuttiin, eivätkä nekäänkaikki mukaan mahdu jakirjallisuus on jätettävä toiseenyhteyteen.Paula Ehrnebo, Kielineuvostonentinen varatoimitusjohtaja,on paininut kielenhuollonja kielilainsäädännön parissavuosikymmeniä. Tämä alansaehdoton auktoriteetti Ruotsissaei sanattomaksi nytkään jäänytminkään suomen kielen kysymyksenedessä.Niitä ensiksi:Sanotaanko kymmennen vaillevai kymmentä vaille?- Molemmat käyvät. Kymmentävailla on tavallisin, erittäinkinLänsi-Suomessa. (Vajaanjaylimenevän määrän ilmaisemiseenkäy sekä nominatiiviettä partitiivi).- Samoin voidaan käyttää sekäon kylmä että on kylmää.Onko oikein sanoa: mennäänkoululle?- Päätteellä -lla, -llä ilmaistaanalueella olemista, -ssa, -ssä -päätteillä taas talon sisässä oloa.Mutta ulkopaikallissijan käyttöon yleistymässä: laitoksella,salilla, jumpalla.Sanotaanko lauantai vai lauvantai?- Kirjoitetaan lauantai, muttauseimmiten kuitenkin sanotaanlauvantai, mikä on vanhentunutsana. Samoin sanotaan enää,vaikkei enään ole väärin sekään.Miten lämpötilaväli ilmaistaan?- 8-20 asteeseenVertailu ja aika: kun - kuin- Kuin sanaa käytetään vertailussa:niin kuin ennen. Kunilmaisee aikaa.Miten liitetään pääte ruotsalaisiinpaikannimiin?- Pääte liitetään suoraan nimeen:Forsmarkiin - vaikka sanotaanForsmarkkiin. Nimet jaetaan tavuihinsuomen kielen mukaan,jos on tarve, mutta yritä välttääjakamista Esim Göteborgissa -mikä äännetään ruotsalaisittainjööteborissa - pitäisi jakaa:Göteborgis-sa. Mutta sitäkannattaa välttää. Kirjoitetaanmieluummin paikka: FolketsHus kuin Folkets HusillaTiedote 3-2012- Samoin suomalaisyhdistystenlyhenteissä: TSSiin, ESSin,ToSSilleInfo sitten? Informaatio?- Kaikille sanoille ei ole hyviäsuomennoksia, vaikka ruotsinsuomalaistenehkä on vaikeahyväksyä, että ruotsalaiset jasuomensuomalaiset käyttävätlainasanoja. Suomessakin käytetäänpriorisoida.PäivämääräKielenhuollon suositusten mukaansuomenkielisessä tekstissäkäytetään nousevaa päiväystä.Päivissä ja kuukausissa on järjestysluvunpisteet:17.8.2012 tai 17. elokuuta 2012pistettä ei pidä unohtaa, silloinkaankun on kyse rajakohdasta:2.-17.8.20122.2.-17.8.2012Kymmentä pienempiin päivääja kuukautta merkitseviin numeroihinei suositeta etunollia (eisiis kirjoiteta: 09.03.2012).Vuosiluvusta voi epävirallisissayhteyksissä jättää kaksi ensimmäistänumeroa merkitsemättäeli voi kirjoittaa 17.8.12.Kuukauden nimen voi kirjoittaamyös näkyviin: 17.elokuuta2012Laskevaa päiväystä 2012-08-17 ei suositella ruotsissakaannormaaliin asiakirjoittamiseen(juoksevaan tekstiin kirjeen-

vaihdossa, tiedotteissa, jne.),sillä se hidastaa lukemista.(Laskevaa järjestystä päiväkuukausi-vuosi- usein muodossa17/08/12 - käytetään EU:nalueella yhtenäisesti ainakinelintarvike- ja lääkepakkauksissa.USA:ssakäytetään päiväyksissäjärjestystä kuukausipäivä-vuosi,koska puheessasanotaan August 17th 2012.Tämä on brittiläistä perua, muttavanha emämaa on siirtynyteurooppalaiseen tyyliin. Toim.huom.)KellonaikaLyhenteessä klo ei ole pistettä,koska sanan viimeinen kirjainnäkyy.- Tunnit ja minuutit erotetaantoisistaan pisteellä ja ohjelmissakello-sanan voi jättää pois:Luento alkaa 15.30- Tasatunteihin ei merkitä nollia:Ovet avataan klo 15- Kellonaikoihin ei yleensäetunollia: Kahvitauko on klo9.45- Etunolla voi olla tarpeenpuhuttaessa aamuyön tunneista:Kadun lakaisu alkaa klo 04Digitaalikelloissa ja kansainvälisessätietoliikenteessä onusein etunollat ja kaksoispiste09:08, mutta ne eivät kuulusuomalaiseen asiatekstiin.Vuorokauden ensimmäinentunti merkitään kuitenkin nollalla:kone laskeutuu 0.45Taivutus on kuten numeroissayleensä, mutta kiertäkää sitä,jos olette epävarmoja:- ennen klo 15:tä- 0.15:n koneella- 0.45:een mennessäRuotsinsuomenkielisetpaikannimetYleensä paikannimiä ei suomenneta.Siitä on kansainvälisetsopimukset, mutta on kauankäytössä olleita. Suomen nimistönhuoltajienkanssa onneuvoteltu näistä ja teoriassane ovat samat kuin Suomessa.Ruotsinkielisten nimien käyttöon alkanut levitä.1. Vanhat sovinnaisnimet:- Tukholma, Uumaja, Luulaja,Haaparanta, Kiiruna, Jällivaara,Karunki, Piitime, Seittenkaari(Seskarö)Kalix (on tosin myös Kaihnu,mutta sen voi sekoittaa SuomenKainuuseen), sanotaan RuotsinYlitornio (jos halutaan ollavarmoja siitä, kummalla puolenväylää liikutaan).- Juutinrauman silta (Öresund),Laukaanjoki (Inkerinmaalla)2. Maakunnat- Värmlanti, Gotlanti, Öölanti,Upplanti, Norrlanti, Lappi- Taalainmaa, Itä-Götanmaa,Länsi-Götanmaamutta:- Bohuslän, Dalsland, Gästrikland,Halland, Hälsingland,Jämtland, Södermanland(Sörmland), Västerbotten, Västmanland,Ångermanland- Småland, Skåne (historiaakäsittelevissä vanhemmissateksteissä voi olla: Smoolanti,Skoone)- Blekinge, Bohuslän, Härjedalen,Medelpad, Närkenimistä tehtiin selvitys, jonkamukaan enimmät maakuntiennimet voisivat päättyä -lanti,mutta sitten joku toimittaja keksi,että osataan me sanoa d-kirjain. Silti sanotaan: Västmanlannin.Sitten on muutamia leikillisiä,Moirana (Mo i Rana), Keeveli(Gävle), Puuroinen (Borås),Jööttepori, Jislavesi. Viimeisetehdotti yleisö.Paikannimientaivutus1.Konsonanttiloppuiset:Lundiin, Boråsissa, Faluniin2.Lyhyeen vokaaliinpäättyvät:Tullingeen, Tumbaan, Borlängeen2.Äännettäessä pitkäänvokaaliin päättyvät:Vällingbyhyn, Växsjöhön, Hjohun,Tranemohun, Malmöhön,Örebrohun Suomessa tosin sanotaanPorvooseen (- ja RuotsissaThaimaaseen, vaikka pitääolla Thaimaahan toim. huom.)- Päätettä liitettäessä ei käytetäheittomerkkiä, vaan se liitetäänsuoraan nimen loppuun. Ei siis:Farsta Strand´iin, Tyresö´höntai Axvall´iin (kylä, jossa Axevallankorkeakoulu on).Mitä ja millaistaon ruotsinsuomi?Aamulla vien lapset daagikseenja lähden sitten töihin. Jos olenhängig, en voi mennä sinnesmittaamaan toisia, sen on chefikieltänyt. Silloin otan kontaktinförsäkringskassaan ja sjukskriivaanitseni. On hyvä, kun1980-luvun alussa maakuntiensitten saa sjukpenningiä. MinäTiedote 3-2012 15

16käytän aina handlatessani kaikkiarabatteja ja extrapriissejä,mutta silti on joskus tuffia.Nyt on kuitenkin kesä ja voinjoskus ottaa komppia ja mennäinsatsilägenheettini altaanillesuulaamaan. Sitten sitä taas jaksaapaiskia töitä landstingetillätai hemtjänstissä tai missä sitänyt jobbaa.•ruotsinsuomi on sitä suomea,jota käytetään Ruotsissa•sekä suullista että kirjallista•suomea, yksi suomen varieteetti•aina ei tarpeen käyttää nimitystäruotsinsuomi• Ruotsi vaikuttaa sanastoon• Rakenteisiin• Sanajärjestykseen• Ääntämiseen• IntonaatioonKielenhuolto jasanastotyö•Pyritään säilyttämään ruotsinsuomimahdollisimman samanlaisenakuin suomensuomi- yhteinen kielioppi- yhteinen oikeinkirjoitus- yhteinen yleiskielen sanastoYhteiskuntatermit eroavatEhrnebo valotti ruotsinsuomalaisensanastotyön periaatteita:- Usein selvitään sanasanaisellakäännöslainalla:familjehem = perhekoti, personnummer= henkilönumero,- Toisinaan on tehtävä selventävälisäys, ellei merkitys aukeasuorasta käännöksestä:närståendepenning =läheishoitoraha.- Käännöksissä on noudatettavajohdonmukaisuutta.Verk = virasto(Suomessa usein: laitos),arbetsmarknad = työmarkkina,ersättning = korvaus,bidrag = avustus.Työmarkkinajärjestöjennimissä arbetare = työväki, anställd= työntekijä kuten:Hotelli- ja ravintolatyöntekijäinliitto.- Vain yksi nimitys on suosituksena.Ruotsissa onUtbildningsdepartementet =Koulutusministeriö,Suomessa Undervisningsministerium= Opetusministeriö(Opetus- ja kulttuuriministeriö)- Vakiintunutta nimitystäon vaikea muuttaa: vapaa-ajankoti(Suomessa: koululaistenilta-päiväkoti)Tiedote 3-2012Utrikes namnbok- Viranomaisten, valtion laitosten,järjestöjen, EU:n elintenja tittelien sekä eri maiden nimetlöytyvät Utrikes namnbokkirjastaseitsemällä eri kielellä.Ruotsinsuomalaiset olivat mukanaantamassa suosituksia:- Yksi pitkulainen viraston nimisyntyi kovasta yrittämisestähuolimatta:Totalförsvarets pliktverk eliPliktverket tuli muotoon =maanpuolustusvelvollisuusvirasto,Ehrnebo tunnusti.Mutta toisaalta hän saattoiolla tyytyväinen siihen, ettäruotsalaiset kollegat Kielineuvostossaoli saatu järkiinsätätä kuusikielistä Utrikes namnbok-luetteloa laadittaessa. Suomalaistenneuvosta ei lähdettykääntämään ruotsalaisten virastojen,järjestöjen sekä EUnimienenglanninkielisiä, selittäviäja pitkiä nimiä, vaan käytetäänomia mahdollisimmanlyhyitä ja napakoita.Kielenmuuttumisesta- Sanasto muuttuu koko ajan.Nuoremmat eivät enää tiedä,mikä on kuhilas, luoko taimaitopussi. Uusia tietotekniikankäsitteitä tulvii kieleen kokoajan, mutta uudet sanat saattavatsitten olla käytössä vain lyhyenajan. Puhe on hetkellinen ilmiöeikä puhekieltä ei huolleta.Toisaalta puhekielisyyksiä siirtyyja hyväksytään kirjakieleen.Siinä on sitten pulma niille,jotka yrittävät opettaa huoliteltuakieltä: saa vastaansanuorilta, että eihän sitä sillätavalla sanota.- Ääntäminen ja intonaatiomuuttuvat niin hitaasti, ettemmehuomaa sitä. Mutta ä onmuuttumassa a:ksi, Helsinginseudulla nuoriso sanoo : MenenJarvenpaahan, niinpa. Lauseissaon myös loppukiekaus,Ehrnebo sanoi.- Murteiden käyttö julkisuudessaalkoi yleistyä 1980-luvulla. Varsinkin paikallisradioidenansiosta viestintäkulttuurimuuttui, kansa ottikäyttöön sille tutun kielen.Miten syntyy uusiasanoja?On viisi tapaa, joilla suomeensaadaan uusia sanoja, PaulaEhrnebo kertoi. Niitä ovat:1. Yhdistämälläolemassaolevia- hidaskassa, hygieniatarra,

häirikkölumi, juoksulounas,vesijalanjälki2. Johtamalla entisistä- lannistin, digisovitin, kimalle,reiluttaja, heräämö, marttailla,hintava, eskari, muskari3. Lainaamalla- sitaattilainoja: lasagne,tsunami, stroke- mukautettuja lainoja:vokkipannu, kivi, liisaus- käännöslainoja: paperiton,vakuutuskassa, potilaskortti4. Antamalla uusi merkitys- karppi, bongata, mäyräkoira5. Keksimällä uusi sana- vapuriKoululaisille järjestetynkilpailun tuloksia:1. Handsfree = vapuri, kättö,korvain, käpälävapaus2. Doping =merkityksen perusteella:pirtelö, hauisvirkistys, hiihtäjänkahvi, karpaasin mustikkasoppa,ponneaine, puhtipiriste,vauhtihuume, voimamoska;Moraalisesta aspektista:puijausmömmö, rötösrohto,huiputin, turmaliemi, kuntovilunki,kirikiri-aine3. Leggings = sporttihousut,ihokkaat, makkarankuoripökät,koipeliinit, potkuhousut, liskopöksyt,varaihoUudehkoja sanojakapselikahvi, ekoluokka, lutkaliike,kokemusasiantuntija, pyörätasku,sormitunniste, putkihuivi,sixpack, ilmaveivi, valelääkäri,jasmiinivallankumous,asustekoira, euro-orpo, helikopterivanhemmat,kalapuikkoviikset,koiranomi, maidokeAluehallintovirasto (AVI taiavi), elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskus (ELY tai ely),maailmanenglanti, henkilöskanneri,kukkahattutäti (kukkis),lemmenlukko, livettää,nopeajuna, nanosukset, vuotosivusto,sissiviljely, vihapuhe,maabrändi, kestävyysvajeapinaenglanti, lapsisakko, teinikarkotin,lelupoika, keikkapappi,vihkiturismi, pyramidihuijaus,kännykkäisä, rehellisyysvaje,luomurinnat, sekstari,petoturismi, seurahevonenRuotsin uudestakielilainsäädännöstä- Vuoden 2009 kielilaki onpuitelaki ja velvoitelaki. Senmukaan Ruotsin pääkieli onruotsi. Se on kattava ja yhteiskunnantoimintaa ylläpitäväkieli, jota on voitava kaikillayhteiskunnan aloilla. Julkisissayhteyksissä käytetyn kielen onoltava korrektia, yksinkertaistaja huoliteltua. Jollei niin ole,voi valittaa Kielineuvostoon taioikeuskanslerille.- Kansalliseen vähemmistöönkuuluvalle on annettavamahdollisuus käyttää, kehittääja oppia äidinkieltä. On lainhengen vastaista rajoittaa taiestää käyttämästä muita kieliäkuin ruotsia esim. työpaikallatai vapaa-aikana. Kielineuvostovalvoo lain toteutumista.- Lakiteksteissä on seperusristiriita, että saadakseenopetusta on oltava perustaidot,muttei sanota sitä, missä nepystyy hankkimaan. Lisäksilaeissa on pahanlainen käännösvirhe:kunnilla on erityisiävelvollisuuksia järjestää vanhustenja lastenhuoltoa ”kokonaantai osittain” vaikka kielisopimustenmukaan pitäisi olla”kokonaan tai oleellisilta osiltaan”,Ehrnebo huomautti.Miten lait ovatvaikuttaneet?Ehrnebo arvioi, että:-Tietoisuus kielestä on kasvanutja kolmas polvi on kiinnostunut,vanhustenhoito ja esikoulut ovatlisääntyneet. Suomen instituutinkielikursseille on kovat jonot.Nykyajan vanhemmat tietää,että on hyvä olla kaksikielinen.Toivotaan, että saisi rohkeuttapuhua.- Mutta pitää muistaa, ettäellemme tee mitään, ei meillemitään tarjotakaan.Kielineuvostolle on tullut parituhatta kysymystä vuosittain.Niitä voi lähettää osoitteellaneuvonta@kielineuvosto.setai ottaa yhteyttä neuvontapuhelimella08-455 42 20 (klo 9-12).vastauspankissawww.kielineuvosto.se onrunsaasti valmiita kysymyksiävastauksineen. Ne kannattaisikatsoa ensin. Eri aloilta painettujasanastoja on kolmetoista.Viimeksi ilmestyi sosiaalialansanasto vuonna 2011. Tulossaon koulualan sanasto ensi vuonna.Matti PilhjertaTiedote 3-2012 17

Äiti ja tytär samalla kurssillaAXEVALLA MerjaBahlsten lahjoittityttärelleen Mia-Marikallesuomen kielen jakirjallisuuden kurssinrohkaisuksikirjastonhoitajaksivalmistumisesta. Hän lähtiitse mukaan Mian kaveriksi,sillä koki omienkintietojensa tarvitsevankohennusta.Vaikka ei uskoisi, niin upeastiMerja suomea haastattelussapuhuu:18- Kävin 80-luvulla 20 pisteensuomen kurssin Göteborgissa.Mutta siitä on aikaa.On hyvä kerrata kielenhuoltoasioita.Kirjallisuutta luenkyllä, mutta nyt oli kiva kuullauusista kirjoista. Uudissanoistatuo jytky jämähti jamarttailu.- Kumpikin kurssin opettajistaolivat päteviä. Odotuksiakurssista oli kyllä: aina jotakinsaan. Mutta sain enemmänkin.Täällä voi myös tavatauusia ihmisiä ja sai kontakteja.Sain kuulla uppsalalaistenkäyttämästä etäopetuksesta.Nyt on nimet ja meilläon mahdollisuus jatkaa kontaktia.Merja Bahlsten toimii boråsilaisessaKulttuuri 75 -seurassaja on ollut n. 20-jäsenisenKylälaulajat-kuoronjohtajana:- Arvi Krekula oli johtajanaennen minua ja minä olennyt ollut kymmenen vuotta.Olemme esiintyneet vuosijuhlissaja nyt torilla hallintoaluejuhlissa.Säestin ArjaSaijonmaata.- Vedän vauvamuskaria jaseuraan suomenkielistä esikoulutoimintaa.Se on nyt uusissatiloissa ja on oma osasto.Paljon on kiinni vanhempienaktiivisuudesta. Koordinoijakävi kartoittamassa tilannettaja tarpeita. Monitoimitilatja eläkeläistoimintaolisivat toiveissa.Miia-Marika Wivolin valmistuikeväällä kirjastonhoitajaksi jahänellä on ollut sijaisuuksiakaupunginkirjastossa ja korkeakoulunkirjastossa. Innostuslähteä alalle syntyi,kun hän Göteborgissa tapasikirjastonhoitajan, joka tuntuitietävän kaiken kaikesta.Lapsuudessa hän luki paljonKitty-kirjoja, joita pidettiinhuonolaatuisina kirjoina. MiaTiedote 3-2012Mia-Marika Wivolin jaMerja Bahlstenuskoo kuitenkin, että nesaivat hänet sitten lukemaanvaikeampia kirjoja. Hänentoiveenaan on pystyä innostamaankaikenikäisiä lukemaansellasta, mikä heillesopii ja mistä he ovat kiinnostuneet.Kari HotakaisenIhmisen osa oli tehnyt häneenvaikutuksen. Hän kirjoittaaniin järisyttävän selvästiihmisestä ja suhteestamuihin ihmisiin.Miia-Marika tunnustaa, etteiole suomalaista kirjallisuuttapaljon lukenut:- Saan pitkän kotiläksyn.- Kieliosuus on ollut mullehirveän tarpeellinen. Olenitse saanut tulkita uudissanojaja käyttää mielikuvitusta,Mia sanoo huvittuneena.- Kävin suomeksi 1-5 -luokatja äidiltä olen oppinut.MP

Suomenopettajia AxevallassaArja RöstlundSirkka-Liisa Morad (vas.) ja Anne Harbom Jäderlund ottivat ”Messin”seinustalla aurinkoa ruokatauon aikanaSirkka-Liisa Morad,Uppsala- Ohjelma oli hyvä ja kaikkioli tarpeellista. Saimme tietääuusimmista kirjoista jakirjailijoista.Sirkka-Liisa opettaa suomealapsille koko peruskoulussa.Viime vuonna oli 50 oppilastaaina yläasteelle asti.Anne Harbom Jäderlund,Uppsala- Uudet sanat kiinnostivat.Kirjallisuudesta palautui paljonmieleen ja tuli halu lukeauudestaan. Eilinen retki tuliaivan bonuksena. Silmä lepäsisiellä Hornborgan järvelläeri lintuja katsellessa.Annella oli viime keväänä 60oppilasta etäoppilaat mukaanluettuina.- Nyt on haussa puoli virkaalisää tai enemmänkin, ettäsaataisiin pienemmät alueet.Etäopetus on auttanuut niitä,jotka asuvat kaukana.- Uppsalassa onsuomalainen esikoulu jalauantaikoulu. Nyt on alkanuttulla enemmän 6-vuotiaita.Lapset ovat jo kolmatta maahanmuuttajapolvea.Suomestaei enää muuteta Uppsalaan.1990-luvun alussa olilähes 100 oppilasta suomalaisillaluokillakin ja yli kymmenenopettajaa.Lisäksi minua kiinnosti määrätytsanat ja uudempi kirjallisuus.- Minulle on kyllä paljon uutta,Vuonna 2000, kun meninsuomalaiseen kuoroon tuliheti piisi, jota en ollut kuullutkaan.Kolmeenkymmeneenvuoteen en ollut käyttänytsuomea ja luulin, etteisuomalaisia Linköpin-issäolekaan. Mentiin keittiöön japuhuttiin siellä. Kun minunlapset oli pieniä, ne luuli sentakia, että kaikki naiset osaasuomea. Sitten lastenlapsetkysyy ihmeissään: mitä, eiköisoäiti osaa?- Olen opettanut suomeaaikuisille Folkuniversitetissä.Ryhmät on olleet aika tasaisia,vaikka toiset osasi jolauseita. Kieliopin opetus onvaikeampaa. Jos toiset osaakieliopin perusteet ja alkaaselittää, toiset ei tiedäollenkaan, mistä on kysymys.Se on vaikeaa.MPArja RöstlundLinköping- Etupäässä olin etsimässäuusia sanoja, joita voisikäyttää nuorten kanssa. Nosellaisiahan olivat paukkumaissi(popcorn) ja jytky.Tiedote 3-2012 19

Ruotsin Suomalaisen Opettajaliitonsyyskokouslauantaina 17.11.2012Örebron kielikoulullaKrokusgatan 16, ÖrebroKokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat11.00 Hallituksen kokous12.00 Lounas13.00-14.00 Syyskokous14.30 - n.16.00 Luento ajankohtaisesta aiheestaTervetuloa!RSO:n hallitus20Ruotsin uutisiajatkoa sivulta 13ehkä ei osaa edes lukea - silloinon vaikeaa saada todistustavuoden, parin koulunkäynninjälkeen.Mikä on tilanne Ruotsissa, josotetaan huomioon vain Ruotsissakoulunsa käyneet?- No tilanne on vähän parempi,mutta ei sekään ole hyvä. Josotetaan esimerkiksi Timrå,ei10-15% saa pätevyyttä lukioon.Luku on aivan liian iso.Mikä täällä mättää?- Katsoimme keväällä 10 vuottataaksepäin tuloksia, näimmeettä koko ajan tulokset ovatmenneet huonommiksi.- Syitä on monia. Yksi syy onse, että koulujen taloudellisetehdot ovat heikentyneet. Kuntiensatsaukset kouluun ovatpaperituote, niitä ei ole käytännössätehty koskaan. Siitäkärsivät eniten oppilaat, suomiiSantala.Tutkija Outi Hovattaon vuoden ulkosuomalainen9.8.2012 Kantasolututkija, professoriOuti Hovatta on valittuvuoden ulkosuomalaiseksi.Karoliinisessa instituutissa Tukholmassatyöskentelevä Hovattapalkittiin kansainvälisestimerkittävästä urasta lapsettomuushoitojensekä kantasolututkimuksenkehittäjänä.Aiemmin vuoden ulkosuomalaiseksion nimitettyjäovat esimerkiksi Linux-käyttöjärjestelmänkehittäjä LinusTorvalds, jääkiekkoilija SakuKoivu sekä säveltäjä Esa-Pekka Salonen.Tiedote 3-2012Vuoden ulkosuomalaisenarvonimen myöntää vuosittainulkomailla asuvalle suomalaiselletai suomalaissiirtolaisenjälkeläiselle Suomi-seura. Kriteerinäon muun muassa kansainvälisestimerkittävä ura sekäSuomen tunnetuksi tekeminenmaailmalla.Yli 400 tieteellistä julkaisuajulkaissut professori OutiHovatta on yksi kansainvälisestitunnetuimpia suomalaistutkijoita.Hän kehittämänsämunasarjakudoksen pakastusmenetelmämahdollistaa naisenhedelmällisyyden säilymisenennen syöpähoitoja. Menetelmäon johtanut useiden terveidenlasten syntymään. Hän ontutkimusryhmineen myös kehittänytkantasolututkimusta.

Ruotsin Suomalainen Opettajaliitto - RSO/ Sveriges Finska Lärarförbund - SFiLruotsinsuomalaisten opettajien uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonkieli-, kulttuuri- ja etujärjestö.Box 15052, 700 15 ÖREBRO puh 019-25 74 00 p-siirto 701036-6 organisaationumero 802 432-3753RSO:n www-sivut:PuheenjohtajaMatti Lautkoski,matti.lautkoski@telia.comKumminvägen 104702 18 ÖREBRO070-663 73 30Varapuheenjohtaja:Milli Anttonen,manttonen@live.seBrahegatan 7A722 16 VÄSTERÅS021-18 58 50Rahastonhoitaja:Mailis LautkoskiKumminvägen 104702 18 ÖREBRO070-28 29 799Vastaava päätoimittaja:Matti Lautkoskihttp://modersmal.skolverket.se/finska/index.php/rsosfilRSO:n HALLITUS 2012Varsinaiset jäsenet:Jemina Silfsten,jemina_silfsten@hotmail.comNolhagavägen 3703 69 ÖREBRO070-668 61 29Anne Wallinanne_wallin@yahoo.comOlovsvägen 20151 48 SÖDERTÄLJE08-550 620 15Sihteeri:Merja Vegusmerja.vegus@skola.vasteras.seBrahegatan 7A72 216 VÄSTERÅS073-951 84 92Jäsenlehti TIEDOTE070-641 30 48Vaalivaliokunnan pj. :Anne Wallin,anne_wallin@yahoo.comVarajäsenet:Eila Carlssoneila_carlsson@hotmail.comAntikvariegatan 31 64435 TorshällaMari Sankilampimarie_sanki@hotmail.comCarlavägen 47 A633 51 ESKILSTUNA073-7761581Tilintarkastajat:Matti J KorhonenPilotgatan 16 3 tr128 32 SKARPNÄCK08-605 33 24Arja Turkkila-OlssonUpplandsgatan 56113 28 STOCKHOLMJäsenmaksu 2012: Varsinaisen jäsen 250 kr, opiskelijat, eläkeläiset 120 kr.RSO:n pankkisiirtonumero on: 5559-3016 Osoitteenmuutokset rahastonhoitajalle.RSO:n OSASTOTBoråsin os. Göteborgin os. Länsi-Sveanmaan os.pj Sirpa Heikkilä pj Rauni Lenander pj Mailis LautkoskiSödervärnsg. 11 Kryddpepparg. 85 Kumminv. 104504 50 BORÅS 424 53 ANGERED 702 18 ÖREBRO033-15 61 33 031-330 78 12 019-33 53 82siht Lea Haapala siht Liisa Bronsdon siht Annika DovrinderAlidebergsg. 10 Svang. 9D Fridhemsg. 8502 34 BORÅS 416 68 GÖTEBORG 692 31 KUMLA033-10 62 35 031-19 88 89 019-57 17 66Västmanlannin os. Eskilstunan os. Haaparannan os.pj Pirjo Hyypiä-Jonsson pj. Eila Carlsson pj Pekka HyötyläStavhopparg 10 Antikvarieg. 31 Ekorrstigen 33722 41 VÄSTERÅS 64435 Torshälla 953 36 HAPARANDA021-33 32 04 eila_carlsson@hotmail.com 0922-141 46siht Milli Anttonen siht. Mari Sankilampi siht Hannele HuuvaBraheg. 7A Carlavägen 47 A Hjortv. 15722 16 VÄSTERÅS 63351 ESKILSTUNA 953 36 HAPARANDA021-18 58 50 073-7761581 0922-128 80Toimittaja: Matti Pilhjertamatti.pilhjerta@gmail.comSuur-Tukholma/STOPpj Sirpa HumalistoStorskiftesv. 73145 60 NORSBORG08-531 85 241sirpa.humalisto@edu.botkyrka.sesiht Ulla HögstedtMejselv. 37126 38 HÄGERSTEN08-19 44 08Tiedote 3-2012 21

Kieli ja kirjallisuuskurssinosanottajat Axevallankoulurakennuksen portailla. (ylh.)Varnhemin kirkko (alla)Kahlaajalintu Hornborganjärvellä(vieressä)Kivikautinen käytävähautaEkornavallenilla (alh.)22Tiedote 3-2012

Örebro - korkeakoulu- ja musiikkikaupunkikeskellä Ruotsia hyvien liikenneyhteyksien varrellaEnnen kaikkea siellä onÖREBRON RUOTSINSUOMALAINEN KIELIKOULUAla- ja keskiasteen koulu sekä vapaa-ajankoti ja esikoulu (ent.lastentarha). Pätevä henkilökunta, otamme päiväkotilapsia/oppilaitamyös naapurikunnista.Käyntiosoite Krokusgatan 16päiväkoti PEIKKOLA - TROLLANDETkäyntiosoite Varbergsgatan 221, postiosoite ja sähköposti allaPuh. koulu 019-25 74 00. esikoulu 019-25 72 36, faksi 019-25 74 80Postiosoite: Box 150 52, 700 15 ÖREBROkieikoulu.orebro@telia.com Sprakskolan.orebro@telia.comKäy kotisivullammewww.kielikoulu. orgKansalliset vähemmistöt ja vähemmistökieletEuroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjensuojelua koskeva puitesopimus avattiin allekirjoitettavaksihelmikuussa 1995 ja se tuli voimaan1.2.1996. Se heijastaa Euroopan neuvoston vuoden1993 Wienin huippukokouksessa tahtoa. Huippukokouskorosti kansallisten vähemmistöjen oikeuksiaosana demokraattista turvallisuutta.Vähemmistöjen oikeuksiin liittyy myös alueellistentai vähemmistökielten peruskirja vuodelta 1992. Setähtää näiden kielten käytön edistämiseen kouluissa,julkishallinnossa, kulttuurissa ja sosiaalisessa elämässäsekä tiedotusvälineissä.Tiedote 3-2012 23

24Tiedote 3-2012