Ympäristövaikutusten arviointiselostus (.pdf 3200kt) - Ramboll

Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennusYmpäristövaikutusten arviointiselostus22.8.2007

LASSILA & TIKANOJA OYJKUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUKSEN LAAJENNUSYMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUSTIIVISTELMÄLassila & Tikanoja (L&T) on valtakunnallinen ympäristöhuoltoalanyritys. Sen ympäristöpalvelut käsittävät jätehuollon- ja kierrätyspalvelut.Kierrätyspalveluiden tehostamiseksi L&T suunnitteleeJoutsenon kaupungissa sijaitsevan Kukkuroinmäenjätekeskuksen alueelle omien toimintojen tehostamista jalaajentamista.Kukkuroinmäen alueella toimii nykyisin Etelä-KarjalanJätehuolto Oy:n (EKJH) jätekeskus. EKJH ja L&T ovat yhteisestitodenneet, että alueelle on tarve yhteistyössä rakentaajätteenkäsittelylaitos. Laitos koostuu mekaanisesta käsittelyyksiköstä,materiaalin kierrätyshallista, hyödynnettävän materiaalinvastaanotto, käsittely- ja varastokentistä ja loppusijoitusalueesta.Hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arvioinnista(YVA) annetun lain mukaista arviointimenttelyä. Tässä hankkeessaarvioidaan jätteenkäsittelylaitoksen kaikkien toimintojenja rakentamisen sekä maa-ainesten louhinnan ja otonympäristövaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämässälaajuudessa, mukaan luettuna louhinnan ja jätteenkäsittelylaitoksenliikenteen vaikutukset.Hankkeen tarkoitusHyötykäyttöasteen nostaminen valtakunnallisesti hyväksyttyjentavoitteiden tasolle edellyttää tehokkaita toimia, joissakehitetään keräily- ja kuljetus- ja käsittelyjärjestelmät, jotkamahdollistavat yhä tehokkaamman kierrätyksen ja hyötykäytön.L&T:n tavoitteena on rakentaa järjestelmä, joka palveleejätteen tuottajia pitkälle tulevaisuuteen.L&T on koko toimintahistoriansa ajan ollut kiinteä osa asiakkaidensaliiketoimintaprosessia. Tämä edellyttää kykyä oivaltaamm. jätteiden tuottajien todellisia tarpeita sekä taitoaintegroida palvelut heidän toimintaansa ja tavoitteisiinsa. Näinjätteiden käsittelystä muodostuu kokonaisketju syntypisteestäkeräykseen, kuljetukseen ja käsittelyyn.Näiden erityisesti teollisuudelle ja kaupalle tarjottavien palvelujentehostamiseksi L&T laajentaa toimintojaan Kukkuroinmäenalueelle.Hankkeen sijainti ja sisältöHanke sijoittuu Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n alueelle, mikäsijaitsee Joutsenon kaupungissa noin 9 km Lappeenrannastaitään. Hanke sijoittuu Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n alueenlänsireunaan nykyisestä jätetäyttöalueesta luoteeseen.Jätekeskukseen tulee seuraavat toiminnalliset yksiköt:• mekaaninen käsittely-yksikkö,• materiaalin kierrätyshalli,• hyödynnettävän materiaalin vastaanotto, käsittely- ja varastokenttä• Pilaantuneiden maiden käsittelyalue ja• loppusijoitusalueet tavanomaiselle - ja ongelmajätteelleJätekeskuksen toiminnan laajentaminen edellyttää louhintaa.Louhe murskataan konevoimalla liikkuvalla tela-alustaisella taisiirrettävällä murskauslaitoksella. Murskauslaitos koostuu esimurskaimesta,välimurskaimesta ja yhdestä tai useammastajälkimurskaimesta sekä seulastosta.Hankkeen sijainti0 5km• Hankkeen sijainti2007 Ramboll Finland Oy1

Hankkeen yleissuunnitelmassa on esitetty, että louhinta tapahtuisinoin 6,5 ha alueella suunnitellulla tavanomaisen jätteenloppusijoitusalueella, jonka alasta vajaa puolet joudutaanlouhimaan ja vastaanottokentän alueella, joka sijoittuu läheskokonaan kallioalueelle. Louhinnan kokonaismäärä on noin720 000 m 3 (kiinto) kiviainesta.Jätekeskuksen laajennusosan vastaanottokapasiteetti on 430000 tonnia jätettä. Tästä lähes 70 % ohjautuu takaisin teollisuudenja rakentamisen raaka-aineiksi. Riittävän suurellakapasiteetilla turvataan laitoksen toiminta hyvinkin pitkällä aikajänteellä.Vastaanotettavat jätemäärät vaihtelevat vuosittain.Riittävän suurella kapasiteetilla turvataan laitoksen toimintahyvinkin pitkällä aikajänteellä. Vastaanotettavat jätemäärätvaihtelevat vuosittain. Keskimäärin vastaanotettava määrä onnoin 140 000 tonnia.Vesienkeräily ja käsittelyHankkeen mukaisten jätteenkäsittelyalueiden ja kenttien kuivatussuunnitellaan siten, että puhtaat vedet voidaan tarkkailunkautta johtaa maastoon ja likaiset vedet kerätään käsittelyyn.Louhinnan vesien osalta varaudutaan väliaikaisten tasausaltaidenrakentamiseen.Jätekeskuksen alueella muodostuvat vedet kerätään viemäreiden,salaojien ja ympärysojien avulla tasausaltaisiin. Altaatmitoitetaan siten, että ne kykenevät varastoimaan keskimäärinkymmenessä vuodessa toistuvan rankkasateen aikana jätekeskuksenalueella muodostuvat jätevedet.Tasausaltaasta likaiset vedet johdetaan pumppauksen kauttasiirtoviemäriin ja sitä kautta puhdistamolle. Myös veden esikäsittelynsekä oman puhdistusjärjestelmän mahdollisuuttatutkitaan. Tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen loppusijoitusalueidenvedet johdetaan omiin altaisiinsa, jolloin voidaantarvittaessa sulkea toinen järjestelmä väliaikaisesti käytöstä.Ennen pumppaamoa molempien alueiden vedet yhdistyvät.Puhtaat vedet alueen niskaojista johdetaan maastoonYmpäristövaikutusten arviointiKierrätysterminaalin toiminnasta ympäristöön ja ihmisen hyvinvointiinaiheutuvat vaikutukset arvioitiin ympäristövaikutustenarviointimenettelystä annetun lain mukaisesti.Jätekeskuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssätarkasteltiin kahta vaihtoehtoa; L&T:n toiminnan tulo osaksiEKJH:n jätekeskusaluetta sekä hankkeen toteuttamatta jättämistäns. 0-vaihtoehto. 0-vaihtoehto tarkoittaa jätekeskuksentoiminnan jatkumista nykyisessä laajuudessa ja nykyisin periaattein.Maaperä ja pohja- ja pintavedetUuden jätealueen rakentaminen vaatii runsaasti louhintatöitä.Louhintatyöt aiheuttavat fyysisiä muutoksia maaperässä,muuttaen alueen rakennetun ympäristön näköiseksi.Louhinnalla ei arvioida olevan vaikutusta pohjaveden kemialliseenlaatuun, mutta hankealueen lähimmissä tarkkailuputkissavoi esiintyä kiintoaineesta johtuvaa samentumaa. Alueenulkopuolella louhinnalla ei arvioida olevan vaikutusta maaperääntai pohjaveteen.Jätekeskuksen loppusijoitusalueiden pohjarakenteet tehdäänvaltioneuvoston päätöksen mukaisesti. Pohjarakenteiden johdostasuotoveden kulkeutuminen maaperään tai pohjaveteenestyy. Jätekeskuksen alueella ei myöskään ole käyttövesikaivoja,joten pohjaveden pinnan alenemisella ei ole vaikutustatalousvesikäyttöön.Vesistömaantieteellisesti hankealue sijaitsee Juustilanjoenpäävesistöalueelle sijoittuvalla Saimaan kanavan osa-alueella.Tarkasteltavat oja/jokivedet virtaavat erittäin peltovaltaisellavaluma-alueella, jossa lisäksi on turvetuotantoa. Siten vesiinkulkeutuu kiintoainesta (humusta) ja ravinteita haja- sekä pistekuormituksena.Laajennusalueella keskeisiä kiviaineksen louhinnasta aiheutuviaseurauksia ympäröivissä pintavesissä voivat olla tasausallaskäsittelynjälkeen maastoon johdettavissa hulevesissäesiintyvä kiintoainekuormitus ja siitä johtuva veden samentuminen.Lisäksi hienoaineksessa voi olla eräitä metallejaja typpipitoisuus voi nousta hetkellisesti. Vaikutusalueen eiarvioida ulottuvan yli 15 kilometrin etäisyydellä sijaitsevaanSuokumaanjärveen asti. Mahdollinen rehevyyden voimistuminenlouhosalueelta tulevien sadevesien purkuojissa ei heikennäniiden ekologista arvoa joka voidaan arvioida vähäiseksi.Lisäksi on huomattava, että rakentaminen ja siitä johtuvat vaikutuksetkestävät vain rajoitetun ajan.Varsinaisen toiminnan aikaiset hulevedet laimenevat jo purkupaikallanormaalisti kohtalaisen hyvin. Länsipuolella pääasiallisinvaikutusalue rajoittuu purkupaikan ja Soskuanjoen väliselleosalle jokea. Laimeneminen ja vesistövaikutukset pysyvätedellä esitetyn kaltaisina, vaikka myös nykyisen toiminta-alueenpuhtaat hulevedet johdettaisiin samaan purkupaikkaan.Hankealueen itäpuolella laimenemisolosuhteet suo-ojissa (valuma-alueenlatvaosalla) ovat länsipuolta heikommat. Tämänvuoksi hulevesien johtaminen länsipuolen pintavesiin on suositeltavaa.Kuitenkin suo-ojien arvioidun vähäisen ekologisenmerkityksen perusteella eliöstöön kohdistuvat vaikutukset jäävättäälläkin pieniksi.Mikäli jätekeskuksen laajennusta ei toteuteta, vaikutuksetalueen pinta- ja pohjavesiin säilyvät nykyisen kaltaisina.Seurantatulosten perusteella erityisiä suotovesistä johtuviavaikutuksia ei ole todettu. Vaihtoehtojen välinen ero on näinollen pieni, mikä johtuu likaisten vesien asianmukaisesta käsittelystätoisaalla.Kasvillisuus ja eläimistöSuunnittelualue on nykytilassaan talousmetsää, jota on viimevuosina hakattu voimakkaasti. Alue rajoittuu pohjoisessahakkuukypsään ja luonnontilaiseen kivennäismaakuusikkoon,idässä ojitettuihin soihin, etelässä avohakkuualaan sekä lännessäpeltoihin ja Ihantjokeen. Kukkuroinmäen suunnittelualueenvälittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueitaeikä muihin luonnonsuojeluohjelmiin ja/tai strategioihin kuuluviaalueita.Jos hanke toteutetaan niin Hankkeen vaikutukset kasvillisuuteenjäävät vähäisiksi. Alueella ei myöskään ole uhanalaisteneliölajien esiintymiä lukuun ottamatta liito-oravahavaintojavuodelta 2000. Laajamittaisten avohakkuiden jälkeen lajistaei kuitenkaan enää ole tehty havaintoja suunnittelualueella taisen lähiympäristössä.2 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

IlmaToiminnan laajentaminen kasvattaa jonkin verran pölypäästöjä.Tämä korostuu erityisesti rakennusvaiheessa. Mekaanisessamurskauslaitoksessa pölyä tuottavat jätteen murskaimet.Hajuhaittaa aiheuttavaa toimintaa ei laajennus synnytä.Varastointi- ja käsittelytoiminnot sekä liikenne aiheuttavat jatkossakinpölyämistä. Alueella tehtyjen mittausten ja asukkailtasaadun palautteen perusteella pöly ei merkittävässä määrinleviä alueen ulkopuolelle, eivätkä ilmanlaadun terveysperusteisetohje- ja raja-arvot normaaliolosuhteissa ylity toiminnanseurauksena.Melu ja tärinäNykytilanteessa jätekeskuksen päiväajan ohjearvoon verrannollinen55 dB meluvyöhyke rajoittuu pääosin jätekeskuksenalueelle. Alueelle tulevan ajoreitin varrella sijaitsee Saikkolanja Mentulan kyläyhteisöissä asuinrakennuksia 55 dB:n melualueella.Alueen sijainnista johtuen louhinnan synnyttämästä tärinästä eiaiheudu haittaa asutukselle, eläimille, rakennuksille tai rakenteille.Laajennusalueen rakentamisen meluvaikutukset aiheutuvatpääosin louhinnasta ja murskauksesta. Rakentamisenaikana päiväajan ohjearvoon verrannollinen 55 dB meluvyöhykeulottuu enimmillään noin 300-400 m jätekeskuksen alueenulkopuolelle. Kukkuroinmäen alueella ei sijaitse asuinrakennuksiayli 55 dB:n rakentamisaikaisen melun alueellaToiminnan aikana meluvyöhykkeet ovat huomattavasti pienemmätja 55 dB meluvyöhyke rajoittuu pääosin jätekeskuksenalueelle. Liikenteen meluvaikutukset rajoittuvat aivan pääasiallisenliikennereitin varressa oleviin asuintaloihin. Laajennuksenjälkeen liikenteen aiheuttama lisäys vt 12:n liikenteen meluunon alle 1 dB.LiikenneNykyisellään Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toiminnan liikennemäärätovat keskimäärin 200 ajoneuvoa vuorokaudessa,josta raskaan liikenteen osuus on noin 120 ajoneuvoa (60%). Laajennusosan käyttöönoton jälkeen on raskaiden ajoneuvojenkeskimääräinen kokonaisvuorokausiliikennemäärä180-200 kappaletta. Kevyiden ajoneuvojen keskimääräinenvuorokausiliikenne on noin 80 ajoneuvoa.Hankkeesta aiheutuva liikennemäärän kasvu ei ole valtateidenliikennemääriin verrattuna kovin merkittävä. Jätekeskuksen liikennetulisikin pyrittävä jatkossa ohjaamaan kokonaisuudessaanvaltatien 13 kautta, jolloin ei aiheudu parantamistarpeitamuulle yhdystieverkolle, ei heikennetä liikenneturvallisuuttaPartalan ja Mentulan suunnalla eikä nykyisessä valtatien tasoliittymässä.Valtatie 13 liittyy valtatiehen 6 eritasoliittymänkautta.Maankäyttö ja maisemaJätteen käsittelykeskuksen laajentuminen Kukkuroinmäessäon voimassaolevien ja suunnitteilla olevien maankäyttösuunnitelmienmukaista. Jätekeskus suunniteltuine laajennuksineenmuodostaa alueella jo olevien ja sinne suunniteltujen toimintojenkanssa toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Myös luonnonympäristönja maiseman kannalta toiminnot sulautuvat joolemassa olevaan kokonaisuuteen. Kukkuroinmäen louhintaja uuden toiminnan sijoittaminen ei merkittävästi muokkaalähi- tai kaukomaisemaa.VirkistyskäyttöKukkuroinmäki sijaitsee Konnunsuon laajan turvetuotantoalueenpohjoislaidassa. Luontoliikkumisen ja saavutettavuudenkannalta sijainti ei ole paras mahdollinen. Tätä rajoittaa joomalla tavallaan nykyinen toiminta. Aluetta käytetään kuitenkinmetsästykseen, marjastukseen ja sienestykseen. Alueenpohjoislaidassa menee lyhyen matkan yksityistie, jonka jääosin laajennusalueen alle. Yksityistie on osa virkistysreittiä.Tältä osin reittiä on mahdollista muuttaa.Hankkeen toteuttamiskelpoisuus javaikutusten seurantaKierrätysterminaalin toiminnot voidaan teknisesti toteuttaasiten, että niistä ympäristöön kohdistuvat päästöt jääväthyvin pieniksi. Ympäristövaikutusten arvioinnissa ei ole tullutesiin sellaisia seikkoja, jotka eivät täyttäisi ympäristöluvanmyöntämisperusteita. Peruslähtökohta ympäristöluvansaamiselle on, että jätekeskus suunnitellaan ja rakennetaansiten, että toiminnasta ei aiheudu haitallisia vaikutuksiaympäristöön tai terveysvaikutuksia lähialueen asukkailleeikä alueella liikkuville. Ympäristöluvan myöntämiseen liittyylupaehtoja, joiden täyttymistä valvotaan seurannan avulla.Aikataulu ja tiedottaminenYmpäristövaikutusten arviointiselostus valmistuu syyskuussa2006. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus kuuluttaa selostuksenvireilläolosta paikallisissa sanomalehdissä. Samallaselostus asetetaan nähtäville Siihen voi tutustua internetin sivullahttp://projektit.ristola.com/ ja www.ekjh.fi ja seuraavissapaikoissa niiden aukioloaikoina:• Lappeenrannan kaupunki; Ympäristötoimi• Lauritsalan kirjasto• Joutseno; kaupungin virasto• Joutseno; pääkirjasto• Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, Hulkonmäentie 130, 54190Konnunsuo• Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Kouvola• Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, LappeenrantaYhteysviranomainen antaa arviointiselostuksesta oman lausuntonsakahden kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseenja mielipiteiden esittämiseen varatun määräajan päättymisestä.YhteystiedotYhteystiedot näkyvät tämän selostuksen takakannesta.2007 Ramboll Finland Oy3

LASSILA & TIKANOJA OYJKUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUKSEN LAAJENNUSYMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS22.8.2007SISÄLTÖ1. JOHDANTO 72. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYJA SEN AIKATAULU 83. HANKKEEN TAUSTAA JA TAVOITEET JA ALUEENNYKYISET TOIMINNOT 103.1 Taustaa, tavoitteet ja tarkoitus 103.2 Alueen nykyiset toiminnot 114. HANKEESTA VASTAAVA 135. HANKKEEN SIJOITTUMINEN, MÄÄRITTELY,KAPASITEETTI, KUVAUS JA VAIHTOEHDOT 145.1 Hankkeen sijoittuminen 145.2 Hankkeen määrittely 145.2.1 Jätekeskuksen laajentamien 145.2.2 Louhinta 165.3 Kapasiteetti ja vastaanotettavat materiaalit 175.4 Käsittelymenetelmien kuvaus 175.4.1 Vastaanotto ja punnitus 175.4.2 Hyödynnettävän materiaalin vastaanotto,käsittely- ja varastokentät 175.4.3 Kierrätysmateriaalin käsittelyhalli 185.4.4 Mekaaninen käsittelyhalli 185.4.5 Jätteen loppusijoitus 185.4.6 Ylijäämämaiden sijoitus 195.4.7 Maa-ainesten käsittely 195.5 Jätekeskuksen tukitoiminnot 215.5.1 Vesien keräily ja käsittely nykytilanteessa 215.5.2 Hankkeen jätevesien käsittely 215.5.3 Vesien johtaminen ja käsittely Toikansuolla 225.5.4 Kaasun keräily ja käsittely 235.5.5 Muut toiminnot ja rakenteet 235.6 Liikenne 245.7 Arvioitavat vaihtoehdot 255.8 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 255.9 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin jajätehuoltojärjestelmiin 256. ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 276.1 Arviointitehtävä ja vaikutusalueen rajaus 276.2 Ehdotus vaikutusalueen rajaukseksi 276.3 Olemassa oleva aineisto 276.4 Arvioitavat ympäristövaikutukset ja tehdyt selvitykset 286.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöönja maisemaan 286.4.2 Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin 286.4.3 Vaikutukset ilmanlaatuun 296.4.4 Liikenteen vaikutukset 296.4.5 Meluvaikutukset 296.4.6 Roskaantuminen 306.4.7 Vaikutukset luontoon 306.4.8 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen 306.4.9 Vaikutukset elinkeinoelämään ja jätehuoltoon 316.4.10 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 316.4.11 Arvio ympäristöriskeistä 316.5 Epävarmuustekijät ja oletukset 316.6 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot 316.7 Vaikutusten seuranta 316.8 Vaihtoehtojen vertailu 317. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 327.1 Maaperä ja pohjavedet 327.1.1 Maaperä- ja pohjavesisuhteet 327.1.2 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen 327.2 Pintavedet 347.2.1 Nykytila 347.2.2 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin 357.2.3 Haittojen vähentäminen 367.3 Kasvillisuus ja eläimistö 377.3.1 Kasvillisuuden ja eläimistön nykytila 377.3.2 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön 397.4 Ilmanlaatu 407.4.1 Ilmanlaadun nykytila 407.4.2 Haju 407.4.3 Pöly 407.5 Melu ja tärinä 417.5.1 Melun ohjearvot sisällä ja ulkona 417.5.2 Melun nykytila 417.5.3 Melu- ja tärinävaikutukset 427.6 Liikenne 437.6.1 Liikenteen nykytila 437.6.2 Liikenteen vaikutukset 447.7 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne 457.7.1 Nykytilanne 457.7.2 Vaikutukset maankäytön kannalta 457.8 Virkistyskäyttö 477.9 Maisema 477.9.1 Nykytila 477.9.2 Ympäristön arvokohteet 487.9.3 Vaikutukset 487.10 Sosiaaliset vaikutukset 507.10.1 Välittömän vaikutusalueen kiinteistön haltijoiden näkemyksiä 507.11 Vaikutukset elinkeinoelämään 537.12 Vaikutukset ihmisten terveyteen 537.13 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 547.14 Häiriö- ja onnettomuustilanteet 547.14.1 Jätteen loppusijoitus 542007 Ramboll Finland Oy5

8. HANKKEEN SUHDE YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIINSÄÄDÖKSIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN 568.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 568.2 Jätehuoltoa koskevat vaatimukset 568.2.1 Valtakunnallinen ja Kaakkois-Suomen jätesuunnitelma 568.2.2 Biojätestrategiaehdotus 568.3 Suojeluohjelmat 578.4 Paras käyttökelpoinen tekniikka 579. ARVIOINNIN JOHTOPÄÄTÖKSET 589.1 Yhteenveto vaikutuksista ja vaihtoehtojen vertailu 589.1.1 Maaperä ja pohja- ja pintavedet 589.2 Hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arviointi 599.2.1 Yhteiskunnallinen soveltuvuus 609.2.2 Tekninen soveltuvuus 609.2.3 Ympäristöllinen soveltuvuus 609.2.4 Sosiaalinen soveltuvuus 609.2.5 Yhteenveto hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta 6010. ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT 6111. EHDOTUS SEURANTAOHJELMAKSI 6211.1 Pinta- ja pohjavedet 6211.2 Melu 6211.3 Raportointi 6212. HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT 6313. ARVIOINTIMENETTELYN JA OSALLISTUMISENJÄRJESTÄMINEN 6414. PROJEKTIRYHMÄ 6515. LYHENTEET JA KÄSITTEET 6616. LÄHTEET 68LIITE 1Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta6 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

1. JOHDANTOLassila & Tikanoja (L&T) on ympäristönhuoltoon sekä kiinteistöjenja laitosten ylläpitoon erikoistunut yhtiö. L&T toimiiSuomessa sekä kasvavassa määrin myös muissa Itämerenalueen maissa. L&T suunnittelee Joutsenon kaupungissasijaitsevan Kukkuroinmäen jätekeskuksen alueelle omien toimintojentehostamista ja laajentamista.Kukkuroinmäen alueella toimii nykyisin Etelä-KarjalanJätehuolto Oy:n (EKJH) jätekeskus. Jätekeskuksen nykyisettoiminnot ovat kompostointilaitos, hyötyjätteiden kierrätys, tavanomaisenjätteen käsittely ja loppusijoitus, pilaantuneidenmaiden käsittely ja loppusijoitus. EKJH:lla on ympäristölupamyös kuivajätteen käsittelylaitokselle, jota ei toistaiseksi oletoteutettu.EKJH ja L&T ovat yhteisesti todenneet, että alueelle on tarveyhteistyössä rakentaa jätteenkäsittelylaitos. Laitos koostuumekaanisesta käsittely-yksiköstä, materiaalin kierrätyshallista,hyödynnettävän materiaalin vastaanotto, käsittely- ja varastokentistäja loppusijoitusalueesta. Laitoksen käsittelykapasiteettion 370 000 tonnia, josta noin 70 % saadaan ohjattuakierrätykseen. Vastaanotettava jäte on lajiteltua yhdyskunta-,rakennus- ja teollisuusjätettä. Raaka-aine laitokselle tuleepääasiallisesti Kaakkois-Suomen alueelta.Hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arvioinnista(YVA) annetun asetuksen 6 §:n hankeluettelon kohtia 11) a),b) ja d). Jätekeskuksen laajennusalueelle rakennetaan 8 haongelmajätteiden loppusijoitusalue, joten tämän toiminnanympäristövaikutukset osana jätteenkäsittelylaitoksen toimintojaarvioidaan YVA-asetuksen 6 §:n 11) a) alakohdan mukaisesti.Jätteenkäsittelylaitoksen toimintoihin kuuluu myös 8ha tavanomaisen jätteen kaatopaikka, joka on mitoitettu yli50 000 t/a jätemäärälle, joten myös tämä loppusijoitus osanajätteenkäsittelylaitoksen toimintoja edellyttäisi erikseen ympäristövaikutustenarviointiaLisäksi tähän hankkeeseen sovelletaan hankkeessa tarvittavanlouhinnan vuoksi saman asetuksen 6 §:n hankeluettelonkohdan 2 luonnonvarojen otto ja käsittely alakohtaa b):….kiven, soran tai hiekan otto, kun louhinta- tai kaivualueenpinta-ala on yli 25 hehtaaria ja otettava ainesmäärä vähintään200 000 kiintokuutiometriä vuodessa.Tässä hankkeessa arvioidaan jätteenkäsittelylaitoksen kaikkientoimintojen ja rakentamisen sekä maa-ainesten louhinnanja oton ympäristövaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämässälaajuudessa, mukaan luettuna louhinnan ja jätteenkäsittelylaitoksenliikenteen vaikutukset. Samalla arvioidaan alueennykyisten toimintojen ja uusien toimintojen sekä muidensamaan ympäristöön vaikuttavien toimintojen yhteisvaikutuksetja ympäristövaikutusten muutokset rakentamisen, louhinnanja jätekeskuksen toiminnan eri vaiheissa.Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus on ympäristövaikutustenarvioinnista annetun lain mukainen ympäristövaikutustenarviointiselostus. Selostus on laadittu arviointiohjelmanja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon mukaisesti.Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on tuoda tietoahankkeen ympäristövaikutuksista suunnitteluun ja päätöksentekoon.Arvioinnin tarkoituksena on myös lisätä kansalaistentiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia.Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteysviranomaisena toimiiKaakkois-Suomen ympäristökeskus. Ympäristövaikutusten arvioinnintekee hankkeesta vastaavan Lassila & Tikanoja Oyj:ntoimeksiannosta Ramboll Finland Oy. Projektipäällikkönä toimidosentti Joonas Hokkanen ja projektisihteerinä DI MinnaIkonen. Muut arviointimenettelyyn osallistuvat asiantuntijat onesitelty kohdassa projektiryhmä.SUUNNITTELUALUEEKJH:N OMISTAMA ALUENYKYINEN TOIMINTA-ALUE0 500m• Kuva 1.1. EKJH:n nykyinen toiminta-alue ja suunniteltu hankealue.2007 Ramboll Finland Oy7

2. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA SEN AIKATAULULaki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) astuivoimaan 1.9.1994. Lain tavoite on kaksijakoinen. Sen tavoitteenaon paitsi edistää ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristövaikutustenhuomioon ottamista jo suunnitteluvaiheessa,niin myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksiahankkeen suunnitteluun. YVA-menettelyitsessään ei ole lupahakemus, suunnitelma tai päätös jonkinhankeen toteuttamiseksi, vaan sen avulla tuotetaan tietoapäätöksentekoa varten.YVA-lakia sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviähaitallisia ympäristövaikutuksia. Tällaiset hankkeet onlueteltu YVA-asetuksessa. Yksittäistapauksissa voidaan myösmuilta hankkeilta vaatia vastaavaa arviointimenettelyä, mikäliympäristövaikutusten oletetaan olevan merkittäviä.Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kulku ja sen aikataulutässä hankkeessa on esitetty kuvassa 2.1. Arviointimenettelyalkaa, kun hankkeesta vastaava toimittaa arviointiohjelmanyhteysviranomaiselle. Yhteysviranomaisena toimii yleensäalueellinen ympäristökeskus. Arviointiohjelma on suunnitelmasiitä, miten hankkeesta vastaava on aikonut toteuttaa varsinaisenympäristövaikutusten arvioinnin. Ohjelmassa esitetäänmm:• tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista,• tarkasteltavat ympäristövaikutukset, käytettävät menetelmätja käytettävä aineisto,• ehdotus vaikutusalueen rajaamiseksi,• hankealueen nykytilan kuvaus,• suunnitelma hankkeen tiedottamisesta ja osallistumisjärjestelmästäYVA:n aikana,• liittyminen muihin hankkeisiin ja hankkeet vaatimat luvat sekä• hankkeen ja YVA-menettelyn aikataulu.Ohjelman saatuaan yhteysviranomainen, Kaakkois-Suomenympäristökeskus ilmoittaa julkisesti hankkeen vireillä olosta.Tällöin niillä, joihin hanke saattaa vaikuttaa, on mahdollisuusesittää mielipiteensä arviointiohjelmassa esitetyistä asioista.Mielipiteet esitetään yhteysviranomaisena toimivalle Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle.Arviointiohjelmaan ja arviointiselostukseen voi tutustua internetinsivulla http://projektit.ristola.com/ ja www.ekjh.fi ja seuraavissapaikoissa niiden aukioloaikoina:• Lappeenrannan kaupunki; Ympäristötoimi• Lauritsalan kirjasto• Joutseno; kaupungin virasto• Joutseno; pääkirjasto• EKJH Oy, Hulkonmäentie 130, 54190 Konnunsuo• Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kouvola• Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, lappeenrantaYhteysviranomainen pyysi arviointiohjelmasta lausunnotvaikutusalueen kunnilta ja muilta keskeisiltä viranomaisilta.Lausuntojen ja muistutusten perusteella yhteysviranomainenantoi arviointiohjelmasta oman lausuntonsa. Lausunnossakerrottiin, mihin selvityksiin hankkeesta vastaavan on erityisestikeskityttävä ympäristövaikutusten arviota tehdessään, jamiltä osin YVA-ohjelmassa esitettyä arviointisuunnitelmaa ontäydennettävä.Ohjelmasta saadun lausunnon perusteella, hankkeesta vastaavaarvioi hankkeen ympäristövaikutukset. Arvioinnista laadittiinympäristövaikutusten arviointiselostus, joka luovutetaanyhteysviranomaiselle. Selostuksesta on käytävä ilmi samatseikat kuin ohjelmassa sekä lisäksi tässä on esitettävä mm:• Taulukko 2.1. Yhteysviranomaisen lausnnossa esille nousseita keskeisiä huomioita ja tarkennuksia.Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmastaTarkasteluajanjakso 30 vuottaPohdittava hankkeen liittymäkohtia jätehuoltojärjestelmiinTutkitaan mahdollisuutta ottaa vastaan onnettomuuksien yhteydessäsyntyviä öljyisiä maita. Tämä kapasiteetti puuttuunykyiselläänSuokumajärven tilaa tarkennettavaAlustavissa pohdinnoissa mahdollisesti mukana olleet vaihtoehdotesitettäväPerusteltava miten toimintojen sijoitteluihin on päädyttyLisäksi ohjelmaan tulee vertailtavaksi ottaa mukaan vaihtoehto,jossa tarkastellaan tilannetta, jossa hyödynnetään jo olemassaolevia toimintoja mahdollisimman paljonMiten lausunto on otettu huomioon arviointityössäTarkasteluajanjaksona pidetään 30 vuotta niiltä soin, kun se onarvioinnin kannalta mahdollistaLiittymäkohdat jätehuoltojärjestelmiin on tarkasteltu mm kappaleessa8.Laajennusalueella voidaan varautua ottamaan vastaan myösonnettomuustilanteissa öljyllä pilaantuneita maita. Tästä tuleehankkeen toteutuksen yhteydessä sopia erikseen hankkeestavastaavan kanssa,Suokumajärven tilaa otettu huomioon vesistövaikutusten arvioinnissakappaleessa 7.2.Tässä YVAssa sijoituspaikan valinta on kuvattu kappaleessa5.7Tasausaltaiden sijoittelu ja vesien johtaminen määrääviä tekijöitätoimintojen sijoittelussa.EKJH:n kanssa yhteistyössä mm. vaaka ja vesien käsittelysekä pumppaus viemäriverkkoon. Vaihtoehtojen muodostumistaon tarkasteltu kappaleessa 5.7Vesien käsittelyssä vertailtava paikallista puhdistusta ja puhdistustaLappeenrannan kaupungin jäteveden puhdistamossaYmpäristövaikutuksia näiden kahden vaihtoehdon tarkastelussaon huomioitu veisstövaikutusten yhteydessä kappale 7.2.8 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

• arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksistaohjelman ja siitä annetun lausunnon mukaisessa laajuudessa,• toimet, joilla voidaan estää, vähentää tai lieventää haitallisiavaikutuksia,• vaikutusten seurantaohjelma,• arvioinnissa käytetty aineisto ja arvio sen puutteista,• tietoa arvioinnin epävarmuustekijöistä ja riskeistä,• vaihtoehtojen vertailu sekä• helppotajuinen ja havainnollinen tiivistelmä.Yhteysviranomainen tiedottaa YVA-selostuksen valmistumisestakuulutuksella noudattaen samaa periaatetta kuin YVAohjelmassa.Mielipiteen selostuksesta ja tehtyjen selvitystenriittävyydestä saavat antaa kaikki ne, joihin hanke saattaavaikuttaa. Lausunnot pyydetään kunnilta ja keskeisiltä viranomaistahoiltakuten ohjelmavaiheessa. Viranomainen keräämielipiteet ja lausunnot yhteen, ja antaa niiden perusteellaoman lausuntonsa selostuksesta ja sen riittävyydestä.Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaaarvioinnin lausunnon hankkeesta vastaavalle ja hanketta käsittelevilleviranomaisille. Arvioinnin tuloksia ovat arviointiselostusja yhteysviranomaisen antama lausunto. Nämä asiakirjatliitetään mukaan hankkeen edellyttämiin lupahakemuksiin.Tämän hankkeen arviointiohjelma valmistui tammikuussa2007 ja se kuulutettiin 28.1.2007. Yhteysviranomaisena toimivaKaakkois-Suomen ympäristökeskus on tarkistanut arviointiohjelmanja katsoi, että se on tarkoitustaan vastaava ja pääosiltaanriittävä ja siinä on otettu huomioon arviointiohjelmaltaYVA- lain ja –asetuksen 11 §:n mukaan vaadittavat keskeisetseikat. Ympäristökeskus esitti kuitenkin arviointiohjelmaan jasiinä esitettyihin arvioitaviin ympäristövaikutuksiin taulukossa2-1 näkyviä huomioita ja tarkennuksia.Arviointiselostus kuulutetaan elokuussa 2006. Tämän jälkeenarviointimenettelyn aikatauluun vaikuttavat suunnitelmien jaselvitysten laatimisen sekä nähtävillä olojen ja lausuntojenlaadinta-ajat. Menettely on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden2007 aikana.Tähän YVA –prosessiin liitettään kiinteästi mukaan EKJH.n toiminta-alueenasemakaavoitus. Kaavoituksen osallistumis- jaarviointisuunnitelman kuulutti kunta. Se esiteltiin samassa tilaisuudessa,kuin missä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksenkuuluttama YVA:n arviointiohjelma esiteltiin. Kaavaluonnosesitellään yleisölle myös samassa tilaisuudessa, missä YVA:narviointiselostusta esitellään. • Kuva 2.1. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja kaavoitusprosessin kulku ja aikataulu tässä hankkeessa.2007 Ramboll Finland Oy9

3. HANKKEEN TAUSTAA JA TAVOITEET JA ALUEEN NYKYISET TOIMINNOT3.1 Taustaa, tavoitteet ja tarkoitusKiristyvät hyötykäyttövaatimukset yhdessä jäteveron, kaatopaikkamaksujenja kohoavien poltto- ja raaka-ainehintojenkanssa ovat muuttaneet jätteen statuksen halutuksi materiaalivirraksi.Suurelle osalle jätteistä ohjaaminen hyötykäyttöönmateriaalina tai energiana on todellinen vaihtoehto. Tämäedellyttää kuitenkin teollisten vastaanotto- ja käsittelykeskustenperustamista. Niissä tulee kyetä käsittelemään jäte muotoon,mikä mahdollistaa hyötykäytön eri muodoissaan. Kaikkitämä on johtanut huomattavaan jäteteknologian liiketoiminnankasvuun.Valtakunnallisena jätteen hyötykäyttötavoitteena oli, että vuonna2005 yhdyskunta-, rakennus- ja teollisuustoiminnassa muodostuvastajätteestä 70 %:a ohjautuisi hyötykäyttöön. LisäksiEY:n neuvoston kaatopaikkadirektiivin (1999/31/EY) mukaankaatopaikalle sijoitetavan biohajoavan jätteen yhdyskuntajätteenmäärää olisi vähennettävä vuoden 1994 tilanteeseen verrattuna75 %:iin vuonna 2006, 50 %:iin vuonna 2009 ja 35 %:iinvuonna 2016 laskettuna vuonna 1994 syntyneistä määristä.Biohajoavalla jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka voi hajota aerobisestitai anaerobisesti, kuten elintarvike-, puutarha- paperija kartonkijätettä. Asia tulkitaan valtioneuvoston asetuksessa(202 / 2006) kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksenmuuttamisesta siten, että kaatopaikalle ei saisi sijoittaayhdyskuntajätettä, jonka biohajoavasta aineksesta suurintaosaa ei ole eroteltu muusta jätteestä tai toimitettu muulla tavoinhyödynnettäväksi tai muuhun käsittelyyn.Nämä tavoitteet tarkoittavat sitä, että yhdyskuntajätteen joukostaon pyrittävä poistamaan mahdollisimman tarkasti kaikkisellainen jäte, joka voidaan sellaisenaan tai jatkokäsittelynkautta ohjata hyötykäyttöön materiaalina tai energiana. Tämätaas edellyttää sellaisten käsittelykeskusten perustamista,joissa jäte voidaan käsitellä em. vaatimusten mukaisesti.Kaakkois-Suomessa (Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat)muodostuu yhdyskuntajätettä vuosittain noin 130 000- 140 000 tonnia. Muodostuneesta yhdyskuntajätemäärästähyödynnetään nykyisellään noin 30 % eli noin 40 000 tonnia.Energiana jätemäärästä hyödynnettiin 11 % eli 15 000 tonniaja materiaalina 21 % eli 28 000 tonnia. Kaatopaikoille yhdyskuntajätteestäläjitetään yhä lähes 70 %. Hankkeella voidaanedesauttaa merkittävästi yhdyskuntajätteen hyödyntämisasteennostamista.Kaakkois-Suomen alueellisen jätesuunnitelman tarkistuksessa(2004) todetaan, että vuonna 2000 Kaakkois-Suomessa syntyipuunjalostusteollisuuden tuhkia ja kuonia noin 100 000 tonniavuodessa, josta noin 18 % hyödynnettiin energiana tai materiaalina.Energiantuotannon tuhkia ja kuonia syntyi noin 40 000tonnia, josta noin 18 % oli hyödynnettävää. Metalliteollisuudenjätteitä, kuonia ja pölyjä (mm. teräskuona, valssihilse, valimo-• Kuva 3.1. Kukkuroinmäen nykyinen jätekeskus (Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy).10 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

hiekka) syntyi noin 110 000 tonnia, josta noin 46 % hyödynnettiin.Rikastusteollisuuden rikastushiekkaa, josta valtaosaon kalkkikiven rikastusta, syntyi noin 180 000 tonnia, josta 8% hyödynnettiin. Kemianteollisuuden jätteistä (kalsiitti) noin 6% oli hyödynnettävissä. Teollisuuskaatopaikoille läjitettävänjätteen määrä on vähentynyt, vaikka kokonaisjätemäärät ovatlisääntyneet, ainoastaan noin 12 % teollisuusjätteestä läjitetäänkaatopaikoille.Läjitettävät teollisuuden jätejakeita Kaakkois-Suomessa ovatesimerkiksi puunjalostusteollisuuden meesa ja soodasakka.Läjitettävän tuhkan osuus on kasvanut jätelietteen ja kuorenpolton yleistyttyä. Kalkkikiven rikastuksen sivutuotteena syntyvärikastushiekka on määrällisesti suurin loppusijoitettavajätejae.Huolimatta siitä, että jätevirroista on tulossa liiketaloudellisestihaluttavia, ei loppusijoituksen tarve tule kuitenkaan päättymäänlähivuosikymmeninä. Tulevaisuuden visio onkin, ettähyötykäyttö kehittyy ja loppusijoitusalueille sijoitetaan ainoastaanmateriaali- ja energiahyötykäyttöön vaikeasti soveltuviamateriaaleja. Lisäksi loppusijoitettavan jätteen koostumusmuuttuu energiahyötykäytön tuhkien ja kuonien määrällisenosuuden kasvaessa. Siten hyötykäytön kehittyminen vaatii tulevaisuudessamyös loppusijoituksen hallinnan ja teknologiankehittymistä, joihin liittyvää tutkimus ja kehitystoimintaa syntyymyös näiden käsittelykeskusten läheisyyteen.Jätteiden sisältämän raaka-aineen ja energian kysyntä onkasvanut eikä nykyinen käsittelykapasiteetti riitä tyydyttämäänkasvanutta kysyntää. Uudella L&T:n käsittelylaitoksella voidaantyydyttää osa kysynnästä ja saavuttaa ympäristön kannaltaselkeitä logistisia etuja ja näin täyttää edellä kuvattujatavoitteita.Parhaimmillaan hanke varmistaisi ympäristöystävällisen ja vakaanhintatason omaavan kierrätysmateriaalin ja polttoaineentoimituksen sähkön ja lämmön tuottajille. Lisäksi laitos toimittaaraaka-aineita suoraan kierrätykseen. Hanke palvelee myösalueen jätehuoltoa siten, että kierrätykseen ja energiakäyttöönsoveltuva jäte saadaan pois kuormittamasta kaatopaikkoja.Samalla varmistetaan jätteen jalostustoiminnasta syntyvänrejektin turvallinen loppusijoitus. Hanke mahdollistaa myösonnettomuustilanteissa syntyneiden pilaantuneiden maidenvastaanoton ja käsittelyn yhteistyössä EKJH Oy:n kanssa.3.2 Alueen nykyiset toiminnotKukkuroinmäen alueella toimii nykyisin Etelä-KarjalanJätehuolto Oy:n jätekeskus. Jätekeskuksen nykyiset toiminnotovat:• vastaanotto, vaaka,• tunnelikompostointilaitos jälkikypsytyskenttineen ja materiaalivarastoineen• tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue• pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueet• pilaantuneiden maiden vastaanotto ja käsittely• pesuhallien lattiakaivojen hiekkojen vastaanotto• hyödynnettävien jätteiden kenttäalue• pienasiakkaiden lajitteluasema• suotovesien tasausallasEtelä-Karjalan Jätehuolto Oy:llä on ympäristölupa myöskuivajätteen käsittelylaitokselle, jota ei toistaiseksi ole toteutettu.Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänytKukkuroinmäen aluejätekeskukselle ympäristöluvan28.12.2001. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti alueellevoidaan ottaa vastaan:• Loppusijoitettavaa tavanomaista jätettä 50 000 t/a• loppusijoitettavaa pysyvää jätettä, ylijäämämaita• loppusijoitettavaa erityisjätettä 3 000 t/a• loppusijoitettavaa ongelmajätteiksi luokiteltavaa asbestipitoistajätettä ja tuhkaa• käsiteltäviä tai loppusijoitettavia pilaantuneita maita 50 000t/a, josta ongelmajätteeksi luokiteltavaa enintään 20 000t/a.• kuivajätteen käsittelylaitoksen kautta hyötykäyttöön ohjattavaakuivaa yhdyskuntajätettä 30 000 t/a• kompostointilaitoksessa hyödynnettävää tai käsiteltävääerilliskerättyä yhdyskuntien biojätettä, yhdyskuntalietettäja seuraavia teollisuuden kompostoitavia jätteitä yhteensäenintään 40 000 t/a.• käsittelyä tarvitsevia öljyvesiseoksia• rakennusjätettä 25 000 t/a, josta kaatopaikalle sijoitettavaajätettä 10 000 t/a• välivarastoitavaa ongelmajätettä 500 t/a• hyötykäyttöön ohjattavaa metalliromua 2 000 t/a• välivarastoitavaa muualle hyödynnettäväksi ohjattaviaerilliskerättyjä hyötyjätettä, kuten paperia, muovia, lasia japahvia2007 Ramboll Finland Oy11

• Kuva 3.2. Kukkuroinmäen nykyisen jätekeskuksen toiminnot (Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy).12 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

4. HANKEESTA VASTAAVALassila & Tikanoja (L&T) on vuonna 1905 perustettu suomalainenpörssiyhtiö, joka on erikoistunut ympäristönhuoltoon sekäkiinteistöjen ja laitosten ylläpitoon. L&T toimii Suomessa sekäkasvavassa määrin myös muissa Itämeren alueen maissa.L&T:n palvelut on jaettu kolmeen toimialaan:• Ympäristöpalvelut kattaa jätteen ja hyötymateriaalien keräyksen,kuljetuksen ja jalostamisen uusioraaka-aineiksija kierrätyspolttoaineeksi (REF) sekä jalostettujen materiaalientoimittamisen hyötykäyttöön. Toimialaan kuuluvatjätehuolto- ja kierrätyspalvelut sekä ympäristönhuoltoalantuotteiden myynti.• Kiinteistöpalvelut tarjoaa siivous- ja toimitilapalveluja sekäkiinteistönhoitopalveluja. Kiinteistönhoito sisältää kiinteistöhuollonja kiinteistötekniikan palvelut.• Teollisuuspalvelut on erikoistunut raskaisiin ja erikoisosaamistavaativiin puhtaanapito- ja saneeraustöihin teollisuudelleja erityyppisille kiinteistöille. Lisäksi toimialaan kuuluvatongelmajätepalvelut ja jätevesipalvelut.L & T:llä on eripuolella Suomea nykyaikaisia käsittelylaitoksia,joissa lajitellaan ja käsitellään rakennustoiminnan, teollisuus-ja palvelutoiminnan, kaupan ja yhdyskuntien jätteitä.Jätevirroista lajitellaan erilleen raaka-aineeksi tai kierrätyspolttoaineeksikelpaavat materiaalit. Näiden lisäksi yritys on pitkänajan ollut mukana jätteiden energiahyötykäytön kehittämisessäja käyttöönotossa.Jätteiden sisältämän raaka-aineen ja energian kysyntä onkasvanut eikä nykyinen käsittelykapasiteetti riitä tyydyttämäänkasvanutta kysyntää. Uudella käsittelylaitoksella voidaan tyydyttääosa kysynnästä ja saavuttaa ympäristön kannalta selkeitälogistisia etuja. L&T:llä on Suomessa kuudelle jätekeskukselleympäristöluvat. Ongelmajätteitä L&T vastaanottaa,esikäsittelee ja pakkaa 10 terminaalissa eripuolella Suomea.Ongelmajätteiden käsittelylaitoksia L&T:llä on tällä hetkelläneljä.Yritys on koko toimintahistoriansa ajan ollut kiinteä osa asiakkaidensaliiketoimintaprosessia. Suurimpana ympäristöhuoltoalanyrityksenä sen vastuu ympäristöasioissa on erityisenKierrätyslaitokset(sisältää käsittelylaitokset)Siirtokuormaus-asemat• Kuva 4.1. L&T:n jätteiden käsittelyn toimipisteet Suomessa.suuri. Näin ympäristönäkökohdat kytkeytyvät kiinteästi jokapäiväiseentoimintaan, mikä edellyttää kykyä oivaltaa mm. jätteidentuottajien todellisia tarpeita sekä taitoa integroida palvelutheidän toimintaansa ja tavoitteisiinsa. Tällä tavoin jätteidenkäsittely noudattaa kestävän kehityksen periaatteita ja tuleeyhdeksi kokonaisuudeksi aina syntypisteestä keräilyastiaan jasieltä edelleen kuljetukseen, käsittelyyn ja hyötykäyttöön. Näinyrityksellä on merkittävä rooli kaikissa jätehuollon osaketjuissaja kokonaisuudesta muodostuu liiketoimintastrategian mukaisestins. peilikuvateollisuutta.Laitoksella tulee olemaan merkittävä rooli vaikutusalueen yritystentulevaisuuden toimintaedellytysten turvaajana, joistayksi keskeinen osa on jätehuollon järjestäminen huomioidenniiden omien ympäristöjärjestelmien kehittäminen ja tiukkenevatjätehuoltomääräykset. Lähtökohtana on, että jätteidenkäsittelystä muodostuu kokonaisketju syntypisteestä keräykseen,kuljetukseen ja käsittelyyn.• Kuva 4.2. L&T:n liiketoimintastrategia on osallistumista tuotteen valmistuksesta senuusioraaka-aineeksi hyödyntämiseen asti.2007 Ramboll Finland Oy13

5. HANKKEEN SIJOITTUMINEN, MÄÄRITTELY, KAPASITEETTI, KUVAUS JA VAIHTOEHDOT5.1 Hankkeen sijoittuminenHanke sijoittuu Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n alueelle, mikäsijaitsee Joutsenon kaupungissa noin 9 km Lappeenrannastaitään. Kohteen osoite on:Hulkonmäentie 13054190 KonnunsuoHanke sijoittuu Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n alueen länsireunaannykyisestä jätetäyttöalueesta luoteeseen5.2 Hankkeen määrittely5.2.1 Jätekeskuksen laajentamienHankkeen tavoitteena on mahdollistaa valtakunnallisten käsittelyvaatimustentäyttyminen rakentamalla riittävää kapasiteettiasellaisille jätteille, joita muodostuu Kaakkois-Suomen alueeltaja joiden käsittelyvastuu ei ole Etelä-karjalan JätehuoltoOy:llä. Tällä tavoin voidaan myös yhdistää EKJH Oy:n nykyisiätoimintoja ja saada toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä mm.Kaakkois-Suomen alueella syntyvien jätteiden käsittelyssä.• Jätekeskukseen tulee seuraavat toiminnalliset yksiköt:• mekaaninen käsittely-yksikkö,• materiaalin kierrätyshalli,• hyödynnettävän materiaalin vastaanotto, käsittely- ja varastokenttä• Pilaantuneiden maiden käsittelyalue ja• loppusijoitusalueet tavanomaiselle - ja ongelmajätteelleHankkeen sijainti• Kuva 5.1. Yleiskartta hankkeen sijoittumisesta.Toimintojen vaatima pinta-ala on seuraava:2• kuivajätteen käsittelyhalli 6 000 m• käsittelyhallin piha-alue ja varastointikenttä 3 ha• pilaantuneen maan käsittelyalue 1,5 ha• tavanomaisen jätteen kaatopaikka 8 ha0 5km• ongelmajätteen kaatopaikka 8 haHankkeen toimintojen sijoittuminen on esitetty kuvassa 5.1olevassa periaatteellisessa asemapiirroksessa. Kuvassa 5.2näkyy jätekeskuksen sijoittuminen yleiskartasta.SUUNNITTELUALUEEKJH:N OMISTAMA ALUENYKYINEN TOIMINTA-ALUE0 500m• Kuva 5.2. Yleissuunnitelman mukaiset rajaukset nykyisellä ja laajennusalueella14 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

DECSUOJA-ALUEVAIHE IIPinta-ala 4,2 ha3n. 412 000 m+54,0Dkaltevuus 1:3+86,0PILAANTUNEIDEN MAIDENLOPPUSIJOITUS 8,2 ha3n. 783 000 mSuoja-alueenrajaB+54,8AB+54,03VAIHE IPinta-ala 4,0 ha3n. 371 000 mA2+53,0CCCCDCEASUOJA-ALUELOPPUSIJOITUSALUE 8,5 ha3n. 1 054 000 mkaltevuus 1:3+90,01:20VAIHE IIPinta-ala 4,1 ha3n. 508 500 mVAIHE IPinta-ala 4,4 ha3n. 545 500 mFBEGVASTAANOTTO,VARASTO jaKÄSITTELYALUE3,0 haAitaL&T:n rajaAABCDEFG2Halli, 1500mPilaantuneiden alueiden käsittelyalue3Tasausallas, V=1630mPumppaamoKaasunkäsittely-yksikköMateriaalin kierrätyshalli2Mekaaninen käsittelyhalli, 6000m0 200m• Kuva 5-3. Kukkuroinmäen jätteenkäsittelyn laajennustoiminnot ja niiden sijoittuminen.2007 Ramboll Finland Oy15

5.2.2 LouhintaKiviainesten otto ja murskausJätekeskuksen toiminnan laajentaminen edellyttää louhintaa.Kallion louhinta tapahtuu poraamalla kallioon reikä. Porattuihinreikiin lasketaan räjäytysaine. Räjäytysaine tuodaan alueellekuljetukseen soveltuvalla kalustolla. Räjäytyksiä tapahtuu noinkerran viikossa. Irrotettu louhe rikotetaan ennen murskausta.Louhe murskataan konevoimalla liikkuvalla tela-alustaisella taisiirrettävällä murskauslaitoksella. Murskauslaitos koostuu esimurskaimesta,välimurskaimesta ja yhdestä tai useammastajälkimurskaimesta sekä seulastosta.Hankkeen yleissuunnitelmassa on esitetty, että louhinta tapahtuisinoin 6,5 ha alueella suunnitellulla tavanomaisen jätteenloppusijoitusalueella, jonka alasta vajaa puolet joudutaanlouhimaan ja vastaanottokentän alueella, joka sijoittuu läheskokonaan kallioalueelle. Louhinnan kokonaismäärä on noin720 000 m 3 (kiinto) kiviainesta..Louhinta on suunniteltu tapahtuvan yhdessä vaiheessa ja sekestää kaksi vuotta. Louhittavat määrät on arvioitu seuraaviksi:• Tavanomaisen jätteen alue 363 000 m 3ktr• Vastaanottoalue 356 000 m 3ktrVuotuinen louhintamäärä on noin 360 000 m 3 . Louhe on tarkoituskuljettaa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n alueelle välivarastoon,missä se murskataan ja kuljetetaan hyödynnettäväksialueella tai alueen ulkopuolella. Toiminta-aika arkipäivisin olisiklo 6 – 21.Alueelta poistetaan pintamaat ennen louhinnan aloittamista.Toiminta-alueen reunoille varataan alueet maa-ainesten varastointiinja maisemointivaiheessa näitä maita voidaan käyttääalueen muotoiluun. Niiden määrä on noin 16 000 m 3 . Alueeltajoudutaan siirtämään myös maa-aineksia noin 281 000 m 3 ,joista osaa käytetään alueen rakentamisessa ja loput sijoitetaanEtelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n alueelle.Kiviainesten välivarastointiMurske varastoidaan varastokasoihin, joiden korkeus on tyypillisesti4 – 8 metriä. Kasat sijoitetaan siten, että ne estävätpölyämistä ja melun etenemistä ympäristöön.Vesien käsittelyLouhinta-alueelta purkautuvat hulevedet johdetaan hankealueenitäpuolelle. Tarvittaessa varaudutaan hulevesien käsittelyyntasausaltaalla, jonka mitoitus on 300 m 3 /maisemoimatonhehtaari. Tämä tarkoittaa louhintavaiheessa noin 1 950 m 3allasta.• Kuva 5-4. Louhittava alue on merkitty kuvaan tummennettuna16 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

5.3 Kapasiteetti ja vastaanotettavat materiaalitJätekeskuksen laajennusosan vastaanottokapasiteetti on430 000 tonnia jätettä. Se jakautuu eri jätelajien kesken taulukon5.1 mukaisella tavalla.• Taulukko 5.1. Vastaanottokapasiteetin jakautuminen erijätelaatujen kesken.JätelaatuMaksimikapasiteettit/aTeollisuuden sivutuotteet; tuhka, kuitusavi, kuona, 85 000Pilaantuneet maa-ainekset 55 000Käsittelylaitosten loppurejekti (kierrätykseen tai 75 000muuhun käyttöön kelpaamaton materiaali)Rakennustoiminnan, kaupan, teollisuuden ja palvelujenlajiteltu jäte; RKTP (betoni, kivi, paperi, pahvi,80 000muovi, puu, lasi yms.)Asuinkiinteistöjen lajiteltu jäte (kuivajäte) 50 000Puu 15 000Muu kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön soveltuva 10 000ainesMetalli 5 000Paperi ja pahvi 5 000Muovi 5 000Muu käsiteltävä / loppusijoitettava materiaali (on 50 000pääsääntöisesti maa-aineksia, jotka eivät vaadierillistä käsittelyä)Yhteensä 430 000Riittävän suurella kapasiteetilla turvataan laitoksen toimintahyvinkin pitkällä aikajänteellä. Vastaanotettavat jätemäärätvaihtelevat vuosittain. keskimäärin ne ovat vuosittain taulukossa5-2 esitetyn mukaiset.• Taulukko 5.2. Laajennusalueella keskimäärin vuosittainvastaanotettavat jätemäärät.Jätelaatut/aTeollisuuden sivutuotteet; tuhka, kuitusavi, kuona 30 000Pilaantuneet maa-ainekset 20 000Käsittelylaitosten loppurejekti (kierrätykseen tai 20 000muuhun käyttöön kelpaamaton materiaali)Rakennustoiminnan, kaupan, teollisuuden ja palvelujen30 000lajiteltu jäte; RKTP (betoni, kivi, paperi, pahvi,muovi, puu, lasi, yms.)Asuinkiinteistöjen lajiteltu jäte (kuivajäte) 20 000Puu 5 000Muu kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön soveltuva 5 000ainesMetalli 1 000Paperi ja pahvi 3 000Muovi 3 000Muu käsiteltävä / loppusijoitettava materiaali (ylijäämämaat,5 000ym.)Yhteensä 142 0002007 Ramboll Finland OyVastaanotetusta materiaalista 60 – 70 %:a ohjautuu takaisin teollisuudenja rakentamisen raaka-aineiksi. Maksimikapasiteeteillajätekeskuksen laajennusosalla jätevirrat ohjautuu taulukon 5-3mukaisesti.• Taulukko 5.3.Jätekeskuksessa syntyy maksimikapasiteetillatoimiessa seuraavia tuotteita, jotka ohjataan teollisuudenraaka-aineiksi tai suoraan kierrätykseen.Käsittely-yksikköKäsitellytmäärät käyttökohteittaint/aPaperi ja pahvi 7 000Muovi materiaalina 7 000Metallit 10 000Puu 20 000Maanparannusaine (hienoaines) 20 000Polttoaine 70 000Maarakennusmateriaali 100 000Loppusijoitus; tavanomainen jäte 100 000Loppusijoitus; ongelmajäte 85 000Yhteensä 430 000Paperi ja pahvi ohjautuvat paperiteollisuuden raaka-aineeksi,muovi muoviteollisuuden raaka-aineeksi, metallit romun keräyksenkautta edelleen raaka-aineeksi, puu energiahyödyntämiseentai kierrätykseen, maanparannusaine erilaisiin maarakennuskohteisiinja polttoaine voimalaitoksille.5.4 Käsittelymenetelmien kuvaus5.4.1 Vastaanotto ja punnitusJätteen vastaanotto on suunniteltu tapahtuvaksi yhteistyössäEKJH Oy:n kanssa. EKJH Oy:llä on valvottu vastaanotto javaakapiste. Laajennusalueen suunnitelmiin jätetään kuitenkintilavaraus omalle vaakapisteelle. Tulevat ja lähtevät jätteetpunnitaan ja kuormat ohjataan tarvittavien asiakirjojen,kuorman tarkistusten, kirjaamisten jälkeen jatkokäsittelyyn.Vastaanottokenttä on päällystetty ja viemäröity.5.4.2 Hyödynnettävän materiaalin vastaanotto, käsittelyjavarastokentätAlkulajitellun kierrätysmateriaalin vastaanotto- ja varastoalueperustetaan mekaanisen käsittelyhallin viereen. Alueella vastaanotetaanalkulajiteltua kierrätysmateriaalia kuten puuta, lasia,metallia ja kaakelia jne. Vastaanotetut materiaalit varastoidaanbetonikaukaloissa tai hallituissa kasoissa ja toimitetaanuusiokäyttöön tai materiaalihyötykäyttöön. Paperin ja pahvinvarastointi toteutetaan pääosin sisätiloissa. Alue on kokonaisuudessaanasfaltoitu.Puuta sisältävät kuormat ja esilajittelussa eroteltu puu murskataanpäällystetyllä käsittelykentällä. Murskaus tapahtuudieselkäyttöisellä vasaramurskaimella. Murskaimen jälkeenhakkeesta voidaan erottaa pois magneettista metallia magneettierottimella,jonka jälkeen hake kuljetetaan kuljetinhihnallaasfaltoidulle varastokentälle.17

5.4.3 Kierrätysmateriaalin käsittelyhalliKierrätyshalli on kokonaisuudessaan noin 3 000 m 2 (75x40 m)suuruinen. Hallissa otetaan vastaan mm. paperia ja pahviasekä muovia. Muovi ja pakkausjäte lajitellaan, murskataan,paalataan ja kuljetetaan edelleen hyötykäyttöön. samoin paperija pahvi tarkistetaan, lajitellaan ja paalataan hallissa.5.4.4 Mekaaninen käsittelyhalliUuden mekaanisen käsittelyhallin koko on noin 60 x 100 m.Välttämättömine liikennöinti- ja lähialueineen yksikkö vaatiinoin hehtaarin alueen. Materiaali otetaan vastaan hallin vastaanottoalueelle,jossa tapahtuu suurikokoisen materiaalinesilajittelu ja tarvittaessa esimurskaus. Esilajittelusta loppusijoitukseenohjautuu 5 – 10 % materiaalista. Vastaanottohallissaerotetaan myös suoraan kierrätykseen sopiva materiaali, jokasiirretään kierrätysmateriaalin käsittelyhalliin.Esilajiteltu materiaali menee kuljettimella murskaimeen, jokatarvittaessa sijoitetaan erilliseen betonibunkkeriin. Murskaintaseuraa magneettierotin ja edelleen ei-magneettisten metallienpoisto. Tarvittaessa materiaali seulotaan tuuliseulalla tai ballistisellaerottimella.Vastaanottohalliin tuodaan myös kierrätyshallista se ainesosa,joka ei sovellu suoraan kierrätykseen, mutta soveltuu polttoaineenraaka-aineeksi. Tällaista on mm. pinnoitettu pakkausmateriaali.Käsittely-yksikkö varustetaan pölynpoistojärjestelmällä.Valmis polttoaine ohjataan kuljettimilla kuljetuskontteihin, jotkatoimitetaan polttoaineen hyödyntäjälle. Tarvittaessa polttoainevoidaan paalata varastointia varten. Paalaus tapahtuu käsittelyhallissa.Valmiin kierrätyspolttoaineen laatua on seurattu L&T:n muissalaitoksissa vuodesta 1997 ja polttoaineanalyysejä on tehtyVTT:llä SFS 5875 standardin mukaisesti.Polttoaineen laadun on oltava sellainen, että se ei vaadi voimalaitoksellamurskausta ja seulontaa. Tämä edellyttää, ettäpolttoaine on lajiteltua, seulottua, murskattua ja että metalliton poistettu.PohjarakenteetLoppusijoitusalueet rakennetaan vaiheittain sitä mukaan,kun tilantarve vaatii. Ennen pohjarakenteiden tekoa rakennettavatalueet tasataan ja muotoillaan kuivatussuunnitelmanmukaiseen muotoonsa. Pohjarakenteissa noudatetaan valtioneuvostonkaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997)mukaisia periaatteita. Pysyvän ja tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueenpohja rakennetaan tavanomaisen jätteenkaatopaikkaluokan mukaisin rakentein. Ongelmajätteeksiluokiteltujen materiaalien osalta loppusijoitusalueen pohjarakennetaan ongelmajätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein.Pohjarakenne muodostuu tiivistyskerroksesta, keinotekoisestaeristeestä ja kuivatuskerroksesta.• Kuva 5-5. Esimerkki loppusijoitusalueiden pohjarakenteista.5.4.5 Jätteen loppusijoitusVaikeasti hyödynnettävät jätteet sijoitetaan luokkansa mukaiselleloppusijoitusalueelle. Jätekeskukselle tuotava ja jätetäyttöönsijoitettava jäte on pääosin energiantuotannon lentotuhkaaja energian tuotannon savukaasujen puhdistusjätettä(APC-jäte) sekä esikäsittelystä jäljelle jäävää vaikeasti hyödynnettävääyhdyskuntajätettä ja siihen rinnastettavaa teollisuus-,rakennus- ja purkujätettä.Täyttöalueelle ohjattavat jätekuormat tyhjennetään jätepenkereenpäälle, jossa ne kaatopaikkajyrällä murskataan ja tiivistetääntäyttöön. Jätetäyttöä peitetään ylijäämämailla täytönetenemisen mukaan.Kun jäte tiivistetään kaatopaikkakoneella huolellisesti täyttöön,on vuotuinen tarvittava täyttötilavuus tavanomaisen jätteenosalta maksimikapasiteetilla peittomaineen noin 100 000m 3 /a. Ongelmajätteellä täyttötilavuutta tarvitaan maksimimäärillänoin 50 000m 3 /a. Maksimimäärillä tavanomaisen jätteensuunniteltu alue riittää noin 10 - 15 vuodeksi ja ongelmajätteenalue riittää noin 15 – 20 vuodeksi.• Kuva 5-6. Esimerkki pintarakenteista.18 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

Pintarakenteet ja maisemointiTäyttöalueet suljetaan tarkoituksenmukaisin kokonaisuuksinsitä mukaan, kun ne saavuttavat lopullisen täyttökorkeutensa.Pintarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston kaatopaikoistaantaman päätöksen (861/1997) mukaisia periaatteita.Pysyvän ja tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueiden pintarakenteet,mukaan lukien jo käytöstä poistetut vanhat täyttöalueet,tehdään tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokanmukaisin rakentein. Ongelmajätteiden loppusijoitusalueidenpintarakenteet tehdään ongelmajätteen kaatopaikkaluokanmukaisin rakentein. Pintarakenne muodostuu tiivistyskerroksesta,kuivatuskerroksesta ja pintakerroksesta, jonka ylin osamuodostaa kasvukerroksen. Ongelmajätteen kaatopaikoillapintarakenteeseen kuuluu lisäksi keinotekoinen eriste5.4.6 Ylijäämämaiden sijoitusJätekeskuksessa otetaan vastaan ylijäämämaita, jotka käytetäänhyödyksi jätealueen esipeitossa ja kaatopaikan pintarakenteissatäyttöalueita suljettaessa. Maat varastoidaan tyhjilläkenttäalueilla lähellä hyötykäyttökohdetta.5.4.7 Maa-ainesten käsittelyOsa maa-aineksista voi olla pilaantuneita, jolloin ne käsitelläänennen niiden loppusijoitusta tai hyödyntämistä rakennemateriaalina.Käsittelyyn tulevat maamassat ovat pilaantuneetjoko epäorgaanisilla tai orgaanisilla haitta-aineilla. Tyypillisiäepäorgaanisia alkuaineita ja yhdisteitä ovat esimerkiksi raskasmetallitkuten lyijy, kromi, nikkeli, kadmium, elohopea sekäpuolimetallit kuten arseeni. Orgaanisilla haitta-aineilla maaperääpilanneita toimintoja ovat tyypillisesti muun muassa huoltoasematja polttoainevarastot, kemialliset pesulat, sahat jakreosoottikyllästämöt, öljy- ja kemikaalivarastot. Tyypillisestimaaperää pilaavia orgaanisia yhdisteitä ovat esimerkiksi öljyyhdisteet,kloorifenolit ja dioksiinit ja furaanit (PCDD/F), erilaisetliuottimet sekä PAH- ja PCB-yhdisteet.Pilaantuneiden maiden kunnostustavoitteet ovat perustuneetpääosin ympäristöministeriön SAMASE-raportin liitteissä 1a ja1b esitettyihin lukuihin. SAMASE on vuonna 1994 valmistunutprojekti, jossa selvitettiin pilaantumisongelman laajuuttaSuomessa. Projektin yhteydessä laadittiin ensimmäiset ohjeellisethaitta-aineiden pitoisuuksien raja-arvot maaperänpilaantumisen toteamiseksi. SAMASE ohje- ja raja-arvot onensisijaisesti tarkoitettu käytettäväksi maaperän pilaantuneisuudenarviointiin ja kunnostustarpeen määrittelyyn.1.6.2007 astui voimaan valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuudenja puhdistustarpeen arvioinnista (ns. PIMAasetus).Asetuksessa on annettu uudet ohjearvot maaperänpilaantuneisuuden arviointiin, ja ne korvaavat SAMASE-arvot.Asetuksessa on myös määritelty haitta-aineille kynnysarvopitoisuudet,joiden ylittyessä tulee maaperästä aiheutuvat riskitarvioida. Kynnysarvon ylittyessä maaperän loppusijoittamisellevoi olla rajoituksia, mikä tullee lisäämään kaatopaikalle sijoitettavienmaiden määrää. PIMA-asetus antaa mahdollisuudentarkastella maaperän kunnostustarvetta erillisen riskinarvioinninavulla. Maaperän kunnostustarpeesta päätöksen tekeealueellinen ympäristökeskusPilaantunut maa jätteenäEY:n tuomioistuin vahvistanut 7.9.2004 (asia 1/2003), että haitta-aineidenja maa-aineksen saastunut seos on jätettä (luokatQ12 ja Q13) koko EU:n alueella siitä riippumatta, onko se vielämaaperässä (käyttötarkoitukseensa soveltumatonta) tai jopois kaivettua saastunutta maata. Pilaantunutta maa-ainestakäsitellään ympäristönsuojelulain (86/2000) ja sen nojalla tehtyjenpäätösten mukaisesti sekä jätteitä koskevien määräystenmukaisesti (jätelaki 1072/1993). Jätteen luokittelu tehdäänkaivetun maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien perusteella,jolloin ongelmajätteen luokittelussa raja-arvot ovat pääsääntöisestikorkeammat, kuin edellä mainitut SAMASE-raja-arvotja uudet ylemmät ohjearvot.Valtioneuvoston asetuksessa (1128/2001) on lueteltu ominaisuudet,joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi.Kaivetun pilaantuneen maan ongelmajäteluonne arvioidaanjätelain ja jäteasetuksen (1390/1993) ja tarvittaessa kemikaalilain(744/1989) ja sen nojalla annetun SosTMA 509/2005perusteella vaaraominaisuuksien, pitoisuuksien ja luokituksenperusteella ennen käsittelykeskukseen toimittamista.Luokitus tavanomaiseksi tai ongelmajätteeksi ei määrittelekäsittelytapaa, vaan kaatopaikkakelpoisuuden arvio tehdäänvaltioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997, muutos1049/1999 ja kaatopaikkakelpoisuustesteistä kaatopaikkapäätöksenmuutosasetus (202/2006) mukaisesti.Pilaantuneen maan puhdistaminenPilaantunut maaperä kunnostetaan ympäristönsuojelulain 12luvun mukaisesti tekemällä ilmoitus tai hakemalla ympäristölupaaalueelliselta ympäristökeskukselta. Pilaantuneen maa-aineksenhaitallisuutta on pyrittävä jätelain mukaan ensisijaisestivähentämään kunnostusmenetelmillä. Hyötykäyttökelpoisetkäsitellyt jätteet ja lievästi pilaantuneet maat pyritään ensisijaisestihyödyntämään maanrakentamisessa. Jos käsittely jahyötykäyttö eivät ole mahdollisia, vasta sitten materiaalit läjitetäänvaatimukset täyttäville kaatopaikoille.Käsittelymenetelmä valitaan siten, että lupaehtojen mukainenlopputulos saavutetaan mahdollisimman pienin päästöin.Maamassoja voidaan käsitellä useammalla menetelmällä.Maamassan kaatopaikkakelpoisuus ja soveltuvuus käsittelyynratkaistaan samoin perustein riippumatta siitä, tuodaankomaamassa muualta vai syntyykö se omasta prosessista.Seuraavassa on kuvattu tärkeimpiä maa-ainesten käsittelymenetelmiä.Kiinteytys (stabilointi)Kiinteyttämisessä materiaalit sekoitetaan esimerkiksi sementintai bitumin, veden, tuhkan ja lisäaineiden kanssa massaksi,joka kovettuessaan ja kapseloituessaan estää haitta-aineidenliukenemisen. Stabiloinnilla tarkoitetaan kemiallista käsittelyprosessia,jossa raskasmetallit sidotaan liukenemattomaanmuotoon erilaisilla lisäaineilla. Usein termejä stabilointi ja kiinteytyskäytetään tarkoittamaan samaa käsittelymenetelmää.Maa-aineksesta poistetaan ennen käsittelyä suuret kappaleettai muu ylimääräinen materiaali. Menetelmistä sementtistabilointisoveltuu erityisesti raskasmetalleilla pilaantuneille maille,joita voi tulla esimerkiksi vanhoilta sahoilta ja autohajottamoiltasekä tuhkille. Bitumistabilointi puolestaan soveltuu raskaidenöljyjakeiden, matalien metallipitoisuuksien ja rajoitetustiPAH–yhdisteiden pilaaman maan käsittelyyn.2007 Ramboll Finland Oy19

PesutekniikkaPesutekniikassa pilaantuneeseen maahan tai teollisuuden jätteisiinsitoutuneet haitta-aineet irrotetaan veden tai pesuliuostenavulla. Pesun aluksi suurimmat kivet poistetaan seulomallatai välpällä, jonka jälkeen eroteltu maa-aines lietetään vedenkanssa. Tämän jälkeen maa-ainesta hierretään erilaisissa sekoittajissa,jolloin hienoaines saadaan eroon karkeammastalajitteesta.Pesussa käytettävää vettä voidaan kierrättää ja veden kiertoon suljettua. Pesuprosessissa voidaan käyttää kemikaaleja lisänähienoaineksen sakkauttamiseen, ja lietteen käsiteltävyydenparantamiseen. Kemikaaleilla voidaan säätää myös pH:taja tarvittaessa irrottaa epäpuhtauksia.Pesumenetelmä soveltuu parhaiten raskasmetalleilla, syanideilla,PAH-yhdisteillä, pestisideillä, PCBllä, kloorifenoleilla jamineraaliöljyllä pilaantuneelle maalle. Parhaat tulokset saadaan,jos maa-aines sisältää pääosin hiekkaa ja vähän humusta.Teollisuuden jätteistä esimerkiksi raepuhallushiekkaavoidaan myös pestä.Hiekoitushiekan pesua (ei luokitella pilaantuneeksi maaksi)voidaan tehdä pesulaitteistolla tai seulayhdistelmillä. Katujenhiekoitushiekan talteenotto ja pesu uudelleenkäytettäväksion mahdollista ja näin voidaan säästää luonnonkiviaineksia.Edellytykset taloudelliselle käsittelylle on, että alue sijaitseejätteenkäsittelytoimintojen läheisyydessä, koska pesussasyntyvä liete on käsiteltävä. Lisäksi käsittelypaikan pitää sijaitalähellä materiaalin käyttö- ja keräyskohteita. Pesty ainessisältää vähemmän kivipölyä, jolloin se vähentää terveys- javiihtyvyyshaittoja.Lietteen käsittelyLietteestä irrotetaan neste erilaisilla kuivaustekniikoilla.Prosessissa muodostuva jätevesi käsitellään joko jätevedenpuhdistamollatai omassa vesienkäsittelyjärjestelmässä taiviedään ongelmajätevesien vastaanottolaitokseen.Pesussa jäljelle jäänyt kiinteä materiaali hyödynnetään maanrakentamisessatai käsitellään esimerkiksi kiinteyttämällä(stabilointi), pesutekniikalla, loppusijoittamalla, jolloin loppusijoitettavakiinteä jäte sisältää rikastuneet haitta-aineet tai jätekuljetetaan edelleen käsittelyyn kierrätyspolttoaineeksi (REF)tai luvan omaavalle ongelmajätteiden vastaanottajalle.Esimerkkeinä lietteistä ovat muun muassa hiekanerotuskaivojensakkojen käsittely, joita syntyy esimerkiksi autojen pesuhalleista,yhdyskuntien jätevesilietteet, metalliteollisuudensakat tai metsäteollisuuden kuitu-, bio-, kuori-, pasta- tai siistauslietteet.Lietteiden määrät ja laadut vaihtelevat tapauskohtaisesti.Lietteet voivat sisältää esimerkiksi raskasmetalleja, öljy-yhdisteitä,tuhkaa, PAH- ja PCA-yhdisteitä tai kloorihiilivetyjä.Litteiden hyödyntämistä, käsittelyä ja kuljetusta koskevat mm.seuraavat EY-normit: jätedirektiivi 2006/12/EY sekä vireillä olevajätedirektiivin kokonaisuudistus, jätteensiirtoasetus (EY)N:o 1013/1006, sivutuoteasetus 1774/2002 (mm. 15 art. ja liiteVI, luku II, A-C -osat), lannoitevalmisasetus 2003/2003, kaatopaikkadirektiivi1999/31/EY ja neuvoston kaatopaikkakelpoisuuspäätös2003/33/EY ja jätteenpoltto-direktiivi 2000/76/EY. Lisäksi Suomessa lietteitä hyödyntämisestä ja käsittelystäsäännellään ympäristönsuojelu- ja jätelakien lisäksi mm. kemikaalilaissa744/1989 ja sen nojalla annetuissa säännöksissä,kaartopaikkapäätöksessä 861/1997 ja sitä muuttavassakaatopaikkakelpoisuusasetuksessa VNA 202/2006, lannoitevalmistelaissa539/2006 ja puhdistamolietepäätöksessä282/1994.Valmisteltavana on mm. EY:n lietedirektiivi. Lisäksi jätelaki jasiihen suunnitellut muutokset tarkoittaisi lietteiden kuulumistapääosin järjestettyyn jätteenkuljetukseen.AlipainekäsittelyAlipainekäsittelyssä (huokoskaasukäsittely) puhdistettavastakohteesta tuotu maa läjitetään ilmatiiviiseen halliin imuputkistonpäälle. Putkistoon pumppaamalla järjestetty alipaine poistaamaaperän huokoskaasun mukana haitalliset aineet.Kaasut johdetaan putkistoa pitkin käsittely-yksikköön, jokavoi olla suodatin tai katalyyttinen poltto. Haihtuvia yhdisteitä(VOC) sisältävät massat käsitellään välittömästi käsittelyalueelletuomisen jälkeen. Käytetyt suodattimet, jotka sisältäväthaitta-aineet, viedään käsiteltäviksi luvan omaavalle vastaanottajalle.Alipainekäsittely soveltuu helposti haihtuvien yhdisteiden(VOC), kuten liuottimien ja bensiinien käsittelyyn. Massoja tuleemuun muassa käytöstä poistetuilta huoltoasemilta.LoppusijoittaminenKäsittelykeskukseen rakennetaan ongelmajätteen tai tavanomaisenjätteen kaatopaikan tasoiset loppusijoitusalueetpilaantuneille maille (kuvattu edellä). Tiiviit vettä läpäisemättömätrakenteet ehkäisevät haitallisten aineiden joutumistamaaperään ja vesiin. Rakennevaatimukset on esitetty valtioneuvostonpäätöksessä kaatopaikoista (861/1997) ja senmuutoksessa (1048/1999).Kaatopaikkakelpoisuus ja laadun varmistusLoppusijoitusta käytettäessä varmistetaan pohjarakenteenpäälle läjitettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineidenominaisuudet, haitta-aineiden vaikutukset toisiinsa ja pohjarakenteidenkestävyys tarvittaessa ennakkokokeilla mm. liukoisuustestauksella.Loppusijoitukseen tulevat materiaalit ovatesimerkiksi voimakkaasti pilaantuneita maita tai maita, joitaei ole saatu käsiteltyä riittävän puhtaaksi sekä stabiloimallaesikäsiteltyjä teollisuuden jätteitä.EU:n neuvoston päätöksen 2003/33/EY perusteella annetunvaltioneuvoston kaatopaikkapäätöksen muutosasetuksen202/2006 nojalla voidaan teollisuuden jätteiden kelpoisuusarvioida joko tavanomaiselle (tavanomainen jäte tai vakaareagoimaton ongelmajäte) tai ongelmajätteen kaatopaikalle.Neuvoston päätöksessä ja valtioneuvoston asetuksessa onmäärätty haitta-aineille yhtäpitävät raja-arvot (mg/kg), joistaorgaanisen hiilen liukoisuutta (DOC) lukuun ottamatta onsallittu poikkeuksia. Loppusijoittaminen edellyttää jätteidenlaadun määrittelyä ja laadunvalvontaa sekä saattaa edellyttääriskinarviointia ja esikäsittelyä. Ongelmajätteisiin kuuluvatvuoden 2002 alusta lukien mm. kaivostoiminnassa syntyvätrikastushiekat. Teollisuuden jätteiden ympäristökelpoisuudenarvioinnissa käytetään yleisesti myös ohjetta: Sorvari et al.2000 ”Sivutuotteet maanrakentamisessa – käyttökelpoisuudenosoittaminen”.20 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

EKJH:n jätteiden loppusijoitusalueTässä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkasteltavientoimintojen lisäksi EKJH:llä on jätekeskuksen alueellaloppusijoitusalue toiminnassa muodostuvien jätteiden loppusijoitustavarten. Loppusijoitusalue on otettu käyttöön vuoden2002 alussa. Se täyttää nykyisen lainsäädännön vaatimukset.Loppusijoitusalueella muodostuvat johdetaan tasausaltaankautta Lappeenrannan jätevedenpuhdistamolle.Loppusijoitusalueelle on laadittu ympäristövaikutusten arviointija sillä on toistaiseksi voimaassa oleva ympäristölupamenettelylainmukainen ympäristölupa. Loppusijoitusalueen jäljelläoleva täyttötilavuus on arvioitu riittävän noin 25 vuodeksi.Jätteen energiasisällön hyödyntämiseen liittyväthankkeetMaassamme on suunnitteilla lukuisia jätteiden energiasisällönhyödyntämiseen liittyviä hankkeita. Nämä hankkeet tukeutuvatnyt suunnittelun ja arvioinnin kohteena oleviin jätekeskuksiin.Jätekeskukset valmistavat näiden laitosten tarvitseman polttoaineen.Jätekeskuksen alueen kaavoitusSamanaikaisesti ympäristövaikutusten arvioinnin kanssakäynnistetään alueen asemakaavoitus. Asemakaavan osallistumis-ja arviointisuunnitelma on nähtävillä yhtä aikaa arviointiohjelmankanssa. Ympäristövaikutusten arvioinnin ja asemakaavoituksentoteuttamisella samanaikaisesti on seuraavattavoitteet:• kansalaiset voivat ottaa kantaa molempiin suunnitelmiin jaarviointeihin samanaikaisesti• ympäristövaikutusten arvioinnilla on välittömät vaikutuksetasemakaavoitukseen ja arviointi toimii myös asemakaavoituksenarviointina• hankkeen toteuttamisen aikataulu nopeutuuToimintakokonaisuuden yhteisvaikutuksetEKJH Oy ja L&T tekevät yhteistyötä koko jätekeskuksen suunnitelmienja toimintojen yhteensovittamiseksi. Jätekeskuksenalueelle tehtävissä ympäristövaikutusten arvioinneissa jamaankäyttösuunnitelmissa sekä niihin liittyvissä selvityksissäpyritään ottamaan huomioon alueen toimintojen muodostamakokonaisuus.26 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

6.4 Arvioitavat ympäristövaikutukset ja tehdytselvitykset6.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen,maankäyttöön ja maisemaanYhdyskuntarakenneSelostuksessa esitetään arvio suunnittelualueen soveltumisestaolemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöönsekä tärkeisiin toimintoihin ja verkostoihin (mm. liikenneyhteydetsekä sähkö-, vesi- ja viemäriverkostot) ja tuleviinrakentamisalueisiin ja -kohteisiin.MaankäyttöArvioinnissa tarkastellaan suunnittelualueen ja lähiympäristönkaavoitustilannetta ja suunnitelmien toteutumisvaihetta.Erityishuomio arvioinnissa kiinnitetään alueen läheisyydessäsijaitseviin häiriintymiselle alttiisiin kohteisiin kuten asutukseen.MaisemavaikutuksetHankkeen vaikutuksia maisemaan ja rakennettuun ympäristöönhahmotetaan alueen nykyisen tilan ja hankesuunnitelmanavulla. Maiseman nykyinen luonne selvitetään maastokäynneinsekä karttojen ja ilmakuvien avulla. Hankesuunnitelmanavulla arvioidaan hankkeen aiheuttamat muutokset maisemassa.Hankkeesta laaditaan havainnekuvia.6.4.2 Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiinMaaperäArvioinnin lähtötiedoksi koottiin olemassa olevat tiedot jätekeskuksenmaa- ja kallioperästä. Laajennusalueen maaperänlaadun selvittämiseksi alueella tehtiin erillinen pohjatutkimus.Pohjatutkimuksessa alueelle kairattiin 44 painokairausta jasamassa yhteydessä otettiin maanäytteitä sekä asennettiinkolme pohjaveden havaintoputkea. Lisäksi pohjatutkimuksessaja suunnittelussa käytettiin hyväksi alueella aikaisemmintehtyjä porakonekairauksia (36 kpl). Pohjatutkimuksen avullaselvitettiin laajennusalueen maaperän laatu sellaiselle tasolle,mikä mahdollistaa yleissuunnitelman teon.Maa- ja kallioperätietojen ja hankesuunnitelmien perusteellaarvioitiin rakentamiseen liittyvien maansiirto- ja louhintatöidentarve ja laajuus. Toiminta-aikana jätteiden ja pilaantuneidenmaa-ainesten käsittelyn seurauksena maaperään voi joutuahaitallisia aineita. Toiminta-aikaisten vaikutusten ja toimintaanliittyvien vaikutusten arvioinnissa huomioitiin maaperän nykyinenlaatu, haitta-aineiden ominaisuudet sekä jätekeskuksenrakenteelliset ratkaisut kuten vaikutuksia ehkäisevät tiivisrakenteetja vesien käsittelymenetelmät.• Kuva 6-2 Alueelle tehdyt kairauspisteet28 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

PohjavedetSelostuksessa esitetään tiedot pohjavesioloista sekä arviopohjavesivaikutusten laajuudesta karttatarkastelun ja olemassaolevan tutkimusaineiston perusteella. Pohjaveden laatuaon seurattu nykyisen jätekeskuksen tarkkailuohjelmien mukaisesti.Käytettävissä olevien tietojen (maaperän laatu, käsittelyalueidenpohjarakenteet ja vesienkäsittelyjärjestelmät)ja päästöarvioiden perusteella arvioitiin hankkeen vaikutuksetpohjaveden laatuun ja vaikutusalueeseen. Vaikutuksen merkitystätarkasteltaessa otettiin huomioon vaikutusalueen laajuusja pohjaveden nykyinen käyttö.PintavedetVesiin kohdistuvia vaikutuksia hankealueen ympäristössä ontarkasteltu seuraavien lähtötietojen perusteella:• Alueelle varastoitavien jätejakeiden määrä ja laatu sekämuodostuvien hulevesien määrä ja eri yhdisteiden laatuominaisuudet• Sadanta- ja valuntatietojen sekä alueiden pinta-alatietojenperusteella on arvioitu hulevesien laimenemista ympäröivissäojavesissä• Erityinen huomio kiinnitettiin vesieliöstölle haitallisten aineiden(raskasmetallit, orgaaniset klooriyhdisteet) esiintymiseenja vaikutuksiin• Pintavesien nykytilan (luonnontilaisuus, humuspitoisuus,ravinnetaso, eliöyhteisöt, vesistön käyttötarkoitukset) perusteellaarvioitiin mahdollisen ympäristöriskin suuruutta• Nykyisestä toiminnasta pintavesiin kohdistuneet vaikutukset• Vaikutuksen merkitystä tarkasteltaessa otettiin huomioonvaikutusalueen laajuus, hulevesiä vastaanottavien pintavesienekologinen tila ja virkistyskäyttö• Maaperän laadun, maaston muotojen, käsittelyalueidenpohjarakenteiden ja suunniteltujen vesienkäsittelyjärjestelmienperusteella arvioidaan vaikutukset pohjaveteen javaikutusalueen laajuuteen• Nykyisestä toiminnasta pohjavesiin kohdistuneet vaikutukset• Vaikutuksen merkitystä tarkasteltaessa otettiin huomioonvaikutusalueen laajuus ja pohjaveden nykyinen käyttöArvioinnissa hyödynnetään EKJH:n nykyisen toiminnan vesienlaadun ja määrä tarkkailutuloksia (ks. edellä hankekuvauksessavesien käsittely).6.4.3 Vaikutukset ilmanlaatuunHankkeen varsinaisesta toiminnoista ilmaan aiheutuvia päästöjäovat lähinnä jätteiden murskauksesta aiheutuva pölyäminensekä jätteenkuljetusliikenteen ja työkoneiden aiheuttamatpakokaasupäästöt ja pölyäminen.Käsittelytoimintojen pölyämistä arvioidaan vastaavanlaisestatoiminnasta olevien kokemusten ja havaintojen perusteella.Arvioinnissa otetaan huomioon uuden hallin käyttöön otonpölyämistä vähentävä vaikutus.Liikenteen pakokaasupäästöt arvioidaan ajosuoritteiden japäästökertoimien avulla. Myös työkoneiden päästöt arvioidaankonetyypin, lukumäärän ja käyttöajan perusteella päästökertoimiakäyttäen. Arvioinnissa hyödynnetään saatavillaolevaa tutkimusaineistoa liikenteen aiheuttamista päästöistäeri käyttöasteisten teiden varsilla.Toiminnasta muodostuvan pölyn leviämistä arvioidaanmaastomuotojen ja tyypillisten sääolosuhteiden perusteella.Vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon ympäristön erityispiirteetkuten asutuksen ja muiden herkkien kohteiden sijainti.Ilmanlaatuarvioita verrataan annettuihin ilmanlaadun ohje- jaraja-arvoihin (VNp 480/1996 ja VNA 711/2001).Pakokaasupäästöjen ja pölyn lisäksi arvioidaan hankkeen vaikutuksetloppusijoitusalueella muodostuvan kaatopaikkakaasunmäärään ja laatuun sekä loppusijoituksesta aiheutuvaanhajuhaittaan. Nykytilanteen kartoittamiseksi selvitetään millaistahajuhaittaa jäteaseman nykyisestä toiminnasta on ilmennyt.Suunniteltujen toimintojen aiheuttamaa muutosta arvioidaanolemassa olevan tiedon ja mahdollisten aiempien kokemustenperusteella. Vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioonympäristön erityispiirteet, kuten asutuksen ja muiden herkkienkohteiden sijainti.6.4.4 Liikenteen vaikutuksetYmpäristövaikutusten arviointiselostukseen koottiin tiedothankkeen vaikutuspiirissä olevien teiden ja katujen liikennemääristäja liikenteen aiheuttamasta melusta Tiehallinnolta jakaupungilta. Arviointiselostuksessa arvioitiin etenkin melu- japölyvaikutusten lisääntyminen laajennuksen ja louhintatoiminnanaiheuttaman liikennemäärän kasvun johdosta. Myös kohtaamispaikkojenja liittymien turvallisuus arvioidaan.Arvioinnissa selvitettiin hankkeeseen sisältyvien toimintojenaiheuttamat liikennemäärät, liikenteen rakenne sekä kohdistumineneri tie- ja katuosuuksille. Toiminnasta aiheutuvan liikenteenvaikutusta arvioidaan suhteessa katujen ja teiden nykyiseenja ennustettuun liikenteeseen. Samalla arvioitiin teiden jaliittymien rakentamis- ja parantamistarvetta. Arviointi tehdäänniiltä tie- ja katuosuuksilta, joissa hankkeen aiheuttaman liikenteenlisäyksestä aiheutuva vaikutus on havaittava.Ajoneuvoliikenteen lisäksi tarkastellaan vaikutuksia kevyeen liikenteeseen,sen liikenneturvallisuuteen sekä virkistysreitteihin.6.4.5 MeluvaikutuksetMelua aiheutuu lähinnä murskauksesta, hallien ilmastoinnista,työkoneista sekä ulkoisesta ja sisäisestä liikenteestä.Tarkastelussa huomioitiin vallitseva taustamelu, joka johtuunykyisen jätekeskuksen toiminnasta ja liikenteestä.Toiminnan ja sen aiheuttaman liikenteen vaikutus lähialueidenmelutasoihin selvitettiin laskennallisesti toiminnoissa käytettävienkoneiden ja ajoneuvojen lähtömelutasojen perusteella.Melulaskennat on tehty 3d –maastomallin huomioivallaSoundPlan -laskentaohjelmalla, versio 6.4, joka perustuuyhteispohjoismaiseen tieliikenne- ja teollisuusmelun laskentamalliin..Mallissa otettiin huomioon mm. maastonmuodot,rakennusten este- ja heijastusvaikutukset sekä maaperän vaimennus.Laskennallisia melutasoja verrattiin melutason yleisiinohjearvoihin (Vnp 993/1992). Meluvaikutuksia arvioitaessahuomioitiin erityisesti lähiasutuksen sijainti.2007 Ramboll Finland Oy29

6.4.6 RoskaantuminenKäsittelytoimintojen aiheuttamaa roskaantumista arvioitiinjätekeskuksen nykyisestä toiminnasta olevien kokemustenperusteella. Arvioinnissa otettiin huomioon edellä esitettyjentoimintojen siirtyminen alueelle rakennettavaan halliin.6.4.7 Vaikutukset luontoonLuontoselvitykset laaditaan Suomen ympäristökeskuksen oppaan”Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – kaavoituksessa,YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa” mukaisesti.Laajennusalueella tehtiin luontoselvitys, jonka tavoitteena onantaa riittävä kokonaiskuva alueen luonnonympäristöstä sekäselvittää ne luonnon ominaispiirteet ja arvokkaat elinympäristöt,jotka tulee ottaa huomioon jätteiden käsittelykeskustasuunniteltaessa. Lisäksi tarkasteluun sisällytettiin mahdollisetsuunnittelualueiden lähiympäristössä sijaitsevat arvokkaatluontokohteet, jotka ovat joko paikallisesti arvokkaita tai sisältyvätjohonkin suojeluohjelmaan tai –strategiaan ja joihinsijoitusratkaisulla saattaa olla vaikutuksia.Maastotyöt tehtiin lokakuussa 2006, huhtikuussa 2007 (biologiTarja Ojala) ja heinäkuussa 2007 (ornitologi SampsaCairenius). Syksyllä 2006 suunnittelualue kuvioitiin puustorakenteenperusteella olemassa olevaa metsätaloussuunnitelmaatarkemmin ja keväällä selvitettiin liito-oravan esiintyminenalueella; pohjatietona käytettiin alueella vuonna 2000 tehtyjäliito-oravahavaintoja. Kesällä 2007 selvitettiin tarkemmin linnustonliikkumista ja sen vaikutuksia lähialueella erityisestivaikutuksia kalan poikaskasvatukseen tarkoitetuilla luonnonviljelylammikoilla.6.4.8 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin javiihtyvyyteenIhmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi jaetaan tässä terveyteenkohdistuviin vaikutuksiin sekä elinoloihin ja viihtyvyyteenkohdistuviin nk. sosiaalisiin vaikutuksiin. Ihmisten elinoloihin javiihtyvyyteen vaikuttavat monet asiat. Usein kaikki ympäristövaikutuksetvaikuttavat joko välittömästi tai välillisesti paikallistenasukkaiden elinoloihin ja viihtyvyyteen.Sosiaaliset vaikutuksetSosiaalisina vaikutuksina arvioidaan hankeen vaikutuksia:• asenteisiin, ennakkokäsityksiin ja pelkoihin• asumisviihtyvyyteen ja maisemaan• alueiden virkistyskäyttöön (esim. marjastus, sienestys, kalastus,metsästys, ulkoilu, hiihto, suunnistus) ja harrastusmahdollisuuksiin• liikkumiseen ja kulkuyhteyksiin (turvallisuus, estevaikutukset)• yhteisöllisyyteen (mm. suunnittelun aiheuttamat ristiriidat)• välillisesti palveluihin, elinkeinonharjoittamiseen ja luonnonvarojenhyödyntämiseen.Sosiaalisten vaikutusten tunnistamisessa ja arvioinnissa selvitettiinne ryhmät, joihin vaikutukset erityisesti kohdistuvat.Näitä ovat erityisesti Jätekeskuksen rajanaapurit ja muut senlähistöllä asuvat ja elinkeinotoimintoja harjoittavat. Samallaarvioitiin, miten haittavaikutuksia voitaisiin minimoida ja ehkäistä.Sosiaalisten vaikutusten arviointimenetelminä käytettiin kartta-ja tilastoaineistojen, lehtikirjoitusten ja eri tavoin työn aikanasaadun palautteen (yleisötilaisuuksien palautelomake)tuloksia. Sosiaalisia vaikutuksia selvitettiin sekä asiantuntijaarvioinaettä paikallisten ihmisten kokemuksina. Näitä vartentehtiin teemahaastatteluja karttatyöskentelynä. Tämä toteutettiinerillisessä tilaisuudessa, johon kutsuttiin kaikki toimintaalueenkiinteistöjen haltijat ja niissä asuvat. Kutsuja lähetettiin63:lle kiinteistölle.Vaikutusarvioinnin pohjaksi analysoitiin myös alueen väestöstäkertovia tilastotietoja, karttoja ym. alueen palveluista jatoiminnasta kertovia julkaisuja, jotta voidaan kuvata suunnittelualueennykyisiä elinoloja. Yleisötilaisuuden palautekyselyja hankkeesta eri tavoin annetut palautteet ja lehtikirjoituksetmuodostivat tärkeän tietolähteen ihmisiin ja yhteisöihin kohdistuvienvaikutusten arvioinnissa.Taustatietojen keräämisessä ja sosiaalisten vaikutusten tunnistamisessaja arvioinnissa hyödynnettiin lisäksi:• paikallisten asukkaiden ja viranomaisten asiantuntemusta• alueella aiemmin mm. maankäytön suunnittelun yhteydessätehtyjä selvityksiä ja kyselytutkimuksia• vastaavantyyppisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointeja• sosiaali- ja terveysministeriön oppaita sekä tunnistuslistoja• arviointiohjelmasta saatuja lausuntoja ja mielipiteitä• hankkeeseen ja arviointiin liittyvää lehtikirjoittelua.Osana sosiaalisten vaikutusten arviointia tarkastellaan hankkeenvaikutuksia virkistyskäyttöön.TerveysvaikutuksetTerveydellisten vaikutusten arviointia käsitellään erityisesti ilmapäästöjensekä melu- ja liikennevaikutusten yhteydessä.Lisäksi muut terveysperusteiset vaikutukset kuvataan vaikkane olisivat vähäisiä.Arvioinnin lähtökohtana on jatkossa seuraavien lupamenettelyjennäkökulmasta se, että terveyshaittaa aiheuttava vaihtoehtoei koskaan ole toteuttamiskelpoinen. Terveydellistenvaikutusten arviointi liittyy terveyssuojelua koskevan erityislainsäädännönlisäksi läheisesti ilmaa, pinta- ja pohjavesiä jamaaperää koskevien vaikutusten arviointiin sekä kaavoituksenlähtökohtiin.Ilmapäästöjen terveysvaikutuksia arvioidaan Suomessa käytössäolevien päästöille asetettujen ohje- ja raja-arvojen avulla.Melun terveysvaikutuksia arvioidaan vastaavasti vertaamallamallinnettuja melutasoja melun ohjearvoihin.30 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

6.4.9 Vaikutukset elinkeinoelämään ja jätehuoltoonElinkeinoelämäVaikutuksia elinkeinoelämään arvioidaan tarkastelemalla kolmenkilometrin vyöhykkeellä tapahtuvaa elinkeinotoimintaa jajätekeskuksen vaikutuksia niille.6.8 Vaihtoehtojen vertailuHankkeen toteutusta verrattiin hankkeen toteuttamatta jättämiseen.Lisäksi selostuksessa esitetään perustelut hankkeentoteutusvaihtoehdolle.JätehuoltoSuunniteltu toiminta mahdollistaa jätehuollon keskeisten osaalueidentoteutumisen asetettujen tavoitteiden mukaisesti.Arvioinnissa kuvataan missä määrin hanke edesauttaa jätehuollontavoitteiden toteutumista.6.4.10 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseenHankkeella on lukuisia vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen.Puhdas kierrätyskelpoinen materiaali kuten paperi,pahvi, lasi ja metalli ohjataan suoraan sitä raaka-aineenatai tuotteena käyttävään laitokseen ja näin säästetään neitseellisiäraaka-aineita. Valmistettavalla kierrätyspolttoaineellavoidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Luonnonvarojen hyödyntämiseenkohdistuvien vaikutusten suuruutta arvioitiin suoraantalteen saadun materiaalin ja korvattavan polttoaineenmäärällä.6.4.11 Arvio ympäristöriskeistäYmpäristövaikutusten arvioinnissa tunnistetaan tarkasteltavaantoimintaan liittyviä mahdollisia häiriötapahtumia ja vaikutusketjujasekä häiriöiden seurauksia.Riskitarkastelu tehdään analysoimalla tapahtumista mahdollisestiseuraavat ongelmat ja arvioimalla miten ongelmavaikutuksetminimoidaan ja esitetään korjaavia toimenpiteitä.6.5 Epävarmuustekijät ja oletuksetHankkeen suunnitteluun ja ympäristövaikutusten arviointiinvaikuttaa kaikki se epävarmuus, joka liittyy käytettyyn tietoonja menetelmiin. Arviointiselostuksessa kuvataan keskeisimmäthankkeeseen ja arviointimenetelmiin liittyvät oletukset jaepävarmuustekijät ja esitetään arvio miten nämä vaikuttavathankkeen toteuttamiseen ja tehtyihin arvioihin.6.6 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinotTärkeimmät hankkeen haitalliset vaikutukset halutaan tunnistaajo alkuvaiheessa, jolloin voidaan suunnitella niideneliminointi- tai vähentämiskeinot. Arvioitaessa hankkeen vaikutuksiaympäristöön etsitään mahdollisuuksia vähentää merkittäviähaitallisia vaikutuksia. Näitä tuodaan esiin arviointiselostuksessa.6.7 Vaikutusten seurantaTarkkailu ja vaikutusten seuranta voidaan jakaa käyttötarkkailuun,päästötarkkailuun ja vaikutusten tarkkailuun.Arviointiselostukseen laadittiin suuntaviivat jätekeskuksenlaajennuksen vaikutusten seuraamiseksi. Yksityiskohtainensuunnitelma laaditaan lupahakemusvaiheessa ja se täsmennetäänympäristöluvan ehtojen mukaiseksi.2007 Ramboll Finland Oy31

7. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI7.1 Maaperä ja pohjavedet7.1.1 Maaperä- ja pohjavesisuhteetMaaperäKukkuroinmäki ja Saunaharju ovat paikoitellen jyrkkäpiirteisiäkalliomäkiä. Kallio esiintyy avokalliona tai ohuen moreenikerroksenpeittämä. Kalliomäkien väliin jäävän laaksopainanteenmaalajina on 2-4 metriä paksu, vettä kohtalaisesti - hyvin läpäiseväsorainen hiekkamoreeni. Etelä-Karjalan JätehuoltoOy:n alueen etelä- ja pohjoisosassa maaperä on pintaosaltaanhienoa hiekkaa ja silttiä vaihettuen syvemmällä silttiseksihiekkamoreeniksi. Pohjoisosan maakerrokset ovat paksut,paikoitellen 16 metriä. Alueen länsiosassa esiintyy pienelläalueella savea. Kukkuroinmäen reunamilla maaperä on osittainsuota. Kivilaji alueella on tasarakeista rapakivigraniittia,jossa on jonkin verran rakoilua.Hankealue muodostuu etelässä kallioalueesta, jonka päälläon noin kahden metrin moreenikerros. Hankealueella kallioaluemuuttuu pohjoiseen mentäessä maaperältään saviseksisiltiksi ja paikoin laihaksi saveksi. Alueen pohjoisosan savi/silttikerrokset ovat paikoin yli 10 metriä paksuja ennen koviamaakerroksia.Maaperä on pohjatutkimusten perusteella huonosti tai kohtalaisestivettä läpäisevää. Näytteiden perusteella pintakerrostenvedenläpäisevyys vaihtelee 4.1 x 10 -10 – 1.6 x 10 -5 m/s.Alueen nykyinen maanpinta on korkeimmillaan kallioalueellanoin +78 mpy (merenpinnan yläpuolella).Laajennusalueen keskiosa muodostuu lievästä laaksopainanteesta,josta pintavedet laskevat sekä itään, että länteen.Laaksopainanteessa maanpinta on noin tasolla +54 mpy.PohjavedetKukkuroinmäen alue ei sijaitse varsinaisella pohjavesialueella.Tehtyjen pohjatutkimusten yhteydessä alueelle asennettiin havaintoputketjoista saatujen tulosten perusteella vedenpinnantasoon noin 1,5 metriä maanpinnasta. Paikoin vedenpinnanhavaittiin olevan lähes maanpinnan tasolla. Maaperän laadunperusteella havainnoitu vesi on orsivettä.Pohjaveden virtaus alueella on vähäistä, johtuen tiiviistä maaperästäja matalasta maaston muodosta. Pohjaveden arvioidaanpurkautuvan pintavedeksi laaksopainanteen ojiin. Pieniosa pohjavedestä voi maastomuotojen perusteella virrata laajennusalueeltaitään, Konnunsuon suuntaan, ja osin myös länteenIhantjoen suuntaan. Silmämääräisesti arvioituna alueellasijaitseva kallio on rakoileva ja kallioalueelta voi pohjavesiävirrata kauemmaksi ennen pintavedeksi purkautumista.Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee noin 3 km jätekeskuksesta173 51 Joutsenonkangas, lk I). Kukkuroinmäen alueeltaei ole hydraulista yhteyttä tälle pohjavesialueelle. Lähin muupohjavesialue on Ravattila-Nevala (0517307A), joka sijaitseenoin 5.3 kilometriä koilliseen kohteesta.Nykyisen toiminnan vaikutuksia alueen pohjavesiin on seurattulähistöllä sijaitsevista pohjavesiputkista. Lähin näyteputkisijaitsee toiminnassa olevalla jätealueella, noin 200 metrinpäässä laajennusalueen reunasta. Jo perustilaselvityksessäosoittautui, että pohjavesissä esiintyi paikoin runsaasti alumiiniaja rautaa. Vedet ovat olleet hapettomia tai vähähappisia.Ympäristössä tapahtuneen rakentamisen seurauksena eräissänäytteissä on ollut kiintoaineksesta johtuvaa sameutta.Vuonna 2006 veden kloridipitoisuus oli alhainen, ollen luokkaa6 mg/l. Pohjaveden laadussa ei ole havaittu muutoksia, jotkavoitaisiin liittää suotovesistä johtuviksi.7.1.2 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteenVaikutukset maaperään ja pohjaveteen ovat suoria, jos suotovettäkulkeutuu rikkoontuneiden rakenteiden kautta pohjaveteen.Jätteiden kulkeutuminen maaperään on erittäinepätodennäköistä, mutta pölyämisen kautta haitta-aineitasaattaa kulkeutua ympäristöön esimerkiksi pilaantuneistamaa-aineksista. Kukkuroinmäen laajennusalue tulee olemaantavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen sijoitusalueena.Mahdolliset haitta-aineet ovat raskasmetalleja sekä orgaanisiahaitta-aineita.Lähtökohtana maaperä ja pohjavesivaikutusten arvioinnissaon pidetty vastaavista kohteista saatuja tietoja muodostuviensuotovesien osalta ja sijoitettavien jätteiden osalta.Maaperävaikutusten osalta tärkeitä lähtökohtia ovat tehtävätmaansiirto ja louhintatyöt sekä tehtävät laajennusalueelle tehtävätpohjarakenteet. Maaperässä ei aistivaraisesti todettuhaitta-aineita, joten lähtökohtaisesti laajennusalueella maaperänoletetaan olevan puhdasta. Laajennusalueelle ei oleasennettu pohjavesiputkia eikä siellä ole kaivoja, joten alueenpohjaveden oletetaan olevan puhdasta. Lähin pohjavesiputkisijaitsee nykyisellä jätealueella noin 200 metrin päässä laajennusalueenreunasta. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n Vuoden2005 ympäristön vuosiraportin mukaan alueen pohjavesiputkissaei ole havaittavissa muutoksia jätekeskuksen toiminnasta.Suunnitellun hankeen mukainen vaihtoehtoUuden jätealueen rakentaminen vaatii runsaasti louhintatöitä.Alueen eteläosa on tarkoitus louhia samalle tasolle kuin nykyinenjätealue (+ 59.0 mpy). Kallioalueen lakialue sijaitseenoin tasolla +77.0 mpy. Kallioaluetta on jo louhittu runsaastinykyisen jätealueen tieltä. Louhittava määrä on noin 720 000m 3 , jota osin käytetään uuden alueen rakentamisessa ja osinkuljetetaan Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n alueelle varastoonjatkokäyttöä varten. Maamassoja joudutaan rakentamisen aikanakaivamaan alueelta 281 000 m 3 . Louhintatyöt aiheuttavatfyysisiä muutoksia maaperässä, muuttaen alueen rakennetunympäristön näköiseksi.32 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

• Taulukko 7.1. Tiivisrakenteiden läpi suotautuvat vesimäärät jatkuvan vesipaineen alaisena.Alue Pinta-ala Eristeen arvo VesimääräPuhtaita vesiä muodostavatalueet3.0 ha 1 x 10-9 –1 x 10-7 m/s< 0,00002 – 0,002 m 3 /dOngelmajätteiden loppusijoitusalue8.0 ha 1 x 10-10 m/s < 0.00085 m 3 /dOngelmajätteiden käsittelyalue 1.5 ha 1 x 10-10 m/s < 0.000015 m 3 /dTavanomaisen jätteen loppusijoitusalue8.0 ha 1 x 10-9 m/s < 0,0014 m 3 /dLouhinnalla ei arvioida olevan vaikutusta pohjaveden kemialliseenlaatuun, mutta hankealueen lähimmissä tarkkailuputkissavoi esiintyä kiintoaineesta johtuvaa samentumaa. Alueenulkopuolella louhinnalla ei arvioida olevan vaikutusta maaperääntai pohjaveteen.Laajennusalueella pohjaveden muodostuminen voi vähentyä,kun louhintavaiheessa sadevedet johdetaan pois alueelta.Myöhemmin louhitulle alueelle rakennetaan tiiviit loppusijoitusalueensekä käsittelykentän rakenteet.Jätekeskuksen loppusijoitusalueiden pohjarakenteet tehdäänvaltioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaisesti.Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen pohjarakenteet tuleevastata seuraavaa:• Vedenläpäisevyys (k < 6.7 x 10-10 m/s), kun tiivistyskerroksenpaksuus on 0,5 metriä• Rakenne varmistetaan keinotekoisella eristeellä• Ongelmajätteen loppusijoitusalueen pohjarakenteet tuleevastata seuraavaa:• Vedenläpäisevyys (k < 6.0 x 10-10 m/s), kun tiivistyskerroksenpaksuus on metrin• Rakenne varmistetaan keinotekoisella eristeelläPohjarakenteiden johdosta suotoveden kulkeutuminen maaperääntai pohjaveteen estyy. Rakenteiden pysyessä ehjinäsuotoveden haitta-aineilla ei ole vaikutusta alueen maaperääntai pohjaveteen. Jätetäytön sisäiset suotovedet kerätään pohjarakenteenpintaa myöten käsittelyyn, jolloin niillä ei ole vaikutustamaaperään tai pohjaveteen.Koska alueella pohjaveden virtaus on vähäistä ja maaperä onheikosti tai vain kohtalaisesti vettä läpäisevää, mahdollisenvuodon sattuessa haitta-aineiden leviäminen maaperään japohjaveteen on hidasta, eikä vaikutuksia arvioida esiintyvänalueen ulkopuolella. Louhittavalle kallioalueelle rakennettavatsijoitusalueet ovat hyvin kantavalla pohjalla, jolloin rakennevaurioitaei pääse syntymään pohjan painumisen vuoksi.Laajennusalueen pohjoisosa sijaitsee savisen silttikerroksenpäällä, jonka on arvioitu painuvan noin 0.5 metriä jätetäytönalla. Rakenteet suunnitellaan siten, että ne sallivat painumisenja rakennevaurioita ei pääse syntymään.Loppusijoitusalueiden pinta-ala on kohtalaisen suuri (17 ha)ja lisäksi alueelle on tarkoitus tehdä noin 4,5 ha päällystettyjäkenttiä. Nämä alueet estävät pohjaveden muodostumistaja voivat jätekeskuksen alueella aiheuttaa pohjavedenpinnanalenemista. Jätekeskuksen alueella ei ole käyttövesikaivoja,joten pohjaveden pinnan alenemisella ei ole vaikutusta talousvesikäyttöön.Jätteen käsittelyn ja loppusijoituksen vaikutukset maaperäänvoivat syntyä pölyämisen kautta. Pölyämistä voi tapahtualähinnä ongelmajätteen loppusijoitusalueelle sijoitettavan pilaantuneenmaa-aineksen kautta. Voimakkaasti pilaantuneetmaa-ainekset kuljetetaan peitettyinä alueelle ja sijoitetaan peitettyinä,joten riski pölyämisen aiheuttamista vaikutuksista onerittäin pieni.Hanketta ei toteuteta vaihtoehto / 0-vaihtoehto.Tilanteessa, jossa laajennusaluetta ei toteuteta, maaperän japohjaveden laatu säilyy ennallaan.2007 Ramboll Finland Oy33

7.2 Pintavedet7.2.1 NykytilaVesistömaantieteellisesti hankealue sijaitsee Juustilanjoenpäävesistöalueelle sijoittuvalla Saimaan kanavan osa-alueella.Kukkuroinmäen alueelta pintavedet virtaavat kahta reittiä.Länsiosan vedet virtaavat suo-ojien kautta alueen sivuitse kulkevaanIhantjokeen. Oja laskee myöhemmin SoskuanjokenaSaimaan kanavaan.Itäosan vedet virtaavat suo-ojia pitkin ensin itään noin 1km, jonka jälkeen ne yhtyvät Pieniojaan. Ojaan kerääntyvätvedet virtaavat Konnunsuon ympärysojaan. Konnunsuonojitusjärjestelyistä riippuen vedet kulkeutuvat edelleenSoskuanjokeen tai Hyvättilänsuon kautta Leppäsjokeen jaedelleen Suokumaanjoen kautta Suokumaanjärveen.Rajavetenä toimiva järvi sijaitsee Vuoksen päävesistöalueella,Suokumaanjoen osa-alueella. Järven pinta-ala on noin 3 km2. Valuma-alue on peltovaltainen. 1980- luvulla peltoprosenttioli 34 %. Järven keskisyvyys on 5 metriä. Runsaan ravinnekuormituksenvuoksi järven kuormituksen sietokyky on ylitetty.Kerrostuneisuuskausina alusvedessä esiintyy hapettomuuttaja sen seurauksena sisäistä kuormitusta. Kunnostus vesialtaantilan parantamiseksi on käynnissä. Hanke on EU:n rahoittama.Yhtenä tärkeänä hoitomuotona on valuma-alueeltatulevan kuormituksen merkittävä vähentäminen.Tarkasteltavat oja/jokivedet virtaavat erittäin peltovaltaisellavaluma-alueella, jossa lisäksi on turvetuotantoa. Siten vesiinkulkeutuu kiintoainesta (humusta) ja ravinteita haja- sekä pistekuormituksena.Tämä alentaa niiden yleisluokitusta. Vuosien2000-2003 vedenlaatutulosten perusteella Saimaan kanavaon luokiteltu välttävään laatuluokkaan. Samaan luokkaan kuuluuSuokumaanjärvi ja siihen laskeva Suokumaanjoki.Vuoden 2005 kesäkuun alussa Soskuanjoen happamuudeltaanlähes neutraali (pH 7,1) vesi oli virtaussuunnassa ennenIhantijoen liittymää erittäin runsasravinteista, ylirehevää (fosforia93 μg/l ja typpeä 2600 μg/l). Ravinteista suurin osa oli suoraanleville käyttökelpoisessa muodossa. Sameassa vedessähappitilanne oli hyvä (kyllästysaste 79 %). Noin 4,5 km liittymäkohdanalapuolella kokonaisravinteita oli lievästi emäksisessä(pH 7,2) vedessä seuraavasti, fosfori 120 μg/l ja typpi 1800μg/l. Hapen kuluminen oli hieman suurempaa (kyllästysaste73 %) kuin yläpuolisessa pisteessä.Elokuussa 2005 Suokumaanjoen lievästi emäksinen (pH 7,2)ja erittäin humuspitoinen (väri 210 mg Pt/l) vesi oli voimakkaanravinteikasta (fosfori 210 μg/l ja typpi 2500 μg/l). Happitilanneoli hyvä (kyllästysaste 83 %). Suokumaanjärvestä (kokonaissyvyys9,7 m) otettu näyte osoitti järven ylirehevän luonteen(pintavedessä fosforia 160 μg/l, a-klorofylli 23,4 μg/l).Happitilanne pohjan läheisessä vedessä oli heikko (kyllästysaste34 %).Nykyisen jätekeskuksen vaikutuksia ympäristössä olevienvesien laatuun on seurattu erillisen ohjelman mukaisesti.Alueelta suotautuvissa vesissä on esiintynyt kohonneita bakteeri-ja kloridipitoisuuksia. Vesissä on esiintynyt myös ravinteitaja erittäin pieniä pitoisuuksia metalleja. Ojavesissä ravinnetasoon viljelyalueilla tyypillisesti koholla. Vesissä on ollutmyös runsaasti bakteereja. Vuonna 2006 happamuus vaihtelivälillä pH 5,0 - 7,3. Erityisiä suotovesivaikutuksia ei todettu.• Kuva 7-1. Yleiskartta hankealueen sijainnista ja pintavesien esiintymisestä.34 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

7.2.2 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiinYleistäPurkuvesistössä happamuus (pH) ja vedessä olevat epäorgaanisetja orgaaniset yhdisteet ovat tärkeitä tekijöitä,laimenemisasteen lisäksi, hulevesissä mahdollisesti esiintyvienhaitta-aineiden aiheuttamien eliöstövaikutusten kannalta.Happamuuden lisääntyessä (pH:n alentuessa) metalliensaatavuus yleensä kasvaa. Poikkeuksen muodostaa arseeni,joka emäksisissä (pH >7) olosuhteissa muuttuu liukoiseen jasamalla eliöstölle haitalliseen muotoon. Metallien haitallisuusriippuu pitoisuustason ja veden happamuuden lisäksi monistamuistakin tekijöistä, kuten hapetusasteesta, olomuodosta,altistumisajasta ja -reitistä.Rakentamisen aikaiset vaikutuksetPintavedetLaajennusalueella keskeisiä kiviaineksen louhinnasta aiheutuviaseurauksia ympäröivissä pintavesissä voivat olla tasausallaskäsittelynjälkeen maastoon johdettavissa hulevesissäesiintyvä kiintoainekuormitus ja siitä johtuva veden samentuminen.Lisäksi hienoaineksessa voi olla eräitä metalleja.Kokemusten perusteella louhosalueilta maastoon johdettavathulevedet voivat olla emäksisiä ja typpipitoisia. Sen sijaanvesien rehevöitymisen kannalta keskeistä ravinnetta, fosforia,vesissä on vähän. Raskasmetalleja vedessä ei joko ole tai pitoisuudetovat erittäin pieniä. Emäksisessä ympäristössä metallitsitoutuvat tiukasti runsaaseen eloperäiseen ainekseen,eivätkä siten kulkeudu helposti vesieliöihin. Toisaalta liukoistaarseenia kuivatusvesissä arvioidaan olevan erittäin vähän.Typen yhdisteitä hulevesiin voi vapautua louhinnassa käytetystäräjähdysaineesta. Tämän todennäköisyys ei kuitenkaanole suuri. Jos pintavesiin kulkeutuu suuria määriä typpeäsellaisessa muodossa, joka on suoraan levien käytettävissä,tämä voi aiheuttaa ojavesien jo nykyisin rehevien olosuhteidenäärevöitymistä.Vaikutusalueen ei arvioida ulottuvan yli 15 kilometrin etäisyydelläsijaitsevaan Suokumaanjärveen asti. Pitkällä virtausmatkallasuurin osa typen yhdisteistä joko sitoutuu kasvillisuuteentai vapautuu ilmakehään (denitrifikaatio). Mahdollinen rehevyydenvoimistuminen louhosalueelta tulevien sadevesienpurkuojissa ei heikennä niiden ekologista arvoa joka voidaanarvioida vähäiseksi. Lisäksi on huomattava, että rakentaminenja siitä johtuvat vaikutukset kestävät vain rajoitetun ajan.• Kuva 7-2. Hankealueen yläpuolinen valuma-alue ja hulevesien johtamissuunnat.2007 Ramboll Finland Oy35

Jätekeskuksen alueella tarvittavien kenttäalueiden rakennustöidenaikana hulevesien kiintoainepitoisuus tulee olemaankoholla. Vaikutuksen suuruus riippuu mm. töiden aikaisistasääolosuhteista. Tässäkin tapauksessa vesistövaikutukset(sameuden kasvu) jäävät väliaikaisiksi.Käytön aikaiset vaikutuksetPintavedetEdellä esitetyn mukaisesti vastaanotto- ja varastointikentiltämuodostuvan huleveden määräksi on arvioitu 19 500 m 3 vuodessaeli keskimäärin 53 m 3 vuorokaudessa. Maastoon johdettavavesimäärä vaihtelee sadantaolosuhteiden mukaisesti.Avoimilla jätekentillä ja liikennealueilla muodostuvat hulevedetvoivat sisältää pieniä pitoisuuksia epäpuhtauksia, kutenraskasmetalleja, öljyjä, kloorifenoleita, haihtuvia orgaanisiayhdisteitä ja happea kuluttavia yhdisteitä. Ravinne- ja kiintoainepitoisuudetovat normaalisti alhaisia.Hankealueen viereisissä ojissa olosuhteet ovat yleensä emäksiset.Tällöin hulevesissä vielä mahdollisesti liuenneina esiintyvätmetallit, joiden pitoisuudet voidaan vertailutietojen perusteellaarvioida pieniksi, sitoutuvat ojavesissä oleviin rauta- jamangaaniyhdisteisiin sekä runsaana esiintyvään orgaaniseenainekseen. Rasvaliukoisuutensa ansiosta kloorifenolit voivatkertyä vesieliöihin. Yhdisteet kuitenkin hajoavat luonnossavarsin nopeasti, joten ne eivät juurikaan rikastu vesien ravintoverkostoissa.Kun länsipuolen vedet johdetaan maastoon Ihantjoen alaosalle,hulevedet laimenevat jo purkupaikalla normaalisti kohtalaisenhyvin. Purkupaikan yläpuoleisella valuma-alueellamuodostuvien vesien määräksi voidaan arvioida noin 3000m 3 /d. Muutaman kilometrin virtausmatkan jälkeen vesimäärätedelleen kasvavat Soskuanjoessa. Vähäisintä laimeneminenon alivirtaaman aikana. Toisaalta tällöin myös valunta on pientä,eikä näin ollen vesiäkään juuri muodostu jätekeskuksenalueella. Länsipuolella pääasiallisin vaikutusalue rajoittuu purkupaikanja Soskuanjoen väliselle osalle jokea. Laimeneminenja vesistövaikutukset pysyvät edellä esitetyn kaltaisina, vaikkamyös nykyisen toiminta-alueen puhtaat hulevedet johdettaisiinsamaan purkupaikkaan.Hankealueen itäpuolella laimenemisolosuhteet suo-ojissa(valuma-alueen latvaosalla) ovat länsipuolta heikommat.Tämän vuoksi hulevesien johtaminen länsipuolen pintavesiinon suositeltavaa. Kuitenkin suo-ojien arvioidun vähäisen ekologisenmerkityksen perusteella eliöstöön kohdistuvat vaikutuksetjäävät täälläkin pieniksi.7.2.3 Haittojen vähentäminenLouhintavaiheLouhinnasta aiheutuvia pinta- ja pohjavesivaikutuksia voidaanminimoida tekemällä työ yhdessä vaiheessa, kuten on suunniteltukin.Tasausaltaassa louhosalueelta tulevista sadevesistäirtoaa runsaasti hienojakoista kivipölyä. Altaassa kiintoaineslaskeutuu pohjalle, josta se voidaan aika ajoin poistaa.Räjäytystyössä typpiyhdisteiden pääsy hulevesien mukanamaastoon pyritään työteknisesti estämään.Louhintatöissä pohjaveden aleneminen voidaan estää tiivistämällälouhittava seinämä tai injektoimalla kallioseinämä injektointiaineilla.Tarvittaessa pohjaveden alentuminen voidaanestää myös lisäämällä vettä pohjavesialtaaseen.ToimintavaiheVesienkäsittelyn suurinta riskiä, jätevesien joutumista käsittelemättöminäympäristöön poikkeuksellisissa tulvatilanteissa jaesim. laiterikkojen sekä pitkäaikaisten sähkökatkosten aikanapyritään kaikin tavoin vähentämään. Myös keväällä, lumiensulamisen aikaan, ja muulloin pitkäaikaisten sateiden seurauksenasuoto- ja hulevesiä muodostuu runsaasti. Tasausaltaatmitoitetaan siten, että niihin voidaan kerätä keskimäärin kerrankymmenessä vuodessa toistuvan rankkasateen aikana hankealueellamuodostuvat jätevedet.Riskiä pinta- ja pohjavesien pilaantumisesta voidaan lisäksipienentää:• pitämällä tasausaltaat mahdollisimman tyhjinä• varastoimalla sateensuojassa sellaiset jätejakeet, joistavoi liueta haitta-aineita sadeveteen• avaamalla jätekenttiä asteittain ja viimeistelemällä täytönpäätevaiheeseen tulleet alueet mahdollisimman nopeastija huolellisesti• auraamalla käsittelyalueilta lumet ennen sulamiskautta• huoltamalla viemärirakenteet (kaivot, sakkapesät) säännöllisestiHanketta ei toteuteta vaihtoehto 0-vaihtoehto.Mikäli jätekeskuksen laajennusta ei toteuteta, vaikutuksetalueen pinta- ja pohjavesiin säilyvät nykyisen kaltaisina.Seurantatulosten perusteella erityisiä suotovesistä johtuviavaikutuksia ei ole todettu.36 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

7.3 Kasvillisuus ja eläimistö7.3.1 Kasvillisuuden ja eläimistön nykytilaSuunnittelualue on talousmetsää, jota on viime vuosina hakattuvoimakkaasti. Alue rajoittuu pohjoisessa hakkuukypsään jaluonnontilaiseen kivennäismaakuusikkoon, idässä ojitettuihinsoihin, etelässä avohakkuualaan sekä lännessä peltoihin jaIhantjokeen. Kasvillisuudeltaan alue on tavanomaista, paikoitellensoistunutta/kivistä puolukka-, mustikka- ja käenkaalimustikkatyypinkivennäismaakangasta (VT, MT ja OMT).Kivennäismailla pääpuulaji on kuusi ja sekapuuna kasvaarauduskoivua sekä mäntyä. Suunnittelualueen itäpuolisellaojitetulla suolla kasvaa mäntyä ja sekapuuna hieskoivua.Kuvassa 7-3 on esitetty suunnittelualueen metsikkökuviot.Suunnittelualueen lähiympäristössä on tehty useita havaintojauhanalaisesta (VU) sekä luontodirektiivin liitteiden II ja IV 1 lajista,liito-oravasta (Pteromys volans).1Luontodirektiivin II-liite: yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit,joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita(Natura 2000 -verkosto). Luontodirektiivin IV-liite: yhteisön tärkeinäpitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua.Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen onkiellettyä.• Kuva 7-5. Kukkuroinmäen pohjoisrinteen talousmetsäkuusikkoa.• Kuva 7-4. Kukkuroinmäen laki.• Kuva 7-6. Nuorta koivutaimikkoa kuviolla 5.2007 Ramboll Finland Oy37

• Kuva 7-3. Kukkuroinmäen suunnittelualueen metsikkökuviot.Kuvio 1 Vastikään avohakattu kuvio alueen eteläosassa.Kuvio on osa suurempaa avohakkuualaa, joka jatkuu kuvioltaetelään. Myös Kukkuroinmäen kivinen laki on hakattu aukoksi..Kuvionlänsireunassa kasvaa erittäin järeitä kolohaapoja(kuva 7-4).Kuvio 2 Soistunutta mustikkatyypin kangasta loivassa lännensuuntaisessarinteessä. Kehitysluokaltaan kuvio on nuortakasvatusmetsää; pääpuulaji on kuusi, sekapuuna kasvaahies- ja rauduskoivua.Kuvio 3 Suunnittelualueen laaja-alaisin yhtenäinen metsikkö,joka on harvennushakkuin hoidettua hakkuukypsää talousmetsäkuusikkoa;sekapuuna luoteiskulman kivikkoisen mäenpäällä kasvaa mäntyä. Muita puulajeja alueella kasvaa harvakseltaan,lähinnä rauduskoivua. Puuston alla ei kasva pensaitaeikä alikasvosta. Kasvupaikkatyypiltään kuvio on pääasiassamustikkatyypin (MT), paikoitellen käenkaali-mustikkatyypin(OMT) kangasta. Kasvilajistoltaan alue on tavanomaista; pohjakerroson kenttäkerrosta vallitsevampi; pohjakerroksen valtalajion seinäsammal. Muita yleisiä lajeja ovat puolukka, mustikka,rohtotädyke, metsäalvejuuri ja metsäkastikka (Kuva 7-5).Kuvio 4 Kuvion 5 avohakkuussa osittain säästetty alue, jossahakatun ylispuuston alla kasvanut kuusikko on jätetty pystyyn.Kehitysluokaltaan puusto on nuorta kasvatusmetsää (kuusikko)ja paikoitellen varttunutta taimikkoa (rauduskoivikko).Kasvupaikkatyypiltään kuvio on puolukkatyypin (VT) kivennäismaakangasta.Kuvio 5 Avohakkuuala, joka on mustikkatyypin (MT), paikoitellenmyös puolukkatyypin (VT) kangasta. Aukolla onrunsaasti ojia, jotka eivät näy kartassa. Aukolla kasvaa nuorikoivutaimikko ja kenttäkerroksen valtalajeja ovat maitohorsma,vadelma sekä paikoitellen mesiangervo ja kastikat. Aukonpohjoisreuna rajautuu vanhaan metsään, jossa harvennukseton jätetty paikoin kokonaan tekemättä ja välikerroksen puutovat kuolleet pystyyn (kuva 7-6).Kuvio 6 Aukolle jätetty ojanreunuskuvio, joka on varttunuttakasvatusmetsää. Kuvion pohjoislaidalla kasvaa järeää haapaa,pääpuulajeja ovat kuitenkin rauduskoivu ja hieskoivu.Muita puulajeja kuusi ja mänty.Kuvio 7 Aukolle jätetty nuori ojanvarsikasvatusmetsikkö.Pääpuulaji on hieskoivu, muita puulajeja harmaaleppä, kuusija mänty.Kuvio 8 Avohakkuun yhteydessä kuviolle jätetty nuori kasvatusmetsäkuusikko;muita kuviolla kasvavia puulajeja ovathaapa, harmaaleppä, hieskoivu ja rauduskoivu.Kuvio 9 Pieni tien pohjoispuolinen kuvio, joka kehitysluokaltaanon uudistuskypsää metsää. Metsätyypiltään kuvio onsoistunutta mustikkatyypin kangasta, pääpuulaji on kuusi.Muita puulajeja ovat mänty sekä ojan varressa runsaana kasvavahaapa.38 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

• Kuva 7-7. Kukkuroinmäen liito-oravahavainnot vuonna 2000.Olemassa olevat tiedot liito-oravan esiintymisestäKukkuroinmäen alueella perustuvat Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksenaineistoon vuodelta 2000. Vanhat havaintopaikatja suunnittelualueen lähiympäristön metsät sekä pellonreunatinventoitiin huhtikuussa 2007; maastokäynnin yhteydessäselvitettiin sekä liito-oravan vanhojen elinympäristöjennykytila että mahdolliset uudet havaintopaikat; avohakkuunjälkeen ei kuitenkaan enää löydetty merkkejä liito-oravan oleskelustaalueella. Vuonna 2000 tehdyt liito-oravahavainnot onesitetty kuvassa 7-7.Havaintopaikka 1 Suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevanvanhan havaintopaikan puusto on mustikkatyypin kuusivaltaistasekametsää, jossa sekapuuna kasvaa mäntyä ja vähänrauduskoivua; ojan varressa kasvaa pienialainen haavikko,jossa on sekä ohutläpimittaista että järeää haapaa (d 1,3> 40cm). Vanhalta havaintopaikalta tai suunnittelualueen pohjoispuolisestavanhasta metsästä ei löytynyt liito-oravan jätöksiä.Havaintopaikka 2 Liito-oravan havaintopaikan metsä on jätettyavohakkuussa hakkaamatta ja kuvion reunoilla kasvaarunsaasti järeää haapaa. Jättöpuuryhmästä ei kuitenkaan löytynytjätöksiä.Havaintopaikka 3 Alueen puusto on hakkuukypsää talousmetsäkuusikkoa,joka kasvaa soistuneella mustikkatyypin(MTs) kankaalla. Vanhalla havaintopaikalla kasvaa kolme järeäähaapaa. Alueelta ei tehty jätöshavaintoja. Havaintopaikaneteläpuolella metsä muuttuu reheväksi käenkaali-mustikkatyypinsoistuneeksi kankaaksi (OMTs) ja alueen eteläosassaaukon reunalla kasvaa kookkaita kolohaapoja. Myöskään em.alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravan pesinnästä tai ruokailusta.Havaintopaikka 4 Kukkuroinmäen länsirinteen puusto onhakkuin käsiteltyä kuusikkoa ja kuuset ovat paikoitellen erittäinjäreitä. Sekapuuna kasvaa vähän rauduskoivua. Mäenpäällä puusto muuttuu mäntyvaltaiseksi. Alueelta ei tehty jätöshavaintoja.Suojelualueet ja kohteetKukkuroinmäen suunnittelualueen välittömässä läheisyydessäei ole luonnonsuojelualueita eikä muihin luonnonsuojeluohjelmiinja/tai strategioihin kuuluvia alueita. Lähin suojelualue onNatura-verkostoon kuuluva, noin viiden hehtaarin suuruinenKivisaaren lehtokorpi (FI0407006, SCI). Natura-alue sijaitseeKonnunsuon turvetuotantoalueen kaakkoispuolella ja senetäisyys suunnittelualueesta on noin 3,5 kilometriä.7.3.2 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöönSuunnitellun hankkeen mukainen vaihtoehtoHankkeen vaikutukset kasvillisuuteen jäävät vähäisiksi, silläsuunnittelualueen luonnonolosuhteet ovat tavanomaiset jahakkuin käsiteltyjen metsien kasvilajisto tavanomaista ja metsätyypeilleominaista. Alueella ei myöskään ole uhanalaisteneliölajien esiintymiä lukuun ottamatta liito-oravahavaintojavuodelta 2000. Laajamittaisten avohakkuiden jälkeen lajistaei kuitenkaan enää ole tehty havaintoja suunnittelualueella taisen lähiympäristössä.Hanketta ei toteuteta vaihtoehtoSuunnittelualue jää metsätalouskäyttöön, ellei sitä hyödynnetäjatkossa jätehuoltoalueena. Vaikutuksiltaan ero hankkeenmukaiseen vaihtoehtoon on pieni, koska lajisto on alueellatavanomaista, eikä uhanalaisia tai suojeltavia lajeja alueellaole.2007 Ramboll Finland Oy39

7.4 Ilmanlaatu7.4.1 Ilmanlaadun nykytilaAlueen ilmanlaatuun vaikuttavat nykyisin aluejätekeskus jasen toiminnasta aiheutuva liikenne. Aluejätekeskuksen vaikutuksetilmanlaatuun koostuvat lähinnä murskauksessa ja kaatopaikkatoiminnassamuodostuvasta pölystä sekä kompostoinnissaja kaatopaikkatoiminnassa muodostuvasta hajusta.Murskauslaitoksessa pölyä tuottavat jätteen murskaimet.Hajua jätekeskuksella muodostuu pääasiassa orgaanisen jätteenhajoamisprosessissa. Pääosa orgaanisen jätteen kompostoinnistatapahtuu suljetussa kompostoinnissa ja jonkinverran jälkikompostoinnista. Kompostointilaitoksen poistokaasutkäsitellään ennen ulkoilmaan johtamista. Jätekeskuksenhajuhaittoja tarkkaillaan laitoksen tarkkailuohjelman mukaisesti.Ilmanlaadun vaikutukset kuten pöly ja haju kohdistuvat pääasiallisestilähialueen kiinteistöille. Lähimmät kiinteistöt ovatyli 500 metrin päässä koko jätekeskusalueen ulkorajasta.Varsinaisista hajua ja pölyä aiheuttavista toiminnoista etäisyyson vielä suurempi.7.4.2 HajuKukkuroinmäki sijaitsee hajuhaitan kannalta edullisessa paikassa.Alle 500 metrin etäisyydellä ei sijaitse eikä sinne olesuunnitteilla hajuille herkkiä kiinteistöjä. Jätekeskuksen ympäristöönjää suojapuustoa joka myös vaimentaa hajuvaikutusta.Pidetyissä yleisö- ja teemahaastattelutilaisuuksissa nousi esillekolme hajupäivää viimeisen vuoden aikana. Tätä voidaanjätekeskuksen toiminnassa pitää hyvin pienenä määränä.7.4.3 PölyTarkasteltavan toiminnan ilmapäästöjen vaikutukset ovat suurimmillaanlaajennuksen aikana. Tällöin louhinnan ja murskauksenvaatima kiviainesten käsittely ja siihen liittyvä liikennekohottavat ilman pölypitoisuutta paikallisesti.Kivenmurskaamossa ja kallion louhinnassa syntyy pölyä poraamisesta,räjäyttämisestä, raaka-aineen kippaamisestamurskaimen kitaan, kiviaineksen pudotuksesta kuljettimille javarastokasoihin sekä työmaaliikenteestä. Myös työmaakenttienpölyäminen voi olla merkittävää tuulisissa olosuhteissa.UlkoilureittiSuunnittelualuen. 1 kmn. 2kmKivisaarentieKonnunsuon vankila0 1 000metriä2 000Lähin asutus ja muut häiriintyvät kohteet• Kuva 7-8. Lähiasutus ja muut häiriintyvät kohteet40 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

Kivenmurskauksessa syntyvä pöly on pääosin raskaampiapatrikkeleita (halkaisija > 100 μm) ja se laskeutuu painovoimanvaikutuksesta nopeasti. Kallion porauksessa syntyväpöly on hienojakoisempaa leviten tuulisissa oloissa pitemmälleympäristöön.Meteorologiset olot (tuuli, sade, lämpötilajakautuminen) ja kiviaineksenkosteus vaikuttavat oleellisesti pölyn leviämiseen.Pölylähteet sijaitsevat usein matalalla ympäristöön nähden,mikä lyhentää pölyn kulkeutumaa.Suomessa tapahtuvan kiven murskauksen TSP-pölypäästöjämitattaessa on saatu seuraavia tuloksia:Etäisyys laitoksesta(m)Leijumapitoisuussoramurskaus(μg/m³)Leijumapitoisuuskalliomurskaus(μg/m³)50 1 400 – 7 500 3 200 – 7 500100 500 – 1 200 1 500 – 3 600200 100 – 500 600 –1 100300 0 – 300 300 – 600400 0 – 200 0 – 400Mittausten kohteena olevat laitokset edustivat pölynpoistoltaanns. B-luokkaa jossa pölyävät kohteet on koteloitu.Pölyämisen kannalta laitokset eivät siis olleet parasta mahdollistatekniikkaa. Etäisyydestä häiriintyviin kohteisiin johtuensuoralla pölypäästöllä ei arvioida olevan vaikutuksia asutuksenläheisyydessä.Liikenteen tien pinnasta ilmaan nostattama pölyllä saattaaolla vaikutuksia liikenneväylien läheisyydessä. Tällainen tilannevallitsee kaikkialla Suomessa erityisesti keväisin, jolloin talvenaikana tielle levitetty hiekka sekä tien pinnasta hioutunutpöly kohoavat ilmaan ajoviiman vaikutuksesta. Pölyämiseenvaikuttavat liikenteen nopeus, ajoneuvojen aerodynaaminenkoko sekä tiellä olevan hienoaineen määrä. Teiden pölyämisenkannalta ei ole merkitystä millainen ajoneuvo pölynnostaa ilmaan. Maa-ainesten ajossa tieväylät ovat kuitenkinusein pyöräurissa kulkeutuneen tai lavalta varisseen aineksenvuoksi pölyävämpiä kuin normaalit liikenneväylät. Pölyämistävoidaan vähentää merkittävästi huolehtimalla kestopäällystettyjenteiden puhtaudesta.7.5 Melu ja tärinä7.5.1 Melun ohjearvot sisällä ja ulkonaValtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (taulukko7-10, Vnp 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojenehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksimaankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekärakentamisen lupamenette lyssä. Päätös ei koske ampuma- jamoottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelletateolli suus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksitarkoitetuil la alueilla.Jos melu sisältää impulsseja tai kapeakaistaista ääntä, niinmit taustuloksiin lisätään 5 dB ennen niiden vertaamista ohjearvoihin.• Taulukko 7.2. Melun ohjearvot ulkona.Alue ja käyttötarkoitusLAeq, enintään07-22 22-07Asumiseen käytettävät alueet 55 dB 50 dBVirkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässäläheisyydessä55 dB 50 dBHoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 dB 50 dB 1)Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissaja niiden välittömässä läheisyydessäsekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevatalueetLoma-asumiseen käytettävät alueet,leirintäalueet ja virkistysalueet taajamienulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet55 dB 45 dB 1)45 dB 40 dB 2)1)Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa.2)Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita eiyleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.LAeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi terveydensuojelulain(734/94) nojalla alkuvuodesta 1997 uudet sisätilojen melutasojenohjearvot (taulukko 5-2).• Taulukko 7.3. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen melutasonohjearvot.Huoneisto ja huonetilaLAeq, enintään07-22 07-22Asuinhuoneet, paitsi keittiö 35 dB 30 dBAsunnon muut tilat ja keittiö 40 dB 40 dBHoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat,potilashuoneet35 dB 30 dBPäiväkodit, lastentarhat, lasten ja henkilökunnanoleskeluun tarkoitetut huoneet40 dB 30 dBKokoontumis- ja opetushuoneistotluokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muuthuonetilat, joissa edellytetään yleisönsaavan puheesta hyvin selvän ilmanäänenvahvistuslaitteiden käyttöä. 35 dB -Muut kokoontumistilat 40 dB -Työhuoneistot (yleisön kannalta vastaanottotilatja toimistohuoneet)35 dB -LAeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)7.5.2 Melun nykytilaNykyiseen jätekeskuksen melu koostuu alueen sisäisestä liikenteestä,koneiden työskentelystä sekä laitostoimintoihin liittyvienkoneiden käyntiäänestä. Jätteiden käsittelyssä syntyvämelu on verrattavissa teollisuusmeluun.Nykytilanteessa päiväajan ohjearvoon verrannollinen 55 dBmeluvyöhyke rajoittuu pääosin jätekeskuksen alueelle. Alueelletulevan ajoreitin varrella sijaitsee Saikkolan ja Mentulan kyläyhteisöissäasuinrakennuksia 55 dB:n melualueella.2007 Ramboll Finland Oy41

7.5.3 Melu- ja tärinävaikutuksetMeluKukkuroinmäen laajennusalueen rakentamisen meluvaikutuksetaiheutuvat pääosin louhinnasta ja murskauksesta.Rakentamisen aikana päiväajan ohjearvoon verrannollinen 55dB meluvyöhyke ulottuu enimmillään noin 300-400 m jätekeskuksenalueen ulkopuolelle. Kukkuroinmäen alueella ei sijaitseasuinrakennuksia yli 55 dB:n rakentamisaikaisen melun alueella.Etäisyys kalankasvatuslaitokseen on noin puoli kilometriä.Etäisyys sikalaan on noin 1,3 kilometriä ja siitoskanalaannoin 2,3 kilometriä.Toiminnan aikana meluvyöhykkeet ovat huomattavasti pienemmätja 55 dB meluvyöhyke rajoittuu pääosin jätekeskuksenalueelle. Liikenteen meluvaikutukset rajoittuvat aivan pääasiallisenliikennereitin varressa oleviin asuintaloihin. Uudenkuljetusreitin varressa on kuitenkin merkittävästi vähemmänasutusta kuin nykyisen kuljetusreitin varressa. Jätekeskuksenliikenteen aiheuttama lisäys vt 12:n liikenteen meluun on alle1 dB.TärinäAlueen sijainnista johtuen louhinnan synnyttämästä tärinästäei aiheudu haittaa asutukselle, eläimille, rakennuksille tai rakenteille.• Kuva 7-9. Melun leviäminen nykytilanteessa.• Kuva 7-10. Rakentamisen aikaiset melualueet• Kuva 7-11. Toiminnan aikaiset melualueet42 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

7.6 Liikenne7.6.1 Liikenteen nykytilaLiikenneverkko:Ajo nykyiselle Jätekeskuksen alueelle tapahtuu pääasiassavaltatieltä 6, eritasoliittymän kautta Nuijamaan suuntaan valtatielle13 ja siitä edelleen yhdysteiden 14831 (Soskuan pt)ja 14833 (Tuomojan pt) kautta Jätekeskusalueelle johtavalleHulkonmäen yksityistielle. Osa Joutsenon suunnan liikenteestäkäyttää yhdystietä 3931 (Partala-Ravattila) saapuen alueelletien 14833 kautta. Lisäksi satunnaisia kuljetuksia tulee alueellesuoraan pohjoisesta, turvetuotantoalueen läpi olevaatieyhteyttä pitkin.Valtatiellä 6 on vasempaan kääntyvien kaistat yhdysteiden3931 ja 14826 (Utrasaaren pt) liittymässä. Valtatiellä on 80km/h nopeusrajoitus liittymän kohdalla. Yhdystien 3931 nopeusrajoitusvaltatien puoleisessa päässä on 50 km/h ja tiellä onkevyen liikenteen väylä tien pohjoispuolella noin 1,2 kilometrinmatkalla Partalan suuntaan.Valtatiellä 13 on väistötila ja oikealle kääntyvien kaista yhdystien14831 liittymässä. Liittymäalue on valaistu. Yhdystiensuuntausta on parannettu vuonna 2005 ja tie on näin ollen hyvässäkunnossa. Parannetun ajoradan leveys on noin 7 metriäja tie on päällystetty.Yhdystien 14833 Soskuan länsipuolisen osuuden leveys onnoin 6 metriä ja itäisen osuuden leveys on noin 7 metriä. Tielläon kestopäällyste.Tiehallinto on laatinut tiesuunnitelman valtatien 6 parantamiseksivälillä Mattila-Muukko. Suunnitelmassa on esitetty valtatienelikaistaisena tienä ja Muukkoon on suunniteltu rakennettavaksieritasoliittymä. Yhdysteiden 3931 ja 14826 nykyisettasoliittymät valtatielle 6 tällöin poistuvat. Eritasoliittymästärakennetaan uudet tieyhteydet Partalan ja Mentulan suuntiin.Liikennemäärät:Valtatien 6 keskimääräinen liikennemäärä valtatien 13 eritasoliittymänlounaispuolella on noin 13900 ajoneuvoa vuorokaudessaja koillispuolella noin 13410 ajoneuvoa vuorokaudessa.Raskaan liikenteen vastaavat määrät ovat 2300 ajoneuvoa(n.16,5 %) ja 1610 ajoneuvoa (n.12 %) vuorokaudessa.Yhdystien 3931 liittymän koillispuolella valtatien keskimääräinenliikennemäärä on noin 12500 ajoneuvoa vuorokaudessa,josta raskasta liikennettä on noin 1570 ajoneuvoa (n.12,5 %).Valtatien 13 keskimääräinen liikennemäärä valtatien 6 ja yhdystien14831 välisellä osalla on noin 3160 ajoneuvoa vuorokaudessa,josta raskaan liikenteen osuus on noin 740ajoneuvoa (n.23 %). Yhdystien liittymän kaakkoispuolella onkeskimäärin liikennettä 2680 ajoneuvoa vuorokaudessa, jostaraskasta liikennettä on 740 ajoneuvoa (n.27,5 %).Yhdystien 3931 (Partala-Ravattila) liikennemäärä valtatien 6ja yhdystien 14833 välisellä osalla on keskimäärin 1070 ajoneuvoavuorokaudessa ja tien 14833 liittymän itäpuolella 240ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen määrät ovatem. osuuksilla vastaavasti noin 130 ajoneuvoa (n.12 %) ja 20ajoneuvoa (n.8 %) vuorokaudessa.• Kuva 7-12. Jätekeskuksen ja Soskuan liittymä valtatiellä 13.• Kuva 7-13. Jätekeskuksen ja Soskuan liittymä valtatiellä 13.• Kuva 7-14. Hulkonmäentien liittymä2007 Ramboll Finland Oy43

Yhdystien 14831 (Soskuan pt) keskimääräinen vuorokausiliikenneon noin 520 ajoneuvoa, josta raskasta liikennettä on 50kappaletta (n.10 %)Yhdystien 14833 (Tuomojan pt) liikennemäärä on Soskuanyhdystien pohjoispuolella noin 170 ajoneuvoa ja eteläpuolellanoin 610 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskasta liikennettäpohjoisosalla on 20 ajoneuvoa (n.12 %) ja eteläosalla noin 70ajoneuvoa (n.11 %) vuorokaudessa.LiikenneturvallisuusValtatiellä 6, yhdystien 3931 liittymässä, on sattunut viisi poliisintietoon tullutta onnettomuutta vuosien 2002-2006 välisenä aikana.Onnettomuuksista kaksi tapahtui risteävien ajoneuvojenajaessa suoraan, yksi onnettomuuksista oli tieltä suistuminen,yksi oli eläinonnettomuus ja yhdessä onnettomuudessa ajoneuvokääntyi vasemmalle toisen eteen. Onnettomuuksissaloukkaantui kaksi henkilöä.Valtatiellä 13 on tapahtunut valtatien 6 ja yhdystien 14831välisellä osalla tarkastelujaksolla 18 onnettomuutta.Onnettomuuksista ei ole kuitenkaan sattunut yhtään valtatienja yhdystien 14831 liittymässä.Yhdystiellä 3931 on sattunut yksi poliisin tietoon tullut onnettomuusvuosien 2002-2006 välisenä aikana. Onnettomuustapahtui ajoneuvon väistäessä toista ajoneuvoa ja suistuessatieltä. Onnettomuudessa ei tapahtunut henkilövahinkoja.Yhdystiellä 14831 on tarkasteluajanjaksolla tapahtunut kaksipoliisin tietoon tullutta onnettomuutta. Toinen onnettomuuksistaoli kohtaamisonnettomuus ja toinen oli tieltä suistuminenyhdystien 14833 liittymässä. Suistumisonnettomuudessaloukkaantui yksi henkilö.Yhdystiellä 14833 on tapahtunut neljä onnettomuutta vuosien2002-2006 välisenä aikana. Onnettomuuksista yksi tapahtuiyhdysteiden 3931 ja 14831 välisellä osuudella ja kolme muutatien loppuosalla. Onnettomuuksista yksi oli tieltä suistuminen,yksi oli eläinonnettomuus ja yhdessä onnettomuudessa ajoneuvokääntyi vasemmalle toisen eteen. Lisäksi oli yksi muuonnettomuus. Suistumisonnettomuudessa loukkaantui yksihenkilö.7.6.2 Liikenteen vaikutuksetNykyisellään Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toiminnan liikennemäärätovat keskimäärin 200 ajoneuvoa vuorokaudessa,josta raskaan liikenteen osuus on noin 120 ajoneuvoa (60 %).Uuden käsittelykeskuksen keskimääräinen vuorokausiliikenneon arvioitu olevan noin 85 täysperävaunukuljetusta vuorokaudessa.Laajennusosan käyttöönoton jälkeen on raskaiden ajoneuvojenkeskimääräinen kokonaisvuorokausiliikennemäärä180-200 kappaletta. Kevyiden ajoneuvojen keskimääräinenvuorokausiliikenne on noin 80 ajoneuvoa.Hankkeesta aiheutuva liikennemäärän kasvu ei ole valtateidenliikennemääriin verrattuna kovin merkittävä. Jätekeskuksenlaajennuksesta aiheutuva liikennemäärän lisäys lisää onnettomuusriskiälähinnä liittymissä ja yhdystieverkolla. LiikenneJätekeskukseen on opastettu tällä hetkellä valtatieltä 13Soskuan kautta suunnittelualueelle. Reitti on lyhin ja suorinyhteys päätieverkolle ja lisäksi valtatien ja Soskuan välinentieyhteys sekä valtatien liittymä on vasta parannettu.Jätekeskuksen liikenne tulisikin pyrittävä jatkossa ohjaamaankokonaisuudessaan valtatien 13 kautta, jolloin ei aiheuduparantamistarpeita muulle yhdystieverkolle, ei heikennetä liikenneturvallisuuttaPartalan ja Mentulan suunnalla eikä nykyisessävaltatien tasoliittymässä. Valtatie 13 liittyy valtatiehen 6eritasoliittymän kautta.Valtatien 6 parantamistoimenpiteet tulevat mahdollisesti vaikuttamaankäytettäviin ajoreitteihin yhdystien 3931 tasoliittymänpoistuessa sekä uusien tieyhteyksien rakentamisen janykyisten parantamisen myötä• Kuva 7-15. Tie jätekeskukseen44 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

7.7 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne7.7.1 NykytilanneSeutukaavaSuunnittelualue kuuluu Etelä-Karjalan liiton seutukaavanpiiriin. Ympäristöministeriö on vahvistanut seutukaava 4:n14.3.2001. Etelä-Karjalan 4. seutukaavassa Kukkuroinmäenalue on kaavoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET),johon on suunniteltu sijoitettavaksi maakunnallinen jätteenkäsittelylaitos.Seutukaavaselostuksen mukaan alueella onohjeellinen varaus maakunnalliselle jätteenkäsittelylaitokselleLappeenrannan ja Joutsenon rajalla, sisältäen vaihtoehtoisiasijoituspaikkoja. Alueen pohjoispuolella olevat alueet onkaavoitettu seutukaavassa maa- ja metsätalousalueeksi sekämaa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Yhdyskuntateknisenhuollon alue jatkuu jätekeskusalueen länsipuolelle. Idässä jaetelässä alue rajoittuu Konnunsuon turvetuotantoalueeseen.Kukkuroinmäen alueen kaakkoispuolella sijaitsee Konnunsuonkeskusvankila, jonka alue on seutukaavassa merkitty erityistoimintojenalueeksi (ER). Kukkuroinmäen luoteispuolitse kulkeeseutukaavaan merkitty ulkoilureitti.MaakuntakaavaEtelä-Karjalan maakuntakaavan laatiminen aloitettiin vuonna2004. Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainenyleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä.Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytönperusratkaisut sekä maakunnan tavoiteltu kehitys keskipitkälläja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavan tehtävänä onmyös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen.Maakuntahallitus laatii parhaillaan maakuntakaavantavoitteita. Seuraavat vaiheet ovat valmisteluvaihe jaluonnosvaihe.Maakuntahallituksen ja -valtuuston hyväksymisen ja ympäristöministeriönvahvistamisen jälkeen maakuntakaava tuleesyrjäyttämään seutukaavan.YleiskaavaJoutsenon kunnanvaltuuston 31.3.1980 hyväksymässäJoutsenon yleiskaavassa alue on maa- ja metsätalousaluettaMM1, tuotantoalue) rajoittuen vankila-alueeseen (EV).Eteläpuoleinen Konnunsuo on turvetuotantoaluetta.Vuonna 2006 hyväksytyn kaavoitusohjelman mukaan yleiskaavantarkistus on tarkoitus aloittaa vuosina 2006-2008.Erityishuomio kiinnitetään valtakunnalliseen kulttuurimaisemaanja kylien vesihuoltosuunnitelmaan.AsemakaavaJoutsenon kunta laatii tämän arviointimenettelyn kanssa rinnakkainalueelle asemakaavaa. Arviointimenettelyn aikanakertynyttä tietoa voidaan hyödyntää asemakaavoituksessa.Vastaavasti kaavoittajalla olevaa tietoa hyödynnettiinn arviointimenettelyssä.7.7.2 Vaikutukset maankäytön kannaltaJätteen käsittelykeskuksen laajentuminen Kukkuroinmäessäon voimassaolevien ja suunnitteilla olevien maankäyttösuunnitelmienmukaista.HANKKEEN SIJAINTI• Kuva 7-16. Ote seutukaavasta.2007 Ramboll Finland Oy45

HANKKEEN SIJAINTI• Kuva 7-17. Ote Joutsenon yleiskaavasta.46 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

7.8 VirkistyskäyttöKukkuroinmäki sijaitsee Konnunsuon laajan turvetuotantoalueenpohjoislaidassa. Luontoliikkumisen ja saavutettavuudenkannalta sijainti ei ole paras mahdollinen. Aluetta käytetäänkuitenkin metsästykseen, marjastukseen ja sienestykseen.Suunnittelualueen pohjoisreunalla sijaitsee Joutsenon keskustastaSoskuan sululle kulkeva retkeilyreitti. Reittiosuus on osayhtenäistä Etelä-Karjalan retkeilyreitistöä ja se kuuluu osanaEuroopan kaukovaellusreittiin E10. (kts kuva 7-9 kappaleessa7-4). Sen siirrosta on neuvoteltava maanomistajien kanssa.7.9 Maisema7.9.1 NykytilaMaisema-aluetyöryhmän valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossaKukkuroinmäen seutu kuuluu eteläiseen rantamaahanja siinä tarkemmin kaakkoiseen viljelyseutuun.Kaakkoista viljelyseutua luonnehtii korkokuvaltaan alava, muttamäkinen, karujen kalliokkojen ja vaihtelevien viljelyalueidensekä pienten soiden mosaiikki. Seutu on tyypillisintä rapakivigraniitinaluetta ruhjelaaksoineen, kulmikkaine avokallioineenja louhikkoineen. Harjuja alueella ei juuri ole. Joutsenossakaakkoisella viljelyseudulla on laaja, tasainen ja viljava maanviljelyllehyvät edellytykset tarjoava savikkoalue. Asutus onkeskittynyt viljelysmaiden tuntumaan ja ryhmittynyt viljelyalueitahalkovien teiden varsille vaihteleviksi ryhmä- ja nauhakyliksisekä haja-asutukseksi.Kukkuroinmäki sijoittuu olemassa olevan jätekeskuksen lounais-ja pohjoispuolelle. Jätekeskuksen laajennusalue sijoittuuitä-länsi suuntaisten Partalantien ja Kivisaarentien välisellevyöhykkeelle. Lähimaisemassa suunnittelualuetta ympäröivätmäkiset metsävyöhykkeet, joiden takana avautuvat länsi-,pohjois- ja itäpuolella alavat peltoaukeat sekä kaakossaKonnunsuon laaja turvetuotantoalue. Lännessä suunnittelualuerajautuu Ihantjoen laakson peltolohkoihin. Pohjois- ja itäpuolellaon talouskäytössä olevaa metsää, joille sijoittuu myöshakkuualueita.Suunnittelualue käsittää alueella olevan Kukkuroinmäen harjanteenkokonaan ja sen pohjoispuolisen metsäalueen, jokaon pääasiassa hakkuuaukeaa. Alueellisesti, noin kilometrinsäteellä Kukkuroinmäki on tällä hetkellä ympäristön korkeinkohta. Korkeuseroa alavan metsäalueen ja laajennusalueeseenkuuluvan Kukkuroinmäen lakialueen välillä on noin25 metriä. Kukkuroinmäki kohoaa perusmaanpinnantasolta+55 mpy tasolle +80 mpy erottuen kaukomaisemassa muutointasaisten turvetuotanto- ja viljelyalueiden taustalla idän jaetelän suunnasta katsottuna. Muista suunnista maastonmuodotja kasvillisuus estävät Kukkuroinmäen näkyvyyttä.Nykyinen, suunnittelualueen eteläpuolella sijaitseva jätekeskusei erotu kaukomaisemassa. Nykyisen jätekeskuksen jasuunnitellun laajennusalueen välittömässä läheisyydessäei ole asutusta. Lähin asutus on noin kilometrin etäisyydelläja maaston muodot ja kasvillisuus estävät näkyvyyden niinmaanteille kuin asutuille alueille.• Kuva 7-19. Konnunsuon-Joutsenon kirkonkylän valtakunnallisesti arvokas maisema-alue2007 Ramboll Finland Oy47

7.9.2 Ympäristön arvokohteetSuunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaallaKonnunsuon-Joutsenon kirkonkylän maisema-alueella, sijoittuensen luoteisreunamalle. Kulttuurimaisema on laaja jamonipuolinen viljelyalue, jota luonnehtivat kaakkoiselle viljelyseudulleominainen pienipiirteisyys ja toisaalta laajat ja viljavatsavikkoalueet. Konnunsuon-Joutsenon kirkonkylän maisemakokonaisuuson laaja alue, johon sisältyy niin suo-, viljely- kuinmetsäalueita sekä Saimaan kanavan rantaa. Alueen luonto onerityisen monipuolista.Jätekeskuksen laajennusalueen länsi- ja itäpuolille sijoittuvatnäyttävät, laajat peltoaukeat sekä kaakkoispuolelleKonnunsuon turvetuotantoalue.Noin seitsemän kilometrin etäisyydellä sijaitseva, vuonna 1918valmistunut Konnunsuon keskusvankila on luokiteltu valtakunnallisestiarvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi.7.9.3 VaikutuksetSuunnitellun hankkeen mukaiset vaikutuksetKukkuroinmäen lähi- ja luonnonmaisema muuttuu pysyvästilouhinnan ja jätekeskuksen laajentumisen vaikutuksesta.Perusmaanpinnan ja suunniteltujen loppusijoitusalueiden lakialueidenvälillä korkeuseroa tulee olemaan enimmillään noin35 metriä. Suunnitelman mukaisesti Kukkuroinmäki louhitaantasolta +80 mpy suunnittelualueen pohjoisosien perusmaanpinnantasoon +55-58 mpy. Uudet jätteen loppusijoitusalueettulevat sijaitsemaan nykyisen mäenharjanteen kohdalla ja senkoillispuolella. Täyttöjen lakikorkeus korkeimmillaan tulisi olemaan+86-90 mpy. Jätekeskuksen laajennusalueen loppusijoitusalueettulevat maksimikorkeudessaan olemaan nykyistäKukkuroinmäkeä korkeampia, alueellisesti selkeästi maastonkorkeimpia kohtia.• Kuva 7-20. Topografinen karttamalli Kukkuroinmäen maaston muodon muutoksista etelästä kuvattuna48 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

Maisemalliset vaikutukset keskittyvät suunnittelualueen lähiympäristöön.Laajennusalueen pohjois- ja länsipuolella olevan,noin 50 metrin levyisen suojametsävyöhykkeen puustoei täysin pysty peittämään loppusijoitusalueita näkymästä kyseisiinilmansuuntiin. Metsäisten vyöhykkeiden puuston korkeudeksion arvioitu 15-20 metriä. Läheisyydessä ei kuitenkaanole asutusta tai tiealueita, joille maisemallinen vaikutusnäkyisi.Laajempia maisemallisia vaikutuksia aiheutuu loppusijoitusalueidenkohotessa yli ympäröivien suojavyöhykkeidenpuuston korkeuden. Tällöin lakialueet mahdollisesti näkyvätkaukomaisemassa turvetuotanto- ja viljelyalueiden yli kaakkoonKonnunsuolle. Maisemallinen merkitys kaukomaisemassakuitenkin vähenee nopeasti etäisyyden kasvaessa.Kukkoroinmäen ja Saunaharjun rinteet kuitenkin suojaavatalueen toimintojen näkyvyyttä etelään.Mahdolliset avohakkuualat saattavat tosin avata yllättäviä näkymiäkaukomaisemaan.Laajennusalueiden lakialueet tulevat todennäköisesti näkymäänjätekeskukselle johtavalle Hulkonmäentielle. Liikennetiellä on pääosin jätekeskukselle tulevaa liikennettä, joten maisemahaittatielläliikkujille ei ole merkittävä. Jätekeskusalueeneteläpuolella sijaitsevalle Kivisaarentielle näkymiä ei synny.Metsäiset suojavyöhykkeet peittävät näkymät tieltä pohjoisensuuntaan sijoittuessaan lähelle tiellä liikkujaa.Loppusijoitusalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutustaja lähimmilläänkin noin kilometrin etäisyydellä sijaitsevaanasutukseen maaston muodot ja puustovyöhykkeet estävätmaisemalliset haitat. Metsävyöhykkeiden ja varttuneenpuuston säilyminen laajennusaluetta ympäröivillä metsäisilläalueilla on kuitenkin tärkeää maisemallisten vaikutusten ehkäisemiseksi.Maisemallinen vaikutus ja maisemakuvan luonne valtakunnallisestiarvokkaalla maisema-alueella ei merkittävästi muutujätekeskuksen laajennuksen johdosta, silla suunnittelualueliittyy jo olemassa olevaan jätekeskukseen. Maisema-alueenmerkittävimmät kohteet, tasaiset viljelyaukeat, sijaitsevat riittävälläetäisyydellä suunnittelualueesta.nykytilannesuunnitelma• Kuva 7-21. Kuvasovite lähimaisemasta2007 Ramboll Finland Oy49

Hanketta ei toteuteta / 0-vaihtoehtoOlemassa olevan jätekeskuksen voimassa olevan ympäristöluvanmukaisesti lopullisen täytön valmistuttua täytön huippukorkeusilman pintarakenteita tulee olemaan +90 metriämpy. Jos suunniteltua laajennushanketta ei toteuteta, nykyisenjätekeskuksen lakialueet tulevat siten olemaan maastonkorkeimpia kohtia näkyen mahdollisesti kaukomaisemassaturvetuotanto- ja viljelyalueiden yli kaakkoon Konnunsuolle.Jos laajennushanketta ei toteuteta, maisemallinen vaikutustulee olemaan laajennushankkeeseen verrattuna jonkin verranvähäisempi, sillä Kukkuroinmäki säilyisi jätekeskuksenluoteispuolella näkyvyyttä suojaavana maastoelementtinä.Mahdolliset avohakkuualat saattavat tosin avata yllättäviä näkymiäkaukomaisemaan.7.10 Sosiaaliset vaikutuksetSeuraavassa käydään aluksi lävitse lähialueen väestö- ja toimialatietoaja tämän jälkeen tarkastellaan sosiaalisia vaikutuksiaja niiden merkittävyyttä.7.10.1 Välittömän vaikutusalueen kiinteistönhaltijoiden näkemyksiäLähiympäristön asukkaiden, loma-asukkaiden ja muidenmaanomistajien mielipiteitä ja asenteita hanketta kohtaanselvittiin jätekeskuksen lähialueen maanomistajille suunnatullakyselyllä ja erikseen järjestetyllä kuulemistilaisuudella.Hankkeeseen liittyvien mielipiteiden ja toiveiden lisäksi vastaajiapyydettiin kuvailemaan minkälaiseksi he kokevat (asuin)ympäristön nykyisen tilanteen ja mitkä arvot ovat heille tähänliittyen erityisen tärkeitä.Vastauksia saatiin lähinnä alueella vakituisesti asuvilta.Erilliseen kuulemistilaisuuteen osallistui 16 vaikutusalueellavakituisesti asustavaa henkilöä. Nämä tekivät tilaisuudessaryhmätöitä. Ryhmissä oli tarkoitus tunnistaa lähialueen asukkailletärkeitä vaikutuksia. Taulukossa Seuraavat vaikutuksetnousivat esille:• Taulukko 7.4. Esittely- ja yleisötilaisuuksissa esille nousseita vaikutuksia ja niiden huomioon ottaminen YVA:ssaja toimenpide-ehdotuksia YVA: jälkeen (kyselyissä ja esittelytilaisuuksissa ja ryhmätöissä esille nousseet asiat)Esille noussut vaikutusEsille nousseet toimenpiteen YVA:nyhteydessäToimenpide-ehdotuksia YVA:njälkeenTienvarsien roskaantuminen (noin 10 km.säteellä jätekeskuksesta)Louhinnan vaaratekijät; melu ja lentävätkivenlohkareetSanktioita huonosti peitetyille kuormilleLouhinnan melu on arvioitu YVA:ssasamoin kuin räjäytysten määräHankkeista vastaavat huomioivat seurantaohjelmissaanErillinen louhintasuunnitelma ja riittävätiedottaminenBetonin murskauksen melu Toiminnan melutasot on arvioitu Hankkeista vastaavat huomioivat meluntorjunnassa ja seurantaohjelmissaanLouheen kuljetus ja hyödyntäminen (toivottavastisaataisiin hyödynnettyä 6 –tienuudishankkeissa)Lisääntynyt läpikulkuliikenne ja ylinopeudetKotasaarentielläLouheen kuljetusmäärät on arvioituYVA:ssaLäpikulkuliikenteen ohjaus poisKotasaarentieltäLouhe pyritään ohjaamaan omiin rakenteisiinja muihin hyötykäyttökohteisiinLiikenteen ohjausVaikutukset läheiselle kalanviljelyaltaalle Vaikutukset on YVA:ssa arvioitu Ympäristölupaan liitettävässä seurantaohjelmassaotetaan huomioonUusi tie Soskualta erittäin hyväParantaa liikenteellistä toimivuuttaKivisaarentieltä kääntyvälle liikenteelletien kallistus liikaaYhteydenpito tiehallintoonJätekeskuksen alueelta vesien johtaminenRiittävä tiedottaminenJätekeskuksen koneiden peruutusäänetNykyisen lunastusalueen sisällä kulkeemetsätie, jonka kautta kuljetaan pelloilleja jota pitkinkulkee valtakunnallinenretkeilyreitti E10 ”Joutsenon kirkonkylä-Soskua”.Suojapuusto tulee säilyttää. Nykyisenmetsänhoitosuunnitelman mukaan osaon suunniteltu kadettavanVesien johtaminen ja vesistövaikutukseton arvioituYVA –selostuksen esittelystä tiedotettavaerikseen lähialueen kiinteistöilleHäiritsevät perustusäänet ovat turvallisuustekijäReitti on huomioitu YVA:ssaSuojapuuston säilyttäminen on humioituYVA.n aikana. Metsänhoitosuunnitelmaanmuutettiin jo YVA:n aikanaVesien johtamisesta neuvoteltavaVuosittaiset tiedotukset lähialueen asukkailleReitin siirrosta esitetyiltä osin on neuvoteltavamaanomistajan/jien kanssaRiittävä suojapuusto turvataan.Alueen maaperän soveltuvuusMaaperän soveltuvuus on arvioituYVAssaRakennussuunnittelu50 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

Jätekeskushankkeeseen suhtauduttiin pääsääntöisesti myönteisesti.Kierrätyksen ja hyötykäytön tehostumista pidettiin hyvänäasiana ja tässä tarkasteltavan jätekeskuksen toivottiintarjoavan myös yksityisille ihmisille entistä monipuolisempiapalveluita. Toiminnan teollisuumaisuudesta huolimatta ihmisetyhdistävät jätteidenkäsittelytoiminnot edelleen usein vanhoihinkaatopaikkoihin ja niistä aiheutuneisiin haittoihin.Kukkuroinmäellä on jo joidenkin vuosien ajan harjoitettu jätehuoltotoimintaaja myös L&T on ainakin osin paikallisille tuttutoimija. Itse toiminta ja sen laajeneminen ei saatujen kannanottojenmukaan aiheuta enää pelkoja ja epäilyksiä vaanmielipiteet ja näkemykset pohjautuvat kokemuksiin nykyisestätoiminnasta ja sen aiheuttamista vaikutuksista. Nykyisestä toiminnastaaiheutuvat haitat, satunnainen haju, melu (koneidenperuutusäänet), roskaantuminen ja satunnainen lintuhaittakoettiin suhteellisen vähäisiksi. Laajenemisen ei uskottu aiheuttavankohtuutonta haittaa mikäli suunnittelu ja toteutushoidetaan niin, etteivät lähiympäristöön kohdistuvat haitallisetvaikutukset lisäänny.Lähialueen asukkaille ja kiinteistöjen haltijoille Kukkuroinmäenalueen toiminnot muodostavat nyt ja tulevaisuudessa kokonaisuuden.Yksittäisen ihmisen kannalta eri toimintojen ja toimijoidenaiheuttamien vaikutusten yksilöiminen on hankalaaja merkityksetöntä. Kysely- ja haaasatteluvastausten perusteellahankkeesta ja sen arviointimenettelystä tiedottaminenon onnistunut arviointiohjelman jälkeen kohtuullisesti.Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä pyrittiinantamaan asianosaisille mahdollisuus ilmaista mielipiteensämm. kyselyn ja teemaillan avulla. Erilaisten vuorovaikutusmenetelmienkäytöstä huolimatta kaikkien asianosaisten henkilökohtaisenkannan selvittäminen on käytännössä kuitenkinlähes mahdotonta. Arviointimenettelyn yhteydessä saatujamielipiteitä ei voi eikä kannata yleistää kaikkien Joutsenon taiLappeenrannan asukkaiden tai edes lähialueen asukkaidenmielipiteeksi. Kaikki EKJH;n alueen asukkaat ja toimijat, joitatoiminnot palvelevat eivät koe hanketta omalta kohdaltaanniin tärkeänä kuin vastanneet tai eri tilaisuuksiin osallistuneet.Toisaalta myös monet muut syyt voivat vaikuttaa osallistumisaktiivisuuteen.Koska vastauksissa ja tilaisuuksissa nousiesille hyvinkin erilaisia näkökantoja, voidaan olettaa, ettänykyisen toiminnan merkityksestä paikallisille asukkaille sekälähiympäristön asennoitumisesta laajennukseen saatiin arviointimenettelynaikana kohtuullinen kuva.7.10.1.1 Vesistö- ja luontovaikutusten sosiaalinenulottuvuusVesistövaikutusten kautta syntyviä sosiaalisia vaikutuksia voidaanennustaa syntyvän mahdollisten onnettomuusriskien,viihtyisyyden alenemisen, virkistyskäytön rajoittumisen, alueenjulkisen kuvan muutosten, alueen esteettisyyden muutosten,asenteissa hanketta kohtaan ja intressitahojen välisten ristiriitojenkautta. Nämä vaikutukset syntyvät lähinnä biologisen jätteenkäsittelyn, pilaantuneen maan käsittelyn, ja loppusijoitusalueenja suotovesien mahdollisten vesistövaikutusten kautta.Haitallinen vaikutus voidaan merkittäviltä osin poistaa johtamallasuotovedet kunnalliseen jäteveden puhdistukseenpuhdistamolle ja sieltä puhdistettuna edelleen ympäristöön.Tällöin haitalliset vaikutukset minimoituvat ja ihmiset eivät koesuoraan näitä vaikutuksia.Luontovaikutusten eli kasvillisuuteen ja eläimistöön kohdistuvienvaikutusten kautta ei arvioida syntyvän sosiaalisia vaikutuksia.7.10.1.2 Ilmapäästöjen kautta syntyvät sosiaalisetvaikutuksetIlmapäästöjen kautta syntyviä sosiaalisia vaikutuksia voidaanennustaa syntyvän biohajoavan jätteen käsittelyn mahdollisistahajuhaitoista ja pilaantuneiden maiden käsittelyn riskeistä.Rakennusaikainen louhinnan ja kuljetukseen liittyvä pöly voi myösaiheuttaa viihtyvyyden alentumista. Vaikutus liittyy viihtyvyyteen,lähialueen virkistyskäyttöön ja alueen julkisuuskuvaan.Arvioiden perusteella hankkeesta vastaavalla hajuhaitta ei olesuuri ongelma. Hajuhaitta liittyy pääosin nykyiseen toimintaan.Arvioiden perusteella vaikutukset eivät ole niin suuria, että neestäisivät hankkeen toteuttamisen. Niihin täytyy kiinnittää josuunnittelussa eritystä huomiota, jotta ongelmia ei käytön aikanasynny.7.10.1.3 Maisemallisen vaikutuksen sosiaalinenulottuvuusKäsittelykeskuksesta aiheutuvat maisemalliset haitat kehittyvätvähitellen loppusijoitusalueiden täyttyessä. Maisemalliseenmuutokseen on aikaa sopeutua. Jätteenkäsittelyaluettaympäröivien puustovyöhykkeiden ansiosta maisemallinenvaikutus ei loppuvaiheessakaan muodostu hallitsevaksi.Voimassaolevaa metsänhoitosuunnitelmaa on muutettu siten,että suojapuusto myös alueen pohjoisosassa säilyy.Maisemallinen vaikutus syntyy niistä rakenteista, jotka aiheuttavatmuutoksia olemassa olevassa maisemassa. Näitävaikutuksia syntyy siinä vaiheessa, kun Kukkuroinmäen louhintatoteutuu ja kun täyttöalueilla täyttö nousee suojapuustoakorkeammalle.Maisemallinen vaikutus koetaan monin tavoin. Sen voidaan todetaaiheuttavan muutoksia alueiden välisessä tasa-arvossa.Vaikutus on pieni ja kohdistuu maisema-analyysin perusteellapääasiassa kaukomaisemaan. Joillekin kokijoille maisemanmuutos alentaa viihtyvyyttä.Maisemallisella vaikutuksella on oma merkityksensä myösasenteilla hanketta kohtaan. Vaikutuksen arvioidaan kuitenkinjäävän sellaiseksi ettei se estäisi hankkeen toteuttamista.7.10.1.4 Meluhaitan sosiaalinen ulottuvuusMeluhaitta ei kohdistu suoraan asutukseen tai muuhun elinkeinotoimintaan.Näin sen sosiaalinen ulottuvuus jää myöspieneksi.7.10.1.5 Roskaantuminen ja eläinhaittaRoskaantuminenJätteiden kuljetus ja ulkokentillä tapahtuva varastointi ja käsittelyaiheuttavat roskaantumista. Roskat voivat levitä ympäristööntuulen mukana tai eläinten kuljettamana. Asukkailtasaadun palautteen perusteella myös Kukkuroinmäen jätekeskusalueeltaroskia leviää ympäröivään metsään ja kuljetusreitinvarteen. Haitta on ollut kuitenkin suhteellisen vähäinenja rajoittunut toiminnallisen välittömään läheisyyteen.Kuljetusreittien tienvarsilla ongelmaa pidetään pahempana.Se syntyy erityisesti jätteiden pienkuljetuksista.2007 Ramboll Finland Oy51

Pakkaus- ja sekajätteen käsittelyn toteuttaminen mekaanisenhallin sisätiloissa estää käytännössä näiden jätejakeiden leviämisenympäristöön. Laajennushankkeen toteuduttuakinpiha-alueilla sijaitsevista varastoista ja kuljetuksista voi levitätuulen mukana roskia ympäristöön.Hankkeen toteutuksesta riippumatta jätekeskuksen aiheuttamaroskaantuminen rajoittuu kuljetusreittien varrelle ja jätekeskuksenvälittömään läheisyyteen. Roskien leviäminenulkoilualueena käytettyyn ympäröivään metsään heikentääalueen viihtyisyyttä, mutta vaikutukset rajoittuvat hyvin suppeallealueelle. Roskaantumista voidaan vähentää parhaitenhuolehtimalla alueen siisteydestä.Liikenteen aiheuttamaa roskaantumista voidaan välttää peittämälläjätekuormat tai kuljettamalla jätteet umpinaisissa astioissatai konteissa. Jätekeskuksen alueelta tuulen ja eläintenmukana ympäristöön leviävien roskien aiheuttamaa haittaavoidaan ehkäistä jättämällä alueen ympärille riittävä suojapuuvyöhyke,rakennusten sijoittelulla, tuuliaidoin, varastoimallakevyet jätejakeet tuulelta suojatuissa tiloissa sekä pitämälläloppusijoitusalueen jätetäytöstä auki kerrallaan mahdollisimmanpieni ala.7.10.1.6 Rakentamisen ja toiminnan sosiaalisetvaikutuksetRakentamisen ja toiminnan sosiaaliset vaikutukset ovat hyvinmoniulotteiset. Edellä kuvattujen haitallisten vaikutustenlisäksi syntyy paljon positiivisiakin vaikutuksia. Vaikutuksiasyntyy mm. alueelliseen tasa-arvoon, kun rakentaminen lisäätoimeliaisuutta Joutsenon kaupungin alueella. Hankkeen rakentaminenja varsinainen toiminta tulevat olemaan tärkeitätyöllistäjiä Joutsenon kaupungissa.Hankkeen rakentaminen työllistää usean eri alan urakoitsijoita(maansiirto, rakentaminen jne.) vaikuttaen välillisesti myösmuille toimialoille. Se parantaa merkittävästi jätehuoltoon liittyvienpalveluiden saatavuutta paitsi Joutsenon kaupungissamyös muualla Kaakkois-Suomessa.Liikkumisen esteettömyyteen Jätekeskuksen alueella ei olevaikutusta. Jätekeskus tulee vaikuttamaan pieneltä matkaltaolemassa olevaan ulkoilureitistöön. Reittiä voidaan näiltä osinmuuttaa. Muilla ympäröivillä alueil la virkistyskäyttö voi jatkuaentisellään.EläinhaittaEläimiin liittyvä haitta on lähinnä lintu- ja jyrsijähaitta, jotkaalentavat alueen julkista kuvaa ja alentaa viihtyvyyttä. Tämähaitta on huomattu myös laitosmaisen käsittelyn yhteydessä.Haitta samoin kuin sen sosiaalinen ulottuvuus on kuitenkinvarsin pieni ja rajoittuu pääsääntöisesti varsinaiselle jätekeskusalueelle.• Taulukko 7.5. Kukkuroinmäellä tehdyn lokkilaskennan tuloksiaVko Pvm Pvä Lokit yht. Harmaalokki Naurulokki Kalalokki Selkälokki Merilokki12 21.3. ke 105 10513 27.3. ti 250 25014 2.4. ma 1382 1220 160 1 115 10.4. ti 1704 1050 634 2016 17.4. ti 3291 889 2282 96 2417 23.4. ma 2009 753 1115 112 2918 4.5. pe 2583 1012 1403 93 7519 8.5. ti 1639 1112 405 32 9020 16.5. ke 1456 903 512 22 1921 23.5. ke 1083 701 338 14 3022 30.5. ke 1201 967 126 45 62 123 8.6. pe 1404 922 376 24 8252 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

7.11 Vaikutukset elinkeinoelämäänKolmen kilometrin säteellä jätekeskuksesta on viisi kappalettayrityksiä (kuva 7-25). Näistä yksi on autokorjaamo ja yksi liikennöintiyritys.Kaksi on liiketoimintaa palveleva yritystoimintaa(toimistopalveluja) ja yksi leipomo. Näille yrityksille kohdistuneitavaikutuksia ei tullut ilmi järjestetyissä tilaisuuksissa.Kukkuroinmäen alueen pohjoispuolella on kalankasvattamo,missä erityisesti lokkien vaikutuksista haluttiin lisätietojaLintujen havainnointia tehtiinkin YVA:n aikana kallanviljelyaltailla.Havainnointi suoritettiin hyvässä säässä sekä kiikarin ettäkaukoputken avulla. Samalla etsittiin merkkejä lokkien aiemmistavierailusta (mahdolliset sulat, höyhenet tai ulostejäljet).Myös muut lammikoilla havaitut lintulajit kirjattiin.Laskentapäivät ja -ajat:1. laskenta tiistai 10.7.2007 klo 11:30-15:102. laskenta keskiviikko 25.7.2007 klo 7:00-11:00Luonnonviljelylammikoilla ei laskennoissa havaittu lainkaanlokkeja, eikä mitään merkkejä lokkien mahdollista aiemmistavierailuista. Luonnonviljelylammikoilla havaittiin yhteensä neljä(4) lintulajia seuraavasti:laji 10.7.2007 25.7.2007Sinisorsa (Anas platyrhychos) - 2Tavi (Anas crecca) - 1Telkkä (Bucephala clangula) 7 11Rantasipi (Actitis hypoleucos) 1 -Seuraavassa vertailun vuoksi kyseisinä laskentapäivinäKukkuroinmäen jätekeskuksella todetut lokkimäärät (tiedot:Sampsa Cairenius).laji 10.7.2007 25.7.2007Harmaalokki (Larus argentatus) 798 844Naurulokki (L. ridibundus) 381 131Kalalokki (L. canus) 16 9Selkälokki (L. fuscus) 13 19Lokit yhteensä 1208 1003Johtopäätökset:Se, ettei kahdella heinäkuisella käynnillä havaittu lainkaanruokailevia tai ylilentäviä lokkeja, eikä mitään merkkejä niidenaikaisemmista vierailusta, viittaa siihen, että näillä luonnoviljelylammikoillaei vieraile lokkeja ravinnonhaussa, etenkin kuntiedetään Kukkuroinmäen jätekeskuksella vierailleen laskentapäivinäyli 1000 lokkia.7.12 Vaikutukset ihmisten terveyteenEdellä tarkasteltiin päästöjä, joista voi olla välillisesti terveysvaikutuksiaihmiselle. Terveysvaikutuksia voi aiheutua vesistövaikutusten(pohja- ja pintavedet) kautta, jos pitoisuudetvesissä tulevat liian suureksi kohteissa, joissa ihminen hyödyntäävesiä talousvetenä tai virkistyskäytössä. Tällaista eijätekeskuksen alueelta tapahdu. Lähimmät luokitellut pohjavesialueetovat vaikutusalueen ulkopuolella ja pintavesivaikutukseteivät ulotu virkistyskäyttökohteille.• Kuva 7-22. Elinkeinotoimintaa kolmen kilometrin säteellä jätekeskuksen alueesta(vihreät pisteet). Punainen kehä 3 km vyöhyke2007 Ramboll Finland Oy53

Terveysvaikutuksia voi aiheutua myös jätekeskuksen muuntoiminnan ja liikenteen ilmapäästöjen kautta. Ilmapäästöt eivätkuitenkaan miltään osin ylitä asetettuja raja-arvoja, minkätakia terveysvaikutuksia ei arvioida syntyvän.Lisäksi terveysvaikutuksia voi aiheutua toiminnasta ja liikenteestäaiheutuvasta melusta. Meluhaitta ei kuitenkaan ylitäterveydellisin perustein annettuja ohjearvoja.7.13 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseenHankkeella on huomattava määrä positiivisia vaikutuksialuonnonvarojen säästämisessä. Kierrätykseen ohjautuu huomattavamäärä paperia, pahvia, muovia, lasia ja metallia,joilla korvataan neitseellisiä raaka-aineita noin 135 000 tonniavuosittain. Energiasisällön hyödyntämiseen ohjattavat jakeetkorvaavat fossiilisia polttoaineita useita kymmeniä tuhansiakuutiometrejä vuodessa.Pilaantuneiden maiden hyötykäyttö korvaa myös vastaavanmäärän eli noin 100 000 neitseellisiä maa-aineksia. Riippuenpilaantumisen laadusta ja määrästä sekä pilaantuneidenmaiden geoteknisistä ominaisuuksista, pilaantuneet maatkäytetään hyödyksi käsittelykeskuksen alueella sellaisenaantai esikäsiteltyinä haitattomampaan muotoon. Käytettäessäpilaantuneita maita hyödyksi ovat kriteerinä pilaantuneellemaalle asetetut raja- ja ohjearvot. Mikäli haitta-ainepitoisuuson yli raja-arvon, maa-aines on voimakkaasti pilaantunutta jase käsitellään alhaisempaan haitta-ainepitoisuuteen tai muutenhaitattomampaan muotoon ennen hyötykäyttöä. Mikälitaas haitta-ainepitoisuus on alle raja-arvon, maa on lievästipilaantunutta ja se käytetään alueella sellaisenaan hyödyksi.Hyötykäyttökohteita ovat mm. teiden, kenttien ja kaatopaikkojenpohjarakenteet, kaatopaikkojen esipeittokerrokset, kaatopaikkojenpintarakenteet sekä jätekeskusalueelle rakennettavattuki- ja maisemapenkereet.7.14 Häiriö- ja onnettomuustilanteet7.14.1 Jätteen loppusijoitusJätteen loppusijoitukseen liittyviä vaaratekijöitä ovat lähinnätulipalot, sortumat, alueelle luvattomasti tuotavat ympäristö- jaterveysvaaraa aiheuttavat jätteet sekä jätteen siirtämisestä taikaivutoiminnasta aiheutuvat pöly- ja mikrobipäästöt ilmaan.TulipalotTulipalo voi aiheutua itsesyttymisenä tai jonkin ulkoisen lämpölähteenvaikutuksesta. Itsesyttymisiä on tapahtunut lähinnäkaatopaikoilla, joissa jätetäyttö on löyhää, jolloin orgaanisenhajoamisen myötä jätetäytön sisäinen lämpötila on noussutniin korkeaksi, että se on sytyttänyt täytössä olevan suhteellisenalhaisen leimahduspisteen omaavan aineen palamaan.Toinen itsesyttymisen aiheutumistapa on kemiallisten aineidenkeskinäinen reagointi siten, että prosessissa muodostuuvoimakkaasti lämpöä sytyttäen ympärillä olevan orgaanisenaineen palamaan. Molemmat syttymistavat ovat suhteellisenharvinaisia, mutta niitä tiedetään kuitenkin tapahtuneen.Useimmiten tulipalot ovat aiheutuneet jonkin ulkoisen lämpölähteenvaikutuksesta kuten tupakoinnista, kuumastatuhkasta, öljyjätteen poltosta tai jätetäytön päällä liikkuvistaajoneuvoista. Tulipalojen konkreettisin vaara liittyy paitsi palonleviämiseen ympäristöön, myös epäpuhtaan palamisenseurauksena ympäristöön savun mukana leviäviin haitta-ainepäästöihin.Näistä merkittävimmän päästyryhmän muodostavatPAH-yhdisteet, dioksiinit ja furaanit. Vaikutuksen merkittävyysja laajuus riippuu mm. palavan jätteen laadusta, palonvoimakkuudesta ja tuuliolosuhteista. Palon sammuttamisenjälkeen jätetäyttöön jää edelleen palamisen seurauksenamuodostuneita haitallisia yhdisteitä, ellei niitä erikseen poistetakaivamalla. Osa yhdisteistä, esimerkiksi dioksiinit ja furaanit,ovat niukkaliukoisia ja sitoutuvat kiinteisiin partikkeleihin,jolloin niiden leviäminen ympäristöön on pientä. Sen sijaanesimerkiksi PAH-yhdisteet ovat vesiliukoisia ja voivat poistuajätetäytöstä muun kaatopaikkaveden mukana.Kaatopaikkapalojen esiintyminen oli vielä 1980-luvulla hyvintavanomaista, mutta nykyisin alueiden valvonnan, hoidon tehostumisenja henkilökunnan koulutuksen myötä palot ovatsuhteellisen harvinaisia. Ne myös havaitaan yleensä nopeasti,jolloin laajamittaisen tulipalon esiintymistodennäköisyys onpieni. Tulipalojen varalle alueelle rakennetaan riittävä määräpaloposteja ja varataan alkusammutuskalustoa. Alueella tarvittavistapalontorjuntatoimenpiteistä neuvotellaan paikallisenpaloviranomaisen kanssa.SortumatJätetäyttöjen sortumat johtuvat liian suuresta ja jyrkästä täyttökorkeudestasuhteessa täytön tai maapohjan leikkauslujuuteen.Pienet sortumat jätetäytöissä ovat hyvin tavallisia ja nenäkyvät täytön reuna-alueilla matalina, usein porrasmaisinaluiskan suuntaisina murroksina ja painumina. Näiden sortumiensyntymekanismiin vaikuttaa täyttöjyrkkyyden lisäksi orgaanisenjätteen hajoaminen, eivätkä ne yleensä tuota vaaraaympäristölle.Ympäristölle ja rakenteille vaarallisia ovat laajamittaiset liukusortumat,jossa suuri määrä massaa leikkautuu joko maapohjantai pelkästään jätetäytön kautta. Liukusortuman syntyynvaikuttavat mm. maaperän laatu, jätetäytön korkeus ja tiiveys,täyttöluiskan jyrkkyys, pohjaveden ja jätetäytön sisäisen vedenkorkeus sekä jätteen laatu.Jätekeskuksen alueelle suunnitellut täyttömäen sijoittuvat alueille,joissa maaperä on kalliota tai muutoin riittävän tiivistä.Laajennusalueen maa-ainesten leikkauslujuutta voidaan pitäähyvänä. Maapohjaa voidaan pitää riittävän vakaana ja kantavanajätetäytön aiheuttamalle kuormitukselle.Samoin rakennettaessa jätetäyttö enimmillään luiskakaltevuuteen1:3 ja tiivistämällä jäte huolellisesti täyttöön voidaankokemusperäisesti sanoa luiskakaltevuuden olevan riittävänvakaa edellyttäen, että luiskan reuna-alueelle ei sijoiteta runsaastija yhtenäisiä kerroksina löyhää, lietemäisessä muodossaolevaa tai hajoamisen yhteydessä liettyviä jätejakeita.Liukusortumien esiintymistodennäköisyyttä voidaan pitääpienenä. Täyttömäkien lähiympäristön maankäyttö huomioonottaen mahdollisissa sortumatapauksissa ympäristölle ei aiheuduhaita tai vaaraa, riski on työsuojelullinen.54 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

Jätetäyttöön sijoitettavat jätteetTäyttötoiminta jätekeskuksen alueella tule olemaan valvottuatoiminnan alusta saakka. Jätekuormat tarkistetaan mahdollisuuksienmukaan jo vaaka-asemalla ja viimeistään jätekuormiatyhjennettäessä. Riski, että jätetäyttöön sijoitetaan alueelleluvattomasti tuotuja ja sinne kuulumattomia aineita sellaisiamääriä, joista aiheutuisi vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelleon nykyisin em. tarkastustoiminnan johdosta pieni.Päästöt ilmaanTehtäessä jätetäyttöalueella kaivutöitä ilmaan voi levitä kiinteässätai kaasumaisessa muodossa olevia yhdisteitä, joistaon haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kaivutöitä alueella voijoutua suorittamaan mm. kaasunkeruuputkien asennustöidenyhteydessä sekä muotoillessa jätetäyttöä. Riski on suurin silloin,kun kaivutöitä tehdään vanhoilla jätetäytön osilla, joissajätetäytön sisältöä ei tunneta tarkoin. Uusilla täyttöalueilla täyttöönsijoitun jätteen määrä ja erityisjätteen sijainti tunnetaan,jolloin vaaratilannetta ei normaalisti pääse muodostumaan.Riskiin voidaan varautua huolehtimalla, että työntekijöillä onhenkilökohtaiset suojaimet sekä tekemällä kaivutöitä varoensellaisilla alueilla, joissa jätetäytön sisältöä ei tarkoin tunnetatai jossa kaivutyö muutoin tapahtuu riskialttiilla alueella.7.14.2 Mekaaninen käsittelylaitosJätteenkäsittelyn mekaaniseen prosessiin liittyy tulipalon mahdollisuus,joka saattaa saada alkunsa esimerkiksi murskauksenyhteydessä muodostuvasta kipinästä tai jos käsiteltävänjätteen joukossa on sinne kuulumattomia esineitä tai aineita.Tällaisiin tilanteisiin varaudutaan esitarkastamalla käsittelyynotettava kuivajäte sekä varaamalla rakennukseen riittävä alkusammutuskalustoja varustamalla laitos automaattisella alkusammutuslaitteistolla.Paloturvallisuussuunnitelma laaditaanlaitoksen valmistumisen yhteydessä yhteistyössä paikallisenpaloviranomaisen kanssa.7.14.3 Pilaantuneiden maiden käsittelyKiinteytys ja stabilointiPilaantuneen maan kiinteytyksen tai stabiloinnin epäonnistuessahulevesiä voi päästä imeytymään maamassoihin tavanomaistaenemmän ja huuhtomaan maapartikkeleita. Tämäedellyttää myös, että kiinteytetyn maamassan yläpuolinen rakennevaurioituu. Tämä puolestaan on helppo huomata ja korjata.Kiinteyttävään maakerrokseen pääsevän veden määräävoidaan tarvittaessa seurata maamassan alle asennettavansalaojakerroksen ja kokoojakaivojen avulla. Mikäli kokoojakaivoonkertyy tavanomaista enemmän vettä, veden laatu voidaantutkia ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vesilähteen selvittämiseksi.Kiinteytyksen onnistumisen takaamiseksi kiinnitetäänsuunnitteluvaiheessa huomiota riittävän kantavan maapohjanlöytämiseen tai maapohjan kantavuuden vahvistamiseen jaoikean seosreseptin löytämiseen. Rakentamisvaiheessa kiinnitetäänhuomiota suhteutuksen ja rakentamisen laatuun sekälaadunvalvontaan.ne ovat haihtuvia ja veteen liukenevia. Yhdisteiden muodostumistavoidaan torjua pitämällä kompostiauma hapellisenakoko kompostoitumisprosessin aikana. Valmiista kompostistavoidaan ottaa näytteet ja tutkia esiintyykö kompostissametyloitumistuotteita ja tarvittaessa jatkaa kompostointia.Kloorifenolimaat voidaan tarvittaessa ohjata myös suoraantermiseen käsittelyyn. Mineraaliöljyjen kompostoinnissa haitallisiauusia yhdisteitä ei muodostu.Öljyistä maista voi irrota sadeveden mukana pieniä määriäöljyä, joka päätyy alueen laimeiden vesien viemäriin.Normaalitilanteessa öljyn pidättyy viemäriin asennettavaan öljyerotuskaivoon.Poikkeuksellisen voimakkaan rankkasateensattuessa virtaama öljyerotuskaivossa voi olla sellainen, että öljyistävettä pääsee virtamaan tasausaltaaseen. Mahdollisuus,että öljy leviäsi tätä edemmäksi on pieni, Suotopenger toimiitehokkaana keräimenä öljylle. Tämän jälkeen suotopenkereenmassat on kuitenkin vaihdettava uusiin puhtaisiin massoihin.Öljyn keruuta tasausaltaasta voidaan edelleen tehostaa öljypuomienja tupeen avulla. Veteen liukenevien aineiden joutuminensadeveteen on ehkäistävä ennakolta käsittelemällä ko.maita sisätiloissa tai ulkona sepelipatjan päällä ja suojaamallane pressuin.KuljetusKuljetuksien aikaista pölyämistä ei tapahdu. Kuljetuksettehdään tiivislavaisilla, kuormat peitetyillä ajoneuvoilla.Kertakuorma on ajoneuvotyypistä riippuen 15…30 tonnia.Mahdollisen liikenneonnettomuuden esim. kaatumisen yhteydessämaapartikkeleihin sitoutuneet haitta-aineet eivät voimakkaitatuuliolosuhteita lukuun ottamatta kulkeudu ympäristöön.Haihtuvia hiilivetyjä sisältävistä maista voi kaatumisenyhteydessä hiilivetyjä haihtua ympäristöön. Nestemäisessämuodossa olevat haitta-aineet samoin kuin veteen liukenevathaitta-aineet sateella voivat imeytyä maaperään, jos ei ryhdytävälittömiin suojaustoimenpiteisiin. Onnettomuuden jälkeenalue eristetään ja siivotaan välittömästi.KompostointiPilaantuneen maan kompostoinnissa voi kloorifenoleistamuodostua hapettomissa olosuhteissa metyloitumistuotteita,jotka vastaavat ominaisuuksiltaan hyvin pitkälle kloorifenoleita.Tällaisia yhdisteitä ovat mm. guajakolit, veratrotit, aminolitja katekolit. Näiden haitallisuus riippuu kloorautumisasteesta,2007 Ramboll Finland Oy55

8. HANKKEEN SUHDE YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SÄÄDÖKSIIN,SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN8.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetValtioneuvosto hyväksyi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetmarraskuussa 2000. Nämä vaikuttavat jätehuollon suunnitteluunkolmella eri tavalla:1. Tavoitteiden mukaan ”maakuntakaavoituksessa on osoitettavajätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosinkaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisestitai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti.” (4.3)2. Tavoitteissa kiinnitetään runsaasti huomiota olemassa olevanyhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikennejärjestelmienkehittämiseen.Tavoitteiden mukaan: ”Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuuttaedistetään hyödyntämällä olemassa olevaayhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia.” (4.3)”Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina,jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevatsekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.Erityistä huomiota kiinnitetään liikenne- ja kuljetustarpeenvähentämiseen sekä liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällistenliikennemuotojen käyttöedellytysten parantamiseen.”(4.5)3. Tavoitteissa määritellään luonnon-, kulttuurihistorian- jamaisemansuojelun kannalta tärkeät alueet, joita ei aluerakentamisellatule vahingoittaa.Hanke sinällään toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.8.2 Jätehuoltoa koskevat vaatimuksetJätelain (1072/93) ja -asetuksen (1390/93) yleisenä tavoitteenaon tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevääkäyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaahaittaa ympäristölle ja terveydelle. Tavoitteeseen tuleepyrkiä ensisijaisesti vähentämällä jätteiden muodostumista jalisäämällä jätteiden hyötykäyttöä. Mikäli hyödyntäminen ei oleteknisesti tai kohtuullisin lisäkustannuksin mahdollista, tuleejätteet sijoittaa siten, että ympäristölle ja terveydelle aiheutuvathaitat minimoidaan.Tämä hanke tukee jätelain asettamia yleisiä tavoitteita vähentämälläjätteiden läjittämistä kaatopaikoille ja lisäämällä niidenhyödyntämistä materiaalina ja energiana. Käsittelykeskuksellasyntyvät omat jätteet käsitellään ja sijoitetaan tai hyötykäytetäänympäristöluvassa edellytetyllä tavalla siten, että myösjätelain vaatimukset täyttyvät.8.2.1 Valtakunnallinen ja Kaakkois-SuomenjätesuunnitelmaYmpäristöministeriö on laatinut valtakunnallisen jätesuunnitelmanvuoteen 2007, jonka tavoitteena on ohjata jätteitä jajätehuoltoa koskevaa suunnittelua. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassatavoitteet jakautuvat toimialoittaisiksi ja jäteryhmittäisiksitavoitteiksi. Valtakunnallisen jätesuunnitelmanteollisuudelle (mukaan luettuna energiantuotanto) asettamatavoite on mm. teollisuusprosessien suunnittelu säästävänteknologian periaatteita noudattaenTarkistetun suunnitelman perusteluissa todetaan, että jätteidenhyödyntäminen aineena on Suomessa lisääntynyt kansainvälisessävertailussa hyvin. Materiaalihyödyntämistävoidaan jatkossa lisätä lähinnä orgaanisen jätteen biologistahyödyntämistä lisäämällä. Hyödyntämistavoitteiden saavuttaminenedellyttää näin kierrätyksen lisäämistä ja polttokelpoisen,vaikeasti kierrätettävän jätteen energiahyödyntämisenvoimakasta lisäämistä.Kaakkois-Suomen alueellisessa jätesuunnitelmassa esitetäänjätteitä ja jätehuollon nykytilaa koskevat tiedot sekä kehittämistavoitteetja niiden saavuttamiseksi tarpeelliset toimet.Alueellinen jätesuunnitelma on luonteeltaan ohjeellinen, mutteisitova. Se on tarkoitettu ohjaamaan alueellisen jätehuollonkehittämistä esim. jätteen käsittelypaikkojen perustamisessaja sijoittamisessa.Alueellisen jätesuunnitelman tavoitteena on osoittaa, mitenKaakkois-Suomessa on tarkoitus edistää seuraavia jätelainperiaatteita (taulukossa rinnalla, miten hanke suhtautuu ko.tavoitteeseen):1. Ehkäistä jätteiden syntymistä Hankkeella ei ole vaikutusta2. Vähentää jätteiden määrääja haitallisuutta3. Edistää jätteiden hyödyntämistäensisijaisesti aineena jatoissijaisesti energiana4. Järjestää jätehuolto siten,ettei siitä aiheudu vaaraa taihaittaa terveydelle tai ympäristölleHanke vähentää kaatopaikoillesijoitettavan jätteen määrääHanke mahdollistaa yhä tehokkaamminjätteen hyödyntämisenniin aineena kuin energianakinHanke toteuttaa tätä tavoitettaJätekeskus vaikuttaa näin positiivisella tavalla merkittävästikoko Kaakkois-Suomen jätehuoltostrategiaan ja jätevirtoihin.Arvioitava hanke on näin valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelmantavoitteiden mukainen. Nollavaihtoehto ei yksintoteuta edellä esitettyjä tavoitteita.8.2.2 BiojätestrategiaehdotusEY:n neuvoston kaatopaikkadirektiivi (1993/31/EY) edellyttää,että jäsenvaltiot laativat viimeistään 16.7.2003 mennessäkansallisen strategian kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavanjätteen määrän vähentämiseksi. Strategiaan pitää sisällyttääerityisesti kierrätystä, kompostointia, biokaasun tuottamistaja energiana hyödyntämistä koskevat toimenpiteet, joitakäyttäen päästäisiin annettuihin taviotteisiin. Strategialla onvarmistettava, että kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavanyhdyskuntajätteen määrä vähenee direktiivissä annetun aikataulunja numeeristen tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2006kaatopaikoille saa sijoittaa biohajoavaa yhdyskuntajätettä75 %, vuonna 2009 50 % ja vuonna 2016 enää 35 % vuonna1994 syntyvästä biohajoavan jätteen määrästä. Nämävähentämistavoitteet eivät koske muita biohajoavia jätteitä.Ympäristöministeriö asetti direktiivissä edellytettyä strategiaalaatimaan työryhmän, jonka ehdotus kansalliseksi biojätestrategiaksijulkaistiin 25.4.2003.56 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

Tarkistettu valtakunnallinen jätesuunnitelma puolestaan edellyttää,että kaatopaikoille sijoitetaan vuonna 2010 enää 20 %silloin syntyvästä orgaanisen ja biohajoavan jätteen määrästä.Suomessa nämä tavoitteet koskevat muitakin biohajoaviajätteitä kuin yhdyskuntajätteitä. Valtakunnallisen jätesuunnitelmantavoite on ajallisesti hieman tiukempi kuin kaatopaikkadirektiivintavoitteet. Suomen biojätestrategian ensi vaiheentarkasteluvuodeksi on valittu 2010. Silloin on suurin osa nykyisestäkaatopaikkakapasiteetista käytetty loppuun ja sitä korvaavaanykyaikaista jätteenkäsittelykapasiteettia on rakennettuja otettu käyttöön. Biojätestrategian ehdottomana takarajanavoidaan pitää kaatopaikkadirektiivin tiukinta tavoitevuotta2016.Biojätestrategiatyöryhmä valitsi tarkastelluista strategiavaihtoehdoistaesikäsittelyä painottavan vaihtoehdon, johon sisältyyjätteen synnyn ehkäisyn (jätteen vähenemä 15 %), paperinja pahvin kierrätyksen, kiinteistökohtaisen kompostoinnin jakaatopaikkasijoituksen lisäksi jätepolttoaineen valmistustasekä jäännösjätteen kompostointia ja tämän sijoittamistakaatopaikalle sekä energiana hyödyntämistä. Yhdyskuntienbiohajoavaa jätettä arvioidaan syntyvän vuonna 2010 noin2,5 miljoonaa tonnia jätteiden synnyn ehkäisytoimenpiteistä(-0,5 miljoonaa tonnia) huolimatta. Vuonna 2010 yhdyskuntienbiohajoavasta jätteestä kierrätettäisiin 700 000 tonnia vuodessa,käsiteltäisiin mekaanis-biologisesti 700 000 t/a, hyödynnettäisiinenergiana 600 000 t/a ja sijoitettaisiin kaatopaikalle500 000 t/a. Vaihtoehdon valintaa puolsivat sen monipuolisuusja joustavuus sekä nykyisen infrastruktuurin hyödyntämismahdollisuudet.Merkittävä tekijä oli myös tiukka aikataulu,sillä uutta ja korvaavaa laitoskapasiteettia koskevia päätöksiäja investointeja tarvitaan nopeasti tavoitteiden täyttämiseksiaikataulussa.Jätekeskus ja biojätestrategiaehdotusJätekeskuksen on tarkoitus käsitellä syntypaikkalajiteltua taiosittain syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja sekajätettä sekäesikäsiteltyä jätettä. Hanke vähentää kaatopaikoille läjitettävänbiojätteen määrää ja lisää sen kierrätystä ja energiahyödyntämistä.Hanke on biojätestrategiatyöryhmän ehdotuksessaesitettyjen tavoitteiden mukainen.8.3 SuojeluohjelmatLuonnonsuojeluohjelmien avulla varataan alueita luonnonsuojelutarkoituksiinvaltakunnallisesti merkittävien luonnonarvojenturvaamiseksi. Euroopan unionin alueella arvokkaiden luontotyyppienja lajien suojelu pyritään turvaamaan Natura 2000-verkostolla. Luonnonsuojeluohjelmiin sisällytetyistä alueistaon tarkoitus tehdä luonnonsuojelualueita joko rauhoittamallane luonnonsuojelulain nojalla tai ohjaamalla ko. alueidenmaankäyttöä muun lainsäädännön avulla. Suojeluohjelmiaovat mm. lehtojen, soiden, rantojen, vanhojen metsien, harjujenja lintuvesien suojeluohjelmat sekä kansallis- ja luonnonpuistoverkonkehittämisohjelma. Vastaavia valtakunnan tasonohjelmia ja -strategioita ovat lisäksi biologista monimuotoisuuttakoskeva kansallinen toimintaohjelma ja valtioneuvostonperiaatepäätös ekologisen kestävyyden edistämisestä.Valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaankuuluvalla alueella ei luonnonsuojelulain mukaan saa suorittaasellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat alueen suojeluntarkoituksen. Alueellinen ympäristökeskus voi myöntää luvanpoiketa tästä rajoituksesta, mikäli suojelun tarkoitus ei mainittavastivaarannu.Nyt suunnitellulle alueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita,Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita eikä alueilla myöskäänole tavattu uhanalaisia lajeja. la.8.4 Paras käyttökelpoinen tekniikkaEU:n direktiivi 96/61/EC (Neuvoston direktiivi ympäristön pilaantumisenehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi)edellyttää, että määrättyjen teollisuudenalojen ympäristövaikutustenhallinnan on perustuttava parhaimpiin käytettävissäoleviin tekniikoihin (BAT-tekniikka, Best AvailableTechinique). Tiettyä tekniikkaa ei edellytetä, vaan tavoitteenaon eri tekniikoita tai niiden yhdistelmiä käyttäen saavutettavissaoleva paras ympäristönsuojelun taso. Useat eri tekijätvaikuttavat siihen, miten paras saavutettavissa oleva ympäristönsuojeluntaso määritellään kullekin yksittäiselle laitokselle.Paras käytettävissä oleva tekniikka määritellään EU:ssa eri teollisuudenaloillelaadittavien nk. BAT-referenssidokumenttienavulla.Jätteiden käsittelystä on valmistunut BREF-asiakirja (BAT vertailuasiakirja)elokuussa 2005, mutta se ei ole vielä komissionhyväksymä. Kyseisessä BREF-asiakirjassa on kuitenkinmm. jätteen loppusijoitus rajattu asiakirjan ulkopuolelle.Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että kaikki tässä YVAhankkeessaesitetyt käsittelytoiminnot täyttävät BAT:lle asetettavatvaatimukset. Jätteen käsittelyssä ja päästöjen torjunnassakäytetään nykyaikaisia, tehokkaita ja hallittavissa olevia ratkaisuja.Hyötykäyttöä edistävien tekniikoiden käytön ansiostaloppusijoitettavan jätteen määrää voidaan minimoida.Laajennuspaikka on valittu siten, että toiminnasta häiriintyviäkohteita ei sijaitse lähiympäristössä. Maaperä ja pohjavesisuojataan toiminnasta riippuen vettä pidättävin tai ohjaavinrakentein. Käsittelyä vaativat vedet kerätään yhteen ja käsitellääntehokkaasti. Puhtaiden vesien sekoittuminen käsittelyävaativiin estetään samoin kuin päästöt ilmaan minimoidaan.Loppusijoitusalueen kaatopaikkarakenteissa noudatetaanvaltioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen mukaisiarakenteita.Alueen käyttöä ja alueelle tuotavia materiaaleja tarkkaillaanjatkuvana prosessina. Samoin toiminnan ympäristövaikutuksiatarkkaillaan jatkuvana prosessina. Alueen ulkopuolellejohdettavien vesien laatua ja niiden vaikutusta purkuvesistössäja maaperässä seurataan säännöllisin mittauksin.Tarkkailupisteet tulevat sijaitsemaan sijoitusalueen välittömässäläheisyydessä, jolloin ennaltaehkäiseviin suojaustoimiinehditään ryhtyä riittävän ajoissa, mikäli toiminnan todetaanaiheuttavan kohtuutonta kuormitusta ympäristöön.2007 Ramboll Finland Oy57

9. ARVIOINNIN JOHTOPÄÄTÖKSET9.1 Yhteenveto vaikutuksista ja vaihtoehtojenvertailuJätekeksusken ympäristövaikutusten arviointimenettelyssätarkasteltiin kahta vaihtoehtoa; L&T:n toiminnan tulo osaksiEKJH:n jätekeskusaluetta sekä hankkeen toteuttamatta jättämistäns. 0-vaihtoehto. 0-vaihtoehto tarkoittaa jätekeskuksentoiminnan jatkumista nykyisessä laajuudessa ja nykyisin periaattein.Valittavasta toteutusvaihtoehdosta riippumatta jätekeskuksentoiminta aiheuttaa seuraavat vaikutukset.9.1.1 Maaperä ja pohja- ja pintavedetUuden jätealueen rakentaminen vaatii runsaasti louhintatöitä.Kallioaluetta on jo nykyisellään louhittu runsaasti nykyisen jätealueentieltä. Louhittava määrä on noin 720 000 m 3 , jota osinkäytetään uuden alueen rakentamisessa ja osin kuljetetaanEtelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n alueelle varastoon jatkokäyttöävarten. Louhintatyöt aiheuttavat fyysisiä muutoksia maaperässä,muuttaen alueen rakennetun ympäristön näköiseksi.Louhinnalla ei arvioida olevan vaikutusta pohjaveden kemialliseenlaatuun, mutta hankealueen lähimmissä tarkkailuputkissavoi esiintyä kiintoaineesta johtuvaa samentumaa. Alueen ulkopuolellalouhinnalla ei arvioida olevan vaikutusta maaperääntai pohjaveteen. Laajennusalueella pohjaveden muodostuminenvoi vähentyä, kun louhintavaiheessa sadevedet johdetaanpois alueelta. Myöhemmin louhitulle alueelle rakennetaan tiiviitloppusijoitusalueen sekä käsittelykentän rakenteet.Jätekeskuksen loppusijoitusalueiden pohjarakenteet tehdäänvaltioneuvoston päätöksen mukaisesti. Pohjarakenteiden johdostasuotoveden kulkeutuminen maaperään tai pohjaveteenestyy. Loppusijoitusalueiden pinta-ala on kohtalaisen suuri (17ha) ja lisäksi alueelle on tarkoitus tehdä noin 4,5 ha päällystettyjäkenttiä. Nämä alueet estävät pohjaveden muodostumistaja voivat jätekeskuksen alueella aiheuttaa pohjavedenpinnanalenemista. Jätekeskuksen alueella ei ole käyttövesikaivoja,joten pohjaveden pinnan alenemisella ei ole vaikutusta talousvesikäyttöön.Vesistömaantieteellisesti hankealue sijaitsee Juustilanjoenpäävesistöalueelle sijoittuvalla Saimaan kanavan osa-alueella.Kukkuroinmäen alueelta pintavedet virtaavat kahta reittiä.länsiosassa suo-ojien kautta alueen sivuitse kulkevaanIhantjokeen. Oja laskee myöhemmin Soskuanjokena Saimaankanavaan. Itäosan vedet virtaavat suo-ojia pitkin ensin itäännoin 1 km, jonka jälkeen ne yhtyvät Pieniojaan. Ojaan kerääntyvätvedet virtaavat Konnunsuon ympärysojaan. Konnunsuonojitusjärjestelyistä riippuen vedet kulkeutuvat edelleenSoskuanjokeen tai Hyvättilänsuon kautta Leppäsjokeen jaedelleen Suokumaanjoen kautta Suokumaanjärveen.Tarkasteltavat oja/jokivedet virtaavat erittäin peltovaltaisellavaluma-alueella, jossa lisäksi on turvetuotantoa. Siten vesiinkulkeutuu kiintoainesta (humusta) ja ravinteita haja- sekäpistekuormituksena. Nykyisen jätekeskuksen vaikutuksia ympäristössäolevien vesien laatuun on seurattu erillisen ohjelmanmukaisesti. Alueelta suotautuvissa vesissä on esiintynytkohonneita bakteeri- ja kloridipitoisuuksia. Vesissä on esiintynytmyös ravinteita ja erittäin pieniä pitoisuuksia metalleja.Ojavesissä ravinnetaso on viljelyalueilla tyypillisesti koholla.Vesissä on ollut myös runsaasti bakteereja. Vuonna 2006happamuus vaihteli välillä pH 5,0 - 7,3. Erityisiä suotovesivaikutuksiaei todettu.Laajennusalueella keskeisiä kiviaineksen louhinnasta aiheutuviaseurauksia ympäröivissä pintavesissä voivat olla tasausallaskäsittelynjälkeen maastoon johdettavissa hulevesissäesiintyvä kiintoainekuormitus ja siitä johtuva veden samentuminen.Lisäksi hienoaineksessa voi olla eräitä metallejaja typpipitoisuus voi nousta hetkellsesti. Vaikutusalueen eiarvioida ulottuvan yli 15 kilometrin etäisyydellä sijaitsevaanSuokumaanjärveen asti. Pitkällä virtausmatkalla suurin osatypen yhdisteistä joko sitoutuu kasvillisuuteen tai vapautuuilmakehään (denitrifikaatio). Mahdollinen rehevyyden voimistuminenlouhosalueelta tulevien sadevesien purkuojissa eiheikennä niiden ekologista arvoa joka voidaan arvioida vähäiseksi.Lisäksi on huomattava, että rakentaminen ja siitä johtuvatvaikutukset kestävät vain rajoitetun ajan.Jätekeskuksen alueella tarvittavien kenttäalueiden rakennustöidenaikana hulevesien kiintoainepitoisuus tulee olemaankoholla. Vaikutuksen suuruus riippuu mm. töiden aikaisistasääolosuhteista. Tässäkin tapauksessa vesistövaikutukset(sameuden kasvu) jäävät väliaikaisiksi.Varsinaisen toiminnan aikaiset hulevedet laimenevat jo purkupaikallanormaalisti kohtalaisen hyvin. Länsipuolella pääasiallisinvaikutusalue rajoittuu purkupaikan ja Soskuanjoen väliselleosalle jokea. Laimeneminen ja vesistövaikutukset pysyvätedellä esitetyn kaltaisina, vaikka myös nykyisen toiminta-alueenpuhtaat hulevedet johdettaisiin samaan purkupaikkaan.Hankealueen itäpuolella laimenemisolosuhteet suo-ojissa (valuma-alueenlatvaosalla) ovat länsipuolta heikommat. Tämänvuoksi hulevesien johtaminen länsipuolen pintavesiin on suositeltavaa.Kuitenkin suo-ojien arvioidun vähäisen ekologisenmerkityksen perusteella eliöstöön kohdistuvat vaikutukset jäävättäälläkin pieniksi.Mikäli jätekeskuksen laajennusta ei toteuteta, vaikutuksetalueen pinta- ja pohjavesiin säilyvät nykyisen kaltaisina.Seurantatulosten perusteella erityisiä suotovesistä johtuviavaikutuksia ei ole todettu. Vaihtoehtojen välinen ero on näinollen pieni, mikä johtuu likaisten vesien asianmukaisesta käsittelystätoisaalla.Kasvillisuus ja eläimistöSuunnittelualue on nykytilassaan talousmetsää, jota on viimevuosina hakattu voimakkaasti. Alue rajoittuu pohjoisessahakkuukypsään ja luonnontilaiseen kivennäismaakuusikkoon,idässä ojitettuihin soihin, etelässä avohakkuualaan sekä lännessäpeltoihin ja Ihantjokeen. Kasvillisuudeltaan alue on tavanomaista,paikoitellen soistunutta/kivistä puolukka-, mustikka-ja käenkaali-mustikkatyypin kivennäismaakangasta.Kukkuroinmäen suunnittelualueen välittömässä läheisyydessäei ole luonnonsuojelualueita eikä muihin luonnonsuojeluohjelmiinja/tai strategioihin kuuluvia alueita.58 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

Jos hanke toteutetaan niin Hankkeen vaikutukset kasvillisuuteenjäävät vähäisiksi, sillä suunnittelualueen luonnonolosuhteetovat tavanomaiset ja hakkuin käsiteltyjen metsien kasvilajistotavanomaista ja metsätyypeille ominaista. Alueella eimyöskään ole uhanalaisten eliölajien esiintymiä lukuun ottamattaliito-oravahavaintoja vuodelta 2000. Laajamittaistenavohakkuiden jälkeen lajista ei kuitenkaan enää ole tehty havaintojasuunnittelualueella tai sen lähiympäristössä.Kasvillisuuden ja eläimistön vaihtoehtojen väliset erot ovatpienet.IlmaAlueen ilmanlaatuun vaikuttavat nykyisin aluejätekeskus ja sentoiminnasta aiheutuva liikenne. Aluejätekeskuksen vaikutuksetilmanlaatuun koostuvat lähinnä murskauksessa ja kaatopaikkatoiminnassamuodostuvasta pölystä sekä kompostoinnissaja kaatopaikkatoiminnassa muodostuvasta hajusta.Toiminnan laajentaminen kasvattaa jonkin verran pölypäästöjä.Tämä korostuu erityisesti rakennusvaiheessa. Mekaanisessamurskauslaitoksessa pölyä tuottavat jätteen murskaimet.Hajuhaittaa aiheuttavaa toimintaa ei laajennus synnytä.Varastointi- ja käsittelytoiminnot sekä liikenne aiheuttavat jatkossakinpölyämistä. Alueella tehtyjen mittausten ja asukkailtasaadun palautteen perusteella pöly ei merkittävässä määrinleviä alueen ulkopuolelle, eivätkä ilmanlaadun terveysperusteisetohje- ja raja-arvot normaaliolosuhteissa ylity toiminnanseurauksena.Aluejätekeskuksen toiminnasta aiheutuva hajuhaitta on nykyiselläänjo vähäinen. Toiminnan laajentaminen ei lisää hajuhaittaa.Myös liikenteen pakokaasupäästöillä ei ole merkittäväävaikutusta ilmanlaatuun liikennealueiden ulkopuolella.Melu ja tärinäNykytilanteessa jätekeskuksen päiväajan ohjearvoon verrannollinen55 dB meluvyöhyke rajoittuu pääosin jätekeskuksenalueelle. Alueelle tulevan ajoreitin varrella sijaitsee Saikkolanja Mentulan kyläyhteisöissä asuinrakennuksia 55 dB:n melualueella.Alueen sijainnista johtuen louhinnan synnyttämästä tärinästäei aiheudu haittaa asutukselle, eläimille, rakennuksille tai rakenteille.Laajennusalueen rakentamisen meluvaikutukset aiheutuvatpääosin louhinnasta ja murskauksesta. Rakentamisen aikanapäiväajan ohjearvoon verrannollinen 55 dB meluvyöhyke ulottuuenimmillään noin 300-400 m jätekeskuksen alueen ulkopuolelle.Kukkuroinmäen alueella ei sijaitse asuinrakennuksiayli 55 dB:n rakentamisaikaisen melun alueella. Etäisyys kalankasvatuslaitokseenon noin puoli kilometriä. Etäisyys sikalaanon noin 1,3 kilometriä ja siitoskanalaan noin 2,3 kilometriä.Toiminnan aikana meluvyöhykkeet ovat huomattavasti pienemmätja 55 dB meluvyöhyke rajoittuu pääosin jätekeskuksenalueelle. Liikenteen meluvaikutukset rajoittuvat aivan pääasiallisenliikennereitin varressa oleviin asuintaloihin. Laajennuksenjälkeen liikenteen aiheuttama lisäys vt 12:n liikenteen meluunon alle 1 dB.LiikenneNykyisellään Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toiminnan liikennemäärätovat keskimäärin 200 ajoneuvoa vuorokaudessa,josta raskaan liikenteen osuus on noin 120 ajoneuvoa (60 %).Laajennusosan käyttöönoton jälkeen on raskaiden ajoneuvojenkeskimääräinen kokonaisvuorokausiliikennemäärä 180-200 kappaletta. Kevyiden ajoneuvojen keskimääräinen vuorokausiliikenneon noin 80 ajoneuvoa.Hankkeesta aiheutuva liikennemäärän kasvu ei ole valtateidenliikennemääriin verrattuna kovin merkittävä. LiikenneJätekeskukseen on opastettu tällä hetkellä valtatieltä 13Soskuan kautta suunnittelualueelle. Reitti on lyhin ja suorin yhteyspäätieverkolle ja lisäksi valtatien ja Soskuan välinen tieyhteyssekä valtatien liittymä on vasta parannettu. Jätekeskuksenliikenne tulisikin pyrkiä jatkossa ohjaamaan kokonaisuudessaanvaltatien 13 kautta, jolloin ei aiheudu parantamistarpeitamuulle yhdystieverkolle, ei heikennetä liikenneturvallisuuttaPartalan ja Mentulan suunnalla eikä nykyisessä valtatien tasoliittymässä.Valtatie 13 liittyy valtatiehen 6 eritasoliittymänkautta.Maankäyttö ja maisemaJätteen käsittelykeskuksen laajentuminen Kukkuroinmäessäon voimassaolevien ja suunnitteilla olevien maankäyttösuunnitelmienmukaista.Jätekeskus suunniteltuine laajennuksineen muodostaa alueellajo olevien ja sinne suunniteltujen toimintojen kanssatoisiaan täydentävän kokonaisuuden. Myös luonnonympäristönja maiseman kannalta toiminnot sulautuvat jo olemassaolevaan kokonaisuuteen. Kukkuroinmäen louhinta ja uudentoiminnan sijoittaminen ei merkittävästi muokkaa lähi- tai kaukomaisemaa.VirkistyskäyttöKukkuroinmäki sijaitsee Konnunsuon laajan turvetuotantoalueenpohjoislaidassa. Luontoliikkumisen ja saavutettavuudenkannalta sijainti ei ole paras mahdollinen. Tätä rajoittaa joomalla tavallaan nykyinen toiminta. Aluetta käytetään kuitenkinmetsästykseen, marjastukseen ja sienestykseen. Alueenpohjoislaidassa menee lyhyen matkan yksityistie, jonka jääosin laajennusalueen alle. Yksityistie on osa virkistysreittiä.Tältä osin reittiä on mahdollista muuttaa.9.2 Hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arviointiArvioidaan hankkeen toteuttamiskelpoisuutta seuraavista näkökulmista:• Tekninen toteuttamiskelpoisuus• Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus• Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus2007 Ramboll Finland Oy59

9.2.1 Yhteiskunnallinen soveltuvuusJätelaki velvoittaa kuntia huolehtimaan asumisessa muodostuvanja siihen rinnastettavan jätteen hyödyntämisestä ja käsittelystä.Jätelaki ja ympäristönsuojelulaki asettavat lisäksisellaisia velvoitteita jätteen hyödyntämisestä, käsittelystä jaympäristönsuojelusta, että yksittäisten kuntien ei enää ole taloudellisestikannattavaa vastata jätehuollosta yksin. Tämä onjohtanut mm. alueellisten jätteenkäsittely-yhtiöiden ja yksityistenyritysten ylläpitämien jätteenkäsittelykeskusten syntyyn.Alueellisten käsittelykeskusten velvollisuutena on yleisesti katsottuolevan ns. täyden palvelun laitos, jonka on pystyttävätarjoamaan kaikki asukkaiden ja teollisuuden sekä palvelutoiminnantarvitsema jätehuoltopalvelu. Toimintojen keskittäminensuuryksiköiksi on yleisen jätehuoltopolitiikan tasollakatsottu olevan ympäristönsuojelun ja toiminnan tehokkuudenkannalta paras vaihtoehto. L&T:n Kukkuroinmäen jätekeskuksenlaajennushanke on yhteiskunnallisten tavoitteiden mukainen.9.2.2 Tekninen soveltuvuusMateriaalin vastaanotto ja puhtaan lajitellun materiaalinkäsittelyVastaanotto ja puhtaisiin syntypaikalla jo lajiteltuihin kierrätysmateriaaleihinliittyvä toiminta käsittely on jätteiden käsittelyssätunnettua ja hallittua tekniikkaa. Hankkeesta vastaavalla onpitkä kokemus tästä toiminnasta ja siihen liittyvistä vaatimuksista.Kierrätysmateriaalin käsittely on täysin teknisesti toteuttamiskelpoinenosa hanketta.Mekaaninen käsittelyKäsittelyyn liittyvä mekaaninen prosessi muodostuu jätteenmurskauksesta ja sen jälkeisestä lajittelusta. Jätteen mekaanisestakäsittelystä on olemassa pitkäaikaista kokemusta jalaitokset voidaan varustaa hyvin erilaisin murskain- ja lajitteluyksiköinriippuen murskattavan materiaalin laadusta ja laadunvaihtelustasekä miten moneen jätejakeeseen murskattujäte halutaan lajitella ja mikä on haluttu lajitellun jätteen puhtausaste..Kaupan, palveluiden, kotitalouksien ja teollisuudenpiiristä kerättävän kuivajätteen käsittely mekaanisesti on teknisestitoteuttamiskelpoinen hanke. Teknisesti kuivajätteenkäsittely on toteuttamiskelpoinen hanke.9.2.3 Ympäristöllinen soveltuvuusMaaperään ja pohjavesiin kulkeutuvien haitta-aineiden määräja vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Tähän vaikuttaa merkittävästise, että jätekeskuksen suunnittelu, toteutus ja hoito tapahtuvatjätteenkäsittelylle asetettujen ohjeiden ja määräystenmukaisesti. Vaikutuksia pienentää edelleen se, ettei suunniteltualue ole varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta.Suunnitelmien mukaan toteutettuna hankkeen pintavesivaikutuksillaei arvioida olevan merkittäviä haitallisia luonto- jaterveysvaikutuksia eikä vaikutuksia virkistyskäyttöön (uiminen,kalastus). Väkevät vedet viemäröidään ja ne ohjataan jätevedenpuhdistuslaitokselle.Ilmapäästöjen osalta toiminta on myös suunniteltu siten, ettäpäästöt ilmaan ovat kokonaisuudessaan suhteellisen vähäisiäja rajoittuvat jätekeskuksen välittömään läheisyyteen.Päästöistä ei missään vaihtoehdossa aiheudu terveyshaittaatai merkittäviä vaikutuksia haittavaikutuksia käsittelykeskuksenympäristössä. Melunvaikutusalue on suurimmillaan rakentamiseenliittyvän louhinnan aikaan. Sen kesto on kuitenkin lyhytaikaineneikä se ulotu asutulle alueelle. Louhintaan liittyviämelua aiheuttavia toimintoja voidaan rajoittaa nille myönnettävissäluvissa.Liikenteen vaikutukset jäävät tässä hankkeessa kokonaisuudessaanvähäisiksi. Tämä koskee niin melua, kaasumaisiapäästöjä kuin liikenneturvallisuuttakin.Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön voivat syntyvätsuoraan, kun käsittelykeskuksen rakentamistoiminnan allejää alueita tai välillisesti muiden päästöjen kautta. Ympäröiväluonto on tällä alueella täysin ihmistoiminnan muovaamaa,eikä erityislajistoa kasvillisuudesta tai eliöstöstä ole. Toiminnanmelu ja ilmapäästöt eivät myöskään arvioiden mukaan vaikutalähialueen kasvillisuuteen ja eläimistöön. Jätekeskuksentoiminta ei siten tuhoa luonnon monimuotoisuuden kannaltamerkittäviä alueita.Jätekeskuksen vaikutukset lähialueen luontoon, sen kasvistoonja eläimistöön jäävät edellä esitetyn perusteella vähäisiksi.Siten luontovaikutusten merkittävyys on kokonaisuutenapieni ja hanketta voidaan pitää ympäristön kannalta toteuttamiskelpoisenamyös silloin kun hankkeen kokonaisvaikutuksetotetaan huomioon.9.2.4 Sosiaalinen soveltuvuusSosiaalisilta vaikutuksiltaan merkittävimmät ympäristövaikutuksetovat jätteiden kuljetuksesta aiheutuva roskaantuminen,käsittelytoiminnoista aiheutuva satunnainen hajuhaitta ja toiminnoistaaiheutuva melu. Vesiin kohdistuvien vaikutustenmerkitys on vähäinen, sillä väkevät vedet voidaan johtaa kaikissavaihtoehdoissa jäteveden puhdistamolle.Maiseman osalta ympäröivät mäet ja harjanteet ja erityisestisuojapuusto estävät toimintojen näkymisen välitöntä ympäristöäkauemmas. Liikenteen vaikutukset jäävät kokonaisuudessaanhyvin pieniksi tai ainakin rajoittuvat lyhyille tieosuuksille.Myös toiminnasta ja liikenteestä aiheutuva melu rajoittuu toiminta-alueenläheisyyteen. Jätteenkäsittelytoiminnoista, erityisestibiohajoavan jätteen käsittelystä, aiheutuvaa hajuhaittaaei saada huolellisellakaan suunnittelulla ja toteutuksella täysinpoistettua. Menetelmät kehittyvät kuitenkin jatkuvasti ja uusienmenetelmien avulla hajuhaitta saadaan pysymään vähäisenäja rajoittumaan pääosin jätekeskuksen läheisyyteen.Hanketta voidaan näin pitää myös sosiaalisilta vaikutuksiltaanhyväksyttävänä.9.2.5 Yhteenveto hankkeen toteuttamiskelpoisuudestaMerkitykseltään tärkeimmät vaikutukset hankkeella ovat 1)vaikutukset pintavesiin, 2) maisema 3) rakentamisaikeinen jatoiminnan melu ja 4) mahdollinen haju sekä 3) em. liittyvätsosiaaliset vaikutukset. Minkään em. vaikutuksen osalta vaikutukseteivät ole sellaisia, mitkä estäisivät hankkeen toteutuksen.Suoritetun ympäristövaikutusten arvioinnin perusteellahanke on toteuttamiskelpoinen.60 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

10. ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄTJätekeskuksen toimintojen suunnittelu on tulevaisuuteen liittyväätoimintaa. Hankkeen suunnitteluun ja ympäristövaikutustenarviointiin vaikuttaa kaikki se epävarmuus mikä sisältyykäytettyyn tietoon.Uusien hallien ja niihin liittyvien kenttien ja vesine keräily jakäsittelyjärjestelmien sijoittelu ja mitoitus on hyvin tarkkaanmääriteltävää tietoa ja siihen liittyvä epävarmuus hyvin vähäistä.Uusien käsittelytekniikoiden osalta käytettävissä oleva tietoon riittävän tarkkaa, jotta ympäristövaikutukset voitiin arvioida.Osa jätekeskuksen toiminnoista jatkuu hankkeen toteuduttuakinnykyiseen tapaan. Jo käytössä olevien tekniikoista ja niihinliittyvistä päästöistä on olemassa myös käyttö- ja päästötarkkailutietoaja tältä osin epävarmuus on hyvin vähäistä.Käytetyt ja suunnitellut käsittelytekniikat eivät tule tällä rakentamisaikataulullaoleellisesti muuttumaan. Tulevat jätehuoltoonkohdistettavat vaatimukset on tunnistettavissa ja tehdyilläsuunnitelmilla vastataan myös niihin vaatimuksiin, joitalähivuosina tullaan noudattamaan.Valtaosa jätekeskuksen toiminnoista on sijainnut alueelle jomuutamia vuosia ja niiden aiheuttamia vaikutuksia on seurattuasetettujen lupaehtojen mukaisesti. Myös lähiasukkaille järjestettykysely tuki ja teemailta osaltaan nykyisen toiminnanaiheuttamien vaikutusten selvittämistä. Olemassa olevan tiedonpäästö- ja vaikutustiedon määrän vuoksi arviointiin liittyväepävarmuus on vähäistä. Arvioinnin tarkkuuteen vaikuttavaterityisesti seuraavat asiat:• Jätekeskuksen vastaanottamien materiaalivirtojen kehitysriippuu monista vaikeasti ennustettavista tekijöistä.Jätekeskuksen suunnittelussa pyrittiin määrittämääntoiminnalle maksimikapasiteetti, joka mahdollistaa tällähetkellä loppusijoitukseen menevän hyödyntämiskelpoisenmateriaalin vastaanoton jätekeskukseen.Ympäristövaikutusten arviointia tehtäessä oletettiin jätekeskuksentoimivan maksimikapasiteetin mukaisessalaajuudessa. Tämän vuoksi vaikutukset on myös arvioitumaksimimäärillä. Kun vastaanotettavat määrät tullevat olemaanhuomattavasti pienempiä, ei vaikutuksia ole arvioituainakaan liian pieninä.• Sijoituskohteen luontotieto on sijoituspaikan olosuhteethuomioiden riittävän tarkkaa. Alueella tehtiin kolme erillistäluontokartoitusta, joilla varmistettiin alueen riittävätuntemus myös eri vuodenaikoina. Näin luontovaikutustenarviointiin ei sisälly sellaisia epävarmuuksia, jotka vaikuttaisivatjohtopäätöksiin.• Nykyisen toiminnan lupaehtojen mukaisesti alueen pinta-ja pohjaveden laatua sekä eri toimintojen aiheuttamaakuormitusta tarkkaillaan säännöllisesti. Laajennusalueellamuodostuvien vesien määrä ja laatutiedot ovat riittäviäsuoritettujen johtopäätösten tekemiseen erityisesti, kun likaisetsuotovedet johdetaan puhdistettavaksi kunnalliseenjätevedenpuhdistamoon. Pinta- ja pohjavesivaikutustenarviointiin käytettävissä ollut tieto on ollut lopputuloksenkannalta riittävää.• Meluvaikutuksiin sisältyy hyvin vähän epävarmuutta.Alueelta samoin kuin vastaavantyyppisistä toiminnoista onolemassa mittaustuloksia. Lähtötietojen perusteella hankkeenaiheuttamat muutokset voitiin mallintaa luotettavastiuusille alueille.• Pölyvaikutusten osalta on mittaustuloksia vastaavan tyyppisiltälaitoksilta. Pölyn leviämisen arviointiin sisältyy vähänepävarmuutta.• Hajun esiintyminen riippuu sovellettavista biologisen toiminnanprosesseista sekä niiden teknisestä toteutustavasta,mutta etenkin mahdollisista häiriötilanteista. Hajunaistiminen ja haittakynnys on hyvin yksilöllistä eri ihmisilläja tämän vuoksi arvioissa on epävarmuutta. Oleellista hajunesiintymisessäkin on etäisyyden kasvaessa tapahtuvahajupitoisuuden laimeneminen.• Jätekeskusalueen ympäristöissä on tehty lupaehtojenmukaisia leijumamittauksia. Näiden perusteella toiminnanaiheuttaman pölyn leviämisestä saatiin hyvä käsitys.• Sosiaalisten vaikutusten osalta saatu palaute ja lähialueillekohdistettu kysely ja ryhmätyöt antoivat luotettavan kuvantärkeimmistä sosiaalisista vaikutuksista. Ihmisten erilaisetasenteet ja arvostukset aiheuttavat kuitenkin mm. viihtyvyydenarviointiin aina epävarmuutta.• Liikenteen aiheuttamiin vaikutuksiin sisältyy hyvin vähänepävarmuutta.• Maankäytön kehityksen osalta arvioinnin epävarmuus jääpieneksi. Arviointimenettelyn aikana tehtiin yhteistyötäkaupungin kaavoitusviranomaisten kanssa riittävän tiedonkulunturvaamiseksi ja eri osapuolten suunnitelmienyhteensovittamiseksi.• Hankkeen aiheuttamat maisemalliset muutokset ovat vähäisiä.Maastoinventointien ja ilmakuvasovitteiden avullamaisemalliset muutokset kyettiin ennustamaan varsin tarkasti.Epävarmuutta arviointiin tuo ympäröivän maankäytönmuutokset, kuten puuston hakkuut ja suojapuustoinhoito.• Epävarmuudet eivät aiheuta muutoksia hankkeen toteuttamiskelpoisuudenarviointiin.2007 Ramboll Finland Oy61

11. EHDOTUS SEURANTAOHJELMAKSISeurannalla tarkoitetaan säännöllistä tietojen kokoamista jaraportointia jätekeskusalueen vaikutuksista sekä luonnonolosuhteidenmuutoksista hankkeen vaikutusalueella. Seurannanavulla saadaan tietoja myös toteutettujen ympäristönsuojelurakenteidenja esim. suotovesien keräilyn sekä käsittelyntehokkuudesta. Mikäli haittoja ilmenee, suojarakenteiden jakäsittelymenetelmien toimintaa voidaan tällöin tarvittaessa tehostaa.Ympäristöluvan myöntämiseen liittyy lupaehtoja, joiden täyttymistävalvotaan seurannan avulla. Perusperiaate on, etteivätluontoon kohdistuvat vaikutukset saa aiheuttaa vaaraatai haittaa luonnon ekosysteemeille tai ihmisen terveydelle.Seurannan avulla pyritään tuottamaan sellaista tietoa, jonkapohjalta kyseisiä haittoja voidaan mahdollisimman luotettavastiarvioida.Kaakkois-Suomen ympäristökeskus päättää jätteenkäsittelykeskuksenvelvoitetarkkailuohjelman sisällöstä.Keskeisiä tarkkailtavia kohteita ovat suoto- ja hulevesien vaikutuksetalueen pinta- ja pohjavesiin, jätevedenpuhdistamollejohdettavien vesien määrä ja laatu sekä etenkin rakentamisaikaisenmelun vaikutukset.Raportissa esitetään kaikki tarpeelliset johtopäätöksiin vaikuttavattaustatiedot, kuten sääolosuhteet, jätteiden loppusijoitusalueentäyttöaste ja sijoitetun jätteen määrä sekä laatu.Samoin esitetään tiedot pilaantuneiden maiden käsittelystäja näiden maiden määristä laadun mukaan eriteltyinä, vesiensuojelurakenteidentoimivuudesta sekä tehdyistä huolto/korjaustoimenpiteistä sekä muista päästöjen määriin vaikuttaneistatekijöistä.Tulosten avulla arvioidaan mahdollisten päästöjen vaikutuksetympäristön tilaan. Lisäksi arvioidaan vaikutusalueen laajuussekä esitetään arvio mahdollisista ihmiseen kohdistuneistaterveysvaikutuksista. Raportissa voidaan esittää perusteltumuutosehdotus tarkkailuohjelman sisältöön.11.1 Pinta- ja pohjavedetHankkeen vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin seurataan vesitarkkailunavulla. Se jakautuu edelleen päästö- ja vaikutustarkkailuun.Tarkkailussa huomioidaan erikseen rakentamisaikaistenja toiminnan aikaisten vaikutusten seuranta.Laajennusalueen käytön aikainen seuranta on tarkoituksenmukaistaliittää nykyisen toiminnan vesientarkkailuun. Voimassaoleva ohjelma päivitetään uutta tilannetta vastaavaksi. Tällöinmaastossa valitaan uusia seurantapisteitä ja hulevesistä tehtävääanalyysivalikoimaa täydennetään sen mukaisesti, mitäjätejakeita ja maa-aineksia laajennusalueelle aiotaan tuoda.Tarkkailussa selvitetään, esiintyykö maastoon johdettavissavesissä ympäristölle haitallisia aineita. Tämä edellyttääveden laatu- ja virtaamatietojen säännöllistä keräämistä.Näytteenoton aikana vallinneet olosuhteet kirjataan ylös (virtaamamittauksenmenetelmä, vesiensuojelurakenteiden ja -laitteidenkunto ym.). Näytteenottopisteiden sijainti ja lukumäärävalitaan siten, että luonnon taustakuormitus saadaan erotettualaitoksen aiheuttamasta kuormituksesta. Vaikutusalueenlaajuuden arvioiminen edellyttää vähintään kahta alapuolistahavaintoasemaa.11.2 MeluLaajennusalueen louhinnasta ja kiviaineksen murskauksestasyntyvää melutasoa ja melun leviämistä seurataan toiminnanalkuvaiheessa. Jos melun ohjearvot eivät ylity, tarkkailua ei oletarpeen tehdä säännöllisesti.11.3 RaportointiTarkkailuvuoden tuloksista laaditaan vuosiyhteenveto, jossaesitetään jätteenkäsittelykeskuksen alueelta eri toiminnoistaaiheutuneiden päästöjen määrä ja laatu.62 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

12 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVATHankkeen toteuttaminen tulee edellyttämään seuraavia suunnitelmia,lupia, päätöksiä tai ilmoituksia (kuva 9.1):• Jätekeskuksen ympäristöluvat alueella harjoitettaville toiminnoille(Kaakkois-Suomen ympäristökes kus, ympäristönsuojelulaki)• Maa-aineslain (555/1981) mukainen maa-aineslupamaa-ainesten ottotoiminnalle sekä ympäristölupa ottotoiminnalle,siihen liittyvälle louhinnalle ja rikotukselle sekätoiminta-alueen liikenteelle (kunta, maa-aineslaki ja ympäristönsuojeluasetus)• Yleis- tai asemakaavoitus tarvittaessa (kunnan kaavoitusviranomainen,maankäyttö- ja rakennuslaki)• Rakennuslupa, toimenpidelupa tai maisematyölupa(kunnan rakennusvalvontaviranomainen, maankäyttö- jarakennuslaki) tai mahdollinen poikkeamislupa suunnittelutarvealueellerakentamiseen (kunta eli yleensä ympäristölautakunta)• Mahdollisesti YSL 101 §:n mukainen täytäntöönpanomääräysja MRL 144 §:n mukainen aloittamisoikeus• Mahdollinen sopimus esikäsiteltyjen jätevesien johtamisestayleiseen viemäriin• Mahdollinen yksityistien ja yleisen tien liittymäluvan tarkistusTiehallinnon tiepiiriltä• Mahdollinen Maanmittauslaitoksen maanmittaustoimistoltahaettava yksityistietoimitus yksityistien mahdollisenleveyden tai aseman muutoksen johdosta• Yleissuunnitelma ympäristölupahakemuksen liitteeksi• Rakentamissuunnitelmat.Päätöksen hankkeen toteuttamisesta tekevät yhteistyössäLassila & Tikanoja Oyj ja Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy.Hankkeen yleissuunnittelu on aloitettu. Suunnitelmia voidaanesitellä yleisötilaisuuksissa.• Kuva 12-1. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja hankkeen edellyttämät luvat.2007 Ramboll Finland Oy63

13. ARVIOINTIMENETTELYN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINENYmpäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistuakaikki ne kansalaiset, joiden oloihin ja etuihin kuten asumiseen,työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihinelinoloihin toteutettava hanke saattaa vaikuttaa.Kansalaiset voivat lainsäädännön mukaan:• esittää kannanottonsa hankkeen vaikutusten selvitystarpeistasilloin, kun hankkeen arviointiohjelman vireilläolostailmoitetaan• esittää kannanottonsa tehtyjen selvitysten riittävyydestäarviointiselostuksen tiedottamisen yhteydessäIhmisten tavoitteet ja mielipiteet ovat heille tärkeitä, ja arviointimenettelyssätavoitteena on näiden mielipiteiden huomioonottaminen.Keskenään ristiriitaiset tavoitteet voidaan sitensuunnittelussa nostaa esille niin että kaikki näkemykset voidaanpäätöksenteossa ottaa huomioon.Vaihtoehtoisia tapoja eri intressitahojen mielipiteiden kuulemiseksiovat esimerkiksi seuraavat:1. Ohjausryhmän perustaminen2. Yleisötilaisuudet3. Kyselyt4. Avainhenkilöiden haastattelut5. Ryhmämenetelmät6. VerkkotiedottaminenOhjausryhmä on keskeisistä intressitahoista (yhteysviranomainen,kunnat, hankkeesta vastaava, arviointimenettelyntekijä ym.) koottu työryhmä, joka ohjaa arviointimenettelynkulkua sen kaikissa vaiheissa. Se varmistaa, että keskeisiäintressitahoja kuullaan ja että niiden käytössä oleva aineistotulee huomioonotetuksi. Tässä arviointimenettelyssä on arvioinninaikana perustettiin ohjausryhmä, jossa oli edustajatseuraavilta tahoilta:• Joutsenon kunta• Lappeenrannan kaupunki• Kaakkois-Suomen ympäristökeskus• Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy• Partalan / Konnunsuon kyläyhdistys• Konnunsuon vankilan edustajaOhjausryhmän työskentelyyn osallistuvat myös hankkeestavastaava L&T ja ympäristövaikutusten arvioinnin laadinnastavastaava konsultti Ramboll Finland Oy.Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä haluttiin tavoittaapaikallisia asukkaita hankkeesta muutoin kiinnostuneitatahoja. Tämän vuoksi pidettiin yleisötilaisuudet, arviointiohjelmanvalmistumisvaiheessa ja sen jälkeen kun arviointi olisuoritettu. Tämä tilaisuus järjestettiin kaikille lähialueen asukkailleja kiinteistöjen omistajille. Tämän lisäksi kaikille lähialueenkiinteistöille varattiin mahdollisuus osallistua tilaisuuteen,jossa kartoitettiin nykyisen toiminnan ja tulevan toiminnan vaikutuksiaja niiden mahdollisia lieventämiskeinoja. Tämä on kuvattuaiemmin tässä selostuksessa. Tiedottaminen lähialueenkiinteistöille tehtiin erillisenä kutsuna kaikille kiinteistöille.64 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

14. PROJEKTIRYHMÄArvioinnin toteutukseen osallistui seuraava projektiryhmä:L&TEKJHRambollKierrätysjohtaja Osmo BolanderYmpäristökoordinaattori JuhaRoivainenToimitusjohtaja Mika SuomalainenDos. Joonas HokkanenDI FM Eero ParkkolaDI Minna IkonenFM Ari HanskiIns. Ari RinkinenOTK Tomi RinneIns. Janne RistolainenFM Tarja OjalaRA Matti KauttoArkkitehti Soili LampinenToiminnan mitoitus, materiaalien määrä jalaatu, käsittelymenetelmätToiminnan mitoitus ja yhteensovittaminenmuiden laitosten kanssaToiminnan yhteensovittaminen nykyistentoimintojen kanssaProjektipäällikkö, kuljetus, logistiikka, ympäristövaikutukset,sosiaaliset vaikutuksetYleissuunnitteluProjektisihteeri, aineistotPinta- ja pohjavedetLiikenne ja liikenneturvallisuusJuridiset asiatToiminnan melu ja liikennemeluKasvillisuus ja eläimistöMaankäyttö ja yhdyskuntarakenneKaavoitus2007 Ramboll Finland Oy65

15. LYHENTEET JA KÄSITTEETBAT Best Available Technology, paras käytettävissäoleva tekniikkaBOD7 biologinen hapenkulutus 7 vrk aikanaCd kadmiumCODCr kemiallinen hapenkulutusCr kromiCu kupariHDPE high density polyethyleneHg elohopeak vedenläpäisevyysarvo metriä sekunnissa m/sNi nikkeliN60 korkeus meren pinnastaMTBE Metyyli-tert-butyylieetterim 3 /d kuutiometriä vuorokaudessam³ktr kiintokuutiometripH happamuus tai emäksisyys, neutraalin aineen pH on 7PAH polyaromaattiset hiilivedytPb lyijyPCA poloklooratut aromaattinen yhdistePCB polyklooratut bifenyylitPCDD/F polyklooratut dibentsopdioksiinit (PCDD) jadibentsofuraanit (PCDF) ks. dioksiinitTAME tert-AmyylimetyylieetteriVE vaihtoehtoVNp valtioneuvoston päätösVOC Haihtuvat orgaaniset yhdisteetYVA ympäristövaikutusten arviointiZn sinkkiaktiivihiilikäsittely aktiivihiilisuodatusta käytetään vaihtoehtoisenakäsittelymenetelmänä katalyyttiselle poltolle alipainekäsittelyhallissa.Periaatteena on, että suuren huokoisuutensaja ominaispinta-alansa ansiosta aktiivihiili pystyy adsorboimaan(imemään itseensä, kiinnittämään pinnalleen) suuriamääriä erilaisia yhdisteitä ja kemikaaleja. Aktiivihiilen jäänteetkäsitellään ongelmajätteenä luvan omaavassa laitoksessa.adsorboitua kiinnittyä pintaanaerobinen eli happea tarvitseva. Sen vastakohta on anaerobinen.Esimerkiksi aerobiset bakteerit käyttävät happea kompostissa,vastakohtana on anaerobisten bakteerien mädätystunkiossa.alkalinen emäksinenbentoniitti Puhdas luonnontuote, jonka tyypillisin käyttökohdeon kaatopaikan pohjaeriste tai käyttö pohjavesisuojauksissa.Sideaineena toimiva bentoniittisavi tekee eristemateriaalistaelastisen, halkeilemattoman ja routimattoman. Saumakohtiaei tarvitse tehdä ja läpiviennit on helppo rakentaa. Bentoniitintoiminta perustuu bentoniittisavijauheen vedenimu- ja paisumiskykyyn.esikäsittelyllä tarkoitetaan lajittelu mukaan lukien fysikaalisia,kemiallisia, biologisia tai termisiä menetelmiä, joiden avullamuutetaan jätteen ominaisuuksia sen määrän tai haitallisuudenvähentämiseksi taikka sen käsittelyn helpottamiseksi taihyödyntämisen tehostamiseksi.jäte Jätelain mukaan jäte on ainetta tai esine, jonka sen haltijaon poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaankäytöstä.jätteenpolton tuhka Jätteenpolton palamisessa syntyy tuhkaaja kuonaa, joiden koostumus riippuu poltettavasta materiaalistaja polttolaitoksen tyypistä. Voimalaitosten polttoprosesseissasyntyy yleensä kahta tuhkajaetta, joista karkeampion pohjatuhkaa ja savukaasujen mukana poistuva hienojakoinentuhka lentotuhkaa. Tuhkasta osa on sen laadusta riippuenhyödynnettävissä kaatopaikalla ja hyötykäyttöön kelpaamatonosa loppusijoitetaan. Tuhkajakeet voivat sisältää ympäristöllehaitallisia aineita ja osa tuhkasta on luultavasti ongelmajätteeksiluokiteltavaa.kuitusavi Massa- ja paperiteollisuudessa sivutuotteena muodostuvaakuitu- ja täyteainepitoista lietettä, jota käytetäänmm. kaatopaikkarakentamisessa kaatopaikan pintarakenteentiivistyskerrosmateriaalina.kuitutuhka Uusiomateriaalirakentamisessa käytettävä yleisnimitysmateriaaleille, jotka koostuvat kuitulietteestä ja tuhkanseoksista.kuonat Materiaalia syntyy raakateräksen valmistuksen yhteydessä(masuunikuona masuunihiekka, masuunikuonamurske,ferrokromikuona, teräskuona).loppusijoitus Materiaaleja sijoitetaan VNp:n päätöksen mukaisellekaatopaikalle joko tavanomainen-, pysyvä- tai ongelmajätteenkaatopaikka.Natura–alue Euroopan Unionin Natura 2000-verkoston tarkoituksenaon turvata luontodirektiivissä mainittujen luontotyyppienja lajien elinympäristöjen sekä lintudirektiivissä tarkoitettujenlinnustonsuojelualueiden suojelu. Suomessa Natura2000 tarkoittaa kansallisten suojeluohjelmien sisällyttämistäeurooppalaiseen verkostoon. Natura-alueisiin on myös otettumukaan sellaisia arvokkaita luontotyyppejä ja alueita, joita eiole sisällytetty suojeluohjelmiin.ongelmajäte Jäte luokitellaan ongelmajätteeksi, jos sillä onjokin vaarallinen ominaisuus. Näitä voivat olla esim. räjähtävyys,syttyvyys, ärsyttävyys, syövyttävyys, myrkyllisyys tai tartuntavaarallisuus.Ongelmajäte voi myös olla lisääntymisellevaarallinen, vaurioittaa perimää tai olla ympäristölle vaarallinen.Ongelmajätettä saa sijoittaa vain niitä varten suunnitellullekaatopaikalle tai polttaa vaatimukset täyttävässä laitoksessa.66 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

ohje-arvo Ohjearvolla tarkoitetaan sellaista haitta-ainepitoisuutta,jota vielä pidetään ihmisen terveydelle ja ympäristöllehaitattomana.osallistuminen Vuorovaikutus ympäristövaikutusten arvioinnissahankkeesta vastaavan, yhteysviranomaisen, muiden viranomaistensekä niiden välillä, joiden oloihin tai etuihin hanketai suunnitelma saattaa vaikuttaa.pilaantunut maa (saastunut maa) Pilaantuneessa maassaon merkittäviä määriä haitallisia aineita ja se aiheuttaa vaaraaluonnolle, ympäristölle tai terveydelle. Pilaantuneet maatkunnostetaan usein silloin, kun alueen maankäyttö muuttuu.Pilaantuneita maita on usein vanhoilla satama-, teollisuus-, romuttamo-,ampumarata-, varasto- ja kaatopaikka-alueilla.raja-arvo Raja-arvolla tarkoitetaan sellaista haitta-ainepitoisuutta,jonka ylittyessä jatkotoimenpiteet esim. käsittely ovattarpeelliset.raskasmetallit Metalli luokitellaan raskasmetalliksi, jos sentiheys on suurempi kuin 5 g/cm 3 . Ympäristön kannalta ongelmallisimpiaovat elohopea (Hg), lyijy (Pb) ja kadmium (Cd).Raskasmetallit ovat pysyviä epäorgaanisia aineita. Kun metallitpääsevät luontoon, ne pysyvät siellä ja voivat esiintyä erilaisinayhdisteinä. Vaikka monet raskasmetallit ovatkin myrkkyjä,niin pieninä pitoisuuksina monet niistä toimivat välttämättöminähivenravinteina, kuten kupari (Cu), sinkki (Zn) ja rauta (Fe).Luontoon joutuvat raskasmetallit ovat suurelta osin peräisinesimerkiksi liikenteestä, teollisuudesta ja hiilivoimaloista sekälannoitteiden epäpuhtauksista.REF (Recovered fuel) Kierrätyspolttoaine tarkoittaa yhdyskuntienja yritysten polttokelpoisista, kiinteistä ja syntypaikoilla lajitelluistajätteistä valmistettua polttoainetta. REF:in laatuun vaikuttaaraaka-aine, syntypaikkalajittelu ja valmistusprosessi.SAMASE - saastuneiden maiden selvitys / Pilaantumisongelmienlaajempi valtakunnallinen selvittäminen alkoi vuonna1989 käynnistyneessä ns. SAMASE-projektissa. Projektinloppuraportti valmistui vuonna 1994. SAMASE-rekisteriinkoottiin tällöin tiedot noin 10 000 pilaantuneeksi epäillystämaa-alueesta. Pilaantuneiden maiden kartoitusta on täydennetty1990-luvun lopulla ja kohteiden määrä on noussut noin20 000.sedimentti Vesistöjen pohjalle kerrostunutta savi- ja liejuainesta.Sedimentit voivat sisältää myössidosryhmiä ovat muun muassa maanomistajat, vaikutusalueenasukkaat ja asukasyhdistykset ja kansalaisjärjestöt,ympäristöjärjestöt ja luontoharrastajat. Sidosryhmien tehtävänäon esittelytilaisuuksissa, haastatteluissa, asukaskyselylomakkeissa,yleisötilaisuuksissa ja mielipiteissä tuoda esiin näkemyksensähankkeesta vastaavan tiedoksi, siten että ympäristövaikutustenarvioinnissa ja suunnittelussa voidaan ottaahuomioon mahdollisimman hyvin eri osapuolten näkemykset.Sidosryhmien lisäksi myös muilla kansalaisilla on mahdollisuusvaikuttaa hankkeeseen.tavanomainen jäte Jos jäte ei ole ongelmajätettä tai pysyvääjätettä se luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi.yhteysviranomainen YVA-asetuksella säädettävä viranomainen,joka huolehtii siitä, että hankkeen ympäristövaikutustenarviointimenettely järjestetään. Yhteysviranomaisena tässähankkeessa toimii Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, jokaohjaa ja valvoo YVA-menettelyä toimialueellaan.ympäristökelpoinen Rakentamisessa käytettävä materiaalitai rakenne, jotka eivät lisää ympäristökuormitusta kohteenelinkaaren aikana. Ovat ihmisten terveyden ja ympäristönkannalta turvallisia.ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA-lain luvun 2.mukainen menettely, jossa selvitetään ja arvioidaan tiettyjenhankkeiden ympäristövaikutukset ja kuullaan viranomaisia janiitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa.ympäristövaikutusten arviointiohjelma Hankkeesta vastaavanlaatima suunnitelma tarvittavista selvityksistä sekä arviointimenettelynjärjestämisestä.ympäristövaikutusten arviointiselostus Asiakirja, jossaesitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinenarvio niiden ympäristövaikutuksista.2007 Ramboll Finland Oy67

16. LÄHTEETBritschgi, Ritva & Gustafsson, Juhani. 1996. Suomen luokitellutpohjavesialueet. Suomen ympäristökeskus, Suomenympäristö 55.Countess Environmental, 2004. WRAP fugitive dust handbook,November 15, 2004.Dahlbo, Helena. 2002. Jätteen luokittelu ongelmajätteeksi- arvioinnin perusteet ja menetelmät. Suomen ympäristökeskus,ympäristöopas 98.Davis, W, 2000. Air Pollution Engineering Manual, secondedition , Air & Waste Management Association.Drebs, A., Norlund, A., Karlsson, P., Helminen, J. &Rissanen, P. 2002. Tilastoja Suomen ilmastosta 1971-2000.Ilmastotilastoja Suomesta 2002:1. Ilmatieteen laitos.Ekholm, Matti. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnonjulkaisuja - sarja A, 126.Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy. 2005. Kukkuroinmäen jätekeskus,Ympäristön vuosiraportti 2005.EU, 1999. Compilation of EU Dioxin Exposure and HealthData. Report AEAT/EEQC/0016.4, European CommissionDG Environment United Kingdom Department of theEnvironment, Transport and the Regions (DETR).Euroopan neuvoston päätös (2003/33/EY) 19.12.2002, direktiivin1999/31/EY 16 artiklan ja liitteen II mukaisista perusteistaja menettelyistä jätteen hyväksymiseksi kaatopaikoille.Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 16.1.2003.Etelä-Karjalan liitto.www-sivut. www.ekarjala.fi/ ekliitto/Finergy ry, 2000. Tuhkarakentamisohje.Geologian tutkimuskeskus, 1998, lausunto louhostoiminnanvaikutuksista pohjavesiin.Hanski, I. 2006. Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannankoon arviointi. Loppuraportti. Helsingin yliopisto.Hokkanen, J. 1997: Aiding Environmental Decision Makingby mUlti-Criteria Analysis. Jyväskylän yliopiston julkaisuja.Raportti 72/97. Matematiikan laitos.Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. 1998.Retkeilykasvio- Luonnontieteellinen keskusmuseo,Kasvimuseo. Helsinki.Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. 1998. 11985 Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy. Jätehuoltoalueen ympäristövaikutustenarviointiohjelma.Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. 1998. 11985 Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy. Jätehuoltoalueen ympäristövaikutustenarviointiselostus.Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. 2004. 17710 Lassila &Tikanoja Oyj. Keravan kierrätyspuisto. Ympäristövaikutustenarviointiohjelma.Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. 2004. 17710 Lassila &Tikanoja Oyj. Keravan kierrätyspuisto. Ympäristövaikutustenarviointiselostus.Juvaste Risto 2002: Harmaalokit seuranamme. kaatopaikoilla,ympäristöhallinnossa, riistanhoidossa, kalataloudessa,terveydessä, opinnoissa, vesillä ja viestimissä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu.Jyväskylän Yliopisto. Ympäristöntutkimuskeskus 2003:Ilman hiukkaspitoisuuden mittaukset Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksenympäristössä. 25.8 – 27.10 2003.Tutkimusraportti 169/2003.Jätelaki (1072/1993) ja -asetus (1390/1993).Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. 2001.Ympäristölupapäätös. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy.Kukkuroinmäen aluejätekeskus. 0401Y0868-121-.28.12.2001.Kartat © Maanmittauslaitos lupa nro 10/MYY/07Kauppinen, T. & Tähtinen, V. Ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointi – käsikirja. http://www.stakes.fi/sva.Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988. Linnustonseurannanhavainnointiohjeet (2. painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo,Helsinki.Laine, 1998. Bioremediation of Chlorophenol- ContaminatedSawmill Soil, Academic Dissertation. Hakapaino Oy. ISBN951-45-8106-7.Laki ympäristövahinkovakuutuksesta 81/1998.Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994 jaasetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 713/2006.Lassila & Tikanoja Oyj. 2005 - 2006. Keravan jätteenkäsittelylaitoksenvesien tarkkailutulokset.Leppänen, Minna (toim.). 1998. Kaatopaikan tiivistysrakenteet.Suomen ympäristökeskus. Helsinki, 1998.Lohila, A., Hyvönen, S. & Liesivuori. J. 2000 Jätehuoltoketjunterveys- ja ympäristövaarat: nykytila ja kehitystarpeet.Luonnonsuojelulaki 1096/1996 ja -asetus 160/1997.Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998. Metsäluonnon arvokkaatelinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio.Maa- ja metsätalousministeriö & Ympäristöministeriö2004. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittäminenja turvaaminen metsien käytössä. MMM Dnro3713/430/2003, YM Dnro YM4/501/2003.Mroueh, U-M., Wahlström, M., Mäkelä, E., Heikkinen, P.,Salminen, R., Juvankoski, M.,Tammirinne, M., Kauppila, J.,Sorvari, J. (2000): Sivutuotteet ja uusiomateriaalit maarakenteissa.TEKES Teknologiakatsaus, 91/2000.Natura 2000 -luonnonsuojeluverkosto. Ympäristöhallinnonwww-sivut.NIOSH, 2005. Significant Dust Dispersion Models for MiningOperations, IC 9478 INFORMATION CIRCULAR/2005.Niska & Nyyssönen Oy: Melumittaukset Mustankorkeankaatopaikalla. Jyväskylä 18.-19.8. ja 3.10.2003. Electrowatt-Ekono.Niskanen, I. & Pirkola, T. 2003: Ilman hiukkaspitoisuudenmittaukset Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksenympäristössä 25.8 – 27.102003. Jyväskylän Yliopisto.Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 169/2003.Nordic Council of Ministers, 1996. Road Traffic Noise -Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:525.Ojanen Pekka. 2001. Sellu- ja paperitehtaiden lietteiden käsittelyja hyötykäyttö sekä niitä rajoittavat tekijät. Alueellisetympäristöjulkaisut 223, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus,Kouvola, 2001.Puolanne, J., Pyy, O., Jeltch, U. (toim.) 1994. Saastuneetmaa-alueet ja niiden käsittely Suomessa. Saastuneiden maaalueidenselvitys ja kunnostusprojekti; loppuraportti. Helsinki,Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, muistio5/1994.Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000. Luonnonsuojelulain luontotyyppieninventointiohje. Suomen ympäristökeskus. Suomenympäristökeskuksen moniste, 188.Ramboll Finland Oy. 2007. Lassila & Tikanoja Oyj.Kukkuroinmäen laajennus, yleissuunnitelma.Ramboll. 13.9.2004. Tuhkien loppusijoittaminen -yleistason tarkastelu vaatimuksista. Tieliikelaitoksen68 Lassila & Tikanoja Oyj , Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus - ympäristövaikutusten arviointiselostus

Ympäristöpalveluiden tilaama selvitys.Ramboll. 13.9.2004. Tuhkien pölyävyys. TieliikelaitoksenYmpäristöpalveluiden tilaama selvitys.Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.)2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö& Suomen ympäristökeskus, Helsinki.Ryttäri, T. & Kettunen, T. 1997. Uhanalaiset kasvimme.Suomen Ympäristökeskus.Salonen Sakari, Ramboll. Ähtärin kaatopaikka:Pilaantuneiden maiden ja sivutuotteiden käsittely kaatopaikansulkemisessa. 24.1.2005.Salvor Oy, 2006. Salvor Oy:n käsittelykeskus pilaantuneillemaille ja teollisuuden jätteille, Ympäristövaikutusten arviointiselostus.Saukkonen, 2002. Modelling Transport of ChlorinatedPhenols, Dioxins and Furans in the Landfill AreaContaminated with Sawmill Soil, diplomityö, Teknillinenkorkeakoulu 2002.Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004:Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa.Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 742.Sorvari, J. et al. 2000. Sivutuotteet maanrakentamisessa.Käyttökelpoisuuden osoittaminen. Tekes. Teknologiakatsaus93/2000.Sorvari, J. Ympäristökriteerit mineraalisten teollisuusjätteidenkäytölle maanrakentamisessa. Suomen ympäristökeskus.Suomen ympäristö 421, ympäristönsuojelu.Suomen Ympäristökeskus 2006. Häiriöpäästöjen ympäristöriskianalyysi.YMPÄRI-hankkeen suositukset. Suomen ympäristö2/2006.Suomen Latu: www.suomenlatu.fi/reitit/US EPA, 1995b. SCREEN3 Model User’s Guide, EPA-454/B-95-004.US EPA; 1995. AP 42, Fifth Edition Compilation of AirPollutant Emission Factors, Volume 1: Stationary Point andArea Sources.Wahlström, M. et al. 1995. Maanrakentamisessa käytettävienteollisuuden sivutuotteiden riskinarviointi. VTT tiedotteita1995. Espoo, 1999.Vakkilainen, P., Kotola, J., Nurminen, J. (toim.) 2005.Rakennetun ympäristön valumavedet ja niiden hallinta.Suomen ympäristö nro 776. Ympäristöministeriö.Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista 480/1996ja valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 711/2001.Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997, muutos1049/1999)Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista 861/1997 ja siihentehty muutos 1049/1999.Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992.Valtioneuvoston päätös ongelmajätteiden poltosta 362/2003.Ympäristöministeriö. 1998. Valtakunnallinen jätesuunnitelmavuoteen 2005. Suomen ympäristö 260. Oy Edita Ab, Helsinki,1998.Ympäristöministeriö. YM 11/400/2001. Muistio. Ehdotus valtioneuvostonasetukseksi eräiden jätteiden hyödyntämisestämaanrakentamisessa. Muistiota on tarkennettu vuoden 2001jälkeen.Ympäristönsuojelulaki 86/2000 ja -asetus 169/2000.Ympäristöministeriö Arvokkaat maisema-alueet.Ympäristöministeriö, Maisema-aluetyöryhmän mietintö II,Mietintö 66/1992.Ympäristöministeriö Maisemanhoito. Ympäristöministeriö,Maisema-aluetyöryhmän mietintö I, Mietintö 66/1992.Ympäristöministeriö:Ympäristökeskuksen Herttaympäristötietojärjestelmä2007 Ramboll Finland Oy69

PäiväysDatumDnroDnr20.4.2007 A 2012KAS-2007-R-2-531Lassila & Tikanoja OyjSepelitie 640320 JyväskyläViite / HänvisningAsia / ÄrendeYhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta,Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus, JoutsenoYVA-OHJELMAN HANKETIEDOT JA YVA-MENETTELYLassila & Tikanoja Oyj (L&T) on toimittanut 25.1.2007 Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselleympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994,muutettu 458/2006) mukaisen ympäristövaikutusten arviointiohjelman hankkeesta,joka koskee Joutsenon kaupungissa sijaitsevan Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennustasekä laajennusalueen rakentamiseen liittyvää louhintaa.Hankkeen nimiKukkuroinmäen jätekeskuksen laajennusHankkeesta vastaavaLassila & Tikanoja OyjHankkeesta vastaavan käyttämä konsulttiRamboll Finland OyYhteysviranomainenKaakkois-Suomen ympäristökeskusYva-arvioinnin perusteYVA-menettelyä sovelletaan Lassila & Tikanoja Oyj:n hankkeessa YVA-asetuksen(713/2006) 6 §:n mukaisen hankeluettelon 11 a , 11 b ja 11 d kohtien perusteella.Edellä mainittujen kohtien perusteella YVA-menettely on suoritettava, koska alueellahankkeessa tullaan käsittelemään jätteitä ja ongelmajätteitä fysikaalis-kemiallisestiKauppamiehenkatu 4, 45100 Kouvola ⋅ PL 1023, 45101 Kouvola ⋅ Vaihde 020 490 105 ⋅ Asiakaspalvelu 020 690 165 ⋅ www.ymparisto.fi/kasKauppamiehenkatu 4 ⋅ PB 1023, FI-45101 Kouvola, Finland ⋅ Tfn (växel): +358 20 490 105 ⋅ Kundservice 020 690 165 ⋅ www.miljo.fi/kasLaserkatu 6 ⋅ 53850 Lappeenranta ⋅ Vaihde 020 490 105⋅ Asiakaspalvelu 020 690 165 ⋅ www.ymparisto.fi/kas• Laserkatu 6 ⋅ FI-53850 Villmanstrand, Finland ⋅ Tfn (växel): +358 20 490 105 ⋅ Kundservice 020 690 165 ⋅ www.miljo.fi/kas

2 (20)sekä sijoittamalla niitä kaatopaikalle. Lisäksi hankkeeseen sovelletaan hankkeessatarvittavan kivenlouhinnan vuoksi saman asetuksen 6 §:n hankeluettelon kohtaa 2 b.Yva-menettely ja sen tavoitteetYVA-menettely alkaa, kun hankkeesta vastaava toimittaa arviointiohjelman yhteysviranomaisenatoimivalle alueelliselle ympäristökeskukselle. Arviointiohjelma onhankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, miten arviointi tullaan suorittamaan. YhteysviranomaisenYVA-ohjelmasta antamassa lausunnossa esitetään onko arviointiohjelmariittävä ja miltä osin arviointiohjelmaa on mahdollisesti tarkistettava.Hankkeesta vastaava arvioi hankkeen ympäristövaikutukset arviointiohjelman ja siitäsaamansa yhteysviranomaisen lausunnon pohjalta sekä kokoaa arvioinnin tuloksetarviointiselostukseen. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa YVA-selostuksesta jasen riittävyydestä.YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa ja muidenkannanotot hankkeesta vastaavalle. YVA-arvioinnin tuloksia käytetään hyväksihankkeen edellyttämiä lupia käsiteltäessä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyntavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamistasuunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantiaja osallistumismahdollisuuksia.Hankkeesta vastaavan taustaLassila & Tikanoja Oyj on valtakunnallisesti toimiva ympäristönhuoltoon sekä kiinteistöjenja laitosten ylläpitoon erikoistunut yritys. L&T:n tavoitteena on rakentaajärjestelmä, joka palvelee jätteen tuottajia pitkälle tulevaisuuteen. Siihen kuuluu 5 –8 käsittelykeskuksen rakentaminen Suomeen. L&T:llä on jo toiminnassa olevat käsittelykeskuksetKeravalla, Turussa ja Oulussa. Laitoksia on suunnitteilla Kukkuroinmäenlisäksi mm. Lahteen, Haukiputaalle, Kaustisiin ja Kiteelle.Hankkeen suunnittelualueSuunnitteilla oleva hanke sijoittuu Joutsenossa Kukkuroinmäen alueelle, jossa toimiinykyisin Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n (EKJH) jätekeskus. Jätekeskuksen nykyisettoiminnot ovat kompostointilaitos, hyötyjätteiden kierrätys, tavanomaisen jätteen käsittelyja loppusijoitus, pilaantuneiden maiden käsittely ja loppusijoitus. EKJH:lla onympäristölupa myös kuivajätteen käsittelylaitokselle, jota ei toistaiseksi ole toteutettu.Jätekeskuksen kokonaispinta-ala on yhteensä noin 135 ha. Etelä-Karjalan JätehuoltoOy:n omistama alue sijaitsee Lappeenrannan kaupungin rajalla.Suunnittelualueen ympäristö muodostuu kahdesta kalliomäestä (Kukkuroinmäki jaSaunaharju) sekä Kuisaaren alueesta. Alueen ympäristö on osittain metsätalouskäytössä,idässä ja etelässä jätekeskusalue rajoittuu laajaan Vapo Oy:n Konnunsuon turvetuotantoalueeseen.Lähin asuinrakennus sijaitsee yhden kilometrin etäisyydelläalueesta pohjoiseen. Noin 100 metrin etäisyydellä Kukkuroinmäeltä luoteeseen sijaitseeviljelykäytössä oleva pelto ja 400 metrin etäisyydellä luoteeseen sijaitsee kalanviljelylaitosja 1 000 metrin etäisyydellä pohjoiseen ravunkasvatusallas. Nykyisenjätekeskuksen ja asutuksen välillä ei ole näköyhteyttä.Suunnittelualue kuuluu Etelä-Karjalan liiton seutukaavan piiriin. SeutukaavassaKukkuroinmäen alue on kaavoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET), johonon suunniteltu sijoitettavaksi maakunnallinen jätteenkäsittelylaitos. Alueen poh-

3 (20)joispuolella olevat alueet on kaavoitettu seutukaavassa maa- ja metsätalousalueeksisekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Yhdyskuntateknisen huollon alue jatkuujätehuoltoalueen länsipuolelle. Idässä ja etelässä alue rajoittuu Konnunsuon turvetuotantoalueeseen.Kukkuroinmäen alueen kaakkoispuolella sijaitsee Konnunsuonkeskusvankila, jonka alue on seutukaavassa merkitty erityistoimintojen alueeksi(ER). Kukkuroinmäen luoteispuolitse kulkee seutukaavaan merkitty ulkoilureitti.Etelä-Karjalan maakuntakaavan laatiminen on aloitettu vuonna 2004.Joutsenon yleiskaavassa 1985 alue on maa- ja metsätalousaluetta MM1 rajoittuenvankila-alueeseen (EV). Yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa, mutta kaavaaei ole vahvistettu ja se on siten oikeusvaikutteeton. Vuonna 2006 hyväksytyn kaavoitusohjelmanmukaan yleiskaavan tarkistus on tarkoitus aloittaa vuosina 2006-2008.Erityishuomio kiinnitetään valtakunnalliseen kulttuurimaisemaan ja kylien vesihuoltosuunnitelmaan.Alueelle ei ole laadittu asemakaavoja. Joutsenon kaupunki laatii tämän arviointimenettelynkanssa rinnakkain alueelle asemakaavaa.Käsiteltävät jätteet ja pilaantuneet maamassat sekä niiden määrätSuunnitteilla oleva laitos koostuu mekaanisesta käsittely-yksiköstä, materiaalin kierrätyshallista,hyödynnettävän materiaalin vastaanotto, käsittely- ja varastokentistä jaloppusijoitusalueesta. Laitoksen käsittelykapasiteetti on 430 000 tonnia, josta noin 70% saadaan ohjattua kierrätykseen. Raaka-aine laitokselle tulee pääasiallisesti Kaakkois-Suomenalueelta. Vastaanotettava jäte on lajiteltua yhdyskunta-, rakennus- jateollisuusjätettä. Suunnitteilla on rakentaa seuraavat käsittely-yksiköt:- Kuivajätteen käsittelyhalli 6 000 m2- Käsittelyhallin piha-alue 1 ha- Varastointikenttä 3 ha- Tavanomaisen jätteen kaatopaikka 8 ha- Ongelmajätteen kaatopaikka 8 haPilaantuneita maita voidaan käsitellä useammalla menetelmällä, joista on kuvattukiinteytys, pesutekniikka, lietteen käsittely ja alipainekäsittely.Taulukko 1. Vastaanottokapasiteetti eri jätelaatujen osaltaJätelaatuMaksimi-kapasiteetti, t/aTeollisuuden sivutuotteet; tuhka, kuitusavi, kuona, 85 000Pilaantuneet maa-ainekset 55 000Käsittelylaitosten loppurejekti (kierrätykseentai muuhun käyttöön kelpaamaton materiaali) 75 000Rakennustoiminnan, kaupan, teollisuuden japalvelujen lajiteltu jäte; RKTP (betoni, kivi, paperi,pahvi, muovi, puu, lasi yms.) 80 000Asuinkiinteistöjen lajiteltu jäte (kuivajäte) 50 000Puu 15 000Muu kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön soveltuva aines 10 000Metalli 5 000Paperi ja pahvi 5 000Muovi 5 000Muu käsiteltävä / loppusijoitettava materiaali 50 000Yhteensä 430 000

4 (20)Taulukko 2. Syntyvät tuotteet (teollisuuden raaka-aineiksi tai suoraan kierrätykseen)Käsittely-yksikköKäsitellyt määrät käyttökohteittain, t/aPaperi ja pahvi 7 000Muovi materiaalina 7 000Metallit 10 000Puu 20 000Maanparannusaine (hienoaines) 20 000Polttoaine 70 000Maarakennusmateriaali 100 000Loppusijoitus; tavanomainen jäte 100 000Loppusijoitus; ongelmajäte 85 000Yhteensä 430 000Arvioitavat ympäristövaikutuksetYva-ohjelman mukaan tässä hankkeessa arvioidaan jätteenkäsittelylaitoksen kaikkientoimintojen ja rakentamisen sekä maa-ainesten louhinnan ja oton ympäristövaikutukset,mukaan luettuna louhinnan ja jätteenkäsittelylaitoksen liikenteen vaikutukset.Samalla arvioidaan alueen nykyisten toimintojen ja uusien toimintojen sekä muidensamaan ympäristöön vaikuttavien toimintojen yhteisvaikutukset ja ympäristövaikutustenmuutokset rakentamisen, louhinnan ja jätekeskuksen toiminnan eri vaiheissa.Hankkeessa arvioidaan erityisesti seuraavia ympäristövaikutuksia:- vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen,- vaikutukset pinta- ja pohjavesiin,- pöly, melu ja roskaantuminen,- liikenne ja sen vaikutukset,- ympäristövahinkoriskit,- sosiaaliset vaikutukset,- samalla arvioidaan em. vaikutusten keskinäisiä vuorovaikutussuhteita,- selvitetään myös vaikutuksia luontoon, maisemavaikutuksia sekä alueille sijoittuvienhankkeiden yhteisvaikutuksiaTarkasteltavat vaihtoehdotYva-ohjelman mukaan ainoana suunniteltujen toimintojen sijoituspaikkana ja vaihtoehtonatarkastellaan Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajentamista. Kukkuroinmäenalue on valittu siten, että toiminnot sijoittuisivat alueelle, joka on jo maankäytöllisestivarattu jätteenkäsittelyyn, ja jossa jo harjoitetaan jätteenkäsittelyyn liittyvää toimintaaja alueelle jossa toiminnasta syntyvät vaikutukset voidaan hallita. Näin sijoituspaikanvalinnalla on jo pyritty minimoimaan haitallisia ympäristövaikutuksia.YVAssa tarkastellaan kuitenkin myös vaihtoehtoa, jossa hanketta ei toteuteta eli nk.YVA-lain mukaista 0-vaihtoehtoa. Tällöin toiminta tulisi sijoittumaan toisaalle. Vaihtoehtoisestasijoituspaikasta ei ole tehty erillistä suunnitelmaa, koska nyt tapahtuvansijoittumisen EKJH ja L&T yhteisesti todenneet ympäristönsuojelullisesti parhaaksija taloudellisesti edullisimmaksi.

Hankkeen edellyttämät suunnitelmat ja luvat5 (20)Hankkeen toteuttaminen tulee arviointiohjelman mukaan edellyttämään seuraaviasuunnitelmia, lupia, päätöksiä tai ilmoituksia:- jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvat alueella harjoitettaville toiminnoille(Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, ympäristönsuojelulaki),- Maa-aineslain (555/1981) mukainen maa-aineslupa maa-ainesten ottotoiminnallesekä ympäristölupa ottotoiminnalle, siihen liittyvälle louhinnalle ja rikotuksellesekä toiminta-alueen liikenteelle (kunta, maa-aineslaki ja ympäristönsuojeluasetus),- yleis- tai asemakaavoitus tarvittaessa (kunnan kaavoitusviranomainen, maankäyttö-ja rakennuslaki),- rakennuslupa, toimenpidelupa tai maisematyölupa (kunnan rakennusvalvontaviranomainen,maankäyttö- ja rakennuslaki) tai mahdollinen poikkeamislupasuunnittelutarvealueelle rakentamiseen (kunta eli yleensä ympäristölautakunta),- mahdollisesti YSL 101 §:n mukainen täytäntöönpanomääräys ja MRL 144 §:nmukainen aloittamisoikeus,- mahdollinen sopimus esikäsiteltyjen jätevesien johtamisesta yleiseen viemäriin,- mahdollinen yksityistien ja yleisen tien liittymäluvan tarkistus Tiehallinnon tiepiiriltä,- mahdollinen Maanmittauslaitoksen maanmittaustoimistolta haettava yksityistietoimitusyksityistien mahdollisen leveyden tai aseman muutoksen johdosta,- yleissuunnitelma ympäristölupahakemuksen liitteeksi,- rakentamissuunnitelmat.Hankkeen rajaukset ja liittyminen muihin hankkeisiinEKJH:n jätteiden loppusijoitusalueEKJH:llä on jätekeskuksen alueella loppusijoitusalue toiminnassa muodostuvien jätteidenloppusijoitusta varten. Loppusijoitusalueella muodostuvat vedet johdetaan tasausaltaankautta Lappeenrannan jätevedenpuhdistamolle.Jätteen energiasisällön hyödyntämiseen liittyvät hankkeetMaassamme on suunnitteilla lukuisia jätteiden energiasisällön hyödyntämiseen liittyviähankkeita. Nämä hankkeet tukeutuvat nyt suunnittelun ja arvioinnin kohteenaoleviin jätekeskuksiin. Jätekeskukset valmistavat näiden laitosten tarvitseman polttoaineen.Jätekeskuksen alueen kaavoitusSamanaikaisesti ympäristövaikutusten arvioinnin kanssa on Joutsenon kaupungissakäynnistetty alueen asemakaavoitus. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaon nähtävillä yhtä aikaa arviointiohjelman kanssa.Toimintakokonaisuuden yhteisvaikutuksetYva-ohjelman mukaan EKJH ja L&T tekevät yhteistyötä koko jätekeskuksen suunnitelmienja toimintojen yhteensovittamiseksi. Jätekeskuksen alueelle tehtävissä ympäristövaikutustenarvioinneissa ja maankäyttösuunnitelmissa sekä niihin liittyvissä selvityksissäpyritään ottamaan huomioon alueen toimintojen muodostama kokonaisuus.

YVA-ohjelmasta tiedottaminen, kuuleminen ja osallistumisen järjestäminen6 (20)Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on kuuluttanut ympäristövaikutusten arviointiohjelmastaLappeenrannan ja Joutsenon kaupunkien ilmoitustauluilla 30.1.- 23.3.2007.Arviointiohjelma on ollut nähtävillä arviointimenettelyn aikana Joutsenon kaupunginrakennusvalvontatoimistossa, Joutsenon pääkirjastossa, Lappeenrannan kaupunginympäristötoimessa, Lauritsalan kirjastossa, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:ssä sekäKaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa (Kouvola, Lappeenranta). Arviointiohjelmaon nähtävissä internetissä sivuilla http://projektit.ristola.com. Kuulutus on julkaistuEtelä-Saimaassa 30.1.2007 ja Joutseno-lehdessä 1.2.2007. Kuulutus on lisäksi nähtävissäKaakkois-Suomen ympäristökeskuksen internetsivuilla.Arviointiohjelmasta pyydettiin toimittamaan lausunnot ja mielipiteet 23.3.2007 mennessäKaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Lausunnot pyydettiin seuraavilta tahoilta:Joutsenon kaupunki, Lappeenrannan kaupunki, Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Suomen lääninhallitus (Kouvolan palveluyksikkö), Kaakkois-Suomen työvoima- jaelinkeinokeskus, Tiehallinto (Kaakkois-Suomen tiepiiri), Museovirasto, Etelä-Karjalan maakuntamuseo, Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry, Lappeenrannankaupungin vesilaitos, Kaakkois-Suomen metsäkeskus, Partalan kylätoimikunta, Konnunsuonvankila. Etelä-Karjalan muita kuntia on tiedotettu hankkeesta.Lassila & Tikanoja Oyj:n hanketta ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyä käsitteleväyleisötilaisuus järjestettiin 1.2.2007 Lempiälän koululla Lappeenrannassa.Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy järjestämässä vuosittaisessa tiedotustilaisuudessa28.2.2007 jätekeskuksen naapureille esiteltiin myös L&T:n hanketta. Hankkeestavastaavan, YVA-konsultin, EKJH:n sekä viranomaisten (Kaakkois-Suomen ympäristökeskus,Joutsenon kaupunki ja Lappeenrannan kaupunki) edustajat kokoontuivatyhden kerran keskustelemaan hankkeesta YVA-ohjelman valmisteluvaiheessa. Ohjausryhmäänon tarkoitus jatkossa kutsua lisäksi edustajat Partalan kyläyhdistyksestä jaKonnunsuon vankilalta.ARVIOINTIOHJELMASTA ESITETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEETKaakkois-Suomen ympäristökeskukselle toimitettiin yhteensä 11 lausuntoa tai mielipidettä,joiden keskeinen sisältö on esitetty seuraavissa lausuntojen osittaisissa tiivistelmissä.Kopiot kannanotoista toimitetaan hankkeesta vastaavalle. Alkuperäiset lausunnotja mielipiteet ovat nähtävillä ympäristökeskuksessa.Joutsenon kaupunkiKaupunginhallitusKaupunginhallitus antoi sosiaali- ja terveystoimen ja kaavoitus- ja ympäristölautakunnanpäätökset lausuntonaan Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennuksen ympäristövaikutustenarviointiohjelmasta Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle.Kaavoitus- ja ympäristölautakuntaKaavoitus- ja ympäristölautakunta totesi lausunnossaan, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyntehtävänä ovat elinympäristön terveydellisten ja ympäristöolojenselvittäminen tarpeellisessa määrin hankkeen vaikutusalueella ennen hankkeen toteuttamistaja toisaalta hankkeen toteutumisesta johtuvien ympäristövaikutusten tunnistaminenja niiden arviointi. YVA-arviointiohjelmavaiheessa hankkeesta vastaavan on

7 (20)tunnistettava hankkeesta aiheutuvat ympäristövaikutukset ja arvioitava niiden ympäristöönaiheuttama viihtyvyys-, terveys tai ympäristön pilaantumisen vaara. Ympäristövaikutustenarviointimenettelyyn sisältyy myös sosiaalisten, terveydellisten ja taloudellistenvaikutusten arviointi.Arviointiohjelmassa tulee tarkastella myös:- haittaeläinten aiheuttamia vaikutuksia- jätteenkäsittelyn aiheuttamia hajuhaittoja ja niiden aiheuttamia terveys- javiihtyisyyshaittoja- ympäristövaikutuksia tulee arvioida myös onnettomuustilanteiden ja muidenvastaavien uhkien osalta (riskinarviointia)- sosiaalisten vaikutusten osalta tulee arvioida erityisesti vaikutuksia viihtyvyyteenhankkeen toteutuessaArviointiohjelmassa on todettu, että 0-vaihtoehto on olemassa, mutta sitä ei ole määriteltymitenkään. 0-vaihtoehto pitäisi liittää todellisine arviointeineen ja vertailuineenohjelmaan, koska nyt ei selviä miten hankkeen toteuttaminen muuttaisi olemassa olevaatilannetta. 0-vaihtoehdon vertailu on osa hankkeen ympäristövaikutusten arviointia.Lisäksi ohjelmaan tulisi vertailtavaksi ottaa mukaan vaihtoehto, jossa tarkastellaan tilannetta,jossa hyödynnetään jo olemassa olevia toimintoja mahdollisimman paljon.Sosiaali- ja terveyslautakuntaSosiaali- ja terveyslautakunta totesi lausunnossaan, että terveydensuojelun kannaltamerkittävimmät tehtävät ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ovat elinympäristönterveydellisten olojen selvittäminen tarpeellisessa määrin hankkeen vaikutusalueellaennen hankkeen toteuttamista ja toisaalta hankkeen toteutumisesta johtuvien terveysvaikutustentunnistaminen ja niiden arviointi. YVA-arviointiohjelmavaiheessa hankkeestavastaavan on tunnistettava terveysvaikutukset ja eriteltävä tunnistettujen terveysvaikutustenjoukosta ne, joista asukkaille aiheutuu tai voi aiheutua terveyshaittaa.Sosiaalisten vaikutusten arviointi ohjelmavaiheessa sisältää lähtötietojen kokoamista jaarviointiohjelman laatimisen niin, että siitä käy selville kuinka sosiaalisten vaikutustenarviointi tullaan tekemään ja mitä vaikutuksia tarkastellaan. Ohjelmassa on myös selvitettävähankkeesta toteuttamisesta johtuvien sosiaalisten vaikutusten tunnistaminenja rajaus niiden arviointia varten.Tässä arviointiohjelmassa on lyhyesti mainittu terveysperusteisina vaikutuksina ilmapäästöt,melu- ja liikennevaikutukset, pohjavedet sekä maaperää kohdistuvien vaikutustenarviointi ja kaavoituksen lähtökohdat. Menetelmistä on mainittu annetut raja- jaohjearvot. Sosiaalisten vaikutusten arviointimenetelminä on mainittu kartta- ja tilastoaineisto,lehtikirjoitukset ja työn aikana saatu palaute.Terveysvaikutusten arviointiohjelmassa on maininta muista terveysperusteisista vaikutuksista.Niitä ei ole yksilöity tarkemmin. Arviointiohjelmassa ei ole kuvattu nykyisentoiminnan vaikutusta alueen asukkaiden elinoloihin.Arviointiohjelmaa tulee tarkentaa seuraavien asioiden osalta:- kun kysymyksessä on jätteiden käsittelyyn liittyvä toiminta, on tarkasteluun otettavamukaan haittaeläinten torjunta

8 (20)- jätteenkäsittelystä aiheutuu aina myös hajuhaittoja ja niiden aiheuttama terveyshaittaja viihtyisyyshaitta on otettava mukaan tarkasteluun- talousveden laadun turvaaminen on huomioitava, sillä alueella on ainakin toistaiseksitalouksia omien talousvesikaivojen varassa- meluhaittoja on tarkasteltava myös sosiaali- ja terveysministeriön antamien ohjearvojenpohjalta (melu asuintiloissa) sekä liikenteen että varsinaisen toiminnankannalta- terveysvaikutuksia tulee arvioida myös tapaturmavaaran ja muiden vastaavien uhkienosalta (riskinarviointia)- sosiaalisten vaikutusten osalta tulee arvioida erityisesti vaikutuksia viihtyvyyteenhankkeen toteutuessa- terveys- ja sosiaalisten vaikutusten merkittävyyttä on myös arvioitava.Arviointiohjelmassa on todettu, että 0-vaihtoehto on olemassa, mutta sitä ei ole määriteltymitenkään. Ohjelmassa todetaan, että 0-vaihtoehdossa hanketta ei toteuteta ja lisäksitodetaan, että toiminta tulisi sijoittumaan tällöin toisaalle. Arviointiohjelmassa eiole esitetty menetelmiä ja mittareita siitä, kuinka hanketta verrataan 0-vaihtoehtoon jamikä se tulisi olemaan. 0-vaihtoehdon vertailu on osa hankkeen ympäristövaikutustenarviointia.Lappeenrannan kaupunkiKaupunginhallitusKaupunginhallitus saattoi sosiaali- ja terveyslautakunnan, ympäristö- ja rakennuslautakunnanja liikelaitosjaoston lausunnot Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle tiedoksija huomioon otettavaksi Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennuksen ympäristönvaikutusten arviointiohjelmaa käsiteltäessä. Kaupunginhallituksella ei ollut asiassamuuta lausuttavaa.Ympäristö- ja rakennuslautakuntaYmpäristö- ja rakennuslautakunta totesi, että suunnittelualueelta syntyvien Toikansuonjätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien esikäsittelytarvetta ja -mahdollisuutta tulisi vakavasti selvittää arviointiselostusvaiheessa. Koska uusi alueon osittain toiminnallisesti yhteydessä olemassa olevaan jätekeskukseen, tulisi selvittäämyös koko alueen likaisten vesien yhteistä esikäsittelymahdollisuutta.Nykyisen jätekeskuksen ympäristössä on havaittu viljelijöiden keskuudessa mahdollinenhygieniariski liittyen lisääntyneeseen naakka-, korppi- ja lokkikantaan. Ympäristövaikutustenarvioinnissa tulisi voida selvittää, missä määrin uusi toiminta houkutteleelisää lintuja alueelle.Liittyen myös ed. mainittuun, tulee roskaantumisen mahdollinen lisääntyminen alueellakuljetusten, varastoinnin ja mahdollisten häiriötilanteiden osalta riittävästi selvittääympäristövaikutusten arvioinnin aikana.Kuitusaven vaatimat käsittelyratkaisut jätealueella tulee selvittää riittävän huolellisesti.

Etelä-Karjalan liitto10 (20)Etelä-Karjalan liitto totesi, että jätekeskuksen laajennusalue on Etelä-Karjalan seutukaavassamerkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET) maakunnallisen jätteenkäsittelylaitoksensijoittamista varten. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n jätekeskus sijaitseetällä alueella. Suunnitellun alueen sijainti ja sen toiminta ovat siis seutukaavanmukaisia eikä Etelä-Karjalan liitolla ole sen suhteen huomauttamista.Jätekeskuksen toiminnan laajeneminen ja monipuolistuminen lisää raskasta liikennettälähes kaksinkertaiseksi. Erityisen runsasta liikenne on rakentamisen kestäessä. Liikenteensuorien ja välillisten vaikutusten arviointiin tuleekin kiinnittää erityisestihuomiota arviointiprosessissa.Etelä-Karjalan MuseoEtelä-Karjalan Museo totesi lausunnossaan, että Kukkuroinmäellä toimii tällä hetkelläEtelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n jätekeskus. Arviointimenettelyssä tarkasteltavanahankkeena on Kukkuroinmäen Jätekeskuksen laajennus sekä laajentamisalueen rakentamiseenliittyvä louhinta.Kukkuroinmäki sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman Konnunsuo- Joutseno kirkonkylän luoteisrajalla. Maisemalle on ominaista viljelysseutujen pienipiirteisyysja laajat viljavat savikkoalueet.Ympäristövaikutusten arvioinnin lähtökohtana tulee pohtia hankkeen luonnetta javaikutuksia kulttuuriympäristöön kohdealueella. Vaikutuksia arvioidessa tulee analysoidaja arvioida alueen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä ja arvoja. Etelä-Karjalan museo pitää hyvänä, että hankkeen vaikutuksia maisemaan ja rakennettuunkulttuuriympäristöön hahmotetaan alueen nykyisen tilan ja hankesuunnitelman avulla.Arviointiohjelmassa on todettu, että hankkeen aiheuttamista muutoksista maisemassatehdään tarvittaessa havainnekuvat. Etelä-Karjalan museo pitää havainnekuvienlaatimista toivottavana.Etelä-Suomen lääninhallitus, Kouvolan palveluyksikköLääninhallitus ilmoitti, ettei se tässä vaiheessa käytä sille varattua mahdollisuutta antaaasiasta lausuntoa.YleisömielipiteetAlueen asukas toimitti mielipiteen, jossa kommentoitiin hankkeeseen liittyen mm.riittämätöntä tiedotusta yleisötilaisuuden osalta. Louhinnan osalta oltiin huolestuneitaräjäytysajankohdista, varsinkin ilta-aikaan tapahtuvasta räjäytystoiminnasta. Asukaskiinnitti huomiota myös kaatopaikka-alueen työskentelyääniin, nykyisen lunastusalueensisällä olevan metsätien kautta tapahtuvan kulkuyhteyksiin pelloille sekä käyttöönretkeilyreittinä sekä suojavyöhykkeiden leveyteen ja suojaamisvaikutukseen.Hankkeen sijainnin osalta tuotiin esille vaihtoehdoiksi läheinen käytöstä poistuvaturvesuo, sekä läheinen teollisuuden kaatopaikka. Lisäksi pyydettiin selvitystä lähinnänykyisen jätekeskuksen toimintaan mm. metsänhoitosuunnitelman, pohjavesivaikutustenja läheisen kalankasvattamon tuoton osalta. Esitettiin kysymys asemakaavoituksestaja sen laajuudesta.Hankkeesta vastaavan, konsultin, EKJH:n ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksenedustajat toimittivat kommentteja mielipiteen esittäjälle.

Liikelaitosjaosto9 (20)Liikelaitosjaosto totesi lausunnossaan, että Joutsenon Kukkuroinmäen jätekeskuksenalueelta johdetaan nykyisellään viemäriin ja edelleen Toikansuon jätevedenpuhdistamollejätevesiä käsiteltäväksi keskimäärin 50 – 60 000 m 3 /a. Laajennuksen johdostaarvioidaan jätevesien määrän lisääntyvän maksimissaan noin 42 000 m 3 /a, mikä tarkoittaavuositasolla jätevesimäärän lisäystä keskimäärin 77 %:lla.Jo nykyisellään on uhkana verkostokapasiteetin ylittyminen erityisesti maksimivirtaamienaikana. Myös jätevedenpuhdistamon toiminnan kannalta virtaaman vaihtelutovat haitallisimpia. Tästä johtuen jätekeskuksen laajennuksen aiheuttamia ympäristövaikutuksiatarkasteltaessa lähtökohdaksi on asetettava laitokselta lähtevän jätevesimääräntasaaminen nykyistä paremmin. Tasausallastilavuutta on laajennuksen yhteydessävälttämätöntä kasvattaa. YVA-menettelyn selostusvaiheessa tulee arvioida riittäväntasauksen tuomat hyödyt sekä verkoston että puhdistamon kannalta.YVA-tarkastelussa tulee nostaa esille se, miten laajennushanke vaikuttaisi jätevesiverkostossaja pumppaamoilla jo nykyisellään esiintyviin hajuhaittoihin ja syövyttävyysongelmiin.Ympäristöhaitat mm. hajuhaittojen osalta on syytä tarkastella riittävänlaajalti koko linjan pituudelta kaupungin puhdistamolle saakka.Yva-ohjelman taulukossa 5.5 on esitetty arviota ongelmajätteen loppusijoitusalueeltamuodostuvien vesien haitta-ainepitoisuuksista. Taulukossa on esitetty joidenkin metallienosalta pitoisuuksiksi mg/l, joka tullee korjata tasolle ug/l.Kaikkiaan hankkeessa tulee tarkastella ja olla selvillä esitettyä laajemmin vesienkautta ympäristöön ja viemäriverkostoon kulkeutuvista haitallisista aineista, ottaenmm. huomioon äskettäin voimaan tullut EY-asetus (166/2006) PRTR-raportoinnistaepäpuhtauspäästöjä koskien.Laajennustoiminnan aiheuttamat muutokset jätevesien laadussa nykyiseen verrattuna,vaikutukset puhdistamotoimintaan ja jätevesien esikäsittelytarve tulee arvioidaYVA:n yhteydessä erittäin tarkasti.Myöhemmin hankkeen lupakäsittelyjen yhteydessä varataan annettavan yksityiskohtaisempilausunto.Kaakkois-Suomen tiepiiriKaakkois-Suomen tiepiiri totesi, että hankkeen tarkoituksena on muodostaa kustannustehokasja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittava jätteenkäsittelyn kokonaisuus,joka täyttää nykyiset ja soveltuu tuleviin jätteenkäsittelyn vaatimuksiin.Hankkeen mittakaava tieliikenteen kannalta on, että alueen raskas liikenne kasvaanykyisestä noin 120 autokäynnistä vuorokaudessa noin 180…200 raskaan autonkäyntiin vuorokaudessa. Rakentamisaikana raskaan liikenteen määrä on noin 60…80kuormaa vuorokaudessa. Pääosa tästä on louheen tai siitä jalostetun kiviaineksenpoiskuljetusta.Tiehallinnon kannalta arviointiohjelmassa esitetyt selvitykset (kohta 7.4.4) ovathankkeen mittakaava huomioon ottaen riittäviä, ja antavat hankkeesta liikenteellisessämielessä riittävän kuvan.

Yleisötilaisuudet11 (20)Yleisötilaisuuksissa kiinnitettiin huomiota erityisesti nykytilanteen liikennereitteihinja jätekuljetusten roskaavuuteen. Haittaeläimistä on koettu olleen haittoja: varsinkinbiojätelaitoksen remontin aikana on havaittu rottia ja jätekeskuksen viereisellä pelloillavarikset ja naakat tekevät reikiä heinäpaalien suojuksiin. Liikenteen ja louhinnanmeluvaikutuksiin kiinnitettiin huomiota.YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YVA-OHJELMASTALassila & Tikanoja Oyj:n hankesuunnitelman tarkoituksena on laajentaa JoutsenossaKukkuroinmäellä Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n alueella sijaitsevan jätekeskuksentoimintaa. Hanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointimenettely laitettiin vireille25.1.2007, kun hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman toimitettiinKaakkois-Suomen ympäristökeskukseen. Ympäristökeskus on tarkistanut arviointiohjelmanja katsoo, että se on tarkoitustaan vastaava ja pääosiltaan riittävä ja siinäon otettu huomioon arviointiohjelmalta YVA-lain ja –asetuksen 11 §:n mukaan vaadittavatkeskeiset seikat. Ympäristökeskus esittää kuitenkin arviointiohjelmaan jasiinä esitettyihin arvioitaviin ympäristövaikutuksiin seuraavia huomioita ja tarkennuksia.Ympäristökeskus on lausuntoa laatiessaan ottanut huomioon arviointiohjelmastaannetut lausunnot ja mielipiteet. Kannanotot ovat asiallisia ja myös niissä esillenostetut seikat on syytä ottaa huomioon YVA-selostusta laadittaessa.Hankekuvaus ja tiedot hankkeestaArviointiohjelmassa on esitetty hankkeen perustiedot sekä hankkeen tarkoitus riittävästi.Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on asianmukaisella tavalla esitettytiedot hankkeen suunnitteluvaiheesta, sijainnista ja maankäyttötarpeesta sekä hankkeestavastaavasta.Hankekokonaisuuteen (suunnittelu-, rakentamis- ja toimintavaihe niihin liittyvineerityiskysymyksineen) kuuluvat keskeiset osat sekä tekniset ratkaisut tulee arviointiselostuksessakuvata riittävän yksityiskohtaisesti, hankkeen elinkaaritarkastelu mukaanlukien. Erityisesti loppusijoitusta koskien tulee tarkastelujakson ulottua riittävänkauas tulevaisuuteen. Minimijaksona voidaan pitää kolmeakymmentä vuotta loppusijoitusalueidenarvioidusta sulkemisesta, mutta sata vuottakaan ei ole pitkä aikaottaen huomioon loppusijoituksen pysyvä luonne. Hanketta koskevien tietojen esittäminenriittävän yksityiskohtaisesti on tärkeää, jotta vaikutusten tunnistaminen jaselvittäminen on mahdollista.Hanke ja sen vaikutukset on arviointiohjelmassa sinänsä määritelty selkeästi: arvioidaanolemassa olevien ja uusien laajennushankkeeseen kuuluvien hyödyntämis- sekäloppusijoitus- ja muiden käsittelytoimintojen sekä louhinnan ja ottotoiminnan yhteisvaikutuksetsekä vaikutukset toimintojen eri vaiheissa. Hanke liittyy toisaalta laajennushankkeenaolemassa olevan jätekeskuksen toimintoihin, jolloin vertailun pohjanakäytetään alueen nykyisiä toimintoja. Toisaalta hankkeella on maakunnallistalaajempaa merkitystä mm. jätehuoltojärjestelmien toimivuuden kannalta, mm. arviointiohjelmassaesitetty viittaus jätteen energiasisällön hyödyntämiseen. Hanke onmyös osa L&T:n suhteellisen laajaa ja koko ajan laajenevaa jätteiden käsittelyverkostoa.Hankkeen liittymäkohtia laajemmin jätehuoltojärjestelmiin onkin aiheellistapohtia.

12 (20)Vastaanotettavat jätteet ja pilaantuneet maat sekä hyödyntämis- ja käsittelymenetelmätArviointiohjelmassa on esitetty ja kuvailtu hankkeessa vastaanotettavat jätteet ja pilaantuneetmaat varsin luettelonomaisesti. Loppusijoituspaikat sekä pilaantuneidenmaiden erilaisia käsittelytapoja on sen sijaan esitetty varsin havainnollisesti. Arviointiselostuksessatulee kiinnittää huomiota eri jätejakeiden laadun kuvailuun ja täsmentääeri jätejakeiden osuutta käsittelyyn vastaanotettavien massojen kokonaismääristä.Samoin tulee kuvailla eri hyödyntämis- ja käsittelymenetelmien valintakriteereitä japuhdistustehokkuuksia. Eri jätteiden ja erilaisen käsittely-/ hyödyntämismenetelmienja niiden vaikutusten vertaileva esitys lisää arviointiselostuksen ymmärrettävyyttä jaselkeyttä.Lisäksi ympäristökeskus esittää, tässä yhteydessä tutkittaisiin vielä mahdollisuuttaottaa vastaan ja käsitellä onnettomuuksien yhteydessä muodostuneita mahdollisestisuuriakin määriä öljyisiä maita. Kyseisten maiden vastaanoton ja käsittelyn osaltamaakunnassa ei toistaiseksi ole riittävästi kapasiteettia.Ympäristön nykytilan kuvausArviointiohjelmassa on pääosin riittävä selvitys hankkeen ympäristön nykytilasta jalisäselvitystarpeista, joiden tulokset esitetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksenyhteydessä. Lisäksi arviointiselostuksen yhteydessä tulee kiinnittää huomiotaalueen ja sen ympäristön nykytilan kuvaukseen ja siihen, että hankkeen vaikutusalueenasutus, maankäyttö sekä ympäristö- ja luonnonolot kuvataan riittävällä tarkkuudellaselkeästi ja havainnollisesti.Hankekokonaisuuden vaikutuspiirissä olevan ympäristön nykytilan kuvaus on keskeinenperusta sille, että vaikutusten tunnistaminen, niiden merkittävyyden arviointija vaikutusselvitykset tulevat kohdennetuiksi asianmukaisella tavalla ja oikeisiin asioihinja myös, jotta tehtävien vaikutusselvitysten tuloksena saadaan riittävä kokonaiskuvahankkeen vaikutuksista ympäristön eri osa-alueisiin.Täsmennyksenä arviointiohjelmaan todettakoon vielä seuraavaa:- Kappaleeseen 6.2: Joutsenon kaupunki laatii Kukkuroinmäen asemakaavaa. Tässäyhteydessä tulisi todeta myös se, että asemakaava tulee hyväksyä vasta YVAmenettelynloputtua ja asemakaavassa tulee ottaa huomioon YVA-menettelyn tulokset.Asemakaavan tarve ja sen valmistelutilanne tulisi todeta selkeyden vuoksimyös kappaleessa 8.- Kappaleeseen 6.4: Vastaanottavien vesistöjen tilan kuvaus on jäänyt keskeneräiseksi.Suokumaanjärven osalta voidaan todeta, että sen ekologinen sietokyky onylitetty ja järvi kärsii hapettomuudesta. Järven kunnostus on meneillään.VaihtoehdotHankkeelle on esitetty arviointiohjelmassa yksi sijoituspaikka Joutsenon Kukkuroinmäellä.Arviointiohjelmassa on tuotu esille, että sijoituspaikka on valittu siten,että se sijoittuisi alueelle, joka on jo mm. maankäytöllisesti varattu jätteenkäsittelyyn.Sijoituspaikan valinta jo olemassa olevan vastaavan toiminnan yhteyteen onympäristökeskuksen mielestä luonnollinen vaihtoehto, mutta ohjelmassa ei ole tuotuesiin, onko selvitelty mahdollisuuksia sijoittaa tämän hankkeen toiminnot tai osaniistä esimerkiksi maakunnan muiden, lähinnä teollisuuden, suurten jätteenkäsittelylaitostenyhteyteen. Myös ns. neitseellisiä vaihtoehtoja on saattanut olla mukana alkupohdinnoissa.Koska YVA-menettelyn yhtenä päätavoitteena on selvittää hank-

13 (20)keen vaikutuksia muodostamalla vaihtoehtoja ja vertailemalla eri vaihtoehtojen vaikutuksia,niin YVA-selostuksessa tulisi tarkemmin selvittää mahdollisesti alustavassapohdinnassa olleita kohteita ja niitä kriteereitä, joilla Kukkuroinmäki todettiin parhaaksisijoituspaikaksi suhteessa muihin.Yleisellä tasolla voidaan toki laitoshankkeiden YVA-menettelyjen osalta todeta, ettäliikkumavara vaihtoehtojen muodostamisessa on varsin kapea. Tällöin tarkasteltavaksijää useimmiten hankekohtaisesti esim. erilaiset layout-vaihtoehdot (rakennusten,laitteistojen, toimintojen sijoittaminen tms.), joilla kuitenkin sinänsä voi ollamerkitystä mm. haitallisten vaikutusten lieventämiseen liittyvissä kysymyksissä.YVA-selostuksessa tulisikin lisäksi kuvailla, miten on päädytty arviointiohjelmassaesitettyihin sijoitteluihin EKJH:lla käytettävissä olevan alueen osalta.Hankkeessa tarkastellaan vaihtoehtoa, jossa hanketta ei toteuteta, ns. 0-vaihtoehtoa,jolloin toiminta sijoittuisi määrittelemättömään paikkaan muualle. 0-vaihtoehdon tuleesisältää todellisen vaikutusten arvioinnin, koska näin epämääräisesti arvioituna eikäy selville, miten hankkeen toteuttaminen muuttaisi olemassa olevaa tilannetta.Lisäksi ohjelmaan tulee vertailtavaksi ottaa mukaan vaihtoehto, jossa tarkastellaan tilannetta,jossa hyödynnetään jo olemassa olevia toimintoja mahdollisimman paljon.Arviointiohjelman mukaan hanketta tullaan vertaamaan hankkeen toteuttamatta jättämiseen,käytettävää vertailumenetelmää ei kuitenkaan ole varsinaisesti esitetty.Vaihtoehtojen vertailu tulee tehdä tasapuolisesti ja samalla tarkkuudella vaihtoehtojenosalta käyttäen asianmukaista vertailumenetelmää. Vertailun tulee antaa oikeakokonaiskuva hankkeen vaihtoehtojen vaikutuksista ja niiden eroista. Vaihtoehtojenvertaileminen onkin tärkeää, koska se on hyvin tehtynä myös tiivistelmä YVAarvioinnintuloksista Vertailua selventäisi esimerkiksi kvalitatiivisen vertailutaulukonkäyttö, jolloin taulukkoon kirjattaisiin yhdenmukaisella tavalla vaihtoehtojen keskeisetvaikutukset. Vertailuun liittyvissä kysymyksissä arviointiselostuksessa on syytäesittää myös sanalliset kuvaukset vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten suhteen.YVA-menettelyn aikana tulee lisäksi ottaa huomioon, että sen yhteydessä tehtävienselvitysten tuloksena voi tulla esiin seikkoja, joiden perusteella voi syntyä tarve arviointiohjelmavaiheessaesitettyjen vaihtoehtojen tai niihin liittyvien osien tai rajaustenmodifiointiin.Muut vertailtavat asiatArviointiohjelmassa on periaatteellisella tasolla kuvattu erilaisia pilaantuneiden maidenjätteenkäsittelymenetelmiä. Täysin Arviointiselostuksessa tulisi selkeämmintuoda esille, missä määrin kuvatut menetelmät tulevat tässä hankkeessa kysymykseen.Arviointiselostuksessa tulisi eri hyödyntämis- ja käsittelymenetelmien tehokkuuttaja toisaalta niistä aiheutuvia vaikutuksia esittää myös vertaillen, jolloin arviointiselostuksenhavainnollisuus ja selkeys paranee.Arviointiohjelmassa on jätevesien käsittelyn osalta tuotu esille joko paikallinen käsittelytai johtaminen Lappeenrannan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Molemmatvaihtoehdot tai niiden yhdistelmä tuleekin olla mukana pohdinnassaTarkastelualueen ja vaikutusalueen rajausArviointiohjelmassa esitetään, että vaikutusalue rajataan kunkin vaikutuksen osaltatyypillisellä tavalla. Hankkeen välittömistä vaikutuksista laaja-alaisimpina pidetään

14 (20)arviointiohjelmassa suotovesistä aiheutuvia päästöjä ja liikenteen vaikutuksia. Esim.vesistövaikutukset arvioidaan lähialueilta vastaanottavaan vesistöön ja/tai myös kaupunginjäteveden puhdistamolle. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan arviointiselostuksessavaikutusalueen rajaukset onkin pohdittava vaikutuksittain ja vaikutusalueenrajaus on perusteltava tapauskohtaisesti. Arviointiselostuksessa on esittäväselvitys hankkeen oleellisten vaikutusten leviämisestä niin pitkälle kuin tarkasteluaon tarpeen laajentaa. Vaikutusalueen laajuus voi ja sen pitää vaihdella eri vaikutustenosalta.HANKKEEN VAIKUTUKSET JA NIIDEN SELVITTÄMINENYmpäristövaikutuksia koskevat laaditut ja suunnitellut selvityksetYVA-asetuksen mukaan arviointiohjelman tulee sisältää tiedot ympäristövaikutuksiakoskevista laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä aineiston hankinnassa jaarvioinnissa käytettävistä menetelmistä ja niihin liittyvistä oletuksista.Arviointiohjelmassa on luettelonomaisesti kuvattu aiemmin tehdyt selvitykset samoinkuin suunniteltu hankittava uusi aineisto. Arviointimenettelyn aikana tehtäväksiesitetyt selvitykset on kohdennettu hankkeen kannalta oleellisiin vaikutuksiin. Selvitystensekä käytettTarkasteltavat ympäristövaikutuksetArviointiohjelmassa on tunnistettu hankkeen merkittävimmät ympäristövaikutuksetsystemaattisesti ja melko kattavasti. Louhinnan ja kivenmurskauksen ympäristövaikutuksiatulee kuitenkin tarkastella järjestelmällisesti muunkin kuin liikenteen osaltaesimerkiksi joko tärkeimpiä ympäristövaikutuksia kuvailevissa kohdissa (melu, tärinä,pölyäminen, vaikutukset maisemaan, maaperään yms.) tai omana kohtanaan.Louhinnan ja kiven murskauksen ympäristövaikutuksia tulee tarkastella sekä rakentamisenaikana että pysyvästi.Maankäyttö ja yhdyskuntarakenneArviointiselostuksen tulee sisältää selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhteestamaankäyttösuunnitelmiin sekä hankkeen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöäja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin.MaisemavaikutuksetJätteiden ja pilaantuneiden maiden käsittelystä ja erityisesti kaatopaikkatoiminnastaaiheutuu aina jokin asteista maisemallista haittaa. Vaikka toiminnat liittyvät jo olemassaolevan jätekeskuksen toimintaan ja puustoa on jo osin poistettu suunnitellultalaajennusalueelta, maisemallisten vaikutusten alue laajenee nykyisestä. Tähän vaikuttaaerityisesti alueen rakentamiseen liittyvä kalliolouhinta, joka muokannee maisemaasuhteellisen voimakkaasti. Kalliolouhinnalla ja metsänhakkuilla saattaa ollavaikutuksia myös lähialueen tuulisuusolosuhteisiin. Laajennusalueella kulkevaa tietäkäytetään myös retkeilyreittinä. Hankkeesta vastaavan on YVA-selostuksessa arvioitavahankkeen vaikutukset lähialueiden maisemaan ja virkistyskäyttöön, ja lisäksiesitettävä millaiset suojavyöhykkeet ja toisaalta melu- tai näkösuojat hankealueelletarvitaan.

15 (20)Kukkuroinmäki sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman Konnunsuo- Joutseno kirkonkylän luoteisrajalle. Maisemalle on ominaista viljelysseutujen pienipiirteisyysja laajat viljavat savikkoalueet. YVA-selostuksessa tulee pohtia hankkeenluonnetta ja vaikutuksia kulttuuriympäristöön kohdealueella. Vaikutuksia arvioidessatulee analysoida ja arvioida alueen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä jaarvoja. Pohdinnassa tulee ottaa huomioon julkaisussa "Arvokkaat maisema-alueet.Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö, mietintö 66/1992" esitetytnäkökohdat.Maaperä ja pohjavedetMaaperään ja pohjavesiin kohdistuvien vaikutusten selvittämisen ja haitallisten vaikutustentorjuntamenetelmien osalta YVA-ohjelman suunnitelma vaikuttaa jätekeskuksenlaajennetun toiminnan osalta riittävältä.Myös louhinnan vaikutuksiin maaperään ja pohjaveteen tulee kiinnittää huomiota.Louhinnan kohteena olevan muodostuman osalta tulee lisäksi selvittää, sisältyykösiihen maa-aineslain 3 §:n mukaisia erityisiä arvoja (esim. erikoiset luonnonesiintymät).Jätevedet ja pintavedetArviointiohjelmassa on kiinnitetty huomiota alueella muodostuviin puhtaisiin ja likaisiinvesiin. Arvioitavaksi on esitetty pintavesiin kohdistuvaa kuormitusta ja senvaikutuksia. Puhtaat vedet on esitetty johdettavan tarkkailun jälkeen maastoon. Jätevesienkäsittelyn osalta on tuotu esille joko paikallinen käsittely tai johtaminen Lappeenrannankaupungin jätevedenpuhdistamolle.YVA-selostuksessa on esitettävä selvitys toiminnassa syntyvien erilaisten jätevesienlaadusta, niiden tarvitsemasta käsittelystä ja vaikutuksista pintavesiin ja/tai puhdistamolla.Vaikutustarkasteluissa tulee ottaa huomioon ainakin happea kuluttava-, ravinne-sekä haitallisten aineiden aiheuttama kuormitus. Vaikutuksia tulee tarkastellamyös ekologisten vaikutusten osalta. Selvitysten laadinnassa on otettava huomioonmyös koko laitosalueella muodostuvat jätevedet.Lappeenrannan jätevedenpuhdistamolle johtamisen osalta on tarkasteltava paitsi johdettavienvesin laatua ja määrää myös laadun ja määrän vaihteluita. Tarkasteluun tuleesisällyttää lisäksi vaikutukset jätevesiverkostossa ja pumppaamolla varsinkin hajuhaittojenja syövyttävyyden osalta. Myös mahdollisuuksia haittojen vähentämiseentulee tarkastella, varsinkin tulee selvittää mahdollisia esikäsittelyvaihtoehtoja erityyppistenja erilaisia aineita sisältävien jätevesijakeiden osalta.Jätevesien liittyen on tarpeen lisäksi pohtia poikkeuksellisia tilanteita, esimerkiksimiten toimitaan, jos jätevesiä ei häiriötilanteessa muodostuvien haitallisten aineidenvuoksi voidakaan johtaa puhdistamolle.IlmapäästötIlmapäästöjen osalta tulee arviointiohjelmassa tunnistettujen lisäksi ottaa huomioonpilaantuneiden massojen mahdollisesti sisältämät haihtuvat aineet (VOC). Vaikutuksiailmaan (mm. pöly, hiilivedyt, haju) tulisi pyrkiä arvioimaan myös laskentamallienavulla.

Melu ja tärinä16 (20)Hankkeen oleellisimmat melua ja tärinää tuottavat toiminnot on esitetty arviointiohjelmassa.Laskentamallilla arvioitava meluselvitys on asianmukainen. Toiminnanaiheuttamaa meluhaittaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon alueella jo olemassa olevattoiminnot ja niiden melutilanne, liikenne, louhinnan ja kivenmurskauksen aiheuttamamelu sekä luonnollisesti louhinnan vaikutukset muun melun leviämiseen. Varsinkinlouhinnan osalta tulee ottaa huomioon myös tärinä. Melun osalta leviämiskartatovat tiedon havainnollisuutta parantava esitystapa. Meluhaittoja on tarkasteltavamyös sosiaali- ja terveysministeriön antamien ohjearvojen pohjalta (melu asuintiloissa).RoskaantuminenRoskaantumista arvioidaan jätekeskuksen nykyisestä toiminnasta olevien kokemustenperusteella. Roskaantumisessa tulee pohtia myös vaikutuksia liikennereittien varsillasekä lähimaaston mahdollista käyttöä asiattomaan jätteenläjittämiseen.Vaikutukset luonnon oloihinArviointiohjelman mukaan suunnittelualue on talousmetsää, jota on hakattu voimakkaasti.Kuitenkin hankkeen vaikutukset luontoon tulee selvittää siten, että saadaanriittävä kuva hankkeen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen hankealueen lähiympäristössäsekä sen vaikutuspiirissä olevien Natura- 2000 verkostoon kuuluvienalueiden, muiden suojelukohteiden ja keskeisten luontoarvojen kannalta.Luontoon kohdistuvat vaikutukset voivat olla sekä suoria että välillisiä. Tämä tuleeottaa huomioon vaikutustarkastelussa asiamukaisella tavalla ottaen huomioon mm.kuljetuksiin liittyvät seikat sekä erilaiset ympäristöriskit.Liikennöinti ja liikenneturvallisuusLiikenteen vaikutuksia selvitettäessä ja YVA-selostuksessa raportoitaessa on tärkeääpohtia liikenteen vaihtelua ja vaikutuksia arvioida paitsi käsittelykeskuksen normaalitoiminnanosalta, niin myös liikenteen maksimimäärien osalta. Liikenteen vaikutustentarkastelussa tulee ottaa huomioon tiestön muu liikenne. Tarkastelussa tuleeottaa myös huomioon, että todelliset liikennöintireitit eivät välttämättä ole ja tule jatkossakaanolemaan ns. suositeltuja reittejä.Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutusten arviointiIhmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavat monet tekijät sekä erikseenettä myös yhteisvaikutuksien kautta. Vaikutukset voivat olla suoria tai välillisiä.Keskeisiä, mitattavissa olevia tekijöitä ovat mm. melu, päästöt ilmaan, maaperään taivesistöihin, haitallisten aineiden leviäminen sekä kuljetukset ja aineiden varastointiniihin liittyvät erityiskysymykset mahdolliset onnettomuus- tai vahinkotapauksetmukaan lukien. Osa vaikutuksista taas pohjautuu ihmisten kokemuksiin, joiden selvittämiseksitarvitaan kyselyitä, yleisö- ja keskustelutilaisuuksia tms. Ihmisiin kohdistuvatvaikutukset eivät ole sama asia kuin ihmisten mielipiteet hankkeesta tai ihmistenhankkeeseen kohdistamat pelot. Niiden kartoittaminen on kuitenkin tärkeäosa ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointi ja olemassa olevan aineiston analysointi vaatii erityisosaamista ja se onyleensä mahdollista tehdä hyvin vasta yhtenä viimeisimmistä YVA-menettelyn selvityksistä,kun tiedot muista selvityksistä on käytettävissä. Ihmisiin kohdistuvien vai-

17 (20)kutusten arvioinnissa paikallinen ja vuorovaikutuksen kautta saatava tieto on olennainenosa arviointitietoa. Lähtökohtana on hankkeen vaikutusalueen väestö- ja elinkeinorakenne,yhteisöt ja ihmisten toiminta- ja elämänpiiri.Ihmiseen kohdistuvien vaikutusten tunnistamisessa ja arvioinnissa tulee hyödyntääolemassa olevia arviointiohjeita kuten sosiaali- ja terveysministeriön antamaa ohjettaSVA-opas, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1995:2 sekä paikallisten viranomaistenpaikallistuntemusta.Arviointiohjelmassa on ihmisiin kohdistuvat vaikutusten arviointi on jaettu terveyteensekä elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuviin vaikutuksiin. Sosiaalisia vaikutuksiaon hahmoteltu useammalta näkökulmalta ja vaikutusten arvioinnissa käytettäviämenetelmiä on kuvattu lyhyesti, mutta käytettävän useampia. Arvioinnin osana jatueksi ei ole esitetty tehtäväksi laajaa asukaskyselyä. Lähialueen asukkailta saatavatkannanotot ovat kuitenkin tärkeä osa vuorovaikutteista YVA-menettelyä, minkävuoksi ympäristökeskus katsoo, että yleisötilaisuuden järjestäminen selostusvaiheessakinon tarpeen, myös esim. sidosryhmä- tai teemahaastattelut ovat mahdollisia.Keskeisenä tavoitteena on selvittää, mitä vaikutuksia hankkeesta eri ihmisryhmilletai erityiskohteille voi aiheutua. Terveysvaikutuksia käsitellään arviointiohjelmanmukaan erityisesti ilmapäästöjen sekä melu- ja liikennevaikutusten yhteydessä,muutkin terveysvaikutukset kuvataan, vaikka ne olisivat vähäisiä.Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten selvittämisessä tulee edellä mainitun lisäksi myöspohtia seuraavia seikkoja:- haittaeläinten (rotat, linnut yms.) esiintyminen, vaikutukset, torjunta- hajuhaitat,- vaikutukset alueen on omien talousvesikaivojen varassa olevien talouksien talousvedenlaatuun sekä talousvedenhankinnan turvaaminen- terveys- ja sosiaalisten vaikutusten merkittävyyttä on myös arvioitava.Hankkeen ihmisiin kohdistuvien vaikutukset tulee tehdä siten, että laajennusalueenlähistön muut häiriötä aiheuttavat toiminnot otetaan huomioon, esimerkiksi kompostointilaitoksenhajut ja turvetuotannon pölyt. Muiden toimintojen vaikutusten huomioonottaminen on perusteltua, koska YVA:ssa hankkeen vaikutusten tarkastelu tuleetehdä aina nykytila huomioiden.Vaikutukset elinkeinoelämään, jätehuoltoon ja luonnonvarojen hyödyntämiseenArviointiohjelman mukaan vaikutuksia elinkeinoelämään ja jätehuoltoon selvitetään.Luonnonvarojen hyödyntämiseen vaikuttaa mm. kierrätyskelpoisen materiaalin jakierrätyspolttoaineiden valmistaminen. Louhinnassa muodostuvan murskeen käyttökelpoisuuttaja käyttömahdollisuuksia tulee myös selvittää.Lisäksi vaikutukset jätekeskuksessa jo nykyisellään olemassa olevien toimintojenhyödynnettävyyteen laajennushankkeen toteuduttua tulee ottaa huomioon.

18 (20)Poikkeukselliset tilanteet, epävarmuustekijät ja riskinarviointiArviointiohjelmassa on esitetty selvitettävän hankkeen epävarmuustekijöitä ja hankkeeseenliittyvien riskien arviointia. Jätteiden ja pilaantuneiden maiden käsittelyyn janiihin liittyviin toimintoihin liittyykin toiminnallisia (jätteet, laitteiden häiriötilanteet,inhimilliset erehdykset, vahinkotilanteet, tulipalot ymv.) ja ulkoisia (poikkeuksellisetsääolot) riskejä, epävarmuustekijöitä tai poikkeuksellisia tilanteita, joista voi aiheutuahaitallisia vaikutuksia ympäristöön. Louhinnassa käytetään räjähdysaineita, saattaaesiintyä sortumia tai kivimateriaalia saattaa irrota hallitsemattomasti. YVAmenettelynkeskeisenä tavoitteena on ehkäistä ennakolta haitallisten ympäristövaikutustensyntymistä, joten arviointiselostuksessa on painotettava tätä osiota. Riskitekijöidentunnistamisella, niiden todennäköisyyden selvittämisellä ja niihin asiallisestivarautumalla vähennetään selvästi riskien todennäköisyyttä ja haitallisia ympäristövaikutuksia.Haitallisten vaikutusten ehkäiseminenArviointiohjelman mukaan haitalliset vaikutukset halutaan tunnistaa jo alkuvaiheessa,jolloin voidaan suunnitella niiden eliminointi- tai vähentämiskeinot. Asiaan onjoiltakin osin viitattu hankkeen kuvauksen ja vaikutusten arviointia koskevan muuntekstin yhteydessä. Perusteellinen esitys haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi onyksi arviointiselostuksen tärkeimpiä kohtia, joten siihen tulee arvioinnissa panostaakunkin vaikutuksen osalta. Toimenpiteitä tulee esittää niin ympäristöön kuin ihmistenterveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvien mahdollisten haitallistenvaikutusten vähentämiseksi.Vaikutusten seurantaArviointiselostukseen laaditaan ehdotus jätekeskuksen laajennuksen vaikutusten seurantaohjelmaksi.Arviointiohjelmassa on todettu, että seurantaohjelmaehdotusta tarkennetaanympäristölupahakemusvaiheessa ja se täsmennetään ympäristöluvassa.Näin asia toki on, mutta ympäristölupa pohjautuu hankkeesta vastaavan hakemukseenja hankkeesta vastaavan suunnitelmiin, joita on tarpeen pohtia yleisellä tasollajo YVA-vaiheessa. Lisäksi myös louhinta ja kivenmurskaus tulee ottaa huomioonvaikutusten seuranta-ohjelmaa laadittaessa.Arviointiselostusta laadittaessa olisi tärkeää miettiä mm. seuraavaa:- mitkä ovat seurantaohjelman tavoitteet ja –tehtävät,- millaista seurantatietoa tarvitaan,- mitä tarkoitusta varten tietoa hankitaan,- kuka tai ketkä tietoa tarvitsevat,- mitä vaikutuksia on tarpeen seurata (vesien laatua, melutilannetta),- mitä menetelmiä ja tietolähteitä seurannassa aiotaan käyttää,- miten seurantatulokset raportoidaan ja miten niitä voidaan kommentoida.

19 (20)Arvioinnissa käytettävät menetelmätArviointiselostuksessa tulee tuoda selkeästi esille ympäristövaikutusten arvioinnissakäytetty menetelmät ja niihin liittyvät oletukset ja epävarmuustekijät samoin kuin se,miltä osin tarkastelu on perustunut laskennallisiin seikkoihin, kirjallisuuteen, muuhunvastaavaan materiaaliin, tehtyihin selvityksiin / tutkimuksiin, maastoinventointeihintai haastatteluihin yms.MuutaArviointiselostukseen tulee päivittää Joutsenon kaupunkia koskevat tiedot.Tiedottaminen ja kansalaisten osallistuminenHankkeesta tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen on YVA-ohjelmavaiheessaollut riittävää. Hankkeesta on kerrottu kahdessa yleisötilaisuudessa. Arviointiohjelmanja hanketta koskevan ensimmäisen tiedotustilaisuuden välille olisi ollut aiheellistavarata enemmän aikaa, jotta paikallislehden harvahko ilmestymistiheys olisivoitu ottaa tiedottamisessa paremmin huomioon. Toisaalta hankkeen kuntin vaiheenjulkistamisen ja tiedotustilaisuuksien välistä aikaa ei ole syytä turhaan pidentää, jottaeri intressipiireillä on mahdollisimman pian käytettävissä riittävät tiedot hankkeestakeskustelua varten. Lähimmät naapurit kutsuttiin erillisillä kirjeillä EKJH:n ja L&T:nyhdessä järjestämään yleisötilaisuuteen, joka oli tiedonkulun ja keskustelun kannaltaselvästi tarpeellinen. Erityisesti naapureiden huomioon ottamiseen hankesuunnittelussaja tiedottamisessa on jatkossakin syytä kiinnittää erityistä huomiota.Ennen arviointiohjelman vireille tuloa hankkeesta keskusteltiin yhden kerran hankkeenosapuolten ja viranomaisten kesken. Ohjausryhmän täydentäminen paikallistenasukkaiden ja lähimmän suuren laitoksen edustajilla onkin jatkossa tarpeen, myösarviointiohjelmassa on nämä tahot esitetty kutsuttavaksi ohjausryhmään. Ohjausryhmänlienee syytä kokoontua vielä vähintään yhden kerran, mieluiten jo ennen arviointiselostuksenjättämistä. On tärkeää, että hankkeesta tiedotetaan avoimesti kokoarviointiprosessin ajan ja myöhemmin hankkeen toteutuessa sen elinkaaren ajan laadittavanseurantaohjelman mukaisesti.Arviointiohjelman raportointiArviointiohjelma on kokonaisuudessaan kohtuullisen selkeä ja havainnollinen asiakirja,josta saa riittävän kokonaiskäsityksen hankkeesta ja suunnitelluista selvityksistä.Louhinnan osuus jäi kuitenkin hieman vajaalle huomiolle. Arviointiselostuksessatuleekin louhintaan liittyviä kuvailuja täydentää sekä esitystapaa ja – paikkaa tulisimiettiä. Hyvää raportointia osoittavat puolestaan raportin tiivistelmä, lähdeluettelo,ymmärtämistä helpottavat selostukset käsitteistä ja lyhenteistä sekä lista arviointiselvityksistävastaavista asiantuntijoista.LAUSUNNON NÄHTÄVILLÄOLOYhteysviranomaisen lausunto on nähtävillä yhdessä arviointiohjelman kanssa arviointimenettelynajan 27.4.2007 alkaen Joutsenon kaupungin rakennusvalvontatoimistossa(Kesolantie 3), Joutsenon pääkirjastossa (Keskuskatu 2), Lappeenrannan kaupunginympäristötoimessa (Pohjolankatu 14), Lauritsalan kirjastossa (Hallituskatu

20 (20)27, Lappeenranta), Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:ssä (Hulkonmäentie 130, Joutseno)sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen toimipaikoissa (Kauppamiehenkatu 4,Kouvola sekä Laserkatu 6, Lappeenranta). Lausunto on nähtävillä myös internetosoitteessawww.ymparisto.fi/kas > ympäristönsuojelu > ympäristövaikutustenarviointi.JohtajaLeena GunnarYlitarkastajaErja MontoMAKSUMaksu 5 450 euroaPeruste: ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisistasuoritteista (1387/2006)TIEDOKSIJoutsenon kaupunginhallitusJoutsenon sosiaali- ja terveyslautakuntaJoutsenon kaavoitus- ja ympäristölautakuntaLappeenrannan kaupunginhallitusLappeenrannan sosiaali- ja terveyslautakuntaLappeenrannan ympäristö- ja rakennuslautakuntaLappeenrannan teknisen lautakunnan liikelaitosjaostoEtelä-Karjalan liittoEtelä-Suomen lääninhallitus, Kouvolan palveluyksikköKaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskusTiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiriMuseovirastoEtelä-Karjalan maakuntamuseoEtelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ryKaakkois-Suomen metsäkeskusPartalan kylätoimikuntaKonnunsuon vankilaEtelä-Karjalan kunnatYmpäristöministeriöSuomen ympäristökeskus

Tietoja hankkeesta ja sen ympäristövaikutusten arvioinnista onsaatavissa seuraavilta tahoilta:Hankkeesta vastaavaLassila & Tikanoja OyjSepelitie 640320 JyväskyläYhteyshenkilö:Ympäristökoordinaattori Juha Roivainenpuh. 010 636 5411gsm 0500 496 406sähköposti: etunimi.sukunimi@lassila-tikanoja.fiYhteysviranomainenKaakkois-Suomen ympäristökeskusLaserkatu 653850 LappeenrantaYhteyshenkilö:Ylitarkastaja Erja Montopuh. 020 490 4416gsm 0400 551715faksi 05 624 3298sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fiYVA-konsulttiRamboll Finland OyTerveystie 215870 HollolaYhteyshenkilö:dos. Joonas Hokkanenpuh. 020 755 7216gsm 0400 355 260sähköposti: etunimi.sukunimi@ramboll.fi