Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

lehti.kuntatekniikka.fi
  • No tags were found...

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

SISÄLTÖ 1 / 2008• 5. helmikuuta20 Vanhan Porvoon suojelussaasemakaava antaa hyvät eväätarvioida alueen rakentamis- jakohennustöitä.42 Satamien ympäristöön kohdistuu jatkuvastiuusia uhkia. Rotterdamin satama on sitoutunuttoimimaan ympäristön ehdoilla.LIIKENNEYMPÄRISTÖMikkelin matkakeskus valmistuivuosikymmenten väännön jälkeen 6Veistosmaisesta vinoköysisillastaTampereen uusi maamerkki 12Ledeillä toimivia tievalaisimiaei ole 16ARKKITEHTUURIVanhan Porvoon suojelulla onpitkä perinne 20Turun Samppalinnan puistovalaistiin satumaisemaksi 26YHTEISTYÖJÄRJESTÖMMESuomen kuntatekniikan yhdistys 31Uimahalli- ja kylpylätekninenyhdistys 36Kuntien Putkimestarit 3746 Timo Sallinen pohtii, mihin yhdyskuntalietteentermisen kuivatuslaitoksen lopputuoteoikein pitäisi sijoittaa.LIIKUNTAPAIKATLieksan 2004 remontoitu uimahallion kuntalaisten suosiossa 38YMPÄRISTÖMeriliikenteen kasvu koetteleesatamien ympäristöä 42Evira kielsi kuivatun lietteenkäytön lannoitteksi 46Jätteenkuljetustenkilpailuttamisesta valitusrumba 48Kiinalainen ekolähiö totutteleekuivakäymälöihin 49TALVIKUNNOSSAPITOKatupöly kuriin tehokkaallaaurauksella ja lumenpoistolla 52Hiljaiset päällysteet vähentävätmelua ja pölyä 5452 Täsmälevittimellä kalsiumkloridiliuososuu kadun pahimmin pölyäviin kohtiin,eikä koko ajorataa tarvitse kastella.PALSTAT / KOLUMNITPääkirjoitus 5Rytilät/Pekka Rytilä:Tykkilunta 19Kolumni/Mette Granberg:Matkakertomus 45LUKIJOILTAPeter Lindholm:It ja johto puhuvat eri kieltä 56Uutisia 58Uutuuksia 62Henkilöuutiset 64Tapahtumia 66Palveluja 66lehti.kuntatekniikka.fiKuntatekniikka 1/20083


Tee oikea siirto,valitse ratkaisu!SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esitättarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösija autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut.Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet,joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista.Kovaa kulutusta kestävä pumppuratkaisu -ja huoltokin on helpompaa.Ultra V tuo potkuapumppaukseen!Uusi Ultra V -sarja tuo itseimevätpumput täysin uudelle tasolle.Uskomattoman suorituskykyinenUltra V pystyy jopa 100 metrinnostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden,lietteen sekä kiinteät aineet.Ultra V:n asennus ja huoltotapahtuvat huomattavasti uppopumppuahelpommin, ja pystytennakoimaan pumpun käyttökustannuksettarkasti.Maahantuoja:SGN-tekniikkaKysy lisää!S.G. Nieminen OySGN-tekniikkaPL 15, 02631 Espoo(09) 502 811www.sgnieminen.fi


Matkakeskuksessa on 13 sähköistä näyttötaulua.Vuosikymmenten väännön aikana matkakeskuksen suunnittelu kypsyi hyödyntämäänvanhaa rautatieasemaa. Siilo ja valssimylly jäivät paikoilleen.Kävelysilta ihastuttaaMikkeliläiset toivoivat vuosikymmeniäkävely-yhteyttä satamaan.Katetulta ja lasitetulta sillaltapääsee hissi- sekä porrastornienkautta 1. ja 2. laiturille sekärahtiasemalle. Sillan molemmissapäissä kehitetään vielä kevyen liikenteenratkaisuja lähivuosina.Kävelysilta on myös kaavoituspäällikköRäsäsen oma suosikki,jossa voi odottaa bussin tuloa,seurata matkustajainformaatiotainfotauluilta ja nähdä bussinsaapumisen.Kulkuyhteys satamaan tuleelähivuosina entistä merkittävämmäksi,kun alueelle rakennetaan35 000 neliömetriä asumiselleja 15 000 neliötä palvelutoiminnalle.Lisäksi Veturitallinalueella tulee 10 000 neliötä uuteenkäyttöön.– Satama-alueelle muuttaa800–1 000 asukasta, joten siitätulee kellon ympäri elävä ympäristö.Satama liittyy jatkossa Kenkäveroonuusien kevyen liikenteenväylien kautta ja sieltä pääseemyös kevyelle liikenteelle rakennettavaasiltaa pitkin Graaninalueelle, Räsänen visioi.Minkälaisia terveisiä kaavoituspäällikölläon vastaavanlaisteniäisyyshankkeiden kanssa painivilleammattilaisille?– Älkää menettäkö uskoanne.Vaativissa ja monitahoisissakinhankkeissa pääsee maaliin, joson tahtoa. Kun joudutaan etenemään”vieraalla maalla”, kannattaatehdä kerralla asioita. Jos olisimmevaikkapa siirtäneet kävelysillantoteutusta, pettymys olisisiitä ollut valtava.Käyttäjillä riittää toiveitaKun olemassa olevaan kaupunkirakenteeseentehdään uutta,suunnittelussa joudutaan luovimaan.Uusi matkakeskus on herättänytvalmistuttuaankin vilkastakeskustelua.Matkustajat eivät ole vielä löytäneetrautatieasemalla olevaayhteistä odotustilaa, vaan toivovatMatkahuollon olevan paremminauki viikonloppuisin. Ihanhevin ei uusia pysäkkejäkään oleopittu. Maaseudulla asuva kouluttajaAuli Kekkonen kulkeeniin vakiovuoroilla kuin pikavuoroillakin.– Jollei mene matkakeskuksellesaakka, pitää jännätä, onko oikeassapaikassa odottelemassa torinlaidalla vai nakkiputkan vieressä.Esitteessä oli mielestäni liikaakinteknistä tietoa, joten kuljettajiltaon saanut parhaat tiedotja sähköiset opastaulut palvelevathyvin, Kekkonen arvioi.Matkakeskus toimii Kekkosestaparemmin kuin entinen. Sadekatoson hyvä parannus, ja suojatiemerkintöjäpitkin kannattaakulkea. Ulkopenkkejä odotellaanvielä.– Kovin paljon väljemmäntuntuinen matkakeskus ei kuitenkaannyt ole, bussit ovat lähekkäinja kulkevat aika tiukallaaikataululla, hän miettii.Myös kuljettajien taukotilatherättävät närää. SavonlinjaOy:n kuljettajien pääluottamusmiesVäinö Ahtiainen kertoopuutelistasta, josta on tarkoitusneuvotella kaupungin kanssa.– Läpiajettavat laiturit ovat ok,mutta liikenteellisesti matkakeskukseenon vaarallista ajaa pitkillä15 metrin busseilla. Mäenalla keskukseen käännyttäessäjoutuu vastaantulevan liikenteenkaistalle, ja siilon takia näkyvyyson huono. Lisäksi kuljettajille onkäytössään vain noin kahdeksanneliön taukotila, jossa on neljätuolia, hän listaa.– Vaikka rahtitavaroiden käsittelyynon nyt hyvin tilaa, rahtianoutavat ihmiset joutuvat nykyäänaina jonottamaan, kun Matkahuoltovähensi yhden työntekijän,Väinö Ahtiainen sanoo. ■Matkakeskuksia valmistuu edelleen Liikenne- ja viestintäministeriön 1990-luvullaaloittaman Matkakeskushanke 2007 –hankkeen tavoitteena on ollut helpottaa julkisenliikenteen käyttöä ja toteuttaa matkakeskuksetesteettöminä.Alkuperäisenä tavoitteena oli 23 matkakeskuksentoteuttaminen viime vuoden loppuunmennessä. Monien keskusten suunnitteluvaiheon kuitenkin venynyt alkuperäisistä aikatauluistavuosilla. Hankkeen loppuraportti julkaistaanhelmikuun lopussa.Tällä hetkellä Mikkelin lisäksi ovat valmistuneetHelsingin, Jyväskylän, Kouvolan, Lahden,Lappeenrannan, Porin, Seinäjoen ja Varkaudenmatkakeskukset.Riihimäen ja Vaasan matkakeskukset valmistuvattämän vuoden aikana ja Oulun matkakeskuksenrakentaminen alkaa tänä kesänä.Tampereen keskus valmistunee ensi vuonna.Kemin matkakeskus aiotaan toteuttaaensi vuonna.Valmiita suunnitelmia on jo Imatralla, Pieksämäellä,Rovaniemellä ja Vantaalla. Suunnitteluon käynnissä Kuopiossa. Kaavavaiheessasuunnittelu on Joensuussa, Turussa ja Kajaanissa.Hämeenlinnan hanke venyy.Matkakeskuksista halutaan tehdä kaikillematkustajille korkeatasoinen ja viihtyisämatkustusympäristö, josta matkustuspalvelutovat helposti saatavilla ja vaihtaminen kulkumuodostatoiseen sujuvaa ja turvallista. Keskuksissaon matkustamista tukevia oheispalvelujasekä yhtenäinen ilme ja informaationesitystapa.Liikenne- ja viestintäministeriö seuraa matkakeskustenvaikutuksia. Ministeriö on laatinutvaikutusarvioinnit Kampin ja Jyväskylänmatkakeskuksista. Kampin keskuksen valmistumisenjälkeen joukkoliikenteen matkat ovatlisääntyneet kahdeksalla prosentilla, eli kaikkiaanseutu- ja kaukoliikenteessä on tehty kaksimiljoonaa matkaa enemmän. Lipputulojenlisäys on ollut 1,7 miljoonaa euroa. Kampinvaikutusarviointi löytyy ministeriön julkaisusarjasta(nro 16/2007) www-sivustoilla. LISÄTIETOJA: www.matkakeskus.fi10 Kuntatekniikka 1/2008


Matkapalvelukeskustenkehittäminen siirtyykunnille Matkapalvelukeskuksetvälittävät yhteiskunnan maksamiamatkoja, kuten vammaistenja vanhusten kuljetuksia,terveyskeskusmatkojasekä sairaaloiden tulo- ja kotiuttamiskuljetuksia.Tavoitteena on ohjata, yhdistelläja ketjuttaa matkojaasiakkaiden tarpeiden mukaisiinliikennevälineisiin. Palveluon tarkoitettu muunmuassa kutsuohjatun liikenteenasiakkaille ja yhteiskunnanmaksamien matkojenyhdistelyyn.Tällä hetkellä ns. valtakunnallisenmallin mukaisia keskuksiatoimii Etelä-Savossa,Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.Matkapalvelukeskustenkehittäminen on siirtymässäkunnille. Käytännössälääninhallitusten liikenneosastotkoordinoivat meneilläänolevat kokeilut loppuun,ja kunnat ottavat ne sittenjohtoonsa.Mikkelin palveluistakehuja ei juuri ole tullutMikkelissä matkapalvelukeskustahoitaa operaattori TDCSong Oy:n alihankkijana iisalmelainenpuhelinpalveluoperaattori,jonka toimintaei juuri kehuja ole kirvoittanutasiakkaissa. Mikkelinkaupungin liikenneinsinööriLiisa Heikkinen muistuttaa,että palvelua kehitetäänkoko ajan.– Asiakkaiden on tietystivaikea ymmärtää, että huonopalvelu ei ole aina operaattoristakiinni, toisinaanautokalustoa ei vain ole saatavillariittävästi. Tänä vuonnamukaan on tulossa uusiayrittäjiä. Uusia taksilupiaon myönnetty niin tavallisilletakseille kuin invavarustelluillekin.Myös operaattorinkäyttämää ohjelmistoa onkehitetty koko ajan, Heikkinenkertoo.Mikkelin seudulla suunnitellaantämän vuoden aikanakuntavetoisesti matkapalvelukeskuksentulevaa toimintaa.Tutkittavana ja linjattavanaon matkapalvelutoiminnantulevaisuus ja siinä rinnallapainotukset ulkopuolisentai kunnallisen operaattorinkäyttöön.Mikkelistä isäntäkunta,matkakeskus solmupiste– Mikkeli voi ja todennäköisestitoimii tässä isäntäkuntanajatkossa. Kehitettävää riittäämyös siinä, että avoimenjoukkoliikenteen kutsujoukkoliikenneja muut kunnanostamat kuljetukset saadaankoordinoitua yhteen ohjausjärjestelmään.Matkakeskustoimii joukkoliikenteenkeskuksena ja on kuljetustensolmupiste, joka lisää avoimenjoukkoliikenteen käytettävyyttäja näkyvyyttä, Heikkinensanoo.Aiemmin perustettujakunnan, Kansaneläkelaitoksentai muun tahon johtamiamatkapalvelukeskuksia ontällä hetkellä kahdeksan.Matkapalvelukeskus-hankkeessaovat mukana liikenne-ja viestintäministeriö, sosiaali-ja terveysministeriö, sisäministeriö,Kuntaliitto jaKansaneläkelaitos. Opetusministeriöon jättäytynyt poishankkeesta. Kela jatkaa omienhankkeidensa kehittämistäja osallistuu hankkeisiintarpeen mukaan. Muut tahotjatkavat matkapalvelukeskustenkehittämistä muun muassalainsäädäntötyön ja tiedotuksenavulla.Kuntaliitossa matkapalvelukeskus-hankkeestalisätietojaantaa liikenneinsinööriSilja Siltala,silja.siltala@kuntaliitto.fiJoensuu on vireä koulutuskaupunki ja Pohjois-Karjalanmaakunnan keskus, jonka väestömäärä lisääntyy päätettyjenkuntaliitosten vuoksi 72.000 asukkaaseen 1.1.2009. Itä-Suomenelinvoimaisin kaupunkiseutu kasvaa ja kehittyy osaavien ihmistenja hyvän ilmapiirin voimalla.Eläkkeelle siirtymisen vuoksi Joensuun kaupungilla on nythaettavanatilakeskuksen johtajan virka.Joensuun kaupungin tilakeskus hankkii kaupungin hallintokunnilletoimitilat ja niihin käyttäjien tarvitsemat kiinteistö- ja tilapalvelutsekä vastaa kaupungin omistaman tilaomaisuuden ylläpidosta,sen arvon säilymisestä ja tehokkaasta käytöstä. Tilakeskustajohtaa tilakeskuksen johtaja. Tilakeskuksen johtaja onliiketoimintajohtajan alainen.Tilakeskuksen johtajan viran kelpoisuusehto on soveltuvakorkeakoulututkinto ja kokemus kiinteistönpidosta.Virkojen palkkaus määräytyy teknisten sopimuksen palkkaryhmänIII hinnoittelutunnuksen 50101011 mukaisesti. Hakijat voivatesittää myös oman palkkatoivomuksensa. Ennen viranvastaanottamista on virkaan valitun esitettävä hyväksyttävälääkärintodistus terveydentilastaan.Virkaa haetaan sähköisesti Joensuun kaupungin internet-sivuillaosoitteessa http://www.jns./tyopaikat, josta löytyvät myöshakuilmoitus ja hakemuslomake.Opinto- ja työtodistukset esitetään haastattelun yhteydessä.Hakuaika päättyy 29.2.2008.Lisätietoja virasta antavat liiketoimintajohtaja Heikki Soininen,puh. 050 63 594, heikki.soininen@jns. sekä tilakeskuksen johtajaHeimo Karhapää, puh. 050 554 0731, heimo.karhapaa@jns..Antti-matonpesualtaatja -mattomankelitPuhdasta mukavuuttamatonpesuun.- moduulimitoitus, altaiden määräähelppo lisätä- liitetään suoraan viemärijärjestelmään- oikea ergonomiaKysy lisätietojaja pyydä tarjous!Koskentie 89, 25340 KANUNKIpuh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777project@antti-teollisuus.fiwww.antti-teollisuus.fiKuntatekniikka 1/200811


Veistosmainen vinoköysisilta valmistuu 2009Ratinan kevyen liikenteenon Tampereen uusi maamerkkiTampereen Ratinanniemen ja Laukontorinvälisen uuden kevyen liikenteensillan suunnittelukilpailuon ratkaistu. Voittanut ehdotus onpalkintolautakunnan mukaan erittäinnäyttävä silta, joka muodostuneeyhdeksi kaupungin positiiviseksitunnusmerkiksi. Rakentaminenaloitettaneen ensi syksynä,jolloin silta valmistuisi jo 2009. Jenni Lautso, arkkitehti SAFA Juha Eskolin, yhdyskunta- jaarkkitehtuuriyksikön päällikkö Pekka Pulkkinen, siltayksikön päällikköWSP Finland Oy■■ Tammerkosken ylittävät sillat ovat tärkeäosa Tampereen kaupungin ilmettä jatoimintaa. Ratinan uusi kevyen liikenteensilta sijoittuu kaupunkikuvalliseen solmukohtaan,jossa Tampereen ruutukaava kohtaaRatinan suvannon eteläpuolen puistomaisenalueen.Viime vuonna järjestelyllä Laukonsillansuunnittelukilpailulla haettiin esteettisestija liikenteellisesti toimivaa ja onnistunuttamaamerkkimäistä ratkaisua. Laukonsiltatarjoaa uuden kevyen liikenteen reitinsuurillekin väkijoukoille Ratinan stadioniltaja kauppakeskukselta Laukontorille ja siitäedelleen keskustaan.Sillan paikka Tampereen koskimaisemassaon kaupunkikuvallisesti haastava.Avointa maisemaa hallitsevat Ratinan stadionvalaisintorneineen, vesi sekä eläväinenLaukontori matkustajasatamineen. Uudensillan suunnittelussa tuli ottaa huomioonsillalla kulkijan lisäksi myös sillan alittavanlaivamatkustajan näkökulma sekä sisävesiliikenteenturvallisuus ja sujuvuus.Siltakilpailu ratkaistiin viime vuoden lo-12 Kuntatekniikka 1/2008


LIIKENNEYMPÄRISTÖValaistuksen väri ja voimakkuudetsäädeltävissäSilta ja liikennereitit valaistaan pimeän aikana.Molempiin kaiteisiin on esitetty jonovalaisinta,joka valaisee kannen jalankulkutasossakoko sillan pituudella. Juhlavalaistustilanteissavalaistaan pyloni ja köydet. Valojen väriävoidaan vaihtaa ja voimakkuutta säätää juhlatunnelmanja vuodenajan mukaan.Siltatyyppi on yksipyloninen betoninen visiltaRatinan vuolteen ylittävä siltatulee olemaan yli 100 metriäpitkä. Sillasta ennustetaan positiivistamaamerkkiä TampereelleNäsinneulan tavoin.pulla. Voittajaksi samoin kuin toiselle sijalleselviytyivät WSP Finland Oy:n ehdotukset.Kolmas palkinto meni ehdotukselle Torii thegate, tekijänä Insinööritoimisto Ponvia Oy.Positiivinen tunnusmerkkikaupungilleWSP Finland Oy:n voittanut ehdotus ”Kellopeli”on yksipyloninen vinoköysisilta. Siltaratkaisunlähtökohtana on päästä vesistön yli yhdelläilmavalla jänteellä, jolloin silta ei rajoitavesiliikennettä. Sillan pyloni on sijoitettuRatinan puolelle, keskeiselle paikalle avointakaupunkitilaa.Pyloni on kallistettu Laukon torille päin.Se on tehty teräksestä, jotta se poikkeaisimuista ilmatilaa hallitsevista materiaaleistaja rakenteista, kuten stadionin betoniset valotornitja vanhan teollisuuskaupungin punatiilisetsavupiiput. Tavoitteena on ollut tehdäveistosmainen silta, joka tarjoaa mieleen jäävänkokemuksen jalankulkijalle ja josta syntyisipositiivinen tunnusmerkki Tampereenkaupungille.Sillan vaatimat uudet rakenteet kunnioittavatsijainniltaan ja muodoltaan stadioninsuojeltuja rakenteita. Väriltään köydet ovatvalkoiset. Takaköydet haarautuvat viuhkamaisestiRatinan puolella paikkoihin, missäne eivät häiritse alueen toimintoja. Liikennevirrathaarautuvat stadionin puolella itään,uuteen ostoskeskukseen ja etelään, tulevalleasuntoalueelle. Lisäksi pylonin jalustaan tuleeporras.Kuntatekniikka 1/200813


Toiseksi yltänyt Fishbone on sirorakenteinenja saanut hahmoonsa vaikutteita luonnonmuodoista.Suunnittelun lähtökohtia olivatympäristöön sopivuus, esteettisyys läheltä,kaukaa ja alapinnoista sekä omaleimaisuus.noköysisilta, jonka pääjänteen pituuson 112 metriä. Siltaan ei tuleveteen rakennettavia tukia. Pylonion pyöreä teräsrakenteinen torni.Takaköydet haarautuvat kahteensuuntaan, mikä jäykistää pyloniavaakasuunnassa. Sillan päällysrakenneon betonirakenteinenpalkkikannattaja, joka on dynaamisestivakaa ja sitkeä mahdollisiatörmäyksiä vastaan.Voittaneen ehdotuksen pää-suunnittelija on DI Pekka Pulkkinen.Muut tekijät ovat TkLEsko Järvenpää, arkkitehti JussiTervaoja (ArkkitehtitoimistoJussi Tervaoja Oy), DI ErikEriksson, teknikko Kari Nikula,insinööri Hannu Suojanen,insinööri Antti Karjalainen, insinööriKari Saksio sekä DI KaiGulin.Valkoinen kalanruotopuusta tai graniitistaToiseksi tulleen Fishbone-ehdotuksenmuotokieli on saanut vaikutteitasuomalaisesta järviluonnosta.Kaukaa tarkasteltaessa havaitaanensimmäisenä vedestätyöntyvät sillan omaleimaiset pylonit.Pylonien vinon asemoinninseurauksena sillan hahmo muuntuueri suunnista tarkasteltuna.Ratinan silta tuo uuden orgaanisenaiheen Tampereen silhuettiin,jota entuudestaan leimaavatmm. tehtaiden piiput ja etenkinRatinan alueella stadionin neljävalomastoa.Sillan alapinta on kuin kalanruoto. Valkoinen ranka ja ruodotnäkyvät kuljettaessa sillan ali jalan,pyörällä tai veneellä. Sillanpäällysteeksi ehdotettiin joko tervattuapuuta tai tummaa ristipäähakattuagraniittia kalanruotoladonnalla.Sillan pituusgeometriassaon sulava luonnonmuoto, jokajohdattaa kulkijaa.Laukontorin puolella siltapäättyy nykyisen kahviorakennuksenkohdalle, joka on esitettypurettavaksi. Uusi rantaravintolavoidaan rakentaa sillan kupeeseenosittain ulokkeena vedenpäälle. Silta laskeutuu aukiontasoon siten, ettei portaitavälttämättä tarvita. Eri suunnistalähestyttäessä on mahdollistahyödyntää väljiä portaita sillallesiirtymiseen tai istuskeluun. Sillanali kuljetaan laituritason kautta.Laituritaso on oivallinen paikkapysähtyä hetkeksi nauttimaanvaikka torilta ostetut eväät ja seuratavilkasta laivaliikennettä.Toiseksi sijoittunut siltatyyppion liittorakenteinen vinoköysisilta.Pylonituki sijoittuu veteen,ja muut tuet rakennetaan maalle.Välitukien pilarit sekä pylonitovat teräsrakenteisia. Päällysrakenteenpoikkileikkaus on teräspalkistonja betonisen kansilaatanliittorakenne, joka kannatetaanRatinan suvannon kohdallavinoköysillä. Reunoiltaan köysillätuettu liittorakenteinen kansion hoikka.Kilpailussa toisen palkinnonsaaneen ehdotuksen työryhmässäolivat DI Sami Niemelä (pääsuunnittelija),DI Atte Mikkonensekä arkkitehdit Juha Eskolin,Jenni Lautso ja TuomasVuorinen. Pohjarakenteista vastasiDI Kai Gulin. ■14 Kuntatekniikka 1/2008


”Jopa 25 %vähemmän häiriöitä!”ABB:n taajuusmuuttajateivät saastuta sähköverkkoa.Talotekniikan sovelluksille suunnitellut ABB:n taajuusmuuttajat täyttävätuuden, 1.2.2008 voimaan tulevan IEC/EN 61000-3-12-standardinvaatimukset. Standardi asettaa tiukat rajat sähköverkkoon liitettyjen laitteidenaiheuttamille yliaaltovirroille ja -jännitteille. Taajuusmuuttajissa on vakionamuuttuvainduktanssinen, eli nk. mukautuva kuristin, jonka ansiosta harmonisetyliaallot vähenevät osakuormilla jopa 25 prosenttia perinteiseen samankokoiseenkuristimeen verrattuna.www.abb.fi /drivesABB OyKotimaan tuotemyynti


Kun valonjakoominaisuuksiaeiymmärretä, niidenmerkitystä vähätellään.Taulukko 1. Valaistustyyppien vertailuValaistusteknillisetvaatimuksetValaistustyyppi Lamput H A(m) S (m) L (cd m 2 )≥ 1,00 ≥ 0,40 ≥ 0,40 ≥15U oU lTI (%) Tehon tarve(W/tiemetri)1-rivinen reunasijoitus ST-150 10 45 1,01 0,64 0,58 11,4 3,8” LED 10 45 0,09 0,13 0,08 5,5 1,12-rivinen vuorottainen LED 10 22,5 0,18 0,36 0,22 5,3 2,1” LED 10 10 0,40 0,69 0,82 5,8 4,8” LED 8 10 0,39 0,55 0,65 7,9 4,8” LED 5 10 0,33 0,42 0,49 15,9 4,816 Kuntatekniikka 1/2008


LIIKENNEYMPÄRISTÖLEDEILLÄ toimiviaTIEVALAISIMIA ei oleLed-innostus velloo vallattomana.Valmistajat kehuskelevat tuotteidensasopivan kaikkialle ja lupaavat runsaitasäästöjä sekä yleistä hyvää. Luottamusmiehetja poliitikot uskovat. Valaisimienvastaavuutta vakuutettaessakäsitellään tekijöitä, jotka eivät olevertailukelpoisia. Valonjako-ominaisuuksiaei ymmärretä ja niiden merkitystävähätellään. Kaupantekoon onlähdetty keskeneräisin vehkein. Toisaaltaon merkkejä, etteivät loppukäyttäjättoistaiseksi tee led-valaistuksia.Näihin kelpaava tievalaisinsyntyy aikanaan. Pentti Hautala, dipl.ins., Sito Oypentti.hautala@sito.fi■■ Tievalaistus on liikenneturvallisuuttaparantava, ennaltaehkäisevä toimenpide.Vaikutusten aikaansaaminenedellyttää valaistukselta sellaisia ominaisuuksia,että kuljettaja näkee edessäänolevan ajoradan ja toiset ajoneuvot,havaitsee liikennetilanteen muutoksetsekä mahdolliset esteet. Näidenedellyttämät valaistusteknilliset vaatimuksetovat: Keskimääräinen luminanssi osoittaa,miten valoisalta tienpinta näyttää.Se vaikuttaa havaitsemiseen, näköetäisyyteen,reaktioaikaan ja suhteellisenliikkeen arviointiin. Yleistasaisuus vaikuttaa näkösuorituskykyyn. Pitkittäistasaisuus on merkittäväajo- ja näkömukavuuden kannalta Estohäikäisy vaikuttaa näkemiseen.Valaistusteknilliselle vaatimuksilleon tieteellisesti todistetut sekä laboratoriossaja todellisissa liikenneympäristöissätestatut arvot. Ihmissilmän ominaisuuksiaei voida viranomaisten taipoliitikkojen päätöksillä muuttaa.Valaistustyypit pystytään mitoittamaan,valitsemaan asialliset valaisimetja rakentamaan niin, että valaistusteknillisetvaatimukset täyttyvät valonlähteestäriippumatta. Mutta ledeillä toimiviatievalaisimia ei vielä ole.Tievalaistuksen mitoitusTarkastellaan esimerkkinä tavallistakaksikaistaista tietä, ajorata 7,0 mja valaistusluokka AL4a (L m≥ 1,0 cd/m 2 ). Tällaisilla teillä ei ole käytetty uusasennuksissaelohopealamppuja yli 20vuoteen – vastoin led-kauppiaiden väitteitä.Luonteva valaistustyyppi on yksiri-Kuva 2. Erään led-valaisimen valonjakokäyrätja valaistustulos.Pentti HautalaKuva 1. Nykyaikaisen tievalaisimenvalonjako-ominaisuudet ja esimerkkimaantienluminanssin tasa-arvokäyrät.Äärimmäisenä oikealla (kuva 3) samavalaisin kuin kuvassa 2, vuorottainenvalaistustyyppi ja luminanssintasa-arvokäyrät.Kuva 3Kuntatekniikka 1/200817


Yksi ongelma on led-tievalaisimien liian pienikokonaisvalovirta. Toinen perusvika ovatkehittymättömät valonjako-ominaisuudet.vinen reunasijoitus, 10 m asennuskorkeusja varren ulottuma1,5 m. Kun käytetään 150 Wsuurpainenatriumvalaisimia, joillaon kuvan 1 mukaiset valonjakokäyrät,saadaan 45 m pylväsvälilläsamassa kuvassa esitetyt luminanssintasa-arvokäyrät. Tulostäyttää kaikki vaatimukset (taulukko1).Jos edelliseen vaihdetaan ledvalaisin,jollaisen tyypilliset tämänpäivän valonjako-ominaisuudetovat kuvassa 2, tien pinnanluminanssin tasa-arvokäyrätovat saman kuvan mukaiset. Tuloson täysin ala-arvoinen. Tosinestohäikäisy on vain kolmasosasallitusta arvosta. Jo tämä laskelmaosoittaa, ettei yksirivisellä valaistustyypilläja led-valaisimillasynny hyväksyttävää tulosta.18 Kuntatekniikka 1/2008Muutetaan edellinen ratkaisukaksiriviseksi vuorottaiseksi tyypiksi.Tuloksena ovat kuvan 3 luminanssintasa-arvokäyrät. Kaikkivalaistusteknilliset ominaisuudetparanevat mutta tehontarvekasvaa kaksinkertaiseksi. Tuloson edelleen kelvoton.Tarkastelua jatketaan pienentämälläasennuskorkeutta ja pylväsväliä.Tulokset ovat taulukossa1. Tasapainoista vaatimuksettäyttävää ratkaisua ei löydy. Valaistusteknillisestiparas vaihtoehtoon 8 m asennuskorkeus ja10 m pylväsväli. Tällöinkin keskimääräinenluminanssi on vasta40 prosenttia vaaditusta arvosta.Nykyaikaisilla suurpainenatriumvalaisimillatoteutettuunratkaisuun verrattuna rakennuskustannuksetovat yli nelinkertai-Haapakosken Tehdas Oy on toimittanut vesi- javiemärilaitoksille sekä teollisuudelle yli 100 vuoden ajanvalurautaputkia, putkikäyriä, erilaisia venttiileitä,paloposteja ja sulkuluukkuja.Haluamme jatkossakin toimittaa aidosti kotimaisettuotteemme nopeina, räätälin työnä tehtyinätehdastoimituksina, takuulla ja tarvittaessa asennettunajuuri oikeaan aikaan periaatteella.Reagoimme heti asiakkaiden ongelmiin, teemme uudentuotteen, huollamme vanhan laitteen,toimitamme omiin tuotteisiimme varaosia ja annammetarvittavaa tieto-taitoa HM - Service yksikkömme puitteissa.Ottakaapa yhteyttä !Haapakosken Tehdas OyPutkolantie 577520 HaapakoskiPuhelin: 015-428 102Toimitusjohtaja Timo Luhtinen , gsm 0400 656 100Teknillinen johtaja Olavi Kähkönen gsm 050 4067490www.haapakoskentehdas.set. Hoitokustannukset kasvavat26 prosenttia pelkästään lisääntyneensähkönkulutuksen takia.Tässä yhteydessä ei tarkastellamuita kunnossapidon lisäkustannuksia,jotka syntyvät ylettömänvalopistemäärän takia.Huomattavan osuuden tuottavatpylväisiin törmäämisestäjohtuvien rakenteiden ja kalusteidenuusimiset. Myötäävät pylväätvähentävät henkilövahinkoja.Kaiteiden rakentaminen molemmillereunoille vaikuttaisi onnettomuuksienseurauksiin, muttarakennuskustannukset lisääntyisivätentisestään. Ulkonäkönsäpuolesta tällainen seinämäinenrakennelma vetäisi ihmettelijöitäpuoleensa.Led-valaisimienongelmiaSuurin syy järjettömään tulokseenon led-tievalaisimien liianpieni kokonaisvalovirta. Tarkasteluahämmentävät valmistajientulkinnat eri valonlähteidenvastaavuudesta. Samoin todistelut,joiden mukaan psykologisestija poliittisesti katsottuna ledeillätoteutettu valaistus on riittävä.Minkälaisella matematiikalla voidaanosoittaa, että edellä olevassaesimerkissä 3 000 lm on yhtäkuin 17 000 lm?Toinen perusvika ovat kehittymättömätvalonjako-ominaisuudet.Markkinoilla esiintyykaksi mallia. Pallonmuotoinen,jolla saa valaisimen allepyöreän läiskän. Palloa ei voikallistaa. Toisessa tyypissä maksimivalovuoon tien suuntainen,γ-kulma ± 30 º ja poikittain hyvinkapea keila. Jälkimmäisenvaikutus näkyy taustakuvassa.Ajoradan puoliväliin ulottuvanläiskän valaistusvoimakkuus on45 lx ja pylväsvälin (27 m) puolivälissä0,5 lx. Kadulla liikkuvatjalankulkijat haahuilevat mustinahahmoina. Tunnistaminenon lähietäisyydeltäkin mahdotonta,koska puolisylinterivalaistusvoimakkuuson olematon. Valonjaonvaakasuora komponenttipuuttuu, sillä valaisin toimii kuinsyväsäteilijä.Luotettavien tietojenpuute riesanaLuotettavat tiedot puuttuvat monistaseikoista, mm. seuraavista: Valovirran alenema polttoajanfunktiona. Eliniäksi mainostettu100 000 h menettää merkityksensä,kun valovirrasta onmurto-osa jäljellä. Ledien kuolleisuus. Valaisimien muoto, rakenne,kotelointi ja kunnossapitoystävällisyys. Kunnossapidon yksityiskohdat.Miten vaihdetaan yksitai useampi kuollut led? Ryhmävaihtoja sen ajankohta. Valaisimien paino (nykyisinilmoitetaan 3–14 kg) ja sen vaikutuskannatinrakenteisiin. Pillimäisiäpylväitä ei voida käyttääliiallisen heilumisen ja ilkivallantakia. Pylvään osuus lämmönhallinnassa.Valmista ehkä2020 mennessäEnnen pitkää, ehkä vuoteen 2020mennessä joku keksii ja kehittääledeillä toimivan tievalaisimen.Siinä on esim. oikein suunnatutja määrältään riittävät vektorit,joilla on erilaiset valovoima-arvot.Näin syntyy tievalaistuksenedellyttämät valonjako-ominaisuudet.Kun ledejä ohjataan yksilöllisesti,syntyy dynaaminen valaisinmuuttuvaan tievalaistukseen. Lieneemahdollista kehittää ledeillätoimiva, valovirraltaan riittävälamppu, joka sopii perinteisenvalaisimen optiikkaan. Kolmasvaihtoehto on kehittää ajoneuvojaja liikenteen hallintaa niin,ettei kiinteää tievalaistusta tarvitalainkaan. ■


TykkiluntaKoska meillä suomalaisilla kerranon hanki ja jää, halla jayö, niin emme peruuta. Tykkiluntahiihtoputkeen ja menoksi. Jopapujottelurinteet pääsevät katonalle. Ilmastonmuutos on haaste jamahdollisuus.Kurakeli piteneeMuutama vuosikymmen sittenetelä-Suomessakin oli totuttu siihen,että talvi tuli Loppiaiseksi. Sitäennen oli vaihtelevaa säätä, välistäparikymmentä pakkasastetta,sitten taas sohjoa ja lämpöasteita.Mutta vain marras-joulukuun ajantalvi sahasi eestaas.Reino Kalliola lohdutti meitäkirjassaan ”Suomen luonto vuodenaikojenvaihtelussa” sillä tiedolla,että ”joulun jälkeen talvenvalta vakiintuu”. Niin kävikin. JopaHelsingissä saattoi jonkin viikonajan luistella luonnonjäillä.Vuoden keskilämpötilan pienikinnousu näyttää muuttavan dramaattisestipohjoisen talvea. Lumentulo ja sen luoma perusvaloisuusviipyy. Jouluna 2007 ei ollutlunta Rovaniemelläkään. Pukkituli silti. Itse asiassa St. Nikolaus,Smyrnan piispan klooni, tuleekinilmatietä lentäen ja jättää lahjatihmislapsille kaikessa hiljaisuudessa.Markku MattilaTekolumen anatomiaMuutoksen mukana on lumitykistätullut aikamme sankari. Sillävoidaan lumettaa sekä rinteet ettätasamaat. Edellytyksenä on muutamanasteen pakkanen. Raakaaineeksiriittää kylmä vesi ja peruskoneeksikompressori, jolla voidaantuottaa paineilmaa. Vedenja ilman yhteislämpötilan kuuluuolla pakkasen puolella. Kun luonnonvesion tunnetusti talvella noin+4-asteista, niin pakkasta pitää ollasaman verran, mieluummin lähempänäkymmentä astetta. Sellaistakinkeliä joutuu jo odottelemaan.Lumitykki on lieriö, jonka toisessapäässä puhallin ja toisessailma- ja vesisuuttimet. Suutinpuolellaon ensin esikiteytys, jossakäytetään veden ja paineilman sekoitusta.Puhallin työntää sumutyyppisetpikkupisarat ulkoilmaan,ja toisista suuttimista tulee lisäävettä niiden niskaan. Tuloksenaon kaunis, hienojakoinen ja tiivislumi, jossa kiteet ovat vähemmänsakaraisia kuin luonnollisessa.Hiihto putkeenHiihtokautta on alettu pidentääkeinotekoisesti jäähdytetyillä putkilla,joita Suomessa laitetaan sekämaan alle että pinnalle. Yleensäne ovat lyhyehköjä, mutta niinnäyttävät olevan kansainvälistenkilpailujen hiihtomatkatkin. Kansahaluaa katsoa kisat alusta loppuun.Veikko Hakulisen ja MarjoMatikaisen sankariteot havumetsienpimennoissa jäävät urheilunhistoriaan.Hiihto muuttuu stadionlajiksi.Olematta erityinen profeettavoi arvata, että niin käy laskettelunkin.Espoon näyttää pyrkivänedelläkävijäksi. SuperLife Lab kaavaileeLeppävaaraan ensimmäistäsisälaskettelurinnettä, kun kerransellaisia on nähty Isolla Hiekallakin.Kilon vanhoille kartanoniityilletulee luikertelemaan SnowringSportsin hiihtoputki. Katettu ympärivuotinenhyppyrimäki ei vieläole missään ohjelmissa.● Pekka Rytilä on69-vuotias tekniikanlisensiaatti, joka toimiiLiikennesuunnittelunSeuran puheenjohtajanaja Pöyry Infranerityisasiantuntijana.Lumitykillä voidaan lumettaasekä rinteet että tasamaat.Edellytyksenä onmuutaman asteen pakkanen.Tykit itse teossa VantaanHakunilan SM-kilpailujenalla tammikuussa2008.Kuntatekniikka 1/200819


Vanhassa Porvoossa rakennetaanmyös uutta. Hotelli Porvoon Mittarakenteilla 2006.Runsasluminen talvi onhaasteellinen, Itäinen Pitkäkatu.Porvoo tunnetaan rantaaitoistaja Tuomiokirkosta.Vanhan Porvoon rakennuskantaon pääosin 1700-luvun lopulta.20 Kuntatekniikka 1/2008


ARKKITEHTUURISäilyttämisajatukset virisivät 1800-luvun lopullaVanhan PorvoonSUOJELULLAon pitkä perinneTEKSTI JA KUVAT Anneli Naukkarinenasemakaava-arkkitehti, Porvoon kaupunki,kaupunkisuunnitteluosasto■■ Porvoon kaupungin syntyyn on vaikuttanutoleellisesti Porvoonjoki, jonka suullapuolustuslinnan suojissa kohtasivat hämäläisetja Itämeren alueella vaikuttavat kauppiaat.Kauppapaikasta kehittyi kaupunki noin650 vuotta sitten.Vaikka Vanhan Porvoon katuverkosto onkeskiaikaista perua, ovat rakennukset kuitenkinhuomattavasti nuorempia. Vanhin rakennuson kirkko 1400-luvun puolivälistä (sakastitosin on 1200-luvulta ja kuulunut paikallaolleeseen puiseen kirkkoon). Suurin osa rakennuskannastaon pystytetty 1760 sattuneentulipalon jälkeen. Vain kaupungin koillisosassasäilyi taloja tältä tulipalolta, jossa tuhoutuikaksi kolmasosaa tonteista.Tsaari Nikolai I antoi 1830 käskyn järjestääkaupunki uudelleen. Carl Ludvig Engelinlaatima ruutukaava ulottui koko vanhankaupungin yli. Rakentaakseen uuden kaavanmukaan oli lunastettava useiden eri henkilöidenomistuksessa olleita tontteja. Se ei olluthelppoa, koska Vanhan Porvoon rakennuskantaoli tulipalon jälkeen suhteellisen uutta.Toteuttaminen alkoikin olemassaolleen kaupunkirakenteenitä- ja eteläpuolelta. VanhanPorvoon alueella se toteutui ainoastaan osittainkolmella tontilla.Vanhan Porvoon suojelu on kehittynyt nykyiseenmuotoonsa 1800- ja 1900-lukujen taitteesta alkaen.Asemakaava antaa hyvät eväät arvioida alueenrakentamis- ja kohennustöitä.Suojeluajatukset heräävätEnsimmäiset Vanhan Porvoon säilyttämisajatuksetherätti 1800-luvun lopulla kaupunkiinasettunut taiteilija Louis Sparre ystävineen.Taiteilija- ja kansalaispiireissä syntynyt mielipidevastusti Vanhan Porvoon kauneusarvojenhävittämistä ja pyrki säilyttämään kaupunginvanhanaikaisen hengen.Vuonna 1898 asetettiin komitea miettimäänmuutoksia voimassa olleeseen asemakaavaansäilyttämällä kaikissa oleellisissakohdissa sen historiallinen luonne. UusiKuntatekniikka 1/200821


Vanhan Porvoon koko rakennuskannastasäilytettävien rakennusten osuus on 77 prosenttia.Tämän tekivät mahdolliseksi paloteknisestikehittyneemmät rakennusmateriaalit.kaava vahvistui 1911. Komitea olikuitenkin joutunut myöntymäänlisääntyneen liikenteen ja uudenaikaisenterveydenhuollon vaatimuksiin.Sivistysarvojen säilyttämistätarkoittavat näkökohdatolivat jääneet toiselle sijalle, elleitahdota sanoa, että ne oli kokonaansyrjäytetty.Kadut olivat likimain entisilläpaikoillaan, mutta ne oli piirrettyleveämmiksi ja niitä oli suoristettu.Kaikille tonteille annettiinmyös uudisrakentamismahdollisuus.Reilut parikymmentävuotta myöhemmin todettiin,että ”olosuhteiden ollessa nykyisellään,on asemakaava huomattavastienemmän pahasta kuinhyödyksi”.Vuoden 1936 asemakaavaSisäministeriön julistettua19.4.1933 Porvoon vanhimmanosan ”vanhaksi kaupunginosaksi”tarjoutui kaupungille tilaisuusuuden asemakaavalain jarakennussäännön nojalla suojatatehokkaasti Vanhaa Porvoota.Kaupunginosaan laadittiin uusiasemakaava 1936, joka on ollutpohjana myöhemmillekin suojelukaavoille.Siinä oli mm. seuraavia määräyksiä: Alueen käyttötarkoituksesta. Rakennusaineesta ja niidenpaloluokituksesta, etäisyydestätoisiin rakennuksiin. Pihatilan avoimeksi jättämisestä. Rakennuksen paikasta tontilla(kadun varressa asuinrakennusoli rakennettava kiinnitontin rajaan ja talousrakennusainoastaan tontin sisäosaan ”rumennuksenvälttämiseksi”). Rakennuksen korkeudesta(myös tornien, päätyjen taimuiden sellaisten rakennuksenosien rakentaminen yli sallitunkorkeuden ei ollut luvallista).Ranta-aitoista määrättiin: ”Rantapuotiaälköön rakennettakokorkeammaksi kuin asemakaavakartallaoleva korkeusnumeroosoittaa, laskien keskivedenpinnasta katonrajaan”. Kerrosluvusta (asuinrakennuksetsai rakentaa korkeintaanyksi- tai kaksikerroksisiksi). Ulkonemista, kattokaltevuudesta,asuinhuoneen korkeudestasekä ikkunoiden etäisyydestänaapurirakennuksestaja niiden suuruudesta. Rakentamisesta yleensä:”Kaikissa rakennustöissä onotettava huomioon, että historiallisestitai taiteellisesti arvokkaitakaupunki- tai katukuvia eisaa turmella ja että rakennettavateivät saa muodollaan, rakennusaineellaan,värillään eivätkämuutenkaan ulkonäöllään häiritäkokonaisvaikutusta tai kaupunginosanvanhanaikaista leimaa”.Lisäksi laadittiin kaupunginosaakoskeva erillinen rakennusjärjestys. Yhdeksän rakennusta tuomiokirkonja siihen liittyvienrakennusten lisäksi oli määrätty”sivistyshistoriallisen arvonsavuoksi säilytettäviksi ja ne oliotettu kaupungin suojelukseen”.Rakennusjärjestyksessä määriteltiinluvanvaraisiksi rakennuksenkäyttötarkoituksen muutos,julkisivun muuttaminen, yksityistenrakennustaiteellisesti arvokkaidenosien tai koristeellistenmuotojen poistaminen rakennuksesta,palaneen rakennuksensaattaminen ennalleen,tontin aitaaminen ja portin rakentaminen,rakennuksen purkaminen,maanleikkaus-, louhimis-,kaivamis- ja täyttämistyösekä koristeina arvokkaiden puidenkaataminen, puu- tai muuntavaran varastoiminen, kattamisaineentai julkisivuvärin muuttaminen,pylväiden, kiinnikkeiden,tukien, kalusteiden, johtojen, kilpien,mainoslaitteiden, näytekaappienja valaisinlaitteiden sijoittaminen.Vuoden 1974 ja 1993asemakaavatEdellä mainitut asiat on sisällytettysekä vuonna 1974 että 1993vahvistettuihin Vanhan Porvoonasemakaavoihin.Vuoden 1974 asemakaavassasäilytettäväksi merkittiin rantaaitatja suurin osa kadunvarsirakennuksista.Pysäköintinormitja palokuorman pienentäminenvaativat osaa piharakennuksistapoistettavaksi. Tonteilla asemakaavaei kuitenkaan toteutunut,vaan talousrakennukset säilyivätvarastokäytössä.Vuoden 1993 edelleen voimassaolevassa asemakaavassa lisättiinsäilytettävien rakennustenmäärää siten, että asuin- ja päärakennuksista87 prosenttia ja ulkorakennuksista65 prosenttia onsäilytettäviä. Koko rakennuskan-Katujen pintaa on laskettu. Aidan alla näkyvä asfalttiosoittaa aiemman kadun tason.Kiveyksen yhteydessä kaduille on rakennettu hidasteita.Kirkkokadulla kevyelle liikenteelle on sileämpiosuus paasilaatoilla. Rakennusten vierellä on perinteinenmukulakiveys.22 Kuntatekniikka 1/2008


ARKKITEHTUURIPienemmät kadut on kivetty mukulakivillä. Jalankulkua helpottaa noppakivikaista. Koulukuja.nasta säilytettävien rakennustenosuus on 77 prosenttia. Tämän tekivätmahdolliseksi paloteknisestikehittyneemmät rakennusmateriaalit(mm. kipsilevy).Aiempana mainittujen määräystenlisäksi tämä kaava määrääsisätilojen suojelusta huonejakoineenja kiinteine sisustuksineen,vanhan rakennusmateriaalinuudelleen käyttämisestä jakorjaamisessa käytettävistä materiaaleista.Tämä on tärkeää,koska perinteinen rakennustapaeroaa nykyisestä. Erityismääräyson seuraavanlainen: ”Korjaus- jakohennustöiden yhteydessä käytettävienmateriaalien on oltavasellaisia, ettei rakennusosan fysikaalinentoiminta muutu. Ulkomaalauksessaon käytettäväperinteisiä ja hengittäviä aineita(pellavaöljymaali, kalkkimaali,vesimaali)”.Myös Vanhan Porvoon katualueetovat saaneet oman määräyksensä.Vapora ja rakennuslupaVuoden 1936 rakennusjärjestyksessäluotiin pohja myös nykyiselleVanhan Porvoon rakennuslupatyöryhmälle(Vapora):”Maistraatin avuksi vanhaakaupunkia koskevia rakennusasioitakäsiteltäessä on asetettavaneuvoa-antava rakennuslautakunta,johon kaupunginvaltuustovalitsee yhden jäsenen, jolla ontietoja ja kokemusta asemakaavajarakennustaiteen alalta, yhdenjäsenen, joka edustaa taiteellisia jasivistyshistoriallisia pyrintöjä sekävanhan kaupungin tontinomistajienedustajan. Tarvittaessa myöskaupungin ulkopuolella asuvahenkilö voidaan valita asiantuntevaksijäseneksi.”Voimassa olevassa asemakaavassamäärätään, että ”lupaa käsiteltäessäon otettava huomioonkaupunginhallituksen asettamanerityisen toimikunnan lausunto.Mikäli toimikunnassa ei ole museovirastonedustajaa, museovirastoaon kuultava. Lausunto onannettava kolmen kuukauden (3)kuluessa sen pyytämisestä”.Alunperin asiantuntijaelimestäon kuntaliitoksen (1997) jälkeentullut kaupunginhallituksen nimeämätyöryhmä, johon kuuluusekä asiantuntijoita (4) että luottamushenkilöitä(3). Toimin Vaporansihteerinä ja esittelijänä,koska korjausrakentamisen neuvontakuuluu virkatyöhöni. (Ennenkuntaliitosta virkanimike oliVanhan Porvoon neuvonta-arkkitehti,jona olen toiminut vuodesta1988).Käytännössä Vapora käsitteleeja antaa lausuntonsa kaikistaVanhan Porvoon alueella tehtävistämuutoksista: korjausrakentamisesta,uudisrakentamisesta,katupäällysteistä, mainoslaitteista,sähkökaappien paikoista jne.Näen erittäin tärkeänä tällaisentoimielimen, jossa on rakennussuojelunasiantuntijoita rakennusvalvonnanapuna.Asemakaava antaahyvät eväätAsemakaava antaa rakennushistoriallisestiarvokkaalla VanhanPorvoon alueella hyvät eväät arvioidaalueen rakentamis- ja kohennustöitä,vaikka erimielisyyksiäkinsyntyy tontinomistajien jaVaporan välillä. Yleensä riittävänKuntatekniikka 1/200823


Detaljit ovat tärkeitä korjattaessa suojeltuja rakennuksia. Ikkunoiden koristelistat on säilytetty. Vaakalistaton teetetty vanhojen profiilien mukaan. Katteena konesaumattu pelti perinteisine jalkaränneineen.aikaisessa vaiheessa annettuneuvonta auttaa yhteisestihyväksyttävän päämääränsaavuttamisessa.Tämän vuoksi on tärkeää,että kaupunki voi tarjotakorvauksetta neuvontaatontinomistajille. Usein vanhan,antiikkiesineeseen verrattavanrakennuksen omistajallaei ole objektiivista tietoakorjausmenetelmistätaikka tietoa alueen asemakaavanmääräyksistä.Vaporan työskentelytapaon keskustelunomainen. Erinäkökannat tuodaan perustellenesille, jolloin maallikkojäsentenkinon mahdollistaymmärtää asiantuntijoidennäkökannat. Työryhmämyös jalkautuu usein, elikäydään paikan päällä kohteessa.Tämä on ollut tärkeääarvioitaessa käyttötarkoituksenvaihtumisen aiheuttamiamuutoksia rakennuksissa,esimerkkinä ullakkojenasuinkäyttöön ottaminen.Useat matalahkot ullakoteivät tähän sovellu.Yleensä vähänkin suurempiamuutoksia käsitelläänuseaan otteeseen. Syynävalitettavan usein ovat puutteellisettiedot suunnitelmissa.Myös suunnittelijan pätevyyteenon kiinnitetty viimeaikoina huomiota.Vanhan Porvoon alueellamyönnettävät rakennusluvaton useissa tapauksissadelegoitu rakennustarkastajanpäätettäviksi. Rakennusvalvontapäällikköon jäsenenäVaporassa ja alueen rakennustarkastajaasiantuntijana.Näin tiedonkulku lupaviranomaiselleon mutkaton.Sekä rakennustarkastajan että-lautakunnan lupapäätöksetovat olleet Vaporan lausunnonmukaisia, eikä niistäole valitettu.Katujen kiveämistäriittääVoimassa olevassa asemakaavassaon määrätty myöskaduista. Kaikki kadut ovatkevytliikennepainotteisia erityiskatuja.Kadun korko tuleepalauttaa alkuperäiseksitai sellaiselle tasolle, etteisiitä ole uhkaa rakenteidenja rakennusten säilymiselle.Katu- ja pihapäällysteiden onoltava alueen historialliseenluonteeseen sopivia.Erityiskatu – mikä tuli toiveenakaupungin katuosastolta– mahdollistaa liikennelainsäädännönsoveltamisenvanhoilla kapeilla kaduilla.Mm. kaksisuuntaisella kadullaei tarvitse varata vaaditunlevyisiä kaistoja. Alueellaon 15 km:n nopeusrajoitus.1960-luvulla VanhanPorvoon vilkkaimmin liikennöidytkadut oli asfaltoitu.Uuden kaavan mukaankaduille ryhdyttiin palauttamaanluonnonkiveystä.Aluksi kivettiin sivukatuja,mutta putkistojen uusimisenyhteydessä siirryttiinasfaltoiduille kaduille.Vääntö ensimmäisen asfalttikadunkiveämisestä oli kovaja herätti suuria intohimoja.Viime vuosina on kuitenkinjatkuvasti esitetty toiveita,milloin se ja se katu kivetään.Työtä riittää vielä muutamaksikesäksi.Liikenteen aiheuttamaatärinää estetään erilaisillaalusrakennekerroksilla. Katujentasoa lasketaan niin,että rakennuksilla on riittäväsokkeli (joissakin kohdinalimmat puuosat ovat olleetasfaltin sisällä).Katusuunnitelmat laadi-Perinteistä peltisepän työtä edustaa syöksytorvikauniine kaivoineen.Kunnostettua ranta-aittojen perustusta. Porvoonkaupunki ja valtio ovat rahoittaneetpuoliksi perusmuurin korjaamisen.24 Kuntatekniikka 1/2008


Korjattaessa uusitaan vain välttämätön.taan kaupungin katuosastollaja käsitellään Vaporassa sekälopullisesti teknisessä lautakunnassa.Kiveystyön suorittaakatuosaston ammattitaitoinentyöporukka. Kiveystyömateriaaleineen onbudjetoitu erityiseen VanhanPorvoon budjettiin kaupunkisuunnitteluosastolle.Aiemmintöihin saatiin vuosittainjonkin verran ympäristökeskuksenavustusta, mutta nykyisinkaupunki maksaa kiveystyötkokonaan.Palosuojelua yhdessäasukkaiden kanssaPuukaupunkialueella tulipalonuhka on aina olemassa.1960–70-luvuilla palosuojeluratkaistiin vähentämällä palokuormaaeli esittämällä purettavaksilähinnä ulkorakennuskantaa.Nykyään rakennusmateriaalitja sammutuskeinotovat kehittyneet. Korjausrakentamisenyhteydessärakennusten paloapidättävyyttälisätään osastoivin levyrakentein(kipsi- yms. levyt).Moniin rakennuksiin on asennettumyös kevyt sprinklausjärjestelmä.Pelastuslaitoksella on myöserityiset toimintasuunnitelmattulipalojen varalle VanhassaPorvoossa. Tällaista noudatettiinesimerkiksi Tuomiokirkonpalossa. Katon annettiinpalaa, tulen rajoittamiseenkäytettiin vaahtoa (vesiolisi kastellut tiiliholvit jane olisivat romahtaneet), lähialueenasukkaat herätettiinvartioimaan omia kiinteistöjään,paloautot tulivat paikalleilman sireenejä.Useimmat viimeaikaisetpalot ovat olleet tahallaan sytytettyjä,mutta myös inhimillisiäerehdyksiä on ollut. Aamuyöntunteina sytytetyt paloton huomannut poikkeuksettalehdenjakaja. Yleinen valppausonkin tärkeä osa VanhanPorvoon palosuojelua.Paloviranomaiset suorittavatsäännöllisesti tarkastuksiakiinteistöissä ja kehottavat tarvittaviinparannuksiin. Myösasukasyhdistys on järjestänytpaloviranomaisten avustuksellapaloturvallisuustilaisuuksia.■ENVIRONMENTAL SOLUTIONSIFAT – maailman johtavin ympäristö- ja jätehuoltoalantapahtuma esittelee toimialan kansainväliset uutuudet,kokonaisratkaisut sekä markkinajohtajien asiantuntemuksen.Uudet teemat IFAT 2008 –messuilla:• RANNIKKO- JA TULVASUOJELU• ENERGIANTUOTANTO JÄTEAINEISTALisätiedot ja ohjelma: www.ifat.de23 – 25 Sept. 2008Shanghaiwww.ifat-china.comExperience the world‘s no.1 growth marketMünchenin uusiMessukeskus5. – 9.5.200815. kansainväliset erikoismessut: vesi – jätevesi – jätteet – kierrätysYhteystiedot Suomessa: Entre Marketing OyPuh. 010-6335 572/500 • minna.lintulahti@entre.fi • www.entre.fiKuntatekniikka 1/200825


Kaupungin musta aukko sai valaistuskokeilussaTURKULAISET äänestivätSamppalinnan puistoonTurun kaupungin mustanaseissyt Samppalinnanpuisto sai joulunalla kokeiltavakseenuudenlaiset valot kaupunkilaistentoiveidenmukaisesti. Massiivisetpuut valaistiin alhaaltaylöspäin. Ohjelmoitavat,väriään vaihtavatvalot paljastivatpimeästä upeitayksityiskohtia.TEKSTI Sari Järvinen■■ Aurajoen rannalta katsottunavastapäätä lepää pimeä Samppalinnanmäki.Mustien puiden väliinilmestyy pieni valonsäde. Rävähtääsuuremmaksi, vaihtaa väriäja poimii esiripun takaa näytillekäppyrähaaraisen puuvanhuksen.Valo himmenee, rävähtääuudelleen seuraavan puunluona, mutta nyt sinisenä.Jokea myötäilevä rinne on osa8,5 hehtaarin puiston valaistussuunnittelukokeilusta.Pitkällenäkyvää fasadia on tarkoitus täydentäävalaisemalla ympäristönrakennusten julkisivuja: Samppalinnanravintola, 125-vuotiasLuostarivuoren lukio ja pieni,pyöreä kaivorakennus. Muita pimeydestäesiin nousevia kohteitaovat patsaat ja penkit.– Mielenkiinnolla odotan uimastadioninhyppytornin valaisemista.Se on rakenteena hieno.Keskellä talvea voi pysähtyäkaiholla muistelemaan kesää. Pimeydestäon helppo osoittaa yksityiskohtia,joita ei muuten huomaa.Se avaa maisemasta uudetkasvot, Turun kaupungin maisema-arkkitehtiRitva Nummiorasanoo.Automaattisesti sammuvien jasyttyvien valojen näyttävyys perustuupimeän ja valon kontrastiin.Mustasta yöstä valkoisena hohtava,teräväpiirteinen puu yllättää. Setuo luonnon keskelle kaupunkia,jossa se muuten olisi lumettomanatalvena näkymätön.Ohjelmointijärjestelmäsäätää valotValaistussuunnittelun uudet ideatmahdollistava tekniikka on kehittynytvoimakkaasti viime vuosina.Värien vaihtuminen, valojensyttyminen ja sammuminenohjelmoidaan tietokoneella kokovuodeksi kerrallaan, mutta ohjelmaanvoi tarvittaessa tehdä myöhemminmuutoksia.– Kaupungin väkeä ei tarvitaerikseen hoitamaan valaistusta,sillä tämä tekniikka ei kaipaa senenempää huoltoa kuin perinteinenkäänkaupunkivalaistus, Valoadesign Oy:n valaistussuunnittelijaReija Pasanen kertoo.Ilkivallan vuoksi Pasanen suositteleemahdollisimman laadukkaita,kovarakenteisia tuotteita.AUKEAMAN KUVAT: Sari JärvinenSatumaisesti valaistu puisto houkuttaa liikkumaan myös lumettomanatalvi-iltana. Pimeä puisto luo näyttävän kontrastin värejäänvaihtaville puille.26 Kuntatekniikka 1/2008


ARKKITEHTUURIsatumaisen hohteenvalotKuntatekniikka 1/200827


Samppalinnan puiston valaistusdemossa kulkuväyliä valaistiin puihin kiinnitettävillä valaisimilla.Jatkossa idea voidaan toteuttaa pylväsasennuksena.Puiston valaistuksen jatko riippuu päättäjistä. Toiveena on, ettäSamppalinnan valot kirkastavat kaupungin kasvot viimeistäänTurun kulttuuripääkaupunkivuodeksi 2011.Valaistus saattaa paljastaa pimeästä ikäviäkin yksityiskohtia kutentöhrijän tussinjäljet G.A. Petreliuksen muistomerkissä.Sari Järvinen Havainnekuva/Valoa design OyOsa komponenteista vaihdetaan10–15 vuoden välein. Laitteidenkäyttöikä on noin 30 vuotta. Sesaattaa olla enemmän kuin Turuniäkkäimpien puuvanhusten jäljelläoleva aika.– Ledejä emme ole vielä käyttäneetisojen puiden valaisussa,sillä niissä ei ole tarpeeksi tehoa.Kohteen pitää näkyä kunnolla.Jotta puusta saa kolmiulotteisen,tarvitaan 2–4 valaisinta. Silloinlamppujen kokonaisteho on210–300 W.Kauppakeskuksissa ja hotelleissavaihtuvia värivaloja onkäytetty julkista sektoria ahkerammin.Tekniikan kehittymisenmyötä Pasanen uskoo, ettäkuntien luottamus tekniikan toimivuuteenja kestävyyteen pikkuhiljaavahvistuu.Esa PiiroinenValo oli kaupunkilaistentoiveTurun hanke sai alkunsa puhelinluettelosta.Viime keväänä Lounais-Suomenluettelon välistä löytyiäänestyslomake, jossa puistonkummi, Fonecta kysyi kuntalaisiltamitä Samppalinnan puistollepitäisi tehdä. Halutaanko mäelleleikkipaikkoja, lisää penkkejävai valaistusta?Vastaus oli selkeä.– Valo sai taakseen äänivyöryn.Samppalinnan mäki onparaatipaikalla, mutta talvella seon kuin kaupungin musta aukko,Fonectan markkinointipäällikköTitta Kuokkanen kertoo.– Samppalinnalle on naureskeltu,että jotain siellä on jäänyttekemättä. Toisaalta se on hyvä,sillä ennen valaistuksen osalta eiollut käytettävissä näin edistynyttätekniikkaa. Rinne on maisemallisestimielenkiintoinen, silläse valuu jokeen asti. Kukkulanäkyy kauas, koska asuinrakennuksiaei ole edessä. Puisto onläsnä kaupunkikuvassa, Nummioratoteaa.Puitteet valaistussuunnitelmilleolivat hyvät. Paikka on historiallisestiarvokas, sitä reunustaajoukko vanhoja, kauniita rakennuksia.Puusto on monimuotoista.Toiminnallisuudenkin osaltaSamppalinna osui nappiin. Keskeisensijaintinsa vuoksi saattoiodottaa, että valo kohtaisi käyttäjän.Fonecta sponsoroi demon,ja Joulukaupunki räpsäytti valotpäälle Lucian päivänä, 15. joulukuuta.Lamppujen toivottiin tarjoavanuusia elämyksiä. Valo lisääturvallisuutta, jonka myötäpuiston talvikäytön uskotaan lisääntyvän.Demo näyttäämahdollisuudetTurun valaisijat ovat aiemminkinosanneet hyödyntää demot. KunAurajoen rannan viihtyvyyttä lisättiin,valaistiin kokeiluluontoisesti80 puuta. Vasta kun lamputpoistettiin, heräsivät kaupunginpäättäjät.– Meille sanottiin, että älkääviekö niitä pois. Sen jälkeen kaikkiovet olivat auki suunnittelulle.Siksi demot ovat tärkeitä, ne näyttävätmahdollisuudet kaupunkilaisillekonkreettisesti, Nummiorasanoo.Turku Energian ulkovalaistusmestariSeppo Palm purki Samppalinnanvalot tammikuun toisellaviikolla. Ohikulkijat pysähtyivät.Taas kysyttiin, että ei kai nii-28 Kuntatekniikka 1/2008


ARKKITEHTUURI“Samppalinnan mäki onparaatipaikalla, muttatalvella se on kuin kaupunginmusta aukko.”tä nyt vielä oteta pois. Fonectaantullut palaute on myös ollut pelkästäänpositiivista. Valoja on pidettytyylikkäinä.Projektin jatko riippuu päättäjistä.Turun kaupunki on tilannutyleissuunnitelman Valoadesignilta, jonka jälkeen asia eteneeympäristö- ja kaavoituslautakuntaansekä kiinteistölautakuntaan.Kokonaishintaa hankkeelle eivielä tiedä kukaan. Kustannuksetriippuvat siitä, kuinka suuriosa Samppalinnasta valaistaan,ja kuinka pitkään valoja pidetäänpäällä.Samalla kun suunnittelijatkohdistivat valaisimet taivaalle,Turku sitoutui energiatalkoisiin.Vaikuttaako kampanja puistoprojektiin?Energiaa voi ja tulee säästäämonella järkevälläkin tavalla ilman,että puututaan asioihin, jotkatuottavat kuntalaisille yleisestimielihyvän tunteita ja kotiseutuylpeyttä,turvallisuudesta puhumattakaan.Toivon, ettei tämähanke tule kärsimään kohtuuttomasti.Kaikki tehtävissä oleva tietystitehdään energian kulutuksenkohtuullistamiseksi, Nummiorakertoo.Erityisprojektisuunnitellaan tarkkaanDemo toteutettiin ripustamallavalot väliaikaisesti paikoilleen,kuin työmaalla. Valot paloivatklo 18–24 joka ilta. ToteutuessaanSamppalinnan valaistus onerityisprojekti.Koska puistossa ei ole sähköverkkoa,hanke edellyttää kaivamista.Työtä hankaloittaa allaoleva kallio.Myös jokainen puu on erikoistapaus.Demossa kulkuväyliä valaistiinpuihin kiinnitettävillä valaisimilla.Jatkossa vastaava ideavoidaan toteuttaa pylväsasennuksena.– Mikäli puihin kiinnitetäänvaloja, pitää viheryksiköltä pyytääapua. Puu ei saa kärsiä. Sähköturvallisuudestaei tingitä, kaapelitlaitetaan suojaputkien sisään.Huollon takia nostolavallaon päästävä lähelle puuta, SeppoPalm kertoo.Maahan asennettavien valaisimienkohdentamisessa onotettava huomioon, ettei puistossakulkija häikäisty. Valonlähdeei saa suoraan osua katsojansilmiin.Valot vakituisiksiviimeistään 2011?Samppalinna on värivalojen osaltasuurin puistovalaistuskokonaisuus,joka on Valoa design – toimistontyöpöydältä lähtenyt. LaajuudeltaanJyväskylän Lutakkoon samaa luokkaa.– Hankkeena se oli niin erilainen,ettei puistoja voi oikeastaanverrata. Lutakko on uusi jamaisema-arkkitehtuuriselta arvoltaankorkeatasoinen. Siellävalaistiin veistoksia, Reija Pasanensanoo.Turussa Ritva Nummioratoivoo Samppalinnan valojenkirkastavan kaupunginkasvot viimeistään kaupunginkulttuuripääkaupunkivuodeksi2011. ■Kotimaiset laadukkaat ja eko-tehokkaatAIRIT-ilmastimet• selvää sähkönsäästöä• portaaton säätö ja suora takaisinkytkentähappimittariin• automaattinen potkurin puhdistussykli• aina 7 metrin altaisiin soveltuva ilmastimenimuputki estää lietteen laskeutumisen• asennus ja huolto allasta tyhjentämättäMIXIT-sekoittimet• vakiona portaaton säätö• automaattinen potkurinpuhdistussykli• yksinkertainen ja luotettava rakenne• asennus ja huolto allasta tyhjentämättäMeiltä myös ilmastimien ja sekoittimienpitkä-ja lyhytaikainen vuokraus.WWW.WATERIX.COMWATERIX OY Luoteisrinne 5, 02270 Espoo • Puh. 020-7981 230 • Fax 020-7981 239Kuntatekniikka 1/200829


Kuntarahoituksen osaamistaTehoa ja asiantuntemustaInspira tarjoaa rahoituksen asiantuntijapalveluita kunnille ja muillejulkisen sektorin toimijoille, joilla on tarve tehostaa toimintojaan.Tehostaminen on mahdollista teknologian hyödyntämisen lisäksi myöspalveluja uudelleen järjestämällä, laadusta luonnollisesti tinkimättä.Inspira on erinomainen kumppani, kun kunnassasi suunnitellaan uusiainvestointeja tai haluataan tehostaa palvelurakennetta. Inspirasta saatkäyttöösi osaavat, tehtäviinsä sitoutuneet ja innostuneet rahoituksenasiantuntijat.Lue lisää Inspiran toiminnasta ja tutustu käytännön hankkeisiinwww.inspira.fi


KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄTovat kesäkuussa juhlavuosien EspoossaSuomen kuntatekniikanyhdistysPL 51,00131 Helsinki,puh. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fiFinlands kommuntekniskaföreningBox 51,00131 Helsingfors,tel. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fiTOIMIHENKILÖTToiminnanjohtaja/VerksamhetsledareJyrki MeronenJärvenpään kaupunki, tekninen toimiPL 41, 04401 Järvenpääpuh. 050 550 2146jyrki.meronen@kuntatekniikka.fiTalouspäällikkö/EkonomichefKyösti OasmaaHelsingin kaupunki, TasKe,PL 20, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 376 7414kyosti.oasmaa@hel.fiYhteyspäällikkö/RelationschefDan-Henrik ”Danne” LångströmHKR, Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 432 7300dan-henrik.langstrom@hel.fiKokousmestari/KonferensmästareJyrki VättöHKR, Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 559 1435jyrki.vatto@hel.fiSKTY:n julkaisujen myyntiYliopistokirjakaupanOtaniemen myymäläOtakaari 1 F, 02150 Espoo(TKK:n päärakennuksen aula)puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321TiedekirjaKirkkokatu 14, 00170 Helsinki(Säätytalon vieressä)puh. (09) 635 177SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaaKari Haapaniemipuh. 050 380 1022kari.haapaniemi@hel.fi Tämänvuotiset Kuntatekniikkapäivät pidetäänkesäkuussa Espoossa. Kaupunki juhlii näyttävästikoko tämän vuoden 550-vuotista historiaansa,ja siinä ohessa myös kuntateknikoilla on hyvä tilaisuuspäästä tutustumaan Suomen toiseksi suurimpaankaupunkiin.Kuntatekniikan päivät näyttivät jo olleen tapahtumanamainittuna Espoon virallisessa juhlavuodenohjelmakirjasessakin. Ja mikseivät olisi,onhan kunnianarvoisa yhdistyksemme vakiinnuttanutaikoja sitten paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa,ja ovathan Kuntatekniikan päivätlähes instituutio – ainakin meidän kuntateknikoidenkeskuudessa.Tämänvuotiset päivät alkavat golf-turnauksellajo keskiviikkona (4.6.), jolloin kamppaillaanTänä vuonna Espoon kaupunki täyttää 550vuotta ja Teknillinen korkeakoulu juhlii 100vuottaan yliopistona.Uusi vuosi – uudet kujeet Uusi vuosi toi taas mukanaan uudistuksiayhdistyksen hallituksessa. Hallitustyöskentelystäjäivät pois 2. varapuheenjohtajaSeppo Kesti Kuopiosta, Olli-Pekka PoutanenHelsingistä sekä Kari HartikainenLappeenrannasta. Heitä kiitämme menneistäkolmesta vuodesta. Uusina ja yllämainittujentilalle mukaan kuvioihin astuivatJouko Vehkakoski Espoosta(2. varapj), Jussi Salo Lappeenrannastasekä Tero Pyssysalo Järvenpäästä. Tervetuloamukaan!Hallituksen joulukuisessa kokouksessahyväksyttiin seuraavat uudet jäsenet:LVI-Dahl Oy ja As Teho Oy yritysjäseniksisekä maisema-arkkitehti Jussi Luomanenja varatuomari Keijo Kuoppala henkilöjäseniksi.Yhdistys toivottaa uudet jäsenettervetulleiksi. Danne LångströmyhteyspäällikköEspoon kaupunkiSKTY:n golf-mestaruudesta Espoon viheriöillä.Kaksipäiväinen seminaariosuus alkaa torstaina(5.6.), jolloin ohjelma painottuu isäntäkaupungintoiminnan esittelyyn. Seminaari pidetään LeppävaaranSellosalissa, ja iltapäivällä tutustutaan kiertoajeluillaEspoon kaupunkirakentamiseen. Iltaavoi jatkaa mm. Get together -tapaamisessa.Perjantaisen (6.6.) luentopäivän päättää juhlaillallinen,joka pidetään Dipolissa. Iltajuhlaan onkuljetus Leppävaarasta. Juhlassa on tarjolla vähintäänkolmea hyvää: ruokaa, seuraa ja musiikkia.Ilta päättyy tuttuun tapaan tanssin ja yhteislaulunmerkeissä. Lauantain (7.6.) laivaretkiohjelmaa hiukanvielä viimeistellään, joten sen sisältö paljastetaanvasta myöhemmin keväällä.Tarkkailkaahan siis postejanne, Kuntatekniikka-lehteä sekä Kuntatekniikan Foorumin nettisivuja(www.kuntatekniikka.fi). Lisätietoja ilmoittautumisesta,seminaareista, hotellivarauksista ja laivaretkestäalkaa pikku hiljaa ilmestyä näkyville. Päivilleovat tervetulleita niin uudet kuin vanhatkinkuntateknikot. Yritetään taas rikkoa viime vuotinenosallistujaennätys!Ja viimeistään nyt: merkatkaa 4.–7.6.2008 kalentereihinnevaratuksi.Tervetuloa kesäkuussa Espooseen! Jyrki Vättö,kokousmestarinneKiertoliittymäkilpailu Vihervuonna SKTY ja Viherympäristöliittojärjestävät yhteistyössä Vihervuodenkiertoliittymäkilpailun osanaVihervuosi 2008 -tapahtumaa.Kilpailussa valitaan Vihervuodenkaunein, toimivin ja turvallisin kiertoliittymä.Koska kyseessä on Vihervuoteen sijoittuva kilpailu, suuri painokilpailuehdotuksia arvioitaessa kohdistetaan estetiikkaan jaistutuksiin liikenneturvallisuutta ja muita liikenteellisiä tarpeitakuitenkaan unohtamatta.Kilpailusta kerrotaan tarkemmin seuraavassa numerossa sekähelmikuun puolenvälin aikoihin KunFon (www.kuntatekniikka.fi)sivuilla sekä Viherympäristö-lehdessä. Myös kilpailuun ilmoittautuminenjärjestetään KunFon kautta.Aarvostelulautakunta valitsee viisi parasta ehdotusta, jotkajulkistetaan Kuntatekniikan päivien yhteydessä Espoossa5.–6. kesäkuuta. Arvostelulautakunta pyytää tämän jälkeen”finalisteilta” lisää tietoa ja tarvittaessa käy paikan päällä katsomassaja arvioimassa kohteet. Voittaja ja kunniamaininnan saaneetjulkistetaan Vihervuoden päätöstilaisuudessa Helsingissä14.11.2008. Danne LångströmyhteyspäällikköKuntatekniikka 1/200831


– Kyllä pesti kannatti ehdottomastiottaa vastaan. Kiirettä onpiisannut, mutta tehtävä on erittäinmielenkiintoinen, SKTY:npuheenjohtaja Matti-PekkaRasilainen tilittää tuntojaan DanneLångströmin haastattelemana.Tuleviksi haasteiksi Rasilainenmainitsee mm. IFME:n varapuheenjohtajuuden,jäsenpalvelujenterävöittämisen ja tietenkin kesäkuunKuntatekniikan päivät.SKTY:n puheenjohtaja Matti-Pekka Rasilainen:IFME, JÄSENPALVELUT JA KUNTATEKNIIKAN Kerrotko jotain itsestäsi.– Tulin Helsingin kaupungillekaupungininsinööriksi marraskuussa2001. EnsimmäisetKuntatekniikan päiväni tässä virassaolivat Oulussa 2002. Olenvalmistunut diplomi-insinööriksiOtaniemestä 1970, ja ennenHelsingin kaupungille tuloaniolin Tiehallinnossa Uudenmaanpiirin tiejohtajan tehtävissä.Asun Pohjois-Helsingissä ja harrastankevyttä musiikkia (kitaransoittoa) ja koripalloa.Tulit SKTY:n puheenjohtajaksiTapio Maljosen jälkeen.Nyt on 2/3 takana ja kolmannespestiä jäljellä. Miltä on tähänmennessä tuntunut, ja onkosellainen olo, että kannattiottaa tehtävä vastaan?– Kyllä pesti kannatti ehdottomastiottaa vastaan. Kiirettäon piisannut, mutta tehtävä onerittäin mielenkiintoinen. Olenollut tiiviisti mukana pohjoismaisessayhteistyössä sekä kansainvälisessäkuntatekniikan liitossa(International Federationof Municipal EngineeringIFME). Ja koska viime vuonnaalettiin järjestää opintomatkojayhteistyössä KunFon (KuntatekniikanFoorumi) kanssa, näytinmallia ja kävin kummallakinopintomatkalla. Etenkin viimevuonna ovat KunFon rakentaminenja hallitustyöskentelymuutenkin vieneet suhteellisenpaljon aikaa.Millaista hallitustyö on ollut,miten rutiinit pyörivät?– Hallitustyöskentely onmielekästä ja toimivaa. Hallituksenjäsenet ovat alan ammattilaisiaja heidän kanssaan onmukavaa työskennellä. Yhdistyksentoimihenkilöt ovat hyviäja sitoutuneita tehtäviinsä. Toimihenkilötjoutuvat tosin välilläpuurtamaan kotonaan pitkiäiltoja saadakseen kaiken lonksahtamaankohdilleen.– On puhuttu siitäkin, ettämahdollisesti palkattaisiin täyspäiväinentoimihenkilö hoitamaanjuoksevia asioita. Se onvasta mietinnässä, mitään ei olepuoleen eikä toiseen sen suhteenpäätetty. Yhdistyksessäon 850 jäsentä. Sen hallinnonrutiinien pyörittäminen, Kuntatekniikanpäivien järjestelytja kaikenlainen yhteistyö, yhteydenpitoja kehittäminen vievätaikaa.KunFo saatiin käyntiin,IFME:ssä vilkastaOnko jotain uutta ja mullistavaatapahtunut kuluneidenkahden vuoden aikana?– Kuntatekniikan Foorumi(KunFo) on saatu käyntiin. Sevaatii vielä paljon työtä ja keskittymistä.Alan ihmiset pitäänykyistä aktiivisemmin saadakäyttämään sivustoja. Sivustonhoukuttelevuutta pitää lisätä,siis saada lisää lihaa luiden ympärille,jotta ne kiinnostaisivat.– Olemme kehittäneet”Rekry-foorumia”, missä kerrotaanalan avoimista työpaikoista.(Olettehan kunnissa muistaneetilmoittaa työpaikoista tätäkinkautta?)– Opintomatkojen järjestelytja vastaavat ovat omiaan lisäämäänihmisten mielenkiintoakäydä Foorumissa katsomassa,mitä kaikkea on vireillä.– Myös IFME:n toiminta onollut vilkasta. Koko IFME lähtiuuteen nousuun, kun edellisenpuheenjohtajan kausi loppuija tilalle tuli Chris ChampionAustraliasta.– Haastattelija (Danne) itsevielä hoiti asiat niin, että minustatuliIFME:n varapuheenjohtaja javuoden 2012 maailmankongressinpääpaikaksi tuli Helsinki.– Kuntatekniikka-lehdenjulkaisija on myös muuttunut.Lehtemme fuusioitui kilpailijankanssa. Uudella yhdistyneellälehdellä on yhdistyksemme lehdenvanha nimi (jonka oikeudetpysyivät yhdistyksellä), muttakustantaja muuttui. Täytyy sanoa,että nykyinen päätoimittajaLiisi Vähätalo on saanutaikaiseksi yhdistyksen kannaltahyvän paketin.– Ihan huono asia kuluneel-SKTY:n rahastonhoitaja Kyösti Oasmaa on siirtynyt uusiin tehtäviin SKTY:n rahastonhoitaja, diplomi-insinööriKyösti Oasmaa on aloittanut Helsingin kaupungintalous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastonaluerakentamisyksikön päällikkönä.– Olen aina kokenut suurta vetoa yhdyskuntakehittämiseenja -rakentamiseen. Siinäyhdistyvät arkkitehtuuriin ja kovaan insinööritekniikkaanpehmeät sosiaaliset ja kulttuurisetarvot, Kyösti Oasmaa sanoo.– Työssäni aluerakentamisyksikön päällikkönävoin hyvin hyödyntää aikaisemmistatyöpaikoista saamaani kokemusta ja yhteistyöverkostoa.Helsingille on avautunut ennen kokematontilaisuus suunnitella ja rakentaa uuttamerellistä kaupunkia sekä Länsisataman jaSörnäistenrannan ympäristöön että LaajasalonKruunuvuorenrantaan. Muita suuria uusiakehittämisalueita ovat mm. Keski-Pasilasekä Espoon ja Vantaan kanssa yhdessä kehitettäväKuninkaankolmion alue.Aluerakentamisyksikössä työskenteleväprojektihenkilöstö johtaa näiden ja myös nykyistenaluerakentamisprojektien toteutuksenvalmistelua ja toteuttamista. Sitä tehdääntiiviissä yhteistyössä kaupungin sekä muidenjulkisen sektorin yksiköiden ja yksityisten toimijoidenkanssa.Kyösti Oasmaalla on monipuolinen työkokemus.Helsingin kaupungin palvelukseenhän tuli YIT Rakennus Oy:sta, jossa hän toimihankekehitysjohtajana. Sitä ennen Oasmaatyöskenteli Espoon keskuksen kehittämisprojektinjohtajana.Kyösti Oasmaa on työskennellyt aikaisemminkinHelsingin kaupungilla kaupunkisuunnitteluvirastossa,Energialla rakennuttajapäällikkönäja Vuosaaren aluerakentamisprojektinjohtajana. Helsingin kaupungille Oasmaa tuliaikanaan Maa ja Vesi Oy:stä, jossa hän tekiyhdyskuntasuunnitteluprojekteja arabimaihin.32 Kuntatekniikka 1/2008


PÄIVÄT TULEVIA HAASTEITAta kaudelta ei ole sekään, ettäVaasan päiville saimme ministerinpitämään pääpuheenvuoron.Lopuksi voi mainita, ettäViron yhdistys (EKÜ) hyväksyttiinmukaan pohjoismaiseenyhteistyökomiteaan (NKS=Nordisk KommuntekniskSamarbetskommittee) SKTY:nesityksestä.Tärkeintä on palvellajäsenkuntaaMitä tavoitteita kolmannellevuodelle?– Mitä IFME:n varapuheenjohtajuustuo mukanaan. Ainakinyhteenliittymän verkkosivuasiatpitää selvittää. EdellisenIFME:n puheenjohtajakaudenperintöä ovat myös huonostitoimivat kotisivut, joihin pitääsaada muutos aikaan.– Vuoden päätapahtumaovat tietenkin Kuntatekniikanpäivät kesäkuussa Espoossa.Foorumia pitää jatkossakin kehittää.Mihin SKTY:n kannattaisijatkossa panostaa?– Kaikkein tärkeintä on, ettävoimme palvella jäsenkuntaajakamalla tietoa ja kehittämälläyhteyksiä, kuten tehtävämme“olla kuntatekniikanammattilaisten yhdysside ja tiedonvaihtofoorumi” edellyttää.Yhdistyksen pitää olla toimiva,sen pitää tarjota tietoa ja taitoajäsenille ja sen takia on jatkossakintarjolla seminaareja,opintomatkoja, Foorumi-palvelujaja asiantunteva lehti.– Toinen erittäin tärkeä asiaon, että talous pysyy kunnossa.Tuloa meillä on lähinnä jäsenmaksuistaja etenkin jokatoinen vuosi järjestettävistä yhdyskuntatekniikannäyttelyistä.YT-näyttelyiden pitää siis myösjatkossa pysyä kannattavina, janiihin pitää satsata. Parillistenvuosien ”mini-näyttelyjä” kannattaakehittää.– On ollut myös puhetta,että järjestäisimme syksyisin”syyspäivät”. Näillä päivillävoisi olla puolen tusinan verranluentoja lähinnä joistakin kuntatekniikanerityiskysymyksistä.Hyviä teemoja voisivat ollamm. omaisuuden hallinta– mitä se on ja miten omaisuudenarvo saadaan pysymään,kevätpöly sekä tilaaja-tuottajamalli.Vuoden päästä loppuu pesti.Millaisia terveisiä jätät tulevallepuheenjohtajalle?– Tulihan niitä jo tässä, ja lisäksivuoden 2012 IFME Maailmankonferenssi. Autan tietenkinmielelläni tulevaa puheenjohtajaatutustumaan yhdistykseen.Helppoahan on jättääpuheenjohtajan nuija seuraavalle,kun toimihenkilöt toimivatnäin kiitettävästi.Kaikki mukaanKuntatekniikan päivilleTulevana kesänä ovat Kuntatekniikanpäivät Espoossa 5.–7. kesäkuuta. Miksi mielestäsikaikki kynnelle kykenevät kannattaatulla mukaan?– Ensinnäkin Espoo täyttää550 vuotta, ja luulisin sen näkyvänjotenkin ohjelmassa. Espoonpäivien miljöö on myöserilainen. Leppävaaran Selloonpääsee hyvin julkisilla kulkuneuvoilla,juna-asema on aivanvieressä ja bussejakin kulkeejoka suuntaan kiitettävän tiheälläaikataululla – ostoskeskukseenei siis tarvitse tulla omallaautolla. Sellon ympärillä onmuutenkin vaikka mitä: hotelli,ravintoloita, konsertti- ja luentosali,asutusta jne.– Verkostoituminen ja tuttujennäkeminen on tietenkinensiarvoisen tärkeätä, samoinseminaarissa oppiminen. LisäksiEspoo on – ilman mitään järkevääsyytä – pikkuisen tuntematonsuuruus. Harva tietääläheskään tarpeeksi Suomentoiseksi suurimmasta kaupungista.Kannattaa siis tulla katselemaanja kuuntelemaan,mitä on tarjolla. Hotelli Sellostavoi jo varata huoneita itselleenjos ja kun kerran on tulossa... Danne LångströmyhteyspäällikköARKITEHTIKLUBI ON PERUSTETTUSuomen kuntatekniikanyhdistyksen arkkitehtiklubinperustava kokouspidettiin 27.11.2007Helsingissä. Oman keskustelufoorumin tarvekaupunkisuunnittelun ja -rakentamisenalalla työskentelevien arkkitehtienkeskuudessa on ollut huutava.Tarpeesta teoksi keskustelufooruminperustaminen eteni Turun kuntatekniikanpäivillä 25.5.2007, jolloinmessu- ja kongressikeskuksenkahvioon kokoontui kymmenenSKTY:n arkkitehtijäsentä keskustelemaanarkkitehtien roolista Suomenkuntatekniikan yhdistyksen toiminnassa.Kahviossa käydyn keskustelunmyötä pidettiin aivan välttämättömänä,että yhdistykseen perustetaan arkkitehdeilleoma kerho, arkkitehtiklubi.Kerhon perustamiskokous pidettiinHelsingin kaupungin rakennusvirastossa27.11.2007. Paikalle oli saapunut17 SKTY:n arkkitehtijäsentä.Perustetun kerhon virallinen nimi onSuomen kuntatekniikan yhdistyksenarkkitehtiklubi. Yhdistyksen sisäisessäviestinnässä käytämme lyhyempäänimeä arkkitehtiklubi.Kaikki kokouksessa läsnäolleet kirjattiinkerhon perustajajäseniksi.Arkkitehtiklubintoiminta-ajatusSuomen kuntatekniikan yhdistyksenkaupunkisuunnittelun ja -rakentamisenalalla työskentelevät yhdistyksenjäsenet muodostavat arkkitehtiklubin,jonka tarkoituksena on edistää ammattialansakehitystä. Kerho voi tarkoituksiensatoteuttamiseksi olla yhteistoiminnassamuiden samalla alallatoimivien järjestöjen kanssa. Kerho voiantaa ammattialaansa liittyviä ja niihinverrattavia lausuntoja. Kuitenkinviranomaisille tarkoitetuista esityksistäja muista huomattavista toimenpiteistäon tehtävä ehdotus SKTY:n hallitukselle.Arkkitehtiklubin jäsenenä voi ollajokainen SKTY:n jäsen, joka on koulutukseltaanarkkitehti, maisema-arkkitehtitai sisustusarkkitehti. Lisäksi voikerhon johtokunta hyväksyä jäseneksimuunkin SKTY:n jäsenen, joka työskenteleekaupunkisuunnittelun ja -rakentamisenalalla.Kerhon asioita hoitaa johtokunta,johon kuuluu puheenjohtaja ja neljäjäsentä. Johtokunta valitsee keskuudestaanvarapuheenjohtajan ja keskuudestaantai sen ulkopuolelta sihteerinsekä muut toimihenkilöt. Johtokunnantoimikausi on kalenterivuosi.Kerhon vuosikokous pidetään huhti–syyskuunaikana johtokunnan määräämänäpäivänä.Perustamiskokouksessa johtokunnanpuheenjohtajaksi valittiin asemakaavapäällikköMatti Karhula Oulusta.Johtokunnan jäseniksi valittiinEevaliisa Härö, Kirsti Junttila, EijaMuttonen-Mattila, ja Jan Olin.Mikko Törmänen valittiin sihteeriksi.Puheenjohtajan ja johtokunnan toimikausipäättyy 31.12.2008.Uusi edustajatoimitusneuvostoonKuntatekniikka-lehden toimitusneuvostossaon perinteisesti ollut arkkitehtijäsen.Perustamiskokouksessa valittiinHeikki Lonka arkkitehtiklubinedustajaksi toimitusneuvostoon. Tehtäväätähän asti usean vuoden ajanhoitanut Veli Silvo luopui toimitusneuvostonjäsenyydestä omasta pyynnöstään.Arkkitehtiklubin jäseneksituleminenArkkitehtiklubin jäsenenä voi olla jokainenSuomen kuntatekniikan yhdistyksenjäsen, joka on koulutukseltaanarkkitehti, maisema-arkkitehti tai sisustusarkkitehti.Jäseneksi tulo edellyttää ilmoittautumistaarkkitehtiklubin johtokunnalle.Ilmoittautumisen voi tehdä sähkötaijakelupostina kerhon sihteerille allaoleviin osoitteisiin. Mikko Törmänenasemakaava-arkkitehtiTekninen keskus/asemakaavoitusPL 32 Uusikatu 2690015 Oulun kaupunkimikko.tormanen@ouka.fiArkkitehtiklubinsihteeri on OulunasemakaavaarkkitehtiMikkoTörmänen.Kuntatekniikka 1/2008 33


KUNTATEKNIIKAN KUVIA KUVAPANKISTAKuntatekniikan Fooruminkuvapankki onavautunut. Käy tutustumassaja lisää sinnemyös oman alasi käyttökuvia. Yksi käyttäjien innokkaimminodottama KunFon palvelu on viimevuoden elokuussa esitelty kuntaalankuvapankki. Kuvapankki tarjoaaerilaisiin raportteihin ja kalvosarjoihinsopivia kuvia, joita voidaan hakeamm. sektorimerkinnän ja asiasanojenperusteella. Sen idea on toimiakuntatekniikan alan yhteisöllisenäjulkisena ja maksuttomana kuvakirjastona.Kuten jokainen yritysten ja yhteisöjenerilaisia kuvapankkeja käyttänyttietää, käytäntöjä on lukuisia jaosa kuvapankeista on niin hankalastirakennettuja ja vaikeasti hallittavia,ettei niistä ole varsinaista hyötyä.KunFon kuvapankin rakennettaja toimintaa on suunniteltu ajankanssa, jotta se olisi avautuessaanvalmis ja mahdollisimman helppo- janopeakäyttöinen.– Tarkoituksenahan on nimenomaannopeuttaa ja tehostaa jäsentemmearkityötä. Kuvapankista onlöydyttävä sopiva kuvituskuva nopeasti,ja sen lataamisen on käytävähetkessä. Kuvapankin sisällön kasvaessasekalaiset kuvituskuvat edellyttäisivätaikaa vievää selaamista. Selkeä,KunFosta jo tuttu sektoritluokitteluhakusanoineen auttaa löytämäänjuuri tarvittavat kuvat, kuvapankinkehittäjä Jussi NykänenSITO:sta kertoo.Kuvia voi hakea ja selata rekisteröitymättäpalveluun. Täysikokoistenkuvien lataaminen sekä kuvien lisääminenja kommentointi edellyttävätkuitenkin rekisteröitymistä.Kuvapankin kuvat ovat vapaasti,maksutta käytettävissä, mutta niitäei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiinilman kuvaajan lupaa. Kuvankäytön yhteydessä tulee mainitaaina kuvaajan nimi ja kuvalähde”KunFo kuvapankki”.Lyhyt käyttöopaskuvapankkiinKuvapankin kategoriat ovat tuttujensektoreiden mukaiset. Kuvia voi selatavasemman reunan kuvakategorioistatai etsiä suoraan laajennetustahausta.Esimerkiksi ENER – Energiahuoltoon jaoteltu vielä energiantuotantoon,siirtoon ja -kulutukseen.GEO – geotekniikka, maa- japohjarakentaminen on puolestaanjaoteltu stabilointiin, pohjatutkimukseen,rakenteeseen, paalutukseen jakalliorakentamiseen.HALLINTO-osiosta löytyy monipuolisestikuvia hallinnon rutiineista,johtamisesta, taloudesta, kehittämisestä,kokouksista ja seminaareista.KAAVA – Kaavoitus, kaupunkisuunnittelu,esittelee kategoriatkaupunkikeskustoista taajamiin, palveluihin,aukioihin, esteettömyyteenja arkkitehtuuriin.KATU – Katutoimi, liikenne, sisältääkuvia ilma- ja vesiliikenteestä valaistukseen,tunneleihin ja tukimuureihin.– Yksityiskohtainen jaottelu segmenteittäinpalvelee käyttäjiä siinävaiheessa, kun kuvapankki toivonmukaan on täynnä sinne ladattujakuntateknisiä kuvia, Jussi Nykänenselvittää.Kuvapankin pääsivu esittelee halututarkistossa olevat kuvat oikeallayläkulmassa olevan valitun selaustavanmukaisesti. Kuvaa klikkaamallase suurenee paremmin tarkasteltavaksi.Kaksoisklikkaamalla saa esiinkuvan tiedot. Kuvasta kerrotaan tiedostonnimi, tyyppi (kuten JPEG), tiedostonkoko ja kuvan koko. Tiedos-Kuvapankkiin kaipaillaan erityisesti työmaakuvia. Tässä esimerkkinäJussi Nykäsen otos.Om styrelsenFrån början av det nya året blev det igen småändringar i styret. Enligt det vanliga mönstret byts 3av styrelsens 9 medlemmar ut varje år, och vid årsskiftetslutade Seppo Kesti från Kuopio, Olli-PekkaPoutanen från Helsingfors samt Kari Hartikainenfrån Villmanstrand sin 3 åriga period i styret.Som nya styrelsemedlemmar började: Jouko Vehkakoski(som 2:a viceordförande) från Esbo, JussiSalo från Villmanstrand samt Tero Pyssysalo frånJärvenpää.MedlemskårenI december, i årets sista styrelsemöte, godkändesyrelsen följande nya medlemmar: Som företagsmedlemmar godkändes LVI-Dahl Oy samt As TehoOy och som personliga medlemmar Jussi Luomanensamt Keijo Kuoppala – båda från Helsingfors.En ny klubb inom FKTF grundadesPå de kommuntekniska dagarna i Åbo höll engrupp arkitekter ett möte, och bestämde sig föratt grunda en arkitekt klubb inom FKTF. Den27.11.2008 samlades föreningens arkitekter till ettmöte, och där fastslog man, att en sådan klubbgrundas.Till klubbens ordförande valdes Matti Karhulafrån Uleåborg och till direktionen valdes EevaliisaHärö, Kirsti Junttila, Eija Muttonen-Mattila ochJan Olin. Till sekreterare valdes Mikkö Törmänen.Ordförandens intervjuUnderskriven hade en intervju med Matti-PekkaRasilainen, och där kom fram bl.a. följande saker:Efter 2/3 av sin period som föreningens ordförandetycker Matti-Pekka, att det definitivt var ettpositivt beslut, att han tog emot ordförandeskapet.Det har visserligen varit mycket att göra medframför allt uppbyggandet av KunFo (Kommuntek-34 Kuntatekniikka 1/2008


ton koko on vielä ymmärrettävyydenlisäämiseksi merkitty selkeällä “vaatekokoluokituksella”S–XL.Nyrkkisääntönä verkkokäyttööntai powerpoint-esitykseen riittää Stai M, mutta painettavaksi tarvitaanjo vähintään L.Otokset näytilleHuomio siis kaikki valokuvaajat. Laittakaaotoksianne kuva-arkistoonkaikkien yhteiseksi hyödyksi! Jos kuvaei ole omanne, varmistakaa kuvaajanlupa asiaan. Ei siis tuntemattomiatai kertajulkaisuoikeudellaammattikuvaajalta/toimittajalta hankittujakuvia, jotta tekijänoikeuskiistoiltavältytään. Kuvan lisääjä vastaasiitä, että kuvan lisäykseen on kuvaajanlupa, ja ettei kuvan tekijänoikeuksialoukata. Kuvien lisäämisestäei makseta korvausta.Kun kuva on lisätty palveluun, siihentulee täydentää vielä kuvan metatiedot,kuten aihe, hakusanat, sijaintikuntaja kuvaajan nimi.Käykää katsomassa ja täyttäkääpankki KunFo-kuvilla:http://kuvat.kuntatekniikka.fi/ Dakota LaventoYleisön pyynnöstä – toukokuussalähdemme Hampuriin SKTY ja KunFon matkapalvelut järjestävät jälleen kuntatekniikanammattilaisille suunnatun matkan. Matka suuntautuutällä kertaa yleisön pyynnöstä Hampuriin13.-15.5.2008. Vanha hansakaupunki on vuosien saatossakehittynyt Pohjois-Euroopan palvelumetropoliksi.Matkalla tutustumme vanhoihin, uusiin ja tuleviin kuntatekniikanasiantuntijoita kiinnostaviin kohteisiin paikallisenoppaamme Frank Krusen ohjaamina.Matkan kokonaishinta (lennot, majoitukset, aamiaiset,bussikuljetukset, oppaan palvelut) on 1 300 euroa 2 hengenhuoneessa ja 1 450 euroa 1 hengen huoneessa. Minimiosallistujamääräon 10 henkeä.Lisätietoa matkaohjelmasta ja ilmoittautumisetviimeistään 7.4.2008 mennessä osoitteessa:www.kuntatekniikka.fi Danne ja KunFon väkiSKTY:n hallitusPuheenjohtaja/OrdförandeMatti-Pekka RasilainenHKR, PL 1500, 00099 Helsingin kaupunkipuh. (09) 3103 8801, 0500 439595matti-pekka.rasilainen@hel.fi1. varapuheenjohtaja/1. viceordförandeAnu NäätänenJoensuun kaupunki, Tekninen virastoMuuntamotie 5, 80100 Joensuupuh. (013) 267 3500, 050 5505490anu.naatanen@jns.fi2. varapuheenjohtaja/2. viceordförandeJouko VehkakoskiEspoon kaupungin tekninen keskusPL 41, 02070 Espoopuh. (09) 8162 5222, 050 5666030jouko.vehkakoski@espoo.fiMuut jäsenetMatti Karhula, Oulun kaupungintekninen keskusPL 32, 90015 Oulun kaupunkipuh. (08) 5584 2410, 044 7032410matti.karhula@ouka.fiJussi Kauppi, Suomen KuntaliittoToinen linja 14, 00530 Helsinki.puh. (09) 771 2560, 050 367 5840jussi.kauppi@kuntaliitto.fiJouko Lehtonen, Vantaan kaupunki,Kuntatekniikan keskusKielotie 13, 01300 Vantaapuh. (09) 8392 2699, 0400 417436jouko.lehtonen@vantaa.fiMikko Leppänen, Ramboll Finland OyPiispanmäentie 5, 02241 Espoopuh. (020) 755 6300, 0400 425 914mikko.leppanen@ramboll.fiTero Pyssysalo, Järvenpään kaupunki,tekninen toimiPL 41, 04401 Järvenpääpuh. (09) 2719 2831, 040 3152831tero.pyssysalo@jarvenpaa.fiJussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,tekninen toimialaPL 38, 53100 Lappeenrantapuh. (05) 616 2433, 040 5215503jussi.salo@lappeenranta.finiskt Forum) säger han. Dessutom har det varitändringar inom tidningen. IFME- och NKS-mötensamt styrelsearbetet med sina möten ochresor har ju förstås också tagit en hel del tid.Matti-Pekka framhäver, att IFME har klivitframåt med stormsteg efter det att den föregåendeordföranden slutade och Chris Champion,från Australien, tog emot ordförandeklubban.Positivt tycker han också att är det, attEstland i slutet av 2008 kom med till det nordiskasamarbetet i NKS.KunFo håller vi på att utveckla och det harockså medfört en hel del jobb, säger Matti-Pekka.År 2007 gick åt att försöka få mera köttkring benen, så att alla både hittar till och framförallt vill uppsöka Forumets webbsidor. På Forumetssidor kan man redan nu finna informationom öppna arbetsplatser, studieresor, kommandekurser och seminarier mm. men mera ärpå kommande.I fortsättningen tycker MP, att man skallfortsätta satsa på Forumet, se till att årsdagarnaäven i fortsättningen är intressanta och bra,och att medlemmarna får ut det de söker frånföreningen. Att man även i fortsättningen ocksåbjuder på många sätt att lära sig mera, sökauppgifter, utbilda sig och naturligt vis att manockså lär sig känna alla aktörer inom sektorn.Detta görs alltså genom att ha ett gott Forum,en bra tidning, sakkännande föreläsare på årsdagarna,mångsidiga och givande studieresor,möjlighet att kunna dela uppfattningar medkolleger nationellt och internationellt... hela rasketalltså.Till sist uppmanar MP alla att ta del i årsdagarnai Esbo. Staden fyller i år 550 år och ärFinlands näststörsta. Möteslokalerna, hotelletoch mycket av det andra finns och äger rum iAlberga och dess nya ”Sello-centrum”. Sello ärintressant även på det sättet, att där finns ettstort köpcenter som ligger alldeles invid Albergatågstation samt en bussknytpunkt. Detta innebär,att man inte behöver ta bilen när manåker till köpcentret utan man kan åka dit kollektivt.Dessutom finns där också en konsertsal,ett hotell, ett bostadsområde, restaurangermm. I helhet är alltså också det, mycket intressant.Esbo är enligt Matti-Pekka, helt obefogat,en litet okänd storhet i Finland. Alla vet att stadenär den näststörsta i Finland, men folk vetinte i allmänhet närapå tillräckigt om den. Medandra ord så lönar det sig redan för den skullatt komma och se och lyssna... för att inte prataom trevligt sällskap, god mat, allsång och alltdet andra. Danne LångströmkommunikationschefKuntatekniikka 1/2008 35


TURVALLISET JATERVEELLISET TILATovat haaste suunnittelijoille ja rakentajilleUimahalli- ja kylpylätekninenyhdistys Ukty Yhdistyksen tarkoituksena onkehittää ja ylläpitää Suomenuimaloiden, uimahallien jakylpylöiden toiminnallista jateknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.Yhdistyksentärkeimpiä toimintamuotojaovat vuosittaisen koulutus- jakeskustelutilaisuuden (Uimahalli-ja kylpyläpäivät) järjestäminen,jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-ja koulutustilaisuudet,sekä hallituksen työskentely.Yhdistyksessä on jäseniä noin100. Uktyn jäseneksi voi liittyäuimahalli- ja kylpylätekniikkaantyönsä tai harrastuksensa perusteellaperehtynyt henkilö.Alalla toimivat oikeuskelpoisetyhteisöt voivat liittyäyhdistyksen kannatusjäseniksi.YhteystiedotInternet: www.ukty.nets-posti: info@ukty.netYhdistyksen puheenjohtajaPertti Kärpänens-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fipuh. 0400 205 296 Suomen kansa on hyvin liikuntarakasta kansaa.Oman liikkumisen ohella on penkkiurheilu melkeinpuoli elämää. Voitoista tai häviöistä ollaanvalmiita ottamaan kantaa – etenkin jos urheilija eisatu menestymään, pohditaan pitkään, miksi näinkävi. Harvoin kannanottojen taustalla on kuitenkaantarkkaa tietoa siitä, mistä menestys tai epäonnistuminenjohtuvat.Tosin oma liikkuminen on valitettavan moneltajäänyt vähiin, kun tv ja erilaiset tietokonepelitovat ottaneet ihmisestä vahvan otteen. Asiantuntijatkinovat alkaneet olla tilanteesta huolissaan.Ihmisten fyysiseen kunnon rapautumiseen on havahduttu.Erilaiset liikuntakamppanjat ovat tehneethyvää jälkeä, koska liikunta on saanut ihmisiäliikkeelle – etenkin sellaisia, jotka eivät ole aikaisemminliikkuneet. Omasta kunnosta ja hyvinvoinnistaon alettu huolehtia.Uimahalleihin ja kylpylöihinjonotetaanTämä on näkynyt viime aikoina myös uimahalleissaja kylpylöissä. Siellä on jopa jouduttu jonottamaansisäänpääsyä (avaimen saantia). Halliensuunnittelijoille ja rakentajille yleisömenestys asettaaomat haasteensa.On tärkeää, että uimahallit ja kylpylät mitoitetaanteknisesti ja toiminnallisesti siten, että tilojaon turvallista ja terveellistä käyttää. Tämä on haastesuunnittelijoiden ja rakentajien erikoisammattitaidolle,jolla saavutetaan laadukas lopputulos.Siihenhän me kaikki haluamme pyrkiä.Turvallisuuden ja hygienian varmistamisen tärkeimmätelementit ovat puhtaanapito, mahdollisimmankuivana pysyvät märät tilat ja uimavedenlaatu. Kun nämä asiat ovat hallinnassa, käyttäjänturvallisuus on harvoin uhattuna.Hyviin tuloksiin päästään, kun märkien tilojenlattioihin on asennettu oikeilla kallistuksilla olevatliukastumista estävät laatat. Tällaisilla lattioilla eivesi jää missään kohtaan lammikoihin, jolloin bakteeriteivät pääse elämään ja aiheuttamaan ongelmia.Kun vielä siivous on hallinnassa, siivousmenetelmätovat oikeat ja vedenpuhdistusjärjestelmätoikeille käyttäjämäärille mitoitetut, ongelmiaei pitäisi olla.Märkien lattioiden liukkauteenetsitään ratkaisuaMärkien lattioiden liukkauteen ollaan etsimässäratkaisua. Tampereen teknillinen yliopisto onopetusministeriön toimeksiannosta alkanut selvittää,miten lattioiden liukkautta voitaisiin paremminhallita. Tutkimus käynnistyi viime vuoden lopulla,ja tuloksia on odotettavissa runsaan vuodenkuluttua. Yksi tutkimuksen tavoitteista on ohjatasuunnittelijoita valitsemaan mahdollisimman turvallisialattiaratkaisuja. Yhdistyksemmekin antaaoman pienen panoksensa tutkimuksen avuksi.Uimahalli-kylpyläpäivillä kattavastialan toimijoitaYhdistyksemme toimintavuosikin on vaihtunut.Vuoden vaihteessa meillä oli 107 jäsentä. Olemmelähteneet siitä, että vain aktiiviset jäsenet pidetäänjäsenluettelossa.Yhdistyksemme suurin voimainponnistus onvuosittaisen koulutustilaisuuden järjestäminenvaltakunnallisten uimahalli-kylpyläpäivien muodossa.Olemme taas saaneet hyvin monipuolisenkoulutuspaketin aikaan, ja se näkyy päiville ilmoittautuneidenrunsaassa määrässä. Osanottajinaovat kattavasti uimahallien ja kylpylöiden eritoiminta-alueiden toimijat. On suunnittelijoita,rakentajia, toimittajia, materiaalien myyjiä, hallihenkilökuntaa,rakennuttajia ym. alan toimijoita.Osanottajien laaja kirjo huippuluokan esitelmöitsijöidenohella takaavat, että 6.–8. helmikuutajärjestettävien päivien aikana kiperimpiinkiin kysymyksiinlöytyy vastaus.Yhdistyksemme täyttää 15 vuottaYhdistyksemme täyttää tänä vuonna kunnioitettavat15 vuotta. Kyllä aika kulkee nopeasti – tuntuu,että yhdistyksen perustavasta kokouksestaolisi kulunut vain hetki. Todellisuudessa se tapahtui17.6.1993 Vuosaaren urheilutalossa.Yhdistyksen hallituksen tarkoituksena on pitääjäsenille ja yhteistyökumppaneille pienimuotoinenjuhlatilaisuus 17.6.2008. Juhlapaikka on vielä auki,mutta varmistuu kevään aikana.Yhdistyksemme hallitus toivoisi jäseniltäänvinkkejä siitä, miten yhdistyksemme toimintaavoitaisiin resurssien puitteissa kehittää. Jäämmeodottamaan kannustavia vihjeitä.Lopuksi haluan toivottaa kaikille työntäyteistäkevättä. Samalla lausun kaikki uimahalli-kylpyläpäivilleosallistujat tervetulleiksi laivalle nauttimaanantoisista päivistä!Alkutalven terveisin, Pertti Kärpänenpuheenjohtaja36 Kuntatekniikka 1/2008


NOKIAN TAPAHTUMILLApäärooli laivaseminaarissamme Yhdistyksen vuosittainen toiminta alkaa yleensä edellisensyksyn koulutus- ja neuvottelupäivillä valitun hallituksenjärjestäytymiskokouksella. Näin tänäkin vuonna,ja kokousta pidettiin 7.–8.1.2008 Tallinkin laivalla. Kokoukseenosallistuneista, käsitellyistä asioista ja päätöksistälöytyy tarkempaa tietoa yhdistyksen nettisivuilta.Yhdistyksen kotisivut uudistettu,jäsenmaksulasku tulee viiveelläYhdistyksen kotisivut on uudistettu. Sieltä löytyy yhdistyksenesittelyn lisäksi kalenteri tulevista tapahtumista,hallituksen kokoonpano, historiatietoja, dokumentit, yhteistyökumppanit,yhteystiedot sekä eräitä linkkejä. Kotisivujakehitetään jatkuvasti, ja kaikki jäsenistöltä tulleetkehittämisideat ovat arvokkaita.Muutakin on tarkoitus kehittää. Monet jäsenistä ovatkyselleet, ovatko he jo maksaneet vuoden 2007 jäsenmaksunsavai eikö jäsenmaksulaskua ole lainkaan lähetetty.Ei ole lähetetty, mutta lähetetään tuota pikaa. Laskutuksessakäyttämämme Passeli-ohjelman ja uudenkäyttöjärjestelmän yhteistoiminta on takkuillut. Asiaaselvitetään ja ohjelmisto päivitetään niin pian kuin mahdollista.Rytmitetään jäsenmaksujen maksamista nyt siten,että viime vuoden lasku tulee tämän vuoden alkupuolellaja tämän vuoden lasku tulee puolestaan vuoden2008 lopulla.Mikäli jotkut jäsenistämme eivät vielä saa Kuntatekniikka-lehteä,tulisi heidän informoida asiasta sihteerille,ja samalla kertoa, mihin osoitteeseen he toivovat lehdensaavansa.Laivaseminaarimme ohjelmamuuttui totaalisestiLähiajan merkittävin tapahtuma on laivaseminaari Helsinki–Tukholma–Helsinki-linjalla 4.–6.3. Alkuperäinenseminaarin ohjelma on totaalisesti muuttunut. TapahtumatNokialla antoivat perustellun syyn ohjelmanmuutokseen.Tällä sivulla on viimeisin versio seminaarin ohjelmasta.Joitakin muutoksia vielä siihen saattaa tulla, muttapääpiirteissään se on esitetyn kaltainen. Luennoitsijoistaei tässä versiossa vielä ole, koska siltä osin on vielä joitakinkeskeneräisyyksiä. Nokian ongelmien selvittelijöitäon kuitenkin tulossa luennoimaan kokemuksistaan.Laivasta on varattu seminaariamme varten 100 paikkaa.Se tarkoittaa sitä, että sata nopeinta pääsee mukaan.Ilmoittautumiset tulee tehdä 15.2.2008 mennessäyhdistyksen sihteeri/rahastonhoitajalle osoitteeseenanders.ostrom@turku.fi tai faksilla (02) 2633 2138.Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi myös ilmoittautujanlaskutusosoite ja syntymäaika laivayhtiötä varten.Etukäteen ilmoittautuneiden noin 20 henkilön nimetovat uuden sihteerin tiedossa.Hinnat: 2 hh/promenade 455 € + alv 22 %, 1 hh/promenade 570 € + alv 22 %. Hintoihin sisältyy kurssinlisäksi ohjelmaan merkityt ateriat, kahvit ja kuljetuksetTukholmassa. Reijo Rosengrényhdistyksen puheenjohtajaKuntien Putkimestarit Kuntien Putkimestarit ry (KPM)on perustettu 1975 suomalaistenvesihuoltolaitosten vesi- javiemäriverkostojen suunnittelu-,rakentamis-, rakennuttamis-,ylläpito- ja hankintatoiminnoistavastaavien henkilöidenyhteistoiminnan ja ammattitaidonkehittämiseksi. Tarkoitustatoteutetaan tutkimalla uusiatyömenetelmiä, tiedottamallaniistä jäsenistölle, järjestämälläalan kursseja ja työnäytöksiäsekä muita ammattitaitoalisääviä tilaisuuksia ja tapahtumia.Varsinaisia jäseniä on noin300, ja he ovat kunnallisissa jaosakeyhtiömuotoisissa vesihuoltolaitoksissatai vesiosuuskunnissatyöskenteleviä työnjohtajia,teknikoita, rakennusmestareita,insinöörejä sekä hankintojatekeviä henkilöitä. Kannattajajäsenistökoostuu alan laitetoimittajayrityksistä,joita on noin80. Jäsenmaksu on 30 euroa.Kuntien putkimestarienlaivaseminaari4.–6.3.2008OHJELMATiistai 4.3.200810.30 Ilmoittautuminen jalippujen jako11.30 Lounas12.30 Yhdistyksen kevätkokous12.50 Kurssin avaus13.00 Case Nokia• tapahtumien kulku• tiedotus• vaikutukset• kriisistä selviytyminenKeskustelua aiheesta14.00 Vesilaitoksen lakeihinperustuvat vastuutvahinkotapauksissa• vastuulliset tahot• vastuiden konkretisoituminen• korvaukset15.00 Tauko + kahvi15.30 VesijohtoverkostonpuhdistusoperaatioNokialla• käytännön työt• menetelmät• kalusto• työstä suoriutuminenKeskustelua aiheesta16.30 Kiinteistöjenputkistojen puhdistus• menetelmät• kalusto• työstä suoriutuminenKeskustelua aiheesta17.30 Erityyppiset bakteeritja taudinaiheuttajat• esiintyminen• elinmahdollisuudetvesijohtoverkostossa• lisääntyminen• vaarallisuusKeskustelua aiheesta18.30 Yleiskeskusteluakoko päivän teemoistaKeskiviikko 5.3.20088.00 Aamiainen9.30 KokoontuminenTukholman vesilaitoksellelähtemistä varten10.00 Bussit vierailukäynnillelähtevätVierailu14.00 Paluu laivalle14.15 Kahvi + suolainen14.30 Vesijohtoverkostojenrakentamisen ja ylläpidonhygieniaan liittyvätuhat• hygieniapassikoulutus• tarvikkeiden varastointija kuljetus• tilanteet työmailla• kalustoKeskustelua aiheesta15.15 Vesijohtojendesinfiointi ja talousvedelleasetetut vaatimukset• uusien verkostonosienkäyttöönotossa• ylläpidon yhteydessä• näytteenotto ja tutkintaKeskustelua aiheesta16.15 Tauko16.30 Hygienian huomioonottaminen vesijohtojenylläpitotilanteissa• alustuksena valmistellutesitykset eri vesilaitoksen kokemuksista– vesijohtotarvikkeiden varastoinnistaja kuljetuksista– vesijohtojen kunnossapitotapahtumista– vesijohtojen saneeraamisestayhdessä viemäreidenkanssa17.30 Seminaarikeskusteluedellisestä aiheesta18.30 Päivällinen20.30 VerkottumistaTorstai 6.3.20088.00 Aamiainen9.00 Seminaarin päätössanat9.55 Laiva saapuu OlympiasatamaanYhteystiedot:Puheenjohtaja Reijo Rosengrén,s-posti: reijo.rosengren@turku.fipuh. 050 522 7371Sihteeri, s-posti:anders.ostrom@turku.fiInternet: www.kuntienputkimestarit.fiKuntatekniikka 1/200837


Kolmen vuoden takainenUusittu sisäänkäynti ottaa huomioonliikuntaesteiset. Uimahallin ulkopinnassa onyhdistetty modernisti puuta ja kaakelia.LIEKSAN UIMA38 Kuntatekniikka 1/2008


LIIKUNTAPAIKATremontti on ollut menestysHALLI vetää väkeäTEKSTI Anna-Mari TyyriläKUVAT Pentti PotkonenUimahallin peruskorjaus on vaativatyökohde, joka edellyttää suunnittelijoiltaja rakentajilta erityisosaamista,luovuuttakin. Lieksan peruskorjattu jalaajennettu uimahalli on ollut käytössärunsaat kolme vuotta. Suunnittelijat,rakentajat, valvojat ja käyttäjät ovattyytyväisiä lopputulokseen.Sirkka-Liisa Mustonen (etualalla),Hilkka Nevalainen ja Laina Pulkkinenkäyttävät uusittua uimahalliaaktiivisesti.■■ Viimevuotisilla uimahalli- jakylpyläpäivillä Lieksan kaupungintekninen johtaja Jouko Järvensivuja hankkeen pääsuunnittelija,arkkitehti Tapio Raij FCGSuunnittelukeskuksesta pitivätmonipuolisen esitelmän uimahallihankkeensuunnittelusta jatoteutuksesta. He kiteyttivät, mikäon toteutuksen kannalta keskeistä.– Suunnittelijoiden on syytäolla kokeneita ja suunnitteluunon satsattava. Suunnittelutiimienpitää olla tottuneita yhteistyöhön,ja heillä pitää olla riittävät lähtötiedotja yhteiset tavoitteet, Järvensivuja Raij totesivat.Urakoitsijoilta ja heidän työnjohdoltaanvaaditaan yhtälaillakokemusta. Halvin tarjous eivälttämättä tuota parasta lopputulosta.– Päättäjät ja käyttäjät on sitoutettavariittävästi hankkeeseen,eikä päätöksiä tule tehdä äänestämällä.Lisäksi tilaajalla pitääolla käytettävissään rakennustekninenpäävalvoja. Käyttöhenkilökuntaon hyvä kouluttaa jo rakennusprojektinyhteydessä, Järvensivuja Raij korostivat.Työhön helpotusta sekävaativuuttaLaitosmies Ilkka Suomi on hoitanutja huoltanut Lieksan uimahallia13 vuotta. Perusparannuksenja laajennuksen aikaan hänkävi työmaalla katsomassa, mitenuudet laitteet asennettiin ja mitenniiden olisi määrä toimia.– Siitä oli hyötyä, mutta olisinvoinut kyllä olla paikalla muutamankerran enemmänkin. Onneksiolen voinut olla yhteydessäallaslaitteet toimittaneeseen yritykseen,josta olen tarvittaessasaanut neuvoja, Suomi kertoo.Suomi huolehtii allasvesi- jaKuntatekniikka 1/200839


LIEKSAN UIMAHALLI Otettiin käyttöön 1976, peruskorjaus valmistuimarraskuussa 2004 Korjattu ja laajennettu uimahalli valittiin vuoden 2004maakunnalliseksi rakennuskohteeksi Pohjois-Karjalassa Pääallas 10 x 25 m, lasten allas 5 x 10 m,lisäksi uusi terapia-allas Kokonaisala 2 578 m 2 , tilavuus 10 550 m 3 ,laajennuksen kokonaisala 612 m 2 Rakennuskustannukset 2,72 milj. euroa, johon valtionosuutta0,39 miljoonaa Kaukolämpö Avoinna kuutena päivänä viikossa Henkilölippujen hinnat 2–4,5 euroaLieksan uimahallin peruskorjauksen sysäsivät liikkeelle asiakaskatoja rakenteelliset ongelmat, kaupungin liikuntasihteeri Jarmo Honkanenja talonrakennusinsinööri Pirjo Torvinen kertovat.lvi-laitteiden toimivuudesta. Senlisäksi hän tekee muita kiinteistönhoidollisiatöitä, joita talonmiehellenormaalisti kuuluu.Uimahallin remontti muuttilaitosmiehen työn osin helpommaksi,osin vaativammaksi.– Altaiden pohjien imurointihelpottui huomattavasti, koskanyt imurin pumppu käynnistetäänvalvomon kopista, ja letkuon kuin keskuspölynimurissa.Altaita voi puhdistaa tarvittaessaasiakkaiden aikaankin.Vedenkäsittelyjärjestelmä askarruttiSuomea alussa, koska aiemminpH:ta säädeltiin soodaliuoksellaja nyt suolahapolla. Nytsäätäminen sujuu jo muitta mutkitta.Uudessa valvomossa Suomikäynnistää tietokoneen päivittäinja käy läpi toistakymmentäkaaviota. Hän seuraa muun muassakloorin ja pH:n arvoja, jotkahän myös testaa uimavedestäjoka päivä. Terveysviranomainenhakee omat näytteensä kerrankuukaudessa.– Parin ensimmäisen vuodenajan, kun tietyt takuuajat olivatvoimassa, päätteellä tuli istuttuapaljon enemmän. Ja ainahanon muistuteltava itselleen muunmuassa teknisiä asioita, etteivättaidot pääsisi ruostumaan.Suunnittelijoilla riittihaasteitaLaitosmies Suomi saa työnsähuolellisuudesta vilpitöntä kiitostatyömaata valvoneilta kaupunginvirkamiehiltä. TalonrakennusmestariVeijo Nousiainenvalvoi rakennustöitä, työnjohtajaTapio Vornanen LVI-urakkaaja sähkötöiden ja käytön johtajaVeli Kekkonen sähköjen ja automaationrakentumista.Tarkastellessaan hallia kolmenvuoden jälkeen miehet kehuvatsiisteyttä, joka on silmiinpistävääesimerkiksi laitetiloissa. Kaikkineenuimahalli on toiminut odotustenmukaisesti; tarkentaviasäätöjä tarvitsi tehdä hyvin vähänalkuvaiheessakaan.Ettei asianosaisten tarvitsisikiitellä vain toisiaan, korjattuja laajennettu uimahalli valittiinvuoden 2004 maakunnalliseksirakennuskohteeksi Pohjois-Karjalassa.Moni kohde jäi toiseksi,muun muassa Suomen suurimmaksipuurakennukseksi luokiteltuJoensuun Areena.LVI-suunnittelusta vastannutJuha Kurkinen LVI-CareliaKy:stä muistaa vieläkin, kuinkahaastavaa oli sijoittaa kaksinkertainenmäärä putkistoja vanhaanrakennukseen.– Yleensä vanhassa talossaon aina tilanahtautta. Putkienja laitteiden sijoitteluun kahviotilanyläpuolelle sai käyttää luovuutta,kun samassa tilassa risteilivätmyös sähköjohdot.Kurkisen mielestä uimahallinperusparannus oli haaste kaikillesuunnittelijoille. Heidän välisensäsähköpostiliikenne olikintavallista vilkkaampaa verrattunavaikkapa kerrostalon rakentamiseen.– Mutta käyttöönottokatselmuksessakaikki meni hyvin, säätämistäoli vähän. Kosteus on tokilaskettavissa, mutta ainahan seon vähän arvaamaton, koska jokäyttäjämäärä vaikuttaa kosteuteen,Kurkinen sanoo.Kosteus muuttuu, mutta myöskäyttöveden määrä. Veden pitäminentasaisen lämpimänä onoma lukunsa, jos hallin käyttäjiäon paljon ja kaikki suihkut ovatyhtä aikaa auki.– Halli on kaukolämmössä javeden lämpötilan pitäisi pysyäLaitosmies Ilkka Suomi pitää huolta, ettäkorjattu uimahalli pysyy kunnossa. Suihkuvedensäätöventtiilitkin on tarkastettavaaika ajoin.Kaupungin puolesta uimahalliurakkaa valvoneetVeli Kekkonen, Tapio Vornanen ja Veijo Nousiainensekä LVI-suunnittelusta vastannut Juha Kurkinenovat tyytyväisiä, että uusi tekniikka on toiminut hyvinalusta lähtien.Uimahallin teknisiä toimintojaseurataan erilaisilta näytöiltäniin konehuoneissa kuin valvomossaallassalissa.40 Kuntatekniikka 1/2008


LIIKUNTAPAIKATUimahallin turvallisuutta on lisätty monin tavoin.Esimerkiksi terapia-altaan portaat on valaistu hahmottamisenhelpottamiseksi.”Yhdeksän!”mahdollisimman vakiona. Onhaasteellista virittää automaationiin, että vesi on aina yhtä lämmintä,Veli Kekkonen sanoo.Kova pakkanen tuo omat vaikeutensa.Kun ulkolämpötila painuualle –30 asteen, huurtuminenon riskinä lämmön talteenotossa.– Huoltohenkilökunnan onvain varauduttava sellaisiin tilanteisiin.He tietävät ongelman, emmekäole kantaneet suurta huolta,Kekkonen toteaa kaikkien valvojienpuolesta.Puolitoistavuotisen halliremontinaikana valvojat kävivätseuraamassa työn edistymistäahkerasti, käytännössä päivittäin.Rakennusvaiheessa oli eduksi, ettävalvojilla oli pitkä työkokemusja tieto hallin aiemmista ongelmista.Laajennus palveleeetenkin liikuntaesteisiäLieksan uimahallin peruskorjaustuli ajankohtaiseksi useistasyistä.– Ilmanvaihto oli heikohkoa,altaissa epäiltiin korroosio-ongelmaaja kosteutta oli runsaasti.Lisäksi käyttäjämäärä oli laskenutpuoleen reilussa kymmenessävuodessa, Lieksan kaupungin talonrakennusinsinööriPirjo Torvinenkertoo.Kaupunki teetätti Maa ja VesiOy:llä kuntotutkimuksen, joka sisälsirakenteiden, laitteiden ja järjestelmientutkimuksen ja analysoinnin.Lisäksi tutkittiin betonirakenteidenlujuus, jolloin ilmeni,ettei pääaltaan tasausbetoni ollutlujuudeltaan samaa luokkaa kuinrakennebetoni.Teknillinen korkeakoulu tutkiuimahallin suunnittelua vartenhallin yläpohjan ilmanpitävyydenja sisäilman laadun. Yläpohjanilmanpitävyys oli onneksihyvä; ilmavuodot keskittyvät ikkunaseinään.Kun uimahallia alettiin korjata,lähes kaikki sisältä purettiin.Tekniikan puolelta vain vanhasähköpääkeskus jäi toimittamaanomaa pientä virkaansa.Liikuntaesteisille haluttiinrakentaa oma lämminvesiallastuoleineen ja hierovine suihkuineen.– Vanhaan osaan sitä oli vaikeajärjestää, joten päädyimmerakennuttamaan laajennusosan.Terapia-altaan yhteydessäon oma saunaosastonsa, jota esimerkiksiperheet voivat käyttää– kun vain aikoja löytyy, Torvinensanoo.Rakennustöiden yhteydessäuimahallin turvallisuusasiat saatettiinajan tasalle. Jälkikäteenhalliin on asennettu kameravalvontasekä äänentoistolaitteet,joilla kuulutukset saadaan tarvittaessakantautumaan kaikkiinasiakastiloihin.Koska Lieksan kaupungin talousoli tiukilla jo hallin suunnitteluvaiheessa,aiemmin alakerrassasijainneet kuntosalitilatjätettiin remontoimatta. Jotta alakerranvoisi ottaa jälleen asiakaskäyttöön,olisi kerroksien välillerakennettava hissi. ■ Tiistaisin kymmeneltä sydänvesijumppalaisetvalloittavatison altaan. Tavallista on, ettäaltaassa polskii nelisenkymmentäsydämen asialla olevaa, muttaenemmänkin on ollut.Sirkka-Liisa Mustonen,Hilkka Nevalainen ja LainaPulkkinen kuuluvat aktiivikävijöihin.Sydänvesijumpan lisäksiheitä näkee polskuttelemassamuulloinkin.– Kun oma hallimme oli kiinni,niin kävimme uimassa Nurmeksessa,Mustonen ja Pulkkinenkertovat. He ovat tyytyväisiä,että Lieksan halli on jälleenkäytössä ja hyvässä kunnossa.– Uusi terapia-allas on todellahyvä. Ennen sitä en tullut käyneeksiniin usein uimassa, Nevalainenkiittelee.Kun jumppaajilta kysyy, minkäarvosanan he antaisivat uusitullehallille, kaikki vastaavat kuin yhdestäsuusta: ”Yhdeksän!”Täyden kympin halli saisi, josOurexTurvallista laatua.Tunnetusti.• EI30-paloluokitus• Myös Atex-hyväksyttynäpuh. 03 212 8000www.ourex.fiterapia-altaassa olisi enemmänvesihierontapisteitä. Ne ovatsen verran suosittuja, että välilläpitää jonotella.– Ja jos porealtaaseen ”sotkeentuu”,niin sieltä ei maltalähteä pois, Pulkkinen vielälisää.Kävijämäärä noussutKaupungin liikuntasihteeri JarmoHonkanen on iloinen, ettäainakin yksi liikuntapaikka onnyt kunnossa. Kävijämäärä onnoussut lähes 51 000:een ja vesivoimisteluryhmistäon tullutsuosittuja.Hallia käyttävät myös yhdistykset,esimerkiksi Lieksan Melojatja Lieksan Sukeltajat sekäBrahean Uimarit.– Olen saanut uimahallistapelkkää positiivista palautetta.Jos itse erehdyn saunan lauteille,niin hallia ei haukuta, muttakaikenlaista muuta kyllä kuulee,Honkanen naurahtaa.Kuntatekniikka 1/200841


Riitta KajatkariÖljyonnettomuudet, ilmastoSATAMIENon kovilla jatkuvSingaporen satama on maailman johtavia konttisatamia. Sen läpikulki viime vuonna liki 28 miljoonaa TEU:ta kontteja.Rotterdamin satama haluaa edustaa puhtautta ja turvallisuutta(www.portofrotterdam.com). Satamakonttori (tornitalo keskellä)erottuu edukseen ympäristöstä.42 Kuntatekniikka 1/2008


YMPÄRISTÖYMPÄRISTÖnmuutos, kampamaneetti, happikato, rehevöityminen...asti kasvavan meriliikenteen takiaMeriliikenteellä on merkittävärooli ympäristöasioissa.Singaporessa syyskuussa järjestettykansainvälinen konferenssitarjosi hyvän näkökulmanmerenkulun ja satama-alanmaailmanlaajuisiintrendeihin. Isot satamat panostavatympäristönsuojeluun.EU on puolestaan julkaissutyhdennetyn meripolitiikan.Taru Halla Taru HallaDI, johtava konsultti,Insinööritoimisto Ecobio Oy.Kirjoittaja on toiminut ympäristöasiantuntijanalukuisissa satama-alan hankkeissa.taru.halla@ecobio.fi■■ International Maritime – Port Technologyand Development Conference, MTEC2007, on Singaporen ja Rotterdamin satamienja alan yliopistojen yhteistyönä järjestämäkansainvälinen tapahtuma. Joka toinen vuositoistuvan tapahtuman tavoitteena on saattaayhteen satama- ja merenkulkualan tutkijat jakäytännön työtä tekevät.Konferenssi mahdollistaa tiedonvaihdonuusista innovaatioista, konsepteista ja käytännöistä.Lisäksi se auttaa vaihtamaan näkemyksiäja kokemuksia alalla. Viime syksynkonferenssiin osallistui puhujia 17 eri maastaympäri maailman. Osallistujatahot olivat pääosinsatamarakentamiseen ja -suunnitteluunerikoistuneiden sekä satamille palveluja tarjoavienyritysten edustajia mutta myös alanyliopistojen tutkijoita.Satama-alalla on havaittavissa sama suuntausympäristöasioissa kuin muuallakin. Ympäristöasiatotetaan huomioon osana kokonaisuutta.Konferenssin kaikki pääpuhujatmuistivat mainita ympäristön tärkeyden. Eikäkyse ole pelkästään korulauseista vaan todellisistateoista.Pinnalla juuri nytKonferenssin perusteella ilmastonmuutoksenohella painolastivedet, pilaantumisen ehkäisyja luonnon monimuotoisuus ovat juurinyt pinnalla satama- ja merenkulkualalla.Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vaatiimyös meriliikenteeltä toimia. Keinoja ovat lähinnätekniset ratkaisut ja vaatimuspohjaisetmääräykset. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksihiilidioksidipäästöjen vähentämisenohella myös muiden päästöjen vähentäminenon tärkeää.Painolastivesistä ja niiden mukana kulkeutuvistavieraseliöistä on puhuttu jo pitkään,mutta niiden käsittelylle ei ole vielä kattaviamääräyksiä. Itämeren alueella ikävänä esimerkkinäpainolastivesien käsittelemättömyydestäon amerikankampamaneetin voimakaslisääntyminen.Pilaantumisen ehkäisyyn on syytä kiinnittäähuomiota satamarakentamisessa sekä käytettävissämateriaaleissa ja tekniikoissa.Luonnon monimuotoisuuden ottaminenhuomioon on tärkeää satamien laajennushankkeissa.Keski-Euroopassa on varsin yleistäkompensaatio laajoissa satamahankkeissaeli laajennusalueen alle jäävän alueen tilalleluodaan toisaalle uutta luontoa. Kompensaationavulla on voitu ottaa käyttöön myös Natura2000 -alueita. Kompensaatiohankkeissakorostuu aikaisen ja huolellisen luontoselvityksenja mahdollisten vaihtoehtoisten ratkaisujenmerkitys. Näin voidaan saavuttaa ratkaisu,jossa sekä luonto että taloudelliset tekijätvoittavat.Kaikille osa-alueille on luvassa tiukentuviavaatimuksia. EU:ssa ja USA:ssa vaatimuksetovat osin jo nyt tiukkoja, mutta Aasiassa tiukatvaatimukset vielä puuttuvat.EU:lla uusi meripolitiikkaEU:n eduksi voidaan lukea se, että komissiojulkaisi syksyllä yhdennetyn meripolitiikan.Se ottaa kantaa merenkulun kehittämiseenkestävän kehityksen mukaisesti. Meripolitiikassayhdistyvät kaikki mereen liittyvät toiminnot:kuljetus, kauppa, satamat, energia,kalastus, vesiviljely, matkailu ja ympäristönsuojelu.EU:n uusi meripolitiikka muuttaa perusteellisestiunionin merialoihin soveltamaa lähestymistapaa.Sen sijaan, että mereen liittyviätoimintoja – kalastusta, matkailua ja energiansaantia– hallinnoitaisiin erikseen toimialakohtaisesti,yhdennetyssä meripolitiikassaotetaan huomioon kaikki asiaan liittyvät alat,mikä tehostaa sekä toimintaa että poliittistapäätöksentekoa.Todellisia tekoja – case RotterdamMaailman johtavat satamat Singapore ja Rotterdamovat sitoutuneet hiilidioksidipäästöjenvähentämiseen 50 prosentilla 2025 mennes-Kuntatekniikka 1/200843


EU:n uusi meripolitiikkaottaa kantaamerenkulun kehittämiseenkestävänkehityksen mukaisesti.Ilmakuva Kotkan Satamasta, Hietasesta kesällä 2007. Satamakentän laajentamisessa hyödynnettiin ylijäämämassoja,mm. rengasrouhetta ja voimalaitostuhkaa, joka oli paitsi edullinen myös ympäristönkannalta hyvä ratkaisu. Autojen tuonti satamassa on jatkuvasti kasvussa.sä (vuoden 1990 tasosta). Talkoisiinon tarkoitus saada mukaanmyös mm. Shanghai, Houston,Sao Paulo, Los Angeles ja Tokio.Tämä on tärkeää, sillä meriliikenteenmäärä kasvaa jatkuvasti.Rotterdamin satama haluaaerottua edukseen ympäristöasioilla.Sataman uusin laajennusalueMaasvlakte 2 on toteutettuottamalla suunnittelussa alustaasti huomioon toiminnallisuudenohella luonto, ihmiset, arkkitehtuurija turismi. Laajennusalueon kooltaan 2 000 ha ja setoteutetaan osittain Natura 2000-alueiden päälle.Laajennusaluetta korvaamaanon toteutettu laajoja kompensaatioalueita,mm. yhteensä 35ha uutta dyynialuetta. Lisääntyvänliikenteen päästöjen negatiivisiavaikutuksia on myös pyrittykompensoimaan rakentamallauusia alueita toisaalle.Satamatoimijat valitaanympäristön ehdoillaMyös sataman käyttö on suunniteltuottaen ympäristö huomioon.Liikenne pyritään ohjaamaan raiteilleja toiminnot sijoittelemaanNäkymä Kotkan Satamasta Viikarinsaarelta kohti Mussaloa. Satamaja luonto voivat elää rinnakkain, kunhan laajennushankkeissaotetaan huomioon riittävän ajoissa myös ympäristöarvot.ympäristön kannalta optimaalisesti.Satamatoimijoita valittaessaympäristönäkökohta on yksikriteeri jopa niin, että asiakkailleasetetaan vaatimuksia. Rotterdaminsataman uudella laajennusalueellaympäristövaatimuksetkohdistuvat mm. päästötekniikkaan.Rotterdamin edustajat totesivatSingaporessa, että mikäli haluaaolla askeleen muita edellä,on toimittava itse suunnannäyttäjänä.Heidän mukaansa lähestymälläasioita täysin uudella tavallavoidaan saavuttaa enemmänkuin keskittymällä pelkästäänyhteen vaatimuspohjaiseenympäristökriteeriin, esimerkiksihiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.Kotkan Satama OyEcobio OySuomen etuna ympäristölupakäytäntöSuomen Satamaliiton mukaanympäristöasioista huolehtiminenon Suomen satamissa osa jokapäiväistätyötä. Satamilla on velvollisuusjärjestää aluksille jätehuolto,jossa otetaan vastaan erillisinäjakeina mm. öljyiset nestemäisetja kiinteät jätteet, pilssivedet,ongelmajätteet, sekajäte,eläintautivaarallinen jäte, kansainvälisenalusliikenteen ruokajätteetsekä lastijäämät.Öljyiset jätteet, pilssivedet jasyksystä 2003 lähtien myös sekajäteotetaan vastaan ns. ei-erityismaksua-järjestelmän puitteissa.Lisäksi satamissa tehdääntöitä mm. ruoppauksiin ja vesirakentamiseen,meluun, pakokaasupäästöihinja lastin käsittelyynliittyvien ympäristökysymystenparissa.Suomalaissatamien etuna onmaamme ympäristölupakäytäntö,joka on ohjannut käytännössäkaikki kaupalliset satamat hakemaantoiminnalleen ympäristölupaa.Ympäristölupaprosessivelvoittaa toiminnanharjoittajatottamaan ympäristöasiat huomioonkokonaisvaltaisesti.Euroopassa suhteellisen yleisestikäytettyä kompensaatiota eiSuomessa juuri tunneta. Lähestymistapaavoisi soveltaa myösSuomessa. Uudenlainen näkökulmaon aina tervetullut. Tämävaatii kuitenkin hankevastaavanja viranomaisen yhteistyötä.Kotkan Satamallainnovatiivisia ratkaisujaKotkan Satama on Rotterdaminsataman lailla osoittanut, mitenlähestymällä asioita aivan uudellatavalla voidaan saavuttaa innovatiivisiaratkaisuja, jotka ovat taloudellisesti,ympäristöllisesti jateknisesti hyviä.Esimerkkejä löytyy ylijäämämassojenhyödyntämisestä meluvalleissa,kierrätysmateriaalienkuten rengasrouheen käytöstäsatamakentän pohjamateriaalina,pulputusjärjestelmän hyödyntämisestäjäänmuodostumisenestämisessä ja sitä kautta alustenpakokaasupäästöjen vähentämisessäsekä laajassa yhteistyössäeri sidosryhmien kesken.Näitä hankkeita esittelivät SingaporessaKotkan Sataman tekninenjohtaja Riitta Kajatkari sekäkirjoittaja. ■44 Kuntatekniikka 1/2008


MatkakertomusLapsena joulu oli vain kerranvuodessa. Vaikka juhla on kirkollisistajuhlapyhistä edelleen ehdotonsuosikkini, nykyisin se tuntuusaapuvan jo joka vuosi. Juhlanliiankin kiivaan esiintymistiheydenvuoksi päätimme ystäväni kanssajättää joulun 2007 väliin ja hyödyntääsen mahdollistamat vapaapäivätmatkustamalla reiluksikahdeksi viikoksi toiselle puolellemaapalloa. Päämatkakohteitammeolivat Australian kaakkois- jaeteläosat. Tarkoituksenamme olitavata kaksi Australiassa pari kuukauttaviettänyttä ystäväämme.Koska matka Suomesta Australiaanon pitkä ja toisaalta lentäminenpaikasta A paikkaan B on –hämmentävää kyllä – sitä halvempaa,mitä enemmän on valmisviettämään aikaa ilmassa, pysähdyimmesekä mennessä että tullessapariksi päiväksi Hongkongissa.Nykyisessä ilmastopoliittisessatilanteessa omaatuntoa moinenlentely luonnollisesti soimaa. Jouduinkinottamaan vastaan jonkinverran kuittailuja aiheuttamistanikasvihuonekaasuista. Se oli minulleaivan oikein. Jopa jeesustelunijoukkoliikenteen, pyöräilyn ja autottomuudenilosanomasta hiljeni,tosin vain hetkellisesti. Matkailu todellakin avartaa, kutensanotaan, kukkaron lisäksimyös mieltä. Pää tuntui laajenevanjo Helsinki-Vantaalla, kun lentommeoli trendikkäästi myöhässä.Selvisimme kuitenkin huomattavastivähemmillä viiveillä kuinjotkut: alkuperäisen aikataulun iltakahdeksansijaan nousimme ilmaanjo kahdelta yöllä.Liikenneinsinöörin ammatissaon se(kin) kurjuus, että matkustaessatyö ei varsinaisesti unohdu,vaan liikennettä tulee seurattuaikään kuin vahingossa ja pakostakin.Parin viikon matkalla kohdekaupunkiemmeliikenteestä ehtimyös muodostaa käsityksen, jokatosin perustuu melko vähäisiinkokemuksiin.Sydneyn liikenteestä minullejäänyt mielikuva oli, että siellä olisityösarkaa liikennevaloinsinöörille.Lähes joka risteyksessä oli jalankulkijoidenpainonapit, joiden vihreäsyttyi autoliikenteen ehdoilla,jos syttyi silloinkaan. Ja kun vihreäviimein syttyi, se paloi ainoastaanmuutaman sekunnin ennen kuinalkoi vilkkua punaista.Maanteillä taas olisin kaivannutlisää viitotusta ja muita opasteitamatkakohteisiin. Niiden sijaanmaanteillä kyllä muistutettiinsäännöllisin väliajoin liikennemerkein,että ”Drive on left in Australia”.Kaikki kohtaamamme liikenneongelmateivät kuitenkaan olleetpaikallista alkuperää. Reissunsuurimmat liikenteelliset kauhunhetketkoin, kun ystäväni siippaajoi formula-tyyliin Great OceanRoadia ajokillamme, vuosimallia-88 olevalla Nissan Pintaralla. Hongkongin metro taas herättiminussa syvää ihailua: sen vuorovälit,liityntäjärjestelyt, ajantasainentiedotus ja asemat olivatmielestäni esimerkillisiä. Tiedotuksessatosin oli muutama käytettävyyslapsus,jotka olisin kovin mielellänikorjannut.Esimerkkinä mainittakoon punainenja vihreä metrolinja, jotkaristesivät linjakartalla. Vaan ehkäKiinassa ei ole punavihervärisokeutta.Ihailuni kohdetta Hongkonginmetroa lukuun ottamattaKiina ei jostain syystä kuitenkaanjuuri vedonnut minuun. Ehkäsyy oli siinä, että tunsin itsenikohtuullisen giganttiseksi kulkiessanikadulla. Tai se, että ilmeisestämassiivisuudestani huolimattapaikalliset onnistuivat ohittamaanminut kaikissa mahdollisissa jonoissaja tilanteissa. Ruoka on aina tärkeä osa matkaa,koska ”hyvä ruoka, parempimieli” -lause on ainakin omallakohdallani täyttä totta. Tämäsaattaa olla osasyy sekä yleensähyvään tuuleeni että edellä mainitsemaanivarteni komeuteen.Kohtasin kuitenkin ongelmia senvuoksi, etten syö lihaa. Kasvisruokaasai kyllä pyydettäessä, muttasitä varten piti käydä pitkähköjäkeskusteluja.Kiina-ihastustani ei varsinaisestilisännyt Shanghain kentällä viettämämmejäätävän kylmät 11tuntia. Ja kokemukseni kruunasilähtöselvityksen paikallinen herra,joka tiedusteli minulta huonollaenglannilla vatsaansa taputellen:”You have baby inside?” Ehkä A-linjainen mekkoni oli hänen mielestäänäitiysmallia tai sitten lomaolueniolivat juurtuneet kiinni tiukemminja nopeammin kuin lakiolisi sallinut. (Siis jos olisi olemassalaki, joka kieltäisi oluen iskostumisenvatsamakkaraan.)Onnistuneesta lomasta huolimattaSuomeen palaaminen olilopulta varsin mukavaa. Oli rentouttavaataas sulautua valkoiseenyrmeään ihmismassaan, jonkakäyttäytymistä osaa ennakoida.Tosin erotun yhä ruuhkabussissa,sillä aurinko ja vasta taaksejäänyt loma jaksavat edelleen hymyilyttää.Ja tänä vuonna saa joulukinminun puolestani taas tulla.● Mette Granbergon 31-vuotias liikennetekniikanDI, jokatoimii projektipäällikkönäWSP Finland Oy:ssä.Kuntatekniikka 1/200845


YMPÄRISTÖKestävän kehityksen idea tyssäsi Eviran markkinointikieltoonKUIVATTU LIETE ei kelpaa– Joensuun Vesi pulassa kasvavien papanakasojenTEKSTI: Anna-Mari TyyriläKUVA: Pentti PotkonenJoensuun Veden jätevedenpuhdistamokokoaatällä hetkellä paitsi Joensuun,myös Kontiolahdenja osin Pyhäselän yhdyskuntalietteet.TyönjohtajaTimo Sallinen kertoo, ettäpuhdistamon kapasiteettikyllä riittää, mutta kuivattujenlietepapanakasojentila alkaa loppua.Suomen ensimmäinen kunnallinenyhdyskuntalietteen terminenkuivatuslaitos valmistuiJoensuun Kuhasaloon loppuvuodesta2000. Sen ideana on ollutsaada liete helposti hyödynnettäväänmuotoon, esimerkiksilannoitteeksi. Nyt lietemurotovat markkinointikiellossa.ElintarviketurvallisuusvirastoEviran päätöksen mukaan kuivausprosessiei ole lannoitevalmistelainmukainen eikä kuivattuliete tarpeeksi hygieenistä.■■ Joensuun kaupungin liikelaitoksena toimivaJoensuun Vesi päätti edetä kestävän kehityksentiellä ja rakennuttaa jätevedenpuhdistamonyhteyteen loppujätteen termisenkuivauslaitoksen. Biokaasulaitoksen läpi kulkevaloppuliete ajetaan ensiksi mekaanisestiruuvipuristimien läpi, jolloin kuiva-ainepitoisuusmuodostuu noin 25-prosenttiseksi. Lietejatkaa matkaansa termiseen kuivaukseenmatriisilevyjen läpi, jolloin se muovautuu aamiaismurojennäköisiksi papanoiksi.– Kuivausuuneissa on kaksi liikkuvaa päällekkäistäarinaa. Uuniin puhalletaan 140-asteistailmaa noin puolentoista tunnin ajan.Tämän jälkeen lietteen kuiva-ainepitoisuuson 75–80-prosenttista, työnjohtaja Timo SallinenJoensuun Vedestä kertoo.Papanakasat sen kun kasvavatLiikelaitoksella on yhteistyökumppaninaanyritys, joka on suunnitellut kuivatun lietteenja tuhkan rakeistamista metsälannoitteeksi.Yritys ei kuitenkaan voi hyödyntää lietettäEviran markkinointikiellon vuoksi.Joensuussa ongelmana alkaa olla tilan puute.Papanakasoissa on tällä hetkellä noin 4 000kuutiota kuivattua lietettä, ja kasat kasvavat46 Kuntatekniikka 1/2008


lannoitteeksikanssa450 kuution kuukausivauhdilla.Ympäristöluvassa määritetyn lietteenvarastointiin soveltuvan viemäröidynalueen pinta-ala on 1,3hehtaaria, josta käytössä on nytnoin 80 prosenttia.– Ainoa mahdollisuutemmeon kompostoida papanat aumassailman sidosainetta ja jälkikypsyttääkomposti. Sen voisi käyttääviherrakentamiseen, muttatodennäköisesti silloinkin pitäisikäydä lupamenettely läpi, Sallinenmiettii.Terminen kuivauslaitos maksoiaikanaan 7,5 miljoonaa markkaa.Kuivatun lietekuution kustannuksetovat 73 euroa, mikä sisältääkaikki menot, muun muassayrittäjälle maksettavat kulut.Pitäisi olla kuivempaa japuhtaampaaJätteenkäsittelylaitos on tuottanutsamanlaista kuivattua lietettäalusta saakka. Aiemmin JoensuunVedellä oli sopimus toisenyrittäjän kanssa, joka hyödynsijätteen sekoittamalla sen multaanja käyttämällä viherrakentamisessa.Tarjouskilpailutuksessayrittäjä vaihtui.– Aiemmin meidän piti seuratalietteestä lähinnä raskasmetalleja.Nyt kun lietettä on suunniteltulannoitteen raaka-aineeksi,ehdot tiukkenivat. Evira vaatiimeiltäkin tuoteselosteen, vaikkatuotamme vain lannoitteen yhtäainesosaa, Sallinen kertoo.Yksi ongelma on kuivatun lietteenkosteus. Kuiva-ainepitoisuudessapitäisi päästä 90 prosenttiinnykyisen 75–80:n sijaan. Lisäksikosteus lisääntyy, kun kasat seisovattaivasalla.– Kuiva-ainepitoisuuden kriteerion yleinen EU:ssa, kun puhutaantermisestä kuivauksesta.Se on kirjattu ohjeistuksenamyös meidän lannoitevalmistelakiimme,joka valvoo myös lannoitevalmisteidenraaka-aineitaja edellyttää niiden olevan vaatimustenmukaisia, ylitarkastajaArja Vuorinen Evirasta kertoo.Jotta Joensuun jätevedenpuhdistamollapäästäisiin 90-prosentinkuiva-ainepitoisuuteen,se vaatisi Timo Sallisen mukaanlähes koko termisen kuivauslaitoksenuusimista. Sitä ei ole nähtykannattavana investointina. Lisäksipuhdistamolla on kokemusta,että kuiva-ainepitoisuudennoustessa korkeaksi prosessissaon itsesyttymisestä aiheutuva tulipalonvaara.Vuorinen toteaa, että vaihtoehtonaon kuivatun lietteen kompostointi.– Kun se on käsitelty oikeinja dokumentoitu, sitten kannattaahakea markkinointikiellonpurkua.Vaadittua alhaisemman kuiva-ainepitoisuudenlisäksi harmiaon aiheutunut puutteistahygieenisyydessä. Yhdestä erästälöytyi salmonellaa, ja E.colipitoisuuson ajoittain ollut liiankorkea.– Evira on tiukka lannoitteidenlaatuvaatimusten suhteenvarsinkin silloin, kun kyseon ympäristö- ja terveyshaitoista.Mutta Joensuun tapauksessakaikki puutteet voidaan korjata,ylitsepääsemättömiä ongelmia eiole, Vuorinen näkee.Joensuun Vesi on tehnyt Eviralleselvityksen, miten se aikoo kehittääjätteen käsittelyprosessia.– Lisäksi pyrimme siihen, ettäsaisimme eräkohtaisen hyväksyntämenettelyn.Tällöin jokainenerä tutkitutettaisiin laboratoriossatarvittaessa, Timo Sallinensanoo.Asiaa käsitellään Evirassa parhaillaan.■Käytämme laadukkaitatuotteitaKuntatekniikka 1/200847


YMPÄRISTÖMarkkinaoikeus ja tuomioistuimet työllistettyjäJätteenkuljetusten kilpailuttamisestaMELKOINEN VALITUSRUMBAKeskitetysti kilpailutettujätteenkuljetus on lisääntynytkuntien jätehuoltoyhteistyönseurauksena.Kuljetusjärjestelmänmuuttaminensopimusperusteisestakunnan järjestämäksiei tosin aina ole ongelmatontaeikä se kaikillaalueilla ole onnistunutkaan. Seija Paajanenympäristöinsinööri, KuntaliittoJoissakin kunnissa on käyty oikeinroskasotaa kuljetusjärjestelmänmuuttamisesta.■■ Kuljetusjärjestelmän muuttamistakoskevien yhdenmukaistenhallintopäätösten aikaansaamisessailmenneiden ongelmienlisäksi ovat viime aikoina myösvarsinaiset hankintamenettelytaiheuttaneet käytännön ongelmiaja sotkeneet aikatauluja. Ontehty valituksia hallinto-oikeuteenja markkinaoikeuteen. Onvaadittu urakoiden täytäntöönpanokieltoja,kuulemisten järjestämisiäja kyseenalaistettu se,voiko alueellinen jätehuoltoyhtiökilpailuttaa kuljetukset kuntienpuolesta.Uusimpia kilpailutuksia toteutettaessaon esiintynyt tulkintaongelmiamyös siitä, mitä jätteitäkunta voi kuljetusurakkaansasisällyttää. On kyseenalaistettumm. se, onko kunnalla oikeuskilpailuttaa mökkikylien jätteet jamiten kunta ottaa huomioon kilpailutusvaiheessajätteet, joidenkuljetuspalveluita elinkeinoelämämahdollisesti tarvitsee.Kilpailuneuvoston ratkaisussa(15.10.2001 Dnro 78/690/2001:jätteenkuljetuksen kilpailuttamisensiirtäminen yhtiölle), todetaanmm., että Kuhmalahden kunnallaon ollut jätelain 10 §:n nojallaoikeus ottaa jätehuoltokuljetuksetomana toimintana hoidettaviksi.Kunnalla on niin ikään olluttarjouskilpailua järjestämättäoikeus siirtää kuljetushankintojentekeminen Pirkanmaan jätehuoltoOy:lle, joka kuntien omistamanayhteishankintayksikkönäon velvollinen noudattamaanhankintasäännöksiä ja kilpailuttamaannämä kuljetukset. Kilpailuneuvostoon katsonut, ettei asiakuulu julkisia hankintoja koske-Seppo Haavistovan lain piiriin.Vestia Oy:n toiminta-alueellaPohjanmaalla käytiin oikearoskasota kuljetusjärjestelmänmuuttamisesta päätettäessä ja kilpailuttamistatoteutettaessa.Lahden seudulla kuljetusjärjestelmänmuuttaminen kunnanjärjestämäksi oli vireillä parivuotta. Järjestelmää ei kuitenkaanmuutettu. Samoin Turun seudullapäädyttiin virkamiesten esityksestäpoiketen säilyttämään sopimusperusteinenjätteenkuljetus.Rosk’n Roll Oy:n toiminta-alueen12 kunnasta Lohja jaKarjalohja tekivät muista alueenkunnista poiketen päätöksensopimusperusteisen jätteenkuljetuksensäilyttämisestä, kunmuissa kunnissa päätettiin muuttaakuljetusjärjestelmä kunnanjärjestämäksi.Rauman tarjouskilpailustajatkovalitus KHO:ssaRauman seudulla on jätteenkuljetustenkilpailuttamiseen liittynytongelmia kahdessa vaiheessa:kun Kodisjoen kunta liitettiinRaumaan ja nyt kun kilpailutettiinRauman kaupungin sekajätteenkuljetukset vuosiksi 2007–12.Kuntaliitoksen myötä Raumankaupunginvaltuusto teki päätöksen,että myös Kodisjoen alue liitetäänkunnan järjestämän jätteenkuljetuksenpiiriin. Tästä päätöksestäeräs lähiseudun yrittäjä tekivalituksen hallinto-oikeuteen. Valituksenperusteena oli, että asianosaisiaei ole kuultu lain edellyttämällätavalla. Valituksesta johtuenvaltuusto perui päätöksensä.Toteutettiin kuulemismenettely jakuultiin yrittäjää. Tämän jälkeenyrittäjä perui tekemänsä valituksenja valtuusto uusi aiemmin tekemänsäpäätöksen.Rauman alueella järjestettiinviime syksynä 5+1 vuoden kuljetusurakkaakoskeva kilpailu hyvissäajoin ennen edellisen urakanlokakuun lopussa tapahtuvaapäättymistä. Tarjouskilpailunvoitti kokonaistaloudellisestiedullisimman tarjouksen antanutLassila & Tikan-oja Oy. Urakkakilpailussatoiseksi tullut, urakannykyinen hoitaja teki urakkapäätöksestävalituksen markkinaoikeuteen.Valittaja vertaa tarjoushintaavuoden 2003 hintaan ja pitääsitä liian alhaisena. Valituksentekijä myös katsoo, että L&T syyllistyy”markkinoiden kalastukseen”ja kompensoi antamaansatarjousta liiketoiminnallisten ketjujensamuilla tuotoilla.Markkinaoikeus antoi asiastakaupungille täytäntöönpanokiellonuhkasakkoineen. Kuitenkinlopullisessa päätöksessä 7.11.2007valitus hylättiin ja uhkasakko peruuntui.Tämän jälkeen urakastavalittanut on tehnyt jatkovalituksenkorkeimpaan hallinto-oikeuteen,missä asian käsittely on vieläkesken.Valittaja on lähettänyt myöskilpailuvirastolle kirjeen, jossakilpailuvirastoa on pyydetty tutkimaan,onko L&T syyllistynytmääräävän markkina-asemanväärinkäyttönä pidettävään saalistushinnoitteluun.Kilpailuvirastoon varannut kirjeen lähettäjällemahdollisuuden toimittaavirastolle täsmennetyn toimenpidepyynnönsiihen liittyvine saalistushinnoitteluepäilyätukevinelisäselvityksineen.Asia ei ole enää kilpailuvirastossaaktiivisten selvitysten kohteena,koska pyydettyjä lisätietojaei ole toimitettu. Lisäksi kilpailuvirastoon todennut kirjeenlähettäjälle, että kilpailuvirastontavoitteena on puuttua erityisestikansantaloudellisesti merkittä-48 Kuntatekniikka 1/2008


YMPÄRISTÖviin kilpailunrajoituksiin ja ettäsen tehtävänä ei ole toimia yleisenävalitustuomioistuimena, johonvoidaan valittaa sen jälkeenkun valitus jossakin muussa tuomioistuimessaon rauennut.Tammisaari ja Lapecomyös tulilinjallaMarkkinaoikeuteen on vietymyös Tammisaaren jätteenkuljetustenkilpailuttaminen. Sielläurakkakilpailun hävinnyt L&Ton vaatinut päätöksen kumoamistaja täytäntöönpanon väliaikaistakieltämistä. Hakija on perustanutvaatimuksensa siihen,ettei Tammisaaren kaupunki olevoinut antaa jätehuoltoa alueellisenjätehuoltoyhtiön Rosk´n Rollinhoidettavaksi ilman hankintalainmukaista tarjouskilpailua.Markkinaoikeus on katsonut,että hankintapäätöksen täytäntöönpanonväliaikaisesta kieltämisestätarjoajan oikeuksille sekäyleisen edun kannalta aiheutuvathaitat olisivat suuremmat kuinmitä toimenpiteen edut olisivat.Markkinaoikeus hylkäsi L&T:nväliaikaista täytäntöönpanokieltoakoskevan vaatimuksen. Itseasian käsittely on vielä kesken.Markkinaoikeuteen valittiTammisaaressa myös kuljetusurakoitsija,joka ei ollut urakkakilpailussamukana. Hänenkinvalituksensa koskee valtuuston2005 Rosk´n Roll Oy:n kanssatekemän yhteistyösopimuksenhyväksymistä ja siten Rosk´n RollOy:n oikeutta huolehtia kilpailuttamisesta.Myös Lapin jätehuollon kuntayhtymänLapeco Ky:n alueellaon kilpailutuksen täytäntöönpanonkeskeytystä vaadittu siitäsyystä, että kilpailutuksen on katsottusisältäneen jätteitä, joidenkuljetusten järjestämisestä kuntaei ole vastuussa. Kysymys onlähinnä mökkikylien jätteistä janiiden kuljettamisesta. Markkinaoikeuson antanut asiasta väliaikaisenpäätöksen ja kehottanutolemaan toistaiseksi laatimattahankintasopimusta. Nyt LapecoKy:n alueella toimitaan väliaikaisjärjestelyin.■Asukkaiden opastukseen palkattu tiedottajaKiinassa Dongshenginkaupunkiin on rakennettukokonainen lähiö,jonka sanitaatiohuoltotoimii kuivakäymälätekniikalla.Teknologianlisäksi Dongshengissaon panostettu huollonja logistiikan kehittämiseen,jolloin kuivakäymälänkäyttäminen eijuuri eroa vesivessasta.■■ Dongshengin kaupunki sijaitseeilmastollisesti kuivalla jakarulla Sisä-Mongolian autonomisentasavallan alueella Pohjois-Kiinassa,noin 100 kilometriäetelään Keltaisen joen alkulähteiltä.Dongshengin kaupunkiDongshengin ekolähiön pihaaluettaja asuinrakennuksia.Kati HinkkanenEKOLÄHIÖN KUIVAKÄYMÄLÄThelpottavat vesipulaa Kiinassa Kati Hinkkanen Marjukka Dyer Eeva-Liisa ViskariTampereen ammattikorkeakouluon kasvanut viime vuosina lähesräjähdysmäisesti. Siellä on noin430 000 asukasta, ja ympäröivälläErdosin alueella asuu noin 1,4miljoonaa ihmistä. Alueella sijaitsevatKiinan suurimmat hiilikaivoksetja siellä on myös maakaasuvarantoja.Nämä teollisuudenalat vetävät väkeä kauempaakinLisäksi kashmirvillan jalostus jakauppa työllistävät paljon. Kansainvälisenkinmittapuun mukaanalue on varsin vaurasta.Dongshengin keskusta-alueellaasuvista noin kolmasosallaon käytössään oma huuhtelevakäymälä. Loput joutuvat käyttämäänjulkisia käymälöitä. Julkisistakäymälöistä vain 6 prosenttiaon huuhtelevia. Suurin osa siison perinteisiä kuoppakäymälöitä,joiden siisteys ja hygienia on länsimaisenmittapuun mukaan kauhistuttava.Niiden siivous ja kunnossapitoei näytä oikein kuuluvankenellekään.Kaupungin ensimmäinen jätevedenpuhdistamootettiin käyt-Erotteleva käymäläistuin puhdistettavana ja ulostekuilut kellarissa.Kati HinkkanenKuntatekniikka 1/200849


Eeva-Liisa ViskariKati HinkkanenHarmaat jäteveden johdetaan puhdistuksen jälkeen varastoaltaaseenkäytettäväksi kasteluvetenä.Virtsa tyhjennetään kaivoista imuautolla ja viedään lähialueen viljelijöillepeltojen lannoitukseen.töön 2002, mutta sen kapasiteettiei riitä puhdistamaan koko kaupunginjätevesiä kunnolla. Lisäksiviemäröinti on edelleen puutteellista,joten osa jätevesistä meneeyhä käsittelemättöminä vesistöihinja pohjaveteen.Krooninen vesipulaEcotownin taustallaAlueen vuotuinen sademäärä onvain noin 400 mm, ja haihduntaylittää selvästi sadannan. Vähäistensateiden ja jatkuvasti kasvavanvedenkulutuksen takia alueellakärsitään kroonisesta vesipulasta.Dongshengissa vesikatkotovat lähes viikoittaisia. Pohjavesion ainoa makean veden lähdealueella, ja sekin on jätevedenpilaamaa. Vesipulan helpottamiseksionkin rakenteilla vesiputkiKeltaiselta joelta.Veden säästäminen oli Sisä-Mongolian hallinnon tärkein syylähteä hankkeeseen, jossa rakennettiinkokonainen kerrostalolähiö– Ecotown – kuivakäymäläratkaisuineen.Hankkeen toteuttivatSisä-Mongolian keskushallintoja Kiinan rakennusministeriö.Tutkimuksesta ja hankkeenkonsultoinnista vastasi lisäksiRuotsin ympäristökeskuksenSEI:n Ecosanres-ohjelma.Dongshengiin rakennetut kerrostalotkäsittävät kokonaisen lähiön.Ensimmäisen vaiheen rakennusprojektissatehtiin 825 asuntoa,joissa on yhteensä noin 1 600 asukasta.Talot ovat 4–5-kerroksisia.Alueella on oma lähikauppa, päiväkotija ala-aste. Asuinalue on rakennettuPublic-Private-Partnership-periaatteella, eli rakennuttajayrityson toteuttanut rakentamisenhankkeen valvonnassa ja konsultoimana.Asunnot myytiin vapaillamarkkinoilla, ja ne menivät kaikkikaupaksi heti. Asuntojen arvoon kasvanut parissa vuodessa samanverran kuin Dongshengissamuidenkin asuntojen arvo elinoin 30 prosenttia.Joka talolla omaumpikaivoPosliiniset käymäläistuimet erottelevatvirtsan jo heti istuimessa.Virtsa johdetaan omaa keräyslinjastoakäyttäen jokaisessa talossaomaan umpikaivoonsa. Kiinteäjäte putoaa jokaisesta asunnostaomaa kuilua pitkin kellarissa sijaitseviintutusti Sulo-merkkisiinjäteastioihin. Järjestelmän huoltajattyhjentävät ja kuljettavat jätteenkompostoitavaksi ja käytettäväksimaanviljelyssä. Yhdessäkellaritilassa on 4–5 säiliötä.Suomessa 1980- ja 1990-luvuillaesitetyissä, toistaiseksi vielä toteuttamattomissaratkaisuissa olivain yksi keräyskuilu, joka johtisuoraan yhteen kellarissa olevaankompostoriin. Tavalliseen kerrostaloonverrattuna Dongshengissaainoa lisäkustannus rakentamisessasyntyikin kiinteän jätteen keräykseenvaratuista kellaritiloista.Jätesäiliöistä on löytynyt jomuutama kännykkäkin, muttakuilu on sen verran kapea, etteiesimerkiksi lapsi siitä mahdu läpi.Käymälä ”huuhdellaan” nappiapainamalla, jolloin kuiluun tippuuannos kuiviketta. Kuivikettaon saatavilla tietty kiintiöannosasuntoa kohti kuukaudessa.Istuimissa on kokeiltavanakolmenlaista tekniikkaa. Näistäparas valitaan jatkoon, kun käyttökokemuksiaensin kerätään riittävästi.Muutenkin teknisiä seikkojaseurataan tarkoin, ja havaittujapuutteita ja vikoja korjataan.Yksi Dongshengin tärkeimmistätehtävistä onkin hienosäätää tekniikkaaja kehittää ongelmille ratkaisumalleja.Käymälöiden puhdistusaskarruttaaAsuntojen ostajat ovat olleet rohkeitasitoutuessaan kuivakäymälätekniikankäyttöön. Koska kuivakäymäläteknologiakaupunkiasunnossaon vielä uutta, täytyyasukkaille kertoa toimintaperiaatteista.Heitä pitää ohjata mm.käymälöiden puhdistuksessa.Kylään on palkattu oma tiedottaja,joka on koulutukseltaansosiaalityöntekijä. Hän käy tarvittaessaasukkaiden kotona ohjaamassaja on vastannut asukkaidenosallistamisesta ja kuulemisestahankkeessa. Ohjaustyötäonkin tehty paljon, sillä etenkinalussa rakennusvirheet ja muuttekniset ongelmat koettelivatasukkaiden kärsivällisyyttä.Eniten päänvaivaa on aiheuttanutkäymälöiden puhdistus.Vanhoihin käymälöihin tottuneetasukkaat saattoivat kaataa sangollisenvettä istuimesta alas. Ratkaisuksitähän kehitettiin oma istuimenkuivapuhdistusmenetelmä,johon kuuluu wc-harja ja paperia.Sitkeä ja kärsivällinen neuvontatyöon tuottanut tulosta, jatällä hetkellä asukkaat ovat pääosintyytyväisiä käymälöihinsä jaosaavat puhdistaa ne. Voimakkaitapesuaineita ei käymäläistuimensisäpuolen puhdistamisessasaa käyttää, jotta kompostoitumisprosessiei häiriinny.Ravinteet kiertoonKiinteän jätteen säiliöt kerätäänautoon ja tyhjennetään alueenreunalla sijaitsevaan kompostointiasemanrumpukompostoriin.Kompostiaseman toimivuuttaseurataan. Samassa kompostorissakompostoidaan myös erilliskerättykeittiön biojäte. Keskusteluissaon ollut myös rumpukompostinvaihtaminen kiinalaismalliseenperinteiseen sisätilojen aumakompostiin.Biojätteen erilliskeräyksessänäyttäisi olevan vielätehostamisen ja valistamisen varaa,sillä kompostorin sekoitusruuvioli täynnä siihen kiertyneitämuovipusseja.Kiinalaiseen tyyliin henkilökuntaakäyttö- ja huoltotoimiinon palkattu paljon, ja kaikilla ontarkkaan määritellyt omat tehtävätja varamiehet. Kaikkiaanhuoltohenkilökuntaa on 15 henkilöäkoko asuntoalueella. Heidäntehtäviinsä kuuluu mm. kuivikkeenjakelu, säiliöiden tyhjennysja yleisestä siisteydestä huolehtiminenalueella.Biojätteiden käsittelyn lisäksiasuinalueella on oma harmaidenjätevesien puhdistusjärjestelmä.Puhdistettu jätevesi johdetaanvarastoaltaaseen, josta sitäkäytetään kasteluvetenä lähiön50 Kuntatekniikka 1/2008


YMPÄRISTÖviheralueilla. Järjestelmä näyttääolevan tehokas, sillä varastoaltaanvesi oli kirkasta, eikä hajujatuntunut laisinkaan. Ruotsalaiskonsulteilleyllätyksenä tuliharmaan veden vähäinen määrä.Lisäksi harmaa vesi sisälsipaljon kiintoainetta, koska suurinosa harmaasta vedestä tuleeruokaöljyä sisältävien ruoka-astioidenpesusta.Hanke viety loppuunongelmista huolimattaRakennusurakan aikana kaupunginjohto on vaihtunut kolmekertaa ja kaupunki kasvanutentisestään. Ulkopuolisista paineistahuolimatta hanke on edennytloppuun saakka, joskaan ei ilmanongelmia.Rakennusalan kuumentuminenDongshengissa on aiheuttanuttavara- ja työmiespulaa, ja rakentamisenlaadussa on ollut toivomisenvaraa. Kaikki työmieheteivät aivan ymmärtäneet, mitäolivat rakentamassa: esimerkiksiEniten päänvaivaa asukkailleon aiheuttanut käymälöidenpuhdistus.osa virtsanerotteluputkista oli yhdistettyilmastointiputkiin!Itse tekniikka on kuitenkintoiminut varsin hyvin. Ilmanvaihtoaon jouduttu tehostamaanvaihtamalla tehokkaammat tuulettimet,mutta muuten kokonaisuuson toiminut odotetusti. Seurantatulee näyttämään ja onneksimyös dokumentoimaan sen, mitenekokaupungin toiminta ajanmittaan sujuu.Seuraavaksi Suomeen?Esimerkkejä kuivakäymälöillätoteutetuista kerrostalokohteistaon jo Euroopassakin, ainakinSaksassa ja Ruotsissa. Niissä onkuitenkin yleensä kyse yksittäisistätaloista. Kiinassa konseptintoteutus on viety toistaiseksi pisimmällerakentamalla kokonainenasuinalue ja myymällä asunnotvapailla markkinoilla.Kiinan esimerkki rohkaiseevastaavanlaisen alueen suunnitteluunmyös Suomessa. Vesipulaei meillä ole samanlainen ongelmakuin Kiinassa, mutta vesihuoltojärjestelmämmeon varsinhaavoittuva. Vaikka veden vähyysei vaivaa, vesistöjen pilaantuminenkylläkin. Myös varautuminenilmastonmuutoksen seurauksiinhaastaa vesihuoltojärjestelmämme.Tämä on todettumm. seitsemän pohjoisen suurkaupunginkoostamassa raportissa”Environmental Indicators ofMajor Nordic Cities”, jossa painotetaan,etteivät keskitetyt jätevesiratkaisutole kestävän kehityksenmukaisia taloudellisestitai ympäristönäkökulmista tarkasteltuina.Vielä tärkeämpää olisi saadaravinteet kiertoon järkevällä tavalla,ettei puhtaita ja hyvin ravinnerikkaitajätöksiä sekoitetaveteen. Fossiiliset fosforivarannotloppuvat aikanaan – kuten öljykin–ja tarvitsemme ”uusia” lannoitteitaruuantuotannon turvaamiseksi.Kiinassa tämä asia on ainakinasenteiden puolesta sisäistetty.Dongshengin ekokaupunki-hankkeessayhtenä lähtökohtanaoli juuri ravinteiden kierrontakaaminen.Kiinan kokemuksista voidaanoppia, että kuivakäymälöillä voidaanhoitaa laajamittainenkin sanitaatiohuolto.Tekniset ja logistisetkysymykset näyttävät olevanratkaistavissa. Eniten tarvitaanehkä poliittista tahtoa ja siviilirohkeuttakokeilla uutta! ■Tampereen ammattikorkeakoulundelegaatio osallistui elokuussa 2007Dongshengin kaupungissa järjestettyynkansainväliseen konferenssiin.LISÄTIETOJA ekokaupunkiprojektistawww.ecosanres.org > China-SwedenErdos Eco-town project.Kuntatekniikka 1/200851


KAPU-kaupungeista Vantaa on tehokkain puhdistajaKATUPÖLY KURIIN aurausta jaKatujen tehokasauraus ja lumenpoistopienentävät keväistäkatupölyongelmaa. Pölynmäärää voidaan vähentäämyös levittämälläkaduille kalsiumkloridiliuosta.Tämä kävi ilmikuuden kaupunginKAPU-projektissa. Heikki TervahattuFT, dosentti, Nordic Envicon Oy■■ Äskettäin päättyneessä KA-PU-projektissa tutkittiin Helsingissä,Vantaalla, Espoossa, Keravalla,Tampereella ja Riihimäellävuosina 2006–07 toimenpiteitä,joilla voitaisiin vähentää katupölyä.Kullekin kaupungille valittiintutkimusreitti, jonka katuosuuksientalvikunnossapidon jakevätpuhdistuksen toimenpiteetsuunniteltiin normaalikäytännönpuitteissa tutkimuksen tarpeethuomioivaksi. Lisäksi kokeiltiinuusia ja tehostettuja menetelmiäja arvioitiin rakennusjatietöiden, sään, asfalttimateriaalinja katualueen puhdistuksenvastuukysymysten vaikutusta pölypitoisuuksiin.Kaupunkien ja saman kaupungineri katujen välillä oli merkittäviäeroja pölyämisen suhteen.Näistä syistä saatiin runsaastitietoa.Nuuskija mittasi pölynTutkimusta tehtiin Nuuskija-autolla,joka on liikkuva liikenneympäristönilmansaasteiden tutkimuslaboratorio.Nuuskija onHelsingin AMK Stadian auto, jasen tutkimuksista vastaa dosenttiLiisa Pirjola. Autolla mitataansuoraan kadun pinnalta ilmaannousevaa hengitettävää pölyänormaalissa liikenteessä ajonaikana.Kaupunkien reittien pölypitoisuudetvoidaan ilmaista kuvan1 esittämällä tavalla kartoilla.Niistä näkyvät pahimmat ”pölypesäkkeet”ja niiden avulla voi-Kuva 1. Nuuskijan mittaamat katupölyn pitoisuudet Tampereella 26.3.2007. Pitoisuusasteikon(vas. alhaalla) yksikkönä μg/m 3 . Keskustan kadut ovat suhteellisen puhtaita (vaaleat ympyrät),likaisimmat katuosuudet erottuvat tummina.52 Kuntatekniikka 1/2008


TALVIKUNNOSSAPITO– sileä asfaltti yksi syy hyvään tulokseenlumenpoistoa tehostamalladaan arvioida eri toimenpiteidenvaikutusta katupölyn määrään.Kadut pölyävätpuhdistuksen jälkeenkinKAPU-projektin keskeisiä tavoitteitaoli selvittää, minkä vuoksikeväiset ilman katupölypitoisuudetovat yleensä korkeimmillaanpuhdistuksen jälkeen (”jälkilikaantuminen”),jolloin huonotilanne saattaa jatkua parikinviikkoa. Projektin käynnistyessäoletettiin, ettei puhdistuksellasaada hienojakoista pölyä kunnollapois kadun pinnan pienistäkoloista, vaan vasta runsaat kevätsateetlopulta puhdistavat kadut.Aikaisemmista käsityksistäpoiketen todettiin keväisen katujenpuhdistuksen vähentävän näkyvänhiekkapölyn lisäksi myöskatujen pinnalta nousevan hengitettävänpölyn määrää. Tehostetullakatujen pesulla pystyttiinjonkin verran pienentämään pölypitoisuuksia.Pesun ajoituksellaja tehokkuudella tulosta voidaanparantaa.Uutta tietoa saatiin tutkimuksilla,joissa verrattiin erilaistenlaitteiden puhdistustehoa. PM 10-katupölyn päästötasoja saatiinalennettua parhaiten sellaisellaharjaus-imulakaisu-vesipainepesu-yhdistelmällä, johon oli asennettuerikoisrakenteinen pesulaite.Sen teho perustui voimakkaaseenpesupaineeseen ja vesisuihkujenohjaamiseen eri suuntiinsiten, että ne osuivat hyvin asfaltinepätasaisuuksiin. Laitteistonkehitystyössä tapahtuu nopeaaedistymistä.Vantaalla paraspuhdistustulosParas puhdistustulos saavutettiinVantaalla. Siellä tulokseen ilmeisestivaikutti se, että Vantaan kaupunkipuhdistaa itse samaan aikaansekä ajoradat että jalkakäytävätja pyörätiet. Yhtenä selittävänätekijänä voi olla tutkimusreitinpäällysteenä oleva asfaltti,joka pienirakeisemman kiviaineksenvuoksi on pinnaltaan sileämpija sen vuoksi puhdistuneeparemmin.Toisessa tutkimuksessa (VIE-Ari MononenKuntatekniikka 1/200853


Kuva 2. Pahimpina katupölyaikoina pölyä voidaan sitoa kadun pintaan kalsiumkloridiliuoksella, joka estää pölyn nousun hengitysilmaan.Espoossa on kehitetty täsmälevitin, jolla liuosta voidaan levittää vain pahimmin pölyäviin kohtiin tarvitsematta kastella koko ajorataa.Täsmälevittimen tekijä on vanhempi hitsaaja Ari Molander.ME-projekti) saatiin selville, ettäns. hiljaisten päällysteiden pinnallaoleva pölymäärä on pienempikuin muiden päällysteiden,minkä myös arvioitiin johtuvansiitä, että hiljaisten päällysteidensileämmälle pinnallekertyy pölyä vähemmän. Niidenotaksutaan olevan myös helpomminpuhdistettavissa.Jälkilikaisuutta suuristarakennustöistäkinTutkimustulokset ovat tuoneetkatupölyongelman syvempäänymmärtämiseen uutta tietoa.Mainittu ”jälkilikaisuus” on havaittujokseenkin säännöllisesti,mutta se ei johdu pelkästään liianheikosta puhdistustehosta.Likaantumista tapahtuu uudelleensiten, että hienojakoistaainesta kulkeutuu ajoradoillepuhdistamattomilta jalkakäytäviltä,autojen renkaissa ja alustoissasekä päällystämättömiltäpinnoilta kuten sivukatuliittymiltä,pysäköintialueilta, pihoiltatai tietöistä.Erityisesti keväällä 2007 havaittiinsuurten rakennustöidenlikaava vaikutus. On tarpeen saadasäädökset katujen puhtaanapidostarakennustöiden aikana.Loppukeväällä katujen ”lopullinen”puhdistuminen tapahtuimyös ilman sateita. Tästä pääteltiin,että vaikka hiekan poistoei välittömästi alenna riittävästihienojakoisen katupölyn määrää,sen vaikutus tuntuu myöhemmin,koska kaduilla ei enääole hiekkaa jauhautumassa pienemmäksija kuluttamassa asfaltinpintaa, eivätkä nastatkaanenää tuota lisää pölyä.Tällaisessa tilanteessa liikennenostaa kadun pinnalta hienojakoistapölyä ilmaan, ja sitäpoistuu kadulta liikenteen ilmavirranja tuulen vaikutuksesta.Uuden pölyn muodostuminenon silloin vähäisempää kuin vanhanpoistuminen. Tällaista ”itsepuhdistumista”tapahtuu hitaastieikä se auta pahimmilla katupölyalueilla.Talvella pölyä voidaansitoa kalsiumkloridillaTalviaikaisia kunnossapitotoimiaon tärkeää tehostaa erityisestivarhaiskevään pölytilanteen parantamiseksi.Helmikuussa 2007sattui pääkaupunkiseudulla varhainenkatupölyjakso pakkaskaudella,jolloin kadut olivat lumettomiaja jäättömiä. Tällöin kuivahiekkapöly nousi liikenteen vaikutuksestailmaan, mutta katujaei voitu vielä puhdistaa.Tällaiset pölyepisodit korostavattalvisen kunnossapidon merkitystä.Katupölykauden alkuvaiheessa,jolloin katuja ei päästäpakkasten vuoksi puhdistamaanvedellä, voidaan pölyä sitoa kalsiumkloridilla.Sitä voidaan käyttää15-prosenttisena liuoksenaainakin –12 o C:een saakka. Silläsaadaan pölypitoisuuksia alennetuksimyös pahimpana katupölyaikana(kuva 2).Talven kunnossapidosta riippuu,minkä verran pölyä keväälläkaduilla on. Huomiota tulee kiinnittäävarsinkin hiekoitukseen –sen määrään, laatuun (kiviaines,raekoko) ja levityskäytäntöihin.Koko kadun hiekoittamisen sijaanusein riittää täsmähiekoitusristeyksiin, mäkiin ja bussipysäkeille.Hiljaiset päällysteet vähentävät melua ja pölyä Hiljaisten tienpäällysteidenkäyttö alentaisi liikenteen melutasoaja vähentäisi katupölyä.Tähän tulokseen tultiin liikennejaviestintäministeriön hankkeessa,jossa tutkittiin mahdollisuuksiavähentää rengasmelua.Tutkitut hiljaiset päällysteetovat tavanomaisia tienpintojatasaisempia, mutta niiden kitkaominaisuudetovat silti normaaliaparemmat. Hiljaisen päällysteensuurempi kitka parantaisiliikenneturvallisuutta ja tasaisempipinta puolestaan vähentäisitiestä nousevan pölynmäärää.Hiljaiset päällysteet eivät kuitenkaanvähennä nastarenkaidenaiheuttamaa melua. Noin80 prosenttia autoista käyttäätalvisin nastarenkaita. Nastarengaskautenapäällysteiden meluaalentava vaikutus onkin vähäinen.Nastarengaskausi kestääkeskimäärin noin puoli vuotta.Kitkarenkaat osoittautuivatkevätpölykaudella nastoitettujaongelmallisemmiksi, sillä nenostavat tien pinnasta enemmänpölyä.Hankkeen toteutukseen ovatliikenne- ja viestintäministeriönlisäksi osallistuneet Tiehallinto,Destia, Nokian RenkaatOy, Tikka Nasta Oy, Lohja RudusOy, Skanska Oy sekä Helsingin,Vantaan ja Espoon kaupungit.LISÄTIETOJA: Vierintämelun vähentäminen.VIEME-tutkimus- ja kehittämishankkeenloppuraportti. Liikenne- javiestintäministeriön julkaisuja 4/2008.www.mintc.fi/julkaisujasarjaTehokas auraus jalumenpoisto tarpeenAurausta ja lumen poiskuljetustatehostamalla voidaan myösvaikuttaa kevään pölytilanteeseen.Nykyisin sekä ajoradoilleettä jalkakäytäville ehtii lumiusein pakkautua tiiviisti, ennenkuin auraukseen ryhdytään. Varsinkinjalkakäytäville levitetäänyleisesti runsaasti hiekkaa pakkautuneenlumen päälle. Talvenmittaan hiekkaa kertyy erittäinpaljon ja se on jäljellä keväällälumien sulettua.Aurausta ja lumen poistoa lisäämällävoidaan vähentää hie-54 Kuntatekniikka 1/2008


TALVIKUNNOSSAPITOTalven kunnossapidosta riippuu,minkä verran pölyä keväälläkaduilla on. Huomiotatulee kiinnittää varsinkinhiekoituksen määrään, laatuunja levityskäytäntöihin.koitusta ja suolausta, kun liukkauttaaiheuttava lumi ja jää poistetaan.Näin vähennetään katupölynmuodostusta ja viedäänlumen mukana pois paljon katupölyainesta.Hiekoituksen ja suolauksenkustannussäästöillä voidaanrahoittaa tehostettua auraustaja lumen poistoa.Tätä kirjoitettaessa ajaa Herttoniemenpääkadulla Helsinginkaupungin puhdistuskalusto.Kaupunki on laajentamassatalviaikaista katujen puhdistusta,jonka sää nykyisin salliientistä useammin. Samalla viedäänpois paljon likaavaa pölymassaa.Tilanne on sellainen, ettäkaupungin kalustoa ja työvoimaavoidaan nyt käyttää aurauksen,lumen poiston, hiekoituksenja suolauksen sijasta katujen puhdistukseenja siten parantaa keväistäpölytilannetta.Selvitys katupölyongelmanlogistiikkaketjustaTutkimuksen aineistoa voidaankäyttää katujen puhtausasteen japuhdistuskriteerien määrittelyyn.Valtakunnalliset tai kuntakohtaisetsäädökset, ohjeistus ja normitusovat tarpeen.Suomen kaupunkien olisi syytäteettää selvitys katupölyongelmaanliittyvien asioiden kokologistiikkaketjusta. Selvityksentärkeimmät aihepiirit ovat katujentalvikunnossapito, katujenkevätpuhdistus ja ilman laadunvalvonta ja tutkimus. Selvityksessäkäytäisiin läpi kussakinkaupungissa käytössä olevat toimenpiteet,materiaalit ja laitteetsekä tehtäisiin ehdotukset tarvittavistatoimenpiteistä.Katupölyongelman ratkaiseminenedellyttää tuntuvia voimavarojenlisäyksiä katujen rakentamiseenja kunnossapitoon.Jatkuva liikenteen lisääntyminenja autojen koon kasvu uhkaavatpahentaa ongelmia. Siksi tarvitaanmyös toisenlaisia toimenpiteitä– esimerkiksi liikenteen rajoittamistaTukholman tietullinkaltaisilla ratkaisuilla, nopeuksienalentamista ja julkisen liikenteensuosimista. ■HENGITYSLIITTO HELI on myöntänytvuoden 2007 ilmansuojelupalkinnonartikkelin kirjoittajalle, dosenttiHeikki Tervahatulle ja hänentutkimusryhmälleen.Helin ilmansuojelupalkinnon tarkoituksenaon kiinnittää myönteisellä tavallahuomiota ilmansuojeluun ja ilmanlaadunterveydelliseen merkitykseen.Palkinto on jaettu vuodesta 1994 taholle,joka on ansiokkaalla teolla taijatkuvalla toiminnalla edistänyt jokoulko- tai sisäilman suojelua.AVANT - juuri oikean kokoinen !Suomalainen huipputuote• Tehokas, voimakas ja ulottuva• Huippuluokan ergonomia• Erinomainen ketteryys• Monikäyttöinen- yli 60 työlaitetta• Runko-ohjattu- ei vaurioita nurmikkoa• Portaaton voimansiirto• Hydraulinen neliveto• Mahtava työntövoima• Helppo ajaa• AlhaisetkäyttökustannuksetAVANT TECNO OYYlötie 1, 33470 YLÖJÄRVIPuh. (03) 347 8800Fax (03) 348 5511e-mail: sales@avanttecno.comwww.avanttecno.comKuntatekniikka 1/200855


Tietokatkoksen takia turhaan softaan uppoaa paljon rahaaIT JA JOHTO PUHUVAT ERIKIELTÄJos ohjelmistojen ostaminen ei ole suunnitelmallista jaliiketoimintastrategiaan sidottua, hankitaan joko liianvähän tai liian paljon kalliita lisenssejä ja ohjelmistoja.Tietämättömyydestä johtuvat ylimitoitetut hankinnatovat huomattavasti yleisempiä. Tekemämme tuoreen kyselytutkimuksenmukaan vain kolmasosasuomalaisista päättäjistä kokee,että it ja johto puhuvat organisaatioissakeskenään samaakieltä. 30 prosenttia it-ammattilaisista,talous- ja keskijohdonsekä ylimmän johdon edustajistaon lisäksi sitä mieltä, että keskusteluaohjelmistohankinnoistaon it-asiantuntijoiden ja ylimmänjohdon välillä liian vähän.56 Kuntatekniikka 1/2008Tulokset ovat samansuuntaisiaTietotekniikan liiton joulukuussajulkaistun it-barometrin kanssa.Ne kertovat huolestuttavaa tarinaastrategisen tason suunnittelun jakäytännössä toteutuvien it-hankintojenvälisestä suhteesta.It ei kuulu enää it:lleSuurimmassa osassa organisaatioitaymmärretään ainakin periaatteellisellatasolla teknisenasiantuntijuuden ja taloudellisensuunnittelun yhteys. It eikuulu enää it:lle. Ajattelun jalkauttaminenohjelmisto- ja lisenssihankintojakoskevaksionnistuu silti edelleen harmillisenharvoin. Pelkät puheeteivät enää riitä, nyt vaaditaanmyös tekoja.Menestyvässä yrityksessätarvitaan erilaisten liiketoiminnanosa-alueiden asiantuntijoita.Siitä huolimatta päätöksiäja hankintoja koskevan tiedonkulku on välttämätöntä. Puutteellisellakommunikaatiolla onvakavia seurauksia koko yrityksenkannalta.Ylimitoitetut hankinnatyleisempiäMikäli ohjelmistojen ostaminenei ole suunnitelmallista jaliiketoimintastrategiaan sidottua,hankitaan joko liian vähäntai liian paljon kalliita lisenssejäja ohjelmistoja. Arkipäivänkokemusten perusteellatietämättömyydestä johtuvatylimitoitetut hankinnatovat huomattavasti yleisempiä.Turhaan softaan uppoaakinvuosittain huomattaviasummia.Sen lisäksi, että it-hankintojentaloudellinen merkitys tunnustetaan,organisaatioidentäytyy myös taata käytännönkeskusteluyhteydet työntekijäosapuoltenvälille. Esimerkiksiuuden käyttöjärjestelmän käyttöönottoon aina laaja projekti,jonka täytyy perustua huolelliseensuunnitteluun. Vaikutustentäytyy olla kaikkien han- Kuntatekniikan toimitusottaa mielihyvin tällepalstalle lukijoidensamielipiteitä, palautetta,keskustelunherätyksiä taipohdintoja ajankohtaisistaja ajattomista aiheista.Toiveena ovat tiiviitkirjoitukset, enintäännoin 3 000 merkkiä.Lähetä kirjoituksesisähköpostiosoitteeseentoimitus@kuntatekniikka.fikintaan osallistuvien osapuoltentiedossa.It-ammattilaisten ja johdonvälisen keskusteluyhteyden avaaminenon merkittävä askel kohtitehokasta ohjelmistojen hallintaasekä turhien ohjelmistokulujenkarsimista.Peter LindholmKirjoittaja on PC-WareFinland Oy:n toimitusjohtaja.


Mediayhteistyökumppani


Cor-Ten-teräs verkkomaisena julkisivussa käytettynätuo esiin luonnollisesti oksidoituneen teräksen esteettisetkvaliteetit, erityisesti yhdistettynä olemassa oleviintiilipintoihin.HÄMEENLINNAN VERKATEHDAS ONVUODEN 2007 TERÄSRAKENNE Teräsrakenneyhdistys on myöntänyt vuoden 2007 TeräsrakennepalkinnonHämeenlinnan Kulttuuri- ja kongressikeskusVerkatehtaalle. Kohteen teräsrakenteiden suunnittelijoinaovat toimineet Matti Kivinen ja Jukka Taponen (AT YhtiöOy) sekä Pentti Aho (Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy)Vahanen Yhtiöistä. Arkkitehtisuunnittelusta palkittiin ArkkitehtitoimistoJKMM Oy ja urakoinnista teräsrakenneurakoitsijaForssan Asentajat Oy.Palkinnon myöntämistä perusteltiin uusilla rakenneratkaisuillaja kestävän kehityksen mukaisella elinkaariajattelulla.Massiivisten tiili- ja betonirakenteiden rinnalle uusina elementteinäon tuotu filigraaninomaisesti teräsrakenteita.Arno de la ChapelleAutojen kierrätyskampanja palkittu Autojen kierrätyskampanja“Kierrätysarvoa” on Vuoden Hyötykäyttöteko2007. Kampanjan toteuttivatSuomen Autokierrätys Oy,Stena Metalli Oy ja Jylhän MetalliromuOy. Tavoitteena oli paitsi lisätäromuautojen kierrätystä myös lisätätietoa lainmukaisesta autojen kierrätysjärjestelmästä.Kampanja toteutettiinsyys-joulukuussa 2006.Vuonna 2006 Suomessa romutettiinreilut 90 000 henkilö- ja pakettiautoa,joista vain noin 16 prosenttiakulki virallisten vastaanottopisteidenkautta. Kampanjan aikanakierrätettävien autojen määränousi huomattavasti ja romuautotodistuksiakirjoitettiin lähes4 000. Vastaanottopaikkoihin tuotujenautojen määrä kasvoi yli 60prosenttia.Ympäristöyritysten Liitto ry:n jaUusiouutiset-lehden myöntämä palkintojaettiin kolmannen kerran.Etelä-Karjalan kunnat yhteishankintoihin Etelä-Karjalan kunnat ovat perustaneetyhteisen hankintapalveluyksikön,joka aloitti vuoden alussa.Hankintayhteistyössä ovat mukanaLappeenranta, Imatra, Joutseno,Lemi, Taipalsaari, Savitaipale,Suomenniemi, Ruokolahti, Rautjärvija Parikkala. Luumäki ja Ylämaaeivät vielä ole mukana. Etelä-Karjalankoulutuskuntayhtymänja sairaanhoitopiirin mukaantulosta2009 alusta neuvotellaan.Etelä-Karjalan hankintapalveluidentoimipiste on Lappeenrannassa.Yksikkö palvelee koko maakuntaa,mutta se sijoittuu Lappeenrannankaupungin organisaatioonisäntäkuntaperiaatteella.Yksikön tehtävänä on hankkiayhteishankintoina kunnille tavaroitaja palveluita sekä muutenkinkehittää alueen kuntien hankintaosaamista.Lahti Aqua hoitaa Hollolan vesihuollonVuosaareen satamaan liittyviäanimaatioita voi katsoa osoitteessawww.vuosaarensatama.net.Animaatiot elävöittävät Vuosaarentunnelin opetusvideoita Vuosaaren tietunnelista on tehty kolme animaatiota opetusvideoihin.Videot neuvovat tunnelin käyttäjiä, miten tunnelissaajetaan turvallisesti opasteita noudattaen ja miten pitäätoimia poikkeustilanteissa.Suomen oloissa ennätyspitkä 1,5 kilometrin tietunnelion uutta, ja sen käyttö vaatii opastusta. Videoiden avullaon koulutettu myös viranomaisia, mm. poliisia ja pelastuslaitostasekä Tiehallinnon liikennekeskusta, joka valvoo liikennettätunnelissa.– Animaation teossa haastavinta oli tunnelin sisävalaistuksentekninen toteutus. Todellisuutta vastaava valaistusvoimakkuussaatiin mallintamalla fysikaalisesti oikeilla valaistusarvoilla,toimialapäällikkö Jarkko Sireeni animaatiot tehneestäVianova Systems Finland Oy:stä kertoo.Vuosaaren tietunneli avattiin uudelleen liikenteelle 22.1.Tunneli suljettiin viime lokakuussa kamerajärjestelmän tietoteknisenlaitevian takia. Hollolan kunta ja Lahden kaupunginomistama vesiyhtiö LahtiAqua Oy allekirjoittivat tammikuunpuolivälissä sopimuksen, jonkapohjalta vesihuoltopalveluidentuottaminen siirtyy Hollolan kunnaltaLahti Aqualle vuoden alusta.Yhtiö vuokraa maksua vastaankunnan omistamat verkostot ja laitoksetkäyttöönsä. Hollolan kunnanvesihuoltolaitoksen henkilökuntasiirtyi yhtiön palvelukseen.Sopimuksen voimassaoloaika on15 vuotta.Hollola omistaa edelleen vesihuoltoverkostotja laitokset sekähuolehtii niiihin liittyvistä investoinneista.Kunta päättää myös vesihuoltomaksuistaan.Lahti Aqua tuottaa nykyisenkaltaisetvesihuoltopalvelut Hollolantoiminta-alueen asukkaille korkealaatuisina,kustannustehokkaastija pitkäjänteisesti. Palvelujen laatutavoitteeton määritelty sopimuksessa.Hollolalla ja Lahti Aqualla on ennestäänyhteistyötä vedenhankinnassaja jätevesien puhdistuksessa.Lisäksi kunnalla ja yhtiöllä on kymmenkuntayhteistyösopimusta erialueiden vesihuoltopalveluista.LV Lahti Vesi Oy on nyt Lahti Aqua Osana seudullista vesihuoltojärjestelyä Lahden vesihuoltotoiminta onorganisoitu uudelleen. Lahden kaupungin omistama entinen LV Lahti Vesion ollut 12.12.2007 alkaen Lahti Aqua Oy, joka toimii emoyhtiönä konsernissa.Konsernin tytäryhtiöt ovat Aqua Palvelu Oy ja Aqua Verkko Oy.Konsernin liikevaihto on tänä vuonnaarviolta 24 milj. euroa. Yhtiö tuottaa vesihuoltopalveluitanoin 115 000 asukkaalleLahdessa ja Hollolassa. Yhtiön palveluksessaon noin 90 työntekijää. Toimitusjohtajanajatkaa Martti Lipponen.Lahti Aqua Oy:n uusi logo.58 Kuntatekniikka 1/2008


KAUPUNKISUUNNITTELU ALOITTILÄNSIMETROLLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastoon julkaissut ensimmäisen Kaupunkisuunnittelu-lehdennumeron.Lehden tavoitteena on antaa kattavastitietoa ja taustoja ajankohtaisistasuunnitteluhankkeista. Lehti ilmestyyeri puolilla kaupunkia merkittäviensuunnitteluhankkeidenajankohtaisuuden mukaan. Lehdenensimmäinen numero jaettiinkaikkiin Lauttasaaren talouksiin.Siinä kerrotaan mm. länsimetrosta,Koivusaaren suunnittelustasekä Vattuniemessä tapahtuvistamuutoksista.Lehden sähköinen versio löytyy osoitteestawww.hel2. fi/ksv/kaupunkisuunnittelu/KS_2008-1.pdfUUSI YLEISKAAPELOINNIN STANDARDIOPAS Onninen Oy jatkaaTeletekno Oy:n 1996aloittamaa kirjasarjaaEurooppalainen yleiskaapelointi.Sarjassaon nyt ilmestynyt “Eurooppalainenyleiskaapelointi.Suunnittelu,asennus ja ylläpito.Opas standardienEN 50174-1, -2 ja-3 sekä EN 50346 soveltamiseen”.Opashelpottaa standardienkeskeisten vaatimustentulkintoja jastandardien soveltamistaSuomessa. Sesoveltuu myös oppikirjaksi.www.teletekno.fiPäijät-Hämeen Jätehuolto saikerralla kolme sertifikaattia Päijät-Hämeen JätehuoltoOy on saanut toimintajärjestelmänsävakuudeksiensimmäisenä kunnallisenajäteosakeyhtiönä samallakertaa kolme sertifikaattia.Järjestelmät on todentanutlokakuussa sertifiointiyritysSP Sveriges Tekniska Forskningsinstitut.Sertifikaatitluovutettiin joulukuussa.– Päijät-Hämeen JätehuoltoOy on näyttänyt, ettäpoikkeavuuksiin ja ongelmatilanteisiintartutaanmäärätietoisesti tavoitteenalöytää ja korjata ongelmienperimmäiset syyt, sertifikaatitluovuttanut SP:n johtavaaudioija Kerstin Ekebom-Lindblomtotesi.Sertifioitu toimintajärjestelmäISO 14001:2004 standardinmukaan rakennetunympäristöjärjestelmän tavoitteenaon haitallistenympäristövaikutuksien ennaltaehkäisyja vähentäminensekä toiminnan jatkuvakehittäminen.ISO 9001:2000 standardinmukaan rakennettulaatujärjestelmä tarkoittaaorganisaatiorakenteen,prosessien, menettelyjen jaresurssien muodostamaakokonaisuutta ja sen tehokastajohtamista.OHSAS 18001: 1999työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä(TTT) käsittääsekä ennakoivan ettäkorjaavan toiminnan työympäristönjatkuvaksi parantamiseksi.Päijät-Hämeen Jätehuoltoon integroinut järjestelmätyhdeksi toimintajärjestelmäksi,jonka päämäärinäovat• ympäristötietoiset asukkaat,• toimivat, tehokkaat jaympäristöystävälliset jätehuoltopalvelut,• toiminnasta aiheutuvienhaittojen vähentäminenmaahan, veteen ja ilmaansekä• työkykyinen henkilöstöterveellisessä ja turvallisessatyöympäristössä.Tekes käynnistivesiohjelman Tekesin vesiohjelman suurinhaaste on saada vesisektori uudistumaanja kansainvälistymään. Ohjelmantavoitteena on vahvistaa soveltavaa,teknologian siirtoa tukevaatutkimusta ja tuotekehitystä,sekä edistää alan liiketoimintaa jakansainvälistä kilpailukykyä.Tarkoituksena on saada vesialantoimijat yhdistämään eri toimialojenosaamisia, jotta aito verkottuminentuottaisi uusia innovaatioitaja edelleen uusia tuotteita sekäpalveluja.Vesiohjelma on viisivuotinen, jasen kokonaispanostus on 91 miljoonaaeuroa, josta Tekesin osuuson noin puolet.www.tekes.fiKuntatekniikka 1/2008 59


Suomalaisvoitto eurooppalaisessa arkkitehtikilpailussa– kohteena hollantilaisen ekokaupungin sairaalaSuomalaisehdotuksessa on yksi vaativiin hoitoihinerikoistunut keskussairaala, jonka ympärilläsijaitsee kaupallisia palveluja sekäkulttuuri- ja virkistystoimintoja. Jokaisessakaupunginosassa sijaitsee pienempi vastaavakokonaisuus, jonka avulla palvelut voidaantuoda lähemmäs asukkaita. Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik ja TKK:n Soterainstituutinasiantuntijaryhmä ovat saaneet ensimmäisenpalkinnon Euroopan laajuisessa Buildingsfor the Future -arkkitehtikilpailussa. Tehtävänä olisuunnitella 2025 Amsterdamin lähelle rakennettava160 000 asukkaan tulevaisuuden ekologinen kau-Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisikpunki ja sen terveydenhuoltojärjestelmä.Suomalaisehdotuksen vahvuuksia olivatjuryn mukaan tasaisuus ja terveydenhuoltojärjestelmänhyvä liittäminen kaupunkiyhteisöön.Myös tulevaisuuden sairaalarakennustenperusideointia kiitettiin.Suunnittelijaryhmän jäsen, arkkitehtiHennu Kjisik sanoo, että kilpailutyön lähtökohtaoli vanha kreikkalainen filosofia,jonka mukaan hoitoympäristöt tuli sijoittaaurheilu- ja kulttuuritoimintojen yhteyteen,lähelle ihmisten normaalia elämää.Palkinnon taustalla on Tekesin Finn-Well-ohjelman rahoittama TKK:n tutkimusprojektiTEPRO (terveydenhuollon prosessitja logistiikka). Siinä visioitiin Suomeenuudenlainen terveydenhuollon palvelujärjestelmä,joka perustuu palveluntuottajienverkostoitumiseen. Tapausesimerkkinäkäytettiin Kymenlaakson terveydenhuollonpalvelujärjestelmää.LISÄTIETOJA: tutkija, arkkitehti Hennu Kjisik,hennu.kjisik@tkk.fiUusia kuntia mukaanenergiatehokkuussopimukseen Ktm allekirjoitti joulukuussa elinkeinoelämänjärjestöjen, kuntien ja öljyalankanssa uudet energiatehokkuussopimukset.Sopimusten taustalla on yhdeksänprosentin energiansäästötavoiteSuomelle 2008–16.Kuntaliiton allekirjoittaman puitesopimuksenlisäksi uuden kunta-alan sopimuksensolmivat Helsinki, Espoo, Vantaa,Tampere, Turku, Oulu, Kuopio, Pori,Imatra, Nokia, Salo ja Iitti sekä kuntayhtymistäHUS, Pirkanmaan sairaanhoitopiirija Päijät-Hämeen koulutuskonserni.Näin kuntasektorilla saavutettiin kolmanneksenkattavuus. Yli 30 kuntaa ja kuntayhtymääon parhaillaan valmistelemassaomaa liittymistään.Suomen energiankäytöstä noin 60prosenttia on sopimusten piirissä. Vuoden2006 loppuun mennessä toteutettujensäästötoimenpiteiden vaikutus onollut yhteensä noin 7,7 terawattituntiavuodessa.Arkkitehtitoimisto Brunow & MaunulaKONTULANVANHUSTENKESKUS Bruttoala 18 222 m 2 Rakennuskustannuksetnoin 45,4 miljoonaa euroa Rakennuttaja, kiinteistönomistaja KOy Helsingin Toimitilat Käyttäjä Helsingin kaupunginsosiaalivirasto, Kontulanvanhustenkeskus Arkkitehtisuunnittelu ArkkitehtitoimistoBrunow &Maunula Rakennesuunnittelu InsinööritoimistoYlimäki & TinkanenOy Sähkösuunnittelu InsinööritoimistoLausamo Oy LVI-suunnittelu InsinööritoimistoKontermo Oy RakennuttamistehtävätHKR-RakennuttajaVanhustenkeskus on Helsingin Toimitilojen ensimmäinen uudisrakennus Helsingin Kontulaan rakennetaan uusi vanhustenkeskus, jokasisältää vanhainkodin, palvelukeskuksen ja päivätoimintayksiköt.Rakennus valmistuu syksyllä 2009. Kontulassa päädyttiin uudisrakentamiseen,koska vanhan keskuksen korjauskustannukset olisivatnousseet uudisrakentamisen tasolle eikä vanhaan rakennukseenolisi peruskorjauksessa pystytty tekemään vanhustenhoidonnykyvaatimusten mukaisia tiloja.Vanhustenkeskukseen tulee 196 vanhainkotipaikkaa pääosin dementoituneillehenkilöille, kaksi päiväkeskusta, joita käyttävät kotonaasuvat apua tarvitsevat asiakkaat, sekä palvelukeskus itse liikkumaanpystyville eläkeläisille. Palvelukeskuksessa on mm. ravintola,uima-allastilat, kirjasto, sosiaalipalveluja ja kaupallisia palveluja.T-mallisessa rakennuksessa on 5–8 maanpäällistä kerrosta. Rakennuksenjokaisen sakaran jokaisessa kerroksessa on yksi ryhmäkoti2. kerroksesta lähtien. Kunkin kerroksen saumakohtaan on sijoitettupääporrashuone, takalla varustettu ryhmähuone sekä henkilökunnantarvitsemia tiloja. Palvelukeskus ja päiväkeskukset ovatrakennuksen kellari- ja 1. kerroksessa.Toteuttamisessa uusi toimintamalliKaupunki käyttää Kontulan vanhustenkeskuksessa uudenlaista toteutustapaa.Keskus on ensimmäinen uudisrakennus, jossa rakennuttajanatoimii 2006 toimintansa aloittanut KOy Helsingin Toimitilat.Yhtiö perustettiin hallinnoimaan ammattimaisesti Helsinginkaupunkikonsernin kiinteistöjä.– Yksityisrahoitteisissa hankkeissa on nähty yhtenä etuna, ettäyksityinen sijoittaja vastaa yllä- ja kunnossapidosta. Tällöin yllätyksellisetkäänmenot eivät rasita kaupungin taloutta eivätkä tarpeellisettoimet lykkäänny rahapulan takia, yhtiön toimitusjohtajaSami Aiho toteaa.60 Kuntatekniikka 1/2008


– Karttapohjainen tilannekuvanäkymäon selkeä ja katuvalojenohjaus helppo oppia,Uuraisten kunnaninsinööriJuhani Nojonen kertoo.ÄLYKÄS KATUVALOJEN OHJAUS SÄÄSTÄÄ FF-Automation ja C2 InformationSystems ovat tuoneetmarkkinoille kustannuksia säästävänkatuvalojen ohjausratkaisun.Internetin tai matkapuhelimenkautta käytettävä palveluvähentää sähkönkulutusta jaalentaa huoltokustannuksia.Järjestelmässä katuvalojenvalvonta ja palamisaikojen sääntelyvoidaan hoitaa keskitetystiinternet-selaimella. Tieto palaneistalampuista tai muista vioistatulee suoraan lyhtypylväästäpalveluun, josta se voidaan välittäätyömääräyksenä huoltohenkilöstönmatkapuhelimiin.Uuraisten kunta on ottanutjärjestelmän käyttöön tänä syksynä.Kunnaninsinööri JuhaniNojonen on ensikokemustenperusteella tyytyväinen.– Internetpohjaisen palvelukonseptinhelppous oli tärkeässäosassa tehdessämme päätöstä,sillä emme halunneet ottaa pidettäväksemmeenää uusia tietojärjestelmiä,Nojonen kertoo.Hän odottaa jatkossa merkittäviäsäästöjä sekä huolto- ettäenergiakustannuksiin, kun kuntapystyy ohjaamaan valojen palamistaitse ja huolto nopeutuuvikailmoitusten ja huoltomiestengsm-ohjauksen avulla.Jos katuvalojen polttoaikaalyhennetään Uuraisilla yhdellätunnilla vuorokaudessa, kuntasäästää energiakuluissa arviolta3 500 euroa. Lisäksi säästöä syntyyarviolta 2 800 euroa huoltojamatkakuluissa, kun huolto javianselvitys nopeutuvat.www.katuvalot.fiOulun kaavoitukseen 3D-ohjelmistoAMI Turbiwell sameusmittarissaon näytekammio ja kammiontyhjennysventtiili. Oulun kaupunki on hakenutkaavoitusruuhkaansa lisätehojauudesta ohjelmistoratkaisusta.Ison työmääränvuoksi valtaosan uusistaasemakaavoista tekevätkonsultit, jotka työskentelevätpääasiassa AutoCAD-ohjelmistoilla.– Työn sujuvoittamiseksihalusimme siirtyä samaanratkaisuun. Ennen päätöstäperehdyimme eri kaupunkiensuunnittelujärjestelmiin janiistä saatuihin kokemuksiin,kaavasuunnittelija Kari Syngelmäkertoo.Basepoint Oy:n AutoCADCivil 3D -ratkaisuun pohjautuvaFiksu-ohjelmisto selkeyttääkaavoitusta ja tehostaakonsulttien käyttöä.Aiemmin Oulun kaavat tehtiinpaikkatietojärjestelmäänliittyvällä kaavoitussovelluksella.Uudistusta haluttiin,sillä asemakaavasuunnittelijattuntevat jo oliopohjaisensuunnittelun edut.Tekeillä on kolmiulotteinenmalli koko Oulun keskustasta.Työ palvelee mui-Kunnat hakevat suunnitteluunuutta tehoa 3D-työkalujen avulla.Kallion päiväkoti Lahti, kuva YmpäristösuunnitteluSoini Ky.ta suunnittelijoita ja kuntalaisia, muttamyös kaupungin päättäjät haluavateteensä yhä visuaalisempia kaavoja.Uutuussameusmittaukseen SWAN Analytical InstrumentAG:n aktiivinen tuotekehityson tuonut markkinoille uudensameusmittauksen AMI Turbiwellin,joka mittaa jäte-, pinta-, vesijohto-ja puhdasvesiä.Kyseessä on ISO 7027 (EN27027, DIN 38404) -normeihinperustuva kosketukseton naphelometrinenjatkuvaan sameudenmittaamiseen suunniteltutarkkuusmittalaite. Mittausalueon 0,000...200,0 FNU, tarkkuus± 0,003 FNU tai 1 % lukemasta.Lisävarusteena on näytteenkaasunpoisto ilmakuplien aiheuttamienmittausvirheiden poistamiseksi.Kaasunpoisto on saatavanavain puhdasvesimittauksiin.www.sintrol.comVIAN HAKUHELPOKSI Yhdellä laitteella ja ohjelmallaProfibus-väylän vianhakumuuttuu nopeammaksija helpommaksi. Uusi taskukokoinenUSB-moduuli (ProfiCoreUltra) sisältää nopeanmuistioskilloskoopin, jokamittaa Profibus DP -väyläsignaalin12Mbitin nopeuteensaakka ja lisäksi PA-väylän PAProbe Ultran avulla.Työkalu antaa uusia mah-Uusi vianhakutyökalumahtuu taskuun.dollisuusia huolto-, kunnossapito-ja suunnitteluhenkilöstöntöiden järjestelyyn.ProfiTrace II on suunniteltukunnossapitäjille, käyttöönottajilleja vianhakutilanteisiinsekä suunnittelijoidenavuksi.Hankalat tilanteet, kutenhäiriöt, heijastukset, jännitekatkokset,päätevastusongelmat,päällekkäiset osoitteet,johdinkatkokset ja konfigurointivirheetvoidaan tunnistaaja selvittää nopeasti. Satunnaisetvirheet, kuten signaaliylitykset,vääristyneetviestit ja diagnostiikkaviestit,tallentuvat helposti laitteenmuistiin.www.hantekno.comwww.procenter.comJäteveden hukkalämpöhyötykäyttöön Oy Scancool Ab:n kehittämällä lämpöpumpullahyödynnetään jäteveteensitoutunutta energiaa. Oy SnellmanAb:n tehtaalle tammikuussa asennettulämpöpumppu säästää vuodessa jopa100 000 euroa energiakustannuksissa.Kehitysprojekti on osa TekesinClimBus-teknologiaohjelmaa.Oy Snellman Ab:n tehtaalla jäteveteensitoutunut energia hyödynnetäänpesuvesien lämmitykseen. Vastaavalämpö on aiemmin tuotettu raskaallapolttoöljyllä. Laitoksen on arvioitumaksavan itsensä takaisin noin kolmessavuodessa. Tekesin rahoituksenosuus oli 12 prosenttia. Investoinnissahyödynnetty myös ESCO-rahoitusta.www.scancool.fiwww-tekes.fi/climbusKuntatekniikka 1/200861


Putkiremontti rakenteita rikkomatta NRG Nordic Renovation GroupOy on laajentanut palveluvalikoimaansakäsittämään kiinteistöjenviemäriputkistosaneeraukset.NRG käyttää projekteissaan Uponorinkehittämää Omega-muotoputkisujutusta.Menetelmässä uusi,tehdasvalmisteinen muotoputkisujutetaan vanhan viemäriputkensisään ja laajennetaan sen jälkeenlämmön ja paineen avulla tiiviistivanhaa putkea vasten. Tuloksenaon kaikilta ominaisuuksiltaanja käyttöiältään uusi putki.www.nrgroup.fiOmegaa asennettaessa ei tarvitserikkoa rakenteita eikä tonttiviemäreitäsaneerattaessa tehdäkaivutöitä.Hissitornin asennus Uudessakaupungissa As. Oy Blasiehovintalon kylkeen sujui vajaassa tunnissa. Tornin korkeuson 12,5 m, leveys 4 m ja paino 8 tonnia. Ulkopintaon tehtaalla rapattu ja levytetty.Vanha kerrostalo sai hissitornin Suomessa on 50 000 hissitöntä portaikkoa yli 20 000kerrostalossa. Näissä asuu yhteensä 700 000 ihmistä. Huolimattavaltion ja kuntien voimakkaista panostuksista hissienjälkiasennus on ollut vähäistä, viime vuonna vain kolmisensataahissiä.Neapo Oy:n Innosuomi-palkitut TubetowerTM hissitornitasennettiin viime syksynä Uudessakaupungissa sijaitsevaanAs.Oy Blasiehovin nelikerroksiseen asuinkerrostaloon.Tehdasvalmis Tubetower asennettiin nosturilla yhtenä kappaleenasuoraan talon kylkeen. Torniin asennettiin KoneHissit Oy:n energiaa säästävä konehuoneeton automaattiovellinenhissi.Tubetower on teollinen hissi/porrastorni, joka kuljetetaanyhtenä kappaleena kerrostalon luo ja asennetaan suoraan talonkylkeen. Tubetower perustuu Neapo Oy:n pääomistajanOy Shippax Ltd:n kehittämään ja patentoimaan Fixcel(TM)-teräskennorakenteeseen, joka on kevyt, luja ja taloudellinenuusi rakennusmateriaali.www.neapo.comSUURNOPEUS-PINTAILMASTIMETSÄÄSTÄVÄT ENERGIAA Waterix Oy:n kehittämät suurnopeuspintailmastimetovat tehokkaampiahapentuotannossakuin perinteiset raskaat ja hitaatpintailmastimet. Väljän, aina6 metrin syvyyteen ulottuvanimuputken avulla ilmastin toimiimyös sekoittimena.Ilmastin suihkuttaa vettä suurellanopeudella sivuille juuri oikeassakulmassa. Jatkuva vesisuihkupoistaa jo hapettuneenveden tieltään ja osuu aina ensinneitseelliseen veteen. Suurellanopeudella liikkuva vesikerrosmyös sekoittaa vettä tehokkaastikymmenien metrien päähän ilmastimesta.Juuri oikein mitoitetussailmastusaltaassa saadaanlisätehoa ilmastukseen sillä, ettäilmakuplia sisällään pitävä vesivirtatörmää altaan reunaan jaohjautuu edelleen syvemmällepohjaa kohti vieden mukanaanhappea altaan syvempiin osiin.Tehokkuudella tarkoitetaantässä ennen kaikkea hapentuotonhyötysuhdetta jätevedessäeli kuinka paljon sähköenergiaakulutetaan yhden happikilontuottamiseksi jätevesilaitoksen ilmastusaltaassa.Esimerkiksi AVLluvultaan20 000 olevan laitoksenvuosittainen sähkönsäästöon noin 34 000 euroa.Pääomakuluiltaan Waterixinsuurnopeusilmastimet ovat pohjailmastustaedullisempia, silläpohjailmastuksen vaatimia erillisiäkompressoreita, kompressorihuoneita,ilmaputkistoja taialtaan pohjalle asennettavia lautasiaei tarvita.www.waterix.comKoulujen tekstiili-ja teknisen työntiloissa tarvitaan ilmastoinninlisäksikohdepoistoa.62 Kuntatekniikka 1/2008Kohdepoistoehkäisee astmaa jaallergiaa Purunpoistojärjestelmiin erikoistunutOurex on toimittanut yli 700kouluun ÅSS-purunpoisto- ja siivousjärjestelmän.Järjestelmän kohdistetutimut imevät purut luokastaja tuovat tilalle puhdasta korvausilmaa.Laitteistoa ei tarvitse kytkeäpäälle erikseen.www.ourex.fiWaterixin AIRIT 200 suurnopeuspintailmastin toiminnassaKärkölän kunnan jätevedenpuhdistamolla talvella 2006.


Vesihuollon osto-oppaan 2008 paikat ovat nyt jaossa.Aineistopäivä on 14.4.2008.Nettioppaan suosio jatkuu.Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fiyrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla.VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiätarjoavat yritykset yhteystietoineenNETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI linkki yrityksen kotisivuille päivitys ympäri vuoden20.11.2007 13:5OTA YHTEYTTÄ:Marianne LohilahtiSuomen Business Viestintä Oypuh. 040 708 6640marianne.lohilahti@netti.fiPainettu opas ilmestyy toukokuussa. Se jaetaan kaikilleKuntatekniikka-lehden tilaajille sekä vesihuoltoalanpäättäjille mm. Ympäristötekniikka 08 -messuilla syyskuussa.Vesihuollon osto-oppaassa olet mukana merkittävistähankinnoista päätettäessä.Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella!Julkaisija: KL-Kustannus Oy / KuntatekniikkaToinen linja 14, 00530 Helsinki


RambollFinland OyHelsinki• Insinööri AMK TimoKarjalainen on nimitettyInfra-yksikön päälliköksi.• Tekn.yo Pekka Väinöläon nimitetty suunnittelijaksiInfra-yksikköön.Espoo• Insinööri Veijo Ruotanenon nimitetty projektipäälliköksiEnergia-yksikköön.• Vuoriteknikko TimoKotineva on nimitettyvalvojaksi Rakennuttamispalvelut-yksikköön.• Rak.piirtäjä Kirsi Rönkköon nimitetty järjestelmäpäälliköksiRambollFM-yksikköön.• Valt.lis. Johanna Kohlon nimitetty johtavaksikonsultiksi Konsultointiyksikköön.Jyväskylä• Ins. AMK Heikki Leppänenon nimitettysuunnittelijaksi Infra jaGeo -yksikköön.Oulu• DI Matti Pruikkonenon nimitetty projektipäälliköksiTalo-yksikköön.• FM Minna Simonenon nimitetty liikenneturvallisuus-ja liikenneteknisiinsuunnittelutehtäviinInfra-yksikköön.• Ins. Pinja Riekki on nimitettysuunnittelijaksi Talo-yksikköön• Ins.AMK Ilkka Niskanenon nimitetty siltasuunnittelijaksiInfra-yksikköön.• Ins. Mika Palokangason nimitetty suunnittelijaksiTalo-yksikköön.Pori• Ins. Paula Ruissalo onnimitetty projektipäälliköksiInfra-yksikköön.Tammisaari• Ins. Anna Kaartokallioon nimitetty suunnittelijaksiLahden/HollolanGeo, TKA ja jätehuolto-yksikköön.Seinäjoki• RI Markku Hankanenon nimitetty projektipäälliköksija ins. AMK AnuSeppänen rakennesuunnittelijaksiTalo-yksikköön.Tampere• Ins. Niina Onninen jaDI Heini Vilonen on nimitettysuunnittelijoiksiSiltasuunnittelu-yksikköön.• Ins. AMK Janne Mäcklinon nimitetty projektipäälliköksiTalo-yksikköönTornio• Ins. Kari Kemi ja ins.AMK Susanna Sandbergon nimitetty projektipäälliköiksiTalo-yksikköön.Cramo Instant Oy• Diplomi-insinööri PetriMoksén (36) on nimitettyCramo Instant Oy:n yksikönjohtajaksija yrityksenjohtoryhmän jäseneksi.• Mikko Ruopio on nimitettyprojektipäälliköksivastuualueenaan uusasiakashankinta.Keuruun kaupunki• Keuruun kaupunginkaavoitusjohtajan virkaanon valittu rakennusarkkitehtiTimo Määttä Virtainkaupungin kaavoitusarkkitehdinvirasta,hakijoita 4.Coor ServiceManagement Oy• Martin Forss on nimitettyCoor Service ManagementOy:n toimitusjohtajaksija Coor ServiceManagement KarhulaOy:n hallituksen puheenjohtajaksi.• Pertti Kaukoranta onnimitetty kiinteistöpäälliköksi.• Juha Kauppinen onnimitetty palvelutoiminnankehitysjohtajaksi.• Susa Martikainen onnimitetty palvelupäälliköksisopimus Ericssoniinsekä käynnistämään siivousliiketoimintaa.• Jukka Aaltonen onvalittu kuntasektoristavastaavaksi sopimuspäälliköksi.• Ilkka Pentikäinen onnimitetty käyttäjäpalveluistavastaavaksi sopimuspäälliköksi.RambollFinnconsult Oy• Ramboll Finnconsultinuudeksi yksikönjohtajaksion nimitetty KTMTeija Lehtonen. Nykyinentoimitusjohtaja TaunoKääriä siirtyy omastapyynnöstään yksityiseksikonsultiksi.Ekokem-Palvelu Oy• Ekokem-Palvelu Oy:ntoimitusjohtajaksi on nimitettyDI Juha Väyrilä yhtiöntoimialajohtajan tehtävistä.Hän on aiemmintoiminut mm. NCC FinlandOy:n Valmisbetoni jakiviaines -yksikön vetäjänäja Vahanen-yhtiöiden ulkomaantoiminnankaupallisenajohtajana.Energiateollisuus ry• VTM Merja Tanner onaloittanut Energiateollisuusry:ssä (ET) tilastoasiantuntijana.Lappset Group Oy• Lappset Group Oy:ntoimitusjohtajaksi on nimitettytieto-, materiaali-ja rahaliikenteestä vastannutlogistiikkajohtajaJuha Laakkonen.• Varatoimitusjohtajaksion nimitetty LappsetGroup Oy:n aluejohtajaTero Ylinenpää sekämarkkinointijohtajaksialuejohtaja Hannu Ylinenpää.FCG SuunnittelukeskusOyFCG Finnish ConsultingGroup Oy:n Infra ja ympäristö-liiketoimintaryhmäänkuuluvassa FCG SuunnittelukeskusOy:ssä on tehtyseuraavat nimitykset:• Arkkitehti Mikko Kairaon nimitetty suunnittelupäälliköksiArkkitehtisuunnitteluyksikköön.• Rakennusteknikko KaleviMurto on nimitettyArkkitehtisuunnitteluyksikköön.• DI Veikko Havu on nimitettysuunnittelijaksiVesihuoltoyksikköön.• Lahden aluetoimistossaFM Päivi Ikävalko on nimitettyPilaantuneet maat-toimialan päälliköksi.• DI Heidi Punttila jaympäristöinsinööri AMKPasi Perttula on nimitettysuunnitteluinsinööreiksiympäristökonsultointitehtäviin.• DI Janne Toivonenon nimitetty vesihuollonsuunnittelijaksi OulunaluetoimistoonFCG IP-Tekniikka Oy• FCG Finnish ConsultingGroup Oy:n Infra jaympäristö -liiketoimintaryhmäänkuuluvassaFCG IP-Tekniikka Oy:ssärakennusinsinööri AMKSandra Nordström onnimitetty suunnitteluinsinööriksirakenne- ja kalliotekniikantoimialallePorvoon aluetoimistoon.• Ins. AMK Juha Karhapääon nimitetty suunnitteluinsinööriksitie-, katu- ja aluetekniikantoimialalle Jyväskylänaluetoimistoon.64 Kuntatekniikka 1/2008


HyXo Oy• DI Harto Viiala on nimitettyHyXo Oy:n varatoimitusjohtajaksija toimitusjohtajansijaiseksi. Hänenvastuualueensa on tekninenpalvelu sekä projektien toteutusja suunnittelu.• DI Toni Seppänen on nimitettyprojektipäälliköksi.• Suunnittelijaksi on nimitettyteknikko JouniMiettinen.• Sähköinsinööri PekkaTuura on nimitetty huoltoasentajaksitekniseenpalveluun.PX Pumper A/S• Suomalaisen HyXo Oy:n50-prosenttisesti omistamantanskalaisen PX Pumper A/S:ntoimitusjohtajaksi on nimitettyKTM Tom Schultz sijoituspaikkanaSkanderborg.Oulun kaupunkiOulun kaupungin tietohallintoon siirtynyt toimialakohtaisestatietohallinnostakoko konserniapalvelevaksi tietohallinnoksivuoden alusta.• Kaupungin tietohallintojohtajanaon aloittanutIlari Heikkinen.Lahden seudunkuntatekniikka• DI Jarkko Koskipaloon nimitetty Lahden seudunkuntatekniikan tekniseksijohtajaksi. Hänenvastuualueenaan on kuntatekniikanrakennuttaminenja rakentaminen.Koskipalo toimi viimeksiVesihaka Oy:n teknisenäjohtajana.Lassila & TikanojaOyj• Tom Seipell on nimitettykiinteistönhoidonmyyntineuvottelijaksi Turkuun.• Markku Sevón on nimitettypääkaupunkiseudunsähköpalveluiden yksikönpäälliköksi.• Jukka Innilä on nimitettyongelmajätepalvelujenmyyntineuvottelijaksiTurun, Porin ja Tammisaarenalueelle.• Yhteyspäällikkö KaukoKivilehto on nimitettyYmpäristöpalveluidenasiantuntijatehtäviinvastuualueena yhteiskuntasuhteet,laatujärjestelmäohjausja logistiikkakäytäntö.• Asiakasvastaava JariTähtinen on nimitettyYmpäristöpalveluidenKokkolan yksikön yhteyspäälliköksivastuualueenajätehuolto- ja kierrätyspalvelut.• Projektipäällikkö JyriNummela on nimitettykierrätyspalveluiden tuotantojohtajaksi.Molok OyNokialla toimivassa jätteidensyväkeräysjärjestelmiävalmistavassa MolokOy:ssä on tehty seuraavianimityksiä:• Talouspäälliköksi on nimitettyMerja Lause.• Laatu- ja tuotantokoordinaattoriksion nimitettyympäristötekniikan insinööriPäivi Sihvonen.• Myynti- ja markkinointipäälliköksion nimitettyKatri Savijärvi, vastuualueenaankotimaanmyynti ja markkinointi sekävientimarkkinointi.Tekla OyjTekla Oyj:n palvelukseenon nimitetty marras-joulukuussaseuraavat henkilöt:• Alberto García, SoftwareEngineer, Building& Construction, ProductDevelopment• Fredrik Kullenberg,Software Engineer, Building& Construction, ProductDevelopment• Tuomas Kaski, UsabilityEngineer, Building& Construction, ProductDevelopment• Mattias Lindgren,Webmaster, CorporateMarketing• Marika Peltokorpi,Web Designer, Building &Construction, Marketing• Laura Bergström, ProjectCoordinator, Building& Construction, MarketingWSP Finland Oy• WSP Finland Oy:n uudeksivaratoimitusjohtajaksion kutsuttu tekniikanlisensiaatti TeroAnttila (47). Hän siirtyyyhtiön palvelukseen HelsinginBussiliikenne Oy:ntoimitusjohtajan tehtävästä.Anttilan vastuualueelletulee WSP Finlandin kokoyhdyskuntasektori.• RI/tekn. yo. MahmoudAwad on nimitetty suunnittelijaksiteollisuustoimialalleOuluun.• DI Sabina Housh onnimitetty suunnitteluassistentiksiteollisuustoimialalleHelsinkiin.• RI Tapio Töysä on nimitettysuunnittelijaksiteollisuustoimialalle Helsinkiin.Päijät-HämeenJätehuolto Oy• M.Sc., insinööri (AMK)Kimmo Helenius on nimitettypalveluesimieheksi.Hän vastaa pienjäteasemien,jätepäivystysten,ongelmajätehuollon, ekopisteidensekä sähkö- jaelektroniikkalaiteromunvastaanottopalveluista sekäyhteistyöstä kierrätyskeskustenkanssa.• Ympäristötekniikan insinööri(AMK) Katja Rehulaon nimitetty ympäristö-ja laatuinsinööriksi.Hän vastaa mm. palvelupisteidenympäristölupien,lainsäädännön sekämuiden määräystenmukaisesta seurannasta,tarkkailusta ja vuosiraportoinnista.Tampereen Vesi• Tampereen Veden uudeksitoimitusjohtajaksion valittu tekniikan lisensiaattiPekka Pesonen,(50) Oulun Veden johtajantehtävistä. Pekka Pesonenvalittiin TampereenVeden toimitusjohtajaksinykyisen toimitusjohtajanReijo Kuivamäen siirtyessäuusiin tehtäviin.Turku EnergiaOy Turku Energia – ÅboEnergi Ab kehittää energiakonserninstrategistajohtamista nostamallahenkilöstö- ja taloustoiminnotosaksi johtoryhmätyöskentelyä.• Henkilöstöjohtajaksion nimitetty KTM TiinaAho. Ahon vastuullekuuluvat konsernin henkilöstöstrategia,henkilöstöresurssienhallinta jakehittäminen sekä työsuhdeasiat.• Talousjohtajaksi on nimitettyKTM Anne Märri.Märrin vastuullekuuluvat konsernin strateginentaloussuunnittelu,taloushallinto ja taloudellinenraportointi.Kuntatekniikka 1/200865


Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähelläolevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia 2008 ja 2009 niinkotimaasta kuin ulkomailtakin.tapahtumakalenteri2008Uimahalli- jakylpyläpäivät6.–8.2.2008 m/s Mariellawww.ukty.netTalvitiepäivät12.–14.2.2008 Turkuwww.tieyhdistys.fiInfra verkostot5.3.2008 Helsinkiwww.wanhasatama.comInfra väylät6.3.2008 Helsinkiwww.wanhasatama.comJäähallipäivät25.–27.3.2008 m/s Mariellawww.finnhockey.fi/palvelut/jaahallipaivat/Underhåll 20081.–4.4.2008 Göteborgwww.svenskamassan.se12th internationalconference on passivehouses11.–12.4.2008Nürnbergwww.passivhaustagung.deTaloyhtiö24.4.2008 Helsinkiwww.wanhasatama.comKunnossapito 0821.–22.5.2008 Ouluwww.expomark.fi/kunnossapitoTransport ResearchArena TRA 200821.–25.4.2008 Ljubljana,Sloveniawww.traconference.comIFAT 20085.–9.5.2008, Münchenwww.ifat.deEcwatech 20083.–6.6.2008 Moskovawww.ecwatech.ruKuntatekniikan päivät5.–7.6.2008 Espoowww.kuntatekniikka.fiVesihuolto 20084.–5.6.2008 Kuopiowww.vvy.fi6. Pohjoismainenjuomavesikonferenssi9.–11.6.2008 Oslowww.norvar.no/nvk2008/forsideVia Nordica 20089.–11.6.2008 Helsinkiwww.vianordica2008.fiKuntamarkkinat10.–11.9.2008 Helsinkiwww.kuntamarkkinat.fiYmpäristötekniikka 0810.–12.9.2008www.finnexpo.fiPaikkatietomarkkinat22.–24.9.2008 Helsinkiwww.finnexpo.fiFinnBuild 0824.-27.9.2008 Helsinkiwww.finnexpo.fiMiljöteknik 20087.–9.10.2008 Göteborgwww.miljoteknik.comVäylät ja liikenne8.–9.10.2008. Tamperewww.tieyhdistys.figlasstec 200821.–25.10.2008Düsseldorfwww.glasstec.deWater Expo China10.–12.11. 2008Beijinginfo@china.messefrankfurt.com2009YhdyskuntatekniikkaYT 0927.–29.5.2009 Tamperewww.yhdyskuntatekniikka.fi• Alueidenkäyttö ja arkkitehtuuri• Geotekniikka ja kenttätutkimukset• Geotieteellinen konsultointi• Kalliorakennus-, rakenne- jatunnelisuunnittelu• Kaukokartoitus ja GIS-konsultointi• Liikenteen konsultointi• Maisema- ja vihersuunnittelu• Paikkatietopalvelut• Siltasuunnittelu• Tie-, katu- ja ratasuunnittelu• Vesi- ja ympäristötekniikka• YmpäristökonsultointiPöyry Environment OyPöyry Infra OyJaakonkatu 3, 01620 VantaaPuh. 010 33 11www.environment.poyry.fiwww.infra.poyry.fiLIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENNE-TURVALLISUUS • JOUKKOLIIKENNELIIKENTEEN HALLINTA • LOGISTIIKKAI N S I NÖÖR I T O I M I S T OLIIDEA OYwww.liidea.fi08-8810300Kirkkokatu 2, Franzenin talo, 90100 OULUMarjaniementie 29a, 00930 HELSINKILAADUKASTA OSAAMISTAYHTEISTYÖKYKYISESTIGEOPALVELU OYRistimäenkatu 2G33310 TamperePALANSA YKKÖNENAsemakaavastahyvät eväätVanhan Porvoonsuojeluun sivu 20Matkakeskusantaa joukkoliikenteellepotkuasivu 61 / 2008Turku valaisikeskustanpuiston sponsorirahallasivu 26VesistölämpöonLieksanurheiluopistollekorjattuuimahallihyväsaa ysinratkaisu,vesijumppaajaMarkoRutiSirkka-Liisasanoo.Mustoselta. sivu 38sivulla 36Vantaa ontutkitusti paraskatupölynpuhdistaja sivu 52Mikkeli onmatkustajan keidasVesiopasKANSI2008.indd 1 20.11.2007 13 524.1.2008 08:48:07Tilaa Kuntatekniikka!Tilaa Kuntatekniikan vuosikertajatkuvana kestotilauksena 67 euroa.Saat kaupan päälle toukokuussa ilmestyvänVesihuollon osto-oppaan.Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus(8 numeroa) maksaa76 euroa, irtonumero 8,50 euroa.Tilauksen ja osoitteenmuutoksen voihoitaa kätevimmin osoitteessahttp://lehti.kuntatekniikka.fitai puh. (09) 77 11/Tuula Vesa.Puh (03) 2767 200Faksi (03) 2767 222geopalvelu@geopalvelu.fi66 Kuntatekniikka 1/2008


SITO on liikenteen, ympäristön jainfran suunnittelu- ja asiantuntijapalvelujatuottava moniosaaja.Palvelutarjontamme kattaakonsultoinnin, suunnittelun,rakennuttamisen ja tietotekniikan.ESPOO • KOUVOLA • KUOPIO • TAMPERE • TURKU • ROVANIEMITarkatlaitos ja kuntasääasemat,ukkostutkaimet,tuulimittarit.Kotimaiset, energiaa säästävätAIRIT-ilmastimetMIXIT-sekoittimet• Kunnallisen ja teollisen jäteveden käsittelyyn• Luonnonvesien hapetukseenWaterixilta kokonaispalveluna järjestelmiensuunnittelu, asennus, huolto, etävalvonta jatarvittaessa vuokraus.WWW.WATERIX.COMKunFotietää!Vielä ehdit mukaan!Vesihuollon osto-oppaan painettuversio ilmestyy toukokuussa. Vieläehdit mukaan yrityksesi perustiedoillaja/tai mainoksella. Aineistopäiväon 14.4. Ota yhteys MarianneLohilahteen, puh. 040 708 6640.www. kuntatekniikka.fion yhteinenverkostomme,josta löydätmm. tuoreimmatuutisetja tapahtumat,rekryfoorumin,matkapalvelujaja uutuutenapiakkoin kuvapankin.Saman osoitteenkauttapääset myösKuntatekniikka-lehdensivuille,joillesuora osoiteon lehti.kuntatekniikka.fi.Hitsaajankatu 4 c00810 Helsinkipuh. 044 091 77 77info@veela.fiwww.veela.fiVESIHUOLTOPALVELUA•osaamistestaus•vesihuollon projektinhoito•suunnittelun valvonta•palveluhankintojen kilpailutus•osuuskuntien isännöintiKuntatekniikka 1/200867

More magazines by this user
Similar magazines