Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus - Opetushallitus

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAJIENKOTOUTUMISKOULUTUSSuositus opetussuunnitelmaksi

© OpetushallitusTaitto: Layout Studio Oy/Marke EteläahoISBN 978-952-13-3220-3 (nid.)ISBN 978-952-13-3221-0 (pdf)Edita Prima Oy, Helsinki 2007

ESIPUHEUlkomaalaisten määrä Suomessa on kasvanut viime vuosikymmeninä.Kaikkiaan Suomessa asui vuoden 2006 lopussa noin 112 500 ulkomaankansalaista. Määrä on noin 2,2 prosenttia koko Suomen väestöstä.Opetushallitus laati suosituksen aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksestavuonna 2001, ja sitä on käytetty laajasti sekä opetus-että työhallinnon järjestämässä koulutuksessa. Opetushallitus asettikeväällä 2006 työryhmän, jonka tehtävänä oli uudistaa maahanmuuttajienkotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmasuositus.Työryhmän puheenjohtajana toimi opetusneuvos Kai Koivumäki javarapuheenjohtajana ylitarkastaja Leena Nissilä Opetushallituksesta. Työryhmänjäseniä olivat Ulla Aunola ja Pirkko Sartoneva Opetushallituksesta,Irma Heikkilä-Paukkonen ja Jukka Niskanen työministeriöstä, KristelKivisik Adultasta, Anni Piikki Amiedusta, Sirkku Salonen Edupolista,Saara Kiesiläinen Jyväskylän työvoimatoimistosta, Sari Rajaniemi Keminaikuislukiosta, Terhi Tapaninen Tampereen aikuiskoulutuskeskuksesta jaMiikka Snellman Turun aikuiskoulutuskeskuksesta.Asiantuntijajäseniä olivat lisäksi Helene Mentula ja Saija HuttunenJoensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta, Virpi Suutari Adultasta,Heljä Nurmela Kansalais- ja työväenopistojen liitosta ja Hanna TaniHyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksesta. Työryhmän sihteerintehtäviä hoiti Kristel Kivisik.Kotoutumiskoulutus-käsitettä käytetään tässä asiakirjassa laajassamerkityksessä, ja tämä suositus soveltuu aikuisten maahanmuuttajien koulutukseenriippumatta siitä, kuuluuko maahanmuuttaja kotouttamistaja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevan lain (493/99, muutettu118/2002 ja 1215/2005) piiriin. Suosituksen tarkoitus on varmistaa koulutuksenyhdenmukaiset valtakunnalliset tavoitteet sekä opintojen sisältöja rakenne. Se korvaa asiakirjan Suositus aikuisten maahanmuuttajienkotoutumiskoulutuksesta (Opetushallituksen moniste 9/2001). Suositus ontarkoitettu myös työhallinnolle tai muille koulutusta hankkiville tahoillehankinnan tueksi. Tämä asiakirja muodostaa yhtenäisen kokonaisuudenaikaisemmin julkaistun Luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahan-

muuttajien koulutus -suosituksen kanssa (Opetushallitus, 2006). Ne maahanmuuttajat,jotka ovat saavuttaneet luku- ja kirjoitustaidon koulutuksentavoitteet, voivat jatkaa opintojaan tämän suosituksen mukaisessa koulutuksessa.Kotoutumiskoulutus muodostuu opintokokonaisuuksista, joiden laajuusvoi vaihdella yksilöllisesti opiskelijan pohjakoulutuksen, taitojen jatavoitteiden perusteella. Mikäli maahanmuuttajalla on aiempia suomenkielen opintoja tai hän hallitsee ennestään muita koulutuksen sisältöalueita,otetaan tämä huomioon henkilökohtaista opiskeluohjelmaa laadittaessa.Opiskelijalle, joka aloittaa suomen kielen opiskelun alkeista, tarjotaankeskimäärin 45 opintoviikon mittainen koulutuskokonaisuus; kielellisenätavoitteena on toimiva peruskielitaito.Kotoutumiskoulutuksessa keskeinen osa on suomen tai ruotsin kielenoppimisella. Arjen taitoja sekä yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja työhön jakoulutukseen liittyviä sisältöjä opiskellaan alusta lähtien kielenopetukseenintegroituna ja osittain läpäisyperiaatteella, jolloin ne muodostavat luontevanjatkumon. On tärkeää, että opiskelija tiedostaa suomen kielen ja muidenopintokokonaisuuksien välisen kiinteän yhteyden ja ymmärtää niidenmerkityksen sosiaalisen ja kulttuurisen integraation kannalta. Opiskelijankielitaito kehittyy vähitellen niin, että hän voi laajentaa toiminta-aluettaanomasta lähipiiristä muualle yhteiskuntaan.

SISÄLLYSJOHDANTO 91 KOTOUTUMISKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET 102 OHJAUS OSANA KOTOUTUMISTA 113 KOTOUTUMISKOULUTUKSEEN KUULUVAT OPINNOT 134 OPINTOKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT 154.1 Alkukartoitus 154.2 Suomen kielen opinnot 164.3 Arjen taidot 224.4 Opiskelutaidot 254.5 Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus 264.6 Työelämätaidot 294.7 Valinnaiset opinnot 3456OPISKELIJAN ARVIOINTI 355.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet 355.2 Arvioinnin toteuttaminen 355.3 Arviointi ja todistus 36OPPILAITOKSEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA JAHENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA386.1 Suunnitelman laadinta 386.2 Suunnitelman sisältö 386.3 Henkilökohtainen opiskeluohjelma 39

7 ERITYISRYHMIÄ KOSKEVAT SUOSITUKSET 407.1 Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat 407.2 Nuoret maahanmuuttajat 417.3 Kotiäidit 417.4 Luku- ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajat 427.5 Oppimisvaikeudet ja kuntoutus 428 KOTOUTUMISKOULUTUS JA MUU AIKUISKOULUTUS 449 SUOSITUKSIA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE JA HANKKIJOILLE 469.1 Koulutukseen ohjaaminen ja hakeutuminen 469.2 Opetuksen järjestäminen 469.3 Työelämäjakson järjestäminen 489.4 Palautteen kerääminen 4910AIKUISTEN MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSTA KOSKEVAT MUUTSUOSITUKSET JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET50LIITEOSA 511 Suositus kotoutumiskoulutuksen todistusmalliksi 512 Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnastettavat toimenpiteet 523 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko 544 Aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen taitotasojen yleiskuvaukset 65

JOHDANTOTämä asiakirja on koulutuksen järjestäjille, ylläpitäjille ja oppilaitoksilletarkoitettu Opetushallituksen antama suositus kotoutumiskoulutuksentavoitteista ja sisällöistä. Kotoutumiskoulutus-käsitettä käytetään tässäasiakirjassa laajassa merkityksessä, ja tämä suositus soveltuu aikuistenmaahanmuuttajien koulutukseen riippumatta siitä, kuuluuko maahanmuuttajakotouttamista ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevanlain (493/99, muutettu 118/2002 ja 1215/2005) piiriin. Suosituksen tarkoituson varmistaa koulutuksen yhdenmukaiset valtakunnalliset tavoitteet,opintojen sisältö ja rakenne. Se korvaa asiakirjan Suositus aikuistenmaahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksesta (Opetushallituksen moniste9/2001). Suositus on tarkoitettu myös työhallinnolle tai muille koulutustahankkiville tahoille hankinnan tueksi. Tämä asiakirja muodostaa yhtenäisenkokonaisuuden aikaisemmin julkaistun Luku- ja kirjoitustaidottomienaikuisten maahanmuuttajien koulutus -suosituksen kanssa (Opetushallitus,2006). Ne maahanmuuttajat, jotka ovat saavuttaneet luku- ja kirjoitustaidonkoulutuksen tavoitteet, voivat jatkaa opintojaan tämän suosituksenmukaisessa koulutuksessa.Kotoutumiskoulutuksen sisällön laadinnassa on pyritty ottamaanhuomioon se, että aikuiset maahanmuuttajat ovat taustaltaan heterogeeninenryhmä ja heidän koulutustarpeensa ja -tavoitteensa ovat erilaiset.Tämä suositus on tarkoitettu tukemaan vaihtoehtoisten ja joustavienkoulutuspolkujen rakentamista kunkin maahanmuuttajan yksilöllistenlähtökohtien, koulutustarpeiden ja tavoitteiden pohjalta. Lähtökohtanaon lisäksi ollut periaate, jonka mukaan koulutuksen tulee pohjautuamaahanmuuttajan aikaisemmin hankkimille tiedoille ja taidoille. Uudenhaasteen kotoutumisjärjestelmälle asettavat suoraan työmarkkinoille taiopiskelemaan tulevat ulkomaalaiset. Muuttajien erilaiset opiskelutarpeetja lähtökohdat edellyttävät myös koulutuksen toteuttamisen monimuotoistumista,esim. verkkopohjaisen koulutuksen kehittämistä ja työnteonyhdistämistä opiskeluun.

1KOTOUTUMISKOULUTUKSENTEHTÄVÄ JA TAVOITTEETSuomen maahanmuuttopolitiikan perustavoitteena on maahanmuuttajienkotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotoutumisella tarkoitetaanmaahanmuuttajan yksilöllistä kehittymistä suomalaisen yhteiskunnan jäsenyyteenja tasavertaiseen osallistumiseen yhteiskunnan taloudelliseen,poliittiseen ja sosiaaliseen elämään samalla omaa kieltään ja kulttuuriaansäilyttäen. Kotouttamisella puolestaan tarkoitetaan niitä toimenpiteitä,joilla viranomaiset edistävät maahanmuuttajien kotoutumista.Kotoutumiskoulutuksen tehtävänä on edistää ja tukea aikuisten maahanmuuttajienkotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan antamalla heillesellaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet, että he pystyvät tekemään omaaelämäänsä ja mahdollisen perheensä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja,toimimaan aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansalaisyhteiskunnantäysvaltaisina jäseninä sekä osallistumaan työelämään kukinedellytystensä mukaisesti. Koulutuksen tehtävänä on myös motivoida jatukea maahanmuuttajaa säilyttämään oma kulttuurinsa, mikä osaltaan rikastuttaasuomalaista yhteiskuntaelämää sekä edistää monikulttuurisuuttaja moniarvoisuutta. Koulutuksen tehtävänä on niin ikään lisätä maahanmuuttajanmahdollisuuksia hakeutua tasavertaiseen vuorovaikutukseensuomalaisten kanssa.Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on antaa aikuiselle maahanmuuttajallesellaiset kielelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja elämänhallintaanliittyvät valmiudet, joiden avulla hän pystyy selviytymään jokapäiväisenelämän tilanteissa uudessa ympäristössään, toimimaan työelämässä jahakeutumaan jatko-opintoihin. Keskeisenä tavoitteena on, että maahanmuuttajahankkii kotoutumisaikanaan riittävän suomen tai ruotsin kielentaidon. Koulutuksen aikana häntä autetaan myös selvittämään, mitenhänen mahdollisesti muualla hankkimansa ammatti tai tutkinto voidaansaattaa suomalaisen työelämän vaatimuksia vastaavaksi ja millaista lisä- taitäydennyskoulutusta hän mahdollisesti tarvitsee.10

2OHJAUS OSANAKOTOUTUMISTASuomeen muuttajia vastaanottaneet kunnat laativat kotouttamisohjelman.Se sisältää kunnan ja muiden toimijoiden toimenpiteet, joilla maahanmuuttajaatuetaan. Työikäisten maahanmuuttajien kotoutumisen päävastuuon työhallinnolla, joka tukee heidän osaamisensa käyttöönottoa jaheidän pääsyään työelämään. Työvoiman ulkopuolella tilapäisesti tai kokonaanolevien kotoutumista tuetaan ensisijaisesti kunnan toimenpitein.Kuntien, työvoimatoimistojen, kouluttajien ja mahdollisten muiden toimijoiden,esimerkiksi maahanmuuttaja- ja muiden järjestöjen, yhteistyöon keskeinen kotoutumisen edellytys.Kun Suomeen pysyvästi muuttanut ja kotikunnan saanut henkilö ontyötön tai hän on oikeutettu kunnan toimeentulotukeen, hänellä on oikeuskotoutumissuunnitelmaan ja siinä sovittuihin palveluihin. Suunnitelmatehdään enintään kolmeksi vuodeksi. Erikoistapauksissa suunnitelmaavoidaan kuitenkin jatkaa kahdella vuodella (esim. luku- ja kirjoitustaidottomat,vajaakuntoiset, kotiäidit). Työikäisten ja työmarkkinoille suuntautuvienmaahanmuuttajien kohdalla kotoutumissuunnitelma laaditaantyövoimatoimistossa yhdessä virkailijan kanssa. Mukana suunnittelussavoivat olla myös kotikunnan edustaja ja tulkki. Pakolaisten suunnitelmatlaaditaan aina yhteistyössä kunnan edustajan kanssa. Jos muuttaja ei oletyöikäinen tai työkykyinen, suunnitelma tehdään kunnassa.Koulutus on keskeinen osa kotoutumissuunnitelmaa. Työvoimapoliittisenkotoutumiskoulutuksen lisäksi maahanmuuttajat voivat hyödyntäämuuta alueellista tarjontaa, esim. vapaan sivistystyön, aikuislukioidenja yhdistysten järjestämiä koulutuksia. Työvoimatoimisto voi tehdä ns.rinnastuspäätöksen, joka mahdollistaa työvoimapoliittisen tuen maksamisenmyös näihin koulutuksiin kotoutumisaikana. Rinnastuspäätös voidaantehdä myös ammatilliseen ja yliopistokoulutukseen. Rinnastamistoimenpiteeton kuvattu tarkemmin liitteessä 2.Suunnitelman laatimiseen liittyvää ohjausta voidaan nimittää kotoutumisohjaukseksi.Se on molemminpuoliseen kunnioitukseen ja ammatillisuuteenpohjautuvaa vuorovaikutusta. Ohjausta voidaan järjestää yksilöllisestitai ryhmässä. Olennainen osa ohjausta on maahanmuuttajan11

perehdyttäminen suomalaiseen yhteiskuntaan, koulutukseen ja työelämään.Maahanmuuttajan elämäntilannetta käsitellään kokonaisvaltaisestihuomioiden henkilön kulttuuritausta. Kotoutumissuunnitelma sisältäähaastatteluun perustuvan kielitaidon alustavan arvioinnin, ammatillisenosaamisen arvioinnin, koulutustaustan kartoituksen sekä kotoutumisenlyhyen ja pitkän ajan henkilökohtaiset tavoitteet. Painopiste on maahanmuuttajanvahvuuksissa. Maahanmuuttajan tulee itse ymmärtää oman kotoutumissuunnitelmansasisältö ja sen asettamat oikeudet ja velvoitteet.Kotoutumissuunnitelman laatijan tulee saattaa kotoutumissuunnitelmansisältö opiskelijan suostumuksella kouluttajan tietoon, jotta suunnitelmavoidaan ottaa huomioon koulutuksessa.Ohjaus jatkuu koulutuksen aikana. Kotoutumissuunnitelman ja koulutuksenalussa saadun informaation perusteella laaditaan yhdessä opiskelijankanssa henkilökohtainen opiskeluohjelma, jota on kuvattu tarkemminluvussa 6.12

3KOTOUTUMISKOULUTUKSEENKUULUVAT OPINNOTKotoutumiskoulutus muodostuu opintokokonaisuuksista, joiden laajuusvoi vaihdella yksilöllisesti opiskelijan pohjakoulutuksen, taitojen ja tavoitteidenperusteella. Mikäli maahanmuuttajalla on aiempia suomen kielenopintoja tai hän hallitsee ennestään muita koulutuksen sisältöalueita, seotetaan huomioon henkilökohtaista opiskeluohjelmaa laadittaessa. Opiskelijalle,joka aloittaa suomen kielen opiskelun alkeista, tarjotaan keskimäärin45 opintoviikon mittainen koulutuskokonaisuus; kielellisenä tavoitteenaon toimiva peruskielitaito (B1.1.). Yksi opintoviikko vastaa opiskelijannoin 40 tunnin työpanosta.tuntemusalkukartoitusarjentaidottyöelämätaidotSUOMENKIELIyhteiskuntatietousjakulttuurin-valinnaisetopinnotopiskelutaidotOHJAUSARVIOINTIKuvio 1. Kotoutumiskoulutuksen opintojen rakenne13

Opinnot voivat jaksottua pidemmälle ajalle, ja opintojaksojen välissävoi olla esim. työelämään tutustumisen jaksoja. Tällöin on kuitenkin huolehdittavasiitä, että jaksotus tukee opiskelijan oppimis- ja kotoutumisprosessia.Koulutus muodostuu seitsemästä opintokokonaisuudesta:• alkukartoitus• suomen tai ruotsin kieli• arjen taidot• opiskelutaidot• yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus• työelämätaidot• valinnaiset opinnot.Näihin opintokokonaisuuksiin sisältyy joustavasti ohjausta ja urasuunnittelua.Ohjauksen toteuttamistapa voi vaihdella oppilaitoksen ja opettajientilanteesta riippuen. Ohjaukseen varataan tarvittaessa erillinen lisäresurssikoulutuksen hankintavaiheessa.Opintokokonaisuudet ja niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt esitelläänerikseen luvussa 4. Tarkoituksena on, että teemakokonaisuudet integroidaantoisiinsa joustavasti opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Integroiminenvoidaan toteuttaa spiraalimaisesti etenevänä prosessina, joka alkaasuomen tai ruotsin kielen perusteista ja arjen taidoista ja etenee syvällisempäänkielen hallintaan sekä suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurinymmärtämiseen.14

4OPINTOKOKONAISUUKSIENTAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖTKotoutumiskoulutuksessa keskeinen osa on suomen tai ruotsin kielenoppimisella. Arjen taitoja sekä yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja työhönja koulutukseen liittyviä sisältöjä opiskellaan alusta lähtien integroitunakielenopetukseen ja osittain läpäisyperiaatteella, jolloin ne muodostavatluontevan jatkumon. On tärkeää, että opiskelija tiedostaa suomen kielenja muiden opintokokonaisuuksien välisen kiinteän yhteyden ja ymmärtääniiden merkityksen sosiaalisen ja kulttuurisen integraation kannalta. Opiskelijankielitaito kehittyy vähitellen omasta lähipiiristä kohti laajempaa yhteiskunnallistaviitekehystä.Integrointi tehostuu, kun eri opintokokonaisuuksien opettajat tekevätkiinteää yhteistyötä ja suunnittelevat koulutuksen asiakokonaisuudetniin, että ne täydentävät toisiaan. Opittava aines jaksotetaan siten, ettäopiskelija voi ottaa oppimansa heti käyttöön arkielämän viestinnässä.Opiskelijan valmiudet ja edistyminen sekä ammatillinen osaaminentulee ottaa huomioon kotoutumiskoulutuksessa. Opintojen eriyttämisellätaataan erilaisten oppijoiden yksilöllinen kehittyminen sekä yksilön sijoittuminenhänelle parhaiten soveltuvaan ja hänen tarpeitaan palvelevaanopetukseen. Koulutukseen mahdollisesti osallistuvia erityisryhmiä on käsiteltyerikseen luvussa 7.4.1 AlkukartoitusAlkukartoituksen tavoitteena on selvittää opiskelijan lähtötaso ja opiskeluvalmiudet,jotta hänet pystytään ohjaamaan sopivaan opetusryhmään.Alkukartoitus voidaan järjestää ennen koulutusta tai koulutuksen alussa.Alkukartoituksen pituus ja sisältö voivat vaihdella tarpeen mukaan. Työvoima-tai sosiaalitoimistossa tehty kotoutumissuunnitelma huomioidaanalkukartoituksessa.15

Kotoutumiskoulutuksen alkukartoituksessa selvitetään ja arvioidaan:• luku- ja kirjoitustaito• suomen kielen taito• opiskelutaidot ja opiskeluvalmiudet• opiskelumotivaatio ja elämäntilanne• opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus• erityistaitoihin liittyvä osaaminen ja muut vahvuudet, esim. tietoteknisettaidot, harrastukset, kädentaidot yms.Lisäksi kartoitetaan henkilön työ- ja koulutustoiveet. Koulutuksen aikanaselvitetään opiskelijan kanssa mahdollisuudet osaamisen tunnistamiseenja tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamiseen. Samalla selvitetään,tarvitseeko maahanmuuttaja Opetushallituksen ammatillisen koulutuksenlausuntoa tai voiko korkeasti koulutetulle maahanmuuttajalle hakeatutkinnon tunnustamis- tai rinnastuspäätöstä. Mikäli opiskelija osoittaakiinnostusta yritystoiminnan käynnistämiseen, hänet voidaan ohjata aloittavienyrittäjien palveluihin.Keskustelujen ja testien perusteella tehdään alustava henkilökohtainenopiskeluohjelma tai jatkosuunnitelma, jolla tähdätään opiskeluun jatyöllistymiseen. On tärkeää, että opiskelija ymmärtää tavoitteet ja kokoprosessin, jotta hän kokee suunnitelman omakseen ja näin sitoutuu siihen.Laadittu jatkosuunnitelma annetaan opiskelijalle ja toimitetaan koulutuksenvastuuvirkailijalle tai muulle lähettävälle taholle.4.2 Suomen kielen opinnotMaahanmuuttajien kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja aktiivisenakansalaisena toimiminen edellyttävät riittävää suomen kielen taitoa.Suullisen kielitaidon osuus korostuu erityisesti varhaisvaiheessa. Kielenopiskelussapainotetaan funktionaalisuutta, viestintää ja tilannelähtöisyyttä:tavoitteena on toimiva kielitaito, jonka avulla maahanmuuttajaselviytyy arki- ja työelämässä.Suomen kielen opintojen tavoitteiden määrittelyssä on käytetty kielitaidontasojen kuvausasteikkoa (ks. liite 3), jonka B1.1-taso (toimiva peruskielitaito)kuvaa pääpiirteittäin opiskelijoiden keskimääräistä osaamistakotoutumiskoulutuksen lopussa.Koulutuksen kesto vaihtelee sen mukaan, mikä on opiskelijan lähtötasokoulutuksen alkaessa. Jos alkukartoituksessa todetaan, että opiskelija16

hallitsee jo alkeiskielitaidon, hänet voidaan sijoittaa suoraan suorittamaantason A2 opintoja. Opetuksessa on hyvä ottaa huomioon, että oppijatedistyvät eri tahtiin, koska heidän lähtökielensä ja kulttuurinsa vaihtelevat,samoin vaihtelevat opiskeluvalmiudet, koulutustausta, motivaatio ja koulutuksenulkopuolinen tuki suomen kielen taitojen karttumiselle. Kielenymmärtämistaidot kehittyvät yleensä tuottamistaitoja nopeammin. Lisäksitoisen kielen oppijoilla suulliset taidot kehittyvät kirjallisia nopeammin,koska kohdekielinen ympäristö tarjoaa paljon mahdollisuuksia suullistentaitojen käyttöön.Opetuksessa on syytä ottaa huomioon, että kielitaidonkuvausasteikon tasot eivät ole keskenään yhteismitallisia. Tasoltatoiselle siirtyminen on yleensä huomattavasti nopeampaaasteikon alemmilla tasoilla, kun taas ylemmillä tasoillaB1eteneminen on hitaampaa. Suositukset siitä, kuinka kauanA2kunkin taitotason saavuttaminen kestää, löytyvät luvusta 9,Suosituksia koulutuksen järjestäjille ja hankkijoille. SuomenA1kielen opintojaksojen ei tarvitse olla kotoutumiskoulutuksessaperäkkäin, vaan niiden väliin on hyvä sijoittaa harjoitteluatai työelämäjaksoja.kielitaidon kehitysSuomen kielen opintojen rakenneOPINTOJEN RAKENNEtoimiva peruskielitaito b1.1kehittyvä peruskielitaito a2.1–a2.2alkeiskielitaito a117

Alkeiskielitaito A1TavoitteetKuullun ymmärtämisessä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yksinkertaisialausumia ja pystyy seuraamaan välittömiin tilanteisiin tai omaankokemukseensa liittyviä keskusteluja. Puhumisessa tavoite on osata kertoalyhyesti itsestään ja lähipiiristään ja selviytyä kaikkein yksinkertaisimmistavuoropuheluista ja asiointitilanteista. Lukemisessa pyritään ymmärtämääntuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja, ymmärtämään hyvin lyhyitä, arkielämääkäsitteleviä viestejä ja löytämään tarvittava yksittäinen tieto lyhyestätekstistä. Kirjoittamisen osa-alueen tavoitteena on, että opiskelija osaakirjoittaa sanoja, fraaseja ja yksittäisiä peruslauseita.Keskeiset sisällötAiheetTaidot• aakkoset ja lukusanat• ihminen ja lähi(elämän)piiri: henkilötiedot, ammatti,perhe, asunto, ruoka, vaatteet• kanssakäymisen fraasit: tervehtiminen, kiittäminen,pyytäminen• liikkuminen ja asiointi: kulkuvälineet, posti, pankki,kauppa, puhelin• määrä, hinta ja aika: viikonpäivät, kuukaudet, kello• värit, perusadjektiivit• ruumiinosat ja sairaudetOpiskelija• osaa kysyä joitakin perusasioita• reagoi yksinkertaisiin kysymyksiin ja kehotuksiin• ymmärtää sanoja ja tekstin osia• osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä• osaa nimetä asioita18

Kehittyvä peruskielitaito A2A2.1TavoitteetKuullun ymmärtämisessä tavoitteena, on että opiskelija pystyy ymmärtämäänlyhyiden, yksinkertaisten keskustelujen ja viestien ydinsisällön. Puhumisessahän osaa kuvata lähipiiriään lyhyin lausein ja osaa aloittaa jalopettaa lyhyen vuoropuhelun sekä selviytyy tavallisimmista palvelutilanteista.Lukemisessa pyritään ymmärtämään yksinkertaisia ja tavanomaistasanastoa sisältäviä tekstejä, esim. lomakkeita ja ilmoituksia. Kirjoittamisentavoitteena on, että opiskelija osaa kirjoittaa viestejä ja luettelomaisia kuvauksiahyvin tutuista aiheista.A2.2TavoitteetKuullun ymmärtämisessä tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaanselväpiirteisen asiapuheen pääkohtia ja ymmärtää tavallista sanastoa ja tavallisimpiaidiomeja. Puheessa hän osaa esittää pienen kuvauksen lähipiiristäänja pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin. Tekstistäopiskelija ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleenpituisista viesteistä, faktateksteistä sekä ohjeista ja pystyy hankkimaanhelposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystämuutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Kirjoittamisen tavoitteena on,että opiskelija osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista,menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista taielinympäristönsä arkipäiväisistä puolista.19

Keskeiset sisällötAiheetTaidotA2.1 A2.2• asiointi: kauppa, apteekki,posti, kirjasto, ravintola• terveydenhoito: lääkärissä käynti,ajanvaraus, ajan peruminen• arjen peruspalvelut: päiväkoti,koulu• suomalaista kulttuuria ja historiaa,juhlapyhät, tavat• luonto ja ympäristö• työ ja ammatit, työtehtävätOpiskelija• alkaa osoittaa viitteitäaloitteellisuudesta: osaa esittääpyyntöjä ja toiveita sekä tiedustellaasioita• osaa ilmaista myönteisen jakielteisen mielipiteen• käyttää tunne-, asenne- jakohteliaisuusfraaseja• alkaa pikkuhiljaa soveltaaoppimaansa viestinnässä• osaa kirjoittaa peruslauseitatutuista aiheista• oma tausta, henkilö- ja työhistoria• ajankohtaiset aiheet, media• kunnalliset palvelut: päivähoito,koulutus• sosiaali- ja terveyspalvelut• työelämä: verot, palkka,loma, eläke• työnhaku ja työhallinnon palvelutOpiskelija• osaa kysyä ja tarkentaakysymyksiä• vastaa ja perustelee• havaitsee puhutun ja kirjoitetunkielen eroja• osaa kirjoittaa pieniä sekävirallisia että epävirallisia tekstejä:hakemuslomake, sähköposti,viesti, anomus20

Toimiva peruskielitaito B1.1TavoitteetKuullun ymmärtämisessä tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaanyhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta ja ymmärtääpuheen pääajatukset ja keskeiset yksityiskohdat. Puheessa hän osaaviestiä itselleen tärkeistä asioista myös hieman vaativammissa tilanteissaja selviytyy arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista. Luetun ymmärtämisentavoitteena on pystyä lukemaan monenlaisia, muutaman sivunpituisia tekstejä ja ymmärtää tekstin pääajatukset, avainsanat ja tärkeät yksityiskohdat.Kirjoittamisessa pyritään selväpiirteisen, sidosteisen tekstinkirjoittamiseen ja tutun tiedon välittämiseen tehokkaasti tavallisimmissakirjallisen viestinnän muodoissa.Keskeiset sisällötAiheetTaidot• edellisten jaksojen aiheiden syventäminen• oma koulutus ja kouluttautumismahdollisuudet Suomessa• oma osaaminen ja työllistymismahdollisuudet Suomessa• työmarkkinat ja pelisäännöt• yhteiskunta: hallinto, arvot, normit• eri tekstityypit: viralliset tekstit, asiatekstit• epäviralliset ja viralliset keskustelut• työelämäsanasto• kielen tilanteisen vaihtelun tunnistaminenOpiskelija• jäsentää tietoa• tunnistaa idiomeja• säätelee viestintää, tekee aloitteita keskustelussa• tuntee sosiaaliset käytänteet ja normit21

4.3 Arjen taidotKotoutuakseen suomalaiseen yhteiskuntaan ja osatakseen toimia siinä täysivaltaisenajäsenenä maahanmuuttajalla pitää olla paitsi monipuolinenkielitaito myös monenlaisia arjessa toimimisen ja elämänhallinnan taitoja.Tavoitteena on, että opiskelija voi välittömästi hyödyntää tällä opintojaksollaoppimiaan asioita arjessa. Tarve tähän opintojaksoon vaihteleeerityisen paljon opiskelijan tilanteen mukaan. Mikäli hän on suorittanutesimerkiksi luku- ja kirjoitustaidottomien koulutuksen, se tulee huomioidakoulutusta suunniteltaessa.Tavoitteena on, että opiskelija selviytyy arkielämän tilanteista, osaa liikkuaomalla paikkakunnallaan ja tuntee tärkeimmät julkisten palvelujentoimipisteet. Opiskelija tutustuu oman paikkakuntansa ja asuinalueensakulttuuripalveluihin ja harrastusmahdollisuuksiin.22

Keskeiset sisällötAiheetTaidot• suomalainen ruokakulttuuri ja saatavilla olevat ruokatarvikkeet• asuminen• rahan käyttö kotitaloudessa• ajan merkitys ja aikataulut• terveelliset elämäntavat ja niiden merkitys hyvinvoinnille• terveellinen ruokavalio• terveys, liikunta ja hygienia• pukeutuminen• oman asuinalueen kulttuuripalvelut• harrastukset ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet• kirjastojen tarjoamat palvelut• kodin ja koulun välinen yhteistyö• järjestötoiminta• suomalainen liikennekulttuuri, keskeiset jalankulun japyöräilyn liikennesäännöt• turvalaitteiden käyttö liikenteessä• joukkoliikenteen käyttöOpiskelija• osaa huolehtia toimeentulostaan ja kotitaloudestaan• on perehtynyt asumiseen liittyviin kysymyksiin• tuntee ajan merkityksen suomalaisessa yhteiskunnassa,osaa käyttää aikatauluja ja muita ajan suunnittelunapuvälineitä• osaa ottaa vastuun omaa elämäänsä koskevista ratkaisuista japystyy perustelemaan valintansa• tietää terveellisten elämäntapojen, ravinnon ja liikunnanmerkityksen hyvinvoinnille• pystyy kertomaan omasta terveydentilastaan ja tarvittaessahakeutumaan terveydenhoitopalvelujen pariin• osaa pitää yllä työ- ja toimintakykyään• tuntee harrastusmahdollisuudet ja osaa hakeutua urheilu-,liikunta-, musiikki-, teatteri- tai taideharrastuksen piiriin taikäden taitoja harjaannuttaviin opintoihin• osaa liikkua itsenäisesti ja turvallisesti liikenteessä, tunteelakisääteiset liikenteessä käytettävät turvalaitteet jaosaa käyttää niitä oikein• osaa matkustaa joukkoliikenteessä itsenäisesti23

Tieto- ja viestintätekniset taidotTavoitteena on, että opiskelijalla on valmiuksia käyttää tietokonetta sekämuita viestintävälineitä. Opiskelija ymmärtää tiedonvälityksen merkityksenja tietää, mistä hänen tarvitsemansa tieto löytyy.Keskeiset sisällötAiheetTaidot• tekstinkäsittelyn perusteet• Internetin käytön perusteet• sähköpostin käytön perusteet• puhelimen käyttö• joukkoviestimet: televisio, radio, lehdetOpiskelija• hallitsee tietoteknisten sovellusten peruskäytön ja perustermit• tietää tietotekniikan merkityksen jokapäiväisessä elämässä,työelämässä sekä opiskelussa• tuntee suomalaisen puhelinkulttuurin• osaa tulla toimeen mediayhteiskunnassa ja löytää olennaisentiedon24

4.4 OpiskelutaidotOpiskelukulttuurin ja koulutusjärjestelmän tuntemusTavoitteena on, että opiskelija tuntee suomalaisen koulutuksen perusarvotja ymmärtää vallitsevan oppimiskäsityksen. Maahanmuuttaja ymmärtääelinikäisen oppimisen merkityksen ja kehittää oppimaan oppimisen taitojaan.Keskeisten avaintaitojen opiskelu ja harjaannuttaminen integroidaansekä suomen kieleen että työelämävalmiuksiin.Keskeiset sisällötAiheetTaidot• suomalainen opiskelukulttuuri ja opiskelumuodot• koulutuksen eri muodot ja koulutukseen hakeutuminen• aikuisten koulutusmahdollisuudet• oman oppimistavan hahmottaminen ja tavoitteidenasettaminen omalle opiskelulle• oma asema koulutusjärjestelmässä• aikaisemmin suoritetun tutkinnon rinnastaminen taitunnustaminen• tiedonhankinta- ja yhteistyötaidotOpiskelija• osaa hankkia tietoa eri lähteistä• osaa ratkaista ongelmia joustavasti ja luovasti• tunnistaa oman oppimistyylinsä• tuntee erilaisia opiskelutapoja ja -tekniikoita• ymmärtää itsearvioinnin merkityksen• ottaa vastuuta omasta oppimisestaan ja opiskelustaan• ymmärtää tiimityön ja yhteistyön merkityksen• tietää, miten hyväksyttää aikaisemmin hankittu koulutusja osaaminen• osaa halutessaan hakeutua omaehtoiseen taimuuhun aikuiskoulutukseen25

4.5 Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemusYhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen opinnot kulkevat rinnakkainsuomen kielen opintojen kanssa. Oppisisällöissä otetaan huomioonne käytännön tarpeet, joita opiskelijalla on eri elämätilanteissa. Sisällöträätälöidään opiskelijaryhmän taustan ja tarpeiden mukaan, ja tarvittaessasiinä hyödynnetään eri toimijoiden, kuten maahanmuuttajajärjestöjenasiantuntemusta. Arkielämän tilanteista edetään kohti syvällisempää yhteiskunnantuntemusta.Yhteiskunnan perusrakenteet ja maantuntemusTavoitteena on, että opiskelija tuntee suomalaisen yhteiskunnan rakennetta,demokratiakäsitystä ja toimintaa. Opiskelija tuntee Suomen ja lähialueidenmaantietoa pääpiirteittäin sekä Suomen asemaa osana Pohjoismaitaja Eurooppaa.Keskeiset sisällötAiheet• yhteiskuntajärjestelmä• paikallishallinto• poliittinen järjestelmä ja poliittiset puolueet• vaikuttamisen mahdollisuudet, järjestö-, yhdistys-,seuratoiminta• elinkeinorakenne• Suomen historia• Suomen maantieteellinen sijainti ja ekosysteemi• perustietoutta lainsäädännöstä(perustuslaki, yhdenvertaisuuslaki, kansalaisuuslaki)TaidotOpiskelija• tuntee yhteiskuntajärjestelmän perusteet• tietää kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet• tuntee perheen ja lapsen aseman Suomessa• osaa yhdenvertaisuuden periaatteet• tuntee Suomen luontoa sekä ympäristönsuojelun jakestävän kehityksen periaatteita26

Yhteiskunnan peruspalvelutTavoitteena on, että opiskelija perehtyy Suomen sosiaaliturvaan, terveydenhoitojärjestelmäänsekä muihin palveluihin. Opiskelija tutustuu yhteiskunnallisentoiminnan eri mahdollisuuksiin.Keskeiset sisällötAiheetTaidot• yksilön oikeudet ja velvollisuudet• viranomaisjärjestelmä• julkiset ja yksityiset palvelut• verotus• kuluttajan oikeudetOpiskelija• tuntee tärkeimpiä kunnan, virastojen, viranomaisten, poliisin,kauppojen, pankkien ja vakuutusyhtiöiden palveluja• tuntee suomalaista talousjärjestelmää• on tietoinen mahdollisuuksistaan osallistua aktiivisestiyhteiskunnalliseen toimintaan27

Kulttuurinen identiteetti ja vuorovaikutusTavoitteena on, että opiskelija oppii havainnoimaan ja tulkitsemaanomaansa ja suomalaiseen kulttuuriin liittyviä arvoja, normeja ja asenteita.Maahanmuuttaja kehittää vuorovaikutustaitojaan kulttuuritaustaltaan erilaistenihmisten kanssa.Keskeiset sisällöt• oman kulttuurisen identiteetin tukeminen• kulttuurierojen ymmärtäminen• kulttuurisen vuorovaikutuksen kehittyminen• sosiaalisten suhteiden ja verkostojen muodostaminenAiheetTaidotOpiskelija• tunnistaa oman kulttuurinsa erityispiirteitä sekä osaatarkastella oman kulttuurinsa ja suomalaisen kulttuurinvälisiä eroja ja näiden erojen syitä• tiedostaa oman integraatioprosessinsa eri vaiheet jaosaa tarkastella omaa tilannettaan sen pohjalta• suhtautuu arvostavasti erilaisiin näkemyksiin japystyy vertailemaan erilaisia näkökulmia kriittisesti28

4.6 TyöelämätaidotJotta maahanmuuttaja kykenee hakeutumaan suomalaiseen työelämäänja toimimaan työelämässä menestyksellisesti, hän tarvitsee monipuolisiatyöelämätaitoja. Opiskelu- ja työelämätietouden lisäksi opinnot sisältäväthenkilökohtaista ja ryhmäohjausta, jossa opiskelijaa tuetaan oman työ- jakoulutuspolkunsa löytämisessä.Opiskelun aikana maahanmuuttaja saa tietoa työmarkkinoiden toimintamekanismeistaja ajankohtaisesta tilanteesta, sisääntuloammateista,ammatin vaihtamisesta sekä ammatillisista lisä- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksista.Hän myös kehittää ja päivittää työnhaku- ja tiedonhakutaitojaan.Henkilökohtaisessa ohjauksessa hän saa realistisen kuvanalallaan vaadittavista ammatillisista kvalifikaatioista sekä vaihtoehdoistaantyöelämässä.Työelämävalmiuksien opiskelun aikana opiskelija voi todentaa ja päivittääopiskelu- ja työhistoriaansa liittyvät dokumentit suomalaisessa työelämässähyväksyttävään ajantasaiseen muotoon. Hän voi myös osoittaa olemassaolevan ammattitaitonsa esimerkiksi osaamiskartoituksen avulla tai muillakeinoin. Työelämän tuntemusta ja tavoitteiden realisoitumista edistetääneri tavoin toteutettavien työelämäjaksojen avulla.29

Työkulttuuri ja työelämätietousTavoitteena on, että opiskelija tietää työn merkityksen suomalaisessa yhteiskunnassatoimeentulon takaajana, arkielämän rytmittäjänä, ihmissuhteidenmuodostajana ja hyvinvoinnin edistäjänä.Keskeiset sisällötAiheetTaidot• työkulttuuri ja työn merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa• työmarkkinoiden rakenne• työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet• ammatillinen järjestäytyminen• työaika• palkkausperusteet• työsuojelu• työnhaku (työnhaun asiakirjat, sähköinen työnhaku)• yrittäminen• työturvallisuus• työsuojeluOpiskelija• tuntee työntekijän aseman, oikeudet ja velvollisuudet• perehtyy työelämän perussääntöihin• tuntee Suomen työmarkkinat• tietää yritystoiminnan perusperiaatteet jayrittäjyyden tukipalvelut• ymmärtää kielitaidon merkityksen työtehtävissä jatyöelämän vuorovaikutustilanteissa30

Ammatillinen osaaminen ja urasuunnitteluTavoitteena on, että opiskelija saa kotoutumissuunnitelman, koulutuksenaikana toteutetun alkukartoituksen, ohjauskeskustelujen, työelämäjaksonja/tai ammattitaitokartoitusten avulla arvioita, tietoa ja palautetta ammattitaidostaanja työkokemuksestaan sekä niiden soveltumisesta suomalaiseentyöelämään ja koulutukseen. Näiden pohjalta rakennetaan urasuunnitelma,joka sisältää pitkän aikavälin ammatilliset tavoitteet ja pyrkimyksetsekä niihin pääsemiseksi tarvittavat lähitulevaisuuden toimenpiteet. Ensisijaisensuunnitelman lisäksi tulee pyrkiä laatimaan vaihtoehtoisia suunnitelmia.Keskeiset sisällötAiheetTaidot• suomalaisiin ammatteihin ja niiden vaatimuksiin tutustuminen• ammatillisen osaamisen tunnistaminen ja oman ammattitaidonja pätevyyden arviointi• koulutus- ja ammattitietopalvelu• urasuunnitteluOpiskelija• saa realistisen kuvan ammateista, työtehtävistä janiiden asettamista vaatimuksista• osaa suhteuttaa omaa ammattitaitoaan suomalaisentyöelämän vaatimuksiin ja hakeutua tarvittavaantäydennyskoulutukseen• tuntee omat mahdollisuutensa työmarkkinoilla• tietää ammatin ja koulutuksen välisen yhteyden sekätapoja hankkia ammatti• osaa arvioida omia mahdollisuuksiaan toimia yrittäjänä31

TyöelämäjaksoTyöelämäjakso edistää opiskelijan työllistymistä. Hänellä on mahdollisuusriittävän pitkän työharjoittelujakson aikana näyttää osaamistaan ja markkinoidaitseään ammatti- ja kielitaitoisena työntekijänä suoraan työnantajalleja näin helpommin päästä mukaan työmarkkinoille. Maahanmuuttajantyöllistyminen myös edistää monikulttuuristen työyhteisöjen kehittymistä.Kotoutumiskoulutukseen kuuluva työelämäjakso voidaan järjestää monineri tavoin. Opiskelija voi tehdä työtä työpaikalla tai tutustua ammatilliseenkoulutukseen. Jakson kesto ja ajankohta vaihtelevat opiskelijan elämäntilanteenja tavoitteiden mukaan.Jakson tavoitteena on, että opiskelija selkiyttää omaa ammatillista jatkosuunnitelmaansasiten, että koulutuksen jälkeen hänellä olisi mahdollisuustyöllistyä tai jatkaa työharjoittelussa kyseisessä työpaikassa tai hakeutuaalan ammatilliseen koulutukseen.Työelämäjakson aikana opiskelija tutustuu suomalaiseen työelämään jatyökulttuuriin. Hän tunnistaa, miten suomalainen työyhteisö toimii, jaosaa verrata sitä oman maansa käytäntöihin. Työelämän säännöt ja työntekijänrooli tulevat tutuiksi työyhteisössä toimimisen kautta. Sen lisäksiopiskelija tutustuu ammatissa vaadittavien koneiden, laitteiden ja välineidenkäyttöön.Opiskelija kehittää suomen kielen taitoaan työelämäjakson aikana niidentavoitteiden mukaan, jotka hän on yhdessä kouluttajan kanssa sopinut.Hän pohtii kielitaitonsa riittävyyttä työyhteisön käytännön tilanteissa.Opiskelija kehittää työelämässä tarvittavia viestintätaitojaan ja oppii omanalansa ammattisanastoa. Tarvittaessa pyritään järjestämään suomen kielenopetusta työpaikalla.Jakson aikana opiskelija saa ohjausta työpaikalla. Hän pohtii yhdessä kouluttajanja työpaikkaohjaajan kanssa omaa ammatillista osaamistaan ja alanammattitaitovaatimuksia ja tekee kehittämissuunnitelman. Opiskelija ymmärtääammatin vaatimukset ja sisällöt ja miettii omaa soveltuvuutta alalle(esim. elämäntilanne, terveys). Tarvittaessa opiskelija ohjataan ammattitaidontunnistamiseen ja ko. tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamiseen.32

Työelämäjakson aikana opiskelija saa käytännön kokemusta seuraavistaasioista:työelämään tutustuminen• suomalainen työelämä ja -kulttuuri• työyhteisö• työelämän säännöt(mm. työaika, työntekijän oikeudet ja velvollisuudet)• työntekijän rooli• työsuojelu ja -turvallisuus• ammatillinen järjestäytyminen• työssä käytettävät koneet, laitteet ja välineet• oman työmotivaation kartoituskielitaidon kehittäminen• käsitys oman kielitaidon riittävyydestä työyhteisönkäytännön tilanteissa• tavoitteellinen kielen oppiminen työelämäjaksolla• työelämäviestintä• ammattikieli ja -sanatammattitaito• oman osaamisen tunnistaminen• ammatin sisällöt ja vaatimukset• ammattiin tai työtehtävään soveltuminen• oma ammatillinen jatkosuunnitelma33

4.7 Valinnaiset opinnotKoulutuksen järjestäjä voi tarjota opiskelijalle koulutuksen sisällöissä myössellaisia valinnaisia opintoja, jotka auttavat häntä kohti työelämää, jatkoopintojaja yhteiskuntaan kotoutumista. Näiden opintojen tulee olla sisällöltäänperusteltavissa niin, että ne sopivat opiskelijan henkilökohtaiseenkokonaissuunnitelmaan ja tukevat hänen persoonallista kasvuaan. Tällaisiaopintoja voi olla tarjolla kyseisen oppilaitoksen omassa koulutustarjonnassatai niitä voidaan sopia hankittavaksi kaikkien muiden aikuiskoulutustajärjestävien tahojen, esimerkiksi vapaan sivistystyön tai avoimen yliopistonopintotarjonnasta.Valinnaisia opintoja voivat olla esimerkiksi oman ammattialan osaamisenpäivitykseen liittyvät täydennyskoulutusosiot alan oppilaitoksissa sekäoman äidinkielen opinnot, jotka suoritetaan suomen kielen tai lukemaanja kirjoittamaan oppimisen tueksi tai esimerkiksi asioimistulkin koulutukseenpääsemiseksi. Valinnaisia opintoja ja niistä saatavia todistuksia voi ollamonenlaisia: yrittäjyyskoulutus, vaiheittain suoritetut hitsausluokat, tulityökortti,hygieniaosaamistodistus, ensiapukoulutukset, tieto- ja viestintätekniikka,kansimiehen lupakirja, anniskelupassi ja esimerkiksi taiteen,liikunnan tai muiden kielten opintoja.Valinnaisiin opintoihin voi kuulua myös ohjattuja tutustumiskäyntejä ja-jaksoja oppilaitoksissa, yrityksissä tai muissa opiskelijan suunnitelmaantiiviisti kytkeytyvissä paikoissa. Se, että opiskelijalla on kontakteja myösoppilaitoksen ulkopuolelle, auttaa henkilökohtaisten tavoitteiden asettelussaja mahdollistaa kouluttajien oikea-aikaisen tuen. Valinnaisia opintojavoidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös omalla äidinkielellä.34

5OPISKELIJAN ARVIOINTI5.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteetArviointi on jatkuva prosessi, ja opiskelijan tulee saada koulutuksen aikanariittävästi palautetta edistymisestään ja oppimisestaan. Kaikille opiskelijoilleja kaikille arviointiin osallistuville tiedotetaan opintojen aikana arvioinninperiaatteista ja niiden soveltamisesta, kuten arvioinnin tehtävistä,arvioinnin kohteista, vaatimustasosta, arvosanojen dokumentoinnista jakoulutuksesta annettavan todistuksen sisällöstä.Jatkuvan arvioinnin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaanomaa opiskeluaan. Arvioinnin tulee tukea opiskelijan myönteisenminäkuvan kehittymistä ja luottamusta omiin kykyihinsä. Arvioinnintehtävä on antaa opiskelijalle tietoa oppimisen etenemisestä koulutuksenaikana ja sen päättyessä.Itsearvioinnin ja työskentelyn arvioinnin kehittymiseen on kiinnitettäväerityistä huomiota. Arvioinnin tarkoituksena on, että opiskelijallesyntyy realistinen kuva oppimisestaan ja että hän tiedostaa vahvuutensaja heikommat osaamisalueensa, joita hänen tulee kehittää saavuttaakseentavoitteensa. Arvioinnin tulee tuottaa tietoa opiskelijan osaamisesta mahdollistajatkokoulutukseen siirtymistä varten.Opiskelijat arvioivat myös saamaansa opetusta joko kirjallisesti taisuullisesti. Jatkuva arviointi antaa opettajalle mahdollisuuden seurata ryhmänedistymistä ja mukauttaa opetusta sekä ryhmän että yksilön tarpeidenja palautteen mukaan.5.2 Arvioinnin toteuttaminenArvioinnin tulee olla laadullista, monipuolista, luotettavaa ja oikeudenmukaista.Opiskelijan osaamista on verrattava opiskelijan henkilökohtaiseenopiskeluohjelmaan, opintokokonaisuuksien tavoitteisiin ja niistä johdettuihinarviointikriteereihin. Arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettava35

tässä suosituksessa esitetyistä opintokokonaisuuksien tavoitteista ja keskeisistäsisällöistä.Opiskelijaa tulee kannustaa itseohjautuvuuteen sekä ottamaan vastuutaomasta oppimisestaan, jotta hän pystyy itsenäisesti ja realistisestiarviomaan omia mahdollisuuksiaan kotoutumiskoulutuksen jälkeen. Tästäsyystä tulee painottaa itsearvioinnin merkitystä sekä ohjata opiskelijaakäyttämään erilaisia arviointimenetelmiä. Arvioinnin osana voi olla koulutuksenaikana koottu portfolio eli osaamissalkku.Arviointimenetelmät tulee valita siten, että ne mittaavat asetettujentavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiinja tukevat opiskelijan oppimista. Koska opiskelijat osaavat ilmaista osaamisensaeri tavoin, heillä on oltava mahdollisuus näyttää osaamisensamuutenkin kuin kirjallisesti. Erityisesti jos opiskelijalla on vamma, sairausja niihin rinnastettavia oppimisvaikeuksia kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö,on käytettävä hänelle parhaiten soveltuvaa arviointimenetelmää.Opiskelijoiden erilaiset arvot, yksilölliset tavoitteet ja tiedon tarpeet onpyrittävä ottamaan huomioon.5.3 Arviointi ja todistusKotoutumiskoulutuksen kieliopinnot arvioidaan kielitaitotasojen kuvausasteikon(liite 3) ja tämän suosituksen opintokokonaisuuksien tavoitteistajohdettujen arviointikriteereiden mukaisesti. Todistukseen merkitään kielitaitotasoja sen yleiskuvaus (liite 4). Liitteessä 4 olevat kielitaidon yleiskuvaukseton myös hyvä liittää todistukseen. Jos opiskelija suorittaa koulutuksenyhteydessä Yleisten kielitutkintojen suomen kielen tutkinnon, siitäsaatu todistus voidaan liittää kotoutumiskoulutuksen todistukseen.Muut opintokokonaisuudet voidaan arvioida lyhyesti sanallista, kuvailevaaarviointia käyttäen. Kunkin opintokokonaisuuden kohdalla merkitäänmyös siihen kuuluneet opinnot sekä niiden laajuus. Todistuksenmahdollisista tutustumisjaksoista koulutusorganisaatioissa ja työssäoppimisjaksoistaantaa kyseinen oppilaitos tai työnantaja.Jos opiskelijalla on aiemmin hankittua osaamista joko opintosuoritustentai työkokemuksen kautta, se voidaan lukea hyväksi kotoutumiskoulutuksessa.Tarvittaessa opiskelijan on osoitettava osaamisen vastaavuus.Aiemmin suoritetuista opinnoista, jotka hyväksiluetaan kotoutumiskoulutuksessa,tehdään merkintä todistukseen.36

Suoritetusta koulutuksesta opiskelijalle annetaan todistus, jonka tulee sisältääseuraavat tiedot:• koulutuksen järjestäjän tai ylläpitäjän nimi• oppilaitoksen nimi• opiskelijan nimi ja syntymäaika• koulutuksen nimi ja laajuus• suoritetut opinnot, keskeiset sisällöt• kielitaidon arviointi• lisätiedot ja mahdolliset erityismaininnat• opintoihin sisältynyt työelämäjakson laajuus ja suorituspaikka (työpaikkatai oppilaitos)• koulutukseen tutustumisen tai työssä oppimisen laajuus ja oppilaitoksetsekä työssäoppimisen toimialue tai tehtävät• todistuksen antopäivämäärä• vastuuhenkilön nimi• oppilaitoksen leima• allekirjoitukset.Todistuksessa on oltava myös seuraavat asiat:• maininta, että koulutus perustuu Opetushallituksen suositukseen5/421/2007.• koulutuksen laajuus ja opintoviikon määritelmä.Suositus todistuksen mallista on liitteessä 1. Todistuksen lisäksi opiskelijallevoidaan antaa tarkempi sanallinen arvio kielitaidon eri osa-alueista,selvitys opiskelijan vahvuuksista, erikoisosaamisesta ja työelämäjaksostasekä jatkosuunnitelma.37

6OPPILAITOKSEN KOTOUTUMISKOULUTUKSENOPETUSSUUNNITELMA JAHENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA6.1 Suunnitelman laadintaKoulutuksen järjestäjä tai oppilaitos laatii kotoutumiskoulutuksen toteuttamistavarten suunnitelman, joka perustuu tässä asiakirjassa oleviin opintokokonaisuuksientavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin. Opetussuunnitelmalaaditaan siten, että se mahdollistaa opiskelijoiden yksilölliset valinnat.Opetussuunnitelmassa on huolehdittava siitä, että opiskelija saa riittävästiopetusta ja tarvitsemaansa ohjausta koulutuksen järjestämistavasta riippumattaoppilaitoksen jokaisena työpäivänä.6.2 Suunnitelman sisältöKotoutumiskoulutuksen toteuttamista varten laaditun opetussuunnitelmantulee sisältää seuraavat kohdat:• keskeiset arvot ja toiminnan kehittämisstrategia• koulutukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet sekä toimenpiteet niidensaavuttamiseksi• alkukartoituksen järjestäminen• opetuksen järjestäminen ja mahdollinen jaksotus (lähi- ja etäopiskelusekä ohjaus)• opetuksen tukipalvelut• henkilökohtaisen opiskeluohjelman laatimisen periaatteet• koulutuksen liittymäkohdat muuhun koulutukseen• opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma• henkilöstön ammattitaidon kehittämissuunnitelma• itsearvioinnin toteuttaminen.38

6.3 Henkilökohtainen opiskeluohjelmaJokaiselle koulutukseen osallistuvalle tulee laatia kirjallinen henkilökohtainenopiskeluohjelma. Sen laativat yhteistyönä opiskelija, koulutuksenjärjestäjä ja tarvittaessa koulutuksen hankkijan edustaja. Kaikkien osapuoltentulee se hyväksyä. Henkilökohtaisen opiskeluohjelman laadinnassahyödynnetään kotoutumissuunnitelmassa, alkukartoituksessa ja ohjauskeskusteluissasaatuja tietoja. Sen tulee perustua opiskelijan valmiuksientasoon sekä hänen tavoitteisiinsa.Aiemmin opitun ajantasaisuus tarkistetaan. Henkilökohtaisessa opiskeluohjelmassamääritellään opintokokonaisuudet, jotka opiskelija koulutuksenaikana aikoo suorittaa, sekä niiden laajuudet. Siinä selvitetäänmyös opiskelijan alustavat tulevaisuuden opintotavoitteet ja tarkennetaanopiskelun aikaisia opetusjärjestelyjä.Ohjelman tulee sisältää ainakin seuraavat kohdat:• opiskeluun vaikuttavat taustatekijät, kuten– arvio kielitaidosta (luku- ja kirjoitustaito)– arvio opiskelu- ja koulutusvalmiuksista– aikaisempi koulutus ja mahdollisuudet hakea vastaavuutta suomalaiseentutkintoon– aikaisempi työkokemus ja tiedot ammatillisesta osaamiskartoituksesta• opiskelijan koulutus-, työllistymis- ja muut suunnitelmat• suunnitelman toteuttamisen vaatimat oppimistavoitteet ja keskeisetsisällöt• henkilökohtaisen ohjauksen ja tuen järjestäminen.Henkilökohtaisen opiskeluohjelman toteutumista on arvioitava kouluttajanja opiskelijan välisissä keskusteluissa opiskelun edetessä ja päättyessä.Ohjelmaa on muutettava tarvittaessa, ja muutokset on varmennettavatarvittaessa kaikkien osapuolten allekirjoituksin. Keskusteluissa henkilökohtaisistaopiskeluohjelmista otetaan esille vain opiskelun onnistumiseenja koulutuksen suorittamiseen olennaisesti vaikuttavat asiat. Opiskelijanelämäntilannetta koskevia tietoja voidaan vaihtaa vain opiskelijan luvallakoulutuksen järjestäjän ja hankkijan tai muiden viranomaisten välillä.Asiakirjaan ei saa sisällyttää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussalaissa (1621/1999) tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja.39

7ERITYISRYHMIÄ KOSKEVAT SUOSITUKSET7.1 Korkeasti koulutetut maahanmuuttajatJo alkukartoituksessa tulee huomioida korkeasti koulutettujen maahanmuuttajientiedollinen osaaminen ja yleensä muita paremmat opiskeluvalmiudet.Heidät on pyrittävä ohjaamaan sellaisiin opiskeluryhmiin, joissavoidaan huomioida heidän halunsa mahdollisesti pätevöityä omalle alalleenmyöhemmin.Maahanmuuttaja, joka on suorittanut ulkomaisen korkeakoulututkinnon,voi hakea tutkintonsa tunnustamista tai rinnastamista suomalaiseenkorkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkintoon pääasiassa Opetushallitukselta.Joissakin tapauksissa tutkinnon tunnustamisen hoitaa jokinmuu viranomainen, yleensä sama, joka myöntää kyseisen ammatin ammatinharjoittamisoikeudet(ks. esim. Opetushallituksen julkaisu Ulkomaillasuoritettujen tutkintojen tunnustaminen tai www.oph.fi/tutkintojentunnustaminen).EU- ja ETA-valtioiden kansalaisiin sovelletaan lakia Euroopanyhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta(419/97). Muiden kuin EU- ja ETA-valtioiden kansalaisiin sovelletaanlakia ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta(531/86).EU- tai ETA-alueella tutkinnon suorittanut EU-kansalainen voi saadatunnustamispäätöksen myös sellaisesta ammatillisesta tutkinnosta, jonkakoulutus Suomessa kestää ylioppilaspohjalta vähintään kolme vuotta.Muiden tutkintojen osalta Opetushallitus antaa pyydettäessä vertailulausuntojaniiden vastaavuudesta suomalaisiin tutkintoihin. Sekä rinnastuspäätöksetettä vertailulausunnot ovat maksullisia. Jos maahanmuuttaja haluaatäydentää tutkintoaan vastaamaan suomalaista tutkintoa, hänen tuleepyrkiä opiskelijaksi kyseisen alan opetusta antavaan oppilaitokseen. Muistaulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta jatko-opinnoissaja tutkinnoissa päättävät korkeakoulut ja oppilaitokset itse.Mikäli kotoutumiskoulutuksen opiskelijalla on todistus korkeakoulututkinnonsuorittamisesta eikä hän ole hakenut rinnastusta tai tunnustusta,voidaan opintojen rinnastaminen sisällyttää kotoutumiskoulutukseen.40

Rinnastamispäätöksen hakemiseen liittyvä neuvonta ja ohjaus ovat tätenosa urasuunnittelua.7.2 Nuoret maahanmuuttajatNuorten maahanmuuttajien osalta tulee kiinnittää erityistä huomiota heidänsaavuttamansa yleissivistävän peruskoulutuksen tasoon. Mikäli nuorion tullut maahan juuri peruskouluiän ylitettyään eikä hänellä ole peruskoulunpäättötodistusta, tulee selvittää, miten hänen saamaansa yleissivistävääopetusta pitäisi täydentää suomen kielen opetuksen lisäksi. Nuorettarvitsevat usein erityistä tukea ja ohjausta opintojensa aikana. Lisäksi heidänurasuunnitteluaan tukee kokemuksellinen tieto työelämästä ja ammateista.Nuorten osalta on tärkeää, että kouluttajat keskustelevat mahdollisuuksienmukaan myös heidän perheidensä kanssa. Nuorten koulutuksensuunnittelu edellyttää yhteistyötä työhallinnon ja kunnan sivistystoimenvälillä. Nuorten maahanmuuttajien itsenäistymistä voidaan parhaiten tukeajärjestämällä heille erillisiä koulutusryhmiä.7.3 KotiäiditMaahanmuuttajanaisilla on usein vaikeuksia osallistua koulutukseen täysipainoisestipienten lasten hoidon ja perhetilanteen vuoksi. He tarvitsevatusein opetuksen oheisjärjestelyjä. Koulutuksen ja muiden kotouttavientoimenpiteiden tulisi sijaita lähellä asuinpaikkaa, ja myös toimenpiteidenaikainen lastenhoito on hyvä järjestää. Kokopäiväisen kotoutumiskoulutuksensijasta on tällaisissa tapauksissa syytä selvittää, voitaisiinko maahanmuuttajalletarjota suomen tai ruotsin kielen opiskelua, harjoittelua taimuuta kotoutumista edistävää toimintaa muutamia tunteja viikossa esim.rinnasteista järjestelmää käyttäen. Maahanmuuttaja- tai muiden järjestöjentarjoama koulutuksellinen ja muu tuki voi tälle kohderyhmälle ollatietyssä elämäntilanteessa sopivampaa kuin kokopäiväinen koulutus.41

7.4 Luku- ja kirjoitustaidottomatmaahanmuuttajatPrimaarilukutaidottomia ovat sellaiset maahanmuuttajat, jotka eivät osaalukea ja kirjoittaa millään kielellä. Myöskään laskutaito ja opiskelutaidoteivät yleensä ole kehittyneet koulunkäynnin puutteen vuoksi. Sekundaarilukutaidottomiaovat sellaiset maahanmuuttajat, jotka ovat mahdollisestikäyneet jonkin verran koulua kotimaassaan ja osaavat lukea jollakin muullakuin latinalaisella kirjaimistolla kirjoitettua tekstiä. Luku- ja kirjoitustaitoon jatkumo. Lukutaitoa ei enää pidetä taitona, joka saavutetaan lapsenakoulun alaluokilla, vaan se on jatkuvasti kehittyvä tietojen, taitojen ja strategioidenkokonaisuus, joka kehittyy läpi elämän.Luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajille pyritään järjestämäänOpetushallituksen suosituksen (Luku- ja kirjoitustaidottomien aikuistenmaahanmuuttajien koulutus, 2006) mukaista koulutusta. Koulutukseenohjaamisen tulisi tapahtua jo kotoutumissuunnitelmassa todetuntarpeen perusteella. Mikäli opiskelijan luku- ja kirjoitustaidon puutteet ilmenevätvasta koulutuksen aikana esimerkiksi alkukartoitusjaksolla, tuleeopiskelijan sijoittamisesta tasoaan vastaavaan koulutusryhmään neuvotellahänet lähettäneen tahon kanssa.7.5 Oppimisvaikeudet ja kuntoutusMikäli oppiminen ei etene normaalisti, tulee mahdollisimman pian selvittää,mistä se johtuu. Taustalla voi olla perinteinen kielellinen, matemaattinen,motorinen tai tarkkaavaisuuden häiriö, jolle löytyy fysiologinenperuste. Toisaalta itse maahanmuuttoprosessiin voi liittyä monenlaisia sosiaalisiaja psykologisia ongelmia, joiden seurauksena voi olla rauhattomuuttaja keskittymiskyvyttömyyttä. Erityisesti pakolaistaustaisella maahanmuuttajallavoi olla traumaattisia kokemuksia, jotka heijastuvat myösoppimiskykyyn.Myös motivaatioon liittyvät asiat on syytä tarkistaa: onko opiskelijaymmärtänyt koulutuksen tavoitteet ja sen henkilökohtaisen merkityksen?Kouluttajalla tulisi olla perustiedot oppimisvaikeuksista kyetäkseen tunnistamaanopiskelijan ongelmat. Usein ongelmien selvittäminen on kuitenkinvaikeaa heikon kielitaidon ja diagnosointimenetelmien puutteellisuudenvuoksi. On tärkeää, että paikallisesti ja alueellisesti on yhdessäkoulutuksen hankkijan kanssa selvitetty käytettävissä oleva asiantuntijaverkosto.Usein tarvitaan erityisopettajan, neuropsykologin, neurologin tai42

muiden asiantuntijoiden apua. Tarvitaan erillistutkimuksia ja selvityksiä,joiden vastuut ja rahoitus tulee selvittää. Tärkeintä on, että tällaisia tilanteitavarten on olemassa toimintamalleja, jotka on yhteisesti laadittu jahyväksytty. Opiskelijalle tulee tarjota tietoutta sekä oletetusta vaikeudestaettä asian tutkimiseen ja hoitamiseen liittyvistä käytännöistä.Mikäli opiskelijan fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen tilanne muutenvaikeuttaa opintojen etenemistä tai heikentää ratkaisevasti hänen työllistymismahdollisuuksiaan,on kouluttajan aiheellista neuvotella työhallinnontai muun lähettävän tahon kanssa koulutuksen jatkamisen edellytyksistä.Tällaisissa tapauksissa koulutuksen ajankohtaa voidaan myöhentää taikoulutuksen ohella voidaan järjestää opiskelijalle kuntouttavia tai muitaopiskelijan kotoutumista tukevia palveluja, esim. vertaistukea.43

8KOTOUTUMISKOULUTUS JAMUU AIKUISKOULUTUSKotoutumiskoulutuksen jälkeen maahanmuuttaja jatkaa yksilöllisten tarpeidensaja toiveidensa mukaisesti hänelle parhaiten soveltuvaa työllistymis-tai koulutuspolkua. Mikäli opiskelijan ohjaus jatkuu työvoimatoimistossatai toisessa oppilaitoksessa, on tärkeää, että kaikki tarvittava häntäkoskeva informaatio ja jatkosuunnitelmat siirretään hänen ohjauksestaanvastaavalle henkilölle. Opiskelija siirtää tiedot itse, tai siirtämisestä sovitaanhänen luvallaan.Ennen ammatillista peruskoulutusta maahanmuuttajat voivat osallistuavalmistavaan koulutukseen (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/98,3 § ja asetukset ammatillisesta koulutuksesta 811/98, 21 § ja 1139/99,10 §). Kotoutumiskoulutuksessa suoritettuja opintoja voidaan koulutuksenjärjestäjän tai ylläpitäjän harkinnan mukaan lukea hyväksi ammatilliseenperuskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa.Opiskelija voi myös hakeutua suoraan ammatilliseen peruskoulutukseen.Eri alojen tutkintojen opetussuunnitelman perusteet sisältävät määräyksiäsiitä, miten maahanmuuttajien opinnot tulee järjestää ja arvioida.Ne sisältävät myös perusteet opiskelijan oman äidinkielen ja suomi tairuotsi toisena kielenä -opinnoille.Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa myös näyttötutkintonatai oppisopimuskoulutuksessa. Opiskelija voi lisäksi täydentää ja ajantasaistaaaikaisempia ammatillisia opintojaan ja ammattitaitoaan hakeutumallaaikuisten ammatilliseen lisäkoulutukseen tai näyttötutkintoihin valmistavaankoulutukseen. Näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseenhakeutuminen, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidonhankkiminen henkilökohtaistetaan Opetushallituksen Henkilökohtaistamismääräykset-ohjeen(43/011/2006) mukaisesti. Henkilökohtaistamisessaon otettava huomioon myös erilaisesta kulttuurista ja kielitaustastajohtuvat erityistarpeet ja lähtökohdat. Kelpoisuudesta ammattikorkeakouluopintoihinsäädetään ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa(255/95) ja kelpoisuudesta korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihinyliopistoasetuksessa (115/98). Korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajienohjauksesta on kirjoitettu luvussa 7.1.44

Yrittäjäksi ryhtymiseen kannustetaan niitä maahanmuuttajia, joillaon siihen riittävät valmiudet ja korkea yrittäjyysmotivaatio. Yrittäjyydestäkiinnostuneet ohjataan yrittäjyysneuvontapalveluihin ja tarvittaessa yrittäjäkoulutukseen.Pääosin työvoimakoulutuksena järjestettävillä yrittäjyyskursseillaselvitetään yrityksen käynnistämiseen liittyvät keskeiset seikat jarahoitus. Kursseille osallistuminen edellyttää yleensä hyvää suomen kielentaitoa. Koulutuksen suorittaminen on edellytys starttirahan myöntämiselle.Maahanmuuttajille järjestetään myös yrityshautomotoimintaa yhdessäsuomalaisten kanssa. Pääosin maahanmuuttajien yrittäjyysneuvonnastavastaavat uusyrityskeskukset. YritysSuomi-portaali (www.yrityssuomi.fi)sisältää perustietoja aloittelevalle yrittäjälle.Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen rinnastettavana opiskelunavoidaan kotoutumisaikana suorittaa perusopetusta, ammatillistakoulutusta, lukio-opintoja, korkeakoulututkintoon johtavia opintoja,täydennyskoulutusta ja jatkokoulutusta. Paljon rinnasteisena hyväksyttävääopiskelua tarjoavat myös aikuislukiot, kansalais- ja työväenopistot,kesäyliopistot, opintokeskukset sekä kansanopistot. Rinnasteinen opetustarjoaa usein yksilöllisen jatkokoulutusvaihtoehdon kotoutumiskoulutuksenjälkeen tai sitä ennen. Opiskelun on sisällettävä riittävästi suomen tairuotsin kielen opintoja. Rinnasteista koulutusta koskeva työhallinnon ohjeon liitteessä 2.45

9SUOSITUKSIA KOULUTUKSENJÄRJESTÄJILLE JA HANKKIJOILLE9.1 Koulutukseen ohjaaminen ja hakeutuminenKoulutuksesta tiedotetaan mahdollisimman laajasti kohderyhmään kuuluvilleihmisille. Mikäli koulutuksen hankkii työhallinto, noudatetaankoulutukseen hakeutumisessa työvoimapoliittisen koulutuksen valintaperiaatteita.Henkilö voi hakeutua myös omaehtoisesti ja oma-aloitteisestikoulutukseen esimerkiksi maahanmuuttajaverkostojen avulla. Tärkeää on,että koulutukseen ohjauksessa ovat tukena moniammatilliset asiantuntijaverkostot,joihin kuuluvat kunnan sosiaali-, opetus- ja nuorisotoimi yhdessätyövoimatoimistojen kanssa. Tiedotuksessa käytetään mahdollisimmanlaajasti apuna maahanmuuttajajärjestöjä. Erityisryhmien tavoittamiseentulee kiinnittää huomiota.Ennen koulutuksen aloittamista tulee kartoittaa maahanmuuttajientarpeet ja tavoitteet mahdollisimman tarkkaan. Maahanmuuttajille esitelläänkoulutustarjonta laajasti ja pyritään etsimään jokaiselle sopivin koulutusvaihtoehto.Haastatteluihin ja alkuinfoon tulee varata tulkkipalveluja.Tulkkia tulee käyttää myös mahdollisissa ongelmatilanteissa ja viranomaiskäytäntöjenselvittämisessä. Kotoutumissuunnitelma saatetaan opiskelijansuostumuksella kouluttajan tietoon.9.2 Opetuksen järjestäminenOpetus sisältää lähiopetuksena järjestettävää luokka- ja ryhmämuotoistaopetusta, tukiopetusta, ohjausta, toiminnallista opetusta kuten tutustumiskäyntejäsekä ohjattua itse- ja etäopiskelua. Opiskelija voi saada erikseenjärjestettävää tukiopetusta, jos hän ei muuten saavuta koulutuksentavoitteita. Sekä tukiopetuksen että ohjauksen resursoinnista tulee huolehtiajo hankintavaiheessa. Korkeasti koulutettujen tutkintojen rinnastamispäätöstenmaksujen sisällyttämisestä koulutukseen sovitaan myös hankintavaiheessa.46

Työministeriö on sitoutunut järjestämään kotouttamislain piirissä taivastaavassa asemassa oleville mahdollisuuden osallistua yleisten kielitutkintojen(YKI) suomen kielen keskitason tutkintoon (taitotaso 3). Ennentutkintoon ohjaamista kouluttaja arvioi, onko opiskelijalla realistiset mahdollisuudetselviytyä tutkinnosta. Hankintasopimuksessa sovitaan kustannustenkorvaamisesta toteutuman mukaisesti.Opintokokonaisuudet olisi hyvä jaksottaa pienempiin kokonaisuuksiin,jotta yksilöllisten koulutuspolkujen rakentaminen olisi joustavaa.Opetuksen järjestämisessä tulisi huomioida, että kielitaitotasot eivät olekeskenään yhteismitallisia: kielitaidon alemmilla tasoilla edistyminen onnopeampaa kuin ylemmillä tasoilla. Laajuudet ovat keskimäärin seuraavat:• alkeiskielitaito A1 10 ov• kehittyvä peruskielitaito A2 20 ov• toimiva peruskielitaito B1.1 15 ovSuomen kieli, arjen taidot, opiskelutaidot, kulttuurintuntemus, yhteiskuntatietousja työelämätaidot opetetaan toisiinsa integroituina kokonaisuuksina.Aktiivisen kielitaidon kehittymisen kannalta on tärkeää, ettäkoulutuksessa opittua on tilaisuus soveltaa mahdollisimman nopeasti käytännössä,esimerkiksi työharjoittelussa tai työelämässä, jonka jälkeen voitarvittaessa jatkaa opiskelua.Kielenopetuksen tavoitteellisuuden kannalta on oleellista, että riittävätkielelliset valmiudet saavuttaneet opiskelijat voivat kotoutumiskoulutuksenpäätteeksi suorittaa Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitasontestin. Kotoutumiskoulutuksen lopussa opiskelijat saavuttavat keskimäärinB1.1-tason. Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason testi vaatiiB1.2-tason osaamista (ks. oheinentaulukko). Kotoutumiskoulutuksen viitekehys YKIlopussa on syytä järjestää mahdollisuusA1 (A1.1–A1.3) 1Yleisten kielitutkintojen suo-men kielen keskitason testiin niille,A2 (A2.1–A2.2) 2joiden arvioidaan siitä selviytyvän. B1 (B1.1–B1.2) 3Osa opiskelijoista tarvitsee kuitenkin B2 (B2.1–B2.2) 4erillistä Yleisten kielitutkintojen suomenkielen testiin valmentaa koulutustaC1 (C1.1–C1.2) 5ennen testin suorittamista. C2 (C2.1–C2.2)647

9.3 Työelämäjakson järjestäminenOpiskelija ja kouluttaja määrittelevät yhdessä henkilökohtaisen opiskeluohjelmanlaatimisen yhteydessä työelämäjakson tavoitteet ja toteutumisen.Sen lisäksi opiskelijalla on omat henkilökohtaiset tavoitteensa, joidentoteutumista hän seuraa jakson aikana.Opiskelija ottaa itse yhteyttä työnantajiin eri työnhakukanavienkautta. Hän saa tarvittaessa kouluttajalta apua harjoittelupaikan etsimiseen.Opiskelija käy haastattelussa työnantajan luona, mikäli se kuuluuyrityksen toimintatapoihin. Kun opiskelija on saanut työnantajalta suostumuksentyöharjoitteluun, oppilaitoksen työharjoittelun vastuuhenkilölähettää harjoittelupaikkaan tarvittavat kirjalliset dokumentit, kuten työharjoittelusopimuksen,työssäoppimissuunnitelman ja työssäoppimisenarviointilomakkeen. Ennen harjoittelun alkamista sovitaan myös ohjauksestaja harjoittelupaikalla käynneistä (ja mahdollisesta suomen kielen opetuksesta).Työelämäjakso alkaa työyhteisöön perehtymisellä, jonka hoitaa sovittutyöpaikkaohjaaja tai muu yhteyshenkilö. Opiskelija tutustuu työpaikantyöturvallisuusohjeisiin ja muihin työyhteisön sääntöihin ja sitoutuunoudattamaan niitä (työajat, tauot, ruokailu, esteistä ilmoittaminen, työvaatteet).Suositeltavaa on, että opiskelija tapaa harjoittelun aikana myöstyösuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen.Työelämäjakson aikana kouluttaja pitää yhteyttä opiskelijaan ja käytyöpaikalla; hän tukee opiskelijan työssäoppimista ja antaa tarvittaessa ohjausta.Opiskelijan ohjaajana toimii nimetty työpaikkaohjaaja, joka auttaaopiskelijaa arjessa ja mahdollisissa ongelmatilanteissa. Opiskelija, kouluttajaja työpaikkaohjaaja seuraavat harjoittelun etenemistä ja arvioivat sitäyhdessä. Jakson aikana arvioidaan opiskelijan edistymistä henkilökohtaisenopiskeluohjelman tavoitteiden mukaan ja luodaan valmiuksia työllistymiselle.Jos opiskelijan elämäntilanne vaatii, järjestetään työpäivän kulkuniin, että se on mahdollista myös esim. pienten lasten äidille.Harjoittelun aikana opiskelija saa palautetta kouluttajalta ja työpaikkaohjaajalta.Häntä kannustetaan myös itse arvioimaan omaa harjoitteluaansuhteessa henkilökohtaisiin tavoitteisiinsa. Harjoittelun lopussakäydään palautekeskustelu, jossa ovat mukana opiskelija sekä työpaikan jakoulun edustajat. Työnantaja antaa harjoittelusta myös kirjallisen palautteen,joka jää opiskelijalle työtodistukseksi.Työelämäjakson jälkeen kouluttaja käsittelee palautteet yhdessä opiskelijaryhmänkanssa. Tarvittaessa mukana voi olla työvoimatoimistonedustaja. Opiskelijat voivat verrata kokemuksiaan suomalaisesta työelä-48

mästä ja työelämän viestinnästä muiden ryhmäläisten kanssa ja huomataonnistumisten ja ongelmien yhtäläisyyden. Opiskelija tekee ammatillisenjatkosuunnitelman yhdessä kouluttajan kanssa sekä saa apua työllistymiseen,työharjoitteluun ja ammatilliseen koulutukseen vaadittavien kirjallistendokumenttien laadinnassa.9.4 Palautteen kerääminenKoulutuksen päättyessä opiskelijoille laaditaan jatkosuunnitelma, joka toimitetaankoulutuksen hankkijan käyttöön siirrettäväksi kotoutumis- taityönhakusuunnitelmaan. Näiden suunnitelmien tulee sisältää arvio opiskelijansaavuttamasta kielitaidosta ja muista taidoista.On tärkeää kerätä myös opiskelijoilta sekä väli- että päättöpalautettakoulutuksesta. Kouluttajan tulee huolehtia tämän palautteen keräämisestämyös koulutuksen hankkijan käyttöön esimerkiksi työhallinnon OPALpalautteenavulla.49

10 JAAIKUISTEN MAAHANMUUTTAJIENKOULUTUSTA KOSKEVAT MUUT SUOSITUKSETOPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEETKotoutumiskoulutuksen suosituksen lisäksi voidaan aikuisten maahanmuuttajienkoulutuksessa käyttää seuraavassa luettelossa mainittuja koulutuksenperusteita tai suosituksia:• Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavankoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 1999 (Opetushallituksenmääräykset 9/011/99 ja 6/011/2000, päivitetään vuonna 2007)• eri alojen ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien perusteet,jotka sisältävät maahanmuuttajien opetusjärjestelyjä koskeviamääräyksiä (Opetushallitus) sekä ammattiosaamisen näyttöjä tukevaAmmattiosaamisen näytöt käyttöön -opas• Luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien koulutus.Suositus opetussuunnitelmaksi (Opetushallitus 2006)• Ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkintojen perusteet sekä niitä tukevaNäyttötutkinto-opas.50

LIITEOSALIITE 1SUOSITUS KOTOUTUMISKOULUTUKSEN TODISTUSMALLIKSITODISTUSEtunimi Sukunimisyntymäaikaon suorittanut Oppilaitoksen järjestämän aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksenKoulutuksen sisältö ja laajuusKOULUTUKSEN NIMIkoulutusaikaSuomen kieliArjen taidotOpiskelutaidotYhteiskuntatietous ja kultuurintuntemusTyöelämätaidotTyöelämäjaksoValinnaiset opinnotYHTEENSÄXX tuntiaXX tuntiaXX tuntiaXX tuntiaXX tuntiaXX tuntiaXX tuntiaXX tuntiaOpiskelija suoritti työelämäjakson Firma Oy:ssä.Opiskelija on koulutuksen päättyessä arvioitu seuraavasti:Suomen kielen yleistaito B1.1Suomen kielen suullinen taito B1.2allekirjoitusrehtoriallekirjoitusvastuukouluttajaPaikkakunta, . kuuta vuonna 20Koulutus perustuu Opetushallituksen 5/421/2007 antamaan suositukseen aikuisten maahanmuuttajienkotoutumiskoulutuksesta. Kielitaidon arviointiasteikko on todistuksen kääntöpuolella.51

LIITE 2TYÖVOIMAPOLIITTISIIN TOIMENPITEISIIN RINNASTETTAVATTOIMENPITEETTyövoimatoimisto päättää maahanmuuttajan omatoimisesti järjestämänja/tai työvoimatoimiston yksilöllisesti tarjoaman omaehtoisen koulutuksentai kotoutumista edistävän harjoittelun toimenpidekohtaisesta rinnastamisestajulkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 1295/2002 6. luvun 1§:n 3 momentissa tarkoitettuun työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseentai 8. luvussa tarkoitettuihin työmarkkinatoimenpiteisiin. Rinnastamisenedellytyksenä on, että toimenpide edistää maahanmuuttajan kotoutumistaja suomen tai ruotsin kielen oppimista sekä parantaa hänen ammatillistakehittymistään ja työllistymismahdollisuuksiaan. Maahanmuuttajienkotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi työvoimapoliittiseen koulutukseenrinnastettavan opiskelun tulee tapahtua pääasiassa suomen tairuotsin kielellä tai sen on sisällettävä riittävästi suomen tai ruotsin kielenopetusta.Tavoitteena on, että eri paikkakunnilla tarjolla oleva kotoutumistaedistävä koulutus ja siihen mahdollisesti liitettävät muut toimenpiteetsaataisiin maahanmuuttajan kotoutumisen kannalta mahdollisimman tehokkaaseenkäyttöön siten, että, kotoutuja osallistuisi pääosan suunnitelmakaudestaerilaisiin avoimille työmarkkinoille pääsyä edistäviin aktiivitoimenpiteisiin.Työvoimakoulutukseen rinnastettavan koulutuksen ja siihen mahdollisestiliitettävän toimenpideyhdistelmän ajalta voidaan maksaa koulutuksentai työmarkkinatoimenpiteen aikaista ylläpitokorvausta siten kuin siitäsäädetään julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10. luvun 3 §:ssä.Rinnastettava toimenpidekokonaisuus voidaan koota eri osatoimenpiteistäkuten omaehtoisesta koulutuksesta, harjoittelusta tai muista harjoitteluavastaavista tehtävistä. Kotoutumista edistävä rinnastettava toimenpiderinnastetaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, jos vähintäänpuolet sen kestosta on opiskelua tai siitä aiheutuvia tehtäviä. Muissatapauksissa kyseessä on työharjoittelu tai työelämävalmennus, joiden ontäytettävä niistä säädetyt edellytykset (laki julkisesta työvoimapalvelusta,8. luku). Jos toimenpidettä ei voida rinnastaa, kyseessä on muu kotouttavatoimenpide, joka ei oikeuta ylläpitokorvaukseen.Kotouttamislain 10 §:n 2 momentin mukaan kotoutumissuunnitelmavoi yhteiskuntaan, kieleen ja ammatteihin perehdyttävän koulutuksenlisäksi sisältää myös perusopintoja ja ammatillisia opintoja, lukio-opintoja,ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintoon johtavaa koulutusta sekä täydennyskoulutustaja jatkokoulutusta.52

Opintoja voidaan rinnastaa työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseensilloin, kun koulutuksen tavoitteet ovat samat kuin työvoimapoliittisenkoulutuksen tavoitteet, joista säädetään julkisesta työvoimapalvelusta annetunlain 6 luvun 1 §:ssä ja sen perusteella julkisesta työvoimapalvelusta annetunvaltioneuvoston asetuksen (1344/2002) 18 §:n 2 ja 3 momentissa.Yleissivistävää koulutusta, esimerkiksi perusopetusta, voidaan rinnastaatyövoimakoulutukseen silloin, kun koulutuksen puuttuminen estäätyöllistymistä tai osallistumista ammatilliseen koulutukseen.Lukio-opintoja voidaan rinnastaa työvoimakoulutukseen edellyttäen,että puuttuva opintosuoritus tai aiempien lukio-opintojen opintomenestysilmeisesti on esteenä jatko-opintojen suorittamiselle.Ammatillista koulutusta voidaan rinnastaa työvoimakoulutukseenammatillisen tutkinnon suorittamiseksi tai ammattitaidon täydentämiseksi.Korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelua voidaan rinnastaa työvoimakoulutukseen,jos maahanmuuttaja korkeakoulun antamalla todistuksellaosoittaa, että hän on suorittanut vähintään puolet tutkintoon tarvittavistaopinnoista ulkomailla ennen Suomeen muuttoaan.Ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittaneille tarkoitettujajatko- ja täydennyskoulutuksia voidaan rinnastaa työvoimakoulutukseen,jos ne ovat tarpeen virkaan tai tehtävään vaadittavan kelpoisuudenhankkimiseksi tai ammatinharjoittamisluvan saamiseksi tai maahanmuuttajantyöllistymisen edistämiseksi. Jatko- ja täydennyskoulutukseksiei kuitenkaan katsota ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeiseen tutkintoon,kuten tohtorin tutkintoon, valmistavia opintoja.Jos koulutukseen valinta ja opiskelijaksi ottaminen edellyttävät erillisenhakemuksen jättämistä korkeakouluun tai pääsykokeeseen osallistumista,on kotoutujan noudatettava samoja menettelyjä kuin muidenkinopiskelijoiksi pyrkivien.Opintojen suorittaminen rinnasteisena toimenpiteenä rajoittuu kotoutumisuunnitelmakauteen,joka voi olla kolme vuotta tai jos suunnitelmaaon pidennetty, enintään viisi vuotta. Asia tulee selvittää asiakkaalleennen rinnasteisen toimenpiteen alkamista.Koulutuksen tai toimenpiteen rinnastamispäätös on tehtävä ennentoimenpiteen aloittamista. Jos korkeakoulu edellyttää, että maahanmuuttajasaa opiskeluoikeuden korkeakouluun ennen kuin hän saa todistuksenulkomailla suorittamiensa opintojen hyväksilukemisesta, kirjataan ehdollinenrinnastamispäätös kotoutumissuunnitelmaan varsinaisen rinnastamispäätöksentekemistä varten. Työvoimatoimisto voi edellyttää, että asiakasesittää sovituin väliajoin oppilaitoksen opintorekisteristä pyytämänsä otteenopintojensa edistymisestä.53

LIITE 3KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKOKuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvätEuroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisenja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.54

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissaKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen KirjoittaminenA1.1 Kielitaidonalkeidenhallinta• Ymmärtää erittäin rajallisenmäärän tavallisimpia sanoja jafraaseja (tervehdyksiä, nimiä,lukuja, kehotuksia) arkisissayhteyksissä.• Ei edes ponnistellen ymmärräkuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta.• Tarvitsee erittäin paljon apua:toistoa, osoittamista, käännöstä.• Osaa vastata häntä koskeviinyksinkertaisiin kysymyksiinlyhyillä lauseilla. Vuorovaikutuson puhekumppanin varassa, japuhuja turvautuu ehkä äidinkieleensätai eleisiin.• Puheessa voi olla paljon pitkiätaukoja, toistoja ja katkoksia.• Ääntäminen voi aiheuttaa suuriaymmärtämisongelmia.• Osaa hyvin suppean perussanastonja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja.• Puhuja ei kykene vapaaseentuotokseen, mutta hänen hallitsemansaharvat kaavamaisetilmaisut voivat olla melko virheettömiä.• Tuntee kirjainjärjestelmän, muttaymmärtää tekstistä vain hyvinvähän.• Tunnistaa vähäisen määrän tuttujasanoja ja lyhyitä fraaseja jaosaa yhdistää niitä kuviin.• Kyky ymmärtää entuudestaantuntematon sana edes hyvinennakoitavassa yhteydessä onerittäin rajallinen.• Osaa viestiä välittömiä tarpeitahyvin lyhyillä ilmaisuilla.• Osaa kirjoittaa kirjaimet janumerot kirjaimilla, merkitämuistiin henkilökohtaiset perustietonsaja kirjoittaa joitakintuttuja sanoja ja fraaseja.• Osaa joukon erillisiä sanoja jasanontoja.• Ei kykene vapaaseen tuotokseen,mutta kirjoittaa oikein muutamiasanoja ja ilmauksia.55

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissaKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen KirjoittaminenA1.2 Kehittyväalkeiskielitaito• Ymmärtää rajallisen määrän sanoja,lyhyitä lauseita, kysymyksiäja kehotuksia, jotka liittyväthenkilökohtaisiin asioihin taivälittömään tilanteeseen.• Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseenyksinkertaisiakin lausumiailman selviä tilannevihjeitä.• Tarvitsee paljon apua: puheenhidastamista, toistoa, näyttämistäja käännöstä.• Osaa viestiä suppeasti joitakinvälittömiä tarpeita ja kysyä javastata henkilökohtaisia perustietojakäsittelevissä vuoropuheluissa.Tarvitsee usein puhekumppaninapua.• Puheessa on taukoja ja muitakatkoksia.• Ääntäminen voi aiheuttaa useinymmärtämisongelmia.• Osaa hyvin suppean perussanaston,joitakin tilannesidonnaisiailmaisuja ja peruskieliopinaineksia.• Alkeellisessakin vapaassa puheessaesiintyy hyvin paljon kaikenlaisiavirheitä.• Ymmärtää nimiä, kylttejä jamuita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisiatekstejä, jotka liittyvätvälittömiin tarpeisiin.• Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistäyksittäisen tiedon, jos voilukea tekstin tarvittaessa uudelleen• Kyky ymmärtää entuudestaantuntematon sana edes hyvinennustettavassa yhteydessä onrajallinen.• Osaa viestiä välittömiä tarpeitalyhyillä lauseilla.• Osaa kirjoittaa muutamialauseita ja fraaseja itsestään jalähipiiristään (esim. vastauksiakysymyksiin tai muistilappuja).• Osaa joitakin perussanoja ja sanontojaja pystyy kirjoittamaanhyvin yksinkertaisia päälauseita.• Ulkoa opetellut fraasit voivatolla oikein kirjoitettuja, muttaalkeellisimmassakin vapaassatuotoksessa esiintyy hyvin paljonkaikenlaisia virheitä.56

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissaA1.3 ToimivaalkeiskielitaitoKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen• Ymmärtää yksinkertaisia lausumia(henkilökohtaisia kysymyksiäja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjäja kieltoja) rutiinimaisissakeskusteluissa tilanneyhteydentukemana.• Pystyy seuraamaan yksinkertaisia,välittömiin tilanteisiin taiomaan kokemukseensa liittyviäkeskusteluja.• Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminenedellyttää normaaliahitaampaa ja kuulijalle kohdennettuayleiskielistä puhetta.• Osaa kertoa lyhyesti itsestään jalähipiiristään. Selviytyy kaikkeinyksinkertaisimmista vuoropuheluistaja palvelutilanteista. Tarvitseejoskus puhekumppaninapua.• Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat,muualla tauot ja katkoksetovat hyvin ilmeisiä.• Ääntäminen voi joskus tuottaaymmärtämisongelmia.• Osaa rajallisen joukon lyhyitä,ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintäsanastoa ja perustasonlauserakenteita.• Alkeellisessakin puheessa esiintyypaljon peruskielioppivirheitä.• Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakintuntemattomia sanoja.Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä,joissa käsitellään arkielämää jarutiinitapahtumia tai annetaanyksinkertaisia ohjeita.• Pystyy löytämään tarvitsemansayksittäisen tiedon lyhyestätekstistä (postikortit, säätiedotukset).• Lyhyenkin tekstipätkän lukeminenja ymmärtäminen on hyvinhidasta.• Selviytyy kirjoittamalla kaikkeintutuimmissa, helposti ennakoitavissaarkisiin tarpeisiin ja kokemuksiinliittyvissä tilanteissa.• Osaa kirjoittaa yksinkertaisiaviestejä (yksinkertaisen postikortin,henkilötiedot, yksinkertainensanelu).• Osaa kaikkein tavallisimpia sanojaja ilmauksia, jotka liittyvätomaan elämään tai konkreettisiintarpeisiin. Osaa kirjoittaamuutamia yksilauseisia virkkeitä.• Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessaesiintyy monenlaisiavirheitä.57

Taitotaso A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerrontaA2.1 PeruskielitaidonalkuvaiheKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen• Pystyy ymmärtämään yksinkertaistapuhetta tai seuraamaankeskustelua aiheista, jotka ovathänelle välittömän tärkeitä.• Pystyy ymmärtämään lyhyiden,yksinkertaisten, itseään kiinnostavienkeskustelujen ja viestien(ohjeet, kuulutukset) ydinsisällönsekä havaitsemaan aihepiirinvaihdokset tv-uutisissa.• Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminenedellyttää normaalillanopeudella ja selkeästi puhuttuayleiskielistä puhetta, jokausein täytyy lisäksi toistaa.• Osaa kuvata lähipiiriään muutamillalyhyillä lauseilla. Selviytyyyksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisistaja tavallisimmista palvelutilanteista.Osaa aloittaa jalopettaa lyhyen vuoropuhelun,mutta kykenee harvoin ylläpitämäänpitempää keskustelua.• Tuottaa sujuvasti joitakin tuttujajaksoja, mutta puheessa onpaljon hyvin ilmeisiä taukoja javääriä aloituksia.• Ääntäminen on ymmärrettävää,vaikka vieras korostus on hyvinilmeistä ja ääntämisvirheistä voikoitua satunnaisia ymmärtämisongelmia.• Osaa helposti ennakoitavan perussanastonja monia keskeisimpiärakenteita (kuten menneenajan muotoja ja konjunktioita).• Hallitsee kaikkein yksinkertaisimmankieliopin alkeellisessavapaassa puheessa, mutta virheitäesiintyy yhä paljon perusrakenteissakin.• Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkeintavanomaisinta sanastoasisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä,pikku-uutisia, arkisimpiakäyttöohjeita).• Ymmärtää tekstin pääajatuksetja joitakin yksityiskohtia parinkappaleen pituisesta tekstistä.Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiätietoja ja pystyy hyvinyksinkertaiseen päättelyyn kontekstinavulla.• Lyhyenkin tekstipätkän lukeminenja ymmärtäminen onhidasta.• Selviytyy kirjoittamalla kaikkeinrutiininomaisimmista arkitilanteista.• Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia,arkisiin tarpeisiin liittyviäviestejä (henkilökohtaiset kirjeet,lappuset) sekä yksinkertaisia,luettelomaisia kuvauksia hyvintutuista aiheista (todellisistatai kuvitteellisista henkilöistä,tapahtumista, omista ja perheensuunnitelmista).• Osaa käyttää perustarpeisiinliittyvää konkreettia sanastoa japerusaikamuotoja sekä yksinkertaisillasidossanoilla (ja, mutta)liitettyjä rinnasteisia lauseita.• Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmatsanat ja rakenteet melkooikein, mutta tekee toistuvastivirheitä perusasioissa (aikamuodot,taivutus) ja tuottaa paljonkömpelöitä ilmaisuja vapaassatuotoksessa.58

Taitotaso A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerrontaA2.2 KehittyväperuskielitaitoKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen• Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseentyydyttämään konkreettisettarpeensa. Pystyy seuraamaanhyvin summittaisesti selväpiirteisenasiapuheen pääkohtia.• Pystyy yleensä tunnistamaanympärillään käytävän keskustelunaiheen. Ymmärtää tavallistasanastoa ja hyvin rajallisen joukonidiomeja tuttuja aiheita taiyleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessapuheessa.• Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminenedellyttää yleispuhekieltä,joka äännetään hitaastija selvästi. Toistoa tarvitaanmelko usein.• Osaa esittää pienen, luettelomaisenkuvauksen lähipiiristäänja sen jokapäiväisistä puolista.Pystyy osallistumaan rutiininomaisiinkeskusteluihin omistatai itselleen tärkeistä asioista.Voi tarvita apua keskustelussa javältellä joitakin aihepiirejä.• Puhe on välillä sujuvaa, muttaerilaiset katkokset ovat hyvinilmeisiä.• Ääntäminen on ymmärrettävää,vaikka vieras korostus on ilmeistäja ääntämisvirheitä esiintyy.• Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen,jokapäiväisen sanaston jajonkin verran idiomaattisia ilmaisuja.Osaa useita yksinkertaisiaja myös joitakin vaativampiarakenteita.• Laajemmassa vapaassa puheessaesiintyy paljon virheitä perusasioissa(esim. verbien aikamuodoissa),ja ne voivat joskushaitata ymmärrettävyyttä.• Ymmärtää pääasiat ja joitakinyksityiskohtia muutamankappaleen pituisista viesteistäjonkin verran vaativissa arkisissayhteyksissä (mainokset, kirjeet,ruokalistat, aikataulut) sekäfaktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset).• Pystyy hankkimaan helpostiennakoitavaa uutta tietoa tutuistaaiheista selkeästi jäsennellystämuutaman kappaleen pituisestatekstistä. Osaa päätellä tuntemattomiensanojen merkityksiäniiden kieliasusta ja kontekstista.• Tarvitsee usein uudelleen lukemistaja apuvälineitä tekstikappaleenymmärtämiseksi.• Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissaarkitilanteissa.• Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen,yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista,menneistä toimista jahenkilökohtaisista kokemuksistatai elinympäristönsä arkipäiväisistäpuolista (lyhyet kirjeet,muistilaput, hakemukset, puhelinviestit).• Osaa arkisen perussanaston,rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot.• Kirjoittaa yksinkertaiset sanatja rakenteet oikein, mutta tekeevirheitä harvinaisemmissa rakenteissaja muodoissa ja tuottaakömpelöitä ilmaisuja.59

Taitotaso B1 Selviytyminen arkielämässäB1.1 ToimivaperuskielitaitoKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen• Ymmärtää pääajatukset ja keskeisiäyksityiskohtia puheesta,joka käsittelee koulussa, työssätai vapaa-aikana säännöllisestitoistuvia teemoja, mukaan lukienlyhyt kerronta. Tavoittaaradiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmienja selkeiden puhelinviestienpääkohdat.• Pystyy seuraamaan yhteiseenkokemukseen tai yleistietoonperustuvaa puhetta. Ymmärtäätavallista sanastoa ja rajallisenjoukon idiomeja.• Pitemmän viestin ymmärtäminenedellyttää normaalia hitaampaaja selkeämpää yleiskielistäpuhetta. Toistoa tarvitaan sillointällöin.• Osaa kertoa tutuista asioistamyös joitakin yksityiskohtia.Selviytyy kielialueella tavallisimmistaarkitilanteista ja epävirallisistakeskusteluista. Osaaviestiä itselleen tärkeistä asioistamyös hieman vaativammissatilanteissa. Pitkäkestoinen esitystai käsitteelliset aiheet tuottavatilmeisiä vaikeuksia.• Pitää yllä ymmärrettävää puhetta,vaikka pitemmissä puhejaksoissaesiintyy taukoja jaepäröintiä.• Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää,vaikka vieras korostuson joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitäesiintyy jonkin verran.• Osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistäsanastoa ja joitakinyleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttääuseita erilaisia rakenteita.• Laajemmassa vapaassa puheessakielioppivirheet ovat tavallisia(esim. artikkeleita ja päätteitäpuuttuu), mutta ne haittaavatharvoin ymmärrettävyyttä.• Pystyy lukemaan monenlaisia,muutaman sivun pituisiatekstejä (taulukot, kalenterit,kurssiohjelmat, keittokirjat)tutuista aiheista ja seuraamaantekstin pääajatuksia, avainsanojaja tärkeitä yksityiskohtia myösvalmistautumatta.• Pystyy seuraamaan tuttua aihettakäsittelevän parisivuisen tekstinpääajatuksia, avainsanoja jatärkeitä yksityiskohtia.• Arkikokemuksesta poikkeavienaiheiden ja tekstin yksityiskohtienymmärtäminen voi ollapuutteellista.• Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän,jonkin verran yksityiskohtaistakinarkitietoa välittäväntekstin tutuista, itseään kiinnostavistatodellisista tai kuvitelluistaaiheista.• Osaa kirjoittaa selväpiirteisensidosteisen tekstin liittämälläerilliset ilmaukset peräkkäinjaksoiksi (kirjeet, kuvaukset,tarinat, puhelinviestit). Pystyyvälittämään tehokkaasti tuttuatietoa tavallisimmissa kirjallisenviestinnän muodoissa.• Osaa useimpien tutuissa tilanteissatarvittavien tekstienlaadintaan riittävän sanastonja rakenteet, vaikka teksteissäesiintyy interferenssiä ja ilmeisiäkiertoilmaisuja.• Rutiininomainen kieliaines japerusrakenteet ovat jo suhteellisenvirheettömiä, mutta jotkinvaativammat rakenteet ja sanaliitottuottavat ongelmia.60

Taitotaso B1 Selviytyminen arkielämässäB1.2 SujuvaperuskielitaitoKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen• Ymmärtää selväpiirteistä asiatietoa,joka liittyy tuttuihin jamelko yleisiin aiheisiin jonkinverran vaativissa yhteyksissä(epäsuora tiedustelu, työkeskustelut,ennakoitavissa olevatpuhelinviestit).• Ymmärtää pääkohdat ja tärkeimmätyksityiskohdat ympärilläänkäytävästä laajemmasta muodollisestaja epämuodollisestakeskustelusta.• Ymmärtäminen edellyttää yleiskieltätai melko tuttua aksenttiasekä satunnaisia toistoja ja uudelleenmuotoiluja.Nopea syntyperäistenvälinen keskusteluja vieraiden aiheiden tuntemattomatyksityiskohdat tuottavatvaikeuksia.• Osaa kertoa tavallisista, konkreeteistaaiheista kuvaillen, eritellenja vertaillen ja selostaa myösmuita aiheita, kuten elokuvia,kirjoja tai musiikkia. Osaa viestiävarmasti useimmissa tavallisissatilanteissa. Kielellinen ilmaisuei ehkä ole kovin tarkkaa.• Osaa ilmaista itseään suhteellisenvaivattomasti. Vaikka taukoja jakatkoksia esiintyy, puhe jatkuuja viesti välittyy.• Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää,vaikka intonaatio japainotus eivät ole aivan kohdekielenmukaisia.• Osaa käyttää kohtalaisen laajaasanastoa ja tavallisia idiomeja.Käyttää myös monenlaisiarakenteita ja mutkikkaitakinlauseita.• Kielioppivirheitä esiintyy jonkinverran, mutta ne haittaavat harvoinlaajempaakaan viestintää.• Pystyy lukemaan muutamankappaleen pituisia tekstejä monenlaisistaaiheista (lehtiartikkelit,esitteet, käyttöohjeet, yksinkertainenkaunokirjallisuus)ja selviää myös jonkin verranpäättelyä vaativista teksteistäkäytännönläheisissä ja itselleentärkeissä tilanteissa.• Pystyy etsimään ja yhdistelemääntietoja useasta muutamansivun pituisesta tekstistä suorittaakseenjonkin tehtävän.• Pitkien tekstien jotkin yksityiskohdatja sävyt saattavat jäädäepäselviksi.• Osaa kirjoittaa henkilökohtaisiaja julkisempiakin viestejä, kertoaniissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaantutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista,kuten musiikistatai elokuvista.• Osaa kirjoittaa muutamankappaleen pituisen jäsentyneentekstin (muistiinpanoja, lyhyitäyhteenvetoja ja selostuksiaselväpiirteisen keskusteluntai esityksen pohjalta). Osaaesittää jonkin verran tukitietoapääajatuksille ja ottaa lukijanhuomioon.• Hallitsee melko monenlaiseenkirjoittamiseen tarvittavaa sanastoaja lauserakenteita. Osaailmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta.• Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävääja kohtuullisen virheetöntäkieltä, vaikka virheitä esiintyyvaativissa rakenteissa, tekstinjäsentelyssä ja tyylissä ja vaikkaäidinkielen tai jonkin muunkielen vaikutus on ilmeinen.61

Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssaB2.1 ItsenäisenkielitaidonperustasoKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen• Ymmärtää asiallisesti ja kielellisestikompleksisen puheenpääajatukset, kun se käsitteleekonkreetteja tai abstrakteja aiheita.Pystyy seuraamaan yleisestikiinnostavaa yksityiskohtaistakerrontaa (uutiset, haastattelut,elokuvat, luennot).• Ymmärtää puheen pääkohdat,puhujan tarkoituksen, asenteita,muodollisuusastetta ja tyyliä.Pystyy seuraamaan laajaa puhettaja monimutkaista argumentointia,jos puheen kulku onselvästi merkitty erilaisilla jäsentimillä(sidesanat, rytmitys).Pystyy tiivistämään tai ilmaisemaankuulemastaan avainkohdatja tärkeät yksityiskohdat.• Ymmärtää suuren osan ympärilläänkäytävästä keskustelusta,mutta voi kokea vaikeaksiymmärtää usean syntyperäisenvälistä keskustelua, jos nämäeivät mitenkään helpota sanottavaansa.• Osaa esittää selkeitä, täsmällisiäkuvauksia monista kokemuspiiriinsäliittyvistä asioista, kertoatuntemuksista sekä tuoda esiintapahtumien ja kokemustenhenkilökohtaisen merkityksen.Pystyy osallistumaan aktiivisestiuseimpiin käytännöllisiin jasosiaalisiin tilanteisiin sekä melkomuodollisiin keskusteluihin.Pystyy säännölliseen vuorovaikutukseensyntyperäisten kanssavaikuttamatta tahattomastihuvittavalta tai ärsyttävältä.Kielellinen ilmaisu ei silti ainaole täysin tyylikästä.• Pystyy tuottamaan puhejaksojamelko tasaiseen tahtiin, ja puheessaon vain harvoin pitempiätaukoja.• Ääntäminen ja intonaatio ovatselkeitä ja luontevia.• Osaa käyttää monipuolisestikielen rakenteita ja laajahkoasanastoa, mukaan lukien idiomaattinenja käsitteellinensanasto. Osoittaa kasvavaa taitoareagoida sopivasti tilanteen asettamiinmuotovaatimuksiin.• Kieliopin hallinta on melkohyvää, eivätkä satunnaiset virheetyleensä haittaa ymmärrettävyyttä.• Pystyy lukemaan itsenäisestimuutaman sivun pituisia tekstejä(lehtiartikkeleita, novelleja,viihde- ja tietokirjallisuutta,raportteja ja yksityiskohtaisiaohjeita) oman alan tai yleisistäaiheista. Tekstit voivat käsitelläabstrakteja, käsitteellisiä taiammatillisia aiheita, ja niissäon tosiasioita, asenteita ja mielipiteitä.• Pystyy tunnistamaan kirjoittajanja tekstin tarkoituksen sekäpaikantamaan useita eri yksityiskohtiapitkästä tekstistä. Pystyynopeasti tunnistamaan tekstinsisällön ja uusien tietojen käyttöarvonpäättääkseen, kannattaakotekstiin tutustua tarkemmin.• Vaikeuksia tuottavat vain pitkientekstien idiomit ja kulttuuriviittaukset.• Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisiatekstejä monistaitseään kiinnostavista aihepiireistäja tutuista abstrakteistaaiheista, rutiiniluonteisia asiaviestejäsekä muodollisempiasosiaalisia viestejä (arvostelut,liikekirjeet, ohjeet, hakemukset,yhteenvedot).• Osaa kirjoittaessaan ilmaistatietoja ja näkemyksiä tehokkaastija kommentoida muidennäkemyksiä. Osaa yhdistellä taitiivistää eri lähteistä poimittujatietoja omaan tekstiin.• Osaa laajan sanaston ja vaativialauserakenteita sekä kielellisetkeinot selkeän, sidosteisen tekstinlaatimiseksi. Sävyn ja tyylinjoustavuus on rajallinen, japitkässä esityksessä voi ilmetähyppäyksiä asiasta toiseen.• Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen,kieliopin ja välimerkkienkäytön, eivätkä virheetjohda väärinkäsityksiin. Tuotoksessasaattaa näkyä äidinkielenvaikutus. Vaativat rakenteet sekäilmaisun ja tyylin joustavuustuottavat ongelmia.62

Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssaB2.2 ToimivaitsenäinenkielitaitoKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen• Ymmärtää elävää tai tallennettua,selkeästi jäsentynyttäyleiskielistä puhetta kaikissasosiaalisen elämän, koulutuksenja työelämän tilanteissa (myösmuodollinen keskustelu jasyntyperäisten välinen vilkaskeskustelu).• Pystyy yhdistämään vaativiatehtäviä varten kompleksista jayksityiskohtaista tietoa kuulemistaanlaajoista keskusteluistatai esityksistä. Osaa päätelläääneen lausumattomia asenteitaja sosiokulttuurisia viitteitä sekäarvioida kriittisesti kuulemaansa.• Ymmärtää vieraita puhujia jakielimuotoja. Huomattavataustamelu, kielellinen huumorija harvinaisemmat idiomit jakulttuuriviittaukset saattavat yhätuottaa vaikeuksia.• Osaa pitää valmistellun esityksenmonenlaisista yleisistäkinaiheista. Pystyy tehokkaaseensosiaaliseen vuorovaikutukseensyntyperäisten kanssa. Osaakeskustella ja neuvotella monistaasioista, esittää ja kommentoidavaativia ajatuskulkuja ja kytkeäsanottavansa toisten puheenvuoroihin.Osaa ilmaista itseäänvarmasti, selkeästi ja kohteliaastitilanteen vaatimalla tavalla.Esitys voi olla kaavamaista, japuhuja turvautuu toisinaankiertoilmauksiin.• Osaa viestiä spontaanisti, useinhyvinkin sujuvasti ja vaivattomastisatunnaisista epäröinneistähuolimatta.• Ääntäminen ja intonaatio ovathyvin selkeitä ja luontevia.• Hallitsee laajasti kielellisetkeinot ilmaista konkreettisiaja käsitteellisiä, tuttuja ja tuntemattomiaaiheita varmasti,selkeästi ja tilanteen vaatimaamuodollisuusastetta noudattaen.Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisuaerittäin harvoin.• Kieliopin hallinta on hyvää.Usein puhuja korjaa virheensäitse, eivätkä virheet haittaaymmärrettävyyttä.• Pystyy lukemaan itsenäisestiusean sivun pituisia, eri tarkoituksiinlaadittuja kompleksisiatekstejä (päivälehtiä, novelleja,kaunokirjallisuutta). Jotkinnäistä voivat olla vain osittaintuttuja tai tuntemattomia muttahenkilön itsensä kannalta merkityksellisiä.• Pystyy tunnistamaan kirjoittajanasennoitumisen ja tekstin tarkoituksen.Pystyy paikantamaan jayhdistämään useita käsitteellisiätietoja monimutkaisista teksteistä.Ymmärtää riittävästi tiivistääkseenpääkohdat tai ilmaistakseenne toisin sanoin.• Vaikeuksia tuottavat vain pitkientekstien harvinaisemmat idiomitja kulttuuriviittaukset.• Osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia,muodollisia jaepämuodollisia tekstejä monimutkaisistatodellisista tai kuvitelluistatapahtumista ja kokemuksistaenimmäkseen tutuilleja toisinaan tuntemattomillelukijoille. Osaa kirjoittaa esseen,muodollisen tai epämuodollisenselostuksen, muistiinpanojajatkotehtäviä varten ja yhteenvetoja.• Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneentekstin, ilmaista kantansa,kehitellä argumentteja systemaattisesti,analysoida, pohtia jatiivistää tietoa ja ajatuksia.• Kielellinen ilmaisuvarasto ei rajoitahavaittavasti kirjoittamista.• Hallitsee hyvin kieliopin, sanastonja tekstin jäsennyksen.Virheitä voi esiintyä harvinaisissarakenteissa ja idiomaattisissailmauksissa sekä tyyliseikoissa.63

Taitotasot C1–C2 Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissaC1.1 TaitavankielitaidonperustasoKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen• Ymmärtää suhteellisen vaivattomastipitempääkin puhettatai esitystä (elokuvia, luentoja,keskusteluja, väittelyjä) erilaisistatutuista ja yleisistä aiheista myössilloin, kun puhe ei ole selkeästijäsenneltyä ja sisältää idiomaattisiailmauksia ja rekisterinvaihdoksia.• Ymmärtää hyvin erilaisia äänitemateriaalejayksityiskohtaisestija puhujien välisiä suhteita jatarkoituksia tunnistaen.• Vieras aksentti tai hyvin murteellinenpuhekieli tuottavatvaikeuksia.• Osaa pitää pitkähkön, valmistellunmuodollisenkin esityksen.Pystyy ottamaan aktiivisesti osaamonimutkaisiin käsitteellisiä jayksityiskohtia sisältäviin tilanteisiinja johtaa rutiiniluonteisiakokouksia ja pienryhmiä. Osaakäyttää kieltä monenlaiseensosiaaliseen vuorovaikutukseen.Tyylilajien ja kielimuotojenvaihtelu tuottaa vaikeuksia.• Osaa viestiä sujuvasti, spontaanistija lähes vaivattomasti.• Osaa vaihdella intonaatiota ja sijoittaalausepainot oikein ilmaistakseenkaikkein hienoimpiakinmerkitysvivahteita.• Sanasto ja rakenteisto ovat hyvinlaajat ja rajoittavat ilmaisuaerittäin harvoin. Osaa ilmaistaitseään varmasti, selkeästi jakohteliaasti tilanteen vaatimallatavalla.• Kieliopin hallinta on hyvää.Satunnaiset virheet eivät hankaloitaymmärtämistä, ja puhujaosaa korjata ne itse.• Ymmärtää yksityiskohtaisestipitkähköjä, kompleksisia tekstejäeri aloilta.• Pystyy vaihtelemaan lukutapaansatarpeen mukaan. Osaa lukeakriittisesti ja tyylillisiä vivahteitaarvioiden sekä tunnistaa kirjoittajanasennoitumisen ja tekstinpiilomerkityksiä. Pystyy paikantamaanja yhdistämään useitakäsitteellisiä tietoja monimutkaisistateksteistä, tiivistämäänne ja tekemään niistä vaativiajohtopäätöksiä.• Vaativimmat yksityiskohdat jaidiomaattiset tekstikohdat saattavatvaatia usean lukukerran taiapuvälineiden käyttöä.• Pystyy kirjoittamaan selkeitä,hyvin jäsentyneitä tekstejämonimutkaisista aiheista, ilmaisemaanitseään täsmällisesti jaottamaan huomioon vastaanottajan.Osaa kirjoittaa todellisistaja kuvitteellisista aiheistavarmalla, persoonallisella tyylilläkäyttäen kieltä joustavasti ja monitasoisesti.Pystyy kirjoittamaanselkeitä ja laajoja selostuksiavaativistakin aiheista.• Osoittaa, että hallitsee moniakeinoja tekstin jäsentämiseksi jasidosteisuuden edistämiseksi.• Kielellinen ilmaisuvarasto onhyvin laaja. Hallitsee hyvin idiomaattisetilmaukset ja tavallisetsanonnat.• Hallitsee erittäin hyvin kieliopin,sanaston ja tekstin jäsennyksen.Virheitä voi esiintyä satunnaisestiidiomaattisissa ilmauksissasekä tyyliseikoissa.64

LIITE 4AIKUISTEN MAAHANMUUTTAJIEN SUOMEN KIELEN TAITOTASOJENYLEISKUVAUKSETTAITAVAN KIELENKÄYTTÄJÄN KIELITAITOC2.2 Taitavan äidinkielisen kielitaitoC2.1 Äidinkielisen kaltainen kielitaitoC1.2 Toimiva taitava kielitaitoC1.1 Taitavan kielitaidon perustasoITSENÄISEN KIELENKÄYTTÄJÄN KIELITAITOB2.2 Toimiva itsenäinen kielitaitoB2.1 Itsenäisen kielitaidon perustasoB1.2 Opiskelija selviytyy tavallisissa suullisissa ja kirjallisissa kielenkäyttötilanteissa melko luontevastisekä työssä että vapaa-aikana. Havaitsee eroja muodollisen ja epämuodollisen tekstin japuheen välillä. Ymmärtää monenlaisia yleiskielisiä tekstejä pääosin. Pystyy tuottamaan jäsentynyttätekstiä, esimerkiksi lyhyen esseevastauksen, ja perustelemaan mielipidettään.B1.1 Opiskelija selviytyy tavallisissa suullisissa ja kirjallisissa kielenkäyttötilanteissa kohtalaisesti sekätyössä että vapaa-aikana. Opiskelijan kielitaito riittää käytännönläheiseen työhön ja ammatillisiinopintoihin, jos hän saa tukea. Ymmärtää pääasiat yleiskielisestä tekstistä. Kykenee ilmaisemaanitseään kirjallisesti, esimerkiksi vastaamaan suppeasti mutta ymmärrettävästi tiedusteluihinja laatimaan sähköpostitiedotteen.PERUSKIELITAITOA2.2 Opiskelija ymmärtää melko paljon aihepiiriltään tutusta normaalitempoisesta yleiskielisestäpuheesta. Suullinen kielitaito riittää käytännönläheisissä keskusteluissa ja omaan elämään liittyvissä,ennakoitavissa arki- ja työelämän tilanteissa. Osaa pyytää selvennystä. Ymmärtää pääasiatja joitakin yksityiskohtia lyhyehköstä asiatekstistä, esimerkiksi selkeistä ohjeista ja ilmoituksista.Osaa kirjoittaa yksinkertaisen tekstin, esimerkiksi lyhyen hakemuksen, luettelomaisen toimintaohjeentai tehtäväkuvauksen.A2.1 Opiskelija selviytyy tavallisimmissa asiointitilanteissa sekä ymmärtää odotuksenmukaista jaselkeää toistettua puhetta. Osaa esittää yksinkertaisia kysymyksiä ja vastata niihin. Ymmärtääpääajatukset parin kappaleen pituisesta selkeästä tekstistä. Osaa kuvata asioita konkreettisellatasolla, esimerkiksi täyttää yksinkertaisen lomakkeen ja kirjoittaa lyhyen viestin.A1Opiskelija selviytyy kaikkein yksinkertaisimmissa arkielämän tilanteissa. Osaa antaa perustiedotitsestään ja vastata itseään koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin. Ymmärtää yksinkertaistettuapuhetta tutusta aiheesta ja osaa etsiä tietoja erittäin lyhyestä tekstistä. Tuntee omaan elämäänja arkipäivään liittyvää sanastoa. Kirjallinen ilmaisu on niukkaa.65