ITALIA! -ohjelmalehti - West Coast Kokkola Opera

More documents

Recommendations

Info

6 Anna-Maaria Oramo Sanat ovat sointujen rakastajattaria Orden är klangens älskarinnor R agazzi-konsertti esittelee vallattomien laulajiemme lisäksi myös kaksi keskeistä barokin säveltäjää, Claudio Monteverdin (1567–1643) ja Georg Friedrich Händelin (1685– R agazzi-konserten bjuder på, förutom våra fantastiska sångare, två centrala barockkompositörer, Claudio Monteverdi (1567–1643) och Georg Friedrich Händel (1685–1759). 1759). Barokin aikakauden ääripäitä edustaville säveltäjille on yh- Dessa kompositörer, som representerar det extrema i barocken, teistä läheinen suhde vokaalimusiikkiin ja oopperaan sekä rakkaus har relationen till vokalmusik och opera samt kärleken tilll his- historiallisiin aiheisiin. Jos Monteverdi oli uranuurtaja ja musiikin toriska ämnen gemensamt. Om Monteverdi var banbrytande och vallankumouksellinen, sata vuotta myöhemmin Händel ammensi jo revolutionerande inom musiken, kunde Händel hundra år senare olemassa olevasta perinteestä sitä jalostaen ja uudistaen. utnyttja de redan existerande traditionerna samt förfi na och förnya ”Sanat ovat sointujen rakastajattaria”, sanoi Monteverdi kuului- dem. sassa kirjeessään. Tämä tyylikäs ja suorapuheinen lausahdus kiteyt- ”Orden är klangens älskarinnor”, sade Monteverdi i sitt berömda tää koko 1600-luvun alun vokaalimusiikin ominaispiirteet – Monte- brev. Detta eleganta och rättframma uttalande sammanfattar vokalverdin taiteessa sanat elävöittävät harmonian, sanojen painotus sekä musikens särdrag under hela 1600-talets början – I Monteverdis niiden sisältämä tunnelataus ovat musiikin herra ja muusa. Kahdek- konst ger orden liv. Harmonierna, ordens betoning och känsloladdsannen madrigaalikirjansa, Sodan ja rakkauden lauluja (Madrigali ningen de innehåller är musikens herre och musa. I hans åttonde Guerrieri et amorosi, 1638), esipuheessa säveltäjä muotoilee platoni- madrigalboks, Krigets och kärlekens sångers (Madrigaali Guerreri laisittain ihmisen tunnemaailman et amorosi, 1638), förord skapar vastineiksi kolme musiikillista kompositören platoniskt tre sub- ilmaisutapaa eli affektia, ”kiihstitut för människans känslolivs tynyt (concitato)”, ”kohtuulli- uttryck, dvs. affekter, ”upphetnen (temperato)” ja ”rauhallinen sad (concitato)”, ”måttlig (tem- (molle)”. Kaikki affektit ovat läsnä soolomadrigaalissa ”Io che nellótio naqui”, jossa kertoja kuvailee mm. laiskuuden autuutta, “tunnetilojen suorasukainen ilmaisu puhuttelee myös tuntevaa ja kokevaa nykyihmistä.” perato)” och ”rofylld (molle)”. Alla affekter är närvarande i solomadrigalen ”Io che nellótio naqui”, där berättaren beskriver rakastumisen tuskaista ihanuutta bl.a. lathetens salighet, föräls- ja keisari Ferdinand III: n voitokkaita sotaretkiä. Motetti ”Laudate Dominum” on upea esimerkki Monteverdin laajasta kirkkomu- “Känslotillståndens rakhet tilltalar även den kännande och upplevande människan av idag” kelsens plågsamma härlighet och kejsar Ferdinand III:s triumfrika krigsfärder. Motetten ”Laudate Dominum” är ett perfekt exempel siikkituotannosta, joka syntyi på Monteverdis rika produktion venetsialaisen kulttuurin vielä inom kyrkomusiken, som föd- kukoistaessa ja säveltäjän toimides då den venetsianska kulturen essa Pyhän Markuksen basilikan fortfarande blomstrade och då musiikinjohtajana. kompositören fungerade som mu- Monteverdin viimeisten vuosien oopperat, antiikin historiallisissikchef för st. Markus basilika. ta tapahtumista ja mytologioista aiheensa saaneet Poppean kruunaus Monteverdis sista operor Poppeas kröning (lÍncoronazione di (lÍncoronazione di Poppea,1642) ja Odysseuksen kotiinpaluu (Il ri- Poppea,1642) och Odysseus hemkomst (Il ritorno dÚlisse in patria, torno dÚlisse in patria, 1640) ovat inhimillisen elämän tutkielmina 1640) har fått sina handlingar från antikens historiska händelser och ajankohtaisuudessaan hämmästyttäviä: tunnetilojen suorasukainen mytologi och är i sina mänskliga utforskanden förbluffande i hur ilmaisu puhuttelee myös tuntevaa ja kokevaa nykyihmistä. Poppean aktuella de är. Känslotillståndens rakhet tilltalar även den kännande kruunauksesta kuullaan fi losofi Senecan monologi ”Le porpore re- och upplevande människan av idag. I Poppeas kröning hörs fi losogali” sekä Senecan ja Merkurius-jumalan duetto ”Solitudine amata”, fen Senecas monolg ”Le porpore regali” samt Senescas och guden kohtaaminen, jossa jumalhahmo kertoo Senecalle tämän lähestyväs- Merkurius duett ”Solitudine amata”, ett möte där guden berättar åt tä kuolemasta ja lupautuu hänen taivaalliseksi oppaakseen. Ooppe- Seneca om hans stundande död och samtidigt lovar guida honom i ran loppukohtaus ”Pur ti miro” on kahden rakastavaisen, Rooman himmelriket. Operans sluscen, ”Pur ti miro” är en kärlekscen mellan keisari Neron ja tämän toisen vaimon, Poppean, välinen lempeä den romerske kejsaren Nero och hans andra fru, Poppea. Odysseus rakkauskohtaus. Odysseuksen kotiinpaluusta kuullaan Penelopen hemfärd får vi höra om i Penelopes rörande klagoscen ”Di misera koskettava valituskohtaus ”Di misera regina”, jossa Penelope yksi- regina”, där Penelope längtar efter Odysseus i all sin ensamhet. näisenä ikävöi miestään Odysseusta. Tyskfödda Georg Friedrich Händel ses som en av högbarockens Saksalaissyntyistä Georg Friedrich Händeliä pidetään yhtenä största kompositörer. Händel föddes i Halle och studerade först i täysbarokin suurista säveltäjistä. Händel syntyi Hallessa ja opiskeli Hamburg, varefter i olika delar av Italien där han anammade de ny- ensin Hampurissa sekä myöhemmin eri puolilla Italiaa, jossa hän aste kompositionsstilarna och framför allt konsten göra opera. Den omaksui uusimmat sävellysmuodit ja ennen kaikkea oopperan te- största delen av sin karriär verkade Händel ändå i London, där en kemisen taidon. Suurimman osan urastaan Händel kuitenkin toimi traditionsrik musikteaterkultur blomstrade. För att gynna den ita- Lontoossa, jossa kukoisti rikas ja perinteikäs musiikkiteatterikultliienska operakonsten grundades i London The Royal Academy of tuuri. Italialaisen oopperataiteen edistämiseksi Lontoossa perustet- Music, dit Händel bjöd in Englands bästa musiker och italienska tiin The Royal Academy of Music, oopperaseurue, jonka riveihin stjärnsolister. Som Royal Academys produktioner uruppfördes bl.a. Händel kutsui parhaat englantilaiset muusikot ja italialaiset tähtiso- operorna Julius Caesar (Giulio Cesare 1719) och Orlando (1732). Ur listit. The Royal Academyn produktioina kantaesitettiin mm. ooppe- Orlando får vi höra för titelrollen skrivna galenskapsscenen ”Ah! rat Julius Caesar (Giulio Cesare 1719) ja Orlando (1732). Orlandosta stigi e larve” och ur Julius Caesar den vackra duetten Sonnata a kuulemme nimiroolille kirjoitetun hulluuskohtauksen ”Ah! stigi e larve” ja Julius Caesarista hienon dueton ”Sonnata a lagrimar” Cornelialle ja Sestolle. lagrimar” åt Cornelia och Sesto.
Kapellimestarit - Dirigenter .........Aapo Häkkinen (Carissimi) Sakari Oramo (Puccini) Ohjaus - Regi............................ Juha Mustanoja ja Anu Komsi Pukusuunnittelu - Dräktdesign ................. Tuomas Lampinen Kokkola Opera Chorus Kokkola Opera Baroque Kokkola Opera Philharmonic konserttimestari - konsertmästare Kaija Saarikettu Giacomo Carissimi: Jephta solistit - solister Filia ........................................................................ Anu Komsi Jephta ...............................................................Robert McLoud Historicus...........................................................Mikael Bellini Kokkola Opera Baroque Viulu - Violin..................................................... Maria Pulakka Laura Kangas Sello - Cello........................................................ Lauri Pulakka Viola da gamba .................................................Mikko Perkola Luuttu - Luta....................................................Jarmo Julkunen Fagotti - Fagott ........................................................ Visa Jämsä Kontrabasso - Kontrabas................................ Oskari Hannula Urut - Orgel............................................. Anna-Maaria Oramo Regaali - Regal ........................................................... Tea Polso Cembalo.......................................................... Aapo Häkkinen Giacomo Puccini: Suor Angelica solistit - solister Suor Angelica ................................................... Annika Mylläri Zia Principessa ............................................... Hilary Summers Badessa / Maestra delle Novizie..........................Jeni Packalén La Suor Zelatrice ....................................... Marianne Tunkkari Suor Genovieffa ..........................................Leena Liimatainen Suor Osmina / 1. Conversa................................ Tuire Sojakka Suor Dolcina ...................................................Annami Hylkilä La Suora Infermiera ..........................................Mari Sillanpää La Cercatrice 1.................................................Annami Hylkilä La Cercatrice 2........................................................ Aira Viitala Prima Novizie / 2. Conversa ............................ Laura Mäkitalo diptyykki - diptyk - diptych 7
Page 2 and 3: 2 Arvoisat oopperavieraat / Ärade
Page 4 and 5: 4 Hyvä kesäfestivaaliyleisömme,
Page 8 and 9: 8 Giacomo Carissimi (1605-1674) oli
Page 10 and 11: 10 Aapo Häkkinen Jefta, bel pianto
Page 12 and 13: 12 Juha Mustanoja, ohjaaja / regiss
Page 14 and 15: 14 Ragazzi Napoli puhuvaa musiikkia
Page 16 and 17: 16 Sakari Oramo Viulisti Sakari Ora
Page 18 and 19: 18 sa yhteistyö alkoi 2003 ja tuor
Page 20 and 21: 20 Juha Mustanoja Juha Mustanoja on
Page 22 and 23: 22 kokemusta jo vuodelta 1998, joll
Page 24 and 25: 24 Sakari Oramo, kapellimestari / d
Page 26 and 27: 26 anna_liisa_kokkola_kasiohj_fin2.
Page 28 and 29: 28 HÄSTARNA KOMMER -lastenooppera
Page 30 and 31: 30 Kokkola Opera Filharmonikot / Fi
Page 32: Oopperan ystävät / Operans vänne

ITALIA! -ohjelmalehti - West Coast Kokkola Opera

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?