tÄÄllÄ - Provinssirock

4SELMU20V.esipuheselmu 20v.Kahteenkymmeneen yhdistystoiminnan vuoteen mahtuumukaan monenlaista toimijaa ja yhtä monta tarinaa siitä,kuinka yhdistyksen järjestämät tapahtumat ovat koskettaneetelämäämme.Teksti: Päivi Alaniska Kirjoitus on Selmu 20 vuotta -tilaisuuden juhlapuhe Rytmikorjaamolta 15.9.2012.Kuva: Jarno KoskinenKirjoittaja onollut Selmunhallituksen jäsenvuodesta 2006,puheenjohtajana2009-2012 janäin ollen myösSelmun ensimmäinennaispuheenjohtaja.Monelle pitempään mukana olleelletoimijalle oma polku Selmuun on löytynytTörnävänsaaren festivaalialueelta, kun taasmonille meille vähän nuoremmille tie Selmuunon kulkenut Rytmikorjaamon ovien kautta.Selvää on kuitenkin, että jokainen talkoolainen,jokainen työntekijä ja toimija ja jokainen vierason jättänyt ainutlaatuisen jalanjälkensä tähänyhdistykseen.Kaikkien meidän tarinoille ja poluille löytyyvarmasti myös yhteisiä nimittäjiä: uudet javanhat ystävyydet, joita on rockeissa ja klubeillasolmittu. Ikimuistoiset kokemukset, joita on jvliivitpäällä jaettu. Festari-itkut, joita on yleisönjoukossa tirauteltu. Yhteisö ja yleisö, jonkajoukkoon olemme saaneet tuntea kuuluvamme.Uskon, että juuri nämä yhteiset muistot ja ihmiset,joiden kanssa ne on jaettu pitävät meidätkiinni Selmussa.Yhdistyksen suola on ehdottomasti sen toimijat,sen suuret rakastettavat persoonat. Yksitällaisista oli Vesa Uitto, jonka tarinat ja asenneelävät yhdistyksessä varmasti vielä pitkäänmyös Rytmikorjaamo-talon mukana Uiton luiska-tilan nimessä. Yhdistys on omalta osaltaanpyrkinyt vuosittain huomioimaan tällaisiayhdistyksen suuria persoonia mm. Selmu-lekanmuodossa. Kyseistä kiertopalkintoa on jaettutunnustuksena erityisestä työstä yhdistykseneteen, ja vuosien varrella palkinnon on saanutmm. Juonen perhe, Mira Koponen, Juha Koivisto,Esa Vienamo (Promo 2000), Harri Pihlajamäki,Latvis (Rockdata), Risto Vuorinen, Meemu Haveri,Essi Nurmi, Juha Peurala (Bar 15), Lissu Vaivila,Marko Kivelä, Ville Walhroos, Markku Laulaja(Markun Musiikki), Kari Perkiö ja Mika Virkkala.Suurten selmulaisten listaan kuuluu eittämättämyös Petteri Karri. Toivonkin, että te vanhemmatyhdistysihmiset jaksaisitte jakaa omiatalvisodanomaisia kertomuksianne menneistärockeista, klubeista, yhdistyksen toiminnasta jaTörnävänsaaresta ilman matkapuhelimia. Teidäntarinoissanne tiivistyy yksi yhdistystoiminnanarvokkaimmista asioista: ihmisten vahvasitoutuminen ja kiintymys yhdistykseen ja sentapahtumiin. Juuri se tekee ProvinssirockistaIhmisten Juhlan.Vaikka yhdistyksen toiminta onkin ajankuluessa muuttunut ja osa oksista matkanvarrella karissut, toiminnan juuret ovat edelleensamassa mullassa, samoissa elävän musiikinkehittämisen ajatuksissa kuin kaksikymmentävuotta sitten. Arjen kiireeltä ei aina muistakaanajatella, saatikka arvostaa sitä, kuinka pitkälleon kahdessakymmenessä vuodessa päästy.Alkuaikojen yhden työntekijän sijaan yhdistykselläon tällä hetkellä seitsemän ympärivuotistamahtavaa työntekijää. Lisäksi pitkäaikainenhaave omasta klubitilasta on nyt ympärillämme,yhtenä Suomen parhaista klubeista. Toivotaankin,että Selmun 30-vuotisjuhlissa saadaantämän päivän tavoin elää unelmaa: unelmaauudistetusta festivaalialueesta, vielä paremmastaTörnävänsaarestaYksittäisten ihmisten ja heidän työpanoksensalisäksi löytyy myös useita tahoja,jotka ovat uskoneet Selmun toimintaan sitätukien. Kiitos Säveltaidetoimikunta, Opetusjakulttuuriministeriö ja Seinäjoen kaupunkituesta Rytmikorjaamon kehittämisessä. Kiitoskuuluu myös Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahastolleSelmun juhlavuoden tukemisesta.Toivon, että sanat ”hyvää iltaa Rytmikorjaamo”ja ”hyvää iltaa Provinssirock” kaikuvat Seinäjoenyössä vielä monen monta vuotta. Kiitos.

6 SELMU20V.7”Mitä te oikein teette siellä kaiket päivät?”MIKÄ ihmeen SELMU?Tuttavani ihmettelevät aika ajoin, miten meillä Selmussa voiriittää työtä koko vuodeksi. Näkyvimmät toiminnan muodotkun eivät lyhykäisyydessään tunnu kovin kummoisilta– järjestetään festivaali, pyöritetään klubia pari kertaaviikossa. Selmu toimii kuitenkin monella eritapahtumatuotannon ja kulttuurin alueella senlisäksi, että laadukkaasti tuotettu festivaali ja klubitoimintavaativat paljon resursseja ja aikaa sekä erityistä osaamista.Teksti: Lissu VaivilaSuurin muutos Selmuntoimintahistoriassa on pitkäaikaisenhaaveen, oman klubitilan, toteutuminen.Aikaisempien vuosien klubitoimintakäsitti pääasiassa mielenkiintoistenesiintyjien hankintaa japaikan päällä, toisen ravintoloitsijantiloissa, tapahtunutta järjestyksenvalvontaa,lipunmyyntiä ynnämuuta työtä. Klubiryhmä oli pienija aktiivinen,antoi pyyteettömästivapaa-aikaansa elävän musiikinhyväksi. Rytmikorjaamon toiminnanaloittaminen antoi yhä useammalletilaisuuden tulla mukaan tekemäänkulttuuria. Klubiryhmä on nyt moninkertainenalkuvuosiin verrattunaja se osallistuu täysipainoisesti talontoiminnan kehittämiseen. Rytmikorjaamonmukanaan tuomat uudettoiminnot kasvattivat myös Selmunvakituista henkilökuntaa ja antoivatmahdollisuuden työllistää osaaviaihmisiä. Omien klubien järjestämisenlisäksi Selmu on saanut Rytmikorjaamonmyötä käyttää osaamistaanja tuottaa tilaisuuksia yhä enemmänmyös ulkopuolisille tahoille.Provinssirockin järjestäminen onvuosien kuluessa muuttunut – asioitahalutaan aina tehdä paremmin jamm. tiukentuneet viranomaismääräyksetlisäävät tapahtumajärjestäjänvastuuta. Festivaalin yleisökapasiteettion kasvanut noin neljännekselläja lisäksi yhä enemmän toimintojaon otettu joko kokonaan tai osaksiitselle. Viime vuosina uusina Selmunomina toimintoina on tullut mukaanmm. majoitustoiminta CampProvinssin ja Kyrkösjärven leirinnänmuodossa sekä ravintolatoiminnankehittäminen ruokaravintola Paviljonginja muiden ruokapalveluidenlisäämisen myötä. Kehitystyötä tehdäänfestivaalin puitteissa jatkuvasti,tavoitteenamme on olla Euroopanlaajuisesti merkittävä festivaali.Selmun toiminnan toinen ulottuvuuson paikallisen yhtyetoiminnantukeminen. Selmu välittää yhtyeilleharjoitustiloja Seinäjoen kaupungintukemana. Tiloihin on jatkuva jono,joten tarve tälle toiminnalle on kaupungissa(ja valtakunnallisesti) kova.Rytmikorjaamon käyttöönotto auttoimyös osaltaan tässä ongelmassa, kuntalon kellariin remontoitiin kymmenenuutta harjoitustilaa entistenSelmun välittämien viiden bändikämpänlisäksi. Lisäksi Selmu toimiitarvittaessa muusikoiden neuvonantajanaja tiedonvälittäjänä. Aikaisempinavuosina Selmu jakoi pieniärahallisia avustuksia mm. demojentekoon, mutta viime vuosina avustustoimintaaon suunnattu enemmänpopulaarimusiikin rakenteidentukemiseen ja toiminnan mahdollistamiseen,muun muassa Rytmikorjaamonkehittämisen ja paikallisenmusiikkikulttuurin yritystoiminnantukemisen puitteissa. Selmu tarjoaa1. 2.4.5.mahdollisuuksien mukaan esiintymistilaisuuksiatoiminta-alueensayhtyeille, esimerkkinä vaikkapabändivaihto Joensuun Ilosaarirockinja Oulun Qstockin kanssa.Oppilaitosyhteistyö on näkyvä jatärkeä osa Selmun toimintaa. Selmumahdollistaa vuosittain harjoittelupaikanusealle opiskelijalle mm.kulttuurituotannon ja liiketaloudenalalta. Harjoittelun ohjaaminen vaatiiaikaa ohjaajalta, mutta antaa myöspaljon uutta näkemystä työhön. Opiskelijalletarjotaan oikeaa vastuullistatyötä, sekä mahdollisuus toteuttaaomia ideoitaan. Selmu on toiminutasiantuntijana varsinkin kulttuuri-3.tuotannon opetuksen alkuvaiheessaSeinäjoella. Vuosittain Selmun toimintaantaa usealle opiskelijaryhmällemahdollisuuden toteuttaa erilaisiaprojekteja ja tutkimuksia.Selmu osallistuu valtakunnallisestija kansainvälisesti tapahtumatuotannonkehittämiseen olemalla mukanavaikuttamassa erilaisissa yhdistyksissäja liitoissa. Selmun edustaja onmukana muun muassa MaRa ry:nfestivaaliryhmässä, jonka kokouksissalinjataan MaRan edunvalvontaa.Lisäksi Selmu oli perustamassa SuomenRockfestivaalit ry:tä ja SuomenRock-klubien liittoa, joiden toiminnanmyötä yhteistyö elävän musiikinsaralla Suomessa on kehittynythuomattavasti.Viime vuosina Selmu on toteuttanutja toteuttaa edelleen useita hankkeita,joilla pyritään parantamaantoimintaedellytyksiä tapahtumatuotannonalalla. Yhtenä uusimmistakäynnistyi vuoden 2012 alusta Massahanke,jolla pyritään kehittämääntapahtumajärjestäjien ja palvelujatarjoavien yritysten yhteistyötä jatoimintaa.Kesäkuussa 2012 Selmu ry saiValtion Säveltaidetoimikunnaltakolmivuotisen avustuksen ammattilaisyhtyeLaitakaupungin orkesterin1. Provinssin raksamiehetaamujumpalla työpäivän aluksi.2. Selmun talkoolaisetosallistuivat Suomi puhtaaksi -päivässä! -kampanjaansiivoamalla Rytmikorjaamonpihan ja sen ympäristön.3. Rankkaa duuniaSelmun toimistolla.4. Provinssirockin työryhmäjuhlimassa 25-vuotiastaIhmisten Juhlaa vuonna 2003.5. Selmun hip hop -teemainentykypäivä keväältä 2011.toiminnan tukemiseen. Tämän projektintavoitteena on tukea rytmimusiikinammattimaista työskentelyäPohjanmaan alueella ja tuottaalaadukkaita konserttikokonaisuuksiaerilaisille kuulijoille. Tarkoituksenaon myös vakinaistaa rytmimusiikinammattiyhtyeen toiminta ja saada selaajemmin valtionavustuksen piiriin.Selmun lisäksi Laitakaupungin orkesterintaustalla vaikuttavat Pohjanmaantaidetoimikunta, Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkö jaSeinäjoen kaupunki.Kaikessa toiminnassa on nähtävissä,että Selmu on nimenomaanyhdistys, jonka ovat aikoinaan perustaneetsydämellään mukana olevataktiivit. Tämä sydämellä mukana oloon säilynyt näihin päiviin asti, se ohjaatoimintaa edelleen. Päätöksentekoon avointa ja demokraattista, toimintaanvoi tulla mukaan kuka vain jatavoitteena on tehdä aidosti monipuolistaelävän musiikin kulttuurityötä.Loppukädessä ajatellaan ainaasiakasta, Ihmistä, jonka vuoksi kokoyhdistys toimii ja on olemassa.Selmun tärkeimmät voimavaratovat yhdistyksen jäsenet. Mitä sinunmielestäsi Selmun pitäisi tehdä? Tervetuloamukaan yhdistyksen toimintaan,avaudu rohkeasti, esitä ideasi!

Jyrki TuulariKirjoitus on alun perin julkaistuProvinssirock - Ihmisten juhla-kirjassa vuonna 2000.

10SELMU20V. 11» The music business isa cruel and shallowmoney trench, a longplastic hallway wherethieves and pimps runfree, and good men dielike dogs. There’s alsoa negative side. «- Hunter S. ThompsonKun käteen jäiaina musta pekka1980-luvun lopussa Seinäjoella oli”superäksöniä” huolimatta (tai ehkäjuuri siksi) Ilkka-lehden ja päättäjiennuorisokulttuurivastaisesta asenteesta.Oli yleisöennätyksiä (ja WOMADtapahtumissakulttuurirajoja) rikkovaSuomen paras festivaali, mikä mahdollistirahoituksen monipuolisellenuoriso- ja musiikkikulttuurille,johon Vaasan läänin kehittyvän musiikinyhdistys KEMUlla oli liki 600jäsenmaksunsa maksaneen aktiivisenjäsenen tuki. (Lue lisää Provinssirockhistoriikkikirjasta).Kun kateus oli ansaittu, iski90-luvun alun lama ja yleisökato. Olipankkikriisi ja kymmeniätuhansiayrityksiä kaatui – monen kohdalla onvaikea sanoa lähtikö mopo käsistäkontrolloimattoman kiihdytyksen,vaiko sitä seuranneen äkkijarrutuksenvuoksi.Kun sekavassa taloustilanteessaminut oli valittu KEMUn toiminanjohtajaksisyksyllä 1991 en voinutkuin epäonnistua – korttitalossa olitietämättäni käteeni pelattu mustapekka. 20.12.1991 saapui 231 330markan suuruinen verolappu konkurssiuhkauksella.Koulutussäätiönvaroin ja pankkilainanturvin päätettiinProvinssirock 1992 jaMaailmanKarnevaalitoteuttaa – mistäpämuualtakaan tuottoaolisi voinut syntyä. Verottajanpäätöksestätehtiin valitus.Provinssirock tuottivain vähän voittoa jaMaailmanKarnevaalisitäkin enemmäntappiota. Konkurssinuhantiivistyessä jo aikaisemminpohdittu varasuunnitelma, uusiyhdistys, sai kannatusta. 15.9.1992pidetyn Selmun perustavan kokouksenkoollekutsujina toimivatKEMU-aktiivit Risto Vuorinen, PekkaPurhonen ja Markku Wiio (r.i.p.).Minä en osallistunut – istuin samaanaikaan KEMUn ainoana palkallisenamyymässä lippuja SeurahuoneenVintti-klubille.Mikä usein unohdetaan: Selmuei syntynyt minkään Seinäjoella olevannuoriso- tai musiikkikulttuurinpuutteesta tai luomaan sitä. KEMUntoteuttamat ja hyvin toimivat toimintamuodotkäsittivät jo kaikki osaalueet.Selmu synnytettiin varalle,alkujaan ainoastaan ja vain turvaamaanProvinssirock ja sen voitoillaKoulutussäätiön jatkuvuus KEMUnmahdollisen konkurssin sattuessa.Kaksilla rattailla ajaminen epäonnistui.Taloustilanteen, takinkääntäjien,paikallismedian ja poliittistennousukkaiden harrastaman jatkuvanopportunistisen vainon ja kähminnän,eli KEMUn aikaansaamankulttuurityön mitätöinnin seurauksenayhdistys menetti nopeastiuskottavuutta. Seinäjoen kaupunkieväsi KEMUn 200 000 markan avustushakemuksen– rahat myönnettiinkokonaan Selmulle.Marraskuussa 1992 KEMUaKauniissa Törnävän puistossa onjärjestetty Provinssirockia jo35 vuotta. // Kuva: Marko Kivelärahoittaneen STS-Pankin olemassaolopäättyi roskapankki Arsenalinhoiviin. KEMUn kassassa ei ollut ollutpitkään aikaan edes palkkarahoja,kun joululahjana 18.12.1992 saapuilääninverovirastosta tieto, että yhdistyksentekemän valituksen myötäverovelkaa oli saatu pienemmäksi,mutta välittömästi olisi pitänytmaksaa 170 563 markkaa. Yhdistyksenlopullista kuoliniskua tarkoittavatieto lamautti, toinen kuolinuutinenmursi. Jouluaattona itselleni läheisinihminen, pitkään sairastanut isosiskoniteki itsemurhan.Mitä siis muistan Selmun alkuajoista– pohjatonta surua, ahdistusta,stressiä ja alituista epäonnistumista.Olin määräaikaisessa työsuhteessa15.1.-30.6.1993 Selmun ensimmäinentoiminnanjohtaja. Toinen palkkaanauttiva oli Mikko Puska Tampereella.Minimibudjetilla järjestettäväProvinssirock 1993 oli haasteellinen.Teimme parhaamme, mutta LeningradCowboys piti samaan aikaanHelsingissä ilmaiskonsertin. Siellä oliainakin 40 000 ihmistä, etelän junatProvinssiin olivat tyhjiä. Festivaalihoukutteli paikalle vain 7000 henkeä.Jälleen jäi käteeni musta pekka - työsuhdettaniei jatkettu.KEMUn konkurssituomio julistettiin27.7.1993. Provinssirockpelastui, mutta kuka maksaa Koulutussäätiöllekunniavelan?Työttömänä jäin yksin vuosikausiksiselvittelemään roskapankkiArsenal vs. KEMUn konkurssipesän jaKoulutussäätiön taloussitoumuksia.Se voitettiin Korkeimmassa oikeudessa.Eli KEMU olisi ainakin teoriassaselvinnyt (ja Selmu jäänyt hätävaraksi)jos kaupungin avustus olisi tullutKEMUlle, toisin sanoen jos joulukuussa1992 olisi jostain löytynyt nykyrahassa30 000 euroa verottajalle.Muiden velkojien kanssa olisi pystynytneuvottelemaan, koska veloillaoli vakuus/pankki tehnyt virheitä.Pikkusumma, mutta hädän hetkelläei yhdistykselläkään ystäviä ollut.

12 SELMU20V.13Oli oma tila ja vapaat kädetsisustaa klubi Selmun näköiseksi.B-Klinikka oli syntynyt.Kahden vuosikymmenenihmisten klubitKoko Selmun olemassaolon ajan yhdistys on järjestänyt festivaalinlisäksi elävän musiikin klubi-iltoja kansalle. Toiminta käynnistyipikkujouluilla vuoden 1992 lopussa Seinäjoen Kantakrouvissa,jossa Selmu jatkoi klubitoimintaansa koko vuoden 1993. Lavallekapusivat mm. Happojaskat, Hiljainen linja, Generators, Manic Toys,Stake ja Jussi Raittinen. Kaiken kaikkiaan klubi-iltoja oli sinävuonna kaksikymmentä. Kunnes...B-klinikkaSelmun klubihistorianyksi ruusuisimmista ajoista alkoitammikuussa 1994. Krouvin kanssatehty yhteistyö oli toiminut hyvin(kiitos Krouvin Selmu-henkisen henkilökunnan),mutta tila ei sen pienuudenja akustiikan kannalta ollutklubitoimintaan paras mahdollinen.Niinpä syksyllä 1993 käännettiin katseetSelmun toimiston naapuritontillasijaitsevaan vanhaan puukouluun/Nuorisotaloon. Talo oli purku-uhanalla ja ajatuksena oli alun perinkinottaa talo vain väliaikaiseen käyttöön.Tosin toivo eli myös purkupäätöksestätehtyjen valitusten läpimenostakin.Talon tilalle oli päätetty tehdäuusi tie uudelle linja-autoasemalle.Aikaa purkuun arvioitiin olevan puolestavuodesta vuoteen.Lupien saamiseksi alkoiankara byrokratiamyllytys.Vapaa-aikalautakunta myönsi väliaikaisenkäyttöluvan. Terveystarkastajanvaatimuksesta tiloihin tehtiinpieni remontti. Lopulta selvisi kuitenkin,että talon vessat ei riitä kuin 50asiakaspaikkaan. Kaupungille lähtiTeksti: Juha Juoni Selmun toiminnanjohtaja 1998-2001. Kirjoitus on alunperin julkaistu Provinssirock - Ihmisten juhla -kirjassa vuonna 2000.Kuva: Kimmo Kujanpääanomus isompaa wc-remonttia koskien.Kaupunginjohtaja kuuli ensimmäistäkertaa hankkeesta.Wc-ongelma ratkesi niin, ettäpäätettiin ottaa vieressä sijaitsevanNuorisokeskuksen wc:t käyttöönklubi-iltoina. Järjestely kelpasi terveystarkastajalle.Kaupunginhallituspäätti siirtää vapaa-aikalautakunnanjo tekemän lupapäätöksen käsiteltäväkseen.Kaupungin taholta ilmoitettiinsamaan aikaan, ettei tiloihinsaa tehdä mitään remonttia. Tähäntodettiin, että ei tehdä kun on tehty jo(!) ja wc-remonttia ei tarvitakaan. Sitäkoskeva anomus vedettiin kaupungiltapois.Kaupungin taholta ilmeisestipelättiin, että talon purkaminenvaikeutuisi uuden käytön vuoksi.Selmun epävirallisen ilmoituksenjälkeen, jolla luvattiin, ettei Selmuyhdistyksenä ryhdy toimenpiteisiintalon purkamista vaikeuttaakseen,kaupungin päättäjät saatiin rauhoitettuaja hankkeelle saatiin lopullisestivihreää valoa. Selmu sai luvantoimia 30.4. saakka. Oli oma tila javapaat kädet sisustaa klubi Selmunnäköiseksi ja oma oluenmyynti antoilisää liikkumavaraa myös bändiensuhteen. B-Klinikka oli syntynyt.Avajaisilta 14.1.1994 oli menestys.Dreadline ja Höylää Boys & Girlssoitti lähes loppuunmyydylle salilleeli paikalla oli n. 180 maksanutta jan. 20 kutsuvierasta päälle. Oluttakinvirtasi mallikkaasti ja illan tuloillakatettiin jo noin puolet tiloihin satsatuistaremontti ja sisustuskuluista.Muita B-Klinikalla soittaneita olivatmm. Costi, Carillo, Törrö & SininenRytmiluu, Luka, Jukka Lumme Quartet,Havana Black, CMX, Freud, Marx,Engels & Jung, Sub-Urban Tribe jaDon Huonot. Klubille anottiin vieläjatkoaikaa vuoden loppuun saakka,mutta sitä ei myönnetty. Provinssirock-festivaalintyöntekijäbileetB-Klinikalla saimme vielä järjestää.Ilta oli samalla jäähyväisten jättö paikalla.Seinäjoki-Seuran ja vihreidenajama purkupäätöksen valitustiekinoli päättynyt tuloksettomana. Talopurettiin syksyllä 1994.

14 SELMU20V.15Keväällä 1997 klubeilla oli paljonyleisöä. Pelle Miljoona Folkersinja Kauko Röyhkän keikat olivatloppuunmyytyjä.Teksti: Jyrki TuulariKirjoitus on Provinssirock – Ihmisten juhla –kirjasta vuodelta 2000.Elmu-toiminnanalkuaikoinaolennaista olituoda ravintoloihinelävää musiikkia.Päämääränä olimyös muuttaaravintoloitsijoidensuhtautuminenpopulaarimusiikkiin.Siinä onnistuttiin.Club Walas &Club PingviiniKlubi-illat tuottivat yhdistykselle jonkin verran rahaa jatalkoopohjainen B-Klinikka toimi komeasti. Selmun klubitoimintakuitenkin hiipui klinikan loppumisen jälkeen. Syksyllä 1994järjestettiin vain kolme tilaisuutta. Kevätkaudella 1995 Selmu jaSorsanpesä ryhtyivät yhteistyöhön ja ohjelma oli taas komeaa:Loretta Problem, Rocky Horror Tribute Show, Pauli HanhiniemenPerunateatteri, Ismo Alanko ja CMX. Syksyllä klubitoiminta palasijälleen Krouviin: siellä soittivat mm. Stingers, Pikkupaha, Päämiesja Karkkiautomaatti. Kauko Röyhkä keikkaili Lakeudessa ja LuunelonenSt.Paulissa. Sorsanpesällä soittivat Don Huonot, Dr. Feelgoodja Rehupiikles.Selmun itsenäisesti klubeja järjestävä klubityöryhmä perustettiinvuoden 1996 aikana. Marraskuussa työryhmä löysi omaksiklubitilakseen ravintola Huipun. Syntyi Club Walas, joka on ollutSelmun klubin nimenä siitä saakka. Työryhmä nimettiin Walasryhmäksi.Ryhmä julkaisi jonkin aikaa myös klubilehti Walas-sanomia.Juha Juoni avaa nimen taustaa: ”Walas-teema syntyi, kunbaarissa oli tapana ennen valomerkkiä purskauttaa olutta suustakohti kattoa ja huutaa: ’Save the whales!’ Sitä ryhdyttiin kutsumaanwalasteluksi.”Keväällä 1997 klubeilla oli paljon yleisöä. Pelle Miljoona Folkersinja Kauko Röyhkän keikat olivat loppuunmyytyjä. Myös Tehosekoitinja Bill Hota & Pulvers vetivät hyvin porukkaa.Syksystä 1997 Club Walas on toiminut Hotelli Lakeuden BellaDonnassa, jossa svengin panivat alulle vuorollaan Luunelonen,Waltari, Sentenced, Klamydia, Pelle, Dave & Andy sekä HIM.Talvella 1998-1999 Selmun klubeilla vierailivat mm. YUP, HeikkiSilvennoinen & Rest, Veeti Kallio Trio, Maarit & Janus, Ultra Bra,Miljoonasade ja J.Karjalainen, Nightwish, Maj Karman kauniit kuvat,69-Eyes, Jaarli Padington ja Jonna Tervomaa. Walas-teema onnäkynyt aikojen saatossa Selmun toiminnassa siellä täällä. Parinavuonna oli Kari Koskimäen johdolla tehty Provinssirockin ajaksiSeinäjokeen lähes oikean kokoisia valaita! Mutta helmi-maaliskuussa1999 syntyi uusi viritys: Club Pingviini. ”Mieleenpainuvaklubi-ilta on ollut Club Pingviinin avajaisilta. Silloin tehtiin täysinuusi aluevaltaus, kun klubeille tuotiin konemusiikki ja sen alalajitrance. Oli täysi arvoitus paljonko jengiä niihin riittää. Iltaan olipanostettu paljon. Oli painettu flyeritjoita jaettiin pitkin Suomea. Klubi olisomistettu joka soppea myöten uusiksi.Astuessa sisään tuli fiilis kuin olisiastunut aivan uuteen maailmaan.Siellä oli oman alan harrastajienryhmä hoitamassa sitä. Suuri yllätysoli se, että ilta oli loppuunmyyty. Jase fiilis mikä siellä oli. Jengi tosiaanpiti hauskaa. Harvoin normaaleissarokkikonserteissa näkee sellaista antaumustamusiikille. Kun Pingviiniiltojasitten järjestettiin enemmän,alkoi hommaan tulla kuvaan mukaanyhä enemmän sen varjopuolet, huumeet.Viimeisessä illassa toiminta olijo niin näkyvää, että ei ollut muutavaihtoehtoa kuin päättää lopettaaPingviiniklubit mikä oli tosi sääli.Pieni vähemmistö pilasi hyvät bileet”,kertoo Juha Juoni.Elmu-toiminnan alkuaikoina olennaistaoli tuoda ravintoloihin eläväämusiikkia. Päämääränä oli myösmuuttaa ravintoloitsijoiden suhtautuminenpopulaarimusiikkiin. Siinäonnistuttiin.Seinäjoella oli tuolloin neljäravintolaa Selmun klubinlisäksi, joissa kävi säännöllisestibändejä.. Lisäksi oli vielä ne paikat,joissa esiintyjiä kävi satunnaisesti.”Elmujen rooli nykyään on toimiatasonkohottajana ja myös alakulttuurimusiikkilajienesittelijänä ja etujärjestönä.Elävän musiikin toimintaantuodaan kulttuurista ja taiteellistalisäarvoa mikä tulee sen myötä, ettäiltojen järjestämisen lähestymistapaon musiikillinen näkökulma,ei ravintolan voiton maksimointi.Luonnollista on tietenkin myös se,että elmuilla ammattitaito musiikinsaralla on huomattavasti suurempikuin monilla ravintoloilla. Tosintämäkin ero on hämärtymässä, sillänykyään ravintoloita perustetaan joniin, että niiden liikeidea alun perinon elävän musiikin illat. Tällöin myöshenkilökunnan ammattitaito varmastion korkea. Näin on tapahtunutmyös Seinäjoella.”Selmun klubeja on järjestetty mitäerilaisimmissa paikoissa ja monipuolisillajohtoajatuksilla. Klubityöryhmäpäätti, että järjestetään vainns. alakulttuuribändien ja nousevienbändien iltoja ja päinvastoin vainvaltakunnallisesti merkittävienbändien iltoja, koska kaupungissa onollut jo muutenkin jompaa kumpaa.”Ei haluttu kilpailla muiden ravintoloidentoiminnan kanssa”, Juha Juonitiivistää.Klubitoiminnan merkitys onehkä pienentynyt. Siitä on tullutarkipäiväisempää. ”Mutta usein onyhdistyksen piirissä keskusteltusiitä, että edelleen klubitoiminta onpaikallisella tasolla ympärivuotisenatoimintana ehkä merkittävämpääkuin esim. Provinssirock. Arvotuson toki vaikeaa, sillä onhan sekintotuus, että ilman Provinssirockia eiklubitoimintaa olisi ainakaan siinämittakaavassa.” Selmun klubit ovattoimineet myös ponnahduslautanaProvinssirockiin.» Walas-teema syntyi, kunbaarissa oli tapana ennenvalomerkkiä purskauttaaolutta suusta kohti kattoa jahuutaa: ’Save the whales!’«- Juha Juoni

16 SELMU20V.17Samuli Putron Zen Café oli ensimmäinenRytmikorjaamon esiintyjä.Tosin silloin paikka tunnettiinvielä postiautovarikkona.Teksti: Harri PihlajamäkiSelmulainen vuodesta 1994. Toiminnanjohtajana 2003 lähtien.RytmikorjaamoSelmun historiassa onelävän musiikin klubien järjestäminenollut aina oleellinen osa toimintaa.Ensimmäiset klubit järjestettiinjo ensimmäisenä toimintasyksynä.Myös ajatus omasta klubitilasta virisiheti Selmun alkuvuosina. Vuosienkorpivaellus päättyi lopulta 2006 kunRytmikorjaamo avattiin. Oltiin tultukotiin.Miksi sitten kesti niin kauan,että vihdoin päästiin omaan klubiinRytmikorjaamolle? EnsimmäinenSelmun itsenäisesti pyörittämä klubioli keväällä 1994 pyörinyt B-Klinikkavanhalla Nuorisotalolla Puskantiellä.Selmu ehti kuitenkin järjestää klubiavain tuon kevään, kunnes rakennuspurettiin Koulukadun jatkeen tieltä.Seuraava vakava yritys oli hyvinsujuneen vuoden 1995 Provinssirockinjälkeen. Tapahtuma oli menestyssekä taiteellisesti että yleisöllisesti,josta luonnollisena seurauksenaoli, että viivan alle jäi sopivasti plussaa.Tuloksen selvittyä ajatus omastaklubitilasta virisi välittömästi. Eri tilojaalettiin kartoittaa innolla keväällä1996. Useita tiloja katsastettiin jalaskelmia laadittiin. Sopivia tiloja olihankala löytää, ja kesän 1996 vaisustisujuneen Provinssirockin jälkeenoli kassa jälleen tyhjänä. Oli pakkokeskittää voimavarat tapahtumankehittämiseen.Vuoden 1997 Provinssirock olihaastava ja voimia kuluttava, muttatilikausi saatiin jotenkuten nollille.Tapahtuman jälkeen oli selvää,että oli keskityttävä yhä tiukemmintapahtuman kehittämiseen. Taloudellinentilanne oli myös todellatiukka ja silloiset aktiivit alkoivatselvästi olla aika väsyneitä tilanteeseen.Tässä vaiheessa ei ollut voimiaeikä taloudellisia panoksia miettiäomaa klubitilaa. Vuonna 1998 sittenräjäytettiin pankki, kun Provinssirockkeräsi ennätysyleisön ja teki ennätystuloksen.Vaikeat vuodet olivatkuitenkin tehneet varovaiseksi ja taloudenkanssa oltiin entistä tarkempia.Lisäksi ensimmäisellä kierroksellahavaittiin, että sopivien tilojenlöytäminen oli kiven takana. Haussaoli kuitenkin kapasiteetiltaan riittävänsuuri venue. Seinäjoelta löytyiuseampi ravintola, jossa pystyi järjestämäänneljän-viidensadan hengeniltoja. Ajatuksena oli löytää sellainentila, jossa pystyisi tekemään kaikkisuuret kotimaiset ja ehkä jopa joitainulkomaisia orkestereita. Neliöittenlisäksi tarvittiin korkeutta ja eduksitietenkin olisi hyvä sijainti. Näistä javarmaankin lukuisista muista syistäomaan klubitilaan pääseminen olijonkin aikaa jäissä.Kuka sitten keksi vanhanpostiautovarikon kiinteistönVaasantien ja Vaasaan johtavanradan välissä? Käsiänousee varmasti useampia ideanisää tiedusteltaessa. Allekirjoittanutvoi rehellisesti myöntää, että ei oletätä asiaa ollut alulle laittamassa.Itse tilahan oli tuttu: Vuosituhannenalussa Selmu oli vuokralaisena kiinteistössä.Vuokrasuhde koski tuolloinainoastaan tilassa pidettyä lämmintäkuivavarastoa – sen vieressä sijainneensuuren salin kanssa ei Selmullatässä vaiheessa ollut mitään tekemistä.Omiin korviin puheet Postiautovarikonmuuntamisesta klubitilaksikantautuivat ensimmäisen kerransyksyllä 2002 yhdistyksen kymmenvuotiskekkereillä.Selmun silloisenhallituksen jäsen Masa Paavola ottiasian puheeksi ravintolakeskustelussa.Silloin en oikein osannut suhtautuaasiaan vakavasti. Yksi niistämonista kerroista, kun olen ollutväärässä. Tilan käyttö klubitilana olituon jälkeen koko ajan aktiivisessakeskustelussa. Tuossa vaiheessamietittiin, että salissa olisi hienoajärjestää joskus joku keikka tai muutapahtuma.Samanaikaisesti kaupunginkanssa oli keskusteltu treenikämppätoiminnantukemisesta ja postiautovarikonkellarikerroksissanähtiin mahdollisuuksia tällaiseenkintoimintaan. Syksyllä 2004toimiston puhelin soi ja kaupunki olivalmis etsimään ratkaisuja surkeaanbändikämppätilanteeseen yhdessäSelmun kanssa. Promoottori Koivistooli tuolloin langan päässä ja hänilmoitti samoin tein, että meillä on josopiva tilakin mielessä. Pian tämänjälkeen Zen Café -yhtyeen agenttikysyi yhtyeelle keikkaa Seinäjoelta.Koska kiertueen ideana oli välttääperinteisiä klubeja ja muita jo tutuksitulleita keikkapaikkoja, Koivisto näkitilanteen koittaneen ja tarjosi mahdollisuuttajärjestää konsertti postiautovarikonsalissa. Tila vuokrattiintätä yhtä keikkaa varten kuukaudeksija paikat pestiin ja puunattiin viimeisenpäälle. Taloon tuotiin kaikkitarpeellinen: lava, tarvittava ravintolakalustoja vessat. Tilan ja varsinkinsen soundin toimivuutta jännitettiinkovasti etukäteen henkilökunnankeskuudessa, mutta lopputulos yllättipositiivisesti. Yleisö oli lähes hurmiossaja bändikin hyvin tyytyväinen.Uniikki tapahtuma antoi näin lopullisensysäyksen Rytmikorjaamolle,jonka virallisia avajaisia juhlittiinkinvuotta myöhemmin.Ajatuksena oli löytää sellainentila, jossa pystyisi tekemään kaikkisuuret kotimaiset ja ehkä jopajoitain ulkomaisia orkestereita.Paljon ehti kuitenkin tapahtuavielä ennen lopullisia avajaisia.Kaupungin kanssa neuvottelutetenivät hyvässä hengessä ja kesänbudjettineuvotteluissa kaupunkivarasi 30 000 euroa bändikämppätoiminnantukemiseen. Budjetinvarmistuminen meni kuitenkin senverran pitkälle syksyyn, että Selmunoli pakko aloittaa neuvottelut postiautovarikonvuokraamisesta luottaenkaupungin lupauksen pitävyyteen.Visiona nimittäin oli heti alusta alkaenrakentaa tilasta jotain paljon merkittävämpääkuin pelkkä klubitila.Näissä suunnitelmissa bändikämpätolivat olennainen osa kokonaisuutta.Tilat vuokrattiin 1.12.2005 alkaen jatuotantopäällikkö Petteri Karri ottitilojen saneerauksen vastuulleen.Selmu palkkasi kaksi kovaa työmiestä,Perkiön Pasin ja Aallon Miksun”pariksi viikoksi” remonttihommiin.Myös vanha provinssiaktiivi OjalanJamppe kantoi kortensa kekoon.Unohtamatta tietenkään legendaaristaVesa Uittoa, jonka kontaktit jatietämys pelastivat monesta kiperästätilanteesta.Allekirjoittanut neuvotteli TE-keskuksenkautta saneeraukseen hiemanEAKR-rahoitusta. Jossain vaiheessatuli myös varmistus kaupungin bändikämppätuesta,joten suunnitelmaeteni. Ajatuksena oli saada tiloihinrytmimusiikin eri toimijoita harrastajistaammattilaisiin ja kaikkea siltäväliltä. Aloitimme suunnitelmienhahmottuessa myös neuvottelutSeinäjoen ammattikorkeakoulunsosiokulttuurisen työn musiikkipainotteisenlinjan kanssa joidenkinopintokokonaisuuksien saamiseksiRytmikorjaamolle. Tarkoitusta vartenensimmäisestä kerroksesta remontoitiinyksi tila tähän käyttöön. Tässäonnistuttiin, seurauksena useammanvuoden hyvä yhteistyö Seamkinkanssa. Korkealentoisissa suunnitelmissammeoli, että tilasta muodostuutulevaisuudessa luovan talouden jaennen kaikkea rytmimusiikin keskus.Eräänlainen sateenvarjo, joka kokoaaalan toimijat hellään huomaansa.Remontti valmistui ajallaantiukasta aikataulusta ja monista vanhoissarakennuksissa niin kovin yleisistäyllätyksistä huolimatta. Näistäjohtuen myös budjetit paukkuivatmuutamaan otteeseen. Virallisiaavajaisia vietettiin 24.2.2006 kirjaimellisestivielä maalien kuivuessaseinissä. Viikkoa aikaisemmin tilojapäästiin koeponnistamaan Seamkinopiskelijoiden kanssa yhteistyössätoteutetussa Alkupiste-tapahtumassa.Bändikämppien valmistuminenviivästyi mm. kellarin ilmastoinnintoteutuksessa ilmenneiden haasteidentakia.Rytmikorjaamo-nimen keksiSelmun silloinen tuotantopäällikköKarri. Idea oli tulluttiloista löytyneestä kyltistä, jossa oliteksti ”korjaamon päällikkö”. Nimestämuodostui suhteellisen nopeastikansan suussa lyhenne ”Rytmis”.

18 SELMU20V.19Billy Talent // Jarmo Hänninen/www.festivalphoto.netNotkea Rotta // Miikka VarilaThe 69 Eyes // Jarno KoskinenThe Ark // Jarno KoskinenJoensuu1685 // Jarno KoskinenBiffy Clyro // Eve KaskelaW.A.S.P. // Jarmo Hänninen/www.festivalphoto.netAmorphis // Jarno KoskinenNegative // Jarno KoskinenPMMP // Jarno KoskinenSielun Veljet // Jarno KoskinenDisco Ensemble // Jarno KoskinenThe Sounds // RytmikorjaamoLive atRytmikorjaamo

20 SELMU20V.21rytmikorjaamoTeksti: Osku Ketola Rytmikorjaamo sisällön ja palveluiden tuottajana -hankkeen projektipäällikkö.Luovien voimien päämaja1. Juhlat vanhalla postiautovarikolla.2. Postiautovarikon työntekijöitä vuonna 1984.3. Rytmikorjaamon aula juhlakattauksessa.4. Rytmikorjaamo avajaisiltanaan.Yhteinen visio oli täyttää koko 7700m² luovien alojen ihmisillä.1. 2. 3. 4.» Tähän rakennetaan maailmanparas Rytmikorjaamo.«Janne OosiRytmikorjamo Oy1950-luvulla rakennetun postiautovarikon kehitysluovien voimien päämajaksi ei ole syntynythetkessä. Ajatuksen eteen on otettu pieniä askelia,joiden takana on ollut suuria unelmia. Jokainen askel onvienyt unelmaa eteenpäin ja loppumetreillä askeleet ovatmuuttuneet hypyiksi. ”Jos aikoo saavuttaa jotain suurta,rohkeutta koetellaan monta kertaa.” - John HenryNewmanKaikki lähtee sisällöstä. Vanhan postiautovarikonuusi aikakausi alkoi vuonna 2001, kun Seinäjoen Elävänmusiikin yhdistys, Selmu ry, vuokrasi yhden talon halleistaProvinssirockin varastoksi. Haave omasta klubistaoli kuitenkin jo kypsymässä ja niin vuonna 2006 juhlittiinklubin virallisia avajaisia. Seuraavan ison askeleenottamista vauhditti taas varikon silloinen omistaja, jokahalusi myydä talon. Vaara klubitilan menetyksestä saikinsuurempia voimia liikkeelle ja rytmimusiikkiväki pitipintansa. Talo sai uudet omistajat vuonna 2008, kunSelmu ry:n kumppaneiksi lähtivät Seinäjoen kaupunkija Frami Oy. Seinäjoen kaupungin mukaantulo antoi vakaanpohjan talon kehittämiselle ja Frami Oy:n ammattitaitokehitystyössä ja isojen kiinteistöjen hoidossa tarjositärkeän osan kokonaisuuteen. Yhteinen visio oli täyttääkoko 7700m² luovien alojen ihmisillä.Kokoava voima. Yhdeksi tärkeimmistä päämääristäasetettiin ympäri seutua pirstoutuneiden ammattilaistenkerääminen saman katon alle. Tilojen suunnittelu alkoikinalan tarpeiden pohjalta: millaisia tiloja ja yhteistyönmuotoja alueelle kaivattiin. Joukon yhteen keräämisenlisäksi talon yhdeksi tavoitteeksi asetettiin innovaatioympäristönkehittäminen: koulutus, tutkimus, harrasteryhmät,viihdekäyttäjät ja ammattilaiset kaikki samankaton alla. Millaisia uusia ideoita ja yhteenliittymiä siitävoisikaan syntyä!Toukasta perhoseksi. Vuonna 2011 Rytmikorjaamokoki ison muodonmuutoksen, kun talon saneeraus saatiinpäätökseen. Uusia asukkaita virtasi taloon ja unelmaluovien voimien yhteisöstä oli vihdoin totta. Tänä päivänäRytmikorjaamoa asuttaa 36 eri toimijaa, kaikki sulassasovussa varikon siipien suojassa.Talon ensimmäinen toimintavuosi on ollut täynnävauhtia ja vaarallisia tilanteita. Tekemisen meininkiä eitalon toiminnasta ole puuttunut ja iloksemme voimmetodeta, että uusia ideoita pulpahtaa esiin tuon tuosta. Talonsaneerausvaiheen slogan onkin toteuttanut hienostiitseään: ”Tähän rakennetaan maailman paras Rytmikorjaamo.”

22 SELMU20V.23TäällätalkoilenRTR eli rytmistyöryhmä on Selmunhallituksen alainen ohjausryhmä, joka koostuu Rytmikorjaamontyöntekijöistä ja aktiivisista talkoolaisista. RTRon toiminut syksystä 2006, ja sen tehtävänä on ideoida,suunnitella ja kehittää Rytmikorjaamon talkoolaistentoimintaa sekä tukea, kannustaa ja ohjata talkoolaisia.RTR:n työpanoksen ansiosta Rytmikorjaamolla järjestetäännykyään myös suosittuja Rytmikorjaamon brunssejasekä kirppiksiä.minä!Onsanomattakin selvää, että Rytmikorjaamo ja Provinssirockeivät pyörisi ilman talkoolaisia. Onneksinämä upeat ihmiset täyttävät eri työpisteet viikonlopustaja festivaalista toiseen. Mikä heidät sai mukaanja mikä heidät on saanut jäämään? Outi Bäckmankävi haastattelemassa muutamia talkoolaisiaRytmikorjaamon työillan lomassa.Teksti: Outi BäckmanKuvat: Outi Bäckman, Lene Lempola ja Miikka VarilaKrista Sippola, 17, Seinäjoelta aloitti talkootyötRytmikorjaamolla lähes kolme vuotta sitten. Vuosienaikana hän on ehtinyt olla Rytmikorjaamolla monessamukana. Rytmikorjaamon tapahtumissa hän on toiminutnarikassa, plokkauksessa, lipunmyynnissä, kioskissa jacateringissä. Alaikäisyys ei ole työntekoa haitannut.Talkoilun parhaiksi puoliksi Krista mainitsee uudet kaveritja lukuisten keikkojen näkemisen. ”Rytmiksellä onihan mahdotonta jäädä ulkopuoliseksi ja aivan varmastitutustuu uusiin ihmisiin. Kun opiskelee toisella paikkakunnalla,on kiva viettää viikonloppuja Rytmiksellä kunnäkee kavereita siellä!”, hän kertoo. Rytmikorjaamollaoppii Kristan mukaan myös joka kerta jotain uutta, jotapystyy hyödyntämään muuallakin.Aimo Vieri, 56, on Rytmikorjaamon illoista tuttujärjestyksenvalvoja. Ensimmäisiä hajanaisia. Ensimmäisiähajanaisia kertoja Aimo kävi järjestyksenvalvojana jovuosina 2006–2009. Kipinä lähteä erinomaiseen porukkaanmukaan sai Aimon aloittamaan varsinaiset talkoohommatvuonna 2010.Hän kehuu myös talkoolaisten parissa vallitsevaahyvää ilmapiiriä ja vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.Osaavat ihmiset saavat aikaan kaiken kaikkiaan hyväntunteen siitä, että kaikki on illan aikana toiminut.Yhtä mieleenpainuvinta muistoa Aimo ei osaa vuosienajalta mainita. ”Aina sattuu ja tapahtuu kaikenlaista,pääasiassa mukavia asioita”, hän mainitsee.Ilona Hallamaa, 27, päätyi Rytmikorjaamontalkoolaiseksi monen sattuman kautta. ”Eräänä kesänämonta vuotta sitten ei opiskelijatalous antanut myötenperinteiselle Provinssilipulle ja hätäkeinona ilmoittauduintalkoolaiseksi Provinssirockiin päästäkseni aitojensisäpuolelle. No, se olikin yksi parhaimmista festarikokemuksistaikinä ja siitä lähti talkoiluperinne Provinssissa.Vuoden 2011 Provinssissa oli Rytmiksen talkoolaisia samallatyöpisteellä ja he sitten yllyttivät mukaan Rytmikselle.Samaisen vuoden syksynä tulin katsomaan miltämeininki näyttää ja sillä tiellä olen”, Ilona kertoo.Talkoolaisena hän on ehtinyt toimia Rytmikorjaamollalähes jokaisessa työpisteessä. Nyt hän lähettääkin suuretkiitokset niille kahdelle talkoolaiselle, jotka hänet aikoinaanhoukuttelivat mukaan.veera rinta-porkkunen, 25: ”Talkoilussasuurimpana tekijänä on loistava ja mukaansatempaavailmapiiri, joka houkuttelee ihmisiä vuosi toisensa jälkeenvapaaehtoiseksi sekä Provinssirockiin että Rytmikorjaamolle”.Provinssirockissa vuonna 2011 talkoovastaavanatoiminut Rinta-Porkkunen toteaa, että talkoolaisenatyöskentelevä saa arvokkaiden kokemusten lisäksi luotuahalutessaan myös tulevaisuuden kannalta uusia hyödyllisiäkontakteja. Parhaisiin puoliin talkoilussa niin Rytmikorjaamollakuin Provinssirockissakin kuuluu myös se,että pääsee näkemään ”sen toisen puolen”, jota tavallinenasiakas ei pääse kokemaan.

24 SELMU20V. 251.Kipinä, joka sytytti liekin. Mitä tuhkasta nousi?NO PLACE TO ROCK!Syksy 2004. Soittajat olivat pulassa. Treenikämppien puute olitappamassa tärkeän harrastustoiminnan mahdollisuudet kaupungista.Kaupungista, joka kuitenkin oli Provinssirockin koto.Teksti: Tapani KangasKirjoittaja on yksi No place to rock! -tapahtuman järjestäjistäja vaikutti Selmun hallituksessa vuosina 2004-2006.Kaupungissa, josta useitapotentiaalisia yhtyeitä alkoi pikkuhiljaanousta niin Suomen kuinmaailmankin kartalle, riistohintaisetyksityisiltä vuokratut treenikämpäteivät olleet mahdollisuus treenata,kuitenkin vain nuopparin aukioloaikoina.Itse nuoriso-ohjaajana seurasinvierestä monen lupaavan yhtyeeninnon laantuvan siinä vaiheessa, kunei ollutkaan enää aikaa tai mahdollisuuksiaharjoitella oma-aloitteisesti.Jotain oli kehiteltävä – ja barrikaadeillenoustava.Kuten useat parhaat ideat, saitämäkin kipinän viikonloppuiltanapaikallisen baarin (6-0) pöydästä,jossa istuivat allekirjoittaneen lisäksiPohjoismäen Jami ja PihlajamäenHarri. Tilanteesta keskusteltuammeJami puuskahti: ”Perkele, järjestetäänmielenosoitus!” Päätettiin lähteä rakentamaantapahtumaa, jolla saataisiinnäytettyä päättäjille ja paikallisillekaduntallaajille, ettei rockmusiikkiole pelottavaa – ja että ”tankomarkkinoidenkehto” on muutakin kuinhumppaa. Olihan meiltä jo valtakunnallistamediahuomiota saaneet mm.:Kuolleet Intiaanit, The Odorants,Fourpointsix, Trigon, Virkavalta sekäallekirjoittaneen The Knob ja Celesty.Niistä kaikilla oli kova noste, mitätuskin olisi saavutettu ilman harjoittelutilojenmahdollisuutta.Tapahtuman kipinänä toimi aiemminmainitulla nuopparilla alkunsasaanut 12–13-vuotiaiden poikienbändi nimeltä Chainsaw MassacreProject. Innokas Slayeria, Kreatoriaja Deathia fanittanut nelikko tarvitsikipeästi treenitilaa ja mahdollisuudetnuopparilla treenaamiseen olivatrajatut.Yhteistyössä Selmun kanssaalettiin työstämään tapahtumaatorille kökkävoimin.Paikalliset yritykset kierrettiin läpihakien sponsoritukea ja muun muassaBar 15 tarjosi auttavan kätensäongelmaan. Myös Lehtisen kaupastasaatiin eväät ja pöperöt bäkkärille, silläpitihän bändien ruokaakin saada.Bändeiltä saatiin musiikki, Selmultatuki äänentoistoon ja loppujen lopuksimyös kaupungilta lupa järjestäätapahtuma. Bändeistä saatiin paikallesoittamaan Chainsaw Massacre Project,The Knob, Mayday, Dormancy,Fourpointsix, Trigon ja Virkavalta.8.10.2004 No Place To Rock! saikansan virtaamaan Keskustorille.Tapahtuma sai valtakunnallista huomiota.Lisäksi sekä Ilkka että Pohjalainentekivät aukeaman jutut. MyösYlen toimittajat saapuivat paikalleja mylly olikin valmis lähtemäänkäyntiin.Vielä tarvittiin yksi asia: Adressi!Lähes tuhat tärkeän musiikkivaikuttajannimeä kerännyt adressinoteerattiin Seinäjoen kaupunginpäättäjien keskuudessa ja kaikkienoli pakko myöntää, että homma pitisaada kuntoon.Kaupunki lupasi lähteä tukemaantreenikämppien toimintaa, jotka Selmusaneerasi postiautovarikolle Provinssirockintuotoilla. Huhtikuussa2006 saatiin uudet, idylliset kämpätvihittyä käyttöön, pian Rytmikorjaamonvirallisten avajaisten jälkeen.1. The Knob2. FourPointSix3. Virkavalta4. JärjestäjiäJari-Pekka Laitio-Ramone2.3.4.Kuten useat parhaat ideat, saitämäkin kipinän paikallisen baarin(6-0) pöydästä viikonloppuiltana.Vuonna 2008 bändikämppienyllä leijui tumma pilvi, kun silloinenkiinteistön omistaja halusi laittaatilat myyntiin. Mitä tapahtuisiharjoitustiloille? Silloin kuitenkinSeinäjoen kaupunki, SeinäjoenTeknologiakeskus (nyk. Frami Oy) jaSelmu ry tulivat hätiin ostamalla tilatja perustamalla Rytmikorjaamo Oy:n.Kolmen kauppa mahdollisti myösbändikämppätoiminnan jatkumisen.Rytmikorjaamo on paikka, jossayhtyeet saavat harjoitella,jossa soittoajan rajoitukset ovatminimaaliset, jossa myös nuorilla janousevilla yhtyeillä on mahdollisuustreenata ja jossa vanhat veteraanitpystyvät sulassa sovussa jakamaantilojaan niin toistensa, kuin nuorem-pien kykyjen kesken. Mikä onkaanparempi motivaatio tuoreelle muusikolle,kuin kuunnella hieman salaaoven takana viereisen treenikämpän”isojen poikien niin hienoa soittoa”?Tai suunnitella, kuinka ”mekin vieläjoskus heitetään keikkaa nuoppariakauempana”, samalla kun katsoovierestä toisen bändin mersunrämänlataamista ennen keikalle lähtöä.Tavallaan No Place To Rock!on siis yksi osa sitä kivijalkaa, jostarakennettiin nyt niin näkyvä osaSeinäjoen kulttuurielämää. Paikka onnimeltään Rytmikorjaamo. Paikka,joka on toiminut ponnahduslautanausean yhtyeen menestykselle.

28SELMU20V.Provinssirockihmisten juhlaEnsi kesänä 35. kertaa järjestettävä Provinssirockon piirtänyt lähtemättömän jalanjäljen niin suomalaiseenrocktapahtumahistoriaan kuin Seinäjoenidentiteettiin. On vaikea kuvitella, että kesä alkaisijotenkin muuten kuin Provinssirockilla. Mitä olisikaanSeinäjoen kesä ilman Provinssia? Tapahtumajättää paitsi useita miljoonia vuosittain alueelle,mutta ennen kaikkea luo yhteisöllisyyttä, elämyksiäja siten henkistä hyvinvointia.Teksti: Mika Virkkala Koulutuspäällikkö, muusikko, Selmun hallituksessavuodesta 1999 lähtien, puheenjohtajana 2000-2009 ja 2012-.Kuva: Ville KoivistoEmme taida ymmärtääkään miten paljon Provinssi on vauhdittanut Seinäjoenmatkaa kurakauppalasta yhdeksi Suomen vetovoimaisimpia ja nopeimmin kasvaviakaupunkeja.Provinssi on ihmisten juhla festivaalivieraille, se on satojen aktiivien kohtaamispaikkatalkootöissä ja se on usean ihmisen työpaikka ympäri vuoden. Ihmistenjuhla on koulinut kymmeniä musiikkialan ammattilaisia alan työmarkkinoilleja tarjonnut useille kymmenille alan opiskelijoille harjoittelupaikan. Selmu onjärjestänyt 20 Provinssia ja useita satoja klubikonsertteja Seinäjoella – se on aivankeskeinen osa Seinäjoen kulttuuritarjontaa. Provinssin myötä Selmu on saanutmyös toteutettua pitkäaikaisen haaveensa omasta klubista.Mitä enemmän aikaamme kuluu sosiaalisessa mediassa, sitä enemmän kaipaammemyös tulevaisuudessa mahdollisuuksia ihan oikeaan ja aitoon kanssakäymiseen– siksi myös festivaalien tulevaisuus on taattu! Käy keikoilla ja festivaaleilla,siten sinäkin voit huolehtia siitä, että jalanjäljet elävän musiikin kulttuurissajatkuvat myös seuraavat 20 vuotta.Seuraavilta sivuilta löydät muutamienfestivaalille merkittävien henkilöidenmuistelmia Ihmisten Juhlasta.provinssimuistelmia

30SELMU20V.Kyltit, teipit, lavakankaat:Santalan työn jälki näkyy31kaikkialla Provinssissa.// Kuvat: Turo Santalaja Juha KaunistoTunnelmasta ja asenteestase kaikki lähteeTeksti: Henna ToivolaInfo-pisteen vastaavavuodesta 2007 lähtien.Kuva: Eetu AhanenKylttimestareitaTeksti: Raimo SantalaMainostoimisto Santala.Oli vuosi 1998, sunnuntaipäivä parhaimmillaanja aurinko porotti pilvettömältä taivaalta.Tunnelma oli leppoisa ja onnellisen väsynyt.Istuskelimme ystäväni kanssa joen rannalla, sillankupeessa ja katselimme ohi kulkevaa festarikansaa.Meillä ei ollut kiire minnekään, emme olleet humalassa,ehkä vain yleisesti sekaisin ensimmäisestä Provinssikokemuksesta,kahden yön telttayöpymisestä ja kaikestasiitä kävelystä ja valvomisesta ja mahtavista elämyksistä,mitä tähän asti oli jo ehtinyt kokea.Tuo kyseinen sunnuntai on jäänyt mieleeni erityisellätavalla. Voisi jopa sanoa, että se muutti suhtautumisenisunnuntaihin viikonpäivänä. Valloillaan oli ilmapiiri,joka erosi aiempien päivien säntäilystä, sekoilustaja rauhattomuudesta täysin. Ihmiset liikkuivat sujuvastiyhtenä massana ja kaikkialla vallitsi unenomainenrauhallisuus.Joka vuosi tuon ensimmäisen Provinssisunnuntainjälkeen odotin seuraavaa kertaa, jotta pääsisin nauttimaantuosta samaisesta tunteesta. Kunnes koitti vuosi2007 ja edessäni oli uudenlainen kokemus. Olin lupautunuttöihin koko viikonlopuksi infopisteeseen. Minuntäytyisi unohtaa rauhalliset sunnuntait ja keskittyäviikonloppuun uudella tavalla, työntekijän silmin.Unohtaa turhat rentoilut ja keskittyä olennaiseen, asiakaspalveluun.Olinkin valmistautunut ja orientoitunut rankkaantyöviikonloppuun, kunnes ymmärsin, että työntekooli rankasta kaukana. Sain yhtä lailla olla festarifiiliksissäkuin aikaisempinakin vuosina. Se oli ennemminkinsuotavaa kuin jotain mitä piti peitellä. Asiakkaitapalvellessani huomasin tartuttavani innostustanimuihin, mutta samalla myös imeväni muista itsellenitunnelmaa. Ja kun sitten sunnuntaina kävellessäni festarialueenpoikki ennen porttien aukaisemista tunsintutun tunteen ympärilläni, tajusin olleeni niin väärässäomien ennakkoluulojeni kanssa. Provinssirockissa onainutlaatuinen tunnelma ja sen kyllä saavuttaa – olitsitten missä roolissa tahansa.kahdessa polvessa1964 muutti maailmani: lopetin onneksiurheilemisen ja tilalle tuli The Beatles jaThe Rolling Stones. 60-luvulla hippiliike ja Woodstockantoivat sykkeen festivaaleihin. 1971 sain ensimmäinenfestivaalikokemukseni. 70-luvulla olin mukanajärjestämässä Lapuan Nuorisoseuran kemuja, joissaesiintyivät mm. Yellow, Hurriganes, Royals, Somerjoki,Danny ja Freeman.Ensimmäinen festivaalini työn merkeissä oli Provinssirock1992, jossa se festarikärpänen puraisi oikeinkunnolla. 1993 sain jo runsaasti festivaalitöitä vastuullenimm. festivaalin opasteet, myyntipaidat ja valtavastirock-verta jylläämään syrämmeeni.Alkuaikoina oli tosissaan vaikeuksia oppia tuntemaanalueen opastus, kun en tuntenut aluetta ja senympäristöä kunnolla, eikä oikeasti kukaan voinut antaapaljoakaan ohjeistusta siihen, mitä pitäisi tehdä. 20vuotta on nyt tehty kehitystyötä, joka on saanut jatkuakaiken koheltamisenkin jälkeen. Esimerkiksi muutamavuosi sitten meni festaritöitä puurtaessa neljät renkaatpuhki viikon aikana.Toki jälkipolvi on saanut voimaa ja uudistushenkeäProvinssirockin tekemiseen, varsinkin kaikki vapaaehtoistyörockarit,jotka ovat auttaneet toteutuksessa jaesillepanossa. Ekat vuodet tein töitä yksin, nyt meitä onjo parisenkymmentä.PA-tornien ja lavojen kangastyöt tulivat Mainos Santalantyökuviohin 2000-luvulla, mikä oli iso harppausProvinssirockin työkenttään (kiitos mm. Petteri Karrillesiitä mahdollisuudesta).Provinssirockin vetäjät, toimistohenkilöt, vapaaehtoisetja muut mukana olevat ammattiosaajat ovattulleet minulle tärkeäksi motivaation lähteeksi ja olensaanut kaipaamaani hyväksyntää työhöni. Kaikki ovatniin samalla puolella.20 vuotta Provinssirock-työtä on antanut elämääsuuremman sykkeen, joka ei kuihdu koskaan ja se jatkuu...provinssimuistelmia

32SELMU20V. 33PUHUVAROUDAUSESTEOngelmia on ollut jo tähän mennessäenemmän kuin aikaisempina vuosinayhteensä. Olen kuulemma saanut uusiltalavakäsiltä kutsumanimen Lotto-Pesonen.Muistatko Pendulumin ensimmäisen Provinssiesiintymisenvuonna 2010, kun sähköt katkesivat kesken keikan? Niin muistaaRaimo Pesonenkin, Provinssirockin pitkäaikainen lavapäällikkö.Teksti: Raimo Pesonen Kirjoittaja on kirjailija ja musiikkityöläinen.Kuvat: Ville Koivisto, Maria KokljuschkinOn vuosi 2010 Provinssirockissa, perjantain jalauantain välinen yö aluillaan, ja tällä kertaa X-Stagennimeä kantava iso teltta on todennäköisesti täydempikuin koskaan aiemmin. Nyökkäämme Pendulumin kiertuemanagerinkanssa toisillemme: kaikki on kunnossa,aikataulujen mukaan mennnään, show voi alkaa. Yhtyekävelee lavalle melkoisen huutomyrskyn saattelemana,minä ilmoitan radiopuhelimen tuotantokanavallekeikan alkavan ja siirtyväni oman lavani securitykanavalle.Siellä on rauhoittavan hiljaista, mutta pientäylimääräistä sähköä on ilmassa – rankahkoa elektronistamusiikkia soittava Pendulum on paitsi suosittu, myöstunnettu siitä, että sen yleisö ei välttämättä käyttäydyaivan samalla tavoin kuin väki Pori Jazzin piknikkonserteissa.Telttaan on varattu ylimääräisiä järjestyksenvalvojia,mutta ensimmäisen biisin aikana radiopuhelinliikennesäilyy miellyttävän vähäisenä. Yleisönnyrkit takovat ilmaa musiikin tahdissa, ihmisten tanssimuuttuu väkimassan liikkeeksi, mutta tässä on kysejuhlasta, odotetusta keikasta, ei ongelmista. Toisenbiisin käynnistyessä painan radiopuhelimen tangenttiaja sanon: ”Täällähän on hyvä meinki.” Sillä samallahetkellä kaikki äänentoiston sähköt katoavat.Tällaista ei tapahdu.Valot toimivat. Niin pitäisikin, niiden virta tuotetaanomalla generaattorilla, äänentoiston sähkö otetaan tällälavalla valtakunnan verkosta. Hämmästyneitä katseitalavan sivustalla, valtaisa huuto- ja vihellysmyrsky yleisössä.Pendulumin kiertuemanageri johdattaa bändinpois lavalta ja tulee tivaamaan minulta, mitä helvettiätäällä tapahtuu. Ilmoitan että asiaa selvitellään. Muutamanhätäinen radiopuhelinviesti, paikalle lähetetäänjärjestyksenvalvojien reserviryhmä. Festivaalin sähkömiehiäkaivataan. Ihmisiä juoksee lavan takana, jotkutYlen ihmiset lukittuvat koppeihinsa ja kertovat jälkikäteenolleensa varmoja siitä, että nyt alkaa mellakka.Katson yleisöä ja totean taas kerran, että nuoriso onmuuttunut muutamassa vuosikymmenessä aiempaafiksummaksi: kukaan ei tule aitojen yli, mutta huutoon melkoinen. Juontajana toimiva Ile Uusivuori saapuupaikalle ja kysyy ohjeita. Megafonia haetaan. Kiertuemanageriroikkuu käsivarressani ja hokee ”what’sgoing on?” Äänentoiston ja valot toimittavan AkunTehtaan kaverit kertovat, että vika ei ole heidän systeemeissään,se on tsekattu. Enempää ei voida tehdä ennenkuin festivaalin sähköihmiset ovat paikalla. Kysyn,voiko valoille sähköä tuottavasta generaattorista punoajonkinlaista hätävararatkaisua äänisähköksi? Riittääköteho, tuleeko häiriöitä, kauanko kestää? Se on kuulemmamahdollista, mutta vie ainakin varttitunnin. Nyt seon pitkä aika.Juontaja saadaan lavalle megafonin kanssa, se aiheuttaayleisössä huutomyrskyn joka hukuttaa megafoninäänen, kerran toisensa jälkeen. Ile yrittää käsimerkeinnäyttää että nyt kannattaisi olla hiljaa, mutta kun yksikymmenestä haluaa huutaa, se tarkoittaa tässä tilassatuhatta huutavaa suuta ja sille ei yhdellä megafonillapärjää. Kertomatta jää, että nyt kannattaa rauhoittua,kyseessä on tekninen ongelma, jonka syytä selvitelläänja yhtyeen esiintyminen jatkuu heti kun mahdollista.Joensuulaiset lavakädet huomauttavat, että heillä Ilosaarirockissaon kahdella suurimmalla lavalla tällaisiatilanteita varten olemassa mökkiaggregaatti ja siihenkytketty pieni pa, jolla saa kyllä viestin kuulumaanisommallekin väkijoukolle. Puren hammasta ja ajattelen,että niin on jatkossa täälläkin.Samalla tajuan, että tällaisiin muistoihin näitä hommiaei voi lopettaa. Tämä on minun kymmenes vuotenilavapäällikkönä Provinssissa ja olen ajatellut että se voisiolla viimeinen, voisi olla aika tehdä tilaa nuoremmille.Ongelmia on ollut jo tähän mennessä enemmän kuinaikaisempina vuosina yhteensä. Olen kuulemma saanutuusilta lavakäsiltä kutsumanimen Lotto-Pesonen.”Lottoaisitko sinä tuon jätkän tuurilla?””En.””En minäkään.”Kävelen ulos teltasta, yleisön huuto voimistuu taustalla.Sähkökeskuksen luona minulle kerrotaan, ettävika ei ole festivaalin alueella, vaan kauempana. Jokunaureskelee meidän elävän historiallisia hetkiä, SeinäjoenEnergian miehen on kuulemma nähty juoksevan.Mutta me voimme vain odottaa. Minuutti on pitkä aikaja niitä on kertynyt jo kaksinumeroinen luku. Saanfestivaalin johdolta selville, että aikataulussa on varaa,täyspitkän keikan soittaminen on vielä mahdollista.Tieto rauhoittaa kiertuemanageria, joka menee pukuhuoneeseenkeskustelemaan yhtyeen kanssa. Sähkötpalautuvat yhtä yllättäen kuin katosivatkin. Pieni epäluulokaihertaa silti vatsanpohjassa, voiko tähän luottaa.Pendulum kävelee takaisin lavalle, yleisön huuto onräjähdys. Minä päästän pitkän huokauksen.Provinssirockiin tulin ensimmäistä kertaa töihin2001, vahtimaan pienimpänä esiintymislavana toiminuttaPaviljonkia. Alle 500 hengen kapasiteetillaan Paviljonkitarjosi hyvän esiintymistilan vielä suhteellisentuntemattomille mutta kiinnostaville artisteille. LiekinJannella oli ongelmia kitaraefektiensä kanssa, mutta »provinssimuistelmia

34SELMU20V.35yleisön vastaanotto kupli riemua. Tavallaan oman kylänkiintiöyhtyeenä esiintyneen Lauri Tähkä ja Elonkerjuunihmiset jännittivät kovasti, tuleeko paikalle kuuntelijoita.Kyllä Paviljonki täyttyi. Joitakin vuosia myöhemmintapasimme muistaakseni samoissa merkeissä Rytmilavalla,jonka yleisökapasiteetti oli muutamia tuhansia.Jännityksen aiheet ja lopputulokset pysyivät samoina– niin myös vuonna 2005, jolloin katselin Saarilavanreunalta yhtyeen esiintymistä kymmentuhatpäisenyleisön edessä.Lauri Tähkä ja Elonkerjuu oli esimerkki yhtyeestä,joka rakensi menestyksensä keikkoja soittamalla. JaProvinssirockin yhteistyö bändin kanssa taas esimerkkisiitä, kuinka paikallinen mutta valtakunnallisesti merkittäväorganisaatio voi tukea oman alueensa soittajia– ja palvella tietysti siinä sivussa myös yleisöä.Paikallisen musiikkielämän tukeminen vaikuttaaolevan Provinssirockin pyörittäjien pysyvä missio. Setarkoittaa pitkäjänteisyyttä ja yleisön, esiintyjien sekätyöntekijöiden huomioimista. Tehtävästään ja tekemisistäänselvillä olevan organisaation töissä on olluthyvä olla, vaikka matkaa Isomäen Timon kuuteentoistalavapäällikkövuoteen on vielä.Minulta on kysytty suhteellisen usein, mitä lavapäällikköeli stagemanager oikein tekee. Melkein yhtä useinolen vastannut, että se on puhuva roudauseste. Ihminen,joka seisoo oikeita töitä tekevien ammattilaistentiellä ja jorisee. Festivaalin rakentaminen vaatii pitkääja pikkutarkkaa suunnittelua nippusiteiden määrästäoikeisiin ohjelmavalintoihin. Rakenteet eivät nouseitsestään, eikä ison teltan kattoon ilmestyvää reikääpaikkaa kuin ammattilainen. Valo- ja ääniryhmä, lavakädeteli stagehandit, security, uskomattoman pitkääpäivää tekevä catering-porukka, hostit ja backstagemanagerit,kuljettajat, ensiapu, videoscreenien hoitajat,radio- ja tv-taltioijat, juontajat, runnerit, rakentajat jasomistajat, festivaalin tuotantotiimi ja tietysti esiintyjätja heidän henkilökuntansa – kaikkien näiden ihmistenkanssa stagemanager toimii festivaalin aikana. Ja onlopulta heidän ammattitaidostaan ja jaksamisestaanriippuvainen.Pendulumin keikka X-Stagella päättyy huutomyrskyyn,joka on raivoisa, mutta jossa ei ole tippaakaanpettymystä tai vihaa. Kiertuemanageri tulee kättelemäänkasvot loistaen. Ikimuistoinen keikka, dramatiikkaakinoli.Minä menen nukkumaan muutamaksi tunniksi ja palaanlauantai-aamuna seuraamaan soundcheckiä, jonkaolen luvannut illan viimeiselle, etukäteen vaikeaksitiedetylle esiintyjälle. Kiertuehenkilökunta on sekavaa,soundcheck vastenmielistä pelleilyä ja minua hävettääse, että olen päätökselläni ajanut paikalle kymmenittäinihmisiä, jotka olisivat voineet nukkua muutaman tunninpidempään. Lauantaista tulee todella pitkä. Joitakintunnelmia siitä saattaa löytää romaanistani Kuinka eivoi ajatella, toki toiseen maahan sijoitettuina ja puhtaa-seen fiktioon sekoitettuna.Yhdestä päivän harvoista valonpilkahduksista vastaabackstagemanager Tomi, joka keksii antaa soundcheckinjälkeen yhtyeen miksaajalle kolme edellispäivästäjäänyttä heliumpalloa. Yksi palloista on osittaintyhjentynyt ja miksaaja istui backstage-koppinsa ulkopuolellatuntikausia yrittäen elvyttää tuota nuukahtanuttapalloa: hän heittää sen ilmaan, kahden muunjoukkoon, selvästi toivoen että se tällä kertaa jäisi ylös,ja seuraa murheellisena kuinka se valuu hiljalleen alas.Sitten hän toistaa saman. Uudestaan, tunnista toiseen.Sunnuntaiaamuyönä pää painuu tyynyyn lyijynraskaana,mutta mielessä pyörii ajatus siitä, että seuraavapäivä on viimeinen. Pelkästään kotimaan ammattilaisia.Selvää pässinlihaa. Paluu normaaliin päiväjärjestykseen.Muutamaa tuntia myöhemmin puhelin soi, ja AkunTehtaan mies ilmoittaa että meidän lavamme valoillesähköä toimittava generaattori on viety päälavalle.Rammstein. Uusi generaattori on tulossa rekan kyydissäHelsingistä, mutta se ei ehdi paikalle vielä ensimmäisenesiintyjän aikana. He keksivät jotain. Minä kiitänja lyön pään takaisin tyynyyn ja totean, ettei uni enäätule.X-Stagella valoryhmä kertoo saaneensa kehitettyääänisähköistä sen verran virtaa, että etuvalot saadaantoimimaan, ja muutama liikkuva. Ensimmäinen esiintyjäon Kari Tapio, jonka ainoa toive valojen suhteen on”ei mitään discoa”. ”Discoa” ei nyt saisi aikaan vaikkahaluaisikin, mutta hillityn toimiva perusvalaisu löytyy.Ehkä tästä selvitään.Yle kuvaa keikan ja esittää sitä tulevina vuosinauseita kertoja.Sunnuntai-iltapäivällä uusi generaattorikontti hyriseeteltan nurkalla ja minä odottelen kurottajaa irrottamaansateen pehmittämälle nurmikolle uponnuttakeikkabussia. Käyn vilkaisemassa tilannetta täpötäydessäteltassa, totean sen hyväksi, ja menen nojailemaancatering-kopin nurkille. Kahvia ei voi enempääjuoda, mutta viimeisestä 70 minuutin show’sta onmennyt jo melkein puolet. Pian tämä on ohi.Radiopuhelimessa räsähtää. Tuotantopäällikkökutsuu minua ja käskee keskeyttämään keikan välittömästi.Valosähkögeneraattori tarvitaan heti päälavalle.Rammstein.Nyt menee juoksuksi.provinssimuistelmia

36SELMU20V. 37Kiitos ja onneksiolkoon Selmu!Koiviston Juhan työpöydän äärellä, jonka paperivuorenpelkäsimme sortuvan koko ajan. Juu – ei –merkintöjälätkittiin lappuihin. Sanna tylynä ”ei-ei” ja minä ”joskotämä sittenkin”. Hyvä työnjako siis.Pressipömpelissä istuminen festarin portilla loppuiosaltani siihen, kun Hakalan Pertti halusi luopua festivaalitiedottajanhommista. Innolla otin homman vastaan,olihan meillä oikein lehdistökeskus Sorsanpesällä!Kabinetti, jossa oli yksi vanha kulahtanut sähkökirjoituskone.Jep jep, tännehän aivan toimittajat rynnivät tekemääntöitä. Siitä lähti toive, että kyllä meidän täytyysaada lehdistökeskus festarialueelle. Ja niin vuodenparin päästä meillä oli Pressirekka päälavan takana.Ikimuistoisin työrupeama oli varmasti David Bowienvierailu Provinssissa. Siihen aikaan olin paluumuutelluttakaisin lakeuksille ja töissä sen kevään Selmulla. Suuriidolini olisi tulossa Törnävänsaarelle! Bowien lehdistöpäällikkölähetteli ohjeita ja määräyksiä, mm. kuinkajokainen Suomessa julkaistu juttu piti olla 24 tunnin sisälläjulkaisusta käännettynä englanniksi heillä. Eihäntuo mitään jos sen tietää ajoissa, eikä sunnuntaina parituntia ennen keikkaa. Olin myös tehnyt hienot suunnitelmatkaupungin VIP-ryhmän liikkumisesta, että heolisivat poissa jaloista kun Mr. Bowie siirtyy VIP-ravintolaansyömään. Hänelle oli kuulemma varattu kultaisetaterimetkin! Kaikki työ valui hukkaan, kun kaupunginryhmän tallustellessa VIP-ravintolan ohi taivas löihirvittävän rankkasateen. Ja mihinkäs muualle nämämenivät pitämään sadetta kuin sisälle ravintolaan,jonka piti olla tyhjillään. Sade lakkasi saman tien jatähtemme saapui ruokailemaan. Olihan sekin kokemus,kun sain kunnon haukut Bowien ”äidiltä’” eli hänenavustajaltaan. Kaiken lisäksi unohduin kertomaanHelsingin nähtävyyksistä ja syöttämään Fazerin sinistätälle lehdistöpäällikölle, kun David Bowie oli jo lavalla.Kun lopulta seisoin yleisön joukossa, tuli itku.NuoruuteenTeksti: Jarmo LintalaErityisopettaja emeritus,toiminut myös kunnallispolitiikassa.Under pressure- Kaikuja pressikopistaSelmun perustamisen aikoihin asuin Helsingissäja luin lehdestä, että Kemun raunioilleoli perustettu uusi elävän musiikin yhdistys.Se tuntui todella hienolta. Elmu-elämä saisi jatkoa,kannattamattomia, mutta sitäkin intohimoisempiakeikkoja järjestettäisiin edelleen. Festivaalikin jatkuisi.Kaupungissa puhaltelisi edelleen mielenkiintoisettuulet.Teksti: Kreetta LuomaProvinssirockin tiedotusjaakkreditointipuuhissavuodesta 1981.Oma elämä oli niin tanakasti etelässä, etten muistakäyneeni Selmun klubeilla. Ehkä kerran pari. Sensijaan muistan erityisen hyvin kun tulin ensimmäisiäkertoja käymään Selmun toimistolla. Vastaanotto olitodella lämmin ja sydämellinen. Ihmiset olivat innostuneitaja pj:n, Tarmo Remahlin välitön olemus oli hyvinvirkistävä. Tulin viikonlopuksi käymään läpi Provinssinakkreditointeja. Istuin Lanttolan Sannan kanssakannattaa uskoaKaupungintalolta silmäiltiin epäluuloisesti luottamushenkilöitä ja sain olla mukana tukemassarokkikansaa 90-luvun alussa. Toihan tapahtuma tervehdyttämishankkeita. Tuntuihan se erikoiselta,kaupunkiin rahaa ja toimeliaisuutta, mutta myös sitä nelikymppisenä edustaa kaupunginhallituksessameteliä ja roskaa. Yleisönosastoilla kirjoitukset saattoi nuoruutta. Pajulammin Martti ja Lehtolan Riitta olivatarvata ennakkoon. Provinssin talousvaikeudet antoivat muita aktiivisia ikivihreitä. Paljon puhuttiin siitä, mitälopulta aiheen keski-ikäiseen ”mitä minä sanoin”merkitystä nuorten nimivakuuksilla voi olla ja mitä-hymähtelyyn. Yhdistyksen nousu vaati vääntöä monella takeita heidän talousajattelustaan ylipäätään on.foorumilla.”Karvapäitten hommia”, sanottiin. Sitä tavallista jaKaupunginjohtaja Raimo Yli-Uotila oli koko toimiaikansa osaksi ymmärrettävää.johdonmukainen kulttuurin puolustaja ja se asenne kattoi Takaukset löytyivät ja Selmu pääsi taas eteenpäin.myös nuorison tarpeet. Kun jähmeämpi väki valtuustossa Kun vuosikymmenien kulussa seurasin myös kaupunginsuhtautui varauksella Provinssiin ja sittemmin Selmuntoista festivaalia, ”aikuisten karnevaalia” eli Tango-takaus- ja muihin toiveisiin, kaupunginjohtaja uskoi nuortenmarkkinoita, sain aiheen todeta jotain eri-ikäistenesityksiin. Valoa tuli pimeään, kun -92 vaaleissa kävi ”talousnäkemyksistä” ja ”kurinalaisuudesta”.radikaali mylläys. Laman hoitoon tarttui uudistunut joukkoprovinssimuistelmia

38SELMU20V.39Ozzy tuulettaaTeksti: Esa Koivio ja Timo RistimäkiKuvat: Koivio ja Maria Kokljuschkin– Black Sabbath Provinssirockissa 1998Aamun koittaessa joukko oli kasvanutkaksinkertaiseksi ja valmiina revanssiin.Päädyimme James Bond -tyyppiseenharhautukseen.Black Sabbathin 14 vuoden takainen Provinssirock-vierailuoli ikimuistoinen tapausmonessakin eri mielessä.Kiitollisille kuulijoille se oli mahdollisuus kokeaOzzy ja Tony Iommi jälleen kerran soittamassa yhdessälegendaarisessa kokoonpanossaan. Kulissien takanakeikka sai Selmun festivaaliorganisaation miettimäänfestivaalijärjestämisen mielekkyyttä ja hengästyttäväävuorokautta.Black Sabbath oli liikkeellä 25 henkisen seurueenvoimalla. Soittajien ja normaalin crewn lisäksi matkassaoli lakimiehiä, kirjanpitäjiä ja henkilökohtaisiaassistentteja. Useamman kokin mukanaolosta johtuenbändin saapumisajankohtaa Seinäjoelle saatiin odotellaaivan viime hetkiin. Edeltäneenä iltana yhtye oliesiintynyt Ruotsissa Hultsfredin festareilla ja pitkäännäyttikin siltä, että yhtye saapuisi paikalle vasta pariatuntia ennen keikkansa alkamista sunnuntai-iltapäivänä.Saapuminen kuitenkin aikaistui ja yhtyeen 16henkilöstä koostunut ydinryhmä laskeutui kahdellayksityiskoneellaan Rengonharjun kentälle kello 03sunnuntaiyönä.Siirtyminen kentältä busseihin sujui vaivattomasti,mutta perillä matkalaisia odotti ikävä yllätys. Helluntalalaisetolivat sankoin joukoin ottamassa Ozzya jakumppaneita vastaan poikkeuksellisen laajan operaationsiivittämänä. He olivat järjestäytyneet kaikkien Seinäjoenhotellien edustoille ja aulatiloihin päivystämäänmilloin tuo kaamea Pimeyden Prinssi paikkakunnallelaskeutuu. Uskon ihmisillä oli jopa radiopuhelimet,joilla he saivat pidettyä yhteyttä toisiinsa. Taivaallisetkyltit viuhuivat ja ”Jesus saves!” –huudot kaikuivat, kunOzzy viimein saapui Sokos Hotel Vaakunaan. Ryhmäntavoitteena oli rukoilla yhdessä Ozzyn kanssa ja saadavokalisti katumaan mittavaa syntilistaansa.Heitä oli kaikkialla: ulkona, aulassa, he olivat jopa varanneethuoneen joka kerroksesta. He pyrkivät äänekkäästimyös yhtyeen huoneisiin. Kiusallisen tilanteennormaalia uhkaavammaksi teki se, että joukkoa johtilihaksikas bodari. Yksityisrauhan rikkomisen rinnallekohosi nyt kokonaan uusi turvallisuusriski. Hotellinyökerhon turvamiesten myötävaikutuksella ei-toivotutvieraat saatiin onneksi palautettua takaisin Vaakunanala-aulaan. Ulosheittäminen keskeytyi kuitenkin yökerhonsulkeuduttua, jolloin helluntailaisjoukko jäi passiinhotellin sisätiloihin. Järjestysmiesten poistuttua ekumeenineniskuryhmä huomasi tilaisuutensa koittaneenja käynnistyi uusi ryntäys hotellin kerroksiin. Tällä kertaatunkeutumisyritys pysähtyi jo hissien ovelle Selmury:n promoottorin Juha Koiviston ja Ema Telstarin MikeListlen muodostamaan läpäisemättömään muuriin.Häiriköinti kantautui pian myös Black Sabbathin kiertuemanagerinkorviin, joka vaati turvamiesten sijoittamistakunkin kerroksen hissitasanteelle – näin myöstehtiin järjestyksenvalvontapäällikköjen Ristimäen jaPerkiön johdolla. Ozzy oli tästä kaikesta todella ihmeissään,mutta huvittunut. Sharon oli kuitenkin hurjana.Ennen yöpuulle asettumista Black Sabbathin ryhmänjäsenet vaihtoivat keskenään huoneita ja Ozzy tunnettiinsiitä lähtien hotellissa salanimellä Kevin Jones.Aamun koittaessa helluntailaisjoukko oli kasvanutkaksinkertaiseksi ja valmiina revanssiin. Osa odottiautoissaan bändin liikkeelle lähtöä, valmiina seuraamaansaattuetta. Yöllä meillä oli ollut kuitenkin aikaamiettiä, miten saamme artistin huomaamattomastiProvinssialueelle. Päädyimme James Bond -tyyppiseenharhautukseen, jossa hotellin eteen ajoi kaksi bussia,pikkubussi ja henkilöauto poliisin saattaessa. Busseihinsiirtyi kiertueen henkilökuntaa ja muutama meidänoma työntekijä suojaten kasvojaan takinliepeillä jakäsin. Tässä seurueessa oli myös tilanteesta huomattavastinärkästyneen Sharon Osbournen henkilökohtainenassistentti. Suoraan asian ytimeen tunkeutuneetpoistumiskäskyt kaikuivat kuitenkin kuuroille korville.Helluntailaisten muskelimiehelle tilanne oli silkkaamannaa ja bodari soitteli hymy huulilla päämajaansaraportoiden tilanteen kehittymistä ja ulkomaanvieraidenhermostuttamisen onnistumista.Samaan aikaan Ozzy, Sharon ja muu bändi lähtiväthotellin pohjakerroksessa olevasta autotallista parillapikkubussilla toista kautta ehtien saattueen edelleja Provinssialueelle ennen valesaattuetta. Ozzy saihenkivartijakseen paikallisen nyrkkeilijän. Vokalistiaitseään tilanne ei näyttänyt pahemmin huolestuttavan,bussissa enemmän päänvaivaa Ozzylle tuotti edeltäneelläviikolla tilapäisesti puihin mennyt tupakkalakko.Sharon sen sijaan oli päättänyt, että kaavailtu lehdistökonferenssiperuutettaisiin ja yhtä lailla kaikki bändinkuvaaminen olisi nyt myös kiellettyä.Provinssin päälavan taakse tulevalla tiellä meitäodotti jälleen yllätys: siellä oli siunaajia kyltteineenvielä enemmän ja nyt heillä oli jopa rekvisiittanaanpuusta kyhätty kolmemetrinen risti. Tästä huolimattapääsimme esteettä backstagelle, koska mellakkajoukkovasta valmistautui ottamaan Ozzya ja kumppaneitavastaan varsinaisen saattueen mukana. Saattue tuli jabackstagelle tuleva tienvarsi oli kansoitettu siunaajillakyltein ja ristein. Tapahtumia bäkkäriltä seuranneetmuut bändit saivat makoisat naurut. Keikan aikana oliouto vastakkainasettelu: lavan etupuolella kenttä olitäynnä bändin faneja, kun lavan takapuolella metsässäja tienvarsilla oli kymmenittäin ihmisiä, jotka edelleenkädet kohotettuina risteineen siunasivat tapahtumaa.Keikan jälkeen starttasi helluntailaisten Ozzynkäännytysiskun kolmas näytös. Yhtyeen bussien lähtiessäbackstagelta kohti Rengonharjua heidät yritettiinpysäyttää. Bändin siirtäminen lentoasemalle poliisinsaattaessa ja liikennettä ohjaamalla olikin taidonnäytesaumattomasta yhteistyöstä poliisin ja järjestyksenvalvonnanvälillä, ja puinen risti kantajineen joutuiväistymään sivummalle. Bussit saavat seurakseen jokatapauksessa helluntailaisten saattojoukon, joka lentokentällepäästyä sijoittui kiitoratoja eristävän verkkoaidantaakse. Yhtyeen kulkuneuvot ajoivat turvallisestilentokoneiden viereen, mutta ryhmän koneeseennousemista säesti megafonilla tajuntaan tunkeutuvasanomanlevitys. Sharonia huvitti tuossa vaiheessa jokoko juttu. Huumorintajua riitti myös Ozzylla: toinenkone oli jo valmiina lähtöön kiitotien päässä, kun toinenkoneista pudotti yllättäen kierroksia. Ovi avautui japortaat laskettiin. Ozzy asteli portaat alas ilkikurisestihymyillen, laski housunsa, pyllisti saattojoukolle,läimäytti itseään perseelleen ja huusi: ”Kiss my ass!”Housut ylös, iloinen vilkutus meille ja mies koneeseen.Siihen päättyi Ozzyn Suomen vierailu.Esa Koivio on toiminut 80-luvulta saakkaProvinssirockin ohjelmakonsulttina.Timo Ristimäki on valvonut järjestystäProvinssirockissa vuodesta 1983.provinssimuistelmia

40SELMU20V. 41Suurten anteeksipyyntöjen saattelemanacatering-henkilöstön puolesta mies pääsitakaisin lavalle.Crowdsurfing in action// Kuva Kimmo KujanpääRavintolaraksaatalkooketjussa// Kuva: Markus VälimaaHey,Provinssirockissa ei artisteille laiteta rannekettakäteen ja passeja he eivät käytä esiintyessään.Aina ei ehdi ennen festivaalia googlettaa kaikkia artisteja,jotka omalle lavalle tulevat esiintymään. Vaikkakuvan olisikin artistista jossain nähnyt, ei henkilöä välttämättätunnista livenä. Vuonna 2011 Päälavan cateringvastaavatolivat eräänä iltana juuri saaneet lavajuomatvietyä ja odottelivat seuraavan pukukopin purkamistalavan taka-alueella. Juuri ennen Pendulumin keikkaatuntematon mies juoksenteli lavan takana huutaencatering-vastaaville ”Hey, where’s the toilet?” ToinenTeksti: Sini LatvalaPäälavan cateringwhere’sthe toilet?vastaavista katsoi kummastuneena erikoista säntäilijääja ihmetteli: ”Tunnetko tuon? Sillä ei ole mitään passeja,taitaa olla luvatta täällä”. Näiden päättelyjen perusteellamies ohjattiin alueen ulkopuolelle bajamajaan. Käviilmi, että hän oli Pendulumin laulaja Rob Swire. OnneksiRob oli kuitenkin pelimies ja hän selitti itsensä takaisinbackstage-alueelle. Suurten anteeksipyyntöjen saattelemanacatering-henkilöstön puolesta mies pääsi takaisinlavalle. Keikan jälkeen hän tuli vielä moikkaamaan jakiittämään vastaavia kaikesta. Iloisten vilkutusten kerasaatiin bändi matkaan kohti seuraavaa keikkaa.Uneton TörnävälläTeksti:Olen saanut olla mukana järjestämässäihmisten juhlaa, sieltä ravintolapuoleltakäsin. Ensimmäinen kosketus Provinssiin itsellänioli vuonna 1997, asiakkaan roolissa, mutta oma työniravintola-alalla jossain määrin veti itseäni työntekijänrooliin. Ensimmäinen vuosi taisi olla 2005 talkoolaisenroolissa ja siitä eteenpäin olenkin joka vuosi ollut mukana,joko vastaavana ravintolassa ja vuonna 2011 kokofestivaalin ravintolapäällikkönä. Tuosta vuodesta 2011ja muistakin olisi varmasti monta tarinaa kerrottavana,on äärimmäisen vaikea valita niiden joukosta yksikerrottavaksi, mutta tässä ravintolapäällikkövuodeltanimuutamia poimintoja.Vastasin puhelimeen noin 400 kertaa viikonlopunaikana, kommunikoin järjestyksenvalvojien kanssayhdellä radiopuhelimella ja ravintolahenkilökunnankanssa toisella, joten välillä olin aika kakofonisessa tilanteessa,kun kaikki kanavat huusivat yhtä aikaa. Kunääni loppui tai ei ollut yhteyttä verkkoon, siirryimmeUlla RiihimäkiRavintolavastaavatekstiviesteihin, joita lähetettiin noin 300 kappalettaviikonlopun aikana.Viikonlopun unimäärä ei juuri päätä huimaa. Meninnukkumaan noin kello 05.50 ja heräsin 06.30, sunnuntaiaamunanukuin hieman pidempään, ehkä seitsemään.Kävelin lukemattomia kilometrejä, kengillä ja ilman.Luulisi, että raskas työ vaatii raskaat huvit, muttaei. A1:n eli olutraksan ja varaston jengin kanssa emmelähteneet päätösbileisiin, vaan purimme sunnuntain jamaanantain välisenä yönä baareja, jotta panimon tyypeilläolisi helppo saapua maanantaina hommiin. Tokiyhteisessä karonkassa otimme irti sen, mistä olimmetuona iltana jääneet paitsi: ”pari purkkia ja jallua”.Kaiken roudauksen, kävelyn, vähän unen ja raskaantyön jaksaa, kun on huiput asiakkaat, ystäviä ympärillä,menoa ja meininkiä. Ennen kaikkea olen saanut tutustuaja olla osa mahtavaa porukkaa, joka tekee IhmistenJuhlaa! Toivottavasti yhteisiä vuosia on vielä montaedessä.provinssimuistelmia

42Alue-esiintyjät ovatSELMU20V. jo vuosikausia olleet43olennainen osaProvinssikokemusta.Kimmo KujanpääJarno KoskinenDuo Trebbio:Tekstit: Matti Mäenpää ja Kristian WuorimaaDuo Trebbio esiintyi Provinssirockin avausorkesterinaja alue-esiintyjänä vuosina 2005-2010.Kuva: Markku KatajamäkiSelmun palveluksessa jo vuodesta 2001Kauppatori 3, Seinäjokiwww.ravintolakarma.fiKauppatori 3, SeinäjokiMuinoin, kauan ennen kuin käsinlypsy tuliosaksi eteläpohjalaisen maatilan päivärutiineja,eleli työtätekevän kansan parissa tunnettu,joskin visusti vaiettu ihmisryhmä, kylähullut. Nämäveikeät väkkäräsääret eivät piitanneet tilan töistä tuontaivaallista. He kuluttelivat aikaansa omissa oloissaanpohdiskellen milloin mitäkin kompaa tahi matemaattistapähkinää, jonka olivat päänvaivakseen saaneet.Ongelma ei ollut useinkaan suuren suuri, mutta perusteelliseenmietintään taipuvainen kylähullu saattoipuntaroida pientäkin seikkaa usein päiväkausia, ravinnotta.Viikkotolkulla mietittyään hän sitten kyllästyi jahakeutui nälissään kaltaistensa seuraan. Jo pian alkoirallatus raikua yli kirkonkylän! Mekastus kantautuijärven yli ja matkallaan se herätteli kansaa aina pitäjänrajojen ulkopuolella saakka. Ai että he jaksoivat tanssia!Jalat iskivät lattiaan ja hanurin palkeet paukkuivatpimenevässä illassa. Sahti virtasi ja nuotiossa tirisipuolikas possu.Pitkän linjan viihdeammattilaisina voimme todeta,että nerouden ja hulluuden raja on edelleen hiuksenhieno,kuin veteen piiretty viiva. Tanssimusiikki eisynny ainoastaan pitkäjännitteisen, yksinäisen sävellystyöntuloksena, vaan korkeatasoisen säveltaiteellisenkokonaisuuden luomiseen tarvitaan aina yleisö. Meolemme lähteneet rohkeasti kansan pariin ja tehneetpoikkeuksellisen sinnikästä viihdytystyötä urammealusta saakka. Raikuvat aplodit kannustavat meidät yhäuudelleen yleisömme eteen kuulemaan sen kaikkein arvokkaimmankiitoksen minkä artisti voi saada: ”Kiitos!Musiikkinne auttoi minut jälleen läpi huomisen”.EEPEE RavintolatSeinajoen sydamessawww.eepeeravintolat.fiprovinssimuistelmia

44 SELMU20V. 451.Eka kerta...ProvinssissaEka kerta on aina eka kerta. Se ei välttämättä ole se paras kerta,mutta se on se mieleenpainuvin, noloin, kivuliain ja jännittävin.Silloin mä olin varma, että närästykseenvoi kuolla. Suureksi onneksi DeathHawksien Tenho heitti mulle Rennien.True lifesaver.Koonti: Marko KiveläOllaan jonkin uuden äärellä, eikävoida olla ihan varmoja siitä, mitälöytyy mistäkin. Joissain tapauksissaekalla kerralla ei edes päästä itseasiaan vaan innostutaan oheistoiminnasta.Annetaan muutaman Provinssissavierailleen artistin kertoaomasta ekasta kerrastaan.Kaarle Viikate - Viikate”Laulu- ja säveltapailuyhtyeemmeensimmäinen Provinssirockin keikkatapahtui vuonna 2003. Kustannussyistätaisimme ajaa yötä myödenpelipaikoille ja yöpyä kentän laidallalinja-autossa. Mutta ennen parkkeeraustaoli aivan pakko vetää muutamatpaskaringit ison kentän ympäri.Taisi olla kesäyön ja sihikäistenaiheuttamaa innostusta ilmoilla. Taisiis kuski ajoi ainoastaan kesäyönvoimalla.Seraavana päivänä eli sunnuntainaoli sitten reilusti tapettavaa aikaa.Meitin veto oli muistaakseni toiseksiviimeisenä päälavaa vastapäätä olevallastagella. Ennen Kolmatta naistasiis.Päivänhän avasi Agents ja JormaKääriäinen, eikä mikään olisi voinutolla paremmin. Edes bussiyön aiheuttamanihkeistä nihkein hiki ja vieressänaputtavat naiset eivät estäneettunnelman maksimointia.Omasta keikasta ei ole suurempiamuistikuvia. Todennäköisesti kyseessäoli hyvin aikakaudelle tyypillinenViikate-keikka. Siis laahaavia kappaleitaja vaivautunutta tunnelmaa.Ensimmäisestä Provinssivisiitistäjäi siis hyvinkin miellyttävä makusuuhun. Voi tosin olla, että aika onkullannut muistoja, sillä järjestävätaho otti V:n soittamaan juhlilleenseuraavan kerran vasta 2010. Muttasen vuoden keikka täydessä Ylexteltassataitaa olla edelleenkin parasViikate-veto of all times!”Sipe Santapukki - Apulanta”Muistan ensimmäisen Provinssinvetomme kuin eilisen päivän. Se olivuonna 1996, vuosi sen jälkeen kunolimme olleet Törnävällä Tehosekoittimenvieraina ja kolme vuotta senjälkeen, kun olin tavannut kyseiselläpaikalla maailman parhaan bändin.Bad Religion soitti nimittäin Provinssissa1993, ja suureksi iloksenihuomasin yhtyeen hengailevanTörnävän lavan edustalla ennenomaa Päälavan keikkaansa. Avasinoitis sanaisen arkkuni Greg Graffinille,silloisen elämäni (ja itse asiassanykysenikin) suurimmalle idolilleni.Greg jutteli ystävällisesti ja kiirettömästitakaisin ja muutaman tunninpäästä omisti keikallaan jopa toivekappaleeniminulle, 15-vuotiaalleheinolalaispunkkarille, jota eivätolleet soittaneet livenä vuosiin. Tästäja lukuisista muista syistä Provinssiinkiinnittyy erityisen lämmin mielikuva.Provinssin vetoja odottaa aina,niitä jännittää aina ja niiden aikanakokee yleensä jotakin kuolematonta.Juuri sellainen hetki oli vuonna 1996,kun kajautimme Törnävän alkuiltaan’Mitä kuuluu’-kappaleen ensitahdit.Se oli ensimmäinen kerta, kun omakeikkamme näytti lavalta katsottunajonkun megabändin konsertilta.Näimme silmän kantamattomiinulottuvan ihmismassan hyppiväntasajalkaa musiikkimme tahtiin, jasillä hetkellä ymmärsimme, minkävuoksi olimme perustaneet bändimme5 vuotta aiemmin. Keikan jälkeentajusimme myös, että meidän toiminnallammealkoi olla sukupolveayhdistävä vaikutus.”Johannes Leppänen - French Films”Omalta keikalta mulle ei ole kauheastijäänyt mieleen mitään erikoista,vaikka soitinkin aika selvin päin.Muistan vain, että todella hauskaa olija yleisöäkin oli runsaasti paikalla.Keikan jälkeen otettiin juomat messiinja suunnattiin majoitukseen, jokaoli jokin koulu jossain vähän matkanpäässä. Meininki oli sopivan huuruistaja koulun pihalla oleva leikkipuistoja futiskenttä sen takana tarjosivatsopivaa virikettä kaiken juomisenohelle. Minä, Santtu, Mikael ja Tero(meidän tourimanu ja teknikko) otettiinilo irti siitä miljööstä ja hilluttiinsiellä aina seuraavaan päivään saakkamm. juoksukisojen ja keinuhyppelynmerkeissä. Paikallisia asukkaitavitutti se känninen ilakoiminen siinämäärin, että soittivat poliisit paikalle.Kun poliisi saapui, me kuvailtiinvideoita Terosta, joka oli sammunuthiekkalaatikolle. Olivat sen verranmukavia, että nauroivat vain kokotouhulle ja jättivät asian sikseen.Oltiin tulossa suoraan Hultsfredistaja tuliaiset laivalta meni samana yönäkaikki. Kaiken sen viinan jälkeenalettiin Santun kanssa tuhoamaanvielä sen viimeistä Crowmoor-lavaa,joka on aika karseeta touhua tossavaiheessa jos kärsii helvetillisestänärästyksestä. Silloin mä olin varma,että närästykseen voi kuolla. Suureksionneksi Death Hawksien Tenhoheitti mulle Rennien. True lifesaver.Nykyään mulla on aina oma pakettimatkassa. Kömmittiin siinä iltapäivällänukkumaan muutamaksitunniksi. Kun mä heräsin koululta,olivat kaikki muut jo alueella. Lähdintaksilla perään. Tasoteltiin ja kateltiinsiinä ainakin Michael Monroen keikkaja Slayer lähes kokonaan. Sen jälkeenlähdettiin vielä yöksi sinne majoitukseenja aamulla ajeltiin himaan. Peruskauraasinänsä, mutta ihan kelpofiilikset jäi kyseisistä festareista.”Jouni Hynynen - Kotiteollisuus”Mitä muistan ensimmäisestäProvinssi-keikasta? Mitä voisin siitämuistaa, kun en perkele muista myöhempiäkään.Asiakkaana olin Provinssirockissaensimmäistä kertaa joskus 90-luvunalussa. Muistan nähneeni silloin ainakinJuice Leskinen Grand Slamin (Taivaankappaleita levyn jälkeen) sekäIsmo Alangon keikan, joka tehtiintodella isolla show-asenteella. Keikanalussa mies kuoriutui munasta SpinalTap -tyyliin näyttäen kaljunsa kanssapieneltä linnunpoikaselta.Aivan varma en ole siitä olikonämä keikat samana vuonna. Näihinaikoihin sammuin kuitenkinjoen rantaan. Herrasmiehenä riisuinbootsit jalastani ennen nukahtamista.Herätessäni bootsit oli pöllitty jatilalla oli purjehduskengät. Festarinloppuajan kuljin paljain jaloin, silläminähän en purjehduskenkiä jalkoihinilaita. Olen vieläkin katkera.Ensimmäinen keikka Provinsissataisi olla Pronssisen Pokaalin kanssajoskus 90-luvun loppupuolella.Huomasin olevani lavalla pelkissäuikkareissa ja hitsausmaski kasvoillani.Vieressä soitti Mokoman Annala »

46 SELMU20V.47kitaraa niin perkeleesti ja velipoikahakkasi tynnyriä. Luulen, että teimmevaikutuksen yleisöön. Nimittäinhuonon. Keikkamyyjä tuli vedonjälkeen tarjoamaan lattiamajoitustajonnekin koululle. Totesimme, että’kassellaan’ ja lopulta nukuimme joenrannalla koivun alla, koska kukaan eikännipäissään jaksanut etsiä kyseistämajoituspaikkaa. Voi vittu, kun olihyttysiä! Silloin ajattelin, että majoitustilanteeseenon tultava muutos.Sen jälkeen olemmekin nukkuneethotelleissa. Reisimajoituksella, josmuuten ei ole huoneita löytynyt.Kotiteollisuus on ollut Provinssissalukuisia kertoja, ensimmäisen kerranvarmaan joskus 2000-luvun alussa.Keikat menevät päässä iloisestisekaisin, joten mitään ehdotontatähtihetkeä en osaa määrittää. Muttakeikkojen jälkeisistä tilanteistaensimmäisenä tulee mieleen se, ettäYUP:n rumpalin Janne Mannosensormi on ollut pepussani, minulle onesitelty jääkiekkoilija Jere Lehtinenja minä olen kysynyt, että kuka vitunJere, olen tapellut parin toimittajankanssa vip-teltassa siitä mitenepämiellyttävä ihminen ja luonnonvihaaja olen, koska harrastan yksityisautoiluaisolla autolla (olin samaamieltä ja se ärsytti näitä viherpiipertäjiäentistä enemmän), olen tanssittanutsamassa tilassa muutamaanaishenkilöä ja tämän jälkeen olenmyös juonut jaloviinaa heidän miestensäkanssa.Kerran koin oudon herätyksen.Avasin aamulla silmäni ja huomasinmakaavani jossain toimistossaSeinäjoen keskustassa. Tarkemminsanottuna sen katutasossa olevalla ikkunalaudalla,josta oli suora näkymäkadulle.Paras kokemus oli kuitenkin se,kun jonain vuonna, ei nyt niin kovinkauan aikaa sitten, pääsimme basistimmeHongiston kanssa saunomaankeikan jälkeen festarirakentajienkasaamaan tilapäissaunaan joenrannalle. Paikalla ei ollut muita kuinnäitä raksajätkiä sekä pari kolliaStam1nasta.Kerrankin oli rauhallista. Muttase oli tyyntä myrskyn edellä, sillä metulemme sinne taas pian. Liian pian.”Teemu Markkula - Death Hawks”Death Hawks soitti ensimmäisenkerran Provinssissa tänä vuonna elikesällä 2012. Lähdimme matkaanTampereelta luottopakullamme’Lotjakkeella’. Kyydissä oli DeathHawks, kaksi Annaa, yksi Titta jaRäjäyttäjät-basisti Sisse. Saavuimmeperille hyvissä ajoin, parkkeerasimmeLotjakkeen lavan taakse ja aloimmepurkamaan kamoja valmiiksi keikkaavarten. Pian YleX:n toimittajaJuhani Kenttämaa nappasi meidätyllättäen suoraan radiohaastatteluunliikkuvalla kenttälaitteistollaan.Haastattelussa Riku karjui repiessäänpahvilaatikkoa, Tenho puhui mustastaneekerimusiikista inspiraationlähteenä ja minä haukuin herra toimittajaasekä Death Hawks faneja läskeiksi.T-paidoistamme kun sattuivatolemaan isoimmat koot loppumassa…Katsoimme timanttista keikkaa Räjäyttäjiltäja aloimme valmistelemaanomaa keikkaamme. Kamat lavalle, kitaravireeseen ja hapsurotsi niskaan.Muistan seisoneeni keikan aikanabassovahvistimen, miltei jokaisenkorokkeen ja monitorin päällä sekäsoittaneeni rumpuja. Lisäksi manasinja siunasin yleisön sekä heitinkuperkeikkoja kitaran kanssa. Yksiparhaimmista keikoista tähän asti!Viimeisimpänä katsoin JooseKeskitaloa & Kolmatta maailmanpaloareilusti yhden jälkeen yöllä.Tästä on jotenkin selvitty majoitukseen,jonka pihalle Lotjake oli siihenmennessä parkkeerattu. Seurasi siiskesäyön keikkapakujatkot. Jatkoillataisi olla DH:n lisäksi Räjäyttäjät jaJoose Keskitalo & Kolmas Maailmanpalo–yhtyeen jäseniä. DJ:nä toimikuka kulloinkin mutta kuuntelimmeainakin MC5:a ja southern rockinhelmiä. Yö taisi vaihtua aamuksi japäivällä herätessäni joku ystävällinenoli asettanut tyynyni viereen kolmesuklaakarkkia.Lauantaina lähdimme iltapäivälläfestarialueelle. ParkkeerasimmeLotjakkeen taas lavan taakse ja lähdimmekatsomaan bändejä. Jossainvaiheessa tuli selväksi, että autommeon väärässä paikassa ja se tulisi siirtää.Tässä vaiheessa kuitenkin kuskiatähän tehtävään oli mahdoton löytäätai saada kiinni. Kaikkien yritystenja sekoilujen jälkeen järjestysmiehetolivat jo menettämässä kärsivällisyyttäänja ajamassa meitä pois. Lopultakuitenkin kuski löytyi ja saimmeajettua Lotjakkeen takaisin majoituksenpihaan. Välissä ehdimme kuitenkinkatsomaan esim. Riston, Kyussinja French Filmsin keikkoja. Samassamajoituksessa meidän kanssa olimyös Irrationals, joiden keikkapakuntavaratila toimii myös saunana.Lauantain loppuilta ja yö meni tätensaunoessa.Sunnuntaina herättyämme kävimmehakemassa t-paidat, kassit jalevyt myynnistä pois. Katsoin myösKauko Röyhkä & Nartun keikan, jonkajälkeen lähdimme ajamaan Tampereelle.Kyydissä sama porukka kuintullessa sekä Risto–yhtyeen kitaristiTuomas Eriksson. Pysähdyimme Juustoportillahakemaan mukaan matkaeväät,jonka jälkeen matka jatkuihyvän musiikin sekä hyvien ystävienviihdyttävässä seurassa. Itse jatkoinTampereen jälkeen vielä matkaa Riihimäelle,mistä muistan heränneenimaanantaina iltapäivällä kello viisi.Olo oli harmoninen.”2.3....ostin pimeänpullon ja sammuinmummon vuoteeseen.1. French Films // Kuva: Tekla Vali2. Samuli Putro // Kuva: Ville Juurikkala3. Pyhimys // Kuva: Mika Siren4. Death Hawks // Kuva: Eetu Kevarinmäki5. Kotiteollisuus // Kuva: Mika Vuoto6. Viikate // Kuva: AJ Savolainen7. Apulanta // Kuva: Apulanta Oy5. 6. 7.4.Pyhimys”Ensimmäistä kertaa olin Provinssissaisäni kanssa, kun The Prodigyesiintyi ensimmäisen kerran Suomessa.Meidän mummola sijaitsee Lapualla,joten lähdimme suoraan keikanjälkeen takaisin sinne. Ensimmäisenfestarin muistaa kuitenkin aina, vaikkaei vielä ihan siihen mutaisimpaantelttaremuamiseen päässyt tutustumaan.Vasta 14 vuotta myöhemminpalasin paikalle, tuon ajan teinitähtienJaren ja Villen kanssa. Itse festarijäi silloin väärälle puolelle aitaa japitkän ajomatkan jälkeen se vähänharmitti. Kuitenkin keikan jälkeenhotellihuoneen oveen koputti AndyMcCoy, joka kutsui meidät seuraansahuoneeseen 420 ja sen jälkeen Pellenkeikalle Rytmikselle. Keikalle asti eikoskaan päästy, mutta Andy sielläperimätietojen mukaan kuitenkinoli, joten sunnuntai oli onnistunut jahomma laitettiin kunnialla pakettiin.Aamulla harmiteltiin, kun oltiin mentynukkumaan, juuri ennen kuin Asaoli räpännyt freestyleä YLEX:n toimittajilleuseamman tunnin putkeen.Ehkä takaisin paluu sujui kuitenkinparemmassa hapessa niiden unienansiosta. Keikka-autossa soi silloinrepeatilla Wiz Khalifan No Sleep.”Samuli Putro”Tietysti olin persaukinen. Tyttöystävänparhaan kaverin mummolaoli Seinäjoella ja seniorit Kanarialla.Otimme asunnon haltuun ja pestauduimmetalkoolaisiksi. Tehtäväni olivartioida Saarilavan takana olevaapientä siltaa, katsoa etteivät passittomatlivahda backstagelle. Olin omastamielestäni aika vakuuttava, juttelinmimmeille ja nyökkäilin esiintyjille.Työvuoroa kesti kaksi tuntia, jonkajälkeen oli kaksi tuntia vapaata jasitten taas kaksi tuntia työtä. Kaljaapiti juoda harkiten, koska huomattavassahumalassa työskentely olisijohtanut rannekkeen menetykseen.Yöllä heiluin tupakeissani ympäriTörnävänsaarta ja tunsin olevani osasuurempaa kokonaisuutta. Festivaaliportinkupeesta ostin pimeän pullonja sammuin mummon vuoteeseen.Seuraavana aamuna näin Saarilavantaka-alueella Susanne Vegan ja yritinflirttailla. Ei lähtenyt tulille AmeriikanSusa.”

selmun 20 vuotta- Poimintoja yhdistyksen toiminnasta -1992SYYSKUU 15.9. SeinäjoenElävän musiikinyhdistys Selmu ryperustetaan. Ensimmäiseksitoiminnanjohtajaksinimitetään JarmoLatva- Äijö.marraskuu Selmunklubitoiminta käynnistyySelmun pikkujouluillaKantakrouvissa.Klubit jatkuivat Krouvissakoko vuoden1993.1994tammikuu B- klinikkakäynnistyy vanhallaNuoristotalolla. Ilta oli menestys.Esiintymässä olivatDreadline sekä Höylää Boys& Girls. B- klinikat kestivätvain kevätkauden. Rakennuspurettiin vuoden lopulla.helmikuu Juha Koivistotoiminnanjohtajaksi.kesäkuu Provinssirock11.- 12.6.1994. Esiintyjinämm.: Therapy? (UK), BlackSabbath (UK), NOFX (USA),Andy McCoy & ShootingGaller, CMX, Absoluuttinennollapiste.1996kesäkuu Provinssirock 8.- 9.6.1996. Esiintyjinä mm.: The Cure (UK), Iggy Pop (USA),Ash (UK), Sugar Ray (USA), Michael Monroe Band, Apulanta, Karkkiautomaatti,22- Pistepirkko. Melkoiset tappiot..marraskuu Club Walas syntyy. Selmu alkoi järjestämään klubeja ravintolaHuipussa. Myös Walas- sanomia julkaistiin jonkin aikaa. Syksyllä - 97 klubit siirtyiväthotelli Lakeuden Bella Donnaan.joulukuu Selmun kiertävä kulttuuripalkinto ja tunnustus elävän musiikineteen tehdystä työstä, Selmu- leka, jaetaan ensimmäisen kerran. Palkinto meneeJuha Juonen perheelle.1997kesäkuu Provinssirock 13.- 15.6.1997.Esiintyjinä mm.:Prodigy (UK), Primus (USA), Apollo 440 (UK), Placebo (UK),The Cardigans (SWE), Biohazard (USA), Millencolin (SWE).Neil Young & Crazy Horse (USA) peruuntui. Ensimmäinenkolmipäiväinen Provinssirock. Ajankohtaa siirrettiin viikkoamyöhemmäksi ja yhteistyö ruotsalaisen Hultsfredin javirolaisen Rocksummer- festivaalin kanssa aloitettiin.joulukuu Selmu- leka Mira Koposelle.1999helmikuu Konemusiikkiin keskittyvä ClubPingviini käynnistyy suuren suosion saattelemana,mutta loppuu pian lieveilmiöidenaiheuttamien järjestyshäiriöiden takia.maaliskuu Lissu Vaivila Selmuntaloussihteeriksi.kesäkuu Provinssirock 18.- 20.6.1999. Esiintyjinämm.: Manic Street Preachers (UK), SkunkAnansie (UK), Blur (UK), Guano Apes (D), BloodhoundGang (USA), Children of Bodom, JimiTenor, Rasmus. Robbie Williams (UK), Stereophonics(UK) sekä Everlast (USA) peruuntuivat.Ylen ja Provinssirockin yhteistyö alkoi.marraskuu Tuotantoyhtiö Profest Oy perustetaan.Yhtiön ensimmäinen iso hankinta oliuusi päälava Provinssirockiin, joka oli aikanaanSuomen suurin.joulukuu Selmu- leka Esa Vienamolle (Promo2000).2001tammikuu Selmu on mukana perustamassaSurf ry:tä (Suomen rockfestivaalitry).toukokuu Finland Festivals valitseeProvinssirockin vuoden festivaaliksi.kesäkuu Provinssirock 15.- 17.6.2001.Esiintyjinä mm.: Tool (USA), Limp Bizkit(USA), Weezer (USA), The Offspring(USA), The Soundtrack of Our Lives(SWE), Godsmack (USA), Ultra Bra, DonJohnson Big Band. Outkast (USA) jaMuse (UK) peruuntuivat.elokuu Juha Juoni lähtee Selmuntoiminnanjohtajan vakanssiltaHelsinkiin uusien haasteiden pariin.joulukuu Selmu- leka JarmoLatva- Äijölle (Rockdata).20032003 toimikaudella Selmu ry:ssäjäseniä 130 henkeä.tammikuu Fimic valitsi Seinäjoen Popcitykaupungiksi.Popcityn tarkoituksena oli kasvattaaSeinäjoen asemaa musiikkikaupunkinaja auttaa valittuja bändejä breikkaamisessa.Seinäjoen yhtyeet olivat Georg Kalliola & JooJoo-Miehet, Kayah, Kuolleet Intiaanit, Stigma, Trigonja Velvetcut.Harri Pihlajamäki Selmun toiminnanjohtajaksi.kesäkuu Provinssirock 13.- 15.6.2003.Esiintyjinä mm.: Massive Attack (UK), Audioslave(USA), The Dandy Warhols (USA), Audio Bullys(UK), The Raveonettes (DK), Flogging Molly (USA),Sweatmaster, Tehosekoitin.syyskuu Yhdistysasemastaan huolimattaSelmu asetettiin arvonlisävelvolliseksi jatuloveron piiriin.joulukuu Selmu- leka Meemu Haverille.4915.9.1992 Alkuräjähdys ’93 Selmu ry:n eka provinssi ’94 B-klinikka toiminnassa ’98 Provinssi valitaan Vuoden tapahtumaksi’00 Moby Disc perustetaan’04 David Bowie Provinssissa1993 1995kesäkuu Selmun ensimmäinen huhtikuu Seinäjoen kaupunginhallitusmyönsi SelmulleProvinssirock 12.- 13.6.1993. Festivaalistatehtiin pienimuotoisempi.vuokravapauden TörnävänEsiintyjinä mm.Sugar (USA), Diesaaren alueesta.Krupps (D), Bad Religion (USA),Eppu Normaali, Kauko Röyhkä, kevät Selmu järjesti klubi- iltojaValse Triste.yhteistyössä hotelli Sorsanpesänkanssa.kesäkuu Provinssirock11.- 11.6.1995. Esiintyjinä mm.:Faith No More (USA), Moby (UK),Suede (UK), Sheryl Crow (USA),Danzig (USA). Erittäin menestyksekäsProvinssi Selmulle.elokuu Selmu osallisenamenestyksekkään RockyHorror Show –rock- musikaalintoteuttamiseen Seinäjoenkaupunginteatterissa.1998kesäkuu Provinssirock 12.- 14.6.1998. 20. Juhlavuodenkunniaksi kotimaisiin artisteihin panostettiin erityisesti.Esiintyjinä mm.: Garbage (USA), Faithless (UK),Kent (SWE), Misfits (USA), Apocalyptica, Stratovarius,Egotrippi, Ultra Bra.syyskuu Toiminnan uudelleenjärjestely: Selmu hankkitoimistotilat Seinäjoen keskustasta. Juha Koivistonimitettiin promoottoriksi, Juha Juoni toiminnanjohtajaksija Petteri Karri tuotantopäälliköksi.lokakuu Provinssirock voitti ensimmäistä kertaajaetun Vuoden tapahtuma - palkinnon alan ammattilaistenkeskuudessa Musiikki & Media –tapahtumassa.joulukuu Selmu- leka Juha Koivistolle2000 2004toukokuu Selmun omistama Profest Oy perusti MobyDisc - levy- yhtiön, jonka ensimmäinen kiinnitys oli JaarliPadington. Moby Disc on historiansa aikana julkaissutmm. Kuolleiden Intiaanien, Jaarli Padingtonin, HamiltonGrooven, The Odorantsin, Pikkupahan, The Knobin, KomediaVulgarian ja Virkavallan tuotantoa.kesäkuu Provinssirock 16.- 18.6.2000.Esiintyjinä mm.: Rage Against The Machine (USA),Queens of the Stone Age (USA), Travis (UK), Deftones(USA), Kelis (USA), HIM, Kemopetrol, The Crash.Provinssirockin yleisöennätys 57 000 kävijällä.elokuu Seinäjoki isännöi Rockfutis SM - kisojalokakuu Provinssirock valitaan jälleenvuoden tapahtumaksi.joulukuu Selmu- leka Harri Pihlajamäelle.Selmu järjestää ensimmäisen alaikäisille suunnatunPuhalla Nollat -konsertin Seinäjoki Areenalla.20022002 toimikaudellaSelmu ry:n jäseniä94 henkeä.kesäkuu Provinssirock14.- 16.6.2002. Esiintyjinämm.: Rammstein (GER),Dream Theater (USA), Slayer(USA), Super Furry Animals(UK), Röyksopp (NO), TheHellacopters (SWE), MaijaVilkkumaa, Sara, Kuolleetintiaanit.joulukuu Risto VuoriselleSelmu- leka.2004 toimikaudella Selmury:n jäseniä 126 henkeä.tammikuu SelmuTangomarkkinoiden osakkaaksi.kesäkuu Provinssirock 18.- 20.6.2004.Esiintyjinä mm.: David Bowie (UK), Exodus(USA), Air (FRA), The Hives (SWE), The Roots(USA), Black Eyed Peas (USA), Scissor Sisters(USA), Groove Armada (UK), Meshuggah(SWE), Disco Ensemble, Negative.lokakuu Huonon bändikämppätilanteenparantamiseksi järjestetään No Place ToRock! - mielenosoituskonsertti SeinäjoenKauppatorilla. Tapaus sai paljon huomiotaja kaupunki myönsi tukensa bändikämppätoiminnalle.Harjoitustilat remontoitiinRytmikorjaamolle.Provinssirock voittaa Vuoden tapahtuma- tittelin.joulukuu Selmu- leka Essi Nurmelle.

502009SELMU20V. 5120112009 toimikaudella Selmun jäseniä 283 henkeä.2011 toimikaudella Selmu ry:n jäseniä 400 henkeä.20052005 toimikaudella Selmu ry:n jäseniä 97 henkeä.tammikuu Seinäjoki isännöi ensimmäistä kertaaRocksalibandyn SM- kisoja.huhtikuu Selmu järjestää Zen Cafén keikan Postiautovarikolle.Ilta on menestys, jonka pohjalta klubikonseptia aletaan kehittääisommin.20072007 toimikaudella Selmu ry:n jäseniä 500 henkeä.kesäkuu Provinssirock 15.- 17.6.2007. Esiintyjinä mm.: ToriAmos (USA), Lamb of God (USA), Velvet Revolver (USA), PattiSmith And The Band (USA), Animal Alpha (NOR), Oh No Ono(DK), Risto, Rubik, Swallow the Sun. Amy Winehouse (UK)peruuntui.tammikuu Milla Hautala vastaamaan Selmun tiedotuksesta jamarkkinoinnista, Marko Kivelä Rytmikorjaamon tuottajaksi.Vakinaistetaan tuotantopäälliköksi vuoden lopulla.huhtikuu Selmu äänentoistopalveluyhtiö AMS Oy:n osakkaaksi.kesäkuu Provinssirock 12.- 14.6.2009. Esiintyjinä mm.:Nick Cave & The Bad Seeds (AUS), Manowar (US), Editors (UK), Opeth (SWE),The Ting Tings (UK), Seasick Steve (US), Supergrass (UK), Emilíana Torrini(IS), Raised Fist (SWE), Veto (DK), Vesa- Matti Loiri, Murmansk, Joensuu 1685.elokuu Jurassic Rock Mikkelissä 7.- 8.8.2009.tammikuu Seinäjoki isännöi toistamiseen Rocksalibandyn SM- kisoja.maaliskuu Innovatiivinen tapahtumatiedottaminen ja - markkinointi- hanke alkaa. Hanke kestää toukokuun loppuun saakka.huhtikuu Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto myönsitukea Selmun 20. juhlavuoden järjestelyihin.kesäkuu Provinssirock 17.- 19.6.2011. Esiintyjinä mm.:System Of a Down (US), Avenged Sevenfold (US), Wolfmother(AUS), DJShadow (US), Social Distortion (US), The Vaccines (UK),Graveyard (SWE),Katri Helena, Escape the Fate (USA) perui. Ennätysyleisö 81 000 kävijällä.kesäkuu Provinssirock 17.- 19.6.2005. Esiintyjinä mm.:Nine Inch Nails (USA), The Mars Volta (USA), Mew (DK), MarilynManson (USA), Slipknot (USA), Turbonegro (NOR), The Bravery(USA), Nightwish, Stam1na, Lauri Tähkä ja Elonkerjuu.lokakuu Provinssirock vuoden tapahtumaksi.joulukuu Selmu- leka Juha Peuralalle (Bar 15).elokuu Selmun Profest Oy järjestää Mikkelissä ensimmäisenJurassic Rockin 10.- 11.8.2007.lokakuu Parhaan Tuottajan Profiili -hanke alkaa.Jatkuu vuoden 2010 loppuun.joulukuu Selmu- lekan saa Marko Kivelä.Petteri Karri perusti iProd Oy:n ja siirtyi yksityisyrittäjäksi.lokakuu Selmu ry ja Jelmu ry vahvistavat yhteistyötään aloittamallatalkoovaihdon. Rytmikorjaamon talkoolaiset käyvät tutustumassa Lutakontalkootoimintaan ja päinvastoin.marraskuu Selmun hallitus saa Päivi Alaniskastaensimmäisen naispuheenjohtajansa.joulukuu Selmu- leka annetaan Markku Laulajalle (Markun musiikki).Lauri Tähkä & Elonkerjuu soitti kolme loppuunmyytyä iltaa peräkkäin.Rytmikorjaamolle myönnetään Pohjanmaan taidetoimikunnanNuorisokulttuuripalkinto.heinäkuu Saku Kaunismäki aloittaa Selmu ry:ssä ravintolapäällikkönä.elokuu Jurassic Rockin (12.- 13.8.2011) ennätysyleisö. Visulahteen saapuilikimain 20 000 juhlijaa. Esiintymässä mm.Wiz Khalifa, Flogging Molly,Soilwork, Stam1na.syyskuu Rytmikorjaamo valmistuu luovien alojen keskukseksi. Avajaisiajuhlitaan mm. Kauko Röyhkä, Riku Mattilan ja Samae Koskisen keikoilla.Selmu ry:n toiminta laajenee lounas-kahvila ja tilausravintola Café Jakarinmyötä.joulukuu Selmu- leka Mika Virkkalalle.’06 Rytmikorjaamo avataan ’07 Ensimmäinen Jurassic Rock ’08 30. Provinssirock - loppuunmyyty ’11 System Of A Down Provinssissa ’11 Rytmis luovien alojen päämajaksi ’12 Selmu 20 vuotta20062006 toimikaudella Selmu ry:njäseniä 179 henkeä.helmikuu Rytmikorjaamo- klubi avataan vanhan postiautovarikontiloihin. Ensimmäisenä esiintyjänä Eläkeläiset.Selmun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannonopiskelijoiden yhteistuotanto Alku.- bändikatselmus.kesäkuu Provinssirock 16.- 18.6.2006. Esiintyjinä mm.:Alice in Chains (USA), In Flames (SWE), Within Temptation(NED), Gnarls Barkley (USA), Soulfly (BRA/USA), StrappingYoung Lad (CAN), Lapko, Amorphis, Regina,Seminaarimäen mieslaulajat.elokuu Seinäjoki isännöi jälleen Rockfutiksen SM- kisojat.joulukuu Selmu- leka Lissu Vaivilalle.20082008 toimikaudella Selmu ry:n jäseniä 322 henkeä.tammikuu Selmu ry, Seinäjoen Teknologiakeskus (nyk. FramiOy) sekä Seinäjoen kaupunki perustavat RytmikorjaamoOy:n, ostavat kaikki Postiautovarikon tilat ja aloittavat rakennuksensaneerauksen kulttuurikeskukseksi.kevät Provinssirock liittyy Maran (matkailu- ja ravintoalanliitto) jäseneksi.kesäkuu Juhlavuosi: 30. Provinssirock 13.-15.6.2008.Esiintyjinä mm.: Foo Fighters (USA), Linkin Park (USA), Justice(FRA), Serj Tankian (USA), Billy Talent (CAN), Paramore (USA),Coheed and Cambria (USA), Danko Jones (CAN), Dinosaur jr.(USA), Municipal Waste (USA), The Sounds (SWE), Paula Koivuniemi,Scandinavian Music Group. Festivaali myytiin loppuun.elokuu Jurassic Rock Mikkelissä 8.- 9.8.2008. EnsimmäinenJelmu ry:n kanssa yhteistyössä tehty Jurassic.lokakuu Provinssirockille jälleen voitto Vuoden tapahtuma- kategoriassa Music Industry Awardseissa.joulukuu Selmu- leka Ville Wahlroosille.Jarkko Salo aloittaa Selmulla vahtimestarina.2010 20122010 toimikaudella Selmu ry:n jäseniä 345 henkeä.2012 toimikaudella Selmu ry:n jäseniä 343 henkeä.maaliskuu Selmu on mukana musiikkialan ammattilaisilletammikuu Massa- hanke käynnistyy, tarkoituksena kehittääsuunnatun MARS- tapahtuman luomisessa. Muut järjestävättapahtumajärjestäjien ja alaan liittyvien yritysten yhteistyötäorganisaatiot ovat Sibelius- Akatemia, Rytmi- instituutti, SeinäjoenTeknologiakeskus Oy, Seamk sekä SEEK. MARS järjestetäänja toimintaa.kesäkuu Provinssirock 15.- 17.6.2012. Esiintyjinä mm.: Mastodonneljännen kerran 6.- 9.2.2013.(US), M83 (FRA), Kyuss Lives! (US), Eagles of Death Metal (US),Example (UK), Snow Patrol (UK), Rise Against (US), The GaslightThe Baseballsin keikan kaikki 1000 lippua myytiin loppuunAnthem (US), Bat for Lashes (UK), OFF! (US), Joey Beltram (USA),viidessä minuutissa.Danny, Notkea Rotta, French Films. Steve Aoki (USA) peruuntui.huhtikuu Selmu ry järjestää yhteistyössä Louhimon ja Etelä-Selmu sai Valtion Säveltaidetoimikunnalta kolmivuotisen avustuksenammattilaisyhtye Laitakaupungin orkesterin toiminnanPohjanmaan opiston kanssa ensimmäistä kertaaEskarifestarit Seinäjoen seudun esikoululaisille.tukemiseen. Hanke käynnistyy elokuussa.kesäkuu Provinssirock 18.- 20.6.2010. Esiintyjinä mm.: 30 Secondsto Mars (US), Cypress Hill (US), Bullet for Myelokuu Jurassic Rock 10.- 11.8.2012.Valentine (UK), Pendulum (AUS/UK), Paloma Faith (UK), CrystalCastles (CAN), Jello Biafra and the Guantanamo School of Medicine(US), Kari Tapio, Reckless Love. Wolfmother (AUS) ja Hellyeahmm. W.A.S.P. ja Billy Talent.lokakuu Rytmikorjaamolla vierailevat(USA) peruuntuivat.syyskuu 15.9.2012 Selmu täyttää 20 vuotta! Tätä juhlitaanelokuu Jurassic Rock Mikkelissä 13.- 14.8.2010.Rytmikorjaamolla koko kansan juhlalla lastentapahtumineenKestävää kehitystä tapahtumatuotannossa - hanke alkaa. Kestoja iltaklubeineen. Esiintymässä mm. Iiris (EST), The Flaming5 kk.Sideburns, Pauli Hanhiniemi, Duo Trebbio ja Happojaskat sekäSansa.joulukuu Selmu- lekan saa Kari Perkiö.

52 SELMU20V.53

54 SELMU20V.55Seinäjoen musiikkitahot päättivätyhdistää voimansa, minkä tuloksena vuonna 2010järjestettiin valtakunnallinen tapahtuma alan ammattilaisille,tutkijoille, opiskelijoille ja harrastajille.Oli syntynyt musiikin talvifestivaali MARS (music,assembly, research, showbusiness). Nykyään tapahtumarungonmuodostavat seminaarit, nousevia yhtyeitäesittelevät showcase-illat, tekniikkaesittelyt,musamessut sekä ainutlaatuinen ilmapiiri.Selmu lähtiMARS on vakiinnuttanut asemansa ja helmikuussa2013 musiikkiväki löytää tiensäjälleen Seinäjoelle. Tapahtuma on löytänyt kameleonttimaisenluonteen, jokainen vuosi tuo tullessaanjotain uutta. Järjestävät tahot ovat pusertaneetydinohjelman ympärille myös livestudion, musiikintutkijoiden symposiumin, Levymessut, Downfestin,etkoja, jatkoja ja diskoja. Tulevaan MARSiin lisäpotkuatuo mm. co-writing -sessio Hittitehdas Live.Olennainen osa tapahtumaa ovat myös seminaaripuhujatulkomailta.Seinäjokelaiset musiikkialan toimijat – Selmu rymukaan lukien – kokoontuivat vuonna 2009keskustelemaan projekteistaan ja päivittämääntietojaan keskenään. Kävi ilmi, että useammallaorganisaatiolla oli suunnitelmissa järjestääomanlaisensa tapahtuma tulevalle alkuvuodelle.Teksti: Noora Kumpulainen & Heidi VälkkiläKuvat: AJ SavolainenMARSia järjestävät Sibelius-AkatemianSeinäjoen yksikkö, Seinäjoen Elävän musiikin yhdistysSelmu ry, Rytmi-Instituutti, Frami Oy, Seinäjoenammattikorkeakoulu ja Louhimo. Työryhmän spiritualleaderina toimii Jutta Jaakkola. Tapahtuman pääyhteistyökumppanion Seinäjoen seudun elinkeinokeskusSEEK.mARS 2012 keräsi kaiken kaikkiaan noin1800 kävijää. Showcase-keikkoja MARSissa onnähty mm. seuraavilta bändeiltä: Death Hawks,Reckless Love, Bon Jouni, Mr. Peter Hayden, Kairon;IRSE!, Streak and the Raven, The Irrationals, Sara,Tuomas Henrikin Jeesuksen Kristuksen Bändi, Nancy,Domovoyd, Carnalation.MARS järjestetään neljännen kerran SeinäjoellaRytmikorjaamolla 6.-9.2.2013.www.marsfestivaali.fi

56 SELMU20V.57Elmu-liikekansalaisjärjestöjen ketjussaVuodet 1977 ja 1978 ovat monella tavalla vedenjakajia suomalaisenrockin historiassa. Tuolloin saivat alkunsa monet uudet asiat, joilla onollut kauaskantoinen merkitys koko myöhemmälle kotimaisenrytmimusiikin skenelle: Sex Pistols, Ramones ja muut punkrockinpioneerit tulivat laajemmin tunnetuiksi Suomessa, ensimmäiset”uuden aallon” kotimaiset yhtyeet aloittivat toimintansa, ensimmäisetelävän musiikin yhdistykset perustettiin. Tähän samaan ajanjaksoonkuului myös Provinssirockin alku Seinäjoella vuonna 1978.Torviseitsikot olivatmuuttuneet rockbändeiksija kansantanssiharrastuspogoamiseksi.Teksti: Vesa Kurkela Populaarimusiikin tutkimusprofessori, Sibelius-Akatemia»

Yhdeksi elmujen toiminnanpäätavoitteeksi tulikin vaatimusrytmimusiikin koulutuksenlisäämiseksi.1.2.3. 3.

60 SELMU20V.61valoteknikko ja elämäntaiteilijaVille Wahlroos» Ilman luovaa hulluutta ei Rytmikorjaamoolisi syntynyt. Se olisi kaatunut laskelmiin.Olihan se ihan järjetön projekti. «Ville Wahlroos on yksi pesästä lentäneistä Selmun kasvateista isossaja kylmässä maailmassa. Ville aloitti Selmu-uransa vuosituhannenvaihteessa ja ehti tekemään Selmun riveissä hommia laidasta laitaan.Teksti: Marko KiveläVille toimi vuosien varrella mm.hallituksen varapuheenjohtajana,varastopäällikkönä, vahtimestarina,talon valomiehenä, Ruusurockin promoottorinaja lukemattomissa muissatehtävissä. Valoteknikoksi opiskelunmies aloitti 90-luvun puolivälissä jaaikansa Rytmikorjaamon klubin talonteknikkona toimittuaan miehen tievei isompiin kaupunkeihin ja toinentoistaan tunnetumpien orkestereidenmatkaan. Villen ansioluettelostalöytyvät toistaiseksi ainakin nimetChisu, Laura Närhi, Samuli Putro,Murmansk, Oranssi Pazuzu, Streakand the Raven ja Kuolleet Intiaanit.Ajan ja tilan puutteen vuoksitoimitus ei lähde tässä sen enempääavaamaan kymmeniä Seinäjoenkaduilla edelleen liikkuvia legendojaVillestä, kuten Taiteen Vapautusrintamanlähes Jumalan Teatteriinverrattavaa esitystä Provinssirockissa2002, bändikaverin myyräkuumeeseenjohtanutta episodia, Rytmikorjaamonsalissa raikunutta hyvinkindiplomaattista ”Saatanan ipana,näpit irti niistä lampuista” -huutoa,sekaannusta makkaran ja kastikkeenvälillä saksalaisella huoltoasemallatai vuonna 2006 Provinssirockiasäväyttänyttä ”Trukilla yli ponttonisillan”–episodia. Annetaan mieluumminmiehen itsensä puhua.Kuinka ja miksi lähditaikanaan Selmun toimintaan?» Yläasteella ollessani tuntui,ettei Seinäjoella järjestetä nuorilleja alaikäisille juurikaan keikkoja.Varsinkaan mitään marginaalistapoikkeavaa, jota ei täysi-ikäisillekäänjärjestetty juuri nimeksikään. Päätinjärjestää niitä sitten itse omalla riskillä.Alaikäisenä tarvitsin kuitenkinjärjestyksenvalvojia ja muita ihmisiätyöskentelemään, jotta juhlat saatiinviralliseltakin kantilta kuntoon.JV-ihmisiä etsiessäni neuvottiinkääntymään Selmun puoleen, jotakautta tutustuin ensi kerran silloisiinaktiiveihin. Myöhemmin varmaanoman aktiivisuuden vuoksi silloinentoiminnanjohtaja Juha Juoni kysyilähtisinkö yhdistyksen vuosikokoukseenja ehdolle hallituksen jäseneksitulevaksi kaudeksi. Koin tuota kauttaolevan mahdollisuuksia vaikuttaaoman kaupungin elävän musiikintarjontaan.Millaisia eväitä sait Selmultanykyiselle urallesi?» Pelkästään positiivisia. Mitäerinäisimpien toimenkuvien javastuualueiden kautta kehittyi kykyymmärtää elävän musiikin kenttääeri tekijöiden näkökulmasta. Samoineri tilanteiden huomioiminen. Kunlähdin perehtymään nykyiseenvaloteknikon ammattiini, oli huomattavastihelpompaa keskittyäopiskelemaan ammattia omatoimisestiverraten tilanteeseen, jos ei olisiminkäänlaista käsitystä yleisistätoimintamalleista ja käyttäytymissäännöistäalalla. Selmun aktiiviaikoinanitutustuin moniin alalla mitäerinäisimmissä tehtävissä toimiviinihmisiin, joiden kanssa työskentelyon ollut myöhemmin helpompaa.Myös monen kollegan olen tavannutensimmäisen kerran Selmun klubeillatyöskennellessäni. Elämän sisältökinon rutkasti rikkaampi. Lisäksiopin olemaan armollinen muille - javarsinkin itselleni.Miten Selmu on mielestäsivuosien varrella muuttunut?» Luojan kiitos ei liiaksi. Ammattitaitoon säilytetty ja kehitystähaetaan jatkuvasti. Toiminta onvirkamiesmäistynyt ja jokseenkinpolitisoitunut, joka toisaalta estäämielipuolisimmat ylilyönnit, muttamyös tukahduttaa luovaa toimintaa.Ns. luovaa hulluuttakin vielä löytyy,mutta sitä toisinaan soisi päätöksenteossa olevan enemmänkin. Asioitakäsitellään melko pitkälti taloudellisistanäkökulmista. Tämäkään eiole huono. Toki säilyvyyden kan- »

62SELMU20V. 63» SAATANAN IPANA,näpit irti niistä lampuista!«nalta on pakkokin katsoa tarkkaanbudjetin kylmiä faktoja. Silti täytyymuistaa välillä kysyä itseltään, miksiylipäätään toimii elävän musiikinyhdistyksessä. Mielestäni tarkoituson järjestää hyviä elämyksiä ihmisilleja rakentaa mahdollisimman hyvätpuitteet elävän musiikin pysyvyydelle.Jos tiettyjen ihmisten tahtotilaa jasitä perään kuulutettua luovaa hulluuttaei aikanaan olisi ollut, ei nykyinenSeinäjoen ylpeys Rytmikorjaamoolisi syntynyt. Se olisi kaatunutlaskelmiin. Olihan se ihan järjetönprojekti. Todella hyvällä tavalla.Kerro joku hauska juttuSelmu-uraltasi?» Osa Provinssirockin voitoista(silloin, kun niitä tuli) sijoitettiinrahastoihin vuodeksi, jotta tulevanavuonna olisi turvallisemmat lähtökohdatjärjestää festivaalia, jollataas pyöritettiin koko muuta ympärivuotistatoimintaa, joka oli jokotappiollista tai tuottamatonta. Eräänäpäivänä talousnero ja promoottoriJuha Koivisto totesi lastenkin taitavansijoitusten salat paremmin kuinSampo-pankin asiaa hoitavat yksilöt.Sovimme tapaamisen HelsinkiinSampo-pankin konttoriin. Mukaanlähti Koivisto, tuohon aikaan yhdistyksenhallituksen puheenjohtajanatoiminut Mika Virkkala, silloinen tuotantopäällikköPetteri Karri ja minä.Vastassamme oli nuorehko sällipuolihuolimattomasti kättelemässä.Oletusarvona oli varmasti paikallesaapuvan jotain rokkarin renttuja.Esitellessäni viimeisenä itsenisukunimellä Wahlroos, kuului vahvarykäisy, jonka perään: ”Ulla, tuotkokahvia ja pullaa. Ja leipiä ja teetämyös. Kuten myös kivennäisvettä. Japyydätkö Ahosta ja Niemelää myösosallistumaan palaveriin.” Ilmeisestipelkällä sukunimelläkin saa uskottavuutta,vaikka ei rahastoista olisi mitenkäänkujalla. (toim. huom. Villensukunimikaima Björn Wahlroos toimituolloin Sampo-pankin toimitusjohtajanaja on Suomen vaikutusvaltaisimpiamiehiä.)Ja sama juttu Provinssista taiRytmiksestä?» Aikanaan saimme Provinssirockiinkäyttöön uusinta uuttapuhelinmarkkinoilla: iskun ja vedenkestäviäNokian puhelimia. Niissäoli jopa infrapunaviestin lähetyksenmahdollisuus (no huh huh). Festivaalinjälkeen purun ollessa käynnissäkaipasin puhelinnumeroa, jonka MikaVirkkala ystävällisesti tarjoutui lähettämääninfrapunalla puhelimeeni.Siinä istuessamme puhelimet vastakkainMikan nostatti tunnelmaa:”Nyt se tulee. Nyt se tulee!” Samallasekunnilla lokki paskoi suoraan puhelimenipäälle. Luonnon konkreettisinarvostus kaikelle sille, minkä kanssame jaksamme kuvitella olevammeedistyksellisiä.Mihin jäi Ruusurock?» Ehkä se jäi Selmun nykyisenkehityksen suunnan jalkoihin. Sielläoli hyvä catering ja apukädet (tietenkin)roudaamassa bändien kamoja.Mutta kyseistä tapahtumaa lohduttomastikaipaaville, kuten promoottoriKoivistolle, voi lohduksi sanoaelämää ja toivoa olevan mahdollisestaRuusurockista vielä jäljellä. Ei sillehautajaisiakaan ole pidetty. Eikämyyty Keskisen Kallelle järjestettäväksiPoriin. P.S. Isolla rahalla, Kalle,ISOLLA rahalla.

64SELMU20V. 65Visulahdessa 1987 PelleMiljoonan persuksista vertaimaissut hyttynen juuttuupihkaan, löydetään vuonna2007 ja laboratoriossatapahtuvien testien myötäsyntyy Jurassic Rock.Jurassic RockMikkeliin ja takaisin – Miten takavuosien Dinosaurockelvytettiin menestyväksi Jurassic Rockiksi?Teksti: Mikko Jokipii Kuvat: Niko Väisänen/Aamu MediaTeaser-julistevuodelta 2007.Miten ihmeessä, saattaisijoku kysyä, Seinäjoen Elävän musiikinyhdistys ja sen omistama tapahtumatuotantoyritysProfest Oy ovatpäätyneet järjestämään yhteistyössäJyväskylän Elävän Musiikin yhdistyksenkanssa tapahtumaa Mikkelin Visulahteen?No antakaas kun kerron.Oli syksy 2006 ja minä olin työsuhteessaProfest Oy:llä, pääomaisenatyökuvanani vuokrata festivaalikalustoamuille tapahtumille ja kesäjuhlille.Siinä sivussa olin ohjautunutesittämään Profestin hallitukselleparin pienemmän tapahtuman tuottamistaomalla porukalla, joista ensimmäinenoli Lapuan Välipuistorockja jälkimmäinen Mikkelin ScoopRock.Oma opiskelijataustani oli Mikkelissäja olin ollut tekemässä ScoopRockiayhdessä ystäväni Jukka Holmstedtinkanssa kaupunkiin jo aikaisemmin.Tuntui luontevalta kasvattaa tapahtumaamaltillisesti ja tehdä seMikkelin jäähallissa, ja muistaaksenitapahtuma jopa meni ihan hyvin.Samaisena talvena Jukka alkoi järjestelmällisestivaivaamaan päätäniidealla ulkotapahtumasta, ”UlkoilmaScoopista”taisi olla puhe. Senkokemuksen perusteella mitä minullaoli ulkoilmakonserteista, en ollutihan innoissani. Jotenkin me sittenvain päädyimme silloisen kulttuurisihteerin(nyttemmin kulttuuritoimenjohtaja)Marita Kajanderinhuoneeseen keskustelemaan tästäideasta ja mahdollisesta järjestämispaikasta.Ajankohta palaverilla taisiolla helmikuun alku 2007. Kajanderheitti ilmoille Dinosaurock-nimen,jolloin jotain tapahtui sekä mun ettäJukan päässä yhtä aikaa. Me molemmattoki olimme kuulleet jo moneenkinotteeseen puhuttavan vuosina87-91 Visulahdessa järjestetystälegendaarisista Dinosaurockeista,mutta ei meillä koskaan ollut käynytmielessäkään mitään tällaista.En tiedä miten paljon olimmeläsnä loppupalaverin aikana, muistanvain paljon hihkumista. Muistansiinä hetkessä julistaneeni idean trailerista,jossa Visulahdessa 1987 PelleMiljoonan persuksista verta imaissuthyttynen juuttuu pihkaan, löydetäänvuonna 2007 ja laboratoriossa tapahtuvientestien myötä syntyy JurassicRock. Jukalla puolestaan jalostui välittömästimielessään ohjelmarunko,jolla tavoitettaisiin sekä alkuperäisenfestivaalin yleisö että nykynuoriso.Mutta miten ihmeessä tähän saataisiinalkuperäisten tekijöiden jarahoittajien siunaus?Ensimmäisenä lupa piti kysyäTimo Toiviaiselta, Dinosaurockinisähahmolta ja vanhalta Melmu-aktiivilta.No Timolla ei ollut mitään asiaavastaan, päinvastoin kannusti ja potkieteenpäin. Asteen haastavammaksitiesimme Visulahden kannan, jonkaviimeisten vuosien kokemukset Dinosaurockeistaeivät olleet aurinkoisimmastapäästä. Lisäksi heidän ydinbisneksensäkun nyt sattui olemaanjotain aivan muuta kuin festivaalienkanssa räpeltäminen. Onneksemmetoimitusjohtajana oli järjen mies MattiMatikainen, joka jaksoi kuunnellameitä. Emmekä olleet ihan ensimmäiset,jotka Visulahtea olivat jollainfestivaali-idealla lähestyneet.Kun Visulahden kanssa oltiinpäästy yksimielisyyteen, tuliasia myydä vielä Profestin hallitukselle,joka hyväksyi tapahtumantuotantoon maaliskuussa 2007.Kovasti olimme jo siis myöhässätässä vaiheessa, mutta uskottelimmeitsellemme ja muille, että ongelmaa eiole. Jukka oli toki sopinut jo valtaosanohjelmasta alustavasti, joten artistienbuukkaus oli yllättävän vaivatonta.Ensimmäisen vuoden Jurassic Rockoli ainakin kotimaisten artistiensuhteen juuri sellainen kuin olimmeomaan ”ostoslistaan” suunnitelleet– tosin ulkolaisten kanssa taiteilu onaina oma lajinsa ja tähän päiväänsaakka on tiettyjä mielenkiintoisia nimiä,joiden perässä olemme edelleen.Tapahtuman markkinointi aloitettiinerikoisella teaserkampanjalla,koska rehellisesti sanottuna meillä eiollut paperilla juuri mitään valmista.Nettisivuille pystytettiin tapahtumanalkuperäisen ilmeen suunnitelleentamperelaisen Mediaporras-mainostoimistontoimesta mainittu humoristinentraileri, josta ei varmastitullut selväksi millaista tapahtumaaolimme tekemässä. Mikkelin kaduilleja maakuntaan lätkittiin mainoksia,joissa oli kuva myrskyisestä Visulahdesta,jonne johtavalla tiellä olidinon jalanjälki, sekä Jurassic Rockincamp-henkinen logo joka ei edes ollutdinosaurus, vaan Godzilla. Ilme olimuuten varastettu ihan täysin eräältäSpielberg-elokuvalta – ensimmäisetpari vuotta elättelimme toiveitanäyttävästä tekijänoikeusvaateesta,jota vaan ei koskaan kuulunut.Eräs nimeltä mainitsematonkuubalaisperäisen tanssin mukaannimetty musiikkimedia naureskelimeille ennen kuin olimme julkaisseetyhden yhtä bändiä. Kyseisen kolumnistinkritiikkinä oli se, että meillä eivoinut olla mitään omaperäistä tuotavaaSuomen jo liian ruuhkaiseenfestivaaliskeneen. Olin tästä hiukankatkera, eikä norsu ole tätä vieläkäänunohtanut. Myönnettäköön toki että2007-2008 olivat ihan naurettavantukkoisia tapahtumakesiä, tuolloinhanRovaniemelläkin tapeltiin kahdenrokkifestivaalin voimin samanaviikonloppuna.Kaikki aina tykkäävät kirjoittaasiitä, kuinka heidän juttunsa olisellainen, että vain he itse siihenuskoivat ja asiaan aidosti luottaneetulkopuoliset olivat kovin vähissä.Mutta näinhän se vaan on, ja useastiolemme Jukan kanssa muistelleet sitävarausta, jolla ihmiset meitä keväälläja kesällä 2007 käsittelivät. Epäonnistumisentodennäköisyys kun oli suuri.Kourallinen ihmisiä, kuten TimoToiviainen, Fullsteamin Juha Kyyrö jaLänsi-Savon Anssi Mehtälä antoivatmeille alusta asti täyden tukensa,joka oli mielenterveyden säilyttämisenkannalta kovasti tärkeää.Haalimme kasaan kokemattomantoimistokokoonpanon, jolla linnoittauduimmealkukesästä Visulahteenjärjestelemään festivaalia kasaan.Ulospäin organisaatio oli ProfestOy:n, mutta tosiasiassa olimme vainharrastelijoita, joilla oli muutamanfestivaalin ja konsertin kokemus,plus pari harjoittelijaa, joilla ei ollutkokemusta sitäkään vähää. Visulahtioli muuttunut 20 vuodessa enitennaapurustonsa suhteen ja ensimmäi-»

66 SELMU20V.67”Kurassic Rockin” jälkeen ajoinkurottajalla purkaessamme päälavanäänentoistoa. Kun painoin kaasua,kuopaisivat pyörät mudan seastalenkkareita, t-paitoja ja aurinkolaseja.senä yhteys otettiinkin lähialueellesiinä ajassa rakennettuihin n. 300talouteen. Visulahdessa järjestettiinasukaspalaveri, joka keräsi ensimmäisenävuotenaan paljon kiinnostunuttaväkeä, ja siitä se on tasaisestilaskenut sitä mukaa kun luottamuson kasvanut siihen, että asiat hoituvatjotakuinkin oikein.Asiakastavoitteemme oli noin5000 henkeä, koko viikonloppuna.Minulla taitaa olla vieläkin tallessase excel-tiedosto, johon sen optimistisestilaskin. Ennakkoliput lähtivätliikkeelle hiljakseen ja kaikki vaikuttimenevän hyvin – rakentaminenaloitettiin talkoovoimin elokuunalussa. Oma ja organisaatiommekokemattomuus näkyi monella osaalueella,mutta tekemisen meininkioli käsittämätön. Mukaan lähtenytMikkelin Musiikkiklubi ry oli paikanpäällä kähkimässä läpi yön varmaankoko tapahtumaa edeltäneen viikon,samoin kuin monet kavereistamme jatuttavistamme. Uskomatonta muttatotta – tapahtuma oli pystyssä perjantaina10.8.2007. Edessä oli valtavamäärä talkoolaisten ja asiakkaiden(haparoivaa) vastaanottamista.Leirinnän ikärajaksi oltiin asetettu16 vuotta, mutta sen suurimmaksihaasteeksi osoittautui elokuunsäkkipimeät yöt. Emme olleet ensimmäisenäyönä varautuneet riittävällävalomäärällä, mikä toki korjattiinseuraavana iltana. Jurassic Rockinensimmäinen esiintyjä kautta aikainoli Risto, jonka jälkeen kakkoslavallaaloitti Juha Tapio. Aikataulut menivätheti mönkään ja Juha Tapio alkoiluukuttaa Riston päälle, seurauksenahauskin kakofonia ikinä. Tästä ehkälöytyy jokunen YouTube-videokin.Henkilökohtaiseksi kohokohdaksenitapahtuman ja koko työhistorianiaikana voin nimetä hetken, jolloinolimme Jukan kanssa ensimmäistäkertaa vapaat seuraamaan erästäkeikkaa päälavalta käsin. Lavalla oliRaised Fist ja sillä hetkellä tajuntaanosui ensimmäistä kertaa se, mitenhienoa tämä parhaimmillaan on.Jengiä oli enemmän kuin oli odotettuja bändi oli loistava. Siinä sittenhalailtiin ja ehkä pari kyyneltäkinvuodatettiin, mukana ilossa oli myösbändin tapahtumaan (varmaanpienellä jännityksellä) tuonut JuhaKyyrö.Tapahtumalauantai alkoi leppoistasti,huumoribuukkauksena tehdynSepi Kumpulaisen seksikkäällä vedolla.Lapsiperheet istuivat aurinkoisenalauantaipäivänä piknikillä ja katsoivatkun Kauko Röyhkä, Jukka Poikaja muut ilostuttivat festivaalikansaa.Kaikki oli maassa hyvin.Kunnes tuli sunnuntai ja koittiaika loppusiivouksen. Käsittämätönmäärä leirintään jätettyjä telttoja jaroskaa. Talkoolaiset eivät suurin osinsaapuneetkaan siivoamaan ja ympäristövastaavaEveliina Mäenpää oliihan mahdottoman tehtävän edessä.Tapahtuma itsessään oli ollut menestysfiiliksen ja asiakasvirran puolesta,mutta mihinkään tällaiseen emmeolleet ikinä varautuneet. Eve hälyttiapuihin kaikki omaa äitiään myötenja Visulahti saatiin jonkinlaiseen kuosiinvasta seuraavaksi perjantaiksi.ympärivuotisesta virasta mutta olevanikäytettävissä jos Jurassic Rockiahaluttaisiin vielä jatkaa. OsallistuinSelmun vuosikokoukseen, jossa ihanaidosti sai kuunnella puheenvuoroja”hirvenpaskatapahtumista” kutenJurassic Rock. Organisaatiossa oli yksiihminen joka puolusti tapahtumaanäkyvästi, ja se oli Juha Koivisto.Juhalla oli myös kehittynyt mielessäänidea jatkosta – hän oli kontaktoinutJyväskylän Elävän Musiikinyhdistyksen toiminnanjohtaja JonnaPaanasen, joka oli itse livahtanutJurassic Rockiin puolisalaisesti edeltävänäkesänä (Jelmulla oli samanaviikonloppuna oma tapahtumaLutakko Liekeissä). Juhan idea oli jaetunvastuun tapahtuma, jossa Jelmutoisi mukanaan paljon puhutun (jamyöhemmin pelätyn) jelmulaisenbudjettikurin ja talkoomentaliteetin.Jonna ei vastustanut ideaa, muttahalusi siivota organisaatiota ja kulurakennettaisolla kädellä. Jukan roolipromoottorina ja Mikkelin asiantuntijanavain kasvoi ja hän teki vuodelle2008 pari todella merkittävääbuukkausta – joista varsinkin Volbeatensimmäisiin lukeutuvilla Suomenkeikoillaan räjähti ihan käsiin. Jukkamyös taisteli minun puolestani tilanteessa,jossa oma ammattiylpeytenioli kokenut pahimman mahdollisenkolauksen. Olin sillä hetkellä itseUudessa Seelannissa töissä, jostakäsin satunnaisesti sain tietää missätapahtuman tuotanto eteni.ettei kukaan valittanut.Jurassic Rock otti vuonna 2008juuri ne uomat, joissa se on tänäkinpäivänä, tuotannollisesti ja rakenteellisesti.Sama vuosi synnytti myösleikkimielisen lisänimen ”KurassicRock”. Tapahtumaperjantaina Visulahdenniityille tippui 42 mm vettäja näky oli sen mukainen. Muistanmiten epätoivoisesti yritimme taistellamutaa ja sähkökatkoksia vastaan,siirrellen telttoja ja yrittäen aidatakentälle syntyneitä suonsilmäkkeitä.Kesken PMMP:n keikan sähköt katkesivatja sama toistui toisenkin artistinkohdalla. Päälavan edusta oli kirjaimellisestipelto, jonka yli muistan ajaneenilauantain ja sunnuntain välisenäyönä kurottajalla purkaessammepäälavan äänentoistoa. Kun painoinkaasua, kuopaisivat pyörät mudanseasta lenkkareita, t-paitoja ja aurinkolaseja.Visulahden huoltorakennuksetuivat kurassa, ja Jukka sopipaikalle kaivurin tekemään uusia ojiabackstagelle. Onneksi ennakkomyyntioli sujunut niin hyvin, että mitäänstressiä ei ollut ovimyynnin suhteen.Ja tällaisissa koettelemuksissa onse kääntöpuoli, että niihin palataanvuosien päästä tietyllä lämmöllä.Saavuin takaisin Suomeen toukokuussaMuistan junamatkan kohtiSeinäjokea, jolloin otin asiaksenimennä läpi tapahtuman tuloksenihan kunnolla, ajatuksen kanssa. Olinvakuuttunut siitä, että se olisi ollutplussan puolella, vaikkakin marginaalisesti.Muistan sähköpostitelleeniJuha Koivistolle läpi junamatkan,samalla kun otsani rypistyi ja laskulaskulta olo synkkeni. ”Tämä ei nytehkä mennytkään ihan niin kuin ajattelin.”Juha lohdutti kertomalla, ettäkokonaisuus on kaikesta huolimattapositiivinen ja hänen mielestäänpieni tappio ei muuta hänen mielipidettäänsiitä, etteikö tapahtuma ollutmenestys.Kyseinen syksy oli varmastiraskain, jonka olen ikinä kokenut.Jokainen tuottamani tapahtuma olikinyhtäkkiä tappiollinen, kun kaikkiolivat aiemmin olleet edes pienoistatuottoa tekeviä. Ilmoitin Profestinhallitukselle syyskuussa jääväni pois2008, kun tapahtumaoli jo pitkällä tuotannossa ja lähdinmukaan tuotantoryhmään. Oli ihanselkeästi nähtävissä millaisen ryhdinJelmu oli mukanaan tuonut toimintaan,ei paitsi Jonnan, tai Jelmunpuheenjohtaja John Pajusen muodossa,vaan myös valtavan uhrautuvantalkoojengin muodossa. Oli kyseessäsitten turvallisuus, festivaalisähkö taialuesuunnittelu, kaikkiin rooleihinoli löytynyt asiaan aidosti panostavaammattimainen henkilö. Väistämättätällaisessa tilanteessa on omat haasteensa,mutta Jukan kanssa olimmealusta asti vakuuttuneita jyväskyläläistenmeiningistä. Festivaalinaikana Jelmun ajoittain masokistinentyömoraali nousi esiin, kun muutamakin15-tuntisia järkkärivuorojatehnyt nuori löydettiin aivan hypotermianrajoilla värjöttelemästäympäri aluetta. Mutta ammattiylpeyson porukassa niin äärettömän kova,»

68 SELMU20V.69Bändit tuntuvat todellaviihtyvän Saimaanrannassa ja Jurassic Rockon ottanut vakaanjalansijan kesäkaudenpäättäjäisinä monellesuomalaiselle artistille.KUMARRUS SELMULLETästä eteenpäin Jurassic Rock on kasvanut tasaisestija on myös vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessafestarikentässä. Yleisömäärät ovat kasvaneet tasaisestija huippunoteerauksena vuonna 2011 Visulahdessa oliliki 20 000 kävijää. Ohjelmallisia huippuhetkiä mainittujenVolbeatin (DK) ja Raised Fistin (SE) lisäksi ovatolleet muiden muassa Stonen reunion 2009, The Sounds(SE) 2010, Wiz Khalifa (US) ja Flogging Molly (US) 2011 japaljon huomiota kesänä 2012 saavuttanut Tinie Tempah(UK).Ihan erillinen segmentti on omistettava Stam1nalle,joka on esiintynyt joka ikisessä Jurassic Rockissa, ja jokaon ottanut asiakseen keksiä joka vuosi jotain sekopäistänäytettävää yleisölleen. Milloin on kosittu Emiliä viralliseksiosaksi bändiä, milloin tehty Spede-tribuuttia taiselvitetty Jurassic-vauvojen isyyskysymyksiä. Vuonna2009 Jukan ja Stam1nan pyynnöstä teimme pienen mutapitinpäälavan viereen saavuttaaksemme edelliskesänautenttisen ”Kurassic Rock” -fiiliksen. Bändit tuntuvattodella viihtyvän Saimaan rannassa ja Jurassic Rockon ottanut vakaan jalansijan kesäkauden päättäjäisinämonelle suomalaiselle artistille.Suuntaa, mihin tapahtuma jatkaa tästä, on hyvinvaikea sanoa. Varsinkin vuonna 2011 Visulahti oli ihanpullollaan ihmisiä, ja on vaikea kuvitella tapaa mahduttaaalueelle yhtään enempää ilman jonkinlaista uuttaratkaisua leirinnän tai tapahtuma-alueen suhteen.Mielenkiintoista on kuitenkin se, että alkuperäinenDinosaurock järjestettiin neljä kertaa. Se tuli Suomentapahtumakartalle ryminällä ja poistui yhtä nopeasti.Alun perin tribuutiksi sille rakennettu Jurassic Rock onnyt järjestetty kuusi kertaa ja se on jatkanut maltillisenkasvun tiellä. Kukapa tietää mitä aika tuo tullessaan.

BAD RELIGION70 SELMU20V. 71Selmu-keikoilta tutut kasvot muistelevat ikimuistoisia livevetojasimply the best!Selmu on konserteillaan ja festivaaleillaan jättänyt pysyviä vaikutuksialukuisiin seinäjokelaisiin musiikin ongelmakäyttäjiin. Pyysimme muutamiausein keikoilla nähtyjä kasvoja muistelemaan jotain erityisen vaikuttavaaja ikimuistoista esiintymistä Selmun historian varrelta.SUB URBAN TRIBEKoonti: Sami RumpunenBIFFY CLYRO Kuva: Eve KaskelaBad Religion Provinssirockissa 1993”Ensimmäinen Selmun järjestämäProvinssirock kesäkuussa1993 oli itsellenikin ensimmäinenisompien poikien tyyliin vietettyrockfestivaali. Mieleen on jäänythienoja hetkiä ja tunnelmia, vaikkeituona vuonna nähty maailmanluokanpääesiintyjää tai edes varsinaistapäälavaa. Hüsker Dü:sta tutun BobMouldin yhtye Sugar oli juuri julkaissutfantastisen Copper Blue –albuminja teki suuren vaikutuksen saarilavalla.Myös brittiläinen Ride soittiSub-Urban Tribe B-Klinikalla 1994“Selmun luotsaama B-Klinikkaehti lisätä oman pienen lukunsapurkutuomion saaneen Seinäjoenvanhan nuorisotalon kirjaan 90-luvunpuolivälissä. Lyhytikäiseksi jäänytklubi ehti vaikuttaa merkittävästiainakin yhteen flanellipaidan allalepattavaan sydämeen, sillä keväällä1994 paikkaan saapui esiintymäänStonen ja Airdashin raunioille perustettuSub-Urban Tribe. Bändin grungeltahaiskahtava ensilevy Primitiveoli osunut otolliseen maaperään, eikäpienen alaikäisyyden kaltainen käytännönasia estänyt minua raahau-Sami RumpunenSelmu ry:n hallitus, Volume ry.komean keikan päälavan korvanneessateltassa. Yksi oli kuitenkinfestivaaleilla kirkkaasti yli muiden –kalifornialaisen Bad Religionin telttaesiintyminenlauantai-illan hämärtyessänosti ’parhaat näkemäni keikatkoskaan’ –riman korkealle jo nuorellaiällä. Konsertin ajoitus osui nappiintuolloin Generator–albuminsa voimallakiertäneen yhtyeen taiteellisenkultakauden päättyessä juuri tähänrundiin. Kymmeniä metrejä edestakaisinvellonut yleisömassa tuntuiTomi AsuintupaVelvetcut, Mushroom Circushurjalta. Rannekkeeni katkesi keskenkeikan, mutta käsittämättömänymmärtäväiset työntekijät antoivatuuden tilalle keikan jälkeen. Tuntuikuin joka toinen Provinssivieras olisikantanut Bad Religion –paitaa yllään.Oman flanellipaitani rintataskuunonnistuin vielä saamaan kitaristiGurewitzin piirtämän Bad Religion–logon, mikä luonnollisesti kruunasikoko tapauksen. ”tumasta keikalle. Tuona maagisenailtana määriteltiin standardit muunmuassa kitarasärölle: Out Of Boundsinkäyntiin jyrähtäminen kuuluiillasta eteenpäin treenikämppien vakiopuheenaiheisiin.Bändin kruunuakirkasti myös heiveröinen kosketusstarakulttuuriin, sillä keikan jälkeenlaulaja Jouni Markkanen luovuttikännykkänumeronsa bändipaitojentilaamista varten. Pienen rohkeudenkeräämisen jälkeen luettelinkin jokavereiden kanssa kasattua tilauslistaaniJounille. Kännykät olivat vieläharvinaisia ja akkukestot olemattomia.Kesken rupattelun puhelummekatkesi. Hämmästys oli suuri, kuntovin jälkeen kotini lankapuhelinsoi. Jouni oli soittanut järjestyksessäalueemme ihmisiä, joilla on samasukunimi. Toisella yrityksellä vaarinioli vastannut puhelimeen ja osannutkertoa puhelinnumeroni. Akunloppumista pahoitellut Jouni näkiihailtavasti vaivaa tavoittamisekseni.Tilausta ei parista muistutuspuhelustahuolimatta kuitenkaan koskaankuulunut. Out Of Bounds jyräsi silti!”Danzig, Provinssirock 1995“ ‘I love the rain! It makes mestrong!!’ karjui Glenn Danzig mustassavinyylihaarniskassaan osoittaenpikimustaksi yhdessä hetkessämuuttunutta taivasta vuoden 1995Provinssirockissa. Samalla taustanauhasoitti Dirty Black Summerinpahaenteistä ukkosenjyrinää. Danzigin4 oli juuri ilmestynyt ja bändi olikenties kovimmalla miehitykselläänmatkassa. Rummuissa mm. JoeyCastillo, jonka maailma tuli tuntemaanmyöhemmin Queens of theBiffy Clyro Rytmikorjaamolla 2010”Skotlantilainen Biffy Clyrovieraili Rytmikorjaamolla parisenvuotta sitten lokakuussa 2010, kunorkesterin viides albumi Only Revolutionsoli ajankohtainen. Bändin vaihtoehtoinenrock istui Rytmikorjaamonklubisaliin hienosti ja kolmikonsoittoon heittäytyminen oli hyvinkinmieleenpainuvaa, sillä jokaisellainstrumentin kielen napautuksella jakapulan iskulla oli merkitys. Kyseinenkeikka onkin jäänyt mieleenienergisenä aktina ja väkivaltaisenLari Paski Selmu ry:n hallituksessa1996-1998, puheenjohtajana 1997-1998.Stone Agen riveistä. Koko päivän ajanoli paistanut aurinko pilvettömältätaivaalta ja sää oli kuin morsian.Kuitenkin keikan avanneen Untilyou call on the darkin ensiriffienkajahtaessa alkoivat tummat pilvetkokoontua päälavan ylle pimentäenkoko Törnävän. Taivas repesi kaatosateeseentoisena tulleen Dirty BlackSummerin aikana, Glennin uhotessamikkiin kädet levällään kuin mikäkinviikinkijumala. Itse olin aivan eturivissäja karjuin mukana. Myöhemminherkkänä showna. Biffy Clyron osaltaväkivaltaisella herkkyydellä tarkoitanbändin hevin livesoundin ja kappaleidenmelodisuuden käsi kädessäkulkemista. Myöskin sanat intiimi jahikinen kuvaavat hyvin trion esiintymistä.Kokemuksena Biffy Clyronkeikka oli henkilökohtaisesti mielenkiintoinen,sillä en ollut juurikaankyseistä orkesteria aiemmin kuunnellut(häpeäkseni voin myöntää) jatämä oli niin sanotusti ensi puraisukyseisen bändin maailmaan. Ja mikäMotherin loppuvenytyksissä Glennhalusi läpsytellä eturiville ylävitosiaja vaati järjestysmiehen seisomaanlavan edessä jalkansa alustana, kunhän itse kurkotti kätensä yleisömassaan.Järkkäriparka näytti surkealta,kun Danzig seisoi siinä koko painollaantoinen jalka miehen pään päällä.Itse pääsin läpsyt heittämään legendankanssa ja keikka jäi tuostakinsyystä ikuisesti mieleen.”Markus VälimaaHamilton Groove, Frankin Parantola, Selmu ry:n hallituspuraisu se olikaan. Seinäjoen suuriyleisö ei bändiä tuolloin noteerannut,mikä on sääli. Mutta ne runsaat sataihmistä, jotka olivat paikalle saapuneet,muistavat keikan varmastilopun ikäänsä. Minä ainakin muistan.Ja ennen kaikkea sain kokea tämänkaiken Rytmikorjaamolla, josta onvuosien varrella muodostunut lähestoinen kotini.. no, ainakin jonkinsortin olohuone.”

72SELMU20V. 73Piristettyjä urheilusuorituksia vuodesta 1987AC/FC ProvinssirockTeksti: Timo Ristimäki ”Sielulla ja sydämellä rockfutiksessa ja -säbässä vuodesta 1987”.selmulla on AC/FC Provinssirock-niminen joukkue, joka osallistuuvuosittain sekä Rockfutiksen SMettä Rocksalibandyn SM -turnauksiin.Joukkue on tunnettu valtakunnallisesti”äänekkäästä” kannattajajoukostaan,jonka rituaaleihin kuuluumyös jo perinteeksi muodostunutviuhahtaminen joko yksin tai yhdessä.Rockfutis-taival alkoi jo vuonna1987 Raisiossa ja siitä lähtien FCProvinssirock on kuulunut kisojenSM-sarjaan, joka on 16 joukkueensuljettu sarja. Tuosta ensimmäisestäjoukkueesta löytyy tuttuja nimiäkuten Mikko Puska, Juha Koivisto,A-P Salo, Roope ja Mikkeli Kivimäki,Jukka Franttila, Jaatu Loukola ja TimoRistimäki, joista mukana ovat ihanviime vuosiin asti olleet Mikko sekäallekirjoittanut. Ensimmäiset ottelutkäytiin legendaarisia Lepakon Zulujaja Ylen Rockradiota vastaan. Rockfutiskisojaolemme isännöineet kolmekertaa (1990, 2000 ja 2006, joka olikisojen 20v-juhlaturnaus yhdessäArtrockin kanssa). Alkuvuosina tulijopa menestystä muutamien mitaleidenmuodossa, mutta viime vuosinatärkeämpää on ollut osallistuminenja yhdessä reissaaminen kuin voitto.Provinssiböönatsekoittamaan mimmiliigaaVuonna 2006 kotikisoissa mukaanrockfutis-perheeseen saatiin myösmimmiliiga ja sen myötä FC Provinssiböönat,joka on osallistunutRituaaleihin kuuluu myösjo perinteeksi muodostunutviuhahtaminen joko yksintai yhdessä.turnauksiin siitä asti. Matkat tehdäänyleensä bussilla ja mukana heiluvatmolemmat joukkueet sekä tietenkinkannattajajoukko. Miesten joukkueessaon vuosien varrella vaikuttanutkymmeniä pohjalaiseen rock-skeneenkuuluvia henkilöitä kuten EskoTakamäki, Markus Alakauhaluoma,Matti Järvikangas, Jussi Koivu, IlkkaLaitala, Markus Välimaa, Esa Mäkynen,Timo Koskinen, Ipe Miilumäki,Vesku Tulisalo, Ege Tulisalo, PasiHiidenniemi, Samuli Happo, PetteriKarri, Juke Kataja-Rahko, tässäjoitain mainitakseni. Joukkueeseenpääsyn edellytyksenä on Selmun jäsenyys,taustat niin Provinssirockissakuin Rytmikorjaamossa sekä tiukkarock-yhteys.Rocksalibandyyn osallistuimmeensimmäisen kerran vuonna 2004ja sieltä meillä on jopa muutamiamitaleita! Rocksalibandyt pelataansekajoukkueilla ja meidän tiimimmemuodostuukin kutakuinkin molemmistafutisjoukkueista (FC Provinssija Provinssiböönat), joskin viimevuosina kokoonpanossa on ollut myösreippaasti Rytmikorjaamo-vahvistuksia.Seinäjoki on isännöinyt vuodesta2003 pelattuja Rocksalibandyturnauksiakahdesti, vuosina 2005 ja2011.ProvinssiböönatTeksti: Heli Ridanpää FC Provinssiböönien joukkueenjohtaja”lähdimme aamuyöstä kohtiOulua. Pitkän ajomatkan jälkeenolimme kentällä perinteisesti noin 10minuuttia ennen pelin alkua. Väsyttija lihakset olivat jumissa. Juoksimmesuoraan bussista kohtaamaan ensimmäisetvastustajamme, jotka olivatmukavasti entisiä divaripelaajia.Ensimmäinen ottelu sitten hävittiinkintäpärästi 15-0. Se oli hienoja mieltä ylentävä aloitus kahdenpäivän turnaukselle. Koko päivänsatoi vettä. Bussista meni ovi rikki,eikä saatu kuivia vaatteita. Olimmeasettaneet tavoitteeksemme, ettäyksi maali olisi tultava. Tämä tavoitesaavutettiin! Josko sekin maali olioma, mutta porukalla päätimme, ettäkyllä se lasketaan silti. Päivän peliteivät olleet sujuneet voitokkaasti,joten päätimme panostaa kaikkemmeiltabileisiin. Tuumailtiin likkojenkans, että otamme yliotteen Oulunyöstä. No, sehän sujuikin todella»Joku hoksasi,että rinnettäylös kiitävätteräsnaisetolivat meidänvastustajia.«hyvin. Jaksoimme tanssia, kehuimmepaikallisille toisiamme (ja ittiämmä),paukuttelimme henkseleitä olemattomillaurheilusuorituksillammeja huolehdimme nesteytyksestä.Juhlinnan tiimelyksessähän aikakuluu kuin siivillä. Ennen kuin joukkueemmehuomasikaan, alkoi jo uusipäivä sarastaa ja ensimmäinen peliolisi muutaman tunnin päästä. Ammattimaistenurheilijoiden otteellamenimme lepäämään, että olisimmekentällä hyvässä iskussa.Herätyskellot soivat liian pian,liian armottomasti.Onneksi meillä olibussikuski, sillä kukaan joukkueemmenaisista ei olisi ollut ajokunnossa.Keräsimme hiljaisina rivimme jayritimme ryhdistäytyä. Pelivaatteidenpukeminenkin vaati pinnistelyäja syke nousi. Päästyämme kentälle,huomasimme kuinka jyrkkää rinnettäylös ja alas juoksi joukko nuorianaisia. Pelkkä sivusta seuraaminenkinhengästytti. Joukkueemmemaalivahti kysyi ’Ketäs nua o?’ Jokuhoksasi, että rinnettä ylös kiitävätteräsnaiset olivat meidän vastustajia.Olimme lievästi sanottuna järkyttyneitä.Ymmärsimme, että yöllinenurheilu ja nesteytys oli vaatinut joukkueeltammeveronsa. Emme pystyneetedes lämmittelemään. Ympärillänäkyi kalpeita, väsyneitä ja epätoivoisiaböönia. Jotain oli tehtävä. Ratkaisimmetilanteen keskittymällä henkiseenlämmittelyyn. Tsemppasimmetoisiamme ja avasimme yöllisestäurheilusta hyvinkin tutuksi tulleenjalokahvipullon. Urheilullinen itseluottamuskasvoi sitä mukaan mitäpullo tyhjeni. Aloitimme pelin hyvällämielellä ja lopetimme vähemmänhyvällä mielellä. Oulusta ei voittoatullut, mutta reissu oli opettavainen.Esimerkiksi vuonna 2012 treenattiinjo kesäkuussa ja turnauksessa kaikkinaiset olivat kiltisti nukkumassa klo23. Joukkueemme into ja taito kasvaavuosi vuodelta. Provinssiböönat ovatnousseet jumbosijoilta ylemmillesijoille. Naurua, onnistumisia, suuriatunteita, urheilua, ikimuistoisiahetkiä, hikeä, ystävyyttä, puujalkojaja kyyneliä. Sitä on ProvinssiböönienRockfutis.”

74 SELMU20V.75PaintTaidetta vieraskirjan sivuiltait blackKahdenkymmenen vuoden aikana Selmu on vastaanottanut paljonterveisiä bändeiltä, milloin puumerkit ja taidespektaakkelit ovatpäätyneet erilaisiin pintoihin, milloin vieraskirjan kansien väliin.Tässä muutama esimerkki Rytmikorjaamon vieraskirjan sivuilta.

76 SELMU20V.77

78 SELMU20V.79Selmu 20 vuotta! Mitä se nyt on? Presidentiksi tullessaan Kekkonenoli 56-vuotias ja Suomen työväenyhdistyskin täyttää kohta 114 vuotta.Kokoomus on ehtinyt kyykyttää köyhiä jo 94 vuotta, puhumattakaanJoulupukista, joka ikäänkuin vastapainona on jakanut kaikilletasapuolisesti lahjoja ties kuinka monta sataa vuotta.20 vuotta mitä siinä mukaehtii? Ehkä siinä niukin naukin ehtiijärjestää kolmattakymmentä festivaalia,rakentaa toistakymmentäbändikämppää ja yhden Suomenhienoimman rock-klubin ja muutasen sellaista olematonta. Mutta ehkämerkittävin havainto näinä 20 vuonnaSelmun elämää tarkastellessa onollut sellainen eräänlainen taustallahiippailu, salakavalasti asioihinvaikuttaminen ja ohjailu, yksipuolinenyhteistyö (miinusmerkkinensellainen) ja kaikenlainen muukinTeksti: Jakke SaloKuva: Lene Lempolaepäilyttävä kulisseissa kummittelu.Näinä kahtenakymmenenä vuonnaSeinäjoelle on pikkuhiljaa rakentunutihka oikea rytmimusiikin keskus.Toki Selmun ansioksi voidaan sanoa,että ihan kaiken takana se ei ole kummitellut.Mutta lähes.Rytmikorjaamo-talo, tuo suurija kaunis rytmimusiikin päämaja,jossa toimii lukuisten luovien alojenyritysten ja muiden toimijoidenlisäksi Selmun oma rockklubi - tuoehkä Suomen ja ainakin PohjanmaanLämmittäisisuunnattomastihaisevan pelimanninsielua, jos seuraavajalanjälki toisimusiikin takaisinihmisen omaksi.pannuhuoneenpaha henkiparas! Paikka, jossa lukuisten ulkomaalaistenja suomalaisten esiintyjienlisäksi on päässyt keikkailemaanvähintään yhtä lukuisa joukko paikallisiaja uransa alussa olevia bändejä.Rytmikorjaamo sulkee sisuksiinsamyös toistakymmentä treenikämppää,joissa moni rock-unelma sätkiikehdossaan. Lisäksi meillä on Louhimo,joka antaa junioreille opetustamusiikin alkumetreillä ja tukee aloitteleviabändejä. On myös piskuinen,mutta tavattoman aktiivinen rytmimusiikkiverkonhämmäheikki Rytmi-Instituutti, oikea mustaleski, jokaseittien lailla taikoo tyhjästä mitähienoimpia rytmimusiikkia tukeviahankkeita ja projekteja rytmimusiikinharrastajille ja tekijöille. Samoinkuin Sibelius-Akatemian Seinäjoenetäispesäke, joka kouluttaa herranjumalarytmimusiikin maistereitakin jaon loihtinut myöskin loistavia rytmimusiikkihankkeita,koulutusohjelmiaja ties mitä. Meillä on MARS-tapahtumaa,monenlaista musiikkikulttuurinseminaaria, neuvottelupäivää, onprojektipäälliköitä, hanketyöntekijää,ohjelmaa, verkostoa, läänintaiteilijoita,on vaikka mitä. On rakenteita, rakennuksia,fasiliteetteja, järjestelmiä,apuverkostoja, tietoa, festivaaleja,klubeja, jopa puoliväkinäisiä jameja.On ihan kaikkea, mitä rytmimusiikkija sen tekijät voivat edes kuvitellatarvitsevansa päästäkseen urallaaneteenpäin. Seinäjoki, rytmimusiikinkeskus! Täällä on kaikki!Paitsi musiikki.Soiko soitto ja raikuukolaulu? Ei. Vaikka kuinka herkälläkorvalla kuuntelisi niin ei se vaankuulu! Meillähän on täällä kaikki,paitsi musiikki. Väittäisin jopa, ettätavallisen kaduntallaajan näkökulmastatäällä on vuosi vuodeltavähemmän soittoa ja laulua kuuluvilla.Voisi olettaa, että kun täällä onniin paljon panostettu miestyövuosia,rahaa, aikaa ja rakennettu rakenteita,verkostoja ja vastaavaa, niin meilläSeinäjoellahan pitäisi soida musiikkijoka kadunkulmassa ja kaupassa jakuppilassa sekä salissa, joka päiväarkena ja pyhänä. No soiko se?Ei se vaan soi. No mikä jottei? Vikahantäytyy olla muusikoissa, musiikintekijöissä ja harrastajissa. Onluotu näin mittavat ja monipuolisetrakenteet, järjestelmät, verkostot jaihan kaikki. Mutta missä on SeinäjoenElvis, Madonna, Beatles, Stevie Wonder,U2, Nirvana tai Charlie Parker,Abba, Metallica tai Kotiteollisuus,PMMP, Ville Leinonen, Kauko Röyhkä,Asa, Paleface, Popeda ja Klamydia?Tai edes Arja Havakka? Onko jokunähny? Tällaisilla rakenteilla kyllätämän tason artistit pitäisi jo löytyä.Mutta kun ei! Kyllä on kiittämätöntäporukkaa nuo musiikin tekijät täälläpäin.Vai onko?Ovatko lopultakin markkinavoimatja media vieraannuttaneet ihmisetmusiikista perinpohjaisesti tekemälläsiitä glamouria ja pelkästään keinonpäästä julkkikseksi ja/tai miljonääriksi?Eikö musiikki olekaan enääjokaisen omaisuutta ja perusoikeus?Jumalauta, seiskaluokalla kun olinkaverini Tonin kanssa RaatteentielläTET-harjoittelussa kantamassa panoksia,niin ukot korsussa lauloivat jasoittivat itse tekemillä soittimillaanlohtua ja iloa kaiken sen mäiskeenkeskellä, mitä naapurilla oli tarjolla.Ja vielä klassikkoesimerkki: orjat lauloivatpuuvillapelloilla kestääkseenjokapäiväisen helvettinsä, tunnetuinseurauksin. Jos tänä päivänä Prismankassaneidit alkaisivat laulaa jouluruuhkassaluodakseen tunnelmaaja keventääkseen ylirasaittunuttaolemustaan, niin hullujenhuoneellevietäisiin nuo ihmispolot.Nyt kun olen kussut niin omille kuinvieruskaverinkin kengille, niin lisäänpäpainetta ja laajennan virtsanikaarta vielä sen verran, että paljastanoman kerettiläisyyteni seuraavallateorialla.Alammeko olla tilanteessa,että musiikin ympärille luodut rakenteetja järjestelmät sekä rahantekokoneetovat tulleet itseisarvoisiksija itseään ruokkiviksi systeemeiksi,jossa ei enää edes tarvita sitä ydintäja sisältöä, eli soittoa ja laulua? Tämäkoneistohan pyörii ihan hyvin joilman sitä aitoa musiikin tekemisenriemua ja halua. Tässä menossa mahdollisestikukkaanpuhkeava musiikillinenlahjakkuus lannistuu, latistuuja traumatisoituu kaiken tämäntärkeyden alle. Kuten ompi tainnutkäydä jo meidän hienossa vakavastamusiikista, musiikkiopistosta ja kaupunginorkesteristamuodostuvassaBermudan kolmiossa. Vai voiko jokuväittää, että joka kaupungin triangelistaputkahtelee vuosittain uusiaOlli Mustosia ja Ralf Gothoneita, jotkahuippupalkkioillaan kiertäessäänmaailmalla kartuttavat suomalaisenyhteiskunnan verokirstua.Kuka saatana keksi omistaamusiikin? Musiikki on taiteistasuurin, se on ainut täysin abstraktitaidemuoto: se vaikuttaa ja liikuttaaihmistä eniten. Näin sanoi joku viisasjoskus (en muista nimeä, koska istunliikuttuneena kiikkustuolissa ja juonepämuodikkaasti vanhaa viinaa,kuuntelen Stevie Wonderia livekasetilta).Eikö musiikki ole kaikkienomaisuutta, eikö musiikki ole paraskeino itsensä ilmaisuun, eikö musiikkilohduta, tuo voimia, nosta alhosta,antaa ulottuvuutta, rakkautta, yhdistäihmisiä? Eikö musiikki ole mitämutkattomin sosiaalisen kanssakäymisenkeino?Vuosituhannet ihmisetovat laulaneet ja soittaneetyhdessä ja erikseen.Soittaneet ja laulaneet, suruunsa,iloonsa, rakkauteensa, kaikkeen.Spontaanisti ilman massiivisiarakenteita, julkisuutta tai ansaintalogiikkaa.Mutta mitäpä minä näistä mitääntiedän, vanha ukko, soittomies ja pannuhuoneenpahanhajuinen henki.Kahdenkymmenen vuoden aikanaSelmu on kieltämättä painanutmelkoisen jalanjäljen suomalaiseenja seinäjokelaiseen musiikkielämään.Lämmittäisi suunnattomasti haisevanpelimannin sielua, jos seuraavajalanjälki toisi musiikin takaisinihmisen omaksi.Mitäpä tässä lässyttämään enempäänäin yömyöhällä, taidan laulaatuutulaulun ihan itselleni vaan (enkälaita sitä edes YouTubeen) ja painelenmaate.

1.2.3.4. 5. 6. 7. 8.9.

82 SELMU20V.83Teksti: Paavo Arhinmäki Kulttuuri- ja urheiluministeriHyvä Ihmistenjuhlan väki!Kävin Provinssirockissa ensi kertaa 10-vuotiaana, kesällä 1987. EppuNormaali oli yksi pääesiintyjistä. Pidän Epuista yhä, mutta mieleenpainuvinoli Sleepy Sleepersin yhteiskeikka Matin ja Tepon kanssa. Eput ovatedelleen suomalaisilla festareilla silloin tällöin pääesiintyjien joukossa.Tämän päivän ja vuoden 1987 välillä maailma on mullistellutmonella tapaa ja tällä välillä on syntynyt myös Selmu, Seinäjoen ElävänMusiikin yhdistys. Selmu täyttää nyt 20 vuotta. Onnea.20-vuotias on jo aikuinen, mutta omasta kypsästä 35 vuoden iästäni katsottunavielä elämän alkutaipaleella. 20-vuotias tarvitsee vapautta, muttamyös tukea ja kannustusta.20-vuotias Selmu ei ole vain Provinssirock. Se on muutakin.Yhden Suomen komeimman rock-festivaalin lisäksi Selmu on myös hienoRytmikorjaamo ja paljon muuta. Selmu on toimeliaita ja rohkeita ihmisiä.Onnea myös teille.Elävän Musiikin Yhdistyksillä on Suomessa hieno tehtävä musiikkikulttuurinja ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä - niin paikallisesti kuinvaltakunnallisestikin.Vaikka olisi työtä ja toimeentuloa, kukaan ei halua asua paikassa, jossaei ole kulttuuria. Yksi tärkeimmistä pyrkimyksistäni kulttuuriministerinäon pyrkiä mahdollistamaan se, että kulttuuria viedään sinne, missä ihmisetovat, lähiöihin ja maaseututaajamiin.Taide- ja kulttuuritapahtumat ovat keskeinen osa kulttuuripalvelujärjestelmää.Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittainharkinnanvaraisia valtionavustuksia taide- ja kulttuuritapahtumille.Tänä vuonna avustusten kriteerejä on viilattu. Minua kiinnostaa esimerkiksise, voisiko kulttuuritapahtumien avustuksilla vaikuttaa vaikkapa tapahtumienlippujen hintoihin niin, että mahdollisimman monilla ihmisilläolisi mahdollisuus päästä mukaan, esimerkiksi Provinssirockiin.Samuli Putro laulaa biisissään Älä sammu aurinko, että ”tulkoon kesäTörnävän saareen”. Se on hyvä viesti Seinäjoelle.20-vuotiastarvitsee vapautta,mutta myös tukeaja kannustusta.Paljon onnea 20-vuotias Selmu, älä sammu aurinko.