Hyvä tiimi – parempi mieli” - Suomen Merimies-Unioni

merimiesPÄÄKIRJOTUS1.3.2006TUusi vuosi vanhat haasteetVuoden alkupuolella suurin mielenkiinnonaihe Suomessa olipresidentinvaalit. Vaalista tulikintiukka taisto kahden ”työväen”presidentin välillä. Vaalien voittajaoli suomalainen demokratia,joka näytti toimivuutensa. Itsepresidentinvaalin voitti se aidompityöväenpresidentti. Mitä sittentapahtuu vaalien jälkeen.Vanhoissa naisissa on se viisaus,on joku sanonut ja tämä sanontapitää mielestäni paikkansa. TarjaHalonen on viisas nainen (ei niinvanha) ja toivottavasti hän käyttääsitä viisauttaan niin kuin suomalaisetnaiset ovat kautta aikojenkäyttäneet hienovaraisesti ohjatenja vaikuttaen. Toinen vaihtoehto onse kärttyinen tyyppi, joka puuttuukaikkiin asioihin huomauttelemalla,nalkuttamalla ja kiukuttelemalla,mutta sellaista presidenttiä suomalaiseteivät äänestäneet.Merenkululle presidentillä eiole suurta merkitystä, mutta TarjaHalonen on osoittanut ymmärtävänsämerenkulkijoita. Ollessaaneduskunnan sosiaalivaliokunnanpuheenjohtajana hän tutustui merenkulkijainsosiaalilainsäädäntöönja myös suhtautui myönteisesti merenkulkijoidenasioiden ajamiseen.Merenkulku on kaikkein kansainvälisineri bisnessektoreista ja merenkulussamyös ns. globalisaationhaitat näkyvät selvästi. Halonenon globalisaation haittojen tiukkavastustaja kuten myös Merimies-Unioni ja Kansainvälinen kuljetustyöntekijöidenliitto ITF. Taisteluhaittojen poistamiseksi on loputonta,mutta ilman taistelua suuntamenee vielä hurjemmaksi. Ainatarvitaan vastavoimia.Merenkulun puolella alkuvuodensuurin mielenkiinto on kohdistunutSiljan huutokauppaan ja sen ostajakandinaatteihin.Odotetustiostajiksi ovat tarjolla sekä VikingLine että Tallink muiden lisäksi.Muista ehdokkaista ei ole puhuttujulkisesti eikä niistä minulla liioinole mitään tietoa. Spekulaatiot ovatkeskittyneet siihen, mitä tapahtuujos jompikumpi mainituista ostajaehdokkaistaostaa Siljan. Mitäänerityistä herkkua siitä tuskin ontarjolla suomalaisille merenkulkijoilletai matkustajillekaan. Pelkonaon aluskannan vähentyminen jokasaattaa johtaa mm. työpaikkojenvähentymiseen ja lippuhintojenkohoamiseen.Globalisaation haitat näkyvät jomatkustajaliikenteenkin puolella.Mikäli lopulliseksi ostajaksi tuleejoku ulkomaalainen varustamotai ostaja, niin ongelmaksi tuleelippukysymys. Merimies- Unioninlähtökohtana Siljan liikennealueellaSuomi- Ruotsi – liikenteessä ontietysti Suomen tai Ruotsin tasoisettyöehtosopimukset. Selvää on, ettäsyntyy kova vääntö, mikäli liikenteeseenpyritään halvemmallasopimuksella. Tällöin koko jäsenistöntulee olla valmiina taistoonsopimuksen puolesta. Myös yhteistyötäruotsalaisten ja virolaistenkanssa on tiivistetty.Yllättäen tuli pelätty tieto BirkaPrincessin myynnistä. Sen seurauksenapoistuu jälleen työpaikkoja.Työpaikkoja onkin 2000-luvullapoistunut Suomen merenkulusta joyli tuhat vuosityöpaikkaa. Toimenpiteitäsuomalaisen merenkulunturvaamiseksi on suunniteltu muttaei tehty. Hallituksen pitäisi nytnopeasti toteuttaa ne toimenpiteet,jotka on jo valmisteltu eikä pitäämerenkulkua poliittisena pelinappulana.Suuremmat toimenpiteetjäänevät valitettavasti seuraavallehallitukselle.Alkuvuodesta kuultiin merenkulussajälleen myös suuri suruviesti,kun egyptiläinen matkustaja-alusupposi vieden mennessään nointuhat matkustajaa ja miehistönjäsentä. Järkyttävintä onnettomuudessaoli se, että tiettävästilaivan päällikkö ja osa miehistöstäjätti aluksen välittämättä pelastustoimista.Tällainen toiminta eitulisi kuuloonkaan suomalaisillamatkustaja- aluksilla. Tämänkinvuoksi matkustajilla on hyvä syykäyttää suomalaisia aluksia matkustaessaan.Pekka TeräväinenliittosihteeriTarja Filatov:”Työtaisteluoikeudetkeskeinen osa perusoikeuksia”Suomi käyttää mahdollisuuttaanantaa lausunto EY-tuomioistuimelleLaval-tapauksessa.Oikeustapauksessa on kysymyssiitä, mahdollistaako yhteisöoikeustyötaistelutoimet senvarmistamiseksi, että EU-maistatulleet työntekijöiden saavatsaman tasoiset oikeudet kuin vastaavaatyötä tekevillä oman maankansalaisilla. Laval-tapauksessalatvialainen rakennusyhtiö,joka oli perustanut tytäryhtiönRuotsiin, kiisti tämän oikeudensillä perusteella, että sillä oliLatviassa tehty työehtosopimustyöntekijöidensä kanssa, jonka sekatsoi riittäväksi. Laval-yhtiöperuskorjasi koulurakennuksenVaxholmissa lähellä Tukholmaa.Ruotsin työtuomioistuinesitti EY-tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnönRuotsintyöehtosopimusjärjestelmästä.Työtuomioistuimelle oli epäselvää,rajoittaako yhteisön oikeuskansallisten työmarkkinajärjestöjenmahdollisuutta ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiinpainostaakseenulkomaisen palvelun tarjoajannoudattamaan ruotsalaisia työsopimusehtoja.Työministeriö antoi lausunnonLaval-tapauksesta ulkoasiainministeriönoikeudelliselle osastolle,joka antaa Suomen lausunnonEY-tuomioistuimelle.Suomen lausunnossa EY-tuomioistuimellepidetään tärkeänäsitä, ettei EY:n kilpailuoikeudestaja sisämarkkinasääntelystävälillisesti johdeta perusteettomiarajoituksia sosiaalisiin perusoikeuksiin.Suomi katsoo myös, ettätyötaisteluoikeuden käyttämisestäaiheutuvat epäedulliset seurauksetpalvelujen vapaalle liikkuvuudellevoidaan hyväksyä, jos työtaistelutoimenpidettäkäytetään kansallisessalaissa sallitulla tavalla.- Työtaisteluoikeudet ovat keskeinenosa perusoikeuksia. Ilmanniitä työntekijöiden järjestäytymisoikeudellaei ole todellistasisältöä. Kysymys on oleellinenkoko Euroopan työmarkkinajärjestelmälleja järjestäytymisvapauteenperustuvalle sosiaaliselleoikeudenmukaisuudelle, työministeriTarja Filatov toteaa.- Suomen kannalta oikeustapauson merkityksellinen myössiksi, että EY-tuomioistuimessa onparhaillaan vireillä kysymys siitä,onko suomalaisilla merenkulkijoillaoikeus puolustaa palkkaehtojaantyötaisteluteitse silloin kunsuomalainen alus (Viking LinenRosella) siirtyy muun maan lipunalle. Laval-ratkaisu vaikuttaa tähänkintapaukseen Filatov arvioi.2