Kokkolan öljyvarastopalo Palontorjunta 6/1973 - Pelastustieto

palonlorjunlaPÄÄTOIMITTAJA LAURI SANTALATOIMITTAJA JUHANI KATAJAMÄKI1973:6BRANDVÄRNPalavien nesteiden suurvarastojenpqlontorjuntatyö jäänyt keskenK okkolassa tapahtunut öljyvarastonaluepalo on kiistatta osoittanut palaviennesteiden suurten varastoj en palontorjunnankeskeneräisyyden. Huomattaviaheikkouksia löytyy kyseistenvarastojen palonehkäisystä ja - mikäerityisesti todettakoon - tOljuntavalmiudestakin.On sanottu, että Kokkolan öljyvarastopaloherätti palontorjujat havaitsemaanti lanteen vakavuuden. Sitä eikielletä, mutta uskottavasti vastaavahavahtuminen on tapahtunut myös öljyalantaholla sekä viranomaisten keskuudessa.Toivottavasti Kokkolan öljyvarastopaloon lähentänyt eri osapuoliatoisiinsa ja löydetään linjat, joilla palaviennesteiden suurvarastojen palontorjuntaaja öljyvahinkojen torjuntaa voidaantiiviissä yhteistyössä ja tuleviin virallisiinmääräyksiin pohjautuen kehittää.Kun paloviranomaisen nimi mainitaan,on sanottava, etteivät paikalli -set paloviranomaiset ainakaan yksinpysty sanottavasti kohentamaan öljyvarastojen palontorjunnan tasoa. Parannusesitykset,joille ei löydy selvää lak i­sääteistä taustaa, ovat kilpistyneet mielipide-eroihinvarojen käytöstä. Paikallinenpaloviranomainen joutuu vähänkinmerkittävimpien parannusesityksienrahoituksesta kåymään neuvonpitoakunnan talousjohdon tai öljy-yhtiönedustajan kanssa. Kunnan talousmieskyllä ymmärtää öljyn varastoinnin merkityksenkunnan taloudelle, mutta eijuuri piittaa kunnalle .I . uettavista palontorjuntavelvotteista.Oljy-yhtiön edustajallaon omat ohjeensa ja käsityksensäsiitä kenen kustannettavaksi palontorjunnankehittäminen paremminkinkuuluu. Tämä tie on osoittautunut hedelmättömäksija nykyajalle vieraaksi.Ei paikallista viranomaista saa jättääyksin huoliensa kanssa, vaan hänenasemaansa on helpotettava valtakunnallisinmääräyksin ja selvin menettelytapaohjein.Tässäkin suhteessa sisä-asiainministeriön ja kauppa- ja teollisuusmmlstenontyönjakokysymykset,yhteistyömuodot ja yhteydenpito kenttäännousevat päällimmäisten asioidenjoukossa ratkaistaviksi.Valtakunnallisia toimenpiteitä tarvitaanmyös palotoimen valmiusjärjestelyitäkehitettäessä. Jo pitkälle suunnitelluthälytyskeskus- ja viestijärjestelyton nopeasti toteutettava. Päävirkaisetlääninpalotarkastaj at on saatava sisäasiainministeriönpalo-osaston avuksija ohjauksella kehittämään läänien palotointa.Palontorjuntakoulutusta on lisättäväja sitä annettava myös paloopistonkoulutuspalokunnissa maan eripuolilla. - Lyhyesti sanottuna, nyt onaika saattaa valtion palohallintokoneistosuorituskykyiseen kuntoon . Tätä voidaanjo suorastaan ryhtyä vaatimaan,koska vähänkin suuremmassa palo- jaonnettomuustilanteessa toiminta kärsiivaltakunnallisen suunnittelun laiminlyönninseurauksista. Onhan selvää,ettei Kokkolan palokunnan hälytyskeskuksennimenomaisiin tehtäviin voikuulua selvitysten laatiminen siitä paljonkovaahtonesteitä on tarvittaessasaatavissa jostakin Helsingin tai Naantalinpalokunnista, millaista apua öljynjalostamojenpalokunnat voivat antaa,mistä löytyy vaahto- ja vesitykkikalustoa,miten lentokenttien vaahtoautojenkäyttö on mahdollista, ja niin edelleen .K auppa-ja teollisuusministeriö asettijo ensimmäisenä palopäivänä tutkijalautakunnan,jolta odotetaan syyskuunloppuun mennessä selvitystä palonsyystä ja ehdotuksia vastaavanlaistenpalojen ennalta ehkäisemiseksi ja tor-.. juntatoimenpiteiksi.Suurten onnettomuuksien jälkeisissätutkimuksissa tavallisesti todetaan, ettätapahtunut oli erinäisten onnettomienyhteensattumien ja puutteellisuuksiensumma. Näin voitaisiin todeta nytkin,epäkohtien määrä kun oli ja on melkoinen. Mutta ryhdytäänkö käytännön toimenpiteisiintutkijalautakunnan tekemienparannusesitysten johdosta? Lukuisiaselvityksiä on aikaisemminkintehty ja esitetty todettujen puutteidenpoistamista, mutta sen jälkeen ei ole tapahtunutmitään . On odotettu parannuksia,mutta turhaan. - Ikään kuinONNETTOMUUS-sana olisi oikeuttanutjopa eräät turvallisuusasioita hoitavatviranomaisetkin ja heidän esimiehensänostamaan kädet pystyyn ja kohauttelemaanhartioita »minkäs onnettomuudellemahtaa» -tyyliin. Näinhänei tietenkään voi olla.Kokkolan öljyvarastopalon tutkijalautakunnanasetti kauppa- ja teollisuusministeriö.Hyvä! Mutta olisikomyös sisäasiainministeriön pitänytasettaa oma tutkijalautakuntansa selvittämäännimenomaan palotoimen ja palohallinnonosuutta sekä valmiusjärjestelyjenaj anmukaisuutta? Mielestämmenäin olisi pitänyt menetellä palo-osastonhenkilökunnan vähälukuisuudestaja meneillään olevasta palo-ja pelastustoimilakiesityksentyöteliäästä viimeistelyvaiheestahuolimatta. Myöhäistä seei ole vielä nytkään . Yksistään tässälehdessä julkaistusta sammutustyönjohdon haastattelusta löytyy lukuisianäkökohtia, jotka vaatisivat selvityksiäja sisäasiainministeriön toimenpiteitä.Kovin kaukana ei muuten voine ollaaj ankohta, jolloin suurten onnettomuuksienjälkeisen tutkimuksen suorittaapuolueeton, eri ministeriöistä, keskushallituksistaja vastaavista riippumatontutkijaelin. Jos sellainen olisi olluttoiminnassa, se kaiken todennäköisyydenmukaan olisi päätynyt esittämäänmyös maan palotoimen tilan perusteellistaselvittämistä.Eivät kaikki asiat ole niin hyvin kuinsaatetaan uskoa.palavien nesteiden suurten varastojenpalon torjunnan nykytilaa ja yleisiä kehittämisnäkymiäon käsitelty paloteknillisenlisälehtemme Palontorjuntatekniikann:o 197 3: 1 pääkirjoituksessa,joka on kokonaisuudessaan julkaistutässä lehdessä sivulla 352. Viittaammemyös tähän kannanottoomme .PALONTO RJU NTA 1973:6329

Palornestari Kari ÖlanderYlEISKUVAUS OyESSO Ab:oPIIRROSTEN LYHENTEETTUONTIVARASTON PAlOSTA :: vht if!a;;oe t= vaahtotykkiKOKKOLAN YKSPIHLAJASSA ,-614.84 1.41.002.7 1ESSON PALON PÄÄASIALLISIA TAPAHTUMIA1973-05-2302.50 Todennäköinen syttymisaika03.10 Paloilmoitus Outokummunvoimalaitokselta03.10 Hälytys03.16 Saapuminen palopaikalle03.16 Sammutustöiden aloitus03.16 Suurpalohälytysx) Säiliö n:o 342 syttyix) Säi liö n:o 343 syttyi03.55 Aluehälytys ja vaahtonestetilausalueen varastoistax) Säiliö n:o 344 syttyix) Säiliö n:o 341 syttyi04.20 Lääninhälytys ja vaahtonestetilaus04.35 Vetäytyminen 1. asemista04.35 Pelastettiin 4 rautatiesäiliövaunuapaloauton vintturillahinaten04.41 Betonivallituksen sisäisiäräjähdyksiä04.45 Lisäapua ja vaahtonesteitätilattiin lääninhälytyskeskuksesta05.00 Tilattiin kuorma-autojakonttorirakennuksen eva­05.0605.3206.10kuointiinRäjähdys vallituksessaMuonitus alkoiJärjestettiinpolttoaine-huolto07.06 Räjähdys vallituksessax) Todennäköinen putkistoräjähdys07.15 Vaahtotilaus Tampereeltaja Helsingistäx)x)Säiliö n:o :51 syttyi ja säiliön:o 129 räjähtiSäiliö n:o 406 räjähti voimakkaasti07.52 Putkistoräjähdys itäisessäsäiliökentässäx) Säiliö n:o 346 räjähti voimakkaasti07.57 Räjähdys itäisessä säiliökentässä08.00 Räjähdys itäisessä säiliökentässä08.00 Tilattiin kauhakuormaajiaevakuointiin ja suojavaIlientekoonx) Tarkkaa aikaa ei ole tiedossa08.00 Tilattiin juna tynnyritavaranevakuointiinx) Säiliö n:o 348 syttyi ja räjähti12.30 Säiliö n:o 345 syttyi13.45 Räjähdys itäisessä säiliökentässä18.05 Kokkolan II lähtö hälytettiinosoitteeseen PohjanmaaOy18.54 Kokkolan II lähtö hälytettiin,osoite Kauppaseura23.10 Vallitukset kuohuivat yli,tilanne laajimmillaan1973-05-2401.24 Vallien vahvistamiseksi tilattiinsora-autoja01.58 Räjähdys itäisessä säiliökentässä19.50 Ruotsin valtiorrpalotarkastajaseurueineen saapui20.00 Itäinen säi liökenttä syttyiuudelleen vaahdon puutteentakia20.43 Tilattiin kaikki saatavillaolevat sora-autot vallin tekoon21.02 Tilattiin nostolava-auto paloasemaltaviimeisen säiliönsammutukseen23.14 Vaahto nestettä tuon utRuotsin armeijan helikopterilaskeutui paloalueelle1973-05-2500.15 Viimeinen säiliö sammutettii n03.47 Pumppuaseman paikkavaahdotettiin uudelleensyttymisenestämiseksi05.30 Suojavalli valmistui05.56 Vaahdotetti i n suojavallitus06.50 Tilattiin loka-autot öljyntorjuntaan11.30 Tutkijalautakunta saapui12.00 Siirryttiin jälkivartiointiin;kolme palokuntaa1973-05-2607.30 Viimeiset vieraat palokunnatpoistuivat10.00 Siirryttiin jälkivartiointiin;yksi auto1973-05-3117.00 Lopetettiin jälkivartiointitP : ::t_t ktk_YLEISTÄi -J_Paloilmoitus vastaanotettiin Kokkolankaupungin palokunnan hälytyskeskuksessa1973-05-23 klo 03.10, ilmoittajanaOutokumpu Oy:n voimalaitos.1 V AIHE (piirros 1)1973-05-23klo 03. 16-04.45Kokkolan kaupungin palokunnan I lähdönsaavuttua palopaikalle klo 03.16 todettiinpumppuhuoneen palavan ja arvioita30 m korkeiden liekkien kuumentavanpumppu huoneen takana olevia säiliöitän:o 342 ja n:o 343. Suurpalohälytyssuoritettiin välittömästi.Palokunnan I lähtöön kuului johtoautonlisäksi kolme paloautoa, henkilöstövahvuudenollessa 1 + 1 + 5. - PaloasemalIejäivät päivystäjä ja sairasauton kuljettaja.Sammutustyöhön ryhdyttiin paloautonn:o 3 750 kg:n jauheaggregaatilla sekäkeskivaahtosingoilla, tarkoituksella saadapalo rajoittumaan pumppuhuoneeseen.Samaan aikaan ryhdyttiin vesisuihkuiIIasuojaamaan pumppuhuoneen takana oleviasäiliöitä ja selvittämään vaahtolaitteitasäiliöiden n:o 342 ja n:o 343 kiinteisiinsammutuslaitoksiin. Ensimmäisten Iisävoimiensaapuessa suoritettiin pääjohtojet.selvitys noin 400 metrin päähän laiturillemeren rantaan ja ryhdyttiin vesisuihkuinsuojaamaan varastorakennusta, jonkalastaussiIIoiIIa ja sisätiloissa oli huomattavamäärä tynnyreihin pakattua asetoniaja muita palavia nesteitä.Palon voimakkuudesta ja erinäisistä rakenteellisistasyistä johtuen ei pumppuhuoneensammutus onnistunut. Myöhemmintodettiin pumppuhuoneeseen valuneenjatkuvasti 100 okt. bensiiniä 6 tuumanläpimittaisesta putkesta. Bensiiniäpääsi sammutuksen aikana valumaan ulospumppaa mosta ja leviämään palavanaympäristöön sekä säiliökenttien välissäolleeseen tynnyrivarastoon, joka myös'syttyi. Sammuttajien oli pakko perääntyä.Voimakas kuumuus esti myös kiinteidenvaahtosammotuslaitteiden käyttöön oton.Pian tämän jälkeen todettiin pumppaa-PALONTORJU NTA 1973:6

1Kalevi Laakso2PALONTORJ UNTA 1973:6Kari Santala3 Lauri Santala1. Dieselöljysäiliön n:o 407 yläosa ennätti jouhkaavasti mustua ennen tuulen suunnankääntymistä. Jäähdytyksestä huolimatta tilannesäilyi kriittisenä. Kuvassa näkyvienvesitykkien yhteinen vesi teho 11 000 I/min.BetonivaUituksessa erottuu vaaleampana tiilelläverhottu bensiinisäiliö n:o 340. Betonivallissarepeytymiä ja oikealla suurempiaukJw.2. Raskasvaahdolla ympäröity säiliö n:o 345palaa. Tuhoutuneet 30 m3 säiliöt n:o 51 jan:o 129 etualalla.3. Sammutustyön johdon käyttöön asetettuHelsingin palolaitoksen johtokeskusautomuun muassa poisti haittoja, joita nk. teknistenlakko aiheutti valtakunnan viestiliikenteelle.- Lähemmin sisäsivuilla.337

YLEISKUVAUS ... Sivulta 335Vettä puolen km:n päästä niukin naukin614.84 1.41 .002.7 1Vaahtokaluston ja nesteiden jatkuva puutehaittasi suuresti toimintaa. Tilanne pysyikuitenkin vakiona klo 23.10 saakka.1\ 'AIHE1973-05-23 ...24klo 23.10-03.00Klo 23.10 syntyi erittäin vaikea kriisitilanneitäisen säiliöalueen syttyessä kauttaaltaanuudestaan vaahdon puutteen takia.Samalla vallitus kuohui yli ja myöskinpumppuhuoneen kohdalla tulirintamalevisi piha-alueelle, uhaten katkaista)täisellealueelle johtavat pääjohdot. Vastaerittäin sitkeän yrityksen jälkeen ja uhraamallakaikki senhetkiset vaahto varastotsekä käyttämällä pesuaineita vaahdonmuodostukseen onnistuttiin tilanne selvittämäänn. klo 03.00. Tässä tilanteessamenetettiin huomattava määrä kalustoatulirintaman vyöryessä yli asemien, mm.useita letkuja paloi., \ AIHE1973-05-24klo 03.00-20.00Tilanne' oli jälleen hallinnassa. Betonival­Iitus sammui nesteiden loppuessa. Itäinensäiliöalue sammui lukuun ottamatta säiliötäu:o 345, joka jatkoi voimakasta palamista.Palo kuntia vaihdettiin. Itäisenvallituksen vaahdotusta jatkettiin. Ruotsinvaltion paloylitarkastaja seurueineensaapui palopaikalle.\1 \ ,\IIIE1973-05-24 ...25klo 20.00-00. 15Kello 20.00 syttyi itähien alue uudelleenvaahdon puutteen takia. Ruotsista tilattiinvaahtonestettä. Ryhdyttiin rakentamaanmaa vallia jotta saataisiin estettyäbensiinin valuminen säiliöstä n:o 340 itäiseenalueeseen. Ruotsin armeijan helikopteritoi vaahtonestettä klo 23.14. ViimeinensäiIiö sammutettiin nostolava-autoakäyttäen kolmella keskivaahtosingollaklo 00.15.j.I.h.ITOI'IE PITEli \Öljyvahinkojen torjuntaa ja jälkivartiointiasuoritettiin 1973-05-31 klo 17.00saakka, jolloin tilanne katsottiin päättyneeksi.0338ALUEPALO MISSÄ TAHANSA MUUSSAKOKKOLAN OLJYVARASTOISTAOLISI OLLUT VIELÄKIN VAIKEAMPIHaastattelu: Lauri Santala.Keskustelimme pitkään öljyvarastonaluepalsta Kokkolar:-. palopäällikönSulo Olnderin (SO) Ja palomestariKari Olanderin (KO) kanssa.Nauhurin käynnistyttyä palopäällikköÖlander sanoi ensi sanoikseen:»Onnekasta tässä onnettomassatilanteessa oli, että Esson varastosyttyi. Jos olisi syttynyt joku muistaKokkolan öljyvarastoista, olisimmeolleet vielä suuremmissa vaikeuksissakuin missä nyt oltiin. Vedestäolisi tullut huutava puute. Vesi otettiin400 ... 500 metrin etäisyydestämerenrantalaiturilta. Kaikki järeämpiletkukalusto oli käytössä ja selvitetyksisaatiin ainoastaan kolmisenkymmentäpääjohtoa. Niillä tultiintoimeen juuri ja juuri, mutta käytettävissäollutta vesimäärää ei voi pitääedes välttävänä.»Suuret vesi määrät välttämättömiäSÖ: »Tärkeimpänä edellä esittämäänipäätelmään vaikuttavat sammutusvedensaanti mahdollisuudet. Koskakaikilta Kokkolan öljyvarastoalueiltapuuttuu tällä hetkellä palovesijohto(Neste Oy:n varastolIe tosin vedetäänparhaillaan kymmenen tuuman läpimittaistavesijohtoa), eikä kaupunginvarsinaisesta vesijohtoverkostosta olemitään käytännön hyötyä tällaisessapalossa, joudutaan tarvittava vesi ottamaanpalokuntien kalustolla merestä.Lähimpänä rantaa on Esson varasto.Etäisyys vedenottopaikalle on täällänoin 400 metriä. Muut varastot ovatnoin kolme kertaa kauempana merestä.Kun kaikki Kokkolan ja sen ympäristönja koko Vaasan lääninkin palokuntienirrotettavissa ollut järeämpi letkukalustooli melko tarkoin otettu käyttoönja letkuapua oli saatu myös Oulusta,Jyväskylästä, Porista ja Helsingistä,voitiin letkuresurssit tarkkaankäyttäen johtaa vettä palopaikalle yhteensänoin kolmessakymmenessä (30)kolmen tuuman pääjohdossa. Muihinvarastoihin olisi vastaavassa tilanteessasaatu kolminkertaisen matkan vuoksiSuurteollisuutta, öljyvarastojasatamia, asevarikko sekäpystyyn kuivanutta metsää• Oheinen kartta kuvaa Kokkolanpalo- ja pelastustoimen painopistesuuntaa.• Oy Esso Ab:n öljyvaraston lisäksitäällä on melko suppealla alueellaOy Shell Ab:n, Oy Teboil Ab:n jaNeste Oy:n öljyvarastot. Esson varastonmaastosäiliöiden yhteistilavuusoli noin 75 000 m3. Vastaavasäiliökapasiteetti Shellin varastossaon n. 53 070 m3, Teboilin varastossa31 000 m3 ja Neste Oy :n varastossa270 000 m3.• Kemian suurteollisuutta edustavatOutokumpu Oy:nja Kemira Oy:n.Kokkolan tehtaat.• Alueen vaarakohteita ovat lisäksiAsevarikko 8 ja satamat.• Kaupungin tällä suunnalla onmäntymetsä kärsinyt teollisuussaasteistaja on laaj alti kuollut pystyyn,kuivanut ja tietyissä sääoloissa helpostipaloa levittävää.PALONTORJ UNTA 1973:6

Oy Esso Ab:n Ykspihlajan tuontivaraston palon vahinkotaulukko.Säiliö n:o Tuote Säiliön koko Ennen paloa Palon jälkeen Tuhoutui Huom.342 Moottoripetroli 2 100 000 I 170 000 I 170 000 I Paloi343 96 okt. bensiini 2 100 000 I 238 000 I 238 000 I Paloi44 Valopetroli 2 100 000 I I 140 000 I 1 140 000 I Paloi341 92 okt. bensiini 5 300 000 I 2 883 000 I 2 883 000 I Paloi340 100 okt. bensiini 5 300 000 I 2 320 000 I 96 000 I 2224 000 1 Valui407 Dieselöljy 8 250 000 I 1 166 000 1 791 000 I 375 000 1 Haihtui446 Polttoöljy 1 8 086 000 I 6 138 000 I 6 138 000 I Säilyi346 Tyhjä 5000 0001 Räjähti348 Polttoöljy 1 8000 0001 448 0001 448 000 I Paloi/räjähtiPolttoöljy 1 2 000 000 I 766 0001 664 0001 102 0001 Valui/haihtui406 Polttoöljy 1 8 250 000 I 345 0001 345 000 1 Paloi/räjähti51 Varsol 30 000 I 21 000 I 21 000 I Pal0i129 Tyhjä 30 000 I Palpi/räjähti345 Polttoöljy 1 3 400 000 I 2 856 000 I 2 856 000 I Paloi/valui447 Dieselölj y 16 000 000 I 10 101 000 I ]0 101 000 I SäilyiAstia Varsol 5 000 I 5 000 I PaloiAstia Covar 5 000 I 6 000 I Paloi347Yhteensä 75 946 000 I 28 602 0001 17 790 000 ] ] 0 813 000 Ivain noin kymmenen pääjohtoa. Tästävoi jo tehdä riittävästi johtopäätöksiä.- Näin kun jälkeenpäin aj atteleeasiaa, tulee siihen tulokseen, että olisimahdottomuus tehdä mi tään muidenpalavan nesteen varastojemme pelastamiseksi,jos palo pääsee ' samoihin mittoihin.»Väärä ajattelutapaSÖ: »Minusta on väärä aj attelutapa,että palokunta joutuu alusta alkaenhankkimaan ehkä hyvinkin pitkienmatkojen päästä sammutuksessa tarvitsemansaveden öljyvarastoalueelle. Napinpainalluksella käynnistyvän palovesijohtolaitoksenavulla pääsee pienikinpalokuntayksikkö heti aloittamaanrajoituksen ja sammutuksen. Mutta jostämä yksikkö ja apuun tulevat yksikötjoutuvat ensi töikseen kohtuuttomastiaikaa vieviin vedenhankintatehtäviin,menetetään heti onnistumismahdollisuudet,jotka ehkä muuten olisivat olemassa.»Suunnitellutvaahto nestevarastotpuuttuvat yhäSÖ: »Suurissa öljypaloissa välttämättömiävaahtonesteiden varastoja on kyllävuosikausien aj an suunniteltu perustet-PALONTORJ UNTA 1973:6tavaksi eri puolille Suomea, mutta niitäei ole saatu aikaiseksi. Nyt niitä olisitarvittu.Paikalliset vaahtonestevarat käytettiinensin, mutta ne eivät pitkälle riittäneet.Vaahtonesteitä jouduttiin pyytämääneri puolilta Suomea. Apua saatiinkin,etupäässä etelä-Suomesta: NesteOy:n tuotantolaitoksilta Sköldvikistäja Naantalista sekä lentokuljetuksenaHelsingistä. Aivan palon loppuvaiheessasaatiin vaahtonestettä helikopterikuljetuksenaRuotsista parituhattaKokkolansammutusresurssitKokkolan kaupungin vakinainenpalokuntaKokonaisvahvuus: 3 + 3 + 24.Lähtövahvuus: 1 + 1 + 6.Kalusto: 3 kp1 säi1iöpaloautoja,1 kpl maastopaloauto, ] kpl nostolava-auto,] kpl johtoauto, 1 kplhuoltoauto, 3 kpl moottoriruiskuja,] kpl 750 kg:n jauheaggregaattikiinteänä autoasennuksena, l kpl400 m3/min. kevytvaahtolaite, I kpl200 m3/min. kevytvaahtolaite, 4 kplvälivaahtosinkoja, ] kpl 20 m3/min.välivaahtovalutusputki ja 2 kpl raskasvaahtoputkia.Radiot kaikissaautoissa.litraa. Vaahtonestettä käytettiin noin100 000 litraa, jos ta 80 % oli raskasvaahtonestettä.»Olivatko vaahtonesteet vähissä kokovaltakunnassa?SÖ: »Tuntuu siltä, että niiden tietojenmukaan mitä etelä-Suomesta saatiin,vaahtonestevarat olivat jo hyvin vähissäpalon loppupuolella. Kun saimmevumelsen 5 000 litran raskasvaahto-Muut palokunnatKaarlelan kunnan palokunta, KemiraOy:n TPK, Outokumpu Oy:nTPK, Asekoulun sotilaspalokunta,Asevarikko 8:n sotilaspalokunta,Kokkolan VPK ja Kaarlelan VPK.Kokonaisvahvuus yht. n. 150miestä. Lähtövahvuus yht. n. 40miestä. Kalustoa yhteensä 3 kpl säiliöpaloautoja,1 kpl maastopaloauto,l kpl säiliöauto, I kpl kalustoperävaunu,7 kpl moottoriruiskuja,l kpl 200 m3/min. kevytvaahtolaite,4 kpl välivaahtosinkoja ja 2 kpl raskasvaahtoputkia.Kaarlelan kunnal.la radiopuhelimet.Letkukalustoa palokunnilla yht.n. 6500 m 3" letkua ja n. 8000 m1 ]/2" letkua. Kokkolan alueen palokunnilla,teollisuudella ja öljyvarastoalueillaon yht. n. 7 000 kg raskasvaahtonestettäja n. 2 000 kg kevytvaahtonestettä.341

neste-erän Neste Oy:ltä, meille ilmoitettiin,että tämän erän vielä saatte,mutta vain äärimmäisessä hätätilanteessakäytettäväksi. Ja heti se myösjouduttiin käyttämään. Joutuu vaan itsekseenkysymään, oltiinko näin tiukoilla.»Tutkijalautakuntaasetettiin hetiOutokummun voimalaitokselta klo03.10. Sitä ennen palon havainnut henkilöoli yrittänyt soittaa Esson varastolle,mutta sieltä ei vastattu. Vasta senjälkeen hän soitti Kokkolan palokuntaan.Tämä kaikki ehkä osaltaan vaikuttaakokonaiskuvaan.»Vaahtonesteidenkäyttöönottosuunnitelmia ei kai oleolemassaKÖ: »Kun vaahtonestevarastot ovatnykyisin liian pieniä, joudutaan turvautumaanjo varhaisessa vaiheessa eripuolilla maata oleviin vastaavanlaisiin .pikku varastoihin. Kuljetusmatkat ovatpitkät ja apu saapuu pienissä erissä.Kun paloa on kuitenkin pakko jotenkinhillitä ja sen etenemistä hidastaa, tahtovatvaahtonesteet kulua sitä mukaakun niitä onnistutaan saamaan. Mitäänkunnollista keskitettyä rajoitus- jasammutusyritystä ei ainakaan nykyistenedellytysten vallitessa pystytä suorittamaan- ehkä öljynjalostamoitalukuun ottamatta.Vaahtonestevarastotkaan eivät yksinriitä. Tarvitaan välttämättä myös suunnitelmatvaahtonesteiden käyttöönottoavarten. Meidän on tiedettävä missämillaisiakin vaahtonesteitä on, paljonkoniitä on, miten ne saadaan käyttöönja missä aj assa. Vasta näiden tietojensaannin jälkeen voidaan ryhtyä laatimaansammutussuunnitelmia. Tietenkinkokonaisuuteen liittyvät tiedot saatavissaolevasta vesi- ja vaahtotykkikalustosta,vedensaanti ja monet muutkintekijät, mutta ilman valtakunnallistasuunnittelua ei päästä hyväksyttävällätavalla eteenpäin. Tämä on nimenomaansisäasiainministeriön palo-osastonasia, eikä-suinkaan yksityisten palokuntientai joidenkin paloalan jäljestöjentehtävä.Kauppa- ja teollisuusministeriö päätti1973-05-23 asettaa tutkijalautakunnanselvittämään Kokkolassa Oy Esso Ab:nöljyvarastolla 23. päivänä toukokuuta1973 tapahtunutta tulipaloa. Tutkijalautakunnantulee selvittää, mistä edellämainittu tulipalo on mahdollisesti aiheutunutja laatia ehdotus vastaavanlaistentulipalojen ennalta ehkäisemiseksija torjuntatoimenpiteiksi.Tutkijalautakunnan puheenjohtaj aksiministeriö on kutsunut lil. maist. M. SippOlanpuolustusministeriöstä ja jäseniksidipl. ins. P. Hyvärisen valtion teknillisestä- tutkimuskeskuksesta, ylitarkastajaE. Karhun sisäasiainministeriöstä,tarkastaja M. Luukkosen kauppa- jateollisuusministeriöstä sekä pysyviksias iantuntijoiksi poliisipäällikkö E. TammisenKokkolan poliisi laitoksesta ja palopäällikköS. Ölanderin Kokkolan palolaitoksestasekä sihteeriksi tekn. lis.T. Virkkalan kauppa- ja teollisuusministeriöstä.Tutkijalautakuntaa on myöhemmintäydennetty Öljyalan Keskusliitonedustajilla: johtaja T. O. Merisalo japalopäällikkö E. Nuolioja. Tutkijalautakunnantulee saada työnsä valmiiksi1973-09-30 mennessä. 0maantiekuljetuksena vaahtonestelastintulo kesti seitsemän ja puoli tuntia javastaavasti Naantalista noin viisi tuntia.Kansainvälistä apua ei saisi unohtaasuunnitelmia laadittaessa ja tämäkinon viranomaisten hoidettava asia.»»Aavevarasto»vaillavartiointiaPaloilmoitus olisipitänyt saadaautomaattisestiSÖ: » Paloilmoitus olisi saatu ehkä parikymmentäminuuttia aikaisemminpalokuntaan, mikäli pumppuhuone olisisuojattu automaattisella paloilmoituslaitoksellatai mieluimmin automaattisella palonsammutuslai toksella.Automaattisia paloilmoituslaitoksia jasammutuslaitoksia vaaditaan vähempimerkiiyksellisiinkinkohteisiin, mikseisitten öljyvarastojen erinäisiin tiloihinkuten pumppaamoihin ja varastorakennuksiin.Pumppaamo ei yleensä olejärin suuri rakennus, joten sen suojaaminenei tule kovinkaan kalliiksi verrattunajohonkin vaatetusalan tehtaaseen,suuriin varastoihin tai vastaaviin.Tämä pitäisi ottaa huomioon.»Palokunnansaapuessaoli tilannejo voittmatonMyös kansainvälinen apu on syytäselvittääSÖ: »Olemme jälkeenpäin keskustelleetsiitä olisiko pitänyt kääntyä naapurimaanplioleen jo aikaisemmassavaiheessa vaahtonesteiden sekä vesi-javaahtotykkikaluston saamiseksi. Toisenpalopäivän illansuussa saapui palopaikalleruotsalaisia asiantuntijoita,heidän joukossaan muun muassa valtakunnanpaloylitarkastaja Sven Hultqvist,ja he tarjosivat apuaan. Apuotettiin ilomielin vastaan. Kun puhelulähti Kokkolasta Uumajaan klo 20.30,laskeutui ruotsalainen raskas helikopteripalopaikalle klo 23. 14. Aikaa siiskului 2 tuntia 45 minuuttia. Vertailunvuoksi mainittakoon, että Sköldvikistä342SÖ: »Esson varastopaloa voidaan pitääerinäisten puutteiden ja onnettomienyhteensattumien summana, jollaisiasuuret onnettomuudet yleensäkin ovat.Eräs onnettomista tekijöistä oli se, ettäöljyvarasto oli niin kutsuttu 'aavevarasto'- vartioi maton varasto. Niitäon tiettävästi Suomessa muuallakin.Työajan päätyttyä ja polttonesteidenlastauksen ja käsittelyn päätyttyäalueelle ei jää ketään joka tekisi havaintoja.Palo syttyi pumppuhuoneessajuuri tuona aj ankohtana, nähdäksemmekymmenen tai viisitoista minuuttiaennen kello kolmea. Savu ja liekit havaittiin.eri tahoilla. Paloilmoitus tuliSÖ: »Aikaa palon syttymisestä, havaitsemisesta,palbilmoituksesta ja hälytyksestäoli jo ennättänyt kulua siksipaljon, että perille tullut palokunnanensilähtö oli alusta lähtien melko mahdottomantehtävän edessä. Kokopumppuhuone oli voimakkaassa palovaiheessa.Silloin säiliöt eivät vielä olleettulessa. Rikkoutuneesta pumppaamonkatosta nousseet korkeat liekitnuolivat jo kuitenkin viereistä säiliönseinämää ylös asti ja musta savu estinäkyvyyttä.Päähuomiomme kohdistui luonnollisestipalavaan pumppaamaon. Teollisuuspaloautomme750 kg:n jauheaggregaattityhjennettiin kahta pistooliakäyttäen pumppuhuoneeseen, muttarakennuksen sisälle ei muodostunutkunnollista jauhepilveä koska virtauk-PALONTORJUNTA 1973:6

set veivät jauheen rikkoutuneen mineriittikatonläpi ilmaan. Vaahdotustasuoritettiin samanaikaisesti vaahtosingoillaovesta ja ikkunoista.Koska pumppuhuoneessa olivat metallipinnatjo ehtineet kuumentua hehkuviksija koska - kuten jonkin aj ankuluttua pääteltiin - pumppuhuoneeseenvalui jatkuvasti lisää 1 luokan palavaanestettä, ei palo pumppuhuoneessasammunu{ suuresta jauhemäärästähuolimatta. Sammutuksen onnistumisenedellytykset oli jo silloin menetetty.Tässä olisi tarvittu käytössä olleenkaluston lisäksi ehdottomasti alustaalkaen täydellinen vaahtoauto vaahtotykkeineenja tuntuvastisuurempihenkilöstömäärä, eikä sittenkään olesanottua olisiko sammutuksessa onnistuttu.»Kuumuus estikiinteidensammutuslaitteidenkäytönSÖ: »Palokunnalla ei ollut minkäänlaisiamahdollisuuksia ottaa varastonkiinteitä säiliösammutuslaitteita käyttöön,koska vaahtoputkia ei voitu tu lirintamanja kovan kuumuuden vuoksikiinnittää säiliöalueen läpi säiliöillejohtaviin putkistoihin. Ainoastaan yksivaahtoputki saatiin kiinnitettyä. Lisäksiöljyvaraston vaahtonestevarasto olipalavan säiliöaltieen viereisessä varastorakennuksessa,jota kuumuudenvuoksi jouduttiin heti suojelemaan vedelläja vaahdolla. Kun vaahtonestevarastoonsitten päästiin käsiksi. ol i senkäyttö jo myöhäistä. »Työläät javaarallisettyn nyrivarastotKÖ: » Varastoalueen tynnyrivarastottuottivat melkoisia hankaluuksia. Tynnyrivarastotolivat palon kannalta hankalissapaikoissa ja lisäksi tynnyreidenmäärä oli suuri. Tynnyritavara on senkinvuoksi ikävää tulipaloissa, että sensiirtämisessä tarvitaan erittäin paljonmiehiä ja työ vie paljon aikaa. 200 litrantynnyreitä ei niin vaan evakuoida.Nyt niitä oli alueella vaarallisissa pai-344koissa hyvin paljon. Tynnyreitä, joistaosa asetonitynnyreitä, oli lastaussillaIlavarastorakennuksen päätyalueella palonpuolella sekä betonivallituksen vierustallabetonivallituksen ja nk. itäisenvallituksen välissä.Nimenomaan säiliökenttien välinentynnyrivarasto osoittautui kohtalokkaaksi.Se syttyi jo palon alkuvaiheissapumppaamosta purkautuneen valumansytyttämänä ja esti pääsyn tätä kauttasäiliökenttien väliin. Tynnyrivarastonevakuointi estvi samalla.Varastorakennus oli osaksi lastattulattiasta kattoon palavan nesteen tynnyritavaralla.Voidaan sanoa, että kokovarastorakennuksen palon puoleinenosa oli täynnä erilaista vaarallistaainetta. Päätyhuone täytettiin kevytvaahdollaja itse varastorakennuksensyttyminen estettiin seitsemän kolmituumaisensuihkun voimin.Kymmenenkin metrin etäisyydessäpalavasta vallituksesta oleva tynnyrivarasto,jossa on palavia nesteitä, onvälittömästi vaaravyöhykkeessä. Hankaluuttalisää se, ettei tiedetä läheskäänaina mitä tynnyreissä on ja ovatkone tyhjiä vai täysiä - tyhj ät kuneivät lisäksi mitenkään helpota tilannetta,vaan ovat yleensä vielä vaarallisempiakuin täydet.»PumppaamoarvostelunkohteenaKÖ: »Pumppaamo oli tässä tapauksessasijoitettu suoraan teräsbetonivalli -tukseen kiinni siten, että osa vallituksestaoli pumppuhuoneen takaseinänä.Pumppaamon etäisyys säiliöistä olierittäin pieni. Pumppaamon rakenteetkinolivat näkemykseni mukaan aivanväärät. Pumppaamossa oli mineriittikattoja seinät tiiltä - betonista vallitusosaaja lasitiili-ikkunoita lukuun ottamatta.Mineriittikatto petti, kutentällaisissa kohteissa räjähdysvaaranvuoksi oli ilmeisesti aj ateltukin tapahtuvaksi,mutta kattoon syntynyt aukkoohjasi liekit kohti säiliöaluetta. Jospumppaamon katto olisi sen sijaan ollutbetoniaja räjähdysaukot rakennettusäiliöalueesta poispäin, palon rajoittaminensäiliöiden suuntaan olisi ollutparemmin mahdollista. Nyt pumppuhuoneenrikkoutunut katto sen sijaanohjasi voimakkaat liekit kohti säiliöitä.Katon pettäminen mitätöi osaksi myöskinjauhesammutuksen tehon, koskajauhe nousi voimakkaan virtauksenmukana taivaalle.Pumppaamoiden SIjoItusta tulisiharkita huolellisesti, samoin rakenteita.Ja kuten sanottu, automaattistensammutus- tai vähintään paloilmoituslaitostenasentamista pumppaamoidentiloihin tulee mielestäni myös vaa tia.»VAAHTOKESKUKSETKÖ: »Öljyvarastoalueella oleva vaahtokeskusei saa olla jossakin vallituksenjuuressa, ei säiliöiden välimaastossa,ei pumppaamon tai jonkin muunpaloalttiin tilan yhteydessä, vaan tuntuvastikauempana - esimerkiksialueen portin lähettyvillä.Kiinteä vaahtolaitos tulee siten toteuttaa,että sen saa toimimaan napinpainalluksella. Eivätkä vaahtonesteetsaa olla tynnyreissä, vaan suuremmissakiinteissä säiliöissä. Y.ai pitäisikö 1 +1 + 5 vahvuudella vielä niitä tynnyreitäkinsiinä jälj estellä? »Säiliöidenauki olleistarintaventtiile istäKÖ: »ltse kullakin meistä on ollutomat käsityksemme siitä, millainen öljyvarastonalueella tapahtuva palo voisiolla. On nähty kuvia ja filmejä öljyvarastopaloista ja yksi ttäis ten säiliöidensammuttamisesta. Tuttuj a ovat säiliöpalojensammutuksessa käytettävätylä- ja alavientimenetelmät ja kaasunpuhallussammutus.Monenlaista vaaratekijääjauhaa kuten säiliön räjähdysjarepeämisvaara on ollut tiedossa,mutta en muista, että kovinkaan useinolisi puhuttu säiliöiden avoimien rintaventtiilienaiheuttamasta uhasta. Nythänavoimet rintaventtiilit muuttivatkoko palon luonteen. Mistään yksityistensäiliöiden sammuttamisesta ei voinutolla puhettakaan sen jälkeen, kunsäiliöputkistoista pääsi avoinna olleidenrin taven ttiilien vuoksi bensiinisäiliöidensisältöä jatkuvastivalumaanvallitustilaan ja koko vallitus syttyi.Kukaan ei ole varoittanut siitä, ettäsäiliöventtiilit ovat palon syttyessämahdollisesti tai todennäköisesti aukija palo on vaarassa levitä täydelliseksivallituspaloksi, jonka sisään palavannesteen säiliöt j äävät. Tämä on mielestänivarteenotettava näkökohta estettäessäöljyvarastopaloja ja niitä sammutettaessa.»PALONTORJ UNTA 1973:6

RäjähdystenkuvauksiaPalon aikana tapahtui useita säiliö- japutkistoräjähdyksiä. Millaisia nämäpelätyt räjähdykset sitten olivat?KÖ: »Räjähdykset olivat kyllä lievempiäkuin mitä olisi olettanut. Mitäänkovin hätkähdyttävää ei tapahtunut.Säiliöräjähdykset olivat pikemminkinsuuria purkauksia, joihin liittyikuuluva ääni-ilmiö. Ääni oli metallinrepeämisääni + matala jymähdys jasen jälkeen paikalta kohosi ylös tulipallo,joka sitten muuttui sienimäiseksisavupatsaaksi; samantapainen ilmiösyntyy armeijan kuvatessa tapahtunuttaydinräjähdystä. Ehkä ääntä ei senkäänvuoksi tarkoin erottanut, koskapaikalla oli kova melu muutenkin.Räjähdysten ja niitä vastaavien ilmiöidenkuvaaminen on myös senvuoksi vaikeata, ettei luotettavia näköhavaintoja juuri voitu tehdä. Alue oliyhtenä tulimerenäja mustan savun peitossa.Tämän vuoksi ei ole voitu varmuudellasanoa mikä säiliöistä milloinkinräjähti. Tiedot ovat enemmän taivähemmän arvioita ja perustuvat jälkeenpäinkäytyihin keskusteluihin.Vilpittömästi on tietenkin pyritty totuudenmukaisuuteen.»Lentäviä säiliön kattoja ja ilmaankohonnut säiliöSÖ: »Kyllä siellä ainakin erään bensii-. nisäiliön katto lensi, mutta se ei noussutkuin muutaman metrin korkeuteenja putosi sitten takaisin säiliöön. Toisaallahyppäsi kokonainen säiliö, tyhj äsäiliö, jonkin matkaa ilinaan.»Lähellä olleet sanoivat viimeksi kuvatunsäiliöräjähdyksen muistuttaneenepäonnistunutta avaruusaluksen lähtöyritystä.KÖ: » Ihmisen näkökenttähän onvarsin rajoitettu. los siellä jotakin lensikorkeammalla, sitä eivät lähellä olleethavainneet. Savupatsas peitti myös näkyvyyttä.»Repeytymiä säiliöidenhitsausIiitoksissa ja vaippalevyissäSÖ: »Hitsausliitosten repeämisiä on ta-346pahtunut ja repeytymiä löytyy myösvaippalevyistä. Kaiken todennäköisyydenmukaan näihinkin repeämisiin onliittynyt jonkinlainen ääni- ja liekkiilmiö,mutta viimeksi mainittuj a ei kaihavaittu.»» Ylikuohuminen»Pariin otteeseen tapahtui betonivallituksenidänpuoleisella reuna- jakulma-alueella voimakas palamisilmiö,jota on nimitetty "k lIohumiseksi» . Mitäsilloin tapahtlli 'SÖ: »Nähdäkseni näitä tapahtumiaei voida pitää sellaisina varsinaisinakuohumisina, jotka ovat palon aikanaominaisia raskaimmille polttoöljyille jaraakaöljylIe veden sekoittuessa niihin.Tässä tapauksessa mukana olivat I jaII luokan palavat nesteet, jotka pääsivätulos betonivallituksesta ja levisivätnopeasti sekä syttyivät samanaikaisestivoimakkaasti palamaan. »Kuohumiseksi»on nimitetty myös niitä tapauksia,joissa putket pääsivät repeämäänja palava neste ryöppysi ulos putkistaja syttyi.»KÖ: »Ylikuohumis»-nimikettä onkäytetty tässä useista eri tapauksista,mm. vallin yli valumisesta, vallin pettämisestäja vallin kiertäneestä palavastanesteestä. Suurinta osaa näistä tapahtumistaei voida pitää varsinaisenakuohumisilmiönä, mutta käsittääksenitällainenkin ilmiö eräässä vaiheessa tapahtui.Itäisen vallituksen suunnallatapahtui jonkinlainen räjähdys. Leimahdusoli näkyvinään betonivallituksenkaakon puoleisessa kulmauksessasekä silloin jo maan tasalle palaneenpumppuhuoneen paikkeilla. Molemmistakohdista tuli samalla paljon palavaanestettä vallituksen yli, ja tästä onkäytetty nimitystä 'kuohuminen' siksi,ettei se ollut normaalia ylivalumista tailäpivalumista. Olisiko siellä sitten tapahtunutputkistoräjähdys, joka mahdollisestiavasi jonkun uuden aukonbensiinisäiliöön tai muutti nesteidenvalumasuuntaa. Tämä tuntuisi todennäköisimmältävaihtoehdolta.1 a kyllä siihen ainakin jonkinlainenkuohumisilmiö liittyi koska höyrypilveenviittaavaa oli havaittavissa.'Ylikuohumisen' hetkellä palon voimakkuuskasvoi molemmissa säiliökentissäaivan yllättävän suuresti. Silloinjouduttiin kiireesti vetäytymään jaevakuoimaan sammutuslai tteet vallinreunalta. Suurin osa kalustoa saatiinsentään mukaan, vaikka kyllä sitä menetettiinkin.Pahinta oli, että vedenkuljetusyhteydetitäiselle säiliökentälleolivat vaarassa tuhoutua. Palo pääsi levittäytymäänaivan pääjohtoj en tuntumaan.Vain muutama metri erotti palavanalueen ja letkut. Muutama letkujohtopaloi poikki ennen kuin saatiintarpeeksi miehiä siirtämään niitä. Tila. ':1ne palautui sitten pian ennalleen.»SO: »Samaan 'aikaan ryhdYHiin tekemään sora valli tus ta valuma -alueenkurissa pitämiseksi. Vallitusta tehtiinohi pumppuhuoneenkin.»SAMMUTUSTYÖNJOHTOI Yleisjohto l _\ Lääninpalotark,\I Palopäällikkö S, Ölander I M, Sinisalot,IKenttäjohtoIIPalomestarit: H. Wikström, K. ÖlanderrI!LohkonjohtajatRanta SarnmutuslohkOlTYlipalomies Paloesimies Paloesimies \ PaloesimiesE. Kuusniemi S. Saari E. Strengell T-G. BiskopTlVl uonituspäällikkö, res. palomies E. NybackaPäivystäjä. palomies 1. JanssonMoottorihuolto, asentaja O. JanssonViestikeskuksina toimivat Kokkolan paloaseman hälytyskeskusja Helsingin johtokeskusauto.Miksi 111 luokanpalavan nesteensäiliöitä vaillavallituksia?' KÖ: »Nimenomaan pitäisi nyt havah . .tua vallittamaan myös 111 luokan palavannesteen säiliöitä. Näinhän ei oleyleisesti tapahtunut, ja palavien nesteidenpalontorjuntatoimikunnan mietinnössäkinpuhutaan vain 1 ja II luokanpalavien nesteiden säiliöiden vallitustiloista.111 luokan palavat nesteet eivätsyty yhtä herkästi kuin I ja II luokannesteet, mutta valuvat ja sytyttyään palavatyhtälailla kuin I ja II luokan aineetkin.Ei siinä sanottavaa eroa ollutpaloiko bensiinisäiliö vaiko polttoöljysäiliö.Elleivät myös 111 luokan nesteetole vallituksissaan näin mittavan palonaikana, ne aiheuttavat vielä enemmänPALONTORJU NTA 1973:6

päänvaivaa sammutukselle kuin muutsäiliöt.Öljyvahinkojen tOljunnankin kannaltaIII luokan palavan nesteen säiliöton syytä vallittaa, jo senkin vuoksi, ettäsuuret öljyvarastotsijaitsevat rannikoillatai muuten veden äärellä. »Sama pulma RuotsissaSÖ: »Mainittakoon, että paikalla käyneetruotsalaiset asiantuntijat kiinnittivätIII luokan palavan nesteen säiliöidenvallitukseen kovasti huomiota. Eiheilläkään ole näitä säiliöitä vallitettu.»VallituksetmuutoinkinhuomionkohteenaOy Esso Ab:n Ykspihlajan (Kokkolan)ö/jyvarastoalueella olivat 1 ja II luokanpalavan nesteen säiliöt betonivallituksessa.Kaikkialla betonivallitus ei kuitenkaankestänyt palon rasituksia,vaan petti osaksi pitkiltäkin matkoilta,kuten kuvista näkyy. Jo alun alkaenbetonivallituksesta vuoti ulos bensiiniäpumppuhuoneen takaseinän putkistojenkautta. Poltto- ja dieselö/jysäiliötoli yleensä vallitettu sora-ja hiekkavallilla.Betonivallitus suli ja murtuiSÖ: »Näin rajussa ja pitkäaikaisessapalossa osaksi suli osaksi muuten pettiI ja II luokan palavien nesteiden säiliöalueenbetonista tehty vallitus. Vallituksessaolleet nesteet pääsivät silloinvalumaan ulos ja palo laajeni pakottaeneräissä vaiheissa sammuttajat vetäytymäänkalustoineen hyvin nopeasti.»Lisävallituksia tehtiinSÖ : »Valuva bensiini ja petroli sekämyöhemmin myös raskaammat öljytuotteetlevisivät melko laajalle alueelleja tämän vuoksi jouduttiin tilanteenaikana tekemään uusia vallituksia. Tähäntarvitun hiekan, soran ja savenaj oon oli käytössä 30 kuorma-autoa.Lisävallituksia teki kolme kauhakuor-348maajaa, joista yksi oli erittäin suuri jatehokas. Turvallisuusmääräyksiä jouduttiintässäkin työssä rikkomaan melkolailla. Muun muassa suuri kauhakuormaajaaj oi valuvassa bensiinissäniin että bensiini roiskui kuin vesilammikonyli aj ettaessa. »KÖ: »Lisävallitusten tekoa haittasitiedon puute siitä minkä säiliöiden rintaventtiilitolivat auki. Eräitä vallituksensisäpuolisia putkilinjoj a oli säilynytehjänä eikä näiden putki linjojen yli uskallettutehdä vallituksia, koska pelättiinlinjojen mahdollista katkeamistaja, jos rintaventtiilit olisivat olleet auki,silloin syntyvää uutta öljyvuotoapala vaan säiliökenttään. Sammutustyönjohdollaon ehdottomasti oltavavaraston puolesta asiantuntija käytössään. Esson varastonhoitaja oli parhaillaankursseilla Keski-Suomessa, jotenhänen paikalletulonsa kesti useitatunteja. »Itäisestä vallituksesta tulvi va 'sisäjärvi'SÖ: »lII luokan palavan nesteen säiliöalue,nk. itäinen vallitus, oli ympäröitylähes kokonaan maavallilla. Nämäsora- ja hiekkavallit oli aikanaanilmeisesti siten rakennettu, että niidensisäpuolelle jäisi öljy, joka jostakinsyystä pääsisi valumaan säiliöstä taisäiliöistä. Mutta nyt todettiin, että vallituksetolivat tällä suunnalla liian matalat,yksistään syttymättömien säiliöidenjäähdyttämisessä syntyvää vesimäärääkinaj atellen. Säiliöiden jäähdyttämiseenjouduttiin nimittäin käyttämäänniin paljon vettä, että hiekkavallituksensisäpuolelle syntyi eräänlainen'sisäjärvi'. Kun tähän 'sisäjärveen'pääsi betonivallituksen pettäessä noin2,6 miljoonaa litraa korkeaoktaanistabensiiniä, jouduttiin vaahdottamaan japitämään vaahdon peitossa koko bensiininkattama ja vaahdotuksesta vielälisää vettä saanut 'sisäjärvi'. Vaahtokerroksen,bensiinin ja veden pinta kohosi'sisäjärvessä' koko aj an. Olisi syntynyterittäin kriittinen tilanne, jos nesteetolisivat päässeet valumaan vallituksenyli. Polttonesteet olisivat pianolleet matkalla kohti merta.Vallituksen läpi olisi pitänyt johtaabetonisuojauksessaan esimerkiksi kymmenentuuman putki . Kun ylivalumisenvaara olisi alkanut olla ilmeinen,putken venttiili olisi avattu ja päästettyvettä pois vallituksen pohjalta. Palavatnesteet olisivat silti jääneet vallitukseen.Nyt joutuivat vallituksen merenpuoleisellasivustalla varusmiehet korottamaanja vahvistamaan 'hiekkavallia lapioitakäyttäen, koska alueen pehmeydenvuoksi kauhakuormaajilla ei ollutsilme pääsyä.»KÖ: »Valuma-altaassa ollut vesi japalavat nesteet eivät ainoastaan uhalleetvirrata vallin reunan yli, vaanmyös tulivat yli pariin otteeseen . -ÖljyntOljuntapuomit selvitettiin varmuudenvuoksi mereen, koska valumamereen olisi ollut erittäin todennäköinen,jos16milj. litran säiliö olisi saanutrepeämän.»Maavallin teko hyvä rajoituskeinoKÖ: »Varhaisessa vaiheessa tilanteenaikana suoritettu hiekka- tai muunmaa vallin teko on mielestäni erittäinhyvä rajoituskeino. Suuri valuma-allas,josta uhkaa tulla suuri paloallas, saadaansiten rajattua pienempiin alueisiinjoita sitten, mikäli syttyminen tapahtuu,päästään sammuttamaan yksikerrallaan. Suuren vallituspalon sammuttaminenon alueen laajuuden vuoksinykyisillä laitteilla vaikea yritys.Pienempien vallitusten sammuttaminenyksi kerrallaan on kyllä mahdollista.»Liikaa säiliöitä samassa vallituksessaSÖ: »Suomessa on hyväksytty mielestäniliian paljon säiliöitä samaan vallitukseen,jopa kymmeniä säiliöitä. Essonvarastoalueella oli samassa vallituksessakuusi suurempaa ja kaksipientä säiliötä, mutta Kokkolassakinon öljyvarastoj a, joissa on samassa soravallituksessakymmeniä säiliöitä -lisäksi ne ovat huomattavan suuria, jopa40 000 000 litran säiliöitä.Nähdäkseni tällaisia säiliöalueitaolisi nyt ehdottomasti ryhdyttävä 'ruuduttamaan'vallituksin. Suurten vallitustensisälle olisi teh tävä sanoisinko'väliseiniä', jolloin palon leviäminenvallitukseen kertyvän veden pinnalla eipääsisi tapahtumaan vapaasti suurellaalalla. Nyt tällaista 'ruuduttamista'tehtiin tilanteen aikana, mutta sammutuksenkannalta olisi tietenkin toivottavaa,että nämä toimenpiteet olisi tehtyetukäteen. Me tietenkin toivomme, ettäjokaisella säiliöllä olisi oma valli tuksensa.»Entä kun vallitusta ei ole lainkaan?KÖ: »Tiedossa on tapauksia, ettei vallitustaole vaadittu lainkaan. Sellaisiasäiliöitä on Kokkolassakin. Tiettävästion olemassa myös sellaisia vallituksia,joissa vallituksen kapasiteetti on pienempikuin säiliön tai säiliöiden kapasiteetti.»PALONTORJ U NTA 1973:6

Sammutuskalustonheikkoudet ilmipitkäaikaisessavaativassa työssäTo ista vuorokautta kestänyt lähes yhtämittainenjääh dytys- ja sammutustyöskentelyalkoi paljastaa puutteitasellaisessakin kalustossa, jota on totuttupitämään kestävänä ja luotettavana.Vesi- ja vaahtotykeistä monet osoittautuivatteholtaan riittämättömiksi näinankarassa palossa, eivätkä kestän eetmyöskään käytön rasituksia.Vaahtokaluston välisekoittimet janiiden vaatimat melko tarkat vesipaineetaiheuttivat omat käyttöongelmansaetenkin kun matkaa vedenottopaiklleoli puolisen kilometriä.Lentokentiltä saadut uudenaikaisetvaahtoautot joutuivat todelliseen testiin,josta voidaan tehdä omat johtopäätöksensä.Kaluston puute ja havaitut heikkoudetheijastuivat eri tavoin. Kun järeätäjäähdytys- ja sammutuskalustoa ol!rii ttämättömästi, jouduttiin esimerkiksIjäähdytystä suorittamaan kolmen tuumansuihkuin. Jäähdytysteho kärsi tästä,ja jäähdyttäminen sitoi runsaa .stimiestyövoimaa. Kolmen tuuman sUlhkuinsuoritettava keskeytyksetön jäähdyttäminenon jo sellaisenaan rasittavaamutta muodostui nyt erittäin rasittavksiankaran kuumuuden vuoksi.Lyhyet suihkunkantam t. p ko jäähdytystä suorittavat pitkiksI aJ.ttvaOIkSItulimeren tuntumaan ja välittömäänvaara vyöhykkeeseen.Vesi- ja vaahtotykkikalusto liianheikkoa teholtaan ja kestävyydeltäänSÖ: »Tässä palossa ainakin huomattiin,että meillä on jopa valtakunnall!­sesti ottaen liian vähän vaahto- ja vesltykkikalustoa.Ykspihlajaan sitä tuotiinpalokunnista ja teollisuuslaitoksistaeri puolilta Suomea. Tykkikalustoasaatiin Oulusta, Saloisista (RautaruukkiOy), Porista ja Helsingistä.Vaahto- ja vesitykkikalustoa ei olenähtävästi myöskään tarpeeksi kokeiltu.Nyt sen sijaan saatiin melkoisiakäyttökokemuksia. Vaahto- ja vesitykkikalustoaolisikin mielestäni kokeiltavakunnolla, pitkäaikaisen ja mahdolli -simman totuuden mukaisen rasituksenalaisena.350Mainittakoon, että meillä oli käytössävesitykkejä; jotka erottuivat edukseenjoukosta. Rautaruukki Oy:n vesitykkiäsyötettiin neljällä kolmen tuumanletkulla. Tämä tykki osoittautuierittäin tehokkaaksi. Samaa voi sanoaPorista saaduista, muistaakseni Oy W.Rosenlew Ab:n lautatarhan aikuisista,varastoon siirretyistä vesitykeistä.Nähdäkseniniillä paikkakunnilla,missä on öljyvarastojaja -satamia, suurialautatarhoja tai muita paljon vettävaativia sammutuskohteita, olisi tästälähtien kiinnitettävä enemmän huomiotavesitykkien määrään ja laatuunsekä saanti- ja käyttömahdollisuuksiin.Niillä tulisi myös suorittaa edellä kuvatuntapaisia kunnon varmistusta sekäharjoituksia. Koska tällaista raskastakalustoa on nykyisin vielä liian vähän,ei liene pahitteeksi samalla selvittäämitä mahdollisuuksia on, tilanteen niinvaatiessa, irrottaa kiinteitä vesitykkej äja ottaa nekin käyttöön palo paikalla.Kalustopulan vuoksi olisi myös normaalikäytöstäpoistettavaksi määrättykalusto varastoitava käyttökuntoisenapahan päivän varalle.»Painei.den tasausvaikeuksia eräillävaahtotykeilläKÖ:»Ejektoriperiaatteella toimivienvaahtotykkien vaatiman tasaisen vesipaineenjärjestely on kyllä erittäin vaikeatasilloin kun vesi joudutaan ottamaanuseamman sadan metrin päästäkahta letkua ja kahta välisekoitintakäyttäen. Molemmissa letkuissa tuleeolla saman suuruinen vesi paine. Varsinkinsuurpaloissa tilanteet vaihtelevatja jossakin vaiheessa saattaa käydäniin, että toinen vaah totykille vettätuovista letkuista on kytketty vedenottopaikallaauton pumppuun ja toinenmoottoriruiskuun tai letkut tulevat eriautoista. Vesipaineiden tasaaminen onmelkoinen pulma - varsinkin kun tämänkaluston painemittarit ovat epävarmoja,sikäli kuin lainkaan toimivat.Olisiko si tten kehi tettävissä vaah totykkejä,jotka olisivat vesi paineenvaihtelun aiheuttamista haitoista vapaat,sitä pitäisi selvittää. Selvitettäväolisi sekin, voitaisiinko päästä eroonvaahtotykkien ejektorijärjestelmistä jajohtaa vaahtoneste paineella suoraanvaah totykkeihin. »Myös vaahtosingoilla vaikeuksiaKÖ:»Vaahtosinkojen välisekoittimiajouduttiin jatkuvasti vaihtamaan jakorjailemaankin välillä. Niiden sisärakennetuntui olevan sellainen, ettei sejostakin syystä pelannut.»Lentokenttien vaahtoautojen toimintatehokasta, mutta katkonaistaSÖ : »Meillä oli palopaikalla käytössämyös kaksi lentokenttävaahtoautoamelko järeine vaahtotykkeineen. Toinenvaahtoautoista oli läheiseltä Kruununkylänlentokentältä ja toinen Vaasasta.Autot olivat meille erittäin suurenaapuna kriisitilanteissa, joita oliuseampiakin. Samalla voidaan kuitenkintodeta, etteivät nämä vaahtoautottuntuneet kovin toimintavarmoilta.Molemmat autot joutuivat pois pelistäkaksi kertaa. Niinpä eräässä erittäinvaikeassa tilanteessa kumpaakaan autoaei voitu käyttää. Onneksi sillä hetkellätuuli meidät ainakin osaksi pelasti.Sain sellaisen käsityksen, että nuovaahtoautot on rakennettu nimenomaanlentokentillä tapahtuvaa sammutustaaj atellen - ovat eräänlaisia»kertakäyttöautoja» . Pitempiaikaiseensammutukseen ne eivät nykyiselläänpysty, eivätkä taitaisi sitä kestääkään.Autojen »lataaminen» sammutustavarten on verraten hidasta, kun vaahtonestepumpataan säiliöön käsipumpullaja vesitäydennyskin tapahtuu puolentoista-kahdentuuman täyttöaukosta.Sammutus on kyllä erittäin tehokasta,mutta jää lyhytaikaiseksi sammutusaineidenloppuessa muutamassaminuutissa. Sen jälkeen auton on peräännyttävänoutamaan uuttasammutusaine-erää ja syntyy sammutuskatko.Olisi toivottavaa, että Ilmailuhallituksenpiirissä selvitettäisiin mitä mahdollisuuttaon suorittaa tarvittavatmuutokset siten että lentokenttienvaahtoautot, joilla kyllä on suuri merkitystämäntapaisten palojen sammuttamisessa,saataisiin toimimaan pitempiaikaisessasammutuksessa keskeytyksittä.»,Kolmen tuumanpääjohdotliian pieniäsuurpaloissaKÖ: »Kolmen tuuman läpimittaisetpääjohdot ovat aikaisem f!1 inkin os ittautuneetriittämättömiksl suurpaloJenvaatimassa vedenkuljetuksessa. Nytsiitä saatiin jälleen havainnollinennäyttö. Kolmen tuuman läpimittaisiapääjohtoj a selvitettiin 400 . . . 500metrin matkalle yhteensä noin 30 kpleli arviolta 15 000 metriä. Letkuistatuli pulaa, vaikka käytössä ei ollutkaanPALONTORJUNTA 1973:6

palontorjuntatekniikkaElokuussa ilmestyneenPalontorjuntatekniikka.lehdenpääkirjoitus käsitteli sekinKokkolan öljypaloa:Kokkolan öljyvarastopalon johdostasuoritettavat tutkimukset ja erinäisetselvitystyöt ovat vielä kesken.Niiden tuloksia odotettaessa sopiikuitenkin palauttaa mieliin, että palaviennesteiden suurten varastojenpalon torjuntaa selvittäneen toimikunnanmietintö luovutettiin kauppa-ja teollisuusministeriölle kaksivuotta sitten. Toimikunta ei kymmenenvuoden työskentelystä huolimattaonnistunut pääsemään yhteisymmärrykseensiitä, miten palaviennesteiden palontorjuntaa tulisiehittää. Useita keskeisiä kysymyksiäjäi avoimeksi. Esimerkiksi vastuun,velvollisuuksien ja kustannustenjakoa ei määritelty. Lainsäädännöllisiäerimielisyyksiä ja tulkintoj aesiintyi niin ikään. Asia jäi kaikenkaikkiaan siinä määrin keskeneräiseksi,että jouduimme mietinnönjohdosta toteamaan tällä palstallayhteenvetona seuraavaa:»Kun tutustuu mietintöön ja siihensisältyvään päätösehdotukseensekä eriävään mielipiteeseen ja lisäksiasiasta jo annettuihin lukuisiinlausuntoihin, vahvistuu käsitys, etteikäytännössä voida antaa palaviennesteiden varastojen palontorjuntaaniin tehokkaita vesi- ja vaahtotykkej äkuin olisi tarvittu - ei liioin ollut tilaisuuttasyöttää vettä kiinteisiin sammutuslaitoksiinja vesivalelulaitoksiin,jollaisia muilla · varastoalueilla on jajollaisia mekin kovin mielellämme olisimmekäyttäneet.Suurten öljyvarastojen, öljysatamien,lautatarhojen yms. palaessa tarvitaanerittäin paljon vettä. Sen kuljettamiseenovat nykyiset yleisesti käytössäolevat kolmituumaiset pääjohdot aivanliian ahtaita. Kiireellisesti tulisikinmielestämme nyt selvittää suurempiläpimittaistenletkujen tarve ja käyttö.Todettakoon vaan, että tässä palossatarvittiin tehokkaan vesitykin syättä-352koskevia säännöksiä selvittämättäensin edelleenkin avoimeksi jääneitäperuskysymyksiä. Vasta sen jälkeen,kun pääperiaatteista on päästyeri osapuolten välillä yhteisymmärrykseen,voidaan ottaa tarkasteltavaksiteknilliset kysymykset jayksityiskohdat.Ratkaisujen syntymistä saattaisinopeuttaa se, että uudessa selvitystyössäkiinnitettäisiin alusta lähtienenemmän huomiota palavien nesteidenvarastojen palontorjunnan kokonaiskustannustenja palontorjuntatarpeenkeskinäiseen suhteeseen.»Palavien nesteiden suurten varastojenpalontorjuntaa ei nähdä kovinkaanhankalana teknillisenä ongelmana,vaan paremminkin teknillis-taloudellisenatarkoituksenmukaisuuskysymyksenä.Tämän tarkoituksenmukaisuuden puntarointiaon valmistau9uttava jatkamaan,kun viralliset tutkimustulokset Kokkolanöljyvaraston palosta valmistuvatja saadaan lisätietoja todetuistapuutteellisuuksista ja suoritetunsammutustyön merkityksestä. Onselvitettävä mitä kyseisten varastojenpalontorjunnan kehittäminentällä hetkellä maksaa, mikä kannattaaja mikä ei, sekä miten kustannustenjako on suoritettava.Kokkolan öljyvarastopalon jälkeenpalavien nesteiden suurten varastojenja öljysatamien palontorjunnanheikkouksilta ei voida ummistaasilmiä ja jatkaa kuin mitäänei olisi tapahtunutkaan. Sisäasiainministeriönja kauppa- ja teollisuusministeriönon ensisijaisesti pidettävähuolta siitä, ettei asia hautaudu.Avoimet perusongelmat on ratkaistavatavalla tai toisella - tarvittaessavaikkapa valtioneuvoston tasolla.0miseen neljä kappaletta kolmen tuumanletkuja, lähemmäs pari kilometriäyhteensä. Kuuden tuuman letkun selvittäminenei käsittääkseni kovinkaanpaljon eroa kolmituumaisen selvittämisestä,mutta vesikapasiteetti on erinomaisenpaljon suurempi. Kolmen tuumanletkukalusto vaatii saavutettavaanvesitehoon nähden myös runsaasti työvoimaaselvitysvaiheessa, jolloin miehistäon yleensäkin kova pula.Edellä oleva ei missään tapauksessasulje pois sitä oikeutettua vaatimusta,että palavan nesteen varastot tulee varustaajatkuvasti toimintavalmiina olevallapalovesijohtoverkolla, johon vedensyöttävät napin painalluksellakäynnistyvät pumput. Tätä palovesijohtoverkostoavoidaan palokuntientoimesta varmistaa ja täydentää tilanteenaikana.»Moottoriruiskusuuntaussuosii·nykyisin liikaapieniä ruiskujaKÖ: »Nykyistä moottoriruiskusuuntaustaolisi kai aiheellista pysähtyä tarkastelemaanaj atuksen kanssa. Tämätuli mieleen, kun tarkkaili toimintaaEsson öljyvarastopalossa.Totuttuun tapaan aj ettiin paloautotvedenottopaikalle pumppaustehtäviin.Autot tulivat sidotuksi rantaan ja muutarvittava kalusto oli kannettava palokohteelle.Paljon edullisempaa olisi ollutviedä rantaan todella suuritehoisiamoottoriruiskuja ja. kuljettaa paloautokalustoineen lähemmäksi paloa. Näinmenetellen ei miesvoimin tapahtuvastakaluston siirrosta muodostuisi vaikeuksia,jollaisia nyt oli havaittavissa.Mutta onko tällainen aj atus kohtaenää toteutettavissakaan, jos nykyinenmoottoriruiskusuuntaus jatkuu? Kunpuhutaan maksimipumpputehoista3 000 ... 4 000 l/min., ne ovat paloautojenpumpputehoja. Moottoriruiskujenvesitehot ovat huomattavasti pienempiä,jotain 1 500 l/min. Nyt vaikuttaakuitenkin siltä kuin oltaisiin menossavielä pienempitehoisten moottoriruiskujensuuntaan. Metsäpalojenmahdollisuus on ohjannut nimenomaanmaaseudun palokuntia hankkimaanyhä kevyempiä ja kevyempiä moottoriruiskuja.Metsäpaloja ja erinäisiä muitakintehtäviä aj atellen tämän suuntainenkehitys on ymmärrettävää, muttase ei saisi ohjata kehitystä liiaksi. Myössuuritehoisia moottoriruiskuja tarvitaan.»Sammutusaineidenja -menetelmienvertailuaOy Esso A b:n Ykspihlajan öljyvarastonpalossa käytettiin sammutuksessaensin jauhetta sekä vaahtosingoilla ke-PALONTORJ UNTA 1973:6

hitettyä keskivaahtoa, mutta näillä eijo rajuksi päässyttä ja jatkuvasti lisäämm. bensiiniä saanutta paloa pystyttysammuttamaan. Myöhemmissä vaiheissakäytettiin sammutukseenja suojaukseenraskasvaahtoa, keskivaahtoaja kevytvaahtoa - etupäässä kuitenkintehokkaimmaksi osoittautunutta raskasvaahtoa.Palon aikana suoritettiinmyös sammutuskokeilu nk. kevyttävettä käyttäen. Viimeinen palavista öljysäiliöistäsammutettiin nostolavaa jakeskivaahtosinkoja käyttäen.Palossa tarjoutui harvinaislaatuinentilaisuus eri sammutusmenetelmien ja-aineiden tehon karkeaan vertailuun.Vahinko vaan, ettei kiinteistä sammutus-ja jäähdytyslaitteista saatu vastaaviakäyttökokemuksia - sen sijaankylläkin arvokkaita kokemuksia laitteistojenVaatimuksia, suunnittelua, toteutusta,hyväksyntää, valvontaa, harjoitteluaym. varten.»Öljypalon pääsy näin rajuksiavopaloksi pudottaa kevytvaahdonpois»KÖ: »Johtopäätösten teossa tulee tietenkinolla aina varovainen, ettei jotakintavallisessa palotapauksessa käyttökelpoiseksija hyväksi todettua sammutusmenetelmäätai -ainetta ryhdyttäisiyleisesti arvostelemaan erittäinankaran öljyvarastopalon varjolla, JllainenEsson öljyvaraston palo oli. 01-jyvarastopaloksikin Kokkolan palo olikäsittääkseni harvinaisen ankara, koskatulessa oli laajahko vallitustila useinejatkuvasti bensiiniä vuotavine ja palavinesäiliöineen. Jotakin voitaneensilti todeta.Meillä Suomessa on lähdetty siitäaj atuksesta, että säiliöpalojen ja vallituspalojensammutusmenetelmäksi hyväksyttäisiinmyös kevytvaahtosammutusedellyttäen, että kevytvaahdolla onvastaava sammutusteho kuin raskasvaahdollakin.Mutta kyllä tämä paloaivan selvästi osoitti, että öljypalonpääsy näin rajuksi avopaloksi pudottaakevytvaahdon pois sammutusaineidenjoukosta. Kuumuus ja ilmavirtauksetolivat niin ankaria, ettei edes erittäinjäreillä vaahtoautojen vaah totykeilläsuihkutettu raskasvaahto mennyt ainaperille, vaan tuhoutui jo lennon aikana.»Enemmän huomiota raskasvaahtoonKÖ: »Raskasvaahtoon ei meillä olekiinnitetty riittävästi huomiota. Poikkeuksenmuodostavat kai lähinnä NesteOy:n öljynj alostamot ja öljyvarastot.354Raskasvaahtokaluston pitää myös ollaniin järeätä, että sillä on käytännönmerkitystä.»KevytvesikokeiluSÖ: »Kevytvettä käytettiin palon aikanasammutuskokeiluun vajaat tuhat litraa.Tämä kevytvesimäärä käytettiinbetonivallituksen sisäpuolella palavannesteen sammuttamiseen, mutta voitiintodeta, ettei tällä kevytvesimäärällä jatäten käytettynä ollut vielä sammutusvaikutusta.Tuli oli niin a n kara, ettäpalavalIe alueelle suihkutettu kevytvesituli suurin piirtein takaisin sam mUttajien'silmille'.Ymmärrän kyllä hyvin, että jokin allaspalo, jossa ei ole tulikuumia metalliputkia ja säiliöpin toja voidaan tällämenetelmällä, kuten monella muullakinmenetelmällä, sammuttaa, muttakun tässä tapauksessa oli paloa ylläpitämässäpunahehkuisia metallipintoja,katkenneita hehkuvia putkia jotkapulppusivat bensiiniä ja petrolia, ja tulessakoko vallitus säiliöineen, ei tuollakevytvesimäärällä ollut nähdäkseni mitäänkäytännön vaikutusta.Silti ei kevytvettäkään pitäisi liiaksilähteä arvioimaan sen perusteella, mitänyt tapahtui. Mutta on varmasti puolinja toisin hyvä, että kevytvesikokeiluvoitiin suorittaa.»Radiopuhelinliikennetoimi hyvinSÖ: »Suurpalojen aikaista radiopuhelinliikennettäja viestitystä yleensäkinon monasti kritisoitu, mutta nyt täytyysanoa, että tässä suhteessa kaikki toimierinomaisen hyvin. Radioliikenteelleantoivat tunnustusta monet ulkopuolisetkin.Radiopuhelimin pidettiin yhteyksiäpalopaikalla sekä palopaikan jaoman hälytyskeskuksemme välillä.Viestiliikenne Kokkolasta muualleoli normaalia vaikeampaa STTK:n lakonvuoksi. Teknisten lakko haittasiVaasan läänin palokuntien hälyttämistäja avun saantia muualtakin. Yhteyksiälääninhallitukseen ja sisäasiainministeriöönei myöskään saatu normaalisti.Vaikeuksista huolimatta viestilii -kenne kuitenkin pelasi joten kuten.Tilanteen aikana saatiin palopaikallevielä Helsingin kaupungin palolaitoksenjohtokeskusauto, joka välittiviesti liikennettä etupäässä Helsinkiinja Vaasaan pam. Tästä autosta oliapua, vaikka varsinaiset ratkaisut olikinjo tehty ennen auton tuloa.»HälytyskeskuskovillaSÖ: »Kun Kokkolankin suurLisessakaupungissa joudutaan vielä tänä päivänähälyttämään oma vapaavuorossaoleva henkilöstö ja muut palokunnatyleisellä sireenihälytyksellä eikä nk.hiljaisella hälytyksellä, joutuu palolaitoksenhälytyskeskus jo normaalistikinottamaan vastaan yleisön taholta tuleviapuhelintiedusteluja siitä mikä palaaja missä palaa. Tässä tapauksessa hälytyssireeninherättämät kaupunginasukkaat näkivät öljyvarastojen jasuurteollisuusalueen suunnalla valtavansavupatsaan ja kun näkyyn helpostiyhdistettiin kuvitelmia poikkeuksellisestavaarasta, haluttiin myös tietoasiitä miten väestön tulisi menetellä. Sisääntulevienpuhelujen tulva varasi hetikaikki puhelinlinjat, joten hälytyskeskuksestaei päästy soittamaan ulos.Meillä pitäisikin olla käytössämme sellaisiaomia puhelinlinjoja, joita kukaanei pääsisi varaamaan. Meiltä puuttuumyös vapaavuorossa olevan henkilöstönhälytysjäljestelmä. Sitä on yritettysaada, mutta rahaa ei ole myönnetty.Itse asiassa koko hälytyskeskuksemmepitäisi uudistaa vastaamaan niitä vaatimuksia,joita aj anmukaiselle aluehälytyskeskuksellenykyisin asetetaan.Sekin on vielä huomattava, että pienessäpalokunnassajää hälytyskeskustahoitamaan suurpalonkin sattuessa ainoastaanyksi mies, päivystäj ä. Tähänmieheen on nyt varmasti kohdistunuterittäin ankara paine. Hälytyskeskuksenpäivystäj änä toimi Ingman Jansson,yhtäjaksoisesti n. 2 vrk. Hänentoimintansa oli, olosuhteet huomioonottaen, erittäin hyvä!»Vedenottopaikkaomana taktillisenalohkonaan toimikiitettävästiKÖ: »Vedenottopaikka toimi taktillisessamielessä itsenäisenä lohkona. Sil-PALONTORJUNTA 1973:6

lä oli oma lohkonjohtajansa, ylipalomiesE. Kuusniemi, ja hänellä apulaisethuolto puolelle ja muihin tehtäviin.Tavallisestihan vedenottopaikalla kukinaj oneuvo toimii itsenäisesti, muttatässä tapauksessa rantaan pantiin pätevämies täysin valtuuksin ja omineapulaisineen vastaamaan jatkuvastavedensaannista, ja mielestämme se olioikea ratkaisu.Lohkon johtamis- ja muut tehtävätolivat erittäin vaativia. Tavallista vaikeammaksitilanteen teki vielä vesi- javaahtotykkien samanaikainen käyttö.Vesitykit vaativat suuria paineita,vaahtotykit taas jonkin verran pienempiä,mutta varsin tarkkoja paineita. Onvarmasti ollut hyvin vaikea tehtävä pysyärannassa selvillä siitä mihin mikinletku mistäkin autosta ja moottoriruiskustajohtaa. Vaikka tilanne alussa olisikinselväpiirteisempi, tilanteiden jatkuvavaihtelu ja pitkäaikainen toiminta,letkujen tuhoutuminen ja lukemattomatmuut häiriöt saivat aikaan sen,että uskoakseni kaikki alkuperäiset letkunvedot'sekosivat'. Linjoja katkottiinja pätkittiin, liitettiin yhteen ja taas hajotettiinaina sen mukaan mitä tilanteetpalopaikalla vaativat. Sattui moottorivikoja,letkuja halkesi ja paloi, jouduttiinsuorittamaan letkujen ja muun kalustonhätäsiirtoja kun palavat nesteetarvaamatta jossakin valuivat ja uhkasivatpolttaa kaiken alle jäävän - eivätkäainoastaan uhanneet, vaan näinmyös tapahtui. Kun tätä oli jatkunutparisen vuorokautta tuskin yhtään letkunvetoaoli enää alkuperäisenä.Palopaikan ja vedenottopaikan välisetyhteydet hoidettiin radiopuhelimin.Jatkuvasti pyydettiin lisäämään tai vähentämäänpainetta jollakin taholla,joten kyllä rannalla on ollut melkomahdoton tehtävä toteuttaa pyynnötvälittömästi. Henkistä painetta on lisäksiaiheuttanut tietoisuus siitä, ettävesipaineen katkeaminen tai pelkkäpaineen muutoskin voi vaarantaa monenmiehen turvallisuuden.Kaikesta huolimatta onnistuimmenähdäkseni melko hyvin, koska vedenottopaikkaoli omana lohkonaan ja silläpätevää henkilökuntaa, joka pystyipitämään itsensä selvillä kokonaistilanteestaja hallitsi yksityiskohdat: tiesimihin mikin letku johtaa ja oli hyvinperillä erityisesti vaahtosammutuksenvesihuollolle asettamista vaatimuksista.»Huollossa muonitusesimerkillistäSÖ: » Olemme saaneet hyvin paljon kii-tosta siitä, että muonitus pelasi niinerinomaisella tavalla. Jo tunnin kuluttuahälytyksestä saatiin paikalle juotavaatarvittavat määrät ja lämmintäruokaa kolmen tunnin kuluttua palonalusta lukien. Jatkuvasti riitti sekälämmintä että kylmää ruokaa, samoinkahvia ja virvoitusjuomia - vieläpäjaettiin annostupakatkin. Muonituspäällikkönätoimi res. palomies E. Nybacka.Lämpimät ruoat ja kahvi toimitettiinkoulukeittiöistä. Muonituspäällikölleannettiin heti täydet valtuudetitsenäiseen toimintaan.»Polttoneste- ja voiteluainehuolto vaatiimyös erityishuomionKÖ: »Polttoneste- ja voiteluainehuoltovaatii näin suurissa mittasuhteissa toimittaessamyös erityisen huomion osakseen,vaikka saattaakin tuntua vähäiseltäyksityiskohdalta. Ympärivuorokautisessakovassa käytössä on monikirjavamäärä erilaista moottorikalustoa.Eivätkä paloautot ja moottoriruiskutole suinkaan samanlaisia.Merkki- ja malli määrä on ensinnäkinrunsas, on bensiini- ja dieselkäyttöistäkonetta ja paljon yksilöllisiä polttoneste-ja voiteluainevaatimuksia. Pitkätajomatkat olivat jo verottaneet autojen .pol ttonestemääriä.Pol ttoainehuoltoa varten j ärjes tettiinvedenottopaikalle farmarisäiliö, jotatäydennettiin jatkuvasti. Nafta tuotiinautoille tynnyreissä. Voiteluaineet toimitettiintarpeen mukaan suoraan toimintapaikalle.Polttonesteitä kului yht.n. 15 000 1.»Asiantuntijoitaoli ja ei ollutSÖ: »Asiantuntemusta palo paikalle tuliympäri Suomea. Saimme erittäin hy­·viä neuvoja, mutta myöskin sellaisianeuvoja, ettei niitä kaikkia voitu käyttää.Meillä Suomessa ei muuten tähänasiantuntijoiden nimeämiseen ja käyttööntilanteen aikana ole kiinnitetty sanottavampaahuomiota. Sammutus- japelastus työtä olisi helpompi johtaa, josetukäteen tiedettäisiin ketkä ovat todellisiaasiantuntijoita, miten heihinsaa yhteyden ja voiko heidät pyytää taiperäti määrätä saapumaan paikalle.»ErityiskoulutuspuuttunutKÖ: »Toimintaa haitanneita tekijöitätarkasteltaessa ei voi ohittaa erästä tärkeimmistä:mitään suunnitelmallistaerityiskoulutusta, joka olisi käsitellytöljyvarastoj a ja -satamien palontorjuntaa,ei ole toistaiseksi meidän maassammeannettu. Joitakin yksittäisiäkursseja ja opintopäiviä on ainoastaanollut. Yksityisissä palokunnissa onmyös aihetta käsitelty, mutta järj estet- ,ty, systemaattinen erityiskoulutus onpuuttunut. Sitä tarvitaan nyt. Öljyvarastojenja -satamien palontorjuntakoulutustulisi antaa ilmeisesti lähinnävaltion palo-opiston toimesta ja toteuttaasiten, että se hyödyttäisi nimenomaanniitä paikkakuntia ja alueita,joilla on suuria palavan nesteen varastojaja öljysatamia. On huomattava, ettämaaseutupalokuntien tietämys öljypaloistaja niiden sammuttamisesta onsuhteellisen heikko ja kuitenkin myösnäitä alueen ja maakunnan palokuntiajoudutaan hälyttämään apuun. Tiedontarve on mitä suurin ja tällä hetkelläasiaa kohtaan tunnetaan suurta mielenkiintoa,joten oppi menisi hyvin perille.Paljon on kyllä puhuttu valtion palo-opistontoimesta annettavan jatkojatäydennyskoulutuksen merkityksestäja tarpeesta, mutta toistaiseksi tuloksetovat olleet erittäin vähäisiä.»OljysatamavieläkinikävämpipalokohdeSÖ: »Nyt on puhuttu öljyvaraston palosta,mutta öljysaiamassa saattaa syntyähuomattavasti vaikeampia tilanteita,etenkin kun palavaa nestettä pääseeveteen. Säiliöalue on sentään suhteellisenhyvin suojattu. Se on lähes poikkeuksettaaidattu, joten sinne ei pitäisiulkopuolisilla olla asiaa. Satamassa sensijaan liikkuu monenlaista kulkijaa, jasiellä missä ihminen liikkuu, vahinkojenmahdollisuus on tunnetusti suurempi.Satamassa voi olla myös muitaaluksia.Satama-alueisiin ja öljylaitureihintulisi nyt myös kiinnittää huomiota jaantaa määräykset, joita koskeva ehdotuskinon jo olemassa. Selvät määräyksetpitäisi saada siitä, miten alueet aidataan,miten niitä vartioidaan, mitenalueella tulee toimia jne. 0356PALONTORJUNTA 1973:6

5000 kg vaahtonestettä, jonka lastausaloitettu, sekä 2 vaahtotykkiä. SammutinOy:ltä saadaan n. 15 000 kg, jonkakuljetus Helsingin lentoasemalle voi aIkaaklo 9.00- 10.00.Toiminnanjohtaja Kaisla ilmoitti, ettäFinnairista on DC-9 lähtövalmiinaklo 12.00. Se voi ottaa n. 8000 kg lastin.Toinen lähtö voisi tapahtua n. klo15.00. Ilmailuhallitus voi toimittaa n.1000 kg vaahtonestettä Kruununkylänja Vaasan lentokentiltä palopaikalle.Vaahtonestettä Kokkolaan kerättiin kuumeisesti ympäri maata, ja sitä toimitettiin palopaikallesekä maantie- että lentokuljetuksina. Helsingistä lennätetti in ensimmäisenä päivänäkolmena lentokuljetuksena yli 20 000 kg. Kuvan DC-9 pystyi kerralla ottamaan n. 8 000kg:n lastin.Osastopäällikkö Erk ki JänneValtakunnallista apuaöljypalon sammuttajille614.841.002.71Öljypalo aiheutti runsaasti työtä myös sisäasiainministeriön palo-osastolle, eikätyötä suinkaan helpottanut vallinnut teknisten lakko, joka piti normaalit puhelinyhteydetmykkinä..Vaahdon hankkiminen ja sen kuljetus Kokkolaan olivat palon kannalta ensIarvoisentärkeitä seikkoja. Näitä järjestelyjä Helsingissä johti osastopäällikköE r k k i J ä n n e, joka on ystävällisesti luovuttanut muistiinpanonsa käyttöömme.Nämä alunperin ei-julkiseen käyttöön tarkoitetut merkinnät antavat tiivistetynkuvan siitä, miten materiaaliapu Kokkolaan tapahtui.KESKIVIIKKO1973-05-23 klo 8.10Lääninpalotarkastaja Sinisalo ilmoittiHelsingin palolaitoksen välityksellä, että1973-05-23 klo 03.00 alkaneessapalossa on 20:stä säiliöstä »6 mennytilmaan», palo ei ole sammuttajien hallinnassa,vaahtoneste loppuu, hankkivatitse lähialueilta, mutta pyytävätmyös sisäasiainministeriön palo-osastontoimenpiteitä vaahtonesteen saamiseksi.Määristä ei ollut siinä vaiheessapuhetta.Ilmoituksen tultua käynnistettiin toimenpiteetvaahtonesteen lähettämiseksiheti. Palo-osastolla oli esittelijöitäosastopäällikön lisäksi Toivo M. 1. Tuominen,palotoimen ylitarkastaja EskoKarhun ollessa sairaslomalla. Tämän358vuoksi oli heti pakko hajauttaa valmistelevattoimenpiteet, jolloin Helsinginpalolaitos (palop. Alho ja ap.pääll.Lehtinen) suostui selvittämään vaahtonesteenhankintamahdollisuudet Helsinginalueelta ja KTM:n dipl.ins. VäänänenNeste Oy:ltä, Suomen Palontorjuntaliitontoiminnanjohtaja PekkaKaislan ryhtyessä puolestaan selvittämäänkuljetusmahdollisuuksiaja Ilmailuhallituksenhallussa olevia vaahtonestevarastojakuin myöskin sieltä saatavaamuuta mahdollista apua. Paloosastonhoidettavaksi jäi päätöksen tekoannettavasta avusta ja tavasta sekämahdollisten asiantuntijoiden lähettäminen,yhteydenpito palopaikalle jajulkiselle sanalla tiedottaminen.Helsingin palolaitos ilmoittikin melkeinvälittömästi, että se voi luovuttaaklo 9.55Lääninpalotarkastaja Sinisalon hätäpuhelu,jokakoski vaahtonesteen kiirehtimistä.Koska oli saatavissa vaahtonestettäaluksi kahteen lentokuljetukseen,päätettiin, että klo 12.00 lähetetään 1erä ja klo 15.00 II erä, mikä myös ilmoitettiinlääninpalotarkastaja SinisalolIe.Dipl.ins. Väänänen KTM :stä ilmoitti,että Neste Oy:ltä on saatavissa sekäNaantalista että Sköldvikistä 10 000kg.klo 10.20Poliisiradio ilmoitti klo 10.20 aikaisemmanpyyntöni johdosta tilanteesta:Alueella 14 säiliötä, joista 10 paloi,varastossa 5,2 milj. kg bensiiniä, kevyttäpolttoöljyä 2,4 milj. kg, dieselöljyä10,5 milj . kg Uoka oli vaarassa syttyä)ja kevyttä polttoöljyä n. 6,5 milj. kg eliyhteensä polttoaineita n. 24,6 milj. kg.Y mpäristöllä ei toistaiseksi vaaraa.klo 11.50Palopaikalta ilmoitettiin klo 1 1.50:2 kpl 6,2 milj. kg bensiinisäiliöitäpalaa. Lisäksi palaa muuta polttoainettan. 0,8 milj. kg. Uhanalaisena 6 milj.kg ja 3 milj. kg polttoöljyä sisältävätsäiliöt, joita vastaan tuuli painaa. Kolmetyhj ää säiliötä räjähtänyt. Sen sijaankauempana oleva 9 milj . kg säiliö lieneeturvassa. Saanevat pidettyä palonsäiliövarastoalueella. Vaahton.stettäkuitenkin tarvitaan lisää.Ilmoitin, että aikaisemmin ilmoitetunkahden lentokuljetuksen lisäksi lähetetäänNaantalista ja Sköldvikistäkummastakin säiliöautolastillinen. Lisäksikorostin, että jos III luokan nesteetsyttyvät, alkavat ne vaahdota, sammutustyövaikeutuu, pyrittävä saamaank.o. neste kiertämään säiliössä (esim.kompressorin avulla ilmaa tuoteputkeen)sekä jäähdyttämään säiliöitä ulkopuolelta.Edellisen johdosta pyysin KTM:nVäänäsen esittämään Neste Oy:lle k.o.lähetyspyynnön, jonka johdos ta Väänänenilmoittikin, että Sköldvikistä lähteen. 10 000 kg (tod. lähtöaika 13.20) jaNaantalista n. 15 000 kg (tod. lähtöaika13.55). Naantalista lähtee lisäksiPALONTORJ U NTA 1973:6

vaah togeneraa ttori.Helsingin palolaitokselta ilmoitettiin,että johtokeskusauto, joka oli Oulussapalomiesten »Teoriaa käytäntöävarten » päivillä, lähetetään Kokkolaanlääninpalotarkastaja Sinisalon johtoautoksi(saapui Kokkolaan n. klo 15.ÖO) .Asiantuntijoina Kokkolaan lähtivätmm. palopäällikkö Evinen (Helsinginlentoasema), dipl.ins. Wirkkala(KTM), palopäällikkö Saiko la (Vantaa)ja toiminimi 3M:n insinööri . Mahdollisestipaljon muitakiI1, mm. vakuutuslaitoksista.klo 13.40-14.30Yritin saada 13.40-14.30 väliselläaj alla pari kertaa hätäpuhelinyhteyttäpalopaikalle, mutta en onnistunut. Sainvälitetyksi tiedon, että lääninpalotarkastajaottaisi sieltä yhteyden paloosastoonklo 15.00-16.00 välillä.klo 15.15Klo.15 .15 lääninpalotarkastaja Sinisaloilmoitti, että uhanalaiset säiliöt on pystyttysuojelemaan, tuuli on kääntynyt,tarvitsevat vaahtonestettä lisää. Ilmoitin,että toinen lentokuljetus on ilmeisestijo perillä ja toinen on lähdössä sekä,että klo 13.20 on lähtenyt maantiekuljetuksenaNeste Oy:ltä Sköldvikistä10 000 kg ja klo 13.55 Naantalista12 000 kg raskasta vaahtonestettä. Kysyin,tarvitaanko näiden lisäksi? Meilläon Seutulassa vielä n. 8000 kg. Vastaustähän oli myönteinen , jolloin ilmoitin,että viimemainittu erä voidaan lähettäälentokoneella n. klo 18.00-19.00, en ­nen klo 23.00 alkavaa lentolakkoa.TORSTAI1973-05-24 klo 2.10Lääninpalotarkastaja Sinisalo oli soittanutHelsingin palolaitoksen hälytyskeskukseen(klo 2.10) ja pyytänyt välittämäänminulle ilmoituksen, että vaahtoalkaa loppua. Varmistin klo . . 2.20asian Kokkolasta (palomestari Olander)ja kysyin kiireellisyyttä. Vastaus:mitä pikemmin! - Soitin klo 2.35 johtajaNummelalle (Neste Oy), joka ohjasiminut soittamaan Porvooseen dipl.­ins. Vilhuselle. Keskustelun jälkeen misisoitto Kokkolaan klo 3.00 (palomestariÖlander) ja kysymys, oliko klo16.00 Sköldvikistä lähtenyt säiliöauto .perillä. Vastaus: kyllä.klo 3.05Uusi soitto Porvooseen (klo 3.05), jostailmoitettiin, että auto lähtee klo 4.00(lähti klo 5.00) toivomuksin, että jos eitarvita, lähetetään takaisin.klo 7.05Lääninpalotarkastaja Sinisalo ilmoittiklo 7.05:3601 säiliö palaa. Siinä oleva bensiinipalaa arviolta vielä 6 ...8 tuntia. Tilannehallittavissa. Lähetetyt vaahtonesteetsaavat tulla, ei saa peruuttaa mitään.klo 10.20Klo 10.20 palopaikan johtokeskusautostatiedusteltiin vaahtonesteiden saapumista.Ilmoitin, että klo 5.00 lähtenytSköldvikistä, mutta Naantalista eivoitu enää irrottaa. - Riittääkö? -Kyllä.klo 13.10Lääninpalotarkastaja Sinisalo ilmoitti(klo 13.10), että tarvitaan »varmuudenvuoksi» yksi lasti lisää nestettä. Mikäliosoittautuu, ettei tarvita, käännytetäänpoliisiradion avulla kesken matkaa takaisin. (Tämä oli mahdollista, koskauseissa,jollei kaikissa maantiekuljetuksissapoliisiauto aj oi edellä, kiireellisenkuljetuksen vuoksi). Sköldvikistä klo5.00 lähtenyt auto perillä.klo 13.25Koska en tavannut johtaja Nummelaa(Neste Oy), pyysin häntä soittamaanminulle. Hän soitti n. klo 13.25 ja ilmoitti,että heidän varastonsa ovat minimissä,mutta pyysi minua soittamaansuoraan vuorineuvos Raadelle. Soitinja sovimme vielä 5000 kg:n vaahtoneste-eränlähettämisestä palopaikalle.Soitettuani uudestaan johtaj a Nummelallehän ilmoitti, että n. klo 14.00Sköldvikistä lähtee 5000 kg.klo 14.40Klo 14.40 tiedusteltiin palopaikan johtokeskusautosta,tuleeko vaahtonestettälisää. Vastaus: klo 14.00-14.30Sköldvikistä lähtee 5000 kg maanteitse.klo 15.35Klo 15.35 lääninpalotarkastaja Sinisaloilmoitti, että palotilanne alkaa nyt ollaohi. Kysyttäessä jälkivartioinnista hänilmoitti, että tämän soiton jälkeen otetaanvielä vaihtoa varten 5 ...7 palokuntaaa 5 ...7 miestä. Lopuksi hän olityytyväinen siitä, että 4 säiliötä saatiinpelastetuksi, joissa oli polttoainetta ylipuolet koko varastosta.klo 22.55ilmoitti Helsingin kaupungin ap.palopäällikköGrönmark lääninpalotarkastajaSinisalon pyynnöstä, että n. klo20.00 syttyi viimeksi palanut säiliö uudestaan.PERJANTAI1973-05-24 klo 0.15Palo saatiin sammutttua klo 0. 15 käyttämälläRuotsista tuotua moniastenestettä.Palo siis kesti n. 45 tuntia. 0KIITOKSET VKSPIHLAJANPALON SAMMUTUSTVÖNJOHDOSTAVastaavan laista öljyvarastopaloakuin Kokkolan Vkspihlajassasattui, ei Suomessa oleaikaisemminkoettu. Se asetti sen torjuntaantavalla tai toisella osallistuneetennen kokemattomientilanteiden eteen. Kun palo onnyt sammutettu ja palopaikkamustunut, haluaasisäasiain ministeriölämpimästi kiittää kaikkianiitä, jotka osallistuivat sammutustyöhöntaimyötävaik uttivatsen onnistumiseen tahi tekivätmahdolliseksi tässä palossamerkittävää osaa näytelleensammutusaineen saamisen sammuttaj ien käytettäväksi.Ministeri Pekka TarjanneOsastopäällikkö E. JänneLÄÄNINHALLITUKSENKIITOSKokkolan öljyvaraston suurpalossaon tulen valta voitettu . Aineellisetvahingot ovat suuret,mutta il man kaikkien sam mutustyöhöneri tavoin osallistuneidenmäärätietoista toimintaa ne olisivatsaattaneet muodostua moninkertaisiksi.Palomiehet läheltä ja kaukaa,varusmieskomennuskunnat, raivauskalustonkuljettajat ovat itseäänsäästämättä ja esimerkillisenrohkeasti tehneet työnsävaikeissa ja erittäin vaarallisissao losu hteissa.Muualta palopaikalle hankitunmateriaalin kuljetukseen osallistuneetovat toimineet ripeästi jatehokkaasti. Poliisin toiminta niinjärjestyksen ylläpitämisessä palopaikallakuin sinne suuntautuvienkuljetusten ohj aamisessakinon ollut tunnustusta ansaitsevaa.Sammutustyönjärj estelykykyinenja tehtvänsä hallitsevajohto on toiminut tehokkaasti jatarkoituksenmukaisesti. Yhteistyötoimintaan osallistuneidenmonien eri yksikköj en kesken onollut erino mainen.Vaasan lääninhallitus esittääkaikille sammutustyöhön välittömästija välillisesti osallistuneilleparhaimmat kiitoks ensa.Maaherra Martti ViitanenLääninneuvos Henrik PalomäkiPALONTORJ UNTA 1973 :6

Teollisuusneuvos Olli OllilaÖlJYVARASTON PALONENNALTA EHKÄISY JAPALON SAMMUTTAMINEN614.84 1.41.004.4Kokkolan Ykspihlajassa 23 ...25 PaJvinätoukokuuta 1973 tapahtuneen öljyvarastonpalon ja sen sammuttamisenaikana esille tulleiden seikkojen perusteellaon aiheellista jo näin varhainkiinnittää paloja estävän ja sammuttavanhenkilöstön huomiota eräisiin varastojen turvallisuuteen liittyviin tekijöihin,jotkatulisi ottaa huomioon mahdollistenmuiden vastaavanlaisten palojenestämiseksi sekä palojen jälkeensuoritettavissa tutkimuksissa. Esitys eipyri olemaan täydellinen ja jokaiseenmusten kuluessa esille tulevien seikkojenvuoksi ja vaativat muutoksia ja täydennyksiä,ovat puheena olevat suunnitelmatkuitenkin helpottaneet ja nopeuttaneettutkimusten suorittamista.Vaikka tarkoitukseni ei olekaan päteväntutkimussuunnitelman aikaansaaminen,lienee se kuitenkin paikallaanalan henkilöstön mielenkiinnonherättämiseksi ja mahdollisten lisäystentai tarkoituksenmukaisten muutostentekemiseksi niin että saataisiin sopivaluettelomainen muistilista, jotaesim. palopäälliköt voisivat käyttäävalvoessaan ja tarkastaessaan dilaisiapalavan nesteen varastoja.Seuraava luettelomainen esitys perustuuosaltaan Kokkolassa tapahtuneeseenpaloon, koska sitä apuna käyttäenon ollut johdonmukaisempaa jayksinkertaisempaa syventyä asian käsittelyyn.Älköön tämä kuitenkaan olkominään viitteenä juuri tämän palon selvitykseen,koska sitä varten on jo palopäivänäasetettu erillinen tutkimustoimikunta,joka tulee aikanaan antamaanperustellun esityksen palosta, sen synnystäja sammutustoimenpiteistä.varastoon sellaisenaan soveltuva, muttase antanee kuitenkin eräitä viitteitä seikoista,jotka tällaisissa tapauksissa olisiaiheellista tietää ja joiden tarkkailuatulisi tehostaa.Olen joutunut toimiessani kauppajateollisuusministeriössä useita kertojaselvittämään ja laatimaan vastaavanlaisiayhteenvetoja tapahtuneiden eri -1aisten onnettomuuksien selvittämiseksi.Vaikka tällaiset ennakkosuunnitelmateivät aina voikaan olla täydellisestiläpivietävissä esimerkiksi vasta tutki-Ehdotusöljyvaraston palon tutkimussuunnitelmaksi1.33 Kuka asentanut1.34 Katsastukset1.35 Maadoitus, tarkastukset1. Yleistä 1.36 Rakennuksia ja niiden laitteita koskevat luvat1.1 Milloin varasto perustettu1.2 Kuka antoi perustamisluvan1.21 Aika1.22 Ehdot, vallitukset, säiliöiden suojarakenteet ym.1.23 Piirustukset1.24 Säiliöiden rakenne, tutkimukset, katsastus1.25 Pumppu huoneen rakenne, katsastus1.25 1 Pumput, käynnistimet1.252 Venttiilit, rakenne1.253 Suodattimet1.254 Vaa'at, rakenne1.255 Putkisto1.256 Laitteiden maadoitus1.2561 Kunnon mittaus, päiväkirja1.257 Sähkölaitteet, katsastus1.2571 Kuka asentanut1.2572 Millaiset tarvikkeet1.2573 Milloin tarkastettu kunto1.2574 Katkaisimet1.2575 Lamput1.2576 Varolaitteet1.2577 Maadoitus1.26 Alueen putkisto1.261 Piirustukset1.262 Kuka asentanut1.263 Koepaineet1.264 Maadoitus1.265 Katsastukset, milloin, kuka1.266 Putkien lämpöeristykst1.3 Lisä- ja muutos luvat1.31 Uusien säiliöiden ja putkistojen luvat1.32 Kuka antanut, ehdot, piirustukset1.361 Valvontatarkastukset, kuka suorittanut1.362 Pöytäkirjat, allekirjoittajat1.363 Havaitut puutteet tai rikkoutumat1.4 Sammutusorganisaatio ja sammutuslaitteet ja -aineet1.41 Sammutustoiminnan periaate1.41 1 Kiinteät laitteet ja veden hankinta1.42 Sammutusvaahto1.41 11 Vaahtokeskus, pumput1.41 1 i Putkistot säiliöihin, vaahdonkehi ttimet1.41 13 Alavientimenetelmä1.41 14 Ylävientimenetelmä1.41 15 Kaasunpuhallus1.41 16 Siirrettävät laitteet, käsisammuttimet1.41 17 Sammutuslaitteiden toimintakokeilutja1.42 1 Raskasvaahtotarkastukset1.42 1 1 Määrät, mi Iloin hanki ttu1.42 12 Tarkastukset, vaahtoaineen koestukset1.422 Kevytvaahto1.422 1 Määrät, lajit, laatu, hankinta-aika1.4222 Tarkastukset, vaahtoaineen koestukset1.43 Varaston yhteydenpito kunnan palolaitokseen1.43 1 Palolaitoksen sammutussuunnitelmat1.432 Palolaitoksen suorittamat tarkastukset1.433 Sammutuskoulutus ja yhteisharjoitukset1.5 Palavan nesteen varaston palo1.51 Varastotilanne palon alkaessa1.51 1 Aluekartta ja säiliöiden sijoitus1.512 Säiliöt, n:ot ja niissä olevat1.5121 I I palavat nesteet ja neste kaasu1.5122 II 1 palavat nesteet1.5 123 III I palavat nesteet362PALONTORJ UNTA 1973:6

1.5124 Pumppuhuoneessa olevat aineet1.5125 Tynnyrivarastot, sijainti, määrät, lajit1.5 126 Säiliöautot, rautatiesäiliövaunut1.5127 Varaston henkilökunta ja tehtävät1.51271 Varaston vastaava johtaj a1.51272 Pumppumiehet1.51273 Apumiehet1.51274 Muu henkilöstö1.52 Varastotoiminta palon edellisenä päivänä1.521 Lähetetyt pol ttonesteet ja lähetysajat1.5211 Lastaussillan kautta1.5212 Pumppuhuoneen kautta1.52121 Päivän toi minnat pumppaamossa1.52121 1 Milloin aloitettiinja lopetettiin1.521212 Mitä nesteitä astioitiin1.521 213 Miten laitteet toimivat1.52 1214 Oliko jotain erikoistapäivän aikana1.521215 Kuka oli viimeksipumppaamossa1.52 1216 Viimeiset työtpumppaamossa1.521217 Kuka sulki venttiilit,takaiskulaipatym:t1. 521218 Kuka sulki varaston1.521219 Yövartiointi, oliko,1.5213 Päiväkirjat ja niiden sisältösuori tettiinko, kukavalvoo vartioinninsuorittamista1.53 Palon alun toteaminen1.53 1 Kuka havaitsi, aj ankohta1.53 11 Kuka teki ilmoituksen palokunnalle1.53 12 Kuka otti v astaan ilmoi tuksen1.53 13 Milloin palokunta lähti, vahvuus1.53 14 Saapuminen palopaikalle, milloin1.532 Palopaikalle saapuneen ensimmäisen yksikönsuuruus1.532 1 Ketä yksikköön kuului1.5322 Mitä laitteita oli mukana1.5323 Millainen palotilanne oli saapumishetkellä1.5323 1 Ensimmäiet sammutustoimenpiteet1'.53232 Kuka särki pumppaaOlon ikkunatja miksi1.53233 Kuka avasi pumppaaOlonoven ja miksi1.53234 Miten palava neste levisipumppaamosta1.53235 Miten alussa yritettiin alkusammutusta1.53236 Miten palava neste levisi vavarastoalueella,aikataulu1.53237 Milloin apua pyydettiin ja keneltä1.53238 Oliko alkutoiminta oikea1.53239 Mikä sytytti palon1.54 Toimenpiteet avun saamiseksi alueelta ja muualta valtakunnasta1.54 1 Selostus jatkotoimenpiteistä3641.542 Raskasvaahtolaitteiden toiminta, varaston omatlaitteet1.543 Kevytvaahtolaitteet, toiminta1.544 Vaahtoaineen hankinta1.545 Sammutusautojen ja -laitteiden' hankinta1.545 1 Luettelo toiminnassa olleista laitteista1.5452 Tilasto vaahtonesteen tulosta ja käytöstä1.5453 Palonsammutuksen johto1.55 Kokemukset palonsammutuksesta ja mitä pitäisi tehdä1.551 Vertaus palavien nesteiden varastojen palontorjuntatoimikunnan(PN P) mietintöön1.552 Kokemusten hyväksikäyttö1.6 Jälkitoimenpiteet1.61 Vartiointi1.5521 Sammutuslaitteistot1.5522 Vaahtoaineiden varastointi1.55221 Varastolla1.55222 Piireissä1.55223 Valtakunnassa1.55224 Muut maat1.62 Jälj ellä olevien nesteiden siirto turvaan1.62 1 Polttaminen hävityspaikalla1.622 Suojapuomien käyttö1.623 Suojavallitusten teho1.623 1 Soravalli, ineiden imeytyminen valliin1.623 I I Soravallin vaarattomaksi teko1.624 Talteen otettuj en tuotteiden laatu, puhdistus1.7 Kokemusten soveltaminen muihin palavan nesteen varastoihin1.71 Yleiskatsaus muiden varastojen tilaan1.711 Säiliöiden sammutuslaitteet1.712 Allaspalojen sammutuslaitteet1.713 PumppaaOlojen sammutuslaitteet1.714 Satamien sammutuslaitteet1.715 Sammutusvaahtomäärät ja lajit1.72 Arviointi sammutuslaitteistojen tehon riittävyydestä1.73 Mitä pitäisi tehdä nykytilanteen kehittämiseksi1.73 1 Vallitusten lisääminen ja vallitusten tekniikanajanmukaistaminen1.732 Vallitukseen päässeiden aineiden poistaminen1.733 Sadevesikaivojen toiminta1.734 Säiliöiden yli- ja alipaineventtiilit1.735 Putkistojen suojaaminen palon varalta1.736 Säiliöiden lämpöeristäminen1.737 Automatiikan hyväksikäyttö, putkien sulkeminen1.738 Valvontatoimintojen tehostaminen1.739 Sammutusharjoitukset1.74 Ö lj y-yhtiöiden yhteistoiminta1.74 1· Yhteiset vaahtoainevarastot alueittain1.742 Yhteiset liikkuvat sammutuslaitteistot1.75 Valtion ja kuntien turvallisuustoimenpiteet1.75 1 Valtakunnalliset keskusvaahtovarastot1.752 Kunnan palokuntien vaahtoainevarastot1.76 Sammutuskoulutus1. 7521 Kuntien palonsammutusautot1.761 Harjoitussäiliön sammutus1.762 Sammutusharj oitukset eri aineilla1. 763 Vallituspalojen sammutus1.764 Teoreettinen palojen sammutuskoulutus1.77 Sisäasiainministeriön palo-osaston valtakunnalliset toimenpiteet1.77 1 Vaahtoaineen hankinta1.772 Valtakunnallinen organisaatio ja palo-osasto1.773 Sammutusorganisaation kehittäminen1.774 Palo-osasto ja luvanvaraisen elinkeinon harjoit-n. 0PALONTORJ UNTA 1973:6

1. Palon jälkiä säiliön n:o 447 katolta kuvattuna.Syttymispaikka betonivallin vasemmanpuolisen kulmauksen kohdalla. Taaempanasäilynyt varastorakennus ja tiilellä verhottusäiliö n:o 340. Taustalla vedenottopaikka.2. Eräs säiliön vaippalevyn ja pohjalevynauenneista hitsaussaumoista.3. Pitkäaikaisessa kovassa kuumuudessa sulanuttabetonivallin pintaa. Sulamislämpötilaksiarvioitu 1 4000 • • • 1 5000 C.4. Pumppuhuoneen jäännöksiä.5. Säiliöt sortuivat hitaasti palon ja valumienalentaessa säiliön nestepintaa.KUVAT Lauri SantalaPALONTORJUNTA 1973 :6 365

andvärnRED. BERTIL HEINRICHS 1973:6Oljeförrådsområdet saknade brandvattenledning. Avkylnings- och släckningsvattnet måste transporteras med brandkårernas pumpar frånen brygga vid havsstranden en knapp halvkilometer från brandplatsen. Bild: Pekka TarvonenBrandmästare Kari ÖlanderAllmän. beskrivn ingav branden påOy Esso Ab:simportlageri Yxspilai Gamlakarleby• Pumpinrättningen å det öppna oljeförrådsområdetantändes på l11orgonsidanav natten och brann vid brandkårensankomst med tiotals meter höga lågor.• Släckningen va; övermäktig för Gal11-lakarlebys bralidkårs 1 utryckning.• Med beaktande av de stora svårigheternaoch bristerna bör tiden, 45 timmar,för begränsnings- och släckningsarbetetsslutförande anses tilIfredsställande.366AllmäntBrandlarmet mottogs av alarmcentralenvid Gamlakarleby stads brandkår1973-05-23 kl 03. 10, genom rapportfrån Outokumpu Oy:s kraftverk.I SKEDET (skiss 1, se sidan 335).1973-05-23kI 03. 16-04.45Efter det Gamlakarleby stads brandkårs1 utryckning anlänt tilI brandplatsenkl 03. 16 konstaterades att pumprummetbrann och att uppskattningsvis30 m höga lågor upphettade de bakompumphuset belägna cisternerna nr 342och nr 343. Storbrandlarm gavs omedelbart.Brandkårens första utryckning omfattadeförutom ledarbilen tre brandbilarmed personalstyrka 1 + 1 + 5.Kvar på brandstationen stannade vakthavande och ambulansföraren.Släckningsarbetet inleddes medbrandbilen nr 3:s 750 ki los pulveraggregatsamt mellanskumslunga, i avsiktatt begränsa branden tili pumprummet.Samtidigt började man med vattenstrålarskydda de bakom pumprummet befintligacisternerna och arrangeraskumapparatur för de fasta släckningsanordningarnai cisternerna nr 342 och343. När de första hj älpkrafterna anläntutlades huvudledningarna tili kajenvid havvsstranden ca 400 meter därifrånoch samtidigt började man medvattenstrålar skydda en lagerbyggnad,på vars lastningsbrygga och i vars inreutrymmen uppbevarades betydandemänder i tunnor förpackat aceton ochandra brinnande vätskor.På grund av brandens våldsamhetoch vissa konstruktionsorsaker lyckadesinte släckningen av pumphusbranden.Senare konstaterades det att tilipumphuset hela tiden rann 100 0ktanigbensin genom ett 6 tum tjock rör. Bensinrann under släckningsarbetet utfrån pumpmaskineriet och spred sigbrinnande tili omgivningen samt tili ettlager av tunnor mellan cisternfältenaBRANDVÄRN 1973: 6

och också dessa tunnor antändes. Denstarka hettan förhindrade användandetav fasta skumsläckningsanordningar.Snart härefter konstaterades det attde två närmast pumphuset belägna cisternahade antänts. Samtidigt konstateradesdet att främre delen av hela betongvallanläggningenbrann kraftigtsamt att brännvätska som rann ur flerecisterner brann innanför vallen. Senar'ekonstaterades det att cisternernasbröstventiler var öppna. När så de till 'pumphuset ledande rören ovan jordbrast rann brinnande vätskor fortlöpande mot vallen. Branden tilltogsnabbt i styrka.KI 03.55 gavs regionlarm och rekvireradestunga och lätta skumvätskorfrån regionens lager. Trots vattengjutningsförsökenantändes kort därefteräven cisternerna Dl' 344 och 341 medrätt kort intervall. Det konstateradeshärvid att man inte med tillbudsståendekrafter och med Gamlakarlebys fj ärrhjälpområdes resurser kunde behärskaelden. Släckningshjälp och skumvätskabegärdes från Vasa och Seinäjoki. Avbrandinspektören i Vasa Iän begärdesall den handräckning länsbrandinspektörenkan ge. Länslarm gavs kl 04. 15och samtidigt förmedlades också begäranom skumvätska.KI 04.35 omgrupperades styrkornapå brandplatsen i syfte att begrän,sabranden till ornrådet innanför betongvallen.Under omgrupperingen räddadesmed branbil Dl' 2:s vinsch 4 järnvägstankvagnarfrån ett stickspår intillcistern Dl' 344.KI 04.45 begärdes genom länsalarmcent'ralenkompletterande hj älp ochskumvätskor.II SKEDET (skiss 2, se sidan 335)1973-05-23kI 04.45-13.45Omgrupperingen kunde snabbt genomförasoch till följd av vindriktningenkoncentrerade man sig till en början tillskyddandet av cisternerna Dl' 407 och446. Skyddet utfördes genom vattenbegjutningtill en början med 3 strålaroch senare med tre bevattningar frånområdet mellan betongvallen och cisternerna,vilkas sammanlagda effektvar ca 11.000 l/min. och genom att avkyladen brinnande cisternen Dl' 341.Trots den synnerligen starka hettan ochden ofördelaktiga vindriktningen lyckadesskyddandet.Det östra cisternområdet, som omfattar6 stora och 2 mindre cisterner,är omgärdat av en lågjordvalI. Till följdav otillräcklig slangutrustning kun dedetta ornrådet inte skyddas genom vattenbegjutningutan man strävade efteratt skydda det genom att fylla vallområdetmed lättskum. Skumbeläggningenlyckades synnerligen bra med en apparatför 400 m3/min och en annan för200 m3/min. Skyddandet lyckades dockinte, ty redan då skummet utlades börjadebrinnande vätska rinna genom denrasade betongvallen och då brandentilltog i styrka höll inte lättskummetutan branden spred sig till östra cisternfältet.KI 07.06 inträffade innanför betongvallenen våldsam explosion ochsnart därefter en annan i närheten avlagret av tunnor intill betongvallenmellan cisternfälten. Denna explosioninträffade möjligen i rörsystemet. Brandenbörj ade därefter kraftigt sprida siginom den östra förskansningen.KI 07. 15 beställdes skumvätska frånHelsingfors och Tammefors med såsnabb leverans som möjligt.Härefter inträffade med korta intervallercisternexplosioner och alltflercisterner antändes. Cistern Dl' 51 antändesoch cistern Dl' 129, som var tom,exploderade. Cistern Dl' 346 exploderadevåldsamt. KI 07.52 ägde en explosionrum i rörsystemet på östra cisternfältet.1 detta skede var hela östra cisternfältetett hav av lågor, i vilket flerekraftiga explosioner ägde rum. Allastyrkor på denna sektor koncentreradespå att skydda cistern Dl' 447, somveterligen innehöll över 10.000.000liter diselolja. Man lyckades ocksåskydda cisternen genom att för skyddetanvända tre vattenkanoner, två flygfältskumbilar,två skumkanoner ochtre tungskumrör. Samtidigt förstärketsvallarna med hj älp av grävskopor dåvätskeytan steg på ett hotfull sätt.Under förmiddagens lopp antändesytterligare cistern Dl' 348 och kl 12.30cistern nr 345.TIlI följd av den fortgående bristenpå skumvätska och på , slangmaterielvar släckningsarbetet på östra cisternområdetmycket svårt och farligt. Dessutomvred vinden från sydlig till västligoch försvårade i hög grad verksamheten.Vindkantringen medförde ocksåatt skogsområdet öster om Essos områdevar allvarligt hotat. Bosättningen inomskogsområdet fick evakueringsorderoch skogområdet säkrades med trebrandkårer. Det är att beakta att straxbortom det rätt smala skogsområdetligger Shells cisternområde och Kemirasindustrianläggningar. Ca kl 13.45var läget för östra cisternområdets delunder kontrolI. Samtidigt med att situationenvar som mest kritisk på det östracisternområdet evakuerades, främstmed hj älp av militär, en stor mängdtunnor med aceton från lagerbyggnaden,vilka var i uppenbar fara attantändas.111 SKEDET1973-05-23 .kl 13.45-23.1OEfter det läget stabiliserats omkri'ngk1 14.00 nöjde man sig till att börja medatt säkra de redan nådda resultaten.Senare på eftermiddagen beslöt manförsöka sig på en släckningsattack frånvästra sidan om betongvallen, för attdärigenom lätta det stora trycket motlagerbyggnaden och det östra cisternfältet.Attacken utfördes med lättvattenoch tungskum, men den lyckades inte,ty de tillbudsstående apparaterna ochvätskemängderna visade sig vara otillräckliga.Attacken avbröts för att sparavätska. Det östra cisternområdet skumbeladesfortgående och vallbrandensstyrka kunde i någon mån bringas underkontrall. Den fortgående bristen påskummateriel och vätska försvårade ihög grad verksamheten. Situationenförblev dock oförändrad fram till kl23.10.IV SKEDET1973-05-23 ... 24kI 23.10-03.00KI 23.10 inträffade en synnerligen svårkrissituation då det östra cisternområdethelt övertändes på ny tt i brist 'påskum. Samtidigt svämmade vallen överoch också vid pllmphuset spred sig eldfrontentill tomtområdet. Därvid hotadehuvudIedningarna till östra områdetatt brytas. Först efter synnerligen segaansträngningar och genom att offra alladå tillbudsstående skumlager samt genomatt använda tvättmedel för skumbildningkunde läget klaras upp ca kl03.00. i detta skede gick man miste ombetydande mängder material då eldfrontenträngde över positionerna. Bl.a.brann flere slangar upp.VSKEDET1973-05-24kI 03.00-20.00Situationen var åter under kontrol!. Betongvallenslocknar i brist på vätska.Det östra cisternområdet slocknar frånsettcistern Dl' 345, som fortfarnadebrinner kraftigt. Brandkårerna byttesut. Svenska statens riksbrandinspektörmed följe anlände till brandplatsen.Se sido 370BRANDVÄRN 1973:6367

KUVAT Lauri Santala 4·

De i bruk tagna tvänne flygfåltsbrandbilarnavisade sig effektiva vid utgörandet av skumsläekningen.För påfyllning av släekningsmedelvar bilarna emellertid tvungna attfö rflytta sig längre boi"t, varvid ' det uppstoden paus i släekningen, som brandmännenbeteeknade som en brist.Bild: Pentti NissinenVärnpliktiga flytta en räddad järnvägstankvagni säkerhet. Med en brandbils frontvinsehdrogs de fyra å brandområdet varandejärnvägstankvagnarna bort från området.- Bild: Leo TorppaDen sist antända eisternen nr. 345 släektes med hjälp av en hävare oeh tre mellanskumslungoeDen vid släekningen behörliga skumvätskan transporterades från Umeå till Gamlakarlebymed en tung helikopter från svenska flygvapnet. 1 bakgrunden till vänster den medtegelstensskydd beklädda eisternen nL 34(); dieseloljeeistern ne 446 oeh den av brandennedsotade oljeeisternen nL 337, Karta över eisterno\11rådet å sido 333. - Bild: Leo TorppaALLMÄN , , ,VI SKEDET1973-05-24 ...25kI 20.00-00. 15Från sid, 367Kl 20,00 antändes östra området ånyoi brist på skum. Från Sverige rekvirerasskumvätska med helikopter. Manbörjar bygga upp en jordvall för attförhindra att bensin rinner ut fråncistern 340 till östra området. Svenskaarmens helikopter medförde skumvätskak1 23, 14. Den sista brinnande cisternensläcktes med anlitande av en specialbyggdbrandbil och med tre medelskumsprutorkl 00. 15.SLUTÅTGÄRDERAvvärjandet av oljeskador och patrulleringägde rum fram till 1973-05-3 1kl 17.00 då katastrofläget ansågs varaslut.370GAMLAKARLEBYSSLÄCKNINGS­RESURSERGamlakarleby stads ordinariebrandkårTotalstyrka: 3 + 3 + 24. Startstyrka1 + 1 + 6.Materiel: 3 tankbrandbilar, 1 terrängbrandbil,1 brandbil med uppfordringslave,1 ledarbil, 1 servicebil,3 motorsprutor, 1 pulveraggregatpå 750 kilo som fast bilmontering,1 lättskumanläggning på 400m3/min, 1 lättskumanläggning på200 m3/min, 4 mellanskumslungor,1 • medelskumrör på 20 m3/min och2 tungskumrör. Radio i alla bilar.Övriga brandkårerKarleby kommuns brandkår, KemiraOy:s industribrandkår, OutokumpuOy:s industribrandkår, vapenskolansmilitärbrandkår, vapendepå8:s militärbrandkår, Gamlakarlebyoch Karleby frivilliga brandkårer.Totalstyrka sammanlaget ca150 man. Utryckningsstyrka ca 40man . Materielen sammanlaget 3tankbrandbilar, 1 terrängbrandbil, 1tankbil, 1 materialsläpvagn, 7 motorsprutor,1 lättskumanläggning på200 m3/min, 4 mellanskumslungoroch 2 tungskumrör. Radiotelefon iKarleby kommun.Slangmateriel hos brandkårernasammanlagt ca 6500 m 3 tums slangoch ca 8000 m 1 1/2 tums slang.Hos Gamlakarleby-områdets brandkårer,industrier och oljelagerupplagsammanlagt ca 7000 kilo tungskumvätskaoch ca 2000 kilo lättskumvätska.BRANDVÄRN 1973:'6

Dipl.ins. P. K. HalliaKuva 1 a. Vesikattoon yhtyvät yläpohjatA-lkB-lkC-lkD-lkVESIKATTOON..LIITTYVISTAYLÄPOHJA­VESIKATTO­RAKENTEISTAJA VASTAAVISTA""':;:"':;"--=--4 Pisteet ylhäältä alas:kateaine- ruodelaudoitus- ilmarako- c-lk tuulensuojakerros(suositellaanb-lk)Pisteet ylhäältä alas:kateainetai väh. c 1/4-pintaverhous+ d-lkruodelaudoitusilmarakotuulensuojaa-lk tuulensuojakerroeristea-lk lämmön­a-lk lämmöneriste(rimoitus)laudoituskosteussulkukosteussulku(yl. d-lk)(yl. d-lk)a 1-. . . a 2-- a 1/2-lk suojaverhous(a 4-) laattaPisteet ylhäältä alas: Ikateaine- ruodelaudoitus- ilmarako- c-lk tuulensuoj a-kerros (suosit.b-lk)tai väh. c 1/4-pintakerros+ d-lktuulensuojakerrosa-lk lämmöneristelaudoitus(rimoitus)kosteussulkub 1/4-suojaverhousPisteet ylhäältä alas l- kateaine- ruodelaudoitus- ilmarako- c-lk tuulensuojakerros(suosi t.b-lk)tai väh. c 1/4-pintakeros + d-lktuulensuojakerros- b-lk lämmöneristelaudoitus(rimoitus)kosteussulkub 1/4-suojaverhousKuva 1 b. Vesikatto - käyttämätön ullakko - yläpohjarakenteet.A-lk614.84 1.332YleistäVesikattoon liittyviä yläpohjia ovat palonkestävyyspäätöksen(n:o 327/62muutoksineen, ns. Pk-päätös) mukaanne, joissa ylimmän kerroksen huonetilaulottuu vesikattoon. Niissä huonetilansisäkatto, eristyskerrokset ja vesikattomuodostavat yhtenäisen rakennusosantai tällaiseen verrattavan. Myös ne ratkaisuton syytä käsitellä, joissa käyttä-. mätön ullakko on niin matala tai yläpohjapoiketen Pk-päätöksen 20 §:ntaulukon mukaisista rakenteista onniin heikko, ettei ullakolla voida palonsattuessa toimia.Pk-päätöksessä on annettu helpotuksiasilloin kun yläpohja liittyy vesikattoon.Erot rakennevaatimuksissaselvinnevät seuraavista periaatekuvista(kuva 1).Tulkintaa siitä, kuinka korkea tuuletusvälisaa olla ennen kuin huonetilanei enää katsota ulottuvan yläpohjaan,ei ole annettu. Ilmeisesti tätä mittaaei voida antaakaan suoraan määrättynäsenttimittana, koska mm. sadanneliön ja hehtaarin hallien kattorakenteenmitat poikkeavat runsaasti toisistaan.Tältä osin johtanee terveen järjenkäyttö parhaaseen tulokseen.Vesikatto-yläpohjarakenteetA-Iuokan rakennuksen vesikattoon liit-PA LONTORJUNTA 1973 :6Pisteet ylhäältä alas: Kuten A-lk Kuten A-lkPisteet ylhäältä alas:- c-lk tuulensuojakerrosb-lk tuulensuoja- rakennuksessa rakennuksessa,(suosit.kerros (taimutta c-lk tuulenab-lk)1/4-lk suojaussuojakerroksentai c 1/4-lk pinta­+ c-lk tuulen- oltava suojattuverhous + d-lksuojakerros)"tarkoituksentaituu lensuoja­4 cm betonilaattamukaisella tava lla». kerros+ solumuovi- '--_______,.-________..J b-lk lämmön­lämmöneriste kosteussulku kosteussulkua-lk lämmön- (yl. d-lk) b 1/4-1k suojaeristea 1-, a 2-lk laatta verhousx)Kuva 1 c. Vesikatto - käyttöullakko - yläpohjarakenteet.(x = Ullakon käyttö on sallittua lähinnä vain asuinrakennuksissaja niissäkin vain tiettyihin tarkoituksiin.)A-lk• vI'" • • , '­... .. _ ., '" 0 • "' : fW.'p • /;>'" ::> ... .0' a 0".'; (J t? fI " .,. I • _ 0 /;:IiPisteet ylhäältä alas:a-Ik kerros(liikkumisenkestävä)tai 4 cm betonilaatta+ solumuovilämmöneristea-Ik lämmön-Kuten A-Ikrakennuksessaeristekosteussulku(yl. d-Ik)a 1-, a 2-lk(a 4-lk) laattaIKuten A-IkrakennuksessaC-lk(rimoitus)- kosteussulk u- b 1/4-lk suojaverhousD-lkeristelaudoitus(rimoitus)Pisteet ylhäältä alas:c-Ik permantod-lk eristyskerrosb-lk lämmöneriste- laudoitus373

tyvän yläpohjan on muodostettavahuonetil

esitetty b 1/4-levyistä tehty tiivis rakenne,joka täyttänee emo tarkoituksenyksinkertaisena vaatimattomissa kohteissaja kaksinkertaisena tärkeissäkohteissa.Se, että alapuolisen huonetilan pinta-alaon hyväksytty normaalia paloteknisenosaston pinta-alaa suuremmaksi,ei merkitse sitä, että ullakko-onkalokinsaisi olla yhtä suuri. Katkaisevanseinärakenteen ei tarvitse ollans. »palomuuri-Iuokkaa». Kevytrakenteiset,a- tai b-Iuokan tarvikkeista tehdytrakenteet (kuten kuvassa 3) ovatsopivia tähän tarkoitukseen. Ns. »hehtaarihalleissa»tulisi ullakko-onkalo jakaanoin 1 000 m2:n kenttiin, selvästipienemmissä halleissa ehkä 300 ...600 m2:n kenttiin. Huoltolaitosrakennuksissaym. paloteknillisesti vastaavissa,on ehkä syytä pysyä 150 ... 300m2:n kentissä silloinkin kun alapuolisettilat ovat yhtä paloteknillistä osastoa.Katkaisukohdat on syytä pyrkiä saamaanensinnäkin osastoivien seinienkohdalle. Osastokoosta riippuen lisätäänkatkaisulinjoja, mutta niin, etteitarvittava tuuletus esty. Kun alapuolinenhalli tila on yhtenä paloteknillisenäosastona, ullakko-onkalon katkaisukohdaton ensisijassa pyrittävä sijoittamaanniiden pääkannattimien kohdalle,joita pidetään samalla savuverhoina.Kaikki mitä edellä on mainittu tuuletusraonja ullakko-onkalon katkaisusta,pätee myös muiden rakennusluokkienosalta.D-Iuokan rakennuksessa yläpohjakevenee C-Iuokan rakennuksen yläpohjastasen verran, että suojaverhouksenollessa b l/4-luokkaa eristeeksiriittää b-Iuokan eriste ja kantavat rakenteetsaavat olla suojaamatta, jos neovat vähintään c 1/2-luokkaa.D-luokan rakennuksessa eivät yläpohjanrakennemääräykset muutu kutenA-, B- ja C-luokassa sen takia, ettävesikattoon yhtyvän yläpohjan sijastatehdään ullakollinen ratkaisu.Kuvassa 3 on esitetty D-Iuokan rakennukseenvaadittu rakenne C-Iuokanrakennukseen vaaditun vieressä.Korostettakoon vielä, että edellämainituissa rakennusluokissa sallitaanhöyry- tai kosteussulku, jopa d-luokkainen,kunhan se on vähäinen ja tuntiluokitetunalarakenteen päällä ja lämmöneristyskerroksensuojaama, muttaettä lämmöneristyskerroksen päälle eihyväksytä d-luokan tuulensuojapintakerrosta,A-luokan rakennuksessa eiedes b-luokkaista.KateaineetPk-päätöksessä on A- ja B-luokan rakennuksienosalta määrätty seuraavaa:380» Vesikaton katteen tulee olla sellainen,ettei se levitä paloa ja tulee sen riittävästisuojata alla olevia b-, c- ja d-luokanrakennusosia syttymiseltä.»Kateaineet koestetaan mm. edellämainittujen ominaisuuksien toteamiseksi.Tulokset eivät ole sovellutettavissatapauksiin, joissa kateaineeseenkohdistuu voimakas lämpösäteily.Kateaineista on tutkittu lähinnä sirotepintaisiahuopakatteita. Kun rakennustenkeskinäinen etäisyys vaikuttaahyvin voimakkaasti säteily lämmönsytyttävään tehoon, sallitaan sirotepintainenhuopakate lähinnä avoimesti rakennettaessaA-, B-, C-ja D-Iuokan rakennuksissa.Huopakatetta vastaavana on hyväksyttylasikuitulevyn päälle levitetty lasikangasbitumimatto,jonka pintana onruiskutettu lasikuitubitumiemulsio kovettuneenoa.Rakennuksissa, joissa katon korkeusasemavaihtelee (erikorkuisia » siipiosia»)niin, että vesikaton yläpuolellenousevassa seinäosassa on ikkunoitatai se ei ole palamaton, joudutaan tapaustapaukselta arvioimaan, miten lähelleseinää huopakate saa ulottua. Arvioinnissakiinnitetään huomio mm.alemman katon alla olevaan palokuormaanja ylempänä olevan osan käyttötapaan.Suljetuissa ruutukaavakortteleissavaaditaan kateaineelta enemmän. Pk-­päätöksessä esitettyj en ehtojen täyttämiseksiA- ja B-luokan rakennuksissaonkin huopakatteista katsottu tällaisissa paikoissa voitavan hyväksyä lähinnäsingelipeitteiset. Kiviainemääränä aikaisemminkäytetty 25 kg/m2 tuntuupaloteknillisesti turhan suurelta. Ratkaisut,joissa käytetään esim. kevytsoraasingelin sijasta ovat nähdäksenimyös hyväksyttävissä.Kattokaltevuuksista ei Pk-päätösmainitse mitään. Palon leviämiseen rakennuksestatoiseen kattokaltevuus voikuitenkin vaikuttaa. Muodostaahan kivirakennuksissakattopinta usein suurimmansyttymiskelpoisen pinnan. Mitäjyrkempi lape, sitä tehokkaamminpalosta säteilevä lämpösäteily kohdistuusiihen. Tasakatto on tässä suhteessapaloteknillisesti hyvä.»Peltikatot» ovat vanhastaan sallittuja.Kuitenkin esimerkiksi vanhojenkapeiden katujen varsilla olevat jyrkkälappeisetpeltikatot (esim. mansardikatot)eivät ole niin turvallisia, kuinmiltä näyttävät. Säteilylämpö sytyttääkadun yli peltikatteen takana olevatlaudoitukset, joten peltikatekaan eikaikissa olosuhteissa suojaa alustaansasyttymiseltä (vrt. Palontorjunta 1973:5, »Miljoonavahingot teollisuusalueellaTampereella» , toim. huomo.).Tiilikatot ovat samoin vanhastaansallittuja. Säteilylämmöltä ne suojaavatalustaansa paremmin kuin ohut metalli,mutta kipinöitä vastaan tällainenkate on harvempi. Tiilikatteen ja senalusrakenteen väliin pääsee keräytymäänneulasia, lehtiä ym. kuivuttuaanpienestäkin kipinästä syttyvää jätettä. 0Asbestisementtilevykatot ovat tiiviimpiäkuin tiilikatot, joten kipinät eivätpääse kateaineen limitysten kohdaltaläpi yhtä helposti. Aineen tiheyson kuitenkin niin suuri, että levyistäkuumuudesta höyrystyvä kosteus ja kidevesivoivat särkeä levyjä. Vastapäisentalon palaessa tämä on varjopuoli,mutta palon ollessa tällaisen katon alla,on tätä pidettävä etuna, ko(>)

Kuva 5 a. Terminai yläpohjakattorakenne.Pisteet ylhäältä alas:- teräsrakenne- teräsrakenne- ilmatila (väh.50 mm)- Vuorivilla 75- jäykistesuikale(musta)- laastisauma(harmaa)- Vuori villansuikalemutta a 1/4-luokan suojaverhouksen sijastasaadaan käyttää tarkoituksenmukaistasuojausta a-luokan tarvikkein.Tämä tarkoittanee niin tiivistä pintakerrosta,etteivät kipinät pääse läpi ja, etteiesim. kekäleen lämpö johtumalla sytytäallaolevaa c-Iuokan tarviketta eikäpintakerros kuumuudesta välittömästihalkeile. Esimerkiksi tiiviit tuntiluokittamattomata-Iuokan mineraalivillatsopivat tähän samoin pienirakeiset kevytsorakerrokset.Tarkoituksenmukaiseksia-Iuokan suojaukseksi käyttämättömilläullakoilla lastulevyä käytettäessäon hyväksytty 1 cm paksu laastikerrosA- ja B-Iuokan rakennuksissa vastaamaanmuutoin vaadittua a 1/4-luokan suojaverhousta. Ratkaisu kelpaasiten myös C-luokan rakennukseen.D-luokan rakennuksessa saa mm.yläpohja olla c-luokkaa, jos se on alapuoleltasuojattu b 1/4-luokan suojaverhouksella.Luokitustiedotus n:o100:n mukaan saa tällaisessa rakennusosassaolla d-Iuokan rakennustarvikkeita,mikäli ne on suojattu vähintäänc 1/4-luokan suojaverhouksella.Pk-päätöksen vaatimus yläpohjan yläpinnantarkoituksenmukaisesta suojauksestaon tulkinnallinen. Kun normaalistic-Iuokan rakennusosalta edellytetään·c- tai c 1/4-hlokan pintaa voitaisiinemo vaatimusta pitää lisävaatimuksena,joka johtaisi esim. b-Iuokanpintaan. Toisaalta voitaneen katsoa,että tiivis c- tai c 1/4-luokan pintakerrosolisi tarkoituksenmukainen. Näkisinterveempänä ratkaisuna pelkästäänb- ja c-Iuokan tarvikkeista kootussayläpohjassa b-luokan pinnan ja d-luokantarviketta lisäksi sisältävässä yläpohjassab 1/4-luokan yläpinnan.Yhteistä näille luokille on se, ettei384Kuva 5 b. Ylipainekatto.- kateaine- ruodelaudoitus- koroke ja ilmatila- ilmatila.- Mineraalivillax = ilmavälin katkaisuxx = liimapuuorsikäyttämättömän ullakon kyseessä ollessad-luokan lämmöneristyskerrostasallita kuin 4 cm:n paksuisen teräsbetonikerroksenalapuolella ja, ettei ohuttakelmumaista d-luokan eristyskerrostasallita kuin tuntiluokitetun alapinnanja a- tai b-luokan lämmöneristeenvälissä. c-luokan ohut eristyskerroskinsallitaan yleensä vain a 1/4-luokansuojaverhouksella päällystettynä (paitsiD-Iuokassa kevyempi ratkaisu).b-Iuokan pinta saa olla suojaamattomana.Käytännössä edelläesitetty merkitsee,että bitumikreppi ym. kelmumaisettuulensuojakerrokset eivät sovikäyttämättömienkään ullakoiden yhteydessäkäytettäviksi edes suojattuna- puhumattakaan niiden käytöstä paljaana,kuten usein näkee. Lukuisat tulipalotovat vakuuttavasti näyttäneet,että palon leviäminen ullakko-onkalossaon tällaisten pintojen takia niinnopeaa, ettei palokunnalle jää kunnontoimintaedellytyksiä.E-luokan rakennuksessa ei yläpohjanpinnan osalta ole määräyksiä josullakko on käyttämätön.Vaikka yläpohjan alapuolinen tilahyväksyttäisiinkin ylisuurena osastona,on ullakon osastointimääräys voimassa.Ui/akko-osa voidaan hyväksyä katkaistunavain kevein rakentein savunja kuumuuden leviämisen estämiseksiniin, ettei laatan päälle tarvitse perustaaraskasta kivi aineista »palomuuria».Erityisrakenteeta 1- tai a 2-luokan yläpohjaa vastaaTerminal-rakenne, joka on hyväksyttykahden tunnin rakenteeksi alapuoleltauhkaavaa paloa vastaan. Rakennemuodostuu tilavuuspainoltaan 75 kg/m3painoisesta vuorivillalevystä. Levytliitetään toisiinsa puskusaumalla, jossasaumalaastin lisäksi käytttään jäykisteenärei'itettyä metallinauhaa. Tämänreikien kautta sidotaan rakenne riippumaanteräskannattimista. Yläpuolisetrakenteet ovat muototerästä profiili- .metallisen kateaineen alla (kuva 5 a).Mikäli ullakkotilaan ei tuoda puurakenteitaeikä muita palava-aineisia rakenteita,ratkaisua on pidettävä paloteknillisestivarsin hyvänä. Sammutustyössäon oltava varovainen, ettei esimerkiksisuihkulla riko ta vuorivillakerrosta,jolloin kuumuus välittömästipääsee rasittamaan keveitä k tavia teräsrakenteita.Mielenkiintoinen ratkaisu on myosns. ylipainekatto. Siinä käytetään lasivillalevyjä tai vuorivillalevyjä pintana.Levyt on ladottu liimapuisten orsienalimman, muita leveämmän laudanmuodostamien olkapäiden varaan. Orretpuolestaan tukeutuvat liimapuisiinpääkannattimiin (kuva 5 b). Nimensäkattorakenne on saanut siitä, että emomineraalivillapinnan ja ruodelaudoituksenväliseen ilmarakoon kehitetäänkatolla olevien puhaltimien avulla sellainenylipaine, joka painaa ilmaa tasaisestimineraalivillakerroksen läpi,estäen huonekosteuden tunkeutumistarakenteeseen. Rakenteessa ei siis olehöyrysulku- eikä tuulensuojakerroksia.Jotta ilmanvirtaus olisi riittävän tasainen,jaetaan ilmatila tiivein seinäminnoin 1 000 m2:n kenttiin. Näillä on jokaisellaoma puhaltimensa. Jako palveleepalon sattuessa palamiskaasujen jakuumuuden leviämistä estävänä tekij ä­nä. Suihkun osuessa huonepaloa sammutettaessamineraalivillalevyihin, irtautuvatne paikoiltaan, jolloin ruodelaudoituspääsee syttymään. Toisaalta,jos ruodelaudoitus palaa, voidaan alapuoleltasuihkulla poistaa levyt ja saadapalava pinta suihkulla tavoitettavaksi.Ylipainekattoa voidaan käyttää korvaamaanniin D-Iuokan kuin C-luokanrakennuksessa· sallittu vesikattoon yhtyväc-Iuokan yläpohjarakenne, johonvaadittiin vähintään b 1/4-luokan suojaverhous.Ainoaksi poikkeukseksi jäänoin metrin välein oleva orsien suojaamatonalapinta. Tämän ei voida katsoaaiheuttavan vaaraa palon leviämistäaj atellen. Kyseessä on niin pieni poikkeus,että rakennusluvan myöntäjä voihyväksyä sen rakennus lain 132 §:n toisenmomentin mukaisesti.Vastaavasti voidaan sama rakennehyväksyä Kontio-vuorivillalevyä käytettäessäB-Iuokan rakennuksen vesikattoonyhtyvään yläpohjaan vaadituna 1/2-luokan suojaverhol,lksen sijasta.Keveiksi yläpohjarakenteiksi lienee.katsottava myös kevennetyt esij ännitetytelementit kuten Nilcon-, Spiroll- taiPALONTORJUNTA 1973:6

Variax-Iaatat, joissa kivi aineen paksuuson saatu varsin vähäiseksi. SamoinTT -laatoissa on ainepaksuus pieni.Näissä käytettäviin lämmöneristeisiinja kateaineeseen pätee sama mitäteräsbetonirakenteista aikaisemmin onesitetty. Variax-, Spiroll-ja Nilcon-Iaattojasaadaan käyttää tunnin rakennusosinayläpohjina enintään 200- kp /m2kuormalla jopa käyttämällä näidenluokitustiedotuksissa esitettyä kevyempäämitoitustapaa (75 kp/m2) kun onkyseessä vesikattoon yhtyvä yläpohja .tai käyttämätön ullakko, jonka korkeuson enintään 100 cm.Mikäli yläpohjan alapuolinen tilakuuluu suureen palokuormaryhmääntulee kuitenkin vaikeuksia. Elementeistäei mikään ole luokitettu kahdentunnin rakennusosaksi, joten niitä eisellaisinaan voida käyttää. Alapintaanliimaamalla kiinnitetty tunnin jäykkävuorivillakerroskaan ei tuo sellaisenaanratkaisua, koska tämä on luokitettupystypintaan liimattuna, eikä oleselvitystä kestääkö se vaakapinnassaKuva 7 a. Pitkittäisleikkaus kahdeksan huoneiston rivitalosta.Huoneistopalo päässyt ullakko-onkaloon. Katon aukaisu kohteessa päästää kuumuutta japalamiskaasuja ulos. Katonaukaisu viereisten lokeroiden kohdalta mahdollistaa katkaisukohdantarkkailun ja suihkulla kastelun.Kuva 7 b. Edellisen poikkileikkaus.riippuvana vain liimakiinnityksellä .._ --t -LJ ____ _ ____---I!1-.__-1________________Tehokkaalla automaattisella savunpoistollavoidaan palo kuorman aiheuttamaarasitusta »keventää» mutta tämäkäänei ole patenttiratkaisu varsinkaanjos palokuorma ylittää runsaasti100 kg/m2 rajan. Ehkä 1/4- ... 1/2-luokan suojaverhous sekä emo savunpoistoyhdessä olisivat hyväksyttäväratkaisu.a 1-luokan teräsbetonilaatan minimipaksuuson 80 mm. Vesikattoon yhtyvänyläpohjan teräsbetonilaatan paksuussaadaan kuitenkin vähentää 40mm:ksi edellyttäen, että laatan terästenalapuolisen suojabetonikerroksen paksuuttaei ohenneta ja, että laatan palkkiosiaei kevennetä.Vaneerikotelopalkeis ta muodostettuyläpohjarakenne on luokitettu c 1/2-luokan yläpohjaksi. Alapintana onjoko c-luokan levy tai b 1/4-luokansuojaverhous sijoituspaikasta riippuen.Kuva 6. Poikki leikkaus kotelopalkista.n 120--- ----1Pisteet ylhäältä alas:- 9 mm vaneri- ilmatila- tummennettu poikittaistuki jailmatila- 100 mm mineraalivillatai kovalevy + 100 ... 150 mmmineraalivilla (pisteet oikealla)- kovalevy- 50 mm mineraalivillalevy- 6 mm vaneri- + Jarvittaessa 11 mm kipsoniittilevyx = uumalevy (9 mm vaneria ) +44 X 68 mm2 liimaten kiinnitetytsoirotVinoviivotettuna katkaisulevyj en ulottuvuus räystäät katkaiseviksi.Kun kantavana toimii ohuista soiroistaja veneriuumalevystä muodostuvapalkkirakenne ja alapinnan ja yläpinnanvälisen ilmatilan tulee olla tuulettuva,muodostuu rakenteesta nopeastisortuva jos palo pääsee tähän väliin.Uumalevyn palaminen tekee palkin tehottomaksi.Tällaisenkin yläpohja-vesikattorakenteentulisi olla osastoitukuten ilmatilasta on aikaisemmin mainittu.Jako voidaan suorittaa esim. palamattomallalevyllä, joka peittää uumalevyssäolevat tuuletus aukot, jolloinkattorakenne saadaan jaetuksi halutunkokoisiin kenttiin. Tässä kattorakenteessaon eri vuodenaikoina taipumaerisuuruinen. Tämä saattaa vaikuttaaesimerkiksi automaattisen sammutuslaitoksenputkistoon haitallisesti, mikälitaipumaa ei oteta huomioon jopääputkiston suuntaa suunniteltaessa.Voidaan myös esittää kysymys, onkotällainen rakenne sopiva sammutuslaiteputkistonyläpuolelle, kun se voi rakentensisällä syttyä ja palaa romahdusvaiheeseenniin, etteivät sammutuslaitoksensuihkl,lt pääse paloon käsiksi.Kotelopalkkien sisällä poikittain olevatvaneerituet, joissa on aukkoja tuuletuksenmahdollistamiseksi, ovat hankaliasammutettaessa. Suihkulla eipääse pitkälle »sisään» . On kyseenalaista,jaksaako kevytvaahtokaan tunkeutuaemo poikkiesteiden takia kotelopalkinpäästä päähän.Erityisrakenteeksi lienee myös katsottavarakenne, jossa laatan päällä olevaansolumuovikerrokseen on liimaamallakiinnitetty huopakate. Tällaisestaon sisäasiainministeriön lausunto,jonka mukaan räystäslinjall tarvitaantietty suojaetäisyys, minkä alueella onkäytettävä palamatonta eristystä (kuva4). Lisäksi on eristyskerros katkaistavapalama ttomalla eristyskerroksellaosastoivien seinien kohdalta. Suuripinta -alaisissa katoissa on syytä jakaaeristys kenttiin, jolloi'). suotavana voidaanpitää jakoa noin 1 000 m2:n taijonkinverran suurempiin. Korkkieristekerroksiinvoitaneen soveltaa 9amojasääntöjä.Profiiliteräsrakenteet ovat yläpohja-vesikattorakenteinayleisiä. Profiloituteräs alapintana muodostaa samalla»sekundääripalkiston». Lämmön eristeenätämän päällä sallitaan lähinnävain a-Iuokan lämmöneristyskerros,jonka päälle tulee yleensä huopakate.Vaahtomuovin käyttäminen eristysmateriaaleinatässä ratkaisussa ei ole sallittuapaitsi E-Iuokan rakennuksessa.D- ja C-Iuokan rakennuksessa voitaneenkäsittääkseni yhdistelmä: profiiliteräs,a-Iuokan mineraalivillaeristys ja. siihen liimattu huopakate hyväksyäb 1/4-luokan suojaverhouksella suojatunc-luokan yläpohjan sijasta. Rakenteessaei ole palava-aineisia tarvikkeitamuuta kuin kattohuopa. Rakenneluonnollisesti sortuu lämpötilan noustessariittävän korkeaksi mutta kunpääkannattimet pysyvät ylhäällä, eipitkien teräslevyjen sortuminen tapahtunekovin äkillisesti vaaraa aiheuttaen.Runsaalla savunpoistolla pystytäänlisäksi lämpötilan nousua hillitsemäänpaljolti.'388PALONTO RJUNTA 1973:6

SammutusvaikeudetEdellä esitetyt ja monet muut keveätyläpohja-vesikattoyhdistelmät vaatisivatsammutusta aj atellen tutkimista japohtimista, jotta saataisiin parhaitenniille sopivat sammutusmenetelmätselvitetyiksi. Ratkaisut, joissa tulimahtuu liikkumaan mutta sammuttajateivät, ja joissa lisäksi suihkuilla ei ulotutapalopesäkkeisiin, tai joissa jo palokunnantullessa palaa tuhat tai tuhansianeliöitä ruodelaudoitusta, merkitsevätyleensä sitä, että myös yläpohjanalapuolella on nopeasti täysi palo.Myös ne yläpohjat, joissa on kevyestipaikallaan olevia mineraalivillalevypintoja,vaahtomuovipintoj a ohuenkuitulevyn päällä (vain E-rakennuksessa)tai muita pintoja, jotka eivät kestäaskeleen painoa, asettavat rajoituksensammuttajille, vaikka ullakon korkeusmuuten olisi riittävä liikkumiseen.RäystäätPk-päätöksen määräys räystäästä, jonka»tulee estää palon leviäminen ullakolle-» (A- ja B-luokka) on sanatarkastiotettuna jotensakin mahdoton toteuttaa,kun ullakon tulee olla tuulettuva.Rakoa, josta normaalilämpöinentuuletusilma pääsee läpi, mutta ulkoseinääpitkin nousevat liekit ja kuumuuseivät, en ole keksinyt enkä olesanut apua viisaammiltakaan. C-luokanrakennuksen räystäsratkaisu on jätettypaloluokitustiedotuksessa annettavaksi,mutta tätä ei toistaiseksi oleannettu.Ainoa yksinkertainen »lääke » onkäsittääkseni se, että jo mainittu ullakko-onkalonkatkaisu ulotetaan myösräystään katkaisevaksi, jolloin tuuletusraostaon liekeillä ja kuumuudellaedelleen pääsy ullakko-osaan, muttavain rajoitetulle alalle. Nimenomaankoteloräystäiden kyseessä ollen on katkaisunoltava koko kotelon peittävä(kuva 6). Muutenhan kuumuus ja liekitleviävät räystään sisällä koko julkisivunpituudella ja edelleen ullakonkaikkiin osiin.»Viipaloidun ullakon» palaessa voidaanpalon leviämistä estää avaamallakattoa lokeron kohdalta ja sen lisäksiviereisten lokeroiden kohdalta, jolleinäihin päästä muuten varmistamaankatkaisukohdan pitävyyttä (Kuvat 7aja7b). Näin on mahdollista saada räystäänkinkautta leviävä palo rajoitetuksivain suppeaan osaan rakennusta. Muutense leviää ullakoIta keveitten yläpohjarakenteidenläpi sellaisiinkin alapuolisiintiloihin, jotka ovat kerroksenmuista tiloista tehokkaasti osastoiduinrakennusosin erotettuja. 0390Lääninpalotarkastajapalopäällikkö Matti SinisaloLääninpalotarka stajanhavaintoja Kokkolanöljyvarastopalosta614.84 1.41.002.7 1Näin jälkikäteen lähtiessäni purkamaanmuistikuvia ja havaintoja Kokkolanpalosta moni yksityiskoht-a onhäipynyt muistista, mutta taas toisaaltakOkonaiskuva on ehkä selkiintynyt.Palohan oli rajuudeltaan mittavampia,mitä maassamme on sattunut, ja kokemuksetpalavien nesteiden suurpaloistaolivat melko olemattomia.Toimenpiteet VaasassaToukokuun 23. päivän aamuna jälkeenklo 04.30 soi allekiljoittaneen puhelinja päivystävä palomestari ilmoitti Kokkolastatulleen seuraavan sisältöisenpalohätäpu . elun: » Kokkolan palopäällikköSulo Olander pyytää kaiken mahdollisenvirka-avun, mitä lääninpalotarkastajapystyy antamaan. KokkolanEsso:n öljysatama on ilmiliekeissä.» Ilmoitinvälittömästi saapuvani alas toimistoon,missä päätimme pitää lyhyenneuvottelun siitä, mihin toimenpiteisiinon ryhdyttävä ja missä järjestyksessäapua voidaan antaa. Ensimmäiseksikatsoimme, että palopaikalle onlähetettävä mahdollisimman paljonvaahtonestettä ja toiseksi pumppu- jaletkukalustoa. Hälytimme Vaasassaolevien vaahtonestevarastojen hoitajat,kuljetukseen tarvittavia kuorma-autojasekä palokunnan suorittamaan kuormaustyötvarastoalueilta, joita sijaitsiöljysatamassa, lentokentällä ja itse paloasemalla.Samalla otimme yhteydenOulun hälytyskeskukseen ja pyysimmesieltä vaahtonestettä, järeämpää kalustoaja Oulun sekä Rautaruukki Oy:nvakinaisia palokuntia avuksi. Yhdessänäiden toimenpiteiden kanssa yritinsaada yhteyttä osastopäällikkö E. länteeseensisäasiainministeriöön, muttateknisten lakko aiheutti suuria vaikeuksia.Tällöin soitin palopäällikköR. Alholle Helsingin palolaitokseen.Hän ryhtyi oitis toimimaan ansiokkaastiyhdysmiehenä ja sai hoidettuatiedot ministeriöön, jolloin pantiinalulle suurimittaiset sammutusainekuljetukset.Informoin tilanteestamyöskin maaherra M. Viitasta.Hälytyskeskuksen tehtäväksi annoinhälyttää kaukoapuna Pietarsaaren, Seinäjoenja Vaasan alueelta sopiviksikatsotut palokunnat. Tämän jälkeenolimme jatkuvassa yhteydessä Kokkolanhälytyskeskuksen ja ministeriönkanssa.Kello kymmenen maissa, tilanteenollessa erittäin kriitillinen ja jatkuvienhälyttävien uutisten virratessa Vaasaan,katsoin, etten enää voi hallita tilannettaVaasasta käsin.. Tilanne ja toimenpiteet KokkolassaSaavuttuani palopaikalle oli näky suhteellisenlohduton, ja kokonaiskuvansaaminen oli aluksi vaikeaa. Poliisitolivat eristäneet alueen erittäin tehokkaasti,joten asiaan kuulumattomista eitällä kertaa ollut haittaa.Suoritimme palopäällikkö S. Ölanderinsekä palomestari K. Ölanderinkanssa välittömästi tilannetiedustelun,jonka aikana he raportoivat tapahtumatja siihenastiset toimenpiteet. Paikallaoli myös muutamia »asiantuntijoita», jotka esittivät omia taktillisiaratkaisujaan, joita oli kuitenkin mahdotontatoteuttaa. Yritin saada käsiinitodellisia palavien nesteiden palojenasiantuntijoita, mutta huonolla menestyksellä.Ainoastaan Helsingin lentoasemanpalopäällikkö E. Evinen taljosikokemuksensa sammutustyön johdonkäytettäväksi.Taktillisessa palaverissa päätimmejatkaa ja tehostaa siihenastisia toimenpiteitä,suojella syttymättömiä säiliöitäja antaa sen palaa, mikä oli syttynyt.Samalla päätimme hillitä vallipalonvoimaa helpottaaksemme suojelustehtävissäolevien miesten asemaa. Tämäepäonnistui kuitenkin puutteellisistavälineistä ja sammutusaineiden vähyydestäjohtuen. Vaikeimpiin ja uhanalaisimpiinpaikkoihin käskin sijoittaapalokunnat, joilla oli suurin kokemusmittavampien palojen sammutuksessa.Heti alussa havaittiin järeän sammutuskalustonja sammutusnesteiden puutesekä vesihuoltokysymyksen aiheuttamatsuuret vaikeudet. Koko Vaasanläänistä ei löytynyt kyllin järeitä vaahto-ja vesitykkejä lukuunottamatta lentokenttienvaahtoautoja. läreätä kalustoajouduimme peräänkuuluttamaanaina Helsinkiä, Oulua ja Poria myöten.Onneksi lentorahtina ja RautaruukkiPALONTORJUNTA 1973 :6

Oy:n palokunnan mukana saimme kokoonkymmenkunta tykkiä, joilla saimmej äähdytettyä säiliöitä n:o 406, 446ja 447, tosin melkoisena uhkayrityksenä.Esimerkiksi säiliön n:o 447 jäähdytyksessäoleva sammutusmiehistö joutuikoko aj an luottamaan vaahtovallinpitävyyteen. Jos se olisi pettänyt, olisivat seuraukset saattaneet olla arvaamattomat.Loistavasti hoidetuista vaahtonestekuljetuksistahuolimatta tilanne oliusean kerran aivan hiuskarvan varassa.Viimeistä vaahtonesteastiaa tyhjennettiinmitä suurinta säästäväisyyttä noudattaenkun vaahtonestettä tuova tankkiautoaj oi Esso:n portista sisään pelastaentilanteen.Kuten niin usein aikaisemminkinpalon tuntuessa olevan voitetun, jokupieni yksityiskohta aiheuttaa uudenkriisin. Niin myös Kokkolassa kävi.Viimeisen säiliön n:o 345 sammutustuotti lopuksi suurimmat vaikeudet jatilanne näytti aivan viime hetkellä luisuvansammuttajien käsistä toisen palopäiväniltana klo 20.00 vaahdonpuutteentakia. Tiesimme, että osastopäällikköJänne oli vaikeuksista huolimattaonnistunut päivällä hankkimaanvielä 4 500 kg:n erän vaahtonestettä jatämä oli matkalla kohti Kokkolaa. Kokoiltapäivän sammutusmiehistö olionnistunut pitämään vallin sisällä olevanpalavan nesteen sammuksissa viimeisensäiliön palaessa valvonnan alaisena.Sen sammuttamiseen ei ollutmahdollisuuksia kovan kuumuuden jaylöspäin suuntautuvien voimakkaidenilmavirtojen ja sisäänpainuneen katontakia. Lisäksi meillä ei ollut sen sammuttamiseentarvittavaa soveliasta välivaahtoa.Tällöin heikko vaahtomattopääsi irtaantumaan säiliön kyljestä jaallas syttyi palamaan. Onneksi jäljelläoleva vaahtoneste riitti juuri ja juuriheikon maton muodostamiseen. Tällöinsaapui viimeinen Neste Oy:ltä saatuvaahtonestelähetys portista. Samoinruotsalainen paloalan lähetystö hankkiUumajasta erän »allround»-vaahtoajolla pystyimme sammuttamaan viimeisensäiliön nostola ' va-autoa ja vaahtosinkojakäyttäen.Tämän viimeisen sammutusoperaationyhteydessä määräsin ko. säiliönympärille aj ettavaksi riittävän korkeanja noin 5 m leveän hiekka vallin, jolloinpalo ei pääsisi etenemään enää kohtisäiliötä n:o 447. Samalla näin muodostuvapienehkö allas tuli toimimaan säiliöstän:o 34() valuvan bensiinin haihdutusaltaanasiihen asti, kunnes lopullisiinsaneeraustoimenpiteisiin voitiinryhtyä.* * *Varsinaisiin sammutustaktillisiin ja-teknillisiin kysymyksiin ei tässä yhteydessäole paljon mahdollista puuttua.392Lääninpalotarkastajan asemasta, velvollisuuksistaja oikeuksista suurpalonsattuessaLääninpalotarkastajan tehtävänä onpalolain mukaan toimia hallinnollisenaneuvonantajana ja kuntien palotoimenvalvojana. Lisäksi hänen on ryhdyttävätarvittaessa toimenpiteisiin Palolain20 §:ssä mainitun sammutusavun antamiseksi.Nämä toimenpiteet eivät riitänykyisin, kuten Pohjois-Suomen lukuisatsuurmetsäpalot ja Kokkolan säiliöaluepaloovat osoittaneet. Tämänkokoisten palojen johtaminen edellyttääainakin allekiljoittaneen mielestä,että lääninpalotarkastajan on saavuttavaitse palopaikalle ja saatava tavallatai toisella valtuudet palon yleisjohtoon.Kuntien palopäälliköiltä ei voitanevaatia, että he liikuttelevat sammutusjoukkoja,jotka on koottu koko läänin,ehkä useammankin läänin alueelta.Tällaisessa suurpalossa kunnan palopäälliköntehtäväksi riittänee kentänjohtaminen ja toiminta sammutusesikunnassayhdessä asiantuntijoiden japalon yleisjohtajan kanssa, joista viimemainittukuulunee lääninpalotarkastajantai aluepalopäälliköiden tehtäväkenttäänriippuen palon laajuudesta.Edelläolevasta johtuen olisi mitä pikemminlääninpalotarkastajan viratsaatava vakinaistettua, sillä nykyinenmenettely, läänin pääkaupungin palopäällikköhoitamassa erästä turvallisuussektorinpäävirkaa oto:na, ei annamahdollisuuksia kehittää läänin palotointa ja pelastustointa sille tasolle,kuin sen on oltava. Oman kaupunginpalo- ja pelastustoimi vaatii kyllä kaikenaj an ja energian.Mikäli lähdetään siitä, kuten mielestäniehdottomasti pitäisi, että tulevatpäävirkaiset lääninpalotarkastajat ryhtyvätsuurpalbissa ja muissa palotoimentoimialaan kuuluvissa suuremmissaonnettomuus- ja vaara tilan teissajohtamaan toimintaa onnettomuusalueelta,on heillä ehdottomasti oltavaperusteellinen palon tOljuntakoulutus ja-kokemuskin. Lääninpalotarkastajanvastuu- ja velvollisuuskysymykset näissätilanteissa tulisi myös selvittää jasaattaa lakisääteiselle pohjalle.Esim. Kokkolan tapauksessa, kunko. kaupungin palopäällikkö pyysikaikkea sitä virka-apua, mitä lääninpalotarkastaja pystyy antamaan, allekirjoittaneenoli vaikea nopeasti ratkaista,kuinka suuret valtuudet lääninpalotarkastaj alla on suurpalon sammuttamisessaja kuinka korvauksiin ja kustannuksiinmyöhemmin laskujen selvittelyvaiheessasuhtaudutaan . Tällaisetseikat eivät enää tulevaisuudessa saaolla suuronnettomuuden alkutilanteenjohtamisen esteenä.Lisää järeätä sammutuskalustoa javaahtonestevarastoja tarvitaanVuonna 1971 palavien nesteiden varastojenpalontorjuntatoimikunta antoimietintönsä palavien nesteiden suurtenvarastojen palontorjunnan tehostamisesta.Ikävä kyllä toimikunnan mietintöei ole tuottanut käytännön tulosta,vaan ainakin yksi varastoalue paloi,ennen kuin kunnollista organisaatiotaja suunnitelmaa oli saatu aikaan.Kuten jo aiemmin olen maininnut,Kokkolan palon sammutuksessa suurinvaikeus oli järeän sammutuskalustonpuute ja riittävän sammutusvaahtonestemääränsaaminen palo paikalle. Samoinsammutusvesihuoltokysymys olivaikeaa, koska jäähdytykseen ja sammutukseenkäytetty vesi oli pumpattavaauto- ja moottoriruiskuilla pitkiämatkoja normaaleja kolmei1 tuumanletkuja käyttäen. Myös vedensaantiinon emo toimikunta kiinnittänyt huomiotamietinnössään.Edellä olevien tapaisten peruspuutteidenpoistamiseksi olisi- sopivien keskuspaikkojenpalokuntien kalustotilojenyhteyteen tai välittömään läheisyyteenperustettava järeämmän sammutuskaluston,letkukaluston, pika putkikalustonsekä vaahtonesteiden varastot,eräänlaiset valtion varoin toteutetutvarmuusvaras tot.Samoin valtiovallan olisi kiinnitettävähuomiota pelastus tehtävissä tarvittavantehokkaamman ja järeämmänpelastuskaluston hankintaan sopivienkeskuspaikkojen palokuntien varastojenyhteyteen - tämä senkin vuoksi,että palotoimi on nyt muuttumassamyös virallisesti palo- ja pelastus toimeksija joutunee vastaamaan myös lisääntyvistäpelastuspalvelun alaan tähänasti katsotuista tehtävistä. Edellätarkoitettu palo- ja pelastuskalusto onedullista sijoittaa suurempien palokuntienyhteyteen, koska sen kunnossapitoei tuottaisi suuriakaan vaikeuksia jakoska tarvittava käyttökoulutuskin olisihelpommin ja tarkoituksenmukaisemminjärj estettävissä. Täällä se olisimyös parhaassa mahdollisessa hälytysvalmiudessa.Hälytyskeskusten valmius paremmaksiSamoin olisi laadittava maan kaikistapalokunnista, niiden hallussa olevastakalustosta, eri alojen sopivista asiantuntijoistajne. rengaskirjan muotoonyksityiskohtaiset selvitykset puhelinnumeroineen,joita tietoja voitaisiin tehokkaastikäyttää hyväksi suuronnettomuuksissa.Esimerkiksi Kokkolan tapauksessanähtiin, että suuret etäisyydeteivät ole ratkaisevia, kunhan kuljetuskysymyksetjärj estetään nopeasti jatehokkaasti.PALONTORJ UNTA 1973 :6

Havaintoja säiliöalueen rakenteellisistaja sammutusteknillisistä puolistaOy Esso Ab:n Ykspihlajan öljyvarastoalueoli siinä mielessä ihanteellinen,että tälle alueelle oltiin rakennettu vain15 säiliötä, jotka olivat melko etäällätoisistaan. Samoin vallituksiin oli kiinnitettyhuomiota, mutta palon aikanasaatiin havaita, että yksinkertainen betonivalliei kestänyt palossa kehittyväävaltaisaa lämpöä, vaan se murtui. Ehkävallitus, joka olisi rakennettu betonistaja maasta olisi paremmin pi tänyt ja estänyt nesteiden virtaamisen valli tuksestatoiseen. Edelläolevasta johtuenon, mikäli vastaava palo sattuu syttymään,heti alkuvaiheessa hankittavapalopaikalle riittävän suuret puskutraktorittai kauhaajat sekä hiekkaa ja. täytesavea, kuten Kokkolassa tehtiin,jotta vältytään vakavalta palon leviämiseltä.Samoin tulisi kiinnittää huomiotasiihen, että yhden vallituksen sisäänei rakennettaisi liian monta säiliötä.Myös UI-luokan palavan nesteensäiliöt tulisi ympäröidä riittävän korkeinvallein.Mikäli allaspalo pääsee syttymään,putkistot ovat alueen heikoin kohta.Esimerkkitapauksessa putket murtuivatja venttiilit sulivat heikoimmiltakohdin, jolloin neste pääsi virtaamaanvallin sisälle kiihdyttäen paloa rajullavoimalla. Samalla aiheutui sekundäärivahinkojamaahan imey.t yneiden nesteidenmuodossa.Vaahtoputkistoista ei tässä palossaollut mitään hyötyä. Ensiksi niidenpäät olivat aivan liian lähellä säiliöitä,jolloin oli mahdotonta kuumuudenvuoksi liittää niihin letkut. Toiseksi netuhoutuivat allaspalossa, jolloin allekirjoittaneenmieleen heräsi aj atus,miksi niitä ei voitaisi vetää vallien sisäpuolellamaanalaisina aina säiliöidenalle. Samalla niiden päät tulisi olla ainakin50--100 metrin päässä säiliöistä.Tällöin niitä voitaisiin käyttää ehkätoden tullen hyväksi.Ainakin tämän palon sammutustaktiikkatähtäsi syttymättömien säiliöidensuojaamiseen ja jäähdyttämiseen.Tehtävä oli vaikea ja vaarallinen puutteellisestavesitykkikalustosta johtuen.Mikäli näihin säiliöihin olisi ennaltarakennettu vesivaleluputkistot, olisiniiden jäähdyttäminen ollut monin verroinhelpompaa ja säästytty moneltavaikealta ratkaisulta. Tämä siitäkinsyystä, että UI-luokan palavan nesteentiedetään olevan vaikeammin syttyvääja siten helpompaa suojata, mutta mikälitällainen säiliö syttyy, ovat seurauksetennalta aavistamattomia ylikuohumisestajohtuen.Jatkuu s. 409Toimistoinsinööri j'v[auno RönkkömäkiVesihallitus, valvontatoimistoVesiensuojelunäl

Pa lomestari Martti NarvanneJOHTOKESKUSAUTONTOIMINNASTAKOKKOLAN PALONYHTEYDESSÄ614.847.8.Keväällä 1973 käyttöön otettu Helsinginpalolaitoksen johtokeskusauto oliOy Esso Ab:n tuontivaraston palonsyttyessä matkalla Helsingistä Ouluun,missä autoa oli tarkoitus esitellä paloalanluentopäivillä. Tieto Kokkolan tu­Ii palosta saatiin johtokeskusautoonaj on aikana yleisradion aamu-uutisista.Klo 06.30 Ouluun saapunut johtokeskusauto oli Oulun teknillisellä oppilaitoksella,kun klo 10.25 Oulun palolaitosvälitti autolle seuraavan hälytysilmoituksen:»lohtokeskusauton ilmoittauduttavapalopäällikkö SinisalolIe Ykspihlajansatama-alueella ja ilmoittautumisenjälkeen otettava puhelinyhteys Helsinkiinapulaispalopäällikkö Lehtiseen.»J ohtokeskusau to lähti välittömästiKokkolaan.Valtakunnallisella palokana vallaotettiin radioyhteys Oulun kaupunginpalolaitokseen kello l 0.40J?u}_1l_n palolaitoksenhälytyskeskus antoi lisätietojatulipalosta sekä ilmoitti Oulun palolaitoksenlähettävän myös yksiköitäänKokkolaan,Matkan aikana kokeiltiin radioyhteyttäRautaruukin palokuntaan jaRaahen palolaitoksen valtakunnallisellapalokanavalla. Kuuluvaisuus molempiinsuuntiin oli hyvä.Lähestyttäessä Kokkolaa yritettiinvaltakunnallisella palokanavalla radioyhteyttäKokkolan palolaitoksenhälytyskeskukseen, mutta Kokkolantukiasema toimi omalla toimintakanavallaaneikä yhteyttä saatu.Poliisiradiolla otettiin yhteys Kokkolanpoliisilaitoksen tukiasemaan japyydettiin opastusta palopaikalle. Poliisinpartioauto opasti palolaitoksenjohtokeskusauton sovitusta paikastasuoraan palopaikalle.400Vaasan läänin maaherra Martti Viitanen seurueineen tutustui palopaikalla käydessään myösjohtokeskusautoon. Henkilöt vasemmalta alkaen lääninneuvos Henrik Palomäki, Ou"tokum­" pu Oy:n Kokkolan tehtaiden tekn. joht. Dl Paavo Karttunen, Vaasan läänin poliisitarkastaj aPaavo Mustonen, palopäällikkö Sulo Ölander, lääninpalotarkastaja Matti Sinisalo (selin kameraan),maaherra Martti Viitanen, eläkkeellä oleva Vaasan kaupungin palopäällikkö ja lääninpalotarkastajaAllan Lax sekä palomestari Martti Narvanne. - Palotilanteen aikana otettuvärikuva Helsingin palolaitoksen johtokeskusautosta sivulla 337. Auto esitelty Palontorjunta-Iehdennumerossa 1972:9.Johtokeskusauto palopaikalla10htokeskusauto saapui palopaikalleklo 12.50. Yksikköä varten oli varattupaikka tuontivaraston portin lähistöltä.10htokeskusauto ja sen henkilöstö ilmoittautuisammutustyönjohdon käytettäväksi.10htokeskusauton n:o 10henkilöstön muodostivat palomestariMartti Narvanne sekä viestittäjät, palomiehetRainer Pihlainen ja VeikkoKylänpää. Kokkolan palolaitos asettijohtokeskusauton yhteysmieheksi javiestittäjäksi palomies Harri Sundqvistin,joka toimi tässä tehtävässä kokotoiminnan aj an. 10htokeskusauton henkilöstöei osallistunut johtamistoiminnanpäätöksentekoon, ainoastaan määräystenviestittämiseen sekä tiedotustenvastaanottamiseen ja välittämiseen.SähkövirtaJohtokeskusauton tarvitsema sähkövirtaotettiin sähköverkosta auton kaapeleilla.Sähköjohdon selvittämisessäavusti Kokkolan palolaitoksesta palomiesJansson. Sähkövirran saannissa eitapahtunut keskeytystä koko toiminta-aikana.RadioyhteydetJohtokeskusauton aloitettua toimintansasammutustyön johtopaikkana javiestikeskuksena määräsi sammutustyönjohtoKokkolan palolaitoksen tukiaseman(hälytyskeskus) ja kaiken toimintapaikallatapahtuvan radioliikenteensiirtymään valtakunnalliselle palokanavaIle.Radioyhteydet toimivatkoko aj an moitteettomasti eikä viestityksessäkoko toiminnan aikana ilmennytepäselvyyksiä, vaikka radioliikenteeseenosallistui lukuisten palokuntienyksiköitä.Johtokeskusauton poliisiradiolla välitettiinsammutustyönjohdon viestejäKokkolan poliisilaitokselle ja poliisienajoneuvoasemille. Poliisiradion välitykselläseurattiin mm. tulipalopaikallematkalla olleiden vaahtonestettä kuljettaviensäiliöautojen matkan edistymistä.Merivartiolaitos huolehti varastoalueensataman puomituksesta öljyvahinkovaaranvuoksi. Sammutustyönjohtopiti yhteyttä merivartiolaitoksentukiasemaan ja alukseen, jolloin johtokeskusautonradioyhteys merivartiolaitokseenoli ainoa sammutustyönjohdonja merivartiolaitoksen välinen suorayhteys.Puhelinyhteydet10htokeskusauton puhelinkeskus yhdistettiinkahdella puhelinkaapelillaEsson tuontivaraston konttorirakennuksenpuhelinpistokkeisiin. Yhteyttäei saatu toimimaan. Seuraavaksi toinenkaapeleista yhdistettiin lähistöllä sijaitsevanasuintalon puhelinpistokkeeseen.Asuintalosta oli asukkaat evakuoitu.Todettiin, ettei suoraa yhteyttä puhe­Iin verkkoon saatu, vaan että numerooli jonkun keskuksen alanumero. Kokkolanpalolaitoksen hälytyskeskuksenkautta tilattiin paikalle Kokkolan puhelinyhtiönasentajat ja he yhdistivätjohtokeskusauton puhelinkeskuksensuoraan verkkoon.Puhelinvaihteessa ja toisaalta johtokeskusautonkeskuslaitteessa oli toimintahäiriöitä.Osa puheluista saatiinkuitenkin läpi. Sivulle 409PALONTORJ U NTA 1973:6

JOHTO KESKUS . . . Sivulta 400Seuraavana aamuna kello 07.30 tilattiinpuhelinyhtiön asentajat uudelleenpaikalle ja he antoivat johtokeskuksenkäyttöön puhelinkoneen, jokayhdistettiin johtokeskusauton puhelinkaapeleillapuhelinverkkoon. Tämänjälkeen toimi myös johtokeskuksen puhelinvaihteeseenyhdistetty toinen linja.10htokeskusautosta soitettiin useitapaikallispuheluj a Kokkolan alueelle.Mainittakoon, että suuri osa muonitushuollonviesteistä hoidettiin puhelinyhteyksillä.Sammutustyönjohto tilasiuseita palohätäpuheluja mm. Vaasaan,Raaheen, Ouluun ja Helsinkiin. Samoinvastaanotettiin johtokeskuksessauseita paikallis- ja kaukopuheluja. 10htokeskusautonpäällikkö raportoi tilanteestaHelsingin palolaitokselle palohätäpuheluina.SäähavaintolaitteetSäähavaintomittaristo asetettiin välittömästitoimintakuntoon.Tuulen suunnan ja nopeuden muutoksistailmoitettiin välittömästi palopäällikköSinisalolle. Todettiin tiedoistaolevan hyötyä sammutustyönjohtajille.Muu toiminta1 ohtokeskusau ton toimintaan kävivättutustumassa Vaasan läänin maaherraMartti Viitanen seurueineen sekä lukuisastieri kaupunkien paloviranomaisiasekä eri palolaitosten henkilökuntaa sekä virallisella luvalla paloalueellaliikkuneita muita henkilöitä.Sammutustyönjohto piti johtokeskusautossauseita tiedotustilaisuuksialehdistön ja radion edustajille.10htokeskusauton suojavaatteitakäyttivät sekä lehdistön edustajat ettämonet muut asianomaisella luvalla paloalueellaasioineet henkilöt.Toiminnan päättyminenPalopäällikkö Sinisalo ilmoitti1973-05-24 klo 15. 10, että johtokeskuslopettaa toimintansa ja voi poistuatulipalopaikalta. Irrottautuminen kesti40 minuuttia. Auto ei ollut vielä lähtenytKokkolasta, kun kello 20. 15 Kokkolanpalolaitos kutsui radioteitse valtakunnallisellapalokanavalla johtokeskusautonuudelleen palopaikalle. 10htokeskusautoaei kuitenkaan enää määrättyvarsinaiseen toimintaan ja uhkaavanuudelleensyttymistilan selvittyä sevapautettiin klo 21.30. 10htokeskusautolähti välittömästi Helsinkiin ja saapuiErottajan paloasemalle seuraav.anaaamuna kello 05.00.PALONTORJ UNTA 1973:6Johtokeskusauton toiminnantehostaminenKokkolan tulipalosta saatiin arvokkaitakäytännön kokemuksia johtokeskusautontoimintamahdollisuuksista. Palolaitoksessalaadittu toiminnan perussuunnitelmaja johtokeskusauton viesti-ym. välineet todettiin tarkoituksenmukaisiksi.1älkeenpäin on auton toiminnastalaadittu palopäällikölle raportti ja siinäesitetty yksityiskohtaisesti mm. havainnotauton kehittämistarpeista. Monetpuutteista poistettiin heti ja muidenkinpoistamiseksi ryhdyttiin toimenpiteisiin.Viimeksi mainituista mainittakoon:- johtokeskusauton viesti-, säähavainto-ja toimenpidekirjanpidon aikaansaaminen,- puhelinkeskuksen toimintahäiriöidenvaralta lisäpuhelinkoneiden (2kpl) hankinta,- kartastojen täydentäminen,- lääkärin käyttöön tarkoitetunensiapupakin hankinta ja- siirrettävien ilmoitus taulujenhankinta.Lisäksi todettiin autossa tarvittavankasettinauhurityyppinen anelukonesanallisia muistiinpanoja ja tarvittaviaasiantuntija- ja todistajalausuntoja vartensekä kirjoituskone.Radioyhteydet suuronnettomuudessatai -tulipalossaSuurissa tulipalo- tai onnettomuustapauksissatarvitaan käyttöön kaikkipalotoimen käytössä olevat 3 kanavaa.10htokeskusautoon tulisi sijoittaa 5 kplkannettavia 3 -kanavaisia johtoradioitaja niiden paristojen latauslaite.Kokkolassa liikennöitiin vain valtakunnallisellapalokanavalla ja tämä hidastuttivähäis.essä määrin viestitystoimintaa.Suuronnettomuuksien tehokas radiopuhelinviestitysedellyttää seuraaviasamanaikaisia radioiiikenneyhteysmahdollisuuksia:- yksi kanava (tavallisimmin palolaitoksentoimintakanava) johtokeskusautonja hälytyskeskuksen välistä yhteydenpitoasekä valtakunnan puhelinverkkoonyhdistettäviä radiopuheluj avarten,- yksi kanava (valtakunnallinenpalokanava) johtokeskuksen ja toiminnassatai reservissä olevien yksikköjensekä yksikköjen välistä ja sisäistä radioliikennettävarten sekä- yksi kanava (yhteistoimintakanava)johtokeskusauton ja sammutustyönjohtajanja tärkeimpien lohkojohtajienvälistä radioliikennettä varten.Tätä toimintakanavaa olisi Kokkolantulipalossa erityisesti tarvittu. 0L ÄÄ NIN PALOTARK . . . Sivulta 394Vesihuoltokysymykseen olen jomuutaman kerran viitannut. Mielestänitällaiselle alueelle tulisi perustaa kunnonpumppuasema riittävän suurineputkistoineen ja ulosottoineen. 10kainenvoi mielessään laskea kuinka paljonaikaa kul)Ju hukkaan, kun tällaisessapalossa joudutaan selvittämään useitakilometrej ä pääj ohtoja ja rantaan sijoittamaanainakin toistakymmentä paloautoaja moottoriruiskua. 10 yksistääntällaisen letkumäärän hankkiminenpalopaikalle on hankalaa ja aikaavievää.JohtokeskusautostaMutta ei niin paljon puutteita, etteiköjotain hyvääkin.Tavallisestihan suuronnettomuuksissamonet vaikeudet ovat liittyneetviestitykseen. Nyt radiopuhelintoimintasujui tilanteen aikana erittäin hyvin.Teknisten lakko haittasi puhelinliikennettämelko pahoin, mutta apuun s.aatiinOulussa sattumalta ollut Helsinginkaupungin palolaitoksen johtokeskusautohenkilökuntineen ja asiantuntijoineen.Auto oli tiettävästi ensimmäistäkertaa todellisessa suuronnettomuudessa,mutta siitä huolimatta henkilökuntahoiti oivallisesti kaikki sille annetuttehtävät. Sammutustyön johtoa helpottisuuresti tarkoituksenmukaisesti suunniteltujohtokeskus puhelin- ja radiopuhelinyhteyksineen.Samoin säähavaintoasemastaoli hyötyä kaluston sijoitteluaja siirtoj a silmälläpitäen. Palossasaatujen kokemusten perusteellatoivon, että tämänlaatuisia autoja saataisiinuseamman läänin käyttöön.Palosta saatava kaikki hyöty irtiLopuksi toivon, että Kokkolan palostaotetaan opiksi kaikki mahdollinen vastaisiasuurpaloj a silmälläpitäen. Olisipaneuduttava palotoimen puutteisiin jakehittämistarpeisiin niin valtion kuinkunnan palotoimen osalta. Samoin toivon,että valtion palo-opisto saa mahdollisimmanpaljon hyödyllistä materiaaliako. palosta, jotta siellä pystyttäisiinjärj estämään tämänlaatuistenpalojen ja suuronnettomuuksien koulutustilaisuuksiakäytännön harjoituksineen.Samalla haluan lausua kiitoksenikaikille niin välittömästi itse palonsammutukseen osallistuneille kuin kaikillejotka myötävaikutitte paloalueenulkopuolella onnellisen lopputuloksenaikaansaamiseen. 0409