11.07.2015 Views

pdf, 10 Mt, 44 s - Pohjois-Savon liitto

pdf, 10 Mt, 44 s - Pohjois-Savon liitto

pdf, 10 Mt, 44 s - Pohjois-Savon liitto

SHOW MORE
SHOW LESS
  • No tags were found...

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

POHJOIS-SAVON2015MATKAILUSTRATEGIA


A:73Kuopio 2011Painosmäärä <strong>10</strong>0 kplTaitto ThomasmediaPainopaikka KopijyväISSN 1797-<strong>44</strong>02ISBN 978-952-5759-56-3ISSN <strong>pdf</strong> 978-952-5759-57-0<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong>PL 247, 70<strong>10</strong>1 Kuopio(Sepänkatu 1, Kuopio)puh. (017) 5501 400faksi (017) 5501 428


SisällysluetteloSisällysluettelo..............................................................................................................1Saatesanat....................................................................................................................31. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> matkailun nykytila...........................................................................41.1 Vuonna 2007 laaditun matkailustrategian tavoitteiden toteutuminen ..............41.2 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen.............................................................52. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> matkailu vuoteen 2015....................................................................92.1 Visio...................................................................................................................92.2 Tavoitteet 2015..................................................................................................92.3 Määrälliset tavoitteet.......................................................................................<strong>10</strong>2.4 Strategian ydin................................................................................................113. Matkailun toimintaedellytysten parantaminen......................................................133.1 Tahkon matkailukeskittymä ............................................................................153.2 Kuopion seutu.................................................................................................153.3 Asiakaslähtöisyys, laatu ja yhteistyö...............................................................163.4 Ennakoiva kaavoittaminen ja investoinnit .......................................................193.5 Saavutettavuus................................................................................................203.6 Matkailun myynti, markkinointi ja tunnettuuden nostaminen..........................213.7 Matkailun rahoittaminen ja julkinen tuki..........................................................234. Matkailutuotteiden kehittäminen...........................................................................274.1 Tapahtumamatkailu.........................................................................................274.2 Luonto- ja vesistömatkailu..............................................................................285. Toteuttamissuunnitelma ja tavoitteiden seuraaminen..........................................30Matkailustrategiatyöryhmän kokoonpano...................................................................30Haastatellut.................................................................................................................30Lähteitä.......................................................................................................................31Kartta ”Maakuntien matkailua koskevat merkinnät vuoteen 2030”............................32Liitteet 1-<strong>10</strong> <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> matkailun nykytila...........................................................331


SaatesanatMatkailuala on kokenut ja kokee nopeita muutoksiaedelleen. Taantuma, luonnonmullistuksetja energian hinnan nousu ovat saaneet kuluttajatvarovaisiksi. Myös matkailualan trendit muuttuvat.Ympäristötietoisuus kasvaa, asiakasryhmätpirstaloituvat. Internetin ja muiden sähköistenmedioiden merkitys lisääntyy entisestään.Toimintaympäristön muutospaineet edellyttävättoimialojen strategioiden päivittämistä – ei vähitenmatkailussa.Oheisessa matkailustrategiassamme matkailunkärkituotteiden/ -keskittymien kehittäminennähdään aiempaa painotetummassa asemassa.Kansallisessa matkailustrategiassa painotetaanpanostamista matkailun tunnustettuihin vahvuuksiin,matkailukeskittymissä olevien kasvuhakuistenja verkostoituneiden yritysten menestymiseensekä matkailuyrityksiä palvelevan infrastruktuurinparantamiseen.Näillä tekijöillä on erityistä painoarvoa myös<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> päivitetyssä matkailustrategiassa.Tärkeimpiä kehittämisen kohteita ovat Tahkonja Kuopion alueet. Niiden yhteinen kasvu kansallisestija kansainvälisesti yhä tunnetummiksimatkailukohteiksi voi nopeimmin nostaa kokomaakuntamme vetovoimaa, tunnettuutta sekämatkailun merkitystä maakunnan aluetalouksille.Matkailussa voivat lähivuosina esiin noustamm. ekologinen luontoympäristö, ekologisetenergiaratkaisut, lähiruoka, riittävät palvelut, toimivatverkkoyhteydet ja kestävä liikennöinti. <strong>Pohjois</strong>-Savossa on monipuolista luontoa ja vesistöjäjotka antavat kaikki mahdollisuudet ja puitteetkasvattaa liiketoimintaa em. kysynnän mukaiseksi.Tarvitaan aktiivista ja osaavaa tuotteistamista jamarkkinointiin panostamista. Edellisen tavoitteenmukainen toiminta näkyy jo matkailumme sisällöissäja siihen on edelleen syytä panostaa.Ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymistenmäärä väheni kesäkuusta 20<strong>10</strong> kesäkuuhun2011 <strong>Pohjois</strong>-Savossa 11 prosenttia. Suunta onhuolestuttava. Strategioilla ei bisnestä yksin luodaeikä kaikkea ratkaista. Yhteinen strategiatyö voiantaa suuntaviivoja ja tavoitteita toimijoille kuinkakehityskulkua voi kääntää positiiviseksi. Ulkomaalaistenmatkailijoiden määrän kasvattamiseksi<strong>Pohjois</strong>-Savossa on kaikkien tahojen pystyttävätiiviiseen vuoropuheluun, ideointiin ja yhteistyöhön.Investointien vauhdittaminen sekä niiden monipuolisuuson olennainen kehittymisen ja kasvunmahdollistaja.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong> perusti strategiatyötävarten hankkeen ja asetti strategiatyöryhmän.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> matkailustrategian päivittäminen-hanke toteutettiin kevään ja syksyn aikana 2011.Taustatyössä käytettiin matkailutilastoja, sekämaakunnan matkailutoimijoille suunnattu kyselyä,jolla kartoitettiin toimijoiden käsityksiä toimialannykytilanteesta, mahdollisista markkinoinninkohderyhmistä ja alan tärkeimmistä kehittämisenkohteista lähitulevaisuudessa. Kyselyyn vastasi<strong>10</strong>0 matkailutoimijaa <strong>Pohjois</strong>-Savosta. Kyselynkoonti löytyy strategian liiteosiosta. Kehittämisenpainopisteitä kartoitettiin myös Tahkolla 13.4.2011järjestetyssä matkailun strategiaseminaarissa, johonosallistui n. 90 matkailuyritysten -, kehittämisjarahoittajatahojen edustajaa <strong>Pohjois</strong>-Savosta.Seminaarissa järjestettyjen työpajojen viesti oliselkeä: yhteistyötä markkinoinnissa, myynnissäja koulutuksessa on edelleen lisättävä sekä alansisäistä viestintää tehostettava.Matkailustrategian päivitys -hanketta koordinoistrategiaryhmä. Strategiatyöryhmän näkemyksilläon ollut merkitystä kuvattaessa matkailun eri osaalueidenkehittymistä ja tulevaisuuden suuntaa.Selvitystyötä tehtiin myös haastattelujen kauttakeskeisten organisaatiotahojen edustajille. Tavoitteenaoli selvittää näkemyksiä matkailualan muutoksistaja kehittämisen kohteista. Prosessissa onhyödynnetty myös ”Koulutustarjonnan tavoitteet2016” –aineistoa ja haastattelutiivistelmiä.Kuopiossa 14.11.2011Jussi Huttunenmaakuntajohtaja<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong>Kari TarkiainenEU-hankekoordinaattori<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong>3


1. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> matkailun nykytila<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> matkailun aluetaloudellinenvaikutus ei ole erityisen suuri terveydenhuolto- jasosiaalipalveluihin, metsätalouteen ja –teollisuuteen,teknologiateollisuuteen tai alkutuotantoonja elintarviketeollisuuteen verrattuna (Kuvio 1).Puhtaasta matkailutulosta suurimman osan, noinpuolet välittömästä matkailutulosta, saa Kuopio(130 M€). Sen jälkeen välittömiä matkailutulojaeniten saavat Nilsiä (41 M€), Iisalmi (36 M€), Siilinjärvi(26 M€) ja Leppävirta (8M€). Matkailutulostaeniten hyötyy vähittäiskauppa, jonka vaikutuson enemmän kuin puolet kaikesta välittömästämatkailutulosta (Tyni 2007). Matkailuala työllistää<strong>Pohjois</strong>-Savossa n. 3 <strong>10</strong>0 henkilöä, joka on n. 3%:ia maakunnan työllisestä työvoimasta (Tilastokeskuksentyössäkäyntitilasto 2008). Tätä taustaavasten matkailutoimialan merkitys <strong>Pohjois</strong>-Savossa on pieni, joskin sillä on potentiaalia jakasvavaa merkitystä aluetaloudelle taloudellisenrakennemuutoksen ollessa käynnissä. Matkailunkysyntä ylläpitää parempaa palvelutasoa matkailukeskuksissakuin mitä vakituisen väestön varaanrakentuva palvelutaso edellyttäisi.<strong>Pohjois</strong>-Savossa on vain yksi todellinenmatkailukeskittymä, joka on Tahko. Vahvinmatkailukaupunki on Kuopio. Muita keskuksia taimatkailukohteita ovat mm. Rauhalahti, Vesileppis,Kuntoranta, Kunnonpaikka, Fontanella, Lohimaa,Metsäkartano, ja kaupunkeja Nilsiä, Varkaus sekäIisalmi. Näiden jälkeen matkailu keskittyy mm.mökkimajoitukseen sekä luonnon ja vesistönympärille kehitettyihin ohjelma- ja majoituspalveluihinja maatilamatkailuun. Maakunnassa onnäiden lisäksi monipuolinen tapahtumatarjonta.Tapahtumat liikuttavat suuriakin massoja, millä onvaikutuksensa majoitus- ja ravitsemispalveluidenkysyntään, mutta ne vaikuttavat myös muidentoimialojen kehitykseen, joista valtaosin hyötyvätpalvelut ja kauppa.1.1 Vuonna 2007laaditun matkailustrategiantavoitteiden toteutuminenVuonna 2007 laaditussa <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> matkailustrategiassaasetettiin paljon tavoitteita<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> matkailulle. Tavoitteiden mukaisestiTahkon kehittyminen on edistynyt, ICT:n hyödyntämismahdollisuuksiamyynnin ja markkinoinninsuhteen on parannettu ja saavutettavuus onkohentunut lähivuosien aikana. Vesistömatkailunkehittyminen, palveluiden saatavuus ja tuote-Kuvio 1. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> painopistealojen %-osuudet BKT:sta v. 1995-2008161412<strong>10</strong>%86420Alkutuotanto +elintarviketeollisuusMetsätalous ja-teollisuusTeknologiateollisuusMajoitus- jaravitsemistoimintaTerveydenhuolto- jasosiaalipalvelutLähde: Tilastokeskus1995 2000 2005 20084


yhmittäinen kehitys ovat edistyneet tavoiteltuaverkkaisemmin, mahdollisesti siitä syystä, ettätarjottavissa olevien tuotteiden ja tuoteryhmiensesonki on lyhyt, ja tuotteet ovat siksi huonostikaupallistettavissa kannattavaksi liiketoiminnaksi.Yhteistyössä eri toimijoiden ja yritysten välillä onedelleen puutteita ja kehittämistarvetta. Maakunnanmatkailuinvestointien ja palveluvarustuksenparantamisen vauhti on jäänyt kohtuullisen vaatimattomalletasolle, vaikka myös edistymistä ontapahtunut. Myös laadun taso vaihtelee maakunnanmatkailutoimipaikoissa edelleen. Alueellinensaavutettavuus on parantunut hieman, mm.<strong>Savon</strong> radan nopeuttamisen ja VT5:n kunnostustöidenvuoksi, joista näkyvimpänä tuloksenaKallansiltojen uudistaminen. Kaikesta huolimattamaakunnan matkailulliset vahvuudet ja heikkoudetovat pysyneet lähestulkoon muuttumattominavuodesta 2007 tähän päivään saakka.1.2 Määrällistentavoitteiden toteutuminen<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> ulkomaalaiset yöpymisvuorokaudetnousivat aina vuoteen 2008 saakka.Sen jälkeinen taantuma näkyy selvänä laskunatilastoissa. Rekisteröityjen yöpymisten määräon laskussa, kun sen sijaan majoitus- ja ravitsemistoimialanliikevaihto ja palkkasumma ovathieman nousseet (liite 1). Talouden taantumalletyypillinen lähimatkailun kasvu näkyy kotimaistenvierailijoiden suhteellisena kasvuna ulkomaalaisiinmatkailijoihin verrattuna. Ulkomaisista matkailijoistaerityisesti venäläisten vierailijoiden määrä laskitaantuman aikana tuntuvasti (liite 9).Määrällisiksi tavoitteiksi asetettiin vuoden2007 matkailustrategiassa myös ympärivuotisenmatkailukysynnän lisääntyminen, majoituskapasiteetinkäyttöasteen kohottaminen ja noin6000 uuden vuodepaikan rakentaminen <strong>Pohjois</strong>-Savoon vuoteen 2014 mennessä. Ympärivuotinenmatkailukysyntä ei ole rekisteröityjen yöpymistenmäärällä mitattuna lisääntynyt merkittävästi, jakevät ja syksy ovat edelleen hiljaisempaa aikaa<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> matkailussa. Majoituksen käyttöastenotkahti vuositasolla hieman taloustaantumanmyötä (keskimäärin 36,2 % vuonna 20<strong>10</strong>),joskin asuntomessut paransivat Kuopion majoituspaikkojenkäyttöastetta merkittävästi kesällä20<strong>10</strong>. <strong>Pohjois</strong>-Savoon on tullut ajanjaksolla uusiamatkailuun liittyviä vuodepaikkoja arviolta 2500 jaTahkolle vajaa 2000 vuosina 2007-2009.Elokuussa 2011 julkaistujen tilastojen mukaankehityssuunta <strong>Pohjois</strong>-Savossa on johuolestuttava. Vertailun vuoksi, maakunnittainenulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisten määräkasvoi kesäkuusta 20<strong>10</strong> kesäkuuhun 2011eniten Etelä-Savossa, 25 prosenttia ja Varsinais-Suomessa, 12 prosenttia. <strong>Pohjois</strong>-Pohjanmaallayöpymisiä kirjattiin 8 prosenttia ja Uudellamaalla 6Taulukko 1. Tavoitellut ja toteutuneet yöpymiset<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> rekisteröidyissä majoitusliikkeissä v. 2007 - 20<strong>10</strong>KotimaisetUlkomaisettavoitellut toteutuneet tavoitellut toteutuneet2007 818 601 816 912 123 421 121 2<strong>44</strong>2008 867 717 805 368 135 763 145 <strong>10</strong>32009 919 780 787 898 149 339 114 68320<strong>10</strong> 974 967 807 454 164 273 <strong>10</strong>7 779Lähde: Tilastokeskus5


prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla yöpymiset lisääntyivät5 prosenttia kummassakin. Yöpymiset väheniväteniten Satakunnassa, 12 prosenttia ja <strong>Pohjois</strong>-Savossa laskua on ollut peräti 11 prosenttia (Liite7). Tämän suhteen on kuitenkin huomattava, ettäkyseinen kk-tilasto antaa varsin erilaisen kuvankuukausittain. Heinäkuu vertailukuukautena onmatkailullisesti merkittävä, samoin joulu-tammikuunvertailutieto.Useat vuonna 2007 asetetuista määrällisistä,tai muista kehittämistavoitteista eivätole toteutuneet joko taloustaantuman vuoksitai muista syistä johtuen. Siksi vuoden2007 tavoiteasetannalla ei ole perusteltuajatkaa vuoteen 2015 saakka. Asioita onajateltava uudella tavalla. Toimintatapojaon pyrittävä muuttamaan, fokusoimaan jayksinkertaistamaan.Matkailun nykytila ja kehitysnäkymätNykytila ja kehitysArvio tarvittavista toimenpiteistä1. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> matkailukeskukset ovatkohtuullisen hyvin saavutettavissa –matkailukeskusten ja kohteiden sijaintion valtakunnallisesti ja itäsuomalaisittainhyvä.2. Maakunnan vesistö ja luonto ovat vahvuuksia,mutta niiden hyödyntäminen,tuotteistaminen ja palvelutarjonta eivät olekehittyneet riittävästi.3. Maakunnan matkailuyöpymisten määrätovat laskeneet erityisesti vuosina2008–2011.4. Tahko ja Kuopio tunnetaan valtakunnallisesti,mutta kansainvälinen tunnettuus eiole riittävää.5. Maakunnallisesti tärkeiden tapahtumienja yritysten keskitetty yhteismarkkinointivähäistä.6. Sähköisten markkinointikanavien hyödyntäminenon yhä vähäistä.1. Saavutettavuuden parantamiseen on edelleenpanostettava ja huolehdittava rahoituksenriittävyydestä tiestön, rautateiden ja lentoliikenteenkehityksen suhteen.2. Vesistömatkailun kehittämiseksi yritysten tulisitehdä enemmän yhteistyötä ja markkinoidatuotteitaan ja palveluitaan yhdessä.3. Kuopion ja Tahkon tunnettavuutta on parannettavaesimerkiksi imagomarkkinoinnintehostamisen kautta.4. Tapahtumien kehittämiseen ja yhteismarkkinointiinon panostettava kokonaisuutena jatapahtumia on kehitettävä laaja-alaisemmin yritystenmuodostamissa yhteistyöverkostoissa.5. Matkailuyritysten on panostettava nykyistäenemmän sähköiseen markkinointiin ja yhteismarkkinointitoimenpiteisiinesim. VisitLakelandportaalissaYleisnäkymävuoden 2007matkailustrategiantoteutumisestaMatkailukeskustenkehitys1. Tahko ja Kuopio ovat kehittyneet tasaisesti,mutta suuret ympärivuotiset vetovoimatekijätpuuttuvat koko maakunnasta.2. Matkailun saavutettavuus on parantunut,esim. keskusten perusinfraa ja tiestöä onparannettu, myös korjausinvestointeja onsaatu aikaan ja uusia on suunnitteilla.3. Yhteistyön kehitys ei ole ollut riittäväämatkailukeskusten, -yritysten ja muidenmatkailutoimijoiden välillä – esimerkiksiLohimaan tunnettuus kansainvälisestikintunnettuna kalastusmatkailukohteena eiole toteutunut.1. Kuopion ja Tahkon houkuttavuutta ja tunnettavuuttaon parannettava ympärivuotisentarjonnan kehittymisen kautta sekä markkinointitoimenpiteitätehostamalla. Vetovoimakohteisiinon panostettava2. Investointihalukkuutta on nostettava sekä uusettäperusparannusinvestointeja vauhdittamallasekä mahdollisten investointikohteiden aktiivisellamarkkinoinnilla.3. Yhteisen maakunnallisen tahtotilan, ja sitä kauttayhteistyön, kasvattaminen matkailutoimialankehittämisessä keskeinen tekijä matkailukeskusten,yritysverkostojen, kehittäjien ja rahoittajientoiminnan paremmalle ja tehokkaammallekehittämiselle.6


Nykytila ja kehitysArvio tarvittavista toimenpiteistäMuukehittämistoiminta1. Kehittämishankkeita on ollut paljon, muttahankkeiden vaikuttavuus ja erityisestipysyvät vaikutukset ovat olleet vähäisiä, pl.suorat investoinnit. .- Vetovoimaisia investointeja vähän2. Maakunnallisen mittakaavan imagomarkkinointiaei ole käynnistetty3. Sähköisen markkinoinnin tehostaminen onaloitettu, mutta kehitystyö on vasta alussa4. Erä- ja luontomatkailu on kehittynyt pieninaskelin, mutta paljon kehitettävää vieläjäljellä.5. Reitistöjä ja reittikartastoja on kehitetty,mutta reitistöjen ylläpidossa on ollut ongelmiaalueittain, erityisesti kelkkareitit olleetongelmallisia.6. Vesistömatkailun infrastruktuuri ja palvelutovat kehittyneet, mutta eivät riittävästi.7. Matkailuyritysten majoituksen ja palveluidenlaatu vaihtelee huomattavasti, mutta laatuasioitaon myös pyritty kehittämään.8. Tapahtumia on ympäri maakuntaa, muttaei riittävästi ympärivuotisia vetovoimaisiatapahtumia9. Kokous- ja kongressimatkailussa maakuntaon jäljessä saman kokoluokan kaupunkeja<strong>10</strong>. Matkailun julkinen rahoitus on kohtuullisellatasolla1. Hankkeiden vaikuttavuuteen, suunnitelmallisuuteenja pysyviin vaikutuksiin on kiinnitettävähuomiota jo hankevalintavaiheessa. Pienemmissäkohteissa uus- ja perusparannusinvestoinneillakohteiden vetovoima ja laatunousevat.2.-3. Sähköisten myynti- ja markkinointikanavientehokas hyödyntäminen on kustannustehokasväylä myös ulkomaanmarkkinointiin. Imagomarkkinointikampanjaon käynnistettävä yhteistyössämuiden toimialojen kanssa4.-6. Erä-, luonto- ja vesistömatkailun tuotteistamiseenon kiinnitettävä laaja-alaista huomiotaerityisesti matkailun kehittämisvyöhykkeillä (ks.kartta).Reitistöjen ylläpitovastuu: pidetään yllä ainoastaansellaisia reittejä, joita on mahdollistaylläpitää ja kehittää ja joille löytyy vastuutahosekä rahoitus.7. Palvelun laadun kokonaisvaltaiseen parantamiseenpanostettava entistä enemmän.8. Kaupunkien ja kuntien valmiuksia järjestäälaadukkaita, vetovoimaisia ja suuria tapahtumiaon kehitettävä yhdessä keskeisten sidosryhmien– erityisesti yritysten kanssa.9. Kokous- ja kongressimatkailun merkitystäkorostettava ja kapasiteettia järjestää - isojakongresseja pyrittävä järjestämään.<strong>10</strong>. Matkailun rahoitusinstrumenteista on jatkossakinpyrittävä varmistumaan, kansallinenrahoitus on kyettävä turvamaan ja yksityisenrahoituksen merkitystä korostettava. Kansainvälisetrahoituskanavat on pyrittävä hyödyntämäännykyistä paremmin ja tehtävä tunnetuiksi.7


2. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> matkailu vuoteen 2015Miten kehitetään:Investointihalukkuuttaja investointienmäärää kasvatetaanLaatua parannetaanYhteistyötä lisätäänSähköisten kanavienkäyttöä tehostetaanMitä tarjotaan:Tahko ja Kuopiomatkailun keskuksinaTuotteistettujapalvelujaYmpärivuotisiaaktiviteetteja<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong>matkailu 2015Kenelle tarjotaan:Ulkomaisenakohderyhmänävenäläisille ja saksalaisilleKotimaisille perhe- javapaa-ajan matkailijoille2.1 Visio<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakunta tunnetaan kansallisestija kansainvälisesti Tahkon ja Kuopion kautta.Maakunta lisää vetovoimaisuuttaan matkailumaakuntanatarjoamalla sekä kotimaisille että erityisestivenäläisille ja saksalaisille aktiivilomailijoillelaadukkaita palvelukokonaisuuksia, monipuolisiatapahtumia ja hienoja luontoelämyksiä ympärivuoden.Visiossa tiivistetään <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> matkailutoimialanpääpainopistealueet kehittämisen suhteenja mitä maakunnassa etupäässä tarjotaan ja millekohderyhmille.2.2 Tavoitteet 2015Matkailun keskeisiksi tavoitteiksi nostetaan1. Kuopion ja Tahkon vetovoimaisuuden kasvattaminenmaakunnan kärkinä2. Yhteistyön lisääminen matkailuyritysten jamuiden maakuntien matkailukeskittymienvälillä sekä yhteisten palvelukokonaisuuksienluominen myös ylimaakunnallisesti3. Ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailu-ja tulovirran kasvattaminen (erityisestiVenäjältä ja Saksasta)Vetovoimaisuuden kasvu vaikuttaa uusien potentiaalistenvierailijoiden kiinnostumiseen <strong>Pohjois</strong>-Savosta matkailukohteena, mikä voi puolestaankasvattaa ostopäätösten lisääntymistä. Kasvanutkysyntä lisää sekä suoraa matkailutuloa, muttamyös oheistarjontaa ohjelmapalvelu-, kaupan,siivous-, rakennus- ja kuljetusaloille.9


2.3 Määrälliset tavoitteetMäärällinen kasvutavoite on maltillinen, johtuen mm. siitä, että aikaisemmin astetuista tavoitteista onjääty paljon, toisaalta maailmantaloudellisen tilanteen johdosta tavoitetasoa ei ole syytä asettaa ylioptimistisenkorkealle. Määrällisten tavoitteiden kehittymistä tulee seurata vuosittain. Seurannasta voivatvastata yhdessä matkailustrategiaryhmä, Kuopion matkailupalvelu, Tahkon markkinointi Oy, sekä<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong>. Matkailustrategiaryhmän on tarpeen kokoontua vähintään kerran vuodessa riittävänseurannan varmistamiseksi.Määrälliset tavoitteetNykytila v. 2007-20<strong>10</strong>. Toteutuneiden yöpymisten ka. 804 485kotimaista ja 122 237 ulkomaalaista yöpymistäRekisteröityjen yöpymisten määrän kasvattaminen vuosittain• tarkoittaa: kotimaisten yöpymisvuorokausien lisäystä 3-5%, eli n. 24 <strong>10</strong>0-40 200 vrk:lla• tarkoittaa: ulkomaalaisten matkailijoiden lisäystä 4-6 %,eli n. 4 900 – 7 300 vrk:llaUlkomaisten matkailijoiden yöpymisten osuuden kasvattaminen15 %:lla rekisteröidyistä yöpymisistä• tarkoittaa keskimäärin noin 18 300 ulkomaalaisen vuosittaistalisäystäMatkailijoiden viipymän pidentäminen• tarkoittaa: kotimaiset 1,8 vrk:sta 2 vrk:een• tarkoittaa: ulkomaiset 2,5 vrk:sta 2,7vrk:een• Huonekäyttöasteiden kohottaminen 50,8 %:sta 52 %:inMiten määrällisiintavoitteisiin voidaan päästä?• Vetovoimaisia investointeja pyritään saamaan aikaan• Palveluiden ja tuotteiden laatuun vaikutetaan, mm. perusparannusinvestoinneinja ylläpitoinvestoinnein• Sähköisiä myynti- ja markkinointikanavia käytetäännykyistä tehokkaammin hyödyksi, tuoden laadukkaattuotteet ja palvelut helposti, nopeasti ja näyttävästi esille.Kootaan helposti ostettavia palvelukokonaisuuksia• Kokous- ja kongressi- ja tapahtumamatkailua kehittäen,koska ne liikuttavat massoja• Kehitetään kärkikohteiden, Kuopion ja Tahkon vetovoimaisuutta• Tiivistetään toimialan ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötäja yhteismarkkinointia sekä aloitetaan maakunnallinenimagomarkkinointihanke• Parannetaan edelleen alueen saavutettavuutta, ml.laajakaistat• Kohdennetaan markkinointipanokset ensisijaisesti Venäjänja Saksan markkinoille<strong>10</strong>


2.4 Strategian ydinMatkailustrategian ydin muodostuu investoinneista, sähköisestä myynnistä ja markkinoinnista sekäpalveluiden tuotteistamiseen ja yhteistyön lisäämiseen tähtäävistä toimenpiteistä, joiden toteuttamisenkautta pyritään kasvattamaan maakunnan tunnettuutta sekä lisäämään matkailijavirtoja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong>maakuntaan.Vetovoimaiset investoinnit.Investointien laatu ja määrä.Palveluinfra.Sähköinen myyntija markkinointiTuotteistetut palvelut jayhteistyön lisääminenMiten tavoitteisiin päästään?Investointihalukkuuteen ja investorienhoukutteluun panostetaan:kärjiksi Kuopion ja Tahkon alueetMatkailupalveluiden ja tuotteidentunnettuutta parannetaan sähköisiämyynti- ja markkinointivälineitähyödyntämälläYritysten ja muiden toimijoidenverkostoitumista, yhteistyötä jatuotteistamista edistetään jakehitetäänParannetaan maakunnan saavutettavuutta(VT5, VT9, rautatiet,lentoliikenne) sekä sähköistäsaavutettavuutta, ml. laajakaistatTiivistetään yhteistyötä kaikillatasoilla. Sähköisen myynnin jamarkkinoinnin maakunnallinenkehittäminen keskitetään pääosinyhdelle toimijalleYlimaakunnalliseen yhteistyöhön jakansainvälistymiseen kannustetaanLakeland-alueillaKorostetaan maakunnan monipuolisuutta,yritysmyönteisyyttä jakaavoitusta sekä nopeutetaanpalveluinfran parantamistaKäynnistetään maakunnallinenimagomarkkinointihanke yhteistyössämuiden toimialojen kanssaTapahtumia ja kokous- sekäyritysmatkailua kehitetään. Luodaanmaakunnallinen tapahtumakalenteri11


3. Matkailun toimintaedellytysten parantaminenKeskeisimmät tavoitteetosa-alueen kehittämisessäToimenpiteet tavoitteidensaavuttamiseksiAsiakaslähtöisyys,laatu,yhteistyöja ylimaakunnallinenyhteistyö• Matkailuyritysten yhteistyön tiivistäminenyhteismarkkinoinnissa jamyynnissä, sekä yhteistyön lisääminenerityisesti Kuopion ja Tahkonvälillä.• Verkostopohjaisten matkailupalvelujentuotekehitys• Matkailua tukevien rinnakkaistoimialojenhuomioiminen tuotteiden japalveluiden kehittämisessä esim.luovat alat, kulttuuripalvelut, rakentaminenja liikenne• Saimaan järvialueen yhteistyömallienlöytäminen ja kehittäminen• Yhteistyön rahoittamiseksi luotavapysyvämmät rahoitusmekanismit,puitteet ja pelisäännöt• Ohjelmapalveluyrittäjien verkostoitumisenkehittäminen myös maakunnanrajat ylittäen mm. Etelä-<strong>Savon</strong>ja Keski-Suomen vesistömatkailutoimijoidenkanssa yhteisten reittien japalvelukokonaisuuksien luomiseksi• Tuetaan ylimaakunnallista yhteistyötäja yhteismarkkinointia ympäröivienmaakuntien kanssa matkailua tukevientoimintojen osalta• Pyritään tiivistämään yhteistyötä Lakelandalueella sekä yritysten välilläettä naapurimaakuntien keskenSaavutettavuus• Matkailun kehityksen kannaltaelintärkeätä varmistaa sujuvat tie- jaratayhteydet erityisesti pääkaupunkiseudun(VT5, <strong>Savon</strong>rata) ja VenäjänKarjalan (VT9) ja Pietarin suuntaan• Kuopion lentoasemaa kehitetäänyhtenä Suomen kansainvälisistälentoasemista ja se on Itä-Suomenselkeä päälentoasema• Pysyvä ja kestävä ratkaisu Kuopionlentoaseman ja Tahkon sekä Siilinjärvenjuna-aseman ja Tahkon välisiinliikenneyhteyksiin ja muiden liikenteellistensolmukohtien parantaminen• <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> kattavan ja matkailuapalvelevan virkistys- ja retkeilyreitistöntunnettavuuden, ylläpidon jaympärivuotisuuden kehittäminen (ml.moottorikelkkareitit talvella)• Varkauden lentoaseman merkitysymmärretään tärkeäksi elinkeinoelämänkannalta• Kaikessa logistiikkaan liittyvässäkansallisessa edunvalvonnassahuomioidaan tie- ja ratayhteyksienkehittämisen tukevan VT5, <strong>Savon</strong>rata,VT9 yhteyksien kehittämistä• Selvitetään, miten Helsingin lento- jarautatieaseman transitoliikenteestävoidaan houkutella osa kv. liikematkustajistapäivämatkoille <strong>Pohjois</strong>-Savoon. Paikallisliikenteen aikataulujenparempi sovittaminen Tahkolleetelästä julkisilla liikennevälineilläsaapuvien matkailijoiden yhteysliikenteenparantamiseksi• Tahkolla ja muuallakin maakunnassakeskityttävä lähivuosina erityisestivirkistys- ja retkeilyreitistön tuotteistamiseen.Reittien ylläpitoon onlöydettävä pysyviä rahoitusmalleja jaylläpitäjiä, jotta laadukkaista reiteistävoidaan nauttia ympärivuotisesti• Moottorikelkkareittien osalta tärkeintoimenpide on pysyvän Rautavaara-Nilsiä-Siilinjärvi-Kuopio-Leppävirta-reitin muodostaminen ja ylläpito13


Keskeisimmät tavoitteetosa-alueen kehittämisessäToimenpiteettavoitteiden saavuttamiseksiMaankäyttöja kaavoitusmahdollistajina• Kuntien rooli on kaavoitusmonopolinkautta ratkaiseva, jossa strategisenja ennakoivan maapolitiikan ja kaavoituksen(suunnitelmat + strategiat)kautta voidaan yhdessä yritysten jamuiden matkailutoimialan kehittäjienkanssa saavuttaa kestävä ja laadukasmatkailun toimintaympäristö• Maankäytön kannalta on varmistuttavasiitä, että Kuopion seudunalueellisen rakennemallin ja Tahkonkehittämistavoitteiden suuntaviivojenvälillä on synergiaa• Tahkon alueen kehittämissuunnitelmanja muiden vastaavien ennakoivienkehittämisstrategioiden laadukastoteutus mahdollistaa entistätehokkaamman ja laadukkaammankuntakaavoituksen myös matkailunnäkökulmastaMatkailunmyynti jamarkkinointiImagomarkkinointiTuotemarkkinointiSähköisetmyynti- jamarkkinointikanavat• Pääasiassa maakunnallinen matkailunmyynti- ja markkinointi organisoidaanKuopion matkailupalvelu Oy:ltakäsin ensisijaisesti sähköistä myyntikanavaahyödyntäen. Yhteistyöuseiden toimijoiden välillä on tärkeää• Maakunnallinen imagomarkkinointikäynnistetään yhteistyössä muidentoimialojen kanssa• Tuotemarkkinoinnista vastaavat yrityksetosana omaa liiketoimintaansa• Kuopion matkailupalvelu sopiimaakunnan toimijoiden, organisaatioiden,kuntien ja yritysten kanssayhteistyön kehittämisestä ja rahoituspohjasta.• Käynnistetään maakunnallinen imagonkehittämisen hanke• Tuotteet ja palvelut voidaan haluttaessaviedä sähköiseen markkinapaikkaanmyytäväksi14


3.1 TahkonmatkailukeskittymäTahko, Kuopion ohella, on matkailijamäärällämitattuna <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> matkailun veturi, jaTahkon alueelle työllistyy verrattain suuri määrämatkailualan toimijoita. Tahko matkailukeskittymänäja vetovoimatekijänä tuottaa synergiahyötyjämyös muille kuin aivan suoraan Tahkon alueellatoimiville yrityksille. Liikevaihtoa tarkasteltaessakoko Koillis-Savo hyötyy Tahkon matkailusta hyvinverrattuna muihin seutuihin ja Tahkon vaikutusnäkyy muuallakin maakunnassa.Samanaikaisesti <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> päivitettävänmatkailustrategian kanssa valmistuu Tahkon kehittämissuunnitelmavuoteen 2030. Projektissa onmukana Tahkon alueen yrittäjiä, Nilsiän kaupunkija muita julkisia toimijoita. Tahkolle laaditaan strategiasiitä, mitä palveluja halutaan tarjota, kenelle,millä keinoin Tahkoa ja valittuja palveluja markkinoidaan,miten alueelle saadaan investointejaja miten aluetta rakennetaan pitkällä aikavälillä.Kehittämissuunnitelma edistää Tahkon kehitystavoitteitamm. kaavoituksen ennakoitavuudestaja 30 000 vuodepaikan rakentamisesta vuoteen2030 mennessä. Lisäksi kaavoitukseen liittyvänätavoitteena on, että Tahkon noin 1 000 hehtaarinsuuruinen selvitysalue saadaan käyttöön. Tahkonnykyinen vahvuus on talvisesonki. Rinnealueidenlaajentuminen on turvattava tulevaisuudessakinTahkon kasvun varmistamiseksi. Tämä tarkoittaakäytännössä sitä, että rinneyrittäjien, Nilsiänkaupungin ja Tahkon rinnealueen maanomistajienon päästävä yhteisymmärrykseen alueen pitkänaikavälin käytöstä. Tahkon ympärivuotista käyttöäon myös edistettävä. Tahkon ympärivuotisessamatkailutarjonnassa erityisesti vesistöt ja luontoovat valtteja, jotka tulee huomioida myös lomaasumisensuunnittelussa ja rakentamisessa.Kotimaiset asiakkaat ovat maakunnalle tärkeitä,mutta ulkomaisten asiakkaiden määrää onaktiivisesti kasvatettava. Kotimaasta on vaikeasaada aikaan suurta määrällistä kasvua, jotenkasvua on haettava ulkomailta. Sekä Tahkolla,Kuopiossa, kuin koko <strong>Pohjois</strong>-Savossa kokonaisuutenavenäläiset matkailijat ovat suurinyksittäinen ulkomainen ryhmä (Liite: kartta). Heillesuunnattuun markkinointiin ja palveluntuotantoonkannattaa panostaa.Tahkon alueen yritykset toimivat markkinoinninosalta verkostomaisesti, mutta yhteistoimintaaerityisesti alueen pienempien yritysten kanssaon tiivistettävä, kun Tahkon palveluja kehitetään.Esimerkiksi taloudellisesti suuren riskin sisältävätapahtumien järjestäminen on turvallisempaayritysverkostolle kuin yksittäiselle yritykselle. Tahkonympäristössä ja lähialueilla toimivien yritysten,esimerkiksi maatilamatkailu-, erä-, luonto-,ja kalastusmatkailuyritysten kannattaa pyrkiäverkostoitumaan ja tekemään sekä keskinäistäyhteistyötä, mutta myös yhteistyötä isompientoimijoiden kanssa, jolloin mahdollisuudet esimerkiksiympärivuotisuuden suhteen voivat kehittyämyönteisesti.3.2 Kuopion seutuKuopion seudulla ja erityisesti Kuopion kaupunginalueella matkailijoille on tarjolla monipuolisia kulttuuri-,liikunta- ja ostosmahdollisuuksia. Vuonna2007 Kuopion seudulle asetetuista tavoitteistaon toteutunut erityisesti ICT:n hyödyntäminenmatkailumarkkinoinnissa. Kuopion MatkailupalveluOy:n toteuttamassa VisitLakeland.fi -matkailuportaalissakaikilla maakunnan matkailuyrityksilläon mahdollisuus esitellä ja myydä tuotteitaan japalvelujaan verkkokaupassa.Kuopion kaupungilla on käynnissä kehittämisjainvestointisuunnitelmia, jotka lisäävät kaupunginja maakunnan vetovoimaisuutta myös matkailijannäkökulmasta, joista tässä tuodaan esille vainjoitakin esimerkkejä. Kuopion torialue ja kävelykeskustaovat rakenteilla. Samaan aikaan senkanssa toteutuu keskustan elokuvateatterihanke.Kuopion kaupunginteatterin remontoimisesta ontehty päätös, ja Kuopio suunnittelee kongressikeskukseksikinmuuntuvan monikäyttöhallinrakentamista. Lisäksi nykyisen rautatie- ja linjaautoasemantilalle kaavailtu matkakeskus nostaaKuopion profiilia nykyaikaisena matkailukaupunkina.Ikean ja Ikanon merkitys matkailijavirtoihintulee olemaan huomattava, josta osa on pyrittäväsaamaan myös alueen muiden palveluiden käyttäjiksi.Maankäytön kannalta tulee varmistua Kuopionseudun alueellisen rakennemallin ja Tahkonkehittämistavoitteiden yhteneväisyydestä.15


Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi:ToimenpideTuetaan MasterPlan –suunnitelmien mukaisiakehittämis- ja investointihankkeitaVastuuNilsiän ja Kuopion kaupungit,ELY-keskus, <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong>,muut kunnat, yrityksetEdistetään ennakoivaa ja tarkoituksenmukaistamaapolitiikkaa ja kaavoitusta.Nilsiän ja Kuopion kaupungit,ELY-keskusInvestoreja houkutellaan, investointihalukkuuteenvaikutetaan positiivisestiNilsiä ja KuopioYmpärivuotisuutta kehitetäänYritykset, Nilsiän kaupunki, muutkaupungit ja kunnat yhteistyössäYhteistyötä lisätään ja kehitetään & verkotutaanmuiden matkailukeskittymien kanssaYritykset, kaikki toimijat yhdessäSähköisiä myynti- ja markkinointikanaviahyödynnetään nykyistä tehokkaamminKuopion Matkailupalvelu Oy, kunnat jayrityksetUusia vetovoimatapahtumia synnytetään javahvoja vakiintuneita tapahtumia kehitetäänedelleenYritykset, muut toimijat yhteistyössä jakunnat3.3 Asiakaslähtöisyys,laatu ja yhteistyöMatkailuyritysten välistä yhteistyötä ja yhteistyönrakenteita on parannettava, koska maakunnanmatkailu on tietyllä tavalla pirstaloitunutta yhtäsuurkeskittymää ja muutamia keskuksia lukuunottamatta. Yhteistyöllä voidaan saada aikaanmerkittävääkin kasvua, liikevaihdon kehitystä jakannattavuuden lisäystä. Yhteistyön hyötyinä voiolla erityisesti rahallisten panostusten keskittäminen,siten kustannustehokkaampi yhteismarkkinointi,riskinjako tapahtumien järjestämisessä jauudenlaiset tuote- ja palveluyhdistelmät. Matkailuyrittäjiltästrategiakyselyn kautta saadun palautteenmukaan yhteistyön lisäämiseen on tarvettamm. yhteismarkkinoinnissa ja -myynnissä sekäyritysten välillä verkostopohjaisen matkailupalvelujentarjonnan ja tuotekehityksen osalta. Myösalueiden välistä yhteistyötä kannattaa edistää.Yhteistyön lisääminen myös rinnakkaistoimialojen16


kanssa tulee havaita hyvissä ajoin lisäarvoksi.Matkailuyrityksiä, tuotteistamista ja uusienliiketoimintamahdollisuuksien, mm. tapahtumien,kehittelyä voivat edesauttaa esimerkiksi luovatalat, kulttuurisektori, rakentaminen ja liikenne.Yhteistyötä tulee lisätä erityisesti Kuopion ja Tahkonvälillä. Näiden vetovoimaisten matkailukärkienmenestymisen avain lähitulevaisuudessa onyhteistyössä, yhteismarkkinoinnissa ja esimerkiksisähköisen markkinoinnin edelleen tehostamisessakoko muunkin maakunnan eduksi. Kun Kuopioja Tahko kasvavat matkailullisesti, se vaikuttaapositiivisesti myös muuhun matkailusektoriin, jamikä huomattavaa, myös matkailun ulkopuolisettoimialat voivat hyvin ja kasvavat.Vaikka eräänä yhteistyön mallina esille tuotumaakunnallisen matkailuyhtiön perustaminen jakaakinmielipiteitä, on konkreettisia yhteistyömuotojasilti perusteltua selvittää sekä maakunnallisenmatkailuyhtiön, että muiden yhteistoimintamuotojenvälillä. Yhteistyömuotojen on tuotava selkeäälisäarvoa matkailuyrityksille kustannustehokkaammanmarkkinoinnin, ennakkoluulottoman tuotekehityksen,monipuolisemman palvelutarjonnantai muun hyödyn kautta. Yhteistyöhön on luotavapysyvä ja selkeä rahoitusmalli. Toimijoille onperusteltava, mikä on yhteistyön fokus, lisäarvonykyiseen toimintaan verrattuna ja paljonko yhteisestäyhtiöstä syntyy kuluja.Ohjelmapalveluyrittäjien verkostoituminen onedellytys ympärivuotisuuden lisäämiseksi, jolloinasiakkaille olisi kaikkina vuodenaikoina tarjolla monipuolisiaaktiviteetteja. Vesistömatkailutoimijoidenverkostoituminen yli maakuntarajojen on välttämätöntäyhteistyön lisäämiseksi sekä Etelä-<strong>Savon</strong>että Keski-Suomen kanssa yhteisten reittien japalvelukokonaisuuksien luomiseksi.Myös yhteistyön lisääminen yli maakuntarajojensekä elinkeinoelämän suuntaan, ja koulutuksensekä tutkimuksen vaikuttavuuden parantaminenovat kehityksen kannalta oleellisia. Ammattikorkeakoulun,koulutuskuntayhtymien ja yliopistonkanssa tehtävää yhteistyötä on syvennettävä. Ylimaakunnallisessa,valtakunnallisessa ja kansainvälisessäyhteistyössä on perusteluta hyödyntäälisäksi MEK:n, Finpron ja ISBE:n ja ministeriöidenverkostoja.ToimenpideVerkotutaan laaja-alaisesti yli kuntarajojenja toimialojenVastuuYritykset, yrityspalvelut, kunnat,kuntayhtymätYlimaakunnallista yhteistyötä kehitetäänja siihen kannustetaanELY-keskukset, maakunnan liitot,elinkeinoyhtiöt, yrityksetSelvitetään perusteellisesti maakunnallisenmatkailuyhtiön perustamisenedellytykset<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong>, ELY-keskus,yrityksetLaadun parantamiseen tähdätään mm.perusparannus ja ylläpitoinvestoinneinsekä palvelun laatua jalostamalla ja palveluinfraakehittämälläYritykset, rahoittajat17


3.4 Ennakoiva kaavoittaminenja investoinnit<strong>Pohjois</strong>-Savo investoinnit suoraan matkailuinfrastruktuuriineivät ole nykyisin riittävällä tasolla.Syynä ovat mm. taloustaantuma, Tahkon yleiskaavoituksenviiveet ja matkailutoimijoiden omatratkaisut. Investoinnit ovat kuitenkin edellytyssille, että vanhentunutta kapasiteettia uusitaan jainfrastruktuuri sekä palveluvarustus ovat ajanmukaisia.Investoinneilla nostetaan myös laatutasoa.Investoinnit ovat edellytys myös monipuoliselletarjonnalle ja mahdollistavat niin haluttaessamyös ympärivuotisuuden ympärillä tapahtuvankehittämis- ja liiketoiminnan kasvattamisen.Investoinnit <strong>Pohjois</strong>-Savoon eivät synny itsestään.Investointiasteen nostamiseen tarvitaan ennenmuuta ulkomaisia suoria sijoituksia ja investoijienhoukuttelemiseksi tarvitaan laaja-alaistayhteistyötä, imagoon vaikuttamista, sekä yritysilmapiirinmyönteisyyden korostamista. Tulevinavuosina maakunnan on kilpailtava sijoituksistavoimakkaasti jotta myös ulkomaisten investointienmäärää voitaisiin kasvattaa. Matkailunkaanrakennemuutos ei toteudu ilman investointiasteennousemista. Matkailuelinkeinon rakenteet eiväterityisen paljon muutu ilman mittavia investointeja.Koska kotimaiset yritykset eivät näytä olevan halukkaitainvestoimaan riittävästi, on maakuntaansaatava lisää ulkomaisia investointeja ja suoriasijoituksia.Investointeihin vaikuttavia tekijöitä ovatesimerkiksi energian hinta, energiaturvallisuus,ilmastonmuutos, luonnonvarojen riittävyys jakiristyvä kilpailu sekä taloussuhdanteet. Ilmastopolitiikkaja sen tavoitteet tarkoittavat sitä, ettäyksityisiä investointeja tarvitaan myös vihreisiintuotteisiin, palveluihin ja infrastruktuuriin. Tässä on<strong>Pohjois</strong>-Savossakin vielä tekemistä, mutta myösmahdollisuuksia kun uus- ja korjausinvestointitarpeitailmenee. Huomionarvoista on, että kaikillainvestoinneilla on merkitystä koko maakunnanmatkailulle ja elinkeinoelämän kehittymiselle,unohtamatta laadun parantamiseen tähtääviä –tai ylläpitoinvestointeja. Investoinnit vaikuttavatmuidenkin kuin vain matkailuelinkeinon kehittymiseen,lisäävät yrittäjyyttä ja tuovat työpaikkoja.Matkailuelinkeinon on suunnattava katseensamyös muihin kuin matkailuun suoraan sidoksissaoleviin investointeihin. Lappi on hyvä esimerkkiedelleen vahvasti kehittyvästä ja investoivastamatkailun suuralueesta. Lapissa investointitahti onerittäin nopeaa ja suuria investointihankkeita onkäynnistymässä varsin laajasti. Investoinnit ovatvauhdittaneet ulkomaalaisten osuutta matkailijavirrasta.On huomattava, että muiden toimialojensuurhankkeilla on vaikutuksensa myös matkailulle.Maakunnassa tiedossa olevia investointisuunnitelmiaon ainakin Kuopiossa, Leppävirralla jaSiilinjärvellä. Erityisesti ostosmatkailuun liittyviäinvestointeja on toteutettu varsin hyvin eri puolillamaakuntaa. Uusiakin investointeja on rakenteillaja suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi Kuopionteatterin peruskorjaus on alkamassa. Kuopioonon suunnitteilla yksityisellä rahoituksella Sport-hotellisekä jäähalli-investointi, jotka toteutuakseentarvitsevat pikaisia kaavoituksellisia toimenpiteitäKuopion kaupungilta. Leppävirta Areenan investointisuunnitelmatovat kehittymässä. Siilinjärvelleon suunnitteilla uusi n. <strong>10</strong>0 vuodepaikan hotelli.Kuopion-Rissalan lentoasemalla on käynnissäkäyttäjäkartoitus, jolla selvitetään mm. uusienhuoltotilojen investointimahdollisuutta. Kuopionmatkakeskuksen suunnitelmat ovat pitkällä, muttatoteuttamisaikataulu avoin. Tahkolla on käynnistymässätien rakentaminen Nilsiän keskustastaTahkovuorelle. Kehityspolku keskus Tahkoksiedellyttää myös investointeja.Matkailun kehittäminen edellyttää myösvuodepaikkojen, palvelujen ja infrastruktuurinrakentamista, missä kuntien rooli kaavoitusmonopolinkautta on ratkaiseva. Matkailun strategisellasuunnittelulla on suuri merkitys kaavoituksessa,sillä ennakoiva kaavoitus on mahdollista vain josalan toimijoilla on omat tulevaisuuden suunnitelmansaselvillä. Hyvä esimerkki tämän tyyppisestätyöstä on Tahkon alueen kehittämissuunnitelma,joka valmistuu vuoden 2011 lopulla. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakuntavaltuuston 20<strong>10</strong> hyväksymässämaakuntakaavassa Tahkon alue on suhteellisestija määrällisesti eniten kasvava alue, jonka kehitystavoiteon jopa 30 000 vuodepaikkaa vuoteen2030 mennessä. Investointiasteen nostamiseentarvitaan tahtotila, joka esimerkiksi Tahkon osaltatarkoittaa Tahko2030 kehittämissuunnitelmanmukaisia konkreettisia toimenpiteitä strategisenyleiskaavan osalta.19


Kuntakaavoituksella ratkaistaan matkailualueenrakentamisen mitoitus ja sijoitus, alueen sisäinenväylästö ja viheralueet. Kuntakaavoituksen onnistuminenedellyttää pitkäjänteistä ja ennakoivaamaapolitiikkaa (sopimukset, kaupat). Kuntakaavoitustaohjaa maakuntakaava. Kuopion seudunmaakuntakaava on vahvistettu v. 2008 ja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakuntakaava 2030 on vahvistettavana.Maankäytön kannalta tulee varmistua siitä, ettäKuopion seudun alueellisen rakennemallin jaTahkon kehittämistavoitteiden suuntaviivat ovatyhteneviä.Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi:ToimenpideLuodaan positiivista investointi- jayritysilmapiiriäVastuuKaikki toimijatVaikutetaan Invest in Region –tyyppiseenmatkailupalveluinvestointien vauhdittamiseenmaakunnassa sekä nykyistäpalvelurakennetta täydentäviin investointeihinKaikki toimijatYritysten toimintaympäristöjen parantamisenrahoitusinstrumentteja kehitetäänTEM, ELY-keskus, <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong>Ennakoivaan maapolitiikkaan perustuvayleis- ja asemakaavoitusKaupungit, kunnatMaakuntakaavoitus<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong>3.5 SaavutettavuusMaakunnan matkailun kehitykselle ovat elintärkeitätie- ja ratayhteydet erityisesti pääkaupunkiseudunsuuntaan (Vt5, <strong>Savon</strong>rata) kuin myösyhteydet Venäjän Karjalan (Vt9 ja Vt13) ja Pietarinsuuntaan. Pääkaupunkiseudulle ja ulkomaillesuuntautuvissa yhteyksissä Kuopion lentoasemanmerkitys on huomattava. Saavutettavuudenparantamisessa maakunnassa tehdään edelleenaktiivisesti työtä ja edunvalvontaa, jotta maantiestöntila ja kehitys pysyvät hyvällä tasolla, rautateidennopeus ja turvallisuus kehittyvät ja lentoliikenneItä-Suomen päälentokentälle on turvattu.Rissalan lentokenttää kehitetään kansainvälisenälentoasemana. Varkauden lentoaseman merkitystunnistetaan elinkeinoelämälle tärkeänä yhteytenä.Matkailun vaikuttavia liikennejärjestelyitä onpyrittävä parantamaan liikenteen solmukohdissa,joista erityisesti Kuopion lentokentän ja Kuopionrautatieaseman jatkoyhteyksien toimivuus onvarmistettava. Matkailukeskusten saavutettavuusnostetaan Itä-Suomen kaukoliikenneselvityksenkehittämislinjauksissa varsin korkealle.<strong>Pohjois</strong>-Savossa on runsaasti matkailutoimialaapalvelevia virkistys- ja retkeilyreitistöjä, jotkaovat osittain vaikeasti saavutettavissa ja löydettävissä.Reittikarttoja löytyy sähköisessä muodossa20


<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton ylläpitämästä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong>retkeilyreitit -sivustosta (www.pohjois-savo.fi/retkeilykartat). Kartassa näkyvät sekä veneily-,melonta-, patikointi-, hiihto-, ratsastus- ja moottorikelkkailureititja reittien varrella olevat palvelutsekä matkailukohteet. Fyysisiltä puiteiltaan maastoreititovat vaihtelevassa kunnossa. Tahkolla,Kuopiossa ja koko maakunnassa on keskityttäväToimenpideTie- ja junaliikennettä kehitetään tiestöäja ratoja peruskorjaten ja nopeuksiaparantaentulevina vuosina retkeilyreittien tuotteistamiseen.Reittien ylläpitoon on tärkeää löytää pysyviä rahoitusmallejaja pysyviä ylläpitäjiä, jotta laadukkaastihoidetuista reiteistä voidaan nauttia ympäri vuoden.Reitistöjen suhteen on tehtävä valintoja. Onpyrittävä ylläpitämään ainoastaan reittejä, joidenylläpitäminen on laadullisesti ja rahoituksellisestimahdollista.VastuuLiikennevirasto, LVM, ELY-keskusLentoliikenteen volyymeihin voidaan vaikuttaamatkailullisia vetovoimatekijöitäkorostaen. Kuopion lentoasemaa kehitetäänkansainvälisenä lentokenttänäFinavia ja matkailutoimijat yhteistyössäReittikartastoja ylläpidetään jakehitetään<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong>, kunnat yhteistyössäLaaditaan matkailukeskusten kaukoliikenteensaavutettavuutta koskevaselvitys<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong>, ELY-keskus, Liikennevirasto,LVMReitistöjä rakennetaan ja ylläpitovastuistasovitaanKunnat, ELY-keskus, yritykset3.6 Matkailun myynti,markkinointi ja tunnettuudennostaminenKansainvälistyäkseen matkailuelinkeino tarvitseelisää myyntiä. Matkan, yöpymisten ja aktiviteettienostamisen helppous on jo nyt asiakkaan kriteerimatkakohdetta valittaessa. Mikäli tuotteet ja palvelutlöytyvät helposti ja niiden sisällön ja hintojenvertaileminen on suhteellisen vaivatonta asiakkaatostavat sen todennäköisemmin. Maakunnan matkailunmarkkinointi toteutetaan jatkossa ensisijaisestisähköisten myynti- ja markkinointikanavienkautta ja niitä edelleen kehittämällä.Ulkomaan matkailussa <strong>Pohjois</strong>-Savo on liianpieni ja tuntematon alue, jotta sitä kannattaisimarkkinoida yksinään. Maakunnassa tuleekintutkia mahdollisuudet yhteiseen markkinointiponnistukseenesimerkiksi Saimaa- tai Lakeland-teemojenkautta ja profiloitua osaksi Järvi-Suomea.Yhteistyötä tulee tehokkaasti kartoittaa ympäröivien,erityisesti järvimatkailua hyödyntävien,maakuntien kanssa.Maakunnallisilla markkinointihankkeilla on saavutettumatkailussa tuloksia muissa maakunnissa.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakunta on imagomarkkinoinninsuhteen jäljessä naapurimaakuntiamme Etelä-Savoaja <strong>Pohjois</strong>-Karjalaa - puhumattakaan Lapista.21


Se näkyy mm. alueellisesti yhtenäisissä esitteissäja ilmoituksissa. Imagomarkkinoinnin tueksi voidaankäynnistää pilottiprojekti, jonka myötä imagomarkkinoinnilleluodaan pysyvä toimintamalli jasuunnitellaan tulevaisuuden rahoituspohja. Aitoonja pitkäjänteiseen imagomarkkinointiin tähdättäessäimagon kehittämisprojekti tulee tehdä yhteistyössämaakunnan muiden suurten toimialojenkanssa. Projektissa olisi ensisijaisen tärkeää päästäyhteisymmärrykseen <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> imagonydinviestistä pitkällä aikavälillä: millaisena <strong>Pohjois</strong>-Savo haluaa näyttäytyä potentiaalisille asiakkaille.Imagomarkkinoinnin mahdollisuudet onhyödynnettävä myös <strong>Pohjois</strong>-Savossa. Maakuntavoi profiloitua paitsi savolaisuuden, myösmatkailun kärkien, Kuopion ja Tahkon kautta,kuten maakuntaohjelmassa 2011–2014 linjataan.Maakunnan tunnettavuutta voidaan lisätä kärkienkautta. Tässä Kuopion kaupungilla on tärkeä rooli.Kuopion kaupungin tulee ottaa maakunnallinenvetovastuu alueen markkinoinnista yrityksille, investoreille,opiskelijoille, muuttajille ja matkailijoille.Markkinointityössä on tärkeää yhteistyö muidenkaupunkien kanssa. Imagon ylläpitäminen ja kehittäminenon järkevää keskittää jatkossa yhdelletaholle, joka kokoaa toimijat säännöllisin väliajoinyhteen suuntaamaan markkinointitoimenpiteitä.Yritykset ja yritysverkostot vastaavat omienmatkailutuotteidensa ja -palvelujensa markkinoinnistajoko itsenäisesti, kuntien tuella, taiosallistumalla esimerkiksi maakunnalliseenmatkailuportaaliin. Maakunnan parhaat tuotteetja tuoteryhmät muodostavat osatekijöitä maakunnallisestaimagosta, jolloin ne ovat olennainen osamyös maakunnan imagomarkkinointityötä.Tunnettuuden parantamiseen tähtääväätavoitetta toteutetaan myös Kuopion MatkailupalveluOy:n ja yritysten kehittämällä Visitlakeland.fi -portaalilla, jossa maakunnan matkailutarjontaon kattavasti ja keskitetysti esillä ja asiakkaanostettavissa. Palvelu on valmis viimeistään kesään2012 mennessä. Portaaliin saadaan maakunnanmatkailuyritysten ja kuntien järjestämät aktiviteetitja tapahtumat tarjolle siten, että asiakas voi virtuaalisestipoimia yksittäisiä aktiviteetteja ostoskoriinsaja laatia verkossa ”lomalukkarin”, johonhän voi koota itseään kiinnostavia tapahtumia jaaktiviteetteja.Matkailun sähköistä infrastruktuuria hajaasutusalueillaparannetaan laajakaistaa kaikille-hankkeen myötä vuoteen 2015 mennessärakennettavalla valokuiturunkoverkolla. Verkkomahdollistaa matkailu- ja muille yrityksille nopeanlaajakaistayhteyden (vähintään <strong>10</strong>0Mb/s), jokatakaa luotettavan tiedonsiirron sekä yrityksenomiin että asiakkaiden tarpeisiin. Nopea yhteysmahdollistaa muun muassa videopuhelut ja Internetpohjaisentelevision käytön tulevaisuuden 3D-lähetyksineen.ToimenpideKäynnistetään maakunnan markkinointi-/imagomarkkinointihanke pilottinaVastuuKuopion kaupunki,muut kunnat, yrityksetKehitetään sähköisiä myynti ja markkinointikanaviaedelleen ja varmistetaanylläpitoKuopion matkailupalvelu, Tahkon markkinointi,yritykset, kehittämisyhtiöt22


3.7 Matkailunrahoittaminen ja julkinen tukiMatkailun rahoitus Suomessa koostuu pääasiassaEU-osarahoituksesta, kansallisesta rahoituksesta(esim. maakunnan kehittämisraha), kansainvälisistärahoituslähteistä ja yksityisestä rahoituksesta.Selvästi eniten tukea matkailuun Suomessa saaLappi. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> alue sijoittuu matkailunalueellisessa rahoittamisessa kuudenneksi.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> alueellinen sijoittuminen julkisenrahoituksen kohdentumisessa on kohtuullinen.Maakunta on kuitenkin jäljessä mm. Etelä-Savostaja <strong>Pohjois</strong>-Karjalasta. Esimerkiksi Etelä-<strong>Savon</strong>kaikkien matkailuhankkeiden saama julkinen tukivuosina 2007-2013 on ollut n. <strong>10</strong> miljoonaaneuroa <strong>Pohjois</strong>-Savoa suurempi (Julkinen tuki matkailuhankkeisiinSuomessa vuosina 2007-20<strong>10</strong>,TEM raportteja 20/2011). On huomattava, ettäjulkinen rahoitus on vain osa totuutta. Suurin osainvestoinneista tehdään yksityisellä rahoituksellaja näin on myös tulevaisuudessa. Tavoitteeksi onasetettava kuitenkin julkisen rahoituksen määrännostaminen vuoteen 2015 mennessä vähintään25%:lla nykytasosta – lähemmäs naapurimaakuntientasoa, edellyttäen että hankkeet ovat riittävänlaadukkaita ja taloudellisesti kilpailukykyisiä.Kansainvälisen rahoituksen käyttö on ollut<strong>Pohjois</strong>-Savossa vähäistä. Erityis- ja rahoituksensaamisen lisätavoitteeksi on asetettava aikavälillä2011-2015 muiden kuin EU- ja kansallistenrahoituslähteiden hakeminen ja saaminen. Ontoki niin, että kv- hankkeiden rahoitus osoitetaanusein koko partneriverkostolle, mutta silti niitätulee pyrkiä hyödyntämään nykyistä paremminToimenpideVarmistutaan rahoituksen kohdentamisestaja riittävyydestä sekä pyritäänkohti parempaa vaikuttavuuttaja laajemmin, samalla kun kv-hankkeista voidaanammentaa tärkeää kv-verkostomaista tietotaitoaomaan alueelliseen liiketoimintaan. Alueellistenkoulutus- ja matkailuorganisaatioiden sekä kuntienelinkeinoyhtiöiden ja kaupunkien tulee kartoittaaEU- ja kansallisen rahoituslähteiden lisäksikv-mahdollisuuksia matkailun rahoittamiseen.Esimerkiksi CIMO voi rahoittaa mm. matkailualankoulutushankkeita. Komission suorarahoitteisethaut ovat mahdollisia – aluksi osatoteuttajanroolissa (ns. partneri) ja myöhemmin päähakijana/toteuttajana.Kv. rahoituslähteitä ovat mm.Euroopan investointipankki (European InvestmentBank, EIB), <strong>Pohjois</strong>maiden investointipankki(Nordic Investment Bank, NIB), <strong>Pohjois</strong>maidenympäristörahoitusyhtiö (Nordic EnvironmentalFinance Corporation, NEFCO) ja European Bankfor Reconstruction and Development. (Tarkemminkv. lähteistä esim. TEM raportteja 20/2011, taisuoraan rahoituslaitoksista).Matkailun rahoittamisessa on tapahduttavalähitulevaisuudessa fokusointia kohteisiin, joillavoidaan aikaan saada nopeaa vaikuttavuutta jakasvua. Yleisesti ottaen nopein kasvu saavutetaaninvestointeihin vaikuttamalla ja investointejalisäämällä. Investointien tuomat hyödyt ovat myöskerrannaisvaikutuksiltaan merkittäviä. Investointienosalta merkittävin painoarvo on yksityiselläsektorilla ja yksityisellä rahoituksella. Mikäli yksityinensektori investoi, voivat julkiset tuet toimiavipuvaikutuksen tavoin. Julkiset tuet voivat myösnopeuttaa investointiaktiivisuutta. Investointienpainotus on oltava peruskorjaamiseen, laadunparantamiseen, tai palveluinfran kehittämiseentähtäävissä investoinneissa, unohtamatta siltisuurten vetovoimaisten investointien merkitystä.Vastuu<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> ELY-keskus, <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong>, Tekes, Finnvera, Pankit, Kv.rahoituslaitokset ja -ohjelmat23


<strong>Pohjois</strong>savolaisille toimijoille suunnatussa matkailukyselyssä kehittämisen keskiöönnousivat matkailukohteiden saavutettavuus, investointihalukkuuden herättäminen,tapahtumamatkailu, vesistö-, kalastus- ja luontomatkailu, tuotteiden ja palveluidenlaadun kehittäminen, sekä yhteisten markkinointitoimenpiteiden kehittäminen.Tärkeiksi nähdään myös matkailupalveluiden tuotteistaminen sekä uudenlaistenvetovoimatekijöiden luominen.Kuvio 2Tulevaisuuden tärkeimmät kehittämiskohteet <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> matkailussaKeskiarvo: 1 = ei ollenkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä Lähde: Matkailukysely <strong>10</strong>0/<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong> 2011Yhteisten markkinointitoimenpiteiden kehittäminenTuotteiden ja palvelujen laadun kehittäminenMatkailukohteiden saavutettavuuden kehittäminenVesistö-, kalastus- ja luontomatkailuUudenlaisen vetovoimatekijän luominenMatkailupalvelujen tuotteistaminenInvestointihalukkuuden herättäminenKestävä kehitys matkailussaTapahtumamatkailuReitistöjen kehittäminen ja laajentaminenSenioreille suunnatut matkailupalvelutMaaseutumatkailuLiike-, kokous- ja kongressimatkailuKuopion ja Tahkon välisen yhteistyön tiivistäminenTahkon matkailukeskuksen edelleen kehittäminenMaakunnallisen matkailun kehittämisyhtiön perustaminenPuijon alueen kehittäminen, palvelujen laajentaminen<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> kylpyläverkoston kehittäminen3,24,<strong>44</strong>,34,24,24,14,14,14,14,04,03,93,83,73,73,73,63,50 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5KeskiarvoTällä hetkellä ja vuoteen 2015 ulottuen <strong>Pohjois</strong>-Savo on yhä lähellä Venäjää. Venäläisasiakkaatja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> vesistöt ja maisemat koetaanmaakunnan merkittävimmiksi vahvuuksiksi. Nämäseikat ovat pysyneet pitkään muuttumattomina.Yritystasolla ja matkailijatoimijoille suunnatun kyselynperusteella puutteita nähdään yhteistyössä,tuotekehityksessä ja mm. markkinoinnissa, jollaon erityinen yhteys tunnettavuuden kanssa.Siitä syystä on keskeistä valita sellaiset kehittämisenkärjet, joihin erityisesti panostamallamaakunnan matkailuelinkeinon kehitystä edistetääntehokkaimmin. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> tulee keskittääpanoksia lähitulevaisuudessa erityisesti <strong>Pohjois</strong>-24


<strong>Savon</strong> matkailun kärkikohteisiin Kuopioon ja Tahkoon,joihin valtaosa ulkomaisista matkailijoistaja kotimaankin matkailijavirrasta suuntaa ja joissamatkailuyritykset jo toimivat verkostomaisesti.Kehitys on linjassa mm. hallitusohjelman kanssa,jonka perusteella keskuskaupunkien roolia javaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnilleja kilpailukyvylle vahvistetaan. UlkomailtaSuomeen suuntautuvan matkailun edistäminen onSuomen ja alueiden kannalta tehokkain tapa lisätämatkailutuloja, joka mainitaan tavoitteena myösSuomen matkailustrategiassa 2020. Asiakaskohderyhminäsekä koti- että ulkomaan markkinoillaovat erityisesti aktiivimatkailijat, jotka haluavatmatkaltaan erilaisia liikuntaan, luontoon ja kulttuuriinliittyviä elämyksiä. Tavoite on, että ulkomaistapanostetaan Venäjän ja Saksan suuntiin, muttatämä ei sulje pois muita mahdollisuuksia erityisesti,mikäli maailmantalouden heilahtelut edellyttävätpikaisia suunnan muutoksia.Matkailupalveluita on kehitettävä asiakaslähtöisestimm. sähköisten palvelujen tuomillamahdollisuuksilla, poikkihallinnollisella yhteistyölläyli kuntarajojen, kansalaisjärjestöyhteistyöllä sekätuotteistamalla palveluja. Sähköisen myynninja markkinoinnin edistäminen on maakuntammesaavutettavuuden ohella yksi tärkeimmistämatkailun rakenteisiin liittyvistä tavoitteista lyhyelläaikavälillä. Nykymatkailija varaa ja tilaa halutunlaisenja yksilöllisen matkansa usein verkosta.Muita matkailun rakenteisiin liittyviä tavoitteita ovatkaavoituksen ennakoitavuus ja reittien laadunparantaminen sekä koulutuksen ja erityisestimatkailututkimuksen tehokkaampi kytkeminenmatkailuelinkeinoon.Kuvio 3Tärkeimmät matkailun kohderyhmät <strong>Pohjois</strong>-SavossaLapsiperheet52Aktiviteetti- ja liikuntamatkailijat51Tapahtumamatkailijat38Seniorimatkailijat33Luontomatkailijat32Työmatkailijat29Hyvinvointi-/terveysmatkailijat180 <strong>10</strong> 20 30 40 50 6025


4. Matkailutuotteiden kehittäminen<strong>Pohjois</strong>-Savosta löytyy monipuolista tarjontaaaina kylpylöistä teattereihin ja huipputason maaseutumatkailukohteistakaupunkitason ostosmatkailumahdollisuuksiin.Alueen palvelutuotantoon kuitenkin kaikkialla saatava tasolle, jossa sepalvelee aktiivista matkailijaa ympäri vuoden. Tavoitteenaon, että matkailija voi saapua maakuntaaneri vuodenaikoina tekemään ja kokemaanerilaisia asioita ja käyttämään näin useammaneri tuottajan palveluja. Palvelu- ja tuotepakettienkehittämisessäkin yhteistyö yritysten kesken ontärkeää. Matkailutuotteita kehitettäessä kärkisijoillaon laatulupauksen täyttäminen. Asiakkaille eiluvata sellaista, minkä toteutumista ei voida taata.Ensisijaisesti matkailutuotteiden kehittäminen,tuotteistaminen ja laadun varmistus on yritystenomissa käsissä. Yrityksiä voidaan tukea ja auttaamm. tuotteistamishankkeilla tai koulutuksen avulla,mutta varsinaisen liiketoiminnan harjoittaminen,ideointi, investoinnit tuotteistamiseen tulevatyrityksiltä itseltään. Yritysten tulisikin olla nykyistäaktiivisempia jo suunniteltaessa tuotteistamista jakehittämishankkeita.4.1 TapahtumamatkailuTapahtumamatkailun kehittämisessä tavoitteenaon kehittää tapahtumiin sopiva pysyvä toimintamalli,jolla varmistetaan tapahtumien laadukkuusja rahoitus samalla tapahtumien jatkuvuusvarmistaen. Tapahtumajärjestäjät ottavat jokakerta riskin järjestäessään tapahtuman, sillä useinvaltaosa budjetista on kulunut ennen kuin yhtääntuloja tuovaa pääsylippua on myyty. Järjestäjienverkottuminen jakaisi osaltaan tapahtumanjärjestämiseenliittyvää rahoitusriskiä samoin kuinhuolellisesti etukäteen suunniteltu tapahtumankohdemarkkinointi. Suurtapahtumista hyötyvätensisijaisesti majoitusliikkeet ja vähittäiskauppa,mutta myös matkanjärjestäjät, liikennöitsijät,oheispalveluja tarjoavat tahot, sekä kaupunkienja kuntien pienyritykset. Kaikki nämä tahot tuleesaada mukaan tapahtuman järjestämiseen tairahoittamiseen nykyistä laajemmin.Esimerkiksi Kuopion tapahtumastrategian(2007) painotusten mukaisesti uusia tapahtumiahaetaan aktiivisesti ja tapahtumien laatua jaolosuhteita edistetään. Nämä ovat lähitulevaisuudessaedelleen tavoiteltavia asioita koko maakunnassaja varsinkin suurtapahtumilla tai pitkäkestoisillatapahtumilla on merkityksensä lähes kokomaakunnan majoitus-, ravitsemus-, kuljetus-, jamuille sektoreille. Tapahtumien lisätavoittelussaon huomioitava se, että samanaikaisesti tapahtumatarjonnankasvun myötä lisääntyy kilpailu, jokapuolestaan tuo haasteita tapahtumien kannattavuudelle.Lisätavoitteeksi asetetaan, että <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> tapahtumat integroidaan sähköiseenmarkkinapaikkaan, josta asiakkaat voivat helpostipoimia haluamansa tapahtumat aktiviteettikoriinsa.Sähköisen tapahtumakalenterin kehittämisestäkoko maakuntaa ajatellen vastaa Kuopionkaupunki yhteistyössä Iisalmen ja Varkaudenkanssa. Hyödynnettävissä tässä yhteydessä onerityisesti <strong>Pohjois</strong>-Savoon kehitetty VisitLakelandmatkailuportaali. Täysin uutta kalenteria ei tarvitseluoda.ToimenpideKehitetään tapahtumamatkailuayhteistyössä eri toimijoiden kesken.VastuuKuopion kaupunki, muut kunnatVarmistetaan tapahtumien kasvu,laatu ja pysyvyysYritykset, kehittämisyhtiöt,yrityspalvelut27


4.2 Luonto- ja vesistömatkailuVesistömatkailun kasvusta ovat pitkään vastanneetetupäässä risteily-yritykset niillä paikkakunnilla joillayritykset operoivat. Sisävesiristeilyjen huippuvuosietenkin Kuopiossa oli asuntomessujen aikaanvuonna 20<strong>10</strong>. Risteilyjen suosio on muina vuosinaollut tasaisempaa. Ala on kasvanut vuosittain,mutta ei erityisesti ole kehittynyt sen jälkeen,kun esimerkiksi Saaristokaturisteilyt on aloitettu.Kallansiltojen valmistuttua on mahdollista perustaauusia risteilyreittejä ja pyrkiä saamaan aikaan myösuusia palveluita reiteille. Maltillinenkin vesistömatkailunkasvu vaatii uusia palvelutuotteita, suurempiamassatapahtumia vesistöjen äärellä ja rohkeitayhteistyöavauksia.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> puhdas luonto ja monipuolisetvesistöt ovat yhä maakunnan valttikortteja matkailussa.Järvi-luonto tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksiaharrastaa aktiviteettejä. Maakunnanohjelmapalvelujen ammattilaiset – melontaoppaat,safarioppaat, metsästäjät, kalastajat ja monet muuttahot palvelevat matkailijoita. Toiminnan kohteenavoi olla risteily, veneily, melonta, hevosvaellus taikalastus. Reitistöjä ja mahdollisuuksia on myöskelkkailijoille, mönkijöille tai vaikka koskenlaskulle.<strong>Pohjois</strong>-Savossa on myös useita golf-kenttiä.Talviaktiviteetit ovat monipuolisia. Jää, metsä jalumi mahdollistavat moottorikelkkailun, luistelun,hiihdon ja laskettelun luoden hyvät puitteet kaikillematkailun tekijöille.Markkinoiden tarpeet eivät kuitenkaan ainakohtaa alueen palveluita. Matkailun strategiaseminaarissaannetun palautteen perusteella luonto- javesistömatkailutoimijat toivoivat yhteistyön lisäämistäohjelmapalvelu- ja suurempien majoitusyritystenvälillä ja tuotekehityskoulutuksen järjestämistä työpajamuotoisesti.Vesistömatkailussa on potentiaalia,joka on kuitenkin vaikeasti tuotteistettavissa jamuutettavissa ympärivuotiseksi bisnekseksi. Vesistömatkailunkehittäminen vaatiikin erityistä aktiivisuutta,uusia ideoita ja vahvan yhteistyökulttuurinluomista yritysten välille. Esimerkiksi bensanjakeluvoitaisiin organisoida yhteistyössä kuntien ja yritystenkesken. Vaikka se ei itsessään suuri bisnes28


olekaan, on se välttämätön palvelu vesillä. Ilmanbensanjakelua vesistömatkailu ei kehity, pl. risteilyyrityksetjotka huolehtivat asiasta itsenäisemmin.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong> ylläpitää kuntien kanssa yhteistyössäretkeilyreittikartastoa, sis. vesistöt, jonkahyödyntäminen liiketoiminnassa yhdessä julkistentauko- ja virkistyspaikkojen kanssa on toistaiseksiliian vähäistä. Reittikartasto toimii erinomaisenamatkailutuotteiden esilletuonti- ja markkinointipaikkana.Sivuilla käy vuosittain noin 150 000 kävijää,joka on merkittävä määrä. On tärkeää, että matkailuyrityksettoimittavat palveluitaan koskevat muutostiedotkunnille välittömästi muutosten jälkeen,jotta reittikartta voidaan pitää ajantasaisena.Julkisilla taukopaikoilla voisi olla jatkossa ohjeistustaja karttoja yritysten palvelujen äärelle, kutensauna-, pesu- ja ruokailupaikkoihin. Myös tarinat jaalueen historia voivat toimia matkustajalle maksullisenpalvelun lisäarvona, ja luonto- ja vesistömatkailuunvoi yhdistää uniikkeja savolaisia kulttuurituotteita.Vesistö- ja luontomatkailun kehittyminenedellyttää ennakkoluulotonta yritysten ja kuntienvälistä yhteistyötä, ja vastuutahoa ylläpitämäänneuvontaa ja reittejä, jotta reitit ovat matkailijoidensaavutettavissa.Vesistömatkailun houkuttelevuuteen ja saavutettavuuteenkannattaa panostaa. Nopein, edullisinja vaikuttavin keino on panostaminen sähköiseenmyyntiin ja markkinointiin. Sähköisillä välineillä,esim. portaalin avulla, vesistömatkailun tunnettuuttavoidaan nostaa nopeasti, edullisesti ja vaivattomamminkuin perinteisillä keinoilla. Tuotteidenesille saaminen vaatii aktiivisuutta niin yrittäjiltä kuinsähköisten palveluiden tarjoajiltakin. <strong>Pohjois</strong>-Savossariittää vesistöjä, mutta niiden saavutettavuusja tunnettuus eivät ole parhaimmassa kunnossaverrattuna esimerkiksi siihen, miten tunnetaan Ahvenanmaa,Saaristomeri, tai muut rannikkovesiemmemahdollisuudet. Vesistömatkailun kehitys vaatiimyös vertailutietoa markkinoinnista, tuotteistamisestaja yhteistyöasenteisiin on voitava vaikuttaa.Esimerkiksi kapteenin kirja on hieno osoitus vesistömatkailunmahdollisuuksista, mutta julkaisu ei olehelposti löydettävissä. Kapteenin kirja on saatavanäyttävästi esille myös sähköisessä muodossasuomalaisten ja eurooppalaisten matkailijoidenkinsaataville. Kaikessa toiminnassa on otettavahuomioon esille tuominen, maakunnan tunnettuudennostaminen ja sähköisten välineiden tehokashyödyntäminen. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakuntakaavassaon esitetty (karttaliite) luonnonoloihin perustuviakehittämisvyöhykkeitä edistämään luontomatkailuaja sen tukemista.ToimenpideVesistömatkailupalveluiden tunnettuuttalisätään sähköisten myynti- ja markkinointikanavienkeinoinVastuuKuopion matkailupalvelu Oy, kunnat,yrityksetReitistöjen ylläpitovastuista sovitaanja tutkitaan mahdollisuuksia perustaareitistöjen hoitopoolejaYritykset verkostomaisessa yhteistyössäkuntien kanssaInternetpohjaisen reittikartaston ylläpitoajatketaan ja sen toimivuutta kehitetään<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong>, kunnat, yrityksetTuotteistamista kehitetäänYritykset, koulutusorganisaatiot29


5. Toteuttamissuunnitelmaja tavoitteiden seuraaminenTavoitteiden toteuttaminen tapahtuu pääasiassa maakuntaohjelman, maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman,ELY-keskusten strategia-asiakirjan ja rakennerahasto-ohjelmien tavoitteisiin vastaamalla.Kaikkien ohjelmien tavoite on yhtenäinen. Niillä suunnataan maakunnan resurssit yhteisten tavoitteidenja päämäärien mukaisesti.Lisäksi <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong> on nimennyt matkailuelinkeinon edustajista ja muista organisaatioistastrategiatyöryhmän, jonka tehtävänä on seurata matkailustrategian toteutumista. Työryhmä kokoontuuvähintään kerran vuodessa arvioimaan strategian kirjattujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista.Kokouksessa arvioidaan myös tarve pitää matkailustrategiaseminaari joko kerran vuodessa tai jokatoinen vuosi. Seuraava varsinainen kokonaisvaltaisesti uuden strategian laadinta-aikataulu on vuonna2015-2016, jolloin on syytä laatia pidemmän aikavälin matkailustrateginen polku, aina vuoteen 2030saakka. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong> laatii vuosittain tilastokeskuksen, maakunnan, sekä Tahkon ja Kuopionmatkailutilastoista koosteita, joiden avulla seurataan tavoitteiden toteutumista. Lisäksi tavoitteidenjalkauttamista varten perustetaan ryhmä, jonka tehtävänä on strategisten tavoitteiden toimeenpanonorganisoiminen ja seuranta.MatkailustrategiatyöryhmänkokoonpanoHyttinen Jukka, PeeÄssäJauhiainen Arto, SeikkailuKuopio OyKarhunen Hannele, <strong>Savon</strong> koulutuskuntayhtymäKärkkäinen Pekka, <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> ELY-keskusLaine Niina, <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong>, projektipäällikkö(30.5.2011 saakka)Lassila Hilkka, <strong>Savon</strong>ia ammattikorkeakoulunkuntayhtymäLehto Mikko, Nilsiän kaupunkiMathalt Jari, Tahko.comPallonen-Eriksson Elina, PeeÄssäPerälä Timo, LohimaaPiirainen Jari, Kuopion Matkailupalvelu OyReijonen Tiina, Tahko-Chalet OySuutarinen Ilkka, Huippupaikat OyTanttu Marko, <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong> (31.8.2011saakka)Tarkiainen Kari, <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong>Tervonen Hannu, Navitas Kehitys OyTopelius Riitta, Iisalmen kaupunkiMatkailustrategiatyöryhmä kokoontui helmitoukokuun2011 aikana neljä kertaa, kerrankuukaudessa. Viimeisessä kokouksessa sovittiinkäytettävän pienempää ryhmää matkailustrategianluonnosversioiden tarkastelussa. Ryhmänkokoontumisten lisäksi matkailun nykytilaa kartoitettiin300 matkailutoimijalle lähetetyllä kyselylläja 13.4.2011 Tahkolla järjestetyssä matkailunstrategiaseminaarissa, johon osallistui 90 matkailutoimijaa.HaastatellutKuosmanen Tiina, Kärkkäinen Pekka, LassilaHilkka, Lehto Mikko, Mathalt Jari, MarkkanenWille, Piirainen Jari, Simonen Heikki (puhelimitse),Soininen Kirsi ja Qvick Paula. Myös muutamienyritysten avainhenkilöiden kanssa on keskusteltulyhyesti. Strategian laadintaprosessissa on hyödynnettysoveltuvin osin myös ”Koulutustarjonnantavoitteet 2016” –aineistoa ja sen haastattelutiivistelmiämatkailun kehityksen osalta.30


Lähteitä• Itä-Suomen kaukoliikenneselvitys 2011• Julkinen tuki matkailuhankkeisiin Suomessa vuosina 2007-20<strong>10</strong>, TEM raportteja 20/2011• Koulutustarjonnan tavoitteet 2016, <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong> 6/2011• Kuopion matkailustrategia 2005-2012• Kuopion ja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> matkailututkimus 2007, Markku Tyni• Matkailun ja elämystuotannon toimialan visiot ja ennakointi –ohjelman väliraportti, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksenTutu –eJulkaisuja 15/2009• Matkailuyritysten nykytila ja tulevaisuus -esiselvitys Kuopion ja Sisä-<strong>Savon</strong> seuduille, <strong>Savon</strong>ia –ammattikorkeakoulu31.5.2011• MEK:n strategia 20<strong>10</strong>-2015• <strong>Pohjois</strong>- <strong>Savon</strong> maakuntaohjelma 2011–2014• <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakuntakaava• <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakuntasuunnitelma 2030• <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> matkailustrategia 2007• Suomen matkailustrategia 2020. Suomen matkailustrategia 2020 – 4 hyvää syytä edistää matkailutoimialojenkehitystä. Julkaistu keväällä 20<strong>10</strong>. Saatavilla internetistä. http://www.tem.fi/files/27053/Matkailustrategia_0206<strong>10</strong>.<strong>pdf</strong>• Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen matkailupolitiikasta 24.3.2011• Varkauden ja Pieksämäen seudun matkailun strateginen kehittämissuunnitelma• Ylä-<strong>Savon</strong> matkailuohjelma 201131


Maakuntakaavojen matkailua koskevat merkinnät vuoteen 20300 5 <strong>10</strong> 20 30 40KilometriäPohjakartta-aineisto © Maanmittauslaitos lupanro 60/MML/<strong>10</strong>Aineistojen kopiointi ilman lupaa on kielletty.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong>, Kuopion seudun sekä Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavatHiljainen alueKuopio-Tahko matkailun kehittämiskäytäväMatkailun vetovoima-alueVirkistys- ja matkailuvyöhykeVesimatkailun kehittämisvyöhykeYhdyskuntarakenteen laajenemissuunta (RM)Matkailupalveluiden alueVirkistyskalastusalueMatkailukohdeVirkistyskalastukohde32


Liite 1 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> matkailun toteuma 2005-20<strong>10</strong>ToteutunutYÖPYMISET 2005 2006 2007 2008 2009 20<strong>10</strong>Yöpymiset <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> rekisteröidyissä majoitusliikkeissä 843 204 884 466 938 156 950 471 902 581 915 233- kotimaisten yöpymiset (%) 88,8 87,3 87,1 84,7 87,3 88,2- ulkomaisten yöpymiset (%) 11,2 12,7 12,9 15,3 12,7 11,8- <strong>Pohjois</strong>-Savossa yöpyneiden osuus koko maasta (%) 4,9 4,9 4,9 4,9 4,9 4,8Venäläisten yöpymiset <strong>Pohjois</strong>-Savossa- lkm 31 014 47 597 59 004 68 766 54 886 46 630- osuus ulkomaisista yöpyjistä (%) 32,9 42,4 48,7 47,4 47,9 43,3MATKAILIJOIDEN VIIPYMÄ, vrk (yöpymiset/saapuneet)Kaikki- <strong>Pohjois</strong>-Savossa 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,8- Koko maassa 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9Ulkomaiset- <strong>Pohjois</strong>-Savossa 2,4 2,6 2,5 2,7 2,5 2,5- Koko maassa 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2Venäläiset- <strong>Pohjois</strong>-Savossa 3,7 3,9 3,8 3,7 3,2 3,2- Koko maassa 2,3 2,3 2,2 2,2 2,1 2,1MAJOITUSLIIKKEIDEN *) KAPASITEETTI JA KÄYTTÖASTELiikkeet, lkm*) Sisältää kaikki majoitusliikkeet (ml. hotellit), joissa on vähintään <strong>10</strong> huonetta,mökkiä tai sähkö-pistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa sekä retkeilymajat<strong>Pohjois</strong>-Savo (lkm) 54 52 51 51 50 46Koko maa (lkm) 1<strong>10</strong>5 <strong>10</strong>98 <strong>10</strong>92 <strong>10</strong>84 <strong>10</strong>72 <strong>10</strong>61<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> osuus koko maasta (%) 4,9 4,7 4,7 4,7 4,7 4,3Huoneet, lkm<strong>Pohjois</strong>-Savo 2642 2650 2716 2688 2701 2562Koko maa 54130 54722 55488 56439 57422 57388<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> osuus koko maasta (%) 4,9 4,8 4,9 4,8 4,7 4,5Huonekäyttöaste, %<strong>Pohjois</strong>-Savo 46,8 47,6 48,8 50,6 46,6 50,8Koko maa 46,5 48,5 50,2 50,5 46,5 48,4Huoneen keskihinta, €<strong>Pohjois</strong>-Savo 67,58 69,18 71,05 74,56 77,02 79,53Koko maa 78,31 80,62 83,74 87,13 85,36 84,9Vuoteet, lkm<strong>Pohjois</strong>-Savo 6194 6261 6513 6687 6945 6654Koko maa 127062 128364 130814 133341 136477 137165<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> osuus koko maasta (%) 4,9 4,9 5,0 5,0 5,1 4,9Vuodekäyttöaste, %<strong>Pohjois</strong>-Savo 35,8 36,8 37,4 37,2 34,0 36,2Koko maa 34,5 36,0 37,3 37,5 35,0 36,1Yöpymisen keskihinta, €<strong>Pohjois</strong>-Savo 36,2 36,3 37,0 39,4 39,7 41,33Koko maa 43,9 45,4 47,2 49,3 47,1 46,53TALOUDELLINEN MERKITYSMajoitus- ja ravitsemisalan toimipaikat 575 566 598 575Majoitus- ja ravitsemisalan työpaikat 2 773 2 849 2 969 3 080 3 183Majoitus- ja ravistemisalan liikevaihto (<strong>10</strong>00 €) 183 097 190 302 202 638 213 269 209 886 220 658Majoitus- ja ravitsemistoiminnan palkkasumma (<strong>10</strong>00 €) 53 381 56 580 58 783 62 969 63 732 64 993Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta (TOL2008: 79)- toimipaikkojen määrä 56 61 64 62- liikevaihto (<strong>10</strong>00€) 30 140 36 722 32 99833


LIITE 2MatkailunMatkailun nykytila-arvio keskiarvoina <strong>Pohjois</strong>-SavossaLaatu3,4Markkinointimahdollisuudet3,3Saavutettavuus3,3Maakunnan matk.koulutuksenja työelämän kohtaamisen3,1Kysynnän ja tarjonnan vastaavuus2,8Yhteistyön muodostumisen toimijoiden välille2,8Markkinointikanavien tehokkuus2,6Lähde: Matkailukysely <strong>10</strong>0/<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong> 201<strong>10</strong> 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4%Vuoteiden käyttökapasiteetti <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong>Vuoteiden käyttökapasiteetti <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong>rekisteröidyissä majoitusliikkeissä kuukausittain v. 2007-20<strong>10</strong>rekisteröidyissä majoitusliikkeissä kuukausittain v. 2007-20<strong>10</strong>%60LIITE 350403020<strong>10</strong>0Vuoteiden käyttökapasiteetti<strong>Pohjois</strong>-Savossav. 2007 37,4 %v. 2008 37,2 %v. 2009 34,0 %v. 20<strong>10</strong> 36,2 %20072008200920<strong>10</strong>TammikuuHelmikuuMaaliskuuHuhtikuuToukokuuKesäkuuHeinäkuuElokuuSyyskuuLokakuuMarraskuuJoulukuuLähde: Tilastokeskus34


LIITE 4Majoitus- Majoitus- ja ja ravitsemistoiminnan liikevaihto v. 2000-20<strong>10</strong> v. 2000-20<strong>10</strong><strong>10</strong>00 €250 000200 000150 000<strong>10</strong>0 00050 0002000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 20<strong>10</strong>Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainensuhdannepalvelu35


Saapuneet matkailijat lähtöalueen mukaan v. 20<strong>10</strong>Saapuneet matkailijat lähtöalueen mukaan v. 20<strong>10</strong>LIITE 5LappiMuutos (%) saapuneet matkailijat v. 2005-20<strong>10</strong>Matkailijoiden määrä vähentynytMatkailijoiden määrä kasvanut alle <strong>10</strong> %Matkailijoiden määrä kasvanut <strong>10</strong>-15 %Matkailijoiden määrä kasvanut yli 15 %Saapuneet matkailijat lähtöalueen mukaan v. 20<strong>10</strong><strong>Pohjois</strong>-Pohjanmaa700 000(mittakaava)Kotimaiset matkailijatVenäläiset matkailijatMuualta ulkomailta saapuneetKeski-PohjanmaaKainuuPohjanmaaEtelä-PohjanmaaKeski-Suomi<strong>Pohjois</strong>-Savo<strong>Pohjois</strong>-KarjalaEtelä-SavoSatakuntaPirkanmaaKanta-HämeVarsinais-SuomiUusimaaPäijät-HämeKymenlaaksoEtelä-KarjalaAhvenanmaan maakunta36Lähde: TilastokeskusPohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 60/MML/<strong>10</strong>


Yöpymisten määrä80 000LIITE 6Ulkomaisten yöpymisvuorokaudet <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> rekisteröidyissämajoitusliikkeissä v. 1995-20<strong>10</strong> (suurimmat ryhmät)70 00060 00050 000Venäjä40 00030 00020 000<strong>10</strong> 000SaksaViroRuotsiBritannia19951996199719981999200020012002200320042005200620072008200920<strong>10</strong>Lähde: Tilastokeskus37


Liitteet 7-<strong>10</strong>: Matkailun nykytila: Yöpymisten määrät ja muutokset <strong>Pohjois</strong>-SavossaYöpymisten muutos heinäkuussa 2011/20<strong>10</strong>,Yöpymisten muutos heinäkuussa % 2011/20<strong>10</strong>, %LIITE 7Etelä-Pohjanmaa18,1Päijät-Häme11,4Uusimaa8,2Etelä-Savo7,6Lappi6,8<strong>Pohjois</strong>-Pohjanmaa3,9Varsinais-Suomi3,7KOKO MAA1,4Ahvenanmaa-1,5Pohjanmaa-2,6Etelä-Karjala-2,7Keski-Suomi-3,7Pirkanmaa-4,4<strong>Pohjois</strong>-Karjala-4,5Kanta-Häme-5,3Keski-Pohjanmaa-6,7Kainuu-8,2Kymenlaakso-8,3<strong>Pohjois</strong>-Savo-12Satakunta-12,9-20 -15 -<strong>10</strong> -5 0 5 <strong>10</strong> 15 20Lähde: Tilastokeskus, majoitustilastotlkm160000140000120000<strong>10</strong>0000800006000040000200000LIITE 8Yöpymiset <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> majoitusliikkeissäkuukausittain tammikuu 2007 - heinäkuu 2011Yöpymiset <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> majoitusliikkeissäkuukausittain tammikuu 2007 - heinäkuu 2011tammihelmimaalishuhtitoukokesäheinäkuukausielosyyslokamarrasjouluLähde: Tilastokeskus2007 2008 2009 20<strong>10</strong> 2011*38


lkm30000Venäläisten yöpymiset <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong>majoitusliikkeissä kuukausittain tammikuu2007- heinäkuu 2011Venäläisten yöpymiset <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong>majoitusliikkeissä kuukausittain tammikuu2007- heinäkuu 2011LIITE 9250002000015000<strong>10</strong>00050000tammihelmimaalishuhtitoukokesäheinäkuukausielosyyslokamarrasjoulu2007 2008 2009 20<strong>10</strong> 2011*Lähde: Tilastokeskus140000120000<strong>10</strong>000080000600004000020000Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> majoitusliikkeissä kuukausittaintammikuu 2007 - heinäkuu 2011Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> majoitusliikkeissä kuukausittaintammikuu 2007 - heinäkuu 2011LIITE <strong>10</strong>0tammihelmimaalishuhtitoukokesäheinäkuukausielosyyslokamarrasjoulu2007 2008 2009 20<strong>10</strong> 2011*Lähde: Tilastokeskus39


<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton julkaisuluetteloSarja AA:1 Kunnallistalouden pitkän aikavälin kehitysnäkymistä<strong>Pohjois</strong>-Savossa,A:2 Varkauden seudun pohjoisosan seutukaava Varkaus,LeppävirtaA:3 Saimaan Vuoksi, Veneily javesimatkailu/LähtökohtaselvitysA:4 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> jätehuoltosuunnitelmaA:5 Koillis-Savo. Ulkoilureitistön yleissuunnitelmaA:6 Maakuntasuunnitelma 2017 - TavoitteetA:7 Koillis-<strong>Savon</strong> seutukaava. Ehdotus 14.6.1993.A:8 Lähetäänpäs käymään taululla. Satu Syrjälä: sosiaalityönsuuntautumisvaihtoehdon pro gradu-tutkielma,Tampereen yliopisto 1993A:9 Lineaarikiihdyttimen sijaintipaikkatutkimus<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> alueellaA:<strong>10</strong> <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> kalastusmatkailu 2000A:11 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> kehittämisohjelma 1995-1999A:12 Kyläkauppa muuttuu - Kyläkauppiaan oheislukemistoA:13 Kirkollisiin rakennuksiin ja alueisiin liittyvät uhkatekijät<strong>Pohjois</strong>-SavossaA:15 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> 6-ohjelma 1995-1999A:16 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> 5b-ohjelma 1995-1999A:17 Alueellinen kehittäminen yrittäjyyden ja omatoimisuudenedistäjänä SavossaA:18 Sisä-<strong>Savon</strong> seutukaava. Ehdotus 9.6.1997.A:19 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakuntasuunnitelma 2020A:20 Koillis-<strong>Savon</strong> seutukaavaA:21 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> kehittämisohjelma 1998-2000A:22 Varkauden seudun pohjoisosan seutukaavan muutos,LeppävirtaA:23 Korjataan yhdessä - <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> asuntokannankorjaustoiminnan edistä-mis-projektin loppuraporttiA:24 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> elintarvikealan kehittämisohjelmav. 2000-2006A:25 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> Maakuntakuvatutkimus 2000A:26 <strong>Pohjois</strong>-Savo vuonna 2000 – nykytilanne ja aiempienmaakuntasuunnitelmi-en tavoitteiden toteutuminenA:27 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> matkailustrategia 2001-2006A:28 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> hyvinvointiklusteri –TOIMINTAOHJELMA 2002-2006A:29 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> ICT-yritysten toimintaympäristöA:30 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakuntasuunnitelma v. 2020A:31 Sisä-<strong>Savon</strong> seutukaavaA:32 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> kulttuuriklusterin käynnistämisselvitysA:33 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakuntaohjelma 2003-2006A:34 PUHTAASTI PARASTA! <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> elintarvikealankehittämisohjelma 2003-20<strong>10</strong>A:35 Euroopan unionin laajentumisen taloudelliset vaikutuksetja sen tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet Suomenpk-yrityksilleA:36 Kuopion seudun maakuntakaavan rakennemallienvaikutuksetA:37 Kuopion seudun maakuntakaavan rakennemallienpalveluverkkoselvitysA:38 Kuopion seudun maakuntakaava – rakennevaihtoehtojenliikennejärjestelmät ja niiden vertailuA:39 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> tietoyhteiskuntastrategiaA:40 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> kulttuuriklusterin kehittämisohjelmaA:41 Kuopion seudun maakuntakaava, yhdistelmärakennemallin vaikutuksetA:42 Ylä-<strong>Savon</strong> seudun maakuntakaavaA:43 Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnanvahvuudeksiA:<strong>44</strong> Kuopion seudun maakuntakaavaA:45 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakuntasuunnitelma 2030A:46 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> kulttuuristrategiaA:47 Paikoillanne. Valmiina . . .A:48 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakuntaohjelma 2007-20<strong>10</strong>A:49 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> kaupallinen palv.verkko 2006.Maakuntakaavan palv.selvitysA:50 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> kaupallinen palv.verkko 2006. Kaupankeskuk. ja keh.mahd.A:51 Opetustoimen arviointityöryhmän loppuraporttiA:52 Leppävirran pohjoisosan VT5:n maakuntakaava.Ehdotus 28.5.2007.A:53 Sosiaali- ja terveyspalvelujen arviointiryhmänloppuraporttiA:54 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> matkailustrategia 2007-2013A:55 Energia- ja ympäristöteknologia (<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong>ja <strong>Savon</strong>ia-akk)A:56 Euroyritykset kasvuhakuisia ja yhteistyökykyisiäA:57 PSMK:n selvityksiä: MoottoriurheilualueetA:58 PSMK:n selvityksiä: Ampumarata-alueetA:59 Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma; Kehittämishankkeistauusia toimintatapoja <strong>Pohjois</strong>-SavoonA:60 Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavaA:61 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma.Liikennestrategia 2008A:62 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> tietohallintostrategiaA:63 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakuntasuunnitelma, maakuntastrategiaA:64 Hyvästä parhaaseen. Perusterveydenhuollon,erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujenarviointiryhmän loppuraporttiA:65 Opintietä ammattiin. Opetustoimen arviointiryhmänloppuraporttiA:66 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> kulttuuriympäristöselvitys, osa 2.A:67 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakuntakaava 2030.MaakuntakaavaselostusA:67 Elinkeinotoiminnan kehittäminen <strong>Pohjois</strong>-Savossa:Teema-arviointiA:68 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> kuntien sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelusetelikäytännöt 20<strong>10</strong>A:69 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakunnallinen turvallisuussuunnitelma2011-2015A:70 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> oppilaitoksista valmistuneidentyöllistymisestä ja alueellisesta sijoittumisesta(KESU-prosessin taustapaperi)A:71 Koulutustarjonnan tavoitteet – <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong>maakuntahallituksen esitys 20.6.2011A:72 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> EU-rahoitteiset tutkimus-, kehitys- jaoppimisympäristöt 2000-2011A:73 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> matkailustrategia 201540


Sarja BB:1 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> Liiton kuntain<strong>liitto</strong>suunnitelma 1991-95,toimin tasuunnitelma 1991 ja talousarvio 1991B:2 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> Liiton kuntain<strong>liitto</strong>suunnitelma 1992-96,toimin tasuunnitelma 1992 ja talousarvio 1992B:3 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> toimipaikkarekisteri 1991B:4 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> lähiajan kehitysnäkymät 1991B:5 Maakunnallisen kehittämisrahan seurantaraporttivuosilta 1989-91B:6 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> Liiton toimintakertomus vuodelta 1991B:7 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> Liiton kuntain<strong>liitto</strong>suunnitelma 1993-97,toimin tasuunnitelma 1993 ja talousarvio 1993B:8 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> toimipaikkarekisteri 1992B:9 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> Liiton toimintakertomus vuodelta 1992B:<strong>10</strong> Maakuntien ja kuntien muuttuva asemaeurooppa laisessa yh teydessä - vaikutuk sia<strong>Pohjois</strong>-SavoonB:11 Kuntayhtymäsuunnitelma 1994-98, toimintasuunni telma1994 ja talousarvio 1994B:12 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> toimipaikkarekisteri 1993B:13 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintakertomus vuodelta 1993B:14 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton kuntayhtymäsuunnitelma1995-1999, toi min tasuunnitelma 1995 ja talousarvio1995B:15 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> toimipaikkarekisteri 1994B:16 <strong>Savon</strong> Liiton toimintakertomus vuodelta 1994B:17 <strong>Savon</strong> Liiton kuntayhtymäsuunnitelma 1996-2000,toimintasuunnitelma 1996 ja talousarvio 1996B:18 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> toimipaikkarekisteri 1995B:19 <strong>Savon</strong> Liiton toimintakertomus vuodelta 1995B:20<strong>Savon</strong> Liiton toimintasuunnitelma 1997, talousarvio 1997ja talous suunnitelma 1997-1999B:21 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> toimipaikkarekisteri 1996B:22 <strong>Savon</strong> Liiton toimintakertomus vuodelta 1996B:23 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1996,B:24 Maakuntarahan seurantaraportti 1994B:25 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1995B:26 Maakunnallisen kehittämisrahaston seurantaraporttivuosilta 1989-1995B:27 <strong>Savon</strong> Liiton toimintasuunnitelma 1998,taloussuunnitelma 1998-2000, talousarvio 1998B:28 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> toimipaikkarekisteri 1997B:29 <strong>Savon</strong> Liiton toimintakertomus vuodelta 1997B:30 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1997B:31 Toiminta- ja taloussuunnitelmia 1999-2001 sekätalousarvio 1999B:32 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> kehitykseen vaikuttavat sektoripolitiikat jaaluekehityspolitiikka sekä alueen taloussosiaalinen tilaB:33 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> toimipaikkarekisteri 1998B:34 <strong>Savon</strong> Liiton toimintakertomus vuodelta 1998B:35 Työvoimatarpeen ja ammatillisen koulutuksenkohtaaminen <strong>Pohjois</strong>-Savossa 1998-1999, Faktat javisiot -loppuraporttiB:36 Osaaminen ja koulutustarve <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> yrityksissäja toimipaikoissaB:37 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1998B:38 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2000 sekätaloussuun nitelma 2001 - 2002B:39 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> toimipaikkarekisteri 1999B:40 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintakertomus vuodelta 1999B:41 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> väliaikainen ammattikorkeakoulu –kokeilusta vakinaiseksi ammattikorkeakouluksiB:42 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1999B:43 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintasuunnitelma 2001 sekätalousarvion 2001 puitteetB:<strong>44</strong> <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> toimipaikkarekisteri 2000B:45 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintakertomus vuodelta 2000B:46 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 2000B:47 Maakunnallisen kehittämisrahaston seurantaraporttivuosilta 1996-2000B:48 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio2002 sekä taloussuunnitelma 2003-2004B:49 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintakertomus vuodelta 2001B:50 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 2001B:51 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> toimipaikkarekisteri 2001B:52 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio2003 sekä taloussuunnitelma 2004-2005B:53 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintakertomus vuodelta 2002B:54 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio2004 sekä taloussuunnitelma 2005-2006B:55 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintakertomus vuodelta 2003B:56 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio2005 sekä taloussuunnitelma 2006-2007B:57 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintakertomus vuodelta 2004B:58 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio2006 sekä taloussuunnitelma 2007-2008B:59 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaTOTSU 2006-2007B:60 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintakertomus vuodelta 2005B:61 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio2007 sekä taloussuunnitelma 2008-2009B:62 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakuntaohjelman toteuttamissuunn.TOTSU 2007-2008B:63 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintakertomus vuodelta 2006B:64 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio2008 sekä taloussuunnitelma 2009-20<strong>10</strong>B:65 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaTOTSU 2008-2009B:66 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintakertomus vuodelta 2007B:67 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio2009 sekä taloussuunnitelma 20<strong>10</strong> - 2011B:68 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakuntasuunnitelman toteuttamissuunnitelmaTOTSU 2009-20<strong>10</strong>B:69 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakuntasuunnitelman 2030seurantaraportti syksy 2008B:70 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintakertomus vuodelta 2008B:71 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio20<strong>10</strong> sekä taloussuunnitelma 2011-2012B:72 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakuntaohjelman toteuttamissuunn.TOTSU 20<strong>10</strong>-2011B:73 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintakertomus vuodelta 2009B:74 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakuntaohjelman toteuttamissuunn.2011-2012B:75 Maakuntaohjelman ympäristöselostusB:76 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio2011 sekä taloussuunnitelma 2012-2013B:77 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaTOTSU 2011-2012B:78 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintakertomus vuodelta 20<strong>10</strong>B:79 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio2012 sekä taloussuunnitelma 2013-2014B:80 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaTOTSU 2012-2015ISBN 978-952-5759-56-3ISSN 1797-<strong>44</strong>02ISBN 978-952-5759-57-0 <strong>pdf</strong>41


A:73

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!