Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

lehti.kuntatekniikka.fi
  • No tags were found...

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

ALANSA YKKÖNEN1/2009Vesistölämpöon Arkkitehti urheiluopistolleMarjatta Hara- hyväratkaisu, Pietilän uusin MarkoRuti uimahalli sanoo. nouseeKangasalle. sivu 40sivulla 36Marthashof onkaupunkikyläBerliinissä sivu 18Koillismaallatienpito hoituu nythalvemmalla sivu 26Turun satamanlieju jalostuu maarakennukseensivu 52Kalle Patomeriluotsaa uusintahyötyvoimalaaKOTKASSAPALAA JÄTEsivu 6


2009Vesihuollon osto-oppaan 2009 paikat ovat nyt jaossa.Aineistopäivä on 20.4.2009.Nettioppaan suosio jatkuu.Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fiyrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla.VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT✘ alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä✘ kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiätarjoavat yritykset yhteystietoineenNETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI✘ linkki yrityksen kotisivuille✘ päivitys ympäri vuodenOTA YHTEYTTÄ:Marianne LohilahtiSuomen Business Viestintä Oypuh. 040 708 6640marianne.lohilahti@netti.fiPainettu opas ilmestyy toukokuussa. Se jaetaan kaikilleKuntatekniikka-lehden tilaajille sekä vesihuoltoalanpäättäjille mm. Yhdyskuntatekniikka 2009 -messuilla 27.–29.5.Vesihuollon osto-oppaassa olet mukana merkittävistähankinnoista päätettäessä.Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella!Julkaisija: KL-Kustannus Oy / KuntatekniikkaToinen linja 14, 00530 Helsinki


SISÄLTÖ1 / 2009 3. helmikuuta26 Markku Takkinen auraa Koillismaan teitäosana yhteisurakkaa, jonka Pudasjärvi, Taivalkoskija Tiehallinto antoivat Destialle kilpailutuksenjälkeen.18 Ludwig Maximilian Stoffel ja GiovannaStefanel rakennuttavat vihreitä kaupunkikyliäBerliinin keskustaan.30 Maanmittauksella ja kartoituksilla onollut merkittävä rooli Suomen kehityksessäneljän vuosisadan ajan.52 Ympäristökauha haukkaa saastunuttaliejua Aurajoen pohjasta. Käsittelyn jälkeenlieju käytetään maanrakennusaineena.ENERGIAKorkeasuhdanne nosti Kotkanhyötyvoimalan kustannuksia 6Hyötypolttoa halutaan lisätä 11Ilmasto- ja energiastrategia listaakeinoja päästöjen vähentämiseksi 12Ilmastonmuutos on haastanutkaukolämmön 15YHDYSKUNTAViherparatiiseja keskellä Berliiniä 18Miten tehdä uudenlaistakaupunkia? 20Kuluttajakansalaiset mukaanyhdyskuntien suunnitteluun 23TIENPITOKoillismaalla kunnat ja Tiehallintokilpailuttivat yhteisurakoinnin 26MAANMITTAUSMaanmittaus- ja kartoitustoimintaalkoi Suomessa 375 vuotta sitten 30YHTEISTYÖJÄRJESTÖMMESuomen kuntatekniikan yhdistys 33Kuntien Putkimestarit 37UKTY 38LIIKUNTAPAIKATSuunnittelijan tavoitteenatoimivat ja viihtyisät uimahallit 40Kangasalan uimahalli valmistuuvapuksi 44YMPÄRISTÖViheralan tulevaisuusstrategia jaVihervuoden 2008 satoa 48Turun Sataman saasteet jalostuvatmaanrakennusaineeksi 52Kuitusavi sopii kaatopaikkojenpintarakenteiden tiivistämiseen 54VESIHUOLTOPäijänne-tunnelin peruskorjausvalmistui 58PALSTAT / KOLUMNITPääkirjoitus 5Rytilät/Pekka Rytilä: Muistosanatuudelle julkishallinnolle? 25Kolumni/Mette Granberg:Menneistä ja tulevista asioista 47Uutisia 59Tuoteuutuuksia 63Henkilöuutisia 64Tapahtumia ja palveluja 66lehti.kuntatekniikka.fiKuntatekniikka 1/20093


Tee oikea siirto,valitse ratkaisu!SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esitättarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösija autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut.Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet,joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista.Kovaa kulutusta kestävä pumppuratkaisu -ja huoltokin on helpompaa.Ultra V tuo potkuapumppaukseen!Uusi Ultra V -sarja tuo itseimevätpumput täysin uudelle tasolle.Uskomattoman suorituskykyinenUltra V pystyy jopa 100 metrinnostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden,lietteen sekä kiinteät aineet.Ultra V:n asennus ja huoltotapahtuvat huomattavasti uppopumppuahelpommin, ja pystytennakoimaan pumpun käyttökustannuksettarkasti.Maahantuoja:SGN-tekniikkaKysy lisää!S.G. Nieminen OySGN-tekniikkaPL 15, 02631 Espoo(09) 502 811www.sgnieminen.fi


lehti.kuntatekniikka.fiKUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI■ Energia■ Hankinnat■ Ilmastonmuutos■ Infra-IT■ Jätehuolto■ Kiinteistöt■ Kunnossapito■ Liikenne ja väylät■ Liikuntapaikat■ Maankäytön suunnittelu■ Maarakennus■ Rakentaminen■ Turvallisuus■ Uimahallit ja kylpylät■ Vesihuolto■ Viheralueet■ YmpäristöALANSA YKKÖNENMarthashof onkaupunkikyläBerliinissä sivu 181/2009VesistölämpöArkkitehti on urheiluopistolleHara- hyväMarjattaPietilän ratkaisu, uusin Markouimahalli Ruti sanoo. nouseeKangasalle. sivulla 40 36Koillismaallatienpito hoituu nythalvemmalla sivu 26Turun satamanlieju jalostuu maanrakennukseensivu 52Kalle Patomeriluotsaa uusintahyötyvoimalaaKOTKASSAPALAA JÄTETOIMITUSToinen linja 14, 00530 HelsinkiInternet: lehti.kuntatekniikka.fiS-posti: toimitus@kuntatekniikka.fiPäätoimittaja DI Paavo TaipalePuh. (09) 771 2557, 050 380 8368Toimitussihteeri Pirjo ValtakariPuh. 050 352 3155TOIMITUSNEUVOSTOHeikki LonkaReijo RosengrénJuhani SandströmPaavo TaipaleTILAUKSETKL-Kustannus OyPuh. (09) 771 2442asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fiVuodessa 8 numeroaKestotilaus 69 €Vuosikerta 78 €Irtonumero 8,50 €ILMOITUKSETSuomen Business Viestintä OyMarianne LohilahtiPL 356, 00101 HelsinkiPuh. 040 708 6640marianne.lohilahti@netti.fiTYÖPAIKKAILMOITUKSETS-posti: toimitus@kuntatekniikka.fiHinta 3,65 €/palstammSIVUNVALMISTUSAste Helsinki OyPAINOPAIKKAForssan Kirjapaino OyISSN 1238-125X64. vuosikertaAikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKUSTANTAJA/JULKAISIJATKL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto rySuomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTYKuntatekniikka 1/2008sivu 6Kannen kuva: Seppo HaavistoPÄÄKIRJOITUSPaavo TaipaleTältä pohjaltapaavo.taipale@kuntaliitto.fi”Tältä pohjalta lähdetään usein kokousten jälkeen viemään asioita eteenpäin.Ilmaus tuli itsellenikin jotenkin läheiseksi vuosituhannen alussa, kun konserniyhtiömmetoimitusjohtaja usein päätti hankekokouksen näihin sanoihin. Projektipäällikkönäkokoushuoneesta poistuessani pohdin, että miltähän pohjalta. Viimekuukausina on varsin monelta melko äskettäinkin tehdyltä päätökseltä pudonnutpohja pois, kun kansainvälinen talous on heittänyt häränpyllyä.Ajoitus lienee ollut sattuma, mutta valtioneuvoston kanslia järjesti marraskuussaseminaarin otsikolla ”tosiasiapohjaisen tiedon käyttö päätöksenteossa”.Voisiko ajankohtaisempaa aihetta löytää? Tieto vaikkapa kansainvälisestä taloustilanteestatai ilmastonmuutoksen seurauksista muuttuu sellaisella vauhdilla, ettäeilen tosiasiapohjalta tehdyt päätökset vaikuttavat tänään kangastuksista kaapatuilta.Tilannetta ei helpota se, että erilaisia totuuksia samasta asiasta on tarjollariittävästi. On välttämätöntä kyetä tekemään päätöksiä epävarmuuden vallitessaniin yksityis- kuin työelämässä.Tosiasiapohjainen tieto on tarpeen myös jätteenkäsittelyn uusista investoinneistapäätettäessä. Jätevoimalahankkeita on vireillä useita. Niin on myös mielipiteitätarvittavasta polttokapasiteetista ja järkevästä laitosten lukumäärästä. Kuntienenergialaitoksista Kotkan Energia on päänavaaja, kun se käynnisti yhdyskuntajätteenpolttoon perustuvan hyötyvoimalan. Käymme koepoltolla Kotkassa.Pääkaupunkiseudun vesihuoltoa kootaan vauhdilla yhteen. YTV:n rooli muuttuukertaheitolla, kun joukkoliikenteen järjestämistehtävät irrotetaan YTV:stä uuteenkuntayhtymään ja tilalle sijoitetaan 1,6 miljardin euron arvosta kaupunkienvesihuolto-omaisuutta ja lähemmäs 600 vesihuoltoammattilaista. Pääkaupunkiseudunoli näytettävä valtiovallalle, että yhteisiä organisaatioita saadaan aikaanvapaaehtoispohjalta – ja että tältä pohjalta voidaan jatkaa eikä kuntaliitoksia tarvita,ei ainakaan pakkoliitoksia.Uusi vuosi, uudet päättäjätUusi vuosi tuo uudet luottamushenkilöt kuntien päättäjiksi. Kuntatekniikka-lehtitarjoaa monipuolisella juttutarjonnallaan erinomaisen perehdytyksen toimialanajankohtaisiin aiheisiin. Toivon, että tilaisuus käytetään kunnissa hyödyksi.Olemme esillä useissa alan koulutus- ja messutapahtumissa vuoden aikana.Päätoimittajan tehtävän muuttuminen päätoimiseksi kevään aikana antaa aiempaaparemmat mahdollisuudet lehden kehittämiseen – ajankohtaisen hyötytiedontarjoamiseen entistä monipuolisempana.SEURAAVAT NUMEROT TOIM. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY AJANKOHTAISTAKuntatekniikka 2 / 2009 13.2. 17.2. 10.3. Sportec 2009 26.–27.3.Kuntatekniikka 3 / 2009 20.3. 24.3. 16.4. Jäähallipäivät 14.–16.4. ■ Kuntapäivät 6.–7.5.Kuntatekniikka 4 / 2009 24.4. 28.4. 19.5. Yhdyskuntatekniikka 27.–29.5.Kuntatekniikka 5 / 2009 7.8. 11.8. 1.9. Kuntamarkkinat 9.–10.9.Kuntatekniikka 6 / 2009 4.9. 8.9. 29.9. Lautakuntapäivät 1.–3.10.Kuntatekniikka 7 / 2009 9.10. 13.10. 3.11. Paikkatietomarkkinat 3.–4.11.Kuntatekniikka 8 / 2009 13.11. 17.11. 8.12. Talvitiepäivät 27.–28.1.20105


Korkeasuhdanne nosti jätteenpolttolaitoksen rakeKOTKAN Ekäynnisti hyö– Jätteenpoltto on sopusoinnussa kierrätysajatuksenkanssa. Kotitalouksissa syntyvä lasi-,metalli- ja betonijäte ei pala, joten sille kannattaakeksiä muuta käyttöä, Kotkan Energiantuotantojohtaja Kalle Patomeri sanoo.Kotkan Energia otti lokakuussa käyttöön yhdyskuntajätteenpolttamiseen tarkoitetun hyötyvoimalan.Jätettä jalostuu lämmöksi ja sähköksi vuodessa90 000–100 000 tonnia. Laitoksen rakentaminenmaksoi runsaat 61 miljoonaa euroa. Korkeasuhdannenosti rakentamiskustannuksia 70 prosenttia.Vaikka energiakäyttö lisää jätehuollon kustannuksia,se on hyvä vaihtoehto, jos jätevero nousee.6 Kuntatekniikka 1/2009


ENERGIAPetri Jalkanen ohjaa jätettä polttouuniin syöttävää teräskahmaria.Tavallisesti kahmari toimii ilman ihmiskäden ohjausta.Petri Konga valvoo monitoreilta polttoprosessin kulkua.ntamiskustannuksiaNERGIAtyvoimalanJoona Langel varmistaa, että kaikki toimii kuten pitääkin.TEKSTIT: Matti ValliKUVAT: Seppo Haavisto■■ Kotkan hyötyvoimala on järjestyksessätoinen moderni yhdyskuntajätteenpolttolaitos Suomessa;ensimmäinen käynnistyiRiihimäellä muutama kuukausiaikaisemmin. Kotkan hyötyvoimalaon myös teollisuuden tarpeisiintehty ratkaisu, sillä puoletlaitoksessa syntyvästä energiastajohdetaan höyrynä vieressätoimivalle Sonocon kartonkitehtaalle.Hyötyvoimalan ja kartonkitehtaanyhteinen nimittäjäon kierrätys, sillä Sonoco käyttääkartonginvalmistuksen raaka-aineenakierrätyspahvia vuodessa80 000 tonnia.Jätteen toimittamisesta on tehty15 vuoden sopimus Kaakkois-Suomen Hankintarenkaan kanssa.Renkaassa on mukana 40 kuntaaja neljä kunnallista jätehuoltoyhtiötä:Itä-Uudenmaan JätehuoltoOy, Kymenlaakson Jäte Oy, MetsäsairilaOy ja Päijät-Hämeen JätehuoltoOy. Keräysalueella onnoin 550 000 asukasta. Sopimuksenmukaan rengas toimittaa laitoksellekotitalousjätettä vähintään70 000 tonnia vuodessa.Kierrätykselle jää tilaa– Laitokselle toimitettava 70 000tonnin jätemäärä on 50–70 prosenttiaalueen kotitalouksientuottamasta yhdyskuntajätteestä.Laitos voisi ottaa tavaraa vastaanenemmänkin, mutta paikallisillejätehuoltoyhtiöille on haluttuantaa mahdollisuus oman kierrätystoiminnantehostamiseen,Kotkan Energian tuotantojohtajaKalle Patomeri kertoo.Kotkaan kuljetetaan jätettämyös Turusta 5 000 tonniavuodessa, koska Turussa toimi-Kuntatekniikka 1/20097


keen on käynnistetty biokaasullatuotettavan sähkön syöttötariffienselvitys.Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2008–16Lähde työ- ja elinkeinoministeriöKuntien ja maakuntienmerkitysStrategian luku 7 käsittelee kuntienosuutta ilmastopolitiikassa.Kuntien ilmastokampanja todetaanjo yleistyneeksi tavaksi, jollakunnat voivat laatia omia ilmastostrategioitaan.Erityisen huomionarvoistaon, että valtioneuvostoedellyttää maakuntien jasuurimpien kaupunkikeskustenlaativan omat ilmasto- ja energiastrategiansasekä tekevän niilletoteutusohjelmat valtakunnallisenstrategian pohjalta.Strategiassa on useassa kohdinviittauksia kuntiin ja niiden keinoihinvaikuttaa ilmastopäästöihinja energiakysymyksiin. Mahdollisimmaneheällä yhdyskuntarakenteellasuurilla kaupunkiseuduilla,liikenteellä sekä alueidenja maankäytön ohjauksellaon keskeinen merkitys päästökehitykseenerityisesti uudistuotannossa.Kuntien energiansäästöinvestointeihinja energiakatselmuksiintarkoitettua valtiontukeasuunnataan erityisesti energiaohjelma-ja energiatehokkuussopimuskunnille.Eduskunta on joulukuussa2008 hyväksynyt maankäyttö- jarakennuslakiin lisäyksen, jonkamukaan kunta voi uusilla kaavaalueillaedellyttää rakennustenliittyvän kaukolämpöön.Neuvontaa tarvitaanStrategiassa todetaan energiajailmastokysymyksiin liittyvänneuvontatoiminnan ja koulutuksenvälttämättömyys. Siihen luvataanvarata tarvittavat resurssit.Strategia on monipuolinenkatsaus siihen, mitä päästöjen vähentämiseksion tehtävissä. Tosinpäästökaupan vaikuttavuus –päästöoikeuden hinta – vuoden2012 jälkeen on edelleenkin arvailujenvarassa.Asiakirjan valmistumisen jälkeenvalloilleen ryöpsähtäneenyleismaailmallisen taloudentaantuman ei saa antaa vaikeuttaavälttämättömien toimenpiteideneteenpäin viemistä. Päästövähennyksetvoidaan taantumassatoteuttaa halvemmalla,monipuolisemmin ja työllisyyttätukien. ■14 Kuntatekniikka 1/2009


ENERGIAEnelin geoterminen voimalaitos Italiassa, kuva European Commission – Audiovisual ServiceEurooppa panostaa geotermiseen energiaanILMASTONMUUTOS on haastanutkaukolämmönReykjavikissa pidettiinsyyskuussa kaukolämmönja -jäähdytyksen11. kansainvälinensymposiumi. Samallatuli kuluneeksi 100vuotta siitä, kun Islannissaaloitettiin geotermisenenergian hyödyntäminen.Seuraavassaon yhteenveto symposiuminannista.● Arto Nuorkivi, TkTEnergy-an ConsultingKirjoittaja työskentelee free-lancekonsulttinaenergia-asioissaasiakkainaan mm. maailmanpankki,Euroopan jälleenrakennusjärjestö,TKK ja Sitra.■■ Stuttgartin yliopistossa kehitetäänkoko Euroopan kattavaaenergiamallia, joka kuvaa CO 2-päästöjen tilan ja kehittymisenerilaisilla energiaskenaarioilla.Mallia rakennetaan TIMES-ohjelmointiympäristössä.Alustavattulokset tukevat kaukolämmönleviämistä keinona vähentää kasvihuonekaasuja.Kaukolämmöllekuitenkin asetetaan suuria haasteitailmastonmuutoksen torjunnassa.Vanhat eväät eivät riitä.Matalaenergiatalotmuuttavat lämmönjakeluaMatalaenergiataloille, joissa oletetaanolevan lattialämmitys taisuuret radiaattorit, matalat syöttölämpötilatovat mahdollisia.Pitkällä tähtäyksellä kaukolämpöverkonlämpötiloja on mahdollistaalentaa, sillä rakennustenenergiatehokkuuden parantuessavesivirrat pienenevät. Vedenlämpötiloja voidaan alentaaasiakkaan lämpömukavuutta heikentämättä,ja samalla termodynaaminenhyötysuhde paranee.Lämpötilojen alentaminensuo myös mahdollisuuksia uusiutuvienenergiavarojen ja jätelämpöjenlaajemmalle hyödyntämiselle.Tutkittavana on nyt 50/20oC lämpötilatason soveltaminen,joka käsittää uudet lämmönjakokeskuksetja uudet johtotyypit.Lämmin käyttövesi tuotettaisiinvaraajasäiliössä 40–45-asteisena.Lämmitysverkko puolestaan olisikytketty joko suoraan shunttiyhteydentai lämmönsiirtimenkanssa. Kantaa ei oteta legionella-bakteerinleviämiseen, jokaon ollut yleinen keskustelun aihetanskalaisissa tutkimuksissa.Uudet johtotyypit tarpeenPolyuretaanin toisen pääkomponentin,isosyanaatin myrkyllisyydenja joissakin tapauksissateräksen ruostumisen vuoksion syntynyt tarve tutkia uusialämpöeristeitä ja putkirakenteita.Myös kaukolämmityksen laajeneminenpientaloalueille ja matalaenergiatalojenyleistyminenvaativat kevyitä, taloudellisia jajoustavia johtorakenteita. Uusiajohtorakenteita, joissa on mahdollistakäyttää myös kierrätysmateriaalejaja vähemmän myrkyllisiämateriaaleja, on kehitteillä,esimerkiksi:● Polybutuleeniputki, jossaon lämpöeristeenä alhaisen tiheydenomaava PE ja kuorenatavanomainen HDPE.● Polyeteenitereftalaatti(PET), jota on totuttu näkemäänmuovipulloissa. Alle 80 o C lämpötiloillase vaikuttaa lujalta jakestävältä, jopa kestävämmältäkuin polyuretaani, ja on taipuisa.Lämmönjohtavuus on hiemanKuntatekniikka 1/200915


ENERGIAkorkeampi kuin perinteisen polyuretaanin,mutta tutkijat uskovateron poistuvan tutkimuksenedistyessä. Sekä eristys että kuoriovat samaa PET-materiaalia. Neljävuotta sitten pidetyssä symposiumissaOtaniemessä oli jo esilläPET-kaukolämpöputken prototyyppi.Uusien lämpöjohtojen ongelmanaon lämpöhäviöiden suuruus,jonka aiheuttaa samanaikaisenmekaanisen joustavuudenvaatimus. Elinkaaritarkastelussalämpöhäviöt ovat johtojenkustannusten suurin komponentti.Sen vuoksi lämpöhäviöidenalentaminen on tärkeää.Kolmiputkijärjestelmää ovattutkineet hollantilaiset. Virtausnopeudenkasvattamisella päästäänohuisiin putkiin ilman, ettäsyntyy melua, sillä muoviputkivaimentaa ääniä toisin kuinteräs. Kaksi putkea on tarkoitettupelkästään huonelämmitystävarten lämmityskaudella. Niinpäkesäaikaan kaksi putkista voidaansulkea ja ainoastaan kolmaseli lämpimän käyttöveden putkiIslannissa sijaitsevassa Blue Lagoonissa (sininen lahti) käytetäängeotermisen voimalaitoksen lauhdevettä uimalassa. Vedessäon runsaasti mineraaleja, joten sitä pidetään iholle terveellisenä.on käytössä. Yhden putken käytöstätosin saattaa tulla viiveitälkv:n saannissa asuntoihin aamuisin,koska kiertopiiriä ei ole.Lisäksi ruotsalaiset ovat kehitelleetneliputkijärjestelmää (ns. ES-PEX-järjestelmä), jossa kiertopiirion käytössä.Voidaanko kaukolämpömitoittaa tarkemmin?Vuosina 1995–2005 on useissaRuotsin kaukolämpötutkimuksissakäynyt ilmi, että lämmönjakokeskuksensäätöventtiilit ovatolleet liian suuret. Tarkemmalla(pienemmällä) mitoituksella uskotaansaavutettavan runsaastihyötyä sekä lämmön toimittajalleettä käyttäjälle:● Alhaisemmat aamupiikit● Nopeampi palautuminen toimituskatkoksenjälkeen● Alhaisemmat pumppauskustannuksetverkossa● Suurempi jäähdytys kesällä● Parempi mittaustarkkuus● Stabiilimpi lämpötila lkv:ntuottamisessaPaluulämpötilan alentaminennykyisessä kaukolämmössäon asetettu tavoitteeksi Ruotsissa.Kiinteän patterikierron virtauksensaattaminen tarpeestamuuttuvaksi alentaa koko verkonpaluulämpötilaa jopa 6 astetta.Tutkimus on tehty ruotsalaisessakaukolämpöverkossa, jossahuoneiden lämpöpatterit on kytkettyrinnan, kuten Suomessakinon tapana.Lämmön kulutuksen vuorokausivaihteluaiheuttaa kustannuksia.Rakennusmassan käyttäminenvaihtelun tasoittamiseksituottaisi kustannussäästöjä.Göteborgissa varastoinninaikavakioiksi on mitattu 514 hvanhalle tiilistä vuoratulle toimistotalolle,218 h tornitalolle,jossa on 11 kerrosta mutta ylinkerros lyhyemmällä aikavakiolla,102 h kolmikerroksiselle jakiviperustaiselle puutalolle sekä155 h 4–5 kerroksisille kivitalolle.Aikavakioiden hyväksikäytöllävoidaan lämmön varastointiaohjata siten, ettei lämmön vaja-Espoossa kokeillaan kallioenergiaan perustuvaa jäähdytystä■ Pientaloissa yleistyneen maalämpöpumpuntoimintaperiaate soveltuu käytettäväksimyös jäähdyttämiseen. VTT on saavuttanuthyviä tuloksia kallioperän hyödyntämisestäerikoistilojen jäähdytyksessä ilman lämpöpumppua.Kallioperän lämpötila on tasainen ympärivuoden, joten sitä voidaan hyödyntää jäähdyttämiseen.Järjestelmän toimintaperiaateon yksinkertainen: kallio- tai maaperäänporataan reiät, joihin asennetuissa putkissakierrätetään kylmäainetta tai vettä kiertovesipumpunavulla. Poranreikäputkistosta kylmäenergiaotetaan talteen lämmönvaihtimilla.Järjestelmän käyttökustannukset ovatedulliset, koska se toimii lähes täysin kallionluontaisella lämpötila-alueella, jolloin lämpöpumppuaei tarvita. Jäähdytysjärjestelmäsoveltuu erityisesti erikoistilojen jäähdyttämiseenja pienentää merkittävästi rakennuksensähkönkulutusta.VTT on tutkinut ja kehittänyt kallioenergiaanperustuvia jäähdytysjärjestelmiä omissatoimitiloissaan ja Ruusutorpan ala-asteenkoulussa Espoossa. Tulokset ovat lupaavia,joten jatkokehitetty kallioperää hyödyntäväHavainnekuva Espoon Ruusutorpan koulunkalliojäähdytysjärjestelmästä.jäähdytyslaitteisto aiotaan rakentaa myös kahteenrakenteilla olevaan kouluun Espoossa.Ruusutorpan koulu on ekokokeilurakennusRuusutorpan koulu on Espoon kaupunginekokokeilurakennus. Kallioenergiaan perustuvajäähdytysjärjestelmä on ollut toiminnassakoulun avaamisesta 2002 alkaen. Kallioenergiallajäähdytetään koulun erityis- ja teknisiä tilojanoin 425 neliön verran. Kalliojäähdytysjärjestelmäon tuottanut noin 400 MWh jäähdytysenergiaa.Keskimääräinen jäähdytysteho onollut noin 15 kW.Kalliojäähdytysjärjestelmä on osoittautunuthuoltovapaaksi ja ekologiseksi energialähteeksi.Sähkönkulutuksen säästön vuoksirakennuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästötpienenevät verrattuna perinteisen jäähdytysjärjestelmänkäyttöön. Uusiutuvaan energiaanperustuva kalliojäähdytys on vähentänythiilidioksidipäästöjä Ruusutorpan koulussanoin 150 t käyttöönotosta tähän päivään.Kalliojäähdytysjärjestelmän takaisinmaksuaikaon yleensä noin 10 vuotta. Tämä johtuutarvittavasta kallioreikien suuresta määrästähyödynnettävään tehoon nähden. Jos samojakallioreikiä käytetään jäähdytyksen lisäksilämpöpumpun avulla lämmitykseen, väheneetarvittava porareikämäärä huomattavasti.Uuden sukupolven jäähdytys- ja lauhdutusenergiaahyödyntävä hybridijärjestelmä onkehitteillä ja koerakenteilla uuteen Espoonkaupungin suunnitteluvaiheessa olevaan koulurakennukseenSaunalahteen. Kun samojaenergiakaivoja käytetään sekä lämmitykseenettä jäähdytykseen, energiajärjestelmän takaisinmaksuaikalyhenee 6–10 vuoteen.Tutkimusta ovat rahoittaneet Espoon kaupunki,työ- ja elinkeinoministeriö ja VTT.16 Kuntatekniikka 1/2009


Marthashof,Korttelin sisään tulee puistomainen piha. Takana olevat rakennuksetovat kuusikerroksisia.Pieniä yksityispihoja, kattoasunnoilla suuret terassit,välikerroksissa kahden kerroksen korkuiset loggiat.18 Kuntatekniikka 1/2009


YHDYSKUNTATruman Plaza... luontoparatiiseja keskustassaBerliiniin nousee vihreitäKAUPUNKIKYLIÄVihreyttä pursuavia puistoja jaterasseja, ekologista rakentamistaja esteetöntä, usean sukupolvenja työnteon yhdistävääasumista jopa oman tekojärvenrannalla... Kaikki tämä Berliininkeskustassa tai sen tuntumassamonipuolisten palvelujenäärellä.TEKSTIT JA KUVAT: Tarja NurmiHAVAINNEKUVAT: Stofanel Investment AGja arkkitehdit Grüntuch-Ernst■■ Berliini on pitkään ollut tietynlainen rakentamisenlaboratorio. Siellä on näkyvissätrendi takaisin keskustaan – ja nyt emme puhunuorista yksineläjistä, joiden ajasta suuriosa kuuluu urbaanissa tohinassa ja iltaelämässä.Ihmiset haluavat pois kaupunkia ympäröiviltähuvila-alueilta, joissa isot puutarhatvaativat työtä ja jotka paljolti toimivat autojenvarassa.Aisapari Giovanna Stefanel ja LudwigMaximilian Stoffel ovat aistineet tämän jaryhtyneet investoimaan uudenlaisiin, myöslapsiperheille tai ikäihmisille sopiviin kaupunkikyliin.Niiden kujilla toki eivät tepastelekanat tai possut.Heidän perustamansa kiinteistöyrityksen(Stofanel Investment AG) rakenteilla olevaMarthashof on niin kutsuttu Urban Villagetunnetun Prenzlauer Bergin kaupunginosanytimessä. Se tulee edustamaan uudenlaista,vehreämpää ja perheille ystävällistä kaupunkiasumista.Myös kaupunkiekologia on siinäotettu maksimaalisessa määrin huomioon.Tämä kohde tulee käsittämään yli 130asuntoa, sekä kadun varteen perinteisen oloisissakerrostaloissa että vehreää pihapuistoakiertävissä kaupunkihuviloissa tai townhouseissa.Kaikilla asunnoilla on parveke tai kaksi,pihaa kiertävillä maantason asunnoillamyös oma puutarhapalanen edessä ja taka-Asumista miljoonakaupunginytimessä.Ludwig Maximilian Stoffel ja Giovanna Stefanelperuskiveä muuraamassa.Marthashofin showroom sijaitsee lähellätulevaa korttelia, entisellä rajavyöhykkeellä.Tuleva kaupunkikylä on siis entisen Itä-Berliinin alueella. Markkinointi on näkyvääja hieman tavallisesta poikkeavaa.Kuntatekniikka 1/200919


Toinen kaupunkikylä on jo suunnittelupöydällä. Se toteutetaan Zehlendorfiin. Amerikkalaisten miehittäjien hallussa ollut alue rakennetaanpienen tekojärven ympärille. Kokonaisuuteen tullaan liittämään myös liiketilaa.Miten tehdä uudenlaista kaupunkia?20 Kuntatekniikka 1/2009na tai vaihtoehtoisesti suuri loggiatai kattoterassi: asunnot ovatkuin pieniä rivitalonpalasia suuremmassakokonaisuudessa. Kadunvarsitalojenpohjakerroksiintulee Berliinin tavan mukaankauppoja ja muita kaupunkielämäänliittyviä palveluita.Stofanel aikoo investoida Berliinissäpariin muuhunkin kohteeseen,jotka myös markkinoidaanharvinaisen näyttävästi.Giovanna Stefanel on italialaisenmuotihuoneen sukua ja pitäätyyliä tärkeänä myös arkisissaasioissa.Prenzlauer Bergin perusasukkaatovat aluksi voimakkaasti vastustaneetmm. Marthashof-hanketta,koska se on kaupunginosanoloissa melko suuri ja berliiniläisittäinkineksklusiivinen.Meillä eivät noin 3 500 euron neliöhinnataidosta laadusta tunnumiltään, Berliinissä se on paljon.“Prenzlin” asukkaat pelkäävät tällaistenkohteiden vedättävän asumisenhintaa ylöspäin.Berliinissä asutaan myösvuokrallaBerliinissä asutaan enimmäkseenvuokralla. Se ei ole mitenkäänsosiaalisen kelvottomuudenmerkki. Vanhojen eurooppalaistenkaupunkien tunnuksena onaina ollut se, että hyvin erilaisetihmiset asuvat samoja kortteleitatai taloja.Hissittömänä aikana vähävaraisemmatkipusivat yläkerroksiinporvariston pitäessa salonkejaanparaatikerroksissa. Helpostija kevyesti noustavat tilavat portaikotpääkadun puolella ovatmyös muistumia näiltä ajoilta.Toimivan vanhan kaksion vuokraydinalueilla voi olla noin 400–500 euroa.Vihreää ja vireää urbaania,kirjaimellisestiMarthashof tavoittelee uudenlaistaurbaania henkeä: ikkunoista■ Pääministeri Matti Vanhasen taannoinesittämät visiot puutarhakaupungista herättivätansaitusti keskustelua. Ihmisillä on tästäjäänyt mieleen tietynlainen joko-tai-ajattelu:urbaani vastaan esikaupunki, ankea todellisuusvastaan unelmien täyttymys. Vanhanenkäytti puutarhaparatiisiensa markkinointisanastossajopa ilmaisua “betonislummi” javiittasi tällä tiiviisti rakennettuun kaupunkimaiseenympäristöön.Kun lainarahaa on ollut helposti saatavilla,asumisen mahdollisuudet ovat Suomessanäennäisesti monipuolistuneet. Käytännössävaihtoehtoja ja uuden kokeilua on Suomessaollut vähän. Rakennusliikkeillä on ollut yhäsuurempi määräysvalta ja katteet ovat asuntorakentamisessakasvaneet poikkeuksellisensuuriksi. Eriasteinen, kilpavarusteluksi jokehittynyt sisustelu ja oman asuinympäristönyksityiskohtainen yksilöllistäminen ei täällätarkoita sitä, että asumiselle olisi tarjolla todellisiavaihtoehtoja.Erikoista tai haluttua ja saati aidosti ekologisempaaurbaania asumista on saanut lähinnäisolla rahalla, jos lainkaan. Ruotsissahyvin toimivat asumisoikeusasumisen muodotkinovat meillä jääneet kehitysasteelle.Myös uudenlaisia rakennuttajayhteisöjä onharvassa.Outo kahtiajako tuottaa epäkaupunkiaKun kaupunkien keskustoissa – varsinkinHelsingissä – asuminen on tullut keskituloisilleperheille liian kalliiksi, asukkaita on kalasteltunopeasti kaavoitetuille pientaloalueillekymmenien kilometrien päähän työpaikoista.On syntynyt erilaisia Nurmijärvi-ilmiöitäja ennen kaikkea peruspalveluttomia,sinänsä väkiluvultaan liian pieniä asuinalueita,myös huonojen bussiyhteyksien päässä.Kunnon palvelut ovat karanneet pienempienkaupunkien keskustoista laita-alueiden hallimyymälöihin.Tätä kehitystä markkinoidaankuin luonnonilmiötä, jolle ei saa tai voi tehdämitään. Mukaan on sotkeutunut myöspoliitikkojen rahoitus vastapalvelusvelvoitteineen.Kahtiajako mielikuvissa ei myöskään olesyntynyt itsestään, vaan siihen on useita syitä.Oudon lähiömäisenä pysynyt kerrostalorakentaminenon usein tuottanut ympäristöjä,joiden laitakaupunkimaisuutta palvelujenaukeavaa puolijulkista kaupunkitilaaei anneta paikoituksellevaan yhteinen, puistomainenpiha-alue käsitellään puutarhamaisena.Tällä alueella ei tarvitseturvautua kahteen autoon taiyhteenkään, joten asukkaidenajoneuvot mahtuvat maanalaisiintiloihin.Keskeinen puistikko on niinsuuri, että rakennuttaja istuttaasinne vuosikymmeniä kasvatetutpuut. Muutettaessa on tiedossa jovalmiiksi vehreä ympäristö.Alkuperäinen ajatus mahdollisestaaidatusta pihapuistosta eimyöskään toimi, vaan Marthashofinkeskuspuutarhaan voivatpois karkaaminen vain korostaa. Hyvin lähiömäistäkorttelistoa on syntynyt jopa sellaisiinkinpaikkoihin kuin Vuosaaren “tytärkaupunki”tai vaikkapa Kuopion keskusta,johon laadukkaasti toteutetun satama-alueenja ruutukaavakeskustan väliin on nousemassamelko tavanomaisia, mittakaavaltaantoki miellyttäviä umpikortteleita. Niissä betonielementtitoisensa jälkeen tapaa ystävänsä,ja ulkoinen ilme on hyvistä yrityksistä huolimattatyly. Kadunvarret ovat umpinaista elotontaseinää ja väriskaala perin kuiva ja harmaa.Vain taloyhtiöiden hienolta kuulostavatnimet ovat linjassa neliöhinnan kanssa, sillärakennuksissa on jopa vain yhteen suuntaan– kadulle tai betonikansipihalle – avautuviaperheasuntoja.Tällaisten esittäminen TKK:n arkkitehtiosastonasuntosuunnittelun harjoitustyössäolisi aikanaan taatusti tuottanut alimmanmahdollisen arvosanan!● Tarja NurmiKirjoittaja on Helsingissä asuva arkkitehtiSAFA ja arkkitehtuurikriitikko.Nurmella on myös blogi:tarjanurmi-arkkivahti.blogspot.com


YHDYSKUNTAMarthashofin omistusasunnot mielletään eksklusiivisiksi.Tätä on ”urban flair”.MARTHASHOF■ Kohteessa 17 rakennusta (129 asuntoaja neljä liiketilaa), neliöhinnat alk.2 700 .■ Ensimmäinen rakennusvaihe valmis2009 lopussa, kolmas 2010 lopussa.■ Asunnot esteettömiä, mahdollisuususean sukupolven asumiseen samassaasunnossa , mahdollisuus työskentelyynkotoa käsin.■ Kiinteät sisustukset laadukkaita,maanalainen paikoitus, joka kerrostasoonpääsee myös hissillä, kaikkiinasuinhuoneisiin laajakaistayhteys.■ Ympäristöä säästävä rakennustapa:– maalämpö, pellettilämmitys– ei koneellista ilmastointiavaan viilennys– 70 % pienempi CO 2-taso– sadevesien talteenotto– rakennusten vaipat hyvin eristetyt■ Piha-alueilla mm. yksityiset pihat,keskuspiha, auringonottonurmikko javesileikkipaikkapoiketa myös kadulla kulkijat janaapurikorttelien asukkaat. Hankettaon täytynyt kehitellä myöskeskustellen asukasyhdistystenja kaupunginosan johdon kanssa.Uuden investorin tulo tällaisellavolyymillä on ilman muutaoudoksuttanut ja herättänyt reaktiota:berliiniläiset ovat tottuneetottamaan kantaa.Asunnot ovat kooltaan noin60 neliöstä reiluun kahteen sataan.Suurimmat ovat ns. penthousejalaajoine kattoterasseineentai vaihtoehtoisesti useampikerroksisians. townhouseja,joilla on yksityinen sisäänkäynti.Loggia-asuntojen parvekkeetovat kahden kerroksenkorkuisia ja muistuttavat yksityisiäpihoja.Suunnittelijat valitaanaina tarkkaanMarthashofin suunnittelijoinaovat itsekin Berliinin keskustassaasuvat ja työskentelevät arkkitehditAlmut Ernst ja ArmandGrüntuch.Heidän oma asuintalonsa Auguststrassellaon esimerkki perinteisestäurbaanista tavasta yhdistääasuminen, työnteko ja eri sukupolvetsamaan kokonaisuuteen.Kuusikerroksinen asuintalokäsittää perhe- ja ateljeeasuntojenlisäksi piharakennuksen,jossa asuvat myös isovanhemmat.Tämän lisäksi katutasossaon tilaa toimistolle tai mahdollisellemyymälälle.Talo toimii näin arkkitehtienomana käyntikorttina. Kun arkkitehdititse arvostavat urbaaniatapaa yhdistää perhe, asuminenja työnteko, heillä on ollut kykypaneutua rakennuttajan toiveisiin.Tekojärvi-idylli entisenjenkkipäämajan paikalleStofanel on hieman raottanutovea suhteessa muihin Berliiniintekeillä oleviin hankkeisiinsa.Marthashofia hintatasoltaanhieman vähemmän eksklusiivineneli mainiosti keskituloisillesopiva hanke on myös vireillä,tarkoituksena aloittaa rakennustyötvuonna 2010.Uusi alue tulee ZehlendorfinTruman Plaza-nimiselle alueelle,jolla aiemmin on sijainnut amerikkalaistenmiehittäjien suurihallimyymälä ja päämaja. Suunnitteillaon alueen kannalta keskeinen,noin 8 metriä syvä tekojärvi,jota kehän tavoin kiertävätsilmiä hivelevän kauniit 3–5-kerroksiset talonauhat. Niidenarkkitehtuuri on moderni ja ajaton.Vehreä ja huolella muokattuasuinympäristö ei näin tarvitseseurakseen historiasta lainattujaarkkitehtonisia aihioita.Stofanel luottaakin nykyarkkitehtuuriinja laatuun. Kaikkikohteet saavat suunnittelijansaerilaisten hyvin ohjelmoitujenkilpailujen tuloksena. GiovannaStefanel – miehensä myös ekotädiksinimittämä toinen pääosakas– ei liitä luksus- tai laatukäsitteeseenhistoriasta lainattuja koristeitaja kultauksia vaan kestävyyden,tyylin ja tietynlaisen esteettisenyleispätevyyden.Ekologista rakentamista,ei älytalojaBerliini on tunnettu myös kaupunkiasumiseenliittyvistä eko-logisen rakentamisen kokeiluista.Uusissa kaupunkikylähankkeissapyritään mm. lämmityksen, jätteidenkäsittelyn, sadeveden talteenotonja muun teknologiansuhteen hyödyntämään parastamahdollista saatavilla olevaa asiantuntemusta.Talot ovat kuitenkin tietyllätavalla perinteisiä kaupunkitaloja.Mistään älytaloista ei puhutaeikä ekologista laatua tavoitellakoneilla ja teknisillä vekottimilla.Selkeä kokonaisuus ja toimivuustakaavat paremman lopputuloksen,huoliteltu ympäristö viihtyvyyden.Se taas lisää asukkaidenomaa halua ylläpitää asuinympäristöäänja huolehtia siitä. ■www.marthashof.dewww.stofanel.comwww.gea-berlin.deAntti-matonpesualtaatja -mattomankelitPuhdasta mukavuuttamatonpesuun.- moduulimitoitus, altaiden määräähelppo lisätä- liitetään suoraan viemärijärjestelmään- oikea ergonomiaKysy lisätietojaja pyydä tarjous!Koskentie 89, 25340 KANUNKIpuh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777project@antti-teollisuus.fiwww.antti-teollisuus.fiKuntatekniikka 1/200921


YhdyskuntatekniikkaInfratech 200927.–29.5.2009Rekisteröidy kävijäksiwww.yhdyskuntatekniikka.fiVesimittarikurssi 26.-27.5.Vesihuoltolaitosten asentajienja työnjohdon koulutuspäivät 26.-27.5.YT-foorumi 27.-29.5.Infra ry:n neuvottelupäivät 27.5.Vesihuolto 2009 27.-28.5.Kunnosta on kysymys -seminaari 27.-28.5.Jätelaitospäivät 27.-28.5.Kuntatekniikan päivät 28.-30.5.Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivät 29.5.


YHDYSKUNTAArkkitehdin havainnekuva Espoon Nupurin tulevasta asuinalueesta. Nupurin alue ja sen kehittäminen asiakaslähtöisellä YIT:n yhdyskuntarakentamisenkonseptilla toimi keskeisenä tutkimuskohteena kirjoittajan väitöskirjassa. Nupurin alue on laajemman Hista-Siikajärvi-Nupuriosayleiskaava-alueen ensimmäinen asemakaavoituskohde.Asukkailla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassaKULUTTAJAKANSALAISETmukaan yhdyskuntien suunnitteluunKuluttajakansalaisenkytkeminen osaksikaupunkien kehitysjasuunnitteluprosessejatarjoaisi uusia mahdollisuuksiaasiakaslähtöisyydenlisäämiseen.Hänellä on myös tärkeärooli ilmastonmuutoksentorjunnassa energiatehokkaitaratkaisujaetsittäessä. Tämä käyilmi tuoreesta väitöskirjasta.● Wisa Majamaa, TkTKirjoittaja on tutkinut julkisen jayksityisen sektorin yhteistyötä jayhdyskuntarakentamista sekäYIT:llä työskennellessään vastannutkumppanuusmallisista yhdyskuntarakentamisenprojekteista. NykyisinMajamaa valmistelee kumppanuusmalliseenkaupunkikehitykseen sijoittavaarahastoa Aventumissa.■■ Kaupunkien kehittämisessäkorostuu tulevaisuudessa eritoimijoiden kyky vastata kuluttajientarpeisiin. Kuluttajilla onnykyisinä ja tulevina kuntalaisinasekä alueen asukkaina moninaisiarooleja. He ovat esimerkiksipäätöksentekijöitä asuinpaikkaavalitessaan kuluttajinaja edustuksellisen demokratiankautta myöhemmin äänestäessäänkuntavaaleissa. Jokapäiväisessäelämässään he tekevät valintojakuluttajina niin julkistenkuin yksityistenkin palveluidenkentässä.Julkis-yksityisen yhteistyön(Public-Private Partnership)merkitys yhdyskuntarakentamisessaon kasvussa ja eri toimijoidenkumppanuus vetovoimaistenkaupunkiseutujen kehittämiseksion jo arkipäivää. Kuluttajan kannaltaoleellista ja kuluttajayhteiskunnantoimivuuden kannaltaratkaisevaa on kuitenkin myös,miten kuluttakansalaisten eli neljännenP:n People-näkökulmasaadaan mukaan yhdyskuntarakentamiseen.Tämä on mahdollistaneljälle P:lle – Public-Private-PeoplePartnership – pohjautuvankumppanuusmallisen kaupunkikehityksenkautta.Koska kaupunkikehitys onniin monisyinen paletti, ei perinteinenjulkis- ja yksityissektorintoimesta tehtävä asiantuntijakaavoituslisättynä lakisääteiselläosallistumisella sekä erilaisillamarkkinointi- tai kyselytutkimuksillaanna aina riittäviä eväitävetovoimaisen kaupunkiympäristönsynnyttämiseksi. Tarvitaannykyiset ja ennen kaikkeatulevat asukkaat eli neljännenP:n mukaan kytkevä kaupunkikehitysprosessi.Tällainen asiakaslähtöinenkumppanuusmallinen kaupunkikehitysprosession paikallishallinnonja julkisen sektorinmaanomistajien (Public), yksityistenyritysten ja maanomista-Kuntatekniikka 1/200923


YHDYSKUNTAHavainnekuvat YITEspoon Nupurinkartanosta tulee yli 500 asukkaan pientaloalue Nupurinjärven itärannalle. Alueen rakentaminen alkaa tänä vuonna.jien (Private) sekä alueen nykyistenja tulevien asukkaiden (People)välinen strateginen kumppanuus,jonka tavoitteena ovat hyväasuin- ja elinympäristö sekämahdollisimman monipuolisetasiakassuhteet eri osapuoltenvälillä.Suora asiakaskontaktipuuttuuTutkittaessa nykyisiä kaupunkikehityksenkumppanuusmallejahavaittiin nykykäytännössä suoranasiakaskontaktin puuttuminenjulkis-yksityisestä kaupunkikehitysprosessista.Väitöskirjassani”The 4th P – People – in UrbanDevelopment based on Public-Private-PeoplePartnership”tätä havaintoa vahvisti viidenPPP-mallisen kiinteistöhankkeentarjouskilpailuasiakirjojen ja päätösmateriaalinanalysointi.Tutkituista viidestä hankkeestaasiakasnäkökulma oli vahvimminmukana Espoon Kaivomestarissaja Tampereen Pyynikinkorttelin kehittämisessä. Yksityiskohtaisemmassatarkastelussakuitenkin ilmeni, että julkisenhankintaprosessin alussa painotettuasiakasnäkökulma hukattiinpäätöksentekovaiheessa. Kaikissatutkituissa hankkeissa päätöksetekopohjautuikin ainoastaanteknis-taloudellisiin arvoihin.Väitöskirjatutkimukseni tuloksetkuitenkin osoittavat, ettäasiakkaan eli kuluttajakansalaisennäkökulma on muodostettavissaja mahdollista sisällyttää 4Pperustaisiinhankintoihin ja kaupunkikehitysprosesseihin.4Pmallistenelinkaarihankkeidenhankintaprosessit mahdollistavatloppukäyttäjän näkökulmantunnistamisen ja luokittelun.Asukkaat innovaattoreinaYhtenä tutkimuksen tuloksenasyntyikin viitekehys elinkaarihankkeidenkuluttajalähtöiseenarviointiin elinkaari, monimuotoisuusja asiakasvalinta -kriteereihinpohjautuen. Kuluttajan näkökulmastajohdetun kaupunkikehitysprosessintodettiin tutkimuksessalisäävän potentiaalistenasiakkaiden osallistumistakehitysprosessiin ja lisäksi tuovaninnovaatioprosessiin uudenlaistaloppukäyttäjätietoa. Kumppanuusmallisessakaupunkikehitysprosessissanykyiset ja tulevatasukkaat ovat kaupungin ja rakentajienensisijainen sidosryhmäja toimivat itsekin innovaattoreina.Kuluttajakansalaisten kytkeminenosaksi kaupunkikehitysprosessejaavaa aiemmin havaitsemattajääneitä mahdollisuuksiaasiakaslähtöisyyden lisäämiseen.Vetovoimaisen ja kilpailukykyisenyhdyskuntarakentamisenkannalta on tärkeää, ettei rajoittaudutavain elinkaari-innovaatioihinvaan hyödynnetäänmyös toiminnalliset ja sosiaalisetinnovaatiot. Tässä yhteydessä4P-perustainen kaupunkikehityksenprosessi on tuonut mahdollisuuksiaesittää uusia osallistumistapojaja ratkaisuja.Innovaatiot tärkeitäilmastonmuutoksessaKaupunkikehitysprosessin kehittäminenja uusien innovaatioidenlöytäminen on ajankohtaista näinäilmastonmuutoksen aikoina.Rakennetun ympäristön energiatehokkuudenparantamisella onkeskeinen rooli Suomen ilmastotavoitteidensaavuttamisessa sekäkilpailukyvyn parantamisessa.Kaupunkirakenteellisesti eheätyhdyskunnat ja energiatehokkaatratkaisut, niin yksilö kuinaluetasollakin, ovat nousemassakeskeisiksi tulevissa liikennejakaavoitusratkaisuissa. Suurtenmuutosten edistämiseksi ja eriosapuolten yhdistämiseksi Tekesilläon meneillään Kestävä yhdyskuntasekä Rakennettu ympäristö-teknologiaohjelmat. Sitrallaon käynnissä oma energiaohjelmansa.Suurin potentiaali energiatehokkuudennostamiseen ja ilmastonmuutoksentorjuntaanlöytyy rakennetusta ympäristöstä.Nykyisen rakennuskannanenergiakulutuksen pienentäminenon kallista ja vaatii rankkojatoimenpiteitä. Yhtenä mahdollisuutenatulisi nähdä nykyistenrakennusten korvaaminen energiatehokkuudensekä asumismukavuudenosalta päivitetyillä uusillaratkaisuilla.Rahoituksellisesti tähän voisiolla yhtenä ratkaisuna rakennusoikeudenlisäys olemassa olevillekiinteistöille ja nykyisten alueidentiivistäminen. Tämä olisimyös joukkoliikenteen ja alueellistenpalveluiden kehittämisenkannalta kestävin ratkaisu.Uusien alueiden toteuttamisessakeskeisiä elementtejä ovat liikenneratkaisutsekä julkisten ja yksityistenpalveluiden saatavuus.Kuluttajien halukkuus kantaavastuuta ympäristöstä ja ilmastostatulee hyödyntää.Kuluttajakansalaisetkantavat vastuunsaKuluttajakansalaiset ovat valmiitakantamaan vastuuta, ja markkinoilleon kehittymässä uusiatoimijoita yhdistämään julkisenja yksityisen intressit kumppanuusmallisenkaupunkikehityksenkautta. Kuntasektorilla onkuitenkin kaavoitusmonopolinsaja palvelutuotantonsa kauttarooli uusien innovatiivisten ratkaisujenkeskeisenä mahdollistajana.Julkiselta sektorilta tarvitaanrohkeita avauksia, uusia toiminnanmalleja ja selkeitä toimenpide-ehdotuksia.Yksilöt voivatkuluttajakansalaisina omilla toimenpiteilläänja jokapäiväisillävalinnoillaan vaikuttaa kuntiinja yrityksiin. Kuluttajalähtöisenyhdyskuntarakentamisenavulla voimme kaikki ottaa aloitteenrohkeasti omiin käsiimmesekä vaatia yhteiskunnalta selkeätpuitteet, joiden sisällä voimmerakentaa parempaa asuin- jaelinympäristöä sekä vapaaehtoisestitoteuttaa välttämättömätenergia- ja ilmastotavoitteet. ■MAJAMAA, W. ( 2008). The 4th P –People – in Urban Development basedon Public-Private-People Partnership.(Doctoral Dissertation)http://lib.tkk.fi/Diss24 Kuntatekniikka 1/2009


Muistosanat uudellejulkishallinnolle?Historianprofessori Juha Siltalaesittelee KunnallistieteellisenAikakauskirjan numerossa 4/2008Uuden julkishallinnon ristiriitoja.Poimitaanpa opiksemme muutamiaSiltalan ajatushelmiä tästä tuottavuudenerikoisnumerosta, jonka päätoimittajaJarmo Vakkuri toivoo synnyttävänkeskustelua.Brittien paras vientituoteUudella julkishallinnolla (New PublicManagement) tarkoitetaan markkinamekanisminja liike-elämästä lainattujenjohtamistapojen tuomista julkisiinpalveluihin. NPM syntyi Britanniassa jatähtäsi ”koko kansakunnan kulttuurinmuuttamiseen valtiosta riippuvaisestavelttoudesta ja tappiomielialastavoittoa suosivaksi, bisneshenkiseksija raa`asti itsenäiseksi reippaudeksi jaoptimismiksi”, Margaret Thatcherinhallinnon edustaja Nigel Lawson julisti.Siitä tuli Britannian menestyneinvientiartikkeli finanssipalveluiden ohella.Kummallakaan ei taida mennä oikeinhyvin vuonna 2009.Tarkastelun painopiste siirrettiin eliitinveronkierrosta ja kansallisvarallisuudenuusjaosta väitettyyn ”läskiin”organisaatiossa ja ylisuuriin työntekijäkustannuksiin.Kansallisomaisuuttamyytiin halvalla yksityisille ja sitten kieltäydyttiinkantamasta vastuuta henkilöstöäleikkaavista ja palveluita uudelleenhinnoittelevistayhtiöistä. Missäon kilpailua ja yritystoimintaa, siellätapahtuu tuottavuuden nousua, julistettiin.Ekonomisti Milton Friedmanja Cato Instituten William Niskanenmuotoilivat suorasukaisesti rankaisutavoitteen:”Tappaa peto nälkään”eli hoikentaa byrokraattinen loiseläjähenkihieveriin tuottavan bisneksenverta imemästä.”Paisunut, tuhlaava, tehoton” koneistosääntöjen, ohjeiden ja pätevyysalueidenkahlitsemana; siitä oli pakkopäästä eroon ”1990-luvun nopeastimuuttuvan, informaatiota tulvivan,tietointensiivisen yhteiskunnan ja talouden”paineessa. Johtajat toistelivatprojektijohtamisen, matalien hierarkioiden,tilaaja-tuottaja-mallin, totaalisenlaatujohtamisen ja benchmarkinginsignaalisanoja. Managerieliittipönkitti itsetuntoaan oletetulla tiedollaparhaista käytännöistä, vaikkasiltä todellisuudessa puuttuu asiantuntemus.Tarkastajat suorittajienkimpussaTunnelmat jakautuivat epätasaisesti.Siinä missä ylin johto ryntäili sinnetänne konsulttien lietsoman manianvallassa, suorittajat laahustivatmasentuneina pitkin pimeää tunnelia,jonka päässä ei valo häämötä.Ylimmät virkamiehet voivat ottaaetäisyyttä käytännön toiminnoistaja omaksua strategiajohtajien jarakenneuudistajien korkean statuksen.Suorittajat ja keskijohto saivatuudistukset vastaansa työsuhteidenepävarmuutena, työtaakan kasvunaja oppimisvaatimuksina, joista moneteivät liity työn sisältöön vaan uusiinelektronisiin lomakkeisiin ja arviointiteollisuudentarpeiden tyydyttämiseen.Paperien pyörittämistä ja muodollisuuksiapiti vähentää, mutta ne lisääntyivät.Jokainen uudistus vaatieri mittareita ja vuosikatsauksia. Auditointienhallitsematon kasvu johtuisiitä, että samalla kertaa tiukennettiinkontrollia mutta väistettiin vastuuta.Palveluntarjoajien kilpailuttaminenei tarjonnut laatua vaan romahduttipalvelun jatkuvuuden.Rautateiden pidon ja junaliikenteenerottaminen Britanniassa johti onnettomuuksiinrappeutuneilla kiskoilla.Ammattien autonomiakunniaanAmmattikäytännöt ovat väistämättäläpinäkymättömiä, jopa mysteereitäulkopuolisille. Ulkoinen auditointiei kykene mittaamaan suorituksiasamalla tavalla kuin ammatissa toimivatitse. Juha Siltala suosittaa mutkattomasti,että uusi julkishallintohävitetään. Paljosta porusta on syntynytvähän villoja. Ammattilaistenautonomiaa täytyy kunnioittaa sensijaan, että läpivalaisemalla koetettaisiinkiskoa heistä väkisin irti enemmänsamalla hinnalla. Uusi julkishallintoon ajanut karille koettaessaankieltää työntekijöiltä heidän etunsasamalla kun oman edun tavoitteluon sallittu isommille toimijoille.Kannattaako sentään heittää lastapesuveden mukana? SamassaKTA:n numerossa Heikki A. Loikkanenesittelee kuntien tehokkuustutkimusta1994–2002. Päähuomiokiintyi kunnanjohtajaan. Tehokkuuson hyvä, kun kunnanjohtaja päästäätyöntekijät osallistumaan päätöksentekoon.Byrokratia ja organisointiongelmatheikentävät tosiaan kuntahallinnontehokkuutta. Yllättäen kunnantehokkuutta lisää myös se, ettäkunnanjohtaja pitää yksityistä sektoriatehokkaampana kuin julkista.Paul Lillrank jättäisi tuottavuudenmittaamisen ulkopuolelle vain huippututkimukseenperustuvan sairaanhoidon.Seuratkaapa erikoisen valppaasti,mitä hoitoalalla tapahtuu, arvoisatlukijat. Niin tekee peruspalveluministerikin.P.S. Kunnallistieteellinen Aikakauskirjaon muutenkin erinomaista luettavaa. Ks.esim. Almquist, Torsten 2004:2. Reaalidemokratiaaetsimässä ja Rytilä, Pekka1983:3. Osaammeko yhdistää lähipalvelunja suurtehotaustan. Pekka Rytilä on70-vuotias tekniikanlisensiaatti, joka toimiiLiikennesuunnittelunSeuran puheenjohtajanaja Pöyry Infranerityisasiantuntijana.100-vuotias Mehiläinen on viime vuosina saanut runsaastiseuraa yksityisesti omistetun terveydenhuollonalalle. Kuvassa firman sairaala vuodelta 1932 HelsinginHesperiankadulla.Kuntatekniikka 1/200925


Lunta Koillismaalla onalkutalvesta riittänyt.Heti marraskuussa oli11 täyden lähdönaurauspäivää.26 Kuntatekniikka 1/2009


Pudasjärvi, Taivalkoski ja Tiehallintokilpailuttivat yhteisurakoinninKUNNOSSAPITOKOILLISMAAN TIENPITOsujuu nyt halvemmallaValtaosa alueurakan teistä pidetään kunnossa aliurakoitsijoidenvoimin. Aura-autoa kuljettava Markku Takkinen on yksi harvoistaDestian omista auramiehistä.Valtatie 20 pidetään kunnossa Destian omalla kalustolla. Taajamissaja pienemmillä sivuteillä operoivat pääasiassa aliurakoitsijatomalla kalustollaan.Pudasjärven kaupunki, Taivalkoskenkunta ja Tiehallinto pistivätvastuullaan olevan tiestönkunnossapidon uusiksi. Alueentieverkoston hoito kilpailutettiinyhtenä kokonaisuutena. Taustallaoli halu hakea lisää laatua jatehokkuutta sekä hillitä kustannuskehitystäviiden vuoden mittaisenyhteisurakan kautta. Tarjouskisanvoitti Destia Oy, jokatekee tiivistä yhteistyötä paikallistenaliurakoitsijoiden kanssa.TEKSTIT: Pekka MoliisKUVAT: Pasi Määttälä■■ Alueurakkaan kuuluu yleisten teiden lisäksiPudasjärven ja Taivalkosken kuntien yksityistietja kaava-alueen tiestö kevyen liikenteenväylineen. Urakka on ympärivuotinen,kattaen kuntien osalta talvihoidon lisäksi pääosinkesähoidolliset työt.Taivalkoskella on kesähoitoon soveltuvaaomaa kalustoa ja henkilöstöä, joka vaikuttaakesähoidon osalta urakkasopimuksen sisältöön.Siellä ostetaan työkertoja hiekoitushiekanpoistoon, luiskien niittoon, vesakonraivaukseenja sorateiden hoitoon. Sen sijaan Pudasjärvelläurakkaan kuuluu kesäajan kunnossapitokokonaisvaltaisemmin.Urakoitsijoista oli pulaMikään uusi ajatus ei yhteistoiminta ollut. Ensimmäisenkerran asiasta oli keskusteltu jo1990-luvulla, mutta vasta Kuusamon ja Tiehallinnonpilottihankkeen jälkeen ryhdyttiinnaapurikunnissa sanoista tekoihin.Päätöksentekoa vauhditti osaltaan kustannustennousu, joka johtui urakoitsijoidenpuutteesta.– Oli tiettyjä alueita, joille ei enää tullutlainkaan tarjouksia. Kun ei ollut tarjoajia, niinhinta rupesi nousemaan. Meillä oli kaikkiaanseitsemän urakka-aluetta ja joillakin alueillehinta oli lopulta jopa kaksinkertainen halvimpaanverrattuna, Taivalkosken maanrakennusmestariKari Siikaluoma kertoo.Samat olivat ongelma naapurissa. Lähes450 kilometrin mittaisen katu- ja yksityistieverkostonhoito oli haastavaa.– Oli paikkoja, joissa maanviljelijät lähtivätsen jälkeen auraamaan, kun eläimet olihoidettu. Sen seurauksena työn laatu ja toimenpideajatkeikahtivat päälaelleen, Pudasjärvenyhdyskuntatekniikan päällikkö KaukoSeppänen toteaa.Hintataso laskiTarjouskilpailun seurauksena niin Pudasjärvenkuin Taivalkosken kohdalla kunnossapidonkustannukset laskivat. Viiden vuodenurakkasumma on kaikkiaan 9,7 miljoonaaeuroa, josta Pudasjärven osuus oli 1,7 miljoonaaja Taivalkosken osuus miljoona euroa.Jokainen ostaja teki oman sopimuksen ja sopimuksetpitävät sisällään indeksiehdon.– Ainoa pelko oli tarjouskilpailun sitovuus.Ei ollut varmaa tietoa, miten käy hinnalle.Meidän osalta hinta laski, joten hommassakävi hyvin, Kari Siikaluoma toteaa.Urakoitsija kantaa riskin vaikeista talvista.Viiteen vuoteen mahtuu monenlaista keliä,joten sitä kautta urakoitsijan riski pienenee.– Kuntapuolella helpottaa, kun tiedetäänmitä kustannukset tulevat olemaan ja senmukaan voidaan suunnitella taloutta. Urakanosalta kunnilla on vaihtunut työnjohtaminenurakan valvonnaksi, Kauko Seppänentoteaa.Tarjouskilpailun kautta tullut säästö eiKuntatekniikka 1/200927


Koillismaalla ollaan tyytyväisiä Taivalkosken, Pudasjärven ja Tiehallinnon alueurakkaan. Loppuvuoden urakkapalaverissa samaankuvaan ennättivät vas. Kari Siikaluoma (Taivalkoski), Hannu Kela (Destia), Kauko Seppänen (Pudasjärvi), Esa Tauriainen (Tiehallinto),Toivo Lieska (Destia) ja Vesa Tihinen (Destia).johdu huonosta laadusta vaanennen kaikkea synergiaeduista,joita pienempien urakoiden yhdistäminentuo tullessaan.– Kun samalla kalustolla aurataanyksityiset ja yleiset tiet, niinei vaadita niin paljon kalustoa.Urakoitsija ei ole mikään taikuri,mutta linjojen yhdistäminenja pitkät sopimukset mahdollistavattehokkaamman toiminnan,Destian projektipäällikkö HannuKela pohtii.Ensimäistä kertaa toteutettuyhteisurakoinnin kilpailutusteetti alkuvaiheessa runsaastitöitä. Tiehallinnolle kilpailutusoli tuttua puuhaa, mutta kuntientiestön osalta piti suorittaa kesällä2007 teiden inventointi, jossa selvitettiintarkasti hoidettavan tiestönkunto ja määrä. Lisäksi neuvottelujavaati yhteisten laatutavoitteidenja pelisääntöjen sopiminen.– Ensimmäinen kierros onkaikkein vaikein. Kuusamossa onjo toinen kierros menossa ja sielläoli paljon helpompaa kilpailuttaa,kun pohja oli valmis. Tiedetäänmitä tarvitaan ja tilataan vainenemmän, Tiehallinnon tiemestariEsa Tauriainen tietää.Kun tarjouspyyntö ja tarvittavatasiakirjat oli saatu valmiiksikonsultin avustuksella, niin edessäoli yhteistarjouspyyntönä toteutettutarjouskilpailu keväällä2008.– Meillä oli ihan oikea tarjouskilpailu.Yhdeksän tarjoustatuli, ja se on keskimääräistäenemmän, vaikka aina meidänurakoihin on tarjoajia riittänyt.Hankkeen laajuus ja kesto lisäsivätvarmasti kiinnostusta, Tauriainenarvelee.Valvontaa piisaaLaatu on esillä moneen kertaan,kun osapuolet kertovat Koillismaanmallista. Tilaaja edellyttäälaatua, ja urakoitsija toimittaa sitä.Jo urakkakilpailuvaiheessa putosiyhdeksästä tarjouksesta kolmepois, kun heidän tarjoamansakaluston laatutaso alitti pisteytyksen.– Me emme tilaa kalustoavaan tilaamme laatua. Laatukriteerittalvihoidossa ovat sentit,kitka ja aika, Esa Tauriainentiivistää.Laatua valvotaan monella tasolla.Jokainen tilaaja suorittaavalvontaa omasta puolestaan, jalisäksi tehdään ristiinvalvontaa.Mahdollista on, että tulevaisuudessavoidaan ostaa konsulttivalvontaa.– Laatuvaatimuksissa edellytetäänomavalvontaa urakoitsijoiltaeli tiestön tila on hallittavaja viikoittain tarkistettava. Valvontaei ole yksistään tienkäyttäjienja palvelujen ostajien varassa,Hannu Kela muistuttaa.– Paikallisvalvonta toimiiasukkaiden puolesta. Monestitulee palautetta jo ennen lumisadetta,osapuolet naurahtavat.Talvikunnossapidon toimivuusjoutui heti rankkaan testiin,sillä marraskuun aikana lunta satoialueella paikoin yli puoli metriä.11 täyden lähdön aurauspäivääoli harvinainen määrä jopalumisella Taivalkosken ja Pudasjärvenseudulla.– Toimenpideaika yksityisteilleon kuusi tuntia. Jos lumisadealkaa aamulla kuudelta jalunta tulee 20 senttiä, niin sitäei hetkessä saa aurattua, Destianprojektivastaava Vesa Tihinenkertoo.Kalustoa uusiksiKoillismaan alueurakka hoidetaanetenkin teiden aurauksienosalta pääosin aliurakoitsijoidenkalustolla. Kun auraukseen lähteekerralla 37 yksikköä, niin ainoastaankaksi aura-autoa on Destianomaa kalustoa. Destian omallakalustolla pidetään kunnossa alueenpäätie eli valtatie 20.Viiden vuoden mittaiset urakkasopimukseton otettu vastaantyytyväisyydellä koneurakoitsijoidenkeskuudessa. Monet yrittäjistäovat uusineet kalustoaan,kun tiedossa on ollut töitä pidemmäksiaikaa. Entistä parempikalusto näkyy taas tiestön kunnossa.– Viiden vuoden mittainenurakka vaikuttaa myönteisestialiurakoitsijoiden suuntaan.Urakoitsijat pystyvät tämän sopimuksenperusteella panostamaanja uusimaan kalustoa. Aliurakoitsijatovat hankkineet lisää teräjahiekoituskalustoa. Samoin on28 Kuntatekniikka 1/2009


KUNNOSSAPITOALUEURAKKA PUDASJÄRVI-TAIVALKOSKI■ Urakan kesto 5 vuotta alkaen 1.10.2008■ Urakkasumma 9,7 milj. euroa, josta Pudasjärven kaupungin osuus1,7 miljoonaa ja Taivalkosken kunnan 1,0 milj. euroa■ Urakkaan kuuluu Tiehallinnnon yleisiä teitä 1 183 km■ Pudasjärvellä katuja 52 km, kevyen liikenteen väyliä 20 km jayksityisteitä 384 km■ Taivalkoskella tiestöä on talvihoidossa 332 km, kesähoidossa 271 kmUrakkamallin hyötyjä■ Tasaisempi laatutaso urakka-alueella■ Viiden vuoden sopimus tekee mahdolliseksi urakoitsijoiden kalustonja toiminnan kehittämisen■ Aliurakoitsijoiden rekrytointi helpompaa■ Tilaajien yhteistyön toteutuminen ja kehittäminen■ Parempi taloudellinen lopputulos■ Siirtoajot minimoituKuusamossa jo viides vuosi■ Kuusamon kaupunki olipäänavaaja kuntapuolella,kun se lähti Oulun tiepiirinkanssa kilpailuttamaanalueurakan talvikunnossapitosopimustaviisi vuotta sitten.Alueurakka käynnistyilokakuussa 2004, ja nyt meneilläänon sopimuksen viimeinenoptiovuosi.Kuusamossa urakkaan sisältyikaupungin katuja jakevyen liikenteen väyliä 92kilometriä ja yksityisteitä 341kilometriä. Urakkakilpailunvoitti Koillistie Määttä Oy.– Meillä ovat asiat menneethyvin. Olemme saaneetsitä, mitä olemme tilanneetja mistä olemme maksaneet.Uudessa kuviossa onaina alkuvaiheessa omat ongelmansa,mutta meillä asiatovat sujuneet hyvin, Kuusamonkaupungin tiemestariPasi Pohjola toteaa.Uusi urakkakilpailu alueurakastakäydään talven aikana.– Rukan taajama tulee uutenaalueena mukaan kilpailutukseen.Samoin taajamassatulee lisää teitä urakanpiiriin. Lisäksi ostammetietyn määrän kesätöitä yksityisteidenkunnossapitoon.Tässä taloudellisessa tilanteessauskomme alueurakankiinnostavan yrityksiä, Pohjolasanoo.hankittu autoja ja vaihdettu traktoreita,Kela kertoo.Kun toimijoita on paljon, niinyhtenäisen laadun tuottaminenvaatii koulutusta. Talvihoidonlaatukoulutuksessa tehtiin osapuolilleselväksi, mitä teiden kunnossapidoltaodotetaan.– Alihankkijaverkot ovat oppineetaika nopeasti, miten pitäätiellä toimia, projektivastaava VesaTihinen arvioi. ■ Kuntatekniikka 1/200929


Lumppupaperille tehdyistä taideteoksista digiajanMAANMITTAUKSEN NELJÄMaanmittaustoiminta alkoiRuotsissa 1600-luvun alussa.Tuolloin maanmittarit tuottivatmaakirjakarttoihin tietoa verotuksenpohjaksi. 1700-luvunpuolivälissä käynnistyi maanmittauksensuuri urakka, isojako jaagraarikulttuurin modernisaatio.Itsenäisessä Suomessa maanmittarikuntaosallistui sotienjälkeiseen asutustoimintaan jaaloitti teollistuvan ja kaupungistuvanmaan peruskartoituksen.● Mikko HuhtamiesKirjoittaja on filosofian tohtori, jolta on äskettäinilmestynyt kirja “Maan mitta – Maanmittauksenhistoria Suomessa 1633–2008”.■■ Viime vuonna tuli kuluneeksi 375 vuottaensimmäisen maanmittarin, Olof Gangiuksentulosta Suomeen. Tapahtuma käynnistimaanmittaus- ja kartoitustoiminnan maassammeja loi nykyisen Maanmittauslaitoksenperustan.Varhaisen maanmittarikunnan päätehtäväliittyi suurvaltakaudella (1620–1720) verotukseen,jonka tehostaminen oli suurvaltapolitiikanmutta myös tieteen ja taloudenaloilla eurooppalaistumaan pyrkivän Ruotsinelinehto. Maanmittarit aloittivat maaseudullatilusmittaukset ja kartoitukset verotuksen jalaajan autioitumisen kontrolloimiseksi. Näistäns. geometrisistä maakirjakartoista tiedot siirtyivätvähitellen uudempiin karttoihin.Aikojen kuluessa kartografisen tiedonmäärä moninkertaistui, kartat muuttuivat yksilöllisistälumppupaperille tehdyistä taideteoksistakaavamaisiksi painotuotteiksi ja1980-luvulla alkaneen digitalisoinnin seurauksenanykyisen geoinformatiikan ja mobiilisovellutustenhyödyntämiksi bittimuotoisiksipaikkatietovarastoiksi.Suomen yksityiskohtainenkartoittaminen alkoi 1700-luvulla1700-luvulla Suomen taloudellisia oloja pyrittiin– tuhoisien sotien jälkeen – kehittämään.30 Kuntatekniikka 1/2009


MAANMITTAUSpaikkatietovarastoihinVUOSISATAARuotsalainen maakirjakartta1600-luvun lopulta. Maakirjakarttojatehtiin verotustavarten, ja toisinaan nekoristeltiin omaperäisestikuten kuvan kartta.Kuntatekniikka 1/200931


MAANMITTAUSMaanmittausmuseoMaanmittari virkapuvussaan1800-luvun alkupuolella.Maanmittauksella ja kartoituksillaoli tässä jälleenrakennustyössäkeskeinen rooli. Tavoitteeksiotettiin Suomen yksityiskohtainenkartoittaminen. Pitäjäkohtaisetkartat sidottiin toisiinsa astronomistenpaikanmääritystenavulla. Samalla syntyi nykykartoituksenvarhainen geodeettinenrunko.Kartoitusten lisäksi maanmittarittutkivat kaivostoiminnanmahdollisuuksia Pohjois-Suomessa, inventoivat muinaismuistojaja olivat mukana koskenperkauksissa,joilla pyrittiinparantamaan erityisesti puutavarakuljetustentarvitsemia liikenneyhteyksiä.Suunnitelmanaoli yhdistää Päijänne ja Helsinki.Teknisesti ylivoimainen hanke eikoskaan toteutunut.Etelä-pohjoissuuntaisen, Helsinkiinjohtavan raskaan tavarankuljetusväylän suunnittelulle antoimerkittävän sysäyksen aikansasuurimman pohjoismaisenrakennushankkeen, Viaporinlinnoitustyömaan aloittaminen.Suurtyömaa aloitti Helsinginkasvun ja valtaisan rakennustarpeiden,työvoiman ja maataloustuotteidenkysynnän myötäUudenmaan ja eteläisen Hämeenteollisen nousun.Isojako lopetti maanyhteisomistuksenSuuri maareformi, isojako, aloitettiin.Se lopetti vuosisataisenmaan yhteisomistuksen, laajensikapeat peltosarat suuremmiksilohkoiksi ja loi edellytykset rationaalisellemaataloudelle ja var-haiskapitalismille. Etelä-Pohjanmaalla,jossa maanomistusolotolivat tilussekaannuksen takiasekavat, isojako johti prosessiapitkittäviin riitoihin.Kovimman vastustuksen isojakosai osakseen pohjoisissa ns.ruotusopimuspitäjissä. Näistä yksioli Kemijärvi, jossa paikallinenprotestiliike esti 1700-luvun lopullaisojaon toimeenpanon alueellaan.Maanmittauslaitoksen arkistosta löytyy aarteitaAutonomian ajalla Suomealähennettiin VenäjäänAutonomian ajan (1809–1916)Suomesta, entisestä Ruotsin itäisestärajamaasta, tuli Venäjänlänsipuskuri. Maanmittauksenpainopiste siirtyi isojaosta turvallisuuspoliittisiinja Pietarinlogistiikkaa parantaviin tehtäviin.Suomea lähennettiin VenäjäänPietaria ja Helsinkiä yhdistäviämaa- ja meriyhteyksiä kartoittamallasekä tekemällä Suomenlahdellageodeettisia runkomittauksia.Keisarikunta tehosti läntistenreunavaltioidensa hallintaa tekemälläniiden läpi kulkeneen suurengeodeettisen kolmioverkkomittauksen.Tämä ns. Struvenketju – nykyinen Unescon suojelukohde– kulki MustaltamereltäVenäjän länsiosien ja Suomenkautta Jäämerelle. Struven ketju,käytännössä kallioon hakatutpienet rautapultit, oli samalla Venäjänvoimapolitiikan geodeettinenmanifestaatio keisarikunnanläntisillä reuna-alueilla.Pietarilaisten sahanomistajapiiriennäkökulmasta Venäjänja ns. Vanhan Suomen eli myöhemmänViipurin läänin välilläoleva raja haittasi puutoimituksiaSuomen itäosista. Ei ollut yllättävää,että Vanha Suomi liitettiinkin“uuteen” autonomiseen Suomeenjo vuonna 1812. Maanmittarientoimesta Vanhan Suomenlahjoitusmaatilat – aiemmin venäläisaatelistonalaisuudessa olleetepävapaat maatilat – lunastettiinitsenäisiksi tiloiksi. MyösSuomen valtio sai lunastustenyhteydessä ylijääneen maan liikamaanaitselleen. Itä-Suomenmetsäteollisuuden teollinen perustasyntyi.Kartta inventoimetsävaratAutonomian ajalla metsien pelättiinloppuvan kaskeamisen muttamyös silloisen ilmastoteoriantakia: kylmenevä ilmasto autioittaisiSuomen metsät. Asian selvittämiseksiMaanmittauksenylihallituksen pääjohtaja C. W.Gyldén laati teemakartan Suomenmetsistä ja osoitti pelot aiheettomiksi.Kartta oli ensimmäinenvaltakunnallinen metsävarojeninventointi, nykyistenhuipputarkkojen laserkeilaustenvarhainen edeltäjä.Maanomistusjärjestelyt etenivät1800-luvun lopulla kohtimaan syrjäseutuja sitä mukaakun rataverkko valmistui jametsätalouden kannattavuusrajatyöntyi pohjoiseen. Nyt isojakototeutettiin suuren myötämielisyydenvallitessa myös Kemijärvelläja muissa ruotusopimuspitäjissä.Suuria metsäalueita jaettiinyksityisten, valtion ja sahojenvälillä. Samalla ns. kruununmetsätorpatmuuttuivat itsenäisiksitiloiksi. Alueelle tuloa tekevänmetsäteollisuuden toimintaedellytyksetturvattiin: raakaainettaja pysyvää työvoimaa olitarjolla.Sotien jälkeentilakoko pieneniItsenäisen Suomen Maanmittaushallitusjatkoi autonomian kaudenlopulla aloitettua torppien itsenäistämistä.Sotien jälkeen päätehtävänäoli evakkojen ja rintamamiestenasuttaminen. KehitysSuomessa kääntyi päinvastaiseksikuin muualla urbanisoituvassaEuroopassa: maaseutua asutettiin,tilakoko pieneni, kaupungistuminenmyöhästyi mutta alettuaaneteni poikkeuksellisen nopeasti.Maaseudun modernisointi eipysynyt muutoksen vauhdissa.Nykyinen palsta- ja tilusjaotussyntyi 1950-luvulla noin 300 000maatilan ja hevosteknologian aikakautena.MaanmittausneuvosArvo Kokkosen mukaan EU:nmaatalouspolitiikan 100 hehtaarinmaatilan tavoitekoko on johtanutlisämaan hankintaan kaukaamaatilojen ulkopuolelta ja tätäkautta pahenevaan tilushajaannukseen.EU:n ihannetilakoko merkitseenykyisellä tilusrakenteella ja-koolla keskimäärin noin 40 eriviljelylohkoa tilaa kohti. Myösmetsäpalstat ovat paikoin kaventuneetparinkymmenen metrinlevyisiksi mutta kilometrien pituisiksiepäkäytännöllisiksi kaistaleiksi.Maatilojen lukumääräkinon pudonnut parinsadanvuoden takaiselle tasolle ja asututmaatilat pakkautuneet maaneteläosiin. Maaseudun tyhjeneminenon johtanut kuljetusyhteyksienheikkenemiseen ja metsäsektorinlogistiikkaongelmiin.2000-luvun Maanmittauslaitospainii osin samantyyppistenongelmien kanssa kuin vuosisatojasitten, aikana ennen isojakoa,jolloin maatalouden modernisoinninesteenä olivat monipalstaisuus,sarkajako ja logistiikkaongelmat.Keskeneräiseksijääneen isojaon jälkiä korjataanedelleen tilusjärjestelyillä. ■■ Maanmittauslaitoksen arkistoaloitti toimintansa 2005, kuneri puolella Suomea sijainneetmaanmittausarkistot siirrettiinmaanmittaustoimistoista Jyväskylään.Maanmittauslaitoksen arkistossaon maanmittaustoimituksissasyntyneitä karttoja ja asiakirjoja1750-luvulta alkaen. Erillisiätoimituskarttoja arkistossaon yli puoli miljoonaa ja toimitusasiakirjojanoin kuusi hyllykilometriä.Lisäksi arkistossa onMaanmittauslaitoksen itsenäisyydenaikana tuottamat painetutkartat.Sähköistä arkistoa voi käyttääkaikissa Maanmittauslaitoksentoimipisteissä. Lähitulevaisuudessasähköisen arkiston karttoja onmahdollista tutkia myös Maanmittauslaitokseninternetsivuilta.www.karttakaaro.fi32 Kuntatekniikka 1/2009


Suomen kuntatekniikanyhdistysPL 51,00131 Helsinki,puh. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fiFinlands kommuntekniskaföreningBox 51,00131 Helsingfors,tel. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fiHallitus linjasi yhdistyksen toimintaaSTRATEGIOITA JA VISIOITATULEVILLE VUOSILLEJyrki MeronenTOIMIHENKILÖTToiminnanjohtaja/VerksamhetsledareJyrki MeronenJärvenpään kaupunki, tekninen toimiPL 41, 04401 Järvenpääpuh. 050 550 2146jyrki.meronen@kuntatekniikka.fiSKTY:n hallitus linjasi yhdistyksen toimintaa vuodelle 2009 marraskuun lopulla Levilläpidetyssä seminaarissa.Talouspäällikkö/EkonomichefKyösti OasmaaHelsingin kaupunki, TasKe,PL 20, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 376 7414kyosti.oasmaa@hel.fiYhteyspäällikkö/RelationschefDan-Henrik ”Danne” LångströmAlalinnake 1 C 2602160 Espoopuh. 050 462 8352dan.langstrom@kolumbus.fiKokousmestari/KonferensmästareJyrki VättöHKR, Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 559 1435jyrki.vatto@hel.fiSKTY:n julkaisujen myyntiYliopistokirjakaupanOtaniemen myymäläOtakaari 1 F, 02150 Espoo(TKK:n päärakennuksen aula)puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321TiedekirjaKirkkokatu 14, 00170 Helsinki(Säätytalon vieressä)puh. (09) 635 177SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaaKari Haapaniemipuh. 050 380 1022kari.haapaniemi@hel.fi■ SKTY:n hallitus ja toimihenkilöt pitivät marraskuunlopulla linjaseminaarin Levillä. Lumisissamaisemissa pohdittiin yhdistyksen strategioitaja visioita tuleville vuosille sekä teemoitustaensi kevään Kuntatekniikan päiville.Seminaariin otti osaa myös hallituksen uusipuheenjohtaja Jorma Vaskelainen, joka saisamalla sopivan annoksen perehdytystä yhdistyksenhallitustyöskentelyyn kuin myös mahdollisuudensanella omia linjanvetojaan tulevallepuheenjohtajakaudelle 2009–2011. Jormakertoo tarkemmin itsestään ja ajatuksistaanseuraavalla sivulla.Uuden vuoden vaihtuessa hallitus sai kaksimuutakin uutta jäsentä. Erovuoroiset MattiKarhula ja Jussi Kauppi vaihtuivat LeilaStrömbergiin ja Milko Tietäväiseen. Leilatyöskentelee Jyväskylän kaupungilla apulaisasemakaava-arkkitehtinäja Milko Tampereen kaupungillarakennuttamispäällikkönä. Molemmatovat tuttuja kasvoja SKTY-ympyröistä.Seminaarin yhteydessä pidetyssä hallituksenkokouksessa hyväksyttiin yhdistykseen myösyksi uusi jäsen, Mika Honkasalo Espoosta.Toivotamme uudet hallitus- ja henkilöjäsenettervetulleiksi mukaan toimintaan!MP jätti seuraajalleen puhtaan,mutta vaativan pöydänKiitokset ansiokkaista toimistaan kuuluvat erovuorossaolleelle puheenjohtajallemme Matti-Pekka Rasilaiselle. Hänen toimikaudellaanmonet kansalliset sekä kansainväliset yhteistyötovat yhdistyksessä vilkastuneet ja hallitustyöskentelystäon tullut suoraselkäisen sujuvaa. MPjätti seuraajalleen puhtaan, mutta myös vaativanpöydän.Kuntatekniikan päivien valmistelutetenevät aikataulussaTampereen tulevia Kuntatekniikan päiviä on järjesteltypala palalta valmiimmaksi. Kokousmestarinvieraillessa joulukuussa Tampereella hänsai huomata, että kevään Kuntatekniikan päivätoheistapahtumineen alkavat olla peruskohdiltaankaikin puolin hanskassa. Myös Yhdyskuntatekniikka09 -näyttelyn valmistelut ovat hyvinaikataulussaan.Yhteensä ja erikseen: uusi vuosi jatkuu vanhoinekujeineen. Joulun laatikot alkavat hiljalleensulaa (lumien myötä) ja päivät kirkastuvat.Kuntateknikoiden silmät kirkastuvat sitten viimeistääntoukokuun lopussa Tampereella.Kokousterveisin,● Jyrki VättökokousmestariKuntatekniikka 1/2009 33


SKTY:n uusi puheenjohtaja Jorma Vaskelainen ja entinen puheenjohtaja Matti-Pekka Rasilainen hallituksen linjaseminaarissa Levillä.Jyrki MeronenJorma Vaskelainen:Kansainvälisyydestä tuleemielenkiintoinen haaste■ Viime vuoden alkupuolella sainVirtasalon Hannulta puhelimessaehdotuksen, josta en edesharkinnut kieltäytyväni. Kysymyskuului, että olenko valmis SKTY:npuheenjohtajaksi seuraavaksi kaudeksi,jos minua siihen esitetäänvuosikokouksessa. Suostuin heti.Puheenjohtajuus hoituuLahdestakin käsinYhdistyksen pitkässä, 82-vuotisessahistoriassa ei ole koskaan ollutpääkaupunkiseudun ulkopuolistapuheenjohtajaa. Tämä on varmaanpääosin johtunut siitä, ettäkokoukset pidetään pääkaupunkiseudullaja toimihenkilöt ovat olleetsuurten pääkaupunkiseudunkuntien työntekijöitä.Kotikaupungistani ylpeänävoin todeta, että nyt Lahdestapääsee Helsinkiin alle tunnissaja tämänkin luottamustehtävänhoito on Lahdesta käsin lähesyhtä vaivatonta kuin Espoostatai Vantaalta. Nöyrä kiitos luottamuksesta.Hieman historiaaLupasin tehdä pienen esittelyn itsestäni,joten tässä hieman historiaani:Olen syntyisin Savosta ja Kuopiosta.Ylioppilaaksi kirjoitettuanipääsin Otaniemeen opiskelemaangeotekniikkaa. Muutaman opiskeluvuodenjälkeen huomasin, että1970-luvulla oli huomattavan paljonkysyntää teekkarityövoimastayrityksissä ja julkisella sektorilla.Minä iskin itseni kiinni silloiseenTVH:hon, jossa olin aluksituntitöissä ja myöhemmin kuukausipalkkaisenainsinöörioppilaana.Tie- ja vesirakennushallitus olimahtava paikka oppia insinööriksi.Mieleen ovat erityisesti jääneetmukavat työkaverit ja kannustavailmapiiri. Niitä samoja ihmisiä tapaannyt eri koulutustilaisuuksissaja monissa muissa yhteyksissä.Valmistuttuani jatkoin geoteknikonuraani tutkijana VTT:llägeotekniikan laboratoriossa useitavuosia monissa eri hankkeissaeri puolilla Suomea. Työtehtäväniolivat pääosin talvirakentamiseenja routatutkimuksiin liittyviä. Kuntyömatkat Hyvinkäältä Otaniemeenalkoivat perheelliselle miehelleolla hieman rasittavia, oli aikahakeutua muualle.Lahden kaupungilla tärppäsi,ja täällä olen työskennellyt nytjo yli 20 vuotta. Aluksi tein pohjarakentamiseenliittyviä tehtäviä jamaapolitiikkaa, ja nyt olen ollut jokuusi vuotta kunnallistekniikan yksikönjohtajana.IFME avaa ovia maailmaanYhdistyksen puheenjohtajuuteenliittyy kaudellani edellisiin vuosiinverrattuna erittäin mielenkiintoinenpiirre. Suomen kuntatekniikanyhdistys tulee isännöimäänsyksyn Melbournen maailmankonferenssinjälkeen kansainvälistäjärjestöä IFME:ä, ja tämä maailmanjärjestönpuheenjohtajuusvastuutulee työllistämään minuaja yhdistyksen yhteyspäällikköäDanne Långströmiä merkittävästi.Uskon kuitenkin vahvasti,että tätä kautta tulemme saamaanmyös entistä enemmän jasuorempaa tiedonvaihtoa maailmalleja maailmalta.Alkaneista puheenjohtajavuosistatulee varmastikin hyvinmielenkiintoisia ja työntäyteisiä.Toivon, että jos teillä on yhdistyksentoiminnan ja kuntatekniikankehittämiseen liittyviä ajatuksia taiehdotuksia, tarttukaa minua, hallituksenjäseniä tai toimihenkilöitähihasta. Kehitetään alaa ja tietämystäyhdessä!Terveisin● Jorma VaskelainenEntisenpuheenjohtajan”testamentti”■ Terveisinä uudelle puheenjohtajallemuutamia huomioita menneestäja tulevasta toiminnasta:Luonnollisesti talous on tärkeääeli vuosittaisten kuntatekniikan päivientulee onnistua näyttelyineen.KunFoa eli kuntatekniikan foorumiatulee kehittää käytännön työjaviestintävälineeksi matkojen lisäksi,Kuntatekniikka-lehtihän onjo hyvä.Kansainvälinen yhteistyö on ehkälisääntynyt ja lisääntynee takavuosista.Kansainvälisessä kuntatekniikanliitossa eli IFME:ssä (International Federationof Municipal Engineering)on hyvää porukkaa, jossa kannattaaolla mukana. Toteat tämän varmastiitsekin uutena varapuheenjohtajanaja myöhemmin puheenjohtajana,kun IFME:n seminaari järjestetäänSuomessa vuonna 2012.Pohjoismainen yhteistyöNKS:n (Nordisk kommunalteknisksamarbetskommitté ) puitteissa onpalkitsevaa. Aina voi oppia muiltakin,ja pysyypähän toinen kotimainenhallussa. Kokouskieli tuntuuolevan skandinaaviska, mutta smalltalk on usein englanniksi.Varmaan myös jotain uuttakintulee mukaan matkalla.Onnea puheenjohtajalle vaativassatyössään!● Matti-Pekka Rasilainen34 Kuntatekniikka 1/2009


KäyttäjättyytyväisiäKunFo-portaaliin■ KunFon käyttöä ja kehitystarpeitaselvitettiin käyttäjätutkimuksella. Tuloksiakäytetään portaalin kehittämisessäentistäkin palvelevammaksi jatoimivammaksi.Uusi KunFo-vuosi on jälleenkäynnistynyt ja kuntatalouden suhteentäysin erilaisissa merkeissä kuinvuotta aikaisemmin. Budjettiongelmienlisäksi monia kuntia työllistävätvuoden alkupuolella kuntaliitostenaiheuttamat käytännön järjestelyt.KunFo-portaali on oivallinen välinekokemusten jakamiseen. Niin Kun-Fon ylläpitäjät kuin käyttäjätkin toivovathartaasti, että näitä kokemuksiajaettaisiin, jotta niitä päästäisiinhyödyntämään myös muualla.KunFoa hyödynnetäänViime vuoden lokakuussa KunFoportaalissatoteutetun kyselyn mukaankäyttäjät ovat varsin tyytyväisiäKunFo-portaalin antiin. Sivustoamyös hyödynnetään, sillä jopa 67prosenttia käy lukemassa sivustoaainakin kerran viikossa.Sivuston rekisteröityneille tarkoitettuaosiota osataan kuitenkin hyödyntäävielä toistaiseksi suhteellisenvähän ja harvoin. Osiossa käydäänjoko kerran kuussa (36 %) tai jopasitäkin harvemmin ( 42 %).Syyksi ilmoitettiin riittävän kiinnostavanmateriaalin vähäisyys. Toisaaltaeräskin vastaaja arveli syynäolevan lähinnä oman saamattomuutensa.Tiedonhankinnassa sivustostakoetaan olevan hyötyä. Eniten etsitäänjulkaisuarkistosta tiettyä julkaisua(42 %) ja artikkeleita (25 %). Kuvapankkiaon hyödyntänyt 11 prosenttiavastaajista, mutta työpaikkojaon käynyt katsomassa ainoastaankuusi prosenttia vastanneista.Tutkimuksella haluttiin selvittäämyös nykyisten sivustolla olevienpalveluiden tarpeellisuutta. Tärkeimpinäpidettiin uutisia ja tapahtumakalenteria(69 %), viikottaista uutiskirjettä(67 %), julkaisuarkistoa (47%) ja Rekryfoorumia (42 %).Kokemukset jakoonTutkimuksessa kysyttiin myös, mitenKunFon palveluja tulisi kehittää paremminvastaamaan käyttäjien tarpeita.Toiveissa oli mm. tietojen jakaminenkuntien kesken. Sivustoltatoivottiin löytyvän esimerkiksi hankkeidenja projektien jälkiarviointejatyyliin “kokemuksesta oppii”. Erityisestipyydettiin suurten kaupunkientoiminnan ja organisaation esittelyäja perusteluja organisatorisilleratkaisuille.Lisää aineistoa ja monipuolisuuttakaivattiin julkaisuarkistoon, uutisiinja tapahtumakalenteriin. Erityisestilisää toivottiin ympäristöalanmateriaalia. Vastaajat toivoivat Rekrypalveluidenja kuvapankin kehittämistätoimivammiksi.Portaalin käyttöastetta pitäisisaada nostettua ja antia parannettua.Sivustoa moitittiin myös sekavaksi.Tekijöille toivotettiin myös sitkeyttä:“Vielä on tehtävää, muttakyllä tämä tästä.”KunFon tekijät ovat kiitollisia kaikestapalautteesta, jota hyödynnetäänportaalipalveluiden kehittämisessä.Sisältöä lisätään, mutta siinätarvitaan myös käyttäjien aktiivisuutta.Dokumentit eivät synny itsestäänja kuvatkin on kuvapankkiin ladattava.Kuntien uutisia kaivataan myöshuomattavasti nykyistä enemmän.Kevään KunFo-uutuuksista kerrotaanlisää tulevissa Kuntatekniikka-lehdissä.● Dakota Lavento■ Kyselyyn vastanneiden keskenarvottiin vaivanpalkkapalkinnot.Pikeepaidat voittivat Jussi SaloLappeenrannasta, Risto SihvonenLahdesta ja Anu AlavuotunkiHelsingistä.Avo-Mustangilla Monument Valleyssä, Utahissa.Viva Las Vegasvaiko HuitsinNevada?■ Danne on käynyt ensimmäisellävuorotteluvapaareissullansa. Matkataitettiin ensin lentäen Los Angelesiin,josta vuokrattiin auto alleja pistettiin menoksi. Matkammesuuntautui ensin Nevadaan, Las Vegasiin.Oli kulunut vajaat 30 vuottasiitä, kun edellisen kerran käytiinsiellä. Vanhasta Vegasista oli jäljellävain 3 hotellikasinoa ja muutamavanha perinteikäs kyltti.Vegasin jälkeen vaihdettiin osavaltiotaja mentiin Arizonaan ihmettelemäänGrand Canyonia. YövyttiinNavajo-heimon intiaanireservaatinpienessä motellissa ja aamullajatkettiin Utahiin suuntana MonumentValley. Tämän jälkeen matkattiinFour State Corneriin, missä voitiinkiertää muutamalla askeleellaUtah, Colorado, New Mexico ja takaisinArizonaan.Tämän jälkeen matkustimmekolmen aavikon (vuoristo-, kivi- jahiekka-aavikot) halki ja palasimmePhoenixin kautta takaisin Californianrannikolle. Matkalla mielenimuuttui sikäli, että olen aikaisemminsanonut, että Norja ja Irlantiovat maailman kauneimpia maita,mutta näkemäni perusteella on senoltava USA. Matkan aikana näimmeilmieläviä puhveleita, kojootteja,kolibreja ja intiaaneja. MatkallaLos Angeles Sky Line Beverly Hillsistä katsoen.ihailtiin mahtavia maisemia, käytiinHoover-padolla, San Diego Zoossa,Hollywoodissa ja ajettiin avo-Mustangillamm. alkuperäistä Route66:ia pitkin.Majoittumiset vaihtelivat viidentähden hotellista intiaanireservaatinnolla-tähden motelliin. Lisäksi ihmeteltävinäolivat tiet! Amerikka onkyllä kuntatekninen banaanivaltio.Tiet olivat aina surkeassa kunnossa,ajeltiin sitten Arizonassa tai BeverlyHillsissä. Jos tiet ja kadut olisivatSuomessa yhtä huonossa kunnossa,niin kaikki niistä vastaavat istuisivatvankilassa.Toinen asia, mikä oli retuperällä,oli teiden kyltitykset. Tämä pätiniin pääteillä kuin kaupungeissakin.Onneksi amerikkalaiset ovat kuitenkinkeksineet panna Samuel Adams-nimistä lageria, ei tarvinnut juodaBudweiseria. Onneksi myös säätyyppimatka-alueella muuttui vastavuorokausi sen jälkeen, kun lennettiintakaisin kotiin. Las Vegasissapaikalliset ihmettelivät, kun sielläoli satanut vettä kaksi päivää ennenmeidän tuloa. Millaistakohan sielläoli kolme viikkoa myöhemmin, kunsinne satoi (ensimmäisen kerranmiesmuistiin) 10 cm lunta?!?Tämän jälkeen oleskelimmekinvajaat kolme viikkoa Suomessa jalähdimme tammikuun alussa ThaimaanHua Hiniin. Matkakuulumisiatulee siis myös jatkossa...● Danne LångströmKuntatekniikka 1/2009 35


Vinkki KunFon käyttöönTieto uudesta sisällöstä aktiviteettiraportilla■ Monet KunFo:n käyttäjät kaipasivat tietoa palveluun ladatuistauusista julkaisuista ja materiaalista. Uutiskirjeessäonkin jo loppuvuonna ollut maininta julkaisuarkiston uu-KunFo-matkallePietariin jaMelbourneen■ Kuntatekniikan oma portaaliKuntatekniikan Foorumi järjestäävuosittain kaksi kiinnostavaamatkaa, joista toisen lähialueilleja toisen hieman kauemmaksi.Viime vuonna matkustettiintoukokuussa Hampuriin ja lokakuussaBilbaoon ja Madridiin.Naapurimaihimme suuntautuvissamatkoissa on yleensäkyse paikallisten sisarjärjestöjenvuosikonferensseista tai tutustumismatkoistakiinnostaviinalan kohteisiin, kuntiin ja kaupunkeihin.Tänä vuonna matkakohteinaovat Pietari ja Australian Melbourne,jossa järjestetäänIFME:n maailman konferenssi.International Federation on MunicipalEngineering (IFME) järjestääjoka kolmas vuosi kansainvälisenkuntatekniikan alan konferenssin.Kevään foorumimatka Pietariinjärjestetään huhtikuussa,27.–30.4. Merkitse matka jo kalenteriisi!Matkaohjelma ja hintailmestyvät tammikuussa KunFonwww-sivuille, ja siitä tiedotetaanmyös KunFo Uutisissa.Down UnderSyyskuussa on edessä FoorumimatkaAustralian MelbourneenIFME:n konferenssiin. Matkareittion Helsinki-Hongkong-Auckland-Sydney-Melbourne-Helsinkija matkan alustava aikataulu28.8.–11.9.Melbourne tajoaa maailmantuuksista. Rekisteröidyt käyttäjät voivat myös tilataitse tiedon uudesta materiaalista aktiviteettiraportinkautta. Aktiiviraportillahan käyttäjä saamääräajoin sähköpostiinsa listauksen suojattuunosioon lisätyistä uusista dokumenteista.Tilaaminen onnistuu helposti portaalin suljetunosion kautta. Sen käyttäjät-osiossa on omaprofiilisi. Sen asetusten lisätietoja-kohdasta löytyyalimmaisena linkki aktiviteettiraporttiin. Senkautta voit tilata käyttäjäosiosta itsellesi sähköpostiisimääräajoin lähetettävän aktiviteettiraportinKunFon uusimmista käyttäjistä, dokumenteistaja keskusteluista. Silloin uuden sisällön seuraaminenei edellytä suojatulla puolella käyntiä. Raportinvoi tilata saapumaan viikoittain tai vaikkapäivittäin.laajimman raitiotieverkoston,viktoriaanista arkkitehtuuria japuutarhakaupungin bulevardeja.Tutustut samalla muiden maidendelegaatioihin ja omaksutmaailmalta käyttöösi parhaatkäytännöt.IFME:n konferessi järjestetään6.–10. syyskuuta. Tapahtumanteemana on Global ChallengesLocal Solutions – Deliveringfor the Next Generation.Konferenssiin saapuu delegaatioitaeri puolilta maailmaa.Nyt on oiva tilaisuus tuoda esiinosaamisemme ja jakaa parhaatkuntatekniikan ratkaisut maailmalle.Call for Papers on käynnissä.Matkaohjelma ja hinta ilmestyväthelmikuussa Kunfonwww-sivuille, ja matkasta tiedotetaanmyös KunFo-uutisissa.SKTY:N HALLITUSPuheenjohtaja/OrdförandeJorma VaskelainenLahden kaupunki, kunnallistekniikkaPL 202, 15101 Lahtipuh. (03) 814 2425, 050 63892jorma.vaskelainen@lahti.fi1. varapuheenjohtaja/1. viceordförandeAnu NäätänenJoensuun kaupunki, Tekninen virastoMuuntamotie 5, 80100 Joensuupuh. (013) 267 3500, 050 5505490anu.naatanen@jns.fi2. varapuheenjohtaja/2. viceordförandeJouko VehkakoskiEspoon kaupungin tekninen keskusPL 41, 02070 Espoopuh. (09) 8162 5222, 050 5666030jouko.vehkakoski@espoo.fiMuut jäsenetJouko Lehtonen, Riihimäen kaupunki,Tekninen virastoEteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäkipuh. (019) 758 4800, 050 381 5824jouko.lehtonen@riihimaki.fiMikko Leppänen, Ramboll Finland OyPiispanmäentie 5, 02241 Espoopuh. (020) 755 6300, 0400 425 914mikko.leppanen@ramboll.fiTero Pyssysalo, Skanska Infra Oy,InsinöörirakentaminenPL 114, 00101 Helsinkipuh. 020 719 2898, 040 842 4804tero.pyssysalo@skanska.fiJussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,tekninen toimialaPL 38, 53100 Lappeenrantapuh. (05) 616 2433, 040 5215503jussi.salo@lappeenranta.fiLeila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,kaupunkisuunnitteluosastoPL 233, 40101 Jyväskyläpuh. (014) 625 089, 040 7718867leila.stromberg@jkl.fiMilko Tietäväinen, Tampereen kaupunkiPL 487, 33101 Tamperepuh. (03) 5656 6250, 040 5068600milko.tietavainen@tampere.fi■ I slutet av 2008 valdes trafikplatseni Ylläs till årets rondell (Kuntatekniikka8/2008, s. 60). FKTF tillsammansmed Grönmiljöförbundetanordnade en tävling där man utsågFinlands vackraste, trafikmässigt mästvälfungerande och säkra rondell i Finland,och som vinnare utsågs rondelleni Ylläs i Lappland. Trafikplatsen harplanerats och byggts av Ramboll Finland,Vägverket i Lappland samt MaarakennusJaara. FKTF gratulerar änen gång.Underskriven var på sabbatsårets“leg 1” till sydvästra USA. Under resanreste vi med bil i 6 delstater ochtog oss en titt på Las Vegas (det varGrand Canyon & Colorado River, Arizona30 år sen jag var där sist), Grand Canyon, MonumentValley etc – såg livslevande buffalos, kojoter,kolibrir samt både höga fjäll och djupa dalar. I LasVegas förundrad man sig över att det hade regnat2 dagar innan vår ankomst, så mankan bara tänka sig hurudana minernavar 3 veckor senare, när det komca 10 cm snö – första snön på mannaminnei staden.Kommuntekniskt kan man konstatera,att om vägarna här hemmaskulle vara i lika dåligt skick som domär där, så skulle alla som har med underhållatt gjöra sitta inburade. Vägarnaoch gatorna är med andra ordi usselt skick – och det är ingen störreskillnad om det var frågan om vägarnai ett indianreservat i Arizona eller iBeverly Hills och Hollywood.● Danne Långström36 Kuntatekniikka 8/2008


Kevään laivaseminaari tarjoaaRAUTAISEN OHJELMAN■ viimeistään10.2.2009 mennessäHinnat ovat seuraavat:● ● seen Tervetuloa seminaariin!● Reijo Rosengrényhdistyksen puheenjohtajaKuntien Putkimestarit■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)on perustettu 1975 suomalaistenvesihuoltolaitosten vesi- javiemäriverkostojen suunnittelu-,rakentamis-, rakennuttamis-,ylläpito- ja hankintatoiminnoistavastaavien henkilöiden yhteistoiminnanja ammattitaidonkehittämiseksi.Yhteystiedot:Puheenjohtaja Reijo Rosengrén,s-posti: reijo.rosengren@turku.fipuh. 050 522 7371Sihteeri, s-posti:anders.ostrom@turku.fiwww.kuntienputkimestarit.fiKuntien Putkimestareidenlaivaseminaari 2009OHJELMAKeskiviikko 4.3.200910.30 Ilmoittautuminen jalippujen jako11.30 Lounas12.30 Yhdistyksen kevätkokous/ Reijo Rosengrén,yhdistyksen puheenjohtaja12.50 Kurssin avausReijo Rosengrén, yhdistyksenpuheenjohtaja13.00 MIKE Software –viemäriverkostonmallintaminenJari Silander, DHI-Group Oy13.45 Vuove – viemäreidentutkimusmenetelmä / TimoTammenlarva, Vuove Oy– Verkostovahti14.30 Verkostotietojärjestelmänkäyttö maastossaAntti Nevas15.15 Tauko + kahvi15.30 Vesimittareihin liittyväätulevaa lainsäädäntöä / SariHemminki, Turvatekniikan keskus16.15 Vesimittarien vaihto jatarkastaminen, uusia ajatussuuntia/ Rainer Korkeamäki,16.45 Yleiskeskustelua päivänteemoista20.00 Päivällinen (Buffet)Torstai 5.3.20098.00 Aamiainen9.30 KokoontuminenTukholman teknilliseenmuseoon lähtemistä varten10.00 Bussit museokäynnillelähtevät14.00 Paluu laivalle14.15 Kahvi + suolainen14.30 Kesävesijohdot ja muutvesijohtojen pinta-asennusjärjestelmät/ Reijo Rosengrén,14.45 Vesijohtoveden laadunsäilyttäminen verkostossaTapio TolvanenTarvike Oy15.15 Haja-asutusalueidenkiinteistökohtaiset jätevedenpumppaamotosanavesiosuuskunnan toimivaakokonaisuuttaRon Johnsson15.45 Uudet materiaalitviemäriputkissa ja kaivoissasekä rakenteen vaikutus /EskoLaatunen16.15 Verkostojen benchmarking/ Pekka Laakkonen,16.45 Seminaarikeskustelupäivän aiheista17.30 Päivällinen (Ala Carte)20.30 VerkottumistaPerjantai 6.3.20098.00 Aamiainen9.00 Seminaarin päätössanatReijo Rosengrén, yhdistyksenpuheenjohtaja9.55 Laiva saapuu HelsinginOlympiasatamaanHUOM! Ohjelmaan saattaa tullavähäisiä muutoksia.Kuntatekniikka 1/200937


OPM luopumassaliikuntapaikkarakentamisenohjauksesta?Uimahalli- ja kylpylätekninenyhdistys Ukty■ Yhdistyksen tarkoituksena onkehittää ja ylläpitää Suomenuimaloiden, uimahallien jakylpylöiden toiminnallista jateknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.Yhdistyksentärkeimpiä toimintamuotojaovat vuosittaisen koulutus- jakeskustelutilaisuuden (Uimahalli-ja kylpyläpäivät) järjestäminen,jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-ja koulutustilaisuudet,sekä hallituksen työskentely.Yhdistyksessä on jäseniä noin100. Uktyn jäseneksi voi liittyäuimahalli- ja kylpylätekniikkaantyönsä tai harrastuksensa perusteellaperehtynyt henkilö.Alalla toimivat oikeuskelpoisetyhteisöt voivat liittyäyhdistyksen kannatusjäseniksi.YhteystiedotInternet: www.ukty.nets-posti: info@ukty.netYhdistyksen puheenjohtajaPertti Kärpänens-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fipuh. 0400 205 296Yhdistyksen varapuheenjohtajaKalle Kallios-posti: kalle.kallio@pp.inet.fipuh. 0400 577 569■ Vuodet vierivät ja vaihtuvat. Nyt voidaan muistellaviime vuoden aikaansaannoksia ja luoda katsetuleviin tapahtumiin.Vuosi on vaihtunut synkkien talouspilvien leijuessayläpuolellamme. Uimahallien ja kylpylöidenrakentamisen ja perusparannustöiden suhteen tilanneon kuitenkin suhteellisen valoisa. Parhaillaanon monia hankkeita suunnitteilla ja työn alla.Tällaiset hankkeet pitävät omalta osaltaan rattaitapyörimässä, ja sehän on tässä tilanteessa vain hyvä.Toivottavasti tämän hetken taantuma ruokkisihankkeita ainakin yhdellä tavalla, nimittäin laadunparanemisella rakentamisessa.Laadukas rakentaminen perustuuerikoisosaamiseenLiikuntapaikkarakentaminen on erikoisala. Laadukasrakentaminen perustuu erikoisosaamiseen.Olen usein tästä puhunut, mutta en malta olla palaamattaaiheeseen. Liikuntapaikkarakentaminenpoikkeaa normaalista rakentamisesta niin paljon,että puhutaan aivan omasta taiteenlajista. Laadukaslopputulos syntyy vain, jos rakentajat – suunnittelijatja rakennuttajat – hallitsevat asiansa. Siinäei riitä pelkkä tekninen osaaminen vaan osapuoltentulee hallita myös liikunnan eri lajien vaatimuksetja muistaa käyttäjien turvallisuus – oli se sittentoiminnallista tai hygieenistä turvallisuutta.Opetusministeriö on koordinoinnut liikuntapaikkarakentamisenturvallisuutta koskevaa tutkimustoimintaakeskitetysti, tehokkaasti ja ammattitaidolla.Olen kuullut huhuja, että OPM on luopumassakoordinoidusta ohjauksesta ja siirtämässätoimintaa lääneihin. Jos näin tapahtuu, on pelättävissä,että loppukin erikoisosaamisesta ja liikuntalaitostenkeskitetystä ohjauksesta häviää.Tämä olisi jo toinen tyhmä päätös opetusministeriönpäättäjiltä, jos näin kävisi. Ensimmäinenja pahin oli se, kun ohjaus- ja tarkastustoiminta liikuntapaikkarakentamisessa1990-luvulla ajettiinalas. Siinä OPM:n liikuntavirkamiehet olivat mielestäniliian lepsuja ja antoivat periksi organisaatiobyrokraateille.Nykyään sitä kadutaan, mutta vanhaanei ole paluuta.Hallitun liikuntapaikkarakentamisenhautajaiset edessä?Näin urheiluihmisenä ja liikuntapaikkarakentajanaolen erittäin surullinen ja masentunut, kun ei kukaanliikuntaväestä tunnu ymmärtävän asiaa. Liikuntapaikkarakentamisessapuhutaan varovastilaskien noin miljardin euron vuosittaisesta investoinnistasekä kasvavista vuosittaisista käyttökustannuksistaem. laitoksissa – näiden yhteenlaskettuvaikutus yhteiskuntaamme ei ole vähäinen. Meilläon tulevaisuudessa suuria haasteita nimenomaanenergiataloudellisen liikuntarakentamisen tutkimus-ja kehitystyössä. Niinpä sen tulisi olla tiukassakeskitetyssä ohjauksessa.Tällä hetkellä liikuntalaitosten suunnittelun jarakentamisen suunta on pääsääntöisesti kohteissa,joista tulee suuria käyttökustannuksia, ei vähitenenergiankulutuksessa.Eräs suurimmista ongelmista maassamme onerikoisliikuntalaitosten rakennuttaminen. Pelkästääntämä alue vaatisi paljon lisäresursseja, etenkinsen kehitys- ja koulutustoiminta. Ainoa paikka,missä se voitaisiin keskitetysti hoitaa, on ko. rahojajakava ministeriö. Nykysuuntauksen jatkuessa voidaanhiljalleen pitää hallitun liikuntapaikkarakentamisenohjauksen ja kehittämisen hautajaisia, vaikkaparempiinkin ratkaisumalleihin olisi mahdollisuutta.Uimahalli-kylpyläpäivillä ennätysosanotto,rakentamisopasta päivitetäänTämän lehden ilmestyessä olemme juuri pitämässävaltakunnallisia uimahalli-kylpyläpäiviä, jotka ovatosanotoltaan ennätyksellisiä. Näin siitäkin huolimatta,että olemme taistelemassa taantumaa vastaan.Olemme järjestäjinä positiivisen yllättyneitänäin suuresta kiinnostuksesta. Tämä asettaa meillemelkoiset haasteet, että pystymme vastaamaanpäivien hyvään läpimenoon.Yhdistyksemme tämän vuoden tärkein tavoiteon saada päivitettyä Uimahallien ja kylpylöiden rakennuttamisopasajan tasalle. Toivotaan, että meilläriittää voimaa siihen. Onhan aina muistettavakuitenkin, että yhdistyksemme toimii vapaaehtoistyönpohjalta.Yhdistyksemme jäsenmäärä on vakiintunut.Vuoden vaihteessa meillä oli 106 jäsentä. Nämäkaikki ovat ns. aktiivijäseniä eli maksaneet jäsenmaksunsa.Haluan tässä vielä kiittää kaikkia jäseniä ja yhteistyökumppaneitaaktiivisesta vuodesta 2008.Talvisin terveisin!● Pertti Kärpänenpuheenjohtaja38 Kuntatekniikka 1/2009


ALANSA YKKÖNENTurvallinen kuntaon yhteinenhaaste sivu 16Jätevesiklinikkaneuvoo Pohjois-Karjalassa sivu 38Maankäytönyhteistyö sujuuyhtiössä sivu 488/2008Vesistölämpöon Hannu urheiluopistollevetää Suomen hyväKerkeläratkaisu, laajinta ESCOtoteutustasanoo.MarkoRutiLapissa. sivu 54sivulla 36Lauri Laine ja Jan-Erik AnderssonSateenkaaren salaisuuden äärelläTurun BiolaaksossaALANSA YKKÖNEN MYÖS2009TAITEESTATULI INFRAAsivu 614.11.2008 10:23:15ALANSA YKKÖNENMarthashof onkaupunkikyläBerliinissä sivu 181/2009VesistölämpöArkkitehti on urheiluopistolleHara- hyväMarjattaPietilän ratkaisu, uusin Markouimahalli Ruti sanoo. nouseeKangasalle. sivu 40sivulla 36Koillismaallatienpito hoituu nythalvemmalla sivu 26Turun satamanlieju jalostuu maanrakennukseensivu 52UUDENVUODENLUPAUSPITÄÄ:Luet entistämonipuolisempaaKuntatekniikkalehteätänä vuonna.Kahdeksan numeroakestotilauksena vain69 euroa. Kaupanpäälle Vesihuollonosto-opas 2009.hyötyvoimalaaKOTKASSAKalle Patomeriluotsaa uusintaPALAA JÄTEsivu 6energia hankinnat ilmastonmuutos infra-it jätehuolto kiinteistöt kunnossapitoliikenne ja väylät liikuntapaikat maankäytön suunnittelu maarakennus rakentaminen turvallisuusuimahallit ja kylpylät vesihuolto viheralueet ympäristö÷÷÷TILAUKSEThttp:// lehti.kuntatekniikka.fiasiakaspalvelu@kuntatekniikka.fipuh. (09) 771 2442Kuntatekniikan kustantaja onSuomen Kuntaliiton omistamaKL-Kustannus Oy. Lehteäjulkaistaan yhdessä Suomenkuntatekniikan yhdistyksenkanssa.


Arkkitehdin muistilistamonikäyttöisyys, esteeUIMAHALLIsovittaa yhteMäkelänrinteen uintikeskus Helsingissä valmistui 1999.40 Kuntatekniikka 1/2009


LIIKUNTAPAIKATlla tilojen toimivuus, viihtyisyys, turvallisuus,ttömyys, energiansäästö, laatu...N SUUNNITTELIJAen toiveita ja todellisuuttaArkkitehti Marjatta Hara-Pietilä on suunnitellut20–30 uimahallia ympäri Suomea ja muutamanulkomaillekin. Suurin niistä on Helsingin Mäkelänrinteenuintikeskus, tuorein Kangasalan vapuksivalmistuva halli.– Uimahallin suunnittelussa onotettava eri ikä- ja käyttäjäryhmäthuomioon, arkkitehtiMarjatta Hara-Pietilä korostaa.TEKSTIT: Merja Kihlja Ari MononenKUVAT: Seppo Haavisto■■ Marjatta Hara-Pietilä tutustuivesielementtiin ja uimahalleihinjo ennen arkkitehdiksivalmistumistaan muun muassatekemällä Euroopan ennätyksen800 metrin vapaauinnissa ajalla9.42.7. Vuonna 1969 hänet valittiinSuomen toiseksi parhaaksinaisurheilijaksi ja parhaaksi uintiurheilijaksi.Uintiuransa jälkeen Hara-Pietiläon luonut arkkitehtinä uranvaativien liikuntarakennustensuunnittelijana.– Ensimmäisen uimahallinsuunnittelin 1987 SuomussalmenÄmmänsaareen. Halli toimiiKiannon Kuohut -hotellin yhteydessä,Hara-Pietilä kertoo.– Silloin työskentelin arkkitehtitoimistossa,joka teki kylpylöitäja uimahalleja. Sain vedettäväksenisen homman – ja ilmeisestise onnistui ihan hyvin, koskajatkoa seurasi.Pro Urheilu -mitalilla 2006palkittu sporttihenkinen arkkitehtion sittemmin suunnitellut20–30 hallia ympäri Suomea jamuutaman ulkomaillekin.Eri käyttäjäryhmätotetaan huomioonHara-Pietilä toivoo, että arkkitehtiotetaan mukaan uimahalli- taiuintikeskusprojektiin jo hankesuunnitteluvaiheessa.– Silloin lyödään lukkoonhankkeen laajuus, tärkeimmätlähtökohdat ja painotukset sekäkustannusraamit.– Luonnosvaiheessa arkkitehtikäy teknisten erikoissuunnittelijoidenkanssa eri ratkaisuvaihtoehdotläpi. Mietimme yhdessähalliin parhaiten sopivat teknisetsekä tilaratkaisut. Pääsuunnittelijanaarkkitehti vastaa suunnitelmienyhteensopivuudesta, Hara-Pietilä selvittää.Uimahallin arkkitehtisuunnittelussaon tärkeää, että hallistatulee toimiva. Sen on palveltavakaikkia asiakkaita mahdollisimmanhyvin.Mäkelänrinteen hyppytornisoveltuu myös tandemhyppääjille.Kuntatekniikka 1/200941


MÄKELÄN-RINTEENUINTIKESKUS■ Rakennuttaja MäkelänrinteenUintikeskus Oy■ Pää-/arkkitehtisuunnitteluPro-Ark Oy■ RakennesuunnitteluAaro Kohonen Oy■ LVISA-suunnittelu Instakon Oy■ VedenkäsittelysuunnitteluVesi-Hydro Oy■ Tilavuus 128 100 m 3■ Bruttoala 14 187 m 2■ Kerrosala 14 096 m 2■ Vesipinta-ala 2 023 m 2■ Palloiluhalli 989 m 2■ Kuntosali 195 m 2■ Peilisali 119 m 2■ Toimisto- ja kokoustilat138 m 2■ Tekniset tilat 1 910 m 2■ Pukukaappeja 500:lle■ Ryhmäpukutiloja 160:lle■ Katsomopaikkoja n. 4 000,joista kiinteitä 1 413.■ Vuosittainen kunnossapito- jakorjausbudjetti 300 000 –500 000 euroaMäkelänrinteen uintikeskuksen monitoimiallas soveltuu eri käyttötarkoituksiin, esimerkiksi kuviokellunnanharjoitteluun.– Hallin suunnittelussa onotettava eri ikä- ja käyttäjäryhmäthuomioon, erityisesti liikkumisesteiset.Hallit suunnitellaankautta linjan sellaisiksi, ettäjokaisella on pääsy jokaiseen tilaanja jokaiseen altaaseen.Turvallisuus keskeistäHara-Pietilän mukaan turvallisuusasiatovat keskeisiä tilasuunnittelustaalkaen. On tärkeää, ettäkulkureitit ja pinnat ovat selkeästihavaittavia ja pintamateriaalit onvalittu oikein.– Liukkaita lattioita ei saa olla.Pinnoissa täytyy olla riittävästikontrasteja, jotta näköesteisetkinhavaitsevat kaikki erilaiset paikat.Halleissa on oltava turvallisetkulkureitit altaisiin ja niistäpois. Lämminvesialtaaseen voidaansijoittaa invanostin, jonkaavulla myös pyörätuolia käyttävätpääsevät veteen, Hara-Pietiläluettelee.Turvatekniikan yleistyessävalvontakamerat ovat tulleet uimahalleihinkin.– Kameravalvonta on välttämätönkaikissa uimahalleissa,vaikka valvojat seuraavatkin kokoajan, ettei vaaratilanteita pääsesyntymään. Altaissa on vedenalaisiakameroita. Ne ovat paikoissa,joihin valvojat eivät helpostinäe.Valaistus luo tunnelmaaUimahallien valaistus on tärkeätekijä sekä turvallisuuden ettäviihtyisyyden kannalta.– Arkkitehti käy läpi tietyt periaatteetheti projektin alussa yhdessäsähkösuunnittelijan kanssa.Perusratkaisuhan on uimahallinsijainti, suuntautuminenilmansuuntiin nähden sekä hallinaukotus: miten se vastaanottaaluonnonvaloa, Hara-Pietiläkertoo.– Mäkelänrinteen uintikeskuksessaei ollut suotavaa, ettäaltaaseen tulisi suoraa auringonvaloa,koska se häiritsee kilpauintia.Joinakin vuodenaikoina Suomessaaurinko paistaa niin matalalta,että yläikkunoistakin altaaseentulee suoraa valoa.– Riippuu tontista, miten hallisijoitetaan ja mihin se suunnataan.Vappuna valmistuvassaKangasalan hallissa näkymä onsuoraan liikenteeseen päin: kuntullaan autolla Tampereen suunnasta,niin edessä on uimahallinsuuri lasiseinä. Uimarit näkevättulevan liikenteen ja autoilijatvoivat saada idean, että hei, taidanpamennä uimaan.Perusvalaistuksen lisäksi tehostettuavalaistusta käytetääntunnelman luomiseen ja altaidenvalaisemiseen.– Allasikkunoiden takanasaattaa olla valolähteitä. Tulossaovat myös erilaiset led-valaistusratkaisut.Olen itsekin niistä innostunutmuun muassa siksi, etteiled-valaisimien lamppuja tarvitsevaihtaa niin usein. Kangasallerakennettavassa uimahallissaled-valaisimia käytetään sekäjulkisivuissa että muualla.Energiaa säästetäänHyvästä valaistuksesta huolimattahalleissa ei haaskata energiaa.led-valaisimetkin kuluttavat vähemmänsähköä kuin perinteisetvalonlähteet.– Tila- ja rakenneratkaisujenon oltava sellaisia, etteivätne tuhlaa energia. Uimahalleissaenergiansäästö on erityisen tärkeäasia. Arkkitehti pohtii yh-42 Kuntatekniikka 1/2009


LIIKUNTAPAIKATMäkelänrinteen uimahallin kahvionaulaan sijoitettu veistosei ollut mukana alkuperäisessäarkkitehtisuunnitelmassa.Valaistus on tärkeä tekijä sekäturvallisuuden että viihtyisyydenkannalta.dessä LVI-, sähkö- ja rakennesuunnittelijoidenkanssa, mitkäseikat ovat kyseisessä kohteessaerityisen tärkeitä. Pyrimme jättämäänylenpalttisen paljon energiaakuluttavat asiat kokonaan pois,Marjatta Hara-Pietilä sanoo.– Suurissa uintikeskuksissavesimassojen suodatus ja puhdistuson valtava prosessi. Uimahalleissapuoli kellaria onkin täynnäsuodatintiloja, ja totta kai niissäkuluu runsaasti energiaa.Myös ilmanvaihdossa voidaansäästää energiaa. Mäkelänrinteenuintikeskuksen ilmastointijärjestelmäkoostuu kuudesta ilmastointikoneesta,jotka on sijoitettusamaan konehuoneeseen. Koneitavalvotaan ja ohjataan valvomontietokoneelta.Allasosaston kunkin koneenilmanvaihtomäärä on 13 kuutiotasekunnissa. Ne on varustettukiinteäkennoisella lämmöntalteenottolaitteella.Mäkelänrinteenhalli kuluttaakin vuosittain lämpöenergiaaalle 50 MWh/m 3 .Uimahalleissa erityisen tärkeäon vaipan tiiviys.– On varmistettava, että rakennuksenvaippa ei ‘falskaa’. Siitäseuraisi muitakin rakenteellisiaongelmia kuin pelkät lämpövuodot,Hara-Pietilä sanoo.Suomessa uimahallien allashuoneensisälämpötila pyritään pitämäänpari astetta korkeampanakuin veden lämpötila, jotta paljasiho ei kokisi vedon tunnetta.– Jos isossa altaassa vedenlämpö on +28 °C, niin allashuoneenlämpötila on +30 °C. Ulkonasaattaa samaan aikaan paukkua–30 asteen pakkanen. Siinäovat hallin rakenteet kovilla, Hara-Pietilätoteaa.Mäkelänrinne onkävijöiden suosiossaHara-Pietilän mukaan Mäkelänrinteenuintikeskus Helsingissäon hänen suunnittelemistaanuimahalleista selkeästi suurin jakomein.– Mäkelänrinnehän oli Suomenensimmäinen kansainvälisetmitat täyttävä uimahalli. Sen pitivalmistua alun perin 1998 EMuinteihin.Todellisuudessa lyhyenradan EM-uinnit pidettiin Mäkelänrinteentiloissa vuonna 2000,Hara-Pietilä muistelee.Uintikeskuksessa on kilpauintejavarten kansainväliset mitattäyttävä 50 metrin allas, joka voidaanjakaa liikuteltavalla sillallauseampaan osaan. Kaksiosaisensillan avulla voidaan allasta muuttaaeri käyttötarkoituksiin.Hallissa on erillinen hyppyallas,joka toimii verryttelyaltaanasuurissa kilpailuissa. Hyppyaltaassaon täyden mitoituksenhyppytelineet, joilla on mahdollistatehdä myös tandem-hyppyjä.Lisäksi hallissa on erillinenvirkistäytymisosasto, jossa opetellaanuimaan ja nautitaan lämpimästävedestä.Uintikeskuksessavoidaan harrastaa myös vesijuoksua,jolle on hyppyaltaastavarattu muutaman rata.Mäkelänrinteen uintikeskuson suunniteltu noin 500 000 vuosittaisellekävijälle. Määrä on kuitenkinkasvanut 750 000–800 000Kuntatekniikka 1/200943


■■ – Uimahallissa on erillinenvirkistysallasosasto, monitoimiallasosasto,johon on omat pukuhuoneensa.Siellä on erityisryhmille– kuten liikuntarajoitteisille– erilliset pukuhuoneet, hallinsuunnittelija, arkkitehti MarjattaHara-Pietilä kertoo.Hallin isoon altaaseen johtaaloiva luiska, jota pitkin uimaanpääsee pyörätuolilla. Monitoimialtaanreunalle asennetaan myösinvanostin.– Hallissa on myös melko palkävijäänvuodessa – hallin laajentamistakaivattaisiin.Tiloja moneen käyttöönKilpailukäytössä olevissa uimahalleissaon oltava paljon ylimääräisiätiloja esimerkiksi ajanottoaja doping-testejä varten.– Mäkelänrinteen uintikeskussijaitsee urheilulukion kyljessä,joten uimahallin yhteydessä oniso, täysimittainen tuhannen neliönliikuntahalli. Siellä pidetäänmyös koulun ylioppilaskirjoitukset.Erillisiä ryhmäpukuhuoneitavoidaan käyttää uimahallinkilpailutilanteissa joukkueidenpukutiloina, Hara-Pietilä kertoohallin erikoisuuksista.Ylhäällä on erillinen tilaussaunaosasto,missä on kokoustilat jamuutama neuvottelutila. Hallinkellari on täynnä tekniikkaa. Sinneon sijoitettu allastekniset tilat,sähkökeskukset, lämmönjakohuoneetja suodattimet.Urheiluhallit Oy:n kiinteistöpäällikönVeikko Kuurneenmukaan vesi johdetaan suodattimienalaosasta käsittelyryhmittäinpumpuille, joilla se pumpataanedelleen kiertoihin. Suodattimienhuuhteluvesi otetaan uintialtaidenvesikierrosta ja se kulkeutuulämmönvaihtimen kauttajäähdytettynä huuhteluvesialtaaseen.Altaiden jäähdytykseenkäytetään lisävettä, joka tulee kylmävesialtaidenkautta ja samallalämpenee.– Vesien kierrätys altaisiin jakäsittelyyn on toteutettu siten ettäsamalla voidaan tasoittaa kuormituksia.Uinti- ja hyppyaltaallaon yhteinen vesien kierto, jossapääosa uintialtaalta tulevasta vedestäjohdetaan hyppyaltaalle japäinvastoin, Kuurne täsmentää.Hyvä laatu onhintansa väärttiMäkelänrinteen uintikeskuksenrakentamiskustannukset olivatnoin sata miljoonaa markkaa (17miljoonaa euroa).– Jokaisessa projektissa taloudellisetraamit ovat ratkaisevassaosassa. Nyt alkaa olla tiukkaa rahankanssa. On entistä tärkeämpää,että ei tuoteta hukkaneliöitäja tilat toimivat monipuolisestieri käyttötarkoituksissa, Hara-Pietilä sanoo.Budjetti määrittelee pitkältisen, millainen kohteesta tulee.– Kun eurot pannaan riviinheti alussa, niin luodaan puitteetsille, mitä saadaan. Silloin arkkitehdinja pääsuunnittelijan velvollisuuskinon joskus pudottaarakennuttaja maan pinnalle ja sanoa,että kaikkea toiveiden tynnyristäei voida ammentaa juuritähän kohteeseen. Epäoleellisetseikat jätetään optioiksi ja ne toteutetaan,jos on rahaa. Tällaistarajankäyntiä joudutaan käymäänkoko ajan, Hara-Pietilä kertoo.– Aika paljon joudutaan miettimäänmateriaalivalintoja, muttaaltaiden perusyksiköt – keraaminenlaatta tai teräs – varmasti pysyvät.Niistä ei voi tinkiä. Niidentäytyy olla hyvän laatuisia, työntäytyy olla hyvää.– Altaan materiaalivalinta onpaljolti makuasia. Itse olen keraamisenteräsbetonialtaan kannalla.Mäkelänrinteen lasten altaassa on hiiren muotoinen suihkulähde.Vastaavanlainen ratkaisu on tulossa myös Kangasalan uimahalliin.Pro-Ark Oy on suunnitellut myösteräsaltaita, muun muassa Tuusulaan.Teräsallas voi olla vähänsynkkä ja vie valoa. Tuntuu kuinuisi jossain laitoksessa. Niissä ontunnepuolella eroa.Tavoitteena pitkä elinkaariTiukka rakentamisbudjetti voikuitenkin soveltua yhteen elinkaariajattelunkanssa.– Kyllä ratkaisuja löytyy, kunniitä oikein huolellisesti harkitaan.Ne eivät välttämättä maksakovin paljon, Hara-Pietilä vakuuttaa.– Koko ajan markkinoille tuleekokeilunarvoisia ratkaisuja,joita ehkä uimahalleissakin voitaisiinkäyttää. Uimahalleissa –jos missä – tulee pyrkiä siihen,että rakennuksen elinkaari olisimahdollisimman pitkä.– Arkkitehtinä joskus jarruttelenhirveän pitkien liukumäkienja muiden laitteiden rakentamista.Sanon, että ne ovat aika kalliitajuttuja. Toisaalta 1960- ja 1970-luvun uimahallit eivät enää nykyajanihmisiä kiehdo. Kun niihintehdään peruskorjaus, niinsamalla niitä hieman laajennetaanja luodaan uusia asioita,joista nykypäivän ihminen nauttii.Rakennetaan esimerkiksi lämminvesialtaita.RakennuspaikkalähtökohtanaSuunnittelutyön keskeisenä lähtökohtanaon Hara-Pietilän mielestärakennuspaikka.– Ensin katsotaan tontti jasitten aletaan miettiä, mikä olisisille parhaiten soveltuva ratkaisu.Onko kyseessä rinne- vai tasamaatontti,mitkä ovat lähestymissuunnatja pääkulkureitit. Senjälkeen idea alkaa kypsyä pikkuhiljaa. Sitten ehdotusta aletaanesitellä rakennuttajalle ja myöhemminpäättäjille. Jos he ovatsamaa mieltä, niin hyvä. Jos ei,niin sitten täytyy perustella ratkaisunlähtökohtia hyvin.– Yleensä käsitykset ovat sopineetaika hyvin yhteen. Kun ehdotanjotakin, niin toiset innostuvat,että noinhan sen voisikin tehdä.Sillä tavalla on mukava työskennellä.■11,3 miljoonanliikuntakeidasvalmistuu vapuksiKangasala saa uudenuimahallin. Vapuksi valmistuvaahallia on odotettu25 vuotta. Keskeisensijaintinsa takiauimahallista on tulossapaikkakunnan uusimaamerkki.TEKSTI: Merja Kihl ja Ari MononenKUVAT: Ari Mononen44 Kuntatekniikka 1/2009


LIIKUNTAPAIKATUimahalli toivottaaTampereen suunnastatulijat tervetulleiksiKangasalan keskustaan.KANGASALAN UIMAHALLIon kunnan käyntikorttiSuuren altaan laatoitus oli tammikuussa lähes valmis.Hallin toimitusjohtaja Paavo Nikkanen (vas.) ja projektivalvojaJuhani Saarinen esittelevät rakenteilla olevanuimahallin tekniikkaa.jon kuntoilutiloja. Isot kuntosalitilatovat väestönsuojassa, ja erillisiä liikuntatilojaon sekä kellarissa että toisessakerroksessa, Hara-Pietilä selvittää.Suunnittelun yhtenä tavoitteena olitehdä uimahallista näyttävä maamerkki,joka ottaa tulijat vastaan kuntakeskukseen.Kangasalan uimahallissa tässäonkin onnistuttu: uimahallin näkee heti,kun ajaa kohti kunnan keskustaa. Seon ikään kuin kunnan käyntikortti.Hallia odotettu 25 vuottaKangasalan tekninen johtaja ja KangasalanUimahalli Oy:n toimitusjohtaja PaavoNikkanen vahvistaa, että uimahallinrakennuspaikkaa harkittiin tarkoin.– Vaihtoehtoja oli useampia, ja lopultavaltuusto äänesti rakennuspaikasta.Tarjolla olivat keskusta ja Pikkolankoulukeskus parin kilometrin päässä.Keskustassa sijaitseva tontti voitti yhdellääänellä, Nikkanen kertoo.– Tällä rakennuspaikalla halli osoittaaohikulkijoille, että tässä on Kangasala-nimisenkunnan keskusta.Uimahallissa on vesipinta-alaa 677neliötä. Halliin tulee metrin korkuinenponnahduslauta sekä kolmen metrinkorkuinen hyppytorni ja näille erillinenaltaan syvä osa sekä vesi-liukumäki.Hallin rakennuttamispäällikkö PetriSeppänen Controlteam Oy:stä kertoo,että uimahalliprojekti alkoi vuodenvaihteessa2006–07. Varsinaiset rakennustyötalkoivat loppukesällä 2007.– Parhaimmillaan työmaalla oli samanaikaisestilähes 50 työntekijää. Hallion pysynyt hyvin 11,3 miljoonan euronkokonaisbudjetissa, josta rakennusurakanosuus on noin seitsemän miljoonaa,Seppänen sanoo.Hallin koekäyttö alkaa helmikuussaja kestää noin kaksi kuukautta.Nikkasen mukaan Kangasalalla onodotettu uimahallia ainakin 25 vuotta.– Edellisen valtuustokauden alussakunnan päättäjät totesivat, että tällävaltuustokaudella käynnistetään tämähanke – ja he pitivät lupauksensa.Tämä on meidän ensimmäinen uimahallimme.– Kangasalan kunta merkitsi osakepääomankokonaan yksin. NaapurikunnatPälkäne ja Kuhmalahti tekivätpääomasijoituksen yhtiöön. Hankeon rahoitettu opetusministeriön750 000 euron avustuksen lisäksi osake-Kuntatekniikka 1/200945


pääomalla ja lainarahoituksella.– Mitoitimme hallin 150 000vuosittaiselle kävijälle. Olemmekuitenkin varautuneet siihen, ettäensimmäisinä vuosina uimareitavoi olla yli 200 000, Nikkanensanoo.Lämpö pysyy hallin sisälläProjektivalvoja Juhani SaarinenRakennuttajatoimisto A-RakennuttajatOy:stä korostaa, että uimahallistaoli tehtävä tiivis.– Lasipinta on U-arvoltaaneli lämmönläpäisykertoimeltaanerilainen kuin jokin seinärakenne.Toisaalta uimahallin luonteeseenkuuluu, että ikkunapintaapitää olla.– Allashuoneiden lämpötilaon lähes +30 °C. Suhteellinenkosteus on silloin korkea. Rakennusteknisestion ollut tärkeää saadakiinteistö höyrytiiviiksi, jottarakenteet eivät kostu. Muutenhantämä lämpenee ilmalämmityksellä,Saarinen kertoo.– Tuloilman lämpötila uimahalleissaon melkoisen korkea.Täälläkin se on liki neljäkymmentäastetta. Ilman paineolosuhteet,kosteus ja rakenteisiinliittyvät asiat täytyy ottaa huomioontarkasti, LVI-asiantuntijaKari Äärinen A-RakennuttajatOy:stä lisää.Ilmanvaihtokonehuone onylimmässä kerroksessa. Siellä onmuun muassa taajuusmuuttajia,pumppuja ja lämmöntalteenottotekniikkaa.– Ilmanvaihdon poistoilmajohdetaan LTO-pattereihin, jotenenergiaa säästyy: yli 50 prosenttiakäytetystä energiasta saadaanpoistoilmasta lämmön talteentotonkautta käyttöön.– Automatiikka ohjaa ilmankosteutta, lämpötilaa ja puhtautta,Äärinen kertoo.Hiekkasuodatin onhelppo huoltaaKellaritiloissa puolestaan on allastekniikkaa.Sinne on sijoitettumuun muassa avoimet hiekkasuodattimet,tasausaltaat sekäerilaisia veden kemialliseen puhdistukseenliittyviä nestesäiliöitä.Kellarin huoltopihalle lämmönjakohuoneenja kemikaalivarastojenviereen johtaa ajoluiska.– Kangasalan hallissa vesisuodatetaan avonaisissa hiekkasuodattimissa.Se on hiukanerilainen ratkaisu kuin muualla.Monissa halleissa on painesuodatin,Nikkanen sanoo.Avonaista hiekkasuodatintapidettiin kuitenkin parempana,koska sitä on helpompi huoltaaja käyttää.– Karkea hiekkaerotin on tänäpäivänä jo monessa paikassakäytössä. Se on hyväksi todettu.Suodatuksen jälkeen vesi johdetaanotsonoitavaksi ja puhdistettavaksi,Äärinen selvittää.Nikkasen mukaan sisustukseenon haettu kylpylämäisiä elementtejä.– Esimerkiksi monitoimialtaanreunalle tulee useita vesihierontapisteitä.Emme halunneettehdä uimahallia tai kylpylää,vaan jotakin siltä väliltä.– Uimahallista on kaunis näkymäKirkkojärven suuntaan, jasekin vaikutti hallin sijaintipaikanvalinnassa. Valinta oli varmastioikea. Monet ohikulkijatovat jo nyt tulleet sanomaan, ettäolettepa rakentamassa hienoauimahallia, Nikkanen iloitsee. ■KANGASALANUIMAHALLI■ Rakennuttaja Kangasalan kunta/KangasalanUimahalli Oy■ Pää-/arkkitehtisuunnitteluPro-Ark Oy■ Rakennesuunnittelu RambollFinland Oy■ LVIA-suunnittelu ArkinsSuunnittelu Oy■ Sähkösuunnittelu SähköteknineninsinööritoimistoKarawatski Oy■ VedenkäsittelysuunnitteluAD Vesitekniikka Oy■ Tilavuus 29 300 m 3 , bruttoala5 330 m 2 , kerrosala 3 610 m 2 ,vesipinta-ala 677 m 2“Kokemukset rohkaisevat.Ensin valitsimme pellettilämmityksenTanhuanpihan uusiin rivitaloihin,sitten Kolmiopihan paritaloihin.Nyt suunnittelemme Lähdeniitynpientaloalueelle pellettiä käyttävääkaukolämpöverkkoa.”Pauli SalonenRakennusliike HALESA OY, NokiaAutomaattinen pellettilämmitys ja Vapon laadukkaat kotimaiset puupelletit.Puhdasta luonnonvoimaa kunnille ja taloyhtiöille, rakennuttajille ja rakennusliikkeille,uudiskohteisiin ja saneerauksiin – kaikille jotka osaavat katsoa tulevaisuuteen.Lähimmän pellettiasiantuntijasi löydät osoitteesta www.vapo.fi/pellettikontaktit46 Kuntatekniikka 1/2009


Menneistä ja tulevistaisoista ja pienistä asioistaVuoden vaihtumisen jälkeenon tapana luoda katsausmenneeseen ja pohtia, mitä hyvääja huonoa edellisessä vuodessaoli. Vuonna 2008 tapahtuiuseita pysäyttäviä ja traagisiakintapahtumia, kuten maailmantaloudenheikentyminen ja Gazansurullisen tilanteen räjähtäminen,Suomessa Kauhajoen koulusurmat.Ahdistavien maailmanpoliittistenja -taloudellisten tai hälyttävästäväkivallasta kertovien uutistenyhteydessä itselleni tuo lohtuasaksalaisen filosofin,Georg Wilhelm FriedrichHegelin (1770–1832) optimistinenidealismi: järki hallitsee maailmaa,ja maailmalla tapahtuneetja tapahtuvat traagisetkin asiatovat maailmanhengen kannaltajärkevää ja välttämätöntä kulkua.Maailma on matkalla parempaan,ja vapauden ja järjentoteutuminen muodostaa historianpäämäärän. Päämäärän, jokaoli piilevänä olemassa jo historianalussa, aivan kuten “idussa itsessäänon puun koko luonto, hedelmienmaku ja muoto”.● ● ●Muutaman nurkan yli hypänneestähegeliläisen historianfilosofiantulkinnastani voi olla montaamieltä. Senkin sivuuttaen lieneesilti totta, että useat uutiskynnyksenylittävistä asioista voivatyksittäisen ihmisen kannaltatuntua ylivoimaisilta. Yksilöllä ontoki voima vaikuttaa, mutta liianisot asiat lamauttavat ja masentavathelposti mielen. Siksi eräänävuoden 2008 viimeisistä päivistäinnostuinkin aamun radio-ohjelmasta:kyselivät nimittäin kuulijoilta,mitä kukin muuttaisi kuluneestavuodesta omassa elämässään.Itse olen aina pitänyt vuodenpäättymistä suunnattoman katharttisenakokemuksena, siis ihanhyvänkin vuoden. Uuden vuodenalussa ihminen saa ikään kuinmahdollisuuden aloittaa alusta,jättää edellisen vuoden painolastinvirallisesti taakseen, antaa ikävientapahtumien upota syväänveteen kuin kiven. Viisi, neljä,kolme, kaksi, yksi, nolla ja plums!Joten miksi kukaan vapaaehtoisestisukeltaisi edellisen vuodenupottaviin syövereihin muuttamaanelämäänsä?En ehtinyt kuunnella aamunradio-ohjelmaa loppuun, silläpiti kiirehtiä töihin. Työpaikkanirapussa minuun iski äkillinentarve kääntää mp3-soittimeninupit niin sanotusti kaakkoon,minkä seurauksena koin välttämättömäksimyös laulahdellaRammsteinin tahtiin ”Mein Herzbrennt”. Pari kertosäettä kiljahdeltuanihuomasin, että toisinkuin luulin, en ollutkaan rapussayksin. Lievä puna poskillani toivotinhyvät huomenet vieraahkolletyötoverilleni.Eikä kyseessä edes ollut ensimmäinenkerta vuonna 2008, kununohdin ulkomaailman hyvän biisinvuoksi. Edellisen kerran samaoli tapahtunut pari kuukauttaaiemmin taloyhtiöni porttikoodianaputellessani, kun keikuttelinlanteitani Melrosen Loverboykappaleentahtiin. Naapurin vanhaherra katsoo minua edelleenhieman oudosti.● ● ●Asiaa ajateltuani nousi vuodesta2008 mieleeni yksi jos toinenkinpieni nolouden hetki, myöstyöelämästä. Hyvä esimerkki tilanteesta,jonka olisin edelleenvalmis jättämään vuodessani väliin,oli eräs kevään projektikokous.Tai oikeastaan kokous sinänsäsujui hyvin. Pukiessani kokouksenpäätyttyä takkia päällenihuomasin kuitenkin, että jo valmiiksimelko antavan kauluspaitaniylin nappi oli auki. Kanssanikokouksessa oli ollut pelkkiä miehiä,joten ilmeisesti kukaan ei ollutuskaltanut huomauttaa asiasta.Sinä iltana kirjasin päiväkirjaanimuistiin: ”Älä esittele alusvaategarderobiatöihin liittyvissä tilaisuuksissa”.Toki vuodessa 2008 oli myösedellisiä tapahtumia enemmäntietoisesti ja itse aiheutettuja ikäviätilanteita, joissa näin etäisyyttäsaaneena toimisin nyt toisin.Päiväkirjassani lukee vuoden2008 osiossa myös ”Älä riitelesiskon kanssa verisesti etenkäänvuoden 1988 tapahtumista”,”Arvioidessasi työasioiden hoitamiseenkuluvaa aikaa kerro ensimmäinentulos vähintään puolellatoista”ja ”Älä teippaa ilmastointiteipillähousunlahkeita”.● ● ●Epäilemättä vuonna 2009 ehtiivielä tapahtua asioita, joitaenemmän tai vähemmän hetkellisestihäpeän, kadun tai harmittelen,niin työ- kuin siviilielämässä.Tammikuun puoleen väliinmennessä en kuitenkaan vieläole laulanut korkealta ja kovaatyöpaikalla tai esitellyt julkisestiyksiäkään rintaliivejäni, saati riitaantunutlähisukulaiseni kanssa.Housunlahkeenikin on ommeltu,ja ilmastointiteippi on säästynytmuiden pienten ihmeitten tekemiseen.Minulla onkin vankka tunnesiitä, että vuodesta 2009 tuleehyvä. Jos taas jossain vaiheessaepäonnistumiseni alkavat tuntuaylitsepääsemättömiltä, vilkaisuuutisiin auttaa laittamaan omat”ongelmani” perspektiiviin. Javaikkei auttaisikaan, niin vuodenpäästä vuosi 2009 on joka tapauksessataas jo taakse jäänyttäelämää. Mette Granbergon 32-vuotias liikennetekniikanDI, jokatyöskentelee Pääkaupunkiseudunyhteistyövaltuuskunnan(YTV)liikennesuunnittelijana.Kuntatekniikka 1/200947


Strategialla nostetaan alan näkyvyyttä ja kehitetäänKESTÄVÄ KEHITYS viheralaViheralan tulevaisuusstrategia julkaistiin 14.11.2008 Vihervuoden päätöstapahtumassaHelsingissä. Strategiassa määritellään viheralalle yhtenäisettavoitteet, joiden avulla alan sisäistä yhtenäisyyttä vahvistetaan. Strategiallapyritään edistämään viheralan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuuttasekä kehittämään sen yhteistoimintaa eri sidosryhmien kanssa.● Erja Rappe, MMTtulevaisuustyöryhmän puheenjohtaja,projektipäällikkö,Marttaliittoerja.rappe@martat.fi■■ Viheralan merkitys on kasvanutyhdyskuntarakenteen tiivistyessä.Kaupungeissa viheralueetvaikuttavat suuresti asukkaidenviihtyvyyteen ja hyvinvointiin.Puistojen ja taajamametsienläheisyydessä sijaitsevat asuinalueetovat suosittuja luonnonnäkymienja houkuttelevien ulkoilumahdollisuuksienvuoksi. Taajamissaviheralueiden paikallisilmastoaparantavat vaikutuksetovat merkittäviä. Ilmastonmuutoksenhaitalliset ympäristövaikutuksetnostavat viheralan toiminnanyhä näkyvämmäksi tekijäksielinympäristöjen ekologisenkestävyyden turvaamisessa.Tulevaisuusstrategia laadittiinViherympäristöliiton aloitteesta.Viherympäristöliiton hallitusasetti strategian laadintaa vartentulevaisuustyöryhmän määräajaksi4.9.2006–31.12.2008. Strategianlaadintaan osallistuivat Viherympäristöliitonjäsenjärjestötsekä viheralan toimijat eri sidosryhmistä.Strategialuonnoksestapyydettiin lausunnot viheralallatoimivilta viranomaisilta, oppilaitoksilta,tutkimuslaitoksilta jajärjestöiltä.48 Kuntatekniikka 1/2009Viherala sai visioStrategia määrittelee viheralanvision seuraavasti: ”Viherala onyhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisestimerkittävä toimija,jonka kestävää kehitystä tukevatpalvelut koetaan pysyvästi arvokkaiksija välttämättömiksi.” Visiossahalutaan painottaa viheralanvälttämättömyyttä kestävässä yhdyskuntarakenteessa.Vision toteutumisessa keskeistäon viheralan yhteistyö koulutuksenja tutkimuksen, hallinnonsekä käyttäjien ja päättäjienedustajien kanssa. Koska ilmastonmuutostulee vaikuttamaanviheralan toimintaympäristöönja alan toiminnan tavoitteisiin,katsottiin olevan tarpeellista sisällyttäätulevaisuusstrategiaanviheralan näkökulma ilmastonmuutokseen.Koko strategian läpikäyvänäteemana on kestäväkehitys – viheralan tulee toimiaekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisestikestävästi kaikilla osaalueillaan.Koulutus vetovoimaiseksiKeskeinen tavoite on lisätä viheralankoulutuksen vetovoimaisuuttaja saada alalle motivoituneitaopiskelijoita niin, että yhäuseampi opiskelee ensisijaisestiviheralaa. Koulutuksen sisällöteivät tällä hetkellä kaikilta osinvastaa työelämän tarpeita. Varsinkinammattikorkeakoulutuson painottunut suunnitteluun, eikäyliopistotasolla ole maisemaarkkitehtikoulutustalukuun ottamattaviheralalle suuntautuvaatutkintoa. Vähälle huomiolle jääneidenviheralueiden rakentamisenja ylläpidon osuutta on lisättäväkaikilla koulutustasoilla.Taajamametsien ja hautausmaidensuunnittelu, rakentaminenja ylläpito sisältyvät koulutukseenvain satunnaisesti siitähuolimatta, että taajamametsät jahautausmaat ovat merkittäviä viheralueita.Ne olisikin huomioitavakoulutuksessa pysyvästi. Metsäalankoulutuksessa taajamametsienvirkistyskäyttöä tulisi korostaaja yhteistyötä viheralan toimijoidenkanssa tiivistää.Teknisen osaamisen lisäksimyös kasviekologian opetustatulee sisältyä kaikkeen viheralankoulutukseen, koska ilmastonmuutostulee muuttamaan kasvuolosuhteitaja kasveja sisältävienympäristöteknisten sovellustentarve kasvaa. Koska ympäristövaikutustenja -arvojenmerkitys yhteiskunnassa korostuu,tulee viheralan kokonaisuudessaanvahvistaa ympäristötietouttaanja -osaamistaan. Sitenala pystyy vastaamaan myös tulevaisuudessakestävän kehityksenhaasteisiin.Jotta koulutuksen sisällöt olisivatkorkeatasoisia ja voimavarojenkäyttö tehokasta, on oppilaitostentiivistettävä yhteistyötätyöelämän kanssa ja kehitettäväopetuksen koordinointiaoppilaitosten välillä. Eri korkeakoulujenyhteinen maisteriohjelmaparantaisi alan monitieteistäopetustarjontaa ja opetuksen laatua.Se myös lisäisi koulutuksenhoukuttelevuutta antamalla selkeästiviheralalle suunnatun pätevyyden.Monitieteinen tutkimushaasteellistaViheralan tutkimus kohdistuukasveihin, viheralueiden rakentamisenja ylläpidon menetelmiin,talouteen sekä viheralueidensuunnitteluun ja käyttöön.Tutkimusta tehdään yliopistois-Aino ArjasEsteettömäksi rakennetussa puistossakaikki voivat ulkoilla.


YMPÄRISTÖyhteistyötä sidosryhmien kanssan ohjenuoraksiHelsingin kaupunki panostinäyttävästi valtakunnalliseenPuistojen viikkoon viime syyskuussarakentamalla Narinkkatorillevihreän keitaan, jossa viher-ja puutarha-alojen järjestötesittäytyivät ohikulkeville kaupunkilaisille.Keskeisellä paikalla sijaitseva kukkaloistoilahduttaa ohikulkijoita.sa, ammattikorkeakouluissaja sektoritutkimuslaitoksissa.Tutkimushankkeet ovat yleensämelko pieniä ja tulokset heikostihyödynnettyjä. Viheralantutkimukselle, varsinkaan monitieteiselletutkimukselle, ei olevakiintuneita rahoituslähteitä.Viheralan tutkimuksenkoordinointia tulee kehittää,rahoitusmahdollisuuksia lisätäja tutkimustuloksista tiedottamistaparantaa. Tutkimukset ilmastonmuutoksenvaikutuksista,luonnon monimuotoisuudenturvaamisesta ja viheralueidenmerkityksistä ihmisten viihtyvyydelleja terveydelle edellyttävätmonitieteistä osaamista.Viheralalle tarvitaan tutkimustakoordinoiva taho, joka selvittäätutkimuksen painopistealueita,kehittää eri tieteenaloillatoimivien viheralan tutkijoidenvälistä kommunikaatiota jaetsii rahoituslähteitä. Viheralantutkimuksen tulosten esittelyätulee tehostaa ja luoda sille vakiintuneitakanavia, jotta tietotavoittaisi viheralalla toimivathenkilöt sekä päättäjät nykyistäparemmin.Vihreyttä hallintoonMonivaikutteista viheralaa koskevatasiat jakautuvat hallinnonKuntatekniikka 1/200949


YMPÄRISTÖ” Viherala on yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisestimerkittävä toimija, jonkakestävää kehitystä tukevat palvelut koetaanpysyvästi arvokkaiksi ja välttämättömiksi.”Vihreä itääYksittäisen kansalaisten mieliinvuosi jätti kenties muiston kesäisestäpuistoliikuntatapahtumaserisektoreille, eikä ala sen vuoksierotu hallinnon piirissä kokonaisuutena.Viherala kuuluu useaneri ministeriön toimialaan, muttatoiminta viherasioissa on heikostikoordinoitua niiden välillä. Strategisenatavoitteena on viheralanparempi näkyvyys hallinnossa jalainsäädännössä.Hallinnossa toimivien viheralanparissa työskentelevienvirkamiesten ”viheridentiteettiä”ja työskentelyn koordinointiaon vahvistettava niin, että viheralanäyttäytyy kokonaisuutena.Tavoitteen saavuttamiseksiviheralan tulee käynnistää vuoropuheluhallinnon kanssa, kehittääviheralan rekisteritiedonkeräämistä suunnittelun ja päätöksenteonpohjaksi sekä tehostaaviheralan tiedottamista hallintoonpäin. Yhteistoimintaa erityisestiympäristöhallinnon kanssatulee lisätä.Viheralueet kaikkienkäyttöönMyös viheralueiden riittävänmäärän, saavutettavuuden ja laadunturvaaminen tasapuolisestikaikille käyttäjäryhmille on strategiankeskeisimpiä tavoitteita.Nykyisin viheralueiden määrissäja käytettävyydessä on suuriaalueellisia eroja. Jotta viheralueetpalvelisivat käyttäjiensä tarpeitamahdollisimman hyvin, asukkaidenosallistumismahdollisuuksiatulee kehittää.Viheralan tietoa tulee välittäätehokkaasti niin päättäjille kuinkäyttäjillekin, jotta viheralueidenmonialaiset vaikutukset ympäris-Liiku terveemmäksi -päivää vietettiin Vihervuonna 10.5.2008useissa puistoissa. Helsingin Töölönlahdella tutustuttiin lajiinnimeltä asahi.Opastetut kierrokset sekä ammattilaisille että suurelle yleisölle tutustuttivatVihervuoden 2008 aikana useaan kohteeseen. KuvassaTurun hautausmaa kesäkuussa.Aino Arjas Aino ArjasVihervuosi 2008 painotti viihtyisyyttä, ulkona liikkumista ja■ Neljäs valtakunnallinen vihervuosi– Vihervuosi 2008 – onpäättynyt. Ympäristöministeriönnimeämä ja Viherympäristöliitonaloitteesta nimetty teemavuosipainotti tällä kerralla teemoinaanviihtyisyyttä, ulkona liikkumistasekä ympäristökasvatusta. Teemavuodestalöytyi runsaasti ammennettavaa,ja sitä vietettiinkinmonin tavoin eri puolilla maata.Tavoitteena viihtyisälähiympäristöVihervuosien vieton kautta tavoitellaanasioita, joista monet ovatlaajasti yleishyödyllisiä. Teemavuodentavoitteena on edistäärakennetun ympäristön viihtyisyyttäja sitä kautta ihmisten hyvinvointia.Pyrkimyksenä on samallaviherrakentamisen kulttuurinedistäminen ja kaupunkiluonnonrikastaminen.Vihervuosi kannustaa ympäristönparantamiseen, kaupunkiympäristönvihreyttämiseen sekätoimintaan oman lähiympäristönlaadun puolesta. Panostuksetavoimeen teemavuoteen ovatvaihdelleet yksittäisistä teoistauseiden ihmisten tai organisaatioidenyhteisponnistuksiin.Vihervuoden kautta tähdätäänmyös viheralan kehittämiseen jasen tunnetuksi tekemiseen. Keskusteluyhteyksienlisääminen jayhteistyö mahdollistavat suuremmatkinhankkeet. Vuoropuheluaedistää paljolti Vihervuodenvalmisteluja ohjaava johtoryhmä,jossa olivat viime vuonna edustettuinamuiden muassa ympäristöministeriösekä maa- ja metsätalousministeriö.Alan oman järjestökentänja kuntien panos ontärkeä.Vihreä vuosi ympäri SuomenVihervuoden verkkosivuille(www.vihervuosi.fi) kirjautui noin250 tapahtumaa. Sekä yleisö- ettäammattilaistapahtumien osallistujamäärätosoittivat, että viherasiakiinnostaa. TunnuslauseellaVireyttä vihreästä! varustetunvuoden liikunnallinen teemamuuttui useissa tapahtumissasanoista teoiksi sauvakävelyn taipuistojumpan muodossa. EsimerkiksiLiiku terveemmäksi -päivää(10.5.) ja Vihervuotta vietettiinkinmonen paikkakunnan puistoissasamanaikaisesti. Viher- ja liikunta-alueetovat usein vähintäänkinliitoksissa toisiinsa ja muodostavatyhdessä merkittävän ulkoiluverkoston.Viimeistään nyt huomattiin,että viher- ja liikunta-alojenyhteistyölle on jatkossa sekämahdollisuuksia että kysyntää.Suurimpia yleisötapahtumiaolivat Vihervuoden päätapahtumanyleisöjuhla Mikkelissä ja KatariinantuletKotkassa. Ammattiväkeäkeräsivät vuoden mittaanuseat seminaarit alkuvuoden avajaisistaja kevään tutkimuspäivästätalvisen Oulun PohjoiseenViherpäivään ja Helsingin päätösjuhlaanasti. Virallisen avauksensuoritti perinteisillä TampereenViherpäivillä ympäristöministeriKimmo Tiilikainen. Vuosisai päätöksen asuntoministeriJan Vapaavuoren puheenvuoronmyötä.Erilaiset kilpailut ovat olennainenosa Vihervuotta. Niidenkautta tuodaan esille esimerkkejälaadukkaista lähiympäristöistäja kiitetään asiaan vaikuttaneita.Vuonna 2008 kilpailtiin useidenpihakilpailujen lisäksi myös mm.erityisasumisen viherympäristönja Vuoden kiertoliittymän tittelistä.Viherympäristön puolestaansiokkaasti toimineita kiitettiinVihreä kaupunki -mitalilla. Mitaleitajaettiin noin 50 henkilölle jayhteisölle.Vihervuosi 2008 jätti jälkeensäyhden lisäyksen Suomen kansallistenkaupunkipuistojen joukkoon,kun Hankoa koskeva päätössai sinettinsä keväällä. Suomenpinta-alaltaan toistaiseksisuurimman (noin 6 300 ha) kansallisenkaupunkipuiston syntyminenliittää Hangon osaksi maankansallisten kaupunkipuistojenverkostoa yhdessä Vihervuoden2000 jälkimainingeissa perustettujenHeinolan, Hämeenlinnan jaPorin kaupunkipuistojen kanssa.50 Kuntatekniikka 1/2009


tölle ja ihmisten hyvinvoinnilleja terveydelle tulevat tiedostettuaja vaikuttavat päätöksentekoon.Riittävien resurssien varaaminenylläpitoon luo edellytykset viheralueidenpitkälle elinkaarelle sekävarmistaa niiden käytettävyydenja turvallisuuden.Ilmastonmuutoksestamahdollisuus viheralalle?Ilmastonmuutokseen liittyy ympäristövaikutuksia,jotka lisäävätviheralan merkitystä kestävänkehityksen turvaamisessa. Rakennettujenympäristöjen vesienhallinta,eroosio, lämpötilojenäärevöityminen ja voimistuvattuulet ovat ilmiöitä, joihinviheralan toiminnalla voidaanvaikuttaa.Viherrakentaminen ja viheralueidenylläpito myös kuormittavatympäristöä. Viheralan onkintunnistettava nykyisin turhaahiilikuormaa aiheuttavat työ- jatoimintatavat sekä muut tekijätja muutettava niitä ympäristöystävällisemmiksi.Toisaalta onosattava käyttää hyväksi ja tehdätunnetuiksi niitä viheralaan liittyviätekijöitä, joilla ehkäistäänilmastonmuutoksen haitallisiavaikutuksia ja turvataan ekologisestikestävä kehitys.Viherfoorumi koollekeväälläStrategian toimeenpanon johtamisestavastaa Viherympäristöliitonhallitus. Toimenpiteistä janiiden vaikutuksista annetaanvuosittain selvitys hallitukselleja ne raportoidaan liiton toimintakertomuksessa.Strategian pohjalta laadittavientoimenpideohjelmien valmisteluavarten Viherympäristöliittoon perustanut yhteistyössäPuutarhaliiton kanssa Viherfoorumin,joka kutsuu säännöllisestikoolle hallinnon, päättäjien jamuiden sidosryhmien edustajia.Ensimmäinen Viherfoorumi kokoontuukeväällä 2009. ■Tulevaisuusstrategia on luettavissaosoitteessa www.vyl.fi/ajankohtaista.Testisalkku– pH:n ja kloorin mittaukseenPocket Colorimeter II & Sension 1Uusi testisalkku pH:lle ja kloorille– tarkasti, helposti & mukavastiympäristökasvatustata tai oman kunnan puistojuhlassakunnanpuutarhurille ojennetustamitalista. Mikkelissä muistetaanteemavuoden suojelijan, tasavallanpresidentti Tarja Halosenvierailu aurinkoisessa päätapahtumassa.Monet juhlallisin menoinistutetut muistopuut vihertävät jakertovat tapahtuneesta vielä pitkään.Erilaisissa tapahtumissa ammattilainenkinsai juhlistaa alanomaa teemavuotta ja kokea työnsäarvon.Alan kannalta kenties keskeisinja kauaskantoisin saavutus oliVihervuoden päätöstilaisuudessajulkistettu viheralan tulevaisuusstrategia.Vuodesta 2006 useissatyöryhmissä työstetyn strategiantavoitteena on viitoittaa suuntaaalan toiminnalle ja osoittaa senkannalta tärkeät sekä kehittämistäkaipaavat alueet. Strategiaa käsitellääntarkemmin oheisessa ErjaRappen artikkelissa.Vuoden hedelmiä on myösPuutarhaliiton ja Viherympäristöliitonyhdessä perustama Viherfoorumi,jonka tarkoituksena onvalmistella toimenpideohjelmia viheralanstrategian pohjalta. Foorumitulee kutsumaan säännöllisestikoolle hallinnon, päättäjienja muiden sidosryhmien edustajiayhteisiin keskusteluihin ja kehittämäänviheralan kannalta keskeisiäaiheita. Vihervuonna 2008 on siisluotu foorumin muodossa pohjaviheralan ja julkisen vallan paremmallevuorovaikutukselle, jokatoivottavasti jatkuu säännöllisenäpitkään.Vihervuoden johtoryhmän alustavienkeskustelujen mukaan seuraavanvihervuoden ajankohdaksivoisi sopia vuosi 2015. Johtoryhmäon ollut yksimielisesti uudenteemavuoden järjestämisenkannalla, ja asia koetaan tärkeäksimyös viheralalla toimivien joukossa.Kulunut vuosi siis tuskinjää viimeiseksi Vihervuosien historiassa.● Aino ArjasprojektiassistenttiViherympäristöliitto ryPocket Colorimeter II yksinkertaiseen ja tarkkaankloorintestaukseen ja Sension1 pH-mittaukseenelektrodilla pakattuna samaan kannettavaan testisalkkuun.Mittauslaitteisto toimitetaan täydellisenä; mukanaDPD reagenssit, pH-puskuriliuokset, kyvetit japikarit sekä suomenkieliset käyttöohjeet.Salkussa on myös valmiit paikat 2:lle SwifTestDPD-pistoolille.Testisalkku sisältää:1 kpl Pocket Colorimeter II, fotometrinen testauslaitevapaalle & kokonaiskloorille1 kpl Sension1, testauslaite pH:lle1 kpl pH-elektrodi epoxi BNC2 kpl kyvettiputkia2 kpl mittaus-sylinteri 50 ml2 kpl puskuriliuos pH4 (20 ml)2 kpl puskuriliuos pH7 (20 ml)1 kpl DPD vapaa kloori-reagenssi (100 testiä)1 kpl DPD kokon.kloori-reagenssi (100 testiä)Kuntatekniikka 1/200951


Terramare OyProsessistabilointi eteniSATAMANjalostuu maaTerramare kehitti ruoppausta varten ympäristökauhan, jonkaleikkauspinta-ala on 16,5 neliötä ja tilavuus 6,9 kuutiota.AURAJOKI■ Aurajoen virtaus kuljettaa sedimentoituvaamateriaalia jokisuistoon jopa100 000 m 3 vuodessa■ Pääuoman pituus 70 km■ Valuma-alueen pinta-ala 885 km 2■ Turun Sataman vesialueita madaltavatalusten potkurivirrat, alusten ja luonnonaiheuttama eroosio ja maan nousu■ Kunnossapitoruoppauksen tarve on60 000–100 000 irto-m 3 vuodessa52 Kuntatekniikka 1/2009


YMPÄRISTÖTurussa kokeesta käytäntöönSAASTEnrakennusaineeksiTurun SatamaSataman suulta ruopattusaastunut lieju sekoitetaanuudella prosessistabilointitekniikallaniukkaliukoiseksimaanrakennusaineeksi.Sidosaineena kuluu entistävähemmän kallistasementtiä, jota on korvattulentotuhkalla.TEKSTI: Sari Järvinen■■ Joukko Lahden Massastabilointikonferenssinvieraita seisooPansion telakalla ja katsoo edessäänkorkealle nousevia vihreitäsiiloja ja suurta laatikkomaistasekoitinta. Kaivuri lappaa asemaanAurajoen pohjasta proomullakuljetettua pilaantunuttasedimenttiä. Se pyritään käsittelemäänasemalla eli prosessistabilointilaitteistollaympäristöllevaarattomaksi maanrakennusaineeksi.Kukaan vieraista ei ole aikaisemminnähnyt vastaavaa – eivätedes ulkomailta tulleet alan asiantuntijat.Biomaan kehittämälaitteisto on ensimmäinen laatuaanja sitä käytetään Turun Satamassa.– Viime vuoden helmikuussaasema oli vielä piirustuspöydälläni,ja nyt se on tuossa. Periaatteessasiinä ei ole mitään uutta,hain vain sekoitustekniikasta oppiaasfalttimiehiltä ja betoninvalmistajilta,Biomaan kehitysjohtajaVille Niutanen sanoo.Aseman idea on yksinkertainen.Siilot sisältävät sementtiä jamasuunikuonaa. Hihnaa pitkinasemaan kulkee Fortumin Naantalinvoimalaitoksen kostutettualentotuhkaa.Isot laippahakkurit sekoittavatainekset sedimentin kanssayhteen, jonka jälkeen seos kuljetetaankuorma-autolla viereiseenläjitysaltaaseen. Myöhemmin seuppovaletaan pohjaksi satamanvarastotiloille, sillä seos täyttääsatamakenttärakenteen teknisetvaatimukset.Perinteisessä massastabiloinnissasedimentti sekoitettaisiinvasta läjitysaltaassa. Prosessistabiloinnissapoikkeuksellista on,että sekoitus tehdään jo prosessinaikana.– Silloin lisäaineet sekoittuvattasaisesti. Massasta tulee homogeenistä,jolloin tarvitaan vähemmänsidosaineita. Vuosaarensatamassa käytettiin massastabilointiaja sidosaineena sementtiä,sillä heillä ei ollut ympäristölupaalentotuhkan käyttöön. Se tuli tosikalliiksi, Terramaren johtaja TapioLeinonen toteaa.Lentotuhka hyödyksiRambollin kehitysjohtaja PenttiLahtinen innostuu puhuessaanedullisen lentotuhkan käyttömahdollisuuksista.– Siinä on iso potentiaali. Suurinosa tuhkasta viedään nyt kaatopaikalle,mutta siitä saadaan oikeinsekoitettuna jopa kestävämpirakenne kuin sementillä. Haittapuolenaon ihmisten asenne,sillä tuhka sisältää pienen määränraskasmetallia. Se ei kuitenkaanliiku. Lusikassakin on samaaainetta, ja sitä pidetään turvallisena.Lahtinen puhuu voimalaitoksenlentotuhkasta, joka on syntynythiilen poltosta. Se on laadultaanparempaa kuin jätteenpolttolaitoksentuhka, jota ei stabiloinnissakäytetä.Ympäristöviranomaiset ovatluokitelleet lentotuhkan käytönympäristösyistä luvanvaraiseksi.Trans-Mond Environmentinekonomisti Pekka Hänninen jopaepäilee, että Ruotsissa vastaavallehankkeelle ei olisi saatu ympäristölupaa.Haastava, herkullinenAurajokiTurun Satamassa pyörivän hankkeennimi on ”MenetelmäkehitysTBT-saastuneiden sedimenttienruoppaukseen” eli lyhyemminSTABLE.Prosessistabiloinnin pilotointivaati paljon Turun Satamalta. Senjohtaja Matti J. Niemi on ollutmukana pohtimassa pilaantuneidensedimenttien käsittelyä ympäristöministeriönhankkeissa jaVTT:llä useita vuosia.Asiat olivat edenneet teoriassa,mutta käytännön kokemuspuuttui. Kun prosessistabilointiakäynnistettiin huhtikuussa 2006,ei voitu olla varmoja, että menetelmätoimii.– Matti J. Niemellä oli ratkaisevantärkeä rooli. Hän lähti rohkeastiviemään hanketta, joka tekiTurusta globaalin edelläkävijän,Lahtinen kertoo.Uudessa tekniikassa on useinomat kompastuskivensä ja niinoli prosessistabiloinnissakin. Kiviensijaan Aurajoen liete osoittautuihaasteeksi.– Se ei tahtonut millään lujittua.Kokeilimme kymmeniä erisekoitussuhteita ennen kuin oikealöytyi. Samalla se teki Aurajoestaherkullisen tutkimuskoh-Kuntatekniikka 1/200953


teen, hankkeen tutkimuksestaja suunnittelusta vastaavaRambollin kehitysjohtaja toteaa.Ruoppausta varten erikseensuunnitellulla ympäristökauhallanostetusta lietteestäjoudutaan ottamaan jatkuvastinäytteitä, jotta haluttu kovuussyntyy. Sidosaineiden suhteetasemalla vaihtelevat sen mukaan,millaista lieju kussakinkohtaa jokea on.Pieniä vastoinkäymisiä olimyös asemalla.– Välppien läpi pääsi metallinpaloja,jotka tukkivatsiirtoruuvin ja työt jouduttiinkeskeyttämään. Kun ruoppaussiirtyi pois vanhalta telakka-alueelta,ei metallinpalojaole pahemmin ollut. Päätimmekuitenkin sekoittaa lietettätasaiseksi jo proomussa, ennenkuin se menee asemalle, Niemikertoo.– Työvaiheita on ollut valtavasti,kun otetaan mukaankaikkien lupien hakeminen.Suunnitteluun kannattaa varatatarpeeksi aikaa. Kussakinsatamassa kannattaa tapauskohtaisestimiettiä, mikä ratkaisuon paras. Ellemme olisisaaneet tukea EU:lta, en tiedä,olisimmeko lähteneet tähän,Turun Sataman rakennuttajapäällikköJouni Hildén sanoo.Lietettäneljällä miljoonallaKoko hankkeen budjetti onnoin neljä miljoonaa. EU:nLife-ympäristörahasto ei tukenutSatamaa suoraan, vaanEU:lta tuleva rahaliikenne kulkeeTerramaren kautta. Yritystoimii hankkeessa edunsaajanaja tilittää hyväksyttyjä kustannuksiavastaavan EU-tuenhankkeen osapuolille. Terramareja Biomaa, jotka ovatsopimussuhteessa Turun Satamaanhuomioivat EU-tuen satamalle,tekemissään töissä. Lisäksihanketta rahoittavat Terramare,Biomaa, Fortum Powerand Heat ja Varsinais-Suomenliitto.Turun Satamaan urakantavoitteena on stabiloida noin80 000 kuutiota saastunuttaruoppausmassaa. Tahti onollut 100–150 m 3 /h. Työ olitavoitteena tehdä 1.9.2008–31.3.2009, jotta vesiympäristöllekoituisi mahdollisimmanvähän haittaa.Tammikuun pakkaset kuitenkinvaikeuttivat urakkaa, jatyötä jatketaan syksyllä.– Onneksi urakka sovittiinniin, että häiriötilanteessa kukaanei ole vastuussa. Aikataulullisestiei ole hätää, sillä asemaon syksylläkin Pansiossa.En tiedä, minne se siirretäänurakan jälkeen.Niemi on pilottiprojektiinkokonaisuutena kuitenkin tyytyväinen.– Haitta-aineet saadaanhallitusti pois, alueet kunnostetaanja pilaantuneet massatsaadaan hyötykäyttöön. TietystiAurajoesta tulee lisää savea,mutta siinä ei ole mukanaenää vanhoja haitta-aineita.Mitä nopeammin ne saadaanalta pois, sen helpompi on jatkossakäsitellä puhdasta massaa.Turun Sataman likaisimmatsedimentit ovat johtuneetvanhasta telakasta ja vain pieniosa vesiliikenteestä. ■TeollisuudenMatti J. NiemiKUITUtehokkaaKostutettu lentotuhka kuljetetaan hihnaa pitkin Biomaan prosessistabilointiasemalle.Suomalaiselle osaamiselle vientiä54 Kuntatekniikka 1/2009■ Pilaantuneet sedimentit satamissa ja meriväylilläovat nousseet viime vuosina yhä keskeisemmäksikansainväliseksi ongelmaksi.Euroopassa ruopataan vuosittain noin 200miljoonaa kuutiota maamassoja, joista suurinosa on saastuneita sedimenttejä.Erityisesti TBT (tributyylitina) -pitoisuudelleasetetut tiukat rajat ovat lisänneet merkittävästikäsiteltäviä massoja. Pilaantuneet ruoppaussedimentitluokitellaan yleensä ongelmajätteeksi,jonka käsittely on tarkoin säädeltyä,kallista ja ongelmallista.– Etenkin Ruotsi ja Norja ovat olleet erittäinkiinnostuneita suomalaisesta osaamisesta.Ulkomaille meno on meille haaste, silläalan ammattilaisia on vain vähän, Rambollinkehitysjohtaja Pentti Lahtinen toteaa.Kuitusavi eli paperitehtaanjätevedenpuhdistamonliete soveltuu erittäinhyvin kaatopaikkojenpintarakenteiden tiivistekerrosmateriaaliksi.Kuitusavenraskasmetallipitoisuudetovat pieniä, eivätkäne ole helposti liukenevassamuodossa.Puristettuna kuitusavisaavuttaa luonnon savenvedenläpäisyarvon.


YMPÄRISTÖKuva 1. Kuitusavikaatopaikan pintatiivisterakenteenasivutuotteet kaatopaikan suojarakenteisiinAVI – jätteiden ekonhyödyntämisen lippulaivaJaakko Soikkeli, Finncao OyRisto PöykiöFT, dosentti, ympäristöpäällikköKemin kaupunkiHannu NurmesniemiFT, dosentti, ympäristöpäällikköStora Enso OyjToivo Kuokkanen(Corresponding author)FT, dosentti, yliassistenttiOulun yliopisto, kemian laitos■■ Suomalaisen metsäteollisuudenympäristöinvestointejaovat kasvattaneet viime vuosikymmeninäSuomen tiukkaympäristölainsäädäntö ja ympäristölupienasettamat vaatimuksetsekä ympäristötietoisetmarkkinat. Ympäristöviranomaistenhuomio on kiinnittynytvesistöihin ja ilmaan kohdistuviinpäästöihin sekä kiinteidenjätteiden vähentämiseenja hyötykäyttöön.Energiantuotannossa muodostuvattuhkat muodostavatsellu- ja paperiteollisuudessa suurimmanyksittäisen kaatopaikalleläjitettävän jätejakeen, vaikkakinosa tuhkista ohjautuu nykyäänhyötykäyttöön. Seuraavaksisuurimmat kaatopaikalle joutuvatjätejakeet ovat soodasakka jajäteveden käsittelyssä muodostuvatlietteet. Kun näille jätejakeillelöydetään hyötykäyttöä kaatopaikkasijoittamisenasemasta,voidaan teollisuuden kaatopaikkojenkuormitusta ja tehtaille aiheutuviakaatopaikkakustannuksiapienentää huomattavasti.Teollisuuden sivutuotteiden jajätteiden hyötykäytöllä voidaanlisäksi vähentää neitseellistenraaka-aineiden ja luonnonvarojenkulutusta.Metsäteollisuuslaitosten jätevedenkäsittelyssä syntyville lietteilleon pyrittävä löytämään laitoskohtaisestisopivia käsittelymenetelmiäja hyötykäyttötapoja.Sellu- ja paperitehtaan biologisessapuhdistamossa eli aktiivilietelaitoksessamuodostuva primääri-ja biolietteen seos eli sekalietekuivataan yleensä mekaanisestimahdollisimman kuivaksi,jonka jälkeen liete ohjataan polttoonlähinnä kuoren, hakkeen japurun seassa.Viime vuosina biolietteenpoltto sellutehtaan soodakattilassaon yleistynyt merkittävästi,mikä mahdollistaa primäärilietteentehokkaan polton energiaksikiinteän polttoaineen kattilassa.Seoslietteen poltolla ei läheskäänaina päästä nettoenergiahyötyyn,joten sillä ei ole käytännössä merkitystätuotantolaitosten energiantuotannossa.Siten seoslietteenpolton todellinen merkitys on lähinnäkaatopaikalle läjitettävänlietemäärän vähentymisessä.Kuntatekniikka 1/200955


Puristettuna (30 – 100 kPa) kuitusavi saavuttaa luonnon savenluokkaa olevan vedenläpäisyarvon (1,7 – 4,4 × 10 –10 m/s), joka onpienempi kuin pysyvän jätteen kaatopaikan maaperälle ja pohjarakenteelleasetettu vaatimus 1,0 × 10 –7 m/s ja tavanomaisen jaongelmajätteen kaatopaikalle asetettu vaatimus 1,0 × 10 –9 m/s(eri paksuusvaatimus).(BOD / ThOD) %Kuva 2. Kuitusaven biohajoaminen maaperässä, pohjavedessä ja OECD 301Fmukaisissa standardiolosuhteissaTaulukko 1. Vaatimukset kaatopaikkarakenteille (Vnp 4.9.1997/861)KerrosKaatopaikkaluokkaPysyvä jäte Tavanomainen jäte OngelmajäteMaaperä K ≤1,0 x 10 –7 m/spaksuus ≥ 1mK ≤1,0 x 10 –9 m/spaksuus ≥ 1mK ≤1,0 x 10 –9 m/spaksuus ≥ 5mPintakerros ≥ 1m ≥ 1mKuivatuskerros ≥ 0,5 m ≥ 0,5 mTiivistyskerros ≥ 0,5 m ≥ 0,5 mMuuta kaasunkeräyskerros keinotekoinen eriste jatarpeen mukaan kaasunkeräyskerros56 Kuntatekniikka 1/2009Kuitusaven biohajoaminenAika (päivää)Taulukko 2. Kuitusaven fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksiaOminaisuus Yksikkö ArvoHehkutusjäännös (550 °C) % (k.a.) 35,5Orgaanisen aineen määrä (TOC) g/kg (k.a) 153Kuiva-ainepitoisuus (105 °C) % 24,7Vesipitoisuus % 110Neutralointiarvo (NV) % (Ca; k.a.) 24,7Reaktiivisuusarvo (r ac) % (Ca; k.a.) 21,0Vedenläpäisevyys (K) m/s (30 kPa) 4,4 × 10 –10Vedenläpäisevyys (K) m/s (100 kPa) 1,7 × 10 –10Vesipitoisuus % 110Tilavuuspaino kg/m 3 12,7Kuivatilavuuspaino kg/m 3 6,1Kitkakulma ° 34,8Koheesio kPa 23pH (1:5) - - 8,3Nykyisin kaatopaikoilleviedään ainoastaan lietteenkuivausprosessin häiriönseurauksena syntyneet,polttoon kelpaamattomat,liian märät puhdistamolietteet.Kaatopaikallevietävä liete pyritäänkuitenkin kompostoimaanmahdollisuuksien mukaan.Kompostoitua lietettä sekoitettunajonkin toisen sivutuotevirran,esimerkiksikuoren tai kuitulietteenkanssa, voidaan käyttää esimerkiksikaatopaikan pintarakenteessa.Kuitusavea eli paperitehtaanlietettä muodostuusekä paperikoneiden pyörrepuhdistimilla,joissa paperikoneillejohdettavamassa puhdistetaan siinämahdollisesti olevista epäpuhtauksistaettä paperikoneidenpäällystysasemilla.Liete poistetaan prosessistapaperitehtaan kemiallisessapuhdistamossa ja ohjataanhyötykäyttöön tai viedäänkaatopaikalle. Kuitusavenalhainen orgaanisen aineksenpitoisuus asettaa rajoituksiasen poltolle. Kuitusavellaon kuitenkin eräitäfysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia,jotka tekevätsiitä erinomaisen materiaalinkäytettäväksi esimerkiksikaatopaikkojen pintarakenteentiivistekerroksessa(kuva 1).Vaatimukset kaatopaikkarakenteilleKaatopaikat on valtioneuvostonpäätöksissä kaatopaikoista(VNp 861/97,VNp 1049/99 sekä VNa202/2006) jaettu kolmeenryhmään: pysyvän jätteenkaatopaikka, tavanomaisenjätteen kaatopaikka sekäongelmajätteen kaatopaikka.Kaatopaikalle saa sijoittaavain luokituksen mukaisiajätteitä. Päätöksentavoitteena on ohjata kaatopaikkojensuunnittelua,perustamista, rakentamista,käyttöä, hoitoa, käytöstäpoistamista ja jälkihoitoasekä jätteiden sijoittamistaniille siten, ettei niistäpitkänkään ajan kuluessaaiheudu vaaraa tai haittaaterveydelle tai ympäristölle.Maaperän ja vesiensuojelemiseksi eri kaatopaikkaluokilleon asetettuyleisiä vaatimuksia mm.pohja- ja pintarakenteidensuhteen. Kaatopaikoista aiheutuviahaittavaikutuksiapyritään estämään lisäksimm. kaatopaikan sijoittamisella,kaatopaikkavesienkeräilyllä ja puhdistuksellasekä kaatopaikan suojarakenteilla.Taulukossa 1 esitetäänvaltioneuvoston päätöksenmukaiset vaatimuksetkaatopaikkarakenteille.Jos maaperä ei luonnostaantäytä taulukossa 1 sille asetettujavedenläpäisevyys- japaksuusvaatimuksia, maaperäntiiveyttä pitää parantaarakennetulla tiivistyskerroksella.Rakennetuntiivistyskerroksen paksuudentulee olla tavanomaisenja pysyvän jätteen kaatopaikoillavähintään 0,5 mja ongelmajätteen kaatopaikoillavähintään 1,0 m. Pysyvänjätteen kaatopaikoillemäärätään keinotekoiselleeristeelle ja kuivatuskerrokselleasetettavat vaatimuksetaina tapauskohtaisesti.Tavanomaisen ja ongelmajätteenkaatopaikoilletulee tiivistyskerroksenpäälle asettaa vielä kuivatuskerros(salaojakerros),jonka paksuuden tulee ollavähintään 0,5 m.Laaja valikoimatiivistysmateriaalejaMateriaalien tai eristysrakenneratkaisujenhyväksyminenkaatopaikkakäyt-


YMPÄRISTÖtöön edellyttää materiaalin teknistenominaisuuksien ja rakenteidenteknisen toimivuudenosoittamista. Kaatopaikan pohjavesisuojaustenrakenteisiin tarkoitettujentiivistysmateriaalinenvalikoima on viimeisen vuosikymmenenaikana lisääntynyt.Perinteisesti sellaisenaan käytettävienhienorakeisten maamateriaalienohella varsinkin pohjarakenteissaovat tällä hetkellävallitsevana bentoniittia sisältävätmaaseokset. Pintaeristysrakenteissakäytettävien materiaalienkirjo on suurempi ja käyttöönon hyväksytty myös teollisuudensivutuotteista tehtyjä tiivistysrakenteita.Tiivistyskerroksissa on pyrittykäyttämään luonnon kivennäismaita.Näissä ongelmana yleensäon tasalaatuisen materiaalinsaanti, sillä tarvittavat massamäärätovat suuria. Mikäli luonnonmaanvedenläpäisevyysarvo(K-arvo) ei ole riittävän alhainen,voidaan sitä alentaa seosaineillakuten bentoniitilla.Taulukko 3. Kuitusavenraskasmetallipitoisuuksia(menetelmänä USEPA 3052)Metalli mg/kg; k.a.Cd 0,3Cu 6,5Pb 6,5Cr 8,0Zn 11,9Fe 850Mn 54,6Ni 3,0Co < 1,0As < 2,0V < 1,0Ba 11,5Ti 461Teollisuudensivutuotteet hyödyksiTeollisuuden sivutuotteita hyödyntämällävoidaan vähentääluonnonmateriaalien tarvetta. Sivutuotteidenkäytön edellytyksenäon, että ne toimivat rakenteessatarkoitetulla tavalla. Liukenevataineet eivät myöskään saa heikentäämuiden suojausrakenteidentoimintaa tai vaikeuttaa kaatopaikkaprosessinetenemistä.Kuitusavi eli paperitehtaan lietekoostuu sekä orgaanisista ettäepäorgaanisista aineksista. Kuitusavenominaisuudet vaihtelevatriippuen siitä, minkätyyppisestäpaperin tuotantoprosessistase on peräisin. Orgaaniset aineksetovat pääosin puu- ja ligniinikuituasekä paperin valmistuksessaja täyteaineena käytettyjälisäaineita, lateksia ja erilaisialiimoja. Yleensä epäorgaanisistaaineista suurin osa on kalsiumkarbonaattia(50–65 %), kaoliinia(25–40 %) ja talkkia (< 10 %).Kuitusavessa epäpuhtautenaesiintyvät raskasmetallit, joidenpitoisuudet ovat erittäin pieniä,ovat peräisin pääosin puustaja vedenkäsittelystä. Myös muutpaperitehtaalla prosessista poistettavatlietteet ja erilaiset hiomorejektitsisältyvät kuitusaveen.Fyysisiltä ominaisuuksiltaan kuitusavimuistuttaa märkää paperimassaa,tai kuten nimikin sanoo,märkää savea.KuitusavenominaisuuksistaTaulukoissa 2 ja 3 on esitetty kuitusavenyleisimmät fysikaalis-kemiallisetominaisuudet sekä raskasmetallipitoisuudet.Tulostenmukaan kuitusavi saavuttaa puristettunavedenläpäisevyysarvoja(1,7 – 4,4 × 10 –10 m/s) , jotkaovat luonnon saven luokkaaja täyttävät täten Valtioneuvostonkaatopaikkarakenteille asetetutvaatimukset (1,0 × 10 –7 –1,0 × 10 –9 m/s).Korvaamalla kaatopaikkarakenteissayleisesti käytetty savipaperin tuotannossa syntyvälläkuitusavella uskotaan jätteenhyötykäytön lisäksi pystyttävänpienentämään kaatopaikan sulkemiskustannuksia.Kuitusavi sisältääpuuaineksesta muodostuvaakuitumaista orgaanista ainetta(153 g/kg, kuivapaino), jonkaominaisuudet vaikuttavat materiaalinkuormitus- ja painumiskestävyyteentiivistyskerroksen toiminnankannalta suotuisasti.Lujuusparametrit, kitkakulma(34,8°) ja koheesio (23 kPa), indikoivatkuitusavesta tehdyn jätepenkereenja pintarakenteenriittävää stabiliteettia. Erityisestion syytä huomioida kuitusavenerittäin alhaiset raskasmetallipitoisuudet,jotka eivät ole esteenäkuitusaven hyötykäytölle. Kuitusavenorgaanisen aineksen vähäinenbiohajoaminen (< 9 %), jokahuomioidaan kaatopaikkasuunnittelussa,ei myöskään muodostaestettä materiaalin käytölle(kuva 2).KaatopaikkarakenteidentoimintaikäKaatopaikan rakenteiden toimintaiälleon vaikea määrittää tarkkojatai yleispäteviä vaatimuksia.Valtioneuvoston päätös kaatopaikoistasekä sen taustalla oleva EYnormiperustuvat ajatukselle, ettärakennetut pohjarakenteet estävätpäästöt ympäristöön kaatopaikankäytön ja jälkihoidon (yhteensänoin 50 vuotta) ajan.Tämän jälkeen vastuu päästöjenminimoimisesta siirtyy tiiviillepintarakenteelle sekä luontaisellegeologiselle esteelle. Tiivispintarakenne estää suotovedenmuodostumisen sekä hidastaahajoamisprosesseja kaatopaikalla.Kaatopaikat on sijoitettavasopivaan geologiseen ympäristöön,mikä estää mahdollistenhaitta-aineiden leviämisen.Kuitusaven, samoin kuin muidenkintiivistekäyttöön tarkoitettujenmineraaliainesten pitkäaikaiskäyttäytymiseenmerkittävästivaikuttavia tekijöitä ovat mm.routimisesta (toistuva jäätyminenja sulaminen) aiheutuva vedenläpäisevyysarvonkasvu, vesipitoisuudenmuuttumisesta (kuivuminen)aiheutuva halkeilu, tiivisteenmuodonmuutoksista aiheutuvahalkeilu painuvissa kohteissasekä kemiallisten ja myös biologistenrasitusten vaikutus läpäisevyyteenhyvin pitkällä aikavälillä(kaatopaikan passiivivaiheenloppuun ulottuva aika). Kemiallisiarasituksia tiivisterakenteilleaiheutuu kaatopaikkojen suotovesistä.Tämän johdosta pintarakenteentiiveyden säilymistä tuleeseurata ja ylläpitää. ■Artikkeli perustuu alla oleviin artikkeleihinja Risto Pöykiön esitelmään,joka pidettiin jätealan konferenssissa”The 23rd International Conference onSolid Waste Technology and Management”USA:n Philadelphiassa 30.3.–2.4.2008. Maa- ja Vesitekniikan tuki rytuki taloudellisesti konferenssiin osallistumista.KirjallisuuttaKuokkanen, T., Nurmesniemi, H., Pöykiö,R., Kujala, K., Kaakinen, J. & Kuokkanen,M., 2008. Chemical and leaching propertiesof paper mill sludge. Chem. Spec.Bioavail. 20, 111–122.Kujala, K. & Kuokkanen, T., 2007. OPAsakanhyötykäyttötutkimukset. Tutkimusselostus.Oulun yliopisto, 28 s.Pöykiö, R., Kujala, K., Kuokkanen, T., Nurmesniemi,H. & Kuokkanen, M., 2008.Utilization of paper mill sludge as alandfill hydraulic barrier material in Finland.The 23rd International Conferenceon Solid Waste Technology and Management,March 30 –April 2, 2008, Philadelphia,PA, U.S.A. Conference ProceedingsCD-ROM, pp. 639–645.Wahlström, M., Laine-Ylijoki, J., Eskola,P., Vahanne, P., Mäkelä, E., Vikman, M.,Venelampi, O., Hämäläinen, J. & Frilander,R., 2004. Kaatopaikan tiivistysrakennemateriaaleinakäytettävien teollisuudensivutuotteiden ympäristökelpoisuus.VTT Tiedotteita – Research Notes2246.Kuntatekniikka 1/200957


VESIHUOLTOPäijänne-tunnelin peruskorjaus valmistuiVANTAA PALASI pääkaupunkiseudunhanoista uomaansaMaailman pisimmän kalliotunnelineteläosan peruskorjausvalmistui joulukuussa. Kahdeksankuukauden remontinajan pääkaupunkiseudun talousvedestäpääosa valmistettiinVantaanjoen raakavedestä.Pääkaupunkiseudun VesiOy:n teettämä peruskorjausmaksoi 18 miljoonaa euroa.Työmaalla työskenteli enimmillään130 työntekijää.● Paavo Taipale Vuonna 1982 valmistuneentunnelin pohjoisosa peruskorjattiinseitsemän vuotta sitten, jotennyt koko 120 kilometrin mittainentunneli on hyvässä kunnossavuosikymmeniksi. Korjaustyötolivat suurimmaksi osaksikallioseinämien vahvistustaruiskubetonoinnilla. Samaan aikaan(touko-syyskuussa) peruskorjattiinHelsingissä myös Pitkäkoskenja Vanhankaupunginvälinen raakavesitunneli. Laadukastoteutussuunnittelu ja myöstyönaikaisen asiakasviestinnänhuolellinen valmistelu ja toteutusperuskorjauksen aikana joh-Päijänne-tunnelin ruiskubetonointia Viinikkalassa viime toukokuussa.tivat hyvään lopputulokseen arvioidussaaikataulussa.■ Jo pari vuotta tiiviisti valmisteltuHelsingin, Espoon, Vantaanja Kauniaisten kaupunkien vesihuoltolaitostenyhdistäminenvarmistui, kun Espoon kaupunginvaltuustohyväksyi yhdistämisesityksen19.1.Asia käsiteltiin jo edellistenvaltuustojen kokouksissa joulukuussa.Helsingissä, Vantaalla jaKauniaisissa yhdistäminen hyväksyttiin,mutta Espoossa asia jäivielä pöydälle ja näin ollen uuden,lokakuussa valitun valtuustonratkaistavaksi.Valtuustojen päätösten mukaisestineljän kaupungin vesihuoltolaitoksetyhdistetään pääkaupunkiseudunyhteistyövaltuuskuntaYTV:n alaisuuteen yhdeksivesihuoltolaitokseksi. Järjestelyedellyttää YTV:stä säädetynlain muuttamista. Tavoitteena onsaada lakimuutos voimaan ja senmyötä myös yhteinen vesihuoltolaitostoimintaan jo 2010 alusta.YTV:stä siirtyy samassa yhteydessäerilliseen kuntayhtymäänpääkaupunkiseudun joukkoliikenteensuunnittelu- ja tilaajatoiminnot.Näin ollen työnimellä”Pääkaupunkiseudun ympäristöpalvelut”toimivaan kuntayhtymäänjäisi vesihuollon lisäksi jätehuoltotehtävätsekä seutu- jaympäristötietopalvelut.Jäsenkunnat siirtävät kaikenvesihuoltotoimintaansa liittyvänomaisuuden maaomaisuuttaja joitakin erikseen sovittaviaPääkaupunkiseudun vesihuoltolaitokset yhteenPääkaupunkiseudun Vesi OyVirheetöntä, vaikkalämmintä vettäKuluttajien kannalta työ onnistuisuunnitellusti, eikä talousvedenlaadussa ollut moitteen sijaa.Merkittävimpänä käyttäjällenäkyvänä muutoksena oli talousvedenhuomattava lämpötilaero:Vantaanjoen vesi oli enimmilläänlähes 10 astetta lämpimämpääkuin Päijänteestä 22metrin syvyydestä normaalistiotettava raakavesi. Vesihuollonhäiriöiden muualla Suomessasaama julkisuus johti kuitenkinkuluttajien yhteydenottojenlisääntymiseen, osin jo ennenraakavesilähteen vaihtumista,vaikka talousveden laadussa eivirheitä ollutkaan.Peruskorjaushankkeen aikanaHelsingin Veden vedenpuhdistuslaitostenprosessia tehostettiin,koska siirryttiin Päijänteenerinomaisesta raakavedestäVantaanjoen välttävään veteen.Esimerkiksi saostuskemikaalinakäytetyn ferrisulfaatin kulutusoli yli kaksinkertainen tavanomaiseenverrattuna.KäyttökustannuksetnousivatVedenpuhdistuslaitoksella tehtiinlisä- ja ylitöitä yli 30 prosenttiatavanomaista enemmän,ja lietemäärä oli 20 prosenttia tavanomaistasuurempi. Vesilaboratoriossapuolestaan tehtiin tavanomaiseenvuoteen verrattunakaksinkertainen määrä analyyseja.Kaikki tämä näkyi käyttökustannuksissa,joiden oli jo talousarviotalaadittaessa ennakoitunousevan noin 25 prosenttia,ja kutakuinkin tällaisena kustannusnousumyös toteutui.Talousveden lämpötilavaihtelutlisäävät ajoittain myös vuotojaverkostossa. Helsingin Vedenverkoston katujohtovuotojenmäärä lisääntyi marras-joulukuussa50 prosenttia, mutta siihenasti vuotojen määrä oli pysynyttavanomaisella tasolla talousvedenlämpötilavaihteluistahuolimatta. omaisuuseriä lukuun ottamattaYTV:lle. Samoin siirretään niidenosuudet Pääkaupunkiseudun VesiOy:stä ja Vantaan oikeudet javelvoitteet Keski-Uudenmaan vesiensuojelunkuntayhtymästä.Omaisuuden ja osuuksien sekäoikeuksien ja velvoitteiden arvoton määritelty kaikkien kuntienosalta yhtenäisin perustein. Siirtyvänomaisuuden arvoksi 2008lopussa on määritelty noin 1,6miljardia euroa. Jäsenkunnat siirtävätYTV:n peruspääomaan kukinapporttina 30 prosenttia vesihuolto-omaisuutensaarvosta, jaloppuosa jää kuntayhtymän lainaksikaupungeilta.YTV:n ylintä päätösvaltaa käyttäävaltuustojen hyväksymän sopimusluonnoksenmukaan seutukokous,jossa jokaisella jäsenkunnallaolisi yksi edustaja. Äänivaltajaetaan kuntien asukasluvunmukaisessa suhteessa kuitenkinniin, että yhdellä kunnallaei voi olla yli 50 prosenttia äänivallasta.Vesihuollon käyttömaksut yhteisessävesihuoltolaitoksessa yhtenäistetään2012 loppuun mennessä.Järjestely merkitsee käyttömaksujennousua Helsingissäja alenemista Espoossa. Kaupunkienvesihuoltolaitosten palveluksessaoleva henkilöstö siirtyyns. vanhoina työntekijöinä YTV:npalvelukseen. Siirtyvän henkilöstönmäärä on noin 570.58 Kuntatekniikka 1/2009


Vuosaaren Sataman meluseinä on osa ArkkitehtityöhuoneArtto Palo Rossi Tikka Oy:n sataman kokonaissuunnitelmaa.VUOSAAREN SATAMAN MELUSEINÄON VUODEN BETONIRAKENNE● Helsingin Vuosaaren satamanmeluseinä on palkittu vuoden2008 betonirakenteena taitavastaja vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelustasekä ammattitaitoisestatoteutuksesta.Rakennuttajan, Helsingin Satamanja suunnittelijoiden yhteistyölläsekä osaavalla betoninkäytöllä on saatu aikaan näyttävärakennustekninen ja arkkitehtoninenkokonaisuus.Liukuvalutekniikalla toteutetussa13 metriä korkean ja kilometrinpituisen meluseinän rakenteissabetonin ominaisuudettulevat ilmeikkäästi esiin. Meluseinäntarkoituksena on estääsatamatoiminnoista syntyvienäänien kantautuminen viereisellePorvarinlahden Natura 2000-alueelle. Samalla se erottaa satama-alueenturvallisesti virkistys-ja ulkoilualueesta.Meluseinä on suunniteltu erilaisinpengerryksin ja istutuksintaiteelliseksi kokonaisuudeksi,joka on osa koko satama-alueentarkoin suunniteltua visuaalistailmettä. Seinän eteläkärkeen onrakennettu näköalatasanne, jostavoi tarkkailla sekä satamatoimintojaettä luontoalueita.Meluseinä on perustettuhaastavalle maapohjalle, jokaon entistä merenpohjaa. Meluseinänrakenteena olevat sivumitaltaannelimetriset ”betonitölkit”jäykistävät myös rakennetta.Tölkit on täytetty hiilivoimalaitostenpohjatuhkalla. Betonitölkkienvino harja viherretäänjatkossa kasveilla ja tölkkien reunalleja väleihin istutetaan runsaastiköynnöksiä.Vuoden Betonirakenne -kilpailujärjestettiin 39.kerran. Kilpailunjärjestää Betonitieto Oy.Maritta KoivistoEU:lle uusijätedirektiivi● Euroopan unioni julkisti marraskuussauuden jätedirektiivin.Uudella direktiivillä pyritäänedistämään jätteen synnyn ehkäisyä,uudelleenkäyttöä ja kierrätystäsekä yksinkertaistamaannykyistä EU:n jätesääntelyä. Sillävahvistetaan niin sanottu viisiportainenjätehierarkia: jätteensynnyn ehkäisy, valmistelu uudelleenkäyttöön,kierrätys, muuhyödyntäminen, loppukäsittely.Jätteen kierrätystä on edistettäväniin, että syntyvästä paperi-metalli-, muovi- ja lasijätteestäkierrätettäisiin vuonna2020 vähintään puolet ja rakennus-ja purkujätteestä vähintään70 prosenttia.Jäsenmaiden on saatettavavoimaan uusi jätedirektiivi viimeistään12.12.2010. Suomessatyö direktiivin voimaansaattamiseksion jo aloitettu jätealanlainsäädännön kokonaisuudistustavalmistelevassa JÄLKI-työryhmässä,joka jättänee ehdotuksensa30.11. mennessä.Selkeyttä hissinrakentamiseen● Kun hissi rakennetaan vanhaankerrostaloon, asentamisenjälkeen asuinkerrostalon portaanleveyden tulisi olla vähintään 900mm. Asetusmuutos yhdenmukaistaaporraskäytävän leveyttäkoskevan paloturvallisuusmääräyksensoveltamista, kun käytävääjoudutaan hissin asentaminenjohdosta kaventamaan.Uudisrakentamista koskevanmääräyksen mukaan uloskäytävänleveys on 1 200 mm.Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n voittanut ehdotus “Orkidea”sijoittaa Espoon uuden sairaalan toiminnot väljiä sisäpihojaja puutarhoja ympäröiviin rakennuksiin.Kaavoituksellavauhtia kylienkehittämiseen● Ympäristöministeriö on käynnistänytyhdessä maaseutupolitiikanyhteistyöryhmän maaseutuasumisenteemaryhmän kanssakyläkaavoituksen kehittämishankkeen,johon osallistuu kuntia jakylätoimijoita eri puolilta maata.Hanke kestää puolitoista vuotta,ja sen tavoite on helpottaa kylienrakentamista ja vahvistaa kyläläistenroolia kaavan laadinnassa.Hanke liittyy vuoden alussavoimaan tulleeseen maankäyttöjarakennuslain muutokseen. Senmukaan yleiskaavaa voidaan entistäjoustavammin käyttää suoraanrakennusluvan perusteenakyläalueilla.Mukana hankkeessa on seitsemänkuntaa ja kylää eri puoliltaSuomea: Arpelan kylä Torniosta,Tikkalan kylä Jyväskylän Korpilahdelta,Urajärven kylä Asikkalasta,Pohjaslahden kylä Mänttä-Vilppulasta,Vuonislahden kylä Lieksasta,Jukojärven kylä Keuruultaja Koskenkylän-Mantereen kyläVesilahdelta.Hankkeessa valmistuu mm.yleiskaavoitusta ja kyläsuunnitteluakoskeva opas. Perusteilla onmyös kyläkaavaverkosto.ESPOO RAKENTAA UUDEN SAIRAALANJA SENIORIKYLÄN PUOLARMETSÄÄN● Espoon Puolarmetsään luodaan ympäristö, jossa ikääntynyt ihminenvoi elää ja asua muiden parissa riippumatta kunnon huononemisestatai hoidon tarpeesta. Alueelle suunnitellaan asuntoja,elä ja asu -seniorikoti ja sairaala. Uutta tilaa rakennetaan noin40 000 krs-m 2 . Niihin valmistuu noin 35 000 asukasta palveva kokonaisuusehkä vuoden 2015 paikkeilla.Puolarmetsän arkkitehtuurista järjestettiin viime vuonna kansainvälinenkilpailu, jonka voitti helsinkiläinen arkkitehtitoimisto K2S ehdotuksellaanOrkidea. Voittajaehdotus muistuttaa enemmän hotelliakuin laitosta ja viestii samalla asiakaskeskeisyydestä, hoidon hyvästälaadusta ja kotiin palaamisen korostumisesta.Kilpailutehtävä sisälsi varsinaisen sairaalarakennuksen lisäksihahmotelmat Puolarmetsän nykyisen sairaalan muuttamisesta eläja asu -seniorikeskukseksi sekä tämän ytimen ympärille ryhmittyvätasunnot, palvelut ja päiväkodin.Kuntatekniikka 1/2009 59


Ideapark Kiiminkiin tulee noin 200 liikettä sekä ravintoloita ja kahviloita.Vapaa-aikaa Ideaparkissa voi viettää kulttuurin parissa, sillä aluetarjoaa puitteet konserttien ja yleisötapahtumien pitämiseen.Hotellitornimetroasemalle● Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastonideakilpailun Herttoniemen metroasemanja kauppakeskuksen suunnittelustaon voittanut Synapsi 1. Ehdotuksessakorkea hotellimassa muodostaanäkyvän porttiaiheen Itäväylälle.Kilpailun tavoitteena oli löytää asemakaavanlaatimisen pohjaksi kaupunkikuvaauudistava ehdotus. Kilpailualueeseenkuuluu metroasema, K-Supermarketintontti, bussien liityntäterminaalija katualueita.Kiimingin Ideaparkinrakentaminen alkaa● Toukokuussa käynnistyy Suomentämän ja ensi vuoden suurimpiinkuuluva, tuhatkunta henkilöä työllistävärakennushanke, Ideapark Kiiminki.Ideapark-konseptin kehittäjäon Masku Kiinteistöt Oy, joka ontoteuttanut mm. Ideapark Lempäälän.Hankkeen projektijohtajana toimiiDestia Oy.Ideapark-liikekaupungille on varattuyli 30 hehtaarin maa-alue Valtatie20:n varressa noin yhdeksän kilometrinpäässä Oulun keskustasta.Alueen asemakaava mahdollistaa tällähetkellä noin 110 000 neliömetrinrakentamisen, josta kauppa- ja liikerakentamistaon noin 80 000 neliömetriä.– Kaavamuutos on vireillä, jottahankkeen vaatima kerrosala voidaanrakentaa ekologisemmin yhden katonalle. Kunta on varautunut myösalueen laajentamiseen, kunnanjohtajaLeila Pekkanen kertoo.“Synapsi 1” © Jussi Murole, Daniel Bruun, arkkitehdit SAFA – Arkkitehtuuritoimisto B&M OyKolmen kunnantekninenlautakunta● Askolan, Myrskylän ja Pukkilanuudet valtuustot nimesivätedustajansa kuntien yhteiseentekniseen lautakuntaanvuoden ensimmäisissäkokouksissaan. Lautakuntakuuluu Askolan kunnan organisaatioon,ja siinä on Askolastaneljä jäsentä, joistayksi on puheenjohtaja, sekäkaksi jäsentä Myrskylästä jaPukkilasta. Yhteistyökuntienteknisen sektorin toimihenkilötsiirtyivät Askolan kunnanpalvelukseen, työntekijät jäivätnykyisten kuntien palvelukseen.Lautakunnan alaistaviranhaltijaorganisaatiotajohtaa Askolan kunnan tekninenjohtaja.Askolan, Myrskylän jaPukkilan yhteisen teknisenlautakunnan toimialaan kuuluvatkaikki teknisen sektorintehtävät maapolitiikkaaja ns. viranomaistehtäviä lukuunottamatta. Seudulla ontoiminut jo vuodesta 2007Askolan, Myrskylän, Pornaistenja Pukkilan yhteinen rakennus-ja ympäristönsuojelulautakuntasekä näitä tehtäviähoitava yhteinen viranhaltijaorganisaatio.Yhteisen toimielimenkäyttäminen teknisellä sektorillaon vielä melko harvinaista.Aiemmin vastaavanlainenjärjestely on toteutettuPihtiputaan ja Viitasaarenkesken sekä JJR-kunnissa (Juva,Joroinen ja Rantasalmi).Teknisen sektorin palvelujentuotanto on Askolassaulkoistettu Coor Service ManagementOy:lle 2005 keväästä.Koko yhteistyöalueenosalta on tarkoitus ulkoistaasektorin palvelutuotantosuunnilleen vastaavassa laajuudessa2010 kuluessa.Lahden SeudunKuntatekniikkaLL:stä Oy● Lahden kaupunkiseudunseutuhallinnon osana vuodesta2005 liikelaitoksenatoiminut Lahden SeudunKuntatekniikka LL on yhtiöityvuoden alussa. Lahden jaOrimattilan kaupunkien sekäAsikkalan, Hollolan ja Nastolankuntien omistama LahdenSeudun KuntatekniikkaOy:n päätoimialana ovat liikenne-ja yleisten alueidenylläpito ja kunnallistekninenrakentaminen.Kunnat toimivat palvelujentilaajina ja yhtiö tuottajana.Seudullisen osakeyhtiöntoimintaperiaate on sopimuksinmääritetty selkeäksi.Yhtiön toiminta on avointaja markkinaehtoista. Kuntienpäätösvalta tuotannonmäärän ja laadun suhteenei ole muuttunut, ja kunnatlaativat talousarvionsa ja lautakunnatpäättävät tuotantotarpeistaankuten ennenkin.www.lskt.fiKatetullepysäköinnilleoma merkki● Katetun pysäköinninopastusmerkki eli niin sanottu“hattu-P” otettiinkäyttöön vuoden alusta.Uutta liikennemerkkiäon kokeiltu Jyväskylässävuodesta 2006. Vastaavaopastusmerkki on käytössämuuallakin Euroopassa.Valtioneuvosto päättitieliikenneasetuksen muutoksesta18.12.Hattu-P on katetunpysäköinnin merkki.60 Kuntatekniikka 1/2009


KOHTIHUMAANIMPAAJA KESTÄVÄMPÄÄYMPÄRISTÖÄArchitecture of Change © Gestalten 2008ArchitectureofChangeKristin Feireiss, Lukas Feireiss (Eds.)● Ekologian kannalta mielekästäarkkitehtuuria on kauan pidettyheinähattujen hupsutteluna.Nyt kaikki poliitikoista pääjohtajiinyllättäen vannovat sennimiin, paremmilla tai huonommillataustatiedoilla.Mutta apua löytyy:Eurooppalainen kustantajaGestalten on tulokasarkkitehtuurikirjallisuudenalueella. Sen yksi päänavauson monipuolinenteos, jonka ovat laatineetKristin Feireiss jahänen poikansa Lukas.Julkistamistilaisuus oliBerliinissä, ja sen järjestelytkertoivat tekijöidenraikkaastaja patsastelemattomastaotteesta. Mukaanoli kutsuttualustajia sekä Saksanhigh tech -arkkitehtuurinettä Afrikan ruohonjuuritasonrakentamisen piiristä.Kirja esipuhe käsittelee ennenkaikkea “muutoksen arkkitehtuuria”.Muut luvut käsittelevätarkipäivän ekotehokkuutta,kestävän kehityksen mukaantuotettua arkkitehtuuria ja sitoutuneisuudendidaktiikkaa.Esimerkit eri puolilta maailmaakertovat arkkitehtien ja insinöörientaidoista ja luovastaotteesta ekologisemman ympäristöntuottamisessa. Mukanaon toimistotaloja, yksityisiäkoteja, asuntokortteleita, kouluja,liikennejärjestelyihin liittyviäurbaaneja suuresineitä, vedenpuhdistamoitaja niin edelleen.Mittakaava vaihtelee pienimuotoisistapika- ja hätätoimiarkkitehtuurinasumuksista suuriin,valveutuneelle liike-elämälletehtyihin kokonaisuuksiin.Kirjassa on annettu sijaamyös ympäristötaiteelle ja ekologisenymmärryksen merkitystäkorostaville teoksille, joista onkomeita, kirjaa rytmittäviä valokuvia.Yksi iso miinus tulee graafisellesuunnittelijalle. Kun sisältöja kuvat ovat näin hienot, onkotodellakin pakko tunkea somisteeksiräikeitä signaalivärejä.Muodikkuudesta viis, sillä neovat lukemista häiritseviä.Silti suosittelen!● Tarja NurmiKristin Feireiss, Lukas Feireiss:Architecture of Change – Sustainabilityand Humanity in the Built Environment.Gestalten 2008. ISBN:978-3-89955-211-9. Kirjasta onenglanninkielinen filminpätkä kustantajansivuilla www.gestalten.tv/podcast/20080605PODArchOfChange.m4vSUOMEN SOISTAON MONEKSI● Suomi on ”suomaa”, jossa soitaja turvemaita on noin kolmasosamaapinta-alasta. Soita ontutkittu jo yli sadan vuoden ajan.Suoseura ry:n kokoamassa Suomi– Suomaa -kirjassa 42 suojaturveasiantuntijaa kertoo Suomensoiden kehityksestä, määrästäja uusimmista tutkimustuloksistasekä soiden ja turpeenmonista käyttömuodoista. Kirjastailmestyy englanninkielinen laitosFinland – Fenland.Kirja alkaa soiden synnystä,turpeen ja soiden määrästäedeten geologisen tutkimuksenkautta suoluonnon monimuotoisuuteenja globaalimuutokseenliittyviin tutkimuksiin. Soidenkäytön historia pohjustaasiirtymistä soiden suojeluun janiiden nykykäyttöön.Suot ovat hyviä marjamaitaja porolaitumia. Maatalouttaharjoitetaan turvemailla, ja suometsilläon erittäin tärkeä merkitysmetsätaloudessa. Turpeenkäyttö energiana, kasvualustanaja ympäristön hoidossa on kansantaloudellisestimerkittävää.Turvetuotannon jälkeen suonpohjillaon monenlaisia jatkokäyttömahdollisuuksia.Uusia tuulia edustavat suomatkailu,suourheilu, turvetekstiilit,turvehoitotuotteet ja turveterapiaterilaisine elämyksineen.Soilla on vahva merkitysmyös suomalaisessa sielunmaisemassa,taiteessa jakansanperinteessä. Soidentulevaisuus Suomessa turvataanvastuullisella soidenkäytöllä ja suojelulla.Suomi – Suomaa ISBN 978-952-5652-46-8Finland – Fenland ISBN978-952-5652-47-5Riitta Korhonen – LeilaKorpela – Sakari Sarkkola (toim.)288 sivua. Julkaisijat Suoseura ry jaMaahenki Oy / Kustantaja MaahenkiOy (2008)Maankäyttö- jaliikennefoorumiasetettu● Ympäristöministeriö sekä liikenne-ja viestintäministeriö ovat asettaneetuuden maankäytön ja liikenteensuunnittelun foorumin edistämäänliikennejärjestelmän yhteensovittamista.Maankäyttö- ja liikennefoorumintavoitteena on edistää maankäytönsuunnittelun sekä liikennejärjestelmäsuunnittelunprosessienlähentymistä ja vuoropuhelua. Lisäksifoorumi edistää maankäytönja liikenteen suunnittelun yhteistyötäkestävien yhdyskuntarakenteidenaikaansaamiseksi ja henkilöautoonsidonnaisen liikkumistarpeenvähentämiseksi.Foorumin puheenjohtajina toimivatylijohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstäja ylijohtaja JuhaniTervala liikenne- ja viestintäministeriöstä.Vesimittaritpakollisiksi?● Ympäristöministeriö on asettanuttyöryhmän selvittämään huoneistokohtaistenvesimittareidenkäytön vaikutusta rakennustenenergiankulutukseen. Työryhmävalmistelee 15.6. mennessä esityksensiitä, pitäisikö huoneistokohtaisetvesimittarit säätää uudisrakentamisessapakollisiksi. Myös vesimittarienkäytön mahdollisuudetkorjausrakentamisessa sekä mittarienkäytön energiansäästöpotentiaaliolemassa olevassa rakennuskannassaselvitetään.Kuntatekniikka 1/200961


Merikeskus Vellamo on vahvan metallinen kokonaisuus. Julkisivun pinta muodostuuvärikkäiden teräskasettien, alumiinirungon ja silkkipainettujen lasien yhteispelistä.MERIKESKUS VELLAMO ONVUODEN TERÄSRAKENNE● Kotkaan valmistunut Merikeskus Vellamo onvuoden 2008 Teräsrakenne. Teräsrakenneyhdistyksenpalkinnon saivat rakennuttaja Kotkankaupungin Tilapalvelu, arkkitehtisuunnitteluntehnyt Arkkitehtitoimisto Lahdelma & MahlamäkiOy, rakennesuunnittelun tehnyt InsinööritoimistoMagnus Malmberg Oy, projektinjohtourakoitsijaLemcon Oy, runkourakoitsija H-SteelOy Ltd, ulkoseinäurakoitsija Eristysliike AholaOy sekä julkisivu-urakoitsija Varjopuoli Oy.Kuin suuri hyökyaaltoKotkan kaupungin rohkea päätös panostaaarkkitehtuuriin on tuonut vaikuttavan tuloksenvalmiissa Merikeskus Vellamossa. Tuomaristonmielestä koko Kotkan satama-alue on herännytuuteen kukoistukseen Vellamon myötä. Yksittäisenrakennuksen arkkitehtuurin rooli kaupunginkehityssuunnan johdattelijana on nykyääneräs tunnustettu kaupunkikehityksen malli,tuomaristo muistuttaa.Ulkoiselta ilmeeltään Merikeskus Vellamoon kuin suuri hyökyaalto. Se elää hyvässä vuorovaikutuksessaviereisen meren kanssa ja nouseeainutkertaisen ylväänä keskellä satamankonttirivistöjä ja uusien autojen täyttämiä asfalttikenttiä,tuomaristo toteaa.Vuoden Teräsrakenteeksi Merikeskus Vellamovalittiin etenkin kantavien ja täydentävienteräs- ja metallirakenteiden luovan ja ennennäkemättömänsoveltamisen takia. Teräsrunkopainaa yli kolme miljoonaa kiloa.Sekä rungon että täydentävien teräsrakenteidenarkkitehtuuri ja geometria poikkeavattäysin tavanomaisesta. Hanke on ollut kovahaaste niin suunnittelijoille kuin rakentajille.Mynämäki säästäävaihdettuaan öljystäpellettiin● Mynämäen kunta on rakentanutpellettilämpökeskuksen ja kaukolämpöverkon,joka valmistui viimevuoden lopussa. Kun Mynämäkialkoi etsiä erilaisia ratkaisuja lämmöntuotannolle,toimintavarmuusja taloudellisuus olivat tärkeimmätvalintakriteerit. Koska Mynämäkion julistautunut hiilineutraaliksikunnaksi, pelletin nollahiilipäästötkiinnostivat.Kunta arvioi säästävänsä rakennustensalämmityksessä 200 000euroa vuodessa. Mynämäen 8,5megawatin lämpökeskukseen onliitettynä 8 km kaukolämpöverkkoa,ja 60 asiakasta on sen piirissä.Katastrofeihinvaltionapua● Valtiovarainministeriö myönsiviime vuoden lopulla avustuksetKauhajoen ja Jokelan ampumistapauksistasekä Porin sadevesitulvastaja Nokian vesijohto-onnettomuudestaaiheutuviin ylimääräisiinkustannuksiin yhteensä 4 miljoonaaeuroa. Tuusulan kunta, Porinkaupunki, Nokian kaupunki ja Etelä-Pohjanmaansairaanhoitopiirinkuntayhtymä saivat kukin miljoonaeuroa.Kalasatamastakerrotaan myössarjakuvan voimin● Helsingin itäisen kantakaupunginKalasatama tarjoaa2030-luvun alkuun mennessäkodin noin 17 000 asukkaalleja 10 000 työpaikkaa. Rakentaminenalkaa noin 2010.Kalasataman rakentumisestakerrotaan myös sarjakuvan avulla.Piirroshahmo, projektinjohtajaMasa Takala esittelee lukijoilleKalasatamassa tehtäviä töitäja suunnitelmia omalla persoonallisellatavallaan.Ajatus kokeilla sarjakuvaasyntyi Kalasataman aluerakentamisprojektissa.Uutta kaupunkiarakennetaan vuosikymmentenajan, ja pitkä rakennusaikaasettaa haasteita myös projektinetenemisestä viestimiselle.Kuvitus on graafikko AnssiKeräsen käsialaa.Vesihuoltojaostoperustettu● Suomen Vesiyhdistys on perustanutVesihuoltojaoston. Jaoston toiminta-ajatuksenaon edistää ja kehittäävesihuoltopalveluiden organisointia,hallintoa ja taloutta sekävesihuoltoverkostoja. Tavoitteenaon yhteistyöverkostojen luominenvesihuoltoajan osaajien kesken. Lisäksiparannetaan vesihuoltoalanhallintoa, taloudenhallintaa ja organisointiasekä kehitetään vesihuoltoverkostojenylläpitoa, saneeraustaja laajentamista unohtamattakuitenkaan varautumista erityis- japoikkeustilanteisiin.Vesihuoltojaoston työvaliokunnanpuheenjohtaja on Matti Ojalaja sihteeri Hanna Yli-Tolppa.62 Kuntatekniikka 1/2009


KAIVINKONEENLISÄLAITTEILLAENEMMÄN TEHOATYÖSKENTELYYN● ●●● Aponox Oy, toimitusjohtajaYrjö Raunistowww.aponox.fiNox-pyörittäjä/kallistajassa ei ole kallistussylintereitä,jolloin 20 tonnin kaivinkoneellavoi kaivaa 0,6 metrin kanaalia.Nox-pikaliitin nostaa 16-tonnisen kaivinkoneenteholtaan 20-tonnisen koneenluokkaan.Valtavalo Oy:n toimitusjohtaja Markku Laatikainenled-valoputki kädessään. Selän takana kajastaaperinteinen keltainen loisteputkivalo.KAJAANIN KAUPUNKI KOKEILEELED-SISÄVALAISTUSTA● Markku Haverinen MarkkuLaatikainenwww.valtavalo.fiYTVRaimoInkisenPetriKouvoFCG Planeko OyYrjö HalttunenKuntatekniikka 1/2009 63


MotivaJoni KilpeläinenOlli LaitinenLassila & TikanojaOyjPasi GerdtLasse TaalikkaJakkeHartikainenVesa PölkkiJari MikkolaOlli JoensuuUlla EronenL&T BiowattiMikko HeiskanenjaIlkka HämäläinenPerttiVanhala jaPetri AhokangasJuha FräntiPekka MoilanenTimo PasanenMika TannerahoJouni Tuukkanen,Jani Heikkilä jaMarttiVarjonenMarkku Korhonen jaTomi BremerRamboll FinlandOyPetri Lakka Matti PeltolaOscar LindforsAnnika TanilaAri MäkinenVille Yli-TeevahainenSeppo SaarinenMikko PoutanenJuha-PekkaHälikkäKatjaVirtala Heikki VäänänenHanna LeppänenTimo Luopa Jukka-PekkaHäkämiesRicardo FarinhaMikko IhonenEmiliaSiponenVesi- ja viemärilaitosyhdistysOsmo SeppälänRauno Piippo64Kuntatekniikka 1/2009


Uponor OyjJyri LuomakoskenJan Långsessa.TampereenkaupunkiTimo P.NieminenSakari SuomisenKariKankaalanLiikenne- javiestintäministeriöPasi HolminWSP Finland OySatuNiemelä-PrittinenLydiaKánová mialalle.Tuula VaitovirtaPekka Kouri Stoyanka(Tanja) Guentheva-MäkinenAnne-MarieKuusinivaSanna KeistinenKatja HolappaJouni Siika-ahoMatti KinnunenHeikki Hannilataminen).IlkkaNiskanen.Tekla OyjRiitta Jukkola VilleKyytsönenPanuLaasonen Teemu NivellLimChau Ming.Pekka HämäläinenMike von WehrtlintoErkki MäkinenHanna Voutilainen Jukka PulkkinenSWECO CMU OyTimo ErnoMika Heinonen Jenni Matikkariksi.JyväskylänTilapalveluAnuHakalanEducation FacilitiesOyPenttiArjotie Teoteam OyMarkoTuominenReijoRuoholaa asiakaskon-Kuntatekniikka 1/2009 65


Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitälähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia2009 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.tapahtumakalenteri2009Alueelliset yksityistiepäivätUseita tilaisuuksia helmi-maaliskuussawww.tieyhdistys.fiViherpäivät10.–11.2.2009 Tamperewww.vyl.fiAsta-Rakentaja 200913.–15.2.2009 Tamperewww.astarakentaja.fiRakentaminen ja Talotekniikka6.–8.3.2009 Jyväskyläwww.jklmessut.fiTeknisten lautakuntienkoulutuspäivätUseita tilaisuuksia maalis-lokakuussawww.efeko.fiSportec 200926.–27.3.2009 Tamperewww.sportec.fiWasser Berlin 200930.3.–3.4.2009 Berlinwww.wasser-berlin.comJäähallipäivät14.–16.4.2009 Helsinki-Tukholma-Helsinkiwww.finnhockey.fiVesihuoltolaitostenhallinto- ja talousseminaari22.–23.4.2009 Helsinkiwww.vvy.fiStone+tec 200920.–23.5.2009 Nürnbergwww.stone-tec.comYhdyskuntatekniikka YT 0927.–29.5.2009 Tamperewww.yhdyskuntatekniikka.fiKuntatekniikan päivät28.–29.5.2009 Tamperewww.kuntatekniikka.fiKamppailu katutilasta– kuka voittaa?Pohjoismaisen tie- ja liikennefooruminseminaari10.–11.6.2009 Kirkkonummiasa.enberg@tkk.fiAsuntomessut10.7.–9.8.2009 Valkeakoskiwww.asuntomessut.fiDT 2009, 3rd InternationalDry Toilet Conference12.–15.8.2009 Tamperewww.drytoilet.org/dt200916th IFME World Congress onMunicipal Engineering6.–10.9.2009 Melbournewww.ipwea.org.au/melb2009Kuntamarkkinat9.–10.9.2009 Helsinkiwww.kuntamarkkinat.fiLautakuntapäivät1.–3.10.2009 Helsinki-Tukholma-Helsinkiwww.efeko.fiALANSA YKKÖNENTILAAKuntatekniikka!Marthashof onkaupunkikyläBerliinissä sivu 181/2009Kalle Patomeriluotsaa uusintaVesistölämpöArkkitehti on urheiluopistolleHara- hyväMarjattaPietilän ratkaisu, uusin Markouimahalli Ruti sanoo. nouseeKangasalle. sivu 40sivu la 36Koillismaallatienpito hoituu nythalvemmalla sivu 26Turun satamanlieju jalostuu maanrakennukseensivu 52hyötyvoimalaaKOTKASSAPALAA JÄTE2009sivu 6Kaavoitusjohdonneuvottelupäivät23.–24.4.2009 Helsinkiwww.efeko.fiKuntapäivät6.–7.5.2009 Jyväskyläwww.kunnat.netVesihuoltolaitostenhallintopäivä7.5.2009 Oulu12.5.2009 Jyväskylä14.5.2009 Helsinkiwww.vvy.fiLiikenne ja maankäyttö7.–8.10.2009 Helsinkiwww.efeko.fiEntsorga-Enteco 200927.–30.10.2009 Kölnwww.entsorga-enteco.dePaikkatietomarkkinat3.–4.11.2009 Helsinkiwww.maanmittauslaitos.fi/paikkatiedotPohjoismainenjätevesikonferenssi10.–12.11.2009 Odense, Tanskawww.vvy.fiTilaa Kuntatekniikan vuosikertajatkuvana kestotilauksena69 euroa. Saat kaupanpäälle toukokuussailmestyvän Vesihuollonosto-oppaan.Kuntatekniikan vuosikerranmääräaikaistilaus (8 numeroa)maksaa 78 euroa, irtonumero8,50 euroa.Tilauksen ja osoitteenmuutoksenvoi hoitaakätevimmin os.http://lehti.kuntatekniikka.fiasiakaspalvelu@kuntatekniikka.fitai puh. (09) 771 2442.66 Kuntatekniikka 1/2009


Tarkatlaitos ja kuntasääasemat,ukkostutkaimet,tuulimittarit.www.sito.fiSITO on liikenteen, ympäristön jainfran suunnittelu- ja asiantuntijapalvelujatuottava moniosaaja.Palvelutarjontamme kattaakonsultoinnin, suunnittelun,rakennuttamisen ja tietotekniikan.Espoo • Kouvola • Kuopio • Lappeenranta • Rovaniemi • TampereLIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENTEEN HAL-LINTA • LIIKENNETURVALLISUUS • JOUKKO-LIIKENNE • LOGISTIIKKA • PROJEKTINJOHTOAlueidenkäyttö ja arkkitehtuuriGeotekniikka ja kenttätutkimuksetGeotieteellinen konsultointiKalliorakennus-, rakenne- jatunnelisuunnitteluKaukokartoitus ja GIS-konsultointiLiikenteen konsultointiMaisema- ja vihersuunnitteluPaikkatietopalvelutSiltasuunnitteluTie-, katu- ja ratasuunnitteluVesi- ja ympäristötekniikkaYmpäristökonsultointiPöyry Environment OyPöyry Infra OyJaakonkatu 3, 01620 VantaaPuh. 010 33 11www.environment.poyry.fiwww.infra.poyry.fiI N S I NÖÖR I T O I M I S T OLIIDEA OYwww.liidea.fi08-8810300LAADUKASTA OSAAMISTAYHTEISTYÖKYKYISESTIYHDYSKUNTATEKNIIKANASIANTUNTIJARatapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKIPuh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850Lohjan toimisto, Nummentie 71 A,faksi (019) 31274www.finnmap-infra.fiYMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJAGolder Associates OyHelsinki · Oulu · Tampere · Turkupuh. (09) 5617 210 www.golder.fi• Pilaantuneen maaperän ja pohjavedentutkiminen ja kunnostus• Jäteluokitukset• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit• Hyötykäyttöarvioinnitmaanrakentamisessa• Vesistöjen ja ranta-alueidensedimenttitutkimukset ja kunnostus• Ympäristöriskien arvioinnit• Vanhojen kaatopaikkojenkunnostussuunnitteluKotimaiset, energiaa säästävätAIRIT-ilmastimetMIXIT-sekoittimetWaterixilta kokonaispalveluna järjestelmiensuunnittelu, asennus, huolto, etävalvonta jatarvittaessa vuokraus.WWW.WATERIX.COM• rakennuttamispalvelut• vesihuollon projektinhoito• palveluhankintojen kilpailutus• lietteen jatkokäsittelyhankkeet• valmiussuunnitteluKuntatekniikka 1/200967

More magazines by this user
Similar magazines