ITALIA! -ohjelmalehti - West Coast Kokkola Opera

kokkolaopera.com

ITALIA! -ohjelmalehti - West Coast Kokkola Opera

2

Arvoisat oopperavieraat / Ärade operagäster

W

est Coast Kokkola Opera on lyhyessä ajassa lunastanut

paikkansa maamme yhtenä uutena merkittävänä musiikkielämysten

tuottajana. Menestyksestä todistaa jo

tänä vuonna myönnetty taiteen valtionpalkinto. Alusta alkaen Kokkola

Oopperassa laadun varmistajana on ollut erityisen sitoutunut

taiteellinen johto, joka saa jokaisen produktion ylittämään odotukset.

Kokkola Ooppera on myös avannut monille, erityisesti länsisuomalaisille

lahjakkaille muusikoille, uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia.

Perustellusti voidaankin jo tässä vaiheessa todeta, että

oopperayhdistyksen käynnistymisen jälkeen Pohjanmaan alueelta

löytyy lähes kaikki musiikin ilmentymismuodot.

Korkea musiikillinen taso ei kuitenkaan yksin riitä toiminnan kehittämiseen,

vaan tarvitaan myös uskollisia rahoittajia ja tukijoita.

Tästä tuesta haluan jälleen esittää ystävillemme suurenmoiset kiitokset.

Lopuksi on kuitenkin todettava, että paraskaan taide-esitys

ei ole täydellinen ilman innostunutta yleisöä. Näenkin alueemme

suuren yleisön herättämisen lähivuosien suurimmaksi haasteeksi.

Huolimatta siitä, että oopperataidetta pidetään kenties vaativimpana

musiikkilajina, uskon, että oopperakin tulee avautumaan meille

länsisuomalaisille kuulijoille, kun se tuodaan näin lähelle. Onhan

täällä niin syvälliset musiikkiperinteet.

Tämän kesän italialainen Offerere-ooppera esitetään neljänä iltana

elokuun alussa. Tällä kertaa ooppera esitetään Kokkolan kirkossa.

Kirkko valittiin esityspaikaksi, koska kirkko on keskeisellä

paikalla ja oopperan luonne sopii hyvin kirkkomiljööseen.

Toivon kaikille tämän kesän oopperavieraille nautinnollisia musiikkielämyksiä.

W

est Coast Kokkola Opera har under en kort tid skapat sig

ett namn som ett av vårt lands mest betydelsefulla producenter

av musikupplevelser, vilket bevisas av vi redan

i år beviljades konstens statpris. Kokkola Operas kvalitet har sedan

starten säkrats av en väldigt hängiven konstnärlig ledning, som får

varje produktion att överstiga förväntningarna. Kokkola Opera har

även öppnat upp nya dimensioner och möjligheter åt många, speciellt

västfi nländska talangfulla musiker. Det är redan i det här skedet motiverat

att konstatera att det efter grundandet av operaföreningen nu

kan hittas musik i så gott som alla dess uttrycksformer i Österbotten.

Den höga musikaliska standarden är inte ensamt tillräckligt för att

utveckla aktiviteterna, det behövs även trogna fi nansiärer och stödjare.

För det här stödet vill jag än en gång uttrycka ett stort tack till våra

vänner. Till slut måste vi ändå konstatera att även den bästa föreställningen

inte är perfekt utan en entusiastisk publik. Jag ser därmed

väckandet av en stor publik på detta område som de kommande årens

största utmaning.

Oberoende av om operakonsten ses som en mer krävande musikgenre,

tror jag att även operan kommer att öppna upp för oss västfi

nländska åhörare då den tas så nära oss. Här fi nns trots allt starka

musiktraditioner.

Denna sommars italienska Offerere-opera uppförs under fyra

kvällar i början av augusti. Denna gång uppförs operan i Karleby

kyrka. Kyrkan valdes som skådeplats, då den ligger centralt och då

operans karaktär passar bra till kyrkomiljö.

Jag önskar alla sommarens operagäster njutningsfulla musikupplevelser.

Matti Sundberg,

puheenjohtaja / ordförande

okkolan kaupungin puolesta haluan ilmaista ilon ja kunnioituksen,

jota Kokkola Operaa kohtaan tunnemme. Olemme

ylpeitä niistä saavutuksista, joita Kokkola Opera on tähän

asti tehnyt - Figaron häistä ja Lepakosta - ja siitä, että uusi produktio

on tullut yleisön nautittavaksi. Nuo kaksi edellistä ovat olleet nimeltäänkin

suuren yleisön jo ennalta tuntemia, mutta itse esitys ennen

näkemätön ja myönteisiä yllätyksiä tarjoavaa. Nyt Kokkola Opera on

tehnyt esityksen, joka ei suurelle yleisölle ole entuudestaan tuttu. Me

luotamme osaaviin tekijöihin, heidän kykyynsä valita ja valmistaa

esityskuntoon teos, joka antaa unohtumattoman taide-elämyksen ja

jotain uutta - niin vanhasta oopperasta kuin onkin kyse.

Kokkola Opera tulee taas tekemään sen. Ooppera on pakko nähdä!

Tulkaa ja tuokaa vieraannekin.

K

P

å Karleby stads vägnar vill jag uttrycka vår glädje och uppskattning

över Karleby Opera. Vi är stolta över det som Karleby

Operas hittills åstadkommit - Figaros bröllop och Läderlappen

- och nu den nya produktion vi snart får njuta av. De två

tidigare var operor med namn som redan tidigare varit välkända för

den stora publiken, men med bokstavligen aldrig förut skådade föreställningar

som verkligen bjöd på positiva överraskningar. Nu har

Karleby Opera valt ett mycket gammalt verk som inte är lika bekant

för den stora allmänheten, men vi litar på de erfarna och kunniga

medverkande och ser fram emot en ny högklassig produktion som

bjuder publiken på oförglömliga konstupplevelser.

Karleby Opera har mycket att ge. Operan bara måste ses. Ta med

era gäster också!

Antti Isotalus

kaupunginjohtaja / stadsdirekktör

West Coast Kokkola Opera

Tiedotuslehti / informationsblad

Kokkolan Oopperayhdistys ry/Karleby Operaförening rf

FESTIVAALILEHDEN TOIMITUS

FESTIVALBLADETS REDAKTION

Toimituksessa

I redaktionen

Anu Komsi, Annika Mylläri,

Juha Mustanoja,Sakari Oramo,

Janne Högbacka, Miia Aalto

Taitto

Ombrytning

Juha Penttilä / Unik Design

Kansi ja grafi ikka

Omslag och grafi k

Juha Mustanoja

Paino

Art Print Oy

Tiedustelu / information

info@kokkolaopera.com

www.kokkolaopera.com


Ohjelma Italian

Program

viikko

Italienska

veckan

OHEISOHJELMISTOA

PROGRAM UTÖVER

Päivittäin – Dagligen

11.00 Kuvataidekävely raatihuoneelta

(maanantai-perjantai) – Konstvandring från

rådhuset (måndag-fredag)

11.30 Lehdistötilaisuus ja akkreditointi Festival

Centerissä Raatihuoneella – Press-info och

ackreditering i Festival Center vid Rådhuset

12.30 Musiikkia torilla tai kävelykadulla; festivaalin

taiteilijat esiintyvät – Musik på torget

eller gågatan; festivalens konstnärer uppträder

14.00 Opastettu Vanhan kaupungin kävely

Raatihuoneelta (3€) – Guidad rundvandring i

Gamla stan från Rådhuset (3€)

Festival Center

Kokkolan Oopperakesä 2008 Festival

Center avoinna päivittäin klo 11-19

Raatihuoneella. Tule tutustumaan

festivaaliohjelmaan ja pukunäyttelyymme!

Karleby operasommar 2008 Festival Center

öppet dagligen kl 11-19 vid Rådhuset.

Kom och bekanta dig med festivalprogrammet

och vår kostymutställning!

Komsin Koloratuurikoulu

– Komsis Koloraturskola

Oletko aina haaveillut yksinlaulutunneista?

Tule Kauppatorille laulamaan yhdessä vaccaita

Anu Komsin opastuksella. Takuulla hauskaa!

(Vaccai-laulukoulu löytyy mm. Kokkolan

kirjastosta.) Tiistaina 5.8. ja keskiviikkona 6.8.

klo 12.30

Har du alltid drömt om solosångslektioner?

Kom till salutorget och sjung vaccai under

ledning av Anu Komsi. Garanterat roligt!

(Vaccai sångskola hittas bl.a. på Karleby stadsbibliotek.)

Tisdag 5.8. och onsdag 6.8. kl 12.30

Lippupaketit - Biljettpaket

SUPERLIPPU: Koko viikon edullinen

festivaalipassi vain 100€. Pääset kaikkiin

tapahtumiin kerran.

GROSSO: Offerere + Pierrot + Opera gala 85€

GRANDE: Offerere + konsertti 65€-75€

Soita 0400 329 425

tai sales@kokkolaopera.com

SUPERBILJETT: Förmånligt festivalpass för

hela veckan endast 100€. Du kan gå på alla

evenemang en gång.

GROSSO: Offerere + Pierrot + Opera Gala 85€

GRANDE: Offerere + konsert 65€-75€

Ring 0400 329 425

eller sales@kokkolaopera.com

Kokkolan Oopperakesä – Karleby Operasommar 2008

OFFERERE – Ensi-ilta / Premiär La/Lö 2. 8. klo/kl 19

Ooppera / OperaKokkolan kirkko / Gamlakarleby kyrka ...........................................45/55€

Giacomo Carissimi: Jephta & Giacomo Puccini: Suor Angelica

solistit/solister Anu Komsi, Robert McLoud, Mikael Bellini, Annika Mylläri, Hilary Summers

ohjaus/regi Juha Mustanoja & Anu Komsi

kapellimestarit/dirigenter Sakari Oramo, Aapo Häkkinen

pukusuunnittelu/dräktdesign Tuomas Lampinen

Kokkola Opera Philharmonic – Kokkola Opera Baroque – Kokkola Opera Chorus

RAGAZZI Su/Sö 3. 8. klo/kl 17

Barokkikonsertti / Barockkonsert – Raatihuone/Rådhuset .................................................. 20€

”Hypnoottisia italialaisen musiikin aarteita” – “Hypnotiska skatter ur den italienska

musiken”; mm./bl.a. Monteverdi

solistit/solister Hilary Summers, Hannu Ilmolahti, Robert McLoud,

Mikael Bellini, Anna-Maaria Oramo

NAPOLI Su/Sö 3. 8. klo/kl 21

Hyväntekeväisyyskonsertti/Välgörenhetskonsert – Kaarlelan kirkko/Karleby Sockenkyrka.... 15€

Messiaen: lauluja/sånger, kamarimusiikkia/kammarmusik

Napolilaisia kirkkolauluja/Kyrkosånger från Neapel: solistit/solister Sakari Oramo,

Anu Komsi, Leena Liimatainen, Jeni Packalen, Lasse Penttinen, Taavi Oramo,

Tina Brännkärr, Pia Värri, Tea Polso

RAGAZZI Ma/Må 4. 8. klo/kl 19

Barokkikonsertti / Barockkonsert – Raatihuone/Rådhuset................................................... 20€

OFFERERE Ti/Ti 5. 8. klo/kl 19

Ooppera / OperaKokkolan kirkko / Gamlakarleby kyrka ...........................................45/55€

PIERROT & PAGANINI Ke/On 6. 8.klo/kl 19

Kamarimusiikkikonsertti / Kammarmusikkonsert – Snellman-sali / Snellmanssalen ......... 25€

Schönberg (Pierrot Lunaire), Paganini, Respighi, Battistelli

solistit/solister Anu Komsi, Sakari Oramo, Kaija Saarikettu,

Noora-Kaisa Salo-Peltokoski, Albert Stupak, Pia Värri

OFFERERE To/To 7. 8. klo/kl 19

Ooppera / OperaKokkolan kirkko / Gamlakarleby kyrka............................................45/55€

OPERA GALA Pe/Fr 8. 8. klo/kl 19

Italialaisia oopperahittejä / Italienska operahits – Snellman-sali / Snellmanssalen............ 30€

Tähtisolisteja/Stjärnsolister, Kokkola Opera Chorus,

Kokkola Opera Philharmonic, Sakari Oramo

OFFERERE La/Lö 9. 8. klo/kl 19

Ooppera / OperaKokkolan kirkko / Gamlakarleby kyrka............................................45/55€

3


4

Hyvä kesäfestivaaliyleisömme,

Bästa sommarfestivalspublik,

K

okkolan Oopperakesä kutsuu musiikin-ja oopperanrakastajat

nyt kolmatta kertaa herkkujen ääreen; tänä kesänä emme

niinkään koettele yleisön nauruhermoja, vaan koetukselle

joutuvat kuulijan ja katsojan tunteet syvältä sielujen sopukoista.

Oopperakesän pääteoksemme “Offerere” koostuu kahdesta, täysin

erillisestä teoksesta; Giocomo Carissimin (1605-1674) “Jephta”-oratoriosta,

jota alkuoopperaksikin kutsutaan, ja Giocomo Puccinin

(1858-1924) oopperasta “Suor Angelica”. Molemmat teokset ovat

syntyaikanaan saaneet kuulijoissa aikaan hämmennystä. Jephta

raastavan, dissonansseja vilistävän loppukuorokohtauksen takia;

aikalaiskuvaukset ovat täynnä ihmetystä kuinka jokin musiikki voi

olla niin kaunista että tuntee Jumalan läsnäolon.

Toisaalta taas Puccinin, 1900-luvun kenties merkittävimmän oopperasäveltäjän

pienoisooppera “Suor Angelica”, jonka Puccini alunperin

sijoitti triptyykkinsä, kolmesta lyhyehköstä oopperasta koostuvan

“Il trittico” oopperatrilogian (kantaesitys v. 1918 New Yorkin

Metropolitanissa) keskimmäiseksi teokseksi, hämmensi kuulijoitaan

täysin erilaisella tyylillä, mitä sitä ennen hänen oopperoissaan oli

totuttu kuulemaan. “Suor Angelica” ei mässäile suurilla tehoilla, ei

ainoallakaan miesäänelle- lue sankaritenorille!- kirjoitetulla roolilla,

vaan lavan täyttävät kokonaan naiset, sopraanot ja altot. Ainoastaan

teoksen lopussa on lyhyessä Ave Maria-rukouksessa kuoroon

kirjoitettu myös miesäänet. Teoksen libretto on vuonna 1918 käsitellyt

arkaa aihetta: avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, katolisen

kirkon syntikäsitystä, armon olemusta ja anteeksiantoa. Yleisön ei

ole ollut helppoa vastaanottaa luostarin sisäisestä kriisistä kertovaa

oopperaa varsinkin kun Puccinin sävellystyyli juuri tässä teoksessä

ei sekään ollut mitään “helppoa”, vaan sisältää monia radikaaleja

ratkaisuja harmonian ja muodon suhteen. Myös sitaatit italialaiseen,

monta sataa vuotta vanhaan kirkkomusiikkiin ovat musiikissa hetkittäin

havaittavissa. Lopputulos on kuitenkin mestarillinen, “Suor

Angelican” sydäntäriipaiseva rakkaus lapseensa kuuluu sointikylvyssä

pakahduttavana. Orkesterilla on myös yksi huumaavimmista

välisoitoista, mitä itse olen koskaan oopperoissa kuullut. Ihmettelen,

jos ei kuulijalla tule tippa silmään viimeistään illan puolessa välissä,

niin tunteita pintaan nostattavaa on illan musiikki. Se on myös yksi

tärkeimmistä syistä, miksi olen yhdistänyt nämä teokset toisiinsa.

Ajallinen silta Carissimin ja Puccinin musiikin välillä on lähemmäs

kolme sataa vuotta, mutta molempien teosten teemat armo, rakkaus,

lohdutus, anteeksianto sekä musiikissa että tekstissä ovat ajattomia.

Yleisön, niin vanhojen kuin nuortenkin, on helppo eläytyä esitykseen.

Kokkolan Oopperakesä on tänä vuonna aito kaupunkifestivaali,

kaikki tapahtumat sijoittuvat keskelle kaupunkia. Neljän “Offerere”

oopperaillan lisäksi tarjoamme huippuelämyksiä neljän hyvin erilaisen

konserttikokonaisuuden parissa.

“Ragazzi” barokkikonsertissa Raatihuoneella 3.8. & 4.8., pääsevät

ääneen sitten miehetkin, nunnat saavat silloin levätä! Barokkitähdet

esittävät kohtauksia Monteverdin ja Händelin oopperoista.

“Napoli” kirkkokonsertissa sunnuntain 3.8. myöhäisillassa Kaarlelan

kirkossa esitämme Napolilaista kirkkomusiikkia: Leonardo

Leon (1694-1744) Motetteja, ranskalaisen mestarin Olivier Messiaenin

(1908-1992) (jonka syntymästä tänä vuonna tulee kuluneeksi

sata vuotta) varhaista kamarimusiikkituotantoa, Johannes Brahmsin

hengellisiä lauluja ja Max Bruchin kamarimusiikkia.

“Pierrot & Paganini” konsertti-illassa 6.8. Snellman-salilla hyppäämme

Niccolo Paganinin (1782-1840) ja Ottorino Respighin (1879-

1936) viulumusiikin pyörteisiin . “Opera Incerta” eli suomennettuna


“Epävarma Teos” on taas yhden tämän hetken tunnetuimman italialaisen

nykysäveltäjän Giorgio Battistellin (s. 1953-) luomus, jonka

haluan tarjota ironisen nimensäkin puolesta kirpeäksi maistiaiseksi

nykypäivämme Italiasta. Kulttiteos “Pierrot Lunaire” eli Kuuhullun

Pierrotin tarinoita, Arnold Schönbergin (1874-1951) mestariteos

vuodelta 1912, on seikkailu Commedia dell Arten maailmaan, 21

laulua , jossa matkataan Bergamoon ja takaisin...pienoisoopperaa

avantgarden keinoin!

“Oopperagaalassa” 8.8. esitämme sitten ne suuren maailman oopperahitit,

jota kaikki haluavat aina kuulla: Verdi, Puccini, Donizetti,

Bellini kultaavat elokuun illan länsirannikolla..... kuulija saa taipua

K

arleby Sommaropera bjuder musik- och operaälskare nu för

tredje gången på godsaker; denna sommar påfrestas inte

skrattmusklerna utan på prövning hamnar nu åhörarens och

åskådarens djupaste känslor från själens knutar. Vår Operasommars

huvudverk ”Offerere” består av två enskilda verk; Giocomo Carissimis(1605-1674)

”Jephta”-oratorium, som även kallas öppningsopera

och Giocomo Puccinis(1858-1924) opera ”Suor Angelica”. Båda verken

skapade under sin uppkomsttid förvirring bland åhörarna. Jephta

för sina plågande dissonanser och ilande slutscen; de samtida skildringarna

är fulla av förundran över hur musik kan vara så vackert att

Guds närvaro kan kännas.

Puccinis, 1900-talets kanske mest betydande operakompositörs,

mini-opera ”Suor Angelica”, som Puccini först placerade i sin triptyk

operatrilogin ”Il trittico”(premiär 1918, Metropolitan, New York)

som den mellersta operan, förbryllade åhörarna igen med sin helt nya

stil som inte hörts i hans operor tidigare. ”Suor Angelica” mässar inte

med hårda effekter, inte en enda roll är skriven för mansröst – läs

hjältetenor. Istället fylls scenen helt av kvinnor, sopraner och alter.

Först i den korta Ave Maria-bönen i slutet av verket är det skrivet

mansstämmor i kördelen. Librettot från 1918 behandlar känsliga ämnen

för den tiden: ett utomäktenskapligt barn, den katolska kyrkans

uppfattning av synd, nådens varande och förlåtelse. Publiken hade

inte lätt att ta emot operan om klostrets inre kris, speciellt inte då

Puccinis komposititonsstil i detta verk heller var något ”enkelt”´ utan

radikalt i fråga om harmonier och form. Man kan stundvis även skönja

referenser till den fl era hundra år gamla italienska kyrkomusiken.

Resultatet är ändå mästerligt, ”Suor Angelicas” innerliga kärlek till

sitt barn är beklämmande i allt myller av instrument. Orkestern har

också en av de mest förtrollande mellanspel jag någonsin hört i opera.

Jag är förundrad om lyssnaren inte får en tår i ögonvrån senast då

halva kvällen gått, så rörande är kvällens musik. Det är också en av

de största orsakerna till att jag kombinerat dessa verk. Tidsspannet

mellan Carissimis och Puccinis musik är närmare 300 år, men båda

verkens teman nåd, kärlek, tröst, är både i musik och text tidlösa.

Gammal som ung publik har lätt att leva sig in i föreställningen.

Karleby Sommaropera är i år en riktig stadsfestival, alla evene-

takakenoon ja ainoastaan nauttia!

Lausun kiitokseni kaikille suurenmoisille taiteilijoille, jotka

olemme tänä kesänä Kokkolaan saaneet!

Te ihana yleisömme, antautukaatte taiteen ihmeitä tekevän energian

vietäväksi!

Sydämellisesti tervetuloa! Benvenuti!

Anu Komsi

Kokkolan Oopperakesän Taiteellinen Johtaja

“Suor Angelica” ei mässäile suurilla tehoilla,

ei ainoallakaan miesäänelle- lue sankaritenorille!-

kirjoitetulla roolilla, vaan lavan täyttävät

kokonaan naiset, sopraanot ja altot.”

”Suor Angelica” mässar inte med hårda effekter,

inte en enda roll är skriven för mansröst – läs

hjältetenor. Istället fylls scenen helt av kvinnor,

sopraner och alter.”

mang hålls i centrum. Förutom fyra ”Offerere”-kvällar bjuder vi på

toppenupplevelser genom fyra väldigt olika konserthelheter.

I barockkonserten ”Ragazzi” vid Rådhuset 3.8. & 4.8. får även

männen ta ton, då får nunnorna vila! Barockstjärnorna framför

scener ur Monteverdis och Händels operor.

Kyrkokonserten ”Neapel” under söndagskvällen den 3.8. i Karleby

sockenkyrka bjuder på kyrkomusik från Neapel: Leonardo

Leos(1694-1744 )motetter, den franska mästaren och hundraårsjubilaren

Olivier Messiaens (1908-1992) tidigare kammarmusikproduktioner,

Johannes Brahms andliga sånger och Max Bruchs kammarmusik.

“Pierrot & Paganini” -konsertkvällen hålls 6.8. i Snellmanssalen,

där vi kastar oss in i Niccolo Paganinis (1782-1840) och Ottorino

Respighis (1879-1936) violinmusiks virvlar. “Opera Incerta”, “det

osäkra verket”, är den mest kända nutida italienska kompositören

Giorgio Battistellis (f. 1953-) verk, som även genom det ironiska

namn vill ge ett smakprov på dagens Italien. Kultverket “Pierrot

Lunaire” dvs. Arnold Schönbergs mästerverk från 1912 om den mångalne

Pierrots historier är ett äventyr in i Commedia dell Artes värld

med sina 21 sånger, med vilka vi reser till Bergamo och tillbaka... en

minopera i Avant garde-anda!

På “Operagalan” 8.8. framför vi sedan den stora världens operahits

som alla alltid vill höra: Verdi, Puccini, Donizetti, Bellini hörs

i augustikvällen på västkusten... åhöraren får luta sig tillbaka och

bara njuta!

Jag vill framföra mitt tack åt alla storartade artister som vi fått

till Karleby i sommar!

Ni, vår underbara publik, ge er hän åt konstens energi som kan

göra under!

Hjärtligt välkomna! Benvenuti!

Anu Komsi

Karleby Operasommars Konstnärliga Ledare

5


6

Anna-Maaria Oramo

Sanat ovat sointujen rakastajattaria

Orden är klangens älskarinnor

R

agazzi-konsertti esittelee vallattomien laulajiemme lisäksi

myös kaksi keskeistä barokin säveltäjää, Claudio Monteverdin

(1567–1643) ja Georg Friedrich Händelin (1685– R

agazzi-konserten bjuder på, förutom våra fantastiska sångare,

två centrala barockkompositörer, Claudio Monteverdi

(1567–1643) och Georg Friedrich Händel (1685–1759).

1759). Barokin aikakauden ääripäitä edustaville säveltäjille on yh- Dessa kompositörer, som representerar det extrema i barocken,

teistä läheinen suhde vokaalimusiikkiin ja oopperaan sekä rakkaus har relationen till vokalmusik och opera samt kärleken tilll his-

historiallisiin aiheisiin. Jos Monteverdi oli uranuurtaja ja musiikin toriska ämnen gemensamt. Om Monteverdi var banbrytande och

vallankumouksellinen, sata vuotta myöhemmin Händel ammensi jo revolutionerande inom musiken, kunde Händel hundra år senare

olemassa olevasta perinteestä sitä jalostaen ja uudistaen.

utnyttja de redan existerande traditionerna samt förfi na och förnya

”Sanat ovat sointujen rakastajattaria”, sanoi Monteverdi kuului- dem.

sassa kirjeessään. Tämä tyylikäs ja suorapuheinen lausahdus kiteyt- ”Orden är klangens älskarinnor”, sade Monteverdi i sitt berömda

tää koko 1600-luvun alun vokaalimusiikin ominaispiirteet – Monte- brev. Detta eleganta och rättframma uttalande sammanfattar vokalverdin

taiteessa sanat elävöittävät harmonian, sanojen painotus sekä musikens särdrag under hela 1600-talets början – I Monteverdis

niiden sisältämä tunnelataus ovat musiikin herra ja muusa. Kahdek- konst ger orden liv. Harmonierna, ordens betoning och känsloladdsannen

madrigaalikirjansa, Sodan ja rakkauden lauluja (Madrigali ningen de innehåller är musikens herre och musa. I hans åttonde

Guerrieri et amorosi, 1638), esipuheessa säveltäjä muotoilee platoni- madrigalboks, Krigets och kärlekens sångers (Madrigaali Guerreri

laisittain ihmisen tunnemaailman

et amorosi, 1638), förord skapar

vastineiksi kolme musiikillista

kompositören platoniskt tre sub-

ilmaisutapaa eli affektia, ”kiihstitut

för människans känslolivs

tynyt (concitato)”, ”kohtuulli-

uttryck, dvs. affekter, ”upphetnen

(temperato)” ja ”rauhallinen

sad (concitato)”, ”måttlig (tem-

(molle)”. Kaikki affektit ovat

läsnä soolomadrigaalissa ”Io che

nell´otio naqui”, jossa kertoja kuvailee

mm. laiskuuden autuutta,

“tunnetilojen suorasukainen

ilmaisu puhuttelee myös tuntevaa

ja kokevaa nykyihmistä.”

perato)” och ”rofylld (molle)”.

Alla affekter är närvarande i

solomadrigalen ”Io che nell´otio

naqui”, där berättaren beskriver

rakastumisen tuskaista ihanuutta

bl.a. lathetens salighet, föräls-

ja keisari Ferdinand III: n voitokkaita

sotaretkiä. Motetti ”Laudate

Dominum” on upea esimerkki

Monteverdin laajasta kirkkomu-

“Känslotillståndens rakhet

tilltalar även den kännande och

upplevande människan av idag”

kelsens plågsamma härlighet och

kejsar Ferdinand III:s triumfrika

krigsfärder. Motetten ”Laudate

Dominum” är ett perfekt exempel

siikkituotannosta, joka syntyi

på Monteverdis rika produktion

venetsialaisen kulttuurin vielä

inom kyrkomusiken, som föd-

kukoistaessa ja säveltäjän toimides

då den venetsianska kulturen

essa Pyhän Markuksen basilikan

fortfarande blomstrade och då

musiikinjohtajana.

kompositören fungerade som mu-

Monteverdin viimeisten vuosien oopperat, antiikin historiallisissikchef för st. Markus basilika.

ta tapahtumista ja mytologioista aiheensa saaneet Poppean kruunaus Monteverdis sista operor Poppeas kröning (l´Incoronazione di

(l´Incoronazione di Poppea,1642) ja Odysseuksen kotiinpaluu (Il ri- Poppea,1642) och Odysseus hemkomst (Il ritorno d´Ulisse in patria,

torno d´Ulisse in patria, 1640) ovat inhimillisen elämän tutkielmina 1640) har fått sina handlingar från antikens historiska händelser och

ajankohtaisuudessaan hämmästyttäviä: tunnetilojen suorasukainen mytologi och är i sina mänskliga utforskanden förbluffande i hur

ilmaisu puhuttelee myös tuntevaa ja kokevaa nykyihmistä. Poppean aktuella de är. Känslotillståndens rakhet tilltalar även den kännande

kruunauksesta kuullaan fi losofi Senecan monologi ”Le porpore re- och upplevande människan av idag. I Poppeas kröning hörs fi losogali”

sekä Senecan ja Merkurius-jumalan duetto ”Solitudine amata”, fen Senecas monolg ”Le porpore regali” samt Senescas och guden

kohtaaminen, jossa jumalhahmo kertoo Senecalle tämän lähestyväs- Merkurius duett ”Solitudine amata”, ett möte där guden berättar åt

tä kuolemasta ja lupautuu hänen taivaalliseksi oppaakseen. Ooppe- Seneca om hans stundande död och samtidigt lovar guida honom i

ran loppukohtaus ”Pur ti miro” on kahden rakastavaisen, Rooman himmelriket. Operans sluscen, ”Pur ti miro” är en kärlekscen mellan

keisari Neron ja tämän toisen vaimon, Poppean, välinen lempeä den romerske kejsaren Nero och hans andra fru, Poppea. Odysseus

rakkauskohtaus. Odysseuksen kotiinpaluusta kuullaan Penelopen hemfärd får vi höra om i Penelopes rörande klagoscen ”Di misera

koskettava valituskohtaus ”Di misera regina”, jossa Penelope yksi- regina”, där Penelope längtar efter Odysseus i all sin ensamhet.

näisenä ikävöi miestään Odysseusta.

Tyskfödda Georg Friedrich Händel ses som en av högbarockens

Saksalaissyntyistä Georg Friedrich Händeliä pidetään yhtenä största kompositörer. Händel föddes i Halle och studerade först i

täysbarokin suurista säveltäjistä. Händel syntyi Hallessa ja opiskeli Hamburg, varefter i olika delar av Italien där han anammade de ny-

ensin Hampurissa sekä myöhemmin eri puolilla Italiaa, jossa hän aste kompositionsstilarna och framför allt konsten göra opera. Den

omaksui uusimmat sävellysmuodit ja ennen kaikkea oopperan te- största delen av sin karriär verkade Händel ändå i London, där en

kemisen taidon. Suurimman osan urastaan Händel kuitenkin toimi traditionsrik musikteaterkultur blomstrade. För att gynna den ita-

Lontoossa, jossa kukoisti rikas ja perinteikäs musiikkiteatterikultliienska operakonsten grundades i London The Royal Academy of

tuuri. Italialaisen oopperataiteen edistämiseksi Lontoossa perustet- Music, dit Händel bjöd in Englands bästa musiker och italienska

tiin The Royal Academy of Music, oopperaseurue, jonka riveihin stjärnsolister. Som Royal Academys produktioner uruppfördes bl.a.

Händel kutsui parhaat englantilaiset muusikot ja italialaiset tähtiso- operorna Julius Caesar (Giulio Cesare 1719) och Orlando (1732). Ur

listit. The Royal Academyn produktioina kantaesitettiin mm. ooppe- Orlando får vi höra för titelrollen skrivna galenskapsscenen ”Ah!

rat Julius Caesar (Giulio Cesare 1719) ja Orlando (1732). Orlandosta stigi e larve” och ur Julius Caesar den vackra duetten Sonnata a

kuulemme nimiroolille kirjoitetun hulluuskohtauksen ”Ah! stigi e

larve” ja Julius Caesarista hienon dueton ”Sonnata a lagrimar” Cornelialle

ja Sestolle.

lagrimar” åt Cornelia och Sesto.


Kapellimestarit - Dirigenter .........Aapo Häkkinen (Carissimi)

Sakari Oramo (Puccini)

Ohjaus - Regi............................ Juha Mustanoja ja Anu Komsi

Pukusuunnittelu - Dräktdesign ................. Tuomas Lampinen

Kokkola Opera Chorus

Kokkola Opera Baroque

Kokkola Opera Philharmonic

konserttimestari - konsertmästare Kaija Saarikettu

Giacomo Carissimi: Jephta

solistit - solister

Filia ........................................................................ Anu Komsi

Jephta ...............................................................Robert McLoud

Historicus...........................................................Mikael Bellini

Kokkola Opera Baroque

Viulu - Violin..................................................... Maria Pulakka

Laura Kangas

Sello - Cello........................................................ Lauri Pulakka

Viola da gamba .................................................Mikko Perkola

Luuttu - Luta....................................................Jarmo Julkunen

Fagotti - Fagott ........................................................ Visa Jämsä

Kontrabasso - Kontrabas................................ Oskari Hannula

Urut - Orgel............................................. Anna-Maaria Oramo

Regaali - Regal ........................................................... Tea Polso

Cembalo.......................................................... Aapo Häkkinen

Giacomo Puccini: Suor Angelica

solistit - solister

Suor Angelica ................................................... Annika Mylläri

Zia Principessa ............................................... Hilary Summers

Badessa / Maestra delle Novizie..........................Jeni Packalén

La Suor Zelatrice ....................................... Marianne Tunkkari

Suor Genovieffa ..........................................Leena Liimatainen

Suor Osmina / 1. Conversa................................ Tuire Sojakka

Suor Dolcina ...................................................Annami Hylkilä

La Suora Infermiera ..........................................Mari Sillanpää

La Cercatrice 1.................................................Annami Hylkilä

La Cercatrice 2........................................................ Aira Viitala

Prima Novizie / 2. Conversa ............................ Laura Mäkitalo

diptyykki - diptyk - diptych

7


8

Giacomo Carissimi

(1605-1674) oli tärkeä

italialaisen varhaisbarokin

vaikuttaja, ja ensimmäinen

merkittävä oratorioiden

säveltäjä. Oratoriot Jephta ja

Joona ovat hänen

tunnetuimmat teoksensa.

Giacomo Carissimi

(1605-1674) var en viktig

aktör inom den italienska

tidiga barocken, och

den första betydande

kompositören av oratorier.

Oratorierna Historia de

Jephte och Jonas är hans

mest kända verk.

Jephta on israelilainen sotapäällikkö, jonka Israelin

tuomarit lähettävät taistelemaan Ammonilaisia

vastaan. Palkinnoksi he lupaavat Jephtalle

Israelin heimon päällikön paikkaa.

Hurskas Jephta lupaa Jumalalle polttouhrin, jos

hänen sotaretkensä on menestys: ensimmäinen olento,

jonka hän kohtaa kotiin palattuaan,

on oleva Jumalan.

Kun voitokas Jephta palaa kotiin, on oviaukossa

odottava hahmo hänen tyttärensä, hänen ainoa

lapsensa. Jephta repii nuttunsa surkeudessaan,

mutta ei näe tilanteesta ulospääsyä.

Jephtan tytär ei kyseenalaista Jumalalle tehtyä valaa.

Hän pyytää vain kahden kuukauden viivytystä

voidakseen mennä vuorille suremaan pois

menetetyn nuoruutensa. Jephta suostuu tähän,

mutta lopulta hän on pakotettu lupaamaansa uhriin.

Jephta är en israelisk officer, som domare i Israel

sänder att kriga till Amman. Som belöning utlovas en

position som hövding för Israels stam.

Den gudfruktige Jephta lovar Gud ett offer,

om hans krigsfärd är en framgång:

den första som han möter när han kommer hem

skall tillhöra Gud.

När den framgångsrike Jephta återvänder,

är personen som han möter först av alla hans dotter,

hans enda barn. Jephta river sin

dräkt i sorg, men ser ingen utväg.

Jephtas dotter ifrågasätter inte löftet som givits

åt Gud. Hon ber endast om ett två månaders dröjsmål

för att gå till bergen och sörja

sin förlorade ungdom. Jephta går med

på detta, men blir till sist tvungen

att fullfölja det som han lovat.


Il Tritticon keskimmäinen ooppera, Suor Angelica,

kertoo nuoresta naisesta, jonka suku on ajanut

luostariin aviottoman lapsen vuoksi.

Angelica on seitsemän vuotta odottanut lapsensa

tapaamista, ja elää päivästä toiseen vain odottaen

tietoa hänestä.

Angelican täti, Prinsessa, saapuu luostariin

vaatimaan Angelicaa luopumaan maallisesta

omaisuudestaan. Vastineeksi Angelica pyytää

tietoa lapsestaan. Prinsessa on pakotettu

paljastamaan, että lapsi on kuollut aikoja sitten

kuumetautiin.

Prinsessan poistuttua Angelica saa näyn, jossa hän

kohtaa lapsensa Taivaassa. Hän juo myrkkyä, tajuten

liian myöhään tämän syntinsä seuraukset. Hän

rukoilee Neitsyt Marialta anteeksiantoa, ja kohtaa

Ilmestyksen, päästen vihdoin poikansa luo.

Il Tritticos mittersta opera Suor Angelica, handlar om

en ung kvinna, som har förpassats till kloster

av sin släkt p.g.a. en oäkting.

Angelica har i sju år väntat på att få träffa sitt barn,

och lever från dag till dag bara i väntan

på att få höra om barnet.

Angelicas mor, Prinsessan, kommer till klostret

för att kräva att Angelica ska överlåta sin jordiska

egendom. I gengäld ber Angelica om information om

sitt barn. Prinsessan tvingas att berätta att

barnet har dött för länge sedan i febersjukdom.

När Prinsessan avlägsnat sig får Angelica en syn,

där hon möter sitt barn i himlen. Hon dricker gift, och

förstår för sent följderna av denna syndiga

handling. Hon ber Jungfru Maria om förlåtelse,

får en uppenbarelse och förenas äntligen

med sin son.

Giacomo Puccini

(1858-1924) oli myös

italialainen säveltäjä, jonka

tunnetuimmat työt ovat

oopperat La Boheme, Tosca

ja Madama Butterfly.

Kolmen pienoisoopperan

Il Trittico sai ensi-iltansa

New Yorkissa vuonna 1918.

Giacomo Puccini

(1858-1924) är också en

italiensk kompositör, vars

mest kända verk är operorna

La Bohème, Tosca och

Madama Butterfly. Il Trittico,

tre minioperor, hade urpremiär

i New York 1918.

9


10

Aapo Häkkinen

Jefta, bel pianto ja

improvisoiva orkesteri

Jefta, bel pianto och

den improviserande

orkestern

... per la prima volta... Jephte e Giona pongono il fatto religioso in modo inverso da come

l’avevano posto il canto gregoriano e la polifonia del ‘500: affermano Dio dopo aver affermato

l’uomo, lo estraggono dalle macerie della sua storia e dalle lacrime del suo errore

1

600-luku oli lamentojen vuosisata. Laulullaan Manalan jumalat

lepyttänyt Orfeus sai seurakseen erityisesti kaikki klassisen

mytologian – myöhemmin myös kristinuskon – naishahmot

Ariadnesta Olympiaan, Didoon ja Galateiaan. Jumaläidin valitukset

ristin juurella liittyivät vuosisataiseen Katoliseen perinteeseen, mutta

seicento loi niistä todellisen musiikillisen kultin. Jo alkukirkko

oli tulkinnut alhaissyntyisen Jeftan pyhimysmäisen tyttären uhrikuolemanvanhatestamentilliseksi

esinäyksi Golgatan tapahtumista

– toisaalta tyttären ilmeinen

samaistuminen Neitsyt Mariaan

symbolisesti vuodattaa väärä-

uskoisten veren valitun kansan

omien lasten päälle. 1640-luvulle

tultaessa Jeftan tarina joka tapauksessa

kuului oleellisesti paastonajan

ohjelmistoon.

Giacomo Carissimi (1605-

1674) syntyi ja kuoli Roomassa.

Hän toimi koko elämänsä Collegium

Germanicumin, aikansa

johtavan jesuiittakoulun musiikin

johtajana – torjuen monta houkuttelevaa

työtarjousta (mm. Monteverdin

seuraajaksi Venetsian Pyhän Markuksen katedraalissa).

André Maugars, ranskalainen gambisti ja Richelieu’n italiankielen

tulkki, kertoo vuonna 1639 vierailustaan Arciconfraternità del

SS Crocifi ssossa, jossa Carissimin oratorioita esitettiin pääsiäisenalusperjantaiden

iltamenoissa: ”Kirkon tilavalla parvella on keskikokoiset,

hyvin hiljaiset ja lauluäänille sopivat urut, ja kirkon sivuilla

pienet lavat, joilla parhaat instrumentalistit esiintyvät. Laulajat aloittavat

psalmimotetilla, sitten kuullaan sinfonia, jota seuraa Vanhan

Testamentin kertomus. Laulajat esittävät kukin yhtä tarinan henkilöä,

ilmaisten sanojen voiman täydellisesti. Musique récitatif – on

vaikea kyllin ylistää tämän musiikin ansioita. Soittimiin kuuluu urkujen

lisäksi cembalo, lirone, 2 tai 3 viulua ja 2 tai 3 arkkiluuttua.”

Jefta on aina ollut säveltäjänsä tunnetuin teos. Siitä on säilynyt

”Carissimi on vertaansa vailla kuulijoidensa

mielen liikuttamisessa.

Hänen sävellyksensä ovat täynnä

elävää henkeä.”

- Giulio Confalonieri

useita käsikirjoituskopioita Ranskasta, Saksasta ja Englannista

– mm. Carissimin oppilaan Marc-Antoine Charpentier’n sulasta.

Germaanijesuiittaveli Athanasius Kircher julkaisi Jeftan kuuluisan

loppukuoron vuonna 1650 ilmestyneen Musurgia universalis –teoksensa

kappaleessa ”De Affectu doloris”. Hän painottaa: ”Carissimi

on vertaansa vailla kuulijoidensa mielen liikuttamisessa. Hänen sävellyksensä

ovat täynnä elävää henkeä. Dialogus Jephtessä Jeftan tytär

tulee onnittelemaan voitokasta

isäänsä, jonka tyrmistys ilmaistaan

ainutlaatuisen taidokkaasti

musiikillisen resitatiivin keinoin.

Ilo vaihtuu hetkessä suruun ja

valitukseen (...) mikä kuuluu sattuvasti

harmonian luonteessa.

Lopuksi kuullaan 6-ääninen lamentatio,

joka on sävelletty niin

taidokkaasti, että voisi vannoa

kuulevansa surevien neitsyiden

voihkeet ja valitukset.”

On syytä huomauttaa, että

Jeftan partituuri ei anna mitään

viitteitä instrumentaatiosta eikä

stemmoja yhdellekään soittimelle

– edes kaikkia harmonioita ei ole

indikoitu yksiselitteisesti. Tällainen oli 1600-luvun improvisoivan

orkesterin yleinen käytäntö, jossa esittäjän mausta ja taidosta riippuu

oleellisesti merkittävämpi osa esityksen luonteesta ja menestyksestä

kuin myöhempien vuosisatojen länsimaisessa taidemusiikissa. Tukeudumme

esityksessämme osin myöhempiin 1600-luvun lähteisiin;

toisaalta käyttämässämme kokoonpanossa on piirteitä 1900-luvulla

tutuksi tulleesta, yksilö-yhteisö –vastakkainasettelua ja draamallista

kokonaisuutta alleviivaavasta kuoropainotteisesta esityskäytännöstä

– kuitenkaan menettämättä seicentolle oleellista pienten eleiden

intimiteettiä. Itse viihdyn hyvin tällaisessa perinteisessä (historiallisessa?)

samalla kertaa vastuullisessa ja monitahoisessa tulkitsijan

roolissa.


1

600-talet var klagosångens århundrade. Orfeus, som blidkade

dödsrikets gudar med sin sång, fi ck sällskap speciellt av alla

kvinnor ur den klassiska mytologin – senare också kristendomen

– från Ariadne till Olympia, Dido och Galatea. Guds moders

klagan vid korset hörde ihop med den katolska traditionen, men seicento

skapade en verklig musikalisk kult av den. Redan den tidiga

kyrkan hade tolkat att offerdöden av Jeftas helgonlika dotter var en

gammaltestamentlig försyn av Golgaltas händelser – å andra sidan

gjuter dotterns uppenbara identifi kation med Jungfru Maria symboliskt

blod av kättare på det valda folkets egna barn. Vid 1640-talet

var Jeftas berättelse i varje fall en väsentlig del av fastetidens program.

Giacomo Carissimi (1605-1674) föddes och dog i Rom. Han arbetade

hela sitt liv som ledare för musiken vid Collegium Germanicum,

en dåtida ledande jesuitskola – och tackade nej till många

”Carissimi är utan like när det

gäller att beröra lyssnaren.

Hans kompositioner är fyllda av

levande ande.”

frestande arbetserbjudanden (bl.a. till efterföljare av Monteverdi vid

Venedigs St. Markus katedral).

André Maugars, en gambaspelare från Frankrike samt Richelieus

italienska tolk, berättar om sitt besök 1639 till Arciconfraternità del

SS Crocifi sso, där Carissimis oratorier förevisades på kvällsfester

inför påsken: ”På kyrkans rymliga balkong fanns en medelstor, väldigt

tystlåten orgel lämplig för sång, och längs kyrkans sidor små estrader

där de bästa instrumentalisterna uppträdde. Sångarna började

med en psalmmotett, sedan fi ck vi höra en symfoni, som efterföljdes

av en berättelse från Gamla Testamentet. Sångarna föreställde var

och en av berättelsens karaktärer och uttryckte ordets kraft med perfektion.

Musique récitatif – det är svårt att hitta ord för att berömma

den här musiken. Instrumenten består förutom orgeln av en cembalo,

en lirone (lyra), 2 eller 3 fi oler och 2 eller 3 teorber (lutor).”

Jefta har alltid varit kompositörens mest kända verk. Flera manuskriptkopior

har bevarats i Frankrike, Tyskland och England – bl.a.

med Carissimis elev Marc-Antonine Charpentiers fjäderpenna. Den

germanska jesuitbrodern Athanasius Kircher publicerade Jeftas berömda

slutkör i sitt verk Musurgia universalis i stycket ”De Affectu

doloris”, som kom ut 1605. Han betonar: ”Carissimi är utan like när

det gäller att beröra lyssnaren. Hans kompositioner är fyllda av levande

ande. I Dialogus Jephte kommer Jeftas dotter för att gratulera

sin framgångsrike far, vars bestörtning uttrycks enastående skickligt

med det musikaliska recitativets medel. Glädje byts på ett ögonblick

ut i sorg och klagan (…) vilket man träffande kan höra i harmonins

natur. Till slut en sexstämmig klagosång, som är komponerad

så skickligt att man kunde svära att man hör hur sörjande jungfrur

jämrar sig och klagar.”

Det är skäl att anmärka att Jeftas partitur inte ger några hänvisningar

till instrumentation eller stämmor till ett enda instrument

– inte ens alla harmonier är indikerade entydigt. Detta var allmän

praxis för 1600-talets improviserande orkester, där musikerns smak

och talang har betydligt större betydelse för föreställningens karaktär

och framgång än under senare århundraden i den västerländska

konstmusiken. Vi stöder oss i vår föreställning delvis till källor från

senare 1600-tal. Å andra sidan bär vår sammansättning drag från

den kontrovers som blivit bekant från 1900-talet, dvs. individen vs.

samfundet, samt drag av en föreställningskutym som understryker

den dramaturgiska helheten med tyngdpunkt på kören. Utan att ändå

förlora den för seicenton betydande intimiteten av små gester. Själv

trivs jag i den här traditionella och samtidigt ansvarsfulla och mångfacetterade

rollen som tolk.

Kuva: Esa Melametsä

11


12

Juha Mustanoja, ohjaaja / regissör

Offerere - ohjaajan sana

Offerere – regissörens ord

I

sä ja äiti vei minut katsomaan kaikenlaisia kulttuuritapahtumia

kun olin pieni. Ooppera ilmestyi listalle 70-luvun puolessa välissä

kun perheemme asui Roomassa. Roomassa oli tällainen

ulkoilma-oopperapaikka joka oli pystytetty antiikin kylpyläkeskukseen,

Termi di Caracallaan.

Caracallan Termien oopperan puitteet olivat massiiviset. Meillä

oli nuukat istumapaikat aika lähellä takariviä, ja jos kurkisti penkkinsä

alle, siellä oli hirveä pudotus.

Muistan joten kuten kaksi esitystä: Toscan, joka oli jotain aivan

kamalan hirvittävän kuolettavan

tylsää – itse olin siis seitsemänvuotias

– sekä mahtavan Aïdan,

jossa Egyptin faarao hurjasteli

sotajoukkoineen, lava oli täynnä

hevosia jotka porhalsivat muodos-

M

telmassa. Näkymä oli huikea, koska

kesäinen yötaivas oli pikimus- “Ooppera oli mahtavaa, paitsi tietysti

ta ja kaikki näyttämötoiminta oli

valaistu megalomaanisilla resursseilla.

Ooppera oli mahtavaa, pait-

se kauhea laulaminen.”

si tietysti se kauhea laulaminen.

Yliopistovuosina 80-luvulla “Operan var fantastisk, förutom

ajauduin tylsyyksissäni Helsingin

Bulevardille, vanhaan oopperaan.

Sinne sai halpoja opiskelijalippuja,

ja siellä oli paljon tilaa. Löysin

oopperan uudestaan, lähinnä säälistä:

esitykset olivat pieteetillä ja

rakkaudella ja naurettavalla budjetilla

väsättyjä surkeita kyhäel-

det hemska sjungandet då.”

miä, jotka veivät sydämen mennessään. Puinen lava tömisi, ja jos

sattui erehtymään balettiesitykseen ei kannattanut mennä eturiviin

istumaan, koska tanssijoiden hiki lensi noroina suoraan lähimpien

katsojien kasvoille. Ooppera oli mahtavaa, paitsi tietysti se kauhea

laulaminen.

Mutta Kokkolassa tehdään vielä sitä oikeaa vanhaa kunnon oopperaa.

Räntää tulee niskaan ja ponttoonit uppoavat, mutta rohkeat

esiintyjät ja vielä rohkeampi yleisö saavat nauttia siitä oopperan

olennaisesta: tunteesta, tunnollisuudesta, ja kauniista musiikista.

Laulusta olen oppinut nauttimaan ajan kanssa. Kokkola Opera on

aivan parasta mahtavaa.

amma och pappa tog mig på alla slags kulturhändelser då

jag var liten. Operan kom på tapeten i mitten av 70-talet

då vi bodde i Rom. I Rom fanns en sån här utomhusope-

raplats i ett antikens badhus, Termi di Caracalla.

Caracallas Termi-opera hade massiva brister. Vi hade sparsmakade

sittplatser ganska nära bakre raden, och om man kikade ner under

sin bänk fanns en avgrund nedanom.

Jag kommer någotsånär ihåg två föreställningar: Tosca, som var

dödstråkig – själv var jag alltså sju år - samt fantastiska Aida var

Egyptens farao släppte loss med

sina krigshärer, scenen var full

av hästar som gick i formationer.

Att se det var fantastiskt,

då sommarnattens stjärnhimmel

var kolsvart och all scenaktivitet

var ljussatt med megalomaniska

resurser. Operan var fantastisk,

förutom det hemska sjungandet

då.

Under universitetsåren på

80-talet drev tristessen mig till

Boulevarden i Helsingfors, till

den gamla operan. Dit fi ck man

billiga studerandebiljetter, och

där fanns gott om plats. Jag återupptäckte

operan, men mest

p.g.a. medömkan: föreställningarna

var sparsmakade sorgliga

stycken, förverkligade med kärlek

och en skrattretande budget,

som ändå charmade åskådaren. Den röda scenen av trä skakade, och

om man av misstag råkade gå på en balettföreställning lönade det sig

inte att ta första bänk då dansarnas svett skvättade i de åskådares ansikten

som satt närmast. Operan var fantastisk, förutom det hemska

sjungandet då.

I Karleby gör man dock den här gamla goda operan. Snöblandat

regn väller ner i nacken och pontonerna sjunker, men de modiga

artisterna och en ännu modigare publik får njuta av det esentiella i

opera: känsla, samvetsgrannhet och vacker musik. Jag har lärt migh

att njuta av sången. Karlebyoperan är bara för fantastisk.


Sakari Oramo, kapellimestari / dirigent

Italialaisen musiikin olemuksesta

Den italienska musikens väsen

Kuva: Esa Melametsä

talialaista musiikkia on mahdotonta kuvitella ilman oopperaa.

Saapasmaan merkittävistä säveltäjistä ainoastaan Ottorino

Respighi (1879-1936) ei säveltänyt yhtäkään ”kuningaslajin”

teosta.

Ooppera kehittyi hajanaisen maan turuilla ja toreilla, kansan parissa

esitetyistä musiikkisäesteisistä kuvaelmista, joihin mallit oli

lainattu antiikin Kreikan näytelmistä. 1600-luvun aikana ooppera

siirtyi hoveihin, joita tuon ajan Italiassa oli kymmeniä. Taiteen suosimisesta

tuli eräs keino lyödä laudalta kilpailevat ruhtinaat, ja oopperataide

kukoisti pian kaikissa maan kolkissa.

Giacomo Carissimin (1605-1674) tie kulki Assisin ja Rooman

kautta Venetsiaan. Kirkollisen ja maallisen oopperamusiikin rajaaidat

olivat vielä Carissimin aikana matalat: vaikka hän sävelsikin

lähes kaikki teoksensa kirkollista käyttöä varten, voidaan hänen silti

katsoa antaneen voimakkaan panoksensa myös oopperamusiikin kehittymiselle.

Jephtan musiikin nykyihminen kokee riipaisevan kauniina. Erityisesti

Carissimin taitava riitasointujen ja niiden purkautumisen

käyttö luo teokselle oman erityisvärinsä. Nykyihminen, dissonanssiin

arkenakin turtunut, avaa sielusi riitasoinnun ilmaisevuuudelle ja

hedelmöittävälle vaikutukselle!

Giacomo Puccini (1858-1924) oli oopperan historia tärkein ajankohtaistaja.

Enää eivät oopperalavoja miehittäneen kuninkaalliset,

aateliset tai soturit, vaan Puccinin henkilöhahmot olivat kuin aikansa

tosi-tv:tä; keuhkotautiin nääntyvä nuori tyttö, mustasukkaisuuden

riivaama oopperalaulajatar taikka länsimaisen rakastajansa hylkäämä

japanilainen geisha.

Sisar Angelicassa päähenkilönä on nunnaluostariin vetäytynyt

aviottoman lapsen äiti. Heti ensimmäisten tahtien kirkonkelloissa

kuulija voi aistia vanhan pyhätön ja nunnien ajattoman elämäntavan

tuoksun. Puccinin musiikki on huumaavaa mutta samalla realistista.

Suurin osa lauluosuuksista perustuu italiankielisen puheen rytmiin

ja nuottiin.

I D

et går inte att tänka sig italiensk musik utan opera. Av stövellandets

mest betydelsefulla kompositörer var det bara

Ottorino Respighi (1879-1936) som inte komponerade ett

enda verk i den ”kungliga genren”.

Operan utvecklades på gator och torg bland folket i det splittrade

landet, ur teaterstycken med ackompanjemang vars förebilder var lånade

från antikens Grekland.

Under 1600-talet fl yttades operan till hoven, som det då fanns ett

tiotal av i Italien.

Genom att prioritera konsten slog man de rivaljerande furstarna

ur spel operakonsten blomstrade snart i landets alla vrår.

Giacomo Carissimi (1605-1674) kom genom Assisi och Rom till

Venedig. Den kyrkliga och världsliga operamusikens gränser var under

Carissimis tid fortfarande otydliga. Fastän han komponerade så

gott som alla sina verk för kyrkligt bruk, kan man även se det som att

han arbetat hårt för operans utveckling.

Jephtas musik upplevs av dagens åhörare som fängslande vacker.

Speciellt Carissimis skickliga dissonanser och deras upplösning ger

åt verket en helt egen färg.

Åhörare av idag, som är allt för van med dissonanser, öppna din

själ för Carissimis dissonanta klangers uttrycksfullhet och effekter!

Giacomo Puccini (1858-1924) är operahistorias viktigaste förnyare.

Längre var inte operascenen befolkad av kungligheter, adel eller

krigare. Puccinis karaktärer var som tagna ur dåtidens reality-tv; en

ung fl icka som svälter ihjäl i lungsot, en svartsjuk operasångerska

eller en japansk geisha som övergett sin västerländske älskare.

I Syster Angelica är huvudpersonen en kvinna, som med sitt utomäktenskapliga

barn dragit sig tillbaka i ett nunnekloster. Redan i de

första takternas kyrkklockor kan åhöraren föreställa sig en gammal

helgedom och nunnornas tidlösa livsstil. Puccinis musik är förförisk

men samtidigt realistisk. Största delen av sångpartierna baseras på

det italienska språkets rytm och melodi.

13


14

Ragazzi Napoli

puhuvaa musiikkia Monteverdiltä ja Händeliltä

talande musik av Monteverdi och Händel

Orlando / Sesto: Mikael Bellini, kontratenori / kontratenor

Penelope / Cornelia: Hilary Summers, altto / alt

Mercurio: Hannu Ilmolahti, basso / bas

Seneca: Robert Mc Loud, basso / bas

Laura Kangas & Maria Pulakka, viulu / violin

Lauri Pulakka, sello / cello & viola da gamba

Jarmo Julkunen, luuttu / luta

Anna-Maaria Oramo, cembalo ja urut / cembalo och orgel

Claudio Monteverdi (1567–1643):

Sinfonia

Le porpore regali (Seneca)

Solitudine amata (Seneca & Mercurio)

Sinfonia (Poppean kruunaus/Poppeas Kröning, 1642)

Io che nell´otio naqui (VIII madrigaalikirja: Sodan ja rakkauden lauluja,1638/

VIII madrigalboken: madrigali Guerrieri et amorosi, 1638), Robert McLoud

Laudate Dominum (Messuja neljälle äänelle ja psalmeja, Venetsia 1650

Mässor för fyra röster och psalmer, Venedig 1650), Hannu Ilmolahti

Sinfonia

Di misera regina (Penelope)

Sinfonia (Odysseuksen kotiinpaluu/Odysseus hemkomst, 1640)

Georg Friedrich Händel (1685–1759):

Ah! Stigi e larve (Orlando) (Orlando, 1732)

Sonnata a lagrimar (Cornelia & Sesto) (Julius Caesar, 1719)

Claudio Monteverdi:

Pur ti miro (Poppea & Nerone)

(Poppean kruunaus/Poppeas kröning,1642)

Kirkkokonserttiohjelma – Kyrkokonsertprogram

Leonardo Leo (1694-1744):

Motetti / Motetten “Judica me deus”

West Coast Leo Singers: Anu Komsi, Jeni Packalen, Lasse Penttinen & Taavi Oramo

Tea Polso, urut / orgel

Jarmo Julkunen, luuttu / luta

Mikko Perkola, viola da gamba

Olivier Messiaen (1908-1992):

sopraanolle ja pianolle / för sopran och piano

Anu Komsi & Pia Värri

“Vocalise” (1935)

Olivier Messiaen (1908-1992):

“Teema ja variaatiot” / “Tema och variationer” (1932)

Sakari Oramo, viulu / violin & Pia Värri piano

Olivier Messiaen (1908-1992):

“Resurrection” laulusarjasta / ur sångserien “Chant de Terre et de Ciel” (1938)

Leena Liimatainen, sopraano / sopran & Pia Värri, piano

Johannes Brahms (1833-1897):

“Kaksi Hengellistä laulua op.91” / “Två Andliga Sånger op.91”

Jeni Packalen, altto / alt

Tiina Brännkärr alttoviulu / altviolin

Pia Värri, piano

Max Bruch (1838-1920):

Kahdeksan kappaletta klarinetille, alttoviululle ja pianolle

/ Åtta stycken för klarinett, altviolin och piano

Op. 83, osat / satserna: 2. Allegro con Moto; 5. Rumänische Melodie

Taavi Oramo, klarinetti / klarinett

Tiina Brännkärr, alttoviulu / altviolin

Pia Värri, piano

Olivier Messiaen (1908-1992):

Anu Komsi, sopraano / sopran

Lasse Penttinen, tenori / tenor

Sakari Oramo, viulu / violin

Pia Värri, piano

“La mort du nombre” (1930)

Leonardo Leo (1694-1744):

Motetti / Motetten “Misereris Omnium Dominum”

West Coast Leo Singers


Pierrot

& Paganini Opera Gala

Giorgio Battistelli (1953-):

Opera Incerta / Epävarma Teos / Det osäkra verket (1978)

Viululle, alttoviululle ja sellolle / För violin, altviolin och cello

Ensi kertaa Suomessa! För första gången i Finland!

Sakari Oramo, Tina Brännkärr & Roi Ruottinen

Niccolo Paganini (1782-1840):

Cantabile viululle ja pianolle / Cantabile för violin och piano

Kaija Saarikettu & Pia Värri

Ottorino Respighi (1879-1936):

Sonaatti h-molli viululle ja pianolle / Sonat i h-mollför violin och piano

Kaija Saarikettu & Pia Värri

V Ä L I A I K A – P A U S

Arnold Schönberg (1874-1951):

“Pierrot Lunaire” Op. 21 (1912)

“Kuuhullun Pierrotin tarinoita” / ”Berättelser om den mångalne Pierrot”

21 laulua resitoijalle ja yhtyeelle / 21 sånger för recitatör och ensemble

Teksti / Text: Albert Giraud

saksankielinen käännös / tysk översättning: Otto Erich Hartleben

Anu Komsi, laulu ja puhelaulu / sång och talsång

Sakari Oramo, viulu ja alttoviulu / violin och altviolin

Albert Stupak, huilu / flöjt

Noora-Kaisa Salo-Peltokoski, klarinetti ja bassoklarinetti / klarinett och basklarinett

Roi Ruottinen, sello / cello

Pia Värri, piano

1. Mondestrunken

2. Colombine

3. Der Dandy

4. Eine blasse Wäscherin

5. Valse de Chopin

6. Madonna

7. Der Kranke Mond

8. Nacht

9. Gebet an Pierrot

10. Raub

11. Rote Messe

12. Galgenlied

13. Enthauptung

14. Die Kreuze

15. Heimweh

16. Gemeinheit

17. Parodie

18. Der Mondfleck

19. Serenade

20. Heimfahrt

21. O alter Duft

Giuseppe Verdi:

Kohtalon Voima Alkusoitto / Ödets Makt Förspel

Giuseppe Verdi:

Asuzenan Aaria / Asuzenas aria “Stride la vampa”

oopperasta / ur operan Il Trovatore, Jeni Packalen

Giuseppe Verdi:

Posan aaria / Posas aria “Ella giammai”

oopperasta / ur operan Don Carlos, Hannu Ilmolahti

Gaetano Donizetti:

“Una furtiva lagrima”

opperasta Lemmenjuoma / ur Operan Kärleksdrycken, Lasse Penttinen

CH.W. Gluck:

”Che faro senza Euridice”

oopperasta / ur operan Orfeus & Euridice, Mikael Bellini

Giacomo Puccini:

“Mi chiamano Mimi”

oopperasta / ur operan La Boheme, Leena-Adele Liimatainen

Giuseppe Verdi:

”Si ridesta in ciel” & ”Brindisi”

oopperasta / ur operan La Traviata, KAIKKI

Giacomo Puccini:

Anu Komsi + kaikki YHTEISLAULUNA / ALLSÅNG

V Ä L I A I K A - P A U S

“O’ mio Babbino caro”

Gaetano Donizetti:

“Bella siccome un angelo”

oopperasta / ur operan Don Pasquale, Sören Lillkung

Giacomo Puccini:

oopperasta / ur operan Madame Butterfly, Annika Mylläri

“Un bel di”

Giuseppe Verdi:

Kvartetto / Kvartetten ”Bella figlia dell’ amore”

oopperasta / ur operan Rigoletto, Lasse Penttinen, Anu Komsi, Hannu Ilmolahti,

Jeni Packalen

Giuseppe Verdi:

Rigoletton aaria / Rigolettos aria ”Cortigiani”

oopperasta / ur operan Rigoletto, Hannu Ilmolahti

Gioacchino Rossini:

Isabellan aaria / Isabellas aria ”Cruda Sorte”

oopperasta Italiatar Algeriassa / Italienskan i Algeriet, Hilary Summers

Vincenzo Bellini:

“Eccomi, in lieta vesta”

oopperasta / ur operan I Capuletti ed I Montecchi, Anu Komsi

Pietro Mascagni:

oopperasta / ur operan Cavalleria Rusticana

Intermezzo Sinfonico

Giuseppe Verdi:

Orjien kuoro / Fångarnas kör

oopperasta / ur operan Nabucco, KAIKKI+ KAIKKI YHTEISLAULUNA

15


16

Sakari

Oramo

Viulisti Sakari Oramo aloitti

kapellimestarinuransa johtamalla

Viuluviikarit Musiikkimaassa

tv-sarjan puitteissa

orkesteria Hai-saappaat jalassa.

Vaihdettuaan lakeri-kenkiin

Oramo toimi Avantin ja Radion

Sinfoniaorkesterin konserttimestarina

1980- ja 1990-luvulla.

Läpimurron kapellimestarina

hän teki Radion Sinfoniaorkesterin

konsertissa 1993. Sittemmin

Oramo on johtanut maailman

nimekkäimpiä orkestereita

kuten Berliinin ja New Yorkin

fi lharmonikkoja, Dresdenin valtionorkesteria

ja San Franciscon

sinfoniaorkesteria. Kymmenen

vuoden ajan Sakari Oramo

luotsasi Birminghamin kaupunginorkesteria,

mistä tuloksena

hänellä on palkintokaapissaan

mm. kahden englantilaisen

yliopiston kunniatohtorius,

nimitys Birminghamin suosituimmaksi

kulttuurihenkilöksi,

Elgar-mitali sekä romanialainen

Enescu-palkinto. Hän on levyttänyt

runsaasti ja erityisesti saanut

kiitosta suurella sydämellä

johtamistaan tulkinnoista, kuten

Sibeliuksen sinfonioitten

kokonaislevytyksestä. Oramo

on toiminut useita vuosia Keski-

Pohjanmaan kamariorkesterin

päävierailijana, mutta kosketus

keskipohjalaiseen musiikkielämään

alkoi jo 10-vuotiaana Kälviän

musiikkileirillä. Nykyisin

kokkolassa asuva Oramo on sittemmin

perehtynyt adoptoidun

maakuntansa erikoisuuksiin

mm. runsaalla oleskelulla Öjan

saaristossa. Sakari Oramo aloittaa

Tukholman Kuninkaallisten

fi lharmonikkojen ylikapellimestarina

2008, jatkaen samalla

myös Radion sinfoniaorkesterin

johdossa.

Violinisten Sakari Oramo började

sin dirigentkarriär med att

i tv-programmet Viuluviikarit

Musiikkimaassa leda orkester

iklädd hai-gummistövlar. Efter

att ha bytt till lackskor fungerade

Oramo som Avantis och

Radions Symfoniorkesters konsertmästare

under 1980- och

1990-talet. Genombrottet som

dirigent kom efter att ha lett Radions

Symfoniorkester i en konsert

1993. Efter det har Oramo

lett världens mest berömda orkestrar

såsom Berlin- och New

Yorkfi lharmonikerna, Dresdens

statsorkester och San Fransiscos

symfoniorkester. Under tio

år ledde Oramo Birminghams

stadsorkester, som resulterade i

bl.a. två hedersdoktorat från engelska

universitet, en utnämning

som Birminghams populäraste

kulturpersonlighet, Elgar-medaljen

samt rumänska Enescupriset.

Han har spelat in otaliga

verk och speciellt prisats för storhjärtat

ledda tolkningar, såsom

i inspelningarna av Sibelius

samtliga symfonier. Oramo har

i fl era år fungerat som Mellersta

Österbottens kammarorkesters

huvudgäst, men kontakten till

det österbottniska musiklivet

började redan som tioåring, på

musiklägret i Kelviå. Den i Karleby

nuförtiden boende Oramo

har bekantat sig med sitt adopterade

landskaps specialiteter

genom att bl.a. spendera rikligt

med tid i Öja skärgård. Sakari

Oramo börjar som chefdirigent

för Stockholms Kungliga fi lharmoniker

2008, samtidigt som

han fortsätter att leda Radions

Symfoniorkester.

Aapo

Häkkinen

Aapo Häkkinen opiskeli cembalonsoittoa

Elina Mustosen,

Bob van Asperenin ja Pierre

Hantaïn johdolla. Solistidiplominsa

hän suoritti Amsterdamissa

vuonna 1998. Pian tämän

jälkeen hän sai toisen palkinnon

sekä Belgian radion ja television

erikoispalkinnon maailman suurimmassa

ja arvostetuimmassa

Brüggen cembalokilpailussa.

Hän on sittemmin opiskellut

Sibelius-Akatemiassa kuoronjohtoa

Seppo Murron ja Timo

Nuoranteen johdolla sekä orkesterinjohtoa

Atso Almilan ja Jorma

Panulan mestarikursseilla.

Aapo Häkkinen piti ensikonserttinsa

vuonna 2000. Hän on

esiintynyt monien merkittävien

orkestereiden solistina ja johtajana

useimmissa Euroopan maissa

sekä Meksikossa. Hän toimi

vuosina 2002-2004 Christophe

Rousset’n assistenttina Ambronayn

ja Leipzigin oopperoissa.

Hän debytoi oopperakapellimestarina

Kroatian Kansallisoopperassa

vuonna 2004.

Aapo Häkkinen on tehnyt

lukuisia levytyksiä Alba-, Avie-,

Cantus-, Deux-Elles- ja Naxoslevymerkeille.

Hänen Frescobaldi-levynsä

sai sekä Yleisradion

että Helsingin Sanomien vuoden

levy 2004 -tunnustuksen. Hän

on lisäksi saanut Pohjois-Saksan

radion Musikpreis-erikoispalkinnon

italialaisen musiikin

tulkinnoistaan. Aapo Häkkinen

on toimittanut 1600-luvun fi renzeläisen

kosketinsoitinmusiikin

julkaisusarjan Edition Escobarille.

Hän opettaa Sibelius-Akatemiassa

ja kansainvälisillä

mestarikursseilla. Hän toimii

Helsingin Barokkiorkesterin

taiteellisena johtajana vuodesta

2003 lähtien.

Aapo Häkkinen har studerat

cembalospel under Elina Mustonen,

Bob van Asperein och

Pierre Hantaï. Han erlade solistdiplom

i Amsterdam år 1998.

Kort därefter tilldelades han

andrapris samt Belgiens radios

och televisions hedersomnämnande

i Brügges cembalotävling,

världens största och mest

ansedda cembalotävling. Han

har senare studerat körledning i

Sibeliusakademin under ledning

av Seppo Murto och Timo Nuortane

samt orkesterledning på

Atso Almilas och Jorma Panulas

mästarkurser.

Aapo Häkkinen höll sin debutkonsert

år 2000. Han har

uppträtt som solist med många

viktiga orkestrar och har uppträtt

i de fl esta europeiska länderna

samt i Mexiko. Under åren

2002-2004 fungerade han som

Christophe Roussets assistent på

Ambronays och Leipzigs operor.

Han debuterade som operadirigent

på Kroatiens Nationalopera

år 2004.

Aapo Häkkinen har gjort ett

fl ertal inspelningar åt skivbolag

som Alba, Avie, Cantus, Deux-

Elles och Naxos. Hans Frescobaldi-skiva

fi ck både Rundradions

och Helsingin Sanomats

utnämning som Årets skiva

2004. Han har dessutom fått

Nord-Tysklands radios Musikpreis’

hedersomnämnande för

sina tolkningar av italiensk musik.

Han har även redigerat en

publiceringsserie av klavermusik

från 1600-talets Florens åt Edition

Escobar. Häkkinen undervisar

på Sibeliusakademin och

på internationella mästarkurser.

Han fungerar även som Helsingfors

Barockorkesters konstnärlige

ledare sedan år 2003.

Mikael

Bellini

Mikael Bellini on tullut tunnetuksi

pohjoismaiden parhaimpina

kontratenoreina. Kriitikkojen

rakastaman debyytin (Don

Juanina A. Melanin oopperassa

l’Empio punito Vadstena-akatemiassa

1986) jälkeen Mikaelista

tuli hyvin kysytty oopperalaulaja,

arvostettu sekä kauniista ja

monipuolisesta äänestään että

hyvästä näyttelelemisestään. Tekemiinsä

rooleihin kuuluu moni

oopperakirjallisuuden suurimmista

rooleista miespuoliselle

altolle: Orfeo Gluckin Orfeo

ed Euridicessä, nimikkorooli

Händelin Orlandossa ja Ptolemaioksena

Julius Caesarissa,

Ottonena Monteverdin Poppean

Kruunauksessa, Oberonina

Brittenin A Midsummer Nights

Dreamissä sekä nimikkorooli

Glassin Achnatonissa ovat pari

esimerkkiä Mikaelin tekemistä

rooleista.

Konserttirepertoaari sisältää

alttokohtia suurista sakraaleista

teoksista J.S. Bachilta, Händeliltä,

Vivaldilta, Purcellilta ym.

ja monta nykysävellystä kuin

esim. Orffi n Carmina Burana

ja Schnittken Faustkantaatti ja


sinfonia nro 2 ja 4. Mikaelin

erikoiskiinnostus 1900-luvun

musiikkiin on saanut monta

säveltäjää tekemään musiiikkia

suoraan hänelle. Mikael asuu

Tukholmassa avovaimo Stinan

kanssa, sekä kahden pojan ja

Saabin kera.

Mikael Bellini har gjort sig

känd som Skandinaviens främste

countertenor. Efter en kritikerrosad

debut i titelrollen (Don

Juan) i A. Melanis opera l’Empio

punito vid Vadstena-Akademien

1986 blev Mikael snabbt

efterfrågad som operasångare,

uppskattad både för sin

vackra och fl exibla röst och för

sin skådespelartalang.

Rollerna inkluderar fl era av

operalitteraturens främsta partier

skrivna för manlig alt: Orfeo

i Glucks Orfeo ed Euridice,

titelrollen i Orlando och Ptolemaios

i Julius Ceasar av Händel,

Ottone i Monteverdis Poppeas

Kröning, Oberon i Brittens En

Midsommarnattsdröm samt titelrollen

i Glass Achnaton är

några exempel.

Konsertrepertoaren omfattar

altpartier i de stora sakrala

verken av J S Bach, Händel,

Vivaldi, Purcell m fl och fl era

moderna verk som bl a Orffs

Carmina Burana och Schnittkes

Faustkantat och symfoni nr 2

och 4.

Mikaels speciella intresse

för 1900-talsmusik har också

lett till att fl era tonsättare komponerat

musik direkt för honom.

Mikael bor i Stockholm med

sambon Stina samt har två pojkar

och en Saab.

Annami

Hylkilä

Hylkilä valmistui keväällä

2008 laulunopettajaksi Keski-

Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa

opettajanaan Sirkka

Haavisto. Kesälukukauden

2006 Hylkilä opiskeli laulua

vaihto-oppilaana Trossingenin

Musiikkikorkeakoulussa

Saksassa opettajana Monika

Moldenhauer ja lied-opettajana

Peter Nelson. Liedopetusta ovat

hänelle antaneet myös Hartmut

Höll ja useamman vuoden ajan

Heikki Pellinen. Syksyllä 2007

Hylkilä tuli yhdessä pianisti

Esa-Matti Tastulan kanssa

jaetulle kolmannelle sijalle

kansallisessa Lied-kilpailussa

Kokkolassa. Hylkilä on esiintynyt

useissa lied,- ooppera ja

kirkkokonserteissa ja laulanut

mm. Jyväskylän yliopiston

sinfoniaorkesterin solistina ja

Fauren Requiemin sopraanosolistina.

Marraskuussa 2007

Hylkilä debytoi Kokkola Oopperan

Johann Strauss nuoremman

operetissa Lepakko Adelen

roolissa.

Lauluopintojen lisäksi Hylkilä

toimii Pietarsaaressa mieskuoro

Laulu-Jaakkojen taiteellisena

johtajana sekä tekee

gradua musiikkitieteen opintoihinsa

Jyväskylän yliopistossa.

Hylkilä utexaminerades

som sångpedagog år 2008 från

Mellersta Österbottens yrkeshögskola

med Sirkka Haavisto

som lärare. Under sommaren

2006 studerade Hylkilä sång

som utbyteselev i Trossingers

Musikhögskola i Tyskland med

Monika Moldenhauer och med

Peter Nelson som lied-lärare.

Hartmut Höll har även stått

för liedundervisningen, liksom

under fl era år Heikki Pellinen.

Hösten 2006 placerade

sig Hylkilä tillsammans med

pianisten Esa-Matti Tastula på

en delad tredje plats i den nationella

Lied-tävlingen i Karleby.

Hylkilä har uppträtt i ett

fl ertal lied-, opera-, och kyrkokonserter

och sjungit bl.a. som

Jyväskylä universitets symfoniorkesters

solist och som sopransolist

i Faures Requiem. I

mars 2007 debuterade Hylkilä

i Karlebyoperan i Johan Strauss

d.y.:s operett Läderlappen i

rollen som Adele. På sidan av

sångstudierna fungerar Hylkilä

som manskören Laulu-Jaakots

konstnärliga ledare i Jakobstad

och arbetar samtidigt med sin

gradu i musikvetenskap på Jyväskylä

universitet.

Hannu

Ilmolahti

Basso-baritoni –laulaja Hannu

Ilmolahti opiskeli laulua mm.

professori Matti Tuloiselan ja

professori Liisa Linko-Malmion

johdolla Sibelius-Akatemiassa

1976-1984. Samana vuonna hän

voitti Lappeenrannan valtakunnallisen

yksinlaulukilpailun. Ilmolahti

on esiintynyt lukuisissa

oopperoissa, mm. Mozartin Taikahuilussa

ja Cosi fan tuttessa,

sekä Puccinin La Bohemessä.

Hän on menestynyt kansainvälinen

artisti, ja on työskennellyt

ja esiintynyt lukuisissa Euroopan

maissa sekä Venäjällä, Singaporessa

ja USA:ssa. Vuonna

2007-2008 Ilmolahti on äänittänyt

uutta levyä. Levy sisältää

Maarit Aspegrenin rakkausrunoja,

jotka Timo Alakotila on

säveltänyt klassiseen tyyliin

eri soitinkokoonpanoille. Levy

”Tuuli ihollasi” julkistetaan

Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlilla

1.8.2008.

Bas-baryton -sångaren Hannu

Ilmolahti har studerat sång bl.a.

under ledning av professor Matti

Tuloisela och professor Liisa

Linko-Malmio i Sibeliusakademin

1976-1984. Under samma

år vann han Lappeenrantas

nationella solosångstävling. Ilmolahti

har uppträtt i ett fl ertal

operor, bl.a. i Mozarts Trollfl öjten

och Cosi fan tutte, samt i

Puccinis La Boheme. Han är en

framgångsrik internationell artist,

och har arbetat i många europeiska

länder samt i Ryssland,

Singapore och USA. År 2007-

2008 spelade Ilmolahti in en ny

skiva som innehåller Maarit Aspegrens

kärleksdikter, tonsatta i

klassisk stil åt olika instrumen-

tensembler av Timo Alakotila.

Skivan ”Tuuli ihollasi”, släpps

på Lochteå Kyrkkomusikdagar

1.8.2008.

Anu

Komsi

Anu Komsi teki kansainvälisen

oopperadebyyttinsä v. 1993

Frankfurtin Oopperassa Hoffmannin

Kertomusten Olympiana.Sittemmin

Komsi on laulanut

yli 40 roolia Keski-Euroopan

Oopperalavoilla, niistä kiitetyimpiä

ovat uran varrella olleet

Lulu, Zerbinetta, Gilda, Norina,

Susanna, Junges Mädchen,

Ovela Kettu, Stravinskin Satakieli,

James Dillonin Philomela.

Morton Feldmanin ultravaikeaa

“Neither” -oopperaa Komsi on

laulanut Pariisissa, Stuttgartissa

ja Kööpenhaminassa ja

saanut kansainvälisen lehdistön

suitsutuksen osakseen. George

Benjaminin maailmankantaesityksessä

“Into The Little Hill”

Komsi lauloi toista pääosaa ja

on kiertänyt produktion kanssa

Pariisin Kansallisoopperasta

New Yorkin Lincoln Center

Festivaalille, josta New York

Times uutisoi värikuvalla ja kuvasi

Komsia “valovoimaiseksi”.

Anu Komsin yhteistyö Esa-

Pekka Salosen kanssa on jatkunut

jo FLOOFin kantaesityksestä

v.1988 lähtien, Deutsche

Grammophonin levyllä Anu on

yhdessä siskonsa Piian kanssa

Salosen “Wing on “Wing”

teoksen taltioinnissa ja vuonna

2007 myös “Wing on Wing”

kiertueella Los Angelesin Filharmonikkojen

kanssa Walt

Disney Hallissa, Lontoossa ja

Pariisissa.

Sir Roger Norringtonin kans-

17


18

sa yhteistyö alkoi 2003 ja tuoreimpana

yhteistyön tuloksena

viime vuonna ilmestyi Mahler

4. sinfonian levytys (Hänssler

Classics).

Sakari Oramon kanssa Anulla

on laaja yhteinen repertuaari,

mm. Figaron Häät, Lepakkooperetti,

Kimmo Hakolan Le

Sacrifi ce, Oramon orkestroimat

Debussyn Nuoruuden Laulut,

Lutoslawskin Chantefl eurs&C

hantefables, Sibeliuksen Luonnotar,

Ligetin Mysteries Of

Macabre, Kurtagin Kafka-Fragmentit.

Anu Komsi on Kokkolan

Oopperan Taiteellinen johtaja,

jonka produktiot vuodesta 2006

ovat saaneet mainetta nimenomaan

energisen innovatiivisina

ja korkeatasoisina esityksinä

ja joka palkittiin vuoden 2008

“Taiteen Valtionpakinnolla”.

Tulevia tuotantoja ovat Kokkolan

Oopperakesän Carissimi-

Puccini -diptyykki “Offerere”,

Alban Bergin “Lulu” ja tilausteoksena

v.2009 uutuusooppera

“Döbeln_1809” Sebastian Fagerlundilta.

Anu Komsin repertuaari

on harvinaisen laaja, tulevia

esiintymisiä on renessanssimusiikista

Schönbergin “Pierrot

Lunairen” kautta proge-jazziin

saakka.

Alba-levymerkillä uusimmat

julkaisut ovat “Sydän” sisältäen

uusia lauluja Leinon teksteihin

ja jazz-levy “Night Walk” Petri

Niemisen Ensemblen kanssa.

Anu Komsille myönnettiin

vuoden 2008 Suomen Kulttuurirahaston

Keski-Pohjanmaan

Rahaston “Kulttuuripalkinto”

tunnustuksena laulun maailmassa

tehdystä työstä.

Anu Komsi gjorde sin internationella

operadebut år 1993 på

Frankfurts Opera som Olympia

i Hoffmans Berättelser. Därefter

har Komsi sjungit över 40 roller

på scener i Mellaneuropa, de

mest uppskattade under karriären

har varit Lulu, Zerbinetta,

Gilda, Norina, Susanna, Junges

Mädchen, den Kluriga Räven,

Stravinskys Näktergalen och

James Dillons Philomela. Morton

Feldmans ultrasvåra ”Neither”-opera

har Komsi sjungit i

Paris, Stuttgart och Köpenhamn

varefter hon fått den internationella

pressens hyllningar.

I George Benjamins världsuruppförande

”Into the Little

Hill” sjöng Komsi den andra

huvudrollen och hon har turnerat

med produktionen från Paris

Nationalopera till New Yorks

Lincoln Center Festival, varifrån

New York Times rapporterade

med färgbild och beskrev

Komsi som ”utstrålande”.

Anu Komsis samarbete med

Esa-Pekka Salonen har fortgått

ända sedan FLOOF:s uruppförande

år 1988. Anu har tillsammans

med sin syster Piia för

Deutsche Grammophon spelat

in Salonens ”Wing” och år 2007

turnerat med ”Wing on Wing”

tillsammans med Los Angelesfi

lharmonikerna i Walt Disney

Hall, London och Paris.

Hon har även samarbetat

med sir Roger Norrington sedan

2003 och det nyaste resultatet

från samarbetet är Mahlers 4.e

symfonis inspelning från ifjol

(Hänssler Classics).

Tillsammans med Sakari

Oramo har Anu en bred repertoar,

bl.a. Figaros bröllop, Läderlappen-operetten,

Kimmo

Hakolas Le Sacrifi ce, Oramos

Debussy-orkestreringar, Lutoslawskis

Chantefl eurs&Chantefa

bles, Sibelius Luonnotar, Ligetis

Myseries of Macabre och Kurtags

Kafka-fragment.

Anu Komsi är Karlebyoperans

konstnärliga ledare, vars

produktioner fr.o.m. år 2006 har

fått ett gott rykte enkom för sina

energiskt innovativa och högklassiga

föreställningar, och som

belönades år 2008 med ”Konstens

Statspris”. Kommande

produktioner är Karleby Sommaroperas

Carissimi-Puccini

-diptyk ”Offerere”, Alban Bergs

”Lulu” och år 2009 beställningsverket

”Döbeln_1809”, en

nykomponerad opera av Sebastian

Fagerlund.

Anu Komsis repertoar är

ovanligt bred, kommande framföranden

sträcker sig från renässansmusik

till Schönbergs ”Pierrot

Lunaire”, via progg-jazz.

De nyaste skivsläppen

”Sydän”, som innehåller nya

sånger till Leinos texter, och

jazz-skivan ”Night Walk” med

Petri Nieminen-ensemble fi nns

på Alba-bolaget.

Anu Komsi beviljades år

2008 Finlands Kulturfonds

Mellersta Österbottens fonds

”Kulturpris” som erkännande

för hennes sångarbete runtom i

världen.

Tuomas

Lampinen

Tuomas Lampinen on toiminut

vuodesta -99 lähtien niin muodin

kuin teatterin ja sittemmin

oopperan saralla. Hänen uralleen

mahtuu stailauksia erinäisille

vaatemerkeille aikakausilehtiin

ja bändien levyn kansiin.

Sittemmin teatteri on saanut

vallata suurimman osan ajasta.

Hän on puvustanut produktioita

mm. Rakastajat-teatteriin

Poriin, Aurinko-teatteriin ja Takomoon

Helsinkiin, Turun kaupunginteatteriin,

jossa on ollut

kiinnityksellä vuodesta 2006,

sekä Kokkolan Oopperakesään.

Seuraavana mainintoja viimeaikaisista

töistä: näytelmä Kohti

kylmempää Tampereen teatteriin

ohjaajanaan Leea Klemola

ja ”Kuka pelkää Virginia Woolfi

a?” Turun kaupunginteatteriin.

Ilokseen hän on päässyt työstämään

vaatteita myös ”Hullu Jussi”

lyhytelokuvaan, jonka ohjaajana

toimi Juha Mustanoja.

Tuomas Lampinen har sedan

-99 fungerat både inom mode

och teater och senare även inom

opera. I hans karriär ryms styling

åt olika klädmärken till

livsstilsmagasin och till olika

bands skivomslag. Senare har

teatern tagit överhand. Han har

kostymsatt produktioner bl.a.till

Rakastajat-teatern i Björneborg,

Aurinko-teatern och till Takoomo

i Helsingfors, samt till

Åbo Stadsteater som han varit

knuten till sedan 2006 och till

Karleby Sommaropera. Exempel

på hans senaste arbeten:

skådespelet ”Kohti Kylmempää”

på Tammerfors teater i regi

av Leea Klemola och ”Kuka

Pelkää Virginia Woolfi a?” på

Åbo Stadsteater. Till sin glädje

har han även fått göra kläder till

kortfi lmen ”Hullu Jussi”, som

regisserats av Juha Mustanoja.

Leena

Liimatainen

Leena Liimatainen on valmistunut

vuonna 2002 Sibelius

Akatemiasta solistiselta osastolta

ja opiskelee tällä hetkellä

laulua Anna Karlssonin johdolla.

Leena on esiintynyt Suomen

Kansallisoopperassa seuraavissa

rooleissa: Fiordilidge, Mozartin

teoksessa Cosi Fan Tutte;

1. Nainen Mozartin Taikahuilussa

ja Tiinan rooli Sallisen

ohjaamassa Punaisessa viivassa.

Lisäksi hän esitti Kokkolan

Oopperaproduktio Lepakossa

Adelen roolin.

Leena Liimatainen blev klar

från Sibeliusakademins solistiska

avdelning år 2002 och

studerar för tillfället sång under

ledning av Anna Karlsson.

Leena har uppträtt på Finska

Nationaloperan i följande roller:

Fiordilidge, i Mozarts Cosi

Fan Tutte; 1:a kvinnan i Mozarts

Trollfl öjten och i rollen

som Tiina i Sallinens regisserade

Punainen Viiva. Dessutom

gjorde hon rollen som Adele i

Karlebyoperans produktion av

Läderlappen.


Robert

McLoud

Robert McLoudin opinahjona

oli University of Kansasin

laulutaiteen osasto. Sieltä valmistuttuaan

hän debytoi Greminin

roolissa (Tšaikovski:

Eugen Onegin) Opera Omahassa

vuonna 1992. Seuraavan

vuosikymmenen aikana Robert

lauloi rooleja USAssa useissa

teattereissa kuten Santa Fe

Opera, St. Louis Opera, Central

City Opera, Opera Omaha,

Baltimore Opera, Sanibel Festival,

Connecticut Opera ja Lyric

Opera of Kansas City.

Kokkolan Oopperakesässä

2006 ja 2007 Robert lauloi Bartolon

roolin Häät produktiossa

Sakari Oramon johdolla. Suomen

Kansallisoopperassa Robert

on laulanut useita rooleja ja

on mukana neljässä ensi kauden

produktiossa. RSOn solistina

Robertia on kuultu Tireisiaksen

roolissa (Stravinski: Oedipus

Rex).

Kokkolan Oopperakesässä

2008 on vuorossa Jephtan rooli

Carissimin samannimisessä

teoksessa. Syyskuussa on vuorossa

Beethovenin 9. Sinfonia

Tukholmassa (Konserthuset)

Oramon johdolla. Maaliskuussa

2009 Robert laulaa Schigolchin

roolin Alban Bergin Lulussa,

West Coast Kokkola Operan

ja Radion Sinfoniaorkesterin

yhteistuotannossa. Robert on

mukana myös West Coast Kokkola

Operan tulevassa kantaesityksessä

D1809-oopperassa,

joka perustuu Suomen sodan

historian.

Robert McLouds lärosäte har

varit University of Kansas linje

för sång. Efter att ha examinerats

därifrån debuterade han i rollen

som Gremin (Tschajkovski: Eugen

Onegin) på Omahas Opera

år 1992. Under det följande decenniet

sjöng Robert roller på

ett fl ertal teatrar i USA, såsom

Santa Fe Opera, St. Louis Opera,

Central City Opera, Opera

Omaha, Baltimore Opera, Sanibel

Festival, Connecticut Opera

och Lyric Opera of Kansas City

och Theater Nordhausen i Tyskland.

I Karleby Operasommar

2006 och 2007 sjöng Robert

Bartolos roll i Figaros bröllop

under ledning av Sakari Oramo.

2006 debuterade Robert på

Finlands Nationalopera i Beethovens

Fidelio, Tschajkovskis

Eugen Onegin (Greve Zaretsky)

och i Verdis La Traviata (Doktor

Grenvil) samt som RSO:s

solist i Tiresias roll (Stravinsky:

Oedipus Rex) under ledning av

Sakari Oramo.

I Karleby Operasommar

2008 väntar rollen som Jephta

i Carissimis verk med samma

namn. I september står Beethovens

9:e symfoni på tur i

Konserthuset i Stockholm under

ledning av Oramo. I mars

2009 sjunger Robert rollen som

Schigolch i Alban Bergs Lulu,

i West Coast Kokkola Opera

och Radions Symfoniorkesters

samarbete. Robert är även med

i West Coast Kokkola Operas

uruppförande av D1809-operan,

som baseras på Finlands

krigshistoria.

Annika

Mylläri

Annikan Suomi-Amerikka

Suomi elämänkaari sisältää

maisterin tutkinnon Sibelius-

Akatemiasta (1992), soolodebyytit

mm. Carnegie Hallissa

ja Kennedy Centerissä ja toiminnanjohtajuuden

Kokkolan

Oopperayhdistyksessä, jolle

myönnettiin vuoden 2008 taiteen

valtionpalkinto.

Annika esiintyy omissa konserteissaan

ja orkestereiden solistina,

viimeisimpänä Radionsinfoniaorkesterin

konsertissa

Mahlerin 2. sinfonian solistina

Sakari Oramon johdolla. Roolityöt

Kokkola Operan tuotannoissa

sisältävät Kreivittären

(Mozartin Figaron häät) ja Rosalindan

(J. Straussin Lepakko),

elokuussa (2.-9.8.) Kokkolan

Oopperakesässä on vuorossa

debyytti Suor Angelican roolissa

Puccinin samannimisessä

oopperassa. Kaudella 2009

Annika esiintyy mm. Kokkola

Operan tilausteoksessa,

1809-aiheisessa oopperassa,

jotasäveltää Sebastian Fagerlund.

Kaksi lasta ja amerikkalainen

laulava aviomies pitävät

Annikan hyvässä vireessä.

www.kokkolaopera.com

Annikas livslinje, som sträcker

sig som en Finland-USA-Finland

-båge, innehåller magistersexamen

från Sibeliusakademin

(1992), solodebut bl.a.

i Carnegie Hall och Kennedy

Center samt rollen som verksamhetsledare

för Karleby Operaförening,

som tilldelades år

2008:s konstens statspris. Annika

uptpräder i egna konserter

och som orkestersolist, senast

med Mahlers 2:a symfoni med

Radions Symfoniorkester under

ledning av Sakari Oramo.

Rollerna i Karlebyoperans produktioner

innehåller Grevinnan

(Mozarts Figaros bröllop) och

Rosalinda (J.Strauss Läderlappen).

I augusti (2.-9.8.) i Karleby

Operasommar står en debut i

rollen som Suor Angelica (Puccini)

på tur. Under säsongen

2009 uppträder Annika bl.a. i

Karlebyoperans beställningsverk,

en opera som behandlar år

1809 och komponeras av Sebastian

Fagerlund. Två barn och en

amerikansk sjungande man håller

Annika på gott humör. www.

kokkolaopera.com

Laura

Mäkitalo

Laura Mäkitalon innostus

laulamiseen syttyi nuorisokuoro

Fermaatissa Kalajoella reilu

kymmenen vuotta sitten. Äitini

pakottamana hain Ylivieskan

seudun musiikkiopistoon ottamaan

laulutunteja. Kuulemma

katuisin jos en menisi.

Vuodesta 2002 lähtien Mäkitalo

on ollut Kokkolassa opiskelemassa

laulua niin konservatorion

kuin ammattikorkeakoulun

puolella Sirkka Haaviston opissa.

Kesällä 2005 Laura selviytyi

kansallisen Merikanto- laulukilpailun

välierään. Vuonna 2007

hänet valittiin Pentti Koskimies

lied-kilpailun fi naaliin. Samana

vuonna hän esiintyi Kokkolan

oopperan häikäisevässä Lepakko-

operetissa. Että edelleen

ollaan tällä äidin valitsemalla

tiellä.

Laura Mäkitalos sångintresse

fi ck sin början i ungdomskören

Fermaatti i Kalajoki för drygt

tio år sedan. Efter att mamma

slutligen övertalat henne, sökte

hon till musikinstitutet i Ylivieska

för att börja ta sånglektioner.

Hon skulle ångra sig i fall hon

inte skulle gå, menade mamma.

Mäkitalo har sedan 2002

studerat sång under ledning av

Sirkka Haavisto vid Mellersta

Österbottens Yrkeshögskola och

vid konservatoriet i Karleby. På

sommaren lyckades hon ta sig

till semifi nalen i den nationella

Merikanto -sångtävlingen. År

2007 tog hon sig till fi nalen i

Pentti Koskimies Lied- tävling.

Samma år medverkade hon även

i Karleby Operas suveräna operett,

Läderlappen, som var en

stor succè. Med andra ord befi nner

sig Mäkitalo fortfarande på

den väg mamma valt.

19


20

Juha

Mustanoja

Juha Mustanoja on helsinkiläinen

käsikirjoittaja-ohjaaja, joka

työskentelee elokuvan, teatterin

ja kuunnelman parissa. Ooppera

on hänelle uusi media.

Mustanoja on tunnettu kantaaottavista

ja dramaturgisesta

valtavirrasta poikkeavista ratkaisuistaan,

ja hänen taiteensa

liikkuu sujuvasti eri taidemuotojen

välimaastossa. Hän on

opiskellut sekä kirjallisuutta

että graafi sta suunnittelua ennen

pääsyään Taideteollisen korkeakoulun

Elokuvataiteen osastolle,

josta hän valmistuu tänä

vuonna. Hänen estetiikkansa on

hyvin visuaalista.

Mustanoja pitää kirkkoa hyvin

haasteellisena tapahtumapaikkana.

“Kaikki ratkaisut on

tehtävä kirkkosalin ehdoilla,

tilaa kunnioittaen. Valon, liikkeen

ja puvustuksen on saumattomasti

tuettava oopperan

pääasiaa,kaunista musiikkia”.

Juha Mustanoja är en manusförfattare-regissör

från Helsingfors

som arbetar inom fi lm,

teater och hörspel. Opera är för

honom ett nytt medium.

Mustanoja är känd för sina

ställningstagande verk, vars lösningar

skiljer sig från de dramaturgiska

huvudströmningarna

och hans konst rör sig smidigt

mellan olika konstgenrer.

Mustanoja har studerat både

litteratur och grafi sk design

innan han antogs till Konstindustriella

högskolans fi lmkonstlinje,

varifrån han examineras

detta år. Hans estetik är

väldigt visuell. Mustanoja ser

kyrkan som en väldigt krävande

plats att ordna uppförandet

på. “Alla lösningar måste göras

på kyrkans uttrymmens villkor,

genom att respektera rummet.

Ljuset, rörelserna och kostymerna

måste foga sig till det viktigaste

inom operan, den vackra

musiken”.

Anna-

Maaria

Oramo

Anna-Maaria Oramo opiskeli

cembalonsoittoa Sibelius-Akatemiassa

ja Pariisin konservatoriossa

mm. Elina Mustosen,

Miklos Spanyin, Olivier Baumontin

ja Pierre Hantaïn johdolla.

Hän valmistui musiikin

maisteriksi vuonna 2006 ja

konsertoi kotimaassa ja monissa

muissa Euroopan maissa.

Hän on esiintynyt ja levyttänyt

Helsingin Barokkiorkesterissa

vuodesta 1998 sekä solisti-,

että kamari- ja orkesterimuusikon

tehtävissä. Lisäksi hän

on soittanut mm. Kuudennen

kerroksen orkesterissa ja Opus

X-barokkiorkesterissa ja tehnyt

yhteistyötä useimpien maan

kaupunginorkestereiden kanssa.

Solistina Anna-Maaria on

esiintynyt mm. Helsingin Juhlaviikoilla,

Turun musiikkijuhlilla,

Soiva Akatemia-sarjassa ja

Dartington-festivaalilla. Anna-

Maaria työskentelee säestäjänä

Sibelius-Akatemiassa ja toimii

usein korrepetiittorina barokkioopperaproduktioissa

(mm.

Suomalainen kamariooppera,

Vantaan barokki, Stadia). Anna-

Maaria Oramolle myönnettiin

vuonna 2008 valtion taiteilijaapuraha.

Hän aloittaa taiteelliseen

tohtoritutkintoon tähtäävät

jatko-opinnot Sibelius-Akatemiassa

syksyllä 2008.

Anna-Maaria Oramo har studerat

cembalospel vid Sibeliusakademin

och CNSM de Paris

under ledning av bl.a. Elina

Mustonen, Miklos Spanyi, Olivier

Baumont och Pierre Hantaï.

Hon blev klar magister i musik

år 2006 och turnerat i såväl Finland

som ute i Europa. Anna-

Maaria har verkat som solist,

kammar- och orkestermusiker

med Helsingfors Barockorkester

och även spelat in med dem.

Hon har också spelat med Kuudennen

kerroksen orkesteri och

barockorkestern Opus X och

samarbetat med de fl esta inhemska

stadsorkestrarna. Anna-

Maaria har fungerat som solist i

Helsingfors festspel, Soiva Akatemia,

Åbo musikfestspel och

Dartington festivalen, England.

Hon jobbar som ackompanjatör

vid Sibeliusakademin och

får ofta fungera som korreptitör

i barockoperaproduktioner.

Anna-Maaria beviljades år 2008

statens konstnärsstipendium och

påbörjar sina fortsatta studier

vid Sibeliusakademin hösten

2008, som planeras resultera i

en doktorsexamen.

Jeni

Packalen

Mezzosopraano Jeni Packalen

opiskelee Helsingin Ammattikorkeakoulu

Stadiassa opettajanaan

oopperalaulaja Margareta

Brandt. Hänen rooliejaan

ovat olleet Maria Magdaleena

(Anonymus), La Zia Principessa

(Puccini), Raymondo (Händel),

3.nainen, (Mozart) sekä Maddalena

(Verdi). Kirkkoteoksista

hän on päässyt laulamaan

Stabat materin (Pergolesi),

Jouluoratorion (Saint-Saens) ja

Requiemin (Mozart). Jeni Packalen

työskentelee tällä hetkellä

viransijaisena Suomen Kansallisoopperan

kuorossa ja debytoi

kaudella 2008-09 Olli Kortekankaan

Isän tyttö oopperassa

Ullan roolissa.

Mezzosopranen Jeni Packalen

studerar i Helsingfors Yrkeshögskola

Stadia med operasån-

gerskan Margareta Brandt som

lärare. Roller hon gjort har varit

Maria Magdalena (Anonymus),

La Zia Principessa (Puccini),

Raymondo (Händel), Den 3:e

kvinnan (Mozart) samt Maddalena

(Verdi). Av kyrkomusikverken

har hon fått sjunga Stabat

Mater (Pergolesi), Juloratoriet

(Saint-Saens) och Requiem (Mozart).

Jeni Packalen arbetar för

tillfället som vikarie i kören vid

Finlands Nationalopera och debuterar

under säsongen 2008-09

i Olli Kortekangas opera Isän

tyttö i rollen som Ulla.

Lasse

Penttinen

Tenori Lasse Penttinen (syntynyt

9.8.1973) aloitti lauluopintonsa

Keski-Suomen Konservatoriossa

samalla, kun hän

opiskeli Jyväskylän yliopiston

opettajankoulutuslaitoksella.

1999 alkoivat opinnot Sibelius-Akatemian

laulumusiikin

osastolla Kimmo Lappalaisen

ja Seppo Ruohosen oppilaana.

Vuonna 03/04 Penttinen

suoritti vaihtovuoden Wienissä

(Universität für Musik und

Darstellende Kunst) professori

Franz Lukasovskyn johdolla.

Hän valmistui syksyllä 2005

Sibelius-Akatemiasta musiikin

maisteriksi. Vuoden 05/06 hän

on suorittanut jatko-opintoja

Wienissä (Universität für Musik

und Darstellende Kunst) professori

Lukasovskyn luokalla.

Hän on esiintynyt mm. Belgiassa,

Itävallassa, Ruotsissa,

Saksassa, Sveitsissä ja Tsekeissä

esittäen oopperaa, liediä, oratorioita

sekä uutta musiikkia.

Keväällä 2007 Penttinen oli

voittajien joukossa kansainvälisessä

Schloss Oper Haldenstein


-laulukilpailussa. Syksyllä 2007

hän esiintyi ensimmäistä kertaa

Wienin kamarioopperassa.

Tenoren Lasse Penttinen (född

9.8.1973) började ta sånglektioner

i Mellersta Finlands Konservatorium

samtidigt som han studerade

till lärare vid Jyväskylä

Universitet. 1999 påbörjade han

studierna i Sibeliusakademin

på sångmusiklinjen som elev åt

Kimmo Lappalainen och Seppo

Ruohonen. År 03/04 genomförde

Penttinen ett utbytesår i Wien

(Universität für Musik und Darstellende

Kunst) under ledning

av professor Franz Lukasovsky.

Han fi ck sin magistersexamen

från Sibeliusakademin hösten

2005. År 05/06 har Penttinen

sysselsatt sig med fortsatta studier

i Wien (Universität für Musik

und Darstellende Kunst) i

professor Lukasovskys klass.

Penttinen har uppträtt i bl.a.

Belgien, Österrike, Sverige,

Tyskland, Schweitz och Tjeckien

med opera, lieder, oratorier

samt ny musik.

Våren 2007 återfanns Penttinen

bland vinnarna i den internationella

Schloss Oper Haldenstein-sångtävlingen.

Hösten

2007 uppträde han första gången

i Wiens Kammaropera.

Tea

Polso

Tea Polso on aloittanut musiikkiopintonsa

pianonsoitolla Keski-Pohjanmaan

konservatoriossa

sekä myöhemmin myös Kaustisen

musiikkilukiossa. Vuodesta

2004 lähtien hän on opiskellut

Sibelius-Akatemian solistisella

osastolla cembalon- ja urkujensoittoa.

Tällä hetkellä hän tekee

myös kirkkomusiikin opintoja

samassa oppilaitoksessa.

Polso on toiminut erilaisissa

säestystehtävissä sekä etenkin

continuosoittajana orkesteri- ja

kamarimusiikkikokoonpanoissa.

Tea Polso började sina musikstudier

med pianospel i Mellersta

Österbottens Konservatorium

och senare i Kaustby musikgymnasium.

Från år 2004 har

hon studerat cembalo- och orgelspel

vid Sibelius-Akademins

solistiska avdelning. För tillfället

studerar hon även kyrkomusik

vid samma inrättning.

Polso har arbetat som ackompanjatör

och har uppträtt främst

som continuospelare i olika

orkester- och kammarorkestersammansättningar.

Lauri

Pulakka

Lauri Pulakka on Keski-Pohjanmaan

Kamariorkesterin

soolosellisti. Hän on opiskellut

sellonsoittoa Keski-Pohjanmaan

musiikkiopistossa ja Sibelius-Akatemiassa

sekä ulkomailla.

Erikoistuminen vanhan

musiikin esittämiskäytäntöihin

toi mukanaan barokkisellon ja

viola da gamban opinnot ja lopulta

musiikin tohtorin tutkinnon

Sbelius-Akatemiassa vuonna

2003. Lauri on monipuolinen

muusikko, joka on toiminut mm.

orkesteri- ja kamari-muusikkona,

solistina, kapellimestarina,

sovittajana ja äänitystuottajana.

Hän on opettanut mm. Keski-

Pohjanmaan Konservatoriossa

ja ammattikorkeakoulussa sekä

Sibelius-Akatemiassa.

Kokkolan Oopperan tämän

kesän produktioon Lauri on

harjoittanut kuoroa – lisäksi hän

soittaa oopperan orkesterissa ja

Ragazzi-barokkikonsertissa.

Lauri Pulakka är Mellersta

Österbottens Kammarorkesters

solocellist. Han har studerat cellospel

i Mellersta Österbottens

Musikinstitut och i Sibeliusakademin

samt i utlandet. Specialiseringen

på framförandet

av gammal musik utmynnade i

studier i barockcello och viola

da gamba och slutligen i en doktorsexamen

i musik från Sibeliusakademin

år 2003. Lauri är

en mångsidig musiker som har

fungerat bl.a.som orkester- och

kammarmusiker, solist, dirigent,

arrangör och inspelningsproducent.

Han har fungerat

som lärare vid bl.a. Mellersta

Österbottens Konservatoriumm

och vid yrkeshögskolan samt

vid Sibeliusakademin.

I Karlebyoperans produktion

dennna sommar har Lauri tränat

kören – dessutom spelar han i

operans orkester och i Ragazzibarockkonserten.

Kuva: Lena Stenström

Kaija

Saarikettu

Kaija Saarikettu on monipuolinen

solisti ja kamarimuusikko.

Hänen ohjelmistonsa painottuu

klassis-romanttisiin teoksiin,

mutta uraan on sisältynyt myös

monien suomalaisten nykysävellysten

kantaesityksiä, mm.

kahdeksan viulukonserttoa. Sibelius-Akatemiassadiplominsa

1977 suorittanut Saarikettu

voitti Kuopion viulukilpailun

1980 ja oli samana vuonna kansainvälisen

Jean Sibelius -viulukilpailun

fi nalisti.Saarikettu on

konsertoinut laajasti kotimaassa

ja ulkomailla niin orkestereiden

solistina kuin kamarimuusikkona.

Hän on levyttänyt useita

viulukonserttoja, sooloteoksia

ja kamarimusiikkia sekä tehnyt

lukuisia radionauhoituksia.

Sibeliuksen koko viulu-piano

-tuotannon levytys valmistui

vuonna 2003.Kaija Saarikettu

on Sibelius-Akatemian viulumusiikin

professori. Hän on toiminut

professorina Edsbergin

kamarimusiikki-instituutissa

Tukholmassa 1997-98.

Kaija Saarikettu är en mångsidig

solist och kammarmusiker.

Hennes repertoar baseras mest

på klassisk-romantiska verk,

men i karriären ryms även många

fi nska nutida kompositörers

uruppföranden, bl.a. åtta violinkonserter.

Saarikettu utförde sin

diplomexamen 1977 i Sibeliusakademin

och vann Kuopio violintävling

1980 och var samma

år en av den internationella Jean

Sibelius-tävlingens fi nalister.

Saarikettu har turnerat mycket

både i hemlandet och utomlands

som orkestersolist och kammarmusiker.

Hon har spelat in ett

fl ertal violinkonserter, soloverk

och kammarusik samt gjort otaliga

radioinspelningar. Sibelius

alla violin-piano verks inspelningar

blev klara år 2003. Kaija

Saarikettu är professor i violin

vid Sibeliusakademin. Hon

har fungerat som professor vid

Edsbergs kammarmusik-institut

i Stockholm 1997-98.

Mari

Sillanpää

Mari Sillanpää maisteroitui yllätyksekseen

Sibelius- Akatemiasta

keväällä 2007. Nykyään

hän työskentelee Kokkolassa

laulun parissa. Työnkuvaan

mahtuu sekä yksinlaulua että

kuorolaulua, itse tuotettuna sekä

toisia ohjaten.

Nunnana olemisesta Marilla on

21


22

kokemusta jo vuodelta 1998,

jolloin Kokkolan Kaupunginteatterissa

tehtiin musikaalia

The Sound of Music. Kokkolan

Ooppera ry:n produktioissa

Mari on ollut alusta asti mukana

ja samalla edennyt merimiehestä

valokeiloissa geimalevan

julkkiksen kautta nunnaksi. Ei

hullummin.

Mari Sillanpää fi ck till sin

förvåning sina magisterspapper

från Sibeliusakademin våren

2007. Nuförtiden arbetar hon

i Karleby med sång. I arbetsbilden

ryms både solosång och

körsång, egenproducerat samt

ledning av andra. Mari har tidigare

erfarenhet av att vara

nunna från år 1998, då Karleby

Stadsteater gjorde musialen The

Sound Of Music. I Karlebyoperans

produktioner har Mari varit

med från första början och samtidigt

avancerat från sjöman via

en i rampljuset kråmande kändis

till nunna. Inte så pjåkigt.

Tuire

Sojakka

Tuire on alkujaan syntynyt

Lapin läänin hillapitäjässä Ranualla.

Koirien hoidon ja metsästyksen

vastapainoksi aloitti

hän musiikkiopintonsa kuuden

vanhana Lapin Musiikkiopistossa.

Tällöin pääaineeksi valittiin

nokkahuilu, josta Tuire

myöhemmin suoritti D-kurssin

ja sai musiikkiopiston paperit.

Lauluopinnot hän aloitti samaisessa

opinahjossa kuusitoista

vuotiaana. Lukiosta päästyään

oopperaan hurahtanut neitonen

on jatkanut lauluopintojaan

Svenska Yrkeshögskolan:ssa

Pietarsaaren Musiikkitalossa

pääaineenaan klassinen lau-

lu. Vapaa-aikansa hän viettää

edelleen metsästellen ja koiria

hoidellen.

Tuire är född och uppvuxen i

Lapplands län bland hjortronen i

Ranua. Vid 6 års ålder påbörjade

hon musikstudier vid Lapplands

musikinstitut som motvikt till en

tillvaro fylld av hundskötsel och

jakt. Blockfl öjten blev hennes

huvudinstrument i vilken hon

även senare utförde D-kursen.

Musikinstitutet blev även platsen

där hon 16 år gammal började

studera sång. Efter avklarade

gymnasiestudier har Tuire fortsatt

sina sångstudier vid SYH i

Jakobstad. Hon blev trollbunden

av opera under gymnasietiden

och valde därför klassisk sång

som huvudämne vid Musikhuset

i Jakobstad. Hundskötsel och

jakt hör fortfarande till hennes

fritidssysselsättningar.

Hilary

Summers

Kontra-altto Hilary Summers

opiskeli laulua Royal Academy

of Music-korkeakoulussa sekä

Kansallisoopperan studiossa

Lontoossa. Summersin ohjelmisto

sisältää laajasti barokkimusiikkia

ja hän laulaa säännöllisesti

Euroopan parhaiden

vanhan musiikin orkesterien

solistina. Oopperarooleista

Summersille ovat tuttuja mm.

Händelin Julius Caesar ja Ligetin

Le grande macabre-oopperan

Mescalina. Summers laulaa

paljon myös nykymusiikkia ja

on ollut kantaesittämässä Pariisissa

George Benjaminin uutta

oopperaa Into the Little Hill,

josta on sittemmin esitetty myös

New Yorkissa, Amsterdamissa

ja Frankfurtissa.

Tulevia esiintymisiä Summersilla

on mm Ensemble Intercontemporainin

ja Boulez’n sekä

Tukholman Filharmonikkojen

kanssa.

Kontraalten Hilary Summers

har studerat sång vid Royal Academy

of Music samt vid English

National Operas operastudio i

London. Summers repertoar

omfattar en hel del barockmusik

och hon sjunger regelbundet

som solist med de bästa europeiska

orkestrarna som specialiserat

sig på tidig musik. Några

av hennes operaroller är Händels

Julius Caesar, Mescalina i

Ligetis Le grande macabre och

Baba i Stravinskys Rucklarens

väg. Summers sjunger även

ofta ny musik och har deltagit

i Paris i uruppförandet av George

Benjamins nya opera Into

the Little Hill, som sedermera

har framförts även i New York,

Amsterdam och Frankfurt. Hilary

Summers ser fram emot

kommande konserter med bl.a.

Ensemble Intercontemporain

och Boulez och Kunliga Filharmonikerna

(Stockholm).

Marianne

Tunkkari

Kaustislaissyntyinen Marianne

Tunkkari aloitti lauluopintonsa

Keski-Pohjanmaan

Musiikkiopistossa (nyk. K-P:n

Konservatorio) Anni Kentalan

oppilaana. Musiikkilukiovuosien

jälkeen hän jatkoi lauluopintojaan

Sibelius-Akatemiassa,

josta valmistui musiikin maisteriksi

vuonna 1992. Marianne

Tunkkari on ollut mukana eri

alueoopperoiden produktioissa,

sekä laulanut useiden kotimaisten

orkesterien solistina. Nykyi-

sin Marianne Tunkkari toimii

laulunopettajana K-P:n Konservatoriossa,

K-P:n AMK:ssa sekä

Kaustisen Musiikkilukiossa

Marianne Tunkkari on ollut

mukana Kokkola Operan Figaron

häisssä sekä Lepakossa.

Marianne Tunkkari, född i

Kaustby, påbörjade sina sångstudier

vid Mellersta Österbottens

Musikinstitut (nuvarande

M-Ö:s Konservatorium) som

Anni Kentalas elev. Efter åren

i musikgymnasiet fortsatte hon

sina sångstudier vid Sibelius

Akademin varifrån hon utexaminerades

som musikmagister

år 1992. Marianne Tunkkari

har varit med i olika regionala

operaproduktioner, och fungerat

som solist med många fi nländska

orkestrar. Nuförtiden verkar

Marianne Tunkkari som sånglärare

vid M-Ö:s Konservatorium,

M-Ö:s yrkeshögskola och

i Kaustby musikgymnasium.

Marianne Tunkkari har medverkat

i Karleby Operas produktioner

av Figaros bröllop och

Läderlappen.

Aira

Viitala

Aira Viitala valmistui laulunopettajaksi

Keski-Pohjanmaan

konservatoriosta v. 1995 opettajanaan

Sirkka Haavisto. Jatkotutkinnon

hän suoritti v. 2000.

Vuodesta 1996 Viitala on

opettanut laulua Kaustisen Musiikkilukiolla.

Lisäksi hän on

johtanut useita kuoroja. Tällä

hetkellä hän johtaa Kokkolan

Evankelista kuoroa, Kaustisen

Mieslaulajia ja Kälviän Mieslaulajia.

Viitalalla on ollut päärooli


Kokkolan Kaupunginteatterin

Sound of Musicissa 1998 sekä

Myrskypääskyssä 2000. Kokkolan

Oopperan produktioissa

hän on ollut mukana Oopperan

perustamisesta lähtien.

Aira Viitala fi ck sin sångpedagogutbildning

vid Mellersta

Österbottens konservatorium

under ledning av Sirkka Haavisto.

Hon utexaminerades år 1995

och de fortsatta studiernas examen

utförde hon år 2000.

Från år 1996 har Viitala

undervisat i Kaustby Musikgymnasium.

Hon har också lett

fl era körer. Nu leder hon Karleby

Evangeliska kör, Kaustby

Manssångare och Kälviå Manssångare.

Viitala har spelat huvudrollen

i Karleby Stadsteaters

produktioner Sound of Music

år 1998 och Myrskypääsky år

2000. I Karleby Operas produktioner

har hon varit med sedan

starten.

Pia

Värri

Pia Värri on toiminut korrepetiittorina

Suomen Kansallisoopperassa,

säestäjänä lukuisissa

musiikin korkeakouluissa Pariisissa,

säestyksen opettajana

CNR de Paris:ssa ja säestäjänä

monilla kesäkursseilla. Hän on

myös toiminut kieliassistenttina

Eric Ericsonin ja Accentus-kuoron

suomalaisen kuoromusiikin

levytyksessä. Pia Värri on säestäjänä

Conservatoire National

Supérieur de Musique de Paris:

ssa ja säestyksen, kamarimusiikin

ja prima vista-soiton lehtorina

Conservatoire de Musique et

de Danse de Cachan:issa. Hän

konsertoi sekä kamarimusiikki-

että soolotehtävissä Ranskassa,

Suomessa, Saksassa, Italiassa ja

Japanissa. Joutsenon Taidekesä

on kutsunut hänet jo useina

vuosina laulajien ja pianistien

opettajaksi. Yhteistyö Anu

Komsin kanssa sisältää lukuisia

konsertti- ja korrepetiotehtäviä,

kuten

Helsingin Juhlaviikkojen

Musica Novassa, Jouni Kaipaisen

Le Sacrifi ce teoksen

kantaesityksessä, Stravinskin

Satakielen Birminghamin sinfoniaorkesterin

konsertissa

sekä kantaesityksiä mm.Kaija

Saariahon lauluja, Anu Komsin

tilaamat Eino Leino laulut ja radionauhoituksia.

Vuonna 2007-08 hän toimi

Karita Mattilan erikoiskorrepetiittorina

mm. Kaija Saariahon

teoksen ‘Mirage’ yhteydessä ja

toimi yhteistyössä samalla sellisti

Anssi Karttusen ja Pariisin

Kaupunginorkesterin kapellimestarin

Christoph Eschenbachin

kanssa.

Pia Värri har fungerat som

korrepetitör vid Finlands Nationalopera,

som ackompanjatör

vid otaliga musikhögskolor

i Paris, som ackompanjatörslärare

vid CNR de Paris och

som ackompanjatör vid många

sommarkurser. Hon har också

fungerat som språkassistent åt

Eric Ericsons och Accentuskörens

skivinspelning av fi nsk

körmusik. Pia Värri fungerar

som ackompanjatör vid Conservatoire

National Supérieur de

Musique de Paris och som lektor

i ackompanjering, kammarmusik

och prima vista-spel vid

Conservatoire de Musique et de

Danse de Cachan. Hon har turnerat

både med kammarmusik-

och solouppgifter i Frankrike,

Finland, Tyskland och Japan.

Joutsenos Konstsommar har redan

fl era år bjudit in henne som

lärare åt sångare och pianister.

Samarbetet med Anu Komsi

innehåller otaliga konsert- och

korrepetitionsuppgifter, såsom

i Helsingfors Festspels Musica

Nova, i uruppförandet av

Jouni Kaipainens Le Sacrifi ce,

Starvinskys Näktergalen med

Birminghams Symfoniorkester

samt uruppföranden av bl.a.

Kaija Saariahos sånger, Anu

Komsis beställda Eino Leinosånger

samt radioinspelningar.

År 2007-08 fungerade hon

som Karita Mattilas specialkorrepetetitör

bl.a. I Kaija

Saariahos verk ”Mirage” och

samarbetade samtidigt med

cellisten Anssi Karttunen och

Paris Stadsorkesters dirigent

Christoph Eschenbach.

ALBAN BERG:

ESITYKSET/FÖRESTÄLLNINGAR

Kaapelitehdas/Kabelfabriken kl 19.00

LA/LÖ 7.3. ensi-ilta/premiär

TI 10.3.

TO 12.3.

PE/FRE 13.3.

LIPUT/BILJETTER

50/45e (alk./från 21.8.)

WCKO: 0400 329 425

LIPPUPISTE 0600 900 900

(1,50e/min+pvm)

Kapellimestari/Dirigent

SAKARI ORAMO

Ohjaus/Regi

LEEA KLEMOLA

Pukusuunnittelu

/Dräkt design

TUOMAS LAMPINEN

PÄÄROOLEISSA/I HUVUDROLLERNA

Anu Komsi (Lulu)

Hilary Summers (Gräfin Geschwitz)

Hannu Niemelä (Dr. Schön)

Yhteistyössä / i samarbete

WEST COAST KOKKOLA OPERA

RSO

23


24

Sakari Oramo, kapellimestari / dirigent

Olivier Messiaen (1908-1992),

Uskonnollisen ekstaasin tulkki

OLIVIER MESSIAEN (1908-1992),

Tolk för den religiösa Extasen

M

essiaen alkoi säveltää jo seitsemän vuoden ikäisenä, ja

kiinnostui myös linnuista hyvin varhaisessa vaiheessa.

Itseään ornitologi-säveltäjäksi kuvannut mestari koki kutsumuksekseen

ylistää musiikissaan katolilaisen uskonsa kaikkivoipaa

Jumalaa ja tämän käden jälkeä kaikkialla luonnossa. Kristillinen

ekstaasi ja ylimaallisen kirkkauden tavoittelu on kuuluvilla läpi

hänen sävellystuotantonsa, jossa hymnimäinen ylistys saa vastapainonsa

mahdollisimman luonnonmukaisesti soittimin toteutetuista

linnunäänistä, joita Messiaen keräili kaikkialla maailmassa. Näistä

aineksista Messiaen loi täysin oman musiikillisen universuminsa.

Kokkolan Oopperakesässä kuullaan kolme Messiaenin teosta, jotka

kaikki ovat syntyneet ennen toista maailmansotaa. Messiaenin tunnetuimmat

teokset ovat natsien vankina kirjoitettu Aikojen lopun

kvartetto, sodan jälkeen syntynyt Turangalila-sinfonia sekä 1983

valmistunut ooppera Pyhä Fransiskus Assisilainen.

M

essiaen började komponera redan som sjuåring, och blev

även intresserad av fåglar i ett väldigt tidigt skede. Denna

mästare, som själv har beskrivit sig som ornitolog-kompositör,

upplevde ett kall att i sin musik prisa sin katolska tros allvetande

Gud och allt denne skapat i naturen. Sökandet efter den kristna

extasen och det himmelska skenet kan höras i hela hans repertoar;

det hymnlika prisandet får till sin motvikt fågelljud som produceras

genom så naturnära instrument som möjligt, vilka Messiaen samlade

på sig runt om i världen. Av dessa ingredienser skapade Messiaen

ett helt eget musikaliskt universum. På Karleby Sommaropera hör

vi även tre av Messiaens verk som alla har kommit till innan andra

världskriget. Messiaens mest kända verk är Kvartett till Tidens

Ände, som han skrivit som fånge hos nazisterna, Turangalilasymfonin,

som kom till efter kriget, samt operan Saint François d’Assise,

som blev färdig 1983.


Elämyksiä

elämään!

Su 15.2. Tervetuloa Kokkola!

klo 19.30 Kokkolan kirkko

Talviharmonikan avauskonsertissa

Guardia Nueva-orkesteri, Matti Korkiala ym.

Ti 17.2. Vuosisatojen äänet

K.H.Renlundin museo klo 19.00

Suomen sodan aikoihin 1800-luvulle sijoittuva teemakonsertti.

Mm. Petri Ikkelä, concertina ja Hannu Ilmolahti, laulu

Ke 18.2. Gommi ja Pommi

Konservatorio klo 16.00 ja 17.30

M.A. Numminen & Pedro Hietanen lastenmusiikin parissa

Ke 19.2. Nuorten juhlaa

Mäntykankaan koulu klo 19.00

Mäntykankaan 6a luokka ja Junioriharmonikat

To 19.2. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri

Konservatorio klo 19.00

Sol. Janne Rättyä, harmonikka ja

Pekka Kuusisto, kapellimestari ja viulu

Pe 20.2. Duo João Frade & Paulinho Lemos

Konservatorio klo 19.00

Pe 20.2. Sentimental Secrets

Jorma Uotinen

Konservatorio klo 21.00

La 21.2. Lumilinnaa ja katuteatteria

Kävelykatu klo 12.00

La 21.2. Suuri Viihdekonsertti

Snellman-sali klo 15.00 ja 19.00

Amoroso-viihdeorkesteri, johtaa Atso Almila

Guardia Nueva-orkesteri, johtaa Raimo Vertainen

Solisteina Kai Hyttinen ja Mari Palo

La 21.2. Antti Sarpila Swing Band feat. Seppo Hovi

Seurahuone klo 22.00

Su 22.2. HaitariHiihto

Rastimaja klo 12.00 ja 13.00

Su 22.2. Sunnuntain Suurtanssit

Snellman-sali klo 16-21

Kaija Pohjola orkestereineen

LIPUNMYYNTI ALKAA

SYKSYLLÄ 2008!

www.talviharmonikka.com

XI Kokkolan Talviharmonikka 15.2-22.2.2009

25


26

anna_liisa_kokkola_kasiohj_fin2.1 1 15.7.2008 16:28:20


Kiinnostaako

Tekniikan ammatti?

Ihmisläheinen ammatti?

Kädentaidot & kulttuuri?

Bisnes & kauppa?

Herkullinen ammatti?

Luonto & eläimet?

Ei vain juhlia vaan elämää varten

Kulttuuri on Keski-Pohjanmaalla jotain enemmän ja parempaa.Musiikki, taide,

teatteri - kulttuuri kaikissa muodoissaan - on Keski-Pohjanmaalla arkipäiväinen

juttu. Ihan henki ja elämä.Se on mukana arjessa ja juhlassa, valmiina nautittavaksi ja

koettavaksi monenlaisina annoksina. Itse osallistuen jaehden tai valmiista nauttien.

Valitse oma roolisi vahvassa kulttuurimaakunnassa.

27


28

HÄSTARNA KOMMER -lastenooppera

Esitetään Kokkolan Oopperakesässä 2009. Produktioon

etsitään innokkaitakoululaisia laulamaan ja soittamaan.

Koelaulut syksyllä 2008. Seuraa lehti-ilmoituksia!

HÄSTARNA KOMMER -barnoperan

Framförs under Karleby Operasommar 2009. Vi söker

intresseradeskolelever att sjunga och spela i produktionen.

Provsjungningar hösten 2008. Följ tidningsannonseringen!

Keski-Pohjanmaan tunnettuuden ja vetovoiman

kasvattajien taustalla ja tukena - yhdessä tehden:

Kaupunkimuseo, jossa kolme osastoa: Historiallinen museo,

Taidemuseo ja Luontomuseo. Historiallinen museo sijaitsee

vuodelta 1696 peräisin olevassa koulurakennuksessa. Talo on

Suomen vanhimpia profaaneja puisia kaupunkirakennuksia.

· Auki ympäri vuoden

· Yhteinen sisäänpääsy

kaikkiin osastoihin

· Opastus

· Kahviloita/ravintoloita

läheisyydessä

TAIDEMUSEO

Pitkänsillankatu 39

HISTORIALLINEN MUSEO

Pitkänsillankatu 26

MINERAALIKOKOELMA

Pitkänsillankatu 26

KIEPPI - LUONTOKOKOELMA

Pitkänsillankatu 26

KAMERAKOKOELMA

Pitkänsillankatu 39

PITKÄNSILLANKATU 39,

67100 KOKKOLA

Yhteystiedot: Toimisto p. 06 828 9474

Avoinna: ti-pe 12-15, to myös 18-20, la-su 12-17

www.kokkola.fi/kulttuuri/museot/

Maakunnan viestintä- ja markkinointihanke.

Keski-Pohjanmaa.NYT2-hanke

www.keski-pohjanmaa.fi/nyt


Annika Mylläri

sopraano / sopran

Mitä äänityyppiä edustat?

-”Olen sopraano, ehkä vähän tuonne dramaattiseen päin.”

Miten koet Suor Angelican roolin, äänellisesti ja näyttämöllisesti?

-”Tässä roolissa vaaditaan ääneltä kestävyyttä nimenomaan keskirekisterin

alueella, pitkää legatolinjaa ja kykyä venyä dramaattisissa

purkauksissa korkeaan c:hen asti.

Näyttämöllisesti rooli on kiitollinen. Tunnekuohut ovat sisäisiä purkauksia

enemmän kuin fyysisiä ja musiikki kuvastaa hyvin roolihenkilön

sielunelämää.”

Kuinka kauan olet valmistanut roolia?

-”Aloitin viime vuonna , eli vuoden 2007 maaliskuussa”Suor Angelican”

roolin opiskelun muiden roolitöiden ohella. Nyt on sitten loppukiri,

jolloin keskityn vain tähän .”

Mihin muuhun isoon sopraanorooliin voisit verrata Suor Angelicaa?

-”Ehkä lähinnä olisi Puccinin Madame Butterfl y”.

Kerro, miten Amerikassa sait valmennusta italialaiseen oopperarepertuaariin,

keiden johdolla opiskelit ja minkälaista oli?

-”Roolit opiskeltiin Workshopeissa, joissa ammattiohjaajat, korrepetiittorit

ja muut ammattilaiset ohjasivat opiskelijaproduktioita. Tähän

koulutusmuotoon pääsi vain koelaulujen kautta ja onnelliset hyväksytyt

saivat maksaa käytännön kokemuksesta 600-1000€ roolin koosta riippuen.

Ainakin 12-20 roolia oli opittava ulkoa ennen kuin oli mahdollista

toivoa pientä roolia ammattiproduktiossa. Tein Zerlinan (Mozartin

Don Giovanni) ja Musettan (Puccinin La Boheme) roolit Suomessakin

vierailleen Nico Castelin opissa.”

Mikä on italialaisen keittiön lempiherkkusi?

-”Sama kuin Leevi Oramolla - spaghetti.”

Festivaalituotanto – Festivalproduktion

Kokkola Operan toimisto / Kokkola Opera kansliet:

Anu Komsi (taiteellinen johtaja – konstnärlig ledare), Annika Mylläri

(toiminnanjohtaja – verksamhetsledare), Miia Aalto, Anna Gustafsson,

Janne Högbacka, Tuula Mylläri (liput – biljetter), Mari Sillanpää

(kuorovastaava - körledare), Tarja-Leena Kircher (orkesterivastaava

- orkesterledare)

Tapahtumajärjestäjä / evenemangsorganisatör: Airi Hakala

Raatihuoneen festivaalitoimisto / Rådhusets festivalkansli: Kari

Moilanen, Tuula Mylläri, Aaro Laitinen, Tiina Isotalus

Kannatusyhdistys ja kahvitus / Understödsföreningen och

kaffeservicen:

Kokkolan Oopperan Kannatusyhdistyksen puuhanaiset- ja miehet

Vad är ditt röstläge?

- Sopran, kanske mer mot den dramatiska sorten.

Hur upplever du rollen som Suor Angelica röst- och teatermässigt?

- I den här rollen krävs tålighet speciellt då det gäller mittregistret, långa

legaton och förmågan att i dramatiska utlopp kunna sträcka sig ända upp

till höga c. Teatermässigt är rollen tacksam. Känslostormarna är mer

inåtvända än fysiska och musiken visualiserar karaktärens själsliv bra.

Hur länge har du förberett dig för rollen?

”Jag började ifjol, dvs i mars 2007, att studera rollen

i ”Suor Angelica” vid sidan av mina andra roller. Nu är

det då slutspurt, då jag bara koncentrerar mig på den här.”

Med vilka andra stora sopranroller kan du jämföra Suor

Angelica?

- Kanske främst med Puccinis Madame Butterfl y.

Berätta vem som coachat dig i italiensk operarepertoar i USA, under

vilkass ledning har du studerat och hurudant var det?

- Vi studerade in rollerna i workshopar där professionella regissörer,

korrepetitörer och andra yrkesmänniskor ledde studentproduktioner. Till

dessa slapp man endast genom provsjungning och de lyckliga godkända

fi ck betala för den praktiska upplevelsen 600-1 000 € beroende på hur

stor rollen var. Man var tvungen att lära sig utantill åtminstone 12-20

roller innan man kunde hoppas på en liten roll i yrkesproduktionen. Jag

gjorde Zerlina(Mozarts Don Giovanni) och Musetta (Puccinis La Boheme)

under ledning av Nico Castel, som även gästat Finland.”

Vilken är din favoriträtt ur det italienska köket?

- Jag har samma favorit som Leevi Oramo – spagetti.”

tekevät arvokasta talkootyötä festivaalin onnistumiseksi. Kokkolan

Oopperayhdistys on ikikiitollinen kaikesta kahvituksesta leipineen

ja kakkuineen! Soittaminen ja laulaminen onnistuu esiintyjiltä paljon

paremmin, kun vatsa on tyytyväinen! Ja kannustava hymy taustajoukoilta

tekee sekin aina hyvän olon ennen kuin on aika antaa lavalla

kaikkensa.

De aktiva inom Karlebyoperans Understödsförening gör ett värdefullt

talkoarbete för att festivalen skall lyckas. Karleby Operaförening är

otroligt tacksam för all kaffeservering med kakor och småbröd! Spelandet

och sjungandet fungerar mycket bättre då man är mätt och belåten!

Och ett glatt och stödjande leende från uppbackarna skänker även

det belåtenhet innan det är dags att ge allt på scenen.

29


30

Kokkola Opera

Filharmonikot / Filharmonikerna

GIACOMO PUCCINI

– SUOR ANGELICA:

I Viulu / I violin

Saarikettu Kaija

(konserttimestari / konsertmästare)

Bränkärr Annica

Järvelä Anni

Kortelainen Antti

Niemelä Kati

Steimane Signe

Åström Annemarie

II Viulu / II Violin

Immonen Kari-Pekka

Ilmolahti Heidi

Kangas Laura

Parviainen Hanna

Pulakka Maria

Taipale Katariina

Tokola Merja

Alttoviulu / Altviolin

Mauno Järvelä

Brännkärr Tina

Kangas Anna-Leena

Leponiemi Johanna

Sello / Cello

Ruottinen Roi

Otava Emilia

Pulakka Lauri

Virkkala Janne

Kontrabasso / Kontrabas

Hannula Oskari

Haavisto Jussi

Huilu / Flöjt

Stupak Albert

Pihlajamaa Maria

Oboe

Hettula Aila

Klarinetti / Klarinet

Salo-Peltokoski Noora-Kaisa

Kokkola Opera

Carissimi Ensemble:

Kuoromestari: Lauri Pulakka

Sopraano / Sopran

Hylkilä Annami

Pulakka Meeri

Sillanpää Mari (kuorovastaava)

Sojakka Tuire

Torppa Marjut

Altto / Alt

Liimatainen Leena

Mäkitalo Laura

Opera Gala Chorus:

Sopraano / sopran

Hietamäki Katariina

Hylkilä Annami

Kurikkala Gun

Pulakka Meeri

Sillanpää Mari

Sojakka Tuire

Torppa Marjut

Altto / Alt

Aalto Miia

Ihalainen Kristiina

Koivisto Kirsi

MäkitaloLaura

Sarvamaa Sara

Fagotti / Fagott

Jämsä Visa

Trumpetti / Trumpet

Ihajoki Sami

(äänenjohtaja / stämledare)

Nietula Janne

Käyrätorvi / Valthorn

Seppelin Joonas

Kasama Fumi

Pasuuna / Trombon

Kotka John

Lyömäsoittimet / Slagverk

Oravakangas Tuomo

Witick Walter

Harppu / Harpa

Rautio Saara

GICOMO CARISSIMI

- JEPHTA:

Viulu / Violin

Pulakka Maria

Kangas Laura

Sello / Cello

Pulakka Lauri

Viola da gamba

Perkola Mikko

Luuttu / Luta

Julkunen Jarmo

Fagotti / Fagott

Jämsä Visa

Kontrabasso / Kontrabas

Hannula Oskari

Urut / Orgel

Oramo Anna-Maaria

Regaali / Regal

Polso Tea

Cembalo

Häkkinen Aapo

Packalen Jeni

Tunkkari Kirsi

Tenori / Tenor

Penttinen Lasse

Basso / Bas

Niemelä Tuomas

Oramo Taavi

Peltoniemi Olli

Saari Esa

Store Virpi

Tunkkari Kirsi

Tenori / Tenor

Hassinen Pasi

Kaikuranta Jesse

Penttinen Lasse

Basso / Bas

Bergroth Kenneth

Luukkonen Matti

Niemelä Tuomas

Oramo Taavi

Peltoniemi Olli

Saari Esa

Oopperan ystävät

Operans vänner


KIITOS, TACK

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu

Keski-Pohjanmaan konservatorio

Keskipohjanmaan Kamariorkesteri

Keski-Pohjanmaan Liitto

Keski-Pohjanmaa.NYT2-hanke

K.H. Renlundin museo

Kokkolan Nuorisotyö/Nuorten toimintakeskus Hansa/Estraditaiteen

koulu

Lions Club Kaarlela

Opetusministeriö

Ostinato Oy

Svenska Yrkeshögskolan

Angervo Satu

Djupsjöbacka Gustav

Djupsjöbacka Lena

Granholm Martin

Isohanni Irma

Jestoi Kaija

Komsi Leena ja Antti

Lappalainen Maija

Lillkung Sören

Mylläri Tuula ja Alf

Pensola Minna

Porko Elvi ja Ralf

Poutanen Riitta, Länsi-Helsingin Musiikkiopisto

Rasenhorn Kirsti

Sundberg Matti & Eeva

Ulpu Välikangas

Anu Komsi ja Sakari Oramo/Lasten oopperaliput

Kordelin säätiö

Pohjanmaan taidetoimikunta

Suomen Kulttuurirahasto- Keski-Pohjanmaan rahasto

Kokkola Operan kannatusyhdistys ry/

Karleby Opera understödsförening rf

Ralf Porko, puheenjohtaja/ordförande

Tytti Blomqvist

Liisa Grahn

Satu Hanhikoski

Rauha Jaakonaho

Kaija Jestoi

Maija Kalajo

Leena Komsi

Antti Komsi

Lea Korhonen

Riitta-Liisa Korhonen

Maija Lassila

Anja Mehtälä

Tuula Mylläri

Anne-Cathrine Nieminen

Pertti Nieminen

Leena Nokso-Koivisto

Tuula Pellinen

Maija Peltoniemi

Vuokko Peltoniemi

Maija Pesonen

Kirsti Rasehorn

Susanne Rusten

Hili Sipilä

Saara Skytte

Sirkka Witting

Thorolf Witting

Ulla Witting

Örnulf Witting

WEST COAST KOKKOLA OPERA

Kantaesitys/urpremiär D 1809

Sävellys/komposition: Sebastian Fagerlund

Libretto: Jusa Peltoniemi

Kapellimestari/dirigent: Sakari Oramo

Ohjaus/regi: Anna Kelo

Lavastus ja puvustus

Scenografi och dräktdesign: Raija Malka

Näytökset/föreställningar klo/kl 19.00

30.7. 2009 (ensi-ilta/premiär)

ja 1.8. Snellmansali, Kokkola

Snellmanssalen, Karleby

26.9. & 27.9. Konserthuset, Tukholma/Stockholm

Muut esitykset nettisivuillamme

Övriga föreställningar på vår hemsida

www.kokkolaopera.com

Liput/biljetter 40/35€

WCKO 0400 329425, info@kokkolaopera.com

Kokkolan Matkailu, Luckan, Lippupiste, Lippupalvelu

31


Oopperan ystävät / Operans vänner

More magazines by this user
Similar magazines