PYLONIA MYÖTEN MALLINNETTU - Kuntatekniikka

lehti.kuntatekniikka.fi

PYLONIA MYÖTEN MALLINNETTU - Kuntatekniikka

SISÄLTÖ7 / 2011 1. marraskuuta20 Britanniassa yleistyvät kaupunkikehitystäkoordinoivat julkiset yritykset.Swindonissa asialla on kaupunginomistama Forward Swindon.13 Vanhan Rauman putkityö- ja arkeologisetkaivaukset sujuivat nopeasti, kun niiden dokumentoinnissakäytettiin laserkeilausta.26 Mikkelin keskustauudistuksesta tuli erinomainenkaupungin, yrittäjien ja kiinteistöjenkumppanuushanke, Jorma Holopainen sanoo.40 Rankkasateet ovat yleistyneet. Helsingissäoli yli sata kellaritilojen tulvapumppaustakaupunkia 22.8. koetelleen sateen jäljiltä.ICTTurun Seudun Vesi hyödyntää3D-tekniikkaa vedentuotannossa 6Tietomallit tulevat suomalaiseeninfrarakentamiseen 10Laserkeilaus nopeuttaakaivausten dokumentointia 13Länsimetroa luodaanviisiulotteisesti 14Vesihuollon liittymätiedotkunnissa täsmentyvät 17YHDYSKUNTASäästöpaineet leimaavat brittikuntienyhdyskuntakehitystä 20Maailman korkein puukerrostaloLontoossa 25Mikkelin keskusta uudistuivalituksitta 26Mikkelin torille rakennettiinmaanalainen jätejärjestelmä 28Mikkeli käyttää kotimaistagraniittia torilla ja kävelykadulla 29Kuopion keskustauudistusvalmis kesällä 2013 30YHTEISTYÖJÄRJESTÖMMESuomen kuntatekniikan yhdistys 31Kuntien Putkimestarit 38UKTY 39VESIHUOLTORankkasateet yleistyvät, samoinkiinteistövahingot 40Verkostojen saneeraukseenetsitään uusia toimintamalleja 43Kuntaliitos on mahdollisuusammattimaiseen vesihuoltoon 46Verkoston kunnossapidossaulkoistamisen riskit hallintaan 49PALSTAT / KOLUMNITPääkirjoitus 5Rytilät/Pekka Rytilä:Laubengang 19KEHTO-foorumi: Haasteistainnovatiivisiin mahdollisuuksiin 51Uutisia 54Kirjallisuutta 55Tuoteuutisia 56Henkilöuutisia 57Palveluja 58lehti.kuntatekniikka.fiKuntatekniikka 7/2011 3


Tämä kansi kestää lähemmän tarkastelunValmistettu Suomessa laadukkaista raaka-aineista standardien mukaisesti työntekijöitä kunnioittaen


lehti.kuntatekniikka.fiKUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI■ Energia■ Hankinnat■ Ilmastonmuutos■ Infra-IT■ Jätehuolto■ Kiinteistöt■ Kunnossapito■ Liikenne ja väylät■ Liikuntapaikat■ Maankäytön suunnittelu■ Maarakennus■ Rakentaminen■ Turvallisuus■ Uimahallit ja kylpylät■ Vesihuolto■ Viheralueet■ YmpäristöALANSA YKKÖNEN3D-tekniikka auttaaTurun seudun pohjavedentuotannossa sivu 67 /2011Mikkelin keskustauudistui ilmanvalituksia sivu 26Lontoon Newhamsyntyy uudelleenolympialaisiin,Jean Jeffreysivulla 36iloitsee. sivu 20Kuntaliitos on väyläammattimaiseenvesihuoltoon sivu 46Crusellin silta infrarakentamisenpilottinaPYLONIAMYÖTENsivu 10MALLINNETTUKannen kuvat: WSP Finland OyTOIMITUSTUSToinen linja 14, 00530 HelsinkiInternet: lehti.kuntatekniikka.fiS-posti: toimitus@kuntatekniikka.fiPäätoimittaja DI Paavo TaipalePuh. 09 771 2557, 050 380 8368Toimitussihteeri Pirjo ValtakariPuh. 050 352 3155Toimituksen sihteeri Monica HonkaniemiPuh. 09 771 2087, 050 310 4811TOIMITUSNEUVOSTOHeikki LonkaKirsi RontuJuhani SandströmSami SillsténPaavo TaipaleTILAUKSETPuh. 09 771 2442asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fiVuodessa 8 numeroaKestotilaus 71 €, vuosikerta 80 €Irtonumero 10 €ILMOITUKSETSuomen Business Viestintä OyMarianne LohilahtiPL 356, 00101 HelsinkiPuh. 040 708 6640marianne.lohilahti@netti.fiTYÖPAIKKAILMOITUKSETS-posti: toimitus@kuntatekniikka.fiHinta 3,65 €/palstammSIVUNVALMISTUSAste Helsinki OyPAINOPAIKKAForssa PrintISSN 1238-125X66. vuosikertaAikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKUSTANTAJA/JULKAISIJATKL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto rySuomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTYPÄÄKIRJOITUSPaavo Taipalepaavo.taipale@kuntatekniikka.fiMallikasta kuntatekniikkaa”Mitä enemmän maailmalla kiertää, sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä, että täkäläinenkuntatekniikka on varsin mallikasta ja kestää hyvin kansainvälisen vertailun.Vaikka asfaltissa on reikiä, lumi haittaa liikkumista talvella ja korjausvelkaniin rakennuksissa kuin yhdyskuntatekniikassakin on uhkaava, ei tarvitse hävetä.Tietomallien käyttö on yksi osoitus kuntatekniikkamme suunnittelun ja rakentamisenkehittymisestä. Viime aikoina tietomalleja on alettu käyttää talohankkeidenohella myös infrastruktuurihankkeissa. Päänavaajana on ollut Helsinginkaupungin Crusellin silta, jossa puolin ja toisin opittiin tietomallin hienouksistaja haasteista. Kaikki ei aina mennyt kuin Strömsössä, mutta eteenpäinpäästiin.Maailma pursuaa tietoa, mutta kaikki tarvittava tieto ei kuntatekniikan tekijoilläkäänole läheskään aina hallussa. Se on sirpaleina eri paikoissa ja eri muodoissa,eivätkä tietojärjestelmät ymmärrä toisiaan. Suuri määrä tietoa on edelleenvain avainhenkilöiden muistin varassa, sitä enemmän mitä pienemmästäkunnasta puhutaan.Hyvin toimiessaan nykytekniikka mahdollistaa tiedon kokoamisen helpomminsaavutettavaksi ja hallittavaksi. Olennaisen tiedon erottaminen toisarvoisestainformaatiotulvasta ja sen hallinta vaatii uutta osaamista kaikilta. Epämukavuusalueelleon mentävä. Siellä voi kokea myös onnistumisia.Tietomallien laajemman hyödyntämisen yhtenä hidasteena on pidetty korkeahkojaaloituskustannuksia, jolloin menetelmä soveltuu huonosti pienempiinhankkeisiin. Osaamisen kasvaessa ja tietomallintamisen yleistyessä nämä kynnyskustannuksettullevat jonkin verran alenemaan. Kunnissa puolestaan pyritäänhankekoon kasvattamiseen ja hankinnoissa laajempiin puitesopimuksiinsamalla, kun kuntakokoa ollaan suurentamassa. Tämä tarjoaa tietomallintamisellekinaiempaa lupaavammat soveltamisolosuhteet.”Virman Rahoilla (VR)”Syys-lokakuun vaihteessa VR Oy joutui jälleen hankaluuksiin, tällä kertaa lipunmyyntijärjestelmänuudistuksen kanssa. Useiden viikkojen ajan junalippujen saaminenmistä tahansa myyntikanavasta oli sattumanvaraista. Uusi tietojärjestelmätukehtui, kun odotettua selvästi suuremmat asiakasmäärät kiinnostuivathinnoittelun uudistuksesta ja lippujen verkkokaupasta. Tieto ei liikkunut.Ainakin pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä lippujen saaminen myös junistaoli usein mahdotonta, jos ei sattunut olemaan käteistä. Pelkän muovirahankanssa huomaamattaan tai tarkoituksella liikkuville VR tarjosikin maksuttomiakyytejä useina päivinä. Kohteliasta, mutta pitkän päälle kestämätöntä.Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT8/2011 16.11. 13.12. Energia ■ Valaistus


ICTaalta alkamassavedentuotannossaVesihankkeen aikana luotiinkolmiulotteinen rakennemalliVirttaankankaan harjumuodostelmasta.Tähän perustuenrakennettiin 60-kerroksinenpohjaveden virtausmalli. Niidenavulla päätetään, miten tuotantototeutetaan.– Pystymme kuvaamaan, mitätapahtuu kun otetaan ja imeytetäänvettä.Takana on ympäristöluvanvaatimusten mukainen yhdenvuoden koekäyttöjakso. Sen aikanaseurattiin tarkoin jokivedestäimeytetyn tekopohjavedenkäyttäytymistä Virttaankankaanharjussa.– Malleihin ei saa koskaanliikaa luottaa, mutta 3D-tekniikallaluodut etukäteiskuvauksetpitivät paikkansa, Artimo myhäilee.Ennen varsinaista koekäyttöäpohjaveden joukkoon laitettiinväriainetta, jotta pystyttiin todentamaanharjuun imeytetynveden liikkeitä. Näin saatiin selville,mitä reittejä imeytetty vesikulkee ja millä nopeudella setulee kaivoille.Kaikki kolmessa osassa tehdytison mittaluokan kokeet vastasivatetukäteen saatuja arvioita.Ympäristöluvan edellytyksenäoli ryhtyä toimenpiteisiin,Kuntatekniikka 7/20117


ICTVirttaankankaalla on Alastaron ja Oripään maastossa 19 imeytysallasta yhteensä seitsemällä imeytysalueella.– Vesi imeytetään tästä maan sisään. Muutaman kuukauden kuluttua se pumpataan kaivosta ylös, tutkimuspäällikkö Aki Artimo kertoo.TEKOPOHJA-VESIHANKE■ Turun seudun hanke käynnistyi2001, kun Turku, Lieto,Länsi-Turunmaa, Naantali, Kaarina,Paimio ja Raisio allekirjoittivatsopimuksen tekopohjavesihankkeesta2001.■ Turun Seudun Vesi Oy aloittaatekopohjaveden tuotannonseudun 300 000 asukkaalle tänäsyksynä.■ Hankkeen kustannukset ovatnoin 170 milj. euroa.■ Virttaankankaalla imeytysaltaitaon 19 ja imeytysalueita 7.Alueella on 12 pohjavesikaivoa.Yksi pohjavesikaivo maksaa100 000 euroa.■ Harjun pohjavesikaivojen yhteenlaskettukeskimääräinenkapasiteetti on 100 500 m 3 /d.■ Vedensiirtolinjaa on rakennettunoin 100 km. Se muodostuu13 000 valurautaputkesta.mikäli koekäytön yhteydessä olisihavaittu sellaisia muutoksia,joilla olisi ollut vaikutusta tuotannontoteuttamiseen.Paljon sovellusmahdollisuuksiaTurun Seudun Vesi Oy lähti kehittämääntekopohjavesihankkeessaomaa 3D-tekniikkaa, koskase palveli suoraan hankkeentoteuttamista. 3D-tekniikan kehittäminenon vienyt paljon aikaaja resursseja.– Tämä on 170 miljoonaneuron vedenottohanke. 3D-sovelluksillemääritetyt vaatimuksetovat suhteessa hankkeen kokoon,Artimo kuvailee.Hän vakuuttaa, että vastaavaatekniikkaa pystytään käyttämäänmyös pienemmän mittakaavanhankkeissa.– Olemme luoneet perusteettämäntyyppisille sovelluksille.Niitä voi soveltaa missä tahansa.Vastaavia sovelluksia on muitakin,mutta tietoisuutta nykyisistä3D-geologisen mallinnuksenmahdollisuuksista on Artimonmukaan yllättävän vähän.– Mallimme soveltuisi esimerkiksiTurun keskusta-alueentalojen painumisen kartoitukseenja riskianalyysiin yhdistettynäpohjavesiolojen mallinnukseen.Kallis tekniikka säästääArtimo myöntää, että 3D-malliensoveltamista on vaikea saadalyötyä läpi. Syynä ovat kalliitalkuinvestoinnit. Hän muistuttaa,että vaikka 3D-malliin joutuulaittamaan rahaa, se maksaaitsensä takaisin.– Sillä säästetään suuria summia.Mitä enemmän panostaa,sitä enemmän säästää. 3D on tulevaisuutta.Ei voida ajatella, ettäainoa tieto maasta olisi kaksiulotteinenkartta.Turun Seudun Vesi käytti hyväksi3D- ja pohjavedenvirtausmallinnuksessakertynyttä tietoapohjavesilaitoksen tuotantokaivojenrakentamisessa. Kun kaivoon täsmälleen oikeassa kohdassa,siitä saa pumpattua parhaim-millaan yli 10 000 kuutiometriävettä vuorokaudessa. Vastaavamäärä Virttaankankaalla muidenvedentuottajien kaivoissa onTämä on yksi kahdestatoistakaivosta, joista imeytetty vesipumpataan ylös.8 Kuntatekniikka 7/2011


Virpi Adamssonnoin 500–1 500 kuutiota.– Tällä on iso merkitys. Nytmeille riittää 12 kaivoa. Yksikaivo maksaa 100 000 euroa.Säästö on siis mittava.3D-malleja näkymättömistärakenteista ja muodoistaTurun Seudun Veden kehittämä3D-mallinnus ei tarkoitapelkästään kolmiulotteisia kuvia.Siinä luodaan kolmiulotteisiamalleja sellaisista rakenteistaja muodoista, jotka eivätole suoraan näkyvissä.Välillistä tietoa maaperänrakenteista on saatu kairaustenja maatutkan avulla, muttamalleihin on sisällytettymyös sellaiset alueet, joista eiole suoraa mittaushavaintoa.Tämä tapahtuu muun muassasedimentologisten kerrostumisympäristömallienavulla,jotka kuvaavat tai ennustavatrakenteiden jatkumistamyös havaintojen ulkopuolisillaalueilla.Kaikki hankittu tieto syötetääntietokoneelle yhdeksiisoksi kokonaisuudeksi. Tietokannassaon geologiset mallitja virtaus- sekä 3D-mallit.Sitä täydennetään aina, kuntulee uutta tietoa.– Me pyöritämme mallia jaannamme valvomoon tiedotimeytys- ja pumppausmääristä.Pystymme ennakoidustihallitsemaan ja käyttämäänpohjavesiesiintymää, Artimokertoo integroidusta mallinnuksentyövälineestä.Vesi viipyy harjussa2–3 kuukauttaMallinnettavan rakenteen jamateriaalin ominaisuuksilla onsuuri merkitys Turun SeudunVeden luomissa 3D-malleissa.On tärkeää tietää, miten maaperänominaisuudet vaikuttavatveden liikkeisiin, joten kyseessäei ole pelkän muodon jarakenteen kuvaus.Tiedoilla on keskeinen asematekopohjavesihankkeessa.Vesi tulee Huittisista Virttaankankaalle,jossa se imeytetäänimeytysaltaista maan sisään.Vesi viipyy harjussa kahdestakolmeen kuukautta.– Näemme veden seuraavankerran, kun pumppaammesen kaivosta ylös. Tarkoituson, että se mikä imeytetään,otetaan myös talteen,Aki Artimo korostaa. Virpi AdamssonKaivon paikka on määritetty täsmällisesti 3D-mallinnuksen avulla,ja veden tuotto on siksi jopa 10 000 kuutiometriä vuorokaudessa.Yhden kaivon hinta on 100 000 euroa.Kuntatekniikka 7/20119


3D-kuvat WSP Finland Oy, valokuva Mikko HammarCrusellin silta pilottikohteenaTIETOMALLITsuomalaiseen infra3D-kuvat kertovat Crusellin sillan rakenteista.Pyloni on kiinnitetty jäykästi päällysrakenteeseen.Sillan kannen reunapalkit ovat teräspalkkeja.Päällysrakenteen köysitasot on sijoitettu poikkileikkauksenkannalta optimaalisesti kannen välikaistoille.Sillan pylonin tornit ovat kannen yläpuoliselta osaltateräskoteloita. Kannen alapuolinen osa on teräsbetonia.Sillan köydet ovat yhdensuuntaisia punosköysiä.Köysien päällimmäisenä korroosiosuojana on käytettyHDPE-putkea, jonka pinnassa on värikerros.Kesäkuussa käyttöön otettu Crusellin silta on merkittävinja rakenteiltaan haastavin Suomessa toteutettu silta, jossatietomallinnusta on käytetty rakennussuunnittelun lisäksirakennustyön toteuttamisessa. Sillasta luotiin tarkka tietomalli,joka sisältää myös rakennusmateriaalien ominaisuudetja määrät.10 Kuntatekniikka 7/2011


CRUSELLIN SILTA■ Saanut nimensä säveltäjäBernhard Henrik Crusellinmukaan.■ Otettiin käyttöön 14.6.2011.Tiia Ettala■ Kokonaisurakan hinta noin17,7 milj. euroa.■ Sillan korkeus on liki 50 mmerenpinnasta, pituus 143 mleveys 25 m.■ Kaksiaukkoinen, epäsymmetrinenvinoköysisilta. Sillan jännemitatovat 92,0 + 51,5 m jahyötyleveys on 24,8 m.■ Pääjänteeseen sijoittuu 20 mleveä pienveneväylä. Rannoillaolevien kevyen liikenteen reittienkohdalla alikulkukorkeuson 2,8 m.Crusellin silta yhdistää Jätkäsaaren länsireunan Ruoholahteen.■ Sillan köysisysteemi on epäsymmetrinenharppu, jossa takajänteenköysikulma on jyrkempikuin etuköysien kulma.Sillan pylonin tornit on kallistettutaaksepäin, etusivun kaltevuuson 11 astetta.■ Siltakannella on molemminpuolisetajoradat ja kevyen liikenteenkaistat sekä keskelläalue raitiotieliikenteelle. Kannenalapuolella pääkannattimienvälissä on tilavaraukset kunnallistekniikalle,kuten kaukolämmölle,kaukokylmälle, vesi-,sähkö- ja puhelinjohdoille.■ Sillan päällysrakenne on kahdenpääpalkin, poikkipalkkienja kansilaatan muodostama arinarakenne,joka on kiinnitettymonoliittisesti Saukonpaadenrannanpuoleiselle maatuelle.■ Pituussuuntaan päällysrakenneon kahden pääpalkin ja kansilaatanmuodostama teräsbetonikannattaja.Palkkien leveyskasvaa tultaessa pylonin tornienkohdalle.■ Sillan poikkisuuntaan rakennetoimii liittorakenteena, jossapoikkipalkit ovat terästä ja kansilaattateräsbetonia.■ Tilaaja Helsingin kaupunki■ Mallinnus Tekla Oyj■ RakennesuunnitteluWSP Finland Oy■ Paalut ja teräsrakenteetRautaruukki OyjMallintaminen alkoitukirakenteistaWSP Finland Oy Crusellin sillanrakennesuunnittelijana päättiottaa tietomallinnuksen (BIM)käyttöön sillan rakennussuunnittelussa2008. Suunnittelu mallintamallaaloitettiin tukirakenteista.Tietomalli siirrettiin työmaalle,jossa sitä käytettiin mm. työnsuunnittelussa,rakenneosien valmistuksessaja hankinnassa sekämittauksissa. Urakoitsija käyttisitä myös työnsuunnittelussa jaaikataulutuksessa.Suunnittelijan ehdotuksestaHelsingin kaupungin rakennusvirastopäätti tukea mallinnustasiten, että koko sillasta laadittiinmahdollisimman tarkka tietomallisisältäen muun muassakaikki teräsrakenteet ja betonirakenteidenraudoitukset.Urakkalaskennassa urakoitsijoillaoli käytettävissään suunnitelmapiirustustenlisäksi maatukienja pylonin tarkat 3D-mallit.Myös päällysrakenteesta oli 3Dmalli.Urakoitsijan asiantuntijoidenkanssa käytiin läpi rakentamistapaanja rakenneratkaisuihinliittyviä asioita ja tarkennettiintyötapoja muun muassa teräsrakenteidenosalta.Tämän jälkeen suunnittelijamallinsi koko sillan. Suunnittelueteni yhtä aikaa rakentamisenkanssa siten, että malli oli valmisnoin kaksi kuukautta ennen kyseistenrakenneosien valmistustatai rakentamista.Työn kuluessa suunnittelijajulkaisi sillan tietomalliin tehdytlisäykset ja tarkennukset viikottainweb-palvelimelleen, jostahankkeen osapuolilla – urakoitsijallaaliurakoitsijoineen ja rakennuttajalla– oli mahdollista hakeamuuttuva tieto omaan järjestelmäänsä.Tietomalli havaittiinhyväksi työmaallaTyömaalla tietomalli havaittiinerityisen hyväksi työtavaksi visuaalisuutensatakia. Tietomallinavulla tarkastettiin myös mahdollisiayhteensovittamisongelmiatörmäystarkastelujen avulla.– Urakoitsija sai rakennusvaiheetennakolta tietoonsa ja pystyihahmottamaan esimerkiksi raudoitusmallitaivan eri tavalla kuintavallisesta tasopiirustuksesta.Tietomallinnuksen myötä rakentajavoi tehdä materiaalihankintansalyhyemmällä aikajänteellä,kun kunkin urakkavaiheen materiaalitarpeetpystytään katsomaansuoraan tietomallista, WSP FinlandinOulun siltayksikön päällikköAntti Karjalainen sanoo.Karjalaisen mukaan tietomallinnuksenavulla rakennushankkeissapystytään eliminoimaanyllätyksiä, jotka sekoittavat aikataulujaja aiheuttavat lisäkustannuksia.Myös muutoksen hallintahelpottuu, kun muutokset pystytäänsimuloimaan suoraan tietomalliin.Tietomalli on hyödyksimyös huolto- ja ylläpitotöissä.Crusellin sillan tietomallinnukselletunnustustaHaastavinta mallinnuksessa oliteräsbetonirakenteiden raudoitteidenmallintaminen ja raudoituspiirustustenlaadinta. Crusellinsillan tietomalli saikin ohjelmistotaloTeklan järjestämissä sekä kotimaisessaettä kansainvälisessätietomallikilpailussa erityismaininnanonnistuneesta ja tarkastaerityisen haastavien teräsbetonirakenteidenmallinnuksesta.Se on myös nostettu merkittävimpienkohteiden joukkoontietomallinnuksen asiantuntijoidenlaatimassa BIM-käsikirjassa.Kirjan ovat toimittaneet ChuckEastman, Paul Teicholz, RafaelSacks ja Kathleen Liston.Rakennustyössä tietomalliakäytettiin apuna muottisuunnittelussa,laserkeilauksia sisältävissämittauksissa, työnaikaistenrakenteiden mallinnuksessa, raudoitteidenhankinnassa, määrälaskennassaja työmaan hankintojensuunnittelussa. Tiedonsiirrossakäytettiin tietomallista tuotettujatiedostoja ASCII-, DWGjaIFC- muodoissa. Lähteet: Helsingin kaupungin jaWSP Finland Oy:n tiedotteet12 Kuntatekniikka 7/2011


5D-mallin tiedot sähköisenhuoltokirjan perustaksiLänsimetroa luodaanviisiulotteisestiKuvat Länsimetro OyLänsimetron 5D-hankkeentavoitteena onlöytää työkalut eri alojen,eritasoisten ja eriohjelmiin perustuviensuunnitelmien sisältämientietojen sovittamiseksiyhteiseen malliin.Mallin käyttäjiä tulisivatolemaan metrolinjanoperaattori, huoltoja pelastushenkilöstö.● Ari Huhtaniskaprojekti-insinööri, asematLänsimetro Oy Aiemmin rakennusten ja rakenteidenkolmiulotteisista malleistakäytettiin nimitystä tuotemalli.Viime vuosina on yleistynytnimitys tietomalli (BIM, BuildingInformation Model), joka onkäsitteenä tuotemallia laajempi javoi koostua useiden suunnittelualojenmalleista ja muista rakennukseentai rakenteeseen liittyvistätietolähteistä. Rakennustenja rakenteiden tietomallia laajempanakokonaisuutena voidaanpuhua virtuaalisesta suunnittelustaja rakentamisesta (VDC,Länsimetro virtuaalisestiVirtual Design and Construction),joka kattaa myös infrastruktuurinsuunnittelumallit.Tietomalliteknologialla onmahdollista korjata tai poistaaperinteisen rakentamisprosessintiedonsiirron ja -hallinnan ongelmia.Mallien käyttö tukee myösalan yleisiä kehitystavoitteita, kutenelinkaarivastuullisen rakentamisentoteutumista. Mallinnusohjelmienprojektinhallintaantarjoamat työkalut mahdollistavatmm. tietomallissa olevien rakennusosienjäsentämisen ja aikataulutuksenhalutulla tavalla.Mallinnettaessa tieto on yksittäisensuunnittelualan sisälläkumuloituvaa, eikä suunnitelmiatehdä uudelleen, kun hanke siirtyyvaiheesta toiseen. Tietomalleissaetuna on myös mahdollisuustiedon tehokkaaseen ja havainnolliseensiirtoon osapuoliltatoiselle, esimerkiksi käyttämällätietomallien luovutuksiin yhteisiäprojektipankkeja.Eri alojen tietomallitsovitetaan yhteenLänsimetron 5D-pilottihankkeentavoitteena on luoda malli,jonka avulla mm. suunnitelmienyhteensovittamisesta tulisi Länsimetronkaltaisen monialahankkeenkannalta helpompaa ja varmempaa.Länsimetrossa on montasuunnittelu- ja toteutustoimialaa(arkkitehtuuri, kallio-, geo-,rata-, rakenne- ja talotekniikka).Tavoitteena onkin, että Länsimetromallisovittaa yhteen nämä toimialojentietomallit.Länsimetron mallinnustyökalutovat Novapoint (väylärakenteet), AutoCAD (tilat, kalusteet,laitteet), Revit/IFC (talotekniikka)ja Novapoint Virtual Map.Länsimetron 5D-pilottimallirajataan aluksi koskemaan Lauttasaarenasemaa. Työn yhteydessäpyritään selvittämään toimivia jajoustavia menettelytapoja erityisesti2D-suunnitelma-aineistonmallintamiseksi. 5D-hankkeestatoivotaan saatavan työkaluja siihen,miten useiden eri alojen eritasoistenja eri ohjelmiin perustuviensuunnitelmien sisältämättiedot voidaan sovittaa yhteiseenmalliin.Pilottihankkeen ensi vaiheenmalli on esittelymalli. Tavoitteenakuitenkin on, että se laajentuukoko linjaa koskevaksi. Tällöintehtäisiin koko linjaston käsittävätietomalli, johon täydennetäänrakentamisen aikana mm.urakoitsijoilta saatavaa AsBuiltaineisto.Mallin käyttäjiä tulisivatolemaan mm. metrolinjan operaattori,huolto ja pelastushenkilöstö.Länsimetron 5D-pilottimalli rajataanaluksi koskemaan Lauttasaarenasemaa.LÄNSIMETROMALLIEnsi sijassa toteutuksen3d-dokumentaatio ja ylläpidon5d-tietomalli.■ 3D = rakenteet ja laitteet■ 4D = aika■ 5D = määrätiedot, laatu, linkitSuunnittelijoidenmäärä kasvussaLänsimetron rakennushankkeessatoimii yli 20 suunnittelukonsulttitoimistoatoimeksiantojensamukaisissa eri alojen suunnittelutehtävissä.Tällä hetkellähankkeen suunnittelutehtävissätyöskentelee lähes 300 eri alojenasiantuntijaa. Lähivuosina suunnittelijoidenmäärä kasvaa nykyisestä,kun suunnittelun pääpainopistesiirtyy louhintaurakoistavarsinaisiin rakennus- ja talotekniikkaurakoihinsekä niiden järjestelmienurakoihin.Hankkeen aikataulu on kireäniin suunnittelun kuin toteuttamisenkinosalta. Sen vuoksisuunnittelutoimeksiannoissahyödynnetään juuri niitä suunnitteluohjelmia,-tapoja ja -menetelmiä,jotka tuottavat parastaja varminta tulosta kunkinkonsultin edustaman suunnitte-14 Kuntatekniikka 7/2011


ICTlualan kannalta. Eri suunnittelualoillaon tällä hetkellä hyvinerilaisia valmiuksia mm. 3Dsuunnitteluun,joten Länsimetro-hankkeessaei sitä ole konsulteiltaedellytetty. Tämä lisää haasteitaja työmäärää suunnitelmienyhteensovittamisessa.Tavoitteenasähköinen huoltokirjaTavoitteena on hyödyntää saatavaakokemusta hankkeen rakentamisenja käytön aikana sekäluoda malli, jonka avulla mm.suunnitelmien yhteensovittamisestatulisi monialahankkeenkannalta helpompaa ja varmempaa.Koska hankkeen asiantuntijoidenkäyttämät menetelmätja ohjelmat asettavat merkittäviärajoituksia mallipohjaisen suunnittelumenetelmänkäyttöönotolle,ei 5D-pilottihankkeestaodoteta tässä vaiheessa apuvälinettäsuunnitteluun ja visualisointiin.Sen sijaan tavoitteena on saadasiitä hyötyä metroinfran käyttöiänaikana. Tietokanta olisi myöhemminkäyttöönotettavan sähköisenhuoltokirjan perustana.Tähänastisten kokemustenperusteella malli on erittäin havainnollinenja oiva työkalu esimerkiksityömaavalvonnassa.Mallin käyttö on helppoa, joskintäysi potentiaali on vielä hyödyntämättämm. suunnittelussa.Suurimmat odotukset painottuvatkuitenkin hyötyyn metrontulevassa käytönaikaisessa ylläpidossa.Mallin kehitys jatkuu, ja senkäyttö voidaan tarpeen vaatiessamääritellä esimerkiksi Länsimetronjatkeen suunnittelutoimeksiantojensisältöön. Suomen suurin infrahanke■ Tuhansia ihmisiä työllistäväLänsimetro on Suomen suurininfrahanke. ValmistuttuaanLänsimetro kuljettaa yli100 000 matkustajaa päivässä.Länsimetro tuo seitsemänuutta asemaa. Asemat sijoittuvatEspoossa Matinkylään, Urheilupuistoon,Tapiolaan, Otaniemeen,Keilaniemeen ja HelsingissäKoivusaareen ja Lauttasaareen.Espoon Niittykumpuunon suunniteltu asemavaraus,joka voidaan myöhemminrakentaa valmiiksi.Länsimetro on 13,9 kilometriäpitkä. Se koostuu kahdestarinnakkaisesta tunnelista,jotka kulkevat koko matkanmaan alla. Asemien lisäksilouhitaan 15 pystykuilua, jotkaon suunniteltu hätäpoistumista,paineentasausta, ilmanvaihtoaja savunpoistoa varten.Rakentamista ja huoltoavarten on suunniteltu yhdeksänajotunnelia.Länsimetron tavoitteena onluoda edustava, laadukas, nykyaikainenja aikaa kestävämetrojärjestelmä, jossa matkustajavoi nauttia nopeanjoukkoliikennemuodon eduistaturvallisesti ja sujuvasti. Länsimetronsuunnittelun lähtökohtiaovat liikennöinnin automatisointi,uusimman teknologiankäyttö sekä turvallisuuttaedistävät ratkaisut.Syksyllä 2011 ajotunneleistaon louhittu yli puolet ja ratatunneleista15 prosenttia.Tavoitteena on, että metro liikennöivuoden 2015 lopussa.Kuntatekniikka 7/201115


29. Talvitiepäivät29 th Winter Road Congress in FinlandTAMPERE14.-16.2.2012ILMOITTAUTUMINEN SEMINAARIIN ON KÄYNNISTYNYT!NÄYTTELYMYYNTI HYVÄSSÄ VAUHDISSA!ILMOITTAUTUMINEN JA NÄYTTELYVARAUKSET: www.tieyhdistys.fiVARAATHAN MAJOITUKSEN AJOISSA. HOTELLIKIINTIÖT PURKAUTUVAT 3.1.2012.


ICTAjantasainen tieto on hintansa väärtiVESIHUOLLON LIITTYMÄTIEDOTkunnissa täsmentyvätTiedot vesihuoltoverkkoon liitetyistäkiinteistöistä tarkentuvat,kun RHR:n tietoja verrataan vesilaitostenasiakasrekistereihin.huoltoliittymätietojen tarkistamistyötä.Tietojärjestelmien hajanaisuuden vuoksi kunnan eri toimijoiden ja valtionviranomaisten käsitys vesihuoltopalvelujen kattavuudesta on puutteellinen.Vajavaiset tiedot voivat johtaa kunnassa kiinteistöveromenetyksiin tai vaikeuksiinhaja-asutuksen jätevesiasetuksen toimeenpanon seurannassa. Ohjeistettumenettely rekisteritietojen ajantasaistamisesta parantaa tilannetta.TEKSTI Paavo Taipale Suomen ympäristökeskuskäynnisti viitisen vuotta sittenhankkeen vesihuoltolaitostenverkostoihin liittyneiden kiinteistöjenliittymätietojen ajantasaistamiseksi.Pilottivaihe toteutettiinHämeenlinnan Seudun VesiOy:n (nyk. HS-Vesi) alueella.Lahti ja Mäntsälä ovat Kanta-Hämeen kuntien ohella ensimmäistenjoukossa olleet viemässäläpi tätä rakennus- ja huoneistorekisterin(RHR) ja vesihuoltolaitostenasiakasrekisterien vesi-RHR-tiedot useinrämettyneetMäntsälässä on rekisteritietojenajantasaistamiseksi tehty yhteistyötäely-keskuksen kanssa. Suurinongelma on ollut saada rakennus-ja huoneistorekisterin tiedotvastaamaan nykytilannetta.– Merkittävämmät hyödytmaankäytön ja rakentamisen ohjauksenkannalta on, että saimmeikään kuin sivutuotteena rakennus-ja huoneistorekisterin tiedotkuntoon. Tulevaisuuden tietojärjestelmiltätoivomme luotettavuutta,sanoo Mäntsälän kaavoitusjohtajaLauri Pouru.– Olen kuullut viestejä, ettäRHR-tietojärjestelmäpäivitystenyhteydessä tietoja on kadonnut.Tämä on käsittääkseni ollut suurinsyy kuntien haluttomuuteenomien RHR-tietojensa päivittämisessä,Pouru toteaa.Liittymätietojen tarkistuksen ohjeistus päivitetään● Sanna Vienonen, tutkijaSuomen ympäristökeskus SYKE,vesivarayksikkö Vesihuoltolaitoksen ja kunnanrekistereissä rakennusten vesihuollonliittymätiedot poikkeavatyleensä toisistaan. Liittymätiedotvoidaan tarkastaa ja korjatapaikkatietojen avulla yhdistämällärakennus- ja huoneistorekisterin(RHR) tietoja sekä vesihuoltolaitoksenasiakas- ja toimintaaluetietoja.Suomen ympäristökeskus SY-KE on päivittämässä vesihuollonliittymätietojen tarkistus- jakorjaamisohjetta kunnille ja vesihuoltolaitoksille.Ohje on yksityiskohtainen,havainnollinenja ohjelmistoriippumaton, ja sitäon testattu eräissä Etelä-Suomenkunnissa viime vuosina.Luotettavien vesihuollon liittymätietojenselvittäminen edistäävesihuollon toimintavarmuutta,palvelun laatua sekä maankäytönja vesihuollon yhteensovittamista.Tietoja voidaan hyödyntäämuun muassa vesihuoltolaitoksentoiminta-aluerajauksentarkistamisessa, liittämättömienkiinteistöjen paikantamisessa,alueellisen vesihuollon suunnittelussa,vedenkäyttöön liittyvissätutkimuksissa sekä vuotovesi- jasaneeraustarvetutkimuksissa.Veden laadun ja jakelun turvaamiseksietenkin erityistilanteissaon oleellista, että rekisteritovat ajantasaiset kattaen kaikkiverkoston piiriin kuuluvat rakennukset.Rekistereiden ajantasaisuus jokakunnassa on tärkeää myössiksi, että lainsäädäntöön valmistellaanvaatimusta laatia suunnitelmattalousveden laadun turvaamiseksi(Water Safety Plans).Rekistereitä voidaan hyödyntäämyös haja-asutuksen vesihuollontilan selvittämisessä sekähajajätevesiasetuksen täytäntöönpanonja valtakunnallisenvesienhoidon toteutusohjelmanseurannassa. Edellytyksenä tälleon kuitenkin kiinteistökohtaisenvesihuoltojärjestelmän periaateratkaisuntallentamismahdollisuusrakennus- ja huoneistorekisteriin.Oleellisinta vesihuollon liittymätietojenluotettavuuden kannaltaon sopia yhtenäisistä toimintatavoistatietojen kirjaamiseksi.Haasteensa tuovat kuntaliitoksetja pienet vesihuoltolaitokset.Pienten laitosten kirjaamistavatvaihtelevat ja voivat ollapuutteelliset esimerkiksi liitettyjenkiinteistöjen osoitteiden jakiinteistötunnusten osalta.Päivitetty ohje julkaistaan vuodenvaihteessaSYKEn sivullawww.ymparisto.fi/vesihuolto >Vesihuollon paikkatiedot.Kuntatekniikka 7/201117


Pirjo ValtakariTolsan vesiosuuskunnan alueella Kirkkonummella rakennettiintonttihaaran liittymiä syksyllä 2007. Punainen putki on jätevedelleja sininen juomavedelle.PatentedJatkossa riittävät tiedot pitääsaada rekisteriin jo rakennuslupavaiheessa,jolloin lisäresursointiarekisterien perkaamiseenei tarvita. Rekisterilomakkeessakinon edelleen kehittämistarvetta.Ajantasaiset tiedot ovat hyödyksimyös ympäristönsuojeluviranomaisenvalvontatyössä.Lauri Pouru pitää tehtyä tietojentarkistamista hyödyllisenä.Myös kiinteistöverotuksen kannaltaRHR-tietojen tarkistuksestavoi olla hyötyä.Supa Maxi vetoakestävä toleranssiliitinPitää kovimmissakin olosuhteissa!Tutustu tarkemmin tuotteeseen ja ominaisuuksiin: www.avkvalves.fiAVK FINLANDAVK FinlandPyhäranta 7 D33230 TamperePuh. 03 389 1822toimisto@avk.dkwww.avkvalves.fi– Kiinteistöverohyöty riippuusiitä, miten huolella tiedot on aikoinaanrekisteriin kunnassa syötetty.Jos siinä on lipsuttu, voi jokutyöntekijä hyvinkin tienataosan palkastaan kunnalle uusinakiinteistöveroina.Vesihuoltolaitos saattaasaada uusia asiakkaita– Tietojen tarkistaminen on olluttarpeen. Asiakasrekisterin osoitetietojenyhdistäminen toiminta-alueenRHR-tietoihin on vieläkesken. Oletan, että sen myötämeillekin tulee jokunen uusiasiakas, sanoo vesihuoltoinsinööriSari Rajajärvi MäntsälänVedestä.Työ on vesihuoltolaitoksenosalta tehty omin voimin. Ongelmaon nimenomaan vanhoissatiedoissa. Uusien rakennustenosalta tiedot ovat paremmassakunnossa.– Kaiken kaikkiaan työ on olluttarpeellinen, mutta kokonaisuutenaon otettava huomioonvanhojen tietojen tarkistamiseentarvittava työvoima maankäytönja rakennusvalvonnan puolella.Homma ei hoidu sivutoimisesti,Rajajärvi painottaa.Mäntsälän alueella toimiikunnan vesihuoltolaitoksen lisäksikymmenkunta vesiosuuskuntaa.Niiltä ei toistaiseksi olesaatu kaikkia pyydettyjä tietoja.Kunnassa tarkistustyön lopullinensaanto ei vielä ole selvillä,koska hankkeen vastuuhenkilöon siirtynyt pois kunnan palveluksestaeikä hänen seuraajansaole vielä lokakuussa aloittanuttehtävissään.Päijät-Hämeen kunnatlaajasti mukanaLahden kaupunki on yhteistyössäLahti Aqua Oy:n kanssa tarkistanutrekisteritietoja Lahdessaja Hollolassa. Haaste on otettumyönteisesti vastaan muuallakinPäijät-Hämeessä.– Hanke koettiin maakunnassatärkeäksi, koska yhtä lukuunottamatta kaikki kunnat osallistuivatsiihen. Ne kunnat, jotka eivätole mukana Lahden seudunympäristöpalveluissa, ostivat palvelunmeiltä, kertoo vesiensuojelusuunnittelijaMira KuparinenLahden seudun ympäristöpalveluista.Tietojen tarkistamisen ohjeistustaparanneltiin Lahden tarkistustyönkuluessa ja se saatiin pienillämuutoksilla taipumaan vuoropuheluunuseampien paikkatieto-ohjelmistojenkanssa. Yhteistyövesihuoltolaitoksen ja ympäristöpalveluidenkesken sujuihyvin, mutta kehittämisen varaaon edelleen.– Toimintatapa tulisi olla sellainen,että kaikki osapuolet olisivatalusta alkaen samassa järjestelmässä.Se helpottaisi tietojenajan tasalla pysymistä. Nyttietojen yhdistelyssä on virheitätuottanut esimerkiksi osoitetietojentoisistaan poikkeava kirjoitustapa,sanoo Lahti Aqua Oy:nasiakaspalvelupäällikkö SoileToivonen.Sekä Lahdessa että Hollolassaon liittymätietojen tarkistuksenpohjalta lähetetty runsaalle sadallelaitoksen toiminta-alueellaolevalle kiinteistölle kehotuskirjeetvesijohtoon tai viemäriin liittymiseksi.Lahdessa on liittymisvelvollisuudestahakenut vapautustatähän mennessä noin puoletkirjeen saaneista. Hakemustenkäsittely on vielä kesken.– Laitoksen toiminta-alueellaliittymiseen kehottaminen on tasapuolisuus-ja oikeudenmukaisuuskysymys.Rekisteritietojentarkistamisesta on tässä mielessäollut selvää hyötyä.Esimerkiksi Hollolassa kaikkiatoiminta-alueen kiinteistöjä,jotka eivät vielä ole verkostoonliittyneet, ei kuitenkaan ole tässävaiheessa kirjeitse lähestytty.Kaikkialla laajalla toimintaalueellaei vielä ole rakennettuarunkojohtoa, joten yli 200 metrinpäässä nykyisestä verkostostaolevia ei toistaiseksi ole katsottuolevan perusteltua kehottaa liittymään.– Nyt syntynyt rekisteri saattaisiolla käyttökelpoinen myöslämpökaivotietojen tallentamiseen.Maalämpökaivojen tultuatoimenpidelupavelvollisuudenpiiriin, saadaan niistäkin parempikäsitys, Toivonen pohtii. 18 Kuntatekniikka 7/2011


LaubengangLaubengang tarkoittaa oikeastaan”kulkuväylää lehväholvinalla”. Bernissä tämännimisetkaarikäytävät rakennetaan kuitenkinkivestä ajorataan kiinni.Sveitsin pääkaupungissa niitä on6 kilometriä, Bolognassa peräti36. Maistuisi varmaan meillekintalvipuolen räntäsateissa. Pekka Rytilä on73-vuotias tekniikanlisensiaatti, joka toimiiLiikennesuunnittelunSeuran puheenjohtajanaja Pöyry CM Oy:nerityisasiantuntijana.Kiva kävellä katteen allaLiikenneguru HermannKnoflacher todistaa kirjassaanKaupungin ja liikenteen harmonia(s. 79), että viehättävässä ympäristössähyväksytään jopa 70prosenttia pitempi kävelymatkakuin ikävässä. Yli puolet hyväksyyjopa 430 metriä pidemmänkävelymatkan, kun normaalisti”pankkiuskollisuuden yläraja” onnoin 250 metriä. Sitä pitemmällematkalle käynnistetään tonniterästä.Katetun käytävän alkumuotoon kaupunkipuiden katve. Kolumnistikertoo tekstissään Unterden Linden (Tekniikka ja Kunta1/2001), että tajusi, mistä katulehmuksissaon kysymys, kunMalmin uimahallin lehmuksetkukkivat ja antoivat alleen ihmeellisentuoksun. Tuoksuistaankuuluja ovat myös unkarinsyreenija jasmiini.Kun sataa pitempään, niin lehtikattoalkaa vuotaa. Sen huomaasaksalaisen ravintolan sisäpihanBiergartenissa ensimmäisensadetunnin jälkeen, vaikka lehväkattovaikuttaa hyvinkin tiiviiltä.Joudutaan siis laittamaan pitävämpikate päälle.Lisärakennusoikeusajorataan astiHelpoin tapa saada aikaan katettujalkakäytävä on sellainen, ettätaloille annetaan ylimääräistä rakennusoikeuttakadun ajorataansaakka. Harva kiinteistönomistajakykenee vastustamaan kiusaustaBern TourismusBerniläinen laittaa Laubengangin katon holvimuotoon, ehkä muistonaalkuperäisestä lehväkäytävän ideasta.vaan rakentaa kuten pitääkin.Laubenin syvyyden saa päättää vapaasti.Usein käytetään yli kuusimetrisiä,joihin saa kulkuväylän lisäksi jopikku myymälöitä ja kahviloitakin.Suomessa suositaankatettuja kortteleitaKatettu jalkakäytävä on koti-Suomessamelko harvinainen, koska sellaisenaikaansaaminen vaatii enemmänpitkäjänteisyyttä kuin mitäOikaisu Kuntatekniikassa 6/2011 julkaistunPisara-kolumnin eräitä kohtiaon tarpeen korjata. Pisara-radanidean esitti Helsingin joukkoliikenteenideakilpailussa 1988 kolmannenpalkinnon saanut Timo Kallaluoto.Kilpailun palkintolautakunnanpuheenjohtajana toimi Helsinginjoukkoliikenelautakunnan silloinenpuheenjohtaja Auri Häkkinen.Kilpailuun saapui 17 ehdotusta.Timo Kallaluodon kolmanneksi sijoittunutehdotus Linjanvetoja oliPisaran alkumuoto. Hänen innovaationsaarvo on kovasti noussut23 vuodessa vuoden 1988HKL-ideakilpailun jälkeen.nuoressa kaupunkikulttuurissammeyleensä on. Sieltä täältä uusista kaupunginosistalöytyy oikein mukaviakinpalasia, mutta systeemeiksi yltävätyleensä vain kokonaiset korttelitkaton alla. Edelläkävijöitä ovat olleetTurun Hansakortteli ja TampereenKoskikeskus.Pääkaupungilla on ankara pyrkymaan alle. Rautatieaseman kulmatalkavatkin olla jo pitkälle koverrettuja.Kuntatekniikka 7/201119


VaihtoSÄÄSTÖLEIMonin paikoin ankeanSwindonin keskustanpiristävä poikkeuson liikekeskustan kävelykatu,joka on toteutettuyhteistyössäkiinteistönomistajienkanssa.20 Kuntatekniikka 7/2011


YHDYSKUNTASwindon nousee konepajateollisuudenraunioistaLontoosta runsaat sata kilometriälänteen sijaitseva Swindon oli rautatieliikenteenkulta-ajan kalustotuotannonmahtikaupunki. Maailmansuurimmalla vaunutehtaallatyöskenteli 100 vuotta sitten parhaimmillaan50 000 ihmistä. Kaupunkitaantui pahasti 1970-luvultalähtien, mutta on nyt löytänytuutta tuulta purjeisiinsa.Swindonin asukasluku onnoin 180 000, ja se kasvaa 2–3prosenttia vuodessa. Työttömyysasteon maan alhaisimpia.Muun muassa Honda ja BMWovat avanneet tuotantolaitoksetkaupungissa. Kaupungin elinkeinoelämänja keskusta-alueenkehitystä koordinoi kaupunginomistama osakeyhtiö ForwardSwindon. Keskustan yleiskaavanon määrä valmistua vuoden loppuunmennessä.– Täällä kaikki haluavat tulehtoisetrahoitus- ja toimintatavat saavat jalansijaaKKURI ISKI BRITTIKUNTIINBritannian konservatiivihallituksen reippaatleikkaukset valtion menoihin ja senmyötä kuntien rahoitukseen luovat paineitalöytää uusia tapoja edistää kaupunkienkehitystä. Olympiakisojen siivelläsyntyy kuitenkin uutta liiketoimintaaja kaupunkirakennetta Lontooseen.Swindonissa on kauppojen ostoskassiveron tuotolla rahoitettukukkaistutuksia koristamaan jalankulkualueita.Liikekeskustan kävelykadun ilmettä Swindonissa piristääkookas viherseinä.Swindonin keskustaa hallitsevat rujonnäköiset pysäköintitalotmenneiltä vuosikymmeniltä. Niistä pyritääneroon julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeilla.TEKSTI ja KUVAT Paavo Taipale Britanniassa julkisen sektorinmenoista on tarkoitus leikatanoin neljännes vuoteen 2014mennessä. Se ei voi olla vaikuttamattapalvelujen määrään ja laatuun,sillä vastaavaa tuottavuudenparanemista ei näin lyhyelläaikavälillä voi tapahtua. Britannianpaikallishallinto luovii säästöpaineissaja yrittää löytää pienimmänhaitan tien menoleikkaustentoteuttamisessa.Tämänhetkisten arvioidenmukaan julkiselta sektorilta väheneesäästöjen seurauksena lähivuosinapuolisen miljoonaa työpaikkaa.Kunnilla säästökohteidenvalinta on vielä kesken, muttatoimintatapoja kehitetään, palvelujaulkoistetaan sekä tukipalvelujaja hankintoja keskitetään.Myös kaupunkiympäristön jainfrastruktuurin rahoittamiseenhaetaan vimmalla uusia tapoja.Kaupungin omistaman ForwardSwindon -yhtiön kehitysjohtajaChris Hitchings pitää yhtiömalliatoimivana työkaluna kaupunginkehittämisessä.la keskustaan omilla autoillaan,eikä julkisesta liikenteestä välitetä.Siksi keskusta on täynnä vanhojapysäköintitaloja, ForwardSwindonin kehitysjohtaja ChrisHitchings kertoo.Suuri pysäköintitalo ja senvarjossa lymyävä linja-autoasemasaavat tosin pian väistyäuuden liike- ja asuinrakennuskompleksintieltä, mikäli yhtiönyhteistyökumppaneiden suunnitelmatkeskustan kehittämisestätoteutuvat. Pysäköintitaloista pyritääntekemään arkkitehtonisestilaadukkaampia, mutta kaupunkijoutuu toiminnan harjoittajaksi,sillä yksityisiä se ei kiinnosta.Maanalainen pysäköinti ei näytäolevan vakava vaihtoehto.Asukkailta kiitosta on saanutpuolestaan uusi pääkirjasto, jossauudisrakennus on yhdistetty lähes200 vuotta vanhaan entiseenkaupungintaloon.– Tilat toimivat todella hyvin,ja kävijämäärät ovat kasvaneetselvästi, Hitchings kehuu.KaupunkikehitystäyhtiömuodossaForward Swindon perustettiinpuolisentoista vuotta sitten ai-Kuntatekniikka 7/201121


Uskalla nähdäja saavuttaaenemmänemmin keskustan kehittämisestävastanneen yhtiön toiminnanalasajon jälkeen. Aiemman yhtiönroolista poiketen ForwardSwindon huolehtii keskustan kehittämisenohella elinkeinoelämänja kulttuurin edistämisestäsekä yhdyskuntakehityksestä kokokaupungin alueella.Omaa henkilöstöä on viitisentoista.Swindonin kaupunginChief Executive toimii yhtiönhallituksen puheenjohtajana.Hallituksen enemmistö on yksityisensektorin edustajia, muttajäseninä on myös kaupunginluottamushenkilöitä.– Vastaavat yhtiöt ovat yleistyneetviime aikoina, vaikka jotkutpoliitikot eivät niistä pidä.Me pystymme tekemään vaikeitapäätöksiä, joita kireässä taloudellisessatilanteessa on poliittisissaelimissä hankala saada aikaan.Näemme, että ne ovat kuitenkinasukkaiden kannalta oikeitapäätöksiä, Chris Hitchingssanoo.Ajoittain kehityshankkeidentoteutusta hankaloittavat eräättäysin yksityistetyt tekniset peruspalvelut,kuten energia- javesihuolto. Hitchingsin mukaansen enempää kaupungilla kuinkehitysyhtiölläkään ei ole niissämitään sananvaltaa.– Yhtiöt päättävät, milloinverkostoja tai vedenottamojarakennetaan. Alueella alkaaolla pulaa vedestä. Tarvittaisiinuusi varastoallas, jota onkinsuunniteltu Swindonin jaOxfordin välille. Voimme vainanoa: ”Herra vesiyhtiö, tarvitsemmelisää vettä”. Mutta yhtiöpäättää itsenäisesti aikatauluista,ja osakkaiden sana painaa,Hitchings tuskailee.Kaasutoimitukset uusille alueilleovat toimineet hyvin. Sähköyhtiösen sijaan vaati huomattavanennakkomaksun uuden alueentarvitseman sähköasemanrakentamiseen.– Ennakkomaksut on maksettava,jos aikoo saada hankkeitaeteenpäin, Chris Hitchingstoteaa.Rahoitusta hankekumppanuuksienkauttaParin korttelin päässä kiitetystäkirjastosta odottaa purkua entinenviisikerroksinen koulurakennus.Yksityinen kiinteistökehittäjäon rakennuttamassa paikalleostoskeskusta, johon kauppojenohella sijoittuvat elokuvateatterija kymmenkunta ravintolaa.Hankkeen tuotoilla on tarkoitusrahoittaa korttelin kuntatekniikkaja ympäristörakentaminen.Kauppakeskuksen uskotaanmyös piristävän nyt kovinhiljaista keskustan iltaelämää.Britanniassa kuntien verotusoikeuson varsin rajallinen. Swindonissaon kuitenkin oltu innovatiivisia,ja kaupan muovisia ostospussejaverotetaan ympäris-Sähköistä asiakaspalvelusiinternetiinTekla ePalvelutHelppokäyttöiset paikkatietopohjaiset websovelluksetviranomaisille internetpohjaisenasiakaspalvelun tarjoamiseen kansalaisilleja eri sidosryhmille< Käytettävissä 24/7< Vähemmän asiakaspalvelutyötä< Nopeampi prosessien läpimeno< www.tekla.com/epalvelut– On johdettava määrätietoisesti,mutta kuuro ei saa olla, linjaaSwindonin valtuuston konservatiiviryhmänjohtaja GarryPerkins.Swindonin uuden pääkirjastonuudisrakennus on yhdistetty lähes200 vuotta vanhaan entiseenkaupungintaloon.22 Kuntatekniikka 7/2011


YHDYSKUNTALontoon olympiakisojen kisajoukkueet majoittuvat 11 kerrostalon muodostamaan Olympiakylään. Kisojen jälkeen taloissa tulee olemaanyhteensä 2 800 asuntoa. Puoleen näistä valitaan asukkaat sosiaalisin perustein.tösyistä. Verotuotoilla on rakennettuSwindonin rujoa keskustaakoristamaan muun muassa kompaktimutta näyttävä kukkaistutus.Liikekeskustan kävelykadunylikulkusilta puolestaan on kiinteistönomistajientoimesta verhoiltukookkaalla viherseinällä.Päättäjät jakaupunkilaiset kohtaavatKuntalaisten osallistumista pyritäänedistämään yhteisillä tapaamisillapäättäjien kanssa. Asialistaon avoin, eikä osallistumistaole rajoitettu.– Järjestämme kerran kuukaudessaavoimia asukastilaisuuksiaeri puolilla kaupunkia. Näin pyrimmekokoamaan asukkaidennäkemyksiä palveluista ja kehittämiskohteista.Parhaimmillaanpaikalla on parisataa asukasta.Kuuntelemme ihmisiä, jotka ovatvalinneet meidät päättämään,Swindonin valtuuston konservatiiviryhmänjohtaja Garry Perkinskertoo.Tapaamisten eräs tarkoituson sitouttaa asukkaita tarpeellisiinuudistuksiin. Kun verotustaei haluta kiristää, kaupunki eienää voi tarjota kaikkia nykyisiäpalveluja ja kolmannen sektorinrooli korostuu.– Yksi nykyisen vaikean taloustilanteenhyviä puolia on se,että se auttaa asukkaita ymmärtämään,että kaikki julkiset palveluteivät ole itsestäänselvyyksiä. Nesaattavat vaatia omaa panostustatavalla tai toisella.Newham syntyy uudelleenolympialaisiinLontoon köyhimpiin kaupunginosiinkuuluva itälontoolainenNewham Borough pesee kasvonsaperusteellisesti ensi kesänolympialaisiin. Massiiviset rakennushankkeetovat leimanneet horisonttiaviime vuodet ja seutu alkaapian olla kisakunnossa.– Olen asunut täällä 47 vuotta.Vihdoinkin kärsivällisyytenipalkitaan, Newhamin markkinointipäällikköJean Jeffrey riemuitsee.Olympiahanke on merkinnytNewhamille laajoja purku- ja rakennushankkeita,työtä, toimeentuloaja kaupunkikuvan olennaistamuuttumista. Todelliset haasteetodottavat kuitenkin kisojenjälkeen siinä, miten alue taipuuarjen tarpeisiin.Euroopan suurinkauppakeskusNewhamin sydän tulee kisojenjälkeen olemaan Stratfordin uusirautatieasema ja sen kyljessä syys-Dave TullyViisikerroksinen entinen koulurakennus odottaa purkuaSwindonissa. Yksityinen kiinteistökehittäjä on rakennuttamassapaikalle ostoskeskusta, johon kauppojen ohella sijoittuvatelokuvateatteri ja kymmenkunta ravintolaa.Olympiapuiston maamerkiksion rakenteilla 114,5 metriäkorkea The ArcelorMittal Orbit,jonka ovat suunnitelleet AnishKapoor ja Cecil Balmond.Newhamin markkinointipäällikköJean Jeffrey on ylpeä köyhienkotikulmiensa kauan odotetustatäydellisestä muodonmuutoksesta.Kuntatekniikka 7/201123


••• • Ympäristö kiittääLue lisää www.lassila-tikanoja.fi/pilaantuneetmaattai soita 010 636 141.pilaantuneen maanpuhdistuksestaOtamme vastaan lievästi ja voimakkaasti pilaantuneetmaa-ainekset sekä tapauskohtaisesti myös vaaralliseksijätteeksi luokiteltavat ainekset. Valitsemme kunnostusmenetelmäntarpeittesi mukaan – voimme puhdistaapilaantuneen maa-aineksen myös paikan päällä. Lisäksivaltakunnallinen vastaanottoverkostomme lyhentääkuljetusmatkoja ja pienentää kustannuksiaja ympäristövaikutuksia.JÄTEHUOLTO / KIERRÄTYS / VIEMÄRIHUOLTO / SIIVOUS /KIINTEISTÖNHOITO / KIINTEISTÖTEKNIIKKA / YMPÄRISTÖTUOTTEETStratfordin uuden rautatieaseman ja Olympiapuiston kupeeseenavattiin syyskuussa Euroopan suurin ostoskeskus.kuussa avattu Euroopan suurinWestfield-kauppakeskus. Kauppakeskuksessaon muun muassa300 liikettä, Britannian suurinelokuvateatteri, 14-ratainen keilahalli,kasino ja kolme hotellia.Vaikka kanaalin ali kulkeva Eurostar-junaviuhahtaa pysähtymättäStratfordin ohi, uusi asemaparantaa saavutettavuutta japalveluja merkittävästi.Alueen maaperä oli moninpaikoin pilaantunut. Valtaosa pilaantuneistamaista puhdistettiinja käytettiin uudelleen hankealueella.Muutoinkin kisahankkeessaon pyritty ekologisesti kestäviinratkaisuihin.Kisapaikat muuntuvatolympialaisten jälkeenOsa olympialaisten suorituspaikoistaon väliaikaisia ja muunmuassa olympiastadionin katsomokapasiteettion alun perinollut tarkoitus vähentää kisojenaikaisesta 80 000:sta 25 000 katsomopaikkaan.– Oma jalkapalloseurammeWest Ham United on kuitenkinjättänyt yhdessä Newham Councilinkanssa tarjouksen stadioninmuuttamisesta monitoimiareenaksiniin, että katsomopaikkojaolisi noin 60 000. Seuran tavoitteenaon pelata uudella stadionillavalioliigaa syksystä 2014alkaen, Jeffrey kertoo.Olympialaisten uintikeskus,arkkitehtonisesti näyttävä AquaticCentre on varustettu kisojavarten 15 000 katsojaa vetävillätilapäisillä lisäkatsomoilla. Koripalloareenaon kokonaisuudessaantilapäinen rakennus, kutenmaahockeystadionkin. Koripalloareenaaon jo suunniteltu käytettävän2014 brittiläisen kansanyhteisönkisoissa Glasgowssa.Olympiajoukkueiden 17 000jäsenen majoitusta varten rakennettavaanolympiakylään on kohonnut11 kerrostaloa. Tilojenoptimoinnin vuoksi huoneistoihinei rakennettu keittiöitä lainkaan.Kylässä joukkueiden palvelukuitenkin pelaa.– Talojen katutasossa onkauppoja, kahviloita ja ravintoloita.Kisojen jälkeen talot tulevattavanomaiseen asuinkäyttöönleikkipihoineen ja lähiviheralueineen.Tällöin huoneistoihin rakennetaanmyös keittiöt, JeanJeffrey selostaa.Muutostöiden jälkeen kisakylässätulee olemaan 2 800 asuntoa.Puolet asukkaista valitaansosiaalisin perustein.Britannian korkein veistosOlympiapuiston maamerkiksikohoaa Britannian korkein veistos,114,5 metriä korkea teräsristikkorunkoinenThe ArcelorMittalOrbit. Yläosaan rakennetaannäköalatasanne ja ravintola sekätilat pienimuotoisia kokoontumisiavarten. Ylös pääsee jokokävellen spiraalinmuotoista luiskaatai – hissillä.– Se on hiukan kuin Eiffel-24 Kuntatekniikka 7/2011


Maailman korkeinpuukerrostalotorni aikoinaan, jonka juuri kukaanei uskonut säilyvän maailmannäyttelynjälkeen, mutta jokanykyään on erittäin suosittu nähtävyys,Jean Jeffrey sanoo. Lontoon olympiapuiston rakennushankettaon selostettu laajemminKuntatekniikassa 1/2011 s. 6–11.■ Puurakentaminen onrantautumassa Keski-Euroopastamyös Britanniaan,jossa talot on periteisestirakennettu tiilestä,kivestä tai betonista. Saksalaistaustanäkyy myös2009 valmistuneen kohteennimessä. Stadthausseisoo vandaalejauhmaten pahamaineisessaHackneyssä osoitteessa24 Murray Grove. Talossaon 29 asuntoa, sekä yksityisomisteisiaettä tuettujavuokra-asuntoja.Rakennuksen katutasonkerroksen kantavat rakenteetja julkisivut ovatbetonia, mutta sen päälläon kahdeksan kerrostapuurunkoa. Myös hissikuilutovat puurakenteiset.Kantavat rakenteet onristiinlaminoidusta massiivipuustavalmistettuja elementtejä.Kohteessa käytettypuulaji on kuusi ja laminoinnissakäytetty paine60 tn/m 2.Puurunko nopeuttihankkeen valmistumista16 viikolla verrattunavastaavaan betonirakenteiseentaloon. Stadthausvalmistui 49 viikossa. Kohteenrakennesuunnittelustavastanneen suunnittelutoimistoTechnikerin johtajaMatthew Wells sanoo,että ristiinlaminoiduillamassiivipuurunkorakenteillavoitaisiin teknisestitoteuttaa jopa 15-kerroksisiapuutaloja.Maailman korkein puurakenteinen asuinkerrostalolöytyy Lontoosta. Stadthausnimisen2009 valmistuneen rakennuksenkatutasokerros on betonirakenteinen.Sen yläpuolisten kahdeksan kerroksenkantavina runkorakenteina on ristiinlaminoidustamassiivipuusta valmistetutelementit.Kuntatekniikka 7/201125


Kommunikoiva suunnittelu säästi aikaa ja rahaaMikkelin keskusta uudistuiViittä vaille valmis Mikkelin keskustauudistuson edennyt sopuisasti.Aamukahvien hinnalla onvältetty hankkeita viivästyttävätvalitukset. Kaupunkilaiset, yrityksetja virkamiehet ovat yhteisissätilaisuuksissa viilanneet yksityiskohtiaarkkitehtuurista liikennejärjestelyihin.TEKSTIT Kari Kauppinen Mikkelin ydinkeskustan lähes täydellinenperuskorjaus on ollut menestys. Kaikkiosapuolet ovat tyytyväisiä pian valmistuvaanremonttiin. Reilussa kahdessa vuodessa torinalle on rakennettu pysäköintilaitos, torilleuudisrakennus ja toriin kiinteästi liittyväkävelykatu saatettu moderniin kuntoon. Kävelykadunvarrelle on noussut kaksi kauppakeskusta,ja kävelykadun muita kiinteistöjäon kunnostettu.Kaupunki tavoitteleekin parhaan kaupunkikeskustantitteliä ensi vuonna.“Tärkein tunnuslukumme on nolla”Keskustauudistuksen onnistumisessa merkittävärooli on Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistysMikke ry:llä, joka on yhteistyöelinMikkelin kaupungin virkamiesten sekäkeskustan yrittäjien ja kiinteistöjen välillä.– Tärkein tunnuslukumme on nolla. NollaKari KauppinenKari KauppinenMikke ry:n toiminnanjohtajaJanne Viitamies paljastaa keinon,jolla Mikkelin keskustauudistuson edennyt sopuisasti.– Aikaa kannattaa käyttää asioidenesittelyyn ja perusteluihin.Kannattaa keskustella kaupunkilaistenkanssa.26 Kuntatekniikka 7/2011


YHDYSKUNTAvalituksittaTeknisen toimen johtajaJorma Holopainen sanoo,että keskustauudistus onosoittautunut erinomaiseksikumppanuushankkeeksikaupungin, yrittäjien jakiinteistöjen välillä.Kuntatekniikka 7/201127


Mikkelissä käytettiin torilla ja kävelykadulla täysin kotimaista punaista ja harmaata graniittikiveä.on toriparkkiin, kävelykatuun jakauppakeskuksiin kohdistuneidenhallinnollisten oikeusjuttujenmäärä. Mikke ry:n toiminnanjohtajaJanne Viitamies sanoo.Mikkelin kaupungin teknisentoimen johtaja Jorma Holopainenkorostaa, että keskustauudistuson osoittautunut erinomaiseksikumppanuushankkeeksikaupungin, yrittäjien jakiinteistöjen välillä.– On nähty se hyöty, joka tässätulee kokonaisuutena kaupungille.Suuri ansio on juuri Mikkery:llä. Se on ollut hyvin aktiivinenjärjestämään erilaisia kansalaiskeskustelujaja kuulemistilaisuuksia,Holopainen toteaa.Mikken järjestämissä vapaaehtoisissapalavereissa kaikkienosapuolten edustajat ovat olleetaktiivisesti läsnä 2–3 vuoden rakennusvaiheenajan. Sitoutuminenon onnistunut.– Liikenteen tilapäisjärjestelytja sitä kautta asiakkaiden pääsyliikkeisiin ovat olleet yrittäjillehankalat. Heillä on kuitenkin ollutse asenne, että hanke päättyessäänmuuttaa koko keskustanliiketoiminnallisen merkityksen,Viitamies sanoo.Valitukset vältettiinaamukahvien hinnallaYksi merkittävistä palaverikäytännöistäMikkelissä oli viikoittaisetaamukahvit kaupungin virkamiesten,rakennusurakoitsijoidenja yrittäjien välillä.– Tapaamiset ovat antaneetosapuolille kasvot. Niiden jälkeenon ollut matala kynnys ottaa yhteyttäetukäteen, jos on jokin ongelmaeikä vasta sitten, kun ongelmapaisuu ja muuttuu kiukuksi,Mikkelin kaupungin yhdyskuntatekniikanpäällikkö MainiVäisänen sanoo.– Tällaiset tapaamiset ovatihan erilainen tapa asioida kuinsähköpostilla. Jos ei heti ole pystyttyjotakin asiaa tekemään taikorjaamaan, niin toinen osapuolion ainakin ymmärtänyt, miksei,Väisänen toteaa.Virkamiehet ja asukkaatyhteisissä työpajoissaJanne Viitamies paljastaa keinon,jolla sopu on saatu säilymään50 000 asukkaan kaupungissa.– Aikaa kannattaa käyttää asioidenesittelyyn ja perusteluihin.Kannattaa keskustella kaupunkilaistenkanssa.Käytännössä keskustelu oliviikoittaisten aamukahvitilaisuuksienlisäksi vuosien ajan sarjaerilaisia tilaisuuksia erilaisillekohderyhmille sekä kansalaistenja kaupungin virkamiesten yhteisiätyöpajoja, joissa hiottiin yksityiskohtia.– Työpajoissa oli muutamakaupungin virkamies (muunmuassa arkkitehti ja liikennesuunnittelija)ja 5–10 kaupunkilaista.Tällä tavalla saadaan selville,millaisia vastustavia ja kannattaviaargumentteja ko. hankettakohtaan on, ja voidaan säätääTorille rakennettiin hajuton ja näkymätön maanalainen jäte■ Mikkelin keskustassa päästiinkerralla eroon varsinkinkesähelteillä syntyneistä hajuhaitoista,kun torille rakennettiinvanhojen maanpäällistenjäteastioiden sijaan maanalainenjätepiste.Kaupunki järjesti suunnittelu-rakennuskilpailunjätepisteestä.Sen voitti Lassila & Tikanoja.– Tavoitteemme oli saadamaanalainen, näkymätön,arkkitehtuurisesti sopiva, hajutonja Suomen oloissa toimivajärjestelmä, sanoo Mikkelinkaupungin yhdyskuntatekniikanpäällikkö Maini Väisänen.Jätepiste on torin laidallaautojen sisäänajoväylän varressa.Siitä kertovat viisi isoatavallisen roskakorin näköistäastiaa yhdyskunta- ja biojätteellesekä pahville, metallilleja lasille.Säiliöissä on sähkölukot jane aukeavat numerokoodilla.Mikkelissä pääkäyttäjä ontorikaupanvalvoja, joka antaaharkintansa mukaan käyttöoikeuksia.Niitä saavat torikauppiaat,toripaviljonkirakennuksenyrittäjät sekä huoltohenkilöstö.Maan alla yhdyskuntajätepuristetaan kymmenkuutioiseensäiliöön. Puristusmäntäon nostettu pohjalta ja tehtykapeammaksi, jotta mäntäkammionpohjalle mahtuubiojätteelle oma säiliö. Näinse saadaan samaan kuljetukseen.Säiliön tyhjennys tapahtuuvaihtolavalla siten, ettähissi nostaa puristimen ylös.Jätteet jäävät maanpäälliseenosaan, kunnes vaihtolava tuo-Jätepisteessä on astiat yhdyskunta- jabiojätteelle sekä pahville, lasille ja metallille.28 Kuntatekniikka 7/2011


YHDYSKUNTAAalto OyKotimainen kiveys voitti kilpailun■ Mikkelissä käytetään torilla jakävelykadulla täysin kotimaistapunaista ja harmaata graniittikiveä.– Kotimainen kivi säilyy parhaiten,sanoo Mikkelin kaupunginyhdyskuntatekniikan päällikköMaini Väisänen.Kiinalainen kivi on halvinta, jasitä on käytetty monessa paikassa.Se on kuitenkin huokoisempaaeikä yksinkertaisesti kestäSuomen oloja.– Se on huonommin pakkastakestävää. Ja tässä kivi joutuuvielä kovalle rasitukselle talvella,kun kävelykatu on lämmitetty.Kaupunki kilpailutti ensin kivenhankinnantorin ja kävelykadunosalta kummaltakin erikseen,sitten asennustyön.Torilla käytettiin vanhat kivethyväksi. Torilla ei ole enää pysäköintialuettaja kivettyä aluettatuli noin puolet lisää. Uudet kivetosoittavat kulkuväylät ja vanhatkivet ovat kauppa-alueella.Kivien väliin ei tullut pöliseväähiekkaa vaan betonivalu. Kivienpäälle jäänyt betoni hiekkapuhallettiinpois.Hiekka oli hankala, koskapuhdistuskoneet imivät hiekan,ja myös terveystarkastaja puuttuipölyyn, joka tarttui torin tuoretuotteisiin.Ainoat ulkomaalaiset kivet,joita on käytetty, ovat kadut ylittäviensuojateiden valkoiset osat,sillä suojatien osoittama alue onrakennettu kivistä. Tätä valkoistakiveä ei Suomesta saanut.Kävelykadun keskellä on myöskivipaasi, jossa osin virtaa vesi.Kävelykadun kiveyksen rakentaminenoli yritysten vastuullaoman tontin kohdalta, ja lämmityskulutne maksavat kaksi metriätontin rajasta. Kävelykadunkokonaiskustannukset kolmenkorttelin alalta ovat noin 3,4 miljoonaaeuroa.Kävelykatu pestään kerran viikossa.Osin kiinteistöt pesevät sitäitse useammin. Kadun ongelmanaovat purukumit, joita eitahdo saada kadusta irti.Kävelykadun istutukset ovatruukuissa lämmityksen takia. Kesälläkadulla oli ruukkukukkia japarimetrisiä palmuja, syksyllä kanervia,talveksi ruukkuihin laitetaanpieniä kuusia.Toripaviljonki Muikussa on torikaupanvalvojan tilat, torikauppiaiden sosiaalitilat, asiakas-wc, taksiasema,kioski, grilli-ravintola sekä käynti toriparkkiin.järjestelmäMaan alla yhdyskuntajäte puristetaansäiliöön, joka nostetaan tyhjennystä vartenhissillä ylös.Kuvat Matti Pajunen/Lassila & Tikanojadaan tyhjennyksen jälkeentakaisin.Pahvi menee omaan säiliöönsävastaavalla tekniikalla.Nostosiltojen päällä onnormaali torikiveys. Metallija lasi kerätään omaan säiliöönsäyksipistenostolla.– Jätepisteestä on räätälöityäosuutta 90 prosenttia,jotta saimme tämänmahtumaan annettuun tilaanja jotta kaikki haluttusaadaan kerättyä, sanoosuunnitelmia, jotta pahimmat karikotvältetään.Vaikka tällainen ns. kommunikatiivinensuunnittelu on saanutmyös kritiikkiä siitä, että siinäon näennäiset vaikutusmahdollisuudet,Mikkelissä ideat käsiteltiinasiallisesti ilman automaattistatyrmäystä.– Ongelmahan on yleensä se,että suunnitelmat esitellään niinmyöhäisessä vaiheessa, että niidenvähäinenkin muuttaminenon hankalaa, eli kansalaispalautettaei voi huomioida.Myös keskustan arkkitehtuuriaja liikennejärjestelyjä suunnitelleetovat Viitamiehen mukaanolleet tyytyväisiä, että he ovat jovarhaisessa vaiheessa päässeetkuulemaan kaupunkilaisia.Lassila & Tikanojan asiakasvastaavaja Mikkelin torinjätepistetyömaan projektipäällikköMika Höök.Suomessa on joitakinmaanalaisia jätepisteitävastaavassa käytössä. Mikkelissäon ollut pieniä teknisiäongelmia. Jätepisteotettiin käyttöön heinäkuunpuolivälissä.Jätepisteen rakennuskustannuksetolivat280 000 euroa.Aalto OyEsimerkiksi hän nostaa pysäköintilaitoksen,jossa oli useitaramppivaihtoehtoja.– Yksi ramppi putosi, kun eihaluttu uhrata osaa kävelykadustasille, toinen koska se olisi häirinnytkaupunkikuvallisesti historiallistalääninhallituksen rakennusta.Nykyinen paikka jäijäljelle. Se aiheutti vähiten ristiriitoja.Nykyinen ajoramppi onkinkaupunkikuvallisesti onnistunut;se ei näy juuri mihinkään.Poliittinen päätös puuttui,tahtoa oliJanne Viitamies sanoo, että Mikkelissäonnistuttiin juuri yhteisöllisessävalmistelussa.– Tietenkin keskustauudistusaiheutti myös ristiriitoja, muttapyhät sodat vältettiin. Näin ollenhidas ja perusteellinen kommunikoivasuunnittelu säästi aikaaja rahaa.Viitamiehen mukaan keskustauudistukseniso kysymys on,pitäisikö tällaisesta hankkeestasaada poliittinen päätös kokonaisuutenaheti alussa. Mikkelissäoli yleissuunnitelma, mutta siitäei tehty sitovaa päätöstä.– Nyt uudistusprosessia tehtiinpätkissä. Toisaalta voi ollaniin, ettei koko hanke olisi tällaisenakäynnistynyt, jos kerrallaolisi pitänyt pystyä tekemäänpäätös.Joka tapauksessa keskustanKuntatekniikka 7/201129


YHDYSKUNTAAalto OyKESKUSTA-UUDISTUKSENHINTA■ Kokonaiskustannus arviolta19 milj. euroa, kaupungin osuusnoin 6,6 miljoonaa.■ Torinalainen 620-paikkainenpysäköintilaitos (osakeyhtiö,kaupungin osuus 16,4 %) 12,5miljoonaa torin ennallistamistöineen.Toriparkkien maanalaisetkäytävät kauppakeskuksiin ovatyksityisrahoitteisia.■ Kaupunki maksanut torin ennallistamisenjälkeiset parannustyötjätepisteineen (1 miljoona).■ Toripaviljonki (osakeyhtiö, kaupunginosuus 44,3 %) maksoi1,07 milj. euroa.Torin alaisen pysäköintilaitoksen parkkiruudun leveys on 280 senttiä. Ulos ajaessa ei pysäköintilipukettatarvitse syöttää puomilla, sillä se aukeaa rekisteritietojen perusteella automaattisesti, kun kameratunnistaa ulos ajavan auton.kokonaissuunnitelmaa on käytettyperiaatteellisena ohjeenatöiden edetessä.– Lähinnä kävelykatuja ei haluttuheti lyödä lukkoon, sanooMaini Väisänen.Käytännön töidenvalvontaan oma henkilöMikkelin keskustauudistuksensuunnittelu alkoi kahdeksanvuotta sitten. Kehittäminenjatkuu vuoteen 2020 tähtäävälläsuunnitelmalla.Kokonaisuuden hallintaa vartenkaupunki palkkasi projektipäällikönrakennustöiden ajaksi.Hänen tehtävänään oli pitääyhteyttä muun muassa toriparkkiyhtiöön,kauppakeskuksiin,kauppahalliin, torikauppiaisiin.– Tämä on ollut työläs, vaativaja hankala hanke myös hallinnossa.Osa työt aloittaneista oneläköitynyt, ja uudet ihmiset ovatsaattaneet suunnitelmat loppuun,Jorma Holopainen kertoo.Maini Väisäsellä on vinkkiseuraaviin isoihin projekteihin:tarvitaan kunnallisteknisten töidenvalvontaan vielä oma täysipäiväinentyöntekijä projektinajaksi.– Nyt ei aika aina riittänytkaikkeen, ja aina ehti joku putkimennä piiloon. Leo Kosonen 23.2.2011Kuopion torin alla olevaa pysäköintilaitosta laajennetaan. Uusi kauppakäytävä yhdistäisi toria ympäröivät kauppakorttelit ja toriparkinkaupalliseksi kokonaisuudeksi, jolloin katettua tilaa olisi yhteensä 70 000 neliömetriä.Kuopion keskustauudistus valmis kesällä 2013■ Kuopion keskustauudistus valmistuneevalitusprosessista huolimattakesäksi 2013. Kuopiontorilla olevan kauppahallin laajennussiipi,jossa toimii kalahalli,haluttaisiin purkaa, mutta tästäon valitettu. Mikäli korkeinhallinto-oikeus katsoo, että kalahallipitää säilyttää, jää sen tilallesuunniteltu lasitettu kahviorakennustoteutumatta sellaisenaan.Torin alla olevaa pysäköintilaitostalaajennetaan. Sinne mahtuujatkossa lähes 1 400 autoa.Paikoitustilaa on lisäksi pysäköintitaloissaja keskustan koko kaava-alueellalähes 3 000 paikkaa.– Keskustat voivat olla elinvoimaisia,kun niihin pääsee helpostiautolla ja siellä on helppoliikkua jalan, Kuopion kaupunkikeskustankehittämisyhdistysry:n toiminnanjohtaja Ari Pääkkösanoo.Lisäksi torin ympärille ja keskustaanrakennetaan kävelykatujaja uudistetaan valaistusta.Kuopion keskustan kulkuyhteyksiäja viihtyisyyttä parannetaansamalla, kun Ikea rakentaa keskustanulkopuolelle omaa tavarataloaan.– He ovat arvioineet, että kuukausittainheillä käy kymmeniätuhansiaseudun ulkopuolisia asiakkaita.Nämä asiakkaat pitääsaada ymmärtämään, että myösKuopion keskustassa kannattaapiipahtaa, Pääkkö sanoo.Kuopion laajennettuun pysäköintihalliinpitäisi päästä ajamaanmaaliskuussa 2013, ja torinkansi pitäisi olla kunnossasyksyllä 2012. Kesällä 2013 tehdäänviimeistelytyöt. Alkuperäisensuunnitelman mukaan keskustaremontinpiti valmistua2012 loppuun mennessä.Kuopio tavoittelee parhaankaupunkikeskustan titteliä 2013.30 Kuntatekniikka 7/2011


Suomen kuntatekniikanyhdistysPL 51,00131 Helsinki,puh. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fiFinlands kommuntekniskaföreningBox 51,00131 Helsingfors,tel. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fiTOIMIHENKILÖTToiminnanjohtaja/VerksamhetsledareDanne LångströmPL 51, 00131 Helsinkipuh. 040 1251570dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fiTalouspäällikkö/EkonomichefKyösti OasmaaHelsingin kaupunki, TasKe,PL 20, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 09 3102 5957, 050 3767414kyosti.oasmaa@hel.fiKokousmestari/KonferensmästareToimittaja/RedaktörJyrki VättöHKR, Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 09 3103 8631, 050 5591435jyrki.vatto@hel.fijyrki.vatto@kolumbus.fiToimihenkilö/FunktionärVille AlatyppöHKR, Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 09 3103 9943, 040 3345430ville.alatyppo@hel.fiYhdistyksen tulevat linjaukset hallituksen pohdittavinaSKTY päivittää ja selkeyttää strategiaansa Strategiasuunnittelu näyttelipääosaa SKTY:n hallituksen vuotuisessalinjaseminaarissa, joka pidettiinsyys-lokakuun vaihteessa. Seminaarissakäsiteltiin yhdistyksen keskeisiäasioita, kuten Kuntatekniikanfoorumia, Kuntatekniikka-lehteä,julkaisutoimintaa, tulevia Kuntatekniikanpäiviä (2012 ja 2013) sekäkansainvälisiä asioita.Suurin työrupeama tehtiin kuitenkinyhdistyksen strategian parissa.Ryhmätöitä tehtiin tarmokkaastiAlatypön Villen alustamana jaHeikki Longan johtamana parinpäivän aikana tavoitteena yhdistyksentulevat strategiset linjaukset.Päällimmäisenä tarkoituksenaon päivittää, selkeyttää ja täydentääyhdistyksen periaatteita sekätoimintatapaa kuvaamaan paremmintämän päivän toimintaa ja tulevaisuudenvisioita. Kirjallinen lopputulossaadaan luonnosvaiheeseenvielä tämän vuoden puolella.Vilkas kansainvälinen syksyKansainvälistä toimintaa on edistettyhallituksen ja toimihenkilöidentoimesta alkusyksyn aikana Tanskassa,Virossa ja Amerikassa. Tanskanyhdistyksen vuosikokous pidettiinsyyskuun lopulla Holstebrossa.Siihen osallistui hallituksen jäsenLeila Strömberg, jonka kertomuspäivien tapahtumista on luettavissalehtemme seuraavassa numerossa.Samoihin aikoihin pidettiinmyös Tallinnassa Viron yhdistyksen(EKÜ) kokous, johon osallistui VilleAlatyppö.Denverissä pidettiin syyskuussa”Amerikan SKTY:n” eli APWA:n vuosikokous,johon osallistui toiminnanjohtajammeDan Långström. Ensivuonna APWA kokoontuu elokuunlopulla Anaheimiin, minne SKTY harkitseeopintomatkan järjestämistä.Lokakuun lopulla kansainvälistätoimintaa jatkettiin Etelä-AfrikanJohannesburgissa pidetyilläIMESA:n vuosipäivillä. Matkalleosallistui Suomesta kahdeksan hengendelegaatio, jonka kokemuksistakerrotaan lehtemme seuraavissanumeroissa. Johannesburgissa pidettiinmyös vuoden 2011 toinenIFME:n hallituksen kokous.IFME2012-seminaarinyhteyteen näyttelyIlmoittautuminen Helsingissä pidettäväänIFME2012-seminaariinalkaa marraskuussa. Tapahtumanesitelmäehdotusten (abstraktien)lähettämisaikataulua pidennettiinlokakuun loppuun asti. Tällä haluttiinvarmistaa laadukkaiden ja mielenkiintoistenesitelmien tarjonta.Aikataulun muutoksella saatiinkinlisää ehdotuksia järjestelytoimikunnanruodittaviksi.Kesäkuisen seminaarin yhteyteenpyritään rakentamaan myöspieni näyttelyosasto, jolla firmatvoivat esitellä yritystään tai tuotteitaan.Järjestelytoimikunnat (ohjausja ohjelma) kokoontuvat seuraavankerran marraskuun lopulla. Tilannettaja ilmoittautumiskaavakkeidentuloa kannattaa seurata osoitteessawww.ifme2012.com.Vauhtia jäsenhankintaanHallituksen kokouksessa käsiteltiinmyös jäsenhakemuksia, joita oli kesänaikana tullut kymmenen. Henkilöjäseniksihyväksyttiin arkkitehtiJohanna Backas, hortonomitPetri Arponen ja Virpi Vertainensekä projektinjohtaja JaanaSuominen Helsingistä. Jäseniksihyväksyttiin myös arkkitehdit IivoVänskä Siilinjärveltä, Timo RysäTampereelta ja Eini Vasu Oulustasekä diplomi-insinöörit Tero AnttilaWSP Finland Oy:stä ja Ilkka KärkiFinnmap Infra Oy:stä. Yhteisöjäseneksihyväksyttiin väylänhoitoaharjoittava Meritaito Oy.SKTY:llä on nyt 853 henkilö- ja17 yhteisöjäsentä. Jäsenlukua voidaanvielä tämän vuoden puolellakasvattaa, sillä hallitus pitää marraskuunpuolivälissä Jyväskylässä yhdenkokouksen. Hallitus päätti tarkastellavielä loppuvuodesta myösjäsenmaksutilannetta sekä etsiä uusiapotentiaalisia jäseniä lähi- ja työpiireistään.Samaa aktivointia toivotaanmyös jäseniltä työpaikoillaanja verkostointitapaamisissaan.Lunta odotellen,● Jyrki VättökokousmestariJyrki VättöSKTY:n julkaisujen myyntiYliopistokirjakaupan Otaniemen myymäläOtakaari 1 F, 02150 Espoo(TKK:n päärakennuksen aula)puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321TiedekirjaKirkkokatu 14, 00170 Helsinki(Säätytalon vieressä)puh. (09) 635 177SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaaKari Haapaniemi, Helsingin kaupunki,rakentamispalvelu STARAPL 1580, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 09 3103 39630, 050 3801022kari.haapaniemi@hel.fiSKTY:n hallituksen linjaseminaari pidettiin syys-lokakuun vaihteessa. Edessä oik. Pekka Virkamäki,Antti Korte, Tuula Smolander, Hannu Virtasalo, Ville Alatyppö, Leila Strömberg, Jyrki Mattila jaHeikki Lonka.Kuntatekniikka 7/201131


Denverin vuosikongressi oli loistava paikka esitellä Suomea ja IFME2012:aAPWA tähtää kansainvälistymiseenAmerikan ja Kanadan yhdistystenvuosikongressi pidettiinDenverissä, Coloradossasyyskuun puolivälissä.Sielläpäin maailmaakaikki on suurta, niin myöstämä kongressi: tuhansiaosallistujia ja iso kuntatekniikannäyttely. Kongressia edeltävänä päivänäChicagon aluejaos piti oman jaosillallisen,johon osallistuin. Heti kättelyssäpääsi taas paikalliseen kieleenkiinni, kun kylmiltään pyydettiin pitämäänpuhe. Kyllähän amerikanenglantiaina jotenkin sujuu, muttakun edellisenä iltana oli saapunut jaollut matkalla noin 20h ja kun ottaahuomioon, että puhetta pitäessänikello oli Suomessa 5 aamuyöllä.Chicagolaisiin kannatti tutustua,sillä paikalla oli potentiaalisia Helsinkiin(IFME2012) tulijoita. Paikallinenyleisten töiden johtaja Vydas Juskelison, samoin kuin Rima-vaimonsa,juuriltaan liettualainen. Jos ja kunhe tulevat Suomeen, niin he voivatjatkaa Liettuaan tapaamaan sukulaisiaanja ystäviään. Vydaksen tapainenhenkilö on lisäksi korvaamatontuttavuus, kun taas suunnittelenopintomatkoja Jenkkeihin.Kongressi kiinnosti CIA:takinMyös kongressin avajaiset olivat jokseenkinmahtavat, joskaan eivätniin mahtipontiset kuin viime vuonnaBostonissa. Eroava presidenttiGeorge Crombie puhui ensin, jauusi presidentti Diane Lindemanjatkoi. Oli hauskaa nähdä, kuinkaerilaisia presidentit ovat: George onvarautunut ja esiintyy arvovaltaisesti,kun taas Diane on kuin naapurinräväkkä poikamainen tyttö. Ihmeköstuo, naapurihan hän onkin, kun sukuon Tanskasta.Keynote speakerina oli CIA:neläkkeellä oleva toimitusjohtajaMichael Heyden. Kyseinen herraon myös entinen ilmavoimienkenraali ja NSA:n (National SecurityAgency) johtaja. Viimeksi mainitussatehtävässä hän oli muun muassa9/11-iskun aikana.CIA:n eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Michael Heyden puhui muunmuassa johtamisesta.Kenraalin mukaan kuntatekniikanammattilaisilla ja CIA:lla on yhteistämm. se, että kun kaikki meneehyvin, kukaan ei huomaa heitä. Muttajos jokin menee vikaan, niin silloinkaikki ovat vaatimassa, että tilanneon hoidettava kuntoon ja heti.Kenraali puhui myös johtamisestayleisesti ja kertoi, ettei ole lukenutyhtään kirjaa johtamisesta loppuun– parhaimmillaan hän oli päässytpuoleen väliin, mutta monta kertaaAmerikassa on kaikki hyvin ja elämä on kuin tanssia vaan ainakintrikkikuvan perusteella.Danne Långström Danne Långströmhän oli toki aloittanut tällaisia kirjoja.Lisäksi hän sanoi, että nuorena ammattilaisenapitää tehdä asiat oikein,niin että etenee urallaan. Sitten kunon saavuttanut määrätyn tason, niinpitää alkaa tehdä oikeita asioita.Ja vielä hänen johtamista koskeneestapuheestaan tämä jäi mieleen:”Anna hyvien ihmisten tehdähyviä päätöksiä ja suojele heitä senjälkeen”. Koko puhe on videoitunaosoitteessa http://sites.apwa.net/congress/2011/home.aspx. Kannattaakäydä kuuntelemassa.Avajaisten jälkeen vuorossa oli luentoja,luentoja ja luentoja. Valinnanvaraariitti, kun ympäri kongressikeskustakymmenessä eri huoneessa olisamaan aikaan alkavia luentoja. Entisenäkunnossapitotyöntekijänä minuakiinnostivat etenkin tämän aihepiirinluennot, mutta mielenkiintoisia aiheitaoli muitakin, eikä oikein tiennyt,minne olisi askeleensa suunnannut.Kansainvälisyys ykkösenämyös APWA:ssaMinut oli kutsuttu myös CPWA:nround table -kokoukseen, APWA:nkansainvälisen jaoksen kokoukseen,tulevaisuusjaoksen kokoukseen ym.Kokouksiin osallistui isäntien (USA jaKanada) lisäksi tilaisuudesta riippuenväkeä myös Australiasta, Uudesta-Seelannista, Etelä-Afrikasta ja Meksikosta.Kyllä Suomea ja SKTY:ä arvostetaanmaailmalla!Kansainvälisen jaoksen kokouksessapäättivät – kuultuaan esityksenSuomesta ja IFME2012:sta –avata stipendirahaston, jotta ainakinviisi nuorta ammattilaista pääsisivätmatkustamaan Suomeen ja ensivuoden kongressiimme. Kansainvälisyyson muutenkin yksi APWA:npriorisoimista asioista tulevaisuudessa.IFME:n kannalta tähän ei voi ollamuuta kuin tyytyväinen. Uusia jäseniämetsästettäessä USA:n ja mikseiKanadankin mukanaolo on äärimmäisentärkeää.Denverissä käytiin myös keskustelujaTsekin ja Slovakian edustajienkanssa heidän mahdollisesta mukaantulostaan,kontakteistani Venäjälleja heidän Venäjän kiinnostuksestaanSKTY:n suuntaan, Liettuasta(edellä mainittu Vydas) ja Meksikosta.Meksikon mukaantulo voisi edesauttaakontaktien solmimista Etelä-32 Kuntatekniikka 7/2011


Viron kuntatekniikan yhteistyö kukoistaa”WORK DONE WITH HEART”Ville AlatyppöAin Valdmann jakamassavuoden kuntatekniikkapalkintoa.Pärnun Vallikäärin vapaa-ajan alue on Viron tämän vuoden paras kuntatekniikankohde.Tarmo Sulg (vas.) ja Reio Vesialliktoimivat seminaarin moderaattoreina.Virossa kuntatekniikan kehitystyöliittyy enemmänkinarjen ongelmien ratkaisemiseenkustannustehokkaastikuin teoreettisiin tarkasteluihin.Tämä korostuiViron kuntatekniikan päivilläsyyskuussa. Olin syyskuussa edustamassaSKTY:tä Viron kuntatekniikan päivillä.Ensimmäisen päivän iltana oliTallinnan kaupungin järjestämä,kaikille avoin Valofestivaali Kadriorginpuistossa. Erilaiset tapahtumatkeräsivät illan aikana puistoonkymmeniätuhansia ihmisiä.Kadriorgin puiston ”henki jaelämä” Ain Järve oli taas kerranjärjestänyt Valofestivaaleihin jotakinyllätyksellistä. Tällä kertaa uusierityinen elämys koettiin, kun ilotulitteetammuttiin Joutsenlammestayhdessä tulenkieputuksen kanssa.Ulkotulin valaistuilla puistokäytävilläkaikki sujui rauhallisesti – kansanjuhlassaei örvelletty tai käyttäydyttybrutaalisti. Vieraana en itsekäänkehdannut esittää suomalaistamallia. Oli silmiinpistävää, etteipuisto roskaantunut ja ulkotuletkinsaivat olla rauhassa.Vapunpäivä Kaivopuistossa onValofestivaalin täysi vastakohta –tämä vain vahvisti tunnetilaani siitä,että Suomenlahden toisella puolellaAin Järve (vas.) käänsi sujuvasti Pentti Peurasuon esitelmän Viikinhulevesistä.Ville Alatyppöonkin hyvin sivistynyt yhteiskunta,jossa asuu meitä fiksumpaa, muuthuomioonottavampaa väkeä ja jokaymmärtää, että verorahat kannattaakäyttää muuhun kuin siivoamiseen.Kunnioitukseni Viron kansaakohtaan kasvoi tälläkin kertaa.Käytännön kehityshakkeitaItse seminaarissa oli tämän hetkenpolttavia aiheita – päällimmäisinäkäytännön kestävyys ja kustannustehokkuus.Ain Valdmannin oikeatkädet, Reio Vesiallik ja TarmoSulg puhuivat katuvalaistuksen jaenergiansäästön kehityshankkeista.Hienoa oli kuulla, miten LUCIvalaistusjärjestönasiantuntijat olivathavainneet Tallinnan käyttöönottamansuojateiden tehostevalaistuksenerityisen toimivaksi. Asiantuntijataikoivat viedä ideaa kotikaupunkeihinsa.Ilmar Link puhui Tallinnan ajankohtaisistaliikennehankesuunnitelmista.Merkittävää oli se, että rakennushankkeidenkohdalla tehdäänvaihtoehtotarkasteluja ylläpidettävyyssilmällä pitäen. Taas kerranTallinna oli Suomea edellä, sillähe olivat havainneet, että ylläpitosuunnitelmientekeminen jo hankkeensuunnitteluvaiheessa säästääkäytön aikana monelta harmilta jaalentaa käyttöikäkustannuksia.– Ei kannata rakentaa sellaista,mitä ei ole varaa pitää yllä, totesi IlmarLink. Esimerkkeinä oli lumenkäsittelynhuomioiminen ja yksityiskohtienkarsiminen, mm. asfaltinkäyttäminen keskialueella kenttäkiveyksensijaan.Hulevedet puhuttivatToinen asiakokonaisuus liittyi hulevesienhallintaan. Pentti Peurasuo(Helsinki) ja Matti Ventola (PöyryEnvironment Oy) esittelivät Viikinja Kuninkaantammen hulevesimenettelyjä.Yleisön joukosta kirposimuutamia kysymyksiä.Ain Valdmann kysyi, miksi suunnitellaanhyvin yksityiskohtaisestihulevesien hallintaa kesäkelin aikaan,mutta alueiden lumilogistiikkaja sulamisvesien hallinta keskentalven on unohdettu tyystin. Asiaon kokonaisuuden toimivuudenkannalta tärkeä. Veronmaksajienkannalta vilpittömästi toivon, ettämyös meillä käsitellään tätä teemaaentistä tarmokkaammin.Pärnun Vallikäär parasOhjelmaan kuului myös paras kuntatekniikankohde 2011. Voittajaksikahdeksan ehdokkaan joukostavalittiin Pärnun Vallikäär, joka34 Kuntatekniikka 7/2011


Jyrki VättöVille AlatyppöVille AlatyppöAuton navigaattori kertoo,kun peltipoliisi, huoltoasematai majapaikka lähestyy.Ilmar Link kertoi Tallinnansuurimman infrahankkeen ylläpitosuunnitelmista.oli peruskorjattu viihtyisäksi vapaaajanviettoalueeksi.Vuoden kuntatekniikantunnustuksen saivat TartonKüünikatu ja Kohtla-Järvenpuistomainen keskuskatu.IFME2012 näkyvästi esilläNäkyvästi oli myös esillä ensi kesänäHelsingissä järjestettävä IFME2012-kongressi. Tallinnaanhan järjestetääntuolloin yhtenä osana monipäiväistäseminaaria mielenkiintoinenekskursio. Teknisten kiertoajelujensekä muiden kaupunkiesittelyjenja tapahtumien valmistelutovat jo käynnissä.Monet maailman konferenssitkolunneena pystyin hyvillä mielintoteamaan, että Virossa tehtävä kehitystyöja siitä kuntatekniikan päivilläpidetyt esitelmät eivät yhtäänhäpeä sisältönsä puolesta suurtenmaiden kehitystyölle. Virossa nähdäänluonnollisena, että kuntatekniikankehitystyö liittyy enemmänkinarjen ongelmien ratkaisemiseenkustannustehokkaasti kuin teoreettisiintarkasteluihin. Toivon Vironkuntatekniikan yhdistykselle jatkossakinyhtä hyvää virettä kohti tulevaisuudenmenestystä.● Ville AlatyppöAutolla ajamisesta on tullut tekniikkalajiTekniikan määrä ajoneuvoissalisääntyy kaiken aikaa.Nyt sitä asennetaanmyös maanteille. Moottoritiellä Helsingistä pohjoiseenauton cd-soittimesta tullutsuomipoppi keskeytyi ja radiostakuulutettiin automaattisesti liikennetiedotelähistöllä tapahtuneestaraskaan ajoneuvon ulosajosta, jokahidasti sivutiellä liikennettä. Liikennettäkehotettiin siirtymään rinnakkaisellevaltatielle.Keski-Suomeen ehdittyäni valtatienlaidassa oli suuri näyttö, jossamainittiin ulkoilman ja tienpinnanlämpötilat. Tien varrella olimyös nopeusrajoitusmerkkejä, jotkavoivat vaihtaa rajoituksia sääolosuhteidenmukaan. Tankkaustauonaikana pystyi huoltoasemallaolleesta palvelupisteestä tarkastamaankäynnissä olevat tietyöt sekäruuhkautuneet tieosuudet. Lisäksiauton oma navigaattori antoi matkanvarrella merkkiääniä aina, kunpeltipoliisi, huoltoasema tai majapaikkalähestyi.Illalla hotellihuoneessa lepäillessänitelevisiosta tuli mainoksia, joissaautot pysäköivät itse itsensä autojenväliin. Aamiaispöydässä luinJyrki Vättölehdestä automainoksia, joidenmukaan autot tunnistavat liikennemerkkejätai pysähtyvät itsestään,jos edessä on jokin kiinteä kohde.Autolla ajamisesta on tullut selvästikintekniikkalaji.Älykkäät liikennejärjestelmätÄlykkäiden liikennejärjestelmien(ITS – Intelligent Transport Systemsand Services) tarkoituksena on lisätäliikenteen turvallisuutta, parantaasen tehokkuutta ja hidastaa ilmastonmuutostasekä tarjota ratkaisujaliikkumisen helpottamiseksi,enemmän ennakoivampaan liikkumiseen.Suomeen Älykkään liikenteenverkosto, ITS Finland ry,perustettiin asiantuntijoiden yhteistyöfoorumiksijo 2004.Joidenkin laskelmien mukaannykyisten liikennemäärien arvioidaankasvavan 35 prosenttia 2030mennessä. Samaan aikaan tietotekniikkakehittyy koko ajan valtavinharppauksin. Ajoneuvojen perustoiminnaton keksitty aikoja sitten,mutta mukavuutta ja turvallisuuttalisääviä ominaisuuksia lisätäänniihin jatkuvasti.Tekniikkaa asennetaan kulkupelienlisäksi myös maanteille. Ajoneuvotyritetäänkin saada tulevaisuudessaviestimään toistensa,mutta myös tienpinnan sekä muideninfolähteiden kanssa. Kun autotkeräävät ja lähettävät tietoja,niin kaikki saavat reaaliaikaista tie-Käynnissä olevat tietyöt ja ruuhkautuneet tieosuudet saa selvillehuoltoaseman palvelupisteestä.Kuntatekniikka 7/201135


toa siitä, mitä tiellä tapahtuu.Reaaliaikaisuutta tavoitellaanmyös VTT:n kehittämässä Vediamonipalvelukonseptissa,jossamahdollistetaan useiden paikkasidonnaistenja vuorovaikutteistenpalvelujen käyttö samastapäätelaitteesta (esim. älypuhelin,tabletti tai muu mobiililaite). Monipalvelunidea on tuoda eri toimijoidentarjoamat palvelut yhteenpaikkaan, josta käyttäjä saane oman päätelaitteensa kautta.Palvelu tavoittaa helposti niin jalankulkijan,pyöräilijän, joukkoliikennettäkäyttävän kuin omallaautolla kulkevan.Kööpenhaminassaälykkäitä pyöräteitäKööpenhaminassa älykkyyttä onlisätty mm. pyöräteiden varsille.Siellä vihreistä, tien pintaan upotetuistaled-valaisimista pystyytoteamaan, että liikkuu sujuvastioikealla nopeudella liikennevalojen”vihreässä aallossa”.Maailmalla on monenlaisia tiemaksujärjestelmiä,joista viimeisimmätperustuvat satelliittiseurantajärjestelmiin.Saksassa kuorma-autotja rekat joutuvat maksamaankilometrimaksua moottoriteilläajetuista kilometreistä. Ajoneuvoton varustettu sensoreilla,joista viranomaiset saavat tiedonmoottoritielle tulosta ja sieltäpoistumisesta. Lasku ajetuista autobahn-kilometreistälähetetäänsuoraan liikennöitsijälle.Suomessa mitataan ajoneuvojenkorkeuksiaSuomessa on kokeiltu ajoneuvonkorkeuksia mittaavia laitteitaennen tiettyjen siltojen alituksia.Tienvarsilla tai pilastereissa on erilaisiatiedotustauluja, joiden avullatielle saadaan tieto mm. ruuhkistatai muista häiriöistä.Kaupunkiliikenteessä käytetäänerilaisia tietojärjestelmiä,joilla säädellään liikennevaloja taiseurataan julkisen liikenteen sujuvuuttasekä niiden saapumistapysäkeille. Liikennevalot tunnistavatjoukkoliikennevälineet javaihtavat valojen väriä niille suotuisaksi.Lisäksi joissain kaupungeissavoi maksaa parkkimaksuttai ostaa julkisen liikenteen matkalippujapuhelimitse.Mobiililaitteiden paikannuspalvelutlisääntyvät koko ajan jaluovat hyvää pohjaa myös liikenneälylle.Tampere testaa älyliikennettäensi vuonnaTampereella tullaan ensi vuonnatestaamaan älyliikennettä sijoittamallanormaalin liikenteen sekaannoin kahdeksan kilometrinpituinen testialue Hervannan jakeskustan välille. Tavoitteena onselvittää, mitä palveluja suomalaisetkuljettajat haluavat ja mikäon niiden vaikutus liikenteen turvallisuuteen,sujuvuuteen ja ympäristöön.Testeissä tullaan käyttämäännykyistä liikenteenohjausjärjestelmääsiten, että opasnäyttöjentms. sijaan tiedot tulevat suoraanautoihin. Liikennettä on mahdollistatehostaa myös ohjaamalla liikennettäoikeille väylille ja rajoittamallanopeuksia joustavasti keliolosuhteidenja liikennemäärienmukaisesti. Kokeilu on osa Euroopassatehtävää Drive C2X -hanketta,jota Suomessa johtaa VTT.Kesäkuussa 2014 pidetäänHelsingin messukeskuksessa ITSEurope -kongressi. Tällöin tuhatpäinenälyliikenteen asiantuntijajoukkokokoontuu pohtimaanteknologian uusimpia innovaatioitaliikenteessä. Tänä vuonnakongressi pidettiin kesäkuussaLyonissa, ensi vuonna se pidetäänWienissä ja 2013 Dublinissa.● Jyrki VättöTiedotustaulu ohjaa korkeitaajoneuvoja.Jyrki VättöDitt o datt Det händer och sker såhär på hösten. Jag har varitpå den amerikanska föreningenAPWA:s årskongress, styrelsenhar haft sitt fjärde årligamöte utav 5, styrelsen harockså haft det årliga linjeseminarietoch man har beslutatom året 2013 mötes- och utställningsplatsoch datum. Estlandsförening har också haftsitt årsmöte, vi har träffatsmed RIL om IFME2012 kongressenosv. Man pratar ju omen rullande sten och mossa...och rulla på, med hård farthar jag och vi definitivt gjort.Föreningens nya strategiunder arbeteStyrelsen höll alltså sitt fjärdemöte för året, och genastefter, det årliga linjeseminariet.Största delen av de normalamötessakerna flyttadesöver till linjeseminariet, ochdär gick man igenom dem –bakgrund, nuläget och framtidsvisionerna– på en ochsamma gång.Utan att gå igenom allt idetalj, så kan jag berätta, attden största och viktigaste sakenvar att förnya föreningensöver tio år gamla, ochföråldrade strategi. För ett årsedan, då jag tog över postensom verksamhetsledare,så gick vi igenom den gamlastrategin, och vi hittade på enmassa saker som borde ändraspå. Då jag började funderapå att rätta till sakerna påden gamla basen, så kom jagfort underfund med, att detlönar sej göra om den frångrunderna.Jag kontaktade Päivi Ahlroosfrån SITO (som tillträderstyrelsen fr.o.m. årsskiftet2012) och bad henne kommamed ett förslag om hurman kunde göra det. Efterdet sammanförde jag VilleAlatyppö (som kommer attbörja som verksamhetsledarefr.o.m. början av 2013), ochdär startade det.På linjeseminariet presenteradeVille sin idé om hurden borde se ut – inte innehållet,men på vilken grundvi skulle kunna bygga uppden. Heikki Lonka (2. viceordförande)gavs ordet åttill näst, och Heikki slog ihopett gruppjobb för alla inblandade,och det resulterade tillatt Ville fick tillräckigt meduppgifter för att få ihop enslutlig ny strategi. Ville kommeratt presentera sin visionom hur den skulle se ut i styrelsennästa möte i november,och efter att styrelsen hargodkänt den, så går vi ut medförslaget till er – d.v.s. medlemskåren.Andra saker som togs uppvar t.ex. att föreningens prioriteter(även) i fortsättningenkommer att vara: KuntatekniikanFoorumi (kommuntekniskaforumet), Kuntatekniikka-tidningen,publikationsverksamheten,de kommandeårsdagarna samt naturligtvisIFME2012-kongressen i Helsingforssamt det internationellasamarbetet i största allmänhet.Internationellt samarbeteSedan den föregående tidningenkom ut så har LeilaStrömberg varit i Holsterboi Danmark, Ville Alatyppö iTallinn i Estland och underskrivenpå APWA kongresseni USA, men redan föredet, har FKTF tagit del i allade andra nordiska ländernasårsmöten, och det endasom finns kvar för i år ärårets andra styrelse mötet iIFME, som kommer att ägarum i Johannesburg, Sydafrika,och dit har vi ju ordnaten studieresa.På studieresan kommeratt vara med inalles 8 personerfrån Finland, och samtidigtsom styrelse mötet hållshar också Södra Afrikas föreningIMESA sin årskongress.Till föreningen hör 436 Kuntatekniikka 7/2011


Efter Denver kongressen hyrde jag en bil och åkte up i Klippigabergen för att ta en titt på ruskan (lövbranden).länders kommuntekniska föreningard.v.s. Sydafrika, Namibia,Botswana och Zimbabwe.APWA:s årskongressi DenverI Amerika är alltig stort. APWAtillsammans med CPWA hadealltså sin årskongress i Denver,och på den deltog tusentalsmänniskor, föreläsningar pågick10 samtidigt och de hade enstor utställning i samband medkongressen. Keynote föredragenmm. kan ni gå och se påadressen http://sites.apwa.net/congress/2011/home.aspx.Själv satt jag under kongressenpå diverse möten, såsom till exempel CPWA:s internationellaround table -mötet,där det var med deltagareockså från Australien, NyaZealand, Sydafrika och Mexico.Dessutom var jag inbjudentill APWA:s internationella avdelningsmöte, framtidsutskottetmm.De mest intressanta sakernafrån FKTF:s synpunkt sett var,att den internationella avdelningenbeslöt, att 5 unga professionellakommer att få söka omstipendier för att kunna delta iIFME2012 i Helsingfors och det,att det internationella överlagkommer att höra till topp prioriteternaför APWA (och CPWA) ifortsättningen. APWA:s styrelsebeslöt också i sitt möte, att dekommer att söka om rättigheten,att få arrangera IFME2018-kongressen.Att arrangera IFME2018 innebäralltså, att de skulle tillträdasom viceordförande i Helsingforsför en tre års period –ända till IFME2015 i Nya Zealand,varefter de skulle agerasom ordförande de tre nästaända fram till sin egna IF-ME2018.Efter den kongressen skullede ännu fortsätta i tre år som IIviceordförande (President Past),så det är alltså ett tio år långtprojekt de skulle ge sej in i.10 år verkar ju som en jättelång tid, men t.ex. nu när jag setillbaks och minns då jag självtog emot ansvaret för ordnandetav IFME2012, så verkar detju som om det vore igår – visserligenhar vi ännu kvar ½ årsom ordförande, och sen ännu3 år till, men ändå.Amerikanerna kommer attföra fram sitt förslag till IFMEstyrelsen i Johannesburg, menpersonligen ser jag ingen orsaktill att de inte skulle få sitt föreslaggodkänt.Danne LångströmKommuntekniskadagarna 2013Det har beslutits, att de Kommuntekniskadagarna och YT13-utställningen kommer att hållas16–17.5.2013. Av de 5 föreningarnasom är med om att beslutaom utställningen (och då ocksåallas årsdagar) så var alla 5 bakomJyväskyläs förslag.Allt talade i år för Jyväskylä(har inget svenskt namn, menkallas skämtsamt för Grynby).Jyväskyläs anbud för utställningenvar den förmånligaste,utställningsområdet och mötesplatsernaligger mycket centralttill, ett nytt hotell blir färdigttills dess, geografiskt är läget ypperligt– och 2013 blir det redan10 år sedan vi var där sist.Det var alltså om 2013, menföre det har vi ju IFME2012 tillsammansmed RIL, Svenska K-Tsamt Estniska EKÜ, så nu gällerdet alltså att spika fast 4 –10.6.2011 i kalendern, det ärnågot som ingen vill missa.Deadlinen för abstrakterna tillföreläsningarna har precis gåttut, när den här tidningen kommerut, men redan nu, en månadtidigare, så har vi fått in enmassa intressanta föreslag frånruntom i världen, så i novemberblir det en trevlig men utmanandeuppgift att sålla ut de allrabästa.Möjliga studieresor 2012Det har varit tal om möjliga studieresor2012 till bl.a. London,där man kunde bekanta sej med”Cross Rail” som inkluderar bl.a.10 nya stationer mm. Resanskulle fokusera sej på projekt behärskning/kunnandesamt förmedlandeav information samtinformationsförsörjning.En annan möjlig resa kundehandla om dagvatten/stormvatten,och den kunde gå till NordTyskland (Bremen, Hannover). Enresa kommer jag personligen attordna, och den kommer att sgåtill APWA:s nästa årskongress iaugusti till Anaheim i Kalifornien...då kan man göra som jag iår – ta ett par extra dagar ledigtoch åk på en liten sightseeing.Själv hyrde jag en bil efterDenver kongressen och åkte up iKlippiga bergen för att ta en tittpå ruskan (lövbranden).Ha en god, lång och varm höst!● Danne LångströmverksamhetsledareSKTY:N HALLITUSPuheenjohtaja/OrdförandeJorma VaskelainenLahden kaupunki, kunnallistekniikkaPL 126, 15141 Lahtipuh. 03 814 2425, 050 63892jorma.vaskelainen@lahti.fi1. varapuheenjohtaja/1. viceordförandeHannu VirtasaloHelsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARAPL 1570, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 09 310 38806, 050 5591419hannu.virtasalo@hel.fi2. varapuheenjohtaja/2. viceordförandeHeikki LonkaInsinööritoimisto Olof Granlund OyMalminkaari 21, 00700 Helsinkipuh. 050 3504297heikki.lonka@granlund.fiMuut jäsenetLeila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,kaavoitusPL 233, 40101 Jyväskyläpuh. 014 625 5055, 040 7718867leila.stromberg@jkl.fiMilko Tietäväinen, Tampereen kaupunkiPL 487, 33101 Tamperepuh. 040 5068600milko.tietavainen@tampere.fiTuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,yhdyskuntatekniikkaPL 233, 40101 Jyväskyläpuh. 014 266 5137, 050 5901032tuula.smolander@jkl.fiAntti Korte, Raision kaupunki,tekninen keskusPL 100, 21201 Raisiopuh. 02 434 3409, 044 7971252antti.korte@raisio.fiPekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,rakennusvalvontaKielotie 20 C, 01300 Vantaapuh. 09 8392 4438, 050 5592082pekka.virkamaki@vantaa.fiJyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,Tekniikka ja ympäristöPL 21, 05801 Hyvinkääpuh. 019 459 4601, 040 5419576jyrki.mattila@hyvinkaa.fiKuntatekniikka 7/201137


Sami SillsténKuntien Putkimestarit■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)on perustettu 1975 suomalaistenvesihuoltolaitosten vesi- javiemäriverkostojen suunnittelu-,rakentamis-, rakennuttamis-,ylläpito- ja hankintatoiminnoistavastaavien henkilöidenyhteistoiminnan ja ammattitaidonkehittämiseksi.Jäseniä on 314, joista eläkeläisiäon 69. Kannattajajäseniä eliyritysjäseniä on 83.Yhteystiedot:Puheenjohtaja Sami Sillstén,s-posti: sami.sillsten@hsy.fipuh. 050 466 9114Sihteeri, s-posti:anders.ostrom@turku.fiwww.kuntienputkimestarit.fiPutkimestaripäivät:Vesihuollon esimiestyölleon löydettävä aikaa Järjestyksessä 35. Kuntien Putkimestarit ry:n koulutus-ja neuvottelupäivät pidettiin 12.–14.10.JyväskylänHotelli Laajavuoressa. Paikalla oli erinomainenedustus yhdistyksen jäseniä, yli 170 osallistujaa. Voimmesiis tyytyväisinä todeta, että koulutus- ja neuvottelupäivienosallistujamäärät ovat tasaisessa kasvussa.Ohjelma oli erityisesti suunnattu tukemaan ja kehittämäänjäsenistön toimintaa arkisessa työelämässä.Päivien aikana etsittiin myös esimiesten työelämänkipukohtia ja ratkaisuja niihin. Koulutuspäivien perinteinentutustumiskäynti tehtiin Janakan vesilaitoksensaneeraustyömaalle.Jyväskylän Energia Oy:n vesijohtaja MarkkuHantunen esitteli uutta energia- ja vesilaitoksen yhdistymisenorganisaatiota. Jyväskylän poikkeuksellinenorganisaatioiden yhdistyminen herätti keskustelua.Suomessa on viime vuosina tapahtunut myösmuita vesihuoltoa koskevia yhdistymisiä, joissa onluotu hyvin erilaisia organisaatiorakenteita. Muutoksetovat vaikuttaneet etenkin esimiesten työhön jatehtäväkenttään.Päivystysjärjestelyn vertailu 12 tietonsa luovuttaneenvesihuolto-organisaation osalta herätti mielenkiintoa,ehkä lähinnä ihmetystä. Alaamme määrittelevätmm. vesihuoltolaki, työaikalaki ja työturvallisuuslaki,mutta päivystysjärjestelyt ovat käsittämättömänerilaisia. Toisilla laitoksilla ei ole esimiespäivystystä,toisilla päivystysvuorot ovat huolestuttavan tiheästi,mutta myös päivystyskorvauksissa on suuria eroja.Sovimme, että päivystysjärjestelyjen vertailua jatketaankehittämällä vertailutaulukkoa ja keräämällä tietojamahdollisimman monelta laitokselta.Saneerausvelka on valtavaTero Kilpeläisen esitys Oulun Veden tilanteesta kertoikorutonta viestiä verkostosaneerausten tilasta. Saneerausvelkakasvaa koko ajan, eivätkä tämän hetkensaneeraustoimet ole riittäviä. Tilanteen haltuun-otto edellyttää verkoston kuntotilan selvitystä, saneerausprosessinkehittämistä ja pitkän tähtäimen saneeraussuunnitelmanlaadinnan vuosibudjettiarvioineen. Sen jälkeentarvitaan vain tahtotila ja rahoituksen järjestäminen. Saneerausvelkaon Suomessa jo niin valtava, ettei siitä selvitä kuinkaivamattomien menetelmien voimallisella kehittämisellä.Saneerausvelka romahtaa käsiin, jos siitä kuvitellaan selvittävänkatujen perusparannusten yhteydessä tai yhteisprojekteilla.Jyväskylän Palokan mangaaniongelman haltuunotto jahoito toimi erinomaisena esimerkkinä tehokkaissta saneeraus-ja korjaustoimenpiteistä. Mangaaniongelma päätettiinlaittaa kuntoon, rahoitus järjestettiin, työ suunniteltiinkokonaisvaltaisena ja toteutettiin riittävin resurssein. Kolmenvuoden intensiivisen työn jälkeen saavat palokkalaisetnauttia erinomaisesta vedestä.Kaivutöiden turvallisuus on kaikkien yhteinen huolenaihe.Vertailimme eri työturvallisuustoimenpiteitä ja keskustelimmetilaajien työturvallisuusvelvollisuuksista sekä niidentäydentämisestä mahdollisilla asiakasohjeilla. Asian käsittelyäja kaivutöiden työturvallisuuden kehittämistä jatketaan.Tuloksia ja kokemuksia vertaillaan kevään koulutusristeilyllä.Yhteistyökumppanimme – 30 eri yritystä – esittelivät palvelujaansekä tuoteuutuuksiaan pienoisnäyttelyssä. KPM:ntarkoitus on toimia yhdyssiteenä kuntien vesihuollon ammattilaistenja alan yritysten välillä. Päätimme aloittaa palvelupankinrakentamisen yhdistyksen nettisivuille jäsenistönkäyttöön. Palvelupankista löytyisi erilaisia palveluja, muttamyös urakka- ja tarjouspyyntöasiakirjoja, työturvallisuusohjeitasekä foorumi, jossa voi kysyä neuvoja ja saada apua.Esimiestyön tila huolestuttaaEri keskusteluissa pohdimme huolestuneina nykypäivänesimiestyötä. Työnkuva ja -tehtävät sekä vaatimukset ovatmuuttuneet vuosien aikana ympäristön ja organisaatioidenmuuttuessa. Esimiesten työ on nykyään raportointia, töidenvalmistelua, asiakaspalvelua, sähköposteja, hankinta-aloitteitaja -esityksiä, talouden pyöritystä. Moni meistä kokeeuupuvansa työtaakan alla, eikä aika riitä toimimiseenomien työntekijöidensä esimiehenä.Päivien punainen lanka löytyi perjantaiaamun ”julkkis”-puheenvuorossa. Maajoukkuevalmentaja Jukka Jalonenkertoi, miten menestystä saavutetaan, tehokkaita tiimejärakennetaan ja tuottavuutta parannetaan – esimiestyöllä!Jos alansa huipputiimien rakentaja sanoo kaiken takanaolevan esimiestyön eli olemalla läsnä työntekijöidensä työssä,niin uskottavahan se on!Päätimme koulutuspäivät yhteiseen näkemykseen: esimiestyölleon löydettävä tulevaisuudessa aikaa. KuntienPutkimestarit ry tulee keskittymään vesihuollon esimiestentyön tukemiseen kaikkialla Suomessa. Teemme selvityksiä,raportoimme ja tuomme epäkohdat esiin ja ratkaistaviksi.Putkimestarit tutustumassa Janakan vesilaitokseen.Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi● Sami Sillstényhdistyksen puheenjohtaja38 Kuntatekniikka 7/2011


www.ukty.fiMiksi valvojat eivät puutuvirheelliseen työhönhallirakentamisessa? Syksy on uimahallien ja kylpylöiden rakentamisessavilkasta aikaa. Käynnissä on parhaillaan 5–6työmaata. Viimeiseksi valmistui Poriin uusi uimahalli50 metrin altaineen. Hallissa uutta tekniikkaaedustaa lähinnä aurinkoenergia. Kuntatekniikassa5/2011 oli kyseisestä hallista erinomainen artikkeli,joka kannattaa lukea.Syyskuun lopulla yhdistyksemme järjesti opintomatkanPorin uuteen halliin. Jäseniämme oli matkallamukana yli 20. Halli oli juuri koekäyttövaiheessa.Esimerkiksi aurinkoenergiassa oli aloitettukoekäyttö vasta kolme päivää aikaisemmin, jotentuloksia ei ymmärrettävästi ollut vielä saatavilla.Porin liikuntaviraston johtaja Kimmo Rinne toivottimeidät tervetulleiksi tutustumaan uuteen halliin,joka vihittiin käyttöön saman viikon lauantainaja avattiin sen jälkeen myös kansalaisten käyttöön.Asiantuntevana oppaanamme toimi insinööri JouniLehtinen, jolle haluan lausua tässä yhteydessäparhaat kiitokset.Mielenkiintoisia yksityiskohtia,mutta yksi perusvirhePorin uusi uimahalli on avara, ja siinä on paljonmielenkiintoisia yksityiskohtia. Etenkin liikuntavammaistenerillistilat herättivät paljon mielenkiintoa,samoin puhtaanapidon vaatimien huoltotilojenmäärä.Turvallisuuskysymykset samoin kuin pesuhuoneidenlattiat ja saunan materiaalit herättivät vilkkaankeskustelun. Turvallisuushan on yleisten hallientärkein suunnittelukriteeri, joka liian useinunohdetaan.Hallissa oli yksi perusvirhe: vesi seisoi ainakin yhdessäkohtaa lattialla, mikä on suuri hygieniariski.Yleisesti ottaen halli on valoisa ja toimiva, joten kylläsiellä kannattaa uinnin harrastajien ja virkistäytyjienkäydä. Kaupungin päättäjiä voi vain onnitellaverorahojen oikeasta käytöstä – siitä, että tehtiinuusi halli eikä lähdetty korjaamaan vanhaa.Valvonnan heikkous on ongelmaViime aikoina on paljon keskusteltu uimahallien jakylpylöiden rakennuttamisesta ja valvonnasta. Rakennuttajienvälinpitämättömyydestä (tai tietämättömyydestä)ja valvonnan heikkoudesta kuulee mitäihmeellisempiä tarinoita, jotka eivät ole kunniaksiammattikunnalle.Valvonnassa näyttää olevan ongelmana se,etteivät valvojat puutu virheelliseen työhön, työmenetelmiintai työolosuhteisiin. Asioihin puuttuminenhanvaatii rautaista ammattitaitoa ja erikoisosaamista.Herää kysymys, mistä ko. työssä oikeinmaksetaan.Rakennuttamisen ja valvonnan vaatimuksiin onsyytä palata myöhemminkin. Siitä on hyvä saadakeskustelua aikaan, jotta rakentamisen laatua saadaansiltäkin osalta saadaan parannettua.Ilmoittautuminen uimahalli- jakylpyläpäivien alkanutYhdistyksemme on omalta osaltaan nostanut asianesille muun muassa vuotuisilla valtakunnallisilla uimahalli-ja kylpyläpäivillä, joilla uimahalli- ja kylpylärakentamisenongelmiin paneudutaan. Valitettavastirakennusalan ammattilaiset ovat hyvin onnistuneestikiertäneet tällaisen koulutuksen.Tätä luettaessa vuoden 2012 valtakunnallistenuimahalli- ja kylpyläpäivien ilmoittautuminen on alkanut.Päiväthän ovat 7.–9.2.2012 Ruotsin risteilynmuodossa. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä,sillä paikkoja on rajallinen määrä. Josei ole kirjallista kutsua saanut, ohjelman voi käydäkatsomassa yhdistyksemme kotisivuilla www.ukty.fi. Ohjelma on monipuolinen ja laadukas.Suunnitteluohjemallit valmistunevatensi vuonnaYhdistyksemme tulevana tavoitteena ovat uimahallienja kylpylöiden suunnitteluohjemallit. Pyrimmesiihen, että ensi vuoden aikana meillä olisi jotainvalmista.Myös uimahallien ja kylpylöiden rakennustyönpalauteseminaareja voitaisiin järjestää, jos joku hallienrakennuttaja niin toivoo. Ensi vuodeksi on tällähetkellä olemassa yksi halukas kohde, jossa tällainentilaisuus pidettäisiin. Siitä ilmoitellaan tarkemmin,kun aikataulu on saatu valmiiksi.Näin mennään loppuvuotta kohti!Syysterveisin,● Pertti KärpänenpuheenjohtajaUimahalli- ja kylpylätekninenyhdistys Ukty■ Yhdistyksen tarkoituksena onkehittää ja ylläpitää Suomenuimaloiden, uimahallien jakylpylöiden toiminnallista jateknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.Yhdistyksentärkeimpiä toimintamuotojaovat vuosittaisen koulutus- jakeskustelutilaisuuden (Uimahalli-ja kylpyläpäivät) järjestäminen,jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-ja koulutustilaisuudetsekä hallituksen työskentely.Yhdistyksessä on jäseniä noin100. Uktyn jäseneksi voi liittyäuimahalli- ja kylpylätekniikkaantyönsä tai harrastuksensa perusteellaperehtynyt henkilö.Alalla toimivat oikeuskelpoisetyhteisöt voivat liittyäyhdistyksen kannatusjäseniksi.YhteystiedotInternet: www.ukty.fis-posti: ukty@ukty.fiYhdistyksen puheenjohtajaPertti Kärpänens-posti: pertti.karpanen@ukty.fipuh. 0400 205 296Yhdistyksen varapuheenjohtajaTapio Ala-Peijaris-posti:tapio.ala-peijari@kolumbus.fipuh. 040 829 0068Kuntatekniikka 7/201139


Viemäritulvissa ratkaisevaa padotuskorkeus, pintaRankkasateet yleistyvät, saRankkasateet ovatyleistyneet, samoin niidenaiheuttamat vahingotkiinteistöille. Lähdettäessäratkaisemaanongelmaa on ensinmääriteltävä, aiheutuikovahinko viemärientulvimisesta vai vesienvalumisesta kiinteistöönpintoja pitkin.● Sami SillsténHelsingin aluepäällikköHSY Vesi Helsingissä 22. elokuuta sattunutsade oli poikkeuksellinen.Ilmatieteen laitoksen mukaanvastaavan intensiteetin sateitasaadaan keskimäärin kerran 30vuodessa. Viemäreiden mitoituksellaei rankkasateiden aiheuttamiaongelmia voida estää. Kyseinensade aiheutti pelkästään HelsinginPelastuslaitokselle yli satakellaritilojen tulvapumppausta.Monelle vahinkoa kärsineellekiinteistönomistajalle elokuinenvahinko oli jopa kolmas tämänvuoden aikana. Tämä vahvistaameteorologien lausunnotsiitä, etteivät sademäärät ole kasvaneet,mutta yksittäiset kuurotovat merkittävästi voimistuneet.Ongelmaan löytyy ratkaisuja,joskin osa niistä on kalliita ja hitaitatoteuttaa. Kiinteistöissä ontoteutettavissa ratkaisuja kohtuukustannuksin,mutta yleisen kunnallistekniikanpuolella ratkaisujenkustannukset saattavat noustasuhteettoman korkeiksi.Viemäritulvissapadotuskorkeus tärkeäViemäritulvien korvausvastuutaselvitettäessä keskeinen merkityson kiinteistökohtaisesti määritellylläpadotuskorkeudella. Kiinteistönsuunnitteluvaiheessa vesihuoltolaitoslaatii liittyjälle liitoskohtalausunnon,jossa määritelläänviemäreiden osalta padotuskorkeus.Sillä tarkoitetaankorkeusasemaa, jolle viemärivesisaa verkostossa nousta. Tämänkorkeusaseman alapuolella olevatkiinteistön tilat on varustettavapadotusjärjestelmillä.Erillisviemäröidyillä alueilla,joissa sadevedet ja jätevedet ovateri viemäreissä, on padotuskorkeusnormaalisti liityttävän runkoviemärinputken laki + 100cm. Vanhojen kaupunkien sekaviemärialueilla,missä sadevedetohjataan samaan viemäriin kuinjätevedetkin, on padotuskorkeusnormaalisti kadun pinta liitoskohdassa+ 10 cm.Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,että sekaviemäröidyillä alueillatulee viemäritulva ani harvoinvesihuoltolaitoksen korvausvastuunpiiriin. Erillisviemäröidyilläalueilla vahinkotapauksissa onmittaryhmän mitattava tarkkaan,mille korkeudelle vesi kiinteistössäsekä viemärissä oli tulvatilanteessanoussut, jotta korvausvastuuasiatvoidaan määrittää.40 Kuntatekniikka 7/2011


VESIHUOLTOTero Sivulavaluntatulviin helpotusta tulvareiteistämoin kiinteistövahingotOngelmaisetpadotusventtiilitSuomen RakentamismääräyskokoelmassaD1 oli aikaisemminmaininta padotusventtiilistä.Padotusventtiili edellytettiinviemärilaitteisiin, joiden takanaolevan kiinteistön lattian korkooli alle liitoskohtalausunnon padotuskorkeuden.Uudessa rakennusmääräyskokoelmassaei onneksi enää olemainintaa padotusventtiilistä. Padotusventtiilienongelma oli niidentoiminnallisuudessa. Venttiilitovat joko automaattisia tai mekaanisiaeli käsin suljettavia. Automaattiventtiilientoiminta viemärilaitteistoissaon hyvin epäluotettavaa.Kiintoainetta sisältäväjätevesi edellyttää niiden säännöllistähuoltoa. Huolto ei silti takaaautomaattiventtiilien toimintaapoikkeustilanteissa.Mekaaniset venttiilit ovat hyvintoimintavarmoja. Kun ne käsinsuljetaan, ne ovat kiinni. Kellaritilojenkäytön muutokset ovatmuodostaneet ongelman mekaanistenventtiilien kanssa. Vanhojenomakotitalojen halkokellariton usein muutettu moderneiksisaunatiloiksi ja kerrostalojenhiilikellarit tyylikkäiksi kerhotiloiksi.Kyseisiin tiloihin on tullutkiinteitä vesipisteitä, joiden takiakäyttömukavuussyistä padotusventtiilion aina auki.Valitettavan usein kiinteistöjenedustajat eivät ole ajan tasallakiinteistön teknisistä laitteistatai juridisista vastuista. Vahinkoilmoituksensaatuaan vesilaitoksenhenkilökunta esittää kohteessarutiinikysymyksen padotusventtiilinsijainnista. Liian usein onvastaus: ”Mikä ihmeen padotusventtiili?”Kun venttiili löytyy jase todetaan avonaiseksi, ilmoittaavesilaitoksen edustaja: ”Vahinkojää sitten teidän omalle korvausvastuulle.”Tähän saadaan useinvastaus: ”Miten niin?”Padotusongelmaanmonia ratkaisujaRakentamismääräyskokoelmanD1 muutos tarjoaa myös ratkaisunpadotusongelmaan. Kiinteistönpienpumppaamolla voidaanlähtevä jätevesi käyttää niin korkealla,ettei padotuskorkeusongelmaaole, tai sekaviemäröintialueillavarustaa pumppaamonlähtöputki takaiskuläpällä tai vastaavallateknisellä laitteella. Tämäestää jäteveden takaisinvirtauksen.Tulvatilanteessa pumpunpaine voittaa kuitenkin tulvivanviemärin paineen, jolloinkiinteistön vesiä voidaan edelleenjohtaa pois.Kiinteistöjen pienpumppaamoidenhinnat ovat laskeneetmerkittävästi, ja niistä on tulluthyvin huoltovapaita. Suurimmatkustannukset kiinteistöille muodostuvatkuitenkin pumppaamonrakentamisesta. Ongelmaa voi ollamyös sopivan paikan löytymisessäpumppaamolle.Pintavaluntatulvissauseita vastuullisiaPintavaluntatulvat ovat yleensähankalammin ratkaistavia, silläongelman syyt voivat olla useammanvastuullisen alueella. Katu-Kuntatekniikka 7/201141


alueelta valuva vesi on kadun pitäjänvastuulla, mutta myös kiinteistönomissa pintaohjauksissavoi olla vikaa. Jos vika on kokokiinteistön liian alhaisessa korkeusasemassa,vian korjaaminenvoi olla hyvin kallista ja erilaisettulvavallit esteettisesti huonojaratkaisuja.Katualueiden kuivatusjärjestelmienvastuujaot ovat hankalia,sillä eri vastuualuerajoja voiolla yhtä monta kuin kaupunkijakuntaorganisaatioitakin. Toisaallakuuluvat ritiläkaivot kadunpitäjälle, toisaalla vesilaitokselle,mutta myös runkojohtojen ylläpitovastuissaon eroja.Se, johtuuko pintavaluntaongelmavääristä kadun kallistuksista,ritiläkansien sijainneista taimääristä vai runkolinjan kapasiteetista,voi tehdä vaikeaksi sopiasiitä, kenelle ongelman ratkaiseminenkuuluu. Runkolinjan kapasiteettiongelmavoi johtua vanhastalinjasta ja rankentuvista sateistatai sitten siitä, että kaupunkirakenneon tiivistynyt eikä viemäreidenkapasiteetti enää vastaaalueen tarpeita.Tulvareiteistä helpotustapintavaluntatulvaanTulvareitit voisivat ratkaista taiainakin helpottaa useaa pintavaluntatulvaa.Korottamalla kanttikiviäja ohjaamalla vedet suunniteltuakatu-uomaa pitkin paikkaan,jossa tulvavedet ohjattaisiinavo-ojiin, tulvaputkiin tai tunneleihin,voitaisiin oikein toteutettunaohjata kiinteistöiltä poishuomattaviakin vesimääriä.Uudisrakennusalueilla voisitulvatilanteisiin varautua erilaisillasadevesien imeytys- tai viivytysrakenteilla,ylimääräisillä viemäreidentulvaputkilla tai erikoisputkillakuten pisaraputkilla. Näidenns. pisaraputkien muoto turvaaviemärin huuhtoutuvuudenmyös pienillä virtaamilla, muttamahdollistaa myös kohtuusuuretviemäröintimäärät.Alan ihmiset tietävät, etteitulvaongelmaa voi ratkaista vainsuurentamalla putkia, sillä pienivirtaama suuressa putkessa aiheuttaakiintoaineen kertymistäja tukoksia. Tukokset taas ai-Kiinteistöön kannattaa suunnitellapumppaamoa, jos alimmatlattiakorot ovat lähellä padotuskorkeutta.heuttavat viemärivesitulvia kiinteistöissä.Vahinkoihin kannattaavarautua ennakkoonTämän vuoden tulvat toivat useanvahinkoa kärsineen tietoonikävällä tavalla vuoden alustavoimaan tulleet muutokset useanvakuutusyhtiön korvausehdoissa.Mahdolliset muutokset on syytätarkastaa omasta vakuutusyhtiöstä,ja aloittaa niiden perusteellakorjaustoimenpiteitä.Viemärivahinkopotentiaalitulisi huomioida myös suunnittelussa.Kiinteistöön kannattaasuunnitella pumppaamoa, josalimmat lattiakorot ovat lähelläpadotuskorkeutta. Padotuskorkeudenylittäviä vahinkoja tuleetoisinaan, mutta silloinkin kunnanja vesihuoltolaitoksen vastuurajoittuu pääsääntöisesti välittömiinomaisuusvahinkoihin ja vahingoistaaiheutunut vaiva ja harmijäävät korvaamatta.Kaupunkien ja vastuullistenvesihuollon toimijoiden on syytämääritellä vahinkoprosessinsavalmiiksi hyvissä ajoin. Rankkasateetvoivat aiheuttaa niin suurenvahingonkorvausvyöryn, ettäsen käsittely voi kestää vahinkoakärsineen mielestä kohtuuttomankauan. Ensiarvoisen tärkeää onkäynnistää korjaustoimenpiteetsekä vahingonselvitystoimet välittömästi.HSY Vesi42 Kuntatekniikka 7/2011


VESIHUOLTOAlueurakointi, elinkaari vai kevytallianssi?Verkostojen saneeraukseenetsitään uusia toimintamallejaJotta vesihuoltoverkostojensaneerausvelkaanpystyttäisiin vastaamaan,vesilaitoksistatulisi muodostaa liikelaitoksiatai osakeyhtiöitä.Vaihtoehtoisiatoimintamalleja saneeraushankkeidentoteuttamisessaovat alueurakointi,elinkaari jakevytallianssi.VERKOSTOSANEERAUKSEN PULLONKAULAT■ Keskeinen ongelma on rahoituksen riittämättömyys. Yli puolessa hankkeeseen osallistuvistalaitoksista nykyisen määrärahat eivät riitä pysäyttämään saneerausvelan kasvua. Rahoituksen muodostatodettiin, että taksojen kautta tulorahoitus on ainoa kestävä tapa rahoittaa saneeraus.■ Saneerauksen suunnittelussa ja saneerauksen toteutuksessa tarvitaan lisää osaamista. Ammattitaitoistaväkeä vesihuoltolaitoksilla, kunnan muussa hallinnossa, suunnittelijoilla ja urakoitsijoillakin onliian vähän.■ Verkoston kunnosta tiedetään kaiken kaikkiaan liian vähän ehkä kunnollisten tutkimus- ja tiedonhallintamenetelmienpuutteen vuoksi. Kuntotietojen puutteellisuus vaikeuttaa saneerausten järkevääkohdentamista.■ Yhteistyö kunnan katuyksikön kanssa tulisi toimia sujuvammin. Tällä hetkellä katusaneeraus määrääliikaa verkostosaneerauksen toteutumista. Yhteiset aluesuunnitelmat kaikkien osapuolten keskenvoisivat parantaa suunnitelmallista saneeraustoimintaa.■ Kokonaispalvelumalli, jossa luotettava kumppani ottaisi vastuun pitkän aikajakson saneeraussuunnitelmantoteuttamisesta, olisi tarpeellinen.■ Tiedotusta ja viestintää tulisi vielä lisätä tietoisuuden parantamiseksi taksojen tasosta ja saneerauksentarpeellisuudesta.● Jyrki Laitinen, johtava konsultti● Minna Maasilta, suunnittelijaFCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitosten infrastruktuurion pääosin rakennettu1970- ja 1980-luvuilla. Infrastruktuurinylläpitoon ja saneeraukseenei ole investoitu tarpeeksi,minkä seurauksena on syntynytkorjausvelkaa ja järjestelmientoimintavarmuus on heikentynyt.Vuosittain korjaus- ja korvausinvestointeihinkäytetään karkeastiarvioiden 0,5–1 prosenttiaverkostojen (ja laitosten) pääoma-arvosta.Saneerausvolyymion aivan liian pieni pääoma-arvonsäilyttämiseksi ja toimintavarmuudenturvaamiseksi.Suomen Vesilaitosyhdistyksenprojektissa selvitettiin uusiatapoja vastata vesihuoltoverkostojensaneerausvelan haasteisiin.Hankkeeseen osallistui Vesilaitosyhdistyksenlisäksi 18 vesihuoltolaitosta,6 urakoitsijaa ja konsulttinaFCG, ja siinä pohdittiin syitäja kehittämiskohteita tilanteenparantamiseksi.Otsikkotasolla kehittämiskoh-teet olivat rahoitus, uudet toimintamallit,yhteistyö, tiedonhallintasekä koulutus. Hanke toteutettiintyöpajasarjana (4) sekä kyselyilläja haastatteluilla.Verkostosaneerauksennykyiset pullonkaulatVerkostosaneerauksen toimintaprosessinongelmia lähestyttiinsekä vesihuoltolaitosten saneerauksestaja ylläpidosta vastaavienettä saneeraus- ja ylläpitopalveluitatarjoavien yritysten näkökulmasta.Tavoitteena oli selvittäänykytilanteen pullonkaulat, kunsaneerausvolyymi kaksin- tai kolminkertaistetaannykyisestä.Nykytilannekartoituksen toteutuksessaoli keskeisenä menetelmänäkonsultin johdolla työpajoissatehdyt ryhmätyöt nykytilanteentoimivuudesta ja tulevaisuudenkehittämiskohteista.Työpajojen jälkeen haastateltiinjoidenkin kuntien talousjohtoasekä teknisten toimialojenjohtoa. Haastatteluja täydennettiinkattavammilla webropol-kyselyilläniin kotimaan kuin muunEuroopan vesilaitostoiminnanedustajilta.Tilanne, ongelmat ja vahvuudetnähtiin paljolti samalla tavallariippumatta vastaajien taustaorganisaatiosta.Kokonaisuutenaryhmätöiden ja keskustelujenperusteella näkemykset voitiintiivistää ylläolevan taulukonmukaisesti.Kesän 2011 aikana lähetettiinnoin sadalle kunnalle kyselyverkostojen kunnosta ja hoidosta.Vastauksista käy ilmi, ettäkunnat ja vesihuoltolaitokset ovathyvin tietoisia saneerausvelasta.Suurimpina ongelmina saneerausinvestoinneissapidettiin rahoituksenja henkilöresurssien puutetta.Joillakin kunnilla olisi ollutrahoitusta, muttei tekijöitä.Ulkoistamiskohteetvaihtelevat maittainKeväällä 2011 tehdyssä kyselyssäselvitettiin eurooppalaisten lai-PohjoismaidenkattavinyhdyskuntatekniikanohjelmistoratkaisuKuntatekniikka 7/201143


tilaajamaksuttuottajamaksaa investoinnista ja palvelusta tasaisesti koko kauden ajanvastaa palvelun tuotamisesta koko kauden ajanElinkaarimallissa tilaaja maksaa investoinnit ja käyttömaksuttasaisesti koko sopimuskauden ajan.SopimushintaSäästöKustannusylityssopimuskausiMaksetaanurakoitsijallesovittujen maksupostienmukaanSäästö jaetaan osapuoltenkesken ennaltasovitun jakoperusteenmukaanYlitys jaetaan osapuoltenkesken ennaltasovitun jakoperusteenmukaanAllianssimallissa tilaaja ja tuottaja toimivat läheisessä yhteistyössäja jakavat lopulta säästöt tai mahdolliset kustannusylityksetkeskenään.tosten saneerauskäytäntöjä. Suomessaurakoitsija hoitaa yleisimminsaneerausprosessista saneeraustarpeentunnistamisen (tvkuvaus,vuotomäärien selvitystms.), saneeraustyön toteutuksenja työn tarkastamisen (painekoe,tv-kuvaus tms.). Yksikään laitoksistaei vastannut, että saneeraustarpeestapäättäminen, työn valvontatai saneeratun putkiosuudenylläpito seuraavien vuosienajan olisi ulkoistettu.Muualta Euroopasta löytyi laitoksia,jotka olivat nämäkin toimetulkoistaneet. Suomalaiset laitoksetulkoistavat muuta Eurooppaa hanakammintyön tarkastamista.Vaihtoehtoisiatoimintamalleja arvioitiinTyöpajojen nykytilannetarkasteluntulosten perusteella peilattiinmuissa rakennushankkeissaja muualla Euroopassa käytettyjätoimintamalleja verkostosaneeraushankkeidenjatkokehittelyävarten. Perusteina toimintamalleissapidettiin, että mallia käytettäessävoidaan hallita suurempiakokonaisuuksia niin alueellisestikuin ajallisestikin sekä saadajoustavuutta teknisessä toteutuksessaja rahoituksessa ja yhteistyömahdollisuuksiamuuninfrarakentamisen kanssa.Alueurakointimallia voisi soveltaavesihuoltoverkostojen saneerauksessa,mahdollisesti myösyhdistettynä katujen kunnossapitoon.Alueurakoinnissa työt tuotteistetaanja kilpailutetaan siten,että urakoitsija ottaa pitkän aikavälintoteuttamisvastuun alueenkunnossapidosta sovituin osin.Alueurakoinnista on Kuntaliitontoimesta tehty ohjeet kilpailuttamiselle,asiakirjamalleille sekä sopimusehdotAYSE 2003.Elinkaarimallissa (BOT,BOOT, DBOOT tai DBFO) tilaajakilpailuttaa kokonaisuuden,jossa tuottaja rahoittaa ja tuottaapalvelun ja veloittaa niin investointi-kuin käyttömaksutkin sopimuskaudenaikana kuukausimaksuissa.T-malleissa (transfer)omistus siirtyy tilaajalle sopimuskaudenpäättyessä.Allianssimallissa tilaaja ja tuottajatoimivat samassa veneessäja jakavat hankkeen mahdollisetvoitot ja tappiot keskenään. Kirjanpitoon sopimuskauden aikanaavointa, ja toiminta perustuuosapuolten väliseen luottamukseen.Allianssimallia on maailmallakäytetty suurissa infrahankkeissa.Suomen ensimmäinenallianssimallilla toteutettavahanke on Lielahti–Kokemäki -rataosuudenperusparannus.Hallinto ja rahoituskaipaavat kehittämistäVesihuoltolaitosorganisaatioista44 Kuntatekniikka 7/2011


VESIHUOLTOToimintamalliAlueurakointiElinkaariSovellettu allianssi,kevytallianssiPerusteluAlueurakoinnista on kokemuksia katujen kunnossapidossa ja siihen on olemassa toimintaohjeetja sopimusmallit, joista voidaan soveltaa verkostosaneeraukseen sopivatohjeet. Hankkeita voidaan toteuttaa yhteistyössä kuntien katusaneerausyksikönkanssa, jolloin yhteistyön toimivuudelle on hyvät mahdollisuudet.Elinkaarimalli soveltuu hyvin resursointia ohjaavana mallina suurehkoissa saneerausprojekteissa.Rahoitus tulee suunnitella tapauskohtaisesti erikseen, kunta voi useissatapauksissa hoitaa rahoituksen urakoitsijaa halvemmalla.Australiassa suuriin rakentamishankkeisiin kehitetty allianssimalli todettiin raskaaksiprosessiksi verkostosaneerauksiin. Mallissa oleva yhteisvastuu ja avoin kirjanpito todettiinkuitenkin hyväksi pohjaksi onnistuneelle yhteistyölle, joten tällä periaatteellakehitellään sovellettua, ns. kevytallianssimallia.Jatkokehittelyä varten valitut toimintamallit perusteluineen.tulisi muodostaa liikelaitoksia taiosakeyhtiöitä, mikäli niin ei vieläole tehty. Tällöin käyttö-, investointi-ja rahoituskustannustenkattaminen toiminnasta saatavillatuloilla on luonnollinen lähtökohtakyseiselle liiketoiminnalle.Pitkän aikavälin suunnitteluon kunnan sisäinen työkalu infrahankkeiden– mm. katu- ja vesihuoltosaneerausten– aikataulujenkoordinoimisessa.Vesi- ja jätevesitaksat tuleemäärittää sille tasolle, että saneerausvelkaavoidaan pienentää.Saneerausvolyymit päätettäisiinlaitoskohtaisesti, mutta verkostosaneerauksiinvelvoitettaisiinkeräämään rahaa myös vesihuollonkäyttö- ja liittymismaksuilla.Investointivarauksia tulisihyödyntää nykyistä enemmänmyös tässä tarkoituksessa.Monipuolisia ja toimivia rahoitusmallejatulee kehittää.Vaikka kunta saa yleisesti yksityistätoimijaa halvempaa lainaa,voisi käytössä olla muitakinrahoitusmuotoja kuin kunnantai osakeyhtiön oma budjettirahoitus.Tiedon laatua ja määrääparannettavaVerkostojen tiedonhallintaa tulisiparantaa. Etenkään pienissä kunnissaei ole riittävän hyvää käsitystäverkostoista (sijainti, materiaali,koko, rakennusvuosi), niidenkunnosta eikä järjestelmiäverkostotietojen käsittelyyn.Ilman kattavaa verkostotietoasaneerausten kohdentaminen javaikuttavuuden arviointi ei olemahdollista. Osaavien resurssienpuute verkostosaneerauksissalisääntyy lähivuosina eläkkeellesiirtymisten myötä.Saneeraustekniikoidenstandardointi tarpeenVerkostosaneerauksen volyyminmerkittävä kasvattaminen edellyttääuusien toimintamallienkäyttöönottoa. Uusilla toimintamalleillavoidaan parantaa saneeraustensuunnitelmallisuutta,pienentää yksikkökustannusta javähentää vesihuoltolaitosten resurssipulaa.Yksityisten saneerauspalvelumarkkinoidenkehittämiseksi jasaneerausten yksikkökustannustenalentamiseksi keskimääräistäurakkakokoa tulisi kasvattaa.Käytössä olevien saneeraustekniikoidenja toimintamallien standardointiaon tarpeen kehittää siten,että ne ovat valtakunnallisestivertailukelpoisia. Multi/Joint-liittimet pelastavat monen putkimestarin päivänMULTI/JOINT ® 3000 PLUSEntistä parempi vedonkestävyyskaikissa kokoluokissa. Sama lukituskaikille putkimateriaaleille.PLAST/JOINT ®Vetoakestävä jatko- ja laippaliitinmuoviputkille. Yksinkertainenlukitusrengas helpottaa janopeuttaa asennusta.MULTI/JOINT ® XLUusi kokoluokka supistusyhteissäDN 350x400 sekä DN 450x500.Saint-Gobain Pipe Systems OyNuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI • Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTAPuh. 0207 424 600 • fax 0207 424 601 • E-mail: sgps.finland@saint-gobain.comwww.sgps.fiKuntatekniikka 7/201145


Suurempi laitoskoko = parempi käyttövarmuus jaKuntaliitos on mahdollisuusKuntaliitos antaa mahdollisuudentarkastellavesihuollon palvelutasoa,käyttövarmuutta,kustannustehokkuutta,uuden IC-tekniikanhyödyntämistapaa sekähenkilöstön koulutustarpeitasuurempien resurssienpohjalta. Kuntaliitostilannepakottaasovittamaan yhteenjoskus hyvinkin poikkeaviavesihuollon ylläpidonmenettelytapoja.TEKSTI JA KUVAT Jouko VilmiIns.tsto Vilmi Oy Vesilaitoksen asiakkaan kannaltakuntaliitoksessa myönteistäon suurempien resurssien myötätuleva vesihuollon käyttövarmuudenlisääntyminen. Ammattimaisestihoidetussa vesilaitoksessaeliminoidaan vähäisetkinveden laatuun liittyvät riskit. Tasokkaampienteknisten ratkaisujenmyötä vuodot löydetään aiempaanopeammin. Vesilaitoksenkäyttövarmuus ja käyttöasteparanevat. Ei tyydytä hälytystenja lämpöreleiden kuittaamiseen,vaan selvitetään ja korjataan häiriöidensyytkin.Kuntaliitos aiheuttaa myöskielteisiä muutoksia vesilaitoksenasiakkaalle. Kiinteistöjen sisäpuolisetvesilaitoksen palvelutloppuvat. On tyypillistä, että aivanpienissä vesilaitoksissa onvuosikymmeniä palveltu asiakkaitamyös virallisen vastuurajanyli. Pienillä paikkakunnilla palveluon perustunut ”kaikki tunteekaikki” -tilanteeseen. Kun vedenkäyttäjäteivät henkilökohtaisestitunne vesilaitoksen henkilökuntaa,informaatio vesihuollonasioista ei välttämättä saavuta asiakkaita.Vedenkäyttäjien ongelmatkaaneivät välttämättä saavutaison organisaation oikeaa vastuuhenkilöä.Pienten vesilaitostenongelmiaVirheellisestä paikallisautomaationtoteutustavasta johtuen erityisestipienistä vesilaitoksistaon löytynyt merkittäviä ongelmia.Puutteellisista automaatiototeutuksistaon seurannut erityisestipuhdasvesilaitosten ajotapavirheitä:raakaveden tuotannonpätkäkäyttöjä, tuhottuja raakave-Kokkolan Vesi hoitaa itse automaationsa■ Kokkolan Veden 2011 lopullavalmistuvan Hopeakivenlahdenjätevedenpuhdistamon maksimimitoitusvirtaamaon yli20 000 m³ vuorokaudessa. Parinvuoden kuluessa Kokkolassalakkautetaan neljä pienempääjätevedenpuhdistamoa. Suureninvestoinnin yhteydessä tehdyssävesihuollon riskikartoituksessaerääksi tavoitteeksi määritettiinautomaation ylläpito omatoimisesti.Vanhat suljetut, vain automaatiourakoitsijanylläpitoon perustuvatjärjestelmät poistettiinkäytöstä.Uuteen avoimeen automaatiojärjestelmäänliitetään monikuntaliitoksenmyötä kasvaneen(Kokkola, Kälviä, Lohtaja ja Ullava)vesihuollon lisäksi Kokkolaanrakenteilla olevan biokaasulaitoksenprosessinohjaus ja valvonta.Oulun Vesi testaa mekaanista vesimittaria■ Mekaaninen vesimittari voidaanliittää etäluentaan ilmansähköliittymää ja ilman impulssiulostuloa.Mittarin lukeminenresta turhasta informaatiotulvastaerota mahdollisia vakavia ongelmia.Säätöperiaate pilaa vedenottamon.Vakava tapahtumaketju onalkanut siitä, että vedenottamonlähellä on tapahtunut putkirikko.Säätöperiaate pakottaa pumputtoiminaan täysillä. Tilannehuomataan vasta, kun vedenottamonlähimmät vedenkäyttäjätsaavat ”värillistä” vettä. Maaperästäon lähtenyt esim. rautaa ja/tai mangaania liikkeelle. Mikäliautomaatiototeutuksesta puuttuuputkirikkorajoitus, tästä voipahimmillaan aiheutua koko veonnistuupimeässä infrapunavalolla.Oulun Vedellä on tämänsyksyn ajan ollut testikäytössämekaanisen vesimittarin numeroidenoptiseen lukemiseen perustuvatekniikka, tiedonsiirtonaon gsm/gprs/3G-yhteys. Käyttökokemuksetovat olleet lupaavia.Jos optiset etälukijat saadaanpidettyä tiedonsiirron osalta avoimina,tällä tekniikalla hoituu niinkiinteistökohtaisen vesilaskutuksenseuranta, vesihuoltoviranomaistenhaluama online-raporttienlukeminen kuin vesilaitostenverkostonhallintakin.sikaivoja, tarpeettomia paineiskuja.Vesilaitos itse aiheuttaa verkostovuotoja,säiliössä olevaa vettäei vaihdeta riittävästi, eli myydään”vanhaa” vettä.Liiallinen riippuvuus tiedonsiirrostaon hyvin yleistä. Kyseessäon automaation toteutusvirhe.Tiedonsiirtokatkon takia pumputsaattavat jäädä pysähdyksiintai vaikka käymään täysillä.Sähkökatkot aiheuttavat satojaaiheettomia hälytyksiä. Sähköjenpalautumista ei välttämättä informoidatai tehdään taas satoja aiheettomiahälytyksiä. Ongelmanaon se, että päivystäjä ei suu-46 Kuntatekniikka 7/2011


VESIHUOLTOkäyttöaste, alhaisemmat automaatiokustannuksetammattimaiseen vesihuoltoonISOJA RISKEJÄTyypillisimpiä, silmämääräisestihavaittavissa olevia, vesihuollonsähkö- ja automaatiopuolenvirheitä ja samalla merkittäviäriskejä ovat seuraavat:■ Suojamaadoituspuutteet■ Ylijännitesuojien vähäinenkäyttö■ Suurjännitelinjan ja muuntajanläheisyys■ Radiomodeemiverkontoimintahäiriöt■ Vanhat purkamattomat, käytöstäpoistetut puhelinkaapelitdenottamon pilaantuminen liiallisenpumppauksen takia.Valitettavan usein pieniltä vesilaitoksiltapuuttuu vesihuollonylläpidon kannalta keskeinen dokumentaatio:ainakin sähkö- jaautomaatiopiirustukset sekä automaatio-ohjelmanvaratallenteetpuuttuvat. Tällä tavalla ulkopuolinensähkö- ja automaatio-osaajaon varmistanut oman roolinsamyös jatkossa. Samasta syystä ylläpitokustannuksetovat merkittävästikorkeammat kuin ammattimaisestihoidetuissa suuremmissavesilaitoksissa. Sähköverkonja ukkosen aiheuttamia vikojaon pienillä laitoksilla enemmänkuin suurilla johtuen puutteellisestatoteutuksesta.Oma osaaminen vähentäävesihuollon riskejäVesihuollon päättäjien tulisi tietää,että vesihuollon riskien minimoimisessaerityisesti vesilaitoksenoma osaaminen on ratkaisevaa.Eihän mitään vahinkoja tapahdu,jos homma osataan kunnolla.Näkemykseni mukaan ammattimaiseenvesihuoltoon sisältyyainakin vesihuollon automaationylläpito, mahdollisesti myösautomaation toteuttaminen.Todennäköisimmät vesihuollontoimivuutta rajoittavat viatovat sähkö- ja automaatiolaitteidentai -järjestelmien vikoja. Tottakai prosesseissa ja verkostoissaon esimerkiksi mekaanisia rikkoutumisia,mutta juuri näidenvikojen nopeaa havaitsemista japaikallistamista varten onkin toteutettunakaukovalvonta. Mikälivesilaitos on varautunut (= varaosat,varatallenteet, dokumentointija osaaminen) automaatio-ja sähkövikojen varalle riittävänhyvin, jäävät käyttökatkokseterittäin vähäisiksi.Vesihuollon käyttövarmuudenKuntatekniikka 7/201147


Automaation avaimeturakoitsijallaAmmattimaisen vesihuollontunnistaa siitä, että vesilaitoksellaon kaikki laitosten ja verkostojenkunnossapitoon tarvittavaosaaminen. Kunnossapito voidaanteettää ostopalveluna, muttaperusosaaminen on oltava laitoksellaitsellään.Vesihuollossa automaation ulkopuolisillaosaamisalueilla asiaonkin yleensä kunnossa, ainoastaanautomaation osalta avaimetovat jääneet automaatiourakoitsijantaskuun. Vesihuollon automaatioalanyritysten monopolipurkautuu sillä hetkellä,kun vesilaitokset suostuvat ostamaanvain sellaista automaatiota,joka on aidosti dokumentoitu.Automaation kunnossapitoon toisin sanoen hankittavissakeneltä tahansa automaatioalanosaajalta.Ammattimaisesti hoidetussavesilaitoksessa on laitosten prosessienja verkostojen dokumentointikunnossa ja kaikkien käyttäjiensaatavilla. Mikään vesihuollonkäyttöön liittyvä asia (prosessiosaaminen,automaatio, ICT) eiole yhden yrityksen tai yhden ihmisenosaamisesta riippuvainen.Kriittisimmät sähkö-, automaatio-ja ICT-varaosat sekä varatallenteetovat käyttöhenkilökunnansaatavilla.Meri-Lapin Veden vedenottamot viikkovertailussa■ Meri-Lapin Vesi Oy:n (Kemin jaTornion kaupunkien omistamatukkuvesiyhtiö) kymmenien vedenottamoidenhallinta perustuuedellisen viikon vastaavan ajankohdanja nykytilanteen vertaamiseen.Kuvitteellisia tulevaisuudenhyvä taso on seurausta työnsä hyvinosaavan, sitoutuneen henkilökunnantoiminnasta. Tulevaisuudessavoi olla vaikeuksia saadavesihuollon kenttätehtäviinyhtä sitoutuneita työntekijöitä.Kenttähenkilökunnan työnkuvaon niin vaativa ja monipuolinen,että lyhytaikaisissa työsuhteissaei ehdi muodostua tarvittavaaosaamistaAutomaatio hyödyksiyksikkökoon kasvaessaSuuremmissa vesilaitoksissaautomaation yksikkökustannusvoi olla huomattavasti alhaisempikuin pienissä laitoksissa. Kustannusetuvoitaisiin käyttää laadunparantamiseen mm. toteuttamallakaukovalvonta yksittäistenkenttäkohteiden hälytysseurannansijasta koko verkostonhallintajärjestelmänä.Vesihuollon kenttäkohteet(mm. jätevedenpumppaamot,mittausasemat, paineenkorottamot)ovat toistensa kopioita.ennustuksia tai verkoston teoreettistalaskentaa ei tarvita, riittää ettätiedetään poikkeamat vastaavaanajankohtaan viikko sitten.Käyttöhenkilökunnan valvomonäytöilläesitetään visuaalisessamuodossa laitosten hallintaantarvittavat asiat (vedenottamonvuorokautisen vesimäärän vertaaminenottolupaan, pohjavedenja kaivon pintojen vertaaminen).Käyttäjien kulloinkin tarvitsematraporttitiedot voidaan hakea järjestelmästämyös taannehtivasti.Erään vesihuollon automaatioselvityksenmukaan 70 prosenttiavesihuollon kenttäkohteista voidaantoteuttaa prosessin, sähköistyksenja automaation osalta vakioratkaisuilla.Pitäytymällä vakioratkaisussaon kustannussäästövaltava, onhan ”räätälöinnin”(suunnittelu, ohjelmointi ja käyttöönotto)kustannukset yleensäreilusti yli puolet automaationhankintakustannuksista. Vakiototeutustenkäyttö säästää vieläenemmän ylläpitovaiheessa.Vesihuollon automaatiojärjestelmienlaajuuden kasvaessavesilaitoksen oman henkilöstönosaamisen merkitys korostuu jakenttähenkilökunnan vastuu yksittäistenprosessien ja verkostontoiminnasta lisääntyy. On toivottavaa,että oma automaatio-osaaminenlisääntyy ja harkitaan jopaautomaation ottamista omaanylläpitoon.Laitosten määrän kasvaessadokumentoinnin merkitys korostuuentisestään. Dokumenttiensuuren määrän hallitsemiseksijoudutaan hankkimaansähköinen dokumentointijärjestelmä.Riskien minimoimiseksion aloitettava systemaattinen ennakoivasähkö-, instrumentointijaautomaatiohuolto.Uusia ICT-ominaisuuksiatulossaVesihuollon automaatio- ja ICTratkaisuton yleensä ensin kehitettyesimerkiksi teollisuusprosessienhallintaa varten. Valvomoidentietokoneet on alkujaansuunniteltu toimistokäyttöön.Vastaava muiden toimialojen kehitystullee auttamaan vesihuoltoajatkossakin.Vesihuollon kenttähenkilökunnanosaaminen ja itsenäinentyöskentely lisääntyvät yhä suurempienvesilaitosten myötä. Ylläpitohenkilöstöntyön tuottavuuslisääntyy, kun eri ICT-järjestelmien(johtokarttaohjelmat,laskutusohjelmat, sähköinen dokumentointi,prosessiautomaatio,tuotannonohjausjärjestelmä) sisältämientietojen hyödyntäminentoimii siellä, missä tekijätkinovat eli kentällä.Muutamien kuntaliitostenmyötä onkin em. erilliset tietotekniikkajärjestelmätpäätettytoteuttaa yhden mobiilin käyttöliittymänkautta. Ei edes yritetäsovittaa yhteen lukuisia erilaisiaohjelmistoja. Vain käyttöliittymätoteutetaan näihin lukuisiineri ICT-järjestelmiin.Lähitulevaisuudessa vesilaitostodennäköisesti saa yksittäistenlaitostensa sähkönkulutustiedotsähkölaitosten etäluennan kautta.Emme tekniikan suhteen olekaukana tilanteesta, missä vesilaitostenasiakkaat saavat omat vedenkulutustietonsavesilaitostenetäluennan kautta. 48 Kuntatekniikka 7/2011


VESIHUOLTOVesihuoltoverkoston kunnossapitoon vauhtiaULKOISTAMISEN RISKIT HALLINTAANVesihuoltoverkostonkunnossapito vaatii laitoksilta200 miljoonaneuron investoinnit seuraavan10 vuoden aikana.Kunnossapitopalveluidenulkoistaminenon yksi ratkaisu kasvavaansaneeraustarpeeseen.Ulkoistamisen riskiton kuitenkin hallittava.Siihen tarjoaa työkalujaSerVesi-hanke.● Tiia Luomanen, HM, tutkijaTampereen yliopisto Vesihuollon ostopalveluistatai ulkoistamisesta puhuttaessaon kiinnitettävä huomiota mahdollisiinriskeihin ja riskienhallintaan.Tähän haasteeseen ontartuttu syksyllä 2010 käynnistyneessäSerVesi-hankkeessa,jossa ovat mukana VTT, Tampereenteknillinen yliopisto ja Tampereenyliopisto.Hankkeen tavoitteena on kehittääriskienhallinnan toimintamalliaja työkaluja vesihuoltoverkostojenkunnossapitopalvelujenulkoistamiseen. Riskienhallintaankeskittymällä pyritäänmadaltamaan kynnystä yksityisenja julkisen sektorin tai kahdenvesihuoltolaitoksen väliseenyhteistyöhön kunnossapidossaja mahdollistetaan kunnossapitoliiketoiminnanaloittaminenvesihuoltoalalla.Tutkimuksessa esiin nousseettilaajan ja tuottajan riskit on jaoteltuvahinko- ja liikeriskeihin (ks.taulukot alla). Riskien hallintakeinojaovat kommunikointi, dokumentointija seuranta sekä hankkeenvalmistelu ja suunnittelu.Yhteydenpito ja kommunikointipätevät kumppanuudenkaikkiin vaiheisiin, ja ne on huomioitavamyös osana kilpailuttamisprosessia.Kommunikoinnin,dokumentoinnin ja seurannantulee sujua paitsi tilaaja- ja tuottajaorganisaationvälillä myösniiden sisällä. Tiedonkulussa onhuomioitava myös vesihuollonasiakkaat.Riskikartoitusta sovellettiinkäytäntöön yhteistyökumppaniencase-tapausten muodossa.Lähes kaikissa sopimuksissa ulkoistuksenkohteesta riippumattaon käytössä samat sopimusriskienhallintakeinot. Näitä ovat viittauksetlaatuasiakirjoihin ja yleisiinsopimusehtoihin, purkupykälät,vastuurajojen ja sanktioidenmääritys, tarkka tehtäväkuvaus,vakuutukset ja vakuudet sekähenkilöstön seurantaan ja pätevyyteenliittyvät pykälät.Vvuotojen etsinnässä jakorjauksessa piilee riskejäYksi räätälöidyistä sopimuksistakoskee vesihuoltoverkostonseuranta-, hallinta- ja mittauspalveluavesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.Sopimus sisältääseurantapalvelun suorittamiseksitarvittavan laitteiston asentamisen,seurannan sekä vuotojenVAHINKORISKITHENKILÖRISKIT■ henkilöstön motivaatioon liittyvät haasteet ulkoistettaessa■ tuottajan työvoiman tunnistaminen vesihuollon parissa toimivaksi■ siirtyneen henkilöstön vahingonteon mahdollisuusOMAISUUSRISKIT■ kun tuottaja käyttää palvelua tuottaessaan tilaajan koneita ja laitteita■ kun tuottaja toimii palvelua tuottaessaan tilaajan omistamissa tiloissaTOIMINNAN RISKIT■ veden laatuun ja muuhun palveluun liittyvä laaturiski■ verkoston lähtökunnon määrittelyyn liittyvät haasteet -> toteutuneenkunnossapitopalvelun arvioimisen haastavuus■ ennaltaehkäisevän palvelun todentamisen vaikeus■ epäselvyydet liittyen ulkoistettavan palvelun sisältöön■ palvelun keskeytymiseen tai viivytykseen liittyvä riski tilaajan näkökulmasta■ tuottajan ajautuminen konkurssiin■ palvelutuotannon valvonnan haasteellisuus tilaajan näkökulmasta■ hiljaisen tiedon katoaminen tilaajaorganisaatiossa■ ehjien toimintaprosessien rikkoutuminen pienemmissä ulkoistuksissa■ kulttuurierot yksityisen ja julkisen sektorin välillä■ tilaajan sopimus-, hankinta- ja arviointiosaamisen puute■ usean palvelutuottajan toimiminen samassa kohteessaVASTUURISKIT■ vastuisiin liittyvät epäselvyydet sopimuksessa■ tilaajalla viimesijainen vastuu vesihuollon järjestämisestä asiakkailleTIETO- JA KOMMUNIKAATIORISKIT■ salassa pidettävien tietojen kulkeutuminen ulkopuolisille■ paikallisen verkosto- ja muun tiedon puuttuminen■ tiedonkulun ongelmat tilaajan ja tuottajan sisällä ja välillä■ IPR-oikeuksiin (intellectual property rights) liittyvät epäselvyydetLIIKERISKITAVAINHENKILÖRISKIT■ tilaajan osaavan työvoiman katoaminen liikkeenluovutuksen seurauksena■ verkostotieto ei ole sähköisessä tai muussa kaikille vesihuollon parissatoimiville henkilöille avoinna olevassa muodossaTALOUTEEN LIITTYVÄT ONGELMAT JA RISKIT■ tilaajan epärealistiset odotukset kustannussäästöistä■ sopimushinnan muodostumiseen liittyvät epävarmuudet, kun käytössä onkiinteän hinnan lisäksi tunti- ja yksikköhinnat■ tilaajan liiallinen hinnan korostaminen laadun kustannuksella■ ulkoistamisesta aiheutuvien transaktiokustannusten aliarvioiminen■ tuottajan investointien kannattamattomuus lyhyemmissä sopimuksissaSTRATEGIAAN JA TOIMINTAPOLITIIKKAAN LIITTYVÄT RISKIT■ liian jäykästä sopimuksesta aiheutuva palvelutuotannon joustamattomuus■ kunnan investoinneista kilpaileminen■ kiireessä tai muutoin huonosti tehty valmistelu■ prosessin hallinnan menettäminen tilaajan näkökulmasta esimerkiksipuutteellisen raportoinnin seurauksena■ jatkuvuuden vaarantuminen tuottajan vaihtuessa aikaisempaa useammin■ tuottajan rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa sopimuskohteeseen,kuten verkostoon kohdistuviin tilaajan investointeihin■ tuottajan investointien kannattavuus lyhyissä sopimuksissa■ tilaajalta tuottajalle siirtyneen henkilöstön liikuttamiseen (esim.valtakunnallisella tasolla) liittyvät rajoitukset sopimuksessaKILPAILUTEKIJÖIHIN LIITTYVÄT RISKIT■ kilpailukykyisten tarjousten puuttuminen laajoissa ulkoistamisissa■ tilaajan riippuvuus yhdestä tuottajasta laajan ulkoistuksen jälkeen■ kilpailun lisääntyminen tuottajan näkökulmasta -> odotukset liittyenkustannusten laskemiseen ja tuotekehittelyynIMAGORISKI■ ulkoistetussa palvelussa ilmenneet ongelmat henkilöidään tilaajaanKuntatekniikka 7/201149


VESIHUOLTOkorjaukset.Suurin riski palvelussa liittyylisätöinä laskutettavaan puhdasvesiverkostonvuotojen etsintäänja korjaustyöhön. Vuotojenkorjauksessa käytettävät menetelmätsekä materiaalien ja työnlaatu voivat synnyttää riskejä. Tilaajanon huomioitava sopimuksessakorjaustyössä käytettävätmateriaalit sekä niiden laatu jaosallistuttava tapauskohtaisestivuotojen korjausmenetelmienvalintaan.Kannustinjärjestelmällä voidaanlisätä palvelutuotannontehokkuutta. Kannustinjärjestelmänpohjautuminen vuotojenkorjauksella säästetyn vedenmäärään tai vuotojen kokoon voiolla ratkaisu. Menetelmissä onkuitenkin omat haasteensa, sillävuotavuuden kehittymiseen vaikuttavattuottajan tekemän työnohella mm. sääolot. Vaikka tuottajaonnistuu paikantamaan jakorjaamaan löydetyt vuodot, voivuotovesiprosentti pysyä muuttumattomanauusien vuotojenKEYPRO – AVAIN VERKKOTIETOONKeyAquavuoksi. Vuotojen luokitteleminenniiden koon perusteella onvaikeaa ja ajoittain jopa epäreilua,sillä tuottajalta vaadittava työpanoson usein sama vuodon koostariippumatta.Vuotojen määrän perusteellamaksettava palkkio on kolmasvaihtoehto. Selvät vuotokohdatovat usein helpommin havaittavissakuin pienet. Näin riski, ettätuottaja panostaisi vain pienten jahelposti paikannettavien vuotojenkorjaamiseen, on pieni.Tehokkaan vuotojen etsinnänja korjauksen taustalla on tilaajanja tuottajan välinen yhteistyö. Tilaajallaon usein parempi käsityssiitä, missä päin verkostoa suurimmatongelmat sijaitsevat, jollointuottaja välttyy turhalta työltä.Tällöin vuodot saadaan paikannettuaja korjattua mahdollisimmannopeasti.Vesi- ja viemäriverkon tiedothyötykäyttöönHelppokäyttöinen tietojärjestelmäverkkotietojen katseluun ja ylläpitoon100% Internetissä toimiva järjestelmä palvelunaAvaimet käteen -toimitus, tiedot siirretäänvanhoista lähteistäKysy tarjous tai soviilmainen esittely!Puh. 09 836 2310www.keypro.fiKokonaisvaltaisensaneerauksen riskitToinen case-sopimus koskee kokonaisvaltaistavesi- ja viemäriverkostonsaneerausta, jossa tuottajavastaa saneerauksen kaikista vaiheista.Ideana on korostaa kilpailuttamisensijaan kumppanuutta.Sopimus on kolmivuotinen.Kokonaisvaltaisen saneerauksenhaasteena ovat ennakkotapaustenpuuttuminen sekä kustannustenja aikataulun arvioiminen.Esimerkiksi tarjouspyynnönvalmisteleminen voi olla vaikeaa.Yksi vaihtoehto on neuvottelumenettelyntai kilpailullisen neuvottelumenettelynkäyttö, jolloinpalvelun sisällöstä voidaan sopiatarjoajien ja tilaajan kesken.Koska verkostokartoitus tehdäänensimmäisen sopimusvuodenaikana, ei sopimuksen alkaessatiedetä varmuudella, minkälaisiakustannuksia palvelustasyntyy. Kiinteän hinnan sijaankäytettävät tunti- ja yksikköhinnatvoivat vaikeuttaa tilaajan kustannustensuunnittelua ja budjetointia.Tuottajan näkökulmastaniiden käyttö kuitenkin vähentääriskiä, koska palvelu laskutetaantehdyn työn mukaan.Pidemmissä saneeraussopimuksissaetuna on joustavuus jakokonaisvaltaisuus. Tuottaja tekeetyön tarkasti harkittuina kokonaisuuksinaja voi siten saadamerkittäviä mittakaavaetuja.Joustavuus voi synnyttää myösongelmia. Mikäli saneeraustyötälykätään esimerkiksi viimeiseensopimusvuoteen, lisääntyvät putkirikotvoivat aiheuttaa tilaajalleja veden käyttäjille ongelmia ensimmäistenvuosien aikana.Palvelun suorittamiselle voidaanasettaa välitavoitteita, jotkatuottajan tulee saavuttaa jajoiden saavuttamatta jättäminenvoi johtaa seuraamuskorvauksiin.Myös tuottajalle lankeavavuotojen korjausvelvollisuus sopimusalueenverkostossa voi toimiasanktiona.Tonttihaarat ongelma jamahdollisuusKokonaisvaltaisessa saneerausmallissatonttijohdot ovat useinurakoitsijan vastuulla. Tonttihaarojensaneerausaikataulun arvioiminenvoi tilaajan näkökulmastaolla vaikeaa. Tuottajan näkökulmastariski liittyy laskutukseen,sillä tonttihaarojen rakentamissopimuksettehdään suoraan yksityisenja palvelutuottajan välillä.Tällöin on riski, ettei yksityinenmaksa laskua. Riskin välttämiseksisopimukseen voidaankirjata tilaajan velvollisuus maksaayksityisten maksamatta jääneetlaskut, jotka se myöhemminlaskuttaa tonttihaaran omistajalta.Tonttihaarat voidaan toisaaltanähdä myös mahdollisuutena,sillä niiden kautta tuottaja voiluoda uusia asiakassuhteita.Laitteiden ja koneiden vajaakäyttövoi olla tilaajalle riski. Koskakoneiden ja laitteiden käyttöäon vaikea arvioida etukäteen, ontilaajan hankittava ne käyttöönsäkokopäiväisesti, vaikka todellisuudessakoneet ovat käytössävain osan ajasta. Kiinteän tuntimääränmukaan laskutettaessatilaaja kuitenkin pystyy arvioimaantulevat kustannukset. Lisäksilaskutettava tuntihinta ontodennäköisesti korkeampi, mikälilaskutus perustuu todelliseenkoneiden käyttöön.Yhteistyö ja verkostonkuntokartoitus keskeistäKokonaisvaltaisessa saneeraussopimuksessariskienhallinnan näkökulmastakeskeistä on tilaajanja tuottajan välinen yhteistyö sekäverkoston kuntokartoitus. Sopimuksenalussa tuottaja laatii alustavatsuunnitelmat, joita päivitetäänyhdessä tilaajan kanssa sopimuskaudenaikana. Verkostonkuntokartoituksen avulla osapuoletsaavat käsityksen verkostonkunnosta, jolloin myös parhaitensoveltuvan saneerausmenetelmänvalinta on helpompaa.Pidempiaikaiset sopimuksettuovat vesihuollon kunnossapitoonjatkuvuutta ja joustavuuttasekä tilaajan että tuottajan näkökulmasta.Samalla ne kuitenkinsynnyttävät uudenlaisia riskejä.Tiia Luomanen: Transaktiokustannuksetvesihuoltoverkoston kunnossapitopalveluidenulkoistamisessa. Pro gradu-tutkielma, Tampereen yliopisto, 2011.http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu05058.pdfSerVesi-hanke: www.tut.fi/servesi50 Kuntatekniikka 7/2011


KUPERA-kaupunkien teknisen sektorin johto kaipaa toimintakulttuuriin muutostaHAASTEISTA INNOVATIIVISIINMAHDOLLISUUKSIINKuntasektorin rakennemuutos, väestön ikääntyminen ja heikentynyttaloustilanne pakottavat kuntia uudistamaan rakenteitaan ja toimintamallejaan.Teknisen sektorin kehittämisessä innovatiiviset ratkaisutovat keskeisiä pyrittäessä toiminnan tehostamiseen ja uudistamiseen.Keinoja näihin haasteisiin vastaamiseksi pohdittiin KUPERA-tutkimushankkeenstrategiatyöpajassa Hämeenlinnassa elokuussa.● Ulriika Leponiemitutkimusassistentti● Ossi Heino, tutkijaJohtamiskorkeakouluTampereen yliopisto■ Jotta tekninen sektori pystyyvastaamaan muutos- ja kehitystarpeisiinsa,sen on uudistettavatoiminta- ja johtamiskulttuuriaan.Tiukasti säännelty toimintaympäristösekä virheiden pelkojarruttavat kehitystä. Tulevaisuudessaparhaiten menestyvätorganisaatiot eivät ainoastaanpysty elämään muutoksen keskellävaan kykenevät myös itseluomaan ja johtamaan sitä.Innovatiivinen kaupunkikehittäminenvaatii nykyistä integroituneempaateknisen sektorin,kaupungin hallinnon jasidosryhmien välistä yhteistoimintaa,mutta joustavalle yhteistyömallilleei näytä olevanriittäviä resursseja. Innovaatiotoiminnankehittämisen kannaltaensiarvoisen tärkeää olisijuuri näiden rajapintojen välinenyhteistyö myös siksi, ettäjulkisen sektorin omat kannustinjärjestelmäteivät yleensä oleriittäviä toiminnan kehittämiseen.Uusien palkitsemisjärjestelmienluominen nähdäänkinyhtenä potentiaalisena kuntieninnovaatiotoiminnan kiihdyttäjänä.Henkilöstön eläköityminenvaikuttaa kuntien teknisen sektorintoimintaan voimakkaasti.Haaste on tunnistettu, muttaonko siihen reagoitu riittävästija oikealla tavalla. Resurssipulastakertovien signaalien jatkuvaviestittäminen ei poista itseongelmaa, vaan siihen on tartuttavatoiminnan innovatiivisenkehittämisen keinoin.Huomiota tulisikin kiinnittääenemmän nykyisten työntekijöidentehtäviin. Henkilöstö tekeemäärällisesti paljon töitä,joista osa ei kuitenkaan palveleitse tarkoitusta. Strategiatyöpajassatodettiin lainsäädännönasettavan tiukat rajoitteet työnsuorittamiselle ja aiheuttavansiten transaktiokustannuksia.Toimintatapoja tulisikin muuttaavastaamaan paremmin resurssejaja kehitystarpeita.Henkilöstöresursseihin liittyvänkeskustelun toiseksi päähuomioksinousi tarve laajaalaisemmalleosaamiselle. Henkilöstöpulaanvoidaan vastata,mikäli työntekijät ovat monitaitoisempia.Nykyinen korkeakoulututkintokoetaan kuitenkinliian kapea-alaiseksi osaamistarpeisiinnähden. Vaikkasubstanssiosaaminen painottuuinsinööritieteisiin, tarvitaankuntakentällä myös taloudellisten,hallinnollisten, sosiaalistenja poliittisten asioiden ymmärrystä.Suuri osa sektorin kehitystarpeistaliittyykin teknisenosaamisen rinnalla juuri edellämainittuihin alueisiin.KäyttäjälähtöisyyttäkaupunkikehittämiseenVaikka luova kaupunkikehittäminenhelposti yhdistetään erityisestiuusien rakenteiden jaympäristöjen suunnitteluun, onjo olemassa olevan infrastruktuurinkehittämiseen kiinnitettävätulevaisuudessa enemmänhuomiota. Rakennetun infrastruktuurinekologisuus, muunneltavuusja käyttäjälähtöisyysovat siten kysymyksiä, jotka tarjoavatmerkittäviä mahdollisuuksiauusille innovaatioille.Yhtenä toiminnan kehittämisenvälineenä voidaan pitääprosessiajattelua. Prosessikuvaustenavulla voidaan hahmottaapalvelukokonaisuuksia jatoimijoiden vastuita sekä jäsennyksenkautta löytää tehostamistarpeita.Systemaattisia prosessikuvauksiatehdään muutamissakaupungeissa jo nyt,mutta usein asiakas – prosessinoleellisin osa – on niissä unohdettu.Tuotantolähtöisestä ajattelutavastaolisi painopiste siirrettäväasiakaslähtöisyyteen, jottatodellisiin palvelutarpeisiin pystyttäisiinvastaamaan. Asiakkaidenosallistaminen toimintaanjo suunnitteluvaiheessa parantaapalvelukokemusta – tehdäänasiakkaan näkökulmastaoikeita asioita. Asiakaslähtöistenratkaisujen on monestihuomattu olevan myös verrattainedullisia.KumppanuuksistainnovaatiopotentiaaliaUlkoistaminen sekä julkisen jayksityisen sektorin yhteistyö puhuttivatstrategiatyöpajassa.Yhtenä innovaatioesteenä nähtiinkilpailumentaliteetin korostuminenyhteistyötoiminnassa,jolloin tilaajaosapuoli tavoitteleepitkän tähtäimen joustavienkumppanuuksien ja toiminnankehittämisen sijaan mahdollisimmanedullisia yksittäisiähankkeita. Korostunut alhaisen■ Kuntainfran kehittämisen foorumiKEHTO on suurten ja keskisuurtenkaupunkien teknisensektorin vastuuviranhaltijoidenvuonna 2008 muodostama toimialankehittämisyhteisö.Foorumin ensimmäinen hankeon 18 kaupungin ja Tekesinrahoittama kuntien perusrakenteideninnovatiivista kehittämistätukeva KUPERA, jokakäynnistyi syksyllä 2009. Hankkeentutkimusosuuden toteuttavatyhteistyössä Aalto-yliopistonTeknillisen korkeakoulunBIT-tutkimuskeskus ja Tampereenyliopiston johtamiskorkeakoulu.hintatason tavoittelu heikentää aitojenkumppanuuksien muodostumistaja mahdollisuuksia pitkäjänteisiinkustannussäästöihin.Kaupungeissa kokemuksetyhteistyöhankkeista ovat kirjavia.Yleensä hankkeiden suunnitteluvaiheenon koettu toimivankumppanuuden pohjalta, kuntaas toteuttamisvaihe koetaan kilpailukeskeisemmäksi.Vaikka hintoihinperustuva kilpailu onkin läpinäkyvääja yksiselitteistä, se eiluo kannustavaa yhteistyön henkeätoiminnan pitkän tähtäimenkehittämiselle ja innovaatiotoiminnalle.Ulkoistaminen näyttäisi lisääntyvänja tulevaisuudessa tavoitteenaovat pidempikestoiset sopimukset.Pidempikestoisten so-Kuntatekniikka 7/201151


pimusten katsotaan takaavan aidommankumppanuuden ja sitenmahdollistavan innovatiivisia ratkaisujatyötapojen ja käytäntöjensuhteen.Teknisellä sektorilla on havaittuolevan selviä puutteita sekä innovaatioidentunnistamisessa ettäniistä tiedottamisessa. Vaikkakenttätyössä uusia, innovatiivisiatoimenpiteitä ja tekniikoita syntyisikin,niitä ei tarpeeksi useintunnisteta sellaisiksi, joista myösmuut kunnat saattaisivat olla kiinnostuneita.Myös tiedon jakamiseentarvitaan uusia menetelmiä.Yhtenä käytäntönä nähdään korkeakoulujenhyödyntäminen tutkimustenja selvitysten tekemisessä.Kehitystyön lisäksi tämän yhteistyönavulla mahdollistetaantiedon laaja leviäminen.Omistajuudestastrateginen kysymysTulevaisuudessa kuntien roolimuuttuu yhä enemmän palvelujentuottajasta niiden järjestäjäksi.Omistamisen merkitys pienenee,ja se nähdään pikemminkin strategisenakysymyksenä. Esimerkiksikunnantalon omistus voi ollatunnetasolla merkittävää kuntalaisille,kun taas vuokratonttienomistusta puoltaa tulonmuodostus.Tulevaisuudessa nähdään yhäenemmän uudenlaisten omistajuusjärjestelyiden,kuten elinkaari-,leasing- ja kumppanuusmalliensoveltamista. Yksityisomistustavoidaan perustellusti suosia, mikälimarkkinoiden tarjonta on kilpailukykyistä.Kunnat omistavat hyvin erilaisiaomaisuuseriä kuten maaomaisuutta,rakennuksia, verkostojaja muita rakenteita. Omistajuusanalyysitovat kuitenkin useissakunnissa puutteellisia. Omaisuudenkartoittamiseen tarvittaisiinkinparempia järjestelmiä, joidenavulla erilaisten omaisuuserienominaisuudet ja muutokset – esimerkiksiverkostojen kunto ja saneeraustarve– saataisiin paremminesille.Infrastruktuurin kuntoa osoittaviainstrumentteja tarvitaan, jottakaupunkien ja yhdyskunnan kannaltaonnistuneita ratkaisuja osattaisiintehdä poliittisten päättäjienvaihtelevasta substanssiosaamisestahuolimatta. Erityisesti maanalla näkymättömissä olevien rakenteidensaaminen näkyviksi olisitärkeää.Teknisten palvelujenmerkitys näkyvämmäksiTeknisen sektorin yhteiskunnallistamerkittävyyttä ei riittävästi tiedostetajohtuen toimialan verrattainnäkymättömästä luonteesta.On kuitenkin selvää, että esimerkiksitoimintakykyiset katu- ja vesihuoltoverkostotovat välttämättömiänykyaikaisten yhdyskuntientoiminnalle. Siten kunnossapidostaon huolehdittava, jotta perusrakenteeteivät pääse rapautumaan.Kuitenkin muun muassa mediassaopetus-, sosiaali- ja terveystoimimainitaan usein kuntienydintehtävänä teknisen sektorinsijoittuessa kategoriaan ”muutoiminta”. Yhteiskunnallisestavaikuttavuudesta viestittäminenmuodostaa selvän kehittämishaasteen.Hollolan hulevesienkäsittelymenetelmääkoskeva tarkennos■ Kuntatekniikassa 6/2011sivulla 48 oli tietolaatikkoHollolassa toteutetusta hulevesijärjestelmästä.Tietolaatikonotsikko virheellisesti antaaymmärtää, että Hollolassakäytettäisiin biosuodatustahulevesien käsittelymenetelmänä.Biosuodatusta ei kuitenkaankäytetä Hollolan pilottikohteessa,vaikka se tutkimuksenperusteella olisi ollutvarteenotettava vaihtoehtokäsittelymenetelmäksi.Ympäristölupaehdoissa vaaditaanhulevesien johtaminenpohjaveden muodostumisalueenulkopuolelle,minkä vuoksi Hollola päätyimelko perinteiseen ratkaisuuneli hulevesiviemäriin jahuleveden viivytysaltaaseen.Yksi kone, monta työtä Avant 600-sarjaIsotkin lastit kulkevat - kuorma jopa 1200 kg.Erinomainen nostopuomi - Nostokorkeus teleskoopilla 2820 mm.Avantilla ehtii - ajonopeus max 17 km/h.600-sarja alkaen 22.284 € alv 0%.Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusimallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossasuunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden jaergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseenammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajantyöskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monenkuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.52 Kuntatekniikka 7/201120YEARSYlötie 133470 YLÖJÄRVIPuh. (03) 347 8800Mallivalikoimaalkaen:10.137 € alv 0%.www.avanttecno.com


Mika Huisman/DecopicHuhtikuussa avattu lastentalo on Espoon Saunalahden uuden asuinalueen ensimmäinen julkinen rakennus. ArkkitehtitoimistoJKMM Oy:n suunnittelemassa talossa toimivat päiväkoti ja neuvola.SAUNALAHDEN LASTENTALO ON VUODEN VALAISTUSKOHDE● Vuoden valaistuskohde 2011-kilpailun ulkovalaistussarjan onvoittanut Espoon Saunalahdenlastentalo, jonka valaistussuunnittelustavastasi Sara LeinoRambollista. Tuomaristo kuvailiSaunalahden lastentalon ulkovalaistustapersoonalliseksi ratkaisuksi,joka luo tilaan hyvin toimivanyleisvalaistuksen.Tuomariston mukaan leikkisätsienimäiset valaisimet sopivat hyvintilaan. Epäsuora valo ei häikäiseja antaa paljon valoa pystypinnoille,jolloin ihmiset ja pihanleikkivälineet tulevat helpostihavaittaviksi. Valo ei karkaa heijastuspinnoistaeikä häiritse ympäristönasuinrakennuksia. Ulkoovienedustan voimakkaampi valaistusohjaa sisäänkäynneille.Voittajatyöt jatkavat Suomenehdokkaina pohjoismaiseen NordiskLyspris -kilpailuun.Keimolan torniin tulee 12 kaiutinta, jotka soittavat autonääntä eri sävelkorkeuksilla. Samalla tornin valaistus himmeneeaktiivisen kaiuttimen kohdalta.Keimolan tornistakuuluu autojenääntä● WSP Design Studion suunnittelija-ja taiteilijaryhmä on kuvanveistäjäMarjukka Korhosenjohdolla voittanut Vantaan kaupunginKeimolan tornin kutsukilpailun.Keimolanmäen alueelle rakennetaanasuntoja noin 2 500ihmiselle. Alueella toimi 1966–78 Keimolan moottoristadion.Kilpailun tavoitteena on luodamoottoriradan valvontatornistaKeimolan Ombra, havainnekuva/WSPuuden Keimolanmäen asuntoalueenja koko Marja-Vantaan -identiteettiäja historiaa esiin tuovataideteos osana rakennettavaaLincolninaukiota.Voittaneessa ehdotuksessavanhan tornin betonirunko säilytetään.Tornin huipulle tulee kookaspäivänvarjoa muistuttava lasinenkatos, jonka rakenteet muistuttavatautonrenkaan vannetta.VuodenYmpäristörakenne2011 Helsingissä● Helsingin Eiranrannan kolmenpuiston kokonaisuus on Vuoden2011 Ympäristörakenne. Pyhiinvaeltajanpuisto,Pyhän Birgitanpuisto ja Rantakallionpuisto muodostavatluontevan ja korkeatasoisenjatkon Kaivopuiston ja Eiranrannan puistovyöhykkeelle.Entinen joutomaa on nyt tyylikäsja viihtyisä, kaupunkimainen merenrantamiljöö,joka houkutteleekävelyyn ja oleskeluun.Voittajakohteen on rakennuttanutHelsingin kaupungin rakennusvirastonkatu- ja puisto-osastoja suunnittellut Ramboll FinlandOy ja Arkkitehtitoimisto PerttiPääsky Oy.Kunniamaininnan sai VähätoriTurussa. Vähätorin täydellinenkunnostus on tehty taitavastipaikan historiallista luonnettaja jatkuvuutta kunnioittaen.Kohteen on rakennuttanutTurun Kiinteistölaitos ja suunnittellutTurun kaupungin ympäristö-ja kaavoitusviraston suunnittelutoimistosekä taiteilija SaaraEkström.RakennustuoteteollisuusRTT:n ja Puutarhaliiton kilpailujärjestettiin nyt 21. kerran.Eiranrannan Pyhiinvaeltajanpuistossa sijaitsee lähes800 neliömetrin suuruinen luonnonkivireunainen vesiallas,joka liittää alueen rantavyöhykkeeseen.Turun Vähätorin kunnostus on osa hanketta, jolla laajennetaan kävelyalueitaAurajoelle päin. Käytöstä poistettu suihkulähde patsaineen on kunnostettu,nupukiveys uusittu ja penkkejä, valaisimia ja istutuksia lisätty.54 Kuntatekniikka 7/2011


Uusiutuvanliikenne-energiantiekartta● Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkostonkehityshankkeenprojektipäällikön jaSuomen Biokaasuyhdistyksenpuheenjohtajan Ari Lampisenkattava julkaisu Uusiutuvanliikenne-energian tiekarttaon ensimmäinen suomenkielinenyleisesitys uusiutuvienenergiamuotojen käyttömahdollisuuksistaliikenteessä.Julkaisun 439 sivulla kuljetaanihmiskunnan aamuhämäristävuoden 2050 tuuli-ja aurinkovedyn energialähteille.Siinä välissä muistetaan,että liikennebiokaasunkäyttöönotosta Suomessa tulitänä vuonna kuluneeksi 70vuotta.Suomen ensimmäinen liikennebiokaasujalostamojatankkauspaikka käynnistyivätKyläsaaren jätevedenpuhdistamollaHelsingissä 1941.Suomen toinen liikennebiokaasujalostamoja tankkauspaikkakäynnistyivät RajasaarenjätevedenpuhdistamollaHelsingissä 1943. Tuotanto olivarattu kaupungin ja sen yhtiöidennoin 150 autolle.Tällä hetkellä Suomessa onkaksi kaupallista biokaasujalostamoa:Kalmarin maatilallaLaukaassa ja kunnallinen jalostamoKouvolan Mäkikylänjätevedenpuhdistamon yhteydessä.Lokakuussa liikennebiokaasupalasi Helsinkiinja pääkaupunkiseudulle, jossaKouvolasta peräisin olevaakaasua voi tankata viideltäGasumin asemalta.Julkaisu on ladattavissa osoitteestawww.pkamk.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/B17_verkkojulkaisu.pdf.Jätehuoltotoimii nopeastipoikkeustilanteissa● Jätealan huoltovarmuustoimikunnanvalmiusharjoituksessa lokakuussatestattiin viranomaisten,jätehuoltotoimijoiden ja sidosryhmienyhteistoimintaa häiriötilanteessaLohjan seudulla.Valmiusharjoitus oli ensimmäinenlaatuaan Suomessa. Harjoitukseenosallistuivat kunnallinen jätehuoltoyhtiöRosk’n Roll Oy Ab, Pelastuslaitos,ympäristö- ja terveysviranomaisiaja muita sidosryhmiä.Pääjärjestäjinä toimivat Huoltovarmuuskeskus,Jätelaitosyhdistys jaSuomen ympäristökeskus.Jätealan huoltovarmuustoimikuntakokoaa harjoituksesta aineiston,jota on tarkoitus hyödyntäävalmiusharjoitustoiminnan kehittämisessäja suunniteltaessa harjoituksiamuillekin jätehuoltoalueille.Ilmastosivustoon avattu● Ilmasto-opas.fi -sivusto on avattu.Sivusto tarjoaa jäsenneltyä tietoaSuomen ilmastosta ja ilmastonmuutoksestamyös alueellisella tasolla.Ilmasto-oppaasta löytyy noin400 sivua helppotajuista ja luotettavaatietoa ilmastonmuutoksesta.Tieteellisen taustatiedon lisäksi sivustollatuodaan esille konkreettisiahillintä- ja sopeutumiskeinoja.Vähitellen täydentyvän ja kehittyvänIlmasto-opas.fi:n sisällön ovattuottaneet Suomen johtavat ilmastoalantutkijat ja asiantuntijat.Vuoden kuntagradukaupunkienkutistumisesta● Kuntaliitto on palkinnut vuodenparhaana kunta-alaa käsittelevänäopinnäytetyönä arkkitehti Sofiade Vochtin tutkielman, jossaperehdytään kaupunkien kutistumiseensuomalaisena ilmiönä. deVocht tarkastelee kutistumista toisaaltayleisenä ja globaalina ilmiönä,toisaalta paikkakunnan historianja kaupungin kehityspiirteidenanalyysin avulla esimerkkikohteenaanVarkaus.de Vochtin diplomityö ”Varkaus:Neljä tulevaisuutta kutistuvallekaupungille” on tehty Aalto-yliopistonteknillisen korkeakoulunInsinööritieteiden ja arkkitehtuurintiedekunnan arkkitehtuurin laitokselle.Kuntaliitto on myöntänyt kunniamaininnanarkkitehti Sirpa Luomalletutkielmasta ”Nosegrind presiin– nousevien lajien liikuntaympäristötOulussa”. Siinä tarkastellaanlasten ja nuorten keskuudessasuosiotaan lisänneiden kolmen lajin– rullalautailun, BMX-pyöräilynja parkourin – harrastamisen olosuhteitaOulussa.Toinen kunniamaininta myönnettiinhallintotieteen maisteriMarkku Järvelälle tutkielmasta”Maapolitiikan roolit Ylivieskankaupallisessa murroksessa”.Puhdasta mukavuuttamatonpesuun.- moduulimitoitus, altaiden määräähelppo lisätä- liitetään suoraan viemärijärjestelmään- oikea ergonomiaKysy lisätietojaja pyydä tarjous!Koskentie 89, 25340 KANUNKIpuh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777project@antti-teollisuus.fiwww.antti-teollisuus.fiKuntatekniikka 7/201155


Martti TikkaVesihuoltoylitarkastaja Juha Vuorenmaa (toinen vas.) ja Maaseutuja energia -yksikön päällikkö Ulla Mehto-HämäläinenKeski-Suomen ely-keskuksesta vastaanottivat Vesihuoltoteko2011 -palkinnon SVOSK ry:n edustajilta.Keski-Suomen ely-keskus saiVesihuoltoteko 2011 -palkinnon● Suomen vesihuolto-osuuskunnat(SVOSK) ry on myöntänytKeski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle Vesihuoltoteko2011 -palkinnon.Keski-Suomen ely-keskus on vesihuollonlaatua ja osuuskuntienyhteistyötä parantavilla toimillaanmerkittävästi edistänyt SVOSK:ntärkeänä pitämiä arvoja.Ansiokkaaseen toimintaankuuluvat muun muassa JuhaVuorenmaan ja Kai Voutilaisenmyötävaikutuksella rivakastiedennyt vesiosuuskuntien laatujärjestelmähankeja Niina Raudasojankokoama Keski-Suomenvesiosuuskuntien laatukäsikirja.Kirjan voi ladata Syken sivuiltawww.ymparisto.fi.Jyväskylän ammattikorkeakouluon jatkanut käsikirjan kehittämistävaltakunnalliseksiopasteokseksi, josta on tarkoitussaada ensimmäinen virallinenpainos ensi vuonna.Turun SeudunKuntatekniikka Oyaloittaa 2012● Turun Kunnallistekniikka ja Viherliikelaitoson yhdistetty. Uusiyhtiö, Turun Seudun KuntatekniikkaOy aloittaa 2012 alussa.Yhtiölle kuuluvat maa- ja vesirakennustyöt,katutyöt, vihertyöt,metsänhoitotyöt, liikuntajaleikkipaikkojen rakennustyötsekä näihin liittyvät kuljetus-, rakennus-ja ylläpitotyöt.Nämä kaupungin tilaamattyöt avataan markkinoille asteittainneljän vuoden kuluessa sitämukaan, kun nykyiset palvelusopimuksetpäättyvät. Yhtiö tavoitteleemyös Turun kaupunkikonserninulkopuolisia asiakkaita.Tampereellesuunnitteilla maansuurin puutaloalue● Tampereen Vuoreksen Isokuusenasuinalueelle suunnitellaanarkkitehtuuriltaan yhtenäistäaluetta, jossa olisi puukerrostaloja,puisia liikerakennuksia japientaloja. Alueelle on tulossanoin 1 650 asuntoa, joista 500–700 puurakenteisiin taloihin. Toteutuessaanalue on suurin nykyaikainenpuukaupunkiympäristöSuomessa. Kaikkiaan VuoreksenIsokuuseen on tulossa noin3 300 asukasta.Alueen eko- ja energiatehokkuudentoteutumisessa onmukana Tampereen kaupunginECO 2-hanke. Isokuusen ekotehokkaanpuukaupungin kehitysprojektisaa rahoitusta Tekesiltä.Rumtecin hulevesijärjestelmään sisältyvät vedenvarastoivien säiliöiden lisäksi kaivot ja yhteet.Teräksenlujia hulevesirakenteita● Rumtec Oy on aloittanutteräksisten hulevesirakenteidenvalmistuksenVimpelin tehtaalla.Kierresaumatusta teräksestävalmistetuissa hulevesirakenteissahyödynnetäänteräksen hyvätominaisuudet. Rakenteidenkäyttöikä on 50–100vuotta. Rakenteensa ansiostasäiliö soveltuu myöspehmeiköille. Sadevesijärjestelmienmateriaalinakäytetään polymeeripinnoitettuaterästä tai paksusinkittyäG1000–1200-terästä, joka lisäsuojataanepoksimaaleilla.Hulevesisäiliöiden halkaisijatovat 800–4 500mm varastoitavan vesitarpeenmukaan.www. rumtec.fiViherkattoparantaailman laatua● Viherkatot tekevät tuloaanmyös Suomeen.Novarbo Oy ja KontoOy ovat tuoneet markkinoilleuudenlaisen Novarboby Konto viherkattoratkaisun.Novarbo toimittaaesikäsitellyn turveseoksen,josta Konto jatkojalostaaerivahvuisia huopiapatentoidulla menetelmällä.Huovan sidekuitunakäytetään polyesteriä,minkä ansiostatuotteelle saadaan kestäväja helposti työstettävämattomainen muoto.Tuote soveltuu niinkatoille kuin esimerkiksiseiniin.Viherkaton kasvipeiteparantaa ilman laatua,tasoittaa helleaaltojenja rankkojen sadekausienvaikutuksia sekämeluhaittoja. Kattojenkasvipeite ei heikennäkaton pintarakenteita.Niiden ikä päinvastoinpitenee, kun ultraviolettisäteilyei pääsehaurastuttamaan niitä.www.novarbo.fiwww.konto.fiViherkatoilla voi kasvattaa monenlaisia kasveja. Huovan paksuus valitaankäyttökohteen ja kasvien mukaan.56 Kuntatekniikka 7/2011


Tapahtumakalenteriin on poimittu messuja,seminaareja ja tapahtumia vuonna 2011 ja2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.RambollFinland OyLassila &Tikanoja OyJani Kemppainen onteistönhoidonyhteyspäälliköksi.Juha-Pekka Hursti onnimitetty tuotantopäälli-puhdistusyksikköön.KirsikkaSiik on nimitet-päälliköksi Tampereelle.TiinaAliranta on nimitettysuunnittelijaksi Teollisuusja energia -yksikköön Jyväskylään.Pekka Iivari on nimitettyprojektipäälliköksiSisä-Suomen Infra -yksik-Marlene Ilveskoski-Heinämaaon nimitettysuunnittelijaksiInfran hallinta -yksikköönTampereelle.Risto Joensuu onnimitetty johtavaksi kon-tekniikka-yksikköön Espooseen.Mikko Jääskeläinenon nimitettysuunnittelijaksi RambollTalotekniikan Sähkö-yksikköönTampereelle.Matti Kivelä on nimitettyprojektipäälliköksiInfra Oulu -yksikköön toimipaikkanaanRovaniemi.Jussi Kivipelto on nimitettysuunnittelijaksi Teollisuusja energia -yksikköönJyväskylään. Jussi Salmi on nimitettyprojektipäälliköksiTalo Tampere -yksikössä.Simo Aittoniemion nimitettysuunnittelijaksi Ympäristökonsultointi-yksikössäEspoossa.Jaana Huuhkoon nimitetty projektipäälliköksiYmpäristökonsultointi-yksikössäHollolassa.Petri Ihalainen onnimitetty suunnittelijaksiGeosuunnittelu-yksikössäEspoossa.Juho Mansikkamäkion nimitetty projekti-päälliköksi Infra Tampere-yksikössä.Tommi Marjamäkion nimitetty vesi-ja satamarakentamisentoimialapäälliköksi InfraLänsi -toimialayksikössä.Jussi Pajula on nimitettyprojektipäälliköksiInfra Pohjanmaa -yksikköönSeinäjoelle.Oulun Energia-konserniPertti Vanhalaon nimitetty OulunEnergia -konsernin polttoaineistavastaavaksi johtajaksiToppilan voimalaitostentoimipisteeseen.Vanhala siirtyy konserninsisältä eläköityvän polttoainejohtajaAulis Martinmäenpaikalle.Konekesko OyPekka Vaisto-johtajaksi.2011Paikkatietomarkkinat1.–2.11.2011 Helsinkiwww.paikkatietomarkkinat.fiYksityistiepäivät1.–2.11.2011 Helsinkiwww.fcg.fiRakennusvalvontapäivät9.–11.11.2011 Jyväskyläwww.fcg.fiPohjoismainenjätevesikonferenssi14.–16.11.2011 Helsinkiwww.vvy.fi/nwc2011Asuntopoliittisetneuvottelupäivät15.–16.11.2011 Jyväskyläwww.fcg.fi16. Valtakunnallisetjätteenhyötykäyttöpäivät15.–16.11.2011Lappeenrantawww.fcg.fiMaaseudustakaupungiksi –miten käyviheralueiden?16.11.2011 Helsinkiwww.vyl.fiTeknisen hallinnonpäivät17.–18.11.2011 Jyväskyläwww.fcg.fiInfrarakentamisensopimustekniikkaja -juridiikka29.11.2011 Helsinkiwww.kiinko.fiJätelautakuntienneuvottelupäivät29.–30.11.2011 Tamperewww.fcg.fiUrakointimenettelyja hankinnat13.12.2011 Helsinkiwww.fcg.fiHulevesipäivä14.12.2011 Helsinkiwww.fcg.fi2012Infran kunnossapidonjohtaminen(KUP 2)12.1.–11.9.20125 x 2 pv, Helsinkiwww.kiinko.fiAutopaikat japysäköinninjärjestäminen17.1.2012 Helsinkiwww.fcg.fiRakennuttajapäivät19.–20.1.2012Hämeenlinnawww.kiinko.fiUimahalli- jakylpyläpäivät7.–9.2.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinkiwww.ukty.fiViherpäivät14.–15.2.2012 Tamperewww.vyl.fiTalvitiepäivät15.–16.2.2012 Tamperewww.tieyhdistys.fiMaanmittauspäivät201222.–23.3.2012 Vaasawww.vaasa.fiKuntien 6.ilmastokonferenssi3.–4.5.2012 Tamperewww.fcg.fitapahtumakalenteriKuntatekniikka 5/201157


sivulla 36sivulla 36KUNTA-TEKNIIKKATURUSSA18.–20.5.sivulla 36 Tehokasta täsmänäkyvyyttäIlmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta.Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640marianne.lohilahti@netti.fiAvaa www.kuntatekniikka.fi ja hyödynnä kuntatekniikanosaajien edullista verkkopalvelua rekrytoinneissasi.Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivullawww.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikattai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi.www.kuntatekniikka.fiALANSA YKKÖNEN3D-tekniikka auttaaTurun seudun pohjavedentuotannossa sivu 67 /2011Lontoon Newhamsyntyy uudelleenolympialaisiin,Jean Jeffreyiloitsee. sivu 20Mikkelin keskustauudistui ilmanvalituksia sivu 26sivulla 36Kuntaliitos on väyläammattimaiseenvesihuoltoon sivu 462011Crusellin silta infrarakentamisenpilottinaPYLONIAMYÖTENMALLINNETTUsivu 10Oppaan p sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fiTILAAKuntatekniikka!Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvanakestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päällesyyskuussa 2011 ilmestyneen Vesihuollonosto-oppaan.Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus(8 numeroa) maksaa 80 euroa,irtonumero 10 euroa.Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimminos. http://lehti.kuntatekniikka.fiasiakaspalvelu@kuntatekniikka.fitai puh. 09 771 2442.Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myösosoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fiMaksaako se Lontoon olympiapuisto 21 vai 11 miljardiaeuroa... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 1/2011 vai olikose 3/2011? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkistopaikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006.sivuOsoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkistoALANSA YKKÖNENPirkkala valitsimaalämmön Toivionkouluun sivu 12Fiskarsin ruukkikylästätehdään vihreääekotaajamaa sivu 20Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevatenergiapilotin valmistumisesta5 /2011Kuntaliitos uudistiorganisaatiotHämeenlinnassa,Timo Tuomolakertoo. sivu 40Porin uimahallisaa lisävoimaasivu 6AURINGOSTAMerenpinnan nousuvaaraksi Hangonvesihuollolle sivu 44ALANSA YKKÖNENKaupunginhallituksen pj.Minna Arve vanhantammen syleilyssäsivu 63/2011AS Tallinna Vesitehostaa jätevesientypenpoistoaEllen Mihkleppinjohdolla. sivu 36Kuntien ilmastotyöhönon tullutpotkua sivu 13Myllyn teräskohoaa Aurajoenylle sivu 16Miten Helsinkipärjäsi Lumisodassa?sivu 24Jätteet imuunEspoonSuurpellossa sivu 44Turku yhtiöittää2012 teknisiäpalvelujaan sivu 55TURKU ON EUROOPANPUUPÄÄKAUPUNKIALANSA YKKÖNEN1/2011Pyynikin uimahalli-hotellistatulee ainutlaatuinen,Kirsti Hankelailoitsee. sivu 14Viherrakentaminen Hollantilaissairaala Seinäjoki leikkaaShanghaissa huippuluokkaasivu 25 prosessin ehdoilla sivu 40 vesilaitoskaupalla sivu 47rakennettiin hoito-energiayhtiönsä verojaJohn Hopkins rakennuttaahylätystä teollisuusalueestajättimäistä olympiapuistoa6LONTOOSEEN 201258 Kuntatekniikka 7/2011


Tarkatlaitos ja kuntasääasemat,ukkostutkaimet,tuulimittarit.Lännen Alituspalvelu OyVaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksellawww.lannenalitus.comALITUSPORAUKSET kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 mTyöntöporausta American Augers 72-1200NGkoneella, DN1600 asennus.Honkapuistontie 95, 28430 Poripuh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928email: lannenalitus@lannenalitus.comGTK palvelee asiakkaitaan maalämmön,ympäristön sekä maankäytön jarakentamisen kysymyksissä.Y m p ä r i s t ö t e k n i i k a na s i a n t u n t i j a p a l v e l u tpilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu,kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittauksetkulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimuksetp. *(09) 5617210 www.golder.com www.golder.fiFCG – Hyvän elämän tekijätSuunnittelemme hyvääinfrastruktuuria, ympäristöäja yhdyskuntaaTarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuuntai rakennettavaan ympäristöön liittyvissätehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissammeotamme aina ympäristön vahvasti huomioon.www.fcg.fiSUUNNITTELUPALVELUJAMONIALAISESTIRAKENNUS-,YHDYSKUNTA-,TEOLLISUUS- JA ENERGIASEKTOREILLEPöyry Finland OyPuh. 010 3311www.poyry.fiWSP Finland Oyp. 0207 864 11www.wspgroup.fi VESIHUOLTOPALVELUA Kuntatekniikka 7/201159

More magazines by this user
Similar magazines