Kohti valoa – Leville Onko kiva tulla töihin? - Kirkonpalvelijat ry

kirkonpalvelijat.fi
  • No tags were found...

Kohti valoa – Leville Onko kiva tulla töihin? - Kirkonpalvelijat ry

22008


Herran palveluksessaHerra, meidän Luojamme!Kiitämme sinua luonnon kauneudesta,jonka keskellä saammeparhaillaan elää. Anna meidänsaada uusia voimia luonnonläheisyydestä, kun katselemmekedon kukkia ja kuuntelemmelintujen liverrystä. Kiitoskauniista isänmaas ta! Kunannat meille uusia voimia, uudistamyös sisimpämme niin,että kuulemme Jo hannes Kastajankutsun parannukseen jauskoon: "Katsokaa: JumalanKaritsa, joka ottaa pois maailmansynnin!"”Minä kiitän Herraamme KristustaJeesusta, joka on antanut minulle voimaa.Kiitän häntä siitä, että hän katsoiminut luotettavaksi ja otti minut palvelukseensa”.Sanat kirjeestä Timoteukselleliittyvät paitsi kirkonpalvelijan arkityöhön,myös sattumoisin monellatapaa hetkeen, jolloin kirkon palvelijat– tarkoituksella tässä erikseen kirjoitettuna– kokoontuvat yhteen kouluttautumaanja virkistymään.Opinto- ja koulutuspäivät osuvat nimittäinApostolien sunnuntain jälkeiselleviikolle. Sunnuntain tekstit, joihinmyös yllä oleva katkelma kuuluu, puhuvatapostolien kutsumisesta ja opetuslapsentehtävästä laajemminkin. Tämäei ole mitenkään kaukana sen kysymisestä,mitä on toimia kirkonpalvelijana– tai kirkon palvelijana. Mikä siis onkristityn tehtävä, miten hän voisi omillatoimillaan täyttää saamansa kutsun?Vastaus on hämmentävän yksiselitteinen,tosin jokaiselle kristitylle ajoittainvaikea ymmärtää.Kristukseen nojaavassa uskossa tulevatkaikki teot yhtäläisiksi, niin ettätoinen on samanlainen kuin toinenkin.Niin kuin Martti Luther asiaa valaisee:”Kaikki tekojen eroavaisuus häviää,olivatpa ne suuria tai pieniä, lyhyitätai pitkiä, olipa niitä useampia tai harvempia.Sillä teot eivät ole otollisia itsestään,vaan uskon ansiosta, joka yksinja ilman erotusta on ja vaikuttaa kaikissateoissa, joka ainoassa, olkoonpaniitä kuinka paljon ja kuinka erilaisia tahansa.”Apostolien sunnuntain jälkeinen viikkoon otollinen kirkonpalvelijoiden opin-JuhannusJuhannusta vietetään SuomessaJohannes Kastajan syntymän muistoksi20.–26. kesäkuuta välisenä lauantaina.Vuoteen 1954 asti juhlaa vietettiinsen alkuperäisenä ajankohtana24.6.Johanneksen syntymäpäivä on sijoitettuajankohtaan kuusi kuukauttaennen joulua. Luukkaan evankeliuminperusteella enkeli, ilmoittaessaanMarialle Jeesuksen syntymästä,kertoi Johanneksen äidin Elisabetinolevan kuudennella kuukaudellaraskaana (Luuk. 1:26,36).to- ja koulutuspäiville. Meille jokaisellenimittäin kuuluu sen tietäminen, ettäKristus on katsonut myös meidät arvollisiksiosallistumaan työhönsä.Lämpimästi tervetuloa opinto- jakoulutuspäiville Leville ja Oulun hiippakuntaan– nauttimaan kesän, luonnonja Sanan virvoittavasta voimasta.Piispa Samuel SalmiJohannes Kastajan päivä tunnetaanjo 300-luvulta sekä kir kon itäisessäettä läntisessä perinteessä. KirkkoisäAugustinus viittasi Johannes Kastajanomaan sanaan: ”Hänen (Jeesuksen)on tultava suuremmaksi, minunpienemmäksi” (Joh. 3:30) ja yh distisen kesäpäivän ja talvipäivän seisauksiin.Päivät alkavat lyhetä Johanneksenjuhlan jälkeen, mutta joulusta,Jeesuksen syntymästä, valo alkaajälleen lisääntyä.3


Mittumaarin aikaan LevilläNiityt ja ojanvarret täynnä kulleroitaja metsäkurjenpovia, tienvarsia koristavatailakit ja niittyleinikit. Suopursuntuoksu leviää jängiltä. Hillankukat jokuihtumaan päin. Yöttömän kesän aurinkorakastaa näitä seutuja. Tunturienkuvajainen peilaa tyyneen järvenpintaan.Yön valo houkuttaa viipymäänja jatkamaan päivän puuhia. Tekeemieli kuljeskella tuntureissa, hengittääsuven tuoksua. Nähdä, miten riekonmarjatja kurjenkanervat kukkivat,kuunnella erämaiden syvää hiljaisuuttaja yölintujen kaihoisaa huutelua.Tässä ympäristössä te kirkonpalvelijatkokoonnutte kesäpäiville, sattumoisinjuuri vanhan juhannuksen aikaan.Mikäpä sen parempi aika lähteä kotimaisemista,tulla tänne Lapin kesäänviivähtämään, kohtaamaan toisia, jotkajakavat arjen kirkon palvelijoina.Kesä on meille pitkän pimeän ja vilunihmisille vahvojen tunteitten herkkääaikaa. Se on elämän ikävää ja ihmisenikävää, ystävien kohtaamisia, perheidenjuhlia, yhteyden iloa, se on kaihoaja pettymyksiä, joskus syvääkinsyvempää yksinäisyyttä. Mittumaarinkesässä on myös aavistus siitä, minkäniin usein kuulemme siunauskappelinhiljaisuudessa: ihmisen elinpäivätovat kuin ruohon. Ruoho kuivuu jakukkanen lakastuu. Kasvamisen aikaja luopumisen aika ovat usein liki toisiaan,ihmisen rosoinen sielunmaisemaja keskikesän kauneus usein kaukanatoisistaan.Mitä muuta Mittumaarin aikaan jaLapin suveen kuuluu? Vahvasti siinäsoivat suvivirren sävelet: ”Jo joutui armasaika ja suvi suloinen…” Luomakuntansakautta Luoja hoitaa meitäKirkko keskellä kylää –Marian kappelilapsiaan, sulattaa sielun routaa. Tuhlaavaloa ja kauneutta. Jollakin tavallajo nyt aavistan, että Levin kesäpäivienaamumessussa Marian kappeli täyttyysuvivirren sävelistä.Kesäpäivien ensimmäisenä päivänäon Johanneksen nimipäivä. Nimi kertoosiitä, että olen Jumalalle tärkeä.Johanneksen perheen ristiäisjuhlissakoettiin syvää kohtaamisen riemua,niin syvää, että pitkään mykkänä ollutisäkin löysi uuden yhteyden ja puhkesipuhumaan. Siinä ilon ilmapiirissä eitarvinnut selitellä menneitä, ei hävetäelämän epäonnistumisia. Ilo syntyi siitäkokemuksesta, että tällaisena minuthyväksytään, saan kuulua tähän joukkoon.Saan elää Jumalan maailmassaja omalla paikallani olla toteuttamassahänen suunnitelmaansa.On suuri ilo toivottaa Teidät, kirkonpalvelijat,ympäri Suomea tervetulleiksiKittilään ja Lapin yöttömään kesään.Kerttu VenäläinenKittilän kirkkoherraMarian kappeli vihittiin käyttöön20.9.1998. Ennen sitä ajatusoman kylän kappelista eli Sirkankyläläisten sieluissa yli puolivuosisataa. Marian kappeliinmahtuu 170 henkilöä. Tänään seon kyläläisille ja matkailijoille rukouksen,hiljentymisen, elämänihmettelemisen ja pyhän kohtaamisenpaikka. Kappelin toiminnastavastaa Kittilän seurakunta.Marian kappelissa on iltakirkkoja Pyhän ehtoollisen vietto jokakeskiviikko klo 20.00. Lisäksisiellä järjestetään har tauksia,musiikkitilaisuuksia ja kirkollisiatoimituksia. Kappeli on lähes päivittäinauki hiljentymistä ja tutustumistavarten. Siellä voi sytyttääoman rukouskynttilän ja viettäähiljaisen lepohet ken tai kuullapäivystäjän kertomana kappelinesittelyn.Pietarilainen taiteilija AndreiGennadiev on suunnitellut viisiosaisen,kristillistä symboliikkaasisältävän alttaritaulun. UrkurakentamoVeikko Virtasen urkujenjulkisivussa näkyvät revontulet.Professori, tekstiilitaiteilijaPäikki Priha on suunnitellut Mariankappe lin kirkkotekstiilit Lapinluonnon in noittamana. Kirkkohopeatja tekstiilit valmisti SacrumOy.Arkkitehti Hannele Arantolasuunnitteli kappelin rauhallisensisätilan hiljenty mistä ja mietiskelyävarten.4


Lämpimästi tervetuloa Lappiin!Hyvät Kirkonpalvelijat! Nyt on taasse aika vuodesta, jolloin kirkonpalvelijatkokoontuvat sankoin joukoin ympäriSuomen koulutuspäivilleen.Kokoontumispaikaksi on tällä kertaavalittu Kittilän Levi.Me täällä Lapissa olemme kovinotettuja kun olette päättäneet tulla juuritänne. Kesä on Lapissa mitä parhaintaaika erilaisille kokoontumisille ja tietystilomailuun.Yötön yö valoisuudellaan lumoaamonen kulkijan. Se vaikuttaa tenhollaanmyös meihin lappilaisiin saatikasitten etelän ihmisiin. Täällä ei silloinjuurikaan nukuta.Tätä kirjoittaissani toukokuun loppupuolella,näkyy monin paikoin vielälunta ja ylälapissa järvissä on jääpeite.Pihlaja ja Tuomi yrittävät availla lehtisilmujaan,mutta koivu ei vielä nimeksikään.Annas olla kun koittaa juhannus jakirkonpalvelijat kokoontuvat Leville onLapin luonto kauneimmillaan. Aurinkopaistaa läpi yön ja kullerot kukkivatkaikkialla toivottaen meidän kanssammeTeidät kaikki lämpimästi tervetulleiksiLapinmaahan.Mirja KaaretkoskiLapin alaosaston puheenjohtajaLEVISUMMITkongressi- ja näyttelykeskus 2008Levin uusi ylpeys on Koutalammenpäälle avattu kongressi- ja luontokeskus.Levi Summitin sijainti on eri koinen,maisemiltaan se on ai nutlaatuinenpaikka ja näky mät eturinteen päältäkohti Pallastuntureita tekevät myös kokoustiloistaentistä kiinnos tavammat.Plussaa on tietysti myös Levin sijainti,kun len tokenttä on lähellä ja alue onhelppo saavuttaa, siten voi daan kisaillamyös kansainvä lisistä kokousasiakkaista.Kokousasiakas voi suunnitellako kouksensa siten, että palaveriinpääsee vaikkapa sukset jalassa ja työtävoi yhtä näppärästi jat kaa pienen liikuntatuokionjäl keen. Eturinne avautuunimit täin kongressikeskuksen portailta.Keskukseen kuljetaan Eturinteenjuurelta näppärästi valmistuvalla uudellagondolil la, perille toki pääsee myösautolla Tuikun tietä pitkin.– Suurin haaste meillä on saattaa tilatnyt suuren yleisön tietoisuuteen, silläkokoustiloja maailma on pullollaan,mutta onko sitten vastaavassa paikassa?Muutenhan Levi on ideaali ympäristökansainvälisemmällekin joukolletapaamiseen, sil lä alueelta löytyy paljonmuu ta osaamista ja monipuolisiaoheisohjelmia, kertoo Levi Summitinjohtaja Teo Jeskanen.Isoon tilaan sopii kerralla 220 – 230henkeä ja tila on myös jaettavissa pienempiinosiin. Auditorio on jaettavissakahtia ja lisäksi siihen tulee siirrettäväkatsomo. Lattia saa taraflex-pinnan,joten sitä voidaan käyt tää myös liikuntaan,ei kuiten kaan pallopeleihin, muttase soveltuu vähän hiljaisemmille lajeillekuten joogaan, aerobi ciin ja stepjumppaan.Levi Summitin johtaja Teo Jeskanenideoi keskuksen olevan erityisenoi va paikka erilaisille tuotelanseerauksille,sillä mitä erikoi sempaan paikkaanja ympä ristöön palveluineen lanseeraussijoitetaan, sen helpompaa onmyös median saaminen pai kalle, ja seon oleellinen asia paikkaa valittaessa.Ihmetel lä ei pidä, jos tulevaisuudessaLevi Summit on valittu sattu moisinvaikkapa uuden F1-au ton esittelypaikaksi.Mutta Jeskanen toivottaa myösihan normaalit kokousvieraat ja kokouksettiloihin ter vetulleiksi, se on kuitenkinsitä perustoimintaa, miksi taloteh dään. Ravintolaosaan tulee 100:Ileanniskelutilat ja keväästä 2008 jo nämäpalvelut pelaavat.Kevään lopulla 2008 käynnis tyymyös Levi Summitin yhte yteen nousevanhotellin raken taminen. Aikaarakentamisel le on varattu reilusti ja hotellion valmis vuoden 2009 Levin maailmancupiinmennessä.Hotelliosasta tulee komea, kaikkiaan8 kerrosta, raken nus sijoittuu alhaaltakatsoen kongressikeskuksen taakselä hemmäksi tietä. Rakennuksen muotoon alppimainen, joten vaikka korkeuttalöytyy, niin mitään pilvenpiirtäjääsinne ei synny. Huoneita hotelliin valmistuu200 - 240 kappale.5


OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄTLevillä 24.– 25.6. 2008– kohti valoa –TIISTAI 24.6.20088.00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit* Hotelli Levitunturi9.30 Kesäpäivien avaus* Kokouskeidas* Puheenjohtaja Kaarina Yli-Somero* Juhlatoimikunnan puheenjohtajaMirja Kaaretkoski* Kirkkoherra Kerttu Venäläinen* Hiippakuntadekaani Niilo Pesonen* Jutarinki – kansantanssiryhmä10.30 Kirkonpalvelijain työnohjaus* Sirkku Eho, rovasti, työnohjaajaRinnakkaisluento:Strategista pohdiskelua –Kirkkomme tulevaisuuden kehityssuuntia* Ilkka Mattila, Kirkkopalvelut ry, johtaja12.00 Lounas* Hotelli Levitunturi13.00 Kirkon talous ja henkilöstön tulevaisuuskirkon rakennemuutoksessa* Risto Voipio, kirkkoneuvos* Ritva Rasila, SVTL:n toiminnanjohtaja14.30 Kahvit* Hotelli Levitunturi15.00 Suntion ammattitutkinto – hyvä nykyiselläänvai työelämän todellisuutta vastaamaton?* Jyrki Lumiainen, puheenjohtajaSuntion tutkintotoimikunta16.00 Gondolihissi – käynti Levitunturilla* Käynti Koutalaen päällä, tutustuminen Levinkongressi- ja luontokeskukseen17.30 Päivällinen* Hotelli Levitunturi18.30 Vuosikokous* Hotelli Levitunturi, Kokouskeidas20.00 Kylpylänkäyttömahdollisuus* Hotelli LevitunturiKESKIVIIKKO 25.6.20089.00 Messu* Marian kappeli,Mariantie 2* Saarnaa piispa Samuel Salmi10.30 Valokuvaus* Kappelin edustallaKirkkokahvit* Hotelli Levitunturi11.30 LuentoKirkonpalvelija tänään* Hotelli Levitunturi,Kokouskeidas* HiippakuntadekaaniNiilo Pesonen13.00 Työpaikkakiusaaminenseurakunnissa* Pastori Sari ArponenSuntion ammattitutkinto* Jyrki Lumiainen14.30 Kesäpäivien päätös* Hotelli LevitunturiKokouskeidas* Seuraavat opinto- ja koulutuspäivät23.–24.6.2009Hotelli Haikon KartanoHaikkoontie 114, Porvoo* Puheenjohtaja Kaarina Yli-Somero15.00 Lähtölounas* Hotelli LevitunturiMajoitus: Hotelli Levitunturi, kylpylä ja liikuntakeskus, Levintie 1590, 99130 Sirkka.Ohjelma ja ilmoittautumislomake löytyvät yhdistyksen nettisivuilta; www.kirkonpalvelijat.fi6


MITÄ, MISSÄ, MILLOIN, MIKSI ?MITÄ?"Onpa sellainen olo, että tarvitsisituuletella vähän päätään näistä työhommistaja olosuhteista. Työ ja kaveritkinovat vähän alkaneet tuntua ahdistavilta.Tuntuu, että virtaa tarvitsisi saadalisää."Tällaisia mietteitä kirkonpalvelija tuumailiääneen. Ne kuuli työkaveri, jokaoli juuri lopetellut työnohjausta naapuriseurakunnassa.Hän alkoi kertoa, mitäse työnohjaus oikein on. Samallahän totesi, että se on tarkoitettu kaikillekirkon työntekijöille.Hän kertoi: "Työnohjaus perustuuluottamukselliseen vuorovaikutukseen,jonka tarkoituksena on tehdä tilaakasvulle kirkon työntekijänä ja työyhteisönjäsenenä, näin työnohjaajanikertoi alussa. Työnohjaus ei ole työhönopastamista. Hyvä on siksi miettiä, kenettahtoo työnohjaajakseen."Työohjaus ei siis ole sielunhoitoa eikäterapiaa vaan paikka, missä voi peilatatapaansa tehdä työtä ja suhdettaantyöyhteisöön. Tärkeintä on omatarve ja motivaatio. Työnohjaukseen eivoi ketään määrätä vastoin omaa tah-Kirkonpalvelijat ry:nVUOSIKOKOUSpidetään 24.6.2008 klo 18.30Hotelli Levintunturi kokouskeidas,Levintie 1590, Sirkka.Esillä sääntömääräiset asiat jayhdistyksen puheenjohtajanvalinta kaudelle 2009-2011.Tampereella 20.2.2008Kirkonpalvelijat ry:n hallitusKaarina Yli-Somero puh.johtajaKari Hartikainen sihteeritoa. Luottamuksen syntyä on hyvämyös peilata muutama kerta, ennenkuin tekee sopimuksen.MISSÄ?Kirkolla on koulutuksen saaneitatyönohjaajia. Omassa hiippakunnassaon heistä lista. Työnohjaus tapahtuutyöaikana ja matkakorvaukset maksaatyönantaja. Työnantajan kanssa tuleeneuvotella asiasta ja kulukorvauksista.Se voi tapahtua myös naapuriseurakunnassa,jos tuntuu, että tarvitseeetäisyyttä ja sieltä löytyy luottamustaherättävä työnohjaaja, jonka kanssapuhutaan samaa kieltä.MILLOIN?"Olin yksilötyönohjauksessa, muttamuutama muu osallistui ryhmätyönohjaukseen.Aluksi sovittiin muutamakerta, että katsottaisiin, tuleekohommasta tolkku. Sitten teimme sopimuksenkahdeksi vuodeksi. Käyn kerrankolmessa viikossa ja yleensä kirjoitanraportin, jota käsittelemme. Se antaahommalle ryhtiä. Ei tarvitse miettiä,mitä puhuu, kun on jo asian etukäteenmiettinyt. Nyt tuntuu, että tämäRakas Vapahtaja.Muistamme kiitollisina Pietaria,Paavalia ja toisia apostoleja,jotka ottivat vastaan kutsusija lähtivät seuraa maan sinua.Tee meistäkin seuraajiasija kutsu meidät sellaisiin tehtäviin,joissa voim me palvellaseurakuntaa. Avaa korvammekuulemaan apostolien opetustaja välittä mään sitä eteenpäin.Anna meidän tunnus taayhdessä Pietarin kanssa: "Sinäolet Messi as, elävän JumalanPoika."on hyvä juttu ainakin minulle. Työaikanasaa tehdä työtä, että jaksaa tehdätyötä, mikäpä sen parempaa."Työnohjaus voi tapahtua yksin tai ryhmässä.Sen kesto voi vaihdella, muttausein sovitaan 40 kertaa, jolloin se onpari vuotta. Ryhmässä voi olla samastatai eri seurakunnista työntekijöitä.MIKSI?"Työnohjaus antoi minulle uutta intoaja auttaa jaksamaan työssä. Nytmielelläni olen kertonut siitä työpaikallani.Olen jopa ajatellut, että voisin itsehankkia työnohjaajakoulutuksen, josse olisi mahdollista. Jokaisella tulisi ollamahdollisuus päästä työnohjaukseen.Näinhän lukee jo Kirkon yleisen virkajatyöehtosopimuksen 92 §:ssä: "Jostyönantaja määrää viranhaltijan/työsopimussuhteisentyöntekijän työnohjaukseen,viranhaltijalla/työntekijällä onoikeus saada tarpeellinen vapautustyöstä työnohjauksen ajaksi. Sanotultaajalta viranhaltija/työntekijä on oikeutettusaamaan varsinaisen/säännöllisenpalkkansa sekä matkakustannustenkorvausta." Tämä on hyvä tietääetukäteen."Jokainen työntekijä, joka arvostaaomaa työtään, voi siis hankkiutua työnohjaukseen.Se on etuoikeus ei velvoite.Jokainen työnantaja, joka arvostaatyöntekijöitään, pitää myös tätä mahdollisuuttaavoimesti esillä.Mitä?Työnohjausta tarjolla.Missä?Seurakunnassa työntekijöille.Milloin?Työaikana kohtuullisen matkan päässä.Miksi?Että jaksaa omalla paikallaan kirkossatehdä työtään.Sirkku Ehorovasti, työnohjaaja7


Tiekirkko – toisenlainen taukopaikkaVarma kesän merkki on teiden varsilleilmestyneet Tiekirkkojen liikennemerkit.Ne opastavat matkailijan toisenlaiseentaukopaikkaan. Kun on hupailtuhuvipuistossa tai tapeltu takapenkillä,voivat perheen pienimmätkinkaivata hetkeksi kirkon viileyteenja rauhaan.Tiekirkot kutsuvat tutustumaan kirkkoonkotipitäjässä tai Suomen toisellalaidalla kesäkuusta elokuuhun. Tiekirkoissaavautuu ikkuna historiaan, arkkitehtuuriinja kulttuuriin. Tänä suvenakirkkojen lukuisista aarteista esillä ovatlasimaalaukset, joita kätkee hämyynsäyli 80 Tiekirkkoa.Jokainen Tiekirkko on erilainen. Mukanaon uusia, vanhoja, isoja ja pieniäkirkkoja. Joissakin voi pysähtyä nauttimaanurkumusiikista, toisissa on tarjollakupponen kahvia tai mehua. Yhteistäkaikille Tiekirkoille on, että ne ovatpääteiden läheisyydessä ja jokaisestatarttuu takkiin siunausta matkalle.Tiekirkkojen uusitut verkkosivutwww.tiekirkot.fi opastavat matkalaisenentistä paremmin perille Tiekirkkoihin.Ajo-ohjeet löytyvät kätevästikirkkoihin liitetyn Googlen karttapalvelunavulla. Sieltä löytyvät myös tarkataukioloajat, osoitteet ja muu tarvittavalisätieto. Aukioloajat sisältävän esitteenvoi napata mukaan ensimmäisestäeteen tulevasta Tiekirkosta.Tiekirkkotoiminta alkoi Suomessa1990-luvun alkupuolella. Aluksi mukanaoli muutama pohjoisen Suomenkirkko. Saksasta lähtenyt idea avointenovien kirkosta on vuosien mittaansaanut siivet. Tänä kesänä Tiekirkkojenketjuun kuuluu 271 kirkkoa HangostaInariin ja Maarianhaminasta Hattuvaaraan.Mukana on 15 ortodoksistakirkkoa.TyönohjaustaTuomion paikalta, Kapitulista oli käskykäynyt, että seurakunnan työntekijäkuntaoli työnohjaukseen pantava.Niin kirkkoherrakin kävi toimeen ja esitteliKirkkoneuvostolle asian. Säästäväinenkun oli, niin ehdotti, että omaehtoisestivoitaisiin asia hoitaa ilman kallistakonsulttia. Hän voisi kyllä itse toimiavirkansakin puolesta ohjaajana. Ei tohtinuttässäkään asiassa neuvosto vastaanpanna, vaikka kappalainen pälyilikinhuolestuneena ympärilleen. Siisasiaan !Ensin ohjatiin suntio ja seurakuntatalonvahtimestari emäntineen. Pukeutumisessaei ollut moittimista. Vain keittiössäohjattiin käyttämään puolueetontaessua Martta-esiliinan sijasta.Kolehdin kannon elekieltä tehostettiinparemman tuloksen aikaansaamiseksi.Korpelan ja Täytisen isäntien kohdallapiti haavia viivyttää ja vähän ravistaa.Apteekkarin rouvan lierihattuapiti varoman ja haavin sisustaa välilläkädellä kahisuttaman.Kanttorin ohjaukseen kuului, ettäsaarnan aikana ei saanut poistua urkujentaakse tupakalle, eikä mykkäharjoitustapitänyt tehdä, sillä jalkion kolinakuului alas. Liian solistista virsilauluapiti myös välttää, ettei messulaulunkanssa syntyisi liian suurta eroa. Virsientempoissa olisi hyvä ottaa huomioonvanhainkodin väki ja Laurilan Kustaa,jonka tempomerkintä oli Grave assai.Kinkereillä pitää olla mustat kengätja musta kravatti. Kuorolle pitää äänetantaa vienosti, eikä naurua saa parveltakuulua rukouksen aikana.Hauturi sai oman osuutensa kirkkomaalla.Pukeutumissääntöä kiristettiinlippahattukiellolla. Seurakunta avustaisivilttihatun hankinnassa. Kumarruksiaharjoiteltiin ovia avattaessa ja kappelinsakastin vesikarahvissa piti ollaaina kirkasta ja kylmää vettä. Hautaakaivettaessa ei saa laulaa ääneen. Vainvirren hyrinä on sallittua.Diakonissan pitää käydä katsomassamyös niitä mummeleita, joiden kanssaon huonot välit ja jotka juoruavat perättömiä.Nuorisonohjaajaa ohjattiin pitämällätilaisuuksissa rengas pois nenästäänja tukkaa ei saa enää varjätävioletiksi.Kirkkoherra ohjasi itseään siirtämälläjakauksen keskelle päätä ja esitti itselleenlisäkorvausta ohjauksesta. Se tokiolisi alempi, kuin konsultilla. Hyväksytyksituli sekin, vaikka Kaurasen isäntäryki kuuluvasti ja kappalainen punertuihieman.Niin tuli seurakunnan väki ohjatuksija näkymät taivaan tien suuntaan selkeytyiväthuomattavasti.Snap8


Onko työuupumus väärä diagnoosi?Ihmiset eivät väsy katkipoikki työstä.Siis tavallisesta työs tä. Työstä, joka onmitoitettu oikein, jo ta johdetaan oikein,johon on saatu oi keanlainen koulutusja jota tehdään ai kuisessa ilmapiirissä.Siksi yhden työ uupumus on merkki siitä,että koko työ yhteisössä on vikaa.Jäljet johtavat usein esimieheen. Onviimekädessä hänen tehtävänsä luodatyökulttuuri, jossa tehtävät jakautuvattasan ja ihmiset kuormittuvat kohtuullisesti.Jos yksi joutuu jatkuvasti tekemäänliikaa, esimies katsokoon peiliin,ja laittakoot muut katsomaan siihen.Työuupunut on esimiehen käyntikorttityöterveyslääkärille. Esimiessaattaa tietenkin kiistää asian. Sillointyöterveyslääkäri iskee valttikorttinsapöytään. Jos uupunut joutuu jäämäänkokonaan pois, työnantajalle tulee kertapaukkunamelkoinen eläkelasku.Viimeistään tässä vaiheessa esimiestajuaa tehtävänsä. Hänet on palkattujärjestelemään ihmisten töitä niin, et täkaikki sujuu hyvin. Jos joku uuvahtaa,vastuu on hänellä.Tässä vaiheessa moni esimies protestoi.Minun työuupunut alaiseni onkyllä poissa pelistä omien ongelmiensatakia. Ei työpaikassa mitään vikaaole, vaan hän sairastaa isäkompleksiaan,avioeroaan tai vaikka peräpukamiaan.Ei jaksa tehdä töitä, kun oma elämäon niin solmussa.Hyvä jos näin on, siis työyhteisönkannalta. Mutta silloin ei pitäisi käyttääsanaa työuupumus. Muilla alueillaongelmoitunut älköön siirtäkö vastuu taasioistaan työmaalle.Hänen perusongelmansa voi toki oireillasiten, ettei hän pysty työhön. Samallatavalla moni muukin tauti estäätyönteon. Mutta ei ole työpaikan vika,jos masentunut ei selviä tehtävistään.Esimiehen kuuluu tällaisessakin tapauksessajärjestää kunnolliset työolot,ja vaikka helpotusta puolikykyiselle,kun armonyhteisössä ollaan.Mutta jos töiden kohtuuhelpotus eiauta, työntekijän kuuluu hakea oikeadiagnoosi itselleen.Älköön hän piiloutuko työuupumuksentaakse, vaan ottakoon tilanteelleenoikean nimen, vaikka masennuksentai akuutin ahdistusneuroosin. Nämäovat työuupumusta parempia diagnooseja,koska niissä vastuu siirtyy sille,jolle se kuuluu: ihmiselle itselleen.Ei ole työpaikan vika, jos elämässäänsot keutunut ei enää pysty töihin.Joskus "uupunutta" vaivaavat puutteellisettyötaidot. Ei osata rajata työtä.Ei osata lopettaa jotakin, kun toistaaloitetaan. Ei osata pitää vapaapäiviä.Ei osata tehdä riittävän hyvin, vaanteh dään liian hyvin.Tässä ei ole kyse uupumisesta, vaantaitamattomuudesta. Silloin tarvitaanlisäkoulutusta, tai hienosti sanottunatyönohjausta. Työntekijää täytyy opettaatekemään työtään oikein ja kohtuullisesti.Kirkon töissä kukaan ei kuole,jos tehdään vähän vähemmän.Mahtaa olla työpaikkalääkäri melkoinensosiaali- ja perhetyöläinen. Eivarmaan läheskään kaikkia sairaslomiamyönnetä lääketieteellisin perustein.Taatusti joka seurakuntayhtymässäon joku lääkärin vakkariasiakas diagnoosilla"astmaatikko", "selkäsairas" tai"infektioherkkä". Hänellä on jatkuva lomakorttitaskussa, jonka hän käy ainatarvittaessa lyömässä lääkärin pöytään.Yhteisestä sopimuksesta kirjoitetaansitten viikko taukoa.Kumpikin tietää kuitenkin totuu den.Ongelma on työyhteisössä. Siellä eivätole asiat kunnossa. Yksi diagnostisoidaantyöuupuneeksi, kun oikeastikoko työyhteisö pitäisi laittaa remonttiin.Tai sitten "uupuneelle" kuuluisi jokinpsykiatrinen diagnoosi ja sen mukainenhoito.Oma lajinsa ovat ne kollegat, jotkaelämä on jo kuluttanut loppuun. Vuodetovat vieneet työvoiman, mutta virkasuhdejatkuu. Työpanos saattaa ollajo melko olematon. Mutta työmaallavaan roikutaan, haukkumassa mui ta,jos ei muuta jakseta. Lomakortti heilahtaapienenkin vastoinkäymisen sattuessa.Tai jos edessä on vähän isompiatyötehtäviä.Kollegat harmittelevat epäluotettavaatyötoveria. Pomo kiroaa mielessään:voisipa vaihtaa kehäraakin kunnontyöntekijään. Nuoret ja näppärättyönhakijat ihmettelevät, ettei heilleavaudu hommia, kun nollapanoksenkinantajaa pidetään töissä.”Läheltä piti”Jos haluat tehdä jonkun onnelliseksi,ole hyvä ja näytä se hänelle.Jos haluat antaa kukkasen,älä odota että hän kuolee.Lähetä se tänään, rakkaudella.Jos haluat, sanot: rakastan sinuakotiväelle tai ystävälleLähellä ja kaukana.Elämässä, veljeni, elämässä.Älä odota kunnes ihmiset kuolevat.rakasta heitä juuri nytja näytä, että välität.Tulet itsekin ohnelliseksiJa opit antamaan onnea muille.Älä käy hautausmailla peittämässähautoja kukkasilla,peitä jo nyt sydämet rakkaudella.Elämässä, veljeni, elämässä.Afrikkalainen runo9


Yrkesexamen för kyrkvaktmästareDimissionsfesten påKristliga Folkhögskolan iNykarlebyUtdimitteringen av kyrkvaktmästarnahölls på Kristliga Folkhögskolani Nykarleby i samband med skolansårliga elevförbundsfest söndag9.3.2008. Festen inleddes med gudstjänstkl. 10.00 i St:a Birgitta kyrkan iNykarleby, där folkhögskolans eleveroch lärare medverkade. Efter gudstjänstenvar det lunch på folkhögskolan,varefter festen inleddes kl.13.00.Skolans rektor Ann-Mari Audas-Willmanhöll festtal till de studerande somefter två års studier avlagt yrkesexamenför kyrkvaktmästare. Hon betonadei talet bland annat kyrkvaktmästarensviktiga roll som församlingensansikte utåt, eftersom kyrkvaktmästarenofta är den första person som församlingsbornamöter då man kommertill en förrättning.Stiftsdekanen Sixten Ekstrand hälsadedärefter de nyblivna kyrkvaktmästarnavälkomna till Borgå stift.En del av de studerande har genomförtutbildningen i form av läroavtal.Susanne Mäenpää från läroavtalsbyrånOptima i Jakostad höll ett korttal och överräckte sedan betyg över läroavtalsutbildning.Därefter hölls festtalav Finska Missionssällskapets informatörAnn-Christine Marttinen.Efter festen bjöd folkhögskolan påkaffe.De nya kyrkvaktmästarna: Marj-Sisko Stark, Karis, Jaana Wilèn,Pojo, Siv Westin, Nykarleby, OtsoSkullbacka, Kronoby, Han är klarEpäasiallinen käytös työpaikalla?med examen inom juni månad, NiklasGrönqvist, Kronoby, Sanna LindKorsnäs och Markus Linnanlehto,Åland. Han är inte med på bilden.Niklas Grönqvist fick Kirkonpalvelijatsstipendium.Marianne Asplund har ansvaret förkyrkvaktmästarutbildningen på KritligaFolkhögskolan i Nykarleby.Yrjö Leppänen10ESIMIES ONGELMANAIHEUTTAJANAKenelle ilmoitetaan?Ensisijaisesti ylemmälle esimiehelle,joka useimmiten on kirkkoherra tai hallintojohtaja.Jos ylempää esimiestä eiole, työntekijöiden tulee ilmoittaa asiastaseurakunnan tai työyksikön olosuhteidenmukaan jollekin seuraavista:• työsuojeluvaltuutetulle tai työsuojelupäällikölle• tuomiokapitulille kirkkoherran ollessaongelman aiheuttaja• yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajalletai seurakuntaneuvostonvarapuheenjohtajalle, työterveyshuollolletai tarvittaessa työsuojelupiirille.MUUTA ASIAANPUUTTUMISESTA• Esimiehen käyttäytyessä epäasiallisestipuuttumiskynnys on normaaliamatalampi. Siksi työntekijällä on oikeustehdä ilmoitus esimiehen epäasiallisestakäytöksestä jollekin yllämainituista tahoista, vaikka hänenalaisasemansa tekee tilanteesta tavanomaistaarkaluontoisemman.• Työntekijöiltä esimiehen epäasiallisestakohtelusta ilmoituksen saaneellahenkilöllä on erityinen ja kiireellinentoimimisvelvollisuus. Ilmoituksensaaneen tulee aina ottaayhteyttä kirkkoherraan/hallintojohtajaantai kirkkoherran ollessakysymyksessä tuomiokapituliinsekä yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaantai seurakuntaneuvostonvarapuheenjohtajaan, työterveyshuoltoontai tarvittaessa työsuojeluviranomaisiin.Tiedon saaneenon pidettävä tiedot luottamuksellisinaja hänen on pyrittävä suojelemaanilmoituksen tekijää.


pyritään järjestämään turvalliset ja säilyttävätolosuhteet. Ennaltaehkäiseväkonservointi on poikkitieteellinen menetelmä,jonka päämääränä on hidastaaja estää kulttuuriperinnön tuhoutuminen.Seurakunnissa toteutettavillaennaltaehkäisevän konservoinnin menetelmilläetsitään esineistöä säilyttäviätoimintatapoja irtaimen kulttuuriperinnönhallinnointiin. Jos seurakunnanliturgisessa käytössä oleva arvoesineei ikänsä ja kuntonsa vuoksi kestä jumalanpalveluskäyttöä,ennaltaehkäisevänkonservoinnin menetelmänä voiolla esimerkiksi alkuperäisen esineenkorvaaminen kopiolla alkuperäisen esineensäilymisen varmistamiseksi.Vaurioita ehkäisevien menetelmienkäyttäminen ei aina edellytä seurakunniltakalliita investointeja ja monimutkaistairtaimiston ylläpidon strategiaa.Tavalliset rakennusten ylläpitotoimetehkäisevät joiltakin osin myös esinevaurioita.Varmistamalla, että kirkkorakennustenikkunat ja katot ovathyvässä kunnossa, voidaan ehkäistäsekä kirkkorakennuksessa että siihensijoitetussa esineistössä kosteudenja homeen aiheuttamia tuhoja. Irtaimenkulttuuriperinnön säilymistäedistää esineistön huolellinen käsittelysekä sopivan säilytys- ja sijoituspaikanvalinta seurakunnan toimitiloissa.Kirkkorakennusten irtaimen kulttuuriperinnönsäilyttämisessä on huomioitavakaikkia esineryhmiä koskevat kysymykset.Kirkkojen turvallisuusasioissa on paljonkehitettävää, vaikka turvallisuustekninentaso onkin kiinteistöissä parantunutviime vuosina. Vastuu kirkkorakennuksenpaloturvallisuudesta onrakennuksen omistavalla seurakunnalla.Nykyinen pelastuslaki tuli voimaan1.1.2004. Laki määrää rakennuksenomistajan velvollisuuksista onnettomuuksienehkäisemisessä muun muassaseuraavaa: ”Rakennuksen omistajaon velvollinen ehkäisemään vaaratilanteidensyntymistä sekä varautumaanhenkilöiden, omaisuuden ja ympäristönsuojaamiseen vaaratilanteissasekä sellaisiin pelastustoimenpiteisiin,joihin omatoimisesti kykenee (Pelastuslaki8§)”. Turvallisuusuhkien ja riskientunnistamiseen on kehitetty moniamenetelmiä. Kirkkorakennuksen irtaimistoturvallisuudenriskien kartoittaminenedellyttää toteutuneiden vaaratilanteidenkartoittamista, nimeämistäja luettelointia. Tunnistettujen riskienmerkitykset, toteutumisen todennäköisyysja heijastevaikutukset on arvioitava.Irtaimistoturvallisuuden uhkienpoistaminen tai riskien pienentäminenedellyttävät oikeiden riskinhallintamenetelmienvalintaa ja turvatoimien rakennuskohtaistasuunnittelua.Seurakuntien irtaimen kulttuuriperinnönsäilymiseen vaikuttaa keskeisimminseurakunnissa tehtävät ennaltaehkäisevänkonservoinnin toimenpiteet.Myös seurakuntien irtain kulttuuriperintötarvitsee säännöllistä perushoitoaja ylläpitoa kirkkorakennusten tavoin.Arvoesineistön säännöllisen huollonlaiminlyönti kiihdyttää esineistön tuhoutumisprosessia,mikä voidaan havaitaerityisesti liturgisessa käytössäolevien kirkkotekstiilien kunnossa nopeasti.Huoltamattomien kirkkotekstiilienkäyttöarvo voidaan menettää lopultapysyvästi. Siksi liturgisessa käytössäolevan arvoesineistön säännölliseenylläpitoluonteiseen konservointiinpitäisi budjetoida vuosittain määrärahojapaikallisseurakunnissa.Teksti ja kuva: Heidi Wirilander,tekstiilikonservaattori AMK,kirkollisen esineistön inventoijaPalaute on poikaaRiittävä ja rakentava palaute on kuinrasvaa työyhteisön rattaissa. Oikeanlainenpalaute parantaa ilmapiiriä jaauttaa ihmisiä keskittymään olennaisiinasioihin.Palautetta ei voi koskaan olla työyhteisössäliikaa, ainakaan niin kauankuin se on totta. Tämä pätee sekä positiiviseenettä korjaavaan palautteeseen.Palaute on yksinkertaises ti välttämätöntäkaikissa organisaatioissa. Ilmansitä ihmiset eivät ole niin sanotustikar talla. He eivät tiedä, missä ovattai minne pitäisi mennä. Pahimmillaantyöpaikalla tehdään palaut teen puuttuessatäysin vääriä asioita, mikä tietystiheikentää merkittävästi koko yrityksentulosta.Kun avoin palaute puuttuu, aletaanviestiä epäsuorasti: kyräilemällä, vihjailemallatai puhumalla selän takana.Pahoinvointi ja jopa kiusaaminen saavatsijaa.Ihanteellisessa tapauksessa palauteon valta va myönteinen voima, joka vieeteenpäin koko orga nisaatiota ja senyksittäisiä jäseniä. Parhaimmillaan palauteon oppimista, välittä mistä ja ihmistenarvostamista.Moni palautteen perään haikailevapant taa turhaan omia kommenttejaan.Varsinkin an saittuja kehuja on syytäviljellä aivan oma-aloitteisesti, vaikkatyöyhteisössä sellainen ei olisikaan tapana.Kannattaa tosin varautua siihen, ettäalkuun positiiviset puheet herättävätkummastusta ja epä luuloja. Niidenjakelijaa saatetaan epäillä mielistelystätai omien etujen ajamisesta. Muttapian työtoverit alkavat toivottavasti ottaamallia.Tee mielikuvaharjoi tuksia, jos kehuminentuntuu vaikealta. Aloita nimeämälläkolme hyvää puolta jokai sestatyökaverista, myös kaikkein kenkkumaisimmastatyypistä. Seuraava askelon puhua sopivissa ti lanteissa ääneenomista myönteisistä havainnoista.Seuraukset ovat yleensä dramaattisia— varsinkin sii nä hankalassa kaverissa.Pienten positiivisten kommenttienheittely ei ole suuri vaiva, mutta vaikutuksetovat isoja. Työyhteisön jäsentenitsetunto, työtyytyväisyys ja yleinenhyvin vointi kasvavat.12


Arvoisat Päijät - HämäläisetKirkonpalvelijatAlaosastomme Syystapaaminen pidetäänlauantaina 20.9.2008 Lahdessa.Kokoonnumme Seurakuntayhtymän uudenvirastotalon edustalle (Vapaudenkatu6 torin vieressä) klo.9.30. Nautimmesämpylä- ja pullakahvit viereisessä MarianKammarissa. Siirrymme virastotalolle,jossa tilojen esittelyn jälkeen Matti Löppönenkertoo tärkeistä ajankohtaisista asioista.Virastotalolta siirrymme Ristinkirkkoon.Kirkon esittelee paikallinen vahtimestari.Klo.13 on vuorossa Cats-musikaali Lahdenteatteritalolla. Musikaalin jälkeen katsastamme,n. 15.45, Sibeliustalon ja menemmeaterioimaan Kaunis Veera laivalle.Lahden Seurakuntayhtymä tarjoaa kahvit.Kirkonpalvelijat osallistuvat ruokailun kustannuksiin.Cats-musikaalin kustantaa kukinitse. Mukaan voit tulla vaikka et musikaaliakatsoisikaan.Ilmoittautumiset 20.8 mennessä Yrjö Leppäselle.0440210949. Kerro samalla dieettisi.Mukana tapaamisessamme on Lappeenrantalaisiakollegoja.Tervetuloa.ToimikuntaEtelä-Karjalankirkonpalvelijatjärjestävät retken Lahteen 20.9-08. MenemmeCats-musikaaliin ja tapaammepaikallisia kirkonpalvelijijoita sekä luvassamyös muuta ohjelmaa.Alaosasto osallistuu retken kustannuksiin.Tiedustelut ja ilmottautumiset viim.15.8-08 Pialle p. 0500658253 tai Kirsille0503782418.Tervetuloa.ToimikuntaSakastissa nauretaanKanta-Hämeenalaosastojärjestää jäsenilleen perinteisen kesäillanvietonpe 29.8.2008 klo 17-21 Hämeenlinna-Vanajansrk:n Loimalahden leirikeskuksenrantasaunalla, Tervaniementie 20,Hämeenlinna.Ilmoittautuminen viimeistään 22.8. sihteeriJouni Honkaselle puh. 050 - 404 7194 taijouni.honkanen@evl.fiTervetuloa.ToimikuntaUudet perhemuodot tuottavat pikku ongelmia sakastin puolellakin. Mies tilittiTuomiokirkon papille: – Kaikki alkoi, kun menin naimisiin. Vaimolla oli aikuinentytär, josta tuli tytärpuoleni. Isäni tuli vierailulle ja rakastui häneen. Tytärpuolestanituli myös äitipuoleni.Vaimoni sai pojan. Siitä tuli isäni lanko, koska se on isäni kanssa naimisissaolevan tytärpuoleni velipuoli. Koska poika on äitipuoleni veli, se on sitenmyös setäni. Myös isäni vaimo sai pojan. Se on veljeni, vaikka samalla olenmyös sen ukki – onhan se tytärpuoleni poika.Vaimoni on minulle mummo, äitipuoleni äiti. Siitä seuraa, että olen oman vaimonilapsenlapsi. Ottaen huomioon, että olen naimisissa isoäitini kanssa, enole ainoastaan vaimoni puoliso vaan myös itseni isoisä. Siksi ahdistaa.Laihialla vietettiin häitä. Vihkitoimituksen aikana suntio kulki vieraan luotatoisen luo kolehtihaavin kanssa:– Ilkiältähän tämä tuntuu, hän kuiskasi vieraille, – mutta ku morsiamen isä ontätä erikoosesti toivonu.Seurakuntaopistossa Suntion ammattitutkinnon suorittaneet valmistumisjuhlassa 11.4. 2008. Uudet suntiot vasemmalta:Eila Laaksonen, Asta Nieminen, Merja Repo, Vuokko Anneli Jokinen, Anna-Maija Liskola, Jouni Honkanen, vastuuopettajaIrja Ylä-Outinen, Hilkka Heino, Marita Järvelä, Tari Herranen, Airi Panula ja Heidi Heiskanen.Kuvasta puuttuvat valmistuneet Sirpa Lemmetti, Tommi Toivanen ja Antti Heroja.13


Kuinka vältätporokolarin?• Varaa matkantekoon aikaa, jottavoit ajaa rauhallisesti• Aja nopeutta, jossa hallitset autonyllättävissäkin tilan teissa. Porojavoi olla mutkien takana ja painanteissa.• Pidä turvaväli• Tarkkaile teiden varsia. Teiden jäljistänäkee, että lähellä voi olla poroja.• Varo: kun näet yhden poron, lähistölläon lisää. Poro on laumaeläin.• Käytä kaukovaloja jo hämärässä.Porojen silmät kiiluvat valokeilassakauas varoitusmerkkinä.• Autoilijat varoittavat toisiaan poroistaväläyttämällä pitkiä valoja.Miksi porotliikkuvat tiellä?Tiet kulkevat porojen laitumienhalki. Kesällä porot tulevat syömääntienvarsien eri kasveja taietsivät teil tä ja muilta aukeilta alueiltasuojaa sääskiltä. Talvisin porotvaihtavat mielellään vaikeakulkuisenlumihangen aurattuihinteihin.Mitä teet vahingonsattuessa?• Aseta varoituskolmio tielle varoittamaanmuita.• Huolehdi loukkaantuneiden ensiavustaja soita hätäkeskukseen,puhelinnumero 112.• Jos kykenet, lopeta loukkaantunutporo tai hanki paikalle henkilö,joka tekee sen.• Ilmoita hätäkeskukseen silloinkinjos vain kolhaiset poroa. Älä jätäporoa kärsimään loukkaantuneena.• Siirrä ruho pientareelle ja merkitsepaikka näkyvästi esimerkiksimuovipussilla paliskunnan arviomiestävarten.• Ruhoa ei saa ottaa mukaan.• Ilmoita vahingosta vakuutusyhtiöösi.Pieniporosanakirjaparttio = pieni porolaumatokka = suuri porolaumavasa, vasikka = poro ensimmäiselläikävuodellaanhirvas = kolmea vuotta vanhempiurosporovaadin, vaami = kolmea vuottavanhempi naarasporonulppo = sarveton poronaamasarvet = nahan peittämätkasvavat sarvetkalppinokka = valkeaturpainenporomutsikki, musikki = tumma pororusakko, rusakka = ruskeankellertäväporokopara = poron sorkkaroukua = porojen ääntelynulkata = juosta hiljalleenrykimä = porojen kiima-aikaetto, ettoaminen = porojen kokoaminenerotusta vartenerotus = tapahtuma, jossa eloporoterotellaan teurasporoistakirnu = erotusaidan osa, jossa poroterotellaankonttori = erotusaidan sivukarsina14


Sata tapaa tappaa sielu –narsismin uhrit kertovatHeitä on ollut aina ja kaikkialla, kaikissaroduissa, kulttuureissa, yhteiskuntaluokissaja kaikkien ammattien piirissä:narsisteja.Heidän käsityksensä oikeasta ja väärästäovat oman laisensa, he tarvitsevatjatkuvaa ihailua ja huomiota, eivätkoskaan häpeä tekojaan tai tunne empatiaa,mutta taitavat sosiaalisen käyttäytymisenkoodit ja pystyvät näyttelemäänuskottavasti tunteita.Sata tapaa tappaa sielu kertoo narsismistaja narsistisesta luonnehäiriöstä.Lisäksi kirja sisältää uhrien omakohtaisiakertomuksia muun muassa narsististaparisuhteessa, narsis tista äi-Mitä työpaikkakiusaaminenon ?Työpaikkakiusaaminen on jatkuvaa,pitkäkestoista kielteistä käyttäytymistä,joka kohdistuu samaan henkilöön.Kiusaami nen on toisen ihmisen hyväksymättömyyttä.On tavallista, että työpaikoillasyntyy erimielisyyksiä, väärinkäsityksiäja ristirii toja. Kaikki ristiriidateivät ole kiusaamista. Kiusaamistaesiin tyy yleisimmin silloin, kun työntekijöilläja johdolla on huo not välit jatyytyväisyys johtajiin on vähäistä, työon vaativaa, organisaatiossa on tapahtunutnopeita muutoksia, ilmapiiri salliikiusaamisen ja työtovereiden välitovat huonot. Ihmisten huumorintaju jaloukkaantumisherkkyys ovat yksilöllisiä,ja siksi tarkkoja rajoja kiusaamiselleon vaikea vetää. Kiusaamis ta eivät olesatunnaiset loukkaavat puheet tai normaalitkurin pidolliset toimet.Narsisti, jonka on vaikea hyväksyäkäskyjä ja sääntöjä ja joka ei siedäomaa huonommuudentunnettaan taiminkään laista kritiikkiä työstään, saattaakokea normaalin palautteen kiusaamisenaja puolustautua raivokkaasti taiheittäytyä kiu satun asemaan - uhriksi.tinä, isänä tai muuna lähisukulaisenasekä narsistista työpaikalla. Uhrien kokemuksissakeskeistä osaa näyttelevätmuun muassa uhrin kokema henkinenja fyysinen väkivalta, itsetunnonmureneminen, syyllisyydentunteet,seksuaa linen kaltoinkohtelu sekä uhrinkaikkinainen manipulointi ja kontrollointi.Runoa ja proosaa kirjoittava Tuija Välipakkaon aiemmin kirjoittanut muunmuassa runokokoelman Lasimorsian(2003) ja romaanin Härkätanssija(2004). Arja Lehtosaari asuu Hartolassatyttärensä kanssa ja toimii yksityisyrittäjänätilitoimistoalalla.Kiusaajan tyypillisiksi piirteiksi luetellaaneri lähteissä muun muassa narsistisuus,vallanhalu, egoistisuus, dominoivuus,kateellisuus ja kykenemättömyyssyyllisyydentunteisiin. Kiusaaja käyttäytyyimpulsiivisesti ja voi olla hyökkääväja rii danhaluinen. Usein kiusaajalla onongelmia sekä yksityiselämässään, ettätyöpaikalla. Uhri voi puolestaan olla ylikiltti,liian joustava ja mukautuva, epävarma,tunnollinen ja taipu vainen masennukseen.Työpaikkakiusaaminen alkaa yleensäpienistä teoista ja kasvaa ajan myötä.Kiusatun voi olla alkuun vaikea uskoa kokemuksiaantodeksi, eikä hän välttämättäsaa epäilyilleen tu kea. Jos uhri puolustautuu,voi käydä niin että hänet koetaanvaikeaksi persoonaksi ja kiusaajanreaktiot oikeutetuiksi. Kiu saajan tavoiteon saada kiusattu syrjityksi ja työyhteisönulko puolelle.Henkinen väkivalta työpaikalla on ainatyöpaikkakiusaa mista. Alkunsa tällainenkiusaaminen voi saada jostakin ristiriitatilanteestatai kiistasta työpaikalla - taisitten mitään nä kyvää laukaisevaa tekijääei ole osoitettavissa. Kiusaamista voiilmetä työtovereiden välillä sekä esimie-Tuija Välipakka - Arja Lehtosaari:Sata tapaa tappaa sielu –narsismin uhrit kertovatGummerus Kustannus Oy, 222 s.hen ja alaisen välillä kumpaan suuntaantahansa.Henkinen väkivalta voi olla selkeääsanallista moittimista, haukkumista,juoruilua, mustamaalaamista,naurunalaiseksi tekemistä ja uhkailuatai sanatonta viestintää, esimerkiksiil keämielistä elehtimistä ja ilmeilyä,olankohauttelua, kuunte lemattajättämistä tai seurasta poissulkemista.Myös tarkoi tuksettomien tai liianvähäisen tai ylimitoitetun työn teettäminensekä seksuaalinen häirintä ovattyöpaikkakiusaamis ta. Seksuaaliseksihäirinnäksi lasketaan seksuaalisviritteinenkäytös, joka on joko sanallistatai fyysistä, ei-toivottua ja yk sipuolistaja josta kiusatulle herää vastenmielisiätunteita. Ellei kiusattu uskalla puhua kiusaamisesta,henkinen väki valta jatkuuusein niin kauan kunnes kiusattu sairastuu.Työpaikkakiusaamista on myöskaikki uhkailu ja fyysinen vä kivalta. Näitäesiintyy työpaikoilla vähemmän kuinmuuta kiusaamista.Työsopimuslain ja työturvallisuuslainmukaan työnantaja on velvollinen lopettamaankiusaamisen.(Lainaus kirjasta)15


Kuva: Hannu KorhonenTaas niityt vihannoivat ja laiho laaksossa. Puut metsänhuminoivat taas lehtiverhossa. Se meille muistuttaapihyvyyttäs, Jumala, ihmeitäs julistaapi se vuosi vuodelta.N:o 2/2008 – 55. vuosikertaJulkaisija/Tilaukset:Kirkonpalvelijat r.y. - Kyrkotjänare r.f.Puh./Fax: (017) 281 1697GSM 050 520 7003E-mail: kirkonpalvelijat@kolumbus.fihttp://www.kirkonpalvelijat.fiLehden toimitus:it Pankit:PL 421, 70101 KUOPIOToimitussihteeri Kari HartikainenToimituskunta:Yhdistyksen hallitusIlmoitushinnat:Kokosivu 250 €1/2 sivua 150 €1/3 sivua 100 €Nordea 202718-136346Sampo Pankki 800015-252706OP 560005-293207Paino:Suomen Graafiset Palvelut OyTaitto: Jarmo Salonenaineisto@graafisetpalvelut.comSeuraava lehti ilmestyy 09/2008.ISSN 0 355-8258