KP-LEHTI 2/2002 - Kirkonpalvelijat ry

kirkonpalvelijat.fi
  • No tags were found...

KP-LEHTI 2/2002 - Kirkonpalvelijat ry

Yhteistyön taitoaKirkonpalvelijat ry:nVUOSIKOKOUSpidetään 24.6.2003 klo 17.30Tampereen yliopiston juhlasalissa,Kalevantie 4, Tampere.Esillä sääntömääräiset asiat.Tampere 19.2.2003Kirkonpalvelijat ry:n hallitusEtukannen kuva: “Haavoittunutenkeli”, Hugo Simbergin freskoTampereen tuomiokirkon etelälehterillä.Mennyt talvi oli SVTL:ssä tuulinen.Sitä aiheuttivat SVTL:n uusiensääntöjen valmisteluprojekti, henkilövaihdoksetja yhteistyö SVTL:nsisällä.Sääntöuudistus on edennyt nytjo liittovaltuuston kautta liittokokouksenhyväksyttäväksi. Sääntöjä onajanmukaistettu vastaamaan nykyajankäytäntöä. Säännöillä luodaanpohjaa SVTL:n toiminnalle pitkälletulevaisuuteen. Säännöissä laajennetaanjäseneksi liittymismahdollisuuttamm. kristillisten organisaatioidenpalveluksissa olevien sekämuiden niissä työskentelevien henkilöidenammattiliittona. Nyt liittokokoukseenmenevä sääntöuudistuson kirkonpalveluskunnan mielestähyvä saavutus. Kaikki jäsenyhdistyksetovat olleet käsittelemässätätä kompromissien tuloksenaolevaa uutta sääntöuudistusta.Toimiston organisaatiossa, lähinnähenkilövaihdoksissa, on tapahtunutmyös muutoksia. Työntekijöittensiirtymiset toisten työnantajienpalvelukseen näen aivan luonnollisenatyöhön kuuluvaksi. Varsinkinnuoret ja miksei vanhemmatkinhaluavat mielestäni tavoitella, ja pitääkin,aina jotakin uutta, kehittävääurakehitystä tarjoavaa työtä.Helsingissä on näköjään työntekijöittenmarkkinat. Liittona on huomioitavamyös että emme valitettavastipysty kilpailemaan palkoillayksityisten työnantajien ja isojen liittojenkanssa. SVTL haluaa kaikinkeinoin tukea jäsenyhdistysten toimintaa.Yhdistyksenä annamme liitolleja toimiston työskentelylle täydentuen ja työrauhan. Toivottavastikaikki jäsenyhdistykset tukevattoimiston työskentelyä ja omaltaosaltaan vahvistavat SVTL:n asemaakirkon ay-kentässä.Tietoakirkonpalvelustyöstä.Kirkonpalvelijoidenkoulutuksestaja edunvalvonnasta.Seppo Pyykkönen, puheenjohtajaGSM 040 526 1871Kari Hartikainen, sihteeriPuh./Fax (017) 281 1697GSM 050 520 7003www.kirkonpalvelijat.fiSeppo PyykkönenPuheenjohtajaKirkonpalvelijat ryKevään kuluessa on syntynyt yhteistyöratkaisuSVTL:n ja kirkonnuorisotyöntekijöitten kanssa. Tämähäntarkoittaa uuden, aktiivisenyhteistyön käynnistymistä ja korostaajäsenyhdistysten omaleimaisuutta.SVTL:ssä tullaa vuosittainvaraamaan määrärahaa jäsenyhdistystenkäyttöön yhdistyksen jäsententarpeisiin liittyviin kehityshankkeisiin.Kirkonpalveluskunnalla onesim. työaika-kysymykset, työmäärä,työtehtäviin liittyviä ongelmia.Aikanaan myös meillä on mahdollisuusnäitten projektiluonteiseenselvityksiin. Ensimmäisenä projekti-työskentelynaloittaa KNT. Kirkonpalvelijatry:ssä näemme syntyneensopimusratkaisun erittäin tärkeänä.Toivomme sen antavan nyt avoimen,luottavaisen ja eteenpäin pyrkivänilmapiirin.Opinto- ja koulutuspäivämmeovat nyt Tampereella. Päivien aiheitaon nyt uusien sopimustenkehittymä, kirkontutkimuskeskuksenasiaa, työturvallisuus- ja lakiasioita,työterveys, ikääntymisongelmienselvittelyjä. Liittomme työttömyyskassanhoitaja Maarit Tenleniuson kertomassa korvausasioista.Hyvät kirkonpalvelijat ja lehtemmelukijat, haluan toivottaa toivottaateille kaikille hyvää ja virkistävääkesää ja loma-aikaa.Seppo Pyykkönen2


Lämmin tervehdysSeurakunnissa on kaksi työntekijäryhmää,joilla on syvällisintieto ja kokemus “talon tavoista”:kirkonpalvelijat ja kirkkoherranvirastonperinteisetkanslistit. Molempien on pitänytja yhä pitää osata vastatakaikkin mahdollisiin kysymyksiin,kohdata kaikenlaisia mahdollisiaihmisiä ja antaa samallakasvot seurakunnalle.Tietysti minun olisi nyt pitänytmainita vain teidät, kirkonpalvelijat,mutta halusin tälläkertoa, miten harvinaiseen seuraankuulutte te, juhannuksenjälkeen Tampereella kesäpäiviänneviettävät suntiot, seurakuntamestaritja mitä nimikkeitäteillä nyt kaiken kaikkiaanonkaan. Olkaa sydämellisestitervetulleita – toivottavasti kaupunkimmeon silloin parhaimmillaan!Olette sen arvoisia.Ensimmäisessä pappisvirassaniRiihimäellä sain parhaan jakonkreettisimman opastukseniKeskuskirkon suntiolta. – Näinkun teet, näin kun menet, hyvinmenee! Monen monta kertaamyöhemminkin olen havainnutteissä hillityn hienoa, ymmärtävää,empaattista ihmistenkohtaamista – ilossa ja surussa,juhlassa ja arjessa. Se onaitoa hengellistä työtä, jossa eilähetellä viestejä ylä- eikä alapuolelta,vaan rinnalta, silmienja sydämen korkeudelta.Toivon teille antoisia kesäpäiviäja Herramme parasta siunausta.Juha PihkalaTampereen hiippakunnanpiispaRohkaisua puolin ja toisinTie Tampereelle on kutsunut ennenkin.Kun tuomiorovasti K.H. Seppäläpari miespolvea sitten toivottitänne kokouksiin ja juhliin saapuviatervetulleiksi, hän tuon tuostakinviittasi kaupungin horisonttiin, jotahallitsivat kirkontornit ja tehtaanpiiput.Nyt uudella vuosituhannellatulija tietää olevansa lähellä Tamperetta,kun Näsinneula näkyy. Kirkotovat yhä mukana kuvassa, onpa niitätullut jokunen lisääkin, mutta tehtaanpiiputovat joko hävinneet taisitten kylmenneet monumenteiksija suojelukohteiksi. Savupiipputeollisuudenaikaan ei näytä olevan paluuta.Jos kirkkojemme lämpö olisi vainmeidän varassamme, tuskin niilleenää löytyisi edes suojelijoita. Jumalantulia ja hänen tuuliaan tarvitaan,että kirkoistamme löytyisi hehkuja elämä. Sitähän me pyhä pyhältäpyhäköissämme pyytelemme.Tästä varauksesta huolimatta rohkenentunnustaa: kylmiä olisivatHerran huoneemme kesäkuumallakinilman teitä, kirkonpalvelijoita.Seinät, kauniitkaan, eivät vielä olekirkko. Niiden sisällä, ja usein myösjulkisivuna, tarvitaan ihmistä, hänensilmäänsä ja kättänsä, hänen palvelevaaläsnäoloaan, sydäntään.Vaikka tärkeimmät tehtävännekeskittyvätkin pyhäntienoisiin, työnneon valtaosaltaan arkista ja meillemuille paljolti näkymätöntäkin.Siksi tuntuu hyvältä huomata, ettäteillä on sekä tapa että tahto tavatatoisianne valtakunnallisten opintojakoulutuspäivien muodossa. Tuttusanonta muistuttaa ”reissullaryvettymisestä”, mutta ainahanmatkoilla myös oppii ja avartuu. Jakun oikein hyvin käy, kotiin voi palatasiunaus mukanaan. Sitä parastaapostoli Paavalikin taisi pyytää, kunasetti tavoitteen tapaamiselleenRooman seurakuntalaisten kanssa:”.. jotta puolin ja toisin saisimmerohkaisua yhteisestä uskostamme.”Siis puolin ja toisin. TervetuloaTampereelle!Voitto Silfverhuthtuomiorovasti3


Tahdomme Antaa Mukavat PäivätElää Rentoutua Edustaa !Kirkonpalvelijat ry:n opinto- ja koulutuspäivienyhteydessä Tampereen tuomiokirkossa25.6. messun toimittaa jasiinä saarnaa piispa Juha Pihkala, avustaatuomiorovasti Voitto Silfverhuth.” Kais sen tiät, että Tampereessaon monta hyvää pualta. Muttaennenkaikkee yks. Meinaan paikka.Turha siitton sen enempää leuhkiamuuta kun että pohjosessa onNäsijärvi, etelässä Pyhäjärvi ja siinävälisson tää vihree ja kumpuilevaTampere. Tää helmi.Ei tämmöstä maisemaa pystyeres ihminen pilaan. Vaikka kauheestise on kylä yrittäny.Särkänniämi on nykyään Tampereenkaiken suasitumpi turistikohre,ja ohan siä kylä paljo nähtävääkin.Siä on nääs Näsinneulan näköjaravintolatorni, huvipuisto, akvaario,lanetaario, telhvinaario, lastenelukkatarha ja Hilteenin Saaran tairemuseo.Eikä siä palloileminen tuihan kauheen tyyriikskän, eritotejjos hommaa ittellensä Särkänniämi-passintaikka sitter rikkaan heilan.On Tampereella muuton Näsinneulanlisäks kaks muutakin näkötornia.Pyynikin torni on semmonevvanha ja iryllinen tiilikasa, muttamahrottoman kauvvaks siältäkivvaan näkee. Hervannav vesitornitaas on moternimpi hökötys. Hervantaon muuton eräällainen Tampereentytärkaupunki. Siitä puhutaantakanapäin paljo pahaa, ninkukkomeista tyttäristä yleensäkkim,mutta on se ehrottomasti mainettaamparempi. Kateethan ny ainarepii leukojaan, kais sen tiätte.Reima Piätiläm piirtämä uus kirjastotaloelikkä Metto on kans ilmammuutanäkemisen väärtti. Jametka paikka om myäskintää…tää…ap…arp…arporeettumi.Joka tarkottaa, ninkuk kaikki tiätää,kasvitiäteellistä puistoo. Semmonenon Tampereella Hatampäänniämessä.Mitä viä kehus? No ei paljo muutakun että kysykää lisää matkailutoimistosta! ”Näillä sanoilla Tampereen kaupunginmatkailusivut internetissä toivottaakaikkia tervetulleeksi Tampereelle.Sanat kertovat jotain oleellistatamperelaisista, meidän olemuksesta,kulttuurista ja huumorista,elämän arjesta. Eli meille kaikilletutuista asioista. Arkeen sisältyyajoittain myös juhlaa. Ammattikuntammeperinteinen juhla eli opinto-ja koulutuspäivät ovat jo hyvinlähellä, tällä kertaa tapaamme Tampereella24.-25.6.2003.Paljon väkeä, miehiä ja naisia.Erilaisuutta, luentoja, työasioita,yhdessäoloa, iloa, naurua, auringonpaistetta,hyvää ruokaa, musiikkia,laulua, tutustumista, vanhoja tuttuja.Siinä muutama sana, jotka kuvaavathyvin tulevia kesäpäiviä.Juhlatoimikunta odottaa innollakaikkea tätä ja toivottaa myös Sinutnauttimaan yhteisestä juhlastamme!Nährää Manses !Juhlatoimikunnanpsta sihteeri Pia Kangas4


Ylös vai alas – mikä on kirkon suunta ?Kirkon tilanne on monessa suhteessavarsin hyvä. Luterilaiseenkirkkoon kuuluu suuri enemmistösuomalaisista. Kirkolla on ammattitaitoinenhenkilöstö. Kirkollisveronansiosta kirkon talous on tukevallapohjalla. Suurin osa suomalaisistasuhtautuu kirkkoon myönteisesti.Samaan aikaan näihin vahvuuksiinkinliittyy kysymysmerkkejä.Kuinka kauan enemmistö on luterilaisia,jos kirkosta eroaminen lisääntyy?Miten kirkon työntekijät ja seurakuntientyöyhteisöt jaksavat? Voikosuhtautuminen kirkkoon kääntyäkirkolle kielteiseksi? Saako kirkkoedelleen osuutensa yhteisöverontuotosta?Puitteita keskeisempi on kuitenkintoiminta itse. Seurakunnan toiminnanydin on jumalanpalvelus.Osallistujamäärien valossa pääjumalanpalveluksellaei mene hyvin.Osallistujamäärä on viimeisen kahdenkymmenenvuoden aikana vähentynytyli kolmanneksella. Suomalaisetkäyvät kirkossa harvemminkuin monen muun Euroopanmaan väestö. Kyselytutkimustenmukaan suomalaisista 8 % sanookäyvänsä jumalanpalveluksessavähintään kerran kuukaudessa.Suunnilleen yhtä vähän kirkossakäyviä on tosin naapurimaissa idässäja lännessä: muissa Pohjoismaissaja Venäjällä.Suomalaisten uskonnollisuus ontyypillisesti hyvin yksityistä: suomalaisettuntevat olevansa kristittyjäja luterilaisia, mutta uskonnollisiintilaisuuksiin suomalaiset ovat laiskojalähtemään. Uskonnollisuus tuleemerkittäväksi usein lähinnä tietyissätilanteissa: juhlapäivinä ja elämänkäännekohdissa. Kirkollisettoimitukset ovat suurelle joukolleseurakuntien jäsenistä tärkein yksittäinensyy kirkkoon kuulumiseen.Kukin suomalainen on läsnä jossakinkirkollisessa toimituksessa keskimäärinkerran vuodessa.Monesti tulevaisuuden hahmottamisessahyvät kysymykset ovatvähintään yhtä tärkeitä kuin oikeatvastaukset. Kun mietitään kirkontulevaisuuden suuntaa, on syytäpohtia ainakin seuraavia kysymyksiä:– Onko etusijalla perinne vai uudistuminen?Millä tavalla kirkonperinne ja uudistuminen voisivat ollatasapainossa? Kun kirkon oppi edustaapysyvyyttä, pitääkö kirkon edustaasitä myös toimintatavoillaan?– Miten kirkko viestii: saarnatuolissavai digitelevisiossa? Edustaakokirkko yksisuuntaista viestintäävai vuorovaikutusta? Mihin yhteiskunnanasioihin kirkon tulee ottaakantaa? Millä tavalla kirkko on mukanauusimmassa viestinnän kehityksessä?– Kiinnitetäänkö huomiota toiminnanmäärään vai laatuun? Kumpaantulisi enemmän kiinnittää huomiota?Mitä se käytännön toiminnassatarkoittaisi?– Palveleeko kirkko ensisijaisestiaktiivi- vai perusseurakuntalaisia?Sama toimintatapa ei palvele kumpiakin.– Tarjoaako kirkko yhteisöllisyyttäja yksilöllisyyttä? Tarjoavatko herätysliikkeettai muut ryhmät sitä?Onko seurauksena kuppikuntaisuusvai koko kirkon rakentuminen? Palveleekokirkko jäseniään riittävänyksilöllisesti? Antaako se riittävästitilaa seurakuntalaisten ja työntekijöidenyksilöllisyydelle? Mikä on oikeanopin ja yksilöllisen ajattelunvapaudensuhde? Missä määrintyöntekijän tulee olla uskollinen kirkonopille ja missä määrin hänelläon vapaus omaan yksilölliseen kirkonopista poikkeavan ajattelun julkituomiseen?– Onko etusijalla hengellisyys vaiihmisten elämänkysymykset? Onkokirkko tällä hetkellä riittävän hengellinen?Ottaako kirkko samalla riittävänvakavasti yhteiskunnan tilanteenja ihmisten elämänkysymykset?Millä tavalla nämä asiat voisivatolla tasapainossa ja vuorovaikutuksessakeskenään?Näistä teemoista jatkamme lähemminKirkonpalvelijat ry:n opinto-ja koulutuspäivillä.Tervetuloa Tampereelle!Kari SalonentutkijaKirkon tutkimuskeskus5


Kaavojen taakseValtakunnalliset jumalanpalveluselämänneuvottelupäivät Mikkelissä15.-16.10.2003Jumalanpalveluselämän neuvottelupäivätkeskittyvät tällä kertaa kirkollisiintoimituksiin otsikolla ”Kaavojentaakse”. Päivien aikana perehdytäänKirkollisten toimitustenkirjan taustalla olevaan ajatteluun jatoimintatapaan. Kirkollisia toimituksiatarkastellaan useista näkökulmista:teologian, musiikin, valmistautumisen,kohtaamisen, elämänkaaren,toimituskeskustelujen. Laulammeyhdessä toimituksiin liittyviä laulujaja virsiä, kuuntelemme CantusMichaelis–kuoroa, Mauri ja Ulla Miettusenmusiikkia ja runoja, kohtaamme”Marskin”, vietämme messua,keskustelemme.Päivät alkavat keskiviikkona15.10.03 klo 12 avajaisilla ja päättyvättorstaina 16.10. klo 14.30 päätöskahviin.Keskiviikon ohjelma tapahtuuKonsertti- ja kongressitaloMikaelissa, osoite: Sointukatu 1.Torstaina aloitamme Mikkelin tuomiokirkossaja jatkamme kirkon vieressäolevassa seurakuntatalossa,Savilahdenkatu 20.Tarkempi ohjelma lähetetään elokuussaseurakuntiin ja se tuleemyös Mikkelin hiippakunnan jaKJM:n sivuille nettiin.Ohjelmavastuussa ovat piispaVoitto Huotari, kirkkoneuvos SeppoHäkkinen, professori Heikki Kotila,johtaja Kai Vahtola, tuomiorovastiSimo S. Salo, Mikkelin hiippakunnanjumalanpalvelus- ja musiikkitoimikunnanjäsenet ja monetmuut jumalanpalveluselämästä innostuneetja siihen perehtyneet.Päivien juontajaparina toimivat pastoriJaana Pietiläinen ja hiippakuntasihteeriEsa-Matti Peura.Päiville kutsutaan kaikkia pappeja,kanttoreita ja kirkonpalvelijoita.Neuvottelupäivien suunnittelustaovat vastanneet kirkkoherra PekkaHuokuna (pj), kanttori Sirkka Rouhiainen(s), kirkonpalvelijat SeppoPyykkönen ja Kari Hartikainen, kanttoritMatti-Veikko Kuusi ja JarkkoLavaste, jumalanpalveluskasvatussihteeriHelena Lindfors, hiippakuntasihteeriEsa-Matti Peura, musiikkisihteeriUlla Tuovinen ja johtajaKai Vahtola.Neuvottelupäivien osanottomaksuon 25 €. Sen lisäksi tulevat ruokailukustannukset:tulolounas Mikaelissa8 €, juhlaillallinen 20 € jatorstain lounaspaketti 10 € (yhteensä38 €) . Ruokailut varataan ilmoittautumisenyhteydessä ja maksetaanalla mainitulle tilille 15.9. mennessä.Silloin myös pitää kertoa,mihin ruokailuihin osallistutaan, koskaruokaliput lähetetään etukäteen.Myös mahdollisesta erikoisruokavaliostaon ilmoitettava.Majoittumisen jokainen hoitaaitse suoraan paikallisiin hotelleihin.Varaustunnus on jp-päivät (23.9.2003 mennessä).Hotelli Vaakuna, Porrassalmenk.9, Mikkeli, puh. 015-2020422 (mapeklo 8-16) 2 hh 101 €, 1 hh 84 €.Hotelli Cumulus, Mikonkatu 9,Mikkeli, puh. 015–20511 2 hh 108€, 1 hh 87 €.Ilmoittautumiset Mikkelin hiippakunnantuomiokapituliin 15.9.2003mennessä mieluiten sähköpostitsesenja.makela@evl.fi tai puh. 015321 6030. Osallistumismaksu javalitut ruokailut on maksettava ilmoittautumisenyhteydessä Mikkelinhiippakunnan tuomiokapitulin tilille:800010-792 75617.TERVETULOA MIKKELIIN!6KokousterveisiäKirkonpalvelijat ry:n hallitus kokoontui13.5.2003 Helsingissä.Kokouksessa käsiteltiin mm. seuraavatasiat:- Hyväksyttiin 53 uutta jäsentä,kuluvana vuonna on yhdistykseenhyväksytty 65 uutta jäsentä.- Hyväksyttiin tilinpäätös, tilintarkastuskertomus,toimintakertomusvuodelta 2002 ja päätettiin esittäävuosikokoukselle hyväksyttäväksi.- Hyväksyttiin toimintasuunnitelmaja talousarvio vuodelle 2004 japäätettiin esittää vuosikokouksellehyväksyttäväksi.- Hyväksyttiin vuoden 2005 opinto-ja koulutuspäivien pitopaikaksiOulu, päivät pidetään 28. - 29.6.- Seuraavat työvaliokunnan ja hallituksenkokoukset pidetään Tampereella23.6.2003.Kirkonpalvelijat ry:n vuosikokouspidetään 24.6.2003 klo 17.30 Tampereenyliopiston juhlasalissa, Kalevantie4, Tampere.Seurakuntien Viran- ja Toimenhaltijaintyöttömyyskassan varsinainenkokous pidettiin 14.5.2003 Helsingissä.Työttömyyskassan hallituksenpuheenjohtajaksi valittiin vuodeksi2004 Matti Löppönen. Hänon toiminut puheenjohtajana myöstänä vuonna.Seurakuntien Viran- ja toimenhaltijainLiitto SVTL:n liittovaltuustonkevätkokous pidettiin 14.5.2003Helsingissä. Kokouksessa hyväksyttiinliittohallituksen esitys SVTL:nsäännöiksi. Lopullisesti säännöthyväksytään SVTL:n liittokokouksessa27.-28.11.2003 Hämeenlinnassa.Kari Hartikainen


Uudistuneesta työturvallisuuslaistatukea työyhteisön kehittämiseenUusi työturvallisuuslaki tuli voimaan1.1.2003. Laki korvasi 1.1.1959 voimaan tulleen vanhan työturvallisuuslain.Kuluneiden vuosikymmentenaikana työelämä onmuuttunut melkoisesti. Euroopanunionin jäsenyys on tuonut tullessaanvelvoitteita joita jäsenyytemmenojalla olemme velvollisia noudattamaan.Laki perustuu kesällä2000 asetetun laajan toimikunnanyksimieliseen esitykseen. Eduskuntahyväksyi lain 17.6.2002.Laki on tärkein työelämän turvallisuuttaja - terveellisyyttä koskevasäännös. Lakia on noudatettavamm. evankelisluterilaisen kirkonseurakunnan työpaikoilla. Laki velvoittaatyönantajan, ja henkilöstönlisäksi mm. työn, työolojen suunnittelua.Uusia avauksiaTurvallisuusjohtaminenUutta ajattelua laissa edustaatyönantajan velvollisuus hallinta työolojenturvallisuutta ja terveellisyyttä.Organisaatiossa tämä tarkoittaatyöpaikan turvallisuuden johtamista.Sen käytännön työvälineitä ovatesim. työolojen järjestelmällinenvaarojen ja haittojen (riskien) selvittäminenja arviointi, sekä johdonvahvistama työpaikan työsuojeluntoimintaohjelma.Suunniteltaessa työympäristönrakenteita, työtiloja, työ- tai tuotantomenetelmiäon työnantajan huolehdittavasiitä, että suunnittelussaotetaan huomioon niiden vaikutuksethenkilöstön turvallisuuteen jaterveyteen. Työn mitoituksessa onhuomioitava työntekijänTyönantajan on huolehdittava siitä,että työnantajan sijaisella ( esimies/ työnjohtaja) on riittävä pätevyysja perehdytys tehtäväänsä ja,että hän muutoinkin omaa asianmukaisetedellytykset tehtävienhoitamiseen.Jos työnantajalla ei ole omassaorganisaatiossa riittävästi asiantuntemustaem. toimien suorittamiseen,on käytettävä työterveyshuoltoatai muuta ulkopuolista asiantuntijaa.Turvallisuusjohtamisen välineinävoivat toimia myös työterveyshuollonja työsuojeluorganisaationtoimintasuunnitelmat.Työntekijän velvollisuuksistaja oikeuksistaTyöntekijän tulee olla aktiivinentoimija työpaikan turvallisuuden jaterveellisyyden toteutumisessa.Työntekijän on noudatettava työssääntyönantajan ohjeita, turvallisuudenja terveellisyyden edellyttämääjärjestystä ja siisteyttä. Tämänlisäksi hänen on toimittavahuolellisesti ja varovaisuutta noudattaen.Kokemuksensa ja ammattitaitonsamukaisesti hänen on huolehdittavamyös muiden työntekijöidenturvallisuudesta. Hänen on mahdollisuuksienmukaan poistettava havaitsemansavaaratekijä tai ilmoitettavase työnantajan edustajalleja työsuojeluvaltuutetulle. Työnantajanon puolestaan kerrottava ilmoituksentehneelle mihin toimenpiteisiinasiassa ryhdytään.Työntekijän tulee käyttää ohjeidenmukaisesti koneita laitteita,kemiallisia aineita, ja henkilönsuojaimia.Hänen on pukeuduttava työnedellyttämällä tavalla. Koneeseenasennettuja turvavälineitä ei ilmanpätevää syytä saa poistaa. Työntekijälläon oikeus pidättäytyä työstäjoka aiheuttaa vakavaa vaaraa hänentai muiden työntekijöiden hengelletai terveydelle.ErityistilanteistaTerveyttä vaarantavatyökuormittavuusJos todetaan työntekijän työssäänkuormittuvan terveyttään vaarantavallatavalla, on työnantajan asiastatiedon saatuaan ryhdyttävä toimiin,kuormitustekijän selvittämiseksi javaaratilanteen välttämiseksi. Työnantajalletämä tieto voi tulla työntekijältäitseltään, työterveyshuollostatai työsuojeluhenkilöstöltä.Väkivallan uhkaTyössä jossa väkivallan uhka onilmeinen on työolot järjestettävä niin,että uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistäänennalta. Näitä tilanteita voiolla erityyppiset asiakaspalvelu- tehtävättoimistoissa, kerhotiloissa taiasiakkaan luona.Häirintä ja epäasiallinenkäyttäytyminenJos työpaikalla esiintyy työntekijäänkohdistuvaa häirintää tai muutaepäasiallista käyttäytymistä jokaaiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelleon työnantajan, tästä tiedonsaatuaan ryhdyttävä toimiin epäkohdanpoistamiseksi. Häirintään taiepäasialliseen kohteluun voi syyllistyätyöntekijä, esimies, asiakas,7


johtaja tai luottamustehtävässä toimivahenkilö. Häirinnän tunnistaaparhaiten sen kohteeksi joutunut.YksintyöskentelyTyö jota tehdään yksin ja johonliittyy ilmeinen vaara tai haitta turvallisuudelletai terveydelle on työnantajanryhdyttävä toimiin sen poistamiseksitai välttämiseksi. Keinojaolisivat esim. yhteydenpito mahdollisuusja avun hälyttäminen. Jos ilmeistäriskiä muutoin saada hallintaanon syytä harkita parityötä.Erityisiä työnteettämistilanteistaYhteisellä työpaikalla pääasiallistamääräysvaltaa käyttävä työnantajanon varmistettava, että ulkopuolinentyönantaja ja hänen työntekijätsaavat tarpeelliset toimintaohjeettyön suorittamiseksi turvallisestija terveellisesti. Näitä tilanteitasyntyy kun työyhteisössä tehdäänsopimuksesta esim. korjaustai muutostöitä ulkopuolisen urakoitsijantoimesta.Työnantajan on soveltuvin osinhuolehdittava työpaikalla vapaaehtoistyötätekevän turvallisuudestaja terveydestä. Vapaaehtoistyötätekevän on noudatettava työpaikkaakoskevia turvallisuusohjeita.Antti VuorelaAsiamiesTyöturvallisuuskeskusSalaammeko elämää itseltämme !Joskus huomaa kysyvänsä itseltään“ miten aika menee niin nopeasti“. Emme muista ajan kulkuatai mitä tapahtui jonakin ajanjaksona.Olemme “vain” eläneet. Arki jarutiinit vievät ajatuksemme ja energiamme.Mitä ELÄMÄ sitten on ?Jos se juhlaa olisi aina - ei seenää juhlalta tuntuisikaan. Elämäon arjen pieniä tapahtumia, onnistumisentunteita ja uudelleen nousujapettymysten jälkeen.Nuoruuden nousukiidossa mejunioreina ja kisälleinä haluammejättää peukalonkuvamme maailmankarttaan.Se on voimakasta ja särmikästäaikaa, jolloin raivaamme tilaaomalle tiellemme. Olemme juurioppineet elämän lainalaisuuksiaja yritämme soveltaa niitä parhaammemukaan - kompastellen ja törmäillen.Tulevaisuus on jossain kaukana,tavoitteet ja unelmat tuntuvatsiirtyvän uran ja kodinrakentamisenkeskellä.Kun saavumme kypsään mestariuteen,ymmärrämme paremminitseämme. Tämä on pitkä ja väkeväaika. Tällöin oppimamme asiat ovatkäytössä. Vuorovaikutustaitojen,verkostojen, osaamisen ja omankypsyyden elämää - kuin valmiinhedelmän nautintoa.Kolmas ikäkautemme, aika jolloinolemme siirtyneet ansaitulle vapaalleon oikeudenmukaisuuden ja muistelunajanjakso. Kun on polkunsahyvin kulkenut, antanut ohittajilletilaa ja et ole esteitä toisenkaanpolulle asettanut, saat kauniin elämänkolmanneksen. Voit ilolla siirtyäsivuun ja ajatella “ tämä oli minunosuuteni, tein parhaani - nyton toisten aika jatkaa”Me salaamme itseltämme elämän.Emme jaksa arjen keskellämuistaa että eri ikäkaudet pitävätsisällään erilaiset elämänkaaren asiatja energiat. Elämmekö väärääajanjaksoa liian aikaisin vai yritämmekötiukasti pitää kiinni nuoruudesta- käsitteestä, joka on muotiilmiö.Elämän arvostaminen lienee hetkessäelämisen taitoa, kykyä ottaaajasta kiinni silloin kun se hyvältätuntuu. Se on oman ikänsä arvostamistasellaisenaan – se olet Sinänyt. Oman elämänvirran löytäminen,sen kuohujen rohkea vastaanottaminenja kyky siirtyä suvantoon– oppiläksymme läpi elämän.Minä riitän ja uskallan, minä elän javanhenenolen osa tätä maailmaa - sileänä javoimakkaana sisältänikuoreni kertoo kokemustavähän nyt - kysy huomenna, olensilloin enemmänPirjo Ruokonen– Mistee sinä huomoot, että alat tullavanahaks?– No aenae siitä, että tutut naeset joetaminä tervehin, oovat alakaneet sannoominulle ensin päevee, niinkun vanahoilleruukataan sannoo.8


Yhdistyksen säännötJokaisella rekisteriin merkitylläyhdistyksellä pitää olla säännöt, joidentulee olla yhdistysrekisteriviranomaisenhyväksymät. Ennen hyväksymistäänyhdistysrekisterissätarkastetaan, että säännöt ovat lainmukaiset.Tähän ei paljoa vaadita. Yhdistyslaissa(YhdL § 8) on lueteltu yhdeksänkohtaa, joista on säännöissämainittava:1) yhdistyksen nimi;2) yhdistyksen kotipaikkana olevaSuomen kunta;3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;4) jäsenen velvollisuudesta suorittaayhdistykselle jäsenmaksujaja muita maksuja;5) yhdistyksen hallituksen jäsentenja yhdistyksen tilintarkastajienlukumäärä tai vähimmäisjaenimmäismäärä sekä toimikausi;6) yhdistyksen tilikausi;7) milloin yhdistyksen hallitus jatilintarkastajat valitaan, tilinpäätösvahvistetaan ja vastuuvapaudestapäätetään;8) miten ja missä ajassa yhdistyksenkokous on kutsuttava koolle;sekä9) miten yhdistyksen varat on käytettävä,jos yhdistys purkautuutai lakkautetaan.Pienessä yhdistyksessä ei juurimuita määräyksiä tarvitakaan. Sensäännöt voivat kokonaisuudessaanolla parin-kolmen liuskan mittaiset.Isoissa yhdistyksissä, esimerkiksivaltakunnallisissa liitoissa, tarvitaanusein paljon muitakin määräyksiä.Niissä usein määrätään myösmuun muassa:- jäsenlajeista- jäsenten, myös jäsenyhdistysten,oikeuksista ja velvollisuuksista- jäsenen erottamisesta- päättävien elinten (liittokokous,valtuusto, edustajisto) valinnasta,kokoonpanosta ja tehtävistä- hallituksen tehtävistä- hallituksen jäsenen tehtävistä- hallituksen varajäsenten asemasta- läsnäolo- ja puheoikeudesta päättävienja hallintoelinten kokouksissa- tilinpäätöksen tekemisen aikataulusta- erityistoimenpiteitä vaativienpäätösten teosta (sääntöjenmuuttaminen, tes:n/ves:n hyväksyminen,ylimääräisen jäsenmaksunkantaminen)Näin monen liiton säännöt käsittävätjopa toistakymmentä liuskaatarkoin punnittua tekstiä. Liittomuotoisissaorganisaatioissa vaikeuskerrointalisää, että liiton ja yhdistystensääntöjen tulee olla keskenäänsopusoinnussa. Muun muassa kokoustenaikataulut, edustajien valinnat,jäsenlajit, sääntöjen muuttamisetja henkilöjäsenten velvollisuudetyhdistystä ja liittoa kohtaan ovatyhteensovittamista vaativia asioita.Siitä huolimatta voi tulla tilanteita,joista säännöissä ei ole mitäänmääräyksiä.Kaikkea mahdollista ei juuri kykeneennakoimaan niitä laadittaessa,eikä niitä ole mahdollista kirjoittaaniin yksiselitteisesti, että mitääntulkinnan varaa ei olisi. Jos tämäolisi mahdollista, voitaisiin lait kirjoittaayhtä hyvin ja lopettaa tuomioistuinlaitos.Kykenisihän kuka tahansalukutaitoinen toteamaan, mitälaissa on sanottu ja mitä sen mahdollisestarikkomisesta seuraa.SVTL:ssä on nyt meneillään liitonsääntöjen uudistusprosessi.Säännöt on nyt käsitelty valtuustossaja varsinainen päätös tehdäänsyksyn liittokokouksessa. Täydellisetnämäkään säännöt eivät olehuolimatta siitä, että niiden laatimiseenon käytetty paljon aikaa ja vaivaa.Selvästi nykyistä paremmat nekuitenkin käsittääkseni ovat.Jos liiton säännöt saadaan muutettua,seuraavana johdonmukaisenavaiheena on yhdistysten mallisääntöjenmuuttaminen.Kari LoimuONKO JÄSENYYTESI KUNNOSSA ?Jos olet vaihtanut työnantajaa, olethan muistanut tehdä uuden jäsenmaksunperintäsopimuksen?Maksetut jäsenmaksut ovat ehtona mm. ansiosidonnaisenpäivärahan saamiselle.Ilmoitathan myös äitiys-, ja vanhempainlomasta, hoitovapaasta, pitkäaikaisestasairaudesta, opiskelusta, asevelvollisuudesta tai muista palkattomistakausista liiton jäsenpalveluun. Näissä em. tapauksissa on myöshoidettava pienimuotoinen jäsenmaksu jäsenyystilille. Jos epäröit, ettäjäsenyytesi ei ole ajantasalla, ota yhteys jäsenrekisterinhoitajaan Tiina Pertilään,puh. (09) 2290 0410.Muistathan ilmoittaa hänelle myös osoitteen- ja nimenmuutokset !9


Työttömyysturvamuutokset 2003EnnenTYÖSSÄOLOEHTOKassan jäsenellä on oikeus päivärahaankun hän täyttää työssäoloehdon = työssävähintään 18 h/viikko vähintään 43kalenteriviikkoa viimeisen 24 kuukaudenaikana.PÄIVÄRAHAN LASKEMINENSivutyöstä ansaittua palkkaa ei ole hyväksyttypäivärahan perusteeksi.ERORAHAKoulutus- ja erorahasto maksaa erorahaa,kun toistaiseksi voimassa ollut työsuhdepäättyy työnantajan irtisanomiseentaloudellisista ja tuotannollisistasyistä, hakija on 45-64-vuotias ja ilmoittautunuttyövoimatoimistoon kuudenviikon kuluessa irtisanomisilmoituksensaatuaan. Työttömyysajan tulee kestäävähintään kuukauden työsuhteenpäättymisen jälkeen.Eroraha tukimuotona loppuu ja se korvataanmaksamalla korotettua ansiopäivärahaatyöttömyyskassojen jäsenille.LOMAKORVAUKSEN JAKSOTUSTyösuhteen päättyessä maksettu lomakorvausjaksotetaan päivärahan perusteenaolevalla palkalla, josta on vähennettytyöeläke- ja työttömyysvakuutusmaksunvaikutusta 4,8 prosenttia.SOVITELTU PÄIVÄRAHAHakijalle maksetaan soviteltua päivärahaaneljän viikon tai kuukauden jaksoissa,kun hän tekee osa-aikaista työtä,sivutyötä, alle kuukauden kestävääkokoaikatyötä tai hän on lomautettulyhennetylle työviikolle tai hänellä onsivutoimesta yritystuloa.1.1.2003 alkaenTYÖSSÄOLOEHTOJos hakija ei ole saanut päivärahaa vuonna 1997 tai sen jälkeen: työssä vähintään 18 h/viikkovähintään 43 kalenteriviikkoa viimeisen 28 kuukauden aikana.Jos on saanut vuonna 1997 tai sen jälkeen päivärahaa: työtä vähintään 18 h/viikko vähintään34 kalenteriviikkoa 24 kuukauden aikana.Viikoittaisesta työaikavaatimuksesta voidaan poiketa esim. opetusalalla tai jaksotyössä.Kun yrittäjien työttömyyskassan jäsen siirtyy palkansaajakassan jäseneksi kuukauden kuluessayrittäjäkassasta erottuaan ja palkkatyön aloitettuaan, voi hän lukea yrittäjäkassassahankkimaansa vakuutuskautta hyväkseen 11 viikkoa.PÄIVÄRAHAN LASKEMINENKaikenlaisesta palkkatyöstä saatu tulo hyväksytään päivärahan perusteeksi. Useammastaosa-aikatyöstä lasketaan palkat enintään 40 työtuntiin asti kalenteriviikossa.Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta = peruspäiväraha 23,02 €/päivä ja ansio-osasta,joka on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kuukausipalkan ylittäessä 2071,80 €ansio-osa on 20 % ylimenevältä osalta.KOROTETTU ANSIO-OSAAnsiopäiväraha maksetaan korotettuna 150 päivältä, jos:- toistaiseksi voimassa ollut työsuhde päättyy työnantajan irtisanomiseen taloudellisista jatuotannollisista syistä,- hakija on ollut työttömyyskassan jäsenenä viisi vuotta ennen työn menettämistä ja- hakija ollut työeläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään 20 vuotta. Joitakin perhevapaitavoidaan osittain rinnastaa tähän 20 vuoden jaksoon.Mikäli hakija saa työvoimapoliittista aikuiskoulutustukea tai koulutuspäivärahaa, maksetaanetuus korotettuna koko koulutuksen ajalta ilman 150 päivän enimmäisrajaa.Korotetun ansio-osan määrä:Korotettu ansio-osa on 55 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kuukausipalkan ylittäessä2071,80 € ansio-osa on 32,5 % ylimenevältä osalta.Esimerkkejä:palkka päiväraha korotettu päiväraha€/kk €/pvä €/pvä1000 32,59 34,712000 52,51 59,072500 58,89 68,02Päivärahataulukko ja –laskuri yhteisjärjestön kotisivuilla www.tyj.fi.Korotettua ansio-osaa erorahan sijaan maksetaan sille, jonka työsuhde päättyy 1.1.2003 taisen jälkeen. Korotettua ansio-osaa haetaan ansiopäivärahahakemuksellaLOMAKORVAUKSEN JAKSOTUSYli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikatyön päättyessä maksettu lomakorvaus jaksotetaanviimeisen palkan perusteella. Jaksotuksen ajalta ei ole oikeutta päivärahaan. Jaksotuspalkastaei tehdä 4,8 prosentin vähennystä.SOVITELTU PÄIVÄRAHAHakijalla on oikeus soviteltuun päivärahaan, jos osittaista työtä tehdään enintään 75 %kokoaikatyöstä.Osa-aikaisen työn ja yritystulon lisäksi soviteltua päivärahaa maksetaan neljän kalenteriviikontai kuukauden jaksoissa enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikaisen työn ajalta.Mikäli kokoaikatyö kestää yli 2 viikkoa, siltä ajalta ei makseta päivärahaa. Muilta sen kuukaudentyöttömyyspäiviltä maksetaan kokonaan työttömän täyttä päivärahaa.Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa osittain ennakkomaksuna, mikäli palkkatodistuksensaaminen viivästyy kohtuuttomasti.10


TAKAUTUVATYÖKYVYTTÖMYYSELÄKETyökyvyttömyyseläkettä haettaessa työttömyyskassatmaksavat työttömyysetuutta odotusajalta.Päiväraha peritään takaisin eläkepäätöksenantamisen jälkeen suoraan eläkelaitokselta.Mikäli eläke on pienempi kuin päiväraha,erotus peritään hakijalta takaisinTYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHANLISÄPÄIVÄTJos päivärahan saaja on täyttänyt 57 vuottaennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä,kassa maksaa päivärahaa lisäpäivinä sen kuukaudenloppuun kun hakija täyttää 60 vuotta.Tämän jälkeen hakija voi saada työttömyyseläkettä.TAKAUTUVA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKETyöttömyysetuutta maksetaan työkyvyttömyyseläkepäätöksen odotusajalta, muttamaksetun työttömyysetuuden ja takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen erotusta eiperitä takaisinTYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAN LISÄPÄIVÄTTyöttömyyseläkejärjestelmä koskee edelleen ennen vuotta 1950 syntyneitä.Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneillä ei enää ole oikeutta työttömyyseläkkeeseen,mutta mikäli hakija on täyttänyt 59-vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä,maksetaan hänelle lisäpäiviä 65-vuotiaaksi. Ehtona lisäpäivien saamiselle on, että500 päivän täyttyessä hakijan työhistoriasta löytyy viisi vuotta työeläkkeeseen oikeuttavaatyötä viimeisen 20 vuoden aikana.Työttömyysturvan peruspäiväraha 1.1.2003 alkaen on 23,02 euroa päivässä.Lapsikorotukset: 1 lapsi: 4,36 euroa, 2 lasta: 6,40 euroa, kolme tai useampi lapsi: 8,26 euroa päivässä.Työttömyyskassa tarkistaa vuoden vaihteessa, onko päivärahan saajille kertynyt 34 viikkoa työssäoloa. Jos on, niin päiväraha lasketaan1.1.2003 alkaen uudelleen, asetetaan uusi omavastuuaika ja aletaan maksaa uutta 500 päivän enimmäismaksuaikaa.Työttömyyskassan jäsenen oikeudesta ansioetuuksiin voi lukea tarkemmin Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön kotisivuilta www.tyj.fi.SVTL:n työttömyyskassa toivottaa hyvää kesää Teille kaikille.Työttömyyskassassa on puhelinpäivystys kello 9–11 välillä kesän ajan 1.6.–31.8. 2003.Kassanhoitaja Maarit Tenlenius, puh. 09 – 2290 0420.Korvauskäsittelijä Paula Anderson, puh. 09 – 2290 0422.Korvauskäsittelijä Helena Huovinen, puh. 09 – 2290 0421.Sähköposti: etunimi.sukunimi@svtl.fiKehityskeskustelu – mitä se on ?Kevään aikana hyvin useassa seurakunnassa on käyty kehityskeskusteluja.Aina kun uusi kirkkoherra aloittaa tehtävässään,hän myös tutustuu alaisiinsa keskustelemalla heidänkanssaan.ne, että häntä kuunnellaan ja häneensatsataan. Hyvinvointi ja tehokkuuskulkevat käsi kädessä.Kehityskeskustelujen onnistuminenon hyvin vahvasti kiinni esimiehenasennoitumisesta. Oikeanvuorovaikutuksen syntyminen vaatiiaitoa kiinnostusta asiaan. Keskusteluissapunnitaankin esimiehenvuorovaikutustaidot. Alaista on osattavakuunnella luottamuksellisen ilmapiiriinsaavuttamiseksi. Kysymys-Kehityskeskustelut ovat esimiehenja alaisen välisiä luottamuksellisiaja säännöllisiä keskusteluja, joidenkohteena ovat työhön liittyvätmerkitykselliset asiat. Niillä voidaanmyös varmistaa, että kaikki ovatsisäistäneet yrityksen tai yhteisöntavoitteet oikein.Keskustelut ovat myös henkisenhyvinvoinnin työkalu, jossa alaisellaon mahdollisuus tuoda esille epäkohtia.Samalla hänelle syntyy tunvastaus-pohjalta toimiva keskusteluon lähinnä haastattelua. Sitävastoin avoimet kysymykset, joihinvastataan kuvailevasti ja pitkästi,tuovat uutta tietoa yrityksen taiyhteisön toiminnasta.Kehityskeskustelun avulla voidaantarkistaa työntekijän asenteetja tutkia, ovatko asiat sujuneet toivotullatavalla. Samalla esimies saapalautetta omasta työstään. Negatiiviseenkinpalautteeseen tulisi valmistautua,jotta sen voisi kohdataasiallisesti ja rakentavasti.Keskustelusta saadaan tietoa,onko alainen motivoitunut, onko yhteisöntavoitteista päässyt synty-11


mään vääriä mielikuvia ja onko asioistasaatu oikeaa tietoa. IKeskusteluunvalmistauduttavahuolellaEsimiehen tulee hyvissä ajoinsopia ajat ja paikat keskusteluille.Esimiehen työhuone ei ole paraspaikka, sillä se antaa esimiehellehenkisen yliotteen eikä alainen tunneitseään tasaveroiseksi. Paikanpitäisi olla mahdollisimman neutraalija vapaa häiriöistä, eikä keskustelusaa olla muiden kuultavissa.Kun aika on tiedossa etukäteen,keskusteluun voi valmistautua.Molemmat osapuolet voivat laatialistan käsiteltävistä asioista. Ilmanpaperia toinen puoli asioista helpostiunohtuu. Tulevaisuuden lisäksikeskustelussa voidaan käsitellämyös mennyttä aikaa.Keskustelujenmääräävoidaan vaihdellaPääsääntöisesti kehityskeskustelujaon hyvä pitää kaksi kertaa vuodessa,jolloin voidaan miettiä asioitapuolen vuoden jaksoissa. Vuodenperiodi on turhan pitkä. Useinesimiesten kuulee valittavan, etteikeskusteluille ole aikaa. Tällöin tulisimiettiä, onko alaisia vai töitä liikaa,jos näin tärkeään asiaan ei ehditäpaneutua. Kun kyseessä ovattoimintatapojen muutokset tai työnkuva muuttuu, keskustelukertojavoidaan lisätä tarpeen mukaan.Muutostilanteissa keskusteluja voiolla neljäkin kertaa vuodessa. Silloinyksi on pitkä ja perusteellinenja muut voivat olla tilanteen “päivityksiä”.Kaikissa muutostilanteissatiedon pitäisi kulkea kitkatta kokoorganisaation läpi.Suurissa muutoksissa on huonojuttu, jos esimies ei uskalla tuodakaikkia asioita esille.Paras lääke pelkoihin on informaatio,jota ei koskaan anneta liikaa.Näissä tilanteissa on syytä pitäämyös yhteisiä palavereja entistä tiiviimmin.(Siivoussektori-lehti,Timo Paakkunainen)Kehityskeskustelu1. Asennoidu oikein. Vain positiivisellaja myönteisellä asenteellasaavutetaan tavoitteet.2. Valmistaudu etukäteen. Esimiesvoisi miettiä ja valmistautuakeskusteluun tarkastelemallakäsiteltäviä asioita myös työntekijännäkökulmasta.3. Ole avoin palautteelle. Valmistauduvastaanottamaan negatiivistakinpalautetta asiallisestija pitämään asiat asioina. Keskustelussahankäsitellään vaintyöhön liittyviä asioita.4. Varaa riittävästi aikaa. Käykaikki asiat läpi ja jos aika loppuukesken, varaa toinen aikakeskustelun saattamiseksi loppuun.5. Keskustelut ovat kahdenkeskisiäja luottamuksellisia.12


Helsingin Kirkkopäivillä90000 kävijääJuhla kaikille pääkaupunkiseutulaisille ja muualta Suomestatulleille 23.-25.5. Helsingissä Kirkkopäivät päättyivät ekumeenisestiHerran siunaukseen Senaatintorilla.Helsingin Kirkkopäivillä oli yhteensänoin 90 000 tilaisuuskävijää. Yhteensäluterilainen kansankirkko jaSuomen muut eri kirkot näyttivätkasvojaan yli kolmessa sadassa tilaisuudessa.Tarjolla oli hiljaisuutta,rukousta, raamattutunteja, konsertteja,jumalanpalveluksia, seminaareja,asiantuntijatapaamisia ja suuriatapahtumia Senaatintorilla jaHelsingin Rautatientorilla Kirkkopäiväteltassasekä omaa ohjelmaa lapsilleja varhaisnuorille Kaisaniemenpuistossa.Helsingin ekumeeniset Kirkkopäivätvaltasivat kaupungin keskustan.Päätösjuhla pidettiin Senaatintorilla.Tarjolla oli P. Mustapään tekstinmukaelma, joka kerrottiin sirkuksen,akrobatian ja monen muun taiteenkeinoin. Paikalla oli 6000 ihmistä,kun heidät siunattiin kotimatkalle.Kirkkopäivävieraat toivotettiin tervetulleiksiOuluun, jossa järjestetäänseuraavat Kirkkopäivät toukokuunviimeisenä viikonloppunavuonna 2005.Kirkkopäivillä oli ohjelmaa lapsille,lapsenmielisille, perheille ja erikysymyksiin syvällisesti paneutumaanhaluaville. Toinen toisensakohtaaminen oli mahdollista, elämyksiäoli tarjolla. Mukana oli yhteiskunnanvaikuttajia, poliitikkojasekä oppositiosta että hallituksestaja “tavallisia” ihmisiä. Kynnys olimatalalla kohdata kirkko. Evankeliumija armo olivat tarjolla.Helsingin Kirkkopäivät 23.–25.5.2003. "Virsi palaa! konsertin yleisöäTuomiokirkon rappusilla 23.5.Kuva: Markku Pihlaja.Sirpa Salminen SVTL:n puheenjohtajatäytti 60 vuotta 1.6.2003, Turku.Kirkonpalvelijat ry:n puheenjohtaja Seppo Pyykkönen ja SVTL:n entinenpuheenjohtaja Heikki Alanen Helsingin Kirkkopäivillä.13


SUNTIOIDENTÄYDENNYSKOULUTUSKURSSI14.–15.10. ja 28.–29.10. 2003 MIKKELISSÄ(seurakuntakeskus, Savilahdenkatu 20)Sisältö: Jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset ja tilaisuudet sekä luterilainen etiikka.Koulutus sisältää kaksi kahden päivän opetusjaksoa etukäteis- ja välitehtävineen.Koulutus sopii Suntion ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen osaksi.Koulutus järjestetään yhteistyössä Kristillisen opintokeskuksen Jyväskylän Aluetoimiston kanssa.Opettajat: pastori, kappalainen Markku Vihemäki, joka on toiminut suntioiden opettajana noin 20v.Pastori, koulutuspäällikkö Antti Heinola, jolla on kokemusta suntioiden opettamisesta ja kurssitoiminnastan. 15 vuotta. Hän on toimittanut Suntion käsikirjan.OHJELMAKeskiviikko 14.10.09.30 Tulokahvit09.45 Alkuhartaus ja tutustuminen10.00 Tavoitteet ja kurssin esittely ja perehtyminen osanottajien etukäteistehtäviin11.00 Jumalanpalveluksen keskeinen historia ja teologia ja käytäntöKirkkorakennuksen teologiaa12.00 Lounas12.45 Ehtoollisaineet –esineet, Kirkon symbolitKirkkotilan järjestäminen Paikkana Mikkelin tuomiokirkko14.30 Päiväkahvi15.00 Em. aihe jatkuu16.30 Työskentely päättyyTorstai 15.10.09.30 Aamuhartaus09.45 Luterilaisuuden keskeiset teologiset korostukset10.30 Etiikkaa ja hyvää käytöstä12.00 Lounas13.00 Kirkon opastaminen Paikkana Otavan Kirkko.15.00 Päiväkahvi15.30 Em. työskentely jatkuu16.00 Välitehtävän antaminen16.30 Työskentely päättyyJaksojen välillä tehdään välitehtävä.Kurssimaksu: Kahden jakson kokonaisuus maksaa 300 euroa. Hinta sisältää koulutuksen ja ohjelmaanmerkityt tarjoilut.Tiedustelut ja ilmoittautumiset 30.9. mennessä:Sisälähetysseuran oppilaitos, Anne Sipinen, toimisto, 015-415 2612, e-mail: anne sipinen@sisop.fiSisältötiedustelut: Antti Heinola 014-449 9433, 040-725 2927 (koulutuspäivien ohjelma) ja KeijoToivanen 015-415 2578, 0500-543540, e-mail: keijo.toivanen@sisop.fi (suntiokoulutus).2. Jakso 28.10. – 29.10. klo 9.30-16.30Toinen jakso keskittyy kirkkovuoden juhliin,kirkollisiin toimituksiin ja tilaisuuksiin, niidenluonteeseen ja miten niitä suntio valmistelee.SISÄLÄHETYSSEURAN OPPILAITOS14


Kirkonpalvelijoiden koulutus-ja neuvottelupäivät7.–8.10.2003 Joensuussa ja Vaivionkurssikeskuksessa. Ilmoittautumiset5.9. mennessä Osmo Karppisellep. (017) 288 8400, osmo.karppinen@evl.fi.Järj. Kuopion hiippakunta ja Kirkonpalvelijatry.Suntioiden, kirkonpalvelijoidenja seurakuntamestareidenneuvottelupäiväNaantalissa to 16.10.2003 klo 12–17 Naantalin kirkossa ja Naantalinsrk.keskuksessa, Piispantie 2. Ilm.viim. 6.10. tytti.pietila@kirkkopalvelut.fiJärj. Kirkkopalvelut/Krist. opintokeskusja Naantalin seurakunta.VirkistystäkesäillassaKanta-Hämeen kirkonpalvelijoille22.8.2003 perjantaina klo 17 alkaenHämeenlinnan Syöksynsuunleirikeskuksessa. Seuraa postiaelokuun alussa.Rantasauna odottaa!PalSu OyPuh. 0204 913 710Paloilmoitinjärjestelmien huolto, korjaus, asennusPäivystys puh. 0203 02001, asiakaspalvelu 24 hwww.palsu.fiSecuritas Tekniikka Oy / PalSu Oy15

More magazines by this user
Similar magazines