200011_pdf.pdf

www.tietokone.fi

Uuden tekniikan mikro: AMD 1,2 GHz ja DDR-muisti s. 24

1GHz 1

MIKROALAN ERIKOISLEHTI ■ NUMERO 11 ■ MARRASKUU 2000 ■ HINTA 39,90 MK

GHz

Webin

virtuaalitoimistot

Levyjen

polttoa

CD-kirjoitusohjelmat

Illustrator

Freehand

Päivitettyä

piirtämistä

Pikakokeet

� Extensis Portfolio 5

� Pioneer DVD-A05SZ

� Acer PalmPro 7763P

� Sony Mavica MVC-CD1000

� Hewlett-Packard Omnibook EX3

Prosessorien kellotaajuudet ovat

saavuttaneet maagisen gigahertsin

rajan. Vastakkain Intelin ja AMD:n

rajankävijät.

+VERKKOSIVUT

828418-00-11

PAL.VKO 200049

00011

6 4 14 88 8 28 41 88

48

Uutiset: AMD kirii muiden

kompuroidessa. Sun julkisti

StarOfficen koodin. Tietokoneelle

uusi päätoimittaja.

Inteliltä uusi sähköä

säästävä flash-muisti.

Microsoft osti siivun

Corelista. Autot verkottuvat

vauhdilla. MTK:n

jäsenmikrokampanja alkoi.

Kamppailu piraattiohjelmia

vastaan

tehostuu. . . . . . . . . . . . . . 13

4 TIETOKONE MARRASKUU 2000

Marraskuu 2000 numero 11

VERTAILUSSA GIGAHERTSIN MIKROT

HUIPPUMIKROT

haamurajalla

AMD:n uudet prosessorit ovat kiristäneet

kilpailua prosessorimarkkinoista.

Intel on pakotettu puolustuskannalle.

Tutkimme syksyn tehokkaimmat gigahertsin

PC:t ja mitä hyötyä uudesta

huippunopeudesta on.

Panu Mäntylahti, Tapio Salminen

Yltäkylläistä suorituskykyä . . . . . . . 50

Lisävauhdin lähteillä . . . . . . . . . . . . 51

Toimituksen valinta . . . . . . . . . . . . . 53

Tuotearviot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53

WEBIN VIRTUAALITOIMISTOT

60 Toimisto virtualisoituu Internet on etenkin viimeisten viiden vuoden aikana

vapauttanut työryhmiä yhä enenmmän ajan ja paikan

kahleista. Toimisto on käytettävissä siellä, missä on lähin

web-yhteys. Millaisia työkaluja ja apuneuvoja – virtuaalitoimistoja

niiden tarpeisiin on olemassa? Jarmo Lahti

Mitä uutta

Uudet tuotteet: Minolta-QMS-värilaser

toimistoon, Dell Inspiron Personoitava

matkamikro, Tarkkaa kuvanlukua, Digipokkari

video-ominaisuuksin, Keijukaisprojektori,

Ahtaiden tilojen näyttö . . . . . 21

www.tietokone.fi Päivittäiset uutiset,

keskustelut, tiedostot

Tuotearviot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .65

Ensituntuma: AMD:n vastaus

muistikisaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Internet: Toimisto netissä. Nopeiden ja

kiinteiden verkkoyhteyksien tulo myös kotitalouksien

ulottuville on avaamassa uudenlaisia

mahdollisuuksia esimerkiksi kotitoimistojen

pitäjille ja yksityisyrittäjille. . . 27

Trendit: Yhteys ja palvelu eroavat . . . . 33

ILLUSTRATORIN JA

FREEHANDIN 9-VERSIOT

69 Piirtämisen päivitystä

Ammattigraafikoiden piirissä

suosituimmat piirtotyökalut ovat

FreeHand ja Illustrator. Nyt molemmat

ovat julkaisseet ohjelmiensa yhdeksännet

versiot. Tutkimme työkalujen

uudet ominaisuudet.

Antero Alku

CD-KIRJOITUSOHJELMAT

KATSAUKSESSA

73 Poltellen levylle

CD-R- ja -RW-asemien hinnat ovat

pudonneet rajusti eikä kyse ole enää

ylellisyydestä. Lähes kaikkien asemien

mukana toimitetaan CD-R-levyjen

kirjoittamiseen tarkoitettu ohjelma.

Selvitimme yleisimpien CDpoltto-ohjelmien

ominaisuudet.

Toni Kilpeläinen

Kolumnit

Petteri Järvinen

Älä tuhlaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

Osmo A. Wiio

Mikä kännykkätekniikka . . . . . . . . . 41

Jim Seymour

Isoveli valvoo – vai valvooko? . . . . . 43

Näköaloja – Vesa Tiirikainen

EAP tulee kuitenkin . . . . . . . . . . . . . . 95

Käyttäjän Portti

Vinkit: Valokuvat mukaan! Näin onnistut

kuvitetun dokumentin teossa. Tietokoneen

avulla dokumenttien kuvituksella

ei ole rajoituksia, mutta käytännössä

vapaus vaatii myös vastuuta ja taitoa kuvituksen

tekemisessä. . . . . . . . . . . .119

Internetin jatkuvasti

laajeneva tarjonta

kattaa nykyään lähes

kaiken inhimillisesti mahdollisen. Jokaisella

harrastuksella ja työllä on oma innokas

kannattajajoukkonsa, joka jaksaa

siirtää tietoaan ja tuntemustaan verkkoon

muiden ihmeteltäväksi.

www.tietokone.fi . . . . . . . . . . 123

Pikakokeet

Sony Mavica MVC-CD1000,

Digitaalikameran kuvien saaminen levitykseen

on ennen vaatinut ainakin yhden välivaioheen.

Sonyn uutuus tallentaa kuvat suoraan

tavalliselle CD-levylle . . . . . . . . . . . . . . . . . 77

LAITTEET

Acer PalmPro 7763P,

pelkistetty kokonaisuus . . . . . . . . . . . . . . . 78

Seiko Small Label

Printer 240,

nopea ja kätevä

tarratulostin . . . 79

Pioneer

DVD-A05SZ,

vauhdikas

DVD-lukija . . . . 80

Nokia 530L ja

ViewSonic

VP150m,

digitaalinen paneelikaksikko . . . . . . . . . . . 83

Hewlett-Packard

Omnibook EX3,

kannettava

viihdekeskus . . . 84

Acer TravelMate

600TER,

matkamiehen

polttokone . . . . . 86

Mitsumi Optical USB Mouse Freestyle,

optinen pikkuhiiri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87

OHJELMAT

Extensis Portfolio 5,

monipuolinen kuva-arkistoija . . . . . . . . . . 81

+VERKKOSIVUT

YRITYSVIDEOT INTRANETIIN

Digitaalisella videolla on yritysmaailmassa

monta potentiaalista käyttökohdetta

yritys- ja tuote-esittelyistä sisäiseen koulutukseen

ja muuhun tiedonjakoon. Takavuosien

kokeilut keskeneräisillä välineillä

on syytä unohtaa, sillä viime aikojen

kehityksen tuloksena tekniikka alkaa

vihdoinkin olla käyttökelpoista.

Pertti Hämäläinen . . . . . . . . . . . . . . 105

SSO-KERTAKIRJAUTUMINEN

VERKKOON

Yrityksen työntekijä joutuu kirjautumaan

verkkoon useamman kerran päivässä.

Kertakirjautuminen helpottaa tilannetta,

mutta tuo uusia haasteita tietoturvalle.

Pertti Hämäläinen . . . . . . . 97

UUTISET

Mielenkiintoisia kytkinuutuuksia.

CacheFlowlta kiihdyttimiä. F5 päivittää

kuormantasausta. IIS:n tietoturva paranee.

Cisco puheen perässä. Exchange

2000 valmistui. . . . . . . . . . . . . . . . . 101

PIKAKOKEET:

3Com R990-TX-95,

osaava verkkokortti . . . . . . . . . . . . . 117

Tandberg DLT8000,

huippuluokan DLT-asema . . . . . . 118

Vakiot

Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Kirjat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91

■ C++ ohjelmointi

■ Seniorin tietokoneopas

■ Macromedia Director

Vapaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92

■ Sydney 2000

■ Eastpop CD-ROM

■ Talopeli

■ Soho - Exploring the Sun

Kirjeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129

Mikromarkkinat . . . . . . . . . . . . . . . . . 127

Paavo: Puhumalla paras . . . . . . . . . . . . 130

Ilmoittajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131

Ensi numerossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 5

TOIMITUS

Päätoimittaja Eskoensio Pipatti

Toimituspäälliköt Otto Aalto, Tommy Lilja

Toimitussihteeri Satu Leidenius

Toimittajat Jarmo Huhtanen, Mika Koivusalo,

Kim Leidenius, Tapio Salminen, Jukka Tikkanen

Toimituksen sihteeri Outi Karppanen

Ulkoasu Minna Aho

Piirrokset Aino Havukainen, Petri Rotsten,

Marika Suomela,

Sami Toivonen, Harri Vaalio

Tutkimuslaboratorio

Tutkimuspäällikkö Otto Aalto

Tekniset asiantuntijat Toni Kilpeläinen,

Henri Kuokka, Tapio Salminen,

Jaakko Tikkanen

Vakituiset avustajat Kimmo Ahonen,

Antero Alku, Aki Anttila, Antti Aromaa,

Juha Arrasvuori, Yrjö Benson, Tommi Elo,

Kenneth Falck, Sasa Haavisto, Antti Halme,

Pertti Hämäläinen, Jukka Jäntti,

Hannu Järvinen, Jani Järvinen, Petteri Järvinen,

Juha Kankaanpää, Mikko Kautto, Sakari Kouti,

Kim Leidenius, Kirsti Leppämaa, Olli Majander,

Juha Myöhänen, Harri Mäkinen,

Riitta-Leena Mäkinen, Ossi Mäntylahti,

Panu Mäntylahti, Pekka Niemi, Eljas Nikkilä,

Niko Palosuo, Jaana Pesonen, Veikko Rekunen,

Tapio Salminen, Jorma Satola, Timo Simpanen,

Ilkka Talvitie, Vesa Tiirikainen, Jukka Tikkanen,

Seppo Uusitupa, Kirsi Voipio,

Antti Wiio, Osmo A. Wiio

Postiosoite Tietokone, PL 2,

00040 HELSINKI MEDIA

Katuosoite Kornetintie 8, 00380 HELSINKI

Puhelin (09) 120 5911

Telefax (09) 120 5799

Internet www.tietokone.fi,

toimitus@tietokone.fi

KUSTANTAJA

Helsinki Media Oy

Erikoislehtien johtaja: Eero Sauri

Markkinointijohtaja: Heikki Nurmela

LEHDEN MYYNTI

Markkinointipäällikkö Eija Sihvonen

Tuotepäällikkö Tuija Kadenius

ILMOITUSMYYNTI

PL 100, 00040 HELSINKI MEDIA

Puhelin (09) 1201,

Telefax (09) 120 5999

Myyntijohtaja Mia Kemppi

International Advertising Sales:

Sales Director Mia Kemppi

Tel. +358-9-120 5996, fax +358-9-120 5999

Sivun 43 artikkeli on PC Magazinen yhdysvaltalaisen

painoksen alkuperäisaineistoa ja sen tekijänoikeudet

kuuluvat Ziff Communications Companylle,

joka pidättää kaikki oikeudet. Copyright ©

2000 Ziff Communications

Company.

ISSN 0359-4947 19. vuosikerta

Levikki 51 258 (LT I/2000)

Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy, 2000

Aikakauslehtienliiton jäsen

ASIAKASPALVELU

Helsinki Media Erikoislehdet, Asiakaspalvelu, PL 5 00040

HELSINKI MEDIA, hmc.asiakaspalvelu@helsinkimedia.fi

Tilaukset: 01080-9320, kirjatilaukset 010 800 095

Tilausten irtisanomiset / peruutukset (09) 5066 9100. Ympärivuorokautinen

automaattipalvelu: näppäile tai pyöritä tarvittavat

tiedot (9-numeroinen asiakasnumero ja 5-numeroinen

tilaustunnus), jotka löytyvät laskusta tai lehden osoitelipukkeen

yläriviltä vasemmalta lukien. Irtisanominen tulee

voimaan 2-3 viikon kuluessa ilmoituksesta. Tilaus katkaistaan

maksetun jakson loppuun. Jos uutta, alkanutta jaksoa ei ole

maksettu, veloitamme asiakkaan vastaanottamien lehtien

hinnat. Muut asiat 01080-9320 (osoitteen muutokset ym.)

Osoitteenmuutokset ja tilausten irtisanomiset tulevat voimaan

viimeistään yhden ilmestymiskerran jälkeen ilmoituksen

saapumisesta.

Tietotekniikan liitto ry:n jäsenet:

Osoitteenmuutokset suoraan Tietotekniikan liittoon.

Muutoksen voi tehdä liiton kotisivujen kautta:

www.ttlry.fi

sähköposti: jasiat@ttlry.fi

fax (09) 4765 8595

puh (09) 4765 8530


Maailma muuttuu Eskoseni

Uusi verkkokeskeinen ajattelutapa

on pitkälti personoitunut Oraclen

Larry Ellisoniin ja Sunin Scott McNealyyn

sekä heidän vuosien takaisiin palopuheisiinsa.

Viisi vuotta on niiden

jälkeen meuhkattu ja kuolleita tekniikkaruumiita

on polun varrella

enemmän kuin menestyneitä tähdenlentoja.

Uusia lupaaviksi mainittuja tekniikoita

on siitä huolimatta kehitteillä

paljon. ASP-palvelut kehuvat virtualisoivansa

toimiston ajasta ja paikasta riippumattomaksi.

Digi-TV puolestaan lupaa tuoda Internetin

olohuoneeseen ja langattomat kotiverkot

jopa vessaan taistelemaan paperilehden viimeisestä

sillanpääasemasta.

WAP ja mediakännykät aikovat tarjota sisällöntuottajille

turvallisen, rahaa tuovan tavan siirtää

tuotantoaan sähköisiin välineisiin. Mobiili-

Internet erilaisine päätelaitteineen taas pyrkii

taistelemaan informaation maksuttomuuden

puolesta kynsin hampain.

Nopeat nettiyhteydet lupaavat, että ääntä ja

liikkuvaa kuvaa voi jaella muutenkin kuin radioaaltojen

välityksellä. WLAN-verkot puolestaan

varoittavat operaattoreita siitä, että langatonta

tietoliikennettä voi olla muuallakin kuin

puhelinsolukossa.

Mikään näistä tekniikoista ei ehkä muuta

maailmaa niin paljon kuin innokkaimmat fanaatikot

kullekin tekniikalle erikseen povaavat. Niiden

yhteisvaikutus on kuitenkin dramaattinen.

Koko yhteiskunta on peilautumassa Internetiin,

jossa pelisäännöt ja elämäntapa ovat toiset kuin

reaalimaailmassa.

Elinympäristömme muuttuu vähitellen ja

puolihuomaamatta. Historia vasta valaisee meille

muutoksen suuruuden, ajan mukana kulkiessamme

emme sitä havaitse.

Tilaushinnat: Kestotilaus 12 kk 425 mk, määräaikaistilaus

12 kk 455 mk.

■ Kestotilaus jatkuu uudistamatta kunnes tilaaja irtisanoo tilauksensa

tai muuttaa sen määräaikaiseksi. Seuraavat jaksot

tilaaja saa kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan,

joka on edullisempi kuin vastaavan pituinen määräaikaistilaus.

■ Tilaukset toimitetaan force majeure (lakko, tuotannolliset

häiriöt yms.) varauksin.

■ Tietokone ilmestyy 11 kertaa vuodessa, joista yksi on

kaksoisnumero.

■ Helsinki Media Erikoislehtien asiakasrekisteriä voidaan

käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin.

■ Lehtiemme tilaajat ovat Helsinki Media konsernin asiakkaita

ja saavat seuraavien vuosien aikana edullisia asiakastarjouksia

tuotteistamme. Mikäli ette halua asiakastarjouksia,

voitte ilmoittaa asiasta asiakaspalveluumme, jolloin poistamme

tilaustietonne tilausvelvoitteiden täytyttyä.

■ Tietokone-lehdelle voi tarjota julkaistavaksi artikkeleita ja

käyttövinkkejä. Julkaistuista maksetaan palkkio, jos ne eivät

liity yritysten normaaliin tiedotustoimintaan. Ennen artikkelin

kirjoitusta on syytä ottaa yhteyttä toimitukseen päällekkäisyyksien

välttämiseksi.

■ Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä

Marraskuu 2000

Eskoensio Pipatti

päätoimittaja

Internet luo uuden kanavan sisällön

hakemiseksi elämään. Perinteiset sisällöt

eivät kuitenkaan sellaisenaan sovellu

tietokoneen ruudulta tai kännykästä

omaksuttaviksi. Sähköinen viestintä

on nopearytmisempää, tiiviimpää ja

vuorovaikutteista. Vanhat sisällöt eivät

kuole pois, mutta menettävät osuuksia

uudelle.

Internet luo ihmisille uuden tavan

hoitaa asioitaan. Yhteydenpito ihmisiin,

yrityksiin ja yhteiskuntaan hoidetaan

aikaa ja vaivaa säästäen tietoliikenteen avulla

ajasta ja paikasta riippumatta.

Internet luo kuluttajille uuden kanavan hankintojen

tekemiseen. Valikoimaan tutustuminen

sekä tuotteiden ja niiden hintojen vertaileminen

on helppoa. Tavallisiin myymälöihin nähden

sähköisissä kaupoissa on mahdollisuus ylivoimaiseen

valikoimaan ja asiakasneuvonnan laatuun.

Nuorten tapa käyttää tietokoneita on välittömämpi

ja impulsiivisempi kuin vanhemmilla

ikäpolvilla. Leikki-iästä alkaen näppäimistön

käyttöön tottunut nuori on valmiimpi etsimään

päivittäistä tietoa ja elämyksiä verkon kautta.

Netti on suurelle osalle nuoria elämäntapa.

Kasvaessaan aktiiviseen aikuisikään tämä nettikansa

odottaa saavansa verkon kautta heti sen,

mitä vanhemmat ikäluokat vielä odottavat postiluukusta.

Vain muutos on pysyvää, ainakin seuraavien

vuosien aikana.

* * *

Tämä on viimeinen pääkirjoitukseni Tietokonelehdessä,

sillä siirryn uusiin tehtäviin yrityksessämme.

Kiitos kaikille lukijoille yhteisestä ja

mielenkiintoisesta uuden tekniikan matkasta.

Jatkan tästä eteenpäin matkantekoa Teidän joukossanne

Tietokone-lehden innokkaana lukijana.

eikä palauttamisesta.

■ Julkaisemamme artikkelit, ohjeet ja vinkit on tarkastettu

huolella, mutta emme kuitenkaan takaa niiden virheettömyyttä

emmekä vastaa esiintyneistä virheistä.

■ Lehteen tuleva aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin,

että kustantaja saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa

ilman eri korvausta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan,

ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu.

■ Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista

toiminnallisista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta tai

asiakkaan käyttämästä mainostoimistosta johtuvasta syystä

voida julkaista, Helsinki Media ei vastaa tästä mahdollisesti

aiheutuvasta vahingosta. Helsinki Median vastuu ilmoituksen

poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä

rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen.

Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen

julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta

lukien. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen

mainontansa (mukaanlukien liitteet) aiheuttamista

mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Helsinki

Medialle. Yksityiskohtaiset ilmoitusmyyntiehdot saa ilmoitusmarkkinoinnista.

■ Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen

luvalla.

Kirjeet

[Tietokone, kirjeet, PL 2, 00040 Helsinki Media][toimitus@tietokone.fi]

RAID ja prosessoriteho

Tietokone-lehden numerossa

10/2000 oli RAID-testi. Jutun jälkeen

minua jäi askarruttamaan

prosessorin kuormitus levyoperaatioiden

aikana, sillä sitä ei jutussa

kerrottu.

Omakohtaisten kokemusteni

mukaan SCSI-levyillä prosessorikuormitus

on noin 10 prosentin

luokkaa ja IDE-levyillä vastaavasti

noin 90 prosentin luokkaa. Jos

näin on myös RAIDin kanssa,

IDEä ei voine käyttää edes pienissä

palvelimissa.

Kai Nurminen

Mittaukset-laatikossa mainittiin

palvelimen prosessorikuorman pysyneen

mittauksen aikana alhaisena.

Kysymys palvelimen prosessorin

kuormittumisesta tiedostopalvelinkäytössä

on aiheellinen ja kuvaa oikeaa

ongelmaa vanhoilla laitteilla.

ATA-liitäntäiset kiintolevyt ovat

perinteisesti kuormittaneet palvelimen

prosessoria paljon jo melko vähäisellä

liikenteellä. Uusilla ja uudehkoilla

laitteilla levyliikenteen aiheuttamaa

prosessorikuormaa voidaan

keventää merkittävästi asentamalla

levyohjaimelle DMA-siirtoihin

(Direct Memory Access = ohjain

voi kirjoittaa suoraan muistiin

ilman prosessorin puuttumista siirtoon)

pystyvä ajuri ja sallimalla

DMA-siirrot. DMA-toiminnallisuus

kuuluu myös moniin Windows

NT:n omiin ajureihin, mutta

DMA-siirtoja ei ole sallittu yhteensopivuusongelmien

pelossa. DMAsiirrot

ATA-kiintolevyille voidaan

ottaa käyttöön Windows NT:ssa

(SP3 tai uudempi) komennolla

DMACHECK. Ohjelman toiminta

on kuvattu Microsoftin tukipalvelussa

tunnuksilla Q196975 ja

Q191774.

Testissä käytettyjen RAID-ohjainten

ajurit käyttävät DMA-siirtoa

luonnostaan. Levyjen ohjauksen

www.tietokone.fi

PAL.VKO 200045

00010

Näin toimii: Digitaalikameran tekniikka s. 83

MIKROALAN ERIKOISLEHTI ■ NUMERO 10 ■ LOKAKUU 2000 ■ HINTA 39,90 MK

+VERKKOSIVUT

Suuri printterivertailu

35

828418-00-10

6 414888 284188

• mustesuihkut

• huokeat laserit

• työryhmälaserit

tulostinta

3D-näytönohjaimet

Testasimme 21 uusinta

grafiikkakorttia

Testissä Thunderbird,

Duron, Pentium III ja

Celeron II

IDE-RAID haastaa

SCSI-RAIDin

Pikakokeet

■ Ericsson R380s

■ Best Linux ja IT LInux

■ ThumbDrive USB-muisti

■ Toshiba Portégé 3480CT

■ CardScan-käyntikortinlukija

aiheuttamat keskeytykset jäävät

RAID-ohjaimen oman prosessorin

huoleksi. Mittausten aikana palvelimen

kuormitusta tarkkailtiin

NT:n omalla Performace Monitor -

ohjelmalla kirjaamalla olennaisten

laskureiden arvot muistiin 10 sekunnin

välein.

Raskaimman mittauksen, Disk-

Mix, aikana kahdeksalla työasemalla

palvelimen prosessorikuorma

oli Promise FastTrak/100-kortilla

noin 35 prosenttia, Adaptec

AAA-UDMA-kortilla noin 47 prosenttia

ja SCSI-pohjaisella AAA-

133U2-kortilla noin 31 prosenttia.

Palvelimen sisäisellä liikenteellä levyjärjestelmää

synteettisellä liikenteellä

kuormitettaessa prosessorikuormat

olivat vastaavasti noin 33,

12 ja 20 prosenttia. Prosessorikuormia

ei ole syytä verrata toisiinsa sellaisinaan,

koska eri ohjaimet siirsivät

tietoa testin aikana eri nopeudella.

IDE-pohjaiset RAID-ohjaimet eivät

kuormita palvelimen prosessoria

erityisen paljon verrattuna perinteisiin

RAID-ohjaimiin. Niinpä

molemmat sopivat tavalliseen tiedosto-

ja tulostuspalvelinkäyttöön

mainiosti. Toisaalta tiedostopalvelimen

kuormitus on useimmiten vähäinen

tai miltei olematon suurimman

osan vuorokaudesta. Kuormitushuiput

osuvat yleensä aamuun

henkilökunnan

tullessa töihin,

lounas-

taukoon (tiedostoja tallennetaan ja

osa käyttäjistä kirjautuu ulos) ja

työajan päättymiseen tallennuksineen

ja uloskirjautumisineen. Lähiverkkojen

liikenne noudattaa

useimmiten samaa rytmiä. Neljäs

kiireinen aika syntyy öisistä eräajoista

ja varmistuksista.

Antti Aromaa

Oikaisu

Tietokone-lehden numerossa

10/2000 julkaistuun suureen kirjoitinvertailuun

oli päässyt livahtamaan

muutama pikkuvirhe.

Toimituksen valinta -maininnan

saaneen Minolta QMS Pagepro

1100L-lasertulostimen nimi puuttui

erillisestä Toimituksen Valinta

-laatikosta, vaikka oli mainittu

tuotearvion yhteydessä.

Lexmark Optra E312L -lasertulostimen

keskiarvo oli taulukossa

väärin. Oikea arvosanalukema oli

7,5:n asemasta 7,2.

Toimitus

Kirjoittimet ja Linux

Tietokone-lehden lokakuun numerossa

julkaistu tulostinvertailu

kirvoitti aiheen kahteen lisäkysymykseen.

Miten nykyiset kirjoittimet suhtautuvat

yleensä Linuxiin? Teknisten

tietojen mukaan testatuista

kirjoittimista vain Lexmark Optra

M412N ja Xerox DocuPrint

P1210 olisivat Linux-yhteensopivia.

Vai pitääkö Linux itse sisällään

tulostinajureita esimerkiksi

nyt testatuille mustesuihkutulostimille?

Kokeiltiinko miten HP Deskjet

990Cxi -tulostimen automaattinen

paperintunnistus toimii värillisiä

tulostusarkkeja käytettäessä,

vai toimiiko ollenkaan?

Raimo Hytönen

Kirjoittimien Linux-yhteensopivuus

on yleisellä tasolla hieman kaksitahoinen

ongelma. Lasertulostimet,

erityisesti PostScript-mallit on suhteellisen

helppo saada toimimaan

Linuxin kanssa. Muiden kuin PSlasereiden

kohdalla tilanne vaihtelee

valmistajittain. Suurimmat ja

nimekkäimmät valmistajat, kuten

esimerkiksi IBM, Lexmark ja Xerox

tarjoavat PCL-Linux-ajureita joillekin

malleilleen.

Yleisesti ottaen Windows Printing

System -tulostimet toimivat harvemmin

Linux-käytössä. Mustesuihkutulostinten

kohdalla tilan-

ne on vielä hieman synkempi. Vain

muutamat Canonin, Epsonin ja

HP:n kaltaisten suurten valmistajien

malleista on mahdollista edes teoriassa

saada toimimaan Linuxissa.

Vaikka laitteen valmistaja ei itse

tarjoaisikaan Linux-tukea tulostimelleen,

saattaa joissakin tapauksissa

olla mahdollista löytää laitteelle

kolmannen osapuolen valmistama

Linux-ajuri.

HP Deskjet 990Cxi -tulostimen

automaattista paperintunnistusta

ei testattu värillisellä paperilla, koska

arvioitiin, että värigrafiikka tai -

valokuvia tulostetaan äärimmäisen

harvoin värilliselle paperille.

Toimitus

Maatilat varsin

tietokoneistettuja

Tietokone-lehden netti-uutisissa

23.10 olleessa jutussa todettiin

muun muassa:”Viljelijöitä kehotetaan

hankkimaan maatilalle tietokoneita

ja hankkimaan tietoliikenneyhteydet.

Tietokoneet ovat

yleistymässä maaseudulla nopeasti

viljelijöiden ikärakenteen nuorentuessa.”

Tietokoneiden yleistymistä käsitellään

siihen sävyyn kuin ne

olisivat todella harvinaisia suomalaisilla

maatiloilla. Tässä asiassahan

suomalaiset maatilat ovat

olleet suorastaan edelläkävijöitä,

kun verrataan moniin muihin

ammattiryhmiin. Ohessa Finfood-uutispalvelusta

poimimani

viesti aiheeseen liittyen.

Kymmenen vuoden välein toimitettava

maatalouslaskenta innosti

ensimmäisessä vaiheessa 96

prosenttia viljelijöistä ja puutarhayrittäjistä

vastaamaan helmikuun

lopussa postiluukuista

kopsahtaneeseen kyselyyn.

Alustavien tulosten mukaan

puolella vastanneista tiloista on

tietokone, jota reilu kolmannes

käyttää maatalouden kirjanpitoon,

seurantaan ja suunnitteluun.

Kolmanneksella on myös pääsy

Internetiin. Netin käyttö on

maatiloilla edennyt varsin nopeasti,

sillä vuonna 1997 julkaistu

Elintarviketieto Oy:n tutkimus

kertoi, että Internet-yhteys

löytyy vain yhdeksältä prosentilta

maatiloista.

Terveisin

Into Lehtisaari

Kosken Tl kunnan

maaseutuasiamies

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 129

Mitä Uutta

[uutiset][ensituntuma][uudet tuotteet][Internet][trendit]

Marraskuu 2000 Tietokone Pl 2, 00040 Helsinki Media, puh. (09) 120 5751, faksi (09) 120 5799, sähköposti: tiedotteet@tietokone.fi

Tuotantoennätykset rikki

rosessori- ja muistival-

Pmistajalla AMD:llä (Advanced

Micro Devices) menee

moniin muihin tietotekniikkayrityksiin

nähden

hyvin. Yhtiö julkisti lokakuussa

vuoden kolmannelle

neljännekselle voitollisen

tuloksen, joka oli 2,8 miljardia

markkaa.

AMD kertoi myyneensä

yli 3,6 miljoonaa Athlon- ja

Duron-prosessoria, ja sen

valmistamien flash-muistien

myynti kasvoi yli kaksinkertaiseksi

viime vuoden

vastaavasta. Ennusteiden

mukaan muistien kysyntä

tulee ylittämään niiden tarjonnan

myös tulevaisuudessa.

AMD:n myynnistä

52 prosenttia tuli PC-prosessoreista

ja 35 prosenttia

flash-muisteista.

Kyseessä oli jo neljäs peräkkäinen

voitollinen vuosineljännes,

mikä antoikin

yhtiölle mahdollisuuden

röyhistellä julkisuuden valokeilassa.

Tuoreessa muistissahan

on vielä Intelin

syyskuinen tulosvaroitus,

jossa se paljasti oman prosessorimyyntinsä

kasvavan

selvästi ennustettua vähemmän.Tietokonevalmistajistakin

esimerkiksi IBM:n,

Applen, Dellin ja Unisysin

tuloskunto on ollut odotettua

heikompi.

Haasteita edessä

AMD odottaa tekevänsä

myös loppuvuonna sekä rahamääräisen

että kappalemääräisenmyyntiennätyksensä.

Kalifornialaisyhtiö

arvioi tämän vuoden koko

prosessorimyynnikseen 28

miljoonaa kappaletta, mikä

on kolme miljoonaa enemmän

kuin aikaisemmin ennustettiin.

Viime vuonna

yhtiö valmisti 18,8 miljoonaa

prosessoria.

Kaikki ei ole kuitenkaan

niin auvoista kuin päältä

näyttää. Toimitusjohtaja

Jerry Sanders epäilee, että

Athlonin halpaversion Duronin

myynti tulee kärsimään

sopivien ja edullisten

piirisarjojen puutteesta. Lisäksi

Athlonin ja Duronin

palvelimiin sekä kannettaviin

mikroihin tarkoitettujen

siruversioiden Mustangin,

Palominon ja Morga-

KOONNUT: JARMO HUHTANEN

AMD purjehtii vahvassa myötäisessä

AMD:n Duron-prosessorin

kellotaajuus nostettiin

lokakuussa jo 800

megahertsiin.

nin julkistus saattaa siirtyä

ensi vuoteen.

Yhtiö jatkoi lokakuun

puolivälissä prosessorien

nopeus- ja hintakisaa, kun

se kertoi aloittaneensa 1,2

gigahertsin Athlonin ja 800

megahertsin Duronin toimituksettietokonevalmistajille.

Samalla AMD pu-

Sun julkisti StarOfficen koodin

unin ilmaisen StarOffice-

Stoimistopaketin lähdekoodi

on luovutettu yhtiön

viime heinäkuussa tekemän

lupauksen mukaisesti vapaaseen

jakeluun Internetissä.

Kyseessä on yli yhdeksän

miljoonaa riviä tulevan

kuutosversion koodia.

Koodia hallinnoi

OpenOffice.org-niminen

organisaatio, joka toimii

samalla periaatteella kuin

esimerkiksi Mozilla.org.

OpenOffice-yhteisö ylläpitää

ja hallinnoi koodia, jota

kuka tahansa voi hyödyntää

kaupallisesti.

StarOfficen koodin hyödyntämisen

ehtona on, että

mahdolliset muutokset siihen

tulee luovuttaa takaisin

StarOfficen lähdekoodi

on osoitteessa

www.openoffice.org.

OpenOffice-organisaatiolle.

Koodin käyttö edellyttää

GPL- (GNU General Public

License) ja SISSL- (Sun In-

dustry Standard Source License)

lisenssiehtojen noudattamista.

SISSL-sopimus

tarkoittaa käytännössä

suostumusta Sun-spesifistensovelluskehitysrajapintojen

käyttöön ja yhteensopivuustestien

tekemiseen.

Tuleva StarOffice 6 tukee

käyttöjärjestelmistä Windowsia,

Linuxia, Solarista

ja MacOS:ia. Valmiin paketin

julkaisuaikaa ei kuitenkaan

vielä tiedetä.

Sun on itse luvannut jatkaatoimisto-ohjelmapakettinsa

kehittämistä ja markkinoimista.

Se aikoo myös

luovuttaa tekemänsä parannukset

ja laajennukset

OpenOffice-organisaation

käyttöön.

dotti hitaampien prosessoriensa

hintoja huomattavasti.Merkkikonevalmistajista

ainakin Compaq ja

Hewlett-Packard aikovat

käyttää uutuusprosessoreita

ietokone-lehden pää-

Ttoimittaja vaihtuu.

Uudeksi päätoimittajaksi

on nimitetty 6. päivä

marraskuuta lähtien Hannu

Järvinen.

Vuodesta 1984 alkaen

Tietokone-lehteä luotsannut

Eskoensio Pipatti siirtyy

SWelcom-yhtiön Lumeveräjä-

ja Verkkovoima-yksiköiden

vetäjäksi.

Hannu Järvinen on

työskennellyt vuodesta

1998 lähtien WSOY:n

eWSOY-yksikössä tuottajana.

Hänen tehtäviinsä

TIETOKONE

tuotteissaan.

AMD haluaa, että tunnetut

merkkivalmistajat, kuten

IBM, HP ja Compaq,

käyttäisivät Athlonia yritysmikrojensa

prosessorina.

Tämä tavoite näyttää kuitenkin

lykkäytyvän jopa ensi

vuoden jälkipuoliskolle.

Syynä on yritysmikrojen

kysynnän laimeus Yhdysvalloissa

ja Euroopassa.

AMD:n laihana lohtuna

on, että yritysmikrojen huono

menekki iskee lujemmin

näiden laitteiden prosessorimarkkinoita

hallitsevaan

Inteliin. AMD:n hyvä tulos

johtuukin pääosin siitä, että

sen suorittimia menee ensi

sijassa kuluttajille tarkoitettuihin

mikroihin, joiden

myynti on Euroopassa ja

Yhdysvalloissa voimakkaassa

kasvussa.

Tietokoneelle uusi

päätoimittaja

Hannu Järvinen seuraa

Eskoensio Pipattia

Tietokone-lehden

päätoimittajana.

on kuulunut offline- ja online-sisältötuotteiden suunnittelu-

ja tuotantoprojektien vetäminen sekä osallistuminen

asiantuntijana erilaisiin kehityshankkeisiin.

35-vuotias Järvinen on aiemmin työskennellyt tekniikan

käännöksiin ja dokumentointiin erikoistuneessa

Trantex Oy:ssä ja Helsinki Media Companyssä,

jossa hän vastasi Sarjakuvat ja kirjat -yksikössä CD-

ROM-sisältötuotteiden tuotannosta.

Järvinen on opiskellut Teknillisessä korkeakoulussa

informaatio- ja viestintätekniikkaa. Tietokone-lehden

avustajana hän on ollut vuodesta 1990.

MARRASKUU 2000 13

Mitä Uutta [uutiset]

Lyhyesti

IBM on julkistanut historiansa

suurimmat investointisuunnitelmat.

Yhtiö

aikoo sijoittaa peräti 34 miljardia

markkaa puolijohdeteollisuutensakehittämiseksi.

Suurin yksittäinen panostus

kohdistuu Yhdysvaltoihin

rakennettavaan piirisarja- ja

prosessoritehtaaseen. IBM

uskookin olevansa ensimmäinen

sirunvalmistaja, joka

pystyy alle 0,10 mikronin viivanleveyden

sisältävien puolijohteidenmassatuotantoon.

Tämän vuoden fysiikan

Nobel-palkinto on jaettu

tietokonesirun ja puolijohdetransistorin

kehittäjille.

Puolet palkinnosta menee

yhdysvaltalaiselle Jack Kilbylle.

Kilbyn ansiona on hänen

uraa uurtava työnsä integroidun

piirin luomiseksi. Toinen

puoli fysiikan Nobelista

jaetaan venäläisen Zhores

Alferovin ja yhdysvaltalaisen

Herbert Kroemerin kesken.

Palkitsemisen perusteena on

heidän panoksensa opto- ja

mikroelektroniikan komponenttien

kehittäjinä. Alferovin

ja Kroemerin tutkimukset

ovat mahdollistaneet hyvin

nopeiden transistorien valmistamisen

muun muassa

matkapuhelinjärjestelmien

maa-asemiin.

Espoon, Vantaan, Oulun ja

Porin asukkailla on nyt mahdollisuus

hankkia käyttöönsä

uusi kaupunkikortiksi nimetty

älykortti. Kaupungit

ovat kehittäneet sen yhteistyössä

liikenneministeriön ja

ohjelmistotalo Dildatan kanssa.

Korttia on tarkoitus käyttää

tulevaisuudessa esimerkiksi

maksuvälineenä pankkikortin

asemasta, kirjastokorttina,

liikuntatilojen lippuna

sekä yleisöpuhelin- ja pysäköintimaksujen

hoitamiseen.

Pyhän ja Rukan laskettelukeskuksissa

voi jo ensi talvena

hoitaa osan palvelumaksuista

älykortin tai

Swatch Access -rannekellon

avulla. Järjestelmä perustuu

talviurheilukeskusten, tamperelaisenTW-Laskentapalvelun

ja Aldatan yhdessä kehittämään

ASP-yhteistyöhön

(aplication service provider).

Älykorttiin tai kelloon asennettavaan

siruun perustuva

tekniikka mahdollistaa maksamisen

muun muassa hisseissä,

ravintoloissa, välinevuokraamoissa,hiihtokouluissa

ja myymälöissä.

Euroopan unionin komissio

on hyväksynyt yhdysvaltalaisten

America Onlinen

ja Time Warnerin yhdistymisen.

EU:lla on oikeus

asettaa ehtoja tai hyväksyä

yhteenliittymät, joiden liikevaihto

EU:n alueella ylittää

1,5 miljardia markkaa.


Inteliltä uusi sähköä säästävä flash-muisti

HENRI KUOKKA — TUKHOLMA

ntel on esitellyt flash-

Imuistipiirin, joka on

suunniteltu seuraavan sukupolvenInternet-puhelimiin

ja langattomiin laitteisiin.

Wireless Flash Memory

toimii 1,8 voltin jännitteellä

nykyään yleisen

kolmen voltin sijaan, mikä

mahdollistaa jopa 60 prosentin

säästön energiankulutuksessa.

Uusi muisti on tämän

hetken nopein flash-piiri,

ja Intelin mukaan se on jopa

neljä kertaa vikkelämpi

edmondista ja Ottawas-

Rta kuului lokakuun

alussa kummia: maailman

tunnetuin ohjelmistotalo

Microsoft osti yli 900 miljoonalla

markalla 24,6 prosenttia

kilpailijastaan Corelista.

Microsoft ja Corel sopivat

samalla hautaavansa sotakirveensä

toistaiseksi tarkemmin

yksilöimättömissä

oikeusriidoissa. Lisäksi ne

rupeavat yhteistyössä kehittämään

tuotteita Microsoftin

suunnittelemaan .Nethankkeeseen.

Monia motiiveja

Yllätyskauppa synnytti heti

erilaisia arveluja amerikkalaisen

ohjelmistotalon todellisista

motiiveista. On

epäilty, että kauppa liittyisi

käynnissä olevaan Microsoftinmonopolioikeudenkäyntiin.

Microsoftin on uskottu

haluavan tukea epäsuorasti

oman toimisto-ohjelmapakettinsa

Officen kilpailijaa

Corelin WordPerfectiä.

Näin se voisi osoittaa viranomaisille

olevansa ohjelmamarkkinoilla

oikeassa kilpailutilanteessa.

Monien

muistissa on vielä se, kuinka

yhtiö osti takavuosina

vaikeuksissa olleen Applen

osakkeita.

Microsoftin on myös arveltu

haluavan jalansijaa Linux-maailmasta

Corelin

valmistaman Linux-jakelun

Intelin uusi flash-piiri

on markkinoiden

nopein.

kuin muut flashit. Uusien

teknisten ratkaisujen ansiosta

piirin odotusajat ovat

lyhentyneet ja suorituskyky

siten parantunut.

kautta. Linuxia on tosin pidetty

yhtenä Corelia vaivaavien

taloudellisten ongelmien

lähteenä. Yhtiö on

panostanut paljon pöytäkoneisiin

tarkoitetun käyttöjärjestelmänkehittämiseen

ja markkinointiin,

mutta ainakin toistaiseksi

sen myynti on Yhdysvalloissa

takkuillut pahasti.

Corelin taloudellinen

syöksykierre kulminoitui

viime toukokuussa, kun

huolella suunniteltu yhdistyminenohjelmointityökaluja

valmistavan Inprisen

kanssa kariutui lähinnä

Corelin huonojen taloudellisten

näkymien

vuoksi. Kulujen karsimiseksi

yritys irtisanoikin kesäkuussa

viidenneksen

työvoimastaan, ja elokuun

puolivälissä Corelin 15

vuotta sitten perustanut

toimitusjohtaja Michael

Cowpland joutui vetäytymään

johtotehtävistä.

Vaikka 60 prosenttia nykyisistä

matkapuhelimista

käyttää jo Intelin muistia,

yhtiö odottaa yhä myynnin

kasvavan. Puhelinten keski-

määräisen muistin määrän

on arvioitu lisääntyvän nykyisestä

17 megabitistä kahdessa

vuodessa jopa 42 megabittiin.

Nokian ennusteen

mukaan samassa ajassa

matkapuhelinten vuotuinen

valmistusmäärä tulee

kaksinkertaistumaan.

Muisti valmistetaan toistaiseksi

0,18 mikronin tekniikalla.

Tänä vuonna tarjottava

32 megabitin piiri

saa ensi vuonna seurakseen

64 ja 128 megabitin mallit.

Siirtyminen 0,13 mikronin

tekniikkaan mahdollistaa jo

256 megabitin piirin valmistamisen

vuonna 2002.

Ohjelmistojätit löysivät yhteisen sävelen

Microsoft osti siivun Corelista

Milj. mk

600

500

400

300

200

100

0

Lähde: Corel

1999

Q3

Corelin myynti Corelin tulos

1999

Q4

2000

Q1

2000

Q2

2000

Q3

vuosineljännekset

Milj. mk

150

100

50

0

-50

-100

-150

-200

1999

Q3

1999

Q4

2000

Q1

2000

Q2

2000

Q3

vuosineljännekset

Corelin myynti ja tulos ovat alamäessä. Yhtiön perustaja

Michael Cowpland joutuikin elokuussa lähtemään yhtiön

johdosta.

Uuden CorelDraw 10:n

on luvattu tulevan kauppoihin

marraskuussa.

WordPerfect Officen seuraava

versio lanseerataan

vuoden 2001 ensimmäisellä

puoliskolla. Corelin usko

Linuxiin ei ole sekään hiipunut,

sillä ensi vuonna on

Linux-jakelusta tulossa palvelinversio

ja pian tämän

jälkeen vielä pienille ja keskisuurille

yrityksille räätälöity

versio.

.Net linjaa Microsoftin suunnan

Viime kesäkuussa Microsoft julkisti kauan odotetun

Internet-ajan toimintastrategiansa. Aiemmin Next

Generation Windows Services -työnimellä kulkenut

suunnitelma sai uudeksi nimekseen Microsoft.Net eli

lyhyemmin .Net.

Microsoft.Net on tuote- ja teknologiaperhe, jota on

pidetty yhtiön kannalta mullistavana. Sen perusajatuksena

on, että Microsoftin ohjelmat integroidaan

osaksi Internetiä siten, että sovelluksia tarjotaan verkon

kautta palveluna. Nämä ohjelmat toimisivat sekä

perinteisissä mikroissa että uusissa matkapuhelimissa

ja kämmenmikroissa.

Microsoftin tavoitteena on helpottaa tietojen vaihtoa

erilaisten tietojenkäsittelykykyä omaavien laitteiden

välillä. Tämä edellyttää, että eri laitteiden väliset

tiedot synkronoidaan sujuvasti riippumatta kulloinkin

käytetyistä välineistä.

Syyskuussa Bill Gates kertoi, että Microsoft käyttää

jo noin 80 prosenttia vuotuisesta tutkimus- ja kehitysrahoistaan

hankkeisiin, jotka liittyvät tavalla tai toisella

.Net-alustaan. Gatesin mukaan vision toteuttamiseen

menee aikaa vähintään kaksi vuotta, mutta

hän on luvannut ensimmäisiä tuotteita markkinoille

jo ensi vuonna. Windows.Net 1.0:n pitäisi tulla myyntiin

tuolloin ja Office.Netin vuonna 2002.


Nettiyhteys lähivuosina vakiovarusteeksi

Autot verkottuvat vauhdilla

angattomien verkkotek-

Lniikoiden viime vuosien

kehitysharppaukset ovat tiivistäneet

autoja tietotekniikka-alojen

välistä yhteistyötä.

Useat motoristien rahoista

kiinnostuneet yritykset

ovatkin vastikään julkistaneet

hankkeita, joilla pyritään

liittämään autot

osaksi Internetiä.

OnStar edelläkävijänä

Sun ja maailman suurimman

autonvalmistajan General

Motorsin (GM) tytäryhtiö

OnStar ovat ilmoittaneet

ryhtyvänsä yhteistyössä

kehittämään Javasta

autotietokoneiden standardikieltä.

GM:n tavoitteena

lienee se, että laiteriippumattoman

Javan ansiosta

sen OnStar-tekniikkaa voitaisiin

käyttää myös muiden

valmistajien ajoneuvoissa.

OnStar on joihinkin

GM:n automalleihin tarjottu

langaton yhteys ja palvelu.

Se perustuu GPS:ään

(global positioning system),

matkapuhelinverkkoon ja

OnStar-keskuksiin, joissa

työskentelee autoilijoita

ienet ja keskisuuret yri-

Ptykset ovat kehittäneet

voimakkaasti verkkopalvelujaan

viimeisen vuoden aikana.

Ne ovat myös selvästi

lisänneet Internetin hyödyntämistä

liiketoiminnassaan.

Tulokset paljastuvat Pkyritykset

Internetin hyödyntäjinä

-tutkimuksesta. Yritysten

suhdetta Internetiin

kartoitettiin nyt jo kolmannen

kerran. Tutkimukseen

osallistui 1014 strategista

päättäjää 5 – 250 henkilöä

työllistävistä yrityksistä.

Tutkituista yrityksistä viidesosa

ilmoitti, että Internetin

merkitys niiden liiketoiminnalle

on tällä hetkellä

suuri. Merkittävimpänä

esteenä tietoverkkojen hyödyntämiselle

pidettiin alaan

liittyvän osaamisen puutetta.

Tutkimukseen osallistu-

palvelevaa henkilökuntaa.

OnStariin sisältyy erilaisia

turvallisuus- ja informaatiopalveluja,

kuten varastetun

auton jäljitys.

OnStaria käyttää tällä hetkellä

noin miljoona ihmistä,

mutta lukumäärän odotetaan

nelinkertaistuvan muutamassa

vuodessa. GM onkin

ilmoittanut, että mallivuodesta

2001 lähtien palvelu

on saatavissa suurimpaan

osaan sen automalleista.

Internetin käyttö kasvanut

rajusti pk-yrityksissä

neista yrityspäättäjistä 72

prosenttia käyttää sähköpostia

tai Internetiä päivittäin,

ja yli kolme neljäsosaa

yrityksistä hoitaa pankkiyhteydet

webin kautta.

Verkkojen hyödyntämisessä

on alueellisia eroja. Kehityksen

kärjessä on pääkaupunkiseutu.

Oulun läänissä

Internetin käytön kasvu on

hidastunut ja Itä-Suomessa

pysähtynyt kokonaan.

Pk-yritykset Internetin

hyödyntäjinä -tutkimus on

osa kolmevuotista Verkkokaveri-kehittämisohjelmaa,

joka toteutetaan liikenne- ja

viestintäministeriön, yrittäjäjärjestöjen,toimialajärjestöjen

ja kauppakamareiden

yhteishankkeena. Ohjelman

tavoitteena on kannustaa

pk-yrityksiä käyttämään

tietoverkkoja tehokkaasti.

Kamppailu motoristien

rahoista kiristyy

Kämmentietokoneyhtiö

Palm ja maailman suurimpiin

autonosien valmistajiin

kuuluva Delphi perustivat

lokakuussa MobileAria-yhteisyrityksen,

joka

ryhtyy kehittämään langattomia

Internet-palveluja

autoilijoille. MobileAriasta

tulee avoin alusta, jolloin

siinä toimisivat muutkin

kuin Palmin laitteet. Suun-

aa- ja metsätalous-

Mtuottajain Keskusliitto

on aloittanut yhteistyössä

Pohjanmaan

Mikron kanssa jäsenmikrokampanjan.Vuoden

loppuun asti kestävän

tempauksen aikana

tarjotaan MTK:n lähes

200 000:lle jäsenelle ostettavaksi

Pomi-PC:eitä.

Koneita on ennustettu

menevän kaupaksi 1 000

– 3000 kappaletta.

Kampanjaa varten on

koottu kolme erilaista

laitetta: Emma, Severi ja

Musti. Emma ja Severi

ovat pöytäkoneita ja

Musti kannettava tietokone.

Koneiden peruskokoonpanoa

voidaan

ostajan niin halutessa

myös muuttaa.

Emmaksi nimetty peruspöytäkonevaruste-

nitelmien mukaan alusta

olisi valmis ensi vuoden

toisella neljänneksellä.

Myös Microsoft kertoi

lokakuussa suunnitelmansa

siitä, kuinka autoilijat liitetään

langattomasti Internetiin.

Yhtiö julkisti Detroitissa

Windows CE for Automotive

v.3 -käyttöjärjestelmän.

Se on osa Microsoftin

Car.Net-hanketta,

jonka avulla autoilijat saisivat

tulevaisuudessa tarvitsemiaan

palveluja tietoverkkojen

kautta.

Suurista autonvalmistajista

Ford ja langatonta tekniikkaa

kehittävä Qualcomm

perustivat loppukesästä

Wingcast-nimisen yhteisyrityksen

kehittämään

langatonta tekniikkaa ajoneuvoihin.

Ensimmäiset

Wingcast-sovellukset asennettaneen

autoihin ensi

vuoden lopulla. Ford ennustaakin,

että se valmistaa

vuoden 2002 loppuun

mennessä yli miljoona ajoneuvoa,

jotka on varustettu

Wincastin suunnittelemilla

Internet- ja turvallisuuspalveluilla.

MTK aloitti jäsenmikrokampanjan

taan joko AMD Duron

600 tai Intel Celeron 633

megahertsin prosessoreilla.

Hinta on lähipostiin

tuotuna joko 6 890

tai 6 990 markkaa.

Severi on vaativammalle

käyttäjälle tarkoitettu

laite. Siinä on joko

AMD:n 800 megahertsinenThunderbird-prosessori

tai 733 megahertsinen

Pentium III. Koneiden

hinnat ovat noin

8 800 markkaa.

Kannettavaa tietokonetta

tarvitseville on tarjolla

AMD:n 475 megahertsin

prosessorilla varustettu

laite. Sen hinta

on MTK:n jäsenille 9 450

markkaa.

TIETOKONE

Lyhyesti

Markkinatutkimuslaitos Dataquestin

mukaan puolijohdeteollisuudenkomponenttien

myynti kasvaa

tänä vuonna 37 prosenttia

viime vuoteen verrattuna. Ensi

vuonna kasvu on vielä lähes

30 prosenttia, mutta

vuonna 2002 enää kymmenen

prosenttia. Maailman

suurimmat puolijohteiden toimittajat

ovat Intel, NEC, Toshiba,

Texas Instruments ja

Samsung.

Suomen korkeakoulujen tietoverkon

Funetin nopeus

nousee ensi vuonna 2,5 gigabittiin

sekunnissa. Funetverkkoa

ylläpitää Suomen

tieteellinen laskenta CSC, ja

nopeuden lisäyksen toteuttaa

Sonera. Uusitusta verkosta

tulee yksi maailman nopeimpia

korkeakouluja palvelevia

verkkoja. Se mahdollistaa

uusia palveluja, kuten

virtuaaliyliopiston, etäopetuksen

ja videokonferenssit

sekä opetusta ja tutkimusta

tukevat langattomat ja laajakaistaliityntäverkot.

Kaikkien suomalaisten yliopistokirjastojenluettelotietokannat

asennetaan

samalle palvelimelle. WWWpohjaiseen

järjestelmään perustuva

palvelu tulee yleiseen

käyttöön ensi vuoden keväällä.

Laitealustana on Sun

Microsystemsin E 10000 Starfire-tietokantapalvelin.

Se sisältää

28 suoritinta, 28 gigatavua

keskusmuistia ja 1,8 teratavua

kiintolevytilaa. Käyttöjärjestelmänä

on Sun Solaris 8.

Kodak on aloittanut yhteistyön

29 maan kanssa asiakirjaskanneidenkäyttämisestäväestönlaskennan

apuna. Taustalla on

YK:n viisi vuotta sitten tekemä

päätös maapallon väkimäärän

laskemisesta vuoteen

2004 mennessä. Esimerkiksi

Turkissa vuonna 1990

tehdyn väestönlaskennassa

tietojen seulonta käsipelillä

vei yli kolme vuotta. Uudessa

kolme vuotta sitten tehdyssä

laskennassa käytettiin jo

apuna kuvanlukijoita, jolloin

20 miljoonan lomakkeen siirtäminen

digitaaliseen muotoon

kesti vain reilun kuukauden.

Cisco ja Hewlett-Packard perustavat

Suomeen Internetoperaattoreiden

käyttöön

tarkoitetun verkonhallintakeskuksen.

Keskus sijoitetaan

Ciscon tiloihin Espooseen.

Se sisältää ohjelmistoja

useilta Ciscon kumppaneilta,

joista tärkeimmät ovat HP,

Belle Systems ja Concord.

Cisco ja HP ovat päättäneet,

että Suomen laboratoriosta

tehdään tämän alan osaamisen

keskuspaikka, jonka toimintamalleja

kopioidaan

muualle Eurooppaan.

MARRASKUU 2000 15


Lyhyesti

Unisys karsii liiketoimintojaan

ja vähentää työvoimaansa.

Yhtiön tämän vuoden kolmannen

neljänneksen tulos

oli 69 prosenttia pienempi

kuin viime vuonna. 11,5 miljardin

markan liikevaihto oli

sekin 9 prosenttia pienempi

kuin viime vuonna vastaavana

aikana. Unisysin tuloksesta

palveluliiketoiminta muodostaa

60 prosenttia. Yhtiön

pääjohtajan Lawrence Weinbachin

mukaan palveluliiketoiminnan

tulos laski, koska

yhtiö epäonnistui monessa

suuressa tarjouskilpailussa.

Sun Microsystems tuo markkinoille

uuden 64-bittisen

UltraSPARC III -suorittimen.

Prosessori tulee ensimmäisenä

käyttöön Sun Blade

1000 -työasemissa ja Sun Fire

280R -työryhmäpalvelimissa.

Suorittimessa on 29 miljoonaa

transistoria ja sulautettu

muistiohjain. UltraSPARCista

julkistetaan aluksi 600, 750

ja 900 megahertsien versiot.

Uusien prosessitekniikoiden

myötä kellotaajuuden arvioidaan

nousevan myöhemmin

yli 1,5 gigahertsin.

Oracle on esitellyt uuden 9itietokantansa.Oracle9i-nimen

alla kulkeva kokonaisuus

sisältää sekä tietokanta-

että sovelluspalvelinosan,

joista jälkimmäinen on jo

tuotannossa. Tietokannan

Sun-alustalla tehtävät beetatestaukset

ovat jo käynnistyneet,

ja valmis tuote tulee

markkinoille ensi vuoden

puoliväliin mennessä.

Britanniassa on astunut voimaan

uusi laki, joka antaa

työnantajille mahdollisuuden

tarkkailla työntekijöiden

sähköpostia ja puhelinkeskusteluja.

Työnantaja voi

avata sähköposteja suojatakseen

tietojärjestelmiä viruksilta

ja varmistaakseen, etteivät

alaiset käytä Internetiä

välittääkseen sopimatonta

materiaalia.

Internetin kautta levyjä myynyt

Boxman on joutunut

selvitystilaan. Ruotsalaisen

verkkokaupan tappiot ovat

olleet noin kymmenen miljoonaa

markkaa kuukaudessa,

eikä yhtiö onnistunut

enää saamaan lisärahoitusta

toiminnalleen. Yhtiö aloitti

liiketoimintansa kolme vuotta

sitten.

Microsoft lisää voimakkaasti

panostustaan 33 maassa toimivanMSN-Internet-sivustonsa

markkinointiin.

Yhtiö aloittaa maailmanlaajuisenmarkkinointitempauksen,

joka tulee maksamaa

kaiken kaikkiaan seitsemän

miljardia markkaa. Suomessa

tavallisille kuluttajille suunnattu

kampanja alkaa marraskuussa.


BSA lupaa ilmiantopalkkion

Kamppailua piraattiohjelmia vastaan

tehostetaan

usiness Software Al-

Bliance eli BSA aloitti lokakuun

puolivälissä tehostetun

taistelun laittomia piraattiohjelmia

vastaan. Lehti-ilmoitteluun

perustuvan

”Paljasta piraatti” -kampanjan

täkynä on enimmillään

100 000 markan ilmiantopalkkio.

BSA Finlandin puheenjohtajan

Stefan Zilliacuksen

mukaan järjestö haluaa

ennen kaikkea herättää keskustelua

piraattiohjelmien

käytön seurauksista. Tavoitteena

on ratkaista ongelmat

neuvottelemalla, ja

ilmiantopalkkio on lähinnä

keino herättää huomiota.

Vastaavat kampanjat on

järjestetty myös Ruotsissa ja

Englannissa. Ruotsissa se

poiki vajaassa vuodessa

noin 600 yhteydenottoa,

joista valtaosa tuli ihmisiltä,

jotka halusivat vain saada

lisätietoa piratismista.

Kuumalla linjalla

anonyymisti

BSA on avannut Suomessa

Hotline-puhelimen (09-

644 141), jonne ilmiannot

voi tehdä ja josta saa lisätietoja

tietokoneohjelmien

käyttöön liittyvissä kysymyksissä.

Yhteydenotot voi

tehdä myös luottamuksellisesti.

Mikäli BSA tekee ilmoituksen

perusteella sopimuksentekijänoikeusrikkomukseen

syyllistyneen

tahon kanssa, saa ilmoituksen

tekijä palkkioksi 10

prosenttia sopimussummasta

tai enintään 100 000

markkaa.

BSA on vuonna 1988 perustettu

maailmanlaajuinen

järjestö, jolla on toimintaa

yli 60 maassa. Sen toimin-

taan kuuluvat

ohjelmistojen

käyttöön liittyvä

tiedotus

ja valvonta,

aloitteet lainsäädännönmuuttamisek-

vuosi si sekä tarvittaessaoikeudelliset

toimenpiteet.

Suomessa järjestö on toiminut

kuusi vuotta. Tänä

aikana piraattiohjelmien

osuus kaikista ohjelmista

on puolittunut 30 prosenttiin.

BSA:n teettämän tutkimuksen

mukaan laittomat

ohjelmat aiheuttivat viime

vuonna maamme ohjelmistoteollisuudelle

noin 300

miljoonan markan tappiot.

Kannettavat korvasivat pöytäkoneet

Islantilaisessa korkeakoulussa

TOMMY LILJA – ISLANTI

ifröstin kauppakorkea-

Bkoulussa Islannissa tehtiin

pari vuotta sitten rohkea

päätös. Rumat ja tilaa

vievät pöytätietokoneet

kuopattiin, ja koulussa päätettiin

siirtyä langattoman

verkon ja kannettavien

mikrojen käyttöön.

Bifröstin kauppakorkeakoulu

on yksityinen koulu,

joka on toiminut vuodesta

1918. Sinne pyrkivistä opiskelijoista

vain noin joka

kolmas hyväksytään sisään,

ja sieltä valmistuneet ovat

usein merkittävillä paikoilla

islantilaisessa yhteiskunnassa.

Koulussa on noin 190

opiskelijaa, ja jokaisella

heistä on oma kannettava

mikronsa. Koulu huolehtii

langattomasta verkosta ja

lainaa myös opiskelijoille

verkkokortin. Luennoilla

kaikki seuraavat esitystä

omalta mikroltaan ja tekevät

muistiinpanoja suoraan

omalle koneelleen. Opiskelijoilla

on käytettävissään

Internet-yhteys ja chat-ohjelma,

jolla voi keskustella

muiden opiskelijoiden

kanssa verkon läpi.

Opiskelutavat

muuttuneet

Selvimmin uuden opiskelutavan

mullistavan vaikutuksen

huomaa kokeissa.

Ennen kokeiden tehtävänä

oli lähinnä testata opsikelijoiden

ulkoaoppimiskykyä.

%

60

Luvattomien ohjelmien

käyttö on Suomessa ollut jo

vuosia laskussa.

Bifröstin kauppakorkeakoulussa opiskelijat käyttävät luennoilla

omia kannettavia mikrojaan ja langatonta verkkoa.

50

40

30

20

10

0

Lähde: BSA

1994

Luvattomien ohjelmakopioiden

käyttö Suomessa.

1995 1996 1997 1998 1999

Nykyään kokeisiin saa

useimmiten tuoda oman

mikronsa, ja jopa Internetyhteys

on käytössä kokeiden

aikana. Ainoa kielletty

asia on muiden opiskelijoiden

kanssa chattailu. Kokeiden

luonne on muuttunut

täysin, ja nykyään niiden

painopiste onkin tiedon

hankkimisessa ja sen

soveltamisessa.

Järjestelmä on ollut käytössä

yhden lukuvuoden ja

toinen on nyt menossa. Sekä

opettajat että opiskelijat

vaikuttavat ratkaisuun tyytyväisiltä.

He eivät asiaa kysyttäessä

keksineet siitä

muuta negatiivista kuin

sen, että heistä kaikista on

tullut Internet-riippuvaisia

ja että kannettava mikro on

siten aina mukana ja yleensä

myös päällä.

Bifröstin järjestelmän on

toimittanut Opin Kerfi, joka

on Hewlett-Packardin

yhteistyökumppani Islannissa.

HP tarjoaa kannettavia

myös erikoishintaan

opiskelijoille.

Koulun järjestelmä rakentuu

kahdesta palvelinlaitteesta,

12 verkkotukiasemasta,

verkkokorteista ja

kannettavista tietokoneista.

Verkkoyhteys toimii kaikkialla

koulun alueella, kahviossa,

uima-altaalla, opiskelija-asunnoissa

ja jopa

alueen omassa päiväkodissa.

Opin Kerfi on myös toimittamassa

vastaavia järjestelmiä

muille kouluille Islannissa.

Mitä Uutta [uudet tuotteet]

Hiiri tuntee käyttäjänsä

– ja päinvastoin

Ihmisen tavallisimmat kosketuspinnat tietokoneeseen ovat

näyttö, näppäimistö ja hiiri. Jälkimmäisiä on tarjolla muitakin

kuin kaksikorvaisia pitkähäntiä.

Lokakuussa uutisoidun Logitech iFeel Mouse -tuntohiiren

toimitukset Suomeen ovat alkaneet. Optisesti ilman

palloa toimivan hiiren erikoisuus on sen antama tärinävaste,

joka riippuu kursorin liikkeistä ohjelmissa. Valikkoporrastukset,

valintapainikkeisiin ”jumittuminen” ja muut aistimukset

välittyvät kämmeneen eritasoisena tärinänä. iFeel

Mouse -hiiri on tasaisen kaareva eli soveltuu niin oikeakuin

vasenkätisillekin. USB- ja PS/2-liitäntäisen rullanäppäinhiiren

hinta on 340 markkaa.

Siemensin uudessa ID Mouse -hiiressä on puolestaan

FingerTip-sormenjälkiskanneri, joka skannaa tietokoneelle

kirjauduttaessa käyttäjän sormenjäljen. Jos jälkeä ei hiiren

oma ohjelma tunnista aiemmin tallennetuksi, estää se

pääsyn koneelle. Hiiren pitäisi tunnistaa myös moniulotteisesti,

eli karsia valokopiohuijarit sun muut. USB-liitän-

PDF-dokumenttien

muokkaajat

Enfocus Software kehittää sähköisten dokumenttistandardien,

kuten PDF:n ja PostScriptin, puitteissa toimivia erilaisia

muokkaus- ja ylläpito-ohjelmia.

Yhtiön päätuote, Pitstop PDF-editori on uusiutunut versionumeroon

Professional 4.5. Ohjelma on käytännössä

Adobe Acrobatin laajennus, joka yhdistää PDF-dokumenttien

muokkaamisessa tarvittavat työkalut Acrobatin

käyttöliittymään. Pitstopilla voidaan korjata PDF-tiedostojen

tekstejä, muokata kuvia tai uuden version myötä

muuttaa vaikka koko tiedoston RGB-/CMYK-värimaailma

vastaamaan haluttua ICC-tulostusprofiilia. Myös objektien

vaihto dokumentin sisältä on mahdollista.

Samassa yhteydessä Enfocus julkisti myös kaksi pienempää

apuohjelmauutuutta. PowerUP PDF 1.0 on Pitstopin

työkalut sisältävä mutta ominaisuuksiltaan tätä rajoitetumpi

kevyteditori. WebPerfect PDF 1.0 puolestaan muuttaa laajat

nelivärijulkaisuun tehdyt dokumenttitiedostot Interne-

Kun näytön koolla

on väliä

Sony Multiscan FW900 ei kuvaputken pinta-alalla turhia

pihtaile. 24-tuumaisen FD Trinitron -näytön ruudulla

mahtuu esittämään kaksi A4-sivua täysikokoisina rinnakkain

ja niiden viereen jää vielä tilaa ohjelman työkaluvalikoille.

Monitorin vaakasuuntaiset mittasuhteet osoittavat, että

näyttö hallitsee sekä 16:9- että 4:3-kuvasuhteet. Sonyn

maksiminäyttötila on 1920 x 1200 pistettä, jolloin kuva virkistyy

98 hertsin taajuudella. 16:9-suhteen mukaisessa 1920

x 1080 -tilassa virkistystaajuus on peräti 108 hertsiä, mikäli

näytönohjain tukee kyseistä näyttösuhdetta.

Sekä pysty- että vaakasuunnassa suora kuvaputken pinta

ehkäisee kuvan geometrisiä vääristymiä sekä ulkoisia heijastuksia.

Hilamaskin pistevälin vaihtelu nurkkien 0,27:stä

keskustan 0,23 millimetriin tekee puolestaan Sonyn mukaan

FW900-näytön kuvasta tasaisen kirkkaan ja värikohdistukseltaan

tarkan.

Virtaa isokokoinen näyttö syö aktiivitilassa 175 wattia,

mutta valmiustilassa vain noin 15 watin verran.

täisen turvahiiren hinta on

1195 markkaa.

Lisätietoja (Siemens):

Mobile World Communications

Oy, puh. (09)

2535 5523, www.mobileworld.fi

Lisätietoja (Logitech): Amertronics

Oy, puh. (09) 682 3100,

www.amertronics.fi – Toptronics

Oy, puh (02) 273 4000, www.toptronics.fi

Enfocuksen ohjelma-uutuudet

on

tehty PDF-dokumenttienmuokkaamista

ja web-julkaisua

silmällä pitäen.

Uudet hiiret

yhteiskuvassa,

jossa Logitech

iFeelin tärinävastetta

tosin

on kovin vaikeaahavainnollistaa.Siemensin

ID Mousensormenjälkiskanneri

on heti rullapainikkeen

etupuolella.

tissä julkaistavaksi

sopivaksi. Se pienentää

esimerkiksi kuvien näyttötarkkuutta ja muuttaa elementtien

värit RGB-tilaan.

Pitstop Professional 4.5 maksaa 3 990 markkaa ja uudet

apuohjelmat 995 markkaa kumpikin.

Lisätietoja: Täyttöpää Oy, puh. (09) 7250 4411, www.tayttopaa.fi

Sonyn 24-tuumaisen monitorin näyttöala on 482 x 308

millimetriä, mikä tekee siitä vaakasuunnassa 20 prosenttia

normaaleja 21-tuumaisia suuremman.

CAD/CAM-, video-editointi, taittotyö- ja muuhun graafiseen

käyttöön hyvin soveltuva Sony Multiscan FW900

maksaa 15 860 markkaa.

Lisätietoja: Sony Finland, puh. (09) 476 3300, www.sony.fi

TIETOKONE

Värilaser toimistoon

Minolta-QMS Magicolor

2200 on neljän A4-kokoisen

värilasertulostimen tuoteperhe,

joita yhdistää 1200 pisteen

tulostustarkkuus, tulostusnopeudet

20 mustavalkoja

5 värisivua minuutissa sekä

PostScript-, PCL6- ja PDFtulostuskielien

tuki. Toimistotulostimiksi

suunnitelluissa

laitteissa on vakiona

10/100BaseTX-verkkoliitäntä.

Magicolor 2200 -malliston

hinnat alkavat 19 580

markasta.

Lisätietoja: Renatus Oy,

puh. (09) 42 061,

www.renatus.fi

Personoitava

matkamikro

Dell Inspiron 4000 on kahden

ja puolen kilon painoinen,

mutta täysverisillä Pentium

III -ominaisuuksilla varustettu

tehokannettava. Vaihdettavalla

värikuoripaketilla tyyliään

muuttava esimerkkikokoonpano

sisältää 600-megahertsisen

prosessorin,

14,1-tuumaisen TFT-näytön,

64 megatavua muistia, 10gigatavuisen

kiintolevyn, CDaseman

ja modeemin. Näillä

varusteilla Inspiron 4000

maksaa 16 380 markkaa.

Lisätietoja: Dell Computer,

puh. (09) 6937 9248,

www.dell.fi

Tarkkaa kuvanlukua

Epsonin Perfection-skanneriperheen

lippulaiva on vastaisuudessa

malli 1640SU.

Sen optinen lukutarkkuus

on 1600 x 3200 pistettä

tuumalle ja värisyvyys 42

bittiä. USB- ja SCSI-liitännöillä

varustetussa laitteessa

olevien kolmen pikapainikkeen

avulla dokumentit

on mahdollista lukea suoraan

sovelluksiin. Perfection

1640SU -perusmalli maksaa

2 390, diakannellinen Photo-versio

2 890 ja arkinsyöttimellinen

Office-versio 3

290 markkaa.

Lisätietoja:

Epson-asiakaspalvelu,

puh. (09) 8171 0083,

www.epson.fi

Digipokkari videoominaisuuksin

Sony Cyber-shot DSC-P1 on

kolminkertaisella optisella

zoomilla varustettu taskukokoinen

(11 x 5 x 4 senttimetriä)

digikamera, jonka tarkkuus

on 3,34 megapikseliä.

Sillä voi tallentaa JPEG- ja

TIFF-kuvien lisäksi myös

MPEG1-videota ja GIF-animaatioita.

Kuvausaikaa yhdellä

akkulatauksella luvataan

1,5 tuntia. DCS-P1 -kameramalli

maksaa 6 795

markkaa ja MemoryStickmuistikortit

295 – 1 395

markkaa (8 – 64 megatavua).

Lisätietoja: Sony Finland,

puh. (09) 476 3300,

www.sony.fi

MARRASKUU 2000 21

Mitä Uutta [uudet tuotteet]

Keijukaisprojektori

Philips UGO on erittäin pienikokoinen

ja vain vajaat

1,3 kilogrammaa painava

data/videoprojektori todelliseen

matkakäyttöön.

Magnesium-kuorinen laite

kätkee sisälleen joko XGAtai

SVGA-tarkkuuksisen,

800 ANSI-lumenin valotehoon

ja 800:1 -kontrastiin

yltävän tekniikan. Auto

image, digizoom ja keystone-korjaus

ovat vain eräitä

31 400 (SVGA) tai 48 300

(XGA) markkaa maksavien

UGO lite -projektorien toiminnoista.

Lisätietoja: Aronet Oy,

puh. (09) 849 4133,

www.aronet.fi

Ahtaiden tilojen

näyttö

Hitachin TFT-pöytänäyttöjen

mallistoon on esitelty

CML151XW-nimeä kantava

uutuus. Se on 15-tuumainen

ja 1024 x 768 -tarkkuuteen

pystyvä monitori, joka sopii

myös kiinnitettäväksi seinään.

Laite on suunnattu erityisesti

pieniä ulkomittoja arvostavalle,

sillä sen koko on

vain 37 x 37 x 23 senttimetriä,

syvyys mitattuna näytön

jalan kohdalta. Mallin hinta

on 8 990 markkaa.

Lisätietoja:

Hitachi IMG Finland,

puh. (09) 2709 5311,

www.hitachi-eu-img.com

Kaikki samassa

kannettavassa

Acer on julkistanut uuden

edullisen TravelMate 200 -

multimediakannettavien tuoteperheen.

Sen malleissa on

varusteina muun muassa Intel

Celeron 550/600 -prosessori,iskunvaimennusjärjestelmällä

suojattu viiden tai

kymmenen gigatavun kiintolevy,

levyke- ja CD-asema,

12,1-tuumainen TFT-näyttö

sekä kattavat liitännät. 2,8

kilogrammaa painavien TravelMate

200 -koneiden hinnat

alkavat 10 900 markasta.

Lisätietoja: Acer Finland Oy,

puh. (09) 2705 2820,

www.acercomputer.fi

Ammattikäyttäjän

3D-ohjelma

IronCAD 3.2 on uusi 3Dsuunnittelu

ja -mallinnustyökalu,

jonka käyttöliittymä

perustuu ”drag’n’drop”menetelmään

eli valmiiden

tai itseluotujen objektien

valitsemiseen mallikirjastosta

3D-näkymään. Objektien

muokkaus tehdään niiden

pinnoille ilmestyvistä ohjauskahvoista.

Ohjelma sisältää

sekä ACIS- että Parasolid-mallinnusytimet

ja

laajan valikoiman tuonti- ja

vientisuotimia. IronCADin

hinta on noin 35 000 markkaa.

Lisätietoja: Planix Oy,

puh. (09) 452 0720,

www.planix.fi


Valovoimaa esityksiin

Tietokoneen kuvan esittäminen seinällä luentosalin kaltaisissa

auditorioissa ja muissa yleisvalaistusta vaativissa paikoissa

on haasteellinen tehtävä. Kuva ei saa hukkua näkyvistä,

joten valotehoa on oltava riittävästi.

Epsonin uudesta EMP-8100-projektorin kuva ei jää hailakaksi

aivan ensikättelyssä, sillä laitteen 230-wattinen

UHE-lamppu ja suuriaukkoiset nestekidepaneelit tuottavat

kirkkaan 3200 ANSI-lumenisen kuvan. Laite painaa 8,3 kilogrammaa,

joten kiinteän asennuksen lisäksi se on myös

tarvittaessa liikuteltavissa.

XGA-tarkkuuksista eli 1024 x 768 kuvapisteestä koostuvaa

kuvaa Epson höystää laitteeseen valmiiksi ohjelmoiduilla esitysefekteillä

ja uudella teleobjektiivilla, jolla etäisyyden ja kuvanleveyden

väliseksi suhteeksi voi valita arvot väliltä 4,9 – 6,6.

EMP-8100-mallissa on myös digitaalinen DVI-tuloliitäntä

ja suurkuvaheijastusta varten kolmen projektorin yhteenliittämismahdollisuus.

Epsonin suositushinta on 84 900 markkaa.

Mikron salat julki

iKey:llä

Tietoturvayhtiö Normanin uusi Access Control -pääsynvalvontaohjelmisto

(NAC) on tehty suojaamaan mikroon

tallennettujen tietojen luottamuksellisuutta esimerkiksi

kannettavan koneen katoamistilanteissa.

Suojaus perustuu kiintolevyn käynnistyssektorien tai koko

levyn salaukseen ja henkilökohtaiseen fyysiseen iKeyavaimeen,

joka tarvitaan koneen käynnistämiseksi.

iKey-avain kytketään tietokoneen USB-porttiin, ja sen

jälkeen käyttäjän on vielä syötettävä avainkohtainen PINkoodi.

Kun iKey-avain irrotetaan koneesta, kytkeytyy mikro jälleen

PIN-suojattuun näytönsäästötilaan. Arkaluontoiset

tiedot ovat suojassa, kun avain kulkee sen oikean omistajan

matkassa erillisenä. Levyllä olevia tietoja ei voi lukea edes

toisessa tietokoneessa ilman iKey-avainta.

NAC-ohjelma tukee myös erilaisia toimikortteja ja kortinlukulaitteita

sekä osaa suojata sähköpostit. Windows 9x-, NTja

2000-käyttöjärjestelmissä toimivan Norman Access Control

-ohjelman hinta yhdelle tietokoneelle ilman avainta on

SCSI-ohjattu

tasokuvanlukija

Moni skannerivalmistaja on perusmalleissaan kääntynyt jo

helpon ja edullisen USB-liitännän hyödyntämiseen. Kuitenkin

sitä nopeamman tiedonsiirtoväylän SCSI:n käytöllä

on myös omat kannattajansa.

Mustekin ScanExpress 1200FS -tasoskannerin hintaan

kuuluu PCI-väyläinen SCSI-ohjainkortti. Myös laitteen lukupää

on nopea: vain 1,5 millisekuntia lukulinjaa kohti,

jolloin normaalin kymppikuvan skannaus kestää parhaimmillaan

vain muutaman sekunnin.

ScanExpress-uutuuden optinen tarkkuus on 600 x 1200

pistettä tuumalle ja se lukee BDIT-tekniikalla kuvia 48 bitin

värisyvyydellä. Ohjelmallisesti laite tarkentaa kuvat valmistajan

ilmoituksen mukaan vastaamaan jopa 19 200 pisteen

tarkkuutta.

Varusohjelmina Mustekin mukana seuraavat Uleadin

PhotoExpress-kuvankäsittely, Xeroxin TextBridge Pro -

tekstintunnistus sekä skannatun dokumentin helposti

muihin kohteisiin kuten sähköpostiin tai tulostimelle ohjaava

sovellus.

Epsonin projektoriuutuus heittää kirkasta kuvaa ja sopii

siksi parhaiten kiinteää asennusta vaativaan kokoustilakäyttöön.

Lisätietoja: Epson-asiakaspalvelu, puh. (09) 8171 0083,

www.epson.fi – IDCF Oy, puh. (03) 389 0990, www.idcf.fi

– Renatus Oy, puh. (09) 42 061, www.renatus.fi

Norman

Access Controlin

suojaus

perustuu

sekä tietojen

salaukseen

että mikron

USB-portista

mukaanotettavaanavainmoduuliin.

800 – 1 300 markkaa versiosta riippuen. Avain maksaa noin

300 mk. Yrityslisenssit maahantuoja hinnoittelee tapauskohtaisesti.

Lisätietoja: Norman Ibas Oy, puh. (09) 272 7210,

www.norman-ibas.fi

Mustekin skannausohjelma tukee automaattista väritasapainon

kalibrointia, kuvanpakkausta ja skannausta

suoraan tiedostoksi.

Mustek ScanExpress 1200FS -mallin suositushinta on

1 995 markkaa.

Lisätietoja: Eagle Data, puh. (05) 226 2300, www.eagledata.fi

Mitä Uutta [ensituntuma]

AMD:n vastaus muistikisaan

AMD-760-piirisarja ja DDR SDRAM -muisti

Prosessorinopeuksien kurotellessa koko ajan uusiin

korkeuksiin muistitekniikasta on muodostunut

pullonkaula. DDR SDRAM -tekniikka

lupaa Rambusin kaltaista suorituskykyä

lähes nykyisillä muistihinnoilla. Ensimmäinen

tätä tukeva piirisarja on kauan

odotettu AMD-760.

TAPIO SALMINEN

ntel on pitkään määrännyt sen,

Imitä tavallisen PC-tietokoneen

sisuksista löytyy. Yrityksen johtoasema

prosessorimarkkinoilla on

antanut sille mahdollisuuden päättää

pitkälti myös siitä, millaisiksi

emolevyjen piirisarjat ja sen kautta

muun muassa muistitekniikka kehittyy.

Viimeisen vuoden aikana Intelin

norsunluutornista on kuitenkin alkanut

kantautua huolestuttavia ääniä.

AMD on vallannut markkinaalueen

toisensa perään ja piirijättiläisen

selvä markkinaherruus on

enää menneisyyttä. Asiaa eivät ole

auttaneet yhtään Intelin huonot

strategiapäätökset, joista Rambusmuistiteknologian

käyttöönotto on

varmasti yksi merkittävimmistä.

Periaatteessa Rambus liikkuu aivan

eri nopeustasolla kuin nykyiset

SDRAM-muistit. Nykyiset prosessorit

eivät kuitenkaan vielä osaa

hyödyntää Rambusia kunnolla,

minkä takia suurin osa valmistajista

on pitäytynyt vanhassa tekniikassa.

Tuotannon kalleus yhdistettynä

vähäiseen kysyntään on pitänyt

Rambus-muistin hinnan pilvissä,

mikä puolestaan heikentää siihen

kohdistuvaa kiinnostusta.

Intelin juostessa oravanpyörässään

AMD on kehitellyt yhteistyökumppaneittensa

kanssa edullisempaa,

nykytekniikkaan perustuvaa

DDR SDRAM -muistitekniikkaa.

Tällaista muistia on käytetty jo jonkin

aikaa uusissa näytönohjaimissa,

mutta emolevykäyttö on ollut vain

haave ylikellottajien huulilla. Nyt

AMD on vihdoin julkistanut odotetun

AMD-760-piirisarjan, joka

ensimmäisenä tukee DDR-muistia.

Tuplanopeus vanhaan

hintaan

DDR (Dual Data Rate) -tekniikka

on periaatteessa erittäin yksinkertainen.

Se perustuu vanhaan SDR

(Single Data Rate) SDRAMiin, jota


on käytetty

mikroissa jo

vuosia. Nopeus

saadaan siitä, että DDRmuistia

voidaan sekä lukea että

kirjoittaa samalla kellojaksolla.

Tavallinen SDR SDRAM

kun pystyy vain yhteen toimintaan

per kellojakso.

Toimintojen tuplaus käytännössä

nostattaa muistin kellotaajuuden

kaksinkertaiseksi.

Näin markkinoille tulee kahdenlaisia

DDR-kampoja, 200 ja 266 megahertsillä

toimivia. Nopeudet on

johdettu suoraan tutuista 100 ja

133 megahertsin SDRAM-muisteista.

Koodinimiltään uutuudet

ovat PC1600 ja PC2100.

Verrattuna Rambusin nimellisesti

peräti 400 megahertsin kellotaajuuteen

DDR:n 266 tuntuu pieneltä.

Kun tarkastellaan muistiväylän

leveyttä, näyttää DDR kuitenkin

kyntensä. 266 megahertsin DDR

SDRAM pystyy siirtämään noin 2,1

gigatavua sekunnissa, mikä on reilusti

enemmän kuin Rambusin vastaava

1,6 gigatavua. 200 megahertsin

DDR:n ilmoitetaan pystyvän

samaan suorituskykyyn kuin Rambusin.

DDR-muistin varsinainen koukku

on sen edullinen hinta. Koska se perustuu

vanhaan tekniikkaan, on sen

rakentaminen kohtuullisen edullista.

Hinnat ovat aluksi luonnollisesti hieman

SDRAMia korkeampia, mutta

tuotannon päästessä vauhtiin erojen

pitäisi tasoittua. Suurin osa muistivalmistajista

on jo ilmoittanut tukevansa

DDR-tekniikkaa, joukossa

muun muassa Kingston.

AMD 1,2 GHz DDR

TK10/00, 1 GHz keskiarvo

Pentium 100 MHz 1,0

AMD-760-piirisarja tukee uutta

DDR-muistia ja nopeammalla 266

megahertsin ulkoisella väylällä

toimivaa Athlon-prosessoria. Myös

kahden suorittimen käyttö on

mahdollista.

Ei vain pelkkää

muistikikkailua

AMD-760-piirisarjan kohutuin

uudistus on siis tuki DDR-muistille.

Se ei kuitenkaan ole ainoa

sen tuomista muutoksista. Intel

on tähän asti hallinnut suvereenisti

moniprosessorilaitteiden tuotantoa,

koska AMD:llä ei yksinkertaisesti

ole ollut tarjota toimivaa

vaihtoehtoa. 760:n myötä tämäkin

raja siirtyy historiaan, sillä

uusi piirisarja mahdollistaa kahden

samanaikaisen AMD-suorittimen

käytön.

Tällä haavaa piirisarja tukee vain

kahta samanaikaista prosessoria.

Useamman suorittimen tehopalvelimet

jäävät siis vielä Intelin yksinoikeudeksi,

sillä AMD:llä on ollut

ongelmia oman tekniikkansa kanssa.

Tuplaprosessorointi riittää silti

moneen käyttöön myös palvelimis-

SOVELLUSNOPEUS parempi �

15,9

19,7

0 5 10 15

20

kertaa Pentium 100 MHz:n nopeus

1,2 gigahertsin kellotaajuudella käyvä AMD-testimikro rikkoi kaikki aikaisemmat

nopeusennätykset. Vauhti on selvästi kovempaa kuin lokakuun

gigahertsimikrovertailun AMD-laitteiden keskiarvo.

sa, ja AMD:llä on nyt ensimmäistä

kertaa mahdollisuus yrittää kammeta

jalkansa myös yritysten oven

väliin.

760-piirisarja mahdollistaa myös

uusien aikaisempaa nopeampien

Athlon-prosessorien käytön. Testatussa

1,2 gigahertsin Athlonissa oli

aikaisemmasta poiketen 266 megahertsin

ulkoinen väylä, joten se toimi

suoraan samalla nopeudella

DDR-muistin kanssa. Näin vältytään

turhalta muunnokselta ja väylästä

saadaan kaikki hyöty irti.

Vaikka todellinen nopeushyöty

nähdään vasta raskaissa 3D-sovelluksissa,

ylitti AMD:n testimikro

reilusti lokakuun gigahertsimikrovertailun

keskiarvon. Pelkkä megahertsiero

ei vaikuta asiaan näin

ratkaisevasti, vaan muistin merkitys

on nähtävissä osatuloksista selvästi.

Intelin rämpiessä piirisarjojensa

ja Rambusin kanssa AMD tuntuu

osuneen oikeaan suoneen DDRmuistin

ja 760-piirisarjansa kanssa.

Ensimmäiset muistikammat ovat

jo saatavilla ja kaikki suurimmat

piirisarja- ja emolevyvalmistajat

ovat ilmoittaneet tukevansa uutta

tekniikkaa.

Nähtäväksi jää, kuinka paljon asiaan

vaikuttaa Rambusia käyttävän

Pentium IV:n odotettavissa oleva

julkistus. Hintaansa nähden DDR

SDRAM on joka tapauksessa vauhdikkain

muistitekniikka tähän

mennessä.

TK

Mitä Uutta [Internet]

PETTERI JÄRVINEN

Nopeiden ja kiinteiden

verkkoyhteyksien

tulo myös kotitalouksien

ulottuville on

avaamassa uudenlaisia

mahdollisuuksia esimerkiksikotitoimistojen

pitäjille ja yksityisyrittäjille.Sovellusvuokraus

eli ASP (Application

Service Provider)

tarjoaa verkon

läpi sovellukset ja niiden

automaattisen ylläpidon,

päivitykset ja

tiedostojen varmistukset.

Yrittäjä voi

keskittyä siihen, mitä

hän parhaiten osaa, ja

unohtaa mikrotuen.

erkossa toimivat sovel-

Vlukset sopivat hyvin

myös ajan henkeen, missä

eri yrityksissä ja maantieteellisesti

kaukanakin toisistaan

olevat työntekijät luovat virtuaalitiimejä

ja tilapäisiä organisaatioita

kulloinkin käsillä

olevan projektin vaatimusten

mukaisesti. Silloin

on tärkeää, että tieto kulkee

eri ihmisten välillä, että heillä

on samat sovellukset ja että

kaikilla on käytettävissään

uusimmat versiot yhteisistä

tiedostoista.

Useat ohjelmavalmistajat

ovat siirtämässä toimistosovelluksiaan

verkkoon.

Sun Microsystems osti jokin

aika sitten Star Officen ja on

ilmoittanut tekevänsä siitä

verkkoversion. Microsoft

valmistelee samaa. Lisäksi

on tarjolla useita verkossa

toimivia ryhmätyöohjelmia.

Osa ohjelmista on kirjoitettu

puhtaalta pöydältä

verkkoa varten ja ne sopivat

myös yksittäiselle käyttäjälle.

Tällainen on esimerkiksi

ThinkFree (www.thinkfree.com),

jonka etu on siinä,

että se toimii myös ilman

aktiivista verkkoyhteyttä. Java-pohjainen

paketti vaatii

tosin yli kymmenen megatavun

siirron ja rekisteröitymisen

ennen käyttöä. Vastikkeeksi

käyttäjä saa monipuoliset

taulukkolaskenta-,

tekstinkäsittely- ja esitysgrafiikkaohjelmat,

jotka pystyvät

lukemaan suoraan

Microsoftin Office-työtiedostoja.

Kaikki myös kirjoittavat

HTML-tiedostoja,

Toimisto netissä

joten työn tulokset on helppo

viedä WWW-sivulle.

ThinkFreen sovellukset

ovat monipuolisia ja niissä

on kaikki tarpeelliset toiminnot.

Esimerkiksi tekstinkäsittely

hallitsee niin

taulukot, tyylitiedostot, grafiikan

kuin monitasoisen

peru-toiminnon. Pieniä

kauneusvirheitä toki löytyy:

ohjelma esimerkiksi pitää äkirjainta

sanaerottimena, joka

hankaloittaa kohdistimen

siirtoa sana kerrallaan. Javapohjaisena

ohjelmaa vaivaa

myös lievä hitaus, joten vähintään

500 megahertsin

prosessori on suositeltava.

Sovellusten ohella pakettiin

kuuluu tiedostonhallinta,

josta sovellukset

käynnistetään. Tiedostohallinnassa

näkyvät sekä käyttäjän

oman levyaseman että

verkossa sijaitsevan cyberdrive-aseman

tiedostot. Jokaiselle

käyttäjälle on varat-

Thinkfree-toimistopaketti (www.thinkfree.com) on Javapohjainen

ja toimii silloinkin, kun nettiyhteys on poikki.

Itse ohjelma rahoitetaan mainoksia katselemalla. Niistä

pääsee eroon pientä kuukausimaksua vastaan. Peruspalveluun

sisältyy 20 megatavun tila cyberdrive-asemalla.

Thinkfreen tekstinkäsittelyosuus

on monipuolinen ja

tukee niin taulukoita,

grafiikkaa, html-koodausta

kuin monitasoista undotoimintoakin.

Thinkfree-ohjelmaan voi kirjautua mistä tahansa verkkoon

kytketystä koneesta, jolloin cyberdrive-asemalla olevat

työtiedostot ovat heti käytettävissä.

tu ilmaiseksi 20 megatavua

levytilaa.

Tallentamalla tiedostot

cyberdrivelle voi olla varma

siitä, että toimiston tiedostot

ovat aina mukana. Jos

joutuu aivan vieraalle koneelle,ThinkFree-sovelluksen

voi hakea verkosta ja

jatkaa työntekoa omilla

työtiedostoilla siitä, mihin

on viimeksi jäänyt.

ThinkFreetä voi käyttää

ilmaiseksi, mutta tällöin jokaisen

sovelluksen yläosan

täyttää vaihtuva mainosikkuna.

Mainoksista pääsee

eroon maksamalla pienen

kuukausimaksun.

Muita vastaavia toimistoohjelmia

ovat MyFreeDesk

(www.myfreedesk.com) ja

alunperin Lotuksen kehittämä,

mutta kesken jättämä

Java-pohjainen eSuite, joka

TIETOKONE

Lyhyesti

SurfEU.fi:n Internet-sivuilta

voi lähettää ilmaisia tekstiviestejä.

Palvelussa voi

kirjoittaa 120 merkin viestin

ja lähettää sen matkapuhelimeen.

Palvelu toimii ympäri

Eurooppaa. Yksi käyttäjä voi

lähettää ilmaiseksi päivittäin

20 tekstiviestiä. Tekstiviestipalvelussa

on mukana yli

100 eurooppalaista matkapuhelinoperaattoria.

Internet-osoitteiden loppuosien

valikoima laajenee

ensi vuoden alussa. Internet

Corporation for Assigned

Names and Numbers eli

ICANN on hyväksynyt jatkokäsittelyyn

47 ehdotusta.

Päätös uusista nimipäätteistä

julkistetaan 20 marraskuuta

ja osoitteet voi ottaa käyttöön

ensi vuoden alusta lähtien.

Euroopan Unioni ajaa eurooppalaisten

yritysten Internet-osoitteisiin

uutta domain-tunnusta,

joka on .eu.

Tarkoitus on luopua com-domainista

ja siirtyä maanosan

omaan tunnukseen. Eu-nimen

rekisteröinti voi alkaa ensi

vuonna. Eu-tunnuksesta tulisi

koko maanosan yleistunnus.

Internetissä toimiva nimeä

oma hintasi -palvelu koki

ensimmäisen tappionsa,

kun amerikkalainen Priceline.com

sulki elintarvikkeita

ja bensiiniä myyvän Priceline

WebHouse Clubinsa. Palvelun

kohtaloksi tuli yritysten haluttomuus

myöntää alennuksia

WebHouse Clubille. Alennuksia

haluavista asiakkaista ei

ollut puutetta.

Naisten osuus suomalaisista

verkko-ostajista on noussut

viimeisen vuoden aikana 46

prosenttiin, kertoo Suomen

Gallup Webin raportti. Naisten

myötä vaatteista on tullut

kuluttajien verkkokaupan toiseksi

ostetuin tuoteryhmä, eli

se on noussut äänitteiden ohi.

Kirjat on edelleen selvästi ostetuin

yksittäinen tuoteryhmä.

Englantilainen Internet-palvelun

tarjoaja Freeserve

karsii ilmaispalvelustaan satoja

liian innokkaita käyttäjiä.

Freeserven mukaan pieni

osa asiakkaista asettaa verkolle

kohtuuttomia haasteita

pitäessään Internet-yhteyttä

auki keskimäärin 17 tuntia

päivässä. Freeserve aikoo

katkaista heiltä palvelun.

Yhdysvaltalaiset hautaustoimistot

ovat saaneet

Internetistä uuden kilpailijan.

Verkkoon on ilmestynyt joukko

hautauspalveluja tarjoavia

yrityksiä kuten

WebCaskets.com ja HeavenlyDoor.com.

Näiden

kautta voi tilata arkkuja, hautakiviä,

muistoadresseja ja

kiitoskortteja tai lähettää

kukkia omaisille.

MARRASKUU 2000 27


Lyhyesti

Osuuspankkiryhmä aikoo

siirtyä verkkolaskujen käyttöön

ensi vuoden alussa.

Nettipankin asiakkaat saavat

paperisten laskujen sijaan

laskut sähköisessä

muodossa.

Verkkoportaalit Oy tuottaa

maakuntiin Ohoi.netportaaleja.

Ensimmäisenä

avataan uusi portaali Kymenlaaksoon

osoitteeseen kymenlaakso.ohoi.net.

Kunkin

alueportaalin sisältö muodostuu

alueen omista lähtökohdista.

Ilmatieteen laitos avasi

uudistuneet Internet-sivunsa

lokakuun lopussa. Sivuilta

löytyy nyt muun muassa 40

paikkakuntakohtaista sääennustetta.

Sivuilla on myös

tutka- ja satelliittikuvia sekä

tietoa poikkeavaista ilmanlaatutilanteista.

Internet-huutokauppa

eBaytä vaaditaan vastuuseen

sen Web-sivuilla myytävien

tuotteiden laadusta.

Asiakas on haastanut eBayn

oikeuteen havaittuaan, että

huutokaupasta ostettu keräilyesine

olikin väärennös.

Useissa Yhdysvaltain osavaltioissa

on lakeja, jotka suojaavat

kuluttajia vilpillisiltä

huutokaupoilta.

Internet-maksuliikenteeseen

erikoistunut ruotsalainen

Netgiro ja Internet-operaattori

Saunalahti ovat sopineet

Euroopan laajuisesta

online-maksuliikenteen hallinnoinnista.

Saunalahti saa

yli 20 Euroopan maata kattavanonline-maksupalvelujärjestelmän

sekä laskutus-,

muistutus- ja perintäpalvelut.

Sirkus.com -nimellä tunnetuksi

tullut Scandinavia

Onlinen tuottama Internetportaali

on vaihtanut nimensä

Suomi24.fi:ksi. Syksyn

mittaan palvelu on käynyt läpi

myös täydellisen muodonmuutoksen.

Mirapoint on julkistanut

sanomanvälityspalvelimen,

joka tukee WAP-protokollaa.

Käytännössä WAPmail Direct

tarjoaa käyttäjille yhden

postilaatikon. Sitä voidaan

käyttää esimerkiksi MicrosoftinOutlook-työasemaohjelmalla

toimistolla, WWW-selaimella

kotona ja WAP-puhelimella

reissun päällä.

IBM on julkistanut uuden

version näkövammaisille tarkoitetusta

puhuvasta webselaimestaan.

Home Page

Reader 3.0 -selain tukee

nyt Javascript-kieltä, minkä

ansiosta näkövammaiset Internet-käyttäjät

pääsevät ensimmäistä

kertaa esimerkiksi

Internetin verkkokauppasivustoihin.


Driveway (www. driveway.com)

tarjoaa ilmaiseksi

25 megatavua levytilaa

sekä apuohjelman, joka saa

palvelun näkymään Windowsissa

tavallisena levyasemana.

on löytänyt uuden kodin

NuoMedialta (www.nuomedia.com).

Molemmat

vaativat kuitenkin aktiivisen

nettiyhteyden, jolloin

sen hitaus tai katkokset

hankaloittavat työntekoa.

Levytilaa verkosta

Nopean yhteyden omistaja

pääsee hyötymään myös

monista eri palveluista, jotka

tarjoavat ilmaista levytilaa.

Idea on yksinkertainen

ja hyödyllinen: tallentamalla

yhteiset dokumentit

verkkoon ne saadaan kaikkien

työryhmän jäsenten

ulottuville.

Palveluille on muutakin

käyttöä. Esimerkiksi etätyöntekijä

voi sen kautta siirtää

työtiedostoja työkoneelta

kotikoneelle ja päinvastoin –

toimiva ratkaisu silloin, kun

molemmat koneet ovat kiinni

Internetissä, mutta kytkeytyminen

lähiverkkoon ei

ole teknisistä tai tietoturvasyistä

mahdollista. Isojen tiedostojen

siirto käyttäjältä

toiselle käy helpommin

verkkolevyn kautta kuin lähettämällä

tiedosto sähköpostin

liitteenä. Riittää, kun

sähköpostilla lähetetään levypalvelun

URL-osoite ja

tiedoston alasottoon tarvittava

käyttäjätunnus.

Koneissa, joissa ei ole levykeasemaa

lainkaan, mutta

jotka ovat kiinni netissä, Internet-levyt

toimivat tarpeellisinavarmuuskopiointipaikkoina.

Eräs hauska

käyttömahdollisuus on perustaa

levylle koko suvun

valokuva-albumi, jota kaikki

jäsenet pääsevät katsomaan

yhtä aikaa. Osa palveluista

mainostaa sopivuuttaan

MP3-musiikkitiedostojen

arkistoksi, jolloin omaa mu-

Drivewayssä on hyvin toimiva tuki Web folder -tekniikalle.

Verkkolevyn sisältö näkyy Windowsin oman tiedostohallinnan

tapaan.

siikkikokoelmaa voi kuunnella

miltä tahansa nettiin

kytketyltä tietokoneelta.

Eräs ensimmäisiä alan palveluita

oli NetFloppy

(www.netfloppy.com), joka

nimensä mukaisesti tarjosi

vain kolmen megatavun tilan

ja yksinkertaisen käyttöliittymän.

Hiljattain palveluita on

tullut runsaasti lisää:

Tiedostojen siirto verkkolevylle on hankalaa, mikäli niiden

nimet pitää kirjoittaa yksitellen. Xdrive hyväksyy sentään

neljä nimeä kerrallaan.

DocSpace (www.docspace.

com), FreeBack (www. freeback.com),

Driveway (www.

driveway.com), X:Drive

(www.xdrive) ja i-drive

(www.idrive. com).

Kaikki palvelut tarjoavat

samat perusominaisuudet.

Levytilaa saa yleensä 25–50

megatavua ja sitä voi hankkia

lisää joko maksamalla

tai värväämällä palveluun

uusia käyttäjiä – tai sitten

voi rekisteröityä usealla eri

Idrive (www.idrive.com)

lisää selaimen pikavalikkoon

komentoja, jotka

kopioivat sivun, grafiikan

tai linkin sisällön suoraan

omalle Idrive-asemalle,

mikä säästää aikaa.

tunnuksella ja useaan eri

palveluun. Levylle voi luoda

omia kansioita ja määritellä

erilaisia käyttäjäryhmiä, jotka

pääsevät käyttämään tiedostoja

eri tavoin.

Aluksi käyttäjän piti siirtää

tiedostot levylle yksi

kerrallaan käyttäen lomaketta,

johon siirrettävän tiedoston

nimi kirjoitettiin.

Tämä teki usean tiedoston

siirtämisen työlääksi. X:driven

lomakkeessa on sentään

paikka neljälle tiedostonimelle

kerrallaan, mutta

sekin on vielä vähän.

Nyttemmin lähes kaikkiin

palveluihin on tullut

Web folder -tuki, jolloin

Internet-levyasema näkyy

Windowsin työpöydällä tavallisena

asematunnuksena.

Sinne voi siirtää ja kopioida

tiedostoja kuten Windowsin

omille levyasemille.

Web folder -tuki vaatii pienen

apuohjelman siirron ja

asentamisen, mutta maksaa

vaivan.

Verkkoasemissa on jotain

käytännön niksejä. Tiedoston

päiväys muuttuu aina

siirtoajankohdan mukaan,

mikä voi joskus tuottaa ongelmia.

Ohjelmia ei myöskään

voi suoraan ajaa verkkolevyltä

ja jos asemalla ole-

Zonealarm näyttää varoituksen,

mikäli netissä oleva

kone yrittää yhteyttä

omaan koneeseen, ja estää

pyyntöä pääsemästä läpi.

vaa työtiedostoa napsautetaan

kahdesti, se kopioituu

ensin Windowsin temp-hakemistoon

ja käynnistää sovelluksen

vasta sitten.

Näppärin Web folder -

tuki on Driveway-palvelussa.

FreeBack-palvelussa on

vastaava toiminto Java-sovelluksena.

Idriven erikoisuutena

on apuohjelma, joka

lisää pikavalikkoon uusia

komentoja. Ne lähettävät

selaimessa näkyvän sivun

tai tiedoston Idrive-asemalle.

Tämän ansiosta isoja tiedostoja

ei tarvitse lainkaan

kierrättää oman koneen

kautta, vaan ne menevät

suoraan WWW-sivulta Idrive-asemalle.

Sama näppärä

ominaisuus hieman yksinkertaistettuna

löytyy

myös Drivewaystä.

Palvelun tarjoajalle Web

folderit ovat haaste, koska

ne piilottavat koko palvelun

käyttäjältä ja estävät rahaa

tuovien mainosten

näyttämisen. Käyttäjän onkin

hyvä varautua siihen,

että levytilapalvelut eivät


Lyhyesti

Internet-kuluttajakauppa

on vaivalloista, kallista ja

hidasta, väittää englantilaisen

Trading Standard Instituten

tuore raportti. Yli

kolmanneksella asiakkaista

oli ollut ongelmia. Internetistä

tilattujen tavaroiden toimitus

viivästyi, kotiin saapui jotain

muuta kuin mitä oli tilattu

tai Web-yhtiö katosi saatuaan

rahat.

Yleisradion Internet-sivut

menivät tukkoon pian kunnallisvaalienääntenlaskennan

alettua vaalipäivän

iltana kello kahdeksan ja

yhdeksän välillä. YLEn Internet-yhteydet

tai palvelintehot

olivat alimitoitettuja Internetin

käyttäjien määrään

nähden. Kello kymmenen aikaan

edes etusivulle ei

päässyt.

Kolumbus uusii sähköpostijärjestelmänsä

vuoden loppuun

mennessä. Sähköpostin

välityskapasiteetti on tarkoitus

kymmenkertaistaa nykyisestä.

Järjestelmä uusiutuu

kokonaan sekä ohjelmistojen

että palvelinten osalta.

United Airlines tarjoaa

matkustajilleen mahdollisuuden

lukea sähköpostiviestejä

ja käyttää nopeaa, langatonta

Internetiä lentokentillä

ympäri maailmaa. United on

solminut hankkeen toteuttamiseksi

yhteistyösopimuksen

kalifornialaisen SoftNetin

tytäryhtiön Aerzonen kanssa.

Suomessa on avattu ensimmäinen

terveyspalvelujen

mobiiliportaali. Verkkoklinikka

(www. verkkoklinikka.fi)

on avannut langattomille

päätelaitteille suunnitellut

terveyspalvelut. Palvelu

on suunniteltu WAP-puhelimia

ja taskutietokoneita varten

ja sieltä löytyvät kaikki

verkkoklinikan palvelut.

Sun on lupaustensa mukaisesti

asettanut StarOfficenimisentoimisto-ohjelmapakettinsa

vapaaseen jakeluun.

Osoitteesta

www.openoffice.org löytyvä

lähdekoodi sisältää

kaikkiaan yhdeksän miljoonaa

riviä StarOfficen kuutosversion

koodia. Koodi on

vielä alpha-tasolla.

Uhkapelejä Internetissä

harjoittava yritys sai ensimmäistä

kertaa luvan toimintaansa

Yhdysvalloissa. Nevada

Gaming Control

Board myönsi luvan Virtgame.com-pelisivuilleurheiluvedonlyöntiinWebissä.

Virtgame.comissa on

monin tavoin varmistettu,

että pelaajat eivät voi osallistua

peleihin edes Nevadan

ulkopuolisista osavaltioista.


ZoneAlarm (www.zonelabs.com)

on havainnollinen

ja helppokäyttöinen

ohjelmallinen suojamuuri,

joka antaa turvaa varsinkin

kiinteän nettiyhteyden

käyttäjälle.

ehkä ole ikuisia. Toinen

ongelma on siirron hitaus:

vaikka itsellään olisi nopea

yhteys, isojen tiedostojen

siirto amerikkalaiseen palvelimeen

voi kestää oman

aikansa.

Xdrive tukee myös Palm

Pilotia ja yhdysvaltalaisia

WAP-puhelimia, joilla voi

hallita Xdrive-asemalla olevia

tiedostoja ja lukea tekstitiedostojen

sisältöä.

Suojat ylös

Kiinteä linja merkitsee

usein myös kiinteää IPosoitetta

ja aina auki olevaa

yhteyttä. Tämä avaa hakkerille

uusia mahdollisuuksia

koneeseen tunkeutumiseen

ja helpottaa käyttäjän seuraamista

hänen liikkuessaan

verkon eri palveluissa.

Kannattaakin aina varmistaa,

ettei Windowsin levyjen

ja kirjoitinten jakoominaisuus

ole turhaan

päällä, ja hankkia joko ohjelmallinen

tai laitteena toteutettu

suojamuuri (firewall).

Omien suojausten pitävyyttä

on helppo testata

Gibson Researchin sivulla

olevalla palvelulla. Osoitteessa

www.grc.com on ilmainenShieldsUp!-palvelu,

joka käynnistyy suoraan

verkon sivulta. Yleensä palvelu

pystyy selvittämään

käyttäjän IP-osoitteen itse,

mutta varmuuden vuoksi

sivulta voi hakea pienen IP

Agent -apuohjelman, joka

lähettää taatusti oikean IPosoitteen

testin pohjaksi.

ShieldsUp kokeilee, pääseekö

testattavaan koneeseen

Netbios-kutsuilla

ja näyttää

löytönsä

WWW-sivuna.Perusteellisempi

testi

Probe My

Ports kokeileetestattavan

koneen

kaikki yleiset

Internetportit.

Portti

voi joko olla

auki (vaarallista),

suljettu

(turvallista)

tai sen näkyminen

voi olla estetty

(stealth, erittäin turvallista).

Testin jälkeen palvelu näyttää

raportin WWW-sivuna

ja kehottaa sulkemaan mahdollisesti

avoimet portit.

ZoneAlarm

ZoneAlarm (www.zonelabs.com)

on hyödyllinen

ohjelmallinen suojamuuri,

joka on kaiken lisäksi yksityiskäyttäjälle

ilmainen.

Yleensä suojamuuriohjelmat

ovat teknisiä ja vaikeakäyttöisiä,

mutta Zone-

Alarm on havainnollinen ja

yksinkertainen. Kuitenkin

sen suoja riittää hyvin kotikäyttäjälle.

ZoneAlarm antaa hälytyksen,

mikäli jokin verkon

koneista yrittää ottaa yhteyttä

omaan mikroon. Hälytysten

tulkinta vaatii kuitenkin

hieman osaamista,

sillä tavallinen surffauskin

riittää joissain tapauksissa

luomaan tilanteen, jossa

vierailtu WWW-palvelin

yrittää ottaa yhteyttä

omaan koneeseen ja laukaisee

hälytyksen. Osa hälytyksistä

on täysin harmittomia

nimipalvelukyselyitä.

Yhtä hyödyllinen on ZoneAlarmin

varoitus, jossa

se näyttää oman koneen sovellusten

yhteydenotot Internetiin.

Yllättävätkin ohjelmat

saattavat yrittää avata

nettiyhteyttä, jolloin ZoneAlarm

pysäyttää ne ja kysyy

käyttäjältä, sallitaanko

yhteydenotto. ZoneAlarm

voi siis paljastaa sovelluksia,

jotka vakoilevat käyttäjän

toimia lähettäen salaa tietoja

verkon yli tekijälleen. ZoneAlarm

pitää kirjaa niistä

sovelluksista, joille on annettu

lupa nettiyhteyden

käyttöön.

ZoneAlarmin toimintaa

on helppo säädellä ja siihen

voi esimerkiksi lisätä ne IPosoitteet,

joista tulevat yhteydenotot

päästetään läpi

automaattisesti. Lisäksi se

laskee sisään tulevan ja ulos

lähtevän liikenteen määrän

megatavuina, mikä voi joskus

olla hyvinkin kiinnostava

tieto.

Hakukoneiden

kummallisuudet

Hakukoneita testataan

usein tutkimalla, miten

monta osumaa ne löytävät

eri sivuilta. Pelkkä osumien

määrä ei kuitenkaan kerro

koko totuutta. Useista osumista

ei ole suurta iloa, mikäli

hakukoneen tietokanta

ei ole ajan tasalla ja osoitteet

ovat vanhentuneet. Siksi

paremman kuvan hakupalveluista

saa seuraamalla niitä

kuukaudesta toiseen.

Soneraplazan hakukoneen tulokset romahtivat ilmeisen

heinäkuussa tehdyn ohjelmavaihdon seurauksena. Ihmemaan

hakutulosten määrä on heittelehtinyt taivutusmuotohaun

kehittelyn vuoksi. Nyt haku tuntuu toimivan ja

etsii automaattisesti ne sivut, joissa esiintyy sanan jokin

taivutusmuoto.

Soneraplazan (search.fi.

soneraplaza.net/query) ja

Ihmemaan (www.fi) hakukoneiden

seuranta paljasti

mielenkiintoisia asioita niiden

elämästä. Aiemmin hyvin

pärjänneen Soneraplazan

hakutulosten määrä

romahti elokuussa ilmeisesti

ohjelman vaihtamisen

myötä murto-osaan aiemmasta,

eikä tulosten määrä

vielä lokakuun alkaessakaan

ollut noussut. Syksyllä

Soneraplaza ei enää löytänyt

testisivun kehyksessä

ollutta sanaa, joka vielä keväällä

oli löytynyt helposti.

Ihmemaalla kehitys on

ollut päinvastainen. Tulosten

määrä on heilunut ylös

ja alas, jääden viime aikoina

pysyvästi korkealle. Syynä

on Ihmemaan testaama

Gibson Researchin

(www.

grc.com) testi

paljastaa, mikäli

oman työasemanverkkosuojaukset

ovat puutteelliset

tai

koneessa on

avoimia

TCP-portteja.

ja vihdoin tuotantokäyttöön

ottama tekniikka, jossa

sanaa haetaan automaattisesti

kaikissa eri taivutusmuodoissa.

Haku ”auto”

palauttaa siis myös sivut,

joissa esiintyy sanat ”autot”,

”autoja” tai ”autoni”.

Usein taivutusmuotojen

haku on tervetullut asia. Jos

sen kuitenkin haluaa estää ja

etsiä vain esimerkiksi muotoa

”autollanikin”, sana on

kirjoitettava lainausmerkein.

Välillä Ihmemaan haku on

kuitenkin kiusallisen hidas.

Ulkomaisilla hakukoneilla

on omat kummallisuutensa.

Aiemmin kehuttua

norjalaista Alltheweb-hakua

ei ole päivitetty käytännössä

lainkaan kevään jälkeen,

koska hakutulosten

määrä on huhtikuusta lähtien

pysynyt aivan samana.

Northern Light -haku on

kehittynyt tasaisesti ylöspäin,

kuten alati lisääntyvien

sivujen netissä onkin

luonnollista.

Altavistan löytämien sivujen

määrä on välillä jopa

laskenut, mutta jostain

syystä syyskuussa hakutulosten

määrä on hetkeksi

kolminkertaistunut laskeakseen

taas hieman lokakuussa.

TK

Mitä Uutta [trendit]

Yhteys ja palvelu eroavat

KIM LEIDENIUS

Kännykästä on tulossa yleistietoliikennelaite, informaatiotekniikan

sveitsiläinen linkkuveitsi. Kehityspolku johtaa

vääjäämättä siihen, että nykyiset operaattorit pirstoutuvat

verkkoyhteyksien myyjiksi ja palveluntarjoajiksi.

arin vuoden kuluessa

Pvoidaan matkapuhelimen

avulla siirtää vaivattomasti

monenlaista dataa.

Enää ei puhuta kännyköistä

vaan mediapuhelimista,

erittäin yleisestä, monikäyttöisestä

teknisestä alustasta.

Perinteiset puhelut ovat

vain yksi datapalvelu muiden

joukossa.

Kännykät hallitsevat yhä

useampia verkkoja. Kun ne

liikkuvat saumattomasti

verkkojen välillä, on niiden

myös pystyttävä hyppimään

operaattorilta toiselle.

Kyseessä on perustavaa

laatua oleva mullistus, kun

monet suljetut hierarkkiset

verkot sulautuvat avoimeksi

horisontaaliseksi palveluverkoksi.

Verkkojen kirjo

Mediapuhelimen on hallittava

useita täysin erilaisia

verkkotekniikoita. Uusia

syntyy runsaasti, mutta vanhoja

ei poistu. Jotta palvelu

olisi kattavaa, on hallittava koko

kirjo.

GSM-verkko saa muutaman kuukauden

sisällä rinnalleen pakettipalvelun

(GPRS), joka mahdollistaa

nopean jatkuvan yhteyden Internetiin.

Seuraavassa vaiheessa kapasiteettia

kasvatetaan käyttämällä tehokkaampaamodulaatiomenetelmää

(EDGE). Kolmannen sukupolven

(UMTS) syntyessä varsinainen

puheyhteys kuolee ja puheesta

tulee vain yksi datatyyppi.

Moniin palveluihin matkapuhelinverkot

eivät ole riittäviä. Siksi

yhteys täytyy saada myös yritysten

ja kotien nopeiden langattomien

lähiverkkojen kautta. IEEE

802.11 -standardin verkot välittävät

tietoa 11 megabittiä sekunnissa

ja Hiperlan/2 jopa 54 megabittiä

sekunnissa.

Näiden lisäksi mediapuhelimen

on kommunikoitava erilaisten lyhyen

kantaman verkkojen kanssa.

Alunperin ne suunniteltiin korvaamaan

kaapelit laitteiden välillä.

Bluetooth ja HomeRF ovat kuitenkin

alkaneet elää omaa elämäänsä ja

niiden myötä on kehittymässä rakenteettomien

verkkojen joukko.

Ne muodostavat tiedonsiirtoverkkoja

itsenäisesti ad hoc -periaatteella

eikä käyttäjän tarvitse huolehtia

verkon hallinnasta. Esimerkiksi kodintekniikka

muodostaa otollisen

Bluetooth-ympäristön.

Verkosta toiseen

Viime vuosina tietokoneverkot ja

tietoliikenneverkot ovat nivoutuneet

toisiinsa. Tämän kehityksen mukaisesti

mediapuhelinten tulee voida

liikkua saumattomasti erilaisten

verkkojen välillä. Kehityspolun ensimmäisiä

tekniikoita on IP-yhteyden

automaattinen siirtyminen langattoman

paikallisverkon ja GSM:n

tulevan pakettiverkon välillä.

Jo yksin IP-yhteyden siirtäminen

verkosta toiseen on teknisesti hankalaa.

Kun se täytyy tehdä saumattomasti

ja hallitusti, on se todellinen

ongelma. Normaalisti yhteys

siirretään, kun kuuluvuus on liian

heikko ja tarjolla on parempi asema.

Monen verkon ympäristössä se

ei kuitenkaan voi olla ainoa perus-

te. Useimmat haluavat todennäköisesti

laadun kustannuksellakin

pysyä mahdollisimman pitkään yrityksen

verkon piirissä, ennen kuin

siirtyvät matkapuhelinverkon operaattorin

palveltavaksi.

Langattomaan yhteyteen ei välttämättä

tarvita operaattoria. Esi-

merkiksi Bluetooth- ja HomeRFverkoissa

mikä tahansa liikkuva laite

voi ottaa tukiaseman roolin havaitessaan

ympäristössään toisia

laitteita. Näiden rakenteettomien

verkkojen mukaantulo tuo yhteyden

reititysalgoritmille uusia ongelmia.

Tukiasemista tulee liikkuvia ja

verkkojen pitäisi pystyä organisoimaan

itsensä nopeasti uudelleen,

mutta kuluttamatta liikaa tiedonsiirtokaistaa

ja laitteiden akkuja.

Operaattoria vaihtaen

Kun samaa palvelua, esimerkiksi

sähköpostia, käytetään työpaikalla,

matkalla ja kotona, on palvelun toimittava

siten, että langattomista

siirtoteistä valitaan kulloinkin parhaiten

soveltuva vaihtoehto. Työpaikalla

paikallisverkko, autossa

matkapuhelinverkko ja kotona kiinteähintainen

Internet-yhteys. On

menneisyyttä kuvitella, että mikään

palvelu voi olla niin laadukas, että se

voisi sitoa käyttämään yhtä verkkoa.

Nykyiset verkot ja protokollat

mahdollistavat liikkumisen verkon

alueella, mutta ovat hyvin rajoittu-

neita yhteydentarjoajan vaihdossa.

Jos se yleensä on mahdollista, niin

se ei onnistu ilman käyttökatkoa.

Yhteyden pitäisi siirtyä katkeamatta

tekniikasta toiseen, aliverkosta

toiseen ja operaattorilta toiseen.

Sitä voidaan etsiä hinnan, laadun

tai tarjolla olevin palveluiden

perusteella. Se ei kuitenkaan

voi olla verkko-operaattorin

päätös, vaan sen

yläpuolella oleva palvelu.

Tulevaisuudessa palveluntarjoajat

ovatkin riippumattomiatietoliikenneoperaattoreista.Suuntaus

on langallisessa verkossa

voimakas ja palvelut

irtautunevat mediapuhelinten

yleistyessä tietoliikenneyhteydestä

myös

matkapuhelinverkoissa.

Palvelut käyttäjän

mukaan

Verkko- ja palvelutoiminnan

eriytyminen avaa tien

uudenlaisille palveluille.

Enää ei ole tärkeää millä

yhteydellä palvelua käytetään,

vaan samaa palvelu

on tavoitettavissa eri yhteyksien

kautta. Muutos

on suuri, koska sen myötä

hierarkkinen suljettu verkko

muuttuu horisontaaliseksi

avoimeksi verkoksi.

Samalla päätelaite sulautuu

yhä enemmän

osaksi verkkoa. Sillä on omat ominaisuutensa

ja palvelua tarjoavat

resurssinsa kuten muillakin verkon

elementeillä. Päätettä verkossa

edustavat käyttäjäprofiilit ja agentit.

Profiili sisältää tiedot muun

muassa sijainnista ja käyttöympäristöstä,

käytetystä päätelaitetyypistä

sekä kaistanleveydestä.

Agentit hakevat tietoa ja sovittavat

sen päätelaitteeseen sopivaksi.

Ne esimerkiksi priorisoivat tietoliikennettä

siten, että pienet tiedostot

(sähköpostiviestit) tulevat ensimmäisenä

näytölle ja isot tiedostot latautuvat

taustalla. Jos siirto keskeytyy,

ne tietävät mistä jatkaa. Kun

päätelaite vaihtuu, ne sopeuttavat

liikenteen sen mukaiseksi.

Käyttäjä voi siten tarpeen vaatiessa

keskeyttää käyttämänsä sovelluksen

ajon ja siirtää sovelluksen verkkoon

myöhempää käyttöä varten.

Palvelut eivät ole tällaisessa ympäristössä

sidoksissa käytettyyn päätelaitteeseen,

aikaan tai paikkaan,

vaan niitä voidaan vastaanottaa

useimmilla päätelaitteilla missä ja

milloin vain.

TK

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 33

petteri@pjoy.fi

Petteri Järvinen

Petteri Järvinen on tietokirjailija ja

Saunalahden Serverin tutkija

Takavuosina levy- ja muistitila oli

kallista. Mikron käyttäjät joutuivat

ottamaan rajoitukset huomioon

ja säästämään tilaa kaikkialla,

missä se vain oli mahdollista. Koska

koneet olivat puuta, käyttäjien oli oltava

rautaa. Tänään osat ovat vaihtuneet.

Koneet ovat rautaa ja käyttäjät puuta.

Heitä hemmotellaan kymmenien gigatavujen

levyasemilla ja keskusmuistia on

monissa koneissa yli sata megatavua. Tuntuu

siltä, ettei säästämiseen ole enää mitään

syytä.

Harvalla käyttäjällä on harmaintakaan

aavistusta käsitystä siitä, minkä kokoisia

tiedostoja hänen ohjelmansa luovat ja mitä

niiden pienentämiseksi voisi tehdä. Mikäli

levytila loppuu, uusavuton käyttäjä

pyytää mikrotuelta isomman levyaseman

tai pyytää saman tien vaihtamaan koko

koneen uudempaan ja tehokkaampaan.

PowerPointin metkut

Käytän itse paljon PowerPoint-esitysohjelmaa

ja vuosien käytön myötä olen oppinut

tuntemaan sen metkut melko hyvin. Vanha

95-versio oli todellinen kiintolevyjen

myynninvauhdittaja: se tallensi kuvat pakkaamattomina,

jolloin jo muutama ruutukaappaus

nosti esitystiedoston koon helposti

kymmeneen megatavuun.

Versiosta 97 lähtien ohjelmaa parannettiin

niin, että se alkoi sisäisesti pakata kuvatiedostoja.

Vanhan esitystiedoston avaaminen

ja tallentaminen uuteen muotoon

pudotti tiedoston koon murto-osaan alkuperäisestä.

Luulin jo, että koko-ongelma

oli saatu hallintaan.

Hiljattain tein kuitenkin esitystä, johon

tuli kolme digitaalikameralla otettua kuvaa

ja vähän tekstiä. Hämmästyin kovasti, kun

uusinkin PowerPoint-versio teki tiedostosta

reilun kolmen megatavun kokoisen.

Levyllä JPEG-kuvatiedostot olivat kymmenesosa

tuosta määrästä, joten mistä ihmeestä

ylimääräinen läski oli peräisin?

Kun aloin testata asiaa esityksellä, johon

tuli vain yksi kuva, sain huomata, että kuvatiedostojen

lisäystapa vaikuttaa ratkaisevasti

syntyvän esityksen kokoon. Kuvan

siirto leikepöydän kautta Adoben Photoshopista

PowerPointiin tekee kuvasta objektin,

jonka voi myöhemmin avata alku-

Älä tuhlaa

peräiseen sovellukseen napsauttamalla sitä

kahdesti. Objektiupotus on oletusarvo,

josta on harvoin mitään hyötyä. Kuitenkin

jo yhden kuvan upottaminen kasvatti esitystiedoston

koon 3,1 megatavuun!

Oletusarvon voi kiertää valitsemalla kuvaa

lisättäessä Paste-komennon sijaan Paste

Special. Vaihtoehto Enhanced metafile

pudotti saman tiedoston koon 2,2 megatavuun,

picture 819 kilotavuun ja bitmap jo

704 kilotavuun. Kaikkein suurin tilan-

9 Mt

12 Mt

säästö syntyi kuitenkin, kun tallensin kuvan

ensin JPEG-tiedostoksi levylle ja luin

sen sieltä suoraan PowerPoint-sivulle ilman

leikepöydän apua. Tällöin tiedoston

koko putosi 152 kilotavuun, koska Powerpoint

käytti JPEG-kuvaa sellaisenaan ja

avasi sen vasta kuvan näyttämisen ajaksi.

Esitystiedoston koko siis putosi yhteen

kahdeskymmenesosaan alkuperäisestä

vain sillä, että kuvaa ei siirretty leikepöydän

kautta vaan levyltä lukemalla. Ja lopputulos

oli katsojan kannalta täysin sama!

Pursuavat työtiedostot

Ylitse pursuavat työtiedostot eivät ole yksin

PowerPointin ongelma. Sama ilmiö

havaitaan siirrettäessä kuvia vaikkapa

Wordiin. Yhden kuvan sisältävän testitiedoston

suurimman ja pienimmän koon

välillä oli tosin ”vain” 15-kertainen ero.

Word-tekstinkäsittelyssä on kuitenkin

aivan omat oikkunsa. Esimerkiksi pikatallennuksessa

ohjelma tallentaa tekstiin tehdyt

muutokset toistensa perään, jolloin

isonkin tekstin tallentaminen käy nopeasti.

Haittana on tiedoston koko, joka kasvaa

jokaisen tallennuksen myötä.

Joskus tiedostojen kokoa voi pienentää

näppärillä nikseillä. Esimerkiksi Power-

Point järjestää tiedoston sisäisen rakenteen

uudelleen, kun työtiedosto tallennetaan

uudelle nimelle. Esityksestä poistetut diat

merkitään ohjelman sisällä poistetuiksi,

mutta ne säilyvät yhä tiedostossa entisillä

paikoillaan ja varaavat tarpeettomasti tilaa.

Vasta tallennus uudelle nimelle tiivistää

aukkopaikat umpeen. Paljon muokatun

esityksen koko saattaakin pudota puoleen

yksin sillä, että Save-komennon sijaan

käytetään Save As -komentoa ja annetaan

esitykselle uusi nimi.

Pieni kokeilu voi auttaa säästämään

tuntuvasti levytilaa. Mutta miksi vaivata

päätään koko asialla? Levytilahan on nykyään

halpaa ja työntekijöillä muutakin ajateltavaa

kuin bittien säästäminen.

Siksi, että asiassa on muitakin ulottuvuuksia.

Kyse myös tietoturvasta

Työtiedostoihin muokkauksen myötä kertyvä

läski on paitsi koko-ongelma myös

tietoturvariski. Käyttäjän poistamat kohdat

saattavat kummitella dokumentin sisällä,

mistä utelias vastaanottaja voi kaivaa

niitä esiin.

Wordin pikatallennus saattaa jättää dokumenttiin

tekstin aiempia versioita ja

tekstikohtia, jotka kirjoittaja on poistanut.

Nämä muutokset eivät normaalisti näy,

mutta jos dokumenttia luetaan suoraan levyltä

tai se avataan jollakin toisella tekstinkäsittelyohjelmalla,

tiedostosta voi paljastua

aiempien versioiden sisältöä.

On varsin kiusallista, jos esimerkiksi

vastaanottaja löytää dokumentista yrityksen

tarjouksessa alunperin olleet ja liian

halvoiksi todetut hinnat, sisäiseen käyttöön

tarkoitettuja merkintöjä, katelaskelmia tai

vaikkapa edellisen asiakkaan nimen.

Office-sovellukset voivat tuottaa muitakin

yllätyksiä. Esimerkiksi Word poimii automaattisesti

uuden tekstitiedoston ensimmäisen

lauseen ja tallentaa sen dokumentin

ominaisuustietoihin. Teksti säilyy kentässä,

vaikka käyttäjä myöhemmin muokkaisi

tiedoston alun toiseen muotoon.

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 37

Petteri Järvinen

petteri@pjoy.fi

Kannattaa siis olla tarkkana, miten uuden

tekstitiedoston aloittaa!

Työtiedostojen ominaisuus-kentät voivat

vuotaa arkaluontoisia tietoja ulos yrityksestä

etenkin silloin, kun tiedostoja

muokataan vanhoista pohjista. Pohjassa

olleet tiedot kulkevat myöhempien tiedostojen

mukana huomaamatta.

Tietoturvasyistä arkaluonteiset työt pitäisikin

aina aloittaa tyhjästä tiedostosta

eikä koskaan vanhaa pohjaa mallina

käyttäen.

Sähköposti tukkeutuu

Tiedostoilla on taipumus laajentua ja kuluttaa

kaikki käytettävissä oleva tila, on

moderni lisäys Murphyn lakeihin. Olipa

levyasemassa kuinka monta gigatavua tahansa,

jonain päivänä se täyttyy.

Asemat sinänsä ovat halpoja, mutta niiden

vaihtaminen ja tiedostojen siirto vanhalta

asemalta uudelle on työlästä ja aikaa

vievää. Mikrotuen työvoimakustannukset

ovat melkoiset. Siksi jokaisen työntekijän

pitäisi itse kiinnittää asiaan huomiota.

Pahiten pursuamisongelma vaivaa sähköposteja.

Ihmiset lähettävät toisilleen

huolettomasti Word-tiedostoliitteitä, vaikka

usein pelkkä teksti riittäisi. Sama dokumentti

saattaa lähteä usealle eri vastaanottajalle,

jotka tekstiä muokattuaan pistävät


sen taas eteenpäin ja niin edelleen. Dokumentin

vanhat versiot täyttävät postilaatikoita,

kun ihmiset eivät vaivaudu poistamaan

tarpeettomiksi käyneitä liitteitä ja

vanhoja viestejä.

Ei ihme, että sähköpostipalvelinten levyjä

saa aina olla vaihtamassa isompiin.

Toinen ratkaisu on asettaa jokaisen työntekijän

postilaatikkoon 10-50 megatavun

kokorajoitus, jonka täyttymisen jälkeen

käyttäjien on itse pakko poistaa vanhoja

viestejä. Kolmas vaihtoehto on ulkoistaa

sähköpostipalvelin ASP-ajattelun mukaisesti

ja ostaa koko ylläpito palveluna, mutta

tämäkään malli ei poista niitä kustannuksia,

joita käyttäjien ajattelemattomuus

aiheuttaa.

Levytilan lisäksi liikalihavien liitteiden

liikuttaminen paikasta toiseen kuluttaa

siirtokapasiteettia, mikä varsinkin modeemin

varassa toimivien matkakäyttäjien

kohdalla näkyy konkreettisesti ajan ja rahan

tuhlauksena.

Yksinkertaisena sääntönä kannattaa

muistaa, että varsinkaan Word-tiedostoliitteitä

ei koskaan kannata lähettää turhan

tähden. Yleensä vastaanottajaa kiinnostaa

vain itse teksti, ei sen muotoilut tai graafiset

koristeet. Tällöin riittää, että dokumentin

teksti kopioidaan mukaan lähtevään

viestiin.

Pelkän tekstin käyttö vähentää levytilan

tuhlausta, mutta siihen on muitakin syitä.

Word-tiedostoliitteissä on potentiaalinen

virusvaara eikä lähettäjä voi olla varma, että

vastaanottajalla on oikea Word-versio

tiedoston avaamiseen. Ja jos tekstiä halutaan

myöhemmin etsiä sähköpostiohjelman

hakukomennolla, haku ei yleensä

ulotu tiedostoliitteiden sisälle.

Nettipalveluita matkaajille

Syyskuussa kirjoitin Internet-palveluista,

joista suurin osa on mitoitettu nopeille yhteyksille

eivätkä ne palvele hitaan GSM-datayhteyden

varassa olevia matkaajia.

Palautteissa monet lukijat valittelivat

havainneensa saman, mutta kerrottiin

myös ratkaisuista. Esimerkiksi Ylellä on

kevyet tekstipohjaiset uutissivut osoitteessa

www.yle.fi/mobile ja vastaavasti Kauppalehden

uutisia voi lukea sivulta kauppalehti.fi/pda/comm.

Kauppalehden sivuilta

löytyvät talousuutisten lisäksi pörssikurssit

ja varsinkin matkaajalle hyödylliset valuuttakurssit.

Kumpaakaan osoitetta ei

vain ole mainostettu missään.

Tiivistetyssä muodossa esitetyt uutiset

sopivat hyvin myös kiireiselle nopean yhteyden

päässä olevalle käyttäjälle, joka ei

halua tuhlata aikaansa pitkien tarinoiden

lukemiseen.

TK

Osmo A. Wiio

Suomen maine maailman johtavana

kännykkämaana alkaa olla vakiintunut

käsite. Esimerkiksi arvovaltaisessa

tiedelehdessä Scientific

American lokakuun numerossa

olevan kartan mukaan Suomessa on

eniten kännyköitä maailmassa (66,7%) ja

käyttömaksu on edullisin. Toisena olevan

Ruotsin (57,8%) maksut ovat samalla tasolla,

mutta käyttäjiä on kymmenkunta

prosenttia vähemmän.

Tekstissä ei kuitenkaan viitata Suomeen,

vaan Japaniin. Siellä käyttäjiä on 44,9%

kansasta ja maksut ovat yli kolme kertaa

Suomen tason. Siitä huolimatta artikkeli

alkaa: ”Jos haluat nähdä tulevaisuuden,

tarkkaile teini-ikäistä japanilaista”.

iMode?

Miksi siis Japani? Vastaus on japanilaisen

teleyhtiön (NTT DoCoMo) iMode-tekniikka.

Lehden mukaan tavallinen kännykkä

on Japanissa menossa samaa tietä

kuin 45 kierroksen äänilevy. Uusi iMode-

Internet- ja sähköpostitekniikka on nopeasti

valtaamassa Japanin markkinat, erityisesti

nuorison. Sen tekniikka on nopeampaa

ja helpommin käytettävää kuin

meidän ja muiden läntisten maiden WAPtekniikka.

Niin ainakin väitetään, en ole

kokeillut kumpaakaan.

WAP (Wireless Application Protocol tai

Wait and Play) on se kännykkätekniikka,

jolla esimerkiksi Nokian 7110, Ericssonin

R320, Motorolan A6188 tai Siemensin

M35 vie sinut Internetiin. Käyttäjät tosin

valittavat, että hitaasti ja vaikeasti. Hieman

ihmettelen väitettä iMode - sähköpostitekniikan

väitetystä paremmuudesta. Kuvauksen

mukaan japanilaisia kirjoitusmerkkejä

saadaan sillä aikaan hankalasti

numeronäppäimiä peräkkäin painamalla.

Tuntuuko tutulta?

Markkinasotaa

Japanilainen uuden kännykkätekniikan

ratkaisu ilmentää sitä epävarmuuden tilaa,

jossa kännykkämaailman uudistumisessa

nyt eletään. Tietokoneiden käyttäjät tuntevat

hyvin lyhenteen 3D (kolmiulotteisuus),

mutta 3G (3rd Generation) ei ole

yhtä tuttu. Se tarkoittaa kolmatta kännyköiden

sukupolvea. Siellä vilahtelee nykyisen

GSM:n lisäksi sellaisia välitystekniikan

nimiä kuten UMTS, CMD, TDMA,

CDMA, WCDMA, GPRS, EDGE, HSCSD

Mikä

kännykkätekniikka?

ja UWB. Lisäksi käyttöliittymiä kuten

WAP, iMode ja Bluetooth. Anteeksi, jos

jokin tärkeä tekniikka unohtui.

Kuluttajilta piilossa käydään ankaraa

kulissientakaista kaupallisteknistä menetelmäsotaa

markkinaosuuksista. Tekniikan

suurvallat – kuten Yhdysvallat ja Japani

– haluavat turvata omat markkinansa

mieluiten itse kehittämällään tekniikalla.

Pois täältä muiden tekniikat, mutta meidän

tekniikkaamme pitäisi kyllä käyttää

muuallakin!

Kännykkätekniikassa on kaksi erillistä

taistelutannerta eli välitystekniikka, signaalien

välittäminen radioteitse lähettäjältä

ja vastaanottajalle sekä sitten käyttötekniikka

eli asiakkaan käyttöliittymä. Molemmissa

on ongelmansa.

Vauhtia, mutta mitä maksaa?

Välitystekniikan pääongelmia ovat lähetyksen

alueellinen kattavuus riittävällä kenttävoimakkuudella

sekä merkkien välityksen

nopeus. Molemmat ovat yleensä tavallista

puhelinta ja lyhyitä tekstejä varten riittävästi

kunnossa ”kännykkämaissa”. Vaikeuksia

syntyy, kun kännykkää halutaan

käyttää Internet-palveluun. World-Wide-

Wait saattaa olla tuskastuttavan hidas lankayhteyksilläkin

ja joskus toivoton (ja kallis)

GSM-kännykällä. Nopeus on tavallisesti

korkeintaan 9,6 kilobittiä sekunnissa.

UMTS (Universal Mobile Telecommunications

System) on ITUn (International

Telecommunication Union) määrittämä

uusi standardi. Siitä on käyty Euroopassa

kiivasta tarjontasotaa teleyhtiöiden kesken,

ja Sonerakin on ollut pelissä mukana. Eurooppa

ja Japani ovat ottamassa UMTS:n

käyttöön.

UMTS on niin sanottu aikajakoinen

monikäyttötekniikka (TDMA), aikaa siis

jaetaan käyttäjille. Menetelmällä saavutettaneen

käytännössä noin 2 megabitin siirtonopeus

sekunnissa, vaikka teoreettinen

arvo on kymmenkertainen. Amerikkalaiset

ovat tietysti omaksumassa aivan toisen järjestelmän

(CMD-2000 ja UWC-136), joissa

ei jaeta aikaa vaan samanaikaisesti useita

taajuuskaistoja (CDMA tai uudempi

WCDMA). Nopeudeksi luvataan 2 megabittiä

sekunnissa.

Jotkut kriitikot arvioivat, että sekä eurooppalaisen

että amerikkalaisen järjestelmän

todelliset tiedonsiirron nopeudet ovat

korkeintaan megabitin verran sekunnissa,

kun ottaa huomioon merkkien välitykseen

kuuluvan ”taloudenpidon” eli tavallaan

käyttöjärjestelmään kuluvan osuuden.

Monet kriitikot kauhistelevat myös uuden

tekniikan kustannuksia, sillä asiakashan

lopulta kaiken maksaa.

Taustalla kurkkii kuitenkin vielä eräs

välitystekniikka, joka käyttää nykyisen

GSM:n kanavia, mutta on GSM-tekniikkaa

huomattavasti nopeampaa. Se on ED-

GE (Enhanced Data Rates for GSM Evolution),

jolla pitäisi saavuttaa 384 kilobitin

sekuntinopeus. Onhan se paljon vähemmän

kuin UMTS, mutta aivan toista luokkaa

kuin GSM:n vaivaiset 9,6 kilotavua. Lisäksi

GSM:n tekniikasta hyötyvä EDGE on

erittäin paljon halvempi kuin UMTS. Niin,

ja sitten on vielä aivan uutta, ilman kantoaaltoa

toimivaa radioliikennettä edustava

UWB ... no olkoon! Tilakin loppuu.

Käyttöliittymä

Piti näet vielä sanoa muutama sana käyttöliittymistä.

Jos joku lukijoistani sattuu

muistamaan juttujani tässä lehdessä 1980luvulla,

tietää, että olen moittinut tietokoneiden

käyttöliittymiä ja ohjeita. Osansa

ovat saaneet myös kännykät, vaikka myönnän

tilan puutteen tuomat vaikeudet.

Käyttäjät haluavat yhä pienempiä ja kevyempiä

puhelimia, joita olisi entistä helpompi

näppäillä. Toiveet ovat keskenään

ristiriidassa! Tai ainakin näyttävät olevan.

Tekstin tuottamisessa näppäimistö on

ylivoimainen. Tiedän, että esimerkiksi Nokian

WAP-puhelimessa kansi kääntyy

näppäimistöksi. Hyvä niin, mutta meitä

on paljon, jotka emme tarvitse wappailua,

vaan mahdollisuutta näppäillä nopeasti lyhyitä

tekstiviestejä.

TK

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 41

Jim Seymour

Jim Seymour on yhdysvaltalainen

konsultti ja PC Magazine -lehden kolumnisti

Viime aikoina on pidetty kovaa

meteliä yksityisyydestä Internetissä

- siitä, miten se on pian vakavasti

uhattuna (ellei ole jo

nyt), siitä, miten matkapuhelimien

ja GPS-satelliittipaikannuksen kehityksen

myötä salaiset ajatuksemme ja tekemisemme

paljastuvat kaikelle kansalle sekä

siitä, että tulevaisuudessa henkilökohtaiset

tietomme ovat kenen tahansa luettavissa

missä tahansa.

Sanoisin, että tällaiset uhkakuvat ovat

vähintäänkin liioiteltuja. Uskon myös, että

suuri osa yksityisyyden verhon raottamisista,

joita eittämättä on edessä, tapahtuu

aivan vapaaehtoisesti. Eikä niihin liity ollenkaan

niin paljon dramatiikkaa kuin yksityisyyttään

vainoharhaisesti suojelevat

uumoilevat.

Yksityisyyteni, olkaa hyvä

Tässä yhteydessä minun täytyy varoa kuulostamasta

tekopyhältä. Pidän nimittäin

omasta yksityisyydestäni. Puhelinnumeroitani

ei löydy luettelosta enkä käytännössä

koskaan kerro kännykkänumeroani

kenellekään, ja siitä huolimatta saan

reilusti oman osani häirintäpuheluista.

Yleensä kieltäydyn myös kirjoittamasta

kotiosoitettani kaikenkarvaisiin lomakkeisiin.

Jo nyt kotiini kannetaan joka

päivä läjittäin perinteistä roskapostia,

josta valtaosa lähtee avaamattomana

suoraan kierrätykseen.

Entä pelkäänkö sitten yksityisyyteni

menettämistä Internetissä? En, enkä usko

huolestuvani asiasta vielä pitkään aikaan.

Minusta olemme vasta pikkuhiljaa

alkaneet miettiä uusia suhtautumistapoja

koko yksityisyyden käsitteeseen. Muutoksen

vauhdittajana toimii hyvin kohtuulliselta

tuntuva kompromissiajattelu:

olemme valmiita ottamaan vastaan houkuttelevia

aineellisia ja aineettomia palkintoja

ja vastapalvelukseksi luopumaan osasta

yksityisyyttämme.

Itse hyväksyn tällaisen vaihtokaupan

silloin, kun haluan täyttää henkilökohtaisen

profilointilomakkeen tai kun pääsen

käyttämään jotakin minulle aidosti hyödyllistä

WWW-palvelua. Yleensä kieltäydyn

palvelun ylläpitäjän tarjouksista lähettää

minulle silloin tällöin upeita tarjouksia

Isoveli valvoo – vai valvooko?

muilta ”luotetuilta” yrityksiltä, koska haluan

valita luottamukseni kohteet itse,

mutta ainakaan toistaiseksi en ole törmännyt

tässä minkäänlaisiin ongelmiin. Entä

jos en luota johonkin WWW-palveluun?

Yksinkertaista: jätän vain profilointilomakkeen

täyttämättä.

Kun WAP-mikroselaimilla varustetut

kolmannen sukupolven matkapuhelimet

tulevat markkinoille ensi vuonna ja voin

tehdä niillä verkko-ostoksia, haluan jonkin

luotettavan kolmannen osapuolen säilyttävän

luottokorttitietojani sen sijaan että ne

säilytettäisiin kaikissa niissä sähkökaupoissa,

joiden asiakas olen. Ehkä annan tiedot

myös joillekin kauppiaille, mutta en todellakaan

halua maksaa jokaikistä ostostani

näpyttelemällä luottokorttini numeron,

voimassaoloajan ja nimeni kännykän pikkuruisilla

numeronäppäimillä.

Minulle sopii mainiosti myös se, että

voin lukea tai hylätä puhelimeni ajoittain

vastaanottamat markkinatiedotteet ja tarjoukset

yhdellä näppäimenpainalluksella.

Mikko Mailari

sijainti:

Tiina Tiuku

sijainti:

A B C D E

Tunnus: 2337537662727 A B C D E

tili: 2040-98756Tunnus:

23375376774888

Voimassa: 200705

tili: 2040-98756

Voimassa: 200705

Tähän liittyy itse asiassa pikku niksi, jota

yksityisyydestä huolestuneet eivät näytä

oivaltaneen: voin panna kännykän pois

päältä juuri silloin, kun huvittaa. Puhelimestani

on jo nyt virta katkaistuna suuren

osan aikaa, koska se on minulle lähinnä

työkalu, jota käytän puheluiden soittamiseen,

en niihin vastaamiseen. Mikään ei

näytä muuttuvan.

Joissakin asioissa yksityisyyden menetyksestä

maalaillaan todella synkkiä uhka-

kuvia. Seuraavassa esimerkki tällaisesta:

Yhdysvalloissa liittovaltion tietoliikenneviranomainen

FCC (Federal Communications

Commission) on pelastustoiminnan

tehostamiseksi määrännyt kaikki matkapuhelinoperaattorit

lisäämään verkkoihinsa

toiminnot, joilla verkkojen käyttäjät

voidaan paikantaa noin jalkapallokentän

kokoisen ympyrän sisälle. Paras, yksinkertaisin

ja tarkempi tapa paikannuksen toteuttamiseksi

olisi GPS-vastaanottimen lisääminen

kaikkiin matkapuhelimiin. Tämä

toteutuneekin muutamassa vuodessa,

mutta ei ennen FCC:n asettamaa takarajaa,

johon osa operaattoreista ehtii puolivillaisilla

kolmiomittausjärjestelmillä ja johon

muut saanevat jatkoaikaa.

Pidä huolta tietokannoistasi

Ajatus järjestelmistä, jotka ”tietävät”, missä

milloinkin olemme, pelottaa yksityisyydestään

vainoharhaisuuteen asti huolestuneita

todella pahasti. Kuvitelma mahtavasta puhelinyhtiöstä,

joka tietää käyttäjän sijainnin,

ainakin suhteellisen vaatimattomalla

noin 100 metrin tarkkuudella, aina, kun

puhelimessa on virta kytkettynä, on heistä

suorastaan hyytävä. Itse näen asian toisin.

Minusta paikannustekniikoiden kehitys

tuo WAP-puhelimeeni uskomattoman

laajan valikoiman paikkatietoa

hyödyntäviä uusia palveluja. Puolityhjä

lasi voi olla myös puoliksi täynnä.

Rehellisyyden nimissä on toki todettava,

että osa yksityisyyshuolista liittyy

myös tietojen yhdistelyyn: tietolähde A

yhdistää minusta keräämänsä tiedot

lähteiden B, C ja D vastaaviin tietoihin,

ja lopputuloksena syntyy profiili, joka

on sekä monipuolisempi että laajemmassa

käytössä kuin itse haluaisin. Tällainen

huolestuttaa minuakin, mutta ei

kuitenkaan siinä määrin, että haluaisin julistaa

kaiken profiloinnin ja automaattisen

paikantamisen pannaan.

Mieleeni muistuu Sunin perustajan

Scott McNealyn sutkaus muutaman vuoden

takaa: ”Yksityisyyttä ei enää ole – tyytykää

siihen!” Rankkaa liioittelua, mutta

tekniikan kehityksen myötä päädymme

kyllä kaikki pohtimaan henkilökohtaisen

yksityisyyden todellista merkitystä. TK

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 43

Intelin ja AMD:n (Advanced Micro Devices)

välinen kilpa kiristyi, kun

AMD:n Athlon-prosessori nousi haastamaan

Intelin uusimmat suorittimet.

Megahertsi megahertsiltä yritykset

punnersivat markkinoille toinen toistaan

tehokkaampia malleja. Alkukesällä 2000 rikottiin

psykologisesti tärkeä haamuraja, kun

AMD ennätti esittelemään 1000 megahertsin

eli 1 gigahertsin prosessorin vain muutamia

päiviä ennen Inteliä.

Lehdistötiedotteista on kuitenkin pitkä

matka kaupan hyllylle. AMD sai giga-Athlonien

toimitukset vauhtiin elokuun tienoilla

Intelin yhä kärsiessä toimitusvaikeuksista.

Lisätuskia Intelille aiheutti i8xx-piirisarjan

toimintaan ja toimituksiin liittyvät ongelmat.

Yhtiö keskittäneekin tällä hetkellä voimavarojaan

Pentium 4:ään ja palvelimiin.

Gigahertsin mikroissa sykkii usein

AMD:n prosessori Intelin sijasta. Ensimmäisissä

markkinoille ehtineissä laitteissa oli

Athlon ja hieman tuoreemmissa kehittyneempi

Athlon Thunderbird.

Teknisiä eroja Athlonien välillä on lähinnä

L2-tason välimuistissa. Perus-Athlonissa se

on ulkoista, sitä on 512 kilotavua ja se toimii

suoritinydintä hitaammin. Ukkoslinnun sisäinen

L2-välimuisti on puolitettu 256 kilo-


Vertailu G I G A H E R T S I N M I K R O T

Huippumikrot

haamurajalla

Mukana vertailussa:

• Dell Dimension XPS B1000r SE

• DGC AMD 1GHz

• DMT-mikro

• DTK Athlon 1000

• Fujitsu-Siemens Scenic eL

• J&M Ultra

• Merocomp Powerline 1000

• Morse Challenger PIII 1000

• Octek AMD K7 1000

• Osborne Power 133

AMD:n uudet prosessorit ovat järkyttäneet myyntikuningas Intelin

itseluottamusta, ja kilpailu mikromarkkinoilla on juuri nyt erittäin

kireää. Tutkimme, mistä syksyn tehokkaimmat gigahertsin PC:t on

tehty ja mitä hyötyä uudesta huippunopeudesta on.

tavuun, mutta sen nopeus on nostettu suoritinytimen

tasolle. Ratkaisu on järkevä, sillä

suuren L2-välimuistin lisäarvo näkyy lähinnä

erikoissovelluksissa. Ulkoinen väylätaajuus

on 200 megahertsiä, mutta muistitekniikka

rajoittaa sen 133 megahertsiin.

Intelin gigahertsiin kurkottava malli on

Pentium III Coppermine. Eroja vanhempaan

Katmai-malliin ovat 0,18 mikronin viivanleveys,

100 ja 133 megahertsin ulkoiset

väylätaajuudet sekä prosessorin ytimen

vauhdilla sykkivä 256 kilotavun L2-välimuisti.

Isompia välimuistimääriä nähtäneen

vain Coppermineen pohjautuvissa ja raskaaseen

käyttöön tarkoitetuissa Xeoneissa.

Piirisarjat Vialta ja Inteliltä

Athloniin perustuvissa mikroissa käytetään

Vian piirisarjoja, mikä tarkoittaa pääasiassa

KT133- ja KX133-malleja. Erikoisuutena

Octekin laitteessa oli IDE-RAIDin mahdollistava

lisäpiiri. IDE-RAID on uudehko tekniikka,

joka saattaa lunastaa paikkansa raskaammissa

työasemissa.

Ymmärrettävistä syistä Intelin piirisarjat

eivät Athlonia tue. Emolevytoimittajiksi vertailujoukon

AMD-koneisiin oli valittu Kaukoidän

valmistajia: Asus, Abit ja Soyo.

Intelin prosessorit nojaavat sen omiin

i815-, i815E- ja i820-piirisarjoihin, jotka tässä

vertailussa majailivat kaikki eri valmistajien

emolevyillä. Merkkikoneita edustavat

Fujitsu-Siemens ja Dell käyttivät omaa emolevyään,

kun taas Morse ja Osborne luottivat

puolestaan Inteliin ja Asukseen. Kloonivalmistajat

eivät ole Pentium III -piirisarjoja

toistaiseksi valmistaneet.

Suurin heikkous 820-piirisarjassa on pelkän

Rambus-muistin tukeminen. RDRAM

eli Rambus on teoriassa nopeampaa kuin

vanhempi SDRAM. Rambusin tuoma tehonlisäys

jää kuitenkin vähäiseksi Pentium III -

prosessoreissa, sillä Rambusin kannalta suorittimen

ulkoinen väylä on kiusallinen pullonkaula.

Rambus-muisti on myös erittäin

kallista tavalliseen SDRAMiin verrattuna.

Vertailun i820-pohjaisissa koneissa Morsessa

ja Dellissä ei ollut enää suoraan RAMmuistin

laajennusvaraa, sillä muistipaikkoja

oli vain kaksi. Kaikissa muissa koneissa oli vähintään

yksi vapaa muistipaikka. 256 megatavua

keskusmuistia on kuitenkin riittävä määrä

toimistokäyttöön lähitulevaisuudessakin.

AMD:n vastaus Rambusille on DDRtyyppisen

muistin käyttö. Se tunnetaan nimellä

SDRAM-2. Kyseistä muistitekniikkaa

on käytetty jo jonkin aikaa tehokkaimmissa

näytönohjaimissa.

Vaihtoehto on merkittävästi Rambusia

edullisempi, eikä sen suorituskyvyssä ole

moittimisen varaa. Varsinainen ratkaisutaistelu

Rambusin ja SDRAM-2:n välillä käytäneen

vasta sitten, kun suorittimien ulkoiset

kellotaajuudet nousevat oleellisesti nykyisestä.

ATAn ylivoimaa

Kiintolevynä toimistomikrossa on ATA/66tai

ATA/100-standardin mukainen levy.

Testijoukossa kaikki laitteet tukivat vähintään

ATA/66:ta.

Vanha ATA/33 on jäänyt nopeasti histo-

PANU MÄNTYLAHTI, TAPIO SALMINEN

KUVAT: TIMO SIMPANEN

PIIRROKSET: PETRI ROTSTEN

riaan, vaikka käytännössä nopeushyöty

uusista kiintolevyistä syntyykin tehokkaamman

levyn, ei liitännän, ansiosta. Vielä muutamia

vuosia sitten laitevalmistajat tarjosivat

huippumikrojen kiintolevyiksi yksinomaan

raskaita SCSI-ratkaisuja, mutta viime aikoina

käytäntö on muuttunut.

Puolet testikoneista oli varustettu IBM:n

kiintolevyllä. Tuttujen Quantumien, Seagaten

ja WDC:n lisäksi mukana oli J&M:n

Nikimi, joka on Suomessa harvinainen

merkki. ATA-tekniikan huippu

ATA/100 oli joukossa vahvasti mukana.

Käytännön nopeushyöty

ATA/66:n vaihdosta ATA/100:aan

jää kuitenkin vähäiseksi.

Muusta massamuistista vastaa

edelleenkin tietotekniikan keskiajalta

periytyvä levykeasema,

jonka rinnalla on vakiovarusteena

CD-ROM tai yhä

useammin DVD-ROM.

Testiryhmässä DVD oli

kolmasosassa tietokoneissa,

ja Dellissä oli sekä

DVD- että CD-

RW-asema.

Suurikapasiteettinen

DVD vienee


Yltäkylläistä suorituskykyä

Vertailuun tilattiin kaikki

suurempien valmistajien gigahertsin

yritysmikrot. Vaikka 1000

megahertsin Athlonia onkin ollut

saatavilla jo jonkin aikaa, on Intelillä

yhä toimitusvaikeuksia. Tämä

näkyy erityisesti merkkikoneiden

heikossa osanotossa, sillä

iso osa suurista merkkivalmistajista

on sitoutunut pelkästään Intelin

prosessorien käyttämiseen.

Tyhjää on paha myydä, ja esimerkiksi

IBM on ilmoittanut

ryhtyvänsä tuottamaan myös

AMD:n suorittimilla varustettuja

mikroja. Osa valmistajista taas

kertoo odottavansa Pentium

4:ää, jonka pitäisi tulla levitykseen

ennen joulua.

Heikosta saatavuudesta huolimatta

lähes puolet testin koneista

saapui Pentium III:lla varustettuna,

ja kuusi kymmenestä

hyödyntää Athlonia. Suurin

osa prosessoreista oli Socketkantaisia

uusia malleja. Vain

kolme käytti vanhempaa ja lämmöntuotannon

kannalta hankalampaa

Slot-kantaa.

Koska muistin määrä on

usein prosessoriakin merkittävämpi

tekijä sovellusten toimivuudessa,

vertailun koneet tilattiin

256 megatavun keskusmuistilla.

Tyyppi jätettiin valmistajien

päätettäväksi, ja kaksi koneista

käyttää kalliimpaa Rambus-muistia.

Yrityskäyttöä ajatellen

laitteisiin pyydettiin myös

verkkokortti ja pikku hiljaa lisää

käyttäjäkuntaa keräävä Windows

2000 Professional.

Multimediaominaisuuksia ei

erikseen vaadittu ja näytönohjaimeksi

riitti tavallisessa toimistokäytössä

hyvä 2D-kortti. Tästä

huolimatta monet valmistajat haluavat

kiihdyttää gigaluokan mikroaan

nopealla 3D-kiihdyttimellä.

Dellin näytönohjaimessa on

peräti 64 megatavua tehokasta ja

hintavaa DDR SDRAM -muistia.

Yllättäviä nopeuseroja

Laitteiden suorituskyky mitattiin

Tietokone-lehden sovellustesteillä,

jotka simuloivat koneen

käyttöä todellisessa toi-


mistoympäristössä. Testissä on

neljä osuutta, joissa mitataan

koneen tehoa Excel-, Word-,

Access- ja Photoshop-käytössä.

Excel-testi kuormittaa eniten

näytönohjaimen 2D-ominaisuuksia

ja Access puolestaan

mittaa kiintolevyn ja muistin

suorituskykyä. Koska vertailun

koneissa oli 256 megatavua keskusmuistia,

mittasi Access tällä

kertaa lähinnä juuri muistin nopeutta.

Word ja Photoshop rasittavat

konetta yleisemmin, ja

paino on lähinnä prosessoriteholla

ja muistin suorituskyvyllä.

Mittauksia varten sovellustestejä

ajanmukaistettiin sen verran,

että ennen käytetty Office 95 ja

Photoshop 4 korvattiin ohjelmien

uusimmilla versioilla. Office

2000 ja Photoshop 5.5 ovat

toimintavarmempia ja luotettavampia

etenkin Windows 2000 -

alustalla. Suhteessa nopeusero

vanhaan ei silti ole merkittävä, ja

ajettavat testit pysyvät täysin

identtisinä. Näin verrattavuus aikaisempiin

tuloksiin säilyy.

Testeissä koneiden välille

muodostui yllättävän selviä tehoeroja.

Nopeimmaksi kirinyt

Octek selvisi sovellusten pyörittämisestä

lähes kaksi kertaa niin

vauhdikkaasti kuin hitaimmaksi

jäänyt Osborne. Ero johtuu pitkälti

kiintolevyjen ja etenkin

näytönohjaimen suorituskyvystä,

mutta myös prosessorimerkillä

on vaikutusta. Socket A -

kantaiset AMD Athlon Thunderbirdit

vievät kaikki kärkisijat

kahden Pentium III:n onnistuessa

kiilaamaan neljänneksi ja

kuudenneksi nopean Rambusmuistin

avustuksella.

Oheispalvelut

merkittävä tekijä

Vaikka nopeustuloksissa on paperilla

hämmästyttävän suuria

eroja, riittää jokaisesta koneesta

vääntöä lähes mihin tahansa sille

keksittävään tehtävään. Yrityskäyttöön

hankittavassa tietokoneessa

oheispalvelut ovatkin

yleensä tärkeämpi asia kuin suorituskyvyn

millisekunnit.

pisteet

10

9

8

7

6

5

4

0

HINTA/LAATU

Merocomp

DTK

Octek

Ongelmatilanteessa kunnollinen

takuu on tietokonekäyttäjän

paras ystävä. Nopeasti toimiva ja

parhaimmillaan paikan päälle

saapuva korjaaja säästää selvää

rahaa, kun työntekijät eivät seiso

tyhjän panttina laitteiden odottaessa

huoltoa.

Vertailun kattavimman perustakuun

tarjoaa Fujitsu-Siemens,

jonka hintaan sisältyy täysi kolmen

vuoden on-site-huolto. Tarvittaessa

kone tullaan siis joko

korjaamaan paikan päällä tai se

korvataan vastaavalla huollon

ajaksi. Toisessa merkkikoneessa

Dellissä on hieman lyhyempi,

mutta silti kattava takuu.

Useiden kloonien lyhyt vuoden

korjaamotakuu on laajennettavissa

myös on-siteksi. Erityisen

halvalla tämä onnistuu

J&M

Morse Fujitsu-Siemens

Osborne

DMT

Dell

DGC

5 000 10 000 15 000 20 000 25 000

hinta mk

Hinta/laatu-suhteeltaan parhaimmat laitteet sijoittuvat kuvassa

vasempaan ylänurkkaan. Hinta ei ole vaikuttanut laitteiden saamaan

pistemäärään.

Merocomp

Fujitsu-Siemens

Osborne

Painoarvo J&M Fujitsu- Mero- Osborne Morse Octek DTK DTM Dell Data-

Siemens comp group

Takuu 30 % 8 10 9 9 8 8 8 7 9 8

Nopeus 25 % 9 8 9 7 9 9 8 9 9 8

Huollettavuus 25 % 9 7 7 9 8 7 8 8 7 8

Laajennettavuus 20 % 8 8 8 8 8 9 9 9 7 8

Arvosana 100 % 8,5 8,4 8,3 8,3 8,3 8,2 8,2 8,2 8,1 8,0

SOVELLUSNOPEUS (1024 X 768 X 32) parempi �

Octek

DMT

Morse

J&M

Dell

DTK

DGC

10,15

12,83

11,98

14,43

16,80

16,76

16,11

15,95

17,16

18,19

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20


Koneiden välille syntyi yllättävänkin suuria tehoeroja. Kolme kärkikonetta

käyttävät kaikki AMD Athlonia. Octekin vauhdin takaavat nopea

kiintolevy ja näytönohjain. Osborne taas häviää kilpakumppaneilleen

kaikilla osa-alueilla.

Merocompin hankinnan yhteydessä.

Vain DTK, Morse ja

Octek jäävät kokonaan ilman

on-sitea, mutta vastaavasti niiden

korjaamotakuu kattaa kolme

vuotta. Selvää häviäjää ei takuun

osalta joukosta löydy.

Takuun lisäksi koneista arvioitiin

huollettavuutta ja laajennettavuutta.

Näistä ensimmäinen pitää

sisällään sen, kuinka helposti koneen

sisuskaluihin pääsee käsiksi.

Korkeammat pisteet tulivat kiskokiinnikkeisistä

massamuisteista ja

muutenkin mahdollisimman vähän

työkaluja vaativista ratkaisuista.

Tällä osa-alueella J&M ja

Osborne nousevat kärkeen muun

muassa pikakiinnikkeisten korttipaikkojensa

ansiosta.

Laajennettavuus ei nykyään

ole yritysmikroissa suuri ongelma.

Saatuun arvosanaan vaikuttivat

suoraan vapaiden kortti- ja

massamuistipaikkojen määrä. Tämän

lisäksi bonuspisteitä heltisi

ylimääräisistä USB-paikoista, joita

oli yhteensä neljässä koneessa.

Tapio Salminen


Merocompin kotelon päällä on kantokahva. Sen avulla

konetta on helppo siirtää, mutta käytännössä sen tarjoama

hyöty on pieni.

CD-ROMin paikan lähitulevaisuudessa.Uudelleenkirjoitettavat

CD-RW-levyt hidastavat

kuitenkin muutosta ja pitänevät

paikkansa kuluttajahintaisten

DVD-RW-asemien esittelyyn

saakka. Markkinoilla on jo myös

yhdistettyjä DVD- ja CD-RWasemia.

Kiintolevyjen kapasiteetti on

kasvanut vuosien saatossa. Vielä

puolitoista vuotta sitten 12 gigatavun

kiintolevy oli huippumikrossakin

valtava. Vertailuryhmän koneissa

levykapasiteettia oli jo parhaimmillaan

46 gigatavua. Merocompin

ja Osbornen kiintolevyt

ovat suuria muihin verrattuna,

sillä keskimääräinen levykapasiteetti

jäi 30 gigatavun paikkeille.

Kuvaa ja ääntä

Näytönohjain on perinteisesti

ollut toimistomikron heikoin

osa. Pitkään ajateltiin, että te-

hokkaimpia grafiikkakortteja

tarvittiin vain joko pelikäyttöön

tai tehotyöasemilla suunnittelutyöhön.

Tilanne on sikäli muut-

Lisävauhdin lähteillä

Tietokone toimii yhtä nopeasti

kuin sen hitain osa. Aikojen

saatossa pullonkaulan sijainti

on muuttunut.

Vanhemmissa mikroissa

suoritin oli selkeästi rajoittavin

tekijä, eikä ISA-väylää pitkin

saatu kuljetettua nopeasti suuria

tietomääriä. Myös keskusmuistin

ja kiintolevyn rajoitettu

kapasiteetti tuottivat ongelmia.

Tekninen kehitys on kuitenkin

tuonut mukanaan uusia

ratkaisuja, ja esimerkiksi prosessorin

nopeus ei ole enää ongelma

gigahertsin kaudella.

Uusin päänvaiva insinööreille

on prosessorin sisäisen tehon

sijaan sen kyky keskustella ulkomaailman

kanssa. Tämä tarkoittaa

käytännössä sekä keskusmuistia

että piirisarjaa. Suorittimen

ulkoisten yhteyksien

Uudet emolevyt tukevat aikaisempaa suurempaa USBporttimäärää.

Useissa koneissa lisäportit on kiinnitetty

erillisellä palikalla tyhjään korttipaikkaan.

Dellin prosessorijäähdytys on tehty varman päälle. Suurikokoinen ritilä ja

takalevyssä oleva erillinen tuuletin pitävät suorittimen viileänä.

kannalta oleellinen tekijä on sen

väylän leveys ja kellotaajuus. Tehon

lisääminen vaatii jomman

kumman muokkaamista.

Dataväylän leveyden nostaminen

32-bittisestä 64-bittiseksi

periaatteessa kaksinkertaistaisi

sen läpäisykyvyn, mutta

toisi muita teknisiä ongelmia.

Esimerkiksi leveillä väylillä ajoituksiin

on kiinnitettävä lisää

huomiota. Prosessorin on myös

pilkottava leveän väylän kautta

haettu data nykyisten 32-bittisten

ohjelmien vaatimaan muotoon.

Dataväylän leveyden

muuttaminen vaikuttaa lisäksi

koko tietokoneen väyläarkkitehtuuriin

ja vaatii oheislaitteitten

uudelleensuunnittelua.

Yksi vaihtoehto vauhdin

kasvattamiseksi on nostaa väylän

kellotaajuutta tai muuttaa

tunut, että perustason näytönohjain

on nykyisellään täysin

riittävä pelikäytössäkin, jos vain

malttaa olla ilman uusimpien

sen tulkintatapaa. Kellotaajuuden

vaihtaminen on tuottanut

ongelmia, sillä 33 megahertsin

signaalia on käytetty myös ajoitukseen.

Varsinkin vanhat

IDE-kiintolevyt vastasivat korkeampaan

väylätaajuuteen kirjoittamalla

levyille vääriin paikkoihin.

AMD lisensoi DECiltä Alpha-prosessorien

väylätekniikan,

jossa dataa siirretään sekä nousevalla

että laskevalla kellojaksolla.

Käytännössä tällainen

100 megahertsin väylä vastaa

200 megahertsin taajuudella

toimivaa tavanomaista väylää.

Rambus-muisti tuo mukanaan

aiempiin ratkaisuihin

nähden erittäin nopean väylän,

sillä sen kellotaajuus nousee

400 megahertsiin saakka. Muistipiirejä

voidaan lukea ja kirjoittaa

samalla kellojaksolla,

joskaan ei samaan aikaan.

Markkinointiväen mukaan 400

megahertsin Rambus-muisti

pelien hienoimpia tehosteita ja

näyttötarkkuuksia.

Erinomaisesta kuvanlaadustaan

tunnettu Matrox oli vertailussa

vahvasti mukana G400ohjaimellaan.

DMT oli jopa

päätynyt kahta monitoria tukevaan

Dualhead-malliin. Vaihtoehto

on mielenkiintoinen, sillä

kaksi monitoria voivat tarjota lisäarvoa

toimistossakin.

Muutamassa laitteessa tavatut

Geforce 2 GTS -pohjaiset

näytönohjaimet ovat turhan tehokkaita

ja kalliita tavanomaiseen

toimistokäyttöön. Osborne

käyttää nVidian edullista Geforce2

MX -ohjainta ja Dell hieman

vanhempaa Geforce256:tta.

Joukon vaatimattominta päätä

edustavat Fujitsu-Siemensin

TNT2 ja DTK:n Rage 128 GL.

Toimistokäytössä kaikki paketteihin

valitut ohjaimet puoltavat

paikkaansa, ja näyttömuistia

niissä oli riittävästi. Dellin 64

megatavun muistimäärää on tosin

vaikea perustella edes pelikäytössä.

Pitkään ounasteltu litteitten

näyttöjen voittokulku antaa yhä

odottaa itseään. Syynä ovat

TFT-näyttöjen digitaalisen liitännän

standardoinnin tahmailu

ja perinteistä putkimonitoria

monin verroin kalliimpi hinta.

Kun 18 tuuman TFT-näytön

hinnalla saa kaksi tai kolmekin

huippuluokan 21 tuuman putkimonitoria,

ei ostohalutto-

vastaa 800 megahertsin taajuuksista

SDRAM-muistia.

SDRAM-2 käyttää alhaisempaa

kellotaajuutta, ja se hyödyntää

Rambusin tapaan kahdesti

samaa kellojaksoa. Tekniikka

on tuttu uusimmista

näytönohjaimista, joissa DDRmuistia

(double data rate) on

jo käytetty. SDRAM-2:n suurin

etu Rambusiin nähden on alaspäin

yhteensopivuus. SDRAM-

2-tekniikkaa tukevia piirisarjoja

valmistavat ALI ja VIA.

Kellotaajuuden kasvattamisen

sijaan on alettu kehitellä

muita tapoja lisätä prosessorin

suorituskykyä. AMD onkin esitellyt

suunnitelmiaan 64-bittisestäSledgehammer-koodinimellä

kulkevasta suorittimesta,

jossa on lukuisia poikkeuksellisia

ratkaisuja, kuten

kaksi suoritinydintä. Transmetan

Crusoe on sekin astumassa

markkinoille sekoittamaan kuvioita

omilla ratkaisuillaan.

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 51


muuden syytä tarvinne etsiä

kauempaa. Digitaalisia näyttöliitäntöjä

tarjosivat vain Dell ja

Osborne, joissa molemmissa oli

DVI-standardin mukainen liitäntä.


Dellin varustelu

on todella

runsas. Koneessa

on

muun muassa

DVD- ja

CD-RW-asemat

sekä

verkkokortti

ja modeemi.

Ääniominaisuudet eivät mikroissa

enää juuri eroa toisistaan.

Kolmiulotteinen ääni on mahdollista

sopivilla äänikorteilla,

mutta sen käyttö on kuitenkin

jäänyt vähiin. Suuria mullistuk-

sia äänitekniikkaan ei olekaan

näköpiirissä.

Testijoukkomme käytti varsin

tavanomaisia ääniratkaisuja

eli pääasiassa Sound Blaster 128

ja Live 1024 -kortteja sekä

AC97-koodekkia. Viimeksimainittu

on usein integroitu suoraan

piirisarjaan, joskin se vaatii

erillisen emolevyyn kiinnitetävän

lisämoduulin. Datagroupin,

DMT:n ja Osbornen koneissa ei

ollut lainkaan äänikorttia.

ISAn kuolema

PC-koneitten tekniikan pitkäaikaisimpia

selviytyjiä edustaa

väyläarkkitehtuuri ISA. Se on

jäänyt PCI:n tallomaksi muun

muassa hitautensa, liikenteen

ohjauksen alkeellisuuden ja PnP

(plug and play, kytke ja käytä) -

tekniikan puuttumisen vuoksi.

Tekniikan katoamisen povaukset

ovat kuitenkin toistaiseksi olleet

ennenaikaisia.

Useimmissa testiryhmän koneissa

on otettu kaivattu harppaus

eteenpäin ja jätetty ISA-liitännät

kokonaan historiaan.

Vain Datagroup, J&M ja Octek

tarjoavat kukin yhden ISA-liitännän,

joka sekin on jaettu

PCI-paikan kanssa.

Käytännössä ISAn puuttuminen

ei tuota suuria vaikeuksia,

sillä toimistokäytössä ei juuri

tavata erikoislaitteita, jotka ISA-

DTK Athlon 1000 Octek AMD K7 1000 DGC AMD 1GHz Merocomp Powerline 1000 DMT-mikro

Hinta ilman näyttöä 11 450 mk 11 500 mk 11 800 mk 11 990 mk 12 425 mk

Takuu 3 v. korjaamo 3 v. korjaamo 1 v. korjaamo 1 v. korjaamo 1 v. korjaamo (näytön kanssa 3 v. korjaamo)

Takuun jatkaminen O O 3 v. on-site + 800 mk 3 v. korjaamo + 200 mk, 3 v. on-site + 500 mk 3 v. korjaamo + 300 mk, noutotakuu + 10 - 15% kauppahinnasta

Lisätietoja Dacco Corporation Oy BT-mikro Oy Data Group Finland Oy Merocomp Oy DMT Computer Finland Oy

Puhelin (02) 274 0000 (09) 270 6761 (09) 838 6670 (09) 3417 0220 (09) 591 5000

Faksi (02) 253 4121 (09) 548 4323 (09) 8386 6777 (09) 3417 0250 (09) 458 2611

http:// www.dacco.fi www.btmikro.fi www.datagroup.fi www.merocomp.fi www.dmt.fi

Valmistaja Dacco Corporation Oy BT-mikro Oy Data Group Finland Oy Merocomp Oy DMT Computer Finland Oy

http:// www.dacco.fi www.btmikro.fi www.datagroup.fi www.merocomp.fi www.dmt.fi

Kokoonpano

Kotelomalli Miditorni Miditorni Miditorni Miditorni Miditorni

Prosessori (kanta) AMD Athlon (Socket A) AMD Athlon (Socket A) AMD Athlon (Slot A) AMD Athlon (Socket A) AMD Athlon (Socket A)

Emolevy / piirisarja Asus A7V / VIA KT133 Rhino KT133-ASP / VIA KT133 Abit KA7 / VIA KX133 Asus A7V / VIA KT133 Asus A7V / VIA KT133

Muisti (maksimi) 256 Mt / 1536 Mt 256 Mt / 1536 Mt 256 Mt / 2046 Mt 256 Mt / 1536 Mt 256 Mt / 1536 Mt

- Tyyppi PC133 SDRAM PC133 SDRAM PC133 SDRAM PC133 SDRAM PC133 SDRAM

Muistikantoja (vapaana) 3 (1) 3 (1) 4 (2) 3 (1) 3 (1)

Kiintolevy Western Digital Caviar 205BA IBM Deskstar DTLA-307030 Quantum Fireball lct IBM Deskstar DTLA-307045 IBM Deskstar DTLA-307030

- kapasiteetti (liitäntä) 20,5 Gt (ATA/66) 30,7 Gt (ATA/100) 26,0 (ATA/66) 46,1 Gt (ATA/100) 30,7 Gt (ATA/100)

- pyörintänopeus 7 200 7 200 5 400 7 200 7 200

CD-asema (tyyppi) Asus CD-S500/A (50xCD) Sony CDU4811 (48xCD) Creative PC-DVD (12xDVD) AOpen CD-948E (48xCD) Toshiba CD-ROM (48xCD)

Verkkokortti O 3Com Etherlink XL 10/100 3Com Etherlink XL 10/100 3Com Etherlink 10/100 Intel 100 Pro

Äänikortti Creative SB128 Creative SB Live! Player 1024 O Creative SB128 O

Näytönohjain Ati Xpert 2000 Creative Geforce2 GTS Asus AGP-V7700 Matrox Millennium G400 Matrox Millennium G400 MAX

- kiihdytinpiiri Ati Rage 128 GL nVidia Geforce2 GTS nVidia Geforce2 GTS Matrox G400 Matrox G400

- muistia (tyyppi) 16 Mt (SDR SDRAM) 32 Mt (DDR SDRAM) 32 Mt (DDR SDRAM) 32 Mt (SDR SDRAM) 32 Mt (SDR SDRAM)

Liitännät

Sarja / Rinnakkais / PS2 / USB 2 / 1 / 2 / 5 2 / 1 / 2 / 4 2 / 1 / 2 / 2 2 / 1 / 2 / 5 2 / 1 / 2 / 5

IDE-väylä 2xATA/33, 2xATA/100 2xATA/100, 2xATA/100 RAID 2xATA/66 2xATA/33, 2xATA/100 2xATA/33, 2xATA/100

Muut O O O O O

Laajennettavuus

Korttipaikat

- ISA (vapaana) 0 (0) 0 (0) 0 (0) 0 (0) 0 (0)

- PCI (vapaana) 5 (4) 5 (3) 5 (4) 5 (3) 5 (4)

- ISA / PCI (vapaana) 0 (0) 1 (1) 1 (1) 0 (0) 0 (0)

- AGP (vapaana) 1 (0) 1 (0) 1 (0) 1 (0) 1 (0

Vapaat massamuistipaikat

- 5,25”” (joista etupaneelissa) 2 (2) 2 (2) 2 (2) 2 (2) 2 (2)


Muuta Emolevyllä AMR-kanta O O Emolevyllä AMR-kanta Emolevyllä AMR-kanta, Dualhead-näytönohjain

J&M Ultra Morse Challenger PIII 1000 Osborne Power 133 Fujitsu-Siemens Scenic eL Dell Dimension XPS B1000r SE

Hinta ilman näyttöä 12 990 mk 13 900 mk 14 600 mk 16 990 mk 20 800 mk

Takuu 2 v. korjaamo 3 v. korjaamo 3 v. korjaamo 3 v. on-site 3 v. (josta 1 v. on-site ja 2 v. korjaamo)

Takuun jatkaminen 3 v. on-site + 850 mk O 3 v. on-site + 600 Mk O 3 v. on-site + 695 mk

Lisätietoja J&M Martela Oy Mikromafia Oy Mikrolog Oy Fujitsu-Siemens Computers Oy Dell Finland Oy

Puhelin (09) 4789 6122 (09) 680 1486 (09) 804 611 010 511 5691 (09) 2533 1370

Faksi (09) 4789 6123 (09) 680 1470 (09) 8046 1200 010 511 5920 (09) 2533 1369

http:// www.j-m.fi www.mikromafia.fi www.mikrolog.fi www.fujitsu-siemens.fi www.dell.fi

Valmistaja J&M Martela Oy Mikromafia Oy Mikrolog Oy Fujitsu-Siemens Computers Oy Dell Computer Corp.

http:// www.j-m.fi www.mikromafia.fi www.mikrolog.fi www.fujitsu-siemens.com www.dell.com

Kokoonpano

Kotelomalli Miditorni Miditorni Miditorni Miditorni Miditorni

Prosessori (kanta) AMD Athlon (Socket A) Intel Pentium III (Slot 1) Intel Pentium III (Socket 370) Intel Pentium III (Socket 370) Intel Pentium III (Slot 1)

Emolevy / piirisarja Soyo SY-K7VTA / VIA KT133 Intel VC820 / Intel 820 Asus CUSL2 / Intel 815E Fujitsu / Intel 815 Dell / Intel 820

Muisti (maksimi) 256 Mt / 1536 Mt 256 Mt / 512 Mt 256 Mt / 1536 Mt 256 Mt / 1536 Mt 256 Mt / 512 Mt

- Tyyppi PC133 SDRAM PC800 RDRAM PC133 SDRAM PC133 SDRAM PC800 RDRAM

Muistikantoja (vapaana) 3 (1) 2 (0) 3 (2) 3 (1) 2 (0)

Kiintolevy Nikimi NIK-XR205A IBM Deskstar DTLA-307030 IBM Deskstar DTLA-307045 Seagate ST320423A Quantum Fireball Plus LM

- kapasiteetti (liitäntä) 20,5 Gt (ATA/66) 30,7 Gt (ATA/100) 46,1 Gt (ATA/100) 20,4 Gt (ATA/66) 30,0 Gt (ATA/66)

- pyörintänopeus 7 200 7 200 7 200 5 400 7 200

CD-asema (tyyppi) BCD F540B (50xCD) NEC DV-5700B (12xDVD) Sony CDU4811 (48xCD) NEC DV-5700A (12xDVD) DVD-ROM (12xDVD)

Verkkokortti Accton EN1208D-TX Intel 100 Pro 3Com Etherlink 10/100 SMC Fast Ethernet 3Com Etherlink XL 10/100

Äänikortti AC97 Integroitu AC97 Integroitu O AC97 Integroitu Creative SB Live! Player 1024

Näytönohjain Matrox Millennium G400 Creative Geforce2 GTS Asus AGP-V7100 DVI GM1000 TNT2 M64 nVidia Geforce256

- kiihdytinpiiri Matrox G400 nVidia Geforce2 GTS nVidia Geforce2 MX nVidia TNT2 M64 nVidia Geforce256

- muistia (tyyppi) 32 Mt (SDR SDRAM) 32 Mt (DDR SDRAM) 32 Mt (SDR SDRAM) 32 Mt (SDR SDRAM) 64 Mt (DDR SDRAM)

Liitännät

Sarja / Rinnakkais / PS2 / USB 2 / 1 / 2 / 2 2 / 1 / 2 / 2 2 / 1 / 2 / 2 2 / 1 / 2 / 2 1 / 1 / 2 / 2

IDE-väylä 2xATA/33, 2xATA/66 2xATA/66 2xATA/100 2xATA/66 2xATA/66

Muut Mikrofoni, line-in, line-out, peliportti Mikrofoni, line-in, line-out, peliportti DVI Mikrofoni, line-in, line-out, peliportti DVI

Laajennettavuus

Korttipaikat

- ISA (vapaana) 0 (0) 0 (0) 0 (0) 0 (0) 0 (0)

- PCI (vapaana) 4 (3) 5 (4) 6 (5) 5 (4) 5 (2)

- ISA / PCI (vapaana) 1 (1) 0 (0) 0 (0) 0 (0) 0 (0)

- AGP (vapaana) 1 (0) 1 (0) 1 (0) 1 (0) 1 (0)

Vapaat massamuistipaikat



Muuta O Emolevyllä AMR-kanta Emolevyllä kaksi AMR-kantaa Emolevyllä AMR-kanta 56 kbps modeemi, CD-RW-asema

● = Kyllä O = Ei


Octekin emolevyllä on HighPointin valmistama

kaksiväyläinen IDE-RAID-ohjain, joka mahdollistaa

muun muassa neljän kiintolevyn yhdistämisen

yhdeksi suureksi tilaksi.

J&M on muistanut kiinnittää näytönohjaimen

kunnolla. Näin se ei vahingossa luiskahda paikoiltaan

kovakouraisessakaan kuljetuksessa.

väylään olisi liitettävä. Mittaus- ja tutkimuslaboratorioissa

tilanne saattaa olla toinen.

Liitäntämahdollisuudet muille oheislaitteille

ovat hyvät. Miditorniin rakennettuihin

mikroihin jäi neljästä kuuteen vapaata 32-bittistä

PCI-liitäntää. 64 bitin liittymiä ei ollut

joukossa laisinkaan, eikä sitä toimistomikroissa

tarvitakaan.

Puolessa koneista oli kaksi IDE-kanavaa,

kun Merocomp, J&M, DTK, Octek ja DMT

olivat päätyneet neljän kanavan emolevyihin.

Vapaita massamuistipaikoja ei kuitenkaan

ole miditornikotelossa liikaa. Yhdessäkään

testikoneista ei ollut yli kolmea vapaata

levypaikkaa. Tämän valossa kahdeksan

IDE-laitetta mahdollistava emolevy on hieman

turhan järeä valinta.

DTK, Merocomp ja Octek varautuvat

USB:n yleistymiseen, sillä liitäntöjä on niissä

4–5 kappaletta. Tästä on hyötyä varsinkin silloin,

kun käytössä ei ole USB-keskitintä ja halutaan

liittää useita USB-laitteita koneeseen.

DTK:ssa ei ollut verkkosovitinta, mikä on

vähintäänkin kummallista, kun kyseessä ovat

toimistomikrot. Verkkokortit olivat pääasias-

sa 3Comin Etherlinkejä ja

Intelin Ether Expressejä.

Sadan megabitin Ethernet

on riittävän nopea

useimpiin käyttökohteisiin

lähiverkossa, eikä Internetkäytössä

tarvita niinkään

nopeaa laitetta. XDSL-modeemeilla

toteutetut yhteydet

jäävät reippaasti alle

kymmenen megabitin.

Uuden nopeusluokan

mahdollisuudet

Gigahertsin prosessorilla

varustetut koneet ovat niin

tehokkaita, ettei niiden

suorituskykyeroilla ole

enää merkitystä toimistokäytössä. Jos pelkkää

nopeutta katsotaan, AMD:n Thunderbird-suorittimilla

varustetut koneet vievät

mitalisijat. Kokonaisuuksia arvioitaessa tilanne

on kuitenkin huomattavasti tasaväkisempi,

ja myös Intelin tekniikkaan perustuvat

koneet kipuavat aivan kärjen tuntumaan.

Mitä gigahertsin toimistomikrolla voi sitten

tehdä? Ennennäkemättömän nopeat tietokoneet

eivät tarjoa käytännössä suuren

suurta lisäarvoa peruskäyttäjälle, jonka kone

on varustettu yli 500 megahertsin prosessorilla

ja riittävällä muistimäärällä. Toisaalta, jos

vanhaa toimistokonetta ollaan päivittämässä

uuteen, ei ole erityistä syytä välttääkään

uusimpia malleja.

Hinnaltaan ja suorituskyvyltään syksyn

nopeimmat koneet eroavat toisistaan. Rambus-muistin

korkea hinta nostaa Pentium III

-kokoonpanojen hintaa, joskin Morse on

hinnoiteltu lähelle Athloneja. Dell puolestaan

on erittäin kallis kokonaisuus, vaikka sen varustelu

onkin vertailun parhaimmistoa.

Ei ole epäilystä siitä, että markalla saa eniten

megahertsejä valitsemalla AMD:n Thunderbirdin.

Yhtiö onkin herkullisessa tilanteessa:

suorituskyvyn ykkösasema ei ainakaan

haittaa sen pyrkimystä päästä Intelin

rinnalle tuottoisille palvelin- ja tehotyöasemien

prosessorimarkkinoille.

TK

■ J&M Ultra

Toimituksen

valinta

AMD Athloniin perustuva J&M Ultra

on tasapainoinen ja edullinen kokonaisuus.

Sen valttina on hyvä huollettavuus,

ja esimerkiksi sen kortit on painettu

paikoilleen pikakiinnityksin.

Kahden vuoden korjaamotakuu on

mahdollista laajentaa edullisesti kolmen

vuoden on-site-takuuksi.

Dell Dimension XPS B1000r SE

Dell on perinteisesti ollut Intelin voimakas

tukija, joten yrityksen gigakoneen sisuksista

löytyy luonnollisesti Pentium III. Slot 1 -

kantainen prosessori tuottaa paljon lämpöä,

mutta asia on hoidettu erillisellä takalevyyn

sijoitetulla tuulettimella. Ratkaisu on muuten

toimiva, mutta tuuletin pitää päällä ollessaan

häiritsevän kovaa meteliä.

820-piirisarjaan ja Rambus-muistiin perustuva

kokoonpano sijoittuu suorituskykymittauksissa

joukon keskivaiheille. Nopeudessa

osallisena on muun muassa nVidia

Geforce256 -pohjainen näytönohjain, jota

on viritelty peräti 64 megatavun DDRmuistilla.

Special Edition -lisänimensä mukaisesti

Dell on ahdettu ääriään myöten täyteen

kaikkea mahdollista. Koneessa on sekä nopea

DVD-ROM-asema että uudelleenkirjoittava

CD-RW. Verkkokortin lisäksi mukana

on myös 56 kilobittiä sekunnissa välittävä

modeemi.

Äänistä vastaa 3D-tehosteisiin kykenevä

Sound Blaster Live! 1024. Hienoudet ovat

eduksi lähinnä kotikäyttäjälle ja nostavat koneen

hinnan reilusti vertailun kalleimmaksi.

Huollettavuudeltaan yleensä hyvä Dell

jätti tällä kertaa toivomisen varaa. Kotelo aukeaa

helposti, mutta sisällä kaikki on ruuvattu

tiukasti paikoilleen. Erityisesti isompien

asemien irrottaminen aiheutti harmaita

hiuksia. Dell tarjoaa koneelleen vertailun

parhaimpiin kuuluvan takuun.

■ Dell Dimension XPS B1000r SE

Hinta: 20 800 mk

Lisätietoja: Dell Finland Oy, puh. (09) 2533 1370,

www.dell.fi

Valmistaja: Dell Computer Corp., www.dell.com

Lyhyesti: Runsaasti varusteltu ja hyvän takuun omaava

kokoonpano, joka on kuitenkin ylivoimaisesti koko

joukon kallein.

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 53


DGC AMD 1GHz

Data Groupin gigahertsikone on rakennettu

hieman vanhemman emolevyn ja prosessorimallin

varaan. Enemmän lämpöä tuottava

Slot A -kantainen AMD Athlon pysyy viileänä

kahden järeän tuulettimen avulla. Mahdollisen

laakerivian varalta jäähdytysripoihin

on vielä kiinnitetty lämpöanturi, joka

yhdessä emolevyn mukana tulevan ohjelman

kanssa valvoo jatkuvasti suorittimen

lämpötilaa.

Abitin valmistama emolevy käyttää

KX133-piirisarjaa, joten koneessa ei voi olla

yli kahta USB-porttia. Muistikantoja levyllä

on yhteensä neljä kappaletta, minkä ansiosta

Data Groupin mikroon on mahdollista

ahtaa peräti kaksi gigatavua keskusmuistia.

Tämän riittää käytännössä varmasti mihin

tahansa tehtävään.

Nopeusmittauksissa Data Group jää vertailun

kolmanneksi viimeiselle tilalle. Pääsyyllinen

tähän on joukon hitaimpien joukkoon

sijoittuva kiintolevy, joka kiertää 5 400

kierrosta sekunnissa. Samaa nopeutta käyttävä

levy on vain Fujitsu-Siemensissä, kun

muut koneet käyttävät 7 200 kierroksen sekuntinopeudella

pyöriviä levyjä.

Data Group käyttää samanlaista Enlightin

valmistamaa koteloa kuin DTK. Kannen saa

helposti auki ilman työkaluja, ja isommat

massamuistit ovat kiskokiinnikkeisiä. Hinnaltaan

DGC on vertailun edullisimpia, ja

yhden vuoden korjaamotakuu on mahdollista

laajentaa edullisesti kolmen vuoden onsiteksi.

■ DGC AMD 1GHz

Hinta: 11 800 mk

Lisätietoja: Data Group Finland Oy,

puh. (09) 838 6670, www.datagroup.fi

Valmistaja: Data Group Finland Oy,

puh. (09) 838 6670, www.datagroup.fi

Lyhyesti: Edullinen, mutta suorituskyvyltään melko

vaatimaton kokoonpano. Koneeseen saa vertailun ainoana

yhteensä peräti kaksi gigatavua keskusmuistia.


DMT-mikro

DMT on rakentanut kokoonpanonsa uuden

Socket A -kantaisen AMD Athlonin ympärille.

Emolevynä toimii Asuksen suosittu

A7V, joka tukee maksimissaan yhteensä

seitsemää USB-porttia. Koneeseen on näytönohjaimen

viereen tyhjään koloon asennettu

lisäpalikka, joka kasvattaa USB-porttien

määrän yhteensä viiteen.

Suorituskykymittauksissa DMT kirii toiseksi

korkeimmalle sijalle. Ansio tästä kuuluu

2D:ssä kohtuullisen nopealle Matroxin

näytönohjaimelle sekä pikaisesti dataa siirtävälle

IBM DeskStar-sarjan kiintolevylle.

Vauhdikas tuntu tehostuu entisestään koteloa

raottamalla, sillä prosessorin tuuletuksesta

huolehtii vaikuttavan näköinen Titanvarustetuuletin.

2D-käyttöä ajatellen DMT:n erityisherkku

muihin testin koneisiin verrattuna on sen

DualHead-ominaisuudella varustettu Matrox

Millennium G400 MAX -näytönohjain.

Sen ansiosta koneeseen on mahdollista kytkeä

kaksi näyttöä, joista toiseen voidaan esimerkiksi

siirtää kaikki ohjelmien kelluvat valikot.

Näin päänäytölle saadaan huomattavasti

lisää työtilaa.

Ääniominaisuuksia koneessa ei ole lainkaan.

Hinnaltaan DMT on melko edullinen,

mutta vain yhden vuoden korjaamotakuu

on heikko. Kolmen vuoden laajennus on tosin

puoli-ilmainen, mutta on-site-takuuta ei

ole saatavissa lainkaan.

■ DMT-mikro

Hinta: 12 425 mk

Lisätietoja: DMT Computer Finland Oy,

puh. (09) 591 5000, www.dmt.fi

Valmistaja: DMT Computer Finland Oy,

puh. (09) 591 5000, www.dmt.fi

Lyhyesti: Tehokas ja melko edullinen kokoonpano,

jonka heikkouksiksi kuitenkin jäävät vaatimaton takuu

ja ääniominaisuuksien puute.

DTK Athlon 1000

AMD:n lipunkantajana jo pitempään tunnettu

DTK luottaa tälläkin kertaa Socket A -

kantaisen gigahertsi-Athlonin suorituskykyyn.

Nopeusmittauksissa kone sijoittuu

kuitenkin Dellin jälkeen joukon alimpaan

nelikköön.

Syypää muuten tehokkaan koneen heikkoon

suorituskykyyn on lähes yksinomaan

näytönohjaimessa. Vertailun ainoana kuudentoista

megatavun keskusmuistilla varustettu

Ati Xpert 2000 on 2D-nopeudessa

selvästi kilpakumppaneitaan hitaampi.

Kortin Ati Rage 128 GL -piiri on jo pari

vuotta vanha työhevonen, joka ei enää

pärjää alan uusimmille tulokkaille. Pelkässä

toimistokäytössä sen ominaisuudet ovat

silti riittävät.

Koneesta puuttui pyydetty verkkokortti,

mitä voidaan tietysti pitää myös rakentajan

ratkaisuna jättää kyseinen päätös firman

omalle mikrotuelle. Nykyaikainen toimistomikro

kuitenkin käytännössä tarvitsee verkkoyhteyden,

sillä ilman sitä työnteko on vaikeaa

tai kokonaan mahdotonta.

DTK:n kotelo on identtinen Morsen

kanssa. Sen saa helposti auki ja suurimmat

asemat on kiinnitetty kiskoilla. Pieni ahtaus

kuitenkin jää vaivaamaan. Takuuna

DTK:lle tarjotaan pelkkää kolmen vuoden

korjaamohuoltoa ilman laajennusmahdollisuuksia.

Edullista konetta etsiviä DTK

houkuttelee, sillä sen hinta oli vertailun

halvin.

■ DTK Athlon 1000

Hinta: 11 450 mk

Lisätietoja: Dacco Corporation Oy,

puh. (02) 274 0000, www.dacco.fi

Valmistaja: Dacco Corporation Oy,

puh. (02) 274 0000, www.dacco.fi

Lyhyesti: Vertailun edullisin mikro, jonka suorituskyky

kärsii muita vanhemmasta Ati-näytönohjaimesta.


Fujitsu-Siemens Scenic eL

Fujitsu-Siemens luottaa useimpien merkkikoneiden

tavoin Intelin laskutehoon ja

pitää sisällään vähemmän lämpeävää

Socket 370 -kantaa käyttävän Pentium

III:n. Tuuletuksesta on huolehdittu hyvin,

ja prosessorin oman tuulettimen lisäksi

virtalähde imee lämpimän ilman pois suorittimelta.

Muistina koneessa on tuttua

SDRAMia, joka on tuntuvasti Rambusia

edullisempaa.

Fujitsun omalla emolevyllä on Intelin

815-piirisarja, johon on integroitu niin näytönohjain

kuin ääniominaisuudetkin. Valmiin

näytönohjaimen suorituskykyä ei ilmeisesti

ole pidetty riittävänä, sillä koneeseen

on asennettu myös jo hieman vanhanaikainen

nVidia TNT2 M64 -ohjain.

Ratkaisu on outo, sillä korvaava ohjain on

uusia kilpakumppaneitaan selvästi hitaampi.

Pitkälti tämän takia Fujitsu-Siemens jää kokonaissuorituskyvyssä

joukon toiseksi viimeiselle

sijalle. Myös kokoonpanon kiintolevy

on testin hitaimpia.

Yllättäen merkkivalmistajan huollettavuus

jää kloonien varjoon. Kotelo aukeaa

kyllä helposti pikalukituksella, mutta sisällä

kaikki asemat ja kortit on ruuvattu tiukasti

paikoilleen. Työskentelytilaa suuri kotelo

tarjoaa kohtuullisesti.

Fujitsu-Siemens antaa koneelleen vertailun

parhaan takuun. Ostohintaan sisältyvän

on-siten erinomaisuutta tosin heikentää laitteen

valmiiksi korkea hinta.

■ Fujitsu-Siemens Scenic eL

Hinta: 16 990 mk

Lisätietoja: Fujitsu-Siemens Computers Oy,

puh. 010 511 5691, www.fujitsu-siemens.fi

Valmistaja: Fujitsu-Siemens Computers Oy,

www.fujitsu-siemens.com

Lyhyesti: Vertailun toiseksi heikoimpaan suorituskykyynsä

nähden kallis Intel-pohjainen kokoonpano.


J&M Ultra

J&M Martelan rakentama tuhannen megahertsin

tehomikro on tasainen kokonaisuus,

eikä yksikään osa-alue pistä häiritsevästi

silmään. Vian tuttua KT133-piirisarjaa

käyttävään Soyo-emolevyyn pohjautuva paketti

hakee vauhtinsa Socket A -kantaisesta

Athlonista, joka avustaa koneen nopeusmittauksien

ylempään keskikastiin.

Tasaisuus sopii kuvaamaan myös J&M:n

osien suorituskykyä, sillä niin Matroxin valmistama

G400-näytönohjain kuin SDRA-

Miin pohjautuva muistinkäsittely on nopeaa.

Suomessa tuntemattomamman Nikimin

kiintolevy on myös vauhdikas, vaikka se

kooltaan jääkin vertailun jaetulle viimeiselle

sijalle. 20 gigatavua riittää silti toimistokäyttöön

paremmin kuin hyvin.

Huollettavuudeltaan J&M vie Osbornen

kanssa joukon kärkipaikan. Pieneltä näyttävä

kotelo aukeaa helposti, ja sisällä on kapeaan

ulkokuoreen verrattuna hyvin tilaa työskennellä.

Massamuistit ovat 3,5-asemia

myöten kaikki kiskokiinnikkeisiä. Edes korttien

asentaminen ei vaadi työkaluja.

J&M on vertailun ainoa laite, jossa näytönohjaimen

kiinni pysyminen on varmistettu

tukevalla kiinnikkeellä. Näin vältytään

monilta kuljetuksen aiheuttamilta epämiellyttäviltä

yllätyksiltä. Kahden vuoden korjaamotakuu

on kohtuullinen, ja se on mahdollista

laajentaa kolmen vuoden on-siteksi.

Hintakaan ei pilaa hyvin mietittyä kokonaisuutta.

TOIMITUKSEN VALINTA

■ J&M Ultra

Hinta: 12 990 mk

Lisätietoja: J&M Martela Oy,

puh. (09) 4789 6122, www.j-m.fi

Valmistaja: J&M Martela Oy,

puh. (09) 4789 6122, www.j-m.fi

Lyhyesti: Tasainen kokonaisuus, jonka kaikki ominaisuudet

asettuvan hyvään tasapainoon edullisen hinnan

kanssa.

Merocomp Powerline 1000

Entisen Meisaku-tuotemerkin toimintaa

omalla nimellään jatkava Merocomp hakee

vauhtinsa Socket A -kantaisesta AMD Athlonista.

Suorituskykymittauksissa kokoonpano

sijoittuukin aivan kirkkaimman kärjen

tuntumaan kolmannelle tilalle.

Hyvään tulokseen vaikuttavat erityisesti

nopea ATA/100-väyläinen kiintolevy ja 2Dsuorituskyvyssä

kiitettävä Matrox Millennium

G400. Kiintolevy on nopeutensa lisäksi

myös riittävän suuri, sillä siinä on tallennuskapasiteettia

peräti 46 gigatavua. Tällä

Merocomp menee tasoihin samaa levyä

käyttävän Osbornen kanssa.

Merocompin laajennettavuus on hyvä.

Lisämassamuisteja mukaan mahtuu peruskäytössä

riittävästi ja erityisen ilahduttavaa

on koneen USB-porttien määrän nostaminen

yhteensä viiteen takapaneeliin kiinnitetyn

lisäpalikan avulla. Näin koneeseen

voidaan liittää runsaasti USB-laitteita ilman,

että käyttäjän täytyy hankkia erillistä

keskitintä.

Pöytäkoneeksi riittävän suuri kotelo aukeaa

helposti pikakiinnityksillä ilman työkaluja.

Valitettavasti samaa ei voi sanoa paketin

sisuksista, sillä kaikki on kiinnitetty tiukasti

ruuveilla. Hinnaltaan Merocomp on

yksi vertailun edullisimmista paketeista, ja

vaatimaton yhden vuoden perustakuu voidaan

halvalla laajentaa kolmen vuoden onsiteksi.

■ Merocomp Powerline 1000

Hinta: 11 990 mk

Lisätietoja: Merocomp,

puh. (09) 3417 0220, www.merocomp.fi

Valmistaja: Merocomp,

puh. (09) 3417 0220, www.merocomp.fi

Lyhyesti: Edullinen ja tehokas kokoonpano, joka jää

kärjestä vain heikohkon huollettavuutensa takia.


Morse Challenger PIII 1000

Pentium III -pohjainen Morse on Dellin

ohella vertailun ainut kone, joka käyttää surullisen

kuuluisaa Intelin 820-piirisarjaa.

Tämän takia koneessa on myös nopeaa,

mutta huomattavasti tavallista SDRAMia

kalliimpaa Rambus-muistia. Morsessa on

myös tehokkaasti tuuletettu vanhempi Slot 1

-mallinen prosessori.

Nykyisillä väylänopeuksilla Rambus ei

pääse vielä oikeuksiinsa, ja ero vanhempaa

muistitekniikkaa käyttäviin kilpakumppaneihin

jää olemattomaksi. Morse sijoittuu

kuitenkin suorituskyvyltään vertailun ylempään

keskikastiin aivan Merocompin kantapäille.

Ansio vilkkaasta vauhdista kuuluu nopealle

kiintolevylle ja toimistokäyttöä varten

jo hieman ylimitoitetulle Creative Geforce2

GTS -ohjaimelle. Ääniominaisuudet on integroitu

suoraan Intelin valmistamalle emolevylle.

Morsen kotelo aukeaa helposti ilman

työkaluja ensimmäisen kerran jälkeen, sillä

edessä olevia ruuveja ei käytännössä tarvitse

kiinnittää uudelleen. Sisältä kotelo on hieman

ahdas, mutta massamuistit on kiinnitetty

kätevästi kiskoilla.

Kalliista Rambus-muististaan huolimatta

Morsen hinta pysyy vertailun keskitasossa.

Sinänsä kohtuullista kolmen vuoden korjaamotakuuta

ei valitettavasti ole mahdollista

laajentaa paikan päällä tapahtuvaksi.

■ Morse Challenger PIII 1000

Hinta: 13 900 mk

Lisätietoja: Mikromafia Oy,

puh. (09) (09) 680 1486, www.mikromafia.fi

Valmistaja: Mikromafia Oy,

puh. (09) (09) 680 1486, www.mikromafia.fi

Lyhyesti: Kohtuuhintainen Rambus-pohjainen kokoonpano,

joka kohoaa suorituskyvyssä ylempään keskikastiin.

Octek AMD K7 1000

Octekin teho perustuu monien muiden koneiden

tavoin Socket A -kantaiseen Athlonprosessoriin.

Nopeusmittauksissa laite kirikin

selväksi ykköseksi. Kone on nopea kaikilla

osa-alueilla, mutta suorituskykyvoiton

ratkaisivat erityisesti Geforce2 GTS -pohjainen

näytönohjain ja IBM:n ATA/100-liitäntäinen

kiintolevy.

Rhinon nimellä myytävä, mutta mitä ilmeisimmin

Abitin valmistama emolevy on

vertailun mielenkiintoisin ilmestys. Kotikäyttäjiä

ajatellen levyllä on erillinen tuuletin

piirisarjaa varten, mikä ilahduttanee ylikellottajia.

Samoin tehokas Titan-prosessorituuletin

auttaa lisämegahertsien irrottamisessa.

Erityisen kiinnostava yksityiskohta on

emolevylle sisäänrakennettu IDE-RAID-ohjain.

Tämä HighPointin HPT370-piiriin perustuva

kaksiväyläinen ohjain mahdollistaa

yhteensä neljän ATA/100-levyn formatoimisen

muun muassa yhdeksi isoksi levyavaruudeksi.

Yrityskäytössä paras vaihtoehto on

levyjen peilaus, jolloin yhden levyn tuhoutuminen

ei välttämättä hukkaa kallisarvoista

dataa.

Huollettavuus ei ole Octekin vahvimpia

puolia. Kaikki asemat on kiinnitetty ruuveilla

ja kotelon yläosa on hieman ahdettu.

Hinnaltaan kone on edullinen, ja kolmen

vuoden korjaamotakuu on kohtuullinen.

Valitettavasti takuuta ei ole mahdollista

laajentaa.

■ Octek AMD K7 1000

Hinta: 11 500 mk

Lisätietoja: BT-Mikro Oy,

puh. (09) 270 6761, www.btmikro.fi

Valmistaja: BT-Mikro Oy,

puh. (09) 270 6761, www.btmikro.fi

Lyhyesti: Erittäin edullinen ja tehokas mikro, jonka

heikkouksia ovat huollettavuus ja keskinkertainen takuu.

Suunnattu selvästi enemmän kotikäyttöön.

Osborne Power 133

Osbornen tehomikro hakee voimansa

Socket 370 -kantaisesta Pentium III -prosessorista.

Asuksen emolevyllä on vertailun ainoana

Intelin uudehko 815E-piirisarja, joka

edeltäjäänsä verrattuna lisää ATA/100-tuen

ja mahdollistaa suuremman USB-porttimäärän.

Näytönohjaimena on suhteellisen edullinen,

mutta silti suorituskykyinen Geforce2

MX -pohjainen Asus AGP-V7100.

TFT-paneelin käyttäjät ilahtuvat varmasti

takalevyssä olevasta DVI-liitännästä, jollainen

vertailussa oli Osbornen lisäksi vain

Dellillä.

Nopeusmittauksissa Osborne jäi hyviltä

näyttävistä komponenteistaan huolimatta

auttamattomasti viimeiselle sijalle. Selvää

syyllistä tähän ei löydy, sillä laite oli lähes

kautta linjan muita hitaampi. Huono Photoshop-suorituskyky

ratkaisi lopullisesti Osbornen

viimeisen tilan.

Huollettavuudessa laite on parhaimmillaan.

Kotelo aukeaa helposti ja sisällä asemat

ovat kiinni kiskoilla nopeaa irrotusta varten.

J&M:n tavoin myös kortit on tuettu paikoilleen

pikakiinnityksin ilman turhia ruuveja.

Korkeahkoon hintaansa verrattuna Osbornen

suorituskyky on vaatimaton. Takuu

on mahdollista laajentaa kolmen vuoden

on-siteksi edullisesti. Ostohintaan sisältyy

kohtuullinen kolmen vuoden korjaamotakuu.

■ Osborne Power 133

Hinta: 14 600 mk

Lisätietoja: Mikrolog Oy,

puh. (09) 804 611, www.mikrolog.fi

Valmistaja: Mikrolog Oy,

puh. (09) 804 611, www.mikrolog.fi

Lyhyesti: Vertailun hitain kokoonpano, jonka vahvuuksia

ovat helppo huollettavuus ja DVI-liitännällä varustettu

näytönohjain.

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 57

Katsaus

Toimisto

VIRTUALISOITUU

Internet on etenkin viimeisten viiden vuoden aikana vapauttanut työryhmiä

yhä enemmän ajan ja paikan kahleista. Langattomuustrendin

ja uusien viestintävälineiden ansiosta toimisto menee taskuun tai ainakin

on käytettävissä siellä, missä on lähin web-yhteys.

Työyhteisöt ja muut organisaatiot

verkottuvat ja virtualisoituvat.

Millaisia työkaluja ja apuneuvoja

– virtuaalitoimistoja – niiden tarpeisiin

on olemassa?

Muun muassa pienet yritykset tai

ammatinharjoittajat tarvitsevat yhteisiä

pelisääntöjä muodostaessaan

verkosto-organisaatioita, viestiessään

sähköpostitse tai hyödyntäessään

muita Internet-palveluja. Web-selain

on pienin yhteinen nimittäjä,

jonka puitteissa nämä tarpeet on

tyydytettävissä.

Virtuaalitoimisto on WWWpohjainen

palvelu, joka tarjoaa

käyttäjäryhmälle mahdollisimman

yhdenkaltaisella käyttö-

liittymällä varustetun sähköpostin, kalenterin,

kortiston, asiakirja-arkiston sekä muita

yrityksen perustyökaluja. Käyttäjät voivat

yhtä hyvin koostua saman yhteisön jäsenistä

tai eri organisaatioiden muodostamasta verkostosta.

Oman palvelimen ja sille asennettujen

toimisto-ohjelmien hankkiminen, asentaminen

ja käyttöönotto on monille pienyrityksille,

ammatinharjoittajille tai vaikkapa

yhdistysten puuhaihmisille epärealistinen

vaihtoehto. Ratkaisu edellyttää koulutusta ja

tietotaitoa, ja on usein myös käytännössä liian

kallis.

Tätä artikkelia valmisteltaessa sekä ohjelmiin

ja palvelumuotoihin perehdyttäessä

kävi valitettavan selvästi ilmi se seikka, että

Suomen olosuhteissa virtuaalitoimisto on

vielä kehitysvaiheessa. Monet tutkituista

tuotteista ja palveluista ovat edelleen kehittely-

ja koekäyttöasteella.

V I R T U A A L I T O I M I S T O

JARMO LAHTI

KUVA: TIMO SIMPANEN

Monet ASP-kanavat vasta

valmisteilla

Yhä useampaan työryhmä- ja toimisto-ohjelmaan

alkaa jo olla tarjolla selainliittymä

perinteisen työasemaohjelman eli clientin lisäksi.

Kasvavalla innolla puhutaan myös

ASP:sta (Application Service Providers, eli

sovelluspalvelun tarjoajat), Internetin välityksellä

tapahtuvista mitä erilaisimpien sovellusten

vuokrauspalveluista. Vähitellen voi

toimisto-ohjelmiakin odottaa olevan tarjolla

kohtuuhintaisina ASP-palveluina.

Sekä Microsoft että Lotus ovatkin jo huhtikuussa

julkistaneet ASP-hankkeitaan

muun muassa Soneran kanssa. Tunnettujen

toimisto- ja työryhmäohjelmien ASP-tarjonta

on Suomessa kuitenkin vielä enemmän

lupausten kuin todellisen tarjonnan tasolla.

Varsinkin edullista perus- ja kuukausihintaa

hakeville pienille yrityksille tai ryhmille

sopiva tarjonta on vasta muotoutumassa.

Esimerkiksi Lotuksen edustaja ilmoitti lokakuussa,

ettei Suomessa vielä ole valmiita

isännöintipalveluja ASP-konseptiin, eikä

näin ollen esimerkkitapauksiakaan.

Nopeasti ja helposti satunnaisenkin työryhmän

käyttöönotettavaksi soveltuvaa Lotus

Notes -pohjaista QuickPlacea ei vielä ole

luvassa valmiiksi verkkoon asennettuna palveluna.

Se tulee toteutuessaan sisältämään

muun muassa hakemiston, keskustelualueen,

kalenterin ja osallistujien välisen sähköpostin.

QuickPlace soveltunee moniin sellaisiin

tarkoituksiin, joissa sähköposti on liian hallitsematon

ja perinteiset työryhmäohjelmat

taas ovat liian mutkikkaita tai isokokoisia.

QuickPlacen arvioidaan tarjoavan helpotusta

erilaisten hankkeiden osallistujien ja aineistojen

hallintaongelmiin.

Samankaltaista viestiä kantautuu myös

Microsoftilta. ASP-tyyppinen malli julkistettiin

syyskuussa ja tällä hetkellä käynnissä on

koeprojekteja yhteistyökumppaneiden taholla.

Kotimaassa hiljaisempaa

Kotimaisten virtuaalitoimistoratkaisujen tilanne

on vielä hieman avoin. Markkinat vasta

hakevat muotoaan ja palveluntarjoajat

vielä tutkailevat eri vaihtoehtoja sekä hiovat

tuotteitaan.

Suomessa on markkinoille asti jo noin

vuosi sitten ehtinyt Saunalahteen (Jippii

Groupiin) fuusioidun THK.netin eli Cabinet

Internet -palveluiden markkinoima Remote

Office 2.

Jo ennen THK.net-ostostaan Saunalahti

ehti tiedottaa, että yritys on aikeissa avata

virtuaalitoimistopalvelut. Projekti kuitenkin

kariutui ja nyt kyseisen virtuaalitoimisto-ohjelmiston

tekijä Legosystems on itsekin

päättänyt kokonaan luopua ohjelmistonsa

jatkokehittelystä.

Jippii Group kuitenkin tarjoaa virtuaalitoimistoa

ostamansa THK.netin kautta, eli

syksystä 1999 lähtien tarjolla ollutta Popsystemsin

Remote Officea.

Tämän syksyn aikana alkaa myös Wysiwyg

Oy:n eOffice-pohjalle rakennettua virtuaalitoimistoa

saada Vip Tietoverkot Oy:n

tarjoamana. Niinikään Elisa viimeistelee

omaa ratkaisuaan tavoitteena saada se potentiaalisten

asiakkaiden selaimille vuodenvaihteessa.

Remote Office, VIPin Virtuaalitoimisto

ja Elisa/Kolumbuksen Toimitila ovat

kaikki selkeästi virtuaaliorganisaation

virtuaalitoimistoksi luokiteltavia ratkaisuja.

Samaan sarjaan tekniikan puolesta

on luokiteltavissa Decode Oy:n

ratkaisut, jotka pohjaavat

TeamWARE Groupin Pl@zalle.

Tosin hinnoittelun ja markkinoinnin

suhteen Decode/

TeamWARE tuntuu tähtäävän

isompiin joukkoihin ja pidempiin

sopimuksiin kuin muut

mainitut virtuaalitoimistotarjokkaat.

Decode/TeamWA-

REssa käytetäänkin

Pl@zan yhteydessä mieluumminluonnehdintaa

yhteisö kuin

toimisto.

Katsaus V I R T U A A L I T O I M I S T O

Virtuaalitoimistossa tarvitaan monenlaisia

työkaluja ja -tiloja, jotka

kaikki ovat käytettävissä selaimen

näytöllä ja käskettävissä hiiren

klikkauksilla. – Kolumbus

Toimitilan peruspalvelunavikko.

Remote Office

THK-Net alkoi syksyllä 1999

tarjota liittymäasiakkailleen Remote

Office -virtuaalitoimistoa.

THK-Net toi kaikkiin domaineli

toimialueliittymiinsä mahdollisuuden

hyödyntää ”uuden

vuosituhannen ratkaisua”, jossa

ei enää olla sidottuna kiinteään

toimistoon. Samoja tiedostoja

on mahdollista hyödyntää niin

toimistossa, kotona kuin työ-


matkallakin ja sähköpostit voi

lukea suoraan selaimelta missä

ja milloin hyvänsä.

Virtuaalitoimisto yhdistää

organisaation toimistotyöntekijät

ja etätyöntekijät mutkattomaan

viestintään ja tiedostojen

vaihtoon. Keskustelu työtovereiden

kanssa, sähköpostin lähettäminen

ja vastaanottaminen

sekä muistioiden ja muiden tiedostojen

työstäminen tiedostoalueella

sujuu yksin tai yhdessä.

Työpaikalla ja kotona yhtä hyvin

kuin työ- tai lomamatkalla

vierailuyrityksen, hotellin tai Internet-kahvilan

nettipäätteeltä.

Virtuaalitoimiston kalenteri

pitää ajan tasalla ja osoitekirja

säilyttää yhteystiedot. Keskeiset

Internet-linkit kulkevat aina

mukana ja tärkeät sähköposti- ja

keskusteluviestit löytyvät helposti

ja turhan postin voi suodattaa

suoraan roskakoriin.

Ulkomaiset kumppanitkin

saadaan mukaan järjestelmään,

jos ohjelman käyttöliittymässä

on otettu huomioon mahdollisuus

vaihtaa käyttöliittymän

kieli vaikkapa englanniksi yhdellä

napin painalluksella.

Tarvitaan vain tietokone, Internet-yhteys

ja WWW-selain;

virtuaalitoimisto toimii kaikissa

käyttöjärjestelmissä, joten laitteistoa

ei tarvitse uusia yhdenmukaiseksi.

Myös käyttökustannukset

ja -katkokset jäävät tavanomaista

vähäisemmiksi, koska

ohjelmaa ei tarvitse asentaa ja

ylläpitää konekohtaisesti.

Turvallinen

virtuaalitoimisto

Millainen on hyvä virtuaalitoi-

Virtuaalitoimistossa tieto on tallessa siinä mielessä, että operaattori hoitaa

varmistukset. Mutta kun toimistoon kuljetaan avoimen Internetin läpi,

pitää myös yhteyksien olla mahdollisimman turvattuja bittien liikkuessa.

Keskustelualueen yksi tärkeä ominaisuus on keskustelun kulun helppo

hahmottaminen. Tärkeää on myös saada kerätyksi käyty keskustelu

muistioksi tai ainakin sen pohjaksi, mutta tätä ominaisuutta ei juurikaan

ole tarjolla. – eOfficen/Virtuaalitoimiston keskustelualuetta.

Kontaktitietokanta on virtuaalitoimiston keskeisiä työkaluja niin kauan

kuin ihmiset tekevät töitä ihmisten kanssa. – Remote Office 2:n yhteystietokortti.

misto? Kaikilla nykyisillä toteu- tuksilla on vielä pitkä kehitys- Missään tapauksessa eivät

kaari edessään täyttääkseen edes

seuraavan lyhyen toivelistan

vaatimukset.

Ensinnäkin virtuaalitoimiston

tulee olla turvallinen käyttää:

kaikkien yhteyksien mistä

tahansa maailmankolkasta on

oltava suojattuja tai ainakin haluttaessa

suojattavissa.

Turvallisuutta on myös varmuus

siitä, että turvatoimet virtuaalitoimiston

ylläpitäjäpäässä

ovat riittävät. Palvelimet ja niillä

olevat tiedot on suojattu niin

fyysisesti kuin loogisestikin ainakin

tulipaloa, vesivahinkoa, hakkerointia

ja epärehellistä henkilökuntaa

vastaan. Viimemainittu

tarkoittaa esimerkiksi sitä, että

edes ylläpitäjän järjestelmävastaava

ei ajankulukseen pääse lukemaan

asiakkaiden virtuaalitoimistojen

keskusteluja.

myöskään yhden yrityksen käyttäjät

saa päästä lukemaan samalla

palvelimella sijaitsevaa, vaikkakin

loogisesti eri järjestelmässä

toimivaa, jonkin toisen yrityksen

virtuaalitoimiston keskustelualueita.

Näinkin on tietämän mukaan

päässyt käymään erään vakiintuneen

toimisto-ohjelmiston

kaupallisessa ASP-ratkaisussa.

Sähköpostin ulottuvuus

Hyvässä virtuaalitoimistossa on

oma sisäinen sähköposti toimiston

sisäisten ominaisuuksien takia,

esimerkkinä vaikkapa kalenteriin

tai projektinhallintaan liittyvät

hälytykset tai kuittaukset.

Hälytykset on hyvä pystyä

ohjaamaan myös virtuaalitoimiston

omaa selaimen kautta

katsottavaa postilaatikkoa pidemmälle,

tarvittaessa vaikkapa


Henkilökohtaisessa kalenterissa on tärkeää voida halutessaan piilottaa esimerkiksi

henkilökohtaisia menoja, vaikka kalenterivarauksia pitääkin voida

etsiä toisten kalentereista. Monipäiväisten ja toistuvien tapahtumien

merkintä on hyvä sujua vaivattomasti. – TeamWARE Pl@zan kalenteri.

tekstiviestinä kesämökille käsipuhelimeen.

Hyvä sähköposti on myös

ulottuvampi: sillä on oma Internet-osoite,

sen voi automaattiohjata

muualle ja sitä voi käyttää

vaikkapa WAP-puhelimella.

Niinikään sen voi määritellä antamaan

automaattivastauksia

vaikkapa lomien tai muiden

menojen niin vaatiessa. Tässäkin

tapauksessa ilmoituksen tu-

lee välittyä vähintäänkin tekstiviesteillä

käsipuhelimeen, jos

WAP ei vielä toimi.

Vapaita aikoja?

Kunnollisessa virtuaalitoimistossa

kalenteri on monipuolinen

ja kiinteästi sovitettu toimimaan

muiden toimiston peruskomponenttien

kanssa. Kalentereita

tulee voida luoda erilaisille resursseille

ja projekteille ja niiden

Virtuaalitoimiston yksi keskeinen toiminne on viestintä, siis sähköposti. Palvelun

oma sähköposti integroituu kätevimmin toimiston muihin peruspalveluihin,

mutta integroituvuus myös ulkomaailmaan ja selaimen lisäksi muillakin

välineillä käytettäväksi on tärkeää. – Remote Office 2:n sähköposti.

tulee toimia hyvin yhteen henkilökohtaisen

kalenterin kanssa,

samoin kuin taskussa kulkevien

älypuhelinten ja taskutietokoneiden

kalentereiden kanssa.

Hyvä kalenteri hallitsee luontevasti

myös useampipäiväiset

tai erilaisin ehdoin toistuvat tilaisuudet.

Koska moneen kalenteriin

merkattuun tapahtumaan

liittyy esimerkiksi esityslistoja

ja sen liitteinä olevia muita

asiakirjoja, on kunnollisessa

virtuaalitoimistossa asiakirja-arkiston

ja kalenterin välillä vain

klikkauksen pituinen matka.

Toimiva kalenteri muun

muassa etsii yhteisiin tilaisuuksiin

vapaat ajat kaikista niistä kalentereista,

joita tai joiden omistajia

asia koskee sekä hälyttää ja

välittää kuittaukset tai hylkäykset

sekä esteellisyysilmoitukset

sähköpostitse. Tarvittaessa tiedon

on kuljettava jälleen vaikka

käsipuhelimeen asti.

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 63


Tehtävälistan avulla tekemisiään on helpompi priorisoida tai ainakin

muistaa tehtävänsä, etenkin jos lista myös muistuttaa itsestään.

– Kolumbus Toimitilan tehtävälistan asetusnäyttö.

Tarpeeksi pitkälle suunniteltu

ja toteutettu kalenteri muuntuu

myös leikkaa-ja-liimaa-askarointia

helpommalla tavalla

päiväkirjaksi tai vaikka laskun

liitteeksi (esimerkiksi ”kaksi

tuntia konsultointia”).

Laadukkaan virtuaalitoimiston

tekijät luonnollisesti seuraavat

tarkasti, mitä Internet- ja

muussa standardoinnissa tapahtuu

esimerkiksi ajan-, paikan-

ja asianhallintajärjestelmien

suhteen.

Jutustelua vai kokouksia

Virtuaalitoimistossa järjestetään

luonnollisesti virtuaalikokouksia,

mutta käydään toki myös kahvipöytä-

ja käytäväkeskusteluita.

Virtuaalitoimiston kokouksiin

voi kuitenkin osallistua

paitsi konttorilta myös kotoa

tai vaikka lomamatkalta, etenkin

jos on olemassa WAP-mah-


dollisuus keskustelualueen viestien

lukemiseen ja niihin vastaamiseen.

Normaaliin kokoukseen verrattuna

virtuaaliseen kokoukseen

ehtii muilta kiireiltään paremmin

ja saa myös äänensä tasavertaisemmin

kuuluviin. Keskustelun

juoni ei joudu yhtä

helposti hukkaan omiin ajatuksiin

vaipumisen takia ja omaa

kommenttiaan ehtii halutessaan

miettiä perusteellisemmin kuin

kokoustilassa.

Kunnollisessa virtuaalitoimistossa

keskustelun tai kokouksen

kulkua on jälkikäteenkin

helppo seurata. Puheenvuoroihin

voi liittää sivuhuomautuksena

asiaan liittyviä nettiosoitteita

tai oman toimiston

arkiston asiakirjoja.

Myös kokousmuistio syntyy

lähes napin painalluksella, kun

virtuaalitoimisto-ohjelmisto ke-

rää koko keskustelun polveiluineen

tai erikseen valittavat puheenvuorot

yhdeksi tiedostoksi

helposti edelleen muokattavaksi

perinteisen muistion tai pöytäkirjan

muotoon.

Asiakirjat kuriin

Virtuaalinen toimisto on varmasti

muita toimistomuotoja

paperittomampi, jos sen asiakirja-arkisto

hallitsee versiot ja toimiston

sisäiset luku- ja päivitysoikeudet.

Se osaa myös vaikkapa näyttää

Microsoft Officen kaltaisilla

yleisimmillä toimisto-ohjelmapaketeilla

laaditut, monenlaiset

tiedostot niillekin, joiden työasemalle

ei näitä ohjelmia ole

lainkaan asennettu. Arkistoituihin

asiakirjoihin liittyviä huomautuksia

tulisi voida tehdä

kiinteästi arkiston yhteyteen, jopa

vaikka WAP-puhelimella tai

taskutietokoneella.

Sähköpostin ja kalenterin tavoin

myös asiakirja-arkiston tapahtumat

voidaan erilaisin kriteerein

määritellä hälyttämään

sähköpostiin tai vaikka tekstiviestillä

käsipuhelimeen.

Kontaktit kohdalleen

Virtuaalitoimistossa ihmiset tekevät

töitä ihmisten kanssa siinä

missä muissakin toimistoissa

eli ihmisten yhteys- ja muut

tiedot ovat tärkeitä. Niinpä virtuaalitoimiston

yhteyskortisto

Virtuaalitoimiston dokumenttiarkistosta löytyy ajantasaisin dokumentti imuroitavaksi tai tilanteen ja oikeuksien

mukaan päivitettäväksi. - eOffice/Virtuaalitoimiston dokumentinhallintaa.

Verkkosuuntaviivoja virtuaalitoimistoille:

www.imc.org/pdi/

Internet Mail Consortium /Personal Data Interchange

www.ietf.org/html.charters/wg-dir.html

IETF Active Working Groups, mm:

www.ietf.org/html.charters/calsch-charter.html

Calendar and Scheduling

www.zdnet.com/pcmag/stories/reviews/0,6755,2619206,00.html

PC Magazine: ”Virtual Workplaces”

tai yhteyksien hallinta on oleellinen

osa toimiston työkaluvalikoimaa.

Koska yhteyskortistot kulkevat

yhä useammin älypuhelimen

tai taskutietokoneen mukana

taskussa, niin hyvin suunnitellusta

ja toteutetusta virtuaalitoimistonyhteystietokannasta

kortit siirtyvät tarvittaessa

vaikka sähköposti- tai tekstiviesteinä

vCard-muodossa

kentälle.

Yhteystiedot siirtyvät virtuaalitoimistosta

tarpeen mukaan

vaikka keskelle kauppatoria,

missä päätelaitteena saattaa

olla pelkkä käsipuhelin.

Vaikka yhteystieto puristuu

tarvittaessa oleellisimmat tiedot

sisältävään vCard-muotoiseen

tekstiviestiin, on toimiston päässä

siihen toki oltava linkitettävissä

tarpeen mukaan niin määrämuotoista

kuin vapaasanaistakin

tietoa.

Velvoitteet järjestykseen

ToDo- eli tehtävälista on PIMohjelmien

ja taskutietokoneiden

perusosia, eikä ole mitään painavaa

syytä, ettei virtuaalitoimistossa

olisi niin ryhmä- kuin myös

henkilökohtaisia tehtävälistoja.

Koska tehtävään yleensä liittyy

jokin määräaika, niin toimivassa

virtuaalitoimistossa voidaan

tehtävään merkitä paitsi

deadline-aika, myös muistutus

siitä halutun ajan kohdalle. Käytännössä

tämä tarkoittaa yhteentoimivuutta

kalenterin

kanssa.

Jos listan tehtävät on linkitetty

tarpeeksi joustavin asetuksin

toimiston muiden käyttäjien

tehtävälistoihin siten, että kun

yksi ruksaa saamansa tehtävän

suoritetuksi, ilmestyy suoritetun

tehtävän valmistumisen

mahdollistama uusi tehtävä toisen

käyttäjän listalle ja sähköpostiin

siitä kertova viesti.

Tässä vaiheessa aletaan jo lähestyä

workflow-ohjelmia, joskin

on myös niitä asiantuntijoita,

joiden mielestä workflow

kuuluu virtuaalitoimistolta vaadittaviin

ominaisuuksiin. TK


OHJELMA / PALVELU Remote Office 2 Virtuaalitoimisto / (eOffice) Kolumbus Toimitila TeamWARE Pl@za

Mistä lähtien käytössä tai milloin tulee markkinoille syyskuusta 1999 Versio 1.0 julkaistu elokuussa 2000 Pilot-käytössä vuoden loppuun Versio 1.0 vuonna 1997, nykyinen versio 3.3

Yhteensopivuus Win9x/NT/2000: Netscape 4.x,IE 4.x+, Netscape Navigator tai IE 4.0+ IE 4.0x ja Netscape 4.6+ IE 5.0+ tai Netscape Navigator 4.5+

MacOS IE 4.5+, Linux/Unix: Netscape 4.x+ (cookiet selaimessa päällä)

WAP-toiminteet

Sähköposti:

tulossa (*) tulossa puhelinluetteloon ja

kalenteriin versiossa 2

kalenteri (Nokia 7110) voidaan käyttää WAP-proxyn kautta

Yhteydet ulkoisiin thk.net -aliaksilla � (ei kuulu perustoimitukseen) � �(POP, IMAP)

Hälytys saapuneesta sähköpostista � � � �(hälytysagentti)

Mahdollisuus liitteiden käyttöön täydellinen MIME-tuki � � �

Automaattinen vastaus tulossa (*) � � �

Automaattinen jatkolähetys tulossa (*) � � �

Lukukuittaukset

Keskustelualue

tulossa (*) � � �

Puheenvuorojen ketjutus � � � �

Viestiketjujen visualisointi � �(osin) � �

Viestiketjun keruu tiedostoon

Kalenteri


Resurssi- / yhteisiä kalentereita � / � �/ � �/ � �/ �

Oman kalenterin jako � tulossa muiden luettavaksi �

Yksityismenojen piilottaminen � �, oletusarvona � �

Vapaiden aikojen etsiminen tulossa (*) � � �

Hälytyksiä tulossa (*) � � �

Palm / iCal / vCalendar tms. -yhteensopivuus

Kontaktien hallinta

tulossa � � laaja integroitavuus muiden

järjestelmien ja rajapintojen kautta

Palm / iCal / vCalendar tms. -yhteensopivuus tulossa (*) � käyttäjät luodaan manuaalisesti �

Kenttien määrä muokattavissa � � � �

Ryhmälähetykset kortiston avulla

Asiakirjainhallinta


Alueita / kansioita �, henkilö- ja ryhmäkohtaiset aikajärjestyselailu tai vapaa haku tulossa kansiointi

Oikeustasoja � �, projekteittain tulossa �

Versionhallinta � � � �

Hälytyksiä � � � �

Projektin / asianhallintaa �, ryhmien avulla � workflow-, mutta tietopankkityyppisesti � �

Kyselyjä / äänestyksiä � / � �/ � �/ � �/ �

Muuta * Uudessa ohjelmaversiossa nimellä intra- ja extranetejä intranetin sisällä tekstiviestien lähetys, online-keskustelu tapahtumien hallinta ilmoittautumisineen.

AddPop 12/2000 Työryhmien ja aliryhmien muodostaminen

� = Kyllä � = Ei

Remote Office

Popsystems Oy:n Remote Office

virtuaalitoimisto on kuulunut

Cabinet Internet -palveluiden

THK-Net-tuotemerkin paketteihin

syksystä 1999 asti.

Remote Office ei ole kaupan

sellaisenaan, vaan se sisältyy

THK-Netin Perus- ja Pro-palvelupaketteihin

kolmelle käyttäjälle.

Lisäkäyttäjiä toimistoon voi

sen jälkeen hankkia aina 30 virtuaalitoimiston

käyttäjään asti

50 markan kuukausihintaan

käyttäjää kohden.

Suomen- tai englanninkielinen

Remote Office toimii Internet

Explorer- ja Netscape Navigator

-selaimilla versioista neljä

lähtien. Käyttöjärjestelmänä voi

olla Windows, MacOS tai Unix,

ja Remote Officen käyttöön riittää

jo 100 megahertsin Pentium-kone.

Yhteys Remote Office 2:een

otetaan tavallisella Internet-selaimella.

Käyttäjä tunnistetaan

Remote Office 2:n

kalenterimerkintään

voidaan helposti liittää

mukaan tiedosto,

mutta useampipäiväistä

tapahtumaa

kalenteri ei tunne.

salasanalla, joka toimii

kaikissa sovelluksissa.

Käyttäjien projekti-

tai osastokohtainen

hallinta tapahtuu

hierarkiatasojen

avulla. Ryhmään

voidaan ottaa mukaan

kenet tahansa,

vaikkapa ulkopuolinenyhteistyökumppani

siten, että hänellä on pääsy

vain omaa työtään koskeviin tietoihin.

Intranetiin tallennettu

tieto turvataan varmuuskopioinnilla

kerran vuorokaudessa.

THK-Netin toimialueasiakkaan

– esimerkiksi yritys.fi tai

firma.com – virtuaalinen toimisto

on tyypillisesti osoitteessa

office.yritys.fi. Toimialueeseen

liittyviä sähköpostitunnuksia

voi hyväksikäyttää virtuaalitoimiston

osoitteiden aliaksina,

joskin toisaalta tämä aiheuttaa

hieman turhan tuntuista puuhastelua

THK-Netin toimialueylläpidon

puolella.

Remote Officen kalenteri antaa

selkeän vaikutelman ja ryhmä-

ja henkilökohtaiset tapahtumat

erottuvat selvästi toisistaan.

Kalenterimerkintöihin voi muun

muassa helposti liittää asiakirjan

niin toimiston asiakirjavarastosta

kuin omalta PC:ltäkin.

Asiakirja-, kalenteri- ja sähkö-

Remote Office 2:ssa keskustelun

kulku näkyy selvästi, mutta kokousmuistion

teko menee askarteluksi.

postitoiminteiden keskinäinen

yhteispeli Remote Officessa on

lyhyen tutustumisen jälkeen

kiinteän tuntuinen, mutta melko

suppean oloiseen yhteystietokortistoon

ei voi liittää asiakirjoja.

Remote Officessa yhteystietokortiston

hakutoiminne on mel-

ko vaatimaton. Kortistossa on

yleisimpien yhteystietokenttien

lisäksi yksi vapaa lisätietokenttä,

joskaan siinä olevien sanojen

perusteella haku ei löydä etsittävää.

Asiakirja-arkistossa ei ole

hakutoiminnetta lainkaan.

Posti- ja keskustelualueiden

hakutoiminne sen sijaan on monipuolinen.

Kaikkia alueita kattavaa

hakua ei ole ja päätasolla

hakua symboloiva suurennuslasi

viekin yllättäen julkista Internetiä

penkovan AltaVistan etusivulle.

Keskustelualueella puheenvuorojen

polveilun visualisointi

on yksi vertailtujen ohjelmien

selkeimmistä, mutta kokousmuistiota

ei asiallisestakaan keskustelusta

saa syntymään kuin

puheenvuoro kerrallaan leikaten

ja liimaten.

Remote Officen online-opastus

on muuten laajahko, mutta

turvallisuusnäkökohdat siinä

ohitetaan yleisten Internet-turvallisuusnäkökohtien

esittelyn

jälkeen varsin kursorisesti. Remote

Officen turvallisuus ulospäin

perustuu pelkästään käyttäjätunnukseen

ja salasanaan.

Popsystemsin valikoimaan

kuuluu Remote Officen lisäksi

myös Poplisher-ohjelmisto, jonka

tuoreena referenssinä on Ohjelmistoyrittäjät

ry:n portaali

swbusiness.fi.

■ Remote Office 2

Kuukausihinta: 50 mk / käyttäjä (perustaminen

sidottu thk.net-asiakkuuteen)

Valmistaja:Popsystems Oy

Pääedustaja: THK-Net

Lisätietoja: www.thk.net,

www.popsystems.fi

Ohjelmademo: www.thk.net

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 65


eOfficen sisään voidaan rakentaa sisäkkäisiä intra- tai extranetejä – tai

haluttaessa toisilleen näkymättömiä virtuaalitoimistoja.

Virtuaalitoimisto

/eOffice

VIP Tietoverkot saattaa marraskuun

tienoilla olla saanut jo

myyntikuntoon tamperelaisen

Wysiwyg Oy:n eOffice-tuotteella

toteutetun Virtuaalitoimistopalvelun.

Artikkelin valmisteluvaiheessa

lokakuun loppupuolella

ohjelmiston alustaksi kaavailtua

Linux-konetta vasta koottiin.

Kolumbus Toimitila

Kolumbuksen Toimitila oli testin

alkuvaiheissa vielä selvästi

viimeistelyä vailla, siksi usein

ainakin Internet Explorer 5.5:llä

toimiessa sai virheilmoituksia

vastaansa. Tiivistä kehitystyöstä

kuitenkin kertoi virheilmoitusten

selvä väheneminen koeajojen

aikana.

Toiminnallisuudeltaan Kolumbuksen

ratkaisu vaikuttaa

kuitenkin kaavailtuun 60 markan

kuukausimaksuun nähden

varsin lupaavalta.

Valmistuessaan Toimitila tulee

tarjoamaan viestintätarpeisiin

sähköpostin, ilmoitustaulun,

keskusteluryhmät, chatin,

480 merkin eli kolmesta

erillisestä vakiomittaisesta viestistä

koostuvat tekstiviestit sekä

lisäksi tukitoiminteena jäsen- ja

yhteystietoluettelon.

Tiedonhallinnan työkalu on

asiakirja-arkisto ja ajanhallinnan

apuna on puolestaan kalenteri

ja tehtävälistat.


Wysiwyg luonnehtii eOfficeaan

yrityksen intranetiksi tai

ekstranetiksi, jossa henkilöstö

tai sidosryhmien edustajat jakavat

tiedostoja, keskustelevat ja

käyttävät yhteistä kalenteria.

eOfficeen voidaan wysiwygiläisten

mukaan perustaa

vaikka tuhansia erillisiä projekteja

omine virtuaalitoimiston

perustyökaluineen eli kalentereineen,keskustelualueineen,

asiakirja-arkistoineen,

yhteyshenkilö- ja sähköpostilistoineen.

Ei liioin Wysiwygistä kuin VIP

Tietoverkoistakaan saatu selvitetyksi

Virtuaalitoimiston lopullista

hintaa ja saatavuusaikaa.

Sekä eOffice että sillä viidessä

minuutissa toteutettu Virtuaalitoimisto-demo

osoittivat ohjelmiston

omassa aiotussa laajuudessaan

kuitenkin olevan jo varsin

valmis.

Virtuaalitoimiston perustoiminteita

ovat oma ja yrityksen

kalenteri, keskustelu, asiakirjaarkisto,

yhteystietokanta, linkkihakemisto,

postituslistat ja lisäyksityiskohtana

”muistio”,

pieni lappunen vapaasti sovellettavaksi.

Ehkä ärsyttävin piirre Virtuaalitoimistossa

on sen kalenterin

lukujärjestyksenomaisuus.

Aika on jaettu tiukasti tunnin

palasiin, ja jo muutaman tunnin

mittainen tilaisuus on merkittävä

erikseen tunneittain. Useampipäiväisiä

tilaisuuksia ei oleteta

olevan lainkaan, saati jonkin logiikan

mukaisesti toistuvia säännöllisiä

tilaisuuksia.

eOfficen/Virtuaalitoimiston

selvästi näkyvät etsintätyökalut

rajoittuvat asiakirjavaraston selaamiseen

ja kontaktiluettelon

nimi- ja yrityskentistä etsimiseen.

Koko toimiston kattavaa

yleishakua ei ole käytettävissä.

eOffice/Virtuaalitoimiston henkilökohtainen

kalenteri tuo mieleen

lukujärjestyksen tunnin pituisine

paloineen.

Keskustelujen ketjutus on visualisoitu

näyttämään havainnollisesti

niiden kulkua, mutta

keskustelujen keruu muistioksi

ei onnistu kuin palasina leikaten

ja liimaten.

■ Virtuaalitoimisto eOffice

Kuukausihinta: vielä avoin

Valmistaja: Wysiwyg Oy

Pääedustaja: VIP Tietoverkot Oy

Lisätietoja: www.wysiwyg.fi,

www.vip.fi

Toimitilan kalenteri ymmärtää

Remote Officesta ja Virtuaalitoimistosta

poiketen usean

päivän mittaisetkin tapahtumat

Myös yhteisten aikojen etsiminen

näkyy toiminteena päällimmäisten

joukossa. Kalenterimerkintää

tukemaan voi asettaa joko

sähköpostilla tai tekstiviestillä

toimivan muistuttajan.

Myös tehtävälistan merkinnät

saa muistuttamaan itsestään.

Testatussa esiversiossa ei ollut

vielä asiakirjavarastoa lainkaan,

mutta ohjeet tiesivät kuitenkin

kertoa jo sen toiminteista muun

muassa seuraavaa: Asiakirjakansiot-palvelu

sisältää kehittyneitä

työkaluja, joilla voidaan julkaista

tekstiä, grafiikkaa ja multimediaa

Webissä.

Asiakirjoja voi kirjoittaa suoraan

asiakirjakansioiden asiakirjaeditorilla,

tuoda muista sovel-

Kolumbus Toimitilan kalenteri

selviää monipäiväisistä tapahtumista

ja myös muistuttaa haluttaessa

tärkeistä merkinnöistä vaikka

kännykkään asti.

luksista, kuten Wordista tai PowerPointista,

tai kopioida pelkkänä

tekstinä mistä tahansa lähteestä

ja muuntaa sitten Asiakir-

Pl@za


Pääedustajansa Decoden mukaan

Pl@za on enemmän kauppakeskus

suuremmille yhteisöille

kuin toimisto pienryhmille.

Decode kertoo www-sivuillaan

jäsenistön aktiivisen osallistumisen

olevan avain yhteisön

menestymiseen – puhutaan sitten

kasvaneesta jäsenmäärästä ja tuloista

tai taitojen ylläpitämisestä.

Pl@zan ilmoitetaan tarjoavan

ihanteellisen tavan yhdistää nämä

tavoitteet luoden ympäristön,

joka aktiivisesti sitoo jäseniä

uusien palvelujen kautta.

Näin yritys etsii käyttäjikseen

järjestöjä ja muita isompia yhteisöjä.

Decode käyttää Teamwaren

valmista Pl@za-tuotetta, jonka

palvelut verkossa käytävine

kauppoineen, keskustelufoorumeineen,käyttäjäprofilointeineen,

hakukoneineen, sähköposteineen,

käyntikortteineen,

tapahtumakalentereineen ja

ajanvarauksineen täyttävät

myös virtuaalitoimistoa etsivän

tarpeita.

Pl@zan tai oikeammin tutustumiseen

käytetyssä Decoden

demopalvelussa kalenteri oli

Kolumbus Toimitilan lisäksi

toinen, joka ymmärsi useampipäiväiset

tapahtumat, joskaan ei

säännöllisin väliajoin toistuvia

tapahtumia, kuten viikko- ja

kuukausipalaverit.

TeamWARE on ainakin suomalaisittain

tarkastellen varteenotettavista

työryhmäohjel-

jakansioilla helposti HTMLmuotoon

Webissä julkaistavaksi.

Tiedostoja voidaan viedä

myös toiseen suuntaan: asiakir-

TeamWARE Pl@za -toimistossa

kalenteriin saa

merkatuksi myös monipäiväisiä

tapahtumia ja

tapahtumamerkintään

liitetyksi useitakin liitteitä.

Pl@zan kalenteriin saa

monenlaisia näkymiä,

muun muassa listoja halutun

pituiselle ajalle.

mistojen toimittajista ainoa,

joka selvästi ja varmasti

ilmoittaa Officepalvelunsa

olevan saatavissa

myös ASP-tarjontana.

Suomessa Teamware Group

itse tarjoaa sekä Teamware Officea

että Teamware Pl@zaa.

ICL Invia, Merkantildata ja

TietoEnator puolestaan tarjoavat

vain Officea. Pl@za-puolelle

TeamWAREsta lupailtiin

ASPiin liittyvää julkistusta lähi-

jakansioiden asiakirjoja voi ladata

omaan tietokoneeseen ja

muokata muissa ohjelmissa.

Ehkä viihteellisin elementti

tulevaisuudessa.

Ominaisuuksiltaan Pl@za

kuuluu ilman muuta katsauksemme

virtuaalitoimistojen

luokkaan. Hinnoittelussa etenkin

perustamiskustannus on sen

verran suuri, että samaan sarjaan

muiden pienehköillekin

ryhmille soveltuvien ratkaisujen

Online-chattia voi pitää kahvitauon

turinatuokion virtuaalivastineena,

mutta voi sen avulla hoitaa

pikapalaverinkin.

Toimitilassa on chatti, kahvipöytä-

tai käytäväkeskustelujen

korvike virtuaalitoimistossa.

Viimeistelemättömyydestään

huolimatta Kolumbus Toimitila

vaikuttaa toiminnallisuudeltaan

tutkailtavana olleista virtuaalitoimistoista

miltei varteenotettavimmalta

työryhmien virtuaalitoimistolta.

■ Kolumbus Toimitila

Kuukausihinta: noin 60 mk

Pääedustaja: Elisa Communications

Lisätietoja: www.kolumbus.fi

kanssa se ei tosin kuulu.

■ Pl@za-sovellukset

Kuukausihinta: 900 mk (enintään 50

käyttäjää)

Valmistaja: TeamWARE Group Oy

Pääedustaja: Decode Oy

Lisätietoja: www.teamware.com,

www.decode.fi

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 67

Vakavan piirtämisen historia on

syntynyt Macintoshia käyttävien

graafikoiden työstä. Sekä Macromedian

FreeHand että Adoben Illustrator

ovat olleet jokseenkin tasavertaisia.

Jopa niin, että useat piirtäjät ja

graafikot ovat pitäneet koneissaan molemmat

ohjelmat. PC-puolelle FreeHand ja Illustrator

tulivat korjaamaan satoa, jonka olivat

kylväneet ensin Micrografxin Designer ja

pian sen jälkeen CorelDraw.

Macintoshin tapaan tehdyt piirto-ohjelmat

eivät menestyneet kovin hyvin Windows-maailmassa.

Väliin jopa näytti siltä, että

Adobe luovuttaisi Windowsin osalta kokonaan,

sillä Illustratorin nelosversion jälkeen

kului muutama vuosi ilman PC-version

päivitystä. Ehkä osin siksi PC:llä työskentelevät

graafikot omaksuivat työkalukseen

FreeHandin, josta oli jatkuvasti ajantasaiset

ja yhtenäiset versiot sekä Windowsissa

että Macintoshissa.

Samoihin aikoihin Corel sekoili liian nopean

päivitystahdin ja runsaiden teknisten

ongelmien parissa. Kaatuileva ja huonosti latomakoneissa

käyttäytyvä ohjelma ei ollut

ansiotyön tekijän mieleen. Pelkistetympi

P I I R T O - O H J E L M A T

ANTERO ALKU

Piirtämisen päivitystä

Illustratorin ja FreeHandin 9-versiot

Ammattigraafikoiden ja erityisesti

Macintoshin käyttäjien piirissä

suosituimmat piirtotyökalut ovat

FreeHand ja Illustrator. Suomessa

nimenomaan FreeHand on

käytännössä mainosgrafiikan vakiotyökalu,

jonka tiedostomuoto

on valittu monessa kustannustalossa

standardiksi. Markkinaosuuksilla

Windowsissa menestyvä

CorelDraw löytää tiensä

useammin sivutoimisten ja satunnaisesti

piirtävien työvälineeksi,

mutta Macin käyttäjien

keskuudessa Corel on harvinainen.

Sekä FreeHand että Illustrator

julkaisivat tänä vuonna ohjelmiensa

yhdeksännet versiot.

FreeHandin työpöytä käy pienellä kuvaruudulla

sekavaksi, koska paletit eivät mahdu työtilan

ulkopuolelle. Toisaalta paletit ovat kyllin suuria

ja niiden teksti selkeää, jolloin paleteista saa

hyvin selvää myös suurilla resoluutioilla. 17

tuuman kuvaruutu on vähimmäisvaatimus.

mutta luotettavampi FreeHand oli siis luonteva

valinta.

PostScriptista PDF-muotoon

Illustrator tuli tunnetuksi PostScriptin avulla.

Illustratorin oma tiedostomuoto oli suoraan

PostScriptia, ja siinä oli aikanaan muista

ohjelmista poiketen tietokoneella tehtyjen

piirrosten skaalattavuus. Yhdeksikköversiossa

Illustrator on siirtynyt PDF-muotoon eli

pakattuun PostScriptiin. Se on PDF:n kehittäjälle

luonteva jatko PostScriptin jälkeen.

Piirto-ohjelmien kehityksessä yleisestä

tiedostomuodosta on myös haittaa. Illustrator

osaa monta temppua, mutta niitä ei voikaan

tallentaa muokattavina. Sen vuoksi uudessakin

Illustratorissa valitaan, tallennetaanko

työ jatkomuokkausta varten vai

muualle levitettäväksi PDF:ksi. Acrobat Reader

osaa silti näyttää molemmat.

FreeHandin tavanomainen tapa käyttää

omaa riippumatonta tiedostomuotoa on

joustavampi. FreeHand osaa tallentaa

PostScriptiksi tulostetun kuvan mukaan

myös FreeHandin oman dokumentin, jotta

PostScript-kuva on Illustratorin tapaan

muokattavissa. Kun PDF:n käyttö materiaalin

siirrossa yleistyy EPSin kustannuksella,

Macromedian pitäisi siirtää muokattavuusominaisuus

PDF-tiedostoihin.

Kaksi ohjelmaa, kaksi otetta

Illustratorin toimintatapa ja perustyökalut

ovat olleet kautta vuosien persoonalliset ja

hieman vaikeasti omaksuttavat. Yhdeksännessä

versiossa Illustrator on vihdoin antanut

periksi yleiselle tavalle, ja elementtien

valinta ja muokkaus on mahdollista kaikista

muista ohjelmista tuttuun tapaan nuolityökalulla.

Nuolella klikkaaminen tuo elementin

ympärille kahvapisteet, joista elementtiä

voi venyttää.

Uusi valintatyökalu molemmissa ohjelmissa

on lasso, joka toimii joko objekteja tai

niiden ohjauspisteitä valiten. Illustratorin

perinteitä noudattaen lassoja on kaksi: yksi

valitsee elementtejä, toinen aktivoi elementtien

ohjauspisteet. FreeHandin lasso aktivoi

aina ohjauspisteet, kuten objektin valinta nyt

muutenkin. Lasso on kätevä valintatyökalu

piirroksen käydessä mutkikkaaksi. Silti lasso

ei korvaa täysin valintaa Shift- ja Ctrl-näppäinten

kanssa, mutta vähentää niiden tarvetta

ja nopeuttaa työtä.

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 69

FreeHandin työpöytä on hyvin

entisen kaltainen. Työkalupakki

on kasvanut, kun aikaisemmin

Xtra-työkaluina olleet

painikkeet on lisätty vakiona

työkalupakkiin. Muuten toimitaan

tuttujen painikkeiden ja

palettien avulla. Illustrator

noudattaa entistä yhtenäisemmin

Adoben ohjelmien työpöytää.

Kun Illustratoriin on

lisätty www-ominaisuuksien

myötä rasterikuvan käsittelyn

toimintoja, on työpöydällä yhä

enemmän Photoshopista tuttuja

osia.

Molemmat ohjelmat tarvitsevat

vähintään 1024 kuvapistettä

leveän monitorin, mutta Illustratorin

paletit kaipaavat kernaasti

vielä enemmänkin tilaa.

Painikkeita ei Illustratorissa pudotusvalikoiden

alla ole. Free-

Hand onkin helpommin lähestyttävä,

kun Illustratorin kanssa

aloittelevalle on hyödyksi, jos on

tottunut Adoben työpöytään

jossakin muussa ohjelmassa.

Perspektiiviä ja

läpinäkyvyyttä

Piirto-ohjelmien tärkeimmät

ominaisuudet on jo keksitty,

mutta vielä löytyy aukkoja ja

mahdollisuuksia parantaa toimintoja.

FreeHandiin on vihdoin

saatu CAD-ohjelmista tuttu

ja tehokas symboli. Se on

piirroksen osa, jonka voi kopioida

näkymään useassa paikassa

(instance) ja myös muokattuna.

Mutta kopiot eivät kasvata tiedostoa

kopioimalla symbolia

uudelleen, vaan kerran määritelty

symboli vain näkyy useassa

paikassa, eikä tiedoston koko

moninkertaistu. Alkuperäisen

symbolin muokkaaminen

muuttaa myös symbolista tehdyt

näkymät.

Illustratorin hyödyllinen uutuus

on läpikuultavuus, jonka

voi asettaa kaikille objekteille.

Läpinäkyvyys toimii myös päällekkäin

sijoitetuille objekteille.

Läpinäkyvyys voi olla liukuva, ja

se määritellään joko objektille

tai tasolle. Yhdessä liukusävyjen

ja muodonmuutoksen (blend)

avulla läpinäkyvyys parantaa

mahdollisuuksia tehdä valokuvien

kaltaisia luonnollisia piirroksia.

Perspektiivi on toinen tehoste,

jolla saa piirroksiin luonnollisuutta.

Perspektiivityökalu on

FreeHandin uutuus. Tavallinen

vääristystoiminto (envelope) antaa

mahdollisuuden kaventaa

piirrosta, mutta perspektiivi ti-


P I I R T O - O H J E L M A T

Illustratorin työpöytä on selkeä, mutta paletit ovat pieniä ja niiden teksti

pienikokoista. Paletit kannattaa sijoittaa työtilan ulkopuolelle, jotta ne eivät

peitä avoinna olevia piirroksia. Vähintään 1280 kuvapistettä leveyssuunnassa

näyttävä 17-tuumainen monitori on suositeltava.

hentää lisäksi pakopisteen suunnassa

”kauaksi” jääviä kuvan osia.

Objektien rajaaminen toisen

objektin ääriviivalla on Illustratorin

uutuus. Rajaus voi olla

myös pehmeä. Rajaaminen on

ollut yksi FreeHandin vahvuus

Illustratoriin nähden. Työn rationalisointia

edustavat Illustratorissa

tyylit, jotka ovat oikeaoppisesti

dynaamisia. FreeHandissa

dynaamiset tyylit ovat jo tuttuja.

Ja tietysti nettiin

Internetin kuvituksen merkitys

näkyy vahvasti siinä, että molemmissa

ohjelmissa on satsattu

web-ominaisuuksiin.

Ohjelmat toimivat hyvin yhteen

Fireworksin ja Flashin kanssa.

Turha työvaihe säästyy, kun

animaation voi tehdä suoraan

molemmista ohjelmista. Animaation

toimivuuden tarkistaminen

on helpompaa, kun sen

voi tarkistaa rasteroituna sekä

FreeHandissa että Illustratorissa.

Illustratorille uutta on mahdollisuus

määritellä värit RGBmuodossa.

Molemmat ohjelmat

osaavat halutessa rajoittaa valittavaksi

vain kaikilla selaimilla

toimivat web-varmat värit. Molemmissa

ohjelmissa on myös

GIF-kuvien optimoinnin mahdollisuus.

Illustratorin rasterikuvien

optimointi on toteutettu

ImageReadyn tapaan, neljän

vaihtoehtokuvan samanaikaisella

näkymällä.

Web-kuvituksen ongelma

on, että yleistä webin viivakuvamuotoa

ei ole vieläkään syntynyt.

Macromedian on helppo

tukea omaa Flash-muotoaan,

mutta Illustratorissa on lisäksi

tuki uudelle SVG-muodolle.

Muodon takana on useiden val-

mistajien ja www-standardeja

luovan W3C-järjestön tuki. Illustratorin

mukana tulee SVGlaajennus,

jolla selaimen saa

näyttämään SVG-kuvat.

Yhdessä muiden kanssa?

On sitten kyse painotuotteista

tai www-sivuista, piirto-ohjelman

tehtävä on tavallisimmin

tuottaa sivulle sijoitettavaa aineistoa

eikä valmiita sivuja.

Markkinajohtajina kumpikaan

ohjelma ei ole ollut kovin joustava

yhteistoiminnan tiellä. Illustratorin

tiedostoihin linkatut

rasterikuvat FreeHand osaa

myös lukea oikein. Photoshopin

tiedostojen luenta on parantunut,

kun tasot ja maskikanavat

tulevat oikein.

Kumpikin ohjelma lukee CorelDraw-piirroksia

versioon

kahdeksan asti. AutoCADin tiedostojen

luenta on Illustratorissa

nyt uutta. Parhaiten yhteistoiminta

sujuu Adoben omien ohjelmien

kesken. Photoshopin

tiedostot Illustrator lukee täydellisesti,

ja GoLive sekä Live-

Motion ymmärtävät suoraan Illustratorin

kuvat.

Molemmat ohjelmat ovat hyviä

PDF-tiedostojen muokkaajia.

PDF-tiedostoon upotetuista

kirjasimista kumpikaan ei selviä,

koska se on kirjasinlisenssin vastaista.

FreeHand on parantanut

leikepöydän toimintaa sopimaan

paremmin yhteen muiden

ohjelmien kanssa. Leikepöydän

tiedostomuodon voi valita itse.

Illustratoria varten on oma

vaihtoehto, muihin ohjelmiin

on tyytyminen metafile-muodon

kautta, jolloin vasta kokemus

näyttää leikepöydän toimivuuden.

Muuttuvatko markkinat

Uudet FreeHand- ja Illustratorversiot

tasaavat näiden ja kolmannen

markkinoita jakavan

ohjelman, CorelDrawÔn kilpailuasetelmaa.

Adobe on sanonut

pitävänsä vain FreeHandia vakavana

Illustratorin kilpailijana.

Corel edustaa Adoben näkemyksen

mukaan määrää Illustratorin

satsatessa laatuun.

Markkinaosuudet tukevat toki

Adoben ajatusta. Adoben

oman ilmoituksen mukaan Illustratorin

markkinaosuus Macintosh-käyttäjistä

on yli 75 prosenttia.

Määrällisesti Illustratoria

toimitetaan yhtä paljon Macintosh-

ja Windows-versioina, mikä

tarkoittaa Illustratorin olevan

pieni tekijä Windows-koneissa.

Myyntimäärät jäävät Windowsia

hallitsevalle Corelille.

Piirto-ohjelmaa ei tarvitse kuitenkaan

valita markkinaosuuksien

mukaan. Ominaisuuksiltaan

FreeHand ja Illustrator ovat varsin

tasavertaiset. Illustratorin

käyttö yhdessä muiden Adobeohjelmien

kanssa on FreeHandia

helpompaa. Freehand on taas ylipäätänsä

helpommin lähestyttävä,

koska työpöytä noudattaa tutumpia

tapoja.

Aikaisemmin on ollut yleistä

aloittaa kuvan teko viivapiirtoohjelmassa,

mutta viimeistellä

heijastumat ja varjostukset kuvankäsittelyssä.

Vaikka yhä

useammin lopputulos sijoitetaankin

rasterikuvana www-sivulle,

työn voi silti tehdä valmiiksi

piirto-ohjelmassa. Siten

kuvan muokattavuus säilyy loppuun

asti. Ohjelman valinnassa

voikin siksi panna enemmän

painoa piirto-ominaisuuksille

kuin yhteiskäytölle muiden ohjelmien

kanssa.

■ Macromedia

FreeHand 9

Hinta: 4000 – 4300 mk (UK),

tuotevaihto 1550 – 1670 mk

Lisätietoja: www.macromedia.com

Lyhyesti: Mainostuotannossa suosittu

viivapiirto-ohjelma, jossa ensimmäisenä

piirto-ohjelmana CADista tuttu dynaaminen

symboli. Tuki Flash-muodolle

www-sivujen viivapiirroksia ja animaatioita

vatrten.

■ Adobe Illustrator 9

Hinta: noin 3500 – 4300 mk (UK),

4500 – 5200 mk (FIN),

päivitys mk 1600 – 1850 mk(UK)

Lisätietoja: www.adobe.fi

Lyhyesti: Ammattitason viivapiirto-ohjelma,

jonka uusimmassa versiossa vahva

tuki myös rasterikuville ja www-ominaisuuksille.

Tukee uutta SVG-viivagrafiikkaa

www-sivuille ja sisältää SVG-laajennuksen

selaimiin.

C D - R - K I R J O I T U S - O H J E L M A T

Useimmille CD-R/RW-aseman

hankkivista mukana toimitetulla

kirjoitus- eli poltto-ohjelmalla ei

ole merkitystä, kunhan ohjelma

suoriutuu tavallisimmista levynkirjoitustehtävistä.

Sen sijaan pidemmälle

ehtineet harrastajat painottavat kirjoitusohjelman

ominaisuuksia, eikä silloin enää mikä

tahansa ohjelma kelpaa. Usein kirjoittavien

asemien mukana toimitetut ohjelmat ovat

toiminnoiltaan rajoitettuja.

Kaikilla ohjelmilla onnistuvat tavanomaisimpien

levymuotojen polttaminen: esimerkiksi

normaalien data- ja ääni-CD-levyjen teko

onnistuu kaikilla ohjelmilla samoin kuin

CD-levyn täydellinen kopiointi. Sen sijaan

erikoisemmat muodot, kuten Video CD eivät

enää kuulu kaikkien ohjelmien hallintaan.

Äänilevyjä ja käynnistämistä

Kaikilla ohjelmilla pystyy tuottamaan ääni-

CD-levyjä. Sitä varten halutut musiikkikappaleet

täytyy olla valmiina WAV-tiedostoina

kiintolevyllä. Ohjelmat hallitsevat myös

MP3-muodon. Ne osaavat polttaa MP3-tiedostoja

suoraan normaaleiksi äänilevyiksi.

Käytännössä ohjelmat eivät siis tee eroa

WAV- tai MP3-tiedostojen välillä. MP3-tiedostot

joudutaan toki “purkamaan” auki

CD-levyn standardimuotoon, mutta sen ohjelmat

tekevät ilman eri käskyä.

Tietokoneen käynnistäminen suoraan

CD-levyltä on kätevä tapa palauttaa vaikkapa

kiintolevyltä tuhoutunut tai solmuun

mennyt käyttöjärjestelmä. Käynnistyslevynä

toimivan CD-levyn tekeminen on kohtuullisen

yksinkertaista kaikissa ohjelmissa. Nykyisillä

massiivisilla käyttöjärjestelmillä CDkäynnistys

on oikeastaan ainoa mahdollisuus

saada kone pystyyn järkevällä tavalla.

TONI KILPELÄINEN

KUVA: TIMO SIMPANEN

Poltellen levylle

CD-R- ja -RW-asemien hinnat

ovat pudonneet rajusti eikä kyse

ole enää ylellisyydestä. Useimpien

asemien mukana toimitetaan

jokin CD-R-levyjen kirjoittamiseen

tarkoitettu ohjelma.

Selvitämme seuraavassa tavallisimmat

nykyaikaisen CD-polttoohjelman

ominaisuudet.

Kotivideot CD-levylle – VideoCD

Monille tietokoneen käyttäjille liikkuvan

kuvan tallennusmuoto VideoCD on kokonaan

tuntematon. Kyseessä on vanha järjestelmä

1990-luvun alusta, jota yritettiin lyhyen

aikaa myydä kuluttajille. DVD korvasi

Video CD:n jo alkumetreillä, mutta standardi

jäi kuitenkin elämään. PAL-normin mukainen

Video CD -kuva on kooltaan

352x288 pistettä eli noin puolet DVD-levyn

pysty- ja vaakaresoluutiosta (720x576).

Usein puhutaan suunnilleen VHS-videon

tasoisesta kuvasta.

Video CD on perustuu MPEG-1-pakattuun

kuvaan ja ääneen, joiden yhteinen bittivirtanopeus

on 170 kilotavua sekunnissa,

sama kuin normaalin musiikki-CD-levyn

bittinopeus. Yhdelle CD-levylle mahtuu siten

74 minuuttia kuvaa ja ääntä. Video CD -

levyjä pystyy tietokoneiden lisäksi toistamaan

käytännössä kaikilla normaaleilla

DVD-soittimilla.

Omia VideoCD-levyjä on periaatteessa

helppo tehdä nykyisillä tietokoneilla. Lähdemateriaalina

voidaan käyttää esimerkiksi videokameralla

kuvattua kotivideota tai siirtää

videokuvaa suoraan VHS-nauhalta tietokoneeseen.

Siirtäminen tietokoneelle edellyttää

tietenkin sopivaa videokuvan siirtoon tarkoitettua

oheislaitetta. DV-kameran kuva

siirtyy DV-liitännän kautta, sen sijaan normaalin

VHS-kuvan siirtoon tarvitaan digitointikortti.

Standardin Video CD:n luomisessa on oltava

tarkkana. Kuvan resoluution pitää olla

352x288 pistettä (PAL) ja pakkauksen

MPEG-1-muodossa. MPEG-bittivirran pitää

olla samoin vakio 170 kilotavua sekun-

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 73

Valokuvalevyn eli PhotoCDn luominen oli CeQuadratin WinOnCD:llä

monipuolisin ja parhaiten toteutettu kokonaisuus.

nissa. CD-poltto-ohjelmissa on

yleensä Video CD:tä tehtäessä

varmistus sille, että nämä asiat

ovat lähdemateriaalissa kohdallaan.

Poltto-ohjelmat eivät yleensä

MPEG-1-pakkausta osaa, sitä

varten tarvitaan erillinen ohjelma.

Poikkeus on Adaptecin Easy

CD Creator Deluxe, jonka mukana

tulee MGI:n VideoWave II

SE Plus -ohjelma. Sen avulla voi

koostaa MPEG-1-videokuvaa.

VideoWave onkin kelpo peruskäyttäjän

videoeditori ja sen

avulla käyttäjä pystyy tuottamaan

Video CD -kelpoista

MPEG-1-kuvaa ja ääntä.

Video CD on elänyt tähän asti

pääasiassa Kaukoidässä, ja

siellä formaattia on kehitetty

edelleen. Parannettu versio on

nimeltään SuperVideoCD

C D - R - K I R J O I T U S - O H J E L M A T

(SVCD) ja siinä kuvan pakkauksessa

käytetään suurempaa sekä

myös vaihtelevaa bittivirtaa.

Myös resoluutio kuvan pystysuuntaan

on tuplattu. Kaikki tämä

yhdessä nostaa bittien kulutusta

siten, että CD-levylle mahtuu

enää noin 35 minuuttia liikkuvaa

videokuvaa ja ääntä.

SVCD-levyjä ei myöskään pysty

toistamaan normaaleilla DVDsoittimilla.

Testin ohjelmista ainoastaan

Nero Burning Rom

osaa tehdä SuperVideoCD:n

Päivitettävyys tärkeää

Riippumatta siitä minkä polttoohjelman

käyttäjä valitsee, ohjelman

päivityksien nopeus on

syytä ottaa huomioon. CD-poltto-ohjelmien

kohdalla uusien

versioiden tarve on tavallista

suurempi, sillä uudet CD-

Nero Burning Rom on selvästi poltto-ohjelmista kattavin ominaisuuksien

suhteen. Nero oli myös ainoa poltto-ohjelma, jolla oli mahdollista tehdä

SuperVideoCD:tä.

Easy CD Creator Deluxella on mahdollista polttaa MP3-tiedostoja suoraan

äänilevyiksi. Adaptecin tuote on aloittelijalle helppokäyttöinen avustajansa

(wizard) ansiosta, mutta kokonaisuus kärsii vaatimattomista ominaisuuksista.

R/RW-asemat vaativat aina päivityksen

poltto-ohjelmaan, että

se tunnistaisi aseman.

Saksalaisen Ahead Softwaren

Nero Burning Romille päivityksiä

tulee tiheimmin. Päivitykset

eivät ole ainoastaan tukea uusille

asemille vaan myös parannuksia

ja uusia ominaisuuksia

itse ohjelmaan.

Myös WinOnCD sekä Gear

Pro tuovat päivityksiä kohtuullisen

tiheään, tukea uusille asemille

ei tarvitse odottaa pitkään.

Adaptecin Easy CD Creator jää

päivitystiheydessään auttamattomasti

viimeiseksi. Yli vuosi sitten

julkaistuun 4.0-versioon on

ilmestynyt vain kaksi päivitystä.

Poltto-asemien testaamisessa

käytettiin useita eri asemia. Käytimme

myös uutta Plextorin

12/10/32S -mallia, jossa on niin

sanottu Burn Proof -teknologia.

Burn Proof pyrkii osaltaan vähentämään

CD-kirjoittamisessa

silloin tällöin vastaan tulevaa

kirjoituksen keskeytymistä. Kirjoitus

keskeytyy, kun tietokone

ei pysty syöttämään riittävän nopeasti

tietoa CD-kirjoittimelle.

Kirjoituksen katkeamiseen

syynä on tyypillisesti liian hidas

keskusyksikkö suhteessa käytettyyn

kirjoitusnopeuteen, ohjelmien

moniajo, joka kuormittaa

konetta tai tiedostojen kirjoitusyritys

verkon yli. Lopputulos kirjoituksen

katkeamisesta on kuitenkin

aina käyttökelvoton levy.

Plextorin aseman Burn Proof

-tekniikalle tuki löytyi ainoastaan

Nero Burning Rom -ohjelmasta.

Sopivan poltto-ohjelman valitseminen

on pitkälti kiinni siitä,

mitä käyttäjä haluaa. Normaalikäyttöön

riittää periaatteessa mikä

tahansa ohjelmista, sillä data-

ja audiolevyt ovat useimpien toivomuslistalla.

Jos haluaa tuottaa

myös erikoisempia levyjä ja vaikuttaa

syvemmin ohjelman toimintaan,

vaihtoehdot vähenevät.

Monipuolisten ominaisuuksiensa

sekä hyvin toteutetun

käyttöliittymänsä ansiosta Nero

Burning Rom erottuu joukosta

parhaiten yleispätevänä jokapaikan

poltto-ohjelmana.

WinOnCD sekä Gear Pro kärsivät

jonkin verran kankeasta

käyttöliittymästä eivätkä kaikki

polttotehtävät onnistu yhtä helposti

kuin Nerolla.

Adaptecin Easy CD Creator

opastaa käyttäjäänsä tavallista

paremmin wizard-toimintonsa

avulla, mutta vähänkään pidemmälle

ehtineelle polttelijalle velhosta

ei ole paljon iloa, varsinkin

kuin Easy CD Creatorin

ominaisuudet ovat suppeat.

■ Adaptec Easy CD Creator

Deluxe v4.02

Hinta: 990 mk

Valmistaja: Adaptec,

www.adaptec.com

Lisätietoja: Amitel Oy,

puh.(09) 548 5411, www.amitel.fi

■ Nero Burning Rom

v5.0.2.4

Hinta: noin 490 mk (myyntipaketilla),

noin 350 mk (pelkkä sarjanumero)

Valmistaja: Ahead Software,

www.ahead.de

■ CeQuadrat WinOnCD

v3.70.572

Hinta: noin 350 mk

Valmistaja: CeQuadrat,

www.cequadrat.com

■ Gear Pro for Windows

v5.0

Hinta: noin 1050 mk

Valmistaja: Gear Software,

www.gearsoftware.com

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 75

Pikakokeet

Digikuvat suoraan CD:lle

SONY MAVICA MVC-CD1000

ony Mavica -digitaalikamera-

Ssarjan erikoisuus on muistiväline.

Aiemmin Mavicat kirjoittivat

kuvat suoraan levykkeelle, mutta

nyt se on käynyt liian pieneksi.

Uuden Mavican ainutlaatuinen

ratkaisu on levykkeen kokoon kutistettu

kirjoitettava CD-R-levy.

Nykyiset digitaalikamerat ovat

pääsääntöisesti hyvin pieniä. Yleisesti

käytetyt muistikortit mahtuvat

ahtaaseen tilaan, mutta levyke

on suurempi kuin useampien kameroiden

korkeus. Kahdeksan

senttimetrin ja 156 megatavun

CD-levy tekee siksi Mavicasta

massiivisen laitteen jopa filmiä

käyttäviin järjestelmäkameroihin

verrattuna. CD1000 muistuttaa

enemmän video- kuin valokuvakameraa.

CD-asema on kameran takaseinässä,

joka aukeaa aseman kantena.

Levy siis pyörii objektiivin akselin

ympäri. Takakannessa on

myös tavallisia digikameroita

LAITTEET

Sony Mavica MVC-CD1000,

digikuvat suoraan

CD:lle . . . . . . . . . . . . . . . . 77

Acer PalmPro 7763P,

pelkistetty kokonaisuus . 78

Seiko Smart Label Printer

240, nopea ja kätevä

tarratulostin . . . . . . . . . . 79

Pioneer DVD-A05SZ,

vauhdikas DVD-lukija . . . 80

Sonyn reilun kokoinen

kamerauutuus tallentaa

kuvat suoraan 156 megatavun

CD-R-levylle.

kookkaampi LCD-näyttö.

Kamerassa on okulaarin

kautta näkyvä etsin, mutta

se ei ole optinen, vaan

videokameroiden tyyliin

värillinen LCD.

Optisen etsimen puute

on pieni miinus. LCDnäyttö

ei ole riittävän

tarkka terävään tarkennukseen,

vaikka käsikäytöllä

kamera automaattisesti

suurentaa etsinkuvan

kaksinkertaiseksi.

Valotuksen mittauksen ajaksi seisahtuva

ja liikkeistä hieman jäljessä

kulkevaa etsin vaatii myös totuttelua.

Reilu objektiivi

CD-levy ei ole ainoa kameran kokoa

kasvattava osa. Kokonaisuus

voisi olla varsin pieni ilman 10kertaisella

zoomilla ja optisella

kuvan vakaimella varustettua

objektiivia. Kameran

muotoilu on pitkän objektiivin

ansiosta hyvin käteen istuva.

Suurehko kamera on sen

Levy pyörii objektiivin akselin

ympäri, mikä vakauttaa asemaa

ja vähentää kirjoitusvirheiden

mahdollisuutta.

Nokia 530L, ViewSonic

VP150m, digitaalinen

paneelikaksikko . . . . . . . . 83

verran painava, että ote on luonnostaan

tukeva. Zoomauspainike

on oikeassa paikassa etusormen

kohdalla ja riittävän suuri hyvän

tuntuman saamiseksi, mutta telepäässä

zoomi on hieman liian nopea.

Myös laukaisin on suurikokoinen

ja miellyttävä.

Sonyjen hyvä käytettävyys jatkuu

Mavica CD1000:ssa. Erillisen

ja painikkeella varmistetun

virtakytkimen toimintatapa valitaan

kolmiasentoisella kytkimellä

kameran päältä. Myös muille

usein käytettäville toiminnoille

on suoraan omat kytkimensä,

joten valikoita ei tarvitse turhaa

selailla.

Valotustapa ja -automatiikka

valitaan omalla painikkeellaan.

Himmentimen tai suljinajan sää-

Hewlett Packard Omnibook

XE3, kannettava

viihdekeskus . . . . . . . . . . . 84

Acer TravelMate 600TER,

matkamiehen

polttokone . . . . . . . . . . . . 86

Mitsumi Freestyle Mouse,

optinen pikkuhiiri . . . . . . 87

OHJELMAT

Extensis Portfolio 5,

monipuolinen

kuva-arkistoija . . . . . . . . . 81

täminen tapahtuu vasemman käden

sormin kameran kyljestä.

Näin hyvin toimiva valotusvalitsin

on harvinainen digitaalikameroissa.

Valitettavasti Mavicakin kuitenkin

rajoittaa himmentimen esivalinnassa

pisimmän suljinajan

1/30 sekuntiin.

Kertakuvien ottamisen lisäksi

Mavica on myös melkein videokamera.

Movie-asennossa Mavica

kuvaa videokuvaa MPEG1-muotoon.

Paras tarkkuus on 320 x 240

kuvapistettä, jolla kuvaa mahtuu

yhdelle CD:lle 15 sekuntia. Puolta

pienemmällä tarkkuudella videon

kesto on 60 sekuntia. Ajat ovat

vaatimattomia, mutta CD-levyn

ansiosta monin verroin parempia

kuin muistikortteja käyttävissä kameroissa.

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 77

Pikakokeet [laitteet]

CD-levy muistikorttina

Mavican kirjoittava asema toimii

luotettavasti ja kyllin nopeasti.

Laite hyödyntää pakettikirjoitusta

ja ennen käyttöä levyt on alustettava

kamerassa. CD:tä voi lukea

tavallisessa asemassa viimeistelyn

jälkeen. Tämä muuttaa pakettikirjoitetun

levyn normaalimuotoon

ja vie noin 14 megatavua tilaa. Levylle

voidaan kirjoittaa lisää viimeistelyn

jälkeen, mutta tämä

vaatii uuden alustuksen ja syö jälleen

14 megatavua.

Kamera toimii litium-akulla,

josta riittää virtaa kertakuvakäytössä

useiksi tunneiksi. Akku on

varustettu elektronisella aikalaskurilla,

ja kamera osaa näyttää arvion

jäljellä olevasta toimintaajasta.

Kuvat siirtyvät kamerasta mikroon

helpoiten pakettimuotoa tukevalla

CD-asemalla. Kameran

mukana tulee sovitinkiekko niitä

asemia varten, joihin ei voida aset-


taa pientä levyä. Toinen keino on

siirtää kuvat USB-liitännän kautta,

jolloin kameran levy näkyy

Windowsin asemana. Levyn luenta

USB:n kautta edellyttää myös

DirectCD-ohjelmaa, jotta Windows

ymmärtää kameran levyaseman

pakettimuotoa. USB:n nopeus

ei aivan riitä videokuvan katseluun

suoraan kameran levyltä.

Vaativalle kuvaajalle

CD1000 tuli markkinoille samaan

aikaan kuin kolmen miljoonan

kuvapisteen digitaalikamerat,

mutta Mavica käyttää kahden miljoonan

kuvapisteen CCD-kennostoa.

Suurin kuvan koko on 1600 x

1200 kuvapistettä. Kaksi miljoonaa

kuvapistettä riittää mustetulostuskäyttöön

ja alle A4:n kokoisiin

painotöihin.

Hyvä objektiivi paikkaa kuvapistemäärää

terävämpiin kameroihin

verrattuna. Tulostuksessa

näkyvän mosaiikkikuvion voi vält-

Pelkistetty kokonaisuus

ACER PALMPRO 7763P

cer on tietotekniikkalaitteiden

Avalmistajana jo vanha tekijä.

Yrityksen tuotekirjo on vaikuttava

myös hieman PC-valmistuksesta

poikkeavilla alueilla, kuten dataprojektoreissa.

Dataprojektorien valoteho on

kaksinkertaistunut viime vuosien

aikana, kun taas niiden paino on

pudonnut kymmenesosaan kolmen

vuoden takaisesta. Projektorimarkkinoiden

kuumimpaan

ryhmään kuuluvat tällä hetkellä

hieman yli kaksikiloiset, nimelliseltä

valoteholtaan hieman alle tuhannen

ANSI-lumenin tykit. Acerin

uutuus on suunnattu juuri

tälle kaikkein kilpailluimmalle

segmentille.

Testaamamme Acer toimitettiin

kätevässä nailonlaukussa, jossa oli

tilaa myös kaapeleille ja oheisvarusteille.

Siro harmaa laite on varsin

pelkistetty, eikä se varmasti vetoa

ominaisuuksien metsästäjiin.

Ulkoiset liitännät rajoittuvat yhteen

VGA-liittimeen ja yhteen

PS/2-porttiin. Projektoriin on lisävarusteena

saatavissa AV-adapteri

video- tai TV-signaalin esittämistä

varten.

Käyttökunnossa Acer makaa

lappeeltaan pöydällä oman jalkansa

varassa, vaikka projektorin

muotoilu suorastaan houkuttelisi

nostamaan sen pystyyn. Tämän

estävät kuitenkin virta- ja muut

liittimet. Käytössä tykki hurisee

melko äänekkäästi, mikä ei datakäytössä

kuitenkaan yleensä häiritse.

Kuvan säädöt tapahtuvat automaattisesti

ja kuvan koon voi

hienosäätää sopivaksi zoom-objektiivin

avulla.

Tummassa päässä ongelmia

Acerin kirkkaudeksi ilmoitetaan

800 ANSI-lumenia ja kontrastisuhteeksi

hyvä 250:1. Projektorissa

käytetään DLP (Digital Light

Processing) -tekniikkaa, joka ei

enää ole harvinaisuus pienemmissäkään

tykeissä. Tositoimissa

kuva on terävä, mutta reunoiltaan

hieman tumma. Kuvan tummaa

päätä vaivasi muutenkin selvä

tukkoisuus. Datakäytössä tämä

ei ole vakava puute, mutta videon

katselussa virhe korostuu. Testissä

projektorinkuvaa heijastettiin

erilaisille alustoille, valkeasta seinästä

hyvälaatuiseen kankaaseen.

Acerin kohderyhmä näyttäisi

olevan korostetusti yksinkertaista,

kevyttä ja käytettävyydeltään hyvää

laitetta etsivät liikemieskäyttäjät.

Powerpoint-esityksiin Acer on

enemmän kuin riittävä, mutta

liikkuva kuva ei ole sen, eikä toisaalta

myöskään useimpien sen

kilpailijoiden, vahva puoli. Tavallisessa

esityskäytössä perusliitäntöjen

niukkuus ei suuremmin

haittaa.

tää lisäpisteiden interpoloinnilla.

Yksityiskohtia ei tule lisää, mutta

lopputuloksen terävyys on vain

vähän heikompi kuin tarkemmalla

kennostolla kuvatussa kuvassa.

Sävytoisto onnistuu hyvin tasaisissa

valaistusolosuhteissa, mutta

jyrkissä kohteissa tummat alueet

jäävät synkiksi. Kuvat kestävät

kuitenkin korjauksen sävykäyrällä,

eikä kohina tule häiritsevästi esille.

Yökuvaukseen on kaksi valotusohjelmaa,

joista käsivalotus tuntui

toimiva paremmin.

Isokokoinen Mavica ei ole näppäilijän

taskukamera, mutta täyttää

asiantuntevan valokuvaajan

toiveita. Aika-automaatin pieni

suljinaika-alue ja niukahko 40 millimetriä

vastaava laajakulma-asento

ovat ainoat moitteen paikat.

Pisin polttoväli vastaa 400 millimetrin

objektiivia kinofilmikamerassa,

ja optinen vakaaja mahdollistaa

käsivarakäytön. Kuvat kestävät

sävykorjauksia ja optinen terä-

Omassa ryhmässään PalmPro

kilpailee tasavertaisesti tusinan

muun vastaavan tuotteen kanssa.

Suositushinnaltaan Acer on melko

kallis, mikä voi haitata kaupantekoa

varsinkin pienempiin

yrityksiin.

Dataprojektorit eivät millään

muotoa ole tulleet kehityksensä

päähän, vaan niissä on edelleen

runsaasti kehitettävää. Kuumina

käyvät lamput ja äänekäs jäähdytys

haittaavat joitakin, kun taas

lamppujen kalleus ja verraten lyhyt

käyttöikä nousevat pidemmässä

juoksussa useimpien valituslistalle.

Kirkkaus ja kontrasti

vyys on kuvapistemäärän nähden

erinomainen.

Yhdelle CD-levylle mahtuu reilusti

yli 150 kuvaa ja kameran

akussa riittää virtaa. Muistikorttien

tapaan tilaa ei voi säästää otoksia

poistamalla, mutta vastapainoksi

kuvia ei enää tarvitse arkistoida jälkikäteen

CD-levylle. Pienten levyjen

hinta on 40 – 50 markkaa, joten

kuvaa kohden kustannus on

mitätön. Mavican käytettävyys on

hyvä ja toiminnallisesti siinä on lähes

kaikki tarvittava.

ANTERO ALKU

■ Sony Mavica MVC-

CD1000

Hinta: noin 11 500 mk

Lisätietoja: Sony Finland,

puh. (09) 4763 3300, www.sony.fi

Valmistaja: Sony, www.sony.com

Lyhyesti: CD-levylle tallentava 2,1 miljoonan

kuvapisteen digitaalikamera, joka

tarjoaa hyvät ominaisuudet ja erinomaisen

käytettävyyden vaativallekin käyttäjälle.

Acerin tykkiuutuus on suunnattu ennen kaikkea yksinkertaista peruslaitetta

hakeville yrityskäyttäjille.

ovat vielä kaukana optimistaan

eikä pieni painonpudotuskaan

olisi pahitteeksi. Johtohässäkän

kanssa taisteleva matkakäyttäjä

toivoisi kuitenkin eniten langattomuutta.

OTTO AALTO

■ Acer PalmPro 7763P

Hinta: n. 25 000 mk

Lisätietoja: Acer Computer Finland Oy,

puh. (09) 2705 2820,

www.acercomputer.fi

Valmistaja: Acer Computer,

www.acer.com

Lyhyesti: Pieni dataprojektori kevyeen

käyttöön. Helppo ja pienikokoinen laite,

jossa on vain tarpeellisimmat liitännät.


Nopea ja kätevä

tarratulostin

SEIKO SMART LABEL PRINTER 240

oimistossa törmää

Tusein tilanteeseen,

jossa olisi käyttöä siististi

tulostetulle tarralle

tai parille. Tarrojen

teko onnistuu toki

vaikkapa mustesuihkutulostimella,

mutta

tarrapohjan luominen,

arkkien asettelu

ja koevedostus vie

kohtuuttomasti aikaa.

Apua ongelmaan

tarjoaa Seiko, joka on

tuonut markkinoille

monipuolisen ja samallahelppokäyttöisen

SLP 240 -tarratulostimen.

Laite on nimenomaansuunniteltuWindows-käyttäjille

yksittäistarrojen

tuottamiseen esimerkiksi

kirjeisiin, levyk-

Seiko SLP 240

sopii näppärästi

työpöydälle

pienen kokonsa

ansiosta.

keisiin, videokasetteihin tai kansioihin.

Seikolla työstettävät tarrat

voivat sisältää tekstin lisäksi kuvia,

logoja ja yleisimpiä viivakoodeja.

Tulostimessa on sekä RS232-sarja-

että USB-liitännät. Ajurituen se

tarjoaa Windows NT-, 95-, 98- ja

2000-ympäristöille, USB toimii tosin

vain kahdessa jälkimmäisessä.

Laite on yksinkertainen asentaa ja

sen mukana tulevat kaikki tarvittavat

liitäntäkaapelit, muuntaja sekä

käyttöohje. Tilaa Seiko vie työpöydältä

suunnilleen saman verran

kuin tavallinen lankapuhelin.

Laitteen mukana tulee Smart

Label -ohjelma, jolla tarrojen ulkoasun

suunnittelu sekä tulostus

on vaivatonta ja nopeaa. Ohjelma

tukee useita fontteja ja niiden eri

pistekokoja. WYSIWYG-ominaisuuden

avulla tarran ulkoasu näkyy

koko ajan ruudulla sellaisena

kuin se tulostuukin.

SmartCapture-toiminnolla

osoitelistat voi kopioida kirjekuoritarroihin

suoraan ohjelman

tukemista tekstinkäsittely- tai

kontaktisovelluksista – näitä ovat

esimerkiksi Word, Outlook, Act!

ja Palm Organizer. Käyttäjä voi

luoda omia tarrapohjia ja tallentaa

ne helpottamaan päivittäisrutiineja.

Myös tarraluettelojen vienti

ja tuonti erilaisissa tiedostomuodoissa

kuuluu Smart Labelin

ominaisuuksiin.

Seiko SLP 240 on nopea tulostin,

yhden tarran valmistumisaika

on vain noin kolme sekuntia.

Käyttäjän ei tarvitse tuskailla mustesäiliöiden

tai värinauhojen kanssa,

sillä laite käyttää lämpösiirtotekniikkaa.

Seiko on käyttökunnossa

aina kun sähköä ja tarroja

on saatavilla, eivätkä tarrat heti

valmistuttuaankaan sotkeennu

kosketuksesta.

Laitteen tulostustarkkuus on

203 pistettä tuumalle, mikä näkyy

erityisesti kirjainten reunoissa lasertulosteita

karkeampana jälkenä.

Tarrojen tuottamiseen Seikon

tarkkuus on kuitenkin riittävä.

Seikoon saatavilla olevien eri

kokoisten tarrojen maksimikorkeus

on 54 millimetriä. Tulostus

maksaa tarran koosta riippuen parista

kymmenestä pennistä reiluun

markkaan kappaleelta. Esimerkiksi

110 kappaleen rulla isoja

54 x 190 millimetrin kokoisia valkoisia

tarroja maksaa 158 markkaa

ja 520 kappaletta 28 x 89 millimetrisiä

osoitetarroja 147 markkaa. Itse

laitteen hintaa, yli 2 000 markkaa,

voi tosin pitää miinuksena.

JAANA PESONEN

■ Seiko Smart Label

Printer 240

Hinta: 2 260 mk

Lisätietoja: Pericad Oy,

puh (09) 452 3577, www-sivut tekeillä

Valmistaja: Seiko Instruments Inc.,

www.seikosmart.com

Lyhyesti: Helppokäyttöinen ja nopea

lämpörullatulostin yksittäisten tarrojen

tekoon.

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 79


Vauhdikas DVD-lukija

PIONEER DVD-A05SZ

otiviihdelaitteiden markki-

Knoilla Pioneer on maailmanlaajuisesti

hyvin tunnettu sekä arvostettu

merkkivalmistaja. Myös

tietokoneiden puolella Pioneer

kuuluu usein edustamiensa tuotteiden

kärkiryhmään. Hyvä esimerkki

tästä on Pioneerin uusin

16-kertaisella lukunopeudella toimiva

DVD-ROM-asema, joka on

samalla myös markkinoiden nopein

DVD-lukija.

Nopeudestaan huolimatta

DVD-A05SZ on varustettu perinteisellä

IDE-liitännällä. Nimellisesti

16-kertainen levyn pyöritysvauhti

tarkoittaa käytännössä

hulppeaa 21,6 megatavun siirtonopeutta

sekunnissa. Tavallisten

CD-ROM-levyjen lukunopeus on

40-kertainen, eli noin kuusi megatavua

sekunnissa. Asema hallitsee

myös kaikkien tunnetuimpien levytyyppien

lukemisen, mutta valitettavasti

DVD-RAM-levyjä laite

ei ymmärrä.

Pioneerin uutukainen on ulkoa

päin tarkasteltuna täysin identtinen

firman aikaisempien DVD-


ROM-asemien kanssa, ainoastaan

sisällä olevaa tekniikkaa on paranneltu.

Käyttömukavuus on yhä

kohdallaan, sillä asemassa ei ole

lainkaan erillistä levykelkkaa. Levy

syötetään asemaan autoradiotyyppisesti

työntämällä se sisään etupaneelin

aukosta. Toiminta on

nopeaa ja yksinkertaista.

Lähes kaikille viime aikoina ilmestyneille

DVD-ROM-asemille

on yhteistä laitteistopohjainen

aluekoodirajoitus eli Regional Playback

Control (RPC Phase II Mode).

Käytännössä tämä tarkoittaa

sitä, että aseman oletusaluekoodi

on yleensä pohjoisamerikkalainen

1. Meillä suomessa myytävänä olevat

DVD-elokuvat kuuluvat kuitenkin

alueeseen 2 (Eurooppa), joten

käyttäjä joutuu ensimmäiseksi

vaihtamaan aluekoodin oikeaksi.

Vaihto onnistuu vain viisi kertaa,

jonka jälkeen asemalla voi soittaa

vain viimeiseksi valitun aluekoodin

mukaisia DVD-elokuvia.

Pioneerin myyntipakettiin on

kiinnitetty huomiota. Itse aseman

lisäksi mukana toimitetaan kaksi

Pioneerin uusi DVD-A05SZ on ulkonäöltään täysin identtinen valmistajan

aikaisempiin DVD-ROM-asemiin verrattuna. Levyt syötetään autoradiotyylisesti

ilman kelkkaa.

DVD-peliä, jotka ovat seikkailupeli

X-Files the Game sekä paljon

ylistetty roolipeli Baldur’s Gate.

DVD-elokuvien toistoa varten paketin

mukana toimitetaan saksalaisen

multimediavalmistajan Elsan

Ravisent CineMaster 2000.

Toisto-ohjelma on käyttöliittymältään

varsin yksinkertainen ja

toimiva, eikä ohjelmallisen DVDpurun

kuvanlaadussa ole nopealla

koneella valittamista.

Nopeuteensa suhteutettuna Pioneerin

uutuuden hinta on varsin

kohtuullinen, etenkin kun asema

toimii suoraan IDE-väylässä. Näin

käyttäjän ei tarvitse hankkia erillistä

SCSI-ohjainta. Mahdollisimman

vauhdikasta DVD-ROM-lukijaa

etsivälle DVD-A05SZ on

mainio valinta.

TONI KILPELÄINEN

■ Pioneer DVD-A05SZ

Hinta: 1 290 mk

Lisätietoja: Ulkokaupat Oy,

puh. (09) 521 788, www.ulkokaupat.fi

Valmistaja: Pioneer,

www.pioneer-eur.com

Lyhyesti: Markkinoiden nopein IDE-liitännällä

varustettu DVD-ROM-asema.

Vauhtiinsa nähden varsin edullinen kokonaisuus.

Pikakokeet [ohjelmat]

Monipuolinen kuva-arkistoija

EXTENSIS PORTFOLIO 5

Kuva-arkistoijat on ohjelmaryhmä,

joka kasvaa digikameroiden ja

skannereiden yleistymisen myötä –

erilaisia arkisto-ohjelmiahan tulee

CD-levyillä niin laitteiden kuin kuvakehityspalvelujenkin

kylkiäisenä.

Extensis on aiemmin lähinnä

Macintosh-puolelta tuttu graafisen

alan ohjelmia valmistava yritys.

Se markkinoi Portfolio-nimistä

kuva-arkistoijaa, josta on olemassa

myös PC-versiot henkilökohtaiseen

sekä palvelinkäyttöön.

Kuten arkistot yleensäkin, myös

Portfolio 5 perustuu tiedostoista

tehtyihin kuvakkeisiin. Vain kuvakkeet

tallennetaan tietokantaan,

varsinainen kuva löytyy kannassa

olevan linkin perusteella. Näin arkiston

koko ja käsittelynopeus pysyvät

kohtuullisina, muutaman

sadan kuvan tietokanta ei kasva

paria megatavua suuremmaksi.

Helppo ja monipuolinen

Ohjelman työpöytä on moniin nykyohjelmiin

verrattuna lähes askeettisen

yksinkertainen – onneksi,

sillä kuva-arkistoja yleensä vain

selataan ja sieltä etsitään kuvia, joiden

muokkaus tehdään sitten erillisessä

kuvankäsittelyohjelmassa.

Tärkeimpiä toimintoja Portfoliossa

on vain muutama valikkorivin

alle painikepalkkiin sijoitettuina.

Pudotusvalikoissa toimintoja

on jo runsaammin, liittyen lähinnä

arkiston perustamiseen ja

muokkaamiseen.

Ohjelman käyttö on yksinkertaisimmillaan

vaivatonta. Uusi tietokanta

perustetaan antamalla sille

tiedostonimi ja osoittamalla sijainti

kiintolevyllä. Jos arkistoitavat

kuvat ovat samassa kansiossa,

kansio vain vedetään tietokantaikkunaan

ja ohjelma lisää

tiedostot kantaan.

Hallittavien kuvien tai

täsmällisemmin mediatiedostojen

määrällä Portfolio

ei aseta ylärajaa, ei

myöskään avainsanoille tai

kortiston kentille. Vapaamuotoinen

teksti voi olla

32 000 merkkiä pitkä.

Käytännössä monitorin koko

määrää tärkeimpien kerralla näkyvien

tietojen määrän.

Kuvakkeet galleriaan

Perustilassaan arkisto näkyy kuvakkeina,

joita mahtuu 128 kuvapisteen

leveyksisinä 15-tuumaisellekin

kuvaruudulle hyvin seitsemän

rinnakkain. Halutessaan kuvan alle

voi määrätä näkyviin enemmänkin

tietoa kuin pelkän tiedoston nimen.

Myös kuvakkeen koon käyttäjä saa

valita itse. Acrobat-, Photoshop- sekä

Quark-tiedostojen kuvakkeet

voivat olla monisivuisia.

Koska kuvake ei ole riittävän

tarkka kuvan laadun arviointiin,

on tietokantaan tallennettavissa

myös kuvaruudun tarkkuudella

esitettävä vedoskuva. Vedos on

näppärä etenkin CD:illä tai nauhoilla

säilytettävien kuvien kohdalla,

sillä tällöin niiden sisältö ja

laatu on paremmin tarkasteltavissa

ilman alkuperäismediaakin.

Portfoliolla tehtyä arkistoa katsellaan

joko taulukon tai kortiston

muodossa. Taulukkomuodossa

ohjelma näyttää valitun rivin pienoiskorttina

taulukon alla. Kortissa

näkyy kuvake, avainsanat sekä kuvaan

liitetty tekstiselite. Taulukon

lajittelu käy yksinkertaisesti sarakkeen

otsikkoa napsauttamalla.

Tietokannan muokkausmahdollisuudet

ovat monipuoliset. Kortiston

kenttien määrän ja sisällön

voi asettaa vapaasti. Kannan voi jakaa

gallerioiksi, jotka ovat kuin

valmiita visuaalisia haku- tai lajittelutuloksia.

Ne jäsentävät arkistoa

ja helpottavat sen selaamista, sillä

kun normaali haku voi perustua

vain kenttien sisältämään tietoon,

voi gallerian koota visuaalisinkin

perustein. Sama kuva voi myös

kuulua useaan galleriaan.

Tietoja vaikka ilman

kuvaakin

Valokuvien lisäksi Portfolio arkistoi

muitakin yleisiä mediatiedostoja

kuten PDF-, Quark-, Powerpoint-,

CorelDraw- ja FreeHandtöitä.

Aivan uusimpien ohjelmaversioiden

tiedostoista se ei välttämättä

osaa tehdä ikoneita eikä

Kullekin näkymälle

voi valita, mitä

tiedostoon liittyviä

tietoja esitetään

kerrallaan. Tietojen

järjestys on myös

määrättävissä.

Tietokannasta ryhmiteltyjä gallerioita voi pitää näkyvillä samanaikaisestikin

eri tavoin esitettyinä. Sama tiedosto voi myös esiintyä useissa gallerioissa.

tunnista myöskään CAD-kuvia.

Uusia suotimia voi kuitenkin etsiä

Extensisksen www-sivuilta.

Testin perusteella Portfolio luo

kuvakkeet hyvin eri ikäisistä tiedostoista,

mutta niihin liittyvästä

teknisestä tiedosta se ei aina selviä.

Ohjelma osaa periaatteessa lukea

kuvasta tämän leveyden hyödyllisesti

kuvapisteinä, mutta testatessa

tämä onnistui vain harvoin – ei

esimerkiksi Photoshop 5.5:llä tallennetusta

JPG-kuvasta.

Portfolio myös siirtää tiedostojen

tietoja kortteihin, muun muassa

Photoshopissa Info-komennolla

kuvaan liitetty teksti siirtyy tietokannan

selitetekstiksi. Tekstin

muokkaus kannassa ei kuitenkaan

muuta alkuperäisen tiedoston

tekstiä, joten yhtenäisyys näiden

välillä säilyy vain muokkaamalla

originaalitiedostoa ja päivittämällä

sitten arkisto uusiksi.

Tietuekortin voi Portofolio-tietokantaan

perustaa ilman kohdetiedostoakin.

Ominaisuus on käte-

Avainsanojen ja

tekstin lisäksi

hakuja voi tehdä

tiedostojen ominaisuuksienperusteella.

Valmiit

hakutoiminnot

ovat varsin monipuoliset.

vä vaikkapa vanhoja valokuva-arkistoja

skannattaessa. Tällöin tietokantaan

voi varata paikat kuville

ja saada kuvat hakuominaisuuksien

piiriin ilman, että otoksia tarvitsee

skannatakaan ennen varsinaista

käyttötarvetta.

Nettitaitoinen

Kuvien varsinaiseen intra- tai Internet-jakeluun

Extensis tarjoaa

Portfoliosta Server-versiota. Normaali

ohjelmapakettikin sisältää

kuitenkin PortWeb-laajennuksen,.jolla

arkiston alkuperäistiedostoineen

voi muuttaa dynaamiseksi

HTML-sivuksi verkkoon

muiden nähtäväksi. Asiakasohjelmaksi

tehty Portfolion oma selain

on vapaasti jaeltavissa.

Mediatiedostojen näyttämiseen

kuvina pelkkien tiedostonimien

sijaan tai kansioiksi lajitteluun riittäisivät

kuvaselaimen tai uusimman

Windowsinkin kyvyt. Mutta

kun tiedostojen tai niistä tehtävien

hakujen määrä kasvaa, tulee arkistosta

välttämätön työväline.

Portfolio on kallis ohjelma, jos

sitä verrataan vain yksinkertaisiin ja

jopa ilmaisiin arkistoijiin. Sen ominaisuudet

riittävät kuitenkin yrityskäyttöönkin,

jossa useat kilpailijoista

maksavat jopa kymmeniä tuhansia

ja jossa hintaa tärkeämpää

monelle on tietty jatkuvuus. Tässä

viitoseen asti ehtinyt versionumero

on jo meriitti sinänsä.

ANTERO ALKU

■ Extensis Portfolio 5

Hinta: 1 990 mk

Lisätietoja: Täyttöpää Oy, puh. (09)

7520 4411, www.tayttopaa.fi

Valmistaja: Extensis Corp.,

www.extensis.com

Lyhyesti: Mediatiedostojen arkistointiohjelma

intra- ja Internet-ympäristöihin.

Monipuoliset tietokannan hakuja lajittelutoiminnot.

Tuki HTML-esitysmuodolle.

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 81


Digitaalinen paneelikaksikko

NOKIA 530L, VIEWSONIC VP150M

naloginen VGA-liitäntä hallit-

Asee yhä markkinoita. Digitaalisella

liitännällä varustettuja näyttöjä

on markkinoilla vasta muutamia,

eivätkä näytönohjainvalmistajatkaan

vielä ole suuremmin innostuneet

uudesta liitäntätavasta.

Uuden liitäntätavan yleistymistä

rajoittaa markkinoiden kirjavuus.

Vaikka Digital Display Working

Group on saanut valmiiksi laajasti

hyväksytyn DVI-standardin,

näyttää jokainen valmistaja silti

haluavan luoda juuri omanlaisensa

paneelikytkennän. Nämä eivät

tietenkään voi olla yhteensopivia

keskenään.

Nokia myi tämän vuoden alussa

näyttötuotantonsa yhdysvaltalaiselle

ViewSonicille. Nokia-tuotemerkkiä

ei ole vielä lakkautettu, joten

Nokian nimeä kantavia näyttöjä

tullaan vielä näkemään jonkin

aikaa. Testiin saamamme malli

530L on siro ja kevyt, laitteella on

painoa noin neljä kiloa.

Liittimet on sijoitettu hankalaan

paikkaan näytön takaosaan,

minkä takia johtojen sormiruuveja

on todella vaikea kiertää kiinni.

Digitaaliliitännäksi on valittu

P&D-D. Näytössä on myös audiosisääntulo

omille kaiuttimille sekä

vanhempia monitoreja varten

analoginen VGA-liitäntä. Ainoastaan

kuulokeliitäntä on sijoitettu

mukavaan paikkaa paneelin vasemmalle

puolelle.

Jalusta on riittävän tukeva, mutta

näytön korkeutta ei voi säätää

pöytätasoon nähden. Kuvan säätöjä

on helppo muuttaa Navipyöräsäätimellä,

jota voi mukavasti

käyttää parilla sormella. Valikot

ja käyttöopas löytyvät suomenkielisinä.

Kuva on perustarkkuudella terävä.

Väritasapainossa on kuitenkin

ongelmia, sillä reunoissa on

havaittavissa selvää tummenemista.

Katselukulma on erittäin ahdas

etenkin sivusuunnassa, jossa päätä

saa liikuttaa vain alle kymmenen

senttiä. Pystysuunnassa liikkumavara

on hieman suurempi, mutta

alareuna tummuu silti helposti.

1024 x 768 -suositusresoluutiota

pienempien näyttötilojen skaalaus

toimii kohtuullisesti ja kuvanlaatu

on hieman ViewSonicin mallia

parempi.

Tukeva ViewSonic

Nokian siroon näyttöön verrattuna

ViewSonic tuntuu romuluiselta.

Isokokoinen ja kömpelön näköinen

jalusta antaa kuitenkin

Nokian pikkupaneelin katselukulma on vaativampaan käyttöön liian

kapea.

ViewSonicin 15-tuumainen paneeli on romuluinen,

mutta joka suuntaan säätyvä.

näytölle runsaasti säätövaraa. Tukevasti

paikoillaan pysyvä paneeli

kääntyy joka suuntaan, minkä lisäksi

näyttöä voi käyttää vaakatason

sijasta myös A4-kokoisena

pystynäyttönä.

Kääntömahdollisuus on käyttökelpoinen

esimerkiksi esitteiden

teossa tai taittotyössä yleensä.

Windows 98:ssa pystykäyttö on

vaivatonta, mutta ajurit eivät

suostu toimimaan

Windows 2000:ssa.

Liittimet löytävät

yhtä hankalasta

paikasta kuin Nokiankin

näytössä,

mutta paneelia kallistamalla

ne saa

hyvin käden ulottuville.ViewSonicissa

on kuvasignaalia

varten digitaalinenDVI-Dliitäntä

ja tutumpi

analoginen VGA.

Paneeliin on piilotettu

myös sisäänrakennetutkaiuttimet.

Näytön sävyt

ovat tasaiset hieman

kirkastuvia

nurkkia lukuun

ottamatta. Katselukulma

on laaja

niin pysty- kuin

vaakasuunnassakin. 1024 x 768

pisteen suositustarkkuutta pienemmät

resoluutiot näyttö osaa

levittää koko kuvapinta-alan kokoiseksi,

mutta kuvan tarkkuus

luonnollisesti kärsii tästä. Värilämpötilojen

säätö on tehty helpoksi:

muistissa on valmiina kaksi

asetusta ja käyttäjän tekemiä

säätöjä varten on varattu yksi

muistipaikka.

Vanha tekniikka vielä

voimissaan?

Kun kuvainformaatio kulkee koko

matkan ohjaimesta näyttöön digitaalisena,

on se ainakin periaatteessa

parempilaatuinen kuin analoginen

signaali. Tämä johtuu laatua

heikentävien välimuunnosten

poisjäännistä.

Molempia näyttöjä kokeiltiin

sekä analogisen että digitaalisen

liitännän kanssa. Digitaalisen kuvasignaalin

laatuero analogiseen

oli selvästi havaittavissa, mutta

parannus ei siltikään ollut niin

merkittävä, että muutaman tuhannen

markan hintaero on maksamisen

arvoinen. Nokian näytössä

erot olivat hieman pienemmät

kuin ViewSonicissa.

Näytönohjaimena käytettiin

Guillemot 3D Prophet DDR-

DVI:tä, jossa ovat molemmat liitäntätavat.

VGA-liitännän kautta

saatavaan kuvanlaatuun vaikuttaa

myös näytönohjain, eikä Guillemot

ole tällä osa-alueella aivan paras

mahdollinen. Kuvanlaadultaan

mahdollisimman laadukkaalla ohjaimella

laatuero digitaalisen ja

analogisen kuvasignaalin välillä

olisi ollut todennäköisesti vielä

pienempi.

Tällä hetkellä digitaalisella liitännällä

varustetut näytöt ovat

vielä niin kalliita, että vaihtaminen

ei useimmissa tapauksissa ole kannattavaa.

Korkean hinnan lisäksi

ostajien kiusana ovat useat liitäntätekniikat.

Toivottavaa olisikin,

että näyttö- ja ohjainvalmistajien

kesken löytyisi nopeasti yhteisymmärrys

käytettävästä liitäntätavasta.

Usean tekniikan olemassaolo

tuskin on kenenkään etujen mukaista.

TUOMAS KARHU

■ Nokia 530L

Hinta: 9 970 mk

Lisätietoja: ViewSonic Finland, puh.

(09) 5406 4070, www.viewsonic.com

Valmistaja: ViewSonic, www.viewsonic.com

Lyhyesti: Pienikokoinen paneelinäyttö,

jonka katselukulma on kapea. Helppo

säätää ja käyttää.

■ ViewSonic VP150m

Hinta: 10 290 mk

Lisätietoja: ViewSonic Finland, puh.

(09) 5406 4070, www.viewsonic.com

Valmistaja: ViewSonic,

www.viewsonic.com

Lyhyesti: Isokokoinen ja painava kokonaisuus,

jossa monipuoliset säädöt ja

laaja katselukulma. Näyttö on mahdollista

kääntää A4-kokoiseksi pystyasentoon.

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 83


Kannettava viihdekeskus

HEWLETT PACKARD OMNIBOOK XE3

atkamikrojen markkinat ovat

Myhä selvemmin jakautumassa

kahteen ryhmään. Ultrakevyiden

koneiden vastapainoksi valmistajat

tukevoittavat mallistoaan laitteilla,

joissa on suurikokoisen näytön

lisäksi monipuoliset liitännät.

Nämä muskelikannettavat eivät

kilpaile pienellä koolla, vaan suoritinteholla

ja runsailla ominaisuuksilla.

Tämän ansiosta ne kelpaavat

täysipainoiseksi työkoneeksi

pöytämikron tilalle.

HP:n kotikäyttäjille suunnatun

Omnibook XE3 -sarjan uusi lippulaiva

istuu toimistokäyttöön,

mutta omimmillaan se on viihdetarkoituksessa.

Iso 15-tuumainen

TFT-näyttö, nopea 700 megahertsin

Mobile Pentium III -suoritin ja

vakiovarusteisiin kuuluvat DVD-

ROM-asema ja televisioliitäntä

houkuttelevat varmasti eniten

juuri kotikäyttäjiä.

Monipuolisilla ominaisuuksilla

on hintansa, ja kokonaisuus kasvattaa

kassin painoa peräti 3,6 kilogrammalla.

Tämän takia tuntuu

hieman oudolta, että laite on muo-


toiltu selvästi kulutusta kestämään.

Applen iBookia lainaillen XE3 on

pyöristetty ylimääräisellä muovilla

ja nurkat on viimeistelty kumilla.

Pienet kolhut eivät XE3:a haittaa.

Koska OmniBook on varsin

kookas, ei käyttömukavuuden

suhteen ole täytynyt tehdä kompromisseja.

Näppäimistö on tuntumaltaan

hyvä ja painikkeet on sijoitettu

miellyttävän väljästi. Isokokoiset

näppäinhatut painuvat

tarkasti pohjaan, eikä kirjoittaminen

aiheuta häiritsevää meteliä.

Näppäinhattujen muotoilu jättää

silti hieman toivomisen varaa,

sillä sormet liukuvat herkästi lähes

suorapintaisten hattujen päällä.

Isokokoisen kotelon ansiosta ranteille

jaa riittävästi tilaa.

Hiiren virkaa XE3:ssa hoitaa

kosketuslevy, jonka painikkeet on

sijoitettu hyvin peukaloiden ulottuville.

Lähes äänettömään näppäimistöön

verrattuna napit ovat

häiritsevän äänekkäät. Pienenä lisämausteena

laitteessa on painike,

jolla kosketuslevyn voi poistaa

käytöstä.

Omnibook XE3

on tehokas,

mutta edullinen

ja kestävästimuotoiltupöytäkoneen

korvaaja.

Edullinen työjuhta

Liitäntävalikoima ei jätä varaa toiveille.

Ilman porttitoistinta käytettävissä

ovat muun muassa yksi

kolmostyypin PC-korttipaikka,

infrapunaportti, kaksi USB-porttia

sekä sisäänrakennettu modeemi

ja Ethernet-verkkoliitäntä.

15-tuumaisen näytön kuva on

tarkka, tosin yleisilmeeltään aavistuksen

sinertävä. Näytön suurin

tarkkuus on 1024 x 768 pistettä,

joka on tämän kokoluokan TFTnäytölle

jo hieman liian pieni. Ulkoista

näyttöä käytettäessä suurin

tarkkuus on 1600 x 1200 pistettä

mainiolla 85 hertsin virkistystaajuudella.

Näytönohjaimena on tämän

kokoluokan kannettaville

tyypillinen S3 Savage neljän megatavun

SGRAM-muistilla.

Office 2000:lle muokatun Tietokone-lehden

sovellustestin perusteella

OmniBook XE3 on nopea,

mutta tehoero kilpailijoiden vastaaviin

malleihin verrattuna ei ole

käytännössä kovinkaan merkittävä.

Akkutestin tulos, noin kymmenen

minuuttia vaille kolme tuntia,

on tämän luokan laitteelle riittävä.

Päivittäisessä käytössä akku sinnittelee

paljon pitempään, kun kaikki

virransäästöominaisuudet ovat

käytössä. Noin 80 minuutin mit-

taisen elokuvan jälkeen akun varauksesta

oli kulunut vasta 45 prosenttia,

joten kokopitkän elokuvan

katselu onnistuu varmasti yhdellä

akun latauksella.

TV-liitännästä saatava kuvanlaatu

on täysin pöytämallisten DVDsoitinten

tasoa. Nopean suorittimen

ja ison keskusmuistin ansiosta

kuva on vakaa. Elokuvien katselua

helpottavat erinomaiset, kotelon

etuosaan sijoitetut DVD-ROM-aseman

käyttöpainikkeet. Samasta paikasta

löytyy myös kuulokeliitäntä.

Omnibook XE3 on hintaansa

nähden tehokas ja hyvin varusteltu

kannettava. Koneen ominaisuudet

aiheuttavat yrityksessä varmasti

kädenvääntöä siitä, kuka saa

lainata laitetta viikonloppujen ja

lomien ajaksi.

TUOMAS KARHU

■ Hewlett Packard

OmniBook XE3

Hinta: 18 990 mk

Kokoonpano: Mobile Pentium III 700

MHz, 128 Mt muistia, 10 Gt kiintolevy,

15-tuumainen TFT-näyttö, Windows 98 SE

Lisätietoja: Hewlett Packard,

puh. (09) 887 21, www.hp.fi

Lyhyesti: Tehokas ja hyvin varusteltu

multimediakannettava, joka sopii pöytäkoneen

korvaajaksi. Jykevä kotelo ei

lämpene häiritsevän paljon, joten laitetta

on miellyttävä pitää myös sylissä.


HP Omnibook XE3

IBM Thinkpad T20

Acer TM 736TLV

7,88

7,48

7,44

0 1 2 3 4 5 6 7 8


Omnibook XE3 jää suorituskyvyltään selvästi lokakuun lehdessä testatun

Dell Latitude C600:n taakse.



Matkamiehen

polttokone

ACER TRAVELMATE 600TER

cer TravelMate 600TER on

Aensimmäisiä kannettavia, jossa

on vakiona CD-RW-asema. Sen

avulla kookkaatkin tiedostot siirtyvät

helposti. Yli 600 megatavun

tallennuskapasiteetin ansiosta

RW-levyn tila loppuu harvoin

kesken.

Tietojen tallentamista varten

Aceriin on asennettu Adaptecin

Easy CD Creator 4, jota aloittelijakin

oppii käyttämään. DirectCDohjelmalla

tiedostoja voi siirtää

CD:lle kiintolevyn tapaan.

Näppäimistö on mukava ja rannetukea

on riittävästi. Hiiren virkaa

hoitaa kosketuslevy, jonka

painikkeet on sijoitettu sopivasti

levyn alapuolelle. Acerin aikaisempien

mallien tavoin mukana

on kaksitoiminen vieritysnäppäin,

joka helpottaa esimerkiksi

webbisivujen katselua.

Käyttömukavuudessa ainoa selvä

miinus tulee kovasta tuuletinäänestä.

Kone on muuten hiljainen,

mutta termostaattiohjattu

jäähdytys pitää toimiessaan häiritsevää

meteliä.

Ilman virransäästöominaisuuk-

Acer Travel-

Mate 600TER

IBM

Thinkpad X20

Toshiba

Portégé 3480CT

sia ajetuissa testeissä

akku jaksoi sinnitellä

yhteensä

kolme tuntia ja 20

minuuttia. Käytännön

työskentelyssä

virtaa riittänee hieman

kauemmin,

mutta toistuva

RW-aseman käyttö

voi lyhentää käyttöaikaamerkittävästi.

Liitännät ovat

monipuoliset ja

koneeseen on sisäänrakennettu

muun muassa modeemi ja verkkokortti.

Ohut kokonaisuus painaa

noin 2,4 kiloa, jota jaksaa

kantaa mukanaan ongelmitta.

Kuoriin on ahdettu 13-tuumainen

TFT-paneeli, jonka kuva on

1024 x 768 -maksimitilassa terävä

ja kirkas.

Kokonaisuutena TravelMate

600TER on onnistunut paketti.

CD-RW-asema helpottaa jokapäiväistä

työntekoa kummasti ja

ominaisuudet ovat muutenkin

kohdallaan.

TUOMAS KARHU

■ Acer TravelMate

600TER

Hinta: 20 990 markkaa

Kokoonpano: Intel Pentium III 600

MHz SpeedStep, 64 Mt muistia, 12 Gt

kiintolevy, V.90-modeemi, 10/100-Ethernet,

CD-RW-asema, 13,3” TFT-näyttö

Lisätietoja: Acer Computer Finland Oy,

(09) 2705 2820, www.acercomputer.fi

Lyhyesti: CD-RW-asemalla varustettu

kannettava, jonka käyttömukavuus ja

akkukesto ovat hyviä. Laite ei juuri lämpene,

joten sitä on miellyttävä pitää sylissä.

5,01

Acerin uutuuskannettavassa

on CD-

RW-asema vakiovarusteena.


6,76

7,22

0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00

Kertaa Pentium 100

Acer on hieman nopeampi kuin useat muut Tietokone-lehden testaamat,

600 megahertsin Pentium III -suorittimella varustetut kannettavat.

Nopeusero verrokkilaitteisiin näkyi erityisesti näytönohjaimen nopeutta

mittaavassa testissä.


Optinen pikkuhiiri

MITSUMI FREESTYLE MOUSE

ksi matkamikrojen käyttäjien

Yja valmistajien suurimmista

ongelmista on aina ollut sopivan

hiirenkorvikkeen keksiminen. Erilaisia

ratkaisuja on vilahdellut

markkinoilla tiuhaan tahtiin, mutta

kosketuslevy ja ohjaustappi ovat

vakiintuneet nykypäivän standardeiksi.

Osa ihmisistä on mieltynyt

levyyn tai tappiin niin paljon, että

ei enää muuta kaipaakaan.

Jotkut kuitenkin haluaisivat yhä

komentaa kannettavaansa oikealla

kädessä pidettävällä hiirellä. Aikaisemmin

mekaanisesti toimivaan

palloon perustuva rakenne teki

laitteista isoja ja tien päällä epäkäytännöllisiä,

mutta nyt lukutekniikka

on nopeasti korvautumassa

optisella sensorilla. Tämän ansiosta

uudet hiiret ovat aiempaa pienempiä

ja toimivat lähes millä

pinnalla tahansa.

Mitsumi on ennättänyt ensimmäisten

joukossa hyödyntämään

uusinta tekniikkaa. Freestyle-hiiri

on tarkoitettu nimenomaan kannettavien

tietokoneiden seuralaiseksi,

ja tätä tarkoitusta varten se

on kutistettu mahdollisimman

pieneksi ja huomaamattomaksi.

Vain alle kolme senttimetriä leveä

ja seitsemän senttimetriä pitkä minihiiri

painaa huomaamattomat

22 grammaa.

Minimiin puristettu koko saattaa

aiheuttaa isokätisille ongelmia,

mutta pienempään kämmeneen

Mitsumi sopii mukavasti. Etusormen

alle mahtuva kokonaisuus

muokkautuu nopeasti osaksi kättä.

Painikkeet tuntuvat aluksi hieman

jäykiltä, mutta niihin tottuu

nopeasti. Enemmän käytetyn vasemman

painikkeen päällä on pieni

karhennus, joka helpottaa sopivat

työskentelyä.

Tien päällä liikuttaessa hiiren

tärkein ominaisuus on pienen

koon lisäksi varmatoimisuus. Optisella

lukukoneistolla varustettu

Mitsumi käyttäytyy hyvin millä tahansa

pinnalla, ja sitä on vaivatonta

käyttää vaikkapa housuja vasten.

Tummat tai mattapintaiset materiaalit

eivät tunnu nekään aiheuttavan

minkäänlaisia ongelmia.

Optisuuden lisäksi Mitsumi-hiiren

helppokäyttöisyyttä lisää USBliitäntä.

Laite kytketään USB-porttiin

ja se on automaattitunnistuksen

jälkeen käyttövalmis. Mitään

erillisiä ajureita ei tarvita, sillä Windows

tukee laitetta suoraan. Ainoastaan

Windows NT -käyttäjille aiheutuu

ongelmia, koska kyseinen

järjestelmä ei täysin tue USB:tä.

Rullattomuus on puute, joka

tulee ensimmäiseksi mieleen.

Vieritysosan lisääminen näin pieneen

hiireen olisi kuitenkin aiheuttanut

enemmän ongelmia

kuin iloa. Toisaalta laitteesta olisi

voitu tehdä hieman leveämpi, jolloin

rullakin olisi mahtunut mukaan.

Vajaa senttimetri olisi varmasti

riittänyt.

Kaiken kaikkiaan Mitsumin

pikkuhiiri on tervetullut uutuus,

joka löytää varmasti paikkansa

Optisen lukukoneiston ansiosta

Mitsumin pikkuhiiri toimii millä

tahansa pinnalla.

monen matkamikroilijan kantolaukusta.

Toisille se on mitä luultavammin

liian pieni, joten koeajo

ennen ostopäätöstä on paikallaan.

TAPIO SALMINEN

■ Mitsumi Freestyle

Mouse

Hinta: n. 200 mk

Lisätietoja: Wintel Finland Oy, puh.

(09) 804 6151, www.wintel.fi

Valmistaja: Mitsumi Electronics,

www.mitsumi.de

Lyhyesti: Kannettavan käyttöön tarkoitettu

optinen minihiiri, jonka käyttömukavuus

on pienestä koosta huolimatta

kohdallaan.

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 87

Luettu&katsottu

C++-KIELEN PIKKU-

JÄTTILÄINEN

C++-Ohjelmointi

Bjarne Stroustrup

944 sivua, 276 markkaa ?

Teknolit Oy, www.teknolit.fi

ISBN 951-846-026-4

■ C++-kieltä käsitteleviä kirjoja

on tarjolla kuin sieniä sateella.

Sopivaa kirjaa valittaessa

sormi meneekin kuluttajalla

helposti suuhun. C++-Ohjelmointi

ei ole kuitenkaan

mikä tahansa opus, vaan itsensä

kielen kehittäjän Bjarne

Stroustrupin opastus C++kielen

saloihin. Suomennos

on tehty alkuperäisen teoksen

kolmannesta versiosta.

Useat ohjelmointikirjat

käsittelevät kehitysympäris-

OPETA ITSELLESI

SHOCKWAVE-

OHJELMOINTI

Macromedia Director

7 & Lingo Inside

Macromedia Press, suom. Petri

Miettinen

774 sivua, 365 markkaa

IT Press, Edita Oy

http://www.itpress.fi

ISBN 951-826-076-1

■ Macromedian Shockwave

on ylivoimaisesti suosituin

nettisivujen elävöittäjäohjelma.

Shockwave-elokuvien

avulla webbisivuille voidaan

luoda vektoripohjaisia animaatioita,

jotka tekevät sivujen

käyttämisestä visuaalisesti

tavanomaista miellyttävämpää.

Shockwavea käytetään

paljon muun muassa

bannerimainoksissa ja tuot-

TIETOTEKNIIKAN

ALKEET

SENIOREILLE

Seniorin

Tietokoneopas

Ulla Saannikka

208 sivua, 129 markkaa

Satku - Kauppakaari,

www.satku.fi

ISBN 951-762-782-3

■ Ikäihmisten suhde tietokoneeseen

on usein pelonsekaisen

epäilevä, mutta toisaalta

takana silti pilkottaa peitelty

uteliaisuus: jos sillä kuitenkin

voisi tehdä jotain hyödyllistä.

Kynnys tietotekniikan hyödyntämiseen

on silti korkealla.

Sekavat ja ohjelmoijan tasolle

vähän väliä putoilevat

käyttöoppaat ja paksut kirjat

eivät tilannetta helpota.

Ikäihmisten tietotekniikkakursseja

vetänyt Ulla Saannikka

on kirjoittanut kirjan

senioreille, jossa tietokonetta,

töjen käyttöä ja ”ikkunaohjelmointia”.C++-Ohjelmointi-kirja

on kuitenkin

täysipainoinen ohjelmointikirja,

jossa käydään läpi kattavasti

ANSI/ISO:n mukaisen,

standardin C++-ohjelmointikielen

käyttöä.

Kirja on jaettu neljään

osaan, joista ensimmäisessä

käsitellään kielen perusteita.

Vaikka liikkeelle lähdetäänkin

aivan perustasolta, voi

aloittelevalle ohjelmoijalle

mukana pysyminen olla vaikeaa.

Kirja etenee tiiviiseen

tahtiin, kaikki ”turhat” selitykset

on pyritty karsimaan

pois ja kutakin asiaa on selvennetty

ainoastaan tekstin

joukossa olevilla lyhyillä koodinpätkillä.

teita esittelevillä sivuilla.

Interaktiivisia Shockwaveelokuvia

voidaan katsella ilmaisella

Shockwave plug-inlisäohjelmalla,

joka kuuluu

nykyään Internet Explorerin

ja Netscape Navigatorin vakiopakettiin.

Elokuvien tekeminen

sitä vastoin vaatii

oman ohjelmansa, Macromedian

Directorin.

käyttöjärjestelmää ja ohjelmia

lähestytään tutkivasta ja

uteliaasta näkökulmasta. Kirjassa

ei ole tarkoituskaan käydä

läpi kaikkea ”tärkeää”,

vaan siinä pyritään keskittymään

olennaiseen.

Kirja esittelee aluksi yleisellä

tasolla tietokoneen osat:

keskusyksikön, näytön, hiiren

ja näppäimistön. Sitten

siirrytäänkin jo Windowsin

työpöydälle. Järjestelmän

asennuksesta ei puhuta onneksi

mitään. Hiiren käyttö

on tunnetusti monelle vanhemman

polven käyttäjälle

vaikeaa, ja kirja kannustaa

yrittämään ja yrittämään,

kyllä se hiiri lopuksi tottelee.

Käyttöjärjestelmästä käydään

läpi perustoimintoja, kuten

seikkailua kiintolevyn hakemistoissa,

kansioiden luontia

ja tiedostojen nimeämistä uudelleen.

Tämän jälkeen siirrytään

tutustumaan Word-teks-

Mikäli C-kieli on lukijalle

ennestään tuttu, ensimmäinen

osa on kertausta, sillä käsiteltävät

asiat, kuten tietotyypit

ja osoittimet sekä taulukot

ja tietueet ovat ennestään tuttuja.

Muita käsiteltäviä asioita

on funktiot ja lausekkeet.

Kirjan toisessa osassa käsitelläänabstraktiomekanisme-

IT Pressin julkaisema Director

7 ja Lingo Inside on

alunperin Macromedia Pressin

toimittama liki 800-sivuinen

järkälemäinen kirja. Suomennettu

teos on tarkoitettu

Directorin hankkineille oppikirjaksi

elokuvien tekemiseen.

Kirjan mukana seuraa

rompullinen lähdekoodeja ja

lähdemateriaaleja harjoituksien

materiaaliksi.

Kirja jakaantuu kolmeenkymmeneenoppituntimaiseen

kappaleeseen. Ensimmäisten

tuntien aikana lukija

opastetaan Director-elokuvanteon

alkeisiin ja ohjelman

perusteet tulevat hyvin tutuiksi.

Perusteiden jälkeen siirrytään

edistyneempien animaatiotoimintojen

opetteluun,

jossa oltaisiin voitu viipyä jonkin

verran pidempäänkin.

tinkäsittelyohjelmanperusteisiin. Lopussa käytetään noin

50 sivua Internet-asiaan. Kirjan

kieli on asiallista ja hyvää, vaikkakin

”me saamme” -tyyppinen

jatkuva monikkomuodon

käyttö haiskahtaa olevan peräisin

suurelle joukolle vedetyn

kurssin materiaalista.

Kirjan kuvitus pohjautuu

pääasiassa ruutukaappauksiin.

Teksti on pistekooltaan

tavallista suurempaa, kirjan

taitossa on otettu huomioon,

ja, eli siirrytään C++:n tuomiin

todellisiin parannuksiin

tutustumalla oliolähtöiseen

ohjelmointiin. Kun luokkakäsite

on selvitetty, siirrytään

kuormittamiseen ja periytymiseen.

Myös poikkeusten

käsittely, jonka avulla voidaan

nostaa ohjelman vikasietoisuutta,

on selvitetty kattavasti.

Kielen perusteiden selvittämisen

jälkeen käydään läpi

C++:n vakiokirjastoa. Kirja

selvittäkin lähes täydellisesti

mitä kirjastoja standardi

C++:ssa on tarjolla ja kuinka

niitä voidaan käyttää. Samalla

lukijalle tarjotaan hyviä vinkkejä

siitä, kuinka kirjastoja voi

tarpeen mukaan laajentaa.

Kirjan lopuksi Stroustrup pyrkii

antamaan lukijalle vinkke-

Kirjan opetustyyli on hyvin

perusteellinen. Lukijalle opetetaan

askel askeleelta miten

Director toimii ja kuinka sen

avulla saadaan elokuvia aikaiseksi.

Asiaa selventävät kirjan

runsaat kuvakaappaukset.

Directorin oma skriptikieli

Lingo tulee mukaan harjoituksiin

kirjan puolivälin

paikkeilla. Kirjan tekijät tuntuvat

olettavan, että ohjelmointi

on vierasta lukijakunnalle

ja näin ollen opettavat

skriptauksen niin sanotusti

rautalangasta vääntäen. Ohjelmointikielen

komennot

tulevat esille pikkuhiljaa ja

hyvin varovasti.

Lähestymistapa ohjelmointiin

on graafisen alan

lukijoille paikallaan, mutta

ohjelmointiasiat hallitsevalle

olisi suorempikin lähestymis-

että monilla lukijoilla saattaa

olla jo näkö heikentynyt.

Word-tekstinkäsittelyohjelmalle

on uhrattu lähes neljännes

kirjan sivuista, vaikka

kyseessä on erikseen ostettava

ohjelma. Toki Word on yleinen,

mutta eläkeläissenioreilla

ei ole takanaan firman atkyksikköä

ja valmiiksi asennettuja

ohjelmia, vaan kaikki ostetaan

itse. Siksi olisi ollut

syytä käsitellä tai edes mainita

Windowsin mukana tuleva

WordPad-kirjoitusohjelma.

Yllättävä pikkupuute on

samoin se, että näytön resoluution

asettamista tarpeeksi

alhaiseksi ei ole mainittu.

Windows-koneissa näytön

tarkkuus on yleensä asetettu

aivan liian suureksi suhteessa

näytön fyysiseen kokoon ja

tekstiä on vaikea lukea eikä

hiiren tarkka kohdistus ole

mahdollista. Kivojen mutta

hyödyttömien taustakuvien

TIETOKONE

jä, miten ohjelmien suunnittelu

ja kehitys tapahtuu

Lähes täysin kuvaton, tuhatsivuinen,

pienellä kirjasimella

painettu opus on

raskasta luettavaa, jota ei helpota

lainkaan paikkapaikoin

hyvin tekninen kieli. Kirjaa ei

olekaan tarkoitettu miksikään

lukunautinnoksi vaan

C++ ohjelmointikielen kattavaksi

teokseksi, joissa kaikki

kielen koukerot on kerrottu.

Kirja soveltuu parhaiten jo

hieman kieltä hallitseville,

jotka kaipaavat hyvää referenssiteosta.

Myös kurssikirjana

teos voisi olla omiaan.

Kirja on todellinen C++-kielen

pikkujättiläinen.

SASA HAAVISTO

tapa toiminut, varsinkin kun

kirjasta ei löydy selvää yhteenvetoa

Lingon skriptikielen

komennoista, tapahtumista

ja objekteista.

Kirjan suomentaja on tehnyt

hyvää työtä. Englanninkielisestä

alkuperäisteoksesta on

saatu elävää ja asiallista suomea.

Kuviin asti käännös ei

sentään ole ulottunut, mutta

kuvakaappauksien selitetekstit

on saatu myös käännettyä.

Vaikka Macromedia Directorista

on tänä syksynä jo

ehtinyt ilmestyä uusi versio

(8), on ohjelman kirjassa käsiteltävä

7-versio silti riittävän

lähellä tuoreinta. Kaiken

kaikkiaan Director 7 ja Lingo

Inside on hyvä opus kaikille,

jotka haluavat tehdä omia

Shockwave-elokuvia.

OSSI MÄNTYLAHTI

ja -värien vaihteluohjeiden

sijasta olisi kannattanut uhrata

aukeama siihen, kuinka

näytön tarkkuus asetetaan

vaikkapa 800x600 pisteeseen.

Muuten suurempia puutteita

kirjassa ei ole. Seniorin

Tietokoneoppaan tyyppisessä

kirjassa asian tiukka rajaus on

tarpeen, sillä monissa käyttöoppaissa

eksytään käyttöjärjestelmän

ja ohjelmien erikoisominaisuuksiin

ja peruskäyttäjä

unohdetaan katselemaan

sivusta. Tämä kirja pysyy

senioritasolla ja on hyvä

opas myös nuoremmalle tietokoneen

peruskäyttäjälle.

Siksi on ymmärrettävää, että

esimerkiksi Internet-asetusten

määrittelystä tai vaikkapa

Wordin ärsyttävien automaattitoimintojenpoiskytkemisestä

ei mainittu sanaakaan. Siitä

voisi kirjoittaa helposti toisen

yhtä paksun kirjan.

MIKA KOIVUSALO

MARRASKUU 2000 91

Vapaalla

Eastpop

Pohjois-Karjalan popjättiläinen

astpop CD-levy on kat-

Esaus pohjois-karjalalaiseen

populaarikulttuuriin. CD on

jaettu kahteen pääosioon.

”Vuosikymmenet” esittelee

bändejä ja musiikkia

1960-luvulta 2000-luvun alkuun

asti.

”Teemat” käsittelee musiikkialaa

yleensä: vaikuttajahenkilöitä,

festivaalien järjestämistä,

tuottamista, äänilevybisnestä

ja studiotyöskentelyä.

Eastpop on laaja, liikkuvaa

kuvaa ja ääntä runsaasti

hyödyntävä esitys, joka

jatkuu myös verkossa osoitteessa

www.eastpop.com.

Pop-CD:lle ominaisella tavalla

Eastpop on taitettu räiskyvän

värikkääseen ”Music

television” -tyyliin. Pirteä visuaalisuus

on kuitenkin välillä

päässyt karkaamaan käsistä

ja käyttäjän tarpeet ovat

unohtuneet. Valkoista tekstiä

on vaikea tavata kirkuvan värikkäältä

pohjalta. Teksti

myös tarjoillaan hiukan liian

suurina annoksina näytöltä

luettavaksi. Eastpopin käyttö

on kuitenkin helppoa ja on

oho on Euroopan avaruus-

Sjärjestön ESAn vuonna

1995 avaruuteen lähettämä

tutkimusluotain, jonka 12

mittalaitteesta peräti kaksi on

valmistettu Suomessa. Luotain

tarkkailee Aurinkoa 1,5

miljoonan kilometrin päässä

meistä niin sanotussa Lagrangen

pisteessä, jossa sen asema

ei muutu suhteessa Maahan ja

Aurinkoon. Näillä näkymin

Sohon tutkimusohjelma jatkuu

ainakin vuoteen 2003 asti.

Soho CD-ROM on ESAn

ensimmäinen suurelle yleisölle

suunnattu tieteellisiä tuloksia

esittelevä tuote. Sitä

on jaettu ilmaiseksi 200 000

kappaletta Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Multimedian

asiantuntijana ja osin materiaalintoimittajana

on ollut

Suomen Ilmatieteen laitos.

Soho-luotain on yksi viime

vuosien mielenkiintoisimpia

tähtitieteellisiä tutkimusvälineitä.

Se pystyy tutkimaan Au-


Iloisen värikäs Eastpop kertoo muustakin kuin Alangon

klaanista.

loppuun asti pohdittua.

Näkökulmat ovat tuoreita

ja kosiskelemattomia. Paitsi

Alangon veljeksiä, Värttinää ja

Nightwishiä, Eastpop esittelee

myös Eskimovähemmistöä,

Hurjia Hippejä, the Wauta

sekä monia muita suurelle

yleisölle oudompia nimiä.

Kappale- ja videovalikoima

on kiitettävän laaja: 35 videota

ja yhteensä yli neljä tuntia

musiikkia, mukana myös en-

nen julkaisematonta materiaalia.

Oman lisänsä ajankuvaan

tuovat lehtileikkeet.

Toimittaminen ja käsikirjoittaminen

on aina valintojen

tekoa. Valintojen teko korostuu

erityisesti silloin, kun

liikutaan uudessa mediassa.

Eastpop on onnistunut tässä

sekä hyvin että huonosti. Välillä

sisältö on ulkopuolisille

vaikeasti avautuvaa sisäpiiritietoutta

ja triviaa: esimerkik-

Soho - Exploring the Sun

Lagrangen pisteessä

rinkoa hyvin laajasti sen keskiosista

alkaen aina maapallon

kiertoradan ulkopuolelle saakka.

Luotain onkin lisännyt tietojamme

esimerkiksi kotitähtemme

sisustasta, sen koronasta

ja aurinkotuulesta.

Mielenkiintoa Soho-luotaimeen

lisää se, että elämme

tällä hetkellä keskellä noin 11

vuoden välein tapahtuvaa

Auringon aktiivisuusmaksimia.

Kiinnostus Aurinkoa

kohtaan on kasvanut, kun

aurinkomyrskyjen on todettu

aiheuttavan häiriöitä muun

muassa lyhytaaltolähetyksissä,

laivojen ja lentokoneiden

suunnistusjärjestelmissä sekä

satelliiteissa.

CD-ROMin rakenne on

selkeä. Levyllä käsitellyt aihepiirit

pystyy hahmottamaan

yhdellä silmäyksellä. Käyttöliittymä

on helppokäyttöinen,

ja CD:n sisällä on helppo

liikkua.

Multimedian keskiössä ovat

historia, Auringon fysiikka, Soho-luotain

sekä Euroopan avaruusjärjestön

ESAn esittely.

Historia-osuudessa kerrotaan

maailmankuvamme kehittymisestä

maakeskeisestä

aurinkokeskeiseksi kohti nykyistä

big bang -teoriaa. Auringon

rakenne ja sen vuorovaikutus

Maan kanssa käydään

myös mielenkiintoisesti läpi.

Sohon ja sen instrumenttien

työtä valotetaan lukuisin

havainnollisin alkuperäisen

luotaimen ottamin kuvin sekä

animaatioin. Kaikkien kuvien

ja diagrammien kuvantarkkuus

ei ole kuitenkaan aivan

niin hyvä kuin toivoisi. Jos

multimedian halutaan olevan

todella yleistajuinen, kaipaavat

useat kuvat myös lisäselityksiä.

Auringosta kiinnostuneita

maallikkoja saattaa karkottaa

CD:n englanninkielisyys.

Multimedia sisältää suppeahkon,

mutta hienosti kuvitetun

sanaston. Ohjelma myös

si Jelmu, Kihaus, Keski-Karjalan

musiikkiopisto, Kerubi

ja Outoromu on esitelty turhankin

yksityiskohtaisesti ja

tarkasti. Bändejäkin on otettu

massiivinen kavalkadi mukaan.

Vähempikin olisi ehkä

riittänyt, varsinkin kun kaikkien

orkestereiden kohdalta

ei löydy ääninäytettä.

Toisaalta mukaan mahtuu

varsinaisia helmiä: aloitteleva

bändi saa ohjeita muun

muassa studion vuokrauksesta,

äänitystekniikasta, levy-yhtiöiden

lähestymisestä, tekijänoikeuksista

sekä alan järjestöistä.

Loistava oivallus ottaa

mukaan sellaista tietoutta,

jonka ikäluokat toisensa jälkeen

ovat joutuneet kantapään

kautta opettelemaan.

Oma voimanponnistuksensa

on ollut kattava äänityssanasto.

Bändikuvaukset ovat kauttaaltaan

värikkäitä ja toimivia.

Lavaa ja backstagea käsittelevä

osuus on myös hyvä:

kokija pääsee kärpäseksi kattoon

popstarojen ihmeelliseen

maailmaan. Valaistuksen,

somistuksen ja miksauk-

johdattaa lisätietoja janoavia

Internet-lähteiden äärelle.

Soho CD-ROM on erittäin

tervetullut tiedettä asiallisesti

popularisoiva multimedia.

Esityksestä on valmistettu

myös museo- ja tiedekeskusversiot.

Euroopan avaruusjärjestön

tarkoituksena onkin

tehdä lisää vastaavia tuotteita

käynnistyvistä tai jo meneillään

olevista tutkimusohjelmista.

Ajatus on hyvä, ja toivon

mukaan saamme näistä

sen lisäksi käsitellään aimo

liuta muita aiheita. Mitä tapahtuu

pukuhuoneiden lukittujen

ovien takana? Millaisia

ihmeellisyyksiä Eläkeläiset-yhtye

vaatii pukuhuoneeseensa

makkarakilon lisäksi?

Mitä tekevät kiertuemanageri,

tuottaja, ohjelma- ja backstage-vastaava?

Eastpop on mielenkiintoinen

ja kulttuurihistoriallisesti

merkittävä teos. Päällimmäinen

ongelma liittyy aiheen

rajaukseen: ei ole tiedetty

mitä karsia rakkaasta lapsesta

ja mukaan on tullut sitten

vähän enemmän materiaalia

kuin olisi tarpeen.

Mutta tekijöiden vilpitön

rakkaus musiikkiin ja Karjalaan

sekä näkyy että kuuluu.

Eastpop on hyvä hankinta

niille, jotka haluavat tutustua

Karjalan laulumaiden kultakurkkuihin

pintaa syvemmältä

– tai niille, jotka virittelevät

tietä kellarista tähtiin

oman bändin voimin.

ANTTI HALME

■ Eastpop

Hinta: 249 mk

Käyttöjärjestelmät:

Windows 95, 98 ja NT

Valmistaja: ProVisual

Lisätietoja: Pro Visual oy

Puh. (013) 225 173,

www.provisual.fi

Soho-luotaimen LASCO-instrumentin (large angle

spectroscopic coronagraph) ottama komposiittikuva

Auringon koronasta.

multimedioista joskus myös

täysin suomenkieliset versiot.

JARMO HUHTANEN

■ Soho – Exploring

the Sun

Hinta: ilmainen

Käyttöjärjestelmät:

Windows 95/NT 4 tai uudempi

Valmistajat: REC Button, CD

Quality Finland, Euroopan avaruusjärjestö

ESA

Lisätietoja:

http://sci.esa.int/soho, http://sohowww.estec.esa.nl

Vapaalla

Sydney 2000

Loistava olympianautinto

enivätkö uuden vuosi-

Mtuhannen ensimmäiset

olympialaiset penkin alle? Jäikö

suomalaisten mitalisaalis

haluttua laihemmaksi? Ei

syytä murheeseen, nyt on revanssin

aika!

Eidos Interactive on hankkinut

Kansainvälisen Olympiakomitean

lisenssin olympia-aiheisiin

peleihin yksinoikeudella

kuudeksi vuodeksi.

Suurta panostusta aiheeseen

ennakoi ensimmäisenä julkaistava

Attention to Detailin

toteuttama Sydney 2000.

Peli tarjoaa monta erilaista

tapaa syventyä olympiaurheiluun.

Satunnainen penkkiurheilija

voi pelata arcade-tilassa,

jolloin pelataan laji kerrallaan

pisteitä keräten tavallisen

videopelin tapaan. Olympia-tilassa

pelaaja asettuu

kenties ensimmäisistä olympialaisistaan

haaveilevan urheilijaryhmän

valmentajan

asemaan ja pyrkii erilaisten

punttisali- ja lajiharjoitteiden

avulla kehittämään joukkuettaan.

Tarpeeksi hyvät urheili-

Talopeli

ietokonepelit ovat yleensä

Tvain viihdettä, vaikka niiden

taustalla olisikin todellisuuden

lainalaisuuksia. Tampereen

Teknillisen korkeakoulun

peruja oleva Talopeli sen

sijaan on vakavaa pelaamista,

jossa tehtävänä on suunnitella

edullinen omakotitalo.

Nykyisten tietokonepelien

tyylistä näyttävää grafiikkaa

ei Talopelistä löydy. Kuvaruudulla

ei simuloida asumista,

eikä Talopelin ajamiseksi

tarvitse ostaa virtuaaliporaa

tai iskutuntuman antavaa

pelisauvavasaraa. Ohjelma

ei myöskään pakota ostamaan

uusinta tehokkainta

PC:tä, vaan peli toimii missä

hyvänsä vähintään Windows

95:ttä käyttävässä mikrossa.

Talopelissä on joukko valikoita,

joissa määritellään

suunnitteilla olevan talon rakenteita.

Talopelin idea on toimia

omakotirakentajan apuna

talon suunnitteluvaiheessa.

Talopelin kanssa voi kokeilla,

Sydney 2000:n hahmot ja niiden liikkeet näyttävät parhaimmillaan

todella realistisilta. Veden aaltoilu ja valon

taittuminen sen pinnasta on upea näky.

jat voivat sitten useiden karsintojen

jälkeen ansaita itselleen

paikan kaikkien tavoittelemassa

olympiafinaalissa.

Monipelissä jopa kahdeksan

pelaaja voi ottaa mittaa toisistaan.

Eri lajeja on kaksitoista:

100 metrin pikajuoksu, 110

metrin aitajuoksu, kolmiloikka,

keihäänheitto, moukarin-

heitto, korkeushyppy, 100

metrin vapaauinti, uimahyppy,

kajakkimelonta, superraskaan

sarjan painonnosto,

skeet-ammunta ja ratapyöräily.

Miehet kilpailevat näistä

kahdeksassa ja naiset neljässä

lajissa.

Urheilijoiden ohjaus tapahtuu

näppäimistöltä.

Useimmissa lajeissa suorituk-

seen kerätään voimaa sivuttaisnuolinäppäimiävuorotellen

painelemalla. Enter-näppäimellä

vaikutetaan suoritusten

eri vaiheiden tekniikan

onnistumiseen. Paljosta liikkeestä

johtuen huono rannetuki

voi kiihkeän pelaamisen

jälkeen kostautua särkynä.

Peli tarjoaa upean visuaalisen

nautinnon ja pursuaa realismia

kasvattavia erikoistekniikoita.

Kaikkien suoritusympäristöjen

mallinnuksen

perustana on käytetty aitoja

arkkitehtuurisia suunnitelmia,

CAD-piirroksia, sekä kasapäin

video- ja valokuvamateriaalia.

Kaikki tämä on taitavien

graafikoiden käsissä sulautunut

upean tunnelman

luovaksi olympiaympäristöksi.

Vaikutelmaa parantavat

entisestään loistava australialaishenkinen

musiikki ja oikeidenTV-kommentaattoreiden

selostus.

Urheilijoiden vartalot ja

liikkeet ovat tarkasti mallinnettuja,

tosin joidenkin lajien

edustajat ovat hieman liioitel-

Tietokonepeli omakotirakentajalle

mitä eri ratkaisut vaikuttavat

rakentamiskustannuksiin.

Käytettävissä olevat vaihtoehdot

ovat runsaat ja nykyaikaiset.

Lämmitysjärjestelmänä

voi olla tunnetuimpien öljyn

ja sähkön sijasta myös lämpöpumppu

tai puulämmitys.

Pelin lähtökohta on talon

perusmuoto ja huonetilat.

Perusmuotojen määrittely

voi yllättäen olla vaikea vaihe,

sillä niitä on oikeastaan kovin

vähän. Ohjelman tekijöiden

mukaan valittavissa olevat

muodot ovat ne, jotka hintaan

vaikuttavat.

Seuraava vaihe on määrittää

talon huoneluku samaan

tyyliin kuin taloja myytäessä

ilmoitetaan, mitä talossa on.

Tässä vaiheessa voi taas tulla

vastaan ongelmia erikoisempien

rakenteiden kanssa. Ohjelman

varasto esimerkiksi

tarkoittaa erillistä varastorakennusta.

Jos haluaa talon

yhteyteen varastoksi käytettävän

huoneen, se on makuu-

Talopelissä

kootaan

omakotitalon

tiedot

kortistoon.

Talon pinta-ala

ja

hinta päivittyvätvälittömästi

valintojen

jälkeen.

huone, jolle määritellään vain

niukka varustus.

Olohuone mukaan lukien

Talopeli antaa rakentaa kahdeksan

huonetta, mutta sauna-

ja eteistilat sekä kodinhoitohuone

määritellään erikseen.

Muina talon ratkaisuina

ohjelmalle annetaan lämmitysjärjestelmä,

ulkopinnan

materiaali ja katon materiaali.

Jokainen huone, keittiön

varustukset ja koneet ja saunan

varustus määritellään

huonekohtaisesti. Ohjelma

ohjaa suunnittelua jonkin

verran. Se ei esimerkiksi anna

määritellä liian pientä makuuhuonetta.

Tarjolla olevat

varustus- ja pintavaihtoehdot

ovat myös sellaisia, joista

valinta on tehtävä.

Lopuksi pelaaja voi vielä

harkita oman työn panosta.

Ostetun työn osuuden saa

jopa nollaksi, joskin tuskin

löytyy rakentajaa, jolla on oikeudet

tehdä kaikki viranomaisvalvonnan

alaiset työt.

Talopelin hinnat on luonnollisesti

päivitettävä. Pelin

ostaja voi imuroida päivitetyt

TIETOKONE

lun lihaksikkaita. Oikeiden

suoritustekniikoiden ja realistisen

liikkumisen mallinnuksessa

on käytetty mallina oikeita

kilpaurheilijoita, jotka

ovat tarjonneet myös asiantuntija-apua.

Pelaajan huonot

taidot urheilijan ohjauksessa

heijastuvat suorituksen

tuloksen huonontumisen lisäksi

myös näkyvinä virheinä

suoritustekniikassa. Joissain

lajeissa jopa kasvonilmeet

muuttuvat suorituksen mukana.

Kaikista upeista tehosteista

huolimatta peli toimii

1600x1200-tilassa mukisematta

300 megahertsin Celeron-prosessorilla

ja Geforce 2

GTS -näytönohjaimella varustetussa

mikrossa. Tämän

koettuaan voi vain toivoa, että

Eidos saa lisenssinsä turvin

luotua useita muitakin tällaisia

pelejä meidän urheilusta

pitävien nautittavaksi.

HENRI KUOKKA

■ Sydney 2000

Hinta: 290 mk

Käyttöjärjestelmät: Windows

95, 98.

Valmistaja: Eidos Interactive,

www.eidos.com, www.olympisvideogames.com

Lisätietoja: Toptronics,

puh. (02) 273 4000, www.toptronics.fi

hintatiedot Internetistä. Hintataso

vaihtelee myös maanosittain.

Käsikirja antaa viitteellisen

ohjeen siitä, millä

kertoimella ohjelman laskemaa

hintaa on seudun mukaan

korjattava.

Talopeli on budjetin teon

väline. Sen kanssa voi kokeilla

eri ratkaisujen vaikutusta hintaan

ja optimoida projektia

hinnan suhteen. Ohjelmalla

kokeilee helposti, missä kannattaa

säästää ja mikä on eri tekijöiden

vaikutus. Lopullinen

hinta perustuu tietysti urakoitsijan

tarjoukseen, mutta alalla

tarjouksia laskeva suunnittelija

sanoi Talopelin osuvan hämmästyttävän

lähelle oikeaa hintaa.

Eikä ihme, sillä taustalla on

tietämys toteutuneista projekteista

ja niiden hinnoista.

ANTERO ALKU

■ Talopeli

Valmistaja: Visual computing

Oy, puh (03) 254 0400

www.talopeli,fi

Hinta: 350 mk

Lyhyesti: Kortistovalikon tapainen

ohjelma omakotitalon

kustannussuunnitteluun. Taustana

kotimainen alan tilastotieto

sekä valmistajan päivittämä

hintataso.

MARRASKUU 2000 93

Näköaloja

Vesa Tiirikainen on Tietokone-lehden vakituinen avustaja.

Hän on liikkeenjohdon konsultti ja partneri PA Consulting Groupissa.

Langattomaan Internetiin tarjotaan

nyt useita vaihtoehtoja. Yhdysvalloissa

yleisin lienee Palmin kehittämä

tekniikka ”web-clipping”,

Suomessa taas yleisin on kaikista

puutteistaan huolimatta WAP.

Jopa analyytikot ovat tarttuneet WAPin

ennakoitua huonompaan etenemiseen,

onhan käyttäjiä maailmanlaajuisesti vain

noin kaksi miljoonaa, kun teknologiayhtiöt

ennustivat nyt olevan ainakin 10 miljoonaa

käyttäjää.

Monet pahaa ennustavat näyttävät kuitenkin

tekevän tulkintoja aivan ennenaikaisesti

ja sotkien vielä nykyiset WAP-puhelimet

kyseisen protokollan todellisiin

kykyihin. WAP-protokollahan toimii missä

tahansa digitaalisessa matkapuhelinverkossa,

kolmas sukupolvi mukaan lukien.

Ensimmäisten WAP-puhelinten pienillä

yksiväriruuduilla ja GSM:n rajoituksilla

on saatu aikaan palveluita, jotka eivät

osoita WAPin varsinaisista mahdollisuuksista

vielä paljon mitään. Tilanne vastaa

WWW-selaamista Unixin merkkipohjaisen

Lynx-selaimen aikakaudella.

Olen käyttänyt WAPia vasta muutaman

kuukauden ja epäilyni on kääntynyt vahvaksi

uskoksi WAPin tulemiseen.

Rajoitteita kyllä on...

Ensimmäisenä silmiin pistävänä rajoitteena

on mihin tahansa PC-laitteeseen verrattuna

pieni, yksivärinen näyttö. Tämä

tietysti on seurausta laitteiden pienestä

koosta ja toistaiseksi aika rajoittuneesta tavasta

käyttää laitetta.

Nykyisten WAP-palveluiden käyttöliittymä

on varsin takkuisen tuntuinen. Kun

Leonian verkkopankin avaussivulle voi

WWW-selaimessa suoraan näppäillä

asiakasnumeron, on WAP-liittymässä tehtävä

useita valintoja. Näiden valintojen jälkeen

aukeaa koko ruudun täyttävä tekstilaatikko,

johon tieto naputellaan.

Minusta pahin puute WAPissa ei kuitenkaan

ole pieni näyttö tai kankea käyttöliittymä,

vaan selvät rajoitteet eri WAP-sivustojen

käytössä. WWW:n keskeinen ajatus

on hyperteksti ja avoin siirtyminen

mistä sivulta mille sivulle tahansa.

WAP tulee kuitenkin

WAP-käyttäjä soittaa nykytilanteessa aina

tiettyyn aloitussivukohtaiseen numeroon,

josta pääsee vain niihin sivustoihin,

jotka on määritelty aloitussivustossa. Jokainen

aloitussivusto edellyttää kymmenkunta

erilaista asetusta, jotka on haettava

jostakin. Ilmeisesti palvelujen tarjoajat kuvittelevat

hyötyvänsä rahastamalla kilvan

lankayhteyksiin perustuvaan Internetiin

verrattuna korkeita käyttökustannuksia.

Tästä johtuen tavallinen käyttäjä näkee

vain muutaman sivun, vaikka maailmassa

on varmasti jo tuhansia WAP-sivustoja.

WAPin suosio hyppäisi kertaheitolla aivan

uudelle tasolle, jos yhdellä lanka-Internetin

tapaisella yhteydellä voisi siirtyä vapaasti

mihin tahansa WAP-sivustoon joko

kirjanmerkkien tai vapaasti kirjoitettavien

URL-osoitteiden kautta.

Toki käytön ongelmat, esimerkiksi eräiden

palvelujen todella surkea toimivuus ja

varsin korkeat käyttömaksut rajoittavat

käyttöä aivan liikaa.

...mutta näppärä käyttää

Rajoituksistaan ja puutteistaan huolimatta

WAP sopii moniin palveluihin lankayhteyksiä

paremmin erityisesti kotona.

Ensimmäinen selkeä etu on puhelinpalvelun

monta kertaa tavanomaisia webbipalveluita

nopeampi käynnistys. Puhelinhan

on normaalisti päällä ja käden ulottu-

villa, joten WAP-palvelun saa käyttöön

vain valitsemalla puhelimesta ”palvelut” ja

sieltä ”aloitussivulle”.

Olen huomannut, että WAPin tapauksessa

huonoista ja epävarmoista yhteyksistä

on valiteltu. Minun kohdallani yhteys on

aina muodostunut nopeasti enkä muista

yhtään kertaa, jolloin yhteys olisi katkennut

kesken esimerkiksi laskun maksun. Tätähän

tapahtuu modeemiyhteyksillä esimerkiksi

webbipankeissa melkein yhtenään.

Palvelujen käyttö on käyttöliittymän rajoitteista

huolimatta mahdollista yhdellä

kädellä mukavimmassa nojatuolissa istuen.

Rankan päivän jälkeen tämä tuntuu paljon

miellyttävämmältä kuin istuminen PC:n

ääreen, josta juuri oli työpaikalta lähtenyt.

Selvästi kätevin palvelu omasta näkökulmastani

on WAP-pankki. Saldot tarkistaa

todellakin mielinojatuolissaan ja samalla

voi maksaa juuri erääntymässä olevan

laskun. Eipä paljon huvita pankkiasioita

PC:llä hoitaa, vaikka vasta vuoden

on itse käyttämäni Leonian verkkopankkikin

todella toiminut.

Muuten olen satunnaisesti katsellut uutisia

ja kerran yritin jopa tilata Finnkinosta

leffaliput ilman menestystä – en kyllä

saanut lippuja heidän webbipalvelustaankaan,

joten vika ei ollut WAPissa.

Tulisipa kolmas sukupolvi

Kunpa saisin pian kolmannen sukupolven

puhelimen ja verkot, jolloin olisi jatkuva

yhteys nettiin, isompi ja värikkäämpi kuvaruutu

ja täysin vapaasti selattavat WAPpalvelut.

Samalla käyttökustannus putoaisi rajusti

uuden hinnoittelun ansiosta. Jo GPRStekniikan

myötä meillä on jatkuva yhteys

verkkoon ja dataliikenteen veloitukset siirtyvät

toivottavasti datan siirtomääriin perustuviksi.

Tämähän on ollut aivan keskeinen

syy japanilaisen i-Moden valtavalle

suosiolle.

Ilman uutta sukupolveakin WAP on joka

tapauksessa minun käytössäni ensisijainen

pankkipalvelujen kotikäyttötapa. Kun

muut palvelun tuottajat pääsevät edes lähelle

yhtä luontevaa palvelua, jää PC kotona

lähinnä kirjoituskoneeksi.

TK

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 95

Kerralla kaikkiin palveluihin

Tavallisen tietotyöläisen kannalta käyttäjätunnukset

ja salasanat ovat inhottava riesa,

joka venyttää muistamiskyvyn äärirajoilleen.

Miksei kaikkiin palveluihin voisi kirjautua

samalla kertaa yhdellä tunnuksella?

PERTTI HÄMÄLÄINEN

I t-tukihenkilöiden

ikuisiin

naureskelun aiheisiin kuuluvat

käyttäjien näytön reunoille

liimaamat tai näppäimistön alle

piilottamat lappuset, joihin on

kirjoitettu eri palveluiden käyttäjätunnuksia

ja salasanoja. Kyseessä

ei kuitenkaan ole ihmisten

harmiton hölmöys vaan oire vakavasta

ongelmasta.

Jos tunnuksia ja salasanoja on

käytössä toistakymmentä, kukaan

järkevä ihminen ei tuhlaa

aikaansa niiden painamiseksi

mieleen. Harva peruskäyttäjä

omistaa vielä kämmenmikroa,

johon salasanat voisi turvallisesti

tallentaa, ja siksi käytetään paperia

ja kynää.

Vain todella tärkeiksi ja arkaluontoisiksi

koettujen sovellusten

salasanat pidetään turvallisessa

paikassa. Kun sähköpostilla

haetaan uutta työpaikkaa tai rikotaan

kuudetta käskyä, salasana

ei taatusti vuoda, mutta ketä

muka kiinnostaisi firman kirjanpito

tai tilaustenkäsittelyjärjestelmä?

Tietoturvan peruskiveksi

tarkoitetuista tunnuksista

ja salasanoista syntyy inhimillisistä

syistä helposti vakava tietoturvaongelma.

Kirjava kanta syynä

Miten tähän on tultu? Vähänkään

isomman yrityksen tietotekninen

kokonaisratkaisu ei ole

yleensä syntynyt määrätietoisen

ja kokonaisvaltaisen suunnittelun

tuloksena. Sen sijaan se koostuu

lukuisista enemmän tai vähemmän

yhteensopivista osista, joiden

hankinta on aikanaan ollut

tiettyjen ongelmien ratkaisemisen

kannalta sinänsä järkevää.

Kun yritykseen päätetään

hankkia uusi sovellus, se kilpailutetaan

useimmiten riippumatta

olemassa olevasta infrastruktuurista.

Jos uusi osajärjestelmä

vaatii uuden laitteistoalustan,

sen käyttöönottovaiheessa joudutaan

ratkomaan todennäköi-

Verkkosivujen sisältö

PERTTI HÄMÄLÄINEN:

Kerralla kaikkiin palveluihin ...................................................... 97

UUTISET:................................................................................. 101

VERTAILU: Yritysvideot Intranetiin..................................... 105

PIKAKOKEET:....................................................................... 117

■ Tandberg DLT8000 ■ 3CR990-TX-95

sesti jo monta kertaa ennenkin

ratkaistuja detaljikysymyksiä.

Käyttäjätunnukset ovat näistä

yksi. Uuden sovelluksen käyttäjät

joudutaan määrittelemään

paitsi uuteen sovellukseen, niin

ehkä myös uuteen käyttöjärjestelmään.

Kirjautumistavat näihin

ovat vain harvoin samoja tai

yhteensopivia aiemmin käytössä

olleiden järjestelmien kanssa.

Vaikka laitealustat olisivatkin

samoja, sovellusten omistajat organisaatiossa

eivät todennäköisesti

sitä ole. Suunnitteluosaston

uuden CAD-ohjelmiston vastuuhenkilö

ei tule ajatelleeksi,

että hänen oma erityinen sovelluksensa

voisi tulla toimeen niillä

samoilla käyttäjätunnuksilla,

jotka on jo jaettu vaikkapa intranetiä

varten.

Sen jälkeen, kun tarve sisäänkirjautumisen

yhtenäistämiseen

lopulta tiedostetaan, on edessä

vielä monta pulmaa. Ensimmäinen

näistä on tekninen: useimmat

järjestelmät eivät juuri tarjoa

välineitä käyttäjätunnusten yhteiskäyttöön

tai edes yhtenäistämiseen.

SSO (single sign-on) eli

kertakirjautuminen edellyttää

uusien välineiden arvioimista,

hankkimista ja käyttöönottoa.

Toinen ongelma on ihmiskeskeinen.

SSO-välineistön hankintaprojektiin

pitäisi osallistua

sovelluksista ja järjestelmistä vastaavia

henkilöitä monilta eri

osastoilta. Jos asia päätetään hoitaa

kunnolla, kaikkien sovellusvastuuhenkilöiden

pitää sitoutua

hankkeeseen. Tätä varten

tarvitaan muutakin motivaatiota

kuin käyttäjäparkojen lahojen

päiden armahtaminen.

Tietoturva ja tehokkuus

Tilannetta on tarkasteltava koko

organisaation kannalta. Käyttäjän

itsensä lisäksihän tunnusten

kanssa askaroi monta muutakin

henkilöä.

Työntekijän tullessa taloon on

hänelle kehitettävä tunnus ja salasana

jokaista palvelua varten, jota

hän työssään tarvitsee. Työtehtävien

vaihtuessa tunnuksia pitää

muuttaa uusien tehtävien vaatimusten

mukaisesti. Kun henkilö

poistuu yrityksen vahvuudesta,

jonkun olisi muistettava poistaa

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 97

hänen tunnuksensa kaikista sovelluksista,

joihin hänet on

uransa aikana määritelty.

Salasanapolitiikka vaihtelee

usein sovelluskohtaisesti. Jollekin

voivat kelvata salasanoiksi

kissa, koira tai kirahvi.

Toinen sovellus voi vaatia

käytettäväksi suuraakkosia

ja numeroita sekä kieltää kahden

peräkkäisen saman kirjaimen

käytön vähintään kahdeksan

merkin mittaisessa sanassa.

Inhottavimmat järjestelmät

maksimoivat tietoturvan

vaatimalla käyttäjää vaihtamaan

salasanansa kolmen

kuukauden välein. Lisäksi ne

muistavat viisi viimeksi käytettyä

salasanaa estäen näin järkevän

kierrätyksen.

Mitä vahvempi salasanapolitiikka

teknisesti on, sitä työläämpi

se on henkilöstölle. Käyttäjät eivät

kärsi yksin, vaan ongelma on uuvuttavan

tuttu myös help deskeille.

Tietotekniikkatuen kuormittajina

kadonneen salasanan metsästäjät

sijoittuvat kärkisijoille.

Kansainvälinen lentoyhtiöiden

yhdistys teki muutama vuosi sitten

selvityksen, jossa arvioitiin

salasanojen unohtelusta ja eri sovellusten

erilaisten kirjautumismenettelyjen

aiheuttamista sekaannuksista

johtuvia kustannuksia.

Sen mukaan turhat kulut

voivat 5 000 hengen yrityksessä

nousta jopa 25 miljoonaan markkaan

vuodessa. Gartner Groupin

markkinatutkimuskonsultit ovat

päätyneet monitoimialatutkimuksessaan

hieman maltillisempaan

keskiarvolukuun: runsaaseen

2 000 markkaan per käyttäjä.

SSO-järjestelmä helpottaa sekä

käyttäjien elämää että tietoturvan

implementoijien kustannuspaineita.

Välineet eivät ole

halpoja, joten niiden perusteleminen

vaatii hyötyjä paitsi tietoturvan

parantumisena myös organisaation

toiminnan tehostumisena.

Kertakirjautumisesta kannattaa

maksaa, jos sen avulla voidaan

ottaa vahvat ja vaihtuvat

salasanat käyttöön koko organisaatiossa

ja samalla helpottaa järjestelmätuen

tehtäväkuormaa.

Monesti keksitty

Kertakirjautumistuotteista ei

markkinoilla ole suinkaan pulaa.

Jokaisella vähänkin merkittävämmällä

tietotekniikka- ja ohjelmatalolla

Unisysistä Compu-


ter Associatesiin on omat ratkaisunsa

tarjolla. Minkään käyttöönotto

ei kuitenkaan suju ilman

lisäohjelmien asentamista

työasemiin tai muutoksia itse sovelluksiin,

mikä on hidastanut

teknologian käyttöönottoa.

Moni käyttäjä on törmännyt

eräänlaiseen kertakirjautumisjärjestelmään

julkisia WWW-palveluita

käyttäessään. Palvelu on

voinut lähettää työasemalle keksin,

jolla käyttäjä tunnistetaan

seuraavalla sisäänkirjautumiskerralla

ilman salasanakyselyä.

Selaimen ominaisuuksia hyväksi

käyttävät tunnuksen ja salasanan

muistamisjärjestelyt ovat

kuitenkin kertakirjautumisen irvikuvia,

koska ne perustuvat työasemalle

tallennettuun tietoon.

Kun palveluun kirjaudutaan toiselta

työasemalta, tunnuksen ja

salasanan kysely on taas edessä,

ja kun niitä ei ole ensimmäisen

rekisteröinnin jälkeen tarvittu,

käyttäjäparalla ei ole mitään

mahdollisuutta muistaa niitä.

Kun yrityksessä lähdetään kehittämäänkertakirjautumisjärjestelmää,

on oikea tapa käyttää

keskitettyä järjestelmää, johon

käyttäjät saavat yhteyden verkon

kautta heti työasemalle kirjautuessaan.

Yksinkertaisin SSO-järjestelmä

muodostuukin keskitetystä ja turvajärjestelyin

katetusta tietokannasta,

johon eri sovellusten salasanat

tallennetaan. Tällöin työasemiin

tarvitaan komponentti,

joka hakee kunkin sovelluksen

tarvitseman käyttäjätunnuksen ja

salasanan SSO-kannasta.

Menetelmän etuna on se, että

ohjelmistojen palvelinkomponentteja

ei tarvitse muuttaa,

mutta käyttäjien tuominen mukaan

järjestelmään on tehtävä

kunkin sovelluksen työasema-

VERKKOSIVUT

komponentin kohdalla

erikseen. Keskitetty tunnustietokanta

on myös

keskitetty haavoittumispiste,

joten sen vikasietoisuus

on jotenkin taattava.

NetWare-käyttöjärjestelmän

ja NDS-hakemiston

kehittäjä Novell on

tehnyt paljon työtä kertakirjautumisen

eteen.

NetWaren sisäänkirjautuminen

perustuu hajautettuun

hakemistoon, jonne

käyttäjätiedot tallennetaan.

Käyttäjä kirjautuu

hakemistopalveluun, joka

vuorostaan kirjaa hänet verkon

palvelimiin sitä mukaa, kun näitä

tarvitaan. Edellytyksenä on,

että tunnukselle on määritelty

näihin pääsy.

Standardit marginaalissa

Kerberos on Unix-käyttöjärjestelmissä

laajalti tunnettu ja standardoitukäyttäjätunnistusmenetelmä,

jota on käytetty esimerkiksi

OSF:n (Open Software

Foundation) DCE-ympäristössä

(Distributed Computing Environment).

Viimeksi sitä on soveltanut

Microsoft Windows

2000 -käyttöjärjestelmässään.

Kerberos perustuu keskitettyyn

autentikointipalvelimeen,

joka hoitaa käyttäjän tunnistuksen

eri sovelluksiin ja tarjoaa varsin

korkean tietoturvatason. Sen

käyttö edellyttää kuitenkin, että

sovelluksiin kirjoitetaan Kerberos-kutsut

sekä palvelimen että

työaseman päässä, mikä on hidastanut

standardin yleistymistä.

Tähän asti pisimmälle viety

käyttäjätunnistusstandardi perustuu

julkisen avaimen infrastruktuuriin

ja X.509-varmenteiden

käyttöön. Käyttäjien yksityiset

avaimet tallennetaan ensin

jollakin tietoturvallisella tavalla

työasemalle, avainpalvelimelle,

hakemistoon tai sirukortille. Kirjautumisvaiheessa

käyttäjä tunnistautuu

tälle avainpalvelulle

esimerkiksi PIN-koodilla. Varsinaisiin

sovelluksiin kirjauduttaessa

avaimet validoidaan varmenteiden

avulla. Tämäkin menetelmä

vaatii implementointia

sovellustasolla.

Koska erilaisia kirjautumismekanismeja

on runsaasti, vaarana

on kertakirjautumismenettelyjen

ryöstäytyminen käsistä.

Käyttöjärjestelmätalojen SSOtuotteet

kattavat yleensä vain joi-

takin ympäristöjä, kuten esimerkiksi

Windows- ja Unix-järjestelmiä.

Jos kolmen eri valmistajan

SSO-menetelmät vaativat omat

käyttäjätunnuksensa ja PINkoodinsa,

ei niillä päästä puusta

pitkään. Markkinoilla onkin niin

sanottuja PAMeja (pluggable

authentication modules), jotka

tarjoavat läpinäkyvän pääsyn erilaisiin

kirjautumistuotteisiin.

Ikävä kyllä yleisesti hyväksyttyä

SSO-standardia ei ole vielä

kehitetty. Esimerkiksi IETF:n

piirissä on asiaa kyllä pohdittu,

mutta standardiehdotukseen on

vielä pitkä matka. Kattavan SSOratkaisun

rakentamisessa on vielä

paljon käsityönä tehtävää sovittamista.

Mietittävä tarkkaan

Kertakirjautuminen on kaunis

tavoite, mutta projektin läpiviennissä

tulee vastaan monta

muutakin kysymystä kuin tuotevalinnat

ja tekninen arkkitehtuuri.

Jopa itse tekniikan tietoturvaa

edistävät vaikutukset on

helppo asettaa kyseenalaiseksi:

kuinka kertakirjautuminen voisi

parantaa tietoturvaa, jos yhden

tunnuksen ja salasanan vuotaminen

voi vaarantaa yrityksen kaikki

sovellukset?

Myyntimies on varmasti iloinen

päästessään matkalaskusovellukseen

samalla vaivalla,

kun hän kirjautuu myyntijärjestelmään

naputtaakseen sinne

uuden tilauksen tiedot. Mutta

pääseekö joku nyt lukemaan

myös hänen sähköpostinsa sillä

aikaa, kun hän käy kysymässä

kahvihuoneessa norkoilevalta

kaveriltaan apua asiakkaan kustannuspaikkojen

kooditukseen?

Kertakirjautuminen ei saa

merkitä sitä, että kaikki salasanakyselyt

jätetään työasemalle kirjautumisen

varaan, vaikka järjestelmä

osaisikin jaella tunnukset

eri sovelluksille.

Parhaimmillaan kertakirjautumisjärjestelmä

integroidaan

yrityksen kokonaistietoturvaarkkitehtuuriin

riskitasot huomioiden.

Tavalliset käyttäjät voidaan

päästää perussovelluksiin

mistä hyvänsä tunnuksen ja salasanan

kyselyllä. Arkaluontoisimpiin

tietoihin pääsemiseksi voidaan

kuitenkin vaatia vahvaa

käyttäjätunnistusta valituilta työasemilta

esimerkiksi sirukortin

tai biometrisen tunnistuksen

avulla.

TK

KOONNUT: AKI ANTTILA

VERKKOSIVUT

Uutiset

Mielenkiintoisia kytkinuutuuksia

Kytkintekniikka etenee vauhdilla.

Entistä pienemmät ja enemmän

portteja sisältävät laitteet marssivat

pikkuhiljaa valmistajien kokoonpanolinjoilta

kohti asiakkaita. Kytkinuutuuksia

onkin tullut markkinoille

useilta eri valmistajilta.

Kytkinmarkkinoiden ykkönen Cisco on tehnyt

parannuksia yritysverkkojen ydinlaitteeksi

tarkoitettuun Catalyst 6000 -kytkinperheeseen.

Uudistukset sisältävät sekä komponentti- että

ohjelmapuolen päivityksiä. Näihin kuuluvat uusi

keskusprosessointikortti, gigabitin Ethernet-moduuleita

sekä taustaväylä. Lisäksi ohjelmapuolella

mukana on IDS-moduuli, jonka kautta voidaan

valvoa verkkoa tunkeilijoita vastaan.

Tärkein parannus kytkimissä on uusi kytkentämatriisi.

Se tukee Cisco Express Forwarding -

tekniikkaa (CEF), joka on suunniteltu helpottamaan

lyhytkestoisten liikennevirtojen käsittelyä.

CEF-tekniikka tulee käyttöön Supervisor Engine

2 -keskusprosessointikortilla ja gigabitin Ethernet-korteilla.

Toinen gigabitin korteista sisäl-

ServerIron 4802 -kytkimen kautta voidaan yhdistää

palvelinfarmit muuhun verkkoon.

tää 16 porttia, ja sen välityskyky on 15 miljoonaa

pakettia sekunnissa. Toisessakin on 16 gigabitin

porttia, mutta sen välityskyky on 24 miljoonaa

pakettia sekunnissa. Moduuleista ensimmäinen

on tarkoitettu yritys- ja toinen palveluoperaattoreiden

käyttöön.

Kytkintä nopeuttaa myös uusi taustaväylä. Aikaisemman

väylämallisen sijasta kyseessä on aito

kytkentämatriisi, joka kykenee välittämään maksimissaan

256 gigabittiä sekunnissa.

Ohjelmapuolella IDS:n lisäksi tärkeimpiin

ominaisuuksiin kuuluvat tuki tilalliselle keskusprosessorin

varmistukselle sekä katkottomalle

päivitykselle. Kumpikin on käytössä kytkimissä,

joissa on kaksi keskusprosessointikorttia.

Tuki tilalliselle keskusprosessorin varmistukselle

tarkoittaa sitä, että kortin vikaantuessa sen

tehtävät siirtyvät suoraan toiselle kortille ilman

katkoksia. Katkoton päivitys merkitsee, että lait-

FastIron III on lähiverkkojen runkokytkin.

teeseen voidaan tehdä esimerkiksi ohjelmapäivitys

ilman käyttökatkoksia päivittämällä ensi toinen

ja sitten toinen korteista.

Enterasys iskee

Ethernet-markkinoille

Cabletronista erotettu Enterasys Networks havittelee

suuryritysten markkoja. Esimerkiksi kerroskytkimeksi

tarkoitettu Matrix E5 -kytkin tukee

parhaimmillaan 240 kappaletta 10/100 megabitin

Ethernet-porttia.

Yhtiön tiedotteen mukaan Matrix E5 on sekä

edullisempi että vie vähemmän tilaa kuin vastaavat

muiden valmistajien tuotteet. Kytkin täydentää

Enterasysin huhtikuussa julkistamaa

Matrix E7 -runkokytkintä.

Matrix E5 on perusmallina kakkoskerroksen

kytkin. Erillisillä moduuleilla siitä saa reitittimen

tai 4-kerroksen kytkimen. Tarvittaessa laitteeseen

voi lisätä enimmillään viisi kuusiporttista

gigabitin Ethernet-moduulia. Lisäksi siihen voi

asentaa gigabitin Ethernet-kortin kytkimen liittämiseksi

osaksi runkoverkkoa.

IIS:n tietoturva paranee

Microsoft on julkistanut IIS-WWW-palvelimien

tietoturvan parantamiseen tähtäävän

työkalun. Jatkuvaa kamppailua tietoturva-aukkoja

vastaan käyvä Microsoft haluaa mahdollisimman

monen IIS-palvelimen päivittyvän samanaikaisesti,

kun se julkistaa uuden korjauksen

aukkoihin.

Hotfix Check -ohjelma asennetaan IIS 5.0 -

palvelimien kylkiäiseksi. Se tarkastelee palveli-

Foundryltä kaksi

uutuutta

Foundry Networksiltä on tullut kaksi uutta laitetta,

jotka on tarkoitettu sekä yritysmarkkinoille

että palveluntarjoajien käyttöön. Uutuuksista

FastIron III on perinteinen lähiverkkojen runkokytkin.

ServerIron 4802:n kautta voidaan yhdistää

palvelinfarmit muuhun verkkoon.

FastIron III:n välityskyky on 178 miljoonaa pakettia

sekunnissa. Siinä on 15 korttipaikkaa, joihin

saadaan ahdettua peräti 336 kappaletta 10/100

megabitin tai 120 gigabitin Ethernet-porttia.

Pakettien välitys voidaan tehdä joko kakkostai

kolmoskerroksella eli laite voi toimia perinteisenä

kytkimenä tai reitittimenä. Verkkokerroksen

protokollista on tuettuina IP, IPX ja AppleTalk.

Reititysprotokollista tuetaan RIPv2:ta

ja OSPF:ää.

ServerIron 4802 on huomattavasti edellistä kevyempi.

Sen välityskyky on 11 miljoonaa pakettia

tai 22 gigabittiä sekunnissa. Kytkentä voidaan

tehdä 48:n 10/100 megabitin Ethernet-portin ja

kahden gigabitin Ethernet-portin välillä. Laite

osaa kytkennän kaikilla OSI-mallin tasoilla kakkosesta

seiskaan.

Gigabittejä tiheästi

Galileo Technologies on julkistanut kaksi uutta

OEM-kytkintä (original equipment manufacturer).

Uutuudet kulkevat nimillä RD-GalStack ja

RD-48360. Kytkimet ovat vain yhden räkkiyksikön

eli vähän yli neljän senttimetrin korkuisia, ja

niiden hinta on vain kolmanneksen nykyisistä.

RD-GalStack sisältää 48 kappaletta 10/100

megabitin Ethernet-portteja ja kaksi gigabitin

runkoverkkoporttia. Pieni koko vaatii erityisjärjestelyjä

jäähdytyksen suhteen. Galileo on ratkaissut

tämän integroimalla muistikomponentit

suoraan laitteen emolevylle.

RD-48360 sisältää 12 kappaletta gigabitin Ethernet-portteja.

Tavallista parikaapelia käyttävät

liitynnät maksavat noin 2000 markkaa porttia

kohden. Kuparitekniikalla toteutettujen laitteiden

gigabitin portin markkinahinta on tavallisesti

noin 7000 markkaa.

meen asennettuja korjauksia ja vertailee tietojaan

Microsoftin sivuilla olevan tietokannan kautta.

Jos ohjelma havaitsee päivityksen, jota ei ole

asennettu, ilmoittaa se tästä ylläpitäjälle esimerkiksi

sähköpostin välityksellä. Hotfix Check voidaan

myös asentaa siten, että se sulkee IIS-palvelun,

jos siihen ei ole asennettu kaikkia korjauksia.

Lisätietoja: Microsoft, puh. (09) 525 501,

www.microsoft.fi

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 101

LYHYESTI

Soluvälitys yhä kasvussa

Cahners In-Stat -yhtiön tutkimuksen mukaan ATMkytkinten

myynti kasvaa edelleen. Sen mukaan vuoden

toisella neljänneksellä laajaverkkokäyttöön kytkimiä

myytiin kuusi prosenttia enemmän kuin edellisellä

neljänneksellä. Kaikkiaan markkinoiden arvo

oli noin 6,5 miljardia markkaa.

Cahnersin edustajan mukaan ATM:llä on kriittinen

rooli uusien tekniikoiden käyttöönotossa palveluntarjoajien

verkossa. Esimerkiksi VoIP ja xDSL ovat asioita,

joiden ansiosta ATM-kytkimiä myydään aikaisempaa

enemmän. Operaattoreilla IP-verkkoja pidetään joustavina

ja sitä kautta hyvinä, mutta ATM-verkkoja halutaan

käyttää niiden palvelunlaatutakuiden vuoksi.

Axent kontrolloi sivustoja

Axent Technologies on julkistanut WWW-palvelinten

pääsynvalvontaa suorittavan ohjelman. Webthorityniminen

paketti on huomattava kohennus yhtiön aikaisempaan

Web Defender -ohjelmaan. Yhtiön

omienkin sanojen mukaan aikaisempi ohjelma ei ollut

asiakkaiden mieleen, mutta uuden ohjelman pitäisi

täyttää vaativammatkin toivomukset.

Webthorityä voidaan ajaa sekä Windows NT- että Sun

Solaris -käyttöjärjestelmissä. Käytännössä se toimii välityspalvelimena

sisäänpäin tuleville pyynnöille. Pyyntöjen

tekijät voidaan todentaa joko tavallisella salasanalla

tai vahvimmilla mekanismeilla kuten Axentin

Defender -mekanismilla tai SecurID-kortilla.

Lisätietoja: www.axent.com

Verkkolaitteiden myynti kasvaa

Cahners In-Stat on tutkinut maailmanlaajuisia verkkolaitemarkkinoita.

Sen mukaan toisen vuosineljänneksen

myynti kasvoi kahdeksan prosenttia edelliseen

neljännekseen verrattuna. Markkinoiden kokonaisarvo

neljänneksellä oli noin 83 miljardia markkaa.

Koko vuoden myynnin arvoksi Cahners arvioi

lähes 350 miljardia markkaa.

Cahnersin analyytikon mukaan markkinoiden kasvu

toisella neljänneksellä oli odotettua. Hänen mukaansa

verkoja rakennetaan joka paikassa: yritykset

laittavat runkoverkkojaan uusiksi, operaattorit rakentavat

omiaan ja pienet ja keskisuuret siirtyvät

nopeampien tekniikoiden käyttöön.

VA Linuxilta verkkotallennuslaite

Linux-valmistajana tunnettu VA Linux on julkistanut

oman NAS-laitteensa (Network Attached Storage).

VA Linux 9205 -purkkia saa kahdessa eri mallissa eli

joko yhden tai kahden Pentium III -prosessorin

kanssa. Kaksi räkkiyksikköä vievään laitteeseen saa

levytilaa enimmillään 365 gigatavua

VA Linuxin mukaan laitteen suurin etu on sen edullisuus.

Siinä missä kilpailijoiden laitteissa on paljon

komponentteja ja kalliita ohjelmia, väittää VA Linux

karsineensa osien määrää ja pyörittävänsä purkkia

Linuxin varassa. Näin esimerkiksi Network Appliancen

tuotteeseen verrattuna VA:n purkki on

noin puolet halvempi.

Lisätietoja: www.valinux.com

Citrix turvaa päätesovelluksia

Päätepalvelimien ohjelma-alustoja rakentava Citrix

Systems on julkistanut ohjelman, joka suojaa työasemien

ja palvelimen välisiä yhteyksiä. Sovelluskohteena

ovat lähinnä henkilöt, jotka käyttävät esimerkiksi

toimistosovelluksia Internetin kautta joko

yrityksen palvelimelta tai ASP-palveluntarjoajilta.

Citrix Extranet -ohjelman lisäksi yhtiö on parantanut

myös MetaFrame -ohjelmaansa.

Citrix Extranet mahdollistaa käyttäjien tunnistuksen

ja sessioiden salaamisen. Käytännössä se on lisäpalikka

MetaFrame-ohjelmaan, joka pyörittää sovelluksia

palvelimella ja tarjoilee niitä päätekäyttäjille. Ajatuksena

on ennustaa syötettyä tekstiä, jolloin käyttäjä

näkee ruudullaan palautteen kirjoitukseensa jo ennen

kuin välitys palvelimelle ja takaisin on lopussa.

Lisätietoja: www.citrix.com


VERKKOSIVUT

Uutiset

CacheFlowlta

kiihdyttimiä

CacheFlow on julkistanut uusia laitteita, joiden

avulla välimuistipalvelimet nousevat uudelle tehotasolle.

CacheFlown palvelinkiihdytinperheellä

voidaan tehdä välimuistitoiminteita

WWW-palvelimen ja taustapalvelimen välissä.

Uuteen tuoteperheeseen kuuluu viisi laitetta.

Näiden suorituskyky vaihtelee kevyestä tietokantapalvelimesta

raskaan sarjan Unix-myllyyn.

Tuoteperheen alimpaan kastiin kuuluvat

CacheFlow 710, 725 ja 745, jotka kaikki ovat yhden

räkkiyksikön kokoisia. Muistia niihin saa

512–1024 megatavua ja tallennustilaa 20–72 gigatavua.

Liikennettä niillä voi välittää 50–100

megabittiä sekunnissa. Laitteet sisältävät myös

CacheFlown vähän aikaa sitten esittelemän SSLkiihdytinkortin,

jonka kautta SSL-salausta saadaan

nopeutettua.

Keskikastin laite kulkee nimellä CacheFlow

3725. Sen kokoonpanona on gigatavu muistia,

36 gigatavua kiintolevyä ja kolme gigabitin Ethernet-porttia.

Liikennettä seitsemän räkkiyksikön

kokoinen laite välittää 100 megabittiä sekunnissa.

Järein purkeista on CacheFlow 5725. Sen kokoonpanoon

kuulu neljän gigatavun muistin lisäksi

36 gigatavua kiintolevymuistia ja neljä gigabitin

Ethernet-porttia. Laitteen välityskyky on

200 megabittiä sekunnissa.

Lisätietoja: www.cacheflow.com

F5 päivittää

kuormantasausta

F5 Networks on tuomassa markkinoille uutta laitetta,

joka on suunniteltu WWW-sivustojen kuormantasaukseen

ja liikenteen hallintaan. Edge-FX

Local Cache Cluster on tarkoitettu lähinnä pienehköjen

sivustojen käyttöön.

Yksittäinen Edge-FX Local Cache Cluster sisältää

kaksi 10/100 megabitin Ethernet-porttia.

Se kykenee välittämään 1600 sivupyyntöä tai 160

megabittiä sekunnissa. Laitteita voi asettaa kaksi

yhteen, jolloin klusterin muistimääräksi saadaan

enimmillään yksi gigatavu ja varastointitilaksi

240 gigatavua. Samalla välityskyky tuplaantuu.

Edge-FX:ään voidaan rakentaa käyttösäännöstöjä

liikenteen välitykseen. Esimerkiksi kahden

laitteen ryväksessä toinen voidaan määrittää

välittämään ääneen liittyvää liikennettä ja toinen

muuta dataa.

Lisätietoja: www.f5networks.com

Cisco puheen perässä

Cisco lisää panostustaan

VoIP-tuotteisiin (Voice

over IP). Yhtiö tuo

markkinoille uusia sovelluksia

tukemaan sen

AVVID-arkkitehtuuria.

Lisäksi se parantelee

vanhoja laitteitaan, jotta

näiden kautta voitaisiin

välittää puhetta.

Architecture for Voice, Video and Integrated

Data on Ciscon ajatus kaikenlaisen liikenteen välittämisestä

yhteisessä infrastruktuurissa. Yhtiön

tavoitteena on syrjäyttää perinteinen puhelinverkko

dataverkolla.

Uusien sovellusten joukkoon kuuluvat IP-puhelinpohjainen

pääsy verkon palveluihin, softapuhelin,

IVR-yksikkö (IP Interactive Voice Response),

automaattinen puhelun reititys sekä

palvelukeskusominaisuuksia. Jälkimmäisten joukossa

on selainpohjainen nimen ja numeron haku,

uOne-ohjelman uusi versio sekä JavaBeanspohjainen

puhelinsovellusten rakennuspaketti.

Myös Catalyst 4000 -sarjan lähiverkkokytkin

on saanut lisäyksiä, jotka mahdollistavat puheen

välityksen näiden kytkimien kautta. Käyttäjiä

olisivat lähinnä keskisuuret ja suuret yritykset sekä

näiden sivukonttorit.

Lisätietoja: Cisco Systems Finland Oy, puh.

(09) 878 061, www.cisco.com

Exchange 2000 valmistui

Microsoft on saanut valmiiksi sähköposti-/työryhmäpalvelin

Exchangen uusimman version.

Exchange 2000:n parannuksiin kuuluvat muun

muassa integraatio Windows 2000:n Active Directory

-hakemistopalvelimen kanssa, tuki

XML-kielelle sekä parannetut ryhmätyömahdollisuudet

Web Storage System -tallennuspalvelun

kautta.

Käyttäjien osalta uutuutena tulee parannettu

Outlook Web Access -työasemaohjelma eli käytännössä

uusittu WWW-selainliittymä. Mukana

on myös Conferencing Server -palvelin, jonka

kautta voidaan muodostaa interaktiivisia sessioita

käyttäjien kesken. Lisäksi mukana on pikaviestintäominaisuuksia.

Lisätietoja: Microsoft, puh. (09) 525 501,

www.microsoft.fi

Itse valmistettujen video-ohjelmien

hyötykäyttö on monessa

yrityksessä jäänyt luotaamattomaksimahdollisuudeksi.

Perinteisellä tekniikalla

passiivisuus onkin helppo

perustella: videonauhureita

ja televisioita on vain siellä täällä

neuvotteluhuoneissa, kasettien

jakelu on isossa organisaatiossa

hankala prosessi, ja katselutilaisuudet

pitää erikseen järjestää.

Digitaaliselta videolta ja multimedialta

odotettiin suuria jo

1990-luvulle tultaessa. PC oli jo

jokaisen pöydällä ja materiaalin

jakelun odotettiin sujuvan luontevasti

yrityksen kattavan verkon

kautta. Sopivia soveltamiskohteitahan

videoille on yrityksessä kuin

VERKKOSIVUT

Videopalvelinohjelmat

Yritysvideot

INTRANETIIN

Digitaalisella videolla on yritysmaailmassa

monta potentiaalista käyttökohdetta yritys- ja

tuote-esittelyistä sisäiseen koulutukseen ja

muuhun tiedonjakoon. Takavuosien kokeilut

keskeneräisillä välineillä on syytä unohtaa, sillä

viime aikojen kehityksen tuloksena tekniikka

alkaa vihdoinkin olla käyttökelpoista.

yrityksessä ylitsepursuava määrä.

Toimitusjohtajan viikkokatsaukset

henkilöstölle, uusille työntekijöille

annettava yleisperehdytys

ja teknisten asentajien tuotekoulutus

ovat kohteita, joiden toteuttamiseen

ei välttämättä tarvita

mainostoimistobudjetteja. Kuvaaja

ja videokamera riittää, itse esityksethän

pidetään joka tapauksessa.

Siinä missä mikrotietokone

ja tekstinkäsittelyohjelma muodostivat

pohjan ilmiölle nimeltä

desktop publishing, digitaalisuus

oli luomassa desktop videota.

Markkinahöösäys oli tuolloin

kuitenkin ennenaikaista: mikrojen

tehot eivät riittäneet kuin postimerkin

kokoisen kuvan näyttämiseen

ruudulla, eikä nytkähtele-

vän videon rinnalla kehnoista

kaiuttimista inisevä äänikään vakuuttanut

päättäjiä. Kovin harvakseltaan

oli yrityksissä tehotyöasemia,

joiden tekniikka olisi riittänyt

kunnollisiin videoesityksiin.

Sitä paitsi jättimäisten tiedostojen

jakelu olisi tukkinut yritysten

hentoiset lähiverkot laajaverkoista

puhumattakaan. Videon

pakkausmenetelmät oli

suunniteltu lähinnä tiedostojen

mahduttamiseksi CD-levyille.

Digitaaliseen mediaan siirtyminen

ei poistanut jakelun aiheuttamaa

ongelmaa.

Videon mahdollisuudet onkin

monissa yrityksissä unohdettu

vuosikymmeneksi. Edes Internetin

kautta jaellut, luonteeltaan

usein kovin viihteelliset videonpätkät

eivät ole riittäneet muuttamaan

käsitystä. DVD-levyille

pakatut kaupalliset elokuvat ovat

nekin vain vahvistaneet käsitystä

TIETOKONE

MARRASKUU 2000 105

siitä, että video on liian raskasta

tavaraa jaeltavaksi intranetissä.

Uusi aika, uudet välineet

Kehitystä on kuitenkin tapahtunut

lähestulkoon kaikilla rintamilla.

Mahdollisuudet videoiden

hyödyntämiseen ovat tällä hetkellä

aivan toiset kuin vielä viisi

vuotta sitten.

Ensinnäkin videokamerat

ovat muuttuneet digitaalisiksi.

Videomateriaalin muokkaaminen

verkoissa jaeltavaan muotoon

käy toki vaatimattomistakin

lähtökohdista, eikä prosessin

alkuun sijoittuva analogi/digitaalimuunnos

ole työvaiheena

sen kummempi kuin valmiiksi

digitaalisen kuvan siirto PC:lle.

Mikään videoiden käsittelymenetelmä

ei kuitenkaan tuota alkuperäistä

parempaa lopputulosta.

Sen sijaan matkan varrella kumuloituvat

käsittelyvirheet voivat

tuottaa keskinkertaisesta materiaalista

kerrassaan käyttökelvottoman

lopputuloksen. Hyvälaatuinen

digitaalinen alkutallenne

on erinomainen lähtökohta.

Toiseksi mikrotietokoneiden

käsittelyvoima ja tallennuskapasiteetti

ovat kasvaneet huikeasti.

Nykyaikaisessa vajaan gigahertsin

pöytämikrossa on yleensä myös

tasoltaan vähintään kohtuullinen

näytönohjain, eikä takavuosien

erillisiä videonkiihdytinkortteja

enää tarvita sen takia, että videoikkunan

koko ja sen värien

Videoformaateista

Videotiedostojen käsittelyssä

törmätään sekavan tuntuiseen

formaattiviidakkoon, kun jokainen

lähdeteos ja ohjelma

tuntuu tarjoavan vähän toisistaan

poikkeavia tunnuslukuja

videon ominaisuuksille. Jopa

elokuvaohjaaja Jean-Luc Godardin

kuolematon 60-luvun

aforismi “valokuva kertoo totuuden,

elokuva tekee sen 24

kertaa sekunnissa” on videon

aikakaudella jo liian laimea.

Ensimmäisiä sekaannuksen

syitä ovat peruserot amerikkalaisen

ja eurooppalaisen videostandardin

välillä. Yhdysvaltalainen

NTSC (National Television

Standards Committee)

määritteli aikoinaan videoformaatin,

joka digitaaliseksi so-


määrä saataisiin

siedettäväksi.

Kolmanneksi

yrityksen intranetin

perusta, lähiverkot,

ovat myös

kehittyneet huimasti.

Jaetuista

kymmenen megabitinEthernetverkoista

on siirrytty

kytkentäisiin

sadan megabitin

verkkoihin ja palvelimia

on alettu

jo sijoittaa gigabitin segmenttien

taakse. Todella suuria verkkoja

varten alkaa olla tarjolla myös

riittävä ja kohtuuhintainen välineistö

palvelun laadun kontrolloimiseksi,

niin että verkoista

voidaan tarvittaessa erottaa omat

kaistat videoliikenteelle muun

dataliikenteen seasta.

Lopuksi lähes kaikille PC:n

käyttäjille on jo tuotu videoiden

katselemiseen tarvittava ohjelmistoympäristö.

Esimerkiksi

Windows-käyttöjärjestelmän eri

versioihin sisältyvien Internetselainten

yhteydessä koneisiin on

asennettu ainakin jokin versio

VERKKOSIVUT


Videokameralta

kaapatun kuvatiedoston

avainluvut

kertovat korutonta

kieltä pakkaamattoman

videon

resurssien kulutuksesta.

vellettuna käyttää 720 x 480

pikselin kuvakokoa ja näyttää

noin 30 ruutua sekunnissa

(tarkka arvo 29.97). Eurooppalaisen

PAL (Phase Alternating

Line) -videon resoluutio taas

on 720 x 576 pikseliä ja kuvataajuus

25 ruutua sekunnissa.

Itse asiassa kumpikin standardi

käyttää lomitettua esitysmuotoa,

jossa kuvataajuus on

kaksinkertainen, mutta peräkkäisissä

kuvissa on mukana

vain joka toinen vaakarivi. Menetelmän

perustarkoitus oli aikanaan

kompensoida tv-ruudun

fosforin nopea himmeneminen,

mutta se on käytössä

vielä nykyäänkin näyttötekniikan

kehityksestä huolimatta.

Ennen videon esittämistä

Microsoftin Media Playeristä.

Vaikka tämä ohjelma ei kaikkia

videoformaatteja ymmärräkään,

selaimen lisäosiksi asentuvia ilmaisia

katseluohjelmia on helppo

lisätä järjestelmään.

Tämä perusinfran kehitys ei

kuitenkaan vielä sinänsä merkitse,

että videoiden jakelu intranetissä

olisi jo ratkaistu ongelma.

Videokameralta purettujen videotiedostojen

linkittäminen

WWW-sivuille on yksinkertainen

ratkaisu, mutta riittää vain vähälukuisten

ja aivan lyhyiden videonpätkien

tallennusratkaisuksi.

Videokameran tuottama da-

PC:llä lomitus on poistettava,

mikä voi tapahtua videonkäsittelyohjelmiendeinterlace-toiminnoilla

tai yksinkertaisimmin

pienentämällä ikkunan

kokoa niin, että vaakapikselirivien

määrä putoaa puoleen.

Jos verkossa siirrettävän videon

kaistanleveystarvetta halutaan

pienentää kuvataajuutta

pudottamalla, parhaat tulokset

saadaan jättämällä alkuperäisen

videon ruuduista jäljelle joka

toinen, kolmas tai niin edelleen.

Puoleen kokoon pakatun

PAL-videon kuvataajuus on silloin

12,5 ruutua sekunnissa.

Amerikkalaisten standardien

mukaan määritelty 15 kuvaruutua

sekunnissa tuottaa

PAL-videosta hiukan nykivämmän

lopputuloksen, kun ruutuja

ei voida poistaa tasavälein.

PC-ruudulla videota esitet-

tamäärä on aivan liian suuri, jotta

nykyinenkään palvelin-, työasema-

ja verkkokalusto selviäisi

siitä kunnialla. Jos PAL-videon

jokainen ruutu tallennettaisiin

tiedostoon pakkaamattomana

resoluutiolla 720 x 576 ja 24 bitin

värisyvyydellä, se veisi tilaa runsaan

megatavun.

25 kuvaa sekunnissa merkitsisi,

että sekunnin video vaatisi tilaa

lähes 30 megatavua. Tällaisia

videovirtoja ei siirtyisi edes gigabitin

Ethernetissä käytännössä

kolmea enempää rinnakkain, jos

palvelimet pystyisivät niitä syöttämään

ja työasemat vastaanottamaan.

Onneksi kameran tallentama

video ei ole sarja peräkkäisiä

bittikarttakuvia, vaan tieto on jo

valmiiksi jonkin verran pakattua.

Avainasemassa pakkaus

Lähes kaikki videon pakkausmetodit

ovat häviöllisiä. Haasteena

onkin löytää tehokas pakkaus,

joka ei heikennä videon laatua

liikaa.

Kuluttajalaatuisella DV-videolla

on käytössä niin sanottu

YUV-koodaus, jossa jokaisesta

kuva-alan pikselistä tallennetaan

vain kirkkausinformaatio, kun

taas käytetyt kaksi värikomponenttia

tallennetaan vain kerran

jokaista neljää pikseliä kohti. Studiolaatuisessa

videossa värikoodaus

on kaksi kertaa tarkempi.

DV-kameralta mikrolle siirretty

video tuottaa tällaisella pak-

täessä on usein käytössä ikkunakoot,

jotka johdetaan alkuperäisen

VGA-näytön resoluutiosta

640 x 480 pikseliä. Tämä

on esimerkiksi DVD-ROMille

sopiva kuvakoko. CD-ROMeille

tallennettaessa käytetään

useimmiten neljäsosaa tästä eli

320 x 240 pikseliä, joka onkin

yrityksissä nykyisin tavallisella

mikrotietokonekalustolla käytännöllinen

kuvakoko.

Oman luokkansa muodostavat

videoneuvottelussa käytetyt

kuvakoot. H.260-sarjan

standardit määrittelevät videoikkunan

peruskooksi CIFin

(Common Interface Format),

joka on 352 x 288 pikseliä. Neljäsosa

tästä eli QCIF (Quarter

CIF, 176 x 144) on myös usein

käytössä ja esimerkiksi Real-

Networks suosittelee tätä Internetissä

esitettäville videoille.

RealNetworks on ratkaissut audiokoodekkien

suuresta määrästä aiheutuvan

ongelman ryhmittelemällä

erilaiset koodekit neljää erityyppistä

sovellusta varten. Videotuotannosta

vastaava voi esivalita oikeat

koodekit, jolloin varsinaista

tuotantoa pyörittävien henkilöiden

on helppo valita koodekki käyttötarkoituksen

mukaan.

kaustehokkuudella tiedoston,

jonka katselu on juuri ja juuri

mahdollista nykyaikaisen mikrotietokoneen

omalta kiintolevyltä.

Jotta tieto saataisiin siirrettyä

verkon yli, tarvitaan lisää pakkausta.

Käytettyjä päämetodeja

ovat still-kuvien JPEG-pakkauksesta

tuttu spatiaalinen pakkaus,

peräkkäisissä videoruuduissa samana

säilyvän informaation

poistaminen eli temporaalinen

pakkaus sekä kuvan koon ja kuvataajuuden

pudottaminen.

Vanhimpia pakkausstandardeja

ovat MPEG (sanoista Motion

Picture Experts Group) ja

siitä edelleen kehitetyt MPEG-1

ja MPEG-2. MPEG-1 on alun

perin kehitetty tuplanopeuksisille

CD-ROM-asemille ja tavoitteena

oli saada näytettyä neljänneskoon

kuvaa täydellä kuvataajuudella

mikrotietokoneen ruudulle.

MPEG-2 taas kehitettiin

DVD-videoita varten ja siinä tavoitteena

oli saada tehokkaalla

työasemalla näytettyä täyskokoista

videoruutua.

Molemmat menetelmät skaalautuvat

myös hitaammille yhteyksille

laadun kuitenkin heiketessä

nopeasti. MPEG-1:stä on

käytetty jonkin verran myös Internetissä.

Internet-käyttöä varten

on kuitenkin kehitetty runsaasti

valmistajakohtaisia pakkausmenetelmiä,

joiden pelkkä

luetteleminen katseluohjelmien

ominaisuuslistoissa vie useampia

palstasenttimetrejä.

Uusimpia digitaalisen videon

VERKKOSIVUT


Sama video voidaan pakata samaan

tiedostoon useilla eri pakkauskertoimilla

ja -koodekeilla eri käyttötarkoituksia

varten.

esitysstandardeja on MPEG-4,

joka on paljon muutakin kuin

pelkkä pakkausmenetelmä. Sen

toistakymmentä alistandardia

kattavat muun muassa vuorovaikutteisuuden

sekä animoitujen

osuuksien yhdistämisen videoon

omilla tasoillaan. MPEG-4 sisältää

kuitenkin myös edelleen kehitetyn

pakkausmenetelmän, joka

skaalautuu hitaille yhteyksille

aiempia MPEG-standardeja

huomattavasti paremmin.

Älä unohda ääntä

Myös äänen merkitys eri tyyppisissä

videoissa vaihtelee suuresti.

Äänen pakkaamiseen onkin tarjolla

suuri määrä erilaisiin tarkoituksiin

suunniteltuja pakkausformaatteja.

Paljon julkisuutta

saanut MP3 ei ole paras

ratkaisu kaikkiin tarkoituksiin.

Esimerkiksi pääjohtajan puheen

välittämiseen riittää varmasti

monofoninen lähetys. Audiokoodekiksi

saattaa tällöin

käydä GSM-tasoisen äänen tuottava,

muutaman

kilobitin sekunnissa

kuluttava

pakkain. Jos tunnelmanluomiseksi

on sen sijaan

käytetty stereofonistakonserttimusiikkia

ja videoita

katsellaan

korkealuokkaisilla

multimediatyöasemilla,kelvollinen

ääni voi vaatia

useampia

kymmeniä kilobittejä

sekunnissa.

Kaupallisissa

sovelluksissa käytetään

musiikin

välittämiseen

usein suhteessa varsin vaateliaita

äänen pakkauskoodekkeja, minkä

jokainen voi itse todentaa

katselemalla Internetistä musiikkivideoita.

Nopealiikkeisestä

esiintyjästä ei useinkaan välity

juhlapostimerkin kokoisessa ikkunasta

kuin muutama kuva sekunnissa,

eikä stroboskooppiefekteistä

ole tietoakaan.

Tuotanto

Jotta video saataisiin verkossa

siirrettävään muotoon, se on ensin

käsiteltävä muunnosohjelmalla,

joka hoitaa sen pakkaamisen

haluttuun kokoon.

Syötteeksi muunnosohjelmal-

le on annettava mahdollisimman

raakaa videomuotoa. Kertaalleen

pakatun videon edelleen

pakkaaminen tuottaa yleensä

huonon lopputuloksen eikä ole

aina edes mahdollista. Sen sijaan

kuvakoon pudottaminen lopulliseen

ennen pakkausta on järkevää

jo senkin takia, että videotiedostojen

käsittely helpottuu

huomattavasti. Täyden koon videokuvaahan

ei mahdu pakkaamattomana

kahden gigatavun

osiolle kuin kymmenisen minuuttia.

Videoleikkeiden pakkausparametrien

valinta on haastava

tehtävä. Sen takia valmistajat

ovatkin kehittäneet kokemuksensa

turvin valmiita parametriyhdistelmiä,

joiden turvin pakkaaja

pääsee nopeasti tuottamaan

omaan ympäristöönsä sopivaa

videota.

Esimerkiksi modeemeihin tai

ISDN:ään luottavat kotikäyttäjät

tai hitaan yhteyden päässä toimivien

haarakonttorien työntekijät

tarvitsevat tehokasta pakkausta,

kun taas pääkonttorin käyttäjille

voidaan tarjota parempaa laatua

huolettomasti. Valmiit profiilit

pyrkivät yleensä myös määrittämään

myös kuvan koon optimoituna

valitulle linjanopeudelle,

joten pakkaaja voi joutua kehittämään

omia profiileitaan

saadakseen esimerkiksi sovelluksen

osana pyörivän videon pysymään

mieleisensä kokoisena.

Sama videoleike voidaan pakata

kerralla useampaan eri

muotoon. Katselijat ilmoittavat

lähetysvirtapalvelimelle, millaista

yhteyttä he käyttävät ja palvelin

valitsee sopivalla formaatilla pakatun

version verkkoon lähetettäväksi.

Jos verkon nopeus osoittautuu

heikommaksi, voidaan

vaihtaa vähemmän kaistaa vaativaan

versioon.

Katselu

Videoiden katselu verkosta tapahtuu

parhaiten selaimen lisäosilla,

jotka tapasivat olla vaatimattomia,

käyttöjärjestelmän

mukana toimitettuja ohjelmamoduuleita.

Niiden päivittäminen

valmistajan palvelimelta ei

ollut ihmeempi toimenpide modeemikäyttäjällekään.

Tänään katseluohjelmat ovat

paisuneet jättimäisiksi multimedian

esitysohjelmiksi, joiden tavoitteena

on tehdä PC:stä monipuolinen

200011_pdf.pdf

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles