[Internet][uudet tuotteet][messut]

Ensituntuma: AMD:n uusi K6-prosessori haastaa Intelin MMX:n

MIKROALAN ERIKOISLEHTI ■ NUMERO 4 ■ HUHTIKUU 1997 ■ HINTA 37 MK

+VERKKOSIVUT

Valokuvat suoraan WWW-sivuille, esitteisiin, julkaisuihin

pokkarit

Digitaalikamara on mikron uusi

kuuma oheislaite. Sillä saa

kuvat helposti ja edullisesti

tietokoneeseen. Testasimme 17

digitaalipokkaria ja vertasimme

niitä ammattilaiskameroihin.

3D-grafiikkaohjaimet

Ei pelkkiä pelikortteja

Web-puhelimet

Uhkaavatko nettitekniikat

perinteistä puhelua?

Pikakokeet

�PageMaker 6.5

� Epson Stylus 800

� Motorola Cellect 2

� Digital HiNote VP 57

� Small Business Graphics

PAL.VKO 9719

6 41 488 8 28 418 8

97004

828418-97-04

Digitaalikuvaus käy taskukameralla helposti. Samoin kuvan siirto mikroon.

Vertailussa 20 digitaalista kameraa, sivulta 38.

38 DIGITAALIKUVAUKSEN LÄPIMURTO

Pienikokoiset ja helppokäyttöiset digitaalipokkarit ovat mikroympäristön kuumin

uusi oheislaiteryhmä. Tutkimme kaikki 17 tämän tuoteryhmän kameraa ja

testasimme myös, kuinka ne eroavat ammattikäyttöön tarkoitetuista isoveljistään.

Antero Alku, Timo Simpanen

54 3D-GRAFIIKKAA UUSILLA

PIIREILLÄ

Lähes kaikissa uusissa näytönohjaimissa

on 3D-grafiikkakiihdytin. Vertasimme,

mitä eroa kiihdytinpiireillä on ja

millainen vaikutus 3D-ominaisuuksilla

on erilaisissa käyttötarkoituksissa.

Petri Teittinen

65 AINA KUULOLLA:

INTERNET-PUHELIMET

Internet-puhelinohjelmat ovat kehittyneet huimaavaa vauhtia. Vaikka ne eivät vielä

uhkaakaan perinteistä puhelinta antavat ne käyttäjilleen mahdollisuuksia, joista

luuripuhelimen omistajat voivat vain uneksia. Antti Halme

Lisäksi

OIKOLUVUN KOUKEROT

Suomen kilen oikolukuun ja kielenhuoltoon

on kehitetty erikoisohjelmia. Kuinka

toimistopakettien vakio-ohjelmat pärjäävät

niille? Kirsi Voipio ....................................73

KÄYTTÄJÄN PORTTI

Vinkit: Tehoa sähköpostin käyttöön .111

Ohjelmointi:

Pankkiyhteys Accessilla .........................114

TIETOKONE PLUS+

Aina uutisaallon harjalla .......................117

Kolumnit

Petteri Järvinen

Totta ja tarua nettikaupasta ...........29

Osmo A. Wiio

Verkollako autuaaksi? ....................33

Bill Howard

Menestystä mikrolla .......................35

Näköaloja Antero Alku

Inhimillisyyden rajoilla ..................89

Huhtikuu 1997 numero 4

Verkkosivut

PERTTI HÄMÄLÄINEN:

Kytkennän kolmas kerros ...................91

UUTISET: ...........................................95

VERTAILU: DMI-mikrot ................99

PIKAKOKEET: ...............................107

■ IntranetWare for

Small Business

■ Groupsystems 1.1D

■ WebXRay

YRJÖ BENSON: Kotimikroa

ostamassa osa 2..................................110

Pikakokeet

LAITTEET

Digital HiNote VP 57,

matkamiehen MMX ................................77

Microtek Phantom 4800,

edullinen laatuskanneri ...........................78

Wizard Radio,

pikkuradio mikroon.................................79

Sound Blaster AWE 64,

uusi äänistandardi....................................82

Motorola Cellect 2,

monipuolinen matkamodeemi ...............83

Olympus P150 -E,

pikkutulostin valokuville.........................83

Epson Stylus 800,

huipputarkka väritulostin........................86

OHJELMAT

F-Secure Desktop 1.0,

tiedostot piiloon.......................................79

Imagination Engineer CAD,

ammattilaisten CAD-ohjelma .................80

Visio Professional 4.5,

kaaviopiirron mestari...............................80

Pagemaker 6.5,

veteraanin uutuudet.................................84

Small Business Graphics,

grafiikan monitaituri ...............................85

Vakiot

Pääkirjoitus .....................................6

Mitä uutta......................................11

Trendit ............................................23

Kirjat ja CD:t..................................87

Kirjeet...........................................120

Mikromarkkinat .........................121

Paavo ............................................126

Ilmoittajat ...................................127

Ensi numerossa ..........................128

TIETOKONE

HUHTIKUU 1997 5

TOIMITUS

Päätoimittaja Eskoensio Pipatti

Toimituspäällikkö Jukka Nortio

Toimitussihteeri Tommy Lilja

Toimittajat Kari Haakana, Jari Kallio

Art Director Osmo Leivo

Toimituksen sihteeri Päivi Närhi

Taitto Sirpa Ärmänen

Piirrokset Marika Suomela,

Harri Vaalio

Vakituiset avustajat Otto Aalto,

Kimmo Ahonen, Antero Alku, Aki Anttila,

Juha Arrasvuori, Pauli Aurola, Yrjö Benson,

Tommi Elo, Kenneth Falck, Antti Halme,

Pertti Hämäläinen, Hannu Järvinen,

Petteri Järvinen, Tuomas Karhu,

Mikko Kautto, Sakari Kouti, Olli Majander,

Juha Myöhänen, Ossi Mäntylahti,

Panu Mäntylahti, Pekka Niemi,

Eljas Nikkilä, Niko Palosuo, Timo Peltola,

Veikko Rekunen, Jorma Satola,

Timo Simpanen, Sampo Suvisaari,

Petri Teittinen Vesa Tiirikainen,

Seppo Uusitupa, Kirsi Voipio,

Antti Wiio, Osmo A. Wiio

Postiosoite Tietokone, PL 2,

00040 HELSINKI MEDIA

Katuosoite Kornetintie 8, 00380 HELSINKI

Puhelin (09) 120 5911

Telefax (09) 120 5799

Internet http://www.tietokone.fi,

toimitus@tietokone.fi

Tietokone Online (09) 565 2322

KUSTANTAJA

Helsinki Media Company Oy

Erikoislehtien johtaja: Eero Sauri

Markkinointijohtaja: Heikki Nurmela

LEHDEN MYYNTI

Tuotepäällikkö: Pauliina Kaivola

ILMOITUSMYYNTI

Tietokone, ilmoitusosasto,

PL 2, 00040 HELSINKI MEDIA

Puhelin: (09) 120 5911,

Telefax : (09) 120 5999

Myyntijohtaja: Esa Sairio

Myyntipäälliköt: Jussi Kiilamo,

Tapani Mäkelä, Minna-Marjut Kumpula

ja Marika Tolvanen

Markkinointipäällikkö: Mia Kemppi

Ilmoitussihteeri: Sirkka Pulkkinen

Sivujen 35 ja 69 artikkelit ovat PC Magazinen

yhdysvaltalaisen painoksen alkuperäisaineistoa

ja sen tekijänoikeudet kuuluvat

Ziff Communications Companylle, joka

pidättää kaikki oikeudet. Copyright © 1997

Ziff Communications Company.

ISSN 0359-4947 16. vuosikerta

Levikki: 32 564 (LT II/96)

Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy, 1997

ASIAKASPALVELU

Helsinki Media Erikoislehdet, Asiakaspalvelu, PL 5

00040 HELSINKI MEDIA

Tilaukset: (09) 120 670, kirjatilaukset (09) 120 671

Tilausten irtisanomiset / peruutukset (09) 5066 9100.

Ympärivuorokautinen automaattipalvelu: näppäile tai

pyöritä tarvittavat tiedot (9-numeroinen asiakasnumero

ja 5-numeroinen tilaustunnus), jotka löytyvät laskusta

tai lehden osoitelipukkeen yläriviltä vasemmalta

lukien. Irtisanominen tulee voimaan 2-3 viikon kuluessa

ilmoituksesta. Tilaus katkaistaan maksetun jakson

loppuun. Jos uutta, alkanutta jaksoa ei ole maksettu,

veloitamme asiakkaan vastaanottamien lehtien hinnat.

Muut asiat (09) 120 670 (osoitteen muutokset ym.)

Osoitteenmuutokset ja tilausten irtisanomiset tulevat

voimaan viimeistään yhden ilmestymiskerran jälkeen ilmoituksen

saapumisesta.

Tilaushinnat: Kestotilaus 12 kk 368 mk, määräaikaistilaus

12 kk 398 mk.

6 TIETOKONE HUHTIKUU 1997

Kaipaako Internet

sääntelyä?

■ Kestotilaus jatkuu uudistamatta kunnes tilaaja irtisanoo

tilauksensa tai muuttaa sen määräaikaiseksi.

Seuraavat jaksot tilaaja saa kulloinkin voimassa olevaan

kestotilaushintaan, joka on aina edullisempi kuin vastaavan

pituinen määräaikaistilaus.

■ Tilaukset toimitetaan force majeure (lakko, tuotannolliset

häiriöt yms.) varauksin.

■ Tietokone ilmestyy 11 kertaa vuodessa, joista yksi on

kaksoisnumero.

■ Helsinki Media Erikoislehtien asiakasrekisteriä voidaan

käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin.

■ Lehtiemme tilaajat ovat Helsinki Media konsernin

asiakkaita ja saavat seuraavien vuosien aikana edullisia

asiakastarjouksia tuotteistamme. Mikäli ette halua

asiakastarjouksia, voitte ilmoittaa asiasta asiakaspalveluumme,

jolloin poistamme tilaustietonne tilausvelvoitteiden

täytyttyä.

Huhtikuu 1997

nternetin tehokäyttäjät ovat kes-

Ikustelleet verkkoviestinnän vamassa

toimiva vapaaehtoisjoukko.

Useimmiten on kuitenkin palkattapaudesta

siitä lähtien, kun ”ulkova

poliisivoimat.

puolisia” alkoi virrata tiedon val-

Internetissä näitä vahingoittavia

tatielle ja päivälehdistö kiinnostui

toimia ei vielä ole esiintynyt niin

verkosta mediana ja jakelu-

paljon, että olisi kovin ilmeistä,

kanavana.

minkälaisia puolustavia rakenteita

Käyttäjäkunnan kasvaminen ja

tarvitaan. Tunnettuja tapauksia ei

kirjavoituminen toi esiin muuta-

ole kovin paljon ja nekin ovat

mia ongelmia, muun muassa teki-

useimmiten epäsuoria tai merkijänoikeusrikkomukset,mahdollitykseltään

vähäisiä.

set kunnianloukkaukset ja tietenkin

pelon väärän tiedon levittämi-

Eskoensio Pipatti

päätoimittaja

Valtakunnan lait ovat tähänkin

asti olleet voimassa myös Internesestä.

Tämä taas kirvoitti esiin Intissä,

joten mistään uudesta asiasta

ternetin sääntelyvaatimuksia.

ei ole kysymys. Uusi laki vain pyrkii luo-

Internet-yhteisö on reagoinut voimakmaan järjestelmän, jolla vastuunkantajat

kaasti kaikkiin verkon sisällön ja pelisään- määritellään ja saadaan tarvittaessa esiin.

töjen kontrollointipyrkimyksiin. Useim- Viestimällä voi nimittäin tehdä rikoksia:

pien mielestä verkkoviestintää ei saisi lain- herjauksia, yksityiselämän loukkauksia, rakaan

rajoittaa. Monelle on tästä keskustehaa kerääviä ketjukirjeitä, epäsiveellisen

lusta jäänyt sellainen mielikuva, että verk- materiaalin julkaisemista tai kiihotusta kankoon

on tunkeutumassa jonkinlainen ensanryhmää vastaan (rasismi). Voihan kuka

nakkosensuuri, jota vastaan Internet-käyt- tahansa esimerkiksi lähettää murhauhkauktäjät

ovat taistelemassa.

sen presidentille sähköpostissa, kuten taan-

Oikeusministeriön asettaman sananvanoin tapahtui. Fyysisessä maailmassa näilpaustoimikunnan

lakiehdotus on viime le teoille on korkeat moraalikynnykset. Tie-

viikkoina nostanut kontrollikeskustelun jältoliikenteen maailmassa asiat sen sijaan suleen

esiin. Jo toimikunnan nimi kertoo, etjuvat paljon helpommin, myös väärät asiat.

tä sensuurista ei ole kysymys, vaikkakin la- Internet-yhteisö saa uuden lain myötä

kiehdotuksen sisältö keskittyy lakien tavoin hyväksynnän kannalleen, että sananvapau-

enemmän määrittelemään vastuunkantajia den pitää toimia myös verkossa. Minkään-

ja rangaistusseuraamuksia, kuin mitä valaisia poliittisia tai muita tarkoitusperiä ajapauksia

ihmisille kuuluu.

vaa ennakkosensuuria ei Internetiin olla

Internet on elänyt alkuvuotensa onnellis- pystyttämässä eikä pidäkään pystyttää.

ta anarkian aikaa. Anarkia onkin yhteis- Sen sijaan järjestyneeseen yhteiskunkuntajärjestelmänä

ihanteellinen niin kauan taan kuuluva vastuu omista teoistaan ulot-

kuin ihmiset eivät vahingoita toisiaan, toistuu ilman uusia lakejakin myös Internetiin.

tensa henkistä vapautta tai omaisuutta. Tämä ei välttämättä ole kaikille ollut sel-

Anarkian kyky suojata yhteiskunnan jäsenvää.tä vahingoittavassa tarkoituksessa toimivaa Julkaiseminen on Internetin avulla kenen

vahvempaa vastaan on kuitenkin heikko. tahansa ulottuvilla. Siitä seuraa, että vas-

Suojaaminen edellyttää aina jonkinasteista tuukysymykset ovat myös lähempänä ta-

järjestäytymistä. Joskus siihen riittää yksi vallista ihmistä kuin moni on tullut ajatel-

puolustava ystävä, joskus tiiviissä rintaleeksikaan. ■ Tietokone-lehdelle voi tarjota julkaistavaksi artikkeleita

ja käyttövinkkejä. Julkaistuista maksetaan palkkio,

jos ne eivät liity yritysten normaaliin tiedotustoimintaan.

Ennen artikkelin kirjoitusta on syytä ottaa yhteyttä

toimitukseen päällekkäisyyksien välttämiseksi.

■ Lehti ei vastaa tilaamattomasta materiaalista. Julkaisemamme

artikkelit,ohjelmat ja vinkit on tarkastettu

huolella, mutta emme kuitenkaan takaa niiden virheettömyyttä

emmekä vastaa esiintyneistä virheistä.

■ Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista

syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvasta

syystä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajille

mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Lehden vastuu

ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta

virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän

palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 päivän

kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta.

■ Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen

luvalla.

Mitä Uutta

[uutiset][päivitykset][Internet][uudet tuotteet][messut][trendit]

Huhtikuu 1996 Tietokone Pl 64, 00381 Helsinki, puh. (90) 120 5751, faksi (90) 120 5799, sähköposti: mitauutta@online.tietokone.fi

Lyhyesti

HP julkisti suunnitelmansa

uudesta PhotoSmart-tuoteperheestä.PhotoSmarttulostimen,

-skannerin ja -digitaalikameran

voi ostaa

kunkin erikseen noin 500

dollarin hintaan tai yhtenäisenä

pakettina, jonka hinta

HP:n mukaan on noin 1 400

dollaria. PhotoSmart-tulostin

ja -skanneri vaativat toimiakseen

vähintään 66-megahertsisen

ja CD-asemalla varustetun

486-kokoonpanon 16

megatavun keskusmuistilla.

Mobile World Communicationsin

maahantuoma Option-

PC Card tukee nyt kaikkia

Nokian datasiirto-ominaisuuksilla

varustettuja

GSM-puhelimia, myös 8110mallia.

Option on II-tyypin

PCMCIA-kortti, joka sisältää

GSM-verkon data- ja faksiyhteydet

ja toimii myös lankapuhelinverkonfaksimodeemina.

Nokian lisäksi Option

toimii useimpien Ericssonin,

Siemensin, Sonyn ja Panasonicin

GSM-puhelinten kanssa.

International Data Corporationin

tutkimuksen innoittamana

Sun aikoo aloittaa

myös supertietokoneiden

tuotannon. Tällä hetkellä niiden

markkinoita hallitsee suvereenisti

Cray Research.

IDC:n tuoreen tutkimuksen

mukaan supertietokoneiden

markkinoilla liikkuu rahaa

noin 5,6 miljardia dollaria

vuonna 2000. Sunin uusin

julkistus alueella on Sun Ultra

HPC, joka yhtiön edustajien

mukaan tarjoaa paremmanhinta/suorituskykysuhteen

kuin esimerkiksi Silicon

Graphicsin Origin 2000 tai

IBM:n RS6000 SP.

Sun Microsystems ja

Hewlett-Packard ovat tehneet

sopimuksen, jonka pohjalta

HP tarjoaa omana tuoteversionaan

Sun Java

WorkShop kehitysympäristön

HP-UX- ja Windows NT -

käyttöjärjestelmäalustoillaan.

Java-sovelluksia voidaan kehittää

HP 9000 Enterprise -

palvelimilla ja työasemilla.

HP:llä on jo aiemmin ollut

saatavilla Java Virtual Machine

ja Java Development Toolkit.

Lotus Notes työryhmäohjelman

uuden 4.5-version Internet-ominaisuuksia

on alettu

hiljalleen hyödyntää myös

Suomessa. Yksityisyrittäjä

Heli Turja on avannut osoit-

Sunin pääjohtaja Scott McNealy Suomessa:

Java OS muuttaa

käyttöjärjestelmien

markkinat

Suomessa vieraillut Sun-yhtiön hallituksen puheenjohtaja

ja pääjohtaja Scott McNealy kertoi

näkemyksiään tietokonealan kehityksestä. Hänen

mukaansa tietokoneala elää juuri kolmatta

suurta muutoskauttaan.

McNealyn mielestä keskitetystä,

suurkonepohjaisesta

tietojenkäsittelystä PC:hen

edennyt ala on siirtymässä

verkkokeskeisen tietojenkäsittelyn

aikakauteen. Hän

nosti verkkomuotoisen tietotekniikanmahdollistajiksi

TCP/IP- ja IMAP4-protokollien,

ASCIIn, ja

HTML-kielen rinnalle Sunin

kehittämän Java-ohjelmointikielen.

Erityisesti McNealy korosti

HTML-kielen merkitystä

siirryttäessä verkkokeskeiseentietojenkäsittelyyn.

"Kenenkään ei enää

pitäisi olla tallentamatta informaatiotaHTML-muotoon.

HTML on luettavissa

Sun esitteli CeBIT-messuilla

JavaTel-tekniikkaa,

jossa tietotekniikka ja puheviestintä

yhdistyvät.

kaikkialla, missä vain on

TCP/IP-verkko ja selainohjelma.

HTML-muoto on

universaali, sen käyttäjät eivät

ole sidottuja tiettyyn sovellusohjelmaan

tai käyttöjärjestelmään",

McNealy sanoi.

McNealy käytti omaa yhtiötään

esimerkkinä siirtymisestä

verkkokeskeiseen

ajattelutapaan. "Sunilla on

miljoona WWW-dokumenttia,

jotka on tehty viimeisen

vuoden aikana.

Vuoden sisällä kaikki yhtiön

sovellusohjelmat ovat

Javalla kirjoitettuja ja niitä

käytetään NC-laitteilla, pois

lukien kaikkein raskaimmat

CAD-tehtävät", McNealy

kertoi.

Muun muassa Corelin

valmistamat Java-pohjaiset,

erittäin halvalla tai jopa ilmaiseksi

jaettavat sovellukset

muuttavat McNealyn

mukaan väistämättä ohjelmamarkkinoita

samalla tavalla

kuin Java OS muuttaa

käyttöjärjestelmämarkkinoita.

McNealy ei kuitenkaan

usko Microsoftin nopeaan

romahdukseen. "Microsoft

on rakentanut asemaansa

20 vuotta ja uskon että se

on olemassa vielä seuraavatkin

20 vuotta. Ratsastavathan

jotkut ihmiset vielä

nykyäänkin hevosilla, vaikka

autot ovat olleet olemas-

Sun Microsystemsin hallituksen

puheenjohtaja ja

pääjohtaja Scott McNealy.

sa sata vuotta", McNealy

sanoi.

Viime aikoina esitettyä

kritiikkiä Javan turvallisuuspuutteita

kohtaan McNealy

ei ottanut kovin vakavasti.

"Java on arkkitehtuuriltaan

ehdottomasti turvallisin

alusta. Joitakin pieniä puutteita

on havaittu tämän arkkitehtuurin

toteutuksessa,

mutta nekin on korjattu

mahdollisimman nopeasti",

McNealy kertoi ja vertasi

Javaa Microsoftin ActiveXtekniikkaan,

jonka turvallisuusongelmat

McNealyn

mukaan ovat osoituksia

ActiveX:n arkkitehtuurin

puutteista, joita on huomattavasti

vaikeampi korjata.

McNealy korosti myös,

että Java on ensisijaisesti

yritysympäristöön suunnattu

konsepti. "Emme tule

menemään kotimarkkinoille,

suoranaisesti. Lisensoimme

kyllä Java-tekniikkaa

muille valmistajille,

mutta luultavasti ette tule

näkemään kodeissanne JavaStationeja.

Java-autoja ja

televisioita saatatte kyllä

nähdä", McNealy maalaili.

JavaOS-käyttöjärjestelmäntoimitukset

alkoivat

Sun Microsystemsin Java-

OS-käyttöjärjestelmän ensimmäisen

1.0-version toimitukset

aloitettiin. Java-

OS-järjestelmää asennetaan

Intel, Cyrix ja AMD esittelivät CeBIT-messuilla Saksan Hannoverissa uusia prosessoreitaan, jotka

perustuvat mikron multimediaa parantavaan MMX-tekniikkaan. Maailman suurimmilla tietotekniikkamessuilla

oli esillä myös lukuisia oheislaitteiden uusia tekniikoita: uudelleenkirjoittavia CD-

RW-levyasemia, CD-levyjen syrjäyttäjäksi mainittuja DVD-asemia, helposti kytkettäviä USB-laitteita,

DSL-tekniikkaan perustuvia modeemeja ja niin edelleen. Messuilla nähtiin myös ensimmäinen

NetPC-määritelmän mukainen verkkotietokone, joka oli Siemens-Nixdorfin kehittämä. s. 16

TIETOKONE

etenkin NC-tietokoneisiin

(Network Computer), käsitietokoneisiin

ja kulutuselektroniikan

laitteisiin.

JavaOS tukee Sunin

Sparc- ja Intelin x86-prosessoreita,

minkä lisäksi

myöhemmin tässä kuussa

valmistuu versio StrongARM-prosessoria

varten.

Uuden käyttöjärjestelmän

on lisensoinut tuotteisiinsa

muun muassa IBM, joka

käyttää järjestelmää verkkotietokoneissaan,

sekä

Toshiba ja Advanced Risck

Machines yhtiö.

Sun uskoo JavaOS:n lyövän

itsensä läpi myös kotiviihteen

ja Internetiin liitettävien

laitteiden saralla.

Uusi käyttöjärjestelmä sopii

Sunin mukaan käytännöllisesti

katsoen kaikenlaisiin

laitteisiin, jotka tarvitsevat

käyttöjärjestelmää.

JavaOS on hämmästyttävän

pieni käyttöjärjestelmä,

sillä koko Java Application

Environment vie tilaa vain

2,4 megatavua eli mahtuu

kahdelle levykkeelle. Verkkotietokoneen

vaatima järjestelmäHotJava-selaimineen

ja yhden megatavun

fonttitiedostoineen vie neljä

megatavua kiintolevytilaa ja

vaatii saman verran keskusmuistia.

Sun Microsystems julkisti

myös JavaTel-alustan tietotekniikan

ja puheviestinnän

yhdistämiseen (CTI,

Computer Telephony Integration).

CeBIT-messuilla

Saksassa oli esillä Sunin Java-pohjaisenpuhelinsovelluksen

esiversio, jolla puheluita

pystyi soittamaan lähiverkon

kautta puhelinverkkoihin.

Yritys pystyy ohjelman

avulla seuraamaan puhelinliikennettäänmonipuolisesti.

Java-sovelluksena se

voidaan upottaa Web-sivulle,

joten sitä pystyy käyttämään

myös Web-selaimella.

HUHTIKUU 1997 11

Mitä Uutta [maailmalta]

Lyhyesti

teeseen http://www.helium.fi

Web-hotellin, johon Notesin

tietokantoja käyttävät voivat

laittaa Web-sivunsa esiin.

Heliumin kotisivuilla on toistaiseksi

vain Inter-Real Oy:n

Real-Music-palvelu, jonka

kautta voi tilata CD-levyjä ja

musiikkivideoita Internetin

välityksellä.

Corel aikoo aloittaa uuden

WordPerfect-toimistoohjelmapakettinsatoimituksen

toukokuun aikana.

Professional-versio on määrä

toimittaa kaksi kuukautta

myöhemmin. Paketti nimetään

uudelleen siinä olevan

WordPerfect-tekstinkäsittelyohjelman

mukaan, koska Corel

uskoo sillä nimellä olevan

eniten maailmalla mainetta.

Uuden version hinnoittelu on

Corelin mukaan Version 7

paketin kaltainen.

Microsoftin Windows NT 4.0

-verkkokäyttöjärjestelmässä

oleva virhe saattaa

aiheuttaa käyttäjän profiiliin

tallennettujen tietojen katoamisen

ja mikä pahempaa kotihakemiston

tuhoamisen.

Virhe on havaittu sekä NTpalvelin-

että NT-työasemakäyttöjärjestelmissä.

Virhe ilmenee

käyttäjillä, jotka on

asetettu ylläpitäjät-ryhmään.

Kun tällainen henkilö poistetaan

ryhmästä, häviää hänen

profiilistaan samalla kaikki

työpöytään liittyvät asetukset.

Niinpä oikopolut, kansiot

ja tiedostot häviävät muun

informaation ohella.

Uusi Lotus Components

1.1 sisältää joukon nopeita

ja tehtäväkeskeisiä appletteja

eli lisäohjelmia, jotka perustuvat

ActiveX-tekniikkaan.

Components 1.1 on suunniteltu

ennen kaikkea hyödyntämään

Lotus Notes 4.5 työryhmäohjelman

uusia ominaisuuksia.

Uusia Components-toimintoja

ovat

muun muassa turvallisuus ja

valvonta, joiden avulla sovellukset

voidaan suojata luvattomalta

käytöltä.

Hewlett-Packardin uudet

DeskJet 694- ja DeskJet 692C

-mustesuihkutulostimet kykenevät

valmistajan mukaan

lähes valokuvalaatuun.

Uusista malleista 694 korvaa

mallin DeskJet 690C ja 692C

mallin 693C. Kummankin

laitteen hinta on 299 dollaria

(noin 1400 markkaa). Niihin

saa myös valokuvalaatuisen

tulostuksen mahdollistavan

lisämoduulin, jonka hinta on

49 dollaria (noin 380 markkaa).

Novera julkaisi uuden version

täysin Java-kielisestä

verkkokäyttöjärjestelmästään.

Novera Epic 1.1 on

suunnattu yrityksille ja sovelluskehitysryhmille,

joilla on


Intel haastoi Cyrixin ja

AMD:n oikeuteen

Intel on nostanut kanteen

Cyrixiä ja AMD:tä vastaan

MMX-tuotemerkin virheellisestä

käytöstä. Intel on hakenut

oikeutta MMX-nimeen

rekisteröimällä sen

tammikuussa. Rekisteröintiviranomaiset

eivät ole kuitenkaan

vielä antaneet Intelille

yksinoikeutta tuotemerkin

käyttöön.

Intel on panostanut

MMX-tekniikan mainostamiseen

kymmeniä miljoonia

dollareita. Yhtiön mielestä

kilpailevat prosessorivalmistajat

saavat kohtuu-

Intel on myöntänyt että sen

edustajat ovat painostaneet

kahta saksalaista tietokonelehteä

lehtien julkaistua

negatiiviset arvostelut

virallisesti julkistamattomasta

Pentium II -prosessorista.

Saksalaislehdet olivat saaneet

prosessorin tietokonevalmistajalta,

jonka nimeä

ei ole kerrottu julkisuuteen.

U.S. Roboticsin pääjohtaja

Casey Cowell puolusti voimakkaasti

U.S. Roboticsin

ja 3Comin fuusiopäätöstä

osakkeenomistajille järjestetyssä

vuosittaisessa tapaamisessa.

Cowell ei osannut

selittää kummankaan yrityksen

osakekurssien heilahduksia.

Hänen mukaansa

fuusio on ymmärretty

osittain väärin sekä Wall

Streetillä että osakkeenomistajien

ja toimittajien

keskuudessa. Välittömästi

fuusiopäätöksen julkistamisen

jälkeen U.S. Roboticsin

osakkeen kurssi

nousi ja laski edestakaisin,

3Comin kurssi puolestaan

laski.

Pääjohtaja Casey Cowellin

mukaan fuusiolla ei ole

mitään tekemistä yritysten

lyhyen aikavälin osakekurs-

tonta etua ilmoittamalla

tuotteidensa sisältävän

MMX-laajennukset. Intelin

mielestä oikea ilmaisu olisi:

"Prosessori on yhteensopiva

Intelin MMX-tekniikan

kanssa."

Intel, Cyrix ja AMD ovat

neuvotelleet nimen käytöstä

jo viime syksystä lähtien.

Intelin kilpailijoiden mielestä

MMX-nimeä on totuttu

käyttämään jo yleisesti

merkkinä multimedialaajennuksista.

Niinpä ne eivät

mielestään loukkaa millään

tavalla Intelin oikeuksia.

Intel painosti

saksalaislehtiä

Lehdet julkaisivat prosessorista

negatiiviset arvostelut,

kutsuen sitä pettymykseksi.

Lehtien mukaan Pentium

II hävisi vertailussa

AMD:n K6-prosessorille.

Arvostelujen julkaisun

jälkeen Intelin edustajat olivat

uhanneet vetää ilmoituksensa

lehdistä. Lisäksi

yhtiö uhkasi lehtiä oikeustoimilla..

“Fuusio on ymmärretty osittain väärin”

U.S. Robotics puolustaa

fuusiopäätöstään

sien arvojen kanssa. "Fuusiopäätös

perustui yritysten

pitkän aikavälin strategioihin.

Pitkällä aikavälillä

osakkeenomistajat saavat

suurempia tuottoja, koska

fuusioitunut yritys on

markkinajohtaja kahdella

tietoverkkojen nopeimmin

kasvavalla sektorilla", Cowell

vakuutti yrityksen lehdistötiedotteessa.

Cowell kumosi myös sitkeitä

huhuja siitä, että U.S.

Robotics olisi menettämässä

uskoaan nopeimmille

modeemeille luomaansa

teknologiaan. "Mikään ei

voisi olla kauempana totuudesta",

Cowell sanoi.

Osakkeenomistajat kyselivät

huolissaan pääjohtajalta,

miten yritys aikoo kamppailla

uuden x2-tekniikkansa

puolesta Rockwell Semi-

Apple irtisanoo

4100

työntekijää

Taloudellisissa vaikeuksissa

pitkään kamppaillut Apple

Computer julkisti eilen

odotetut muutokset yhtiössä.

Applen johtaja Gilbert

Amelio (kuvassa) on ilmoittanut

yhtiön irtisanovan

4 100 työntekijää lähiviikkojen

aikana. Irtisanomiset

koskevat lähes

25 prosenttia yhtiön vakituisista

työntekijöistä. Irtisanomisista

55 prosenttia

tapahtuu Yhdysvalloissa ja

45 prosenttia Applen ulkomaisissa

yhtiöissä.

Amelion ilmoituksen

mukaan leikkauksia tehdään

myös joissakin yrityksen

ohjelmaprojekteissa.

Rahoitusta vähennetään ainakin

Open Doc -komponenttitekniikan,Cyberdogselainohjelman

ja puheentunnistustekniikan

osalta.

Myös Performa-tuotelinja

lakkautetaan.

Irtisanomisten ja tuotekehityksenuudelleenarviointien

tarkoituksena on

vähentää yhtiön kuluja 400

miljoonalla dollarilla. Yhtiön

johdon tavoitteena on

saavuttaa voitollinen tulos

syyskuussa päättyvällä tilivuosineljänneksellä.

conductor Systemsin ja Lucent

Technologiesin kehitteillä

olevaa kilpailevaa siirtoteknologiaa

vastaan. Kyseiset

yritykset ovat nimittäin

osallisina forumissa, joka

perustettiin luomaan 56

kilobittiä sekunnissa Internetistä

siirtävälle tekniikalle

yhteinen standardi. Myös

3Com on forumin jäsen,

mutta U.S. Robotics ei ole.

Pääjohtaja Cowellin mukaan

osakkeenomistajilla ei

kuitenkaan ole syytä huoleen,

koska U.S. Robotics

on kilpailijoitaan edellä.

"Me olemme äärettömän

tyytyväisiä siihen, miten hyvin

markkinat ovat ottaneet

uuden teknologiamme

vastaan," hän sanoi ja lisäsi

U.S. Roboticsin haluavan

olla markkinastandardin

luoja.

Hayes ostaa

Cardinalin

Juuri kun jälkimainingit

U.S.Roboticsin ja 3Comin

kaupasta ovat alkaneet

laskeutua ilmoitti

Hayes Microcomputer

Products ostavansa Cardinal

Technologiesin.

Cardinalin työntekijöistä

osalle tarjotaan paikkaa

uudessa organisaatiossa,

mutta suurin osa joutuu

lähtemään.

Kauppa hyödyttää suuresti

Hayesiä, joka on sitoutunutK56Flex-modeemitekniikkaan.Cardinal

on sen sijaan tukenut

U.S.Roboticsin x2tekniikkaa.

Uusi organisaatio

pystyy siis tarjoamaan

asiakkaille kumman

vaihtoehdon tahansa.

Samalla se pystyy

nopeasti sopeutumaan

Open 56K Forumin

uusiin päätöksiin. Open

56K Forum on standardoimassa

56 kilobitin

siirtotapaa.

Cardinalia kauppa hyödyntää

myös. Vaikka

yhtiö on suuri tekijä

USA:n markkinoilla ei

sillä ole ollut riittävästi

kokoa kansainvälisille

kilpakentille. Yhdistymällä

Hayesiin yhtiö

pääsee tuotteillaan helpommin

uusille kasvualueille.

Microsoft

kehittää

Java-Officea

TechWire-uutispalvelun

saamien tietojen mukaan

Microsoft on aloittanut

suositun Office-sovellusohjelmapakettinsakääntämisenJava-ohjelmointikielelle.

Saatujen tietojen mukaan

Microsoft ei suunnittele

tuotteen julkistamista

ennen kuin kilpailevat Javapohjaiset

sovellukset on julkaistu.

Ainakin Corel ja Lotus

kehittävät Java-toimistosovelluksia.

Corelin Javatoimistopakkaus

tuli Yhdysvalloissa

myyntiin maaliskuun

lopulla ja Lotuksen

Kona-pakettia ryhdyttäneen

myymään tänä kesänä.

Microsoftin edustajat eivät

ole kommentoineet esitettyjä

tietoja.


ICL Datan

voitto pieneni

ICL Data Oy:n voitto viime

vuodelta oli 55 miljoonaa

markkaa. Pudotusta edellisvuoteen

oli reilusti, sillä yhtiön

vuoden 1995 voitto oli

121 miljoonaa.

Yrityksen liikevaihto kasvoi

hienoisesti 3,7 prosentilla

vajaaseen 1,9 miljardiin

markkaan. Vastaavasti yhtiön

kokonaistulos oli viime

vuodelta tappiollinen, sillä

yhtiö maksoi emoyhtiölleen

konserniavustuksia 95 miljoonaa

markkaa eli viisi

miljoonaa markkaa enemmän

kuin edellisenä vuonna.

Kannattavuuden negatiivinen

kehitys johtui ICL

Data Oy:n toimitusjohtaja

Visaa ei suositella

Internet-käyttöön

Luottokunta-yhtiön varatoimitusjohtaja

Keijo Tapiovaara

ei suosittele luottokortin

numeron välittämistä

Internetissä. "Emme

voi suositella luottokorttiostosten

tekoa Internetin

kautta nykytilanteessa. Kehottaisin

luottokortin käyttäjiä

malttamaan mielensä

ensi syksyyn saakka, kunnes

otamme käyttöön SET-järjestelmän

Internetin maksuliikenteessä",

sanoo Tapiovaara.Sfnet.atk-keskusteluryhmässä

keskusteltiin runsaasti

luottokortin käyttämisestä

Internetissä. Keskustelu

sai alkunsa tietokirjailija

Petteri Järvisen mielipidekirjoituksestaHelsingin

Sanomissa ja sitä seu-

Intel on ryhtynyt toimittamaan

MMX-tekniikalla varustettuja

Pentium OverDrive

-prosessoreita, joilla voi

helposti korvata vanhat 75,

90 ja 100 megahertsin Pentium-prosessorit.

Uudet

megahertsiluvut ovat vastaavasti

125, 150 ja 166 megahertsiä.

Päivityksen huonona

puolena on korkea hinta,

Henry Ehrstedtin mukaan

huoltotoiminnan ja tuotemyynnin

kannattavuuden

heikkenemisestä, jota kasvanutjärjestelmätoimintakaan

ei pystynyt paikkaamaan.

Jatkossa ICL Data aikookin

keskittyä juuri järjestelmätoimintaan.

Erityiseksi

painopistealueekseen yhtiö

on ottanut WWW-pohjaiset

järjestelmäratkaisut, joita

varten yhtiöön on perustettu

erityinen verkottumisratkaisuja

työstävä yksikkö.

Verkottumisessa ICL tulee

panostamaan yritysten väliseen

kommunikointiin ja

kaupankäyntiin.

ranneesta Luottokunnan

yhteydenotosta. Järvisen

mukaan Luottokunnan

turvallisuuspäällikkö Antti

Mustonen ilmoitti Visaluottokortin

käyttämisen

Internetissä olevan kiellettyä.

Varatoimitusjohtaja Tapiovaaran

mukaan Luottokunta

ei kuitenkaan ole

kieltänyt Visan käyttöä Internetissä.

"Yhtiön vahva

mielipide on kuitenkin se,

että luottokortin numeroa

ei pitäisi välittää Internetin

kautta", Tapiovaara sanoo.

Mitään seuraamuksia Luottokunnan

taholta Visaa Internetissä

käyttäville ei suosituksesta

huolimatta ole

luvassa.

Inteliltä MMX-päivitysprosessoreita

sillä 125 ja 150 megahertsin

OverDrive-prosessorit

maksavat Yhdysvalloissa

400 dollaria (2 000 markkaa)

ja 166 megahertsin

prosessori 500 dollaria (2

500 markkaa). OverDriveprosessorit

mukauttavat

monien Pentium-emolevyjen

käyttämän 3,3 voltin

jännitteen MMX-tekniikan

vaatimaksi 2,8 voltiksi.

Javan ja ActiveX:n

käyttö edelleen vähäistä

ActiveX-kontrollin avulla

voi Web-sivulle lisätä esimerkiksi

ohjelmista tuttuja

valikoita, joihin voi lisätä

erilaisia toimintoja.

Java-appletteja ja ActiveXkontrolleja

käytetään

WWW-sivuilla edelleen

varsin vähän, väittää yhdysvaltalaisenWWW-kehitysyhtiön

tekemä kartoitus.

Application Methods -yhtiön

tekemässä kartoituksessa

käytiin läpi noin 20

miljoonaa WWW-sivua,

joilla viitattiin johonkin

Verkkotietokoneille

10 prosenttia

yritysmarkkinoista

Tietotekniikan alan markkinatutkimuksiinerikoistunut

IDC-tutkimuslaitos ennustaa,

että verkkotietokoneet

kaappaavat vuoteen

2001 mennessä jopa kymmenen

prosentin viipaleen

mikrotietokoneiden yritysmarkkinoista.

Tutkimuksen mukaan

verkkotietokoneet korvaavat

yrityksissä lähinnä päätteitä

ja pääte-emulointikäytössä

olevia vanhempia

mikroja, joita löytyy etenkin

suuryrityksistä mittavia

määriä.

IDC:n analyytikkojen

mukaan ratkaiseva vuosi

verkkotietokoneiden kehitykselle

on 1998, jolloin

konseptin on viimeistään

todistettava käyttökelpoisuutensa.

Verkkotietokoneiden

yleistyminen vaatii, että yritykset

siirtyvät keveämpiin,

Java-pohjaisiin sovelluksiin

ja että yritysten verkkoratkaisut

ovat tasolla, joka

mahdollistaa verkkotietokoneiden

täysimittaisen

käytön.

HTTP-protokollan

laajennukseen: näistä

sivuista 50 prosenttia

käytti sivujen toimintojen

laajentamiseen CGI:tä.

JavaScriptiä käytetään

kartoitetuista sivuista 1,5

prosentissa ja Java-appletteja

0,15 prosentissa.

VBScriptiä käytetään noin

tuhannella sivulla (0,005

prosenttia kartoitetuista sivuista)

ja ActiveX-kontrolleja

400 sivulla (0,002 prosenttia

kartoitetuista sivuista).

Loput noin 48 prosenttia

tutkituista sivuista olivat

normaalia HTML-kieltä.

CGI:n valta-asemaa selittää

ennen kaikkea se, että se

on vanhin käytettävissä olevista

HTTP:n laajennustekniikoista.

Muiden tekniikoiden

odotetaan tosin ottavan

kiinni CGI:tä helppokäyttöisyytensä

ansiosta.

Microsoft

nostaa

Windows

3.1:n hintaa

Microsoft nostaa Windows

3.1-käyttöjärjestelmän lisensointihintoja.Laitevalmistajien

täytyy syksystä

lähtien maksaa lähes kaksinkertaista

lisenssimaksua

Microsoftille, mikäli ne haluavat

tarjota asiakkailleen

vanhaa 16-bittistä Windows-käyttöjärjestelmää.

Lisäksi laitevalmistajia

kielletään tarjoamasta koneisiin

vaihtoehtoisesti joko

Windows 3.1:tä tai 95:tä,

joten laitteita saadaan myydä

ainoastaan yhdellä käyttöjärjestelmävaihtoehdolla.

Microsoft pyrkii päätöksellään

saamaan lisää käyttäjiä

Windows 95:lle. Markkinoinnista

huolimatta

Windows 95:n markkinaosuus

yrityskäyttäjien pöytäkoneidenkäyttöjärjestelmistä

on jäänyt 19 prosenttiin,

kun Windows 3.1:n

käyttäjiä on vielä peräti 74

prosenttia. Windows NT:tä

käyttää neljä prosenttia

Forrester Researchin tekemän

tuoreen tutkimuksen

mukaan, joten Microsoftilla

on edessään vielä pitkä

käännytystyö.

TIETOKONE

Lyhyesti

tarvetta kehittää Java-pohjaisia

tuotteita. Ohjelman hinta

on 50 käyttäjän lisenssillä

7500 dollaria eli noin 35 000

markkaa.

McAfee Associates on julkistanut

uuden version VirusScan-viruksentorjuntaohjelmastaan,

jonka parannukset

liittyvät lähinnä

Microsoftin uuden Office 97 -

toimisto-ohjelmapaketin mukanaan

tuomiin ongelmiin.

VirusScan 3.0 sisältää Hunter-nimisen

hakukoneen, joka

löytää Word 97 ja Excel

97 -ohjelmilla tuotetuissa dokumenteissa

mahdollisesti

piilevät makrovirukset. Lisäksi

se löytää käynnistyssektorilla

piilevät ja muotoaan

muuttavat virukset.

Sun julkisti Java-kielellä tehdyn

HotJava Browser 1.0

-selaimen, jota voidaan hyödyntää

esimerkiksi infokioskien,

itsepalvelutyöasemien

ja muiden Web-pohjaisten

sovellusten tuotannossa.

HotJava Browser on räätälöitävissä,

joten kehittäjät

voivat luoda haluamansa

kaltaisia , esimerkiksi yritysja

tuotekuvan mukaisia käyttöliittymiä.

Lapin Yrittäjät ry ja Länsipohjan

Yrittäjät ry on käynnistänyt

hankkeen, jossa julkaistaan

1600 lappilaisen yrityksenmultimediahakemisto

CD-levyllä ja 350 yrityksen

osalta Internetissä.

Hankkeesta käytetään nimeä

Lapin yritysten sähköinen

kauppakanava. Hakemistot

on tarkoitettu lappilaisten

yrittäjien käyttöön keskinäisen

verkottumisen parantamiseksi

ja alihankintatoiminnan

kehittämiseksi.

Yhdysvaltalaisen MIDS-tutkimuslaitoksen

mukaan maailmassa

on jo 57 miljoonaa ihmistä,

joilla on pääsy Internetiin.

MIDS on myös ennustanut

tulevien vuosien käyttäjälukuja.

Sen mukaan

vuonna 2000 Internetiin olisi

kytkettynä yli 250 miljoonaa

konetta ja niillä on käyttäjiä

yli 700 miljoonaa.

HUHTIKUU 1997 13


Lyhyesti

Tutkimuslaitos International

Data Corportionin (IDC) julkaiseman

raportin mukaan

Lotus Notes on kasvattanut

asemaansa maailman eniten

käytettynä työryhmäjärjestelmänä.

Lotus Notesin

osuus uusista käyttäjistä oli

36 prosenttia, mikä on noin

4,3 miljoonaa henkilöä. Lähimmäs

Notesia pääsi Novellin

GroupWise, jolla oli 18

prosentin osuus. Kolmanneksi

jäi Microsoftin Exchange

17 prosentin osuudellaan.

Computer Intelligence (CI) -

tutkimuslaitoksen tekemän

markkinatutkimuksen mukaanMacintosh-käyttöjärjestelmällä

varustettujen pöytätietokoneiden

myynti yrityksille

kasvaa Yhdysvalloissa.

Yli tuhannelta yhdysvaltalaiselta

jakelijalta ja jälleenmyyjältä

kerättyjen tietojen

mukaan Mac OS -käyttöjärjestelmä

onnistui jo toisena

kuukautena peräkkäin

lisäämään markkinaosuuttaan

Intel-mikrojen kustannuksella.Macintosh-käyttöjärjestelmällä

varustettujen

tietokoneiden markkinaosuus

oli tammikuussa 1997

yli 11 prosenttia, kun se vuoden

1996 joulukuussa oli 9

prosenttia ja marraskuussa 8

prosenttia.

Yhdysvaltojen suurimman

tietokoneiden suoramyyntiyrityksen

Dellin tulos kasvoi

helmikuun toinen päivä

päättyneen tilivuoden 1997

aikana 90 prosenttia 518

miljoonaan dollariin (2,6 miljardia

markkaan) ja liikevaihto

47 prosenttia 7,76 miljardiin

dollariin (38,8 miljardiin

markkaan). Tilivuoden viimeisellä

neljänneksellä kasvuprosentit

olivat vieläkin

suurempia: tuloksen kasvu

oli 170 prosenttia ja liikevaihdon

57 prosenttia. Dell

Computerin pääasiassa puhelimen,

postin, Internetin ja

yrityksille myönnettävien tilien

avulla tapahtuva myynti

toimii tällä hetkellä erittäin

hyvin. Analyytikoiden mukaan

yrityksen kasvu on nopeampaa

kuin tietokonevalmistajien

kasvu keskimäärin,

koska sen liiketoimintatapa

soveltuu dynaamisille tietokonemarkkinoilleerinomaisesti.


Data Corporationin (IDC) mukaan

kuvankäsittelyyn

liittyvät markkinat ovat kokemassa

räjähdysmäisen

kasvun digitaalisten kameroiden

yleistymisen myötä. Kysely

tehtiin kotitalouksiin

kuudessa maassa. Valokuvien

järjestelyn lisäksi kotitaloudet

käyttävät nyt tai jatkossa

tietokonetta erilaisten

harrastelehdyköiden valmistamiseen

tai onnittelukorttien

tekemiseen.


Käynnistettyä PC:tä ei juuri käytetä

Kotitaloudet käyttävät avattua

PC-tietokonettaan eniten

ei mihinkään. Toisin

sanoen käynnistetty tietokone

kököttää ylivoimaisesti

suurimman osan, 54

prosenttia, aukioloajastaan

yksinään käyttämättömänä.

Tämä tulos saatiin Yhdysvaltalaisenmarkkinatutkimusyrityksen,

NPD Group

Incorporationin tekemässä

PC Meter -tutkimuksessa.

Tutkimuksessa mitattiin

10 076 yhdysvaltalaisen kotitaloudenhenkilökohtai-

Kaksi Internetin perusprotokollaa

HTTP (Hypertext

Transfer Protocol) ja

NNTP (Network News

Transfer Protocol) ovat

uusiutumassa.

HTTP, jota käytetään

WWW-sivujen siirtoon, saa

lähinnä lisää nopeutta kun

taas NNTP, jota käytetään

keskusteluryhmien lukemiseen

ja replikointiin tehdään

entistä joustavammaksi.

Kummankin muutoksen

taustalla ovat lisääntyneet

käyttäjämäärät ja se,

että kumpaankin protokollaa

käytetään jatkossa yhä

enemmän intranet-verkkojen

rakentamiseen.

HTTP:n versio 1.1, josta

on luvassa luonnos kesään

mennessä tuo kaksi siirtoon

vaikuttavaa lisäkomponenttia.

Näistä putkitus (pipelining)

mahdollistaa kaiken

datan siirtämisen yh-

sen tietokoneen käyttöä

kuukauden ajan. Tietokoneeseen

tallennettu PC Meter

-ohjelma laski käyttötarkoitukseksi

ei mitään, kun

viimeisestä näppäimen tai

hiiren kosketuksesta oli kulunut

yli 60 sekuntia.

Kotitalouksien tietokoneen

käyttö ei osoittautunut

kovinkaan tuottavaksi

edes silloin, kun tietokoneella

tehtiin jotakin. Suurin

käyttötarkoitus oli nimittäin

käyttöjärjestelmän

kanssa pelaaminen. Tutki-

Internet-standardit

WWW-sivuihin lisää nopeutta

Yli 500 000 viisitoista vuotta

täyttänyttä suomalaista

käyttää Internetiä vähintään

kerran viikossa. Taloustutkimus

Oy:n kuudes Internet-käyttäjätutkimusosoittaa,

että verkon käyttäjälukujen

kasvu jatkuu edelleen

varsin voimakkaana.

Viime loka-marraskuussa

viikoittaisia käyttäjiä arvioitiin

olevan noin 420 000,

nyt tammi-helmikuun mittauksessa

jo 510 000, joten

kasvua on siten runsaat 20

prosenttia kolmessa kuukaudessa.

Viime vuonna

vastaavaan aikaan viikoittaisten

käyttäjien määräksi

dellä yhteydellä, kun nykyisin

esimerkiksi WWW-sivun

kuvat ja teksti haetaan

erikseen. Välimuistin

(cache) avulla jo selaimen

muistissa tai koneen kiintolevyllä

olevasta sivusta haetaan

palvelimelta vain

muuttuneet osat.

NNTP:n osalta muutokset

koskevat protokollan eli

yhteyskäytännön laajennettavuutta.

Pääasia kehitystyöstä

tehdään IETF:n (Internet

Engineering Task

Force) NNTPext-työryhmässä,

jonka tavoitteena on

tarjota tapoja laajentaa protokollan

soveltuvuutta intranet-verkkoihin.

Tällä hetkellä

esimerkiksi Netscapen

Collabra-ryhmätyöpalvelimen

mukana tulevassa keskusteluryhmäpalvelimessa

on jo käytössä yrityksen

omia laajennuksia.

Puolen miljoonan Internetkäyttäjän

raja ylittyi

arvioitiin noin 255 000, eli

vuositasolla kasvuprosentti

on tasan sata. Nyt verkolla

on jo päivittäisiä käyttäjiä

yli 200 000.

Verkon säännöllisten, vähintään

viikoittaisten kotikäyttäjien

määrä ylitti nyt

ensi kertaa säännöllisten

opiskelukäyttäjien määrän.

Työpaikka on kuitenkin

edelleen selvästi yleisin yhteydenottopaikka,

ja verkon

käyttö työpaikoilta on myös

aktiivisempaa kuin koti- ja

opiskelupaikkakäyttö.

Viikkotunteja keskimääräiselle

suomalaiselle Internet-käyttäjälle

kertyy kui-

muksen mukaan 29 prosenttia

koneen käyttöajasta

kului dokumenttien järjestelyyn,

tulostukseen, taustavärin

ja näytönsäästäjän

vaihtamiseen sekä kursorin

vilkkumistahdin muuttamisen.

Tekstinkäsittely oli 16

prosentin osuudella PC:n

toiseksi suurin käyttötarkoitus.

PC:tä käytettiin kolmanneksi

eniten tietokonepelien

pelaamiseen, johon

kului 15 prosenttia käyttöajasta.

Eniten pelattiin


Data Corporationin

(IDC) mukaan kuvankäsittelyyn

liittyvät markkinat

ovat kokemassa räjähdysmäisen

kasvun digitaalisten

kameroiden yleistymisen

myötä.

Kuudessatoista maassa

tehdyssä kyselyssä kotitalouksilta

tiedusteltiin, käyttävätkö

ne tietokonetta valokuvien

arkistointiin. Tällä

hetkellä 19 prosenttia käytti

ja sama määrä ilmoitti

aloittavansa vuoden sisällä.

Valokuvien järjestelyn lisäksi

kotitaloudet käyttävät

nyt tai jatkossa tietokonetta

erilaisten harrastelehdyköiden

valmistamiseen tai onnittelukorttien

tekemiseen.

Kotitalouksien valmiutta

luoda erilaisia kuviin liittyviä

hengentuotteita auttavat

niiden hankkimat valokuvalaatuiset

tulostimet, väriskannerit

ja digitaalikamerat.

Windows-käyttöjärjestelmän

mukana tulevaa pasianssia.

Vasta neljänneltä sijalta

käyttötutkimus löysi Internetin.

12 prosenttia yhdysvaltalaistenkotitietokoneiden

käyttöajasta kului sisään

soittamiseen ja Internetissä

surffaamiseen. Itse

asiassa suurin osa ajasta hupeni

läpipääsyyn ja kuukaudessa

vain 3,5 tuntia jäi

itse Internet-surffaamiseen.

IDC:n markkinakatsaus:

Kuvankäsittelyn

markkinat kasvussa

tenkin vain muutamia.

Kaksi kolmesta verkkoa nykyisin

säännöllisesti käyttävästä

ei viihdy verkossa yhteensä

kahta tuntia kauempaa

viikossa. Yli 10 tuntia

viikossa verkossa risteilee

vain kolme prosenttia kaikista

nykyisistä viikoittaisista

käyttäjistä. Osuus on

aivan sama kuin vuoden

1996 alussa.

Internetiä joskus kokeilleiden

sukupuoli- ja ikäprofiili

lähestyy käyttäjäkunnan

kasvaessa hiljalleen

Digitaalisen kuvauksen

uusin mielenkiinnon kohde

Fujin digitaalikamera

DS-300 julkistettiin CeBITmessuilla

Saksassa.

Digitaalisten taskukameroiden

tekniikka kehittyy

nopeaa vauhtia. Mielenkiintoisin

uutuus tällä hetkellä

on Fujin DS-300, joka

on taskukameran mallinen,

mutta siinä on zoom-objektiivi,

lisäsalaman mahdollisuus

ja 1,3 miljoonaa

kuvapistettä eli kuvan tarkkuus

on 1280 x 1024 kuvapistettä.

Fujin uusi kamera julkistettiin

juuri CeBIT-messuilla

Saksassa. Kamera tulee

markkinoille kesäkuussa.

normaalia väestön jakaumaa.

Naisia verkkoa joskus

kokeilleista onkin jo 40

prosenttia, mutta mitä aktiivisempi

käyttäjäryhmä,

sitä alhaisempi on naisten

osuus.

Työ- ja kotikäyttäjät ovat

selvästi keskimääräistä varakkaampaa

väestöä, ja tulokset

osoittavat myös, että

verkon suurin kasvupotentiaali

lähimmän puolen

vuoden aikana on varakkaan

keski-ikäisen väestön

keskuudessa.

Mitä Uutta [ensituntuma]

AMD K6/PR2-200

AMD K6 kilpasille Pentiumien kanssa

TIMO PELTOLA

AMD väittää K6-prosessorin

olevan nopeampi

kuin Intelin

tulossa oleva Pentium

II. Intel julkistaa uuden

prosessorinsa vasta

toukokuussa, joten

tätä asiaa ei vielä voitu

selvittää. Intelin

MMX-Pentiumin

AMD:n uutuus ainakin

jättää taakseen.

Ostettuaan NexGenin

noin puolitoista

vuotta sitten

AMD sai K6prosessorinsa

valmiiksi nopeassa

tahdissa. Ennen

kauppaa sekä AMD että

NexGen kehittivät omia

kuudennen sukupolven

suorittimia. Kaupan jälkeen

AMD kuoppasi oman K6projektinsa

ja otti kehitystyön

pohjaksi NexGenin

silloin kehitteillä olleen

Nx686:n. Tämä työ on nyt

kantanut hedelmää uuden

K6:n muodossa.

AMD nimeää K6:n kilpailijaksiKlamath-koodinimellä

tunnetun Intelin

Pentium II -suorittimen,

joka näillä näkymin julkistetaan

toukokuun alkupuolella.

AMD:n ilmoituksen

mukaan K6 on Windows

95:llä nopeampi kuin Intelin

MMX-Pentium, Pentium

Pro tai Pentium II,

kun kaikkia suorittimia ajetaan

samalla kellotaajuudella.

Windows NT 4.0 -

käyttöjärjestelmällä ainoastaan

Pentium Pro vie

AMD:n mukaan voiton

K6:lta. Ennakkotietojen

mukaan Pentium II on samalla

kellotaajuudella Pentium

Prota hitaampi.

AMD:n suorituskykymittaukset

on tehty Winstone

97 -testiohjelmalla.

AMD K6/PR2-200

MMX-Pentium

200 MHz

Pentium-kantayhteensopiva

Pentium Pro- ja Pentium II

-suorittimiin verrattuna

K6:n valttina on sen kantayhteensopivuus

Pentiumin

kanssa eli se voidaan asentaa

tavalliseen Pentiumprosessorinkantaan

(Socket 7).

Suoritin toimii siis

edullisemmilla ja

laajasti saatavilla

olevilla emolevyillä.

Emolevyltä

vaaditaan kuitenkin

tuki K6-suorittimelle.

Intelin

tulevassa Pentium

II:ssa käytetään

täysin poikkeavaa

emolevytoteutusta,

jossa

prosessori

on välimuistien

kanssa

omalla piirilevyllään.

MMX-Pentiumin tavoin

K6 tarvitsee 3,3 voltin lisäksi

toisen käyttöjännitteen.

Toinen jännite on MMX-

Pentiumin 2,8 voltista poiketen

2,9 volttia. Prosessorin

ulkoinen väylä toimii 66

megahertsin taajuudella.

Suoritin valmistetaan 0,35

mikrometrin prosessilla

(johtimien viivanleveys

mikropiirillä). Transistoreita

K6:ssa on 8,8 miljoonaa,

kun Pentium II pitää sisällään

7,5 miljoonaa transistoria.

AMD K6 -prosessori perustuu

RISC-ytimeen. Intelin

x86-käskyt käännetään

ennen suoritusta RISC-käskyiksi.

Suorittimessa on yhteensä

64 kilotavua L1-väli-

muistia (32 kilotavua käskyille

ja 32 kilotavua datalle),

mikä on tuplasti verrattuna

Intelin MMX-Pentiumiin

tai Pentium II:n.

K6 on yhteensopiva multimedia-

ja grafiikkaohjelmia

nopeuttavien MMX-käsky-

jen (multimedia extensions)

kanssa. MMX-tekniikka

laajentaa prosessorin

käskykantaa 57 käskyllä.

K6 testipenkissä

Saimme testiin Osbornen

K6/PR2-200-suoritinta

käyttävän mikron. Laite perustuu

Intelin uusimalla

430TX -piirisarjalla toteutettuun

Asus TX97-X -

emolevyyn. Emolevyn manuaalista

ei vielä löydy mainintaa

uudesta K6-suorittimesta,

mutta oikea käyttöjännite

levyllä kuitenkin on.

PR2-200-prosessorin sisäinen

200 megahertsin kellotaajuus

saadaan kertomalla

66 megahertsin väyläkello

kolmella. Välimuistia emolevyllä

on 512 kilotavua.

PC-testi

AMD K6/PR2-200 827

MMX-Pentium

200 MHz

Pentium Pro

200 MHz

Sovellusindeksi

kertaa Pentium /100 MHz

Sovellustestissä (Word, Excel ja Access) AMD K6 on

MMX-Pentiumia nopeampi.

2,39

2,57

kertaa IBM PC

AMD K6/PR2-200

MMX-Pentium

200 MHz

674

758

Mikron 64 megatavun keskusmuisti

on toteutettu

SDRAM-kammoilla.

Kiintolevynä Osbornessa

on Seageten uusi 4,3 gigatavun

Cheetah liitettynä

SCSI-ohjaimeen. Näytönkäsittelystä

huolehtii kahdeksan

megatavun muistilla

varustettu 3D Labsin Glintpiiriin

perustuva ohjain, joka

on nopea etenkin 3Dkäytössä.

Suoria suorituskykyvertailuja

aiempiin mittauksiin

on vaikea tehdä, koska testattu

kokoonpano oli rakennettu

uusimmista ja tehokkaista

komponenteista.

Vertailukohdan saamiseksi

asensimme mikroon myös

Intelin 200 megahertsin

MMX-Pentiumin. Prosessorin

laskentanopeutta mittaavassa

PC-testissä K6

voittaa 827:n tuloksellaan

PovRay

sekuntia

Puhtaasti prosessorin

suorituskykyä mittaavassa

PC-testissä AMD

K6/PR2-200 voittaa sekä

MMX-Pentiumin että Pentium

Pron.

Liukulaskennan nopeutta mittaavassa PovRay-testissäkin

MMX-Pentium jää AMD:n K6:lle.

457

478

TIETOKONE

Mikrolog onnistui ensimmäisenämikrovalmistajana

toimittamaan testeihin

AMD:n uutuusprosessorilla

varustetun Osborne-mikron.

K6:n esiversiolla

varustettu kone

osoittautui testeissämme

Intelin Pentium

MMX:ää jonkin verran

nopeammaksi.

MMX-Pentiumin

(674). 200 megahertsin

Pentium Pron PC-testitulos

on keskimäärin 758.

PC-testi ei kuitenkaan

kerro koko totuutta laitteiston

nopeudesta. Tietokone-lehdensovellustesteissä

K6-mikro osoittautui

myös saman kellotaajuista

MMX-Pentium-mikroa

nopeammaksi.

Näytönkäsittelyä mittaavassa

Excel-testissä ero oli

vajaat seitsemän prosenttia.

Emolevyn, prosessorin ja

muistinkäsittelyn nopeutta

mittaavassa Word-testissä

eroksi saatiin yli 20 prosenttia.

Levynkäsittelyn nopeutta

osoittavassa Accesstestissä

ero oli odotetusti

marginaalinen. K6:n lopulliseksi

indeksiksi saatiin

2,59, MMX-Pentiumin jäädessä

2,39:ään.

Lisäksi mittasimme suorittimien

nopeutta liukulukulaskennassaPovRay-testillä.

Tässäkin testissä K6 vei

voiton vajaan viiden prosentin

erolla.

Osborne AMD-malli on

tehokas mikro etenkin grafiikkakäytössä.Markkinoiden

kärkijoukkoa olevat

komponentit (64 Mt muistia,

4,3 Gt SCSI-kiintolevy,

17" näyttö, 16X CD-ROM)

nostavat kuitenkin kokoonpanon

hinnan 26 900

markkaan. Tämä kokoonpano

ei annakaan suoraa

kuvaa massamarkkinoille

tarkoitettujen K6-mikrojen

hinnasta. Kesän kuluessa

selviää mille tasolle K6-laitteiden

kuluttajamallien

hinnat asettuvat. Mielenkiintoista

on myös nähdä

onko K6-prosessori täysin

yhteensopiva Intelin kanssa.

Lyhyen ensitutustumisen

puitteissa emme havainneet

ongelmia yhteensopivuudessa.

HUHTIKUU 1997 15

Mitä Uutta [CeBit]

Uusien prosessorien esiinmarssi

Intelin seuraava Pentium Pro -prosessori nimeltään Pentium

II, Cyrixin uusi M2-prosessori ja AMD:n K6-prosessori

olivat pääosissa maaliskuun puolessa välissä pidetyillä

CeBIT-messuilla Hannoverissa. Myös lukuisat uudet tekniikat

oheislaitteiden puolella tekivät tuloaan.

HANNOVER - JARI KALLIO

ntel ja mikrovalmistajat eivät ker-

Itoneet uuden aiemmin koodinimellä

Klamath tunnetun

MMX-tekniikalla varustetun Pentium

Pro -prosessorin suoritusarvoja

eivätkä hintatietoja, mutta ensimmäisten

prosessorien kellotaajuus

on 233 megahertsiä ja seuraavien

266 megahertsiä. Intel on kuitenkin

toimittanut emolevyjen valmistajille

myös muutamia 300 megahertsin

Pentium II -prosessoreita.

Lukuisilla suurilla mikrovalmistajilla

oli ainakin yhden tietokoneen

vierellä kyltti ”Pentium II -

Technology Presentation”.

Cyrix esitteli ensi kerran suljettujen

ovien takana MMX-tekniikkaa

hyödyntävää 166 megahertsin M2prosessoriaan.

Myös AMD esitteli

messuilla uutta MMX:llä vahvistettua

200 megahertsin K6-prosessoriaan.

Kummallakin valmistajalla on

siis aiempaa paremmat mahdollisuudet

pärjätä prosessori-kilpailussa

Inteliä vastaan, kunhan uudet

prosessorit saadaan vielä kevään aikana

tuotantoon. Cyrix ja AMD

kauppaavat prosessoreitaan selvästi

halvemmalla kuin Intel.

Cyrixillä ja AMD:llä on silti kova

työ saada mikrovalmistajat ja kuluttajat

vakuuttumaan prosessoriensa

erinomaisuudesta. Cyrixin

133 megahertsin MediaGX-prosessorin

saaminen Compaqin Presario

2110 -mikroihin oli päänavaus,

mutta messuilla kyseisten mikrojen

vieressä ei ollut Cyrixin prosessorista

mitään mainintaa, vaan asiaa

Siemens-Nixdorf esitteli messuilla

näyttävästi User Centered

Computing -ajatustaan.


Compaq toi vaatimattomasti

osastollaan esiin Cyrixin Media

GX -prosessoria, sillä tietokoneen

ulkopuolella sitä ei mainostettu

mitenkään, vaan asiaa piti

erikseen kysyä esittelijältä.

piti erikseen kysyä. Intel-prosessorilla

varustetuissa mikroissa oli sen

sijaan järjestään kyltti ”Intel inside”.

CD-RW-ja DVD-levyjä

Saksalainen Siemens-Nixdorf esittäytyi

kotikamarallaan näyttävästi.

Yhtiö lanseerasi User Centered

Computing -käsitteen, jonka yhteydessä

julkistettiin Java-pohjainen

Scenic Pro Net -verkkotietokone

Euroopan markkinoille. SNI pyrkii

yhdistämään työasemakeskeisen ja

verkkokeskeisen työskentelyn käyttäjäkeskeiseksitietokonetyöskentelyksi.

Philips esitteli ensimmäisiä CDlevyjen

uudelleen kirjoittamiseen

kykeneviä levyasemia eli CD-

ReWritable-asemia. Philips

CDD3600 lukee tietoa kuusinkertaisella

nopeudella ja kirjoittaa kaksinkertaisella

nopeudella. Kesäkuussa

myyntiin tulevat asemat

maksavat Yhdysvalloissa 700 dollaria

(3500 markkaa) ja ne tulevat samaan

aikaan myyntiin myös Euroopassa.

Asemissa on IDE-liitäntä,

Pentium II -prosessorien tekniikkaesittely komeili messuilla useiden

tietokonekokoonpanojen yhteydessä.

mutta kaksi kuukautta myöhemmin

on saatavilla myös nopeampaan

tiedonsiirtoon kykeneviä

SCSI-liitäntäisiä asemia.

Philipsin edustajan mukaan CD-

RW-levy maksaa noin 45 Saksan

markkaa (135 markkaa), kun kerran

kirjoitettava CD-R-levy maksaa

noin 11 Saksan markkaa (33 markkaa).

CD-RW on kätevä esimerkiksi

usein tehtävissä varmuuskopioinneissa,

kun taas CD-R-levyjä

kannattaa hyödyntää kokonaisia

CD-levyjä kopioitaessa. CD-RWlevyjen

rajoituksena on, että niitä

voidaan lukea vain Multi-Readtekniikkaa

hyödyntävillä CD-asemilla.

Philipsin edustaja näytti vielä

beetavaiheessa olevaa ohjelmaa,

jossa tiedoston polttaminen CD-

RW-levylle oli yhtä helppoa kuin

tiedoston siirtäminen kiintolevyllä

paikasta toiseen Windows-käyttöjärjestelmässä.

Tiedosto vain raahattiinResurssienhallinta-ohjelman

vedä ja pudota -tekniikalla levylle

tai sieltä pois.

CD-asemien syrjäyttäjiksi mainitut

DVD-asemat olivat myös vahvasti

esillä messuilla, sillä muun

muassa Panasonic,

Hitachi ja Philips

esittelivät osastoil-

Siemens-Nixdorfin

pääjohtaja

Gerhard Schulmeyer.

laan uusia DVD-asemia, jotka kykenevät

8,5 gigatavun tallennukseen.

Philipsin asemien myynti alkaa

vielä kevään aikana.

Nokialta

USB-monitoreita

USB-laitteiden (Universal Serial

Bus) tarjonta alkoi messuilla olla

kattava, joten pian niitä on odotettavissa

myös markkinoille. Monet

uudet tietokoneet on jo pitkään varustettu

USB-liitännällä, johon voidaan

kytkeä toista sataa laitetta tietokoneen

ollessa käynnissä. Esimerkiksi

Philipsillä oli esillä maailman

ensimmäiset USB-kaiuttimet,

jotka eivät tarvitse toimiakseen

mikron sisäistä äänikorttia, sillä tarvittava

elektroniikka on kaiuttimien

sisällä.

Nokia julkisti ensimmäisen monitorinsa,

jossa on USB-jakorasia.

Monitoriin voi kytkeä neljä USBlaitetta.

Messuilla monitoriin oli

kytketty USB-näppäimistö. Nokia

447 Za -monitorissa on lisäksi

USB:n mahdollistama ohjelmallinen

monitorin säätö, joten esimerkiksi

monitorin kuvaruudun voi

keskittää ja yhdensuuntaistaa ohjelmalla

painikkeiden sijaan.

Uudessa Nokia 446Xpro -mallissa

on erikoista kuvaruutukoko, jo-

Philipsin uudelleenkirjoittavaCDD3600asema

tulee myyntiinkesäkuussa.

Mitä Uutta [CeBit]

ka on 19 tuumaa. Harva muu monitorivalmistajaa

käyttää sitä kokoa.

Nokian edustaja Pasi Kujala määritteli

messuilla, että uusi monitori

on vähän kalliimpi kuin 17-tuumainen,

mutta lähes yhtä iso kuvaalaltaan

kuin 21-tuumainen monitori.

Nokian osastolla esillä ollut 21tuumainen

Multigraph 445Xpro -

monitori kykenee 1800 x 1440 kuvapisteen

näyttötilaan 80 hertsin

taajuudella. Lisäksi vaakataajuus on

huimat 121 kilohertsiä, mihin eivät

Kujalan mukaan kykene muut monitorivalmistajat.

Nokialla oli lukuisten muiden

valmistajien tapaan esillä myös litteänäyttöinen

LCD-monitori

N300xa, jonka kuvaruudun koko

on 13,3 tuumaa, mutta se vastaa

kuva-alaltaan tavallisia 15-tuumaisia

monitoreita. Monitori kykenee

1024 x 768 -näyttötilaan 262 000

värillä. Kaikki Nokian uudet monitorit

tulevat myyntiin syksyllä.

DSL- ja

LS-120-tekniikat

U.S. Robotics USR esitteli messuilla

DSL-tekniikkaa (Digital Subscriber

Line), joka lupaa tavallisia puhelinlinjoja

pitkin nopeampia Internet-yhteyksiä

kuin modeemit ja

ISDN-sovittimet. Yhtiön DSL-laitteet

on suunnattu niin puhelinpalvelujen

tarjoajille kuin pienille yrityksille

ja koteihin.

Suuri ranskalainen telekommunikaatioyhtiö

on lupautunut ottamaan

U.S. Roboticsin DSL-tekniikalla

toimivat laitteet koekäyttöön

asiakkaita varten tämän vuoden aikana.

USR tuo jo kesäkuussa markkinoille

500 dollarin (2000 markkaa)

hintaisen Viper-DSL-modeemin.

DSL-tekniikalla kyetään vastaanottamaan

tietoa kuusi megabittiä

sekunnissa ja lähettämään 640

kilobittiä sekunnissa.

Pitkään tuloaan tehnyt LS-120tekniikka

oli entistä näyttävämmin

esillä messuilla. Tekniikan avulla

pystytään levykkeelle tallentamaan

120 megatavua tietoa, minkä lisäksi

levykeasema pystyy käsittelemään

myös perinteisiä levykkeitä, sillä

kumpikin levyke on ulkomitoiltaan

Nokian edustaja

Pasi Kujala

esitteli messuilla

yhtiön

uutta monitoria,

johon voi

liittää USBlaitteita.

saman suuruinen.

LS-120-tekniikan saralla OR

Technology esitteli syksyllä markkinoille

tulevaa FD-2120A-asemaa,

joka maksaa noin 150 dollaria (450

markkaa). Saksan kolmanneksi

suurin mikromerkki Vobis ilmoitti

ryhtyvänsä käyttämään LS-120-asemia

tietokoneissaan. Mitsubishi

esitteli kannettavaan tietokoneeseen

sopivaa LS-120-asemaa. Myös

Panasonicilla oli LS-120-tekniikkaan

perustuva asema esillä.

IBM esitteli messuilla valikoidulle

joukolle seuraavan sukupolven

kaksiprosessorisia IntelliStation-tehotyöasemiaan.

Ensimmäiseen

malliin IntelliStation Z Pro:hon saa

enimmillään gigatavun keskusmuistin,

yhdeksän gigatavun SCSIkiintolevyn

ja se kykenee siirtämään

tietoa sata megabittiä sekunnissa

lähiverkossa. Tehotyöasemien

hinnat lähtevät yksiprosessorisina

4000 dollarista (20 000 markkaa).

Digitaalisten kameroiden vyöry

jatkui CeBIT-messuilla. Kiinnostavin

oli Fujin uusi digitaalinen taskukamera,

joka kykenee huimaan

1280 x 1000 kuvapisteen tarkkuuteen.

Kamerassa on sen pienestä

koosta huolimatta 35-105 millimetrin

zoom-objektiivi ja siihen

saa lisävarusteena moottoriperän,

jolla saa 4,5 valokuvaa sekunnissa.

Fujix DS-300 -kamera tulee markkinoille

kesäkuussa ja se maksaa

noin 4 000 Saksan markkaa (12 000

markkaa).

Suomalaisista näytteilleasettajista

Data Fellows julkisti CeBITissä F-

Secure-turvaohjelmiin kuuluvan

Commerce Client- ja Server-ohjelmat

128-bittisellä suojauksella. Data

Fellows esitteli myös uuden 3.0versionF-Prot-virustentorjuntaohjelmastaan.

Nokia julkisti CeBIT-messuilla

Saksassa Nokia Cellulard Card

Phone -kortin , johon on yhdistetty

GSM-puhelin. Puhelinkortti vain

työnnetään kannettavan tietokoneen

PCMCIA-paikkaan, ja sen jälkeen

voi ottaa GSM-datayhteyden

Internetiin tai GSM-puheyhteyden

tietokoneen mikrofonin kautta.

Nokian uuden tuotteen puolesta

puhuvat käytön helppous, sillä mi-

Sunin NC:lle kilpailija

SNI esitteli

ensimmäistä NetPC:tä

Siemens-Nixdorf SNI esitteli CeBIT-messuilla Saksan Hannoverissa

ensimmäisenä maailmassa NetPC:n, joka on NC:n (Network Computer)

kilpailija. NetPC on Microsoftin, Intelin ja niiden kumppaneiden

määritysten mukainen verkkotietokone, kun taas NC on Sunin

yhdessä toisten mikrovalmistajien kanssa sopima verkkotietokoneen

määritelmä.

SNI:n diplomifyysikko, tohtori Karl-Heinz Url kutsui yhtiön Scenic

Pro Net S -NetPC:tä lapsekseen, sillä hän johti verkkotietokoneen kehittämisen

projektia SNI:llä viiden vuoden ajan. Tietokone-lehdelle

myöntämässään haastattelussa hän korosti, kuinka Microsoft ja Intel

messuilla pitämässään NetPC:n lopullisten määrittelyjen tiedotustilaisuudessa

käyttivät nimenomaan Scenic Pro Netiä esittelyssään.

”SNI:n verkkotietokoneita on valmistettu nyt 20 kappaletta. Vielä

tämän kuukauden aikana ensimmäiset sata NetPC:tä pystytään toimittamaan

asiakkaille. Yhtään kauppaa ei tosin vielä ole tehty, mutta

vastahan laite saatiin nyt näytille CeBIT-messuille,” Url totesi.

Scenic Pro Net on suunnattu nimenomaan yrityksille, jotka voivat

verkkotietokoneiden avulla säästää mikrojen ylläpidon kustannuksia

merkittävästi. Urlin mukaan ensimmäiset sata NetPC:tä toimitetaan

parille kolmelle suurelle yritykselle, jotka pääsevät kokeilemaan niitä

ostopäätösten tekemiseksi. Yksi kauppa saattaa sitten käsittää tuhat

NetPC:tä. Sun on ensimmäisen näin laajan kauppansa jo tehnyt NC:n

osalta.

”SNI:n NetPC on aivan kuin tavallinen tietokone ilman levykeasemaa.

Sisällä on 200 megahertsin Pentium-prosessori, muistia 8 – 128

megatavua ja korkeintaan 512 kilotavun välimuisti. Windows-käyttöjärjestelmä

ladataan suoraan yrityksen palvelimelta, mutta kokoonpanoon

voidaan lisätä myös kiintolevy, jos tietoa halutaan säilöä sinne

väliaikaiseksi,” kertoi Url.

NetPC voidaan säätää siten, että sillä pystyy avaamaan vain tietyt

ohjelmat, kuten esimerkiksi Microsoft Wordin ja Excelin. Mahdollista

on myös käyttää liittymänä pelkästään Web-selainta, jonka kautta

sovellukset avataan ja jota käytetään Internetin selaamiseen ja sähköpostin

käsittelyyn. Kolmas vaihtoehto on tarjota käyttäjälle täydet oikeudet

palvelimelta löytyvien ohjelmien käyttämiseen, mutta tässäkään

vaihtoehdossa käyttäjä ei pysty muuttamaan käyttöjärjestelmän

ja laitteen asetuksia, vaan sen voi tehdä vain verkon hallinnasta vastaava

henkilö”, selvitti Url.

Levykeaseman paikalle NetPC:hen saa lisävarusteena älykorttiaseman,

johon käyttäjä syöttää henkilökohtaisen älykorttinsa (Chipcard)

ja avaa käyttöliittymänsä oman tunnuksensa ja salasanansa avulla. Samaa

työasemaa voivat tällöin käyttää eri henkilöt, mutta kukin saa

palvelimelta esiin vain omat tiedostonsa ja hänen käyttöönsä myönnetyt

ohjelmat.

tään sovittimia eikä johtoja tarvita.

Lisäksi varsinaisen GSM-puhelimen

akut säästyvät.

Nokian korttipuhelimen tuotepäällikkö

kertoi CeBIT-messuilla,

että kyseessä on vasta prototyyppi,

joka voidaan saada tietokonelehtien

testeihin aikaisintaan kuukauden

päästä. Myyntiin kortti on tulossa

syksyllä tai loppuvuonna.

Nokian tuotekehittelyn tulosta

on myös ohjelmallinen modeemi

Nokia Cellular Data Suite, joka kopioidaan

levykkeiltä kannettavan

tietokoneen kiintolevylle, minkä

jälkeen Nokia 8110- ja uudella Nokia

3110 matkapuhelimella voidaan

ottaa modeemiyhteys pelkän

COM-porttiin kytkettävän sarjakaapelin

avulla.

TIETOKONE

SNI:n diplomifyysikko,

tohtori Karl-

Heinz Url

vierelään yhtiön

Scenic

Pro Net S -

NetPC.

HUHTIKUU 1997 17

Mitä Uutta [Internet]

Netistä

auto kesäksi

Kesän lähestyminen saa monen unelmoimaan

uudesta autosta. Nuoret ja keskimääräistä hyvätuloisemmat

nettikäyttäjät ovatkin otollinen

kohderyhmä automarkkinoinnille. Ei ihme, että

esimerkiksi Nissan markkinoi uutta autoaan

viime syksynä näyttävästi juuri nettimedialla.

PETTERI JÄRVINEN

ikä kyse ole enää pelkästä markkinoinnista. Amerikka-

Elainen Chrysler arvioi hiljattain, että neljän vuoden kuluttua

25 prosenttia autokaupoista tehdään verkon kautta.

Se tietää nykyisten autokauppojen määrän radikaalia vähentymistä

ja hintakilpailun kiristymistä, kun ostajat voivat

aiempaa vapaammin verrata hintoja kaikkialla Yhdysvalloissa.

Autoista kiinnostunut voi ottaa lähtökohdaksi vaikkapa

Autodatan, joka on autoalan tietopalveluverkko. Sen sivuilta

(http://www.adfin.fi) löytyy linkkejä maahantuojien

ja autovalmistajien sivuille, mutta myös Autoalan tiedotuskeskuksen

sivut sekä muita hyödyllisiä osoitteita.

Käytetyn auton ostajaa kiinnostava palvelu on osoitteessa

http://www.hae.fi. Siinä on mukana laaja joukko Suomessa

myynnissä olevia uusia ja käytettyjä autoja, joita voi

etsiä halutun merkin, hintaluokan tai vuosimallin mukaan.

Juuri tällaisessa tehtävässä netti on parhaimmillaan: se

poistaa maantieteelliset etäisyydet ja helpottaa hintavertailujen

tekemistä. Jokaisesta käytetystä autosta on mukana

hinnan lisäksi tekniset tiedot. Vain valokuvat puuttuvat.

Vastaavia palveluita on muitakin, mutta ne ovat merkkitai

ketjukohtaisia. Esimerkiksi Volvon vaihtoautopörssiin

voi tutustua osoitteessa http://www2.procomp.fi/volvovp/.

Eräät automyymälät ja korjaamotkin ovat jo mukana

verkossa, sillä esimerkiksi Konalan auto (http://konalanautokeskus.inet.fi/)

mainostaa ottavansa vastaan huoltovarauksia

sähköpostilla.

Autoilijan kannattaa muistaa myös Tielaitoksen palvelin

(http://www.tieh.fi). Se kertoo muun muassa reaaliaikaisen

ruuhkatilanteen niin pääkaupunkiseudun ulosmenoteillä

kuin tärkeimmillä valtateilläkin, säätiedotuksen tien käyttäjille

sekä varoittaa kesällä aktiivisista tie- ja päällystystöistä.

Autoliitto on osoitteessa http://www.autoliitto.fi ja

vastaavan jenkkijärjestön koti on http://www.aaa.com.

Yllättävää kyllä, autoväen tuntemaa Tekniikan Maailmaa

ei verkosta löydy. MTV3:n palvelimella on tosin otsikko

TM autohinnasto, mutta sivut olivat suljettuna uudistusten

vuoksi.

Unelmille pyörät

Vaikka itsellä olisi suunnitelmissa vain kesäauto, mikään ei

estä unelmoimasta kunnon menopeleistä. Netti tekee

unelmoinnista entistä helpompaa.

BMW:n sivuilta (http://www.bmw.de) kiinnostunut ostaja

voi valita auton mallin ja sille halutun maalauksen ja sisustuksen.

Lopputulos näkyy WWW-sivulla, vain otan tämän

-painike puuttuu. Mersun vastaava virtuaalinen autokauppa

toimii osoitteessa http://www1.dbresearch-berlin.de:8001/index_e.html

ja palvelee BMW:stä poiketen

myös englanniksi.

Osoitteessa http://www.porsche.be/index.html toimii

Porschen belgialaiset sivut ja amerikkalaisilla on omat sivunsa

osoitteessa

http://www.porsche-usa.com/home.html. Toisenlaista luksusta

löytyy Lexus-sivuilta osoitteesta http://www.lexususa.com.

Osoitteessa http://www.hae.fi toimii Autodatan tietokanta,

josta näkyvät Suomessa myynnissä olevat käytetyt

henkilöautot. Sopivaa autoa voi etsiä merkin,

vuosimallin, sijainnin tai hintaluokan perusteella.

Tielaitoksen palvelimelta (www.tieh.fi) löytyy paljon

autoilijaa kiinnostavaa tietoa, muun muassa sää- ja tietyötiedotteet

sekä reaaliaikainen liikennetilasto Helsingin

ulosmenoteiltä ja tärkeimmiltä pääteiltä.

Aina saa haaveilla. BWM:n kotisivulla (www.bmw.de)

voi koota halutun mallisen ja värisen auton, joka näyttäytyy

sitten WWW-sivulla ihailtavaksi.

Entäpä ne Suomessa jatkossa valmistettavat Porschet?

Valmet Automotive löytyy verkosta

(http://www.valmet.com/automot/), mutta sivuilla ei mainita

sanallakaan Porschea. Eikä ihme, sillä sivujen lopusta

löytyy vuosiluku 1995.

Lakiehdotus sananvapaudeksi

Sananvapaustoimikunta jätti helmikuussa mietinnön, jossa

aiempien painovapaus-, radiovastuu- ja kaapelilähetystoimintalakien

sisältö pyritään yhdistämään ja ajanmukaistamaan

niin, että mukaan otetaan myös tietoverkoissa

tapahtuva viestintä. Oikeusministeriön laatiman tiivistelmän

asiasta voi lukea osoitteessa http://www.vn.fi/om/suomi/tiedotteet/sananvaptiiv.html.

Lyhyesti

Kodak on aloittanut uudenlaisen

valokuvapalvelun Internetin

välityksellä osoitteessa

http://www.extranet.com.

Kodak Internet Print Services

(KIPS) tarjoaa digitaalisten

valokuvien tulostuksen A4kokoiseksi.

Toimitus luvataan

Englantiin päivässä, muihin

maihin hieman hitaammin.

Kodakin edustajan mukaan

palvelu on suunnattu erityisesti

yrityksille, jotka haluavat

digitaalisessa muodossa

olevista kuvista korkeaa

laatua olevat paperivedokset.

Valokuvalaatuiset

väritulostimet ovat vielä kalliita

eikä niitä kannata muutaman

kuvan takia hankkia.

Kiintolevyvalmistaja Seagate

ryhtyy yhteistyöhön televisioiden

WWW-käytön mahdollistavia

lisälaitteita valmistavan

WebTV Networksin

(www.webtv.com) kanssa.

Strategisen yhteistyön lisäksi

Seagate on ilmoittanut yhtiön

investoineen WebTV

Networksiin. Investoinnin

suuruutta ei ole kerrottu. Yhtiöissä

uskotaan WWW:n

käytön kotitalouksissa kasvavan

ja yhtiöiden johtajien käsityksen

mukaan WWW:tä

tullaan kotitalouksissa käyttämään

nimenomaan television

kautta.

Tele lähetti Helsingissä järjestetyn

Yhdysvaltain ja Venäjän

presidenttien huippukokouksenlehdistötilaisuudet

suorana Internetissä. Lähetykset

olivat seurattavissa

Telen medialaboratorion ja

Ylen kotisivuilta. Ääni- ja kuvalähetykset

lähetetään edelleen

myös useista muista

mediapalvelimista ympäri

maailmaa. Tele toteutti Internet-lähetykset

yhteistyössä

A4 Median, Yleisradion ja ulkoministeriön

kanssa.

Macromedian Shockwave-lisäohjelman

(plug-in) aikaansaama

turvallisuusaukko

Netscapen Navigator -selainohjelmassa

on yhtiön edustajien

mukaan tukittavissa päivittämällä

ohjelmat uusimpiin

versioihinsa. Netscapen

turvallisuuspäällikön mukaan

aukkoa ei ole, mikäli käytetään

Shockwaven versiota 6

ja Netscapen uusinta Communicator-selainohjelman

beeta-versiota. Molemmat

ohjelmat ovat saatavissa valmistajiensa

WWW-sivuilta.

Microsoft ilmoitti kehittäneensä

ensimmäisen kanavamäärittelyformaatin

(Channel

Definition Format, CDF), jonka

avulla Internet-julkaisujen

tekijät voivat lähettää käyttäjille

informaatiota. Kyseessä

on Microsoftin ensimmäinen

askel yrityksen pyrkimyksessä

standardoida tämä niin

kutsuttu push-tekniikka.


TIETOKONE HUHTIKUU 1997 19


Lyhyesti

Microsoft ilmoitti lisäksi, että

uudessa Internet Explorer

4.0:ssa, jonka beeta-versio

julkaistaan ensi kesänä ja

kaupallinen versio syksyllä,

on CDF. Tällöin mikä tahansa

WWW-sivu voi ottaa käyttöön

push-tekniikka, jolla Internetin

tiedontuottajat voivat

työntää materiaalia suoraan

käyttäjien koneille.

Digital käynnistää ensi kesänä

kaikille WWW-käyttäjille

avoimen Millicent-maksujärjestelmän

kokeilun Internetissä.

Millicent-järjestelmä

mahdollistaa jopa viiden

pennin hintaisten tuotteiden

ja palveluiden kannattavan

ostamisen ja myymisen. Järjestelmä

on suunniteltu ostoksiin,

joiden arvo on alle

25 markkaa. Digitalin mukaan

tällaisia ostoksia voisivat

olla esimerkiksi verkossa

myytävät lehtiartikkelit, Javaappletit

tai musiikkiäänitteet.

VDOnet on kehittänyt skaalattavan

videotekniikan, jonka

avulla käyttäjät voivat välittää

lähes televisiolaatuista

videokuvaa Internetin tai

muun siirtoverkon välityksellä.

Aikaisemmin yhtiön VDO-

Live player -ohjelma pystyi

näyttämään 20 ruutua sekunnissa,

mutta uusi tekniikka

tuo tähän puolet lisää eli

se pystyy 30 ruutuun sekunnissa.

Parhaaseen kuvalaatuun

päästään 512 kilobitin

siirtonopeudella. Tämän

mahdollistavat yhtiön käyttämät

uudet pakkaustekniikat.

CommerceNetin ja Nielsen

Media Research -tutkimuslaitoksen

tekemän tutkimuksen

mukaan Internetin käyttö Yhdysvalloissa

ja Kanadassa

kasvaa edelleen. Tutkimusta

varten haastateltiin puhelimitse

6600 yli 16-vuotiasta

yhdysvaltalaista ja kanadalaista.

Joulu-tammikuussa

suoritetun tutkimuksen mukaan

23 prosenttia (50,6 miljoonaa

henkilöä) pohjoisamerikkalaisista

käyttää Internetiä:

kasvua puolentoista

vuoden takaiseen tilanteeseen

on tutkimuksen mukaan

13 prosenttiyksikköä.

Valtioneuvoston kotisivut

osoitteessa http://www.vn.fi

uudistettiin. Avajaisten kunniaksi

pääministeri Paavo

Lipponen piti ensimmäisen

kansalaisten kyselytunnin Internetissä,

kun hän vastaili

sähköpostikysymyksiin puolentoista

tunnin ajan. Lipposen

apuna oli kymmenpäinen

joukko poliittisia avustajia,

kirjoittaja ja tekniikan asiantuntijoita

varmistamassa, että

kaikki sujuu hyvin. Lipponen

vastasi kysymyksiin vanhanaikaisesti

kynällä kirjoittaen.

Avustaja kirjoitti vastaukset

tietokoneelle.


Mietinnössä lähdetään siitä, että lain säännökset soveltuisivat

kaikkeen joukkoviestintään tallennus-, julkaisu- tai

jakelutekniikasta riippumatta. Tämän välineneutraalisuuden

periaatteen mukaisesti verkkojulkaisuille määritellään

samanlaiset tallennus-, vastuu- ja oikaisusäädökset kuin

muillekin medioille.

Rinnastus muihin medioihin ei ole netin tapauksessa ongelmatonta

ja johtaa tilanteisiin, jotka vievät pohjan verkon

nykyiseltä vapaudelta. Jos videokuvan lähettämistä verkkoon

aletaan pitää ohjelmatoimintana ja säännöllisesti päivitettäville

WWW-sivuille vaaditaan päätoimittajaa, netin

amatööriluonne on mennyttä.

Koska mietintö on vasta ehdotus ja menossa lausuntokierrokselle,

sen yksityiskohdat tulevat todennäköisesti vielä

muuttumaan. Silti jokaisen verkkokäyttäjän kannattaa

seurata hankkeen etenemistä – onhan laki eräs maailman

ensimmäisistä yrityksistä ulottaa vanhojen medioiden pelisäännöt

myös uuteen tietoverkkoaikaan. Siksi muut maat

tulevat aikanaan ottamaan oppia Suomen kokemuksista.

Vastustus on turhaa

Uutena mediana netti tuottaa säännöllisesti juridisia pulmia

ja uusia tilanteita. Tuorein kiistely koskee Star Trekin

hahmojen käyttöä.

Star Trek on elämää suurempi ilmiö. Verkossa on satoja

tai jopa tuhansia sivuja, joilla käytetään sen hahmoihin liittyviä

kuvia, ääniä tai tekstilainauksia. Jos lakia tulkitaan tiukasti,

hahmojen käyttö omalla kotisivulla rikkoo Paramount-elokuvayhtiön

oikeuksia. Tähän asti elokuvayhtiöt

ovat kuitenkin katsoneet asiaa läpi sormien. Vaikkei sivujen

tekijöillä olekaan asianmukaista lupaa, he tuottavat

myönteistä julkisuutta ja lisäävät hahmojen tunnettuisuutta.

Sallivan asenteen aika saattaa kuitenkin olla ohi. Tuorein

kiista alkoi, kun erään Star Trek -aiheisen kotisivun ylläpitäjä

sai Viacomin juristeilta kirjeen, jossa vaadittiin poistamaan

välittömästi sivuilta kaikki luvaton Star Trek -aiheinen

materiaali. Kirje on luettavissa GIF-tiedostona osoitteessa

http://www.loskene.com/letter.gif.

Star Trek herättää aina intohimoja. Tällä kertaa asiaa pahensi

se, että Paramount oli antanut uunituoreen First

Contact -elokuvan sivut Microsoftin MSN-palvelun

(http://startrek.msn.com/) toteutettavaksi. Kuinka ollakaan,

First Contact käsittelee Borgeja, joiden tunnuslause

on ”Resistance is futile – you will be assimilated”. Samaa

lausetta on käytetty myös Microsoftia vastaan pilkkaamaan

sen ylivoimaista markkina-asemaa ohjelmistopuolella.

Star Trekin vapauden kannattajat keräävät nyt kannatusta

ja pyrkivät saamaan tukea muilta osoitteessa

http://www.vol.it/luca/startrek/viacom.html. Sen verran

realisteja trekki-ihmiset ovat, että neuvovat lähettämään

tuki-ilmaisut mieluummin etana- kuin sähköpostilla. Säh-

Kotisivujen tekijät ovat ryhtyneet puolustamaan oikeuttaan

käyttää Star Trek -sarjan hahmoja ja tematiikkaa

omilla sivuillaan. Star Trekin levitysoikeudet omistavaa

Viacomia tällainen harrastustoiminta ei liiemmin

miellytä.

Sananvapaustoimikunnan mietinnön tiivistelmään voi

tutustua osoitteessa http://www.vn.fi/om/suomi/tiedotteet/sananvaptiiv.html.

Kyseessä on kuitenkin vasta

luonnos, joka voi vielä muuttua ennen päätymistään

laiksi

köpostia kun eivät Viacommin kaltaisten isojen yritysten

johtajat useinkaan edes tunne.

Myös Paramount on hieman joustanut kannastaan.

Avoin kirje kiistasta huolestuneille löytyy osoitteesta

http://www.paramount.com/openletter/. Siinä yhtiö vakuuttaa

vain suojelevansa omia oikeuksiaan eikä suinkaan

kiellä kaiken Star Trekiin viittaavan käyttöä.

Paramountin onkin syytä olla varovainen sanankäänteissään,

sillä trekkiläisten verkottumisaste on suuri ja jos se

kanavoituu netin ansiosta elokuvayhtiötä vastaan, kaikki

saavat kärsiä seurauksista.

Paramountin tapaus on saanut kohtuullisesti julkisuutta,

mutta ensimmäinen se ei silti ole. Jo vuosi sitten Lego-yhtiön

juristit pakottivat erään yksityiskäyttäjän sulkemaan

omat Lego-aiheiset kotisivunsa. Yhtiön mukaan vain sen

omat Lego-sivut voivat taata tuotemerkkiin liittyvän laadun

ja aseman säilymisen.

Lupa linkittää

Tähän asti oikeutta linkittää mikä tahansa verkossa näkyvä

sivu omalle sivulle on pidetty netin perusoikeutena. Mutta

kun verkkoon on tullut kaupallisia motiiveita, vanhat periaatteetkin

joudutaan arvioimaan uudelleen.

Amerikkalainen Total News (http://www.totalnews.com)

perusti hiljattain uutispalvelun, jossa on valtava kokoelma

aiheen mukaan järjestettyjä linkkejä muiden lehtien ja tiedotusvälineiden

uutissivuihin. Total News ei itsessään tuota

mitään, se vain linkittää toisten tekemät uutiset omalle

sivulleen – ja kerää tietenkin rahaa myymällä sivuilleen

mainoksia.

Virallinen, Paramountin hyväksymä Star Trek -elokuvan

kotisivu toimii Microsoftin MSN-palvelussa. Sieltä löytyy

myös avoin kirje kaikille sarjan faneille, jossa Paramount

kertoo vain puolustavansa laillisia oikeuksiaan

pitäessään silmällä Star Trek -hahmojen käyttöä.


Alkuperäisten uutisten tuottajat ovat nyt nousseet vastustamaan

tällaista linkitystä. Tapaus ei ole aivan uusi, sillä

vastaavasta asiasta kiisteltiin jo viime vuoden puolella

Englannissa, kun pieni lehti säästi omaa työtään ja linkitti

kilpailijansa kirjoittamat uutiset omalle sivulleen. Total-

Newsin tapaus on kuitenkin paljon laajempi ja menossa oikeuden

ratkaistavaksi.

Jos asia päätyy oikeudessa juristille, joka ei tunne netin ja

uuden median erikoispiirteitä, on suuri vaara että Total

News määrätään lopettamaan vieraiden sivujen linkitys.

Tällaisen päätöksen seuraukset voisivat olla hyvin kauaskantoiset

ja saattaisivat johtaa vapaan linkitysoikeuden menettämiseen.

Se taas tietäisi vakavaa iskua koko WWW-

Videolähetyksiä

Internetistä

TERO FAVORIN

RealAudion, erään Internetin

suosituimman reaaliaikaisen audiolähetysjärjestelmän,

kehittäjä Progressive

Networks ei ole jäänyt lepäämään

laakereilleen. RealAudion

versio 3.0 oli tuskin julkaistu, kun

yritys ilmoitti lisänneensä videokuvan

välityksen järjestelmäänsä, joka

on kuitenkin vielä beetavaiheessa.

RealVideo toimii samalla periaatteella

kuin RealAudiokin. Videolähetyksen

katselu voidaan aloittaa

välittömästi, ilman että tarvitsee

ensin odottaa katsottavan tiedoston

siirtymistä omaan työasemaan. Tämä

nopeuttaa huomattavasti videoiden

katselua Internetistä, koska

tavallisten videotiedostojen siirto

saattaa kestää huomattavasti kauemmin

kuin videolla on pituutta.

Audioversion tapaan RealVideo

käynnistyy suoraan WWW-selaimesta.

Videokuva voi pyöriä joko

WWW-sivulla tai erillisessä Real

Playerissa. Uusi Player-ohjelma sisältää

videon lisäksi myös kaikki

RealAudio 3.0:n ominaisuudet, joten

sitä voi käyttää myös pelkkien

ääniohjelmien kuunteluun. Pelkkää

ääntä kuunnellessa päästään

lähes CD-tasoisen äänen toistamiseen.

Total News rahastaa mainostamalla uutissivuja, joiden

sisältö on muiden tuottamaa. Nerokas liikeidea vai linkitysoikeuden

väärinkäyttöä? Asiaa puidaan Yhdysvalloissa

oikeudessa.

tekniikalle, jonka vahvuus on alusta pitäen ollut helpossa

linkitettävyydessä.

Suomiko tietoyhteiskunta?

Maaliskuussa Suomi otti jälleen yhden pienen askeleen

kohti teledemokratiaa, kun pääministeri Lipponen vastasi

kansalaisten sähköpostilla lähettämiin kysymyksiin. Joukko

kysymyksiä vastauksineen on luettavissa osoitteessa

http://www.vn.fi/vn/suomi/vn041f.htm.

Kysymysten lukeminen palauttaa teledemokratiasta haaveilevat

nopeasti takaisin maan kamaralle. Suorasukaiset

kysymykset kuten ”oletko homo?” tai ”Mikä saa sinut vihaamaan

Suomen maataloustuottajia?” eivät anna kovin

korkeaa kuvaa kansalaisten tiedontarpeesta tai halusta vaikuttaa

todelliseen päätöksentekoon. Kysymysten jälkeen

tulee jopa mieleen, että kansan mielipide on jatkossakin

syytä pitää poissa sieltä, missä vastuullisia päätöksiä tehdään.

Mutta vikaa on myös toisessa päässä. Yleisradion uutisten

kuvaraportti näytti, miten pääministeri kirjoitti vastauksensa

kynällä ruutupaperille, josta avustajat sitten naputtivat

ne takaisin verkkoon.

Se siitä tietoyhteiskunnasta. Jos tämä on tilanne Suomessa,

jonka pitäisi olla maailman ykkönen Internet-asioissa,

muilla mailla on todella pitkä matka kuljettavanaan.

R E A L A U D I O 4 . 0 B E E T A

RealVideon kuvan

koko on hieman suurempi

kuin muissa vastaavissa

järjestelmissä.

Kuvan mittasuhteet

ovat muutettavissa, joten

TV-kokoisen kuvan

lisäksi voi lähettää

myös laajakangaskuvaa.

Kuva-ala ei tosin

ole kovinkaan laaja,

yleensä ainoastaan vajaat

200 kuvapistettä

leveydeltään.

Videot voivat olla

myös vuorovaikutteisia.

Videokuvaan voidaan määritellä

alueita, joita hiirellä painamalla

käyttäjä voi siirtyä toiseen videoon

tai uudelle WWW-sivulle.

RealVideo käyttää Progressive

Networksin omaa videokuvan pakkausmenetelmää,

jossa otetaan erityisesti

huomioon tiedonsiirron

mahdolliset virheet, kuten epävakaasta

tietoliikenneyhteydestä johtuvat

verkkopakettien puuttumiset.

Videokuva voidaan pakata useilla

tiedonsiirtonopeuksilla katsottavaksi,

eli samasta materiaalista voidaan

tehdä useita versioita eritasoisten

Internet-yhteyksien käyttäjille.

Pakkausalgoritmit on erityisesti

optimoitu yleisimmille Internetin

RealVideo-lähetysten seuraamiseen tarvitaan käytännössä

vähintään ISDN-yhteyden nopeus 64 kilobittiä

sekunnissa.

käyttönopeuksille: 28,8 kilobittiä

sekunnissa modeemiyhteyksille ja

56 kilobittiä sekunnissa ISDN-yhteyksille.

Tällöin materiaali koodataan

siirrettäväksi 20 Kbps tai 45

Kbps nopeuksilla, jolloin jää hieman

varmuusvaraa tiedonsiirron

häiriöitä varten.

Koska modeemiyhteyden kautta

täytyy saada kulkemaan kuvan lisäksi

äänikin, on äänidatalle varattu

20 Kbps tiedonsiirtokapasiteetista

6,5 Kbps - 12 Kbps suuruinen kaistale.

Loppuosaan on ahdettu lähetettävä

videomateriaali.

Vaikka videokuva on pakattu äärimmilleen,

ei RealVideota tavallisen

modeemin kautta katsellessa

voi juurikaan puhua liikkuvasta ku-

TIETOKONE

Lyhyesti

ParaGraph on ilmoittanut Internet

Space Builder 2.1 -työkalusta

(ISB), jonka avulla on

mahdollista luoda VRML-sivuja

(Virtual Reality Modelling

Language) ja joka tukee

Intelin uusia MMX-komentoja.

Ohjelman avulla tehtyjä

sivuja voidaan katsella millä

tahansa VRML 2.0 -standardia

tukevalla selaimella. ISB

mahdollistaa myös sivujen

automaattisen pakkauksen

pienentäen näin latausaikaa.

Sophos Plc:n InterCheck

asiakas/palvelin-virustorjuntaohjelma

on saatavana

myös Windows NT -käyttöjärjestelmään.

InterCheck on

osa Sweep-ohjelmaa, joka

tuo nyt tosiaikaisen suojan

sekä NT-työasemalle että

palvelimelle. InterCheck valvoo

kaikkia tiedostoja levykäsittelyjä,

kohdistuvat ne

sitten sähköpostin liitetiedostoihin,

Internetiin, CD-levyyn,

ohjelmiin tai levykeasemaan.

vasta. Ainoastaan katsottaessa

hyvin staattista materiaalia,

kuten keskusteluohjelmaa,

jossa ainoastaan

puhujan kasvot liikkuvat,

kuvat vaihtuvat riittävän

nopeasti. Vauhdikkaampi

kuva-aineisto esitetäänkin

yleensä dia-esityksen tapaan,

jolloin kuvat vaihtuvat

parin sekunnin välein.

ISDN-yhteydellä nopeudella

64 kilobittiä sekunnissa

videot näyttävät jo videolta

ja ääni toistuu monotasoisena

eli esimerkiksi

musiikkivideoiden katselu

onnistuu. Samoin ainakin

yhden yhdysvaltalaisen televisiokanavanuutislähetysten

seuraaminen onnistuu

Internetin kautta vuorokauden ympäri.

Kiinteän Internet-yhteyden

kautta lähetykset ovat yhtä hyviä

kuin ISDN:llä.

Audio- ja videolähetysten vastaanottoon

tarvittavan RealPlayerin

saa ilmaiseksi Internetin kautta

osoitteesta

http://www.realaudio.com Windows

95/NT ja Macintosh PowerPC

-käyttöjärjestelmille. Entiseen

tapaan tarjolla on myös maksullinen

versio, joka tarjoaa ilmaisversion

ominaisuuksien lisäksi

määriteltävät pikavalinnat, RealAudio-

ja RealVideo-palveluiden selauksen

ja tallennusmahdollisuuden.

HUHTIKUU 1997 21

Mitä Uutta [trendit]

IPv6 – Seuraavan sukupolven

verkkoprotokolla

AKI ANTTILA

Internetin on useaan otteeseen

sanottu kaatuvan

omaan mahdottomuuteensa;

kokoonsa, käyttäjämääriinsä,

reitittimien ruuhkautumiseen

tai yksikertaisesti

siksi, että joku vetää sähkötöpselin

pois jossakin kriittisessä

liikenteen solmupisteessä.

Ehkä, ehkä ei, mutta

jotakin sillekin on selkeästi

tapahtumassa.

nternetissä tällä hetkellä käytettä-

I

vä TCP/IP-protokollaperhe juon-

taa juurensa 80-luvun alkupuolelle.

Ydinprotokolliin kuuluvat IP (Internet

Protocol), TCP (Transmission

Control Protocol), UDP (User

Datagram Protocol), ICMP (Internet

Control Message Protocol) ja

ARP (Address Resolution Protocol).

Näistä IP:n määrittelee RFC

791 (Request For Comments) ja

muut vastaavasti RFC:t 793, 768,

792 ja 826. Kaikki ydinprotokollat

ovat tietotekniikan ikämittapuulla

hyvinkin vanhoja -- aina vuodelta

1980. Tuona aikana verkko ja sen

käyttötarkoitukset ovat muuttuneet

rajusti. Vuoden 1981 elokuussa Internetiin

-- tai silloiseen Arpanetiin

oli kytkeytyneenä 213 konetta. Viimeisin,

tammikuussa tehty tutkimus

osoittaa verkon koostuvan yli

16 miljoonasta koneesta. Myös

verkko itsessään on muuttunut.

Entisten hitaiden runkoverkkojen

tilalle ovat tulleet valokaapeliyhteydet

ja useita gigabittejä sekunnissa

siirtävät runkoreitittimet. Muutoksen

täytyy tavalla tai toisella heijastua

myös perusprotokolliin.

Kaksi ydinongelmaa ylittää kuitenkin

pienemmät seikat. Nykyiset

protokollat eivät mahdollista osoitteiden

jakoa loputtomiin, eli pian

uusille käyttäjille ei ole enää jakaa

yksilöllistä IP-osoitetta. Tämä on

havaittu jo nykyään kun operaattorit

pyrkivät antamaan mahdollisimman

pienen osoiteavaruuden

asiakkaalle. Toisaalta, vaikka osoitteita

olisikin jäljellä eivät kaikki

mahdolliset verkot mahdu reititinten

reititystauluihin, eli paikkoihin

joiden perusteella verkossa liikkuvat

paketit ohjataan oikeille urille.

Ensimmäisenä remontin kohteeksi

joutui verkkokerroksen protokolla,

eli IP. Uuden version kehitystyö

aloitettiin vuonna 1991, ja


aluksi lähinnä osoiteongelmaan kehitettiin

ratkaisu, jonka nimeksi tuli

CIDR (Classless Interdomain

Routing). Tämä oli helppo ja nopea

ja sinänsä melko väliaikaiseksi tarkoitettu

tekninen kikka. CIDR:ssä

kiinteiden joko A-, B- tai C-luokan

verkkojen kokorajat häivytetään, eli

osoitteiden määrää kussakin verkossa

voidaan vapaasti säädellä aliverkon

maskin avulla. Tämän tuoma

helpotus yhdessä reititinten

uusien ominaisuuksien kanssa auttavat

tilannetta, mutta eivät missään

nimessä voi olla lopullinen

ratkaisu. Pitää muista, että Internetin

kasvuvauhti on sen nykykoosta

huolimatta edelleen noin sata prosenttia

vuodessa.

Uusia työryhmiä perustettiin toisensa

perään. Vuosien 1993 ja 1995

välillä esitettiin lukuisia ehdotuksia

uudeksi verkkoprotokollaksi, kunnes

nimellä IPng (IP, next generation)

toiminut IETF:n (Internet

Engineering Task Force) työryhmä

esitti standardeja, jotka ilmeisesti

tulevat toimimaan tulevaisuuden

IP:n määrittelevinä dokumentteina.

Standardeissa uuden IP:n versionumero

on 6, eli protokolla on kokonaisuudessaan

IPv6. Ensimmäiset

IPv6:sta käsittelevät standardiehdotukset

ilmestyivät vuoden 1996

tammikuussa.

Mitä uutta IPv6:ssa

Tärkein uudistus uudessa protokollassa

on osoiteavaruuden huomattava

laajentaminen. Entisessä versiossa

osoitteisiin käytettiin 32 bittiä.

Periaatteessa tämäkin sallisi varsin

huomattavan osoiteavaruuden

(2^32 on noin 4,3 miljardia), mutta

osoitteiden jakaminen eri luokkiin

on vienyt suurimman osan

osoitteista ja nykyisellään A-luokan

eli suurimpia verkkoja on vapaana

vain muutamia. IPv6:ssa homma

on täysin hallinnassa. Siinä osoitteen

pituus on peräti 128 bittiä. Tämän

avaruuden jakamisesta ei ole

vielä päästy täyteen selvyyteen,

mutta jonkinlainen esitys asiasta on

olemassa.

Osoitteiden määrästä on esitetty

erilaisia laskelmia. Teoriassa niitä

on noin 665*10^21/maapallon neliömetri.

Koska jotkut osoitteet

ovat varattuja on todellisuudessa

käytössä pessimistisimpienkin arvioiden

mukaan 1564 osoitetta jokaista

neliömetriä kohden. Tässäkin

vaihtoehdossa osoitteita riittäisi

vaikka jokaisen ihmiseen elimiin

kytkettäisiin erilaisia TCP/IP-verk-

RFC Nimi Julkaistu

2080 RIPng for IPv6 10.1.1997

2073 An IPv6 Provider-Based Unicast Address Format 8.1.1997

2019 Transmission of IPv6 Packets Over FDDI 17.10.1996

1972 A Method for the Transmission of IPv6 Packets over

Ethernet Networks 16.8.1996

1971 IPv6 Stateless Address Autoconfiguration 16.8.1996

1970 Neighbor Discovery for IP Version 6 (IPv6) 16.8.1996

1933 Transition Mechanisms for IPv6 Hosts and Routers 8.4.1996

1886 DNS Extensions to support IP version 6 4.1.1996

1885 Internet Control Message Protocol (ICMPv6)

for the Internet Protocol Version 6 (IPv6) 4.1.1996

1883 Internet Protocol Version 6 (IPv6) Specification 4.1.1996

Voimassa olevat IP-standardiehdotukset.

koon liitettäviä valvontalaitteita.

Uusi osoite esitetään kahdeksana

16-bittisenä palana heksadesimaalimuodossa.

Erottimina paloissa toimii

kaksoispiste. Esimerkkinä osoite

1080:0000:0000:0000:0008:0800:20

0C:417A. Osoitteessa olevia nollia

voi poistaa kahdella tavalla. Jokaisen

palan sisältämät etunollat voi

jättää pois ja peräkkäiset nollapalat

voidaan esittää kahdella peräkkäisellä

kaksoispisteellä. Osoite supistuu

näillä säännöillä seuraavaksi:

1080::8:800:200C:417A.

Osoitteiden määrän lisääminen

helpottaa myös reititystä. Koska

uudet osoitteet voidaan jakaa puhtaalta

pöydältä on paljon helpompi

antaa suuria lohkoja kerrallaan tiettyihin

tarkoituksiin. Käytännössä

voidaan ajatella, että kaikki Euroopan

osoitteet alkavat numerolla 1,

Amerikan numerolla 2, Afrikan numerolla

3 ja niin edelleen. Näin eurooppalaisten

reitittimien tarvitsee

vain todeta paketin osoitteen ensimmäinen

numero ja lähettää paketti

jatkokäsiteltäväksi esimerkiksi

Amerikan puolelle.

Uudessa versiossa IP-protokollan

otsikkokenttien määrää on vähennetty

jyrkästi. Tämä on saatu aikaan

erillisellä seuraava otsikko -

kentällä, jonka avulla paketteihin

voidaan liittää erilaisia optiota. Kun

reitittimet ja muut laitteet joutuvat

nykyään tutkimaan 14 eri kenttää

vähentää uusi versio niiden määrän

yhdeksään. Tämä tulee nopeuttamaan

pakettien reititystä. Optioita

on määritelty kahdeksan erilaista.

Turvallisuuteen on kiinnitetty

erityistä huomiota. Uudessa versiossa

on erillinen turvallisuusoptio,

jonka avulla vaikka koko paketin

sisältämä informaatio voidaan

koodata. Koodaus tapahtuu millä

tahansa yleisesti käytössä olevalla

algoritmilla, jonka sekä lähettäjä

että vastaanottaja tuntevat. Tarpeellinen

informaatio salauksen

purkamiseksi kulkee paketin mukana

tai se välitetään erikseen toteutuksesta

riippuen.

Käyttö ja käyttöönotto

IPv6:n tukemiseksi on useista

muista protokollista ja menetelmistä

tehty uusia versioita. Muun

muassa DNS-järjestelmä (Domain

Name System), ICMP-kontrolliprotokolla

(Internet Control Message

Protocol) ja RIP-reititysprotokolla

(Routing Information Protocol)

ovat saaneet jo IPv6-yhteensopivat

versiot.

Uutta protokollaa testataan kiivaasti

eri puolilla maailmaa. Käytännössä

testejä tehdään erillisissä

saarekkeissa, jotka yhdistetään

IPv4-versiota käyttävällä normaalilla

runkoverkolla toisiinsa. Tekniikkana

käytetään siis tunnelointia,

missä kaikki IPv6-paketit kapseloidaan

IPv4-pakettien sisälle. Verkon

nimi on 6bone ja siihen liittyvää informaatiota

löytyy Internetistä

osoitteesta http://www-

6bone.lbl.gov.

Varsinainen käyttöönoton aikataulu

IPv6-protokollan kohdalla jää

nähtäväksi. Erilaisia ennusteita on

tullut sekä protokollan kehittäjien

että tuotteiden valmistajien taholta.

Optimistit väittävät oikean IPv6runkoverkon

näkevän päivänvalon

jo huomenna -- tai -- ainakin ylihuomenna,

pessimistien mielestä

tekniikkaa käytetään tositeholla

vasta pitkälti ensi vuosituhannen

puolella. Kuitenkin jo nyt IPv6protokollaa

tukevia TCP/IP-tuotteita

on olemassa eikä yhdelläkään

valmistajalla ole tulevaisuudessa varaa

ylenkatsoa verkkojen uutta veturia.

TIETOKONE

HUHTIKUU 1997 23

Mitä Uutta [uudet tuotteet]

1440 dpi:n mustesuihkutulostimia

Epson on tuplannut mustesuihkutulostimiensa

tarkkuuden 720 pisteestä

1440 pisteeseen tuumalle. Tulostimissa

käytetään pietsokide-tekniikkaa, jolla

saavutetaan 55 mikronin pistekoko.

Yhdessä suihkutettavassa pisarassa on

mustetta 13 nanogrammaa. Edeltäviin

malleihin verrattuna uusien tulostimien

nopeus on myös kasvanut huomattavasti.

Edullisin 1440 pisteen tarkkuuteen

yltävä Epson Stylus Color 600 tulostaa

neljä värillistä tai kuusi mustavalkoista

sivua minuutissa. Tehokkaamman yrityskäyttöön

tarkoitetun Color 800 -

mallin tulostusnopeus on vastaavasti

seitsemän tai kahdeksan sivua minuutissa.

Suurempaa tulostuskokoa tarvitsevalle

mallistossa on A2-koossa tulostava

Stylus Color 1520. Laitteen tulostusnopeus

on neljä värillistä tai kah-

Tehokannettavia

Digitalilta

Digital on laajentanut kannettavien mikrojensa

valikoimaa uusilla HiNote-malleilla. Laitteiden

prosessorivaihtoehdot ovat 120 tai 133 megahertsin

Pentium sekä 166 megahertsin MMX-

Pentium. Edullisinta mallia lukuunottamatta

mikroissa on 256 kilotavua L2-välimuistia.

Digital on saanut mahdutettua kannettaviin

levykeaseman lisäksi 12 nopeuksisen CD-aseman.

Molemmat asemat ovat yhdessä pienessä

moduulissa joka voidaan haluttaessa korvata lisäakulla.

MMX-mallissa on vakiona Litium-ioniakku.

Muiden mallien NiMH-akun voi korvata

lisävarusteena saatavalla LiIon-akulla.

Muistia laitteissa on vakiona 16 megatavua ja kiintolevyn

kapasiteetti on 1,08 – 2,16 gigatavua. Mallista riippuen

mikroissa on joko TFT- tai DSTN-näyttö. Näytön koko on

12,1 tuumaa ja tarkkuus 800 x 600 pistettä.

Lisäkortteja varten Digitalissa on kaksi CardBus-yhteensopivaa

PC Card -paikkaa. Vakioliitäntöjen lisäksi laitteis-

Epson on tuplannut mustesuihkutulostimiensa

tarkkuuden 1440 pisteeseen tuumalle.

Sonylta digitaalikamera

Sony DKC-ID1 -digitaalikameran tarkkuus on 768

x 576 pistettä. Kuvat kamera tallentaa tavalliselle

PC-kortille (PCMCIA ATA Type II). Kameran

mukana toimitetaan kahden megatavun

muistikortti, jolle mahtuu 28

kuvaa normaalitarkkuudella tai

10 kuvaa fine-tarkkuudella.

Kamerassa voidaan käyttää

myös suurempia

muistikortteja ja parhaillaan

yhdelle kortille

mahtuu yli 300 otosta.

Kuvat siirretään kamerasta

mikroon PCkorttia

käyttäen tai vaihtoehtoisesti

SCSI-liitännän kautta. Kameran

12-kertainen zoomi vastaa kinokoossa

38-460 millimetrin linssiä. Laitteen valotusaika on säädettävissä

välillä 1/15 – 1/4000 sekuntia. Tarkennus hoituu kä-

deksan mustavalkoista sivua

minuutissa. Stylus 800- ja

1520-tulostimiin on lisävarusteena

saatavana verkkosovitin

sekä PostScripttulkki.

Lisäksi 1520-malliin

on saatavana syöttölaite rullapaperille.

Stylus Color 600 maksaa

noin 3 500 markkaa, Color

800 maksaa 5 100 markkaa ja

1520:n hinta on 8 600 markkaa.

Stylus 600:n mukana

toimitetaan ohjelmapaketti,

johon kuuluu muun muassa

Adoben Photo Deluxe -kuvankäsittelyohjelma.

Lisätietoja: Facit Electronics,

puh. (09) 42 061, faksi

(09) 420 6200,

http://www.facit.fi

Digital on saanutmahdutettuakannettaviin

mikroihinsa

sekä CD- että

levykeaseman.

sa on neljän megabitinsekuntinopeudellatoimivainfrapunaliitäntä.

Malliston

edullisin HiNote

VP550 maksaa

120 megahertsin

Pentiumilla, 1,08

gigatavun kiintolevyllä ja DSTN-näytöllä 14 700 markkaa.

Vastaavasti kalleinta päätä edustava 166 megahertsin

MMX-malli maksaa 2,16 gigatavun levyllä ja TFT-näytöllä

30 860 markkaa.

Lisätietoja: Digital Equipment Corporation Oy, puh.

(09) 43 441, faksi (09) 434 4033, http://www.digital.fi

Sony DKC-ID1 -digitaalikamera tallentaa kuvat

tavalliselle PC-kortille 768 x 576 pisteen

tarkkuudella.

sin tai automatiikan huolehtimana.

Sisätiloissa valaistuksesta

huolehtii tarvittaessa automaattinen

salama.

Kamerassa on LCD-tekniikkaan

perustuva värietsin. Kortille

tallennettuja kuvia voi selailla etsimessä

ja turhat kuvat on helppo poistaa

tilaa viemästä. Kamera painaa käyttökunnossa

750 grammaa. Sony DKC-ID1 maksaa

11 960 markkaa. Laitteen hintaan sisältyy

LiIon-akku sekä laturi.

Lisätietoja: Sony Finland, puh. (09) 4763 3283, faksi

(09) 4763 3350

TIETOKONE

Epsonilta digitaalikamera

EPSON PhotoPC 500 -digitaalikameran

tarkkuus on

640 x 480 pistettä. Kerralla

kuvia mahtuu kameran muistiin

parhaalla tarkkuudella

30 kappaletta ja 320 x 240

pisteen tarkkuudella 60 kappaletta.

Tarvittaessa kameran

muistin voi laajentaa.

PhotoPC maksaa noin 4 500

markkaa.

Lisätietoja: Facit Electronics,

puh. (09) 42 061, faksi (09)

420 6200, http://www.facit.fi

LCD-näyttö

Eizolta

Eizo on tuonut markkinoille

13,8 tuuman LCD-näytön.

Näytön aktiivinen kuva-ala

vastaa 15 tuuman tavallista

näyttöä. Eizon suurin tarkkuus

on 1024 x 768 pistettä

ja värejä on käytössä

260 000. Haluttaessa värimäärän

voi laajentaa 16,7

miljoonaan. Eizo FlexScan

L23 maksaa noin 22 000

markkaa.

Lisätietoja: Berendsen Data,

puh. (09) 825 4200, faksi

(09) 827 4125,

http://www.berendsen.fi

Dynalinkiltä

GSM-modeemikortti

Dynalink GSM on PC Card -

paikkaan asennettava kortti,

jolla GSM-puhelimen voi liittää

kannettavaan tietokoneeseen.

Laitteen tiedonsiirtonopeus

on 9600 bittiä sekunnissa.

Kortti sopii suoraan

Nokian 2110-matkapuhelimeen.

Lisävarusteena

saatavalla kaapelilla korttia

voi käyttää Nokia 8110-, Siemens

S4-, Sony CMDX1000sekä

Ericsson GH388 -puhelimien

kanssa. Dynalink GSM

maksaa 1 990 markkaa ja liitäntäkaapelin

hinta on 290

markkaa.

Lisätietoja: Toptronics Oy,

puh. (02) 273 4000, faksi

(02) 273 4050,

http://www.toptronics.fi

Tieliikennelaki

levykkeillä

Tieliikenne 1997 on monipuolinen

julkaisu tieliikennelainsäädännöstä.

Pakettiin

kuuluu 518 sivuisen kirjan lisäksi

levykkeillä toimitettava

helppokäyttöinen tietokanta

tieliikennesäädöksistä. Esimerkiksi

kaikki liikennemerkit

löytyvät värikuvina tietokannasta.

Tieliikenne 1997

maksaa 260 markkaa.

Lisätietoja: Edita Oy, puh.

(09) 56 601, faksi (09) 566

0380, http://www.edita.fi

MMX-mikro

Digitalilta

Digital on tuonut Celebris FX

-mallistoonsa 200 megahertsin

MMX-Pentiumia käyttä-

HUHTIKUU 1997 25


vän mikron. Celebris FX 5200

MMX maksaa 16 megatavun

muistilla, 2,1 gigatavun kiintolevyllä,kahdeksannopeuksisella

CD-asemalla ja Matrox

Millennium -näytönohjaimella

13 900 markkaa.

Verkkosovitin kuuluu mikron

vakiovarustukseen.

Lisätietoja: Digital Equipment

Corporation Oy, puh. (09) 43

441, faksi (09) 434 4033,

http://www.digital.fi

ISDN-kortti

kannettavaan

Digi DataDire GO! on PC

Card -kortti, johon on yhdistetty

ISDN-sovitin sekä V.34standardin

mukainen modeemi.

ISDN-käytössä kortin siirtonopeus

on 64 kilobittiä sekunnissa

ja modeemi liikennöin

28 800 bitin sekuntinopeudella.

Lisäksi kortti toimii

telekopiokoneena. Digi toimii

DOS-, Windows 3.X-, Windows

95- sekä Macintoshkäyttöympäristöissä.

Datafire

GO! maksaa 2 950 markkaa.

Lisätietoja: Microdata Oy,

puh. (09) 348 331, faksi (09)

3483 3209,

http://www.microdata.fi

Tehokas multimediaprojektori

3M on kehittänyt multimediaprojektorin,

jonka valoteho

on 1000 ANSI-lumenia.

Laitteessa käytetään TFT LCD

-tekniikkaa ja kuvan tarkkuus

on 800 x 600 pistettä.

Värejä laite toistaa 16,7 miljoonaa.

Projektorissa on kaksi

tietokoneliitäntää sekä

kaksi videoliitäntää. Laitteen

varustukseen kuuluu sisäänrakennettu

kaiutin sekä langaton

kaukosäädin. 3M

MP8650:n hinta asettuu 70 –

80 000 markan haarukkaan.

Lisätietoja: Suomen 3M Oy /

Visuaaliset tuotteet, puh.

(09) 52 521, faksi (09) 520

664

Tehokkaita

kannettavia

Applelta

Apple PowerBook 3400 -kannettavissa

käytettään 180,

200 tai 240 megahertsin Power

PC 603e -suorittimia.

Laitteiden 32 megatavun

muistin voi laajentaa 144

megatavuun. Kannettavien

varustukseen kuuluu 12-nopeuksinen

CD-asema, ääniominaisuudet

sekä 12,1 tuuman

TFT-näyttö. Mikrojen

hinnat alkavat 29 000 markasta.

Lisätietoja: Apple Computer,

puh. (09) 4761 5230, faksi

(09) 4761 5201,

http://www.apple.fi

MPEG-1-pakkauskortti

FutureTell Espresso on PCIväylään

liitettävä MPEG-1pakkauskortti.

Kortti pakkaa


HP tehosti mikrojaan

HP on tuonut markkinoille entistä tehokkaammat Vectramikrot.

HP Vectra XA -mallistoon on tuotu 166 tai 200

megahertsin MMX-Pentiumia käyttävät mikrot. Laitteissa

on 512 kilotavua L2-välimuistia, 32 megatavua keskusmuistia

sekä 1,6 tai 2,5 gigatavun EIDE-kiintolevy. Perusliitäntöjen

lisäksi mikroissa on USB-väylä sekä verkkosovitin.

Laitteissa käytetään Matroxin Millennium-näytönohjainta.

Vectra XA:n hinnat alkavat 10 700 markasta.

XA-sarjaan on tuotu myös uudet Pentium Pro -mallit,

joissa on parhaillaan 4,5 gigatavun Ultra SCSI -kiintolevy.

Pentium Pro -mallien hinnat alkavat 18 000 markasta.

Vectra VL -kuluttajamallistoa on niin ikään tehostettu

MMX-laitteilla. Mikroissa on S3 Trio 64 V2 -näytönohjain.

VL-malleja hieman tehokkaampiin Pentium Prolla varustettuihin

VA-mikroihin on lisätty Soft Power Down -toiminto.

Lisäksi laitteet on nyt saatavilla neljän gigatavun EI-

DE-kiintolevyllä. VA-mallien hinnat alkavat 14 800 markasta.

HP:n lähtötason VE-mallia on myös tehostettu uusilla

ominaisuuksilla. Kiintolevyn kapasiteetti on nyt 1,6 gigata-

Kevyt dataprojektori

InFocus LitePro 720 on SVGA-tasoinen dataprojektori joka

painaa ainoastaan 5,4 kilogrammaa. Laitteessa käytetään

polysilikoni-LCD-tekniikkaa ja 150 watin metalli-halidilamppua.

Projektorin valoteho on 450 ANSI-lumenia.

Ääntä InFocus tuottaa toimiessaan vain 41 desibelin verran.

Projektorin tarkkuus on 800 x 600 pistettä tuumalle ja

värejä on käytössä täydet 16,7 miljoonaa. Laite osaa näyttää

myös 1024 x 768 pisteen kuvan käyttämällä pakkausta. Tietokoneliitännän

lisäksi projektorissa on liitäntä videosignaalille.

Kaikki kaapelit kytketään mikrosta projektorin mukana

tulevaan CableWizard -rasiaan, joka liitetään projektoriin

yhdellä kaapelilla. CableWizardissa on sekä PC- että Macintosh-yhteensopivat

liittimet. Kaikkia heittimen toimintoja

ohjataan langattomalla kaukosäätimellä, joka toimii

myös hiiren korvikkeena. Äänten toistosta huolehtii projektoriin

sisään rakennettu kaiutin tai tarvittaessa ulkoiset

kaiuttimet.

InFocus LitePro 720 maksaa noin 64 500 markkaa. Lisä-

Tehokas

MMX-kannettava

Lap Power on julkistanut tehokkaan Progresso Avatar

MMX -kannettavan. Laitteessa käytetään 166 megahertsin

TCP-kantaista MMX-Pentiumia. TCP-suoritin ei tarvitse

ollenkaan tuuletinta, joten mikron käyntiääni on hiljainen.

Suorittimen sisäisen välimuistin lisäksi laitteessa on 256 kilotavua

L2-välimuistia.

Laitteen 32 megatavun keskusmuistin voi laajentaa 90

megatavuun. Kiintolevyn kapasiteetti on joko 1,44 tai 2,16

gigatavua. Kymmennopeuksinen CD-asema on saatu mahdutettua

mikroon samanaikaisesti levykeaseman kanssa.

Laitteen 16-bittinen äänikortti on Sound Blaster Pro -yhteensopiva.

Avatarin 12,1 tuuman TFT-näytön tarkkuus on 800 x

600 pistettä. Näyttömuistia laitteessa on kaksi megatavua,

jolla ulkoiselle näytölle saadaan 1024 x 768 pisteen tarkkuus

64 kilovärillä. Hiiren korvikkeena laitteessa on kosketustaso.

Lisäkortteja vasten mikrossa on kaksi PC Card -paikkaa.

Perusliitäntöjen lisäksi laitteessa on infrapunaportti. Pöytäkäytössä

Avatar voidaan kytkeä porttitoistimeen. Prog-

HP on tehostanut mikrojaan MMX-tekniikalla ja entistä

tehokkaammilla kiintolevyillä sekä näytönohjaimilla.

vua ja muistia on 16 megatavua. Prosessorina laitteissa on

150 tai 166 megahertsin Pentium. Laitteiden hinnat alkavat

6 800 markasta.

Kaikissa Pentium Pro -malleissa on Windows NT -käyttöjärjestelmä.

Pentium-mikrot ovat mallista riippuen saatavilla

Windows 3.x-, Windows 95- tai Windows NT -käyttöjärjestelmällä.

Lisätietoja: Hewlett-Packard Oy, puh. (09) 88 721, faksi

(09) 8872 2652, http://www.hpfin.fi

InFocus LitePro

on SVGA-tasoinen

dataprojektori, joka

painaa ainoastaan 5,4

kilogrammaa.

varusteena laitteeseen on

saatavilla erilaisia kiinnitys-

sarjoja esimerkiksi kattoasennusta varten.

Lisätietoja: InFocus Finland, puh. (09) 854 5270, faksi (09)

853 2189, http://www.infocus.fi

LapPower Progresso Avatar MMX on 166 megahertsin

MMX-Pentiumilla varustettu multimediakannettava.

resso Avatar maksaa 1,44 gigatavun kiintolevyllä noin 26

000 markkaa.

Lisätietoja: LapPower, puh. (02) 275 7575, faksi (02) 275

7570, http://www.lappower.se


Suurkokotulostimia

HP:lta

HP on tuonut markkinoille kaksi mustesuihkutekniikkaa

käyttävää suurkokotulostinta. Molemmat laitteet

tulostavat A0-koossa ja rullapaperisyöttölaitteen avulla voi

tulostaa 40 metriä pitkiä tulosteita. Tulostimien tarkkuus

on 600 pistettä tuumalle.

Edullisempi DesignJet 2000CP on tarkoitettu käytettäväksi

ulkoisen RIPin kanssa. Laitteessa on kahdeksan megatavua

muistia ja liitäntänä on ECP-rinnakkaisportti.

Malli 2500CP on varustettu PostScript level 2 -tulkilla ja 20

megatavun muistilla. Lisäksi tulostimessa on kahden gigatavun

kiintolevy kirjasimia ja tulostusjonoja varten. Laitteessa

on rinnakkaisliitännän lisäksi verkkosovitin. Molemmissa

tulostimissa on HP-GL/2-emulointi.

A0-kokoisen julisteen tulostaminen kestää normaalitarkkuudella

noin 14 minuuttia. Erikoistarkkaa tulostusta

käytettäessä aika nousee puoleen tuntiin. Tulostimissa on

kirjoituspään mustesäiliöiden lisäksi suurikokoiset 410 millilitran

lisäsäiliöt, jotka ovat tarpeen etenkin verkkokäytössä.

Laite täyttää automaattisesti kirjoituspään säiliöt niiden

Norton

Utilities NT:lle

Symantec on tehnyt Windows NT 4.0 -version Norton Utilities

-apuohjelmastaan. Ohjelmaan kuuluu työkalut kiintolevyn

eheytykseen sekä virusten torjuntaan.

Norton System Doctor valvoo työasemaa tai palvelinta ja

ennakoi mahdollisia ongelmia. Ohjelma varoittaa kiintolevyongelmista

sekä viruksista. DiskDoctor puolestaan korjaa

FAT16- sekä NTFS-levyillä ilmeneviä ongelmia. Norton

Protection/UnErase korvaa NT:n roskalaatikon ja säilyttää

jopa muiden ohjelmien päällekirjoittamat ja DOS-ikkunasta

poistetut tiedostot.

Pirstoutuneen kiintolevyn eheytys onnistuu SpeedDiskillä.

Ohjelma osaa FAT-levyjen lisäksi eheyttää NTFS-levyt.

Lisäksi pakettiin kuuluu System Information -työkalu,

joka kertoo käyttäjälle mikron kuormitusasteesta, käytetyistä

resursseista sekä laitteiston kokoonpanosta.

Symantecin ohjelmien päivitys onnistuu helposti Internetin-kautta

Live Update -toiminnolla. Ohjelma tarkistaa

päivityspalvelimelta onko uutta versiota ilmestynyt ja päivittää

automaattisesti käyttäjän kiintolevyllä olevan ohjel-

IBM:ltä uusia

kotimikroja

IBM on tuonut markkinoille Aptiva L -kotimikromalliston.

Laitteissa on entistä tehokkaammat suorittimet alkaen 133

megahertsin Pentiumista ja päätyen 200 megahertsin

MMX-Pentiumiin. Laitteiden kiintolevykapasiteetti vaihtelee

mallista riippuen 1,2 gigatavusta 4,2 gigatavuun. Pentium-malleissa

on vakoina 16 megatavua EDORAM-muistia.

MMX-laitteissa on joko 16 tai 32 megatavua nopeampaa

synkronista SDRAM-muistia.

Mikroissa on kahdeksan tai 16-nopeuksisen CD-aseman,

äänikortin ja kaiuttimet sisältävä multimediavarustus. Tehokkaimmissa

malleissa on lisäksi erillinen bassokaiutin.

Edullisinta mallia lukuunottamatta myös modeemi kuuluu

laitteiden varustukseen. MMX-malleissa modeemi liikennöi

33 600 bitin sekuntinopeudella ja puhetta voi siirtää samanaikaisesti

datan kanssa DSVD-tekniikan avulla. Laitteiden

modeemi toimii myös puhelinvastaajana, telekopiolaitteena

ja kaiutinpuhelimena.

Aptiva-mikrojen mukana toimitetaan laaja ohjelmapa-

HP:n suurkokotulostimet

tulostavat

A0-kokoisia

julisteita 600

pisteen

tuumatarkkuudella.

tyhjennyttyä. Tavallisen musteen lisäksi laitteisiin on saatavana

auringonvalon kestävää UV-mustetta.

DesignJet 2000CP maksaa 70 500 markkaa ja 2500CP 81

500 markkaa.

Lisätietoja: Hewlett-Packard Oy, puh. (09) 887 21, faksi

(09) 887 2277, http://www.hpfin.fi

Symantecin ohjelmien päivitys onnistuu kätevästi Internetiin

liitetyn päivityspalvelimen kautta.

man. Samaan tapaan käyttäjä saa virustorjuntaohjelmaan

tiedot uusista viruksista. Norton Utilities maksaa noin 700

markkaa.

Lisätietoja: Computer 2000 Finland, (09) 887 331, faksi

(09) 8873 3343, http://www.c2000.fi

IBM Aptiva L- kotimikroissa on valmiina multimediavarustus,

modeemi sekä laaja ohjelmapaketti.

ketti, johon kuuluu muun muassa Lotus SmartSuite -toimisto-ohjelma,

MS Works -monitoimiohjelma, virustorjuntaohjelma,

apuohjelmia sekä pelejä. Edullisin Aptiva

maksaa 9 990 markkaa. Tehokkaimman MMX-mallin hinta

on 17 tuuman näytöllä, 4,2 gigatavun kiintolevyllä ja 32

megatavun muistilla 19 990 markkaa.

Lisätietoja: IBM Oy, puh. (09) 4591, faksi (09) 459 4014,

http://www.ibm.fi

TIETOKONE

25 kuvaa sekunnissa resoluution

ollessa 352 x 288, 320 x

240 tai 160 x 120 pistettä.

Äänen näytteenottotaajuus

on 32, 44,1 tai 48 kilohertsiä.

Kortilla on komposiitti- ja svideo-sisääntulot.

Espresso

maksaa noin 9 900 markkaa.

Lisätietoja: HedCom Oy, puh.

(09) 682 866, faksi (09) 682

8489, http://www.ftelinc.com

Suurikokoisia

näyttöjä

CHUN Monivision näyttöjen

kuvaputken koko on 29, 33

tai 37 tuumaa. Tietokoneliitännän

lisäksi laitteissa on

video- ja s-video-liitännät.

Näyttöjen varustukseen kuuluu

TV-viritinmoduuli sekä

langaton kaukosäädin. CHU-

Nin hinnat alkavat 19 800

markasta.

Lisätietoja: EP-Engineering

Oy, puh. (09) 879 5639, faksi

(09) 879 5448,

http://www.engine.fi

Teline hiirelle

Mouse Trapperillä näytöllä

olevaa kohdistinta voi liikuttaa

peukalolla pyörittämällä

ja liikuttamalla näppäimistön

eteen asennettavaa tankoa.

Tanko liikuttaa laitteen vasemmassa

reunassa olevaan

telineeseen asennetun hiiren

palloa. Tarvittaessa hiiren voi

irrottaa telineestä. Mouse

Trapper toimii myös rannetukena.

Laitteen hinta on 1 450

markkaa.

Lisätietoja: Avaintieto Oy,

puh. (09) 759 3399, faksi

(09) 759 3933

Nokialta uusia

näyttöjä

Nokia on tuonut markkinoille

kaksi Trinitron-kuvaputkea

käyttävää 15 tuuman näyttöä.

Näyttöjen virkistystaajuus

1024 x 768 pisteen tarkkuudella

on 80 hertsiä. Molemmat

monitorit täyttävät

TCO-95-normin vaatimukset

virransäästön ja säteilysuojauksen

osalta. Nokia

449Xi maksaa noin 2 800

markkaa. Kaiuttimilla ja vahvistimella

varustetun 449Xamallin

hinta on noin 2 900

markkaa.

Lisätietoja: Dava Oy, puh.

(09) 56 161, faksi (09) 5616

8200, http://www.dava.fi

HUHTIKUU 1997 27

Petteri Järvinen

petteri.jarvinen@pjoy.fi

Jo pitkään on odotettu, milloin Internet-kaupankäynnin

määrä lähtee

hurjaan kasvuun. Tähän asti

kasvu on ollut tasaista ja moni toiveikas

myyjä on pettynyt, kun

WWW-sivu ei olekaan tuonut tuhansia

uusia tilauksia. Totuus verkkokaupasta on

tarua vaatimattomampi, mutta tulevaisuuden

odotukset ovat yhä korkealla.

Termi Internet-kaupankäynti tuo monelle

mieleen suuret massat. Siis kuluttajamarkkinat.

Jos verkossa on kymmeniä

miljoonia käyttäjiä, niistä murto-osankin

houkutteleminen omaksi asiakkaaksi riittäisi

takaamaan hyvät bisnekset.

Mutta verkkokauppiaan osa ei ole helppo,

sillä verkossa on satoja tai tuhansia

muitakin kauppiaita, joilla on juuri samat

tuotteet ja liikeidea. Kilpailijasta on vaikea

erottua, koska sijainnilla, palvelulla tai

muilla ulkoisilla tekijöillä ei ole merkitystä.

Hinta ratkaisee ja siksi verkkokauppiaan

katteet jäävät väistämättä pieneksi.

Jos haluaa tietää, mihin verkkokauppa

on kehittymässä, kannattaa tutkia ATKkauppiaita.

Mikron hankintaa suunnitteleva

ostaja kerää itselleen sähköisellä lomakkeella

juuri sellaisen kokoonpanon

kuin haluaa ja vertaa eri myyjien hintoja.

Tällaisia sähköisiä hinnoittelijoita on ainakin

BT-Mikrolla, Mikroapajalla ja Tietotaskulla.

Itsepalveluna tapahtuva hintavertailu

sopii hyvin nettikauppaan. Ja

hinnat ovat valmiiksi tingittyjä, mikä säästää

sekä ostajan että myyjän aikaa.

Turha mainitakaan, että sähköinen

kauppa on aina auki. Sen valossa kiista tavallisten

kauppojen aukioloajoista vaikuttaa

perin vanhakantaiselta.

Yleistyykö verkkokauppa

liikaa?

Verkosta ostaminen on edullista ja kätevää.

Se sopii erityisen hyvin meille suomalaisille,

koska meillä on paljon nettikäyttäjiä,

mutta ei jenkkiläistä tai keskieurooppalaista

palvelukulttuuria. Olemme tottuneet

itsepalveluun ja arvostamme eniten

halpaa hintaa. Etäisyydet ovat pitkiä ja

liikkuminen kallista, joten sähköiselle

shoppailulle on hyvät edellytykset.

Tuskin kestää pitkään, ennen kuin joku

pistää pystyyn sähköisen ruokakaupan,

josta voi tilata tavalliset peruselintarvik-

Totta ja tarua nettikaupasta

keet suoraan kotiovelle. Perinteisen lähikauppiaan

tuskin kannattaa tähän ryhtyä,

koska se joutuu kuitenkin ylläpitämään

kallista myymälää, mutta verkostoajattelulla

toimivalle uudelle yrittäjälle tilaisuus

olisi houkutteleva. Hän voisi ostaa tavarat

suoraan tuottajilta, huolehtia tilausten keräyksestä

verkon kautta ja toimittaa tavarat

asuntoalueittain suoraan koteihin.

Nopea siirtyminen sähköiseen kaupankäyntiin

voi kuitenkin olla vaarallista. Perinteinen

kauppa on nyt suuri työllistäjä,

eikä se pysty kilpailemaan hinnalla tai va-

109 1090 8 3990 4890 3990 4890 TERVETULOA

2250 250 likoimalla verkkokaupan kanssa. Jos sähköinen

kaupankäynti yleistyy liiaksi,

kauppa joutuu pankkien kaltaiseen rakennemuutokseen,

jonka seurauksena työttömyyden

puolittamistavoite karkaa lopullisesti

käsistä.

Lisäksi kotimainen verkkokauppias

joutuu aina kilpailemaan myös kansainvälisillä

markkinoilla. Verkossa maantieteellisillä

rajoilla ei ole muuta merkitystä

kuin ulkomaisten kauppojen korkeammat

kuljetuskustannukset. Jos kyse on ulkomailla

tehdystä tavarasta, se joudutaan

joka tapauksessa kuljettamaan Suomeen

ja kuljetuksen maksaa joka tapauksessa

asiakas itse.

Miksi siis tilata tavaraa kotimaiselta

kauppiaalta, jos sitä saa halvemmalla ulkomailta?

Valikoiman laajuudessa tai hinnassa

kotimainen kauppias tuskin pystyy

kilpailemaan. Sen etuna ovat vain kotimaiset

tuotteet – ja suomen kieli ylipäätänsä.

VISAa ei saa käyttää

verkossa

Olen itse tilannut verkossa toimivista

jenkkikaupoista levyjä, kirjoja ja elektroniikkaa.

Kuljetuskustannuksista huoli-

matta ne ovat tulleet kotiovelle toimitettuna

lähes aina edullisemmaksi kuin vastaavat

tavarat Suomesta ostettuna.

Maksun olen hoitanut VISAlla, eikä laskuissa

ole vielä kertaakaan ollut epäselvyyksiä.

Uskallan käyttää korttiani mieluummin

verkossa kuin oikeissa kaupoissa,

koska siellä on aina olemassa vaara, että

joku varastaa kortin tai kloonaa sen

magneettiraidan. Kortilla ja magneettiraidalla

voi tehdä paljon enemmän haittaa

kuin pelkällä nimellä ja numerolla.

Hiljattain VISAa Suomessa edustava

Luottokunta otti kuitenkin minuun yhteyttä

ja kertoi tiukkaan sävyyn, että kortin

käyttö verkossa on käyttösopimuksen

vastaista ja siksi kiellettyä. Olin yllättynyt,

sillä kun hankin kortin joskus 80-luvun

puolivälissä, ei silloisessa sopimuksessa

mainittu sanallakaan tietoverkkoja. En

ole senkään jälkeen saanut mitään tiedotetta

asiasta.

Yllättävää kyllä, Luottokunta sallii kortin

numeron lähettämisen faksilla, koska

silloin tilaus rinnastetaan postimyyntiin.

Voin siis etsiä netistä halutun kaupan ja

tehdä tilauksen sieltä faksilla, mutta en

sähköisellä lomakkeella.

Näin siitä huolimatta, että VISA-numero

välitetään verkossa yleensä SSL-salattuna,

joten sen nappaaminen ja purkaminen

on likipitäen mahdotonta. Sen sijaan faksilähetys

on täysin salaamaton ja sen voi

purkaa kuka tahansa salakuuntelija. Luottokunnalla

sen paremmin kuin itsellänikään

ei ole tiedossa yhtään tapausta,

jossa kortin numero olisi kaapattu sen

kulkiessa verkossa.

Kyse lieneekin joko uuden tekniikan

pelko tai se, että VISA haluaa suojella tulevaa

SET-salausstandardia, jota se on itse

ollut laatimassa. SETin salaus ei ole sen tehokkaampaa

kuin SSL:ssäkään, koska Yhdysvaltojen

vientirajoitukset kieltävät vahvojen

salaustekniikoiden käytön. SETin

etu on siinä, että se piilottaa kortin numeron

myös myyjältä ja estää näin myyjää

käyttämästä saamiaan tietoja väärin. Tämä

on kiistaton parannus, mutta kuka estää

myyjää käyttämästä väärin faksilla

saamiaan tilauksia?

SET-standardin pitäisi tulla käyttöön

syksyllä. Koska VISAn käyttö verkossa on

nyt virallisesti kielletty, aktiivisten verkko-

TIETOKONE

HUHTIKUU 1997 29

Petteri Järvinen

petteri.jarvinen@pjoy.fi

ostajien kannattaa hankkia American

Express tai muu vastaava kilpaileva luottokortti.

He eivät suosittele kortin käyttöä

verkossa, mutta eivät liioin kiellä sitä.

Kauppa se on joka kannattaa, heillekin.

Business-to-business

Kuluttajamarkkinoiden varjossa businessto-business-kaupankäynti

on jäänyt vähemmälle

huomiolle. Kuitenkin tavarantoimittajan

ja vakioasiakkaiden yhdistäminen

toisiinsa avoimella tietoverkolla

on taloudellisesti kannattavaa jo nyt. Tällaista

verkkoa kutsutaan extranetiksi eli

kumppanuusverkoksi.

Extranet avaa asiakkaalle suoran pääsyn

myyjän tietojärjestelmään. Sieltä hän voi

tarkistaa saatavuuden, toimitusajan, tekniset

tiedot, pyytää raportteja, selata tuotekuvastoa

ja jättää lopulta tilauksen, joka

menee suoraan varastonvalvontaan ja laskutukseen.

Sähköisen tilauksen vastaanoton

kustannukset ovat murto-osa puhelin-

tai faksitilauksesta.

Extranet toteuttaa monet vanhojen

EDI-järjestelmien tavoitteista, mutta paljon

EDIä halvemmalla. Internet korvaa

tietoliikenneyhteyden, selain asiakaspäätteen

ja WWW-palvelin toimii linkkinä

myyjän tietojärjestelmään.


Sähköinen raha

Viimeinen ja mielikuvitusta kiihottavin

sähköisen kaupankäynnin osatekijä on

sähköinen raha. Viime keväänä Suomessa

alkanut ecash-kokeilu herätti suuria odotuksia,

mutta nyt vuotta myöhemmin tilanne

on toinen. Alkuinnostuksen jälkeen

sähköisten kauppojen synty tyrehtyi

ja ensimmäiset, kuten PAF-kasino, ovat jo

ehtineet luopua ecashista. Myös kilpailevan

amerikkalaisen CyberCoinin pörssikurssi

on pohjalukemissa.

Ongelma on siinä, etteivät markkinat

ainakaan vielä ole valmiita mikromaksujen

ajatukselle. Sähköinen raha perustuu

siihen, että kuka tahansa voi veloittaa

WWW-sivujensa katsomisesta muutaman

pennin ilman laskutuskuluja. Jos katsojia

on miljoonia, se tuottaa hyvät voitot.

Mutta mitä sellaista tavallisella käyttäjällä

voisi olla, josta kukaan maailmassa

olisi valmis maksamaan edes 10 penniä?

Keksin itse vain pornokuvat, huumeenvalmistusohjeet

tai laittoman tiedon, jota

ei muualta saa.

Kuvitelma siitä, että kaikki voivat rikastua

rahastamalla pennejä toisiltaan, on

nettimaailmalle tyypillistä utopiaa. Joltainhan

rahojen on tultava. Jos aiot kerätä

sivujesi katsojilta 10 000 markkaa, sinun

on oltava valmis käyttämään saman ver-

ran muiden käyttäjien sivujen katsomiseen,

jotta tämä äärimmilleen viety kansankapitalismi

toteutuisi.

Otollisin käyttö ecashille olisi tietojen,

hakupalveluiden, lehden sivujen tai kuvatiedostojen

myynnissä, mutta tätä kaikkea

on verkosta saatavissa yllin kyllin ilmaiseksi,

mainoksilla rahoitetuista palvelimista.

Periaatteellisista syistä käyttäjät katsovat

mieluummin mainoksia kuin maksavat

käytöstä.

Ecash sopisi Finlexin tai kaupparekisterin

kaltaisten, kilpailun ulkopuolella olevien

tiedontuottajien käyttöön, mutta silloin

asiakkaina olisivat lähinnä yrityskäyttäjät.

Heille ecash soveltuu huonosti,

koska maksuista ei saa kirjanpitoon käypää

kuittia. Ecash on tarkoitettu vain kuluttajamarkkinoille.

Sitä paitsi jo muutama

Finlex-haku maksaa helposti sata

markkaa, joten ecashin penniajattelu toimii

väärässä suuruusluokassa.

Ainakin vielä lähitulevaisuuden nettikauppa

tulee siis pohjautumaan konkreettisiin

tavaroihin, jotka tilataan verkosta ja

toimitetaan postilla tai kuriirilla. Maksu

tapahtuu luottokortilla tai tilisiirtona.

Kaupan todellinen volyymi ja vaikutukset

perinteisiin kauppoihin selvinnevät jo ensi

vuoden kuluessa.

Osmo A. Wiio

Maailman valioluokan sanomalehtiin

luettu Los Angeles

Times kertoi tammikuussa

Steve Jobsin siirtymisestä

takaisin Applen leipiin.

Jutun yhteydessä lehti muistutti, että

”enemmän kuin yleensä uskotaan” innovaatio

riippuu yksilöistä, heidän sattumanvaraisesta

menneisyydestään ja yhteyksistään.

Jobs on tästä esimerkki.

Mikrotietokoneiden historia todistaa

samaa Marcian ”Ted” Hoffista (mikrosuoritin)

sekä Steve Jobsista ja Steven

Wozniakista (Apple) Gary Kildalliin

(CP/M). Kaikki tärkeimmät sovellustyypit

– tietokannat, teksturit, taulukkolaskenta

ja jopa verkkoselaimet – ovat alkujaan nimeltä

tunnettujen yksilöiden kehittämiä.

On sitten eri asia, että innovaatioiden

edelleen kehittämisessä, tuotannossa ja

markkinoinnissa toimii tehokkaimmin

nykyaikainen kaupallinen organisaatio.

Sen sijaan atk-alan peruskeksintöjen luomisessa

suurilla organisaatioilla on varsin

vaatimaton ansioluettelo.

Ihminen on sosiaalinen eläin ja myönnän

mielelläni yhteistyön suuret edut.

Olen jopa eri yhteyksissä opettanut tehokkaan

ja luovan yhteistyön muotoja. Olen

myös painottanut sitä, että meidän korpisuomalaisten

perisyntejä on huono yhteistyön

henki ja taito. Monimutkainen

nyky-yhteiskunta ei yksinkertaisesti toimi

ilman tehokasta yhteistoimintaa. Kokonaisuus

on suurempi kuin osien summa,

aineellisten ja henkisten resurssien yhdistämisen

avulla syntyy sellaista, joka yksilösuorituksena

olisi mahdotonta. Tietyin

edellytyksin myös ryhmätyö on luovaa,

sillä siten asioita tarkastellaan monesta

kulmasta ja monien ideoiden perusteella.

Meillä suomalaisilla on kuitenkin myös

merkillinen into mennä äärimmäisyyksiin

omaksumissamme asioissa. Näin myös

yhteistyön korostamisessa, mikään muu ei

enää tunnu kelpaavan. Tuntuu, että suomalaiset

ovat eräänlaista joko-tahi-kansaa

(0 tai 1), joka politiikassa kuten kaikessa

muussakin halveksii välimuotoja. Nyt me

olemme verkottumisen maailmanmestareita.

Voi sitä raukkaa, jolla ei ole omaa

sähköpostiosoitetta eikä surffaile neteissä!

Mitäkö vikaa yhteistyössä sitten on, eikö

se ole hieno asia? Sitrassa työskennel-

Verkollako autuaaksi?

lessäni oli yksi työtehtäväni nimenomaan

innovaatiotapahtuman tutkiminen ja

edistäminen. Organisaatioviestinnän tutkijana

olen sitä edelleen harrastanut viime

vuosiin saakka. Tähänastisesta laajasta

kansainvälisestä tutkimustoiminnasta on

selvinnyt monia innovaatiota edistäviä ja

estäviä edellytyksiä, vaikka mitään yleispätevää

reseptiä uudisteiden syntymiseen

ei ole keksitty.

Ryhmätyö tukahduttaa

Melko yksimielisiä tunnutaan oltavan

tuosta juttuni alussa olevasta esimerkistä,

että ratkaisevat innovaatiot ovat useimmiten

yksilöiden keksimiä. Ryhmätyöllä on

monia uudisteita estäviä rajoituksia. Mui-

den laumaeläinten tapaan ihmisetkin pelaavat

ryhmissä sosiaalisia pelejä, joiden

tarkoituksena on esimerkiksi taistelu (arvo)vallasta

tai henkilökohtaisten kiistojen

voittamisesta. Nämä pelit ovat ryhmän tavoitteiden

kannalta joko vahingollisia tai

ainakin toisarvoisia. Lisäksi muiden sosiaalisten

eläinten tavoin ihminen joka tapauksessa

muodostaa ryhmissä sosiaalisia

arvoasteikkoja (virallisia tai epävirallisia)

ja ”ylempiarvoisen” mielipide saattaa tappaa

tai estää muiden ehkä paremmatkin

ideat.

Suomessa kuten yleensäkin länsimaissa

ryhmissä toimii myös tavallaan vastakkainen

ilmiö eli ”rusinoiden poimiminen

pullasta”, ryhmätyön edut otetaan, mutta

omaa panosta ei anneta. Ryhmässä syntynyt

mahdollinen oma hyvä idea halutaan

pitää omana tietona, jotta siitä saataisiin

myöhemmin täysi kunnia ja hyöty yksilösuorituksena.

Juuri tässä on ero meidän ja hyvin sosiaalisiin

yhteisöjen välillä. Esimerkiksi

japanilaiset ovat yhteistyön mestareita,

koska siellä suurin kunnia on rikastuttaa

ryhmän panosta. Yksilösuoritusta ei rohkaista

eikä arvosteta. Japanilaisen sananlaskun

mukaan: ”Jos lattiasta pistää esille

naula, se on lyötävä heti takaisin”. Japanilaiset

itse sanovat, että he ovat erinomaisia

soveltajia ja huonoja keksijöitä. Japanilaisilla

on kaikkiaan hyvin suuri määrä patentteja,

joista valtaosa on nimenomaan

muualla tehtyjen keksintöjen parannuksia.

Ryhmätyöstä – kokouksista tai verkoista

– voi myös muodostua itsetarkoitus.

On kivaa jutella työtovereiden kanssa niitä

ja näitä luovuuden nimissä. Viestintä

on tärkeä osa innovaatioiden syntyä, mutta

työhön liittyvien uudisteiden syntymiseen

todennäköisesti keskustelut asiakkaiden

tai ulkopuolisten asiantuntijoiden

kanssa olisivat hedelmällisempiä. Tästä on

aivan selvää todistusaineistoa innovaatiotutkimuksissa.

Verkkotyöskentelyllä on vielä lisäksi

omat vaaratekijänsä. Kun me juuri olimme

huokaisemassa helpotuksesta, ettei

George Orwellin isoveli-valvoo-maailmaa

tullutkaan vuonna kirjan nimen mukaisesti

vuonna 1984, me olemmekin itse vapaaehtoisesti

tunkemassa sinne. HS:n yleisöartikkelissa

(14.12.96) tietosuojavaltuutettu

Jorma Kuopus kirjoitti otsikolla ”Internetissä

ei ole yksityisyyttä”. Olen samasta

asiasta kirjoittanut ja puhunut.

Kaiken paljastamisen huippua edustanee

suomalainen verkkoilija, joka pitää

yksityistä päiväkirjaa kaikkien luettavaksi.

No, ehkä sen vapaaehtoisena tekona ymmärtää

paremmin kuin niitä, jotka katsovat

oikeudekseen tunkeutua yksityisiksi

tarkoitettuihin tiedostoihin. Minusta se

on täsmälleen sama asia kuin se, että avattaisiin

ja luettaisiin toisten yksityiskirjeitä.

Ollaanko nyt verkostumisen innossa

tuhoamassa yksilöllistä luomisvoimaa?

Ollaanko pakottamassa verkkotyöskentelyyn

sellaisia yksilöitä, jotka työskentelevät

paremmin ja luovemmin, kun he tekevät

työtä omaan tahtiinsa ja omilla ehdoillaan?

Ollaanko kokonaan syrjäyttämässä

ihmisen persoonallisuuserot pakottamalla

kaikki samaan muurahaiskekoon?

TIETOKONE

HUHTIKUU 1997 33

Bill Howard

Bill Howard on yhdysvaltalaisen

PC Magazine -lehden toimituspäällikkö ja kolumnisti

Silmäni erottavat jo valon kajastuksen

tunnelin päässä. Vihdoinkin

lähes kaikki alkavat olla

yhtä mieltä siitä, että PC:stä on

huimasti hyötyä niin kotona

kuin työpaikalla ja että sen avulla aivan oikeasti

saa aikaan enemmän ja parempaa.

Itse olen ollut vakuuttunut tästä vuoden

päivät, mikä ei suinkaan tarkoita sitä, että

monenmoiset turhaumat vielä olisivat

mennyttä aikaa. Eipä tosiaankaan, mutta

edes ne eivät ole onnistuneet mitätöimään

PC:n merkitystä silloin, kun on saatava

työt tehdyksi. Seuraavassa joitakin esimerkkejä.

Asfalttisoturi. Vietän joka kuukaudesta

vähintään viikon matkoilla, ja jo vuodesta

1985 olen kantanut mukanani matkamikroa,

jolla kirjoitan lehtijuttuni ja pidän

yhteyttä sähköpostiini. Super VGA -näytöllä

varustettu kannettava Pentium pitää

minut töitteni suhteen ajan tasalla lähes

yhtä hyvin kuin jos istuisin työpaikallani:

artikkelit, muistiot ja jopa luettaviksi ja

korjattaviksi lähetetyt värilliset taittovedokset

siirtyvät vaivattomasti sähköpostin

välityksellä.

Aina valmis sisätilapaimentolainen.

Toimistolla ollessanikin vietän suurimman

osan työpäivästä jossain muualla

kuin työpöytäni ääressä. Lukuisten muiden

muistikirjamikroihin mieltyneiden

kollegoideni tavoin olen kuitenkin koko

ajan yhteydessä konttorin lähiverkkoon

langattoman verkkokortin välityksellä.

Uuden tekniikan ansiosta voimme ottaa

mikrot mukaan palavereihin ja tehdä parempia,

tarkempia ja luettavampia muistiinpanoja.

Onnistuneiden työryhmäpäätösten

suurimpia esteitä on tähän saakka

ollut se, että ihmiset poistuvat neuvotteluhuoneesta

erilaisin käsityksin siitä, mitä

sovittiin, ja yhteenvetokin tulee yleensä jakeluun

vasta päivien päästä, jos silloinkaan.

Mikroilla tehdyistä sähköisistä

muistiinpanoista kokouspöytäkirjat ja

päätösmuistiot sen sijaan syntyvät samantien.

Kotikäyttäjä. Nykyiset opetusviihteelliset

CD-levyt ovat niin hyviä, että monissa

perheissä lapset istuvat mieluummin tietokoneen

kuin television ääressä. Internetistä

ja CD-tietosanakirjoista löytyvä tie-

Menestystä mikroilla

tomäärä alkaa lisäksi olla jo sitä luokkaa,

ettei esitelmien ja tutkimusten tekeminen

enää ole sidottu kirjastojen aukioloaikoihin.

Tehokkaiden ja kohtuuhintaisten

mikrojen ansiosta kotonaan työskentelevä

pienyrittäjä ei myöskään enää joudu antamaan

teknistä tasoitusta toimistossa ahertavalle

palkolliselle.

Sähköpostikulttuuri. Perinteisen postin

käyttö on kallista ja aikaa vievää. Sähköposti

on halpaa ja helppoa, eikä monella-

kaan yrityskäyttäjällä ole kielteisiä mielikuvia

paperiviestien korvaamisesta uudella

tekniikalla. Sähköposti on klassinen esimerkki

"aivotehostimesta", joka auttaa terävää

käyttäjäänsä työskentelemään entistäkin

tehokkaammin.

Vastaavasti nörtti, jolla ei oikeastaan ole

mitään tärkeää sanottavaa kenellekään,

voi sähköpostin avulla kylvää ympäristöönsä

enemmän sähköisiä muistioita

kuin paperille tulostettuja ja näin haitata

koko organisaation toimintaa - ainakin

viimeistään sitten, kun hän keksii, miten

clipart-kuvakirjastoja käytetään.

Älykkäämpiä ohjelmia. Kymmenen

vuotta sitten monia nykyisten ohjelmien

vakiotoimintoja olisi kutsuttu tekoälyksi.

Olipa kyse mistä tahansa, ohjelmat alkavat

joka tapauksessa jo olla riittävän älykkäitä

auttaakseen käyttäjää välttämään virheitä

ja jopa korjaamaan osan niistä.

Tällä saralla Microsoft näyttää olevan

kehityksen kärjessä. Microsoft Publisher

on ensiluokkainen työkalu esitteiden ja

tiedotteiden suunnitteluun; sen suosituksia

noudattamalla on vaikeaa osua vikaan.

Ohjelmassa on esimerkiksi värinvalintaikkuna,

jossa vastavärit on ryhmitelty pystysuoriin

sarakkeisiin. Samaten Microsoft

Office 97:n kieliopin tarkistustoiminnosta

on hyötyä hyvällekin kirjoittajalle.

Investoi tuottavuuteen

Monet turhaumat ovat siis vuosien mittaan

lähes tyystin karisseet. Windowsista

on tullut entistä helppokäyttöisempi: vedä

ja pudota -toiminnot pelaavat sujuvasti ja

pitkistä tiedostonimistä on paljon iloa. Itse

en ole pitkiin aikoihin menettänyt mitään

tärkeitä tietoja kiintolevyn hajoamiseen,

eikä aivan lähimenneisyydestä muistu

mieleeni kovin montaa muutakaan laitevikaa.

Plug-and-Play-lisäkorttien asentaminen

sujuu sekin

useimmiten ongelmitta,

enkä enää joudu

tuhlaamaan aikaani kullekin

yksittäiselle ohjelmalle sopivien

ajureiden etsimiseen.

Tuottavuushyötyjen mittaaminen

on kuitenkin edelleen hankalaa.

Miten tietohallintopäällikkö voisi

osoittaa toimitusjohtajalle, että mikrojen

päivitys 64 megatavun muistilla

ja Windows NT:llä varustetuiksi 200-megaisiksi

Pentium Pro -koneiksi tuo lisää

markkoja tuloslaskelman loppuriville?

Kokeilkaapa tällaista: Miettikää, miten

yrityksenne olisi käynyt, jos se olisi viimeksi

kuluneiden kymmenen vuoden

ajan kieltäytynyt uudesta tekniikasta kokonaan

tai ostanut aina halvinta, mitä

kaupasta löytyy, ja yrittänyt sitten sinnitellä

sen turvin neljä tai viisi vuotta. Yrittäkää

sen jälkeen kuvitella, millaisiin tulevaisuudennäkymiin

moinen strategia johtaisi.

Miten 300-megaisilla kiintolevyillä

varustetut 486-kannettavat vaikuttavat

kentällä kiertävien myyntitykkienne tehokkuuteen

vuonna 1997? Kolmen vuoden

kuluttua jopa nykyiset Pentium/200mikrot

ovat liian hitaita. Ensimmäinen ja

tärkein keino henkilökunnan tuottavuuden

säilyttämiseen on työvälineiden pitäminen

ajan tasalla.

Joidenkin tutkimuksiin perustuvien arvioiden

mukaan yhden yritys-PC:n kustannukset

viiden vuoden ajalta ovat yli

160 000 markkaa. Tässä luvussa ei ole

otettu huomioon tuottavuuden lisääntymisestä

saatavia hyötyjä, mutta perusperiaate

on selvä: Laitteiston kustannukset

ovat merkityksettömiä sen rinnalla, että

yritys säilyy tehokkaana ja kilpailukykyisenä.

TIETOKONE

HUHTIKUU 1997 35


Vertailu

D I G I T A A L I K A M E R A T

Haastetta

kinofilmille

Puolen vuosisadan ikään ehtinyttä

kinofilmiä on yritetty korvata

monenlaisin ratkaisuin, mutta

aina se on selvinnyt voittajana.

Kameroihin työntynyt digitaalitekniikka

on viimeisin haastaja.

Puolessatoista vuodessa on edetty

sellaisella vauhdilla, että kemiallinen

filmi saattaa vihdoin

menettää valta-asemansa.

Mukana vertailussa

● Agfa ePhoto 307

● Canon EOS DCS-1

● Canon PowerShot 600

● Casio QV-10A

● Casio QV-100

● Chinon ES-3000

● Epson PhotoPC 500

● Fuji DS-7

● Fujix DS-515

● Kodak DC-20

● Kodak DC-25

● Kodak DC-50

● Minolta RD-175

● Nikon Coolpix 100

● Olympus C-400

● Olympus C-400 L

● Olympus C-800 L

● Polaroid PDC-2000

● Ricoh RDC-2

● Sony DKC-ID1

TEKSTI ANTERO ALKU

KUVAT JA TESTIAVUSTAJA TIMO SIMPANEN

Digitaalinen kuvankäsittely ei ole

enää uusi asia PC:n käyttäjälle.

Huokeat skannerit ja Internet

ovat tehneet valokuvatiedostoista

monille arkipäivää. Kirjapainoalalla

valokuva on elänyt digitaalisena jo

reilusti toistakymmentä vuotta. Kuluttajamarkkinoilla

sähköinen kuva on tullut tutuksi

videon muodossa, vaikka videonauhalle

tallennettu kuva onkin äänikasetin

tapaan analogisessa muodossa.

Valokuvan kohdalla kemiallinen filmi

on kuitenkin ollut välttämättömyys meidän

päiviimme saakka. Digitaalinen kuva on

jokseenkin poikkeuksetta ollut lähtöisin filmin

tai paperivedoksen skannauksesta. Filmiä

valottava kamera on ollut ainoa toimiva

keino pitää valokuvauskone mukana

kaikkialla ja lähes kaikissa olosuhteissa.

Videokameroiden myötä saatu ensituntuma

sähköiseen kuvaan antoi jo viitteitä

siitä, ettei kemiallinen filmi ehkä ole ikuinen

ratkaisu. Jo ensimmäisten kotivideokameroiden

hämmästyttävä ominaisuus oli niiden

kyky tuottaa kuvaa tavallisessa sisävalaistuksessa.

Videokamerasta

valokuvauskone

Digitaalisen valokuvan tekniikka on ollut

videokameroissa käytössä jo muutaman

vuoden. Digitaalinen pysäytyskuva tai digitaalinen

kuvanvakain perustuvat yksittäisen

ruudun tallentamiseen muistiin digitaalisessa

muodossa. Videokameran tarkkuus on

kuitenkin ollut valokuvaan nähden vielä

vaatimaton.

Videonauhan erottelukyky on suuruusluokaltaan

570 x 250 kuvapistettä, VGAmonitorin

640 x 480 ja televisiokuvan tarkkuus

Euroopassa käytännössä 570 x 400 kuvapistettä.

Kinofilmin tarkkuus on luokkaa

8000 x 5000 kuvapistettä, tarkimman digitaalisen

järjestelmäkameran 3060 x 2036

kuvapistettä ja tarkimman digitaalisen taskukameran

1024 x 768 kuvapistettä.

Vaikka digitaalikamerat ovat mekaanisesti

yksinkertaisempia, maksavat ne silti

vielä jopa enemmän kuin videokamerat tai

filmiä kuvaavat kamerat. Hinta määräytyy

kahden kalliin komponentin arvosta. Digitaalikamera

tarvitsee pysyvää flash-muistia,

joka on huomattavasti kalliimpaa kuin mikroissa

käytetty dynaaminen muisti. Vielä

flash-muistia kalliimpi on CCD-kenno.

Videokameroihin tai vaatimattomiin digitaalikameroihin

riittävä, noin 300 000

kuvapisteen CCD-kenno maksaa valmistajalle

250 markkaa. Kun kennon koko nostetaan

suurempaan tarkkuuteen, niin pelkkä

kenno maksaa valmistajalle jo 5 000 markkaa.

Tarkimmissa kennoissa on kuusi miljoonaa

kuvapistettä, ja sellainen voi maksaa

jo huimat 80 000 markkaa.

Digitaalikameralla

omat etunsa

On helppo verrata digitaalista kameraa filmikameraan,

sillä tekeväthän molemmat

kuvia. Digitaalikameroiden kysyntä ei kuitenkaan

kohdistu samoille markkinoille filmikameroiden

kanssa.

Digitaalisen kameran etu on nopeus, sillä

kuva on välittömästi valmis käytettäväksi

sähköisessä muodossa. Valokuvan voi sijoittaa

dokumenttiin, Web-sivulle tai lähettää

sähköpostina maapallon toiselle puolelle

heti, kun kuva on otettu.

Kuvan käyttöä edeltävien työvaiheiden ja

ajan säästymisen mukana säästetään myös

kosolti rahaa. Filmin, kehityksen, skannauksen

ja tallennuksen myötä digitaalisen

valokuvan hinnaksi muodostuu nykyään

50–100 markkaa kuva. Valokuvien tuottaminen

digitaalikameralla on kameran ostamisen

jälkeen ilmaista, mikä ajan myötä

maksaa kameran hinnan takaisin.

Nykyaikainen huokeakin skanneri tekee

tarkempia kuvia kuin suurin osa digitaalikameroista,

mutta usein filmin ja skannerin

suurta tarkkuutta ei tarvita. Jopa painotuotteissa

suuri osa kuvista on niin pieniä, että

digitaalikameroiden nykyinenkin tarkkuus

riittää. Internetin kuvitukseen kamerat ovat

riittäviä jo nyt.

Digitaalikameraa käyttävät ihmiset, jotka

tarvitsevat nimenomaan digitaalisessa muodossa

olevia kuvia. Kun halutaan paperilla

olevia valokuvia, digitaalikamera ei pärjää

filmille. Loma- ja perhekuvien kanssa on ai-

TIETOKONE

HUHTIKUU 1997 39

Vertailu D I G I T A A L I K A M E R A T

kaa odottaa, eivätkä ne saa

maksaa paljoa, joten ne soveltuvat

hyvin perinteiseen filmikuvaukseen.

Digitaalikamera, PC

ja väritulostin ovat turhaa hienostelua

kymppikuvien vedostamiseksi.

Lomakuvien katseluun digitaalikameran

otokset sopivat

kuitenkin siten, että valokuvia

näytetään tietokoneen kuvaruudulta.

Parhaissa mukana tulleissa

ohjelmissa on valittuja

kuvia automaattisesti ruudulla

vaihtava ohjelma, jolloin on

ikään kuin diaesityksestä. Mukaan

voi liittää myös tunnelmamusiikkia

tai valmiin kuvakohtaisesti

synkronoidun selostuksen.

Kameran PC-ohjelmalla pystyy

usein myös ottamaan kuvia. Agfan

Controls-kortti tuo kuvaruudulle

esikatselukuvan, oikeassa

yläkulmassa on laukaisupainike.

Tasku- vai

järjestelmäkamera?

Yleisiin studiokameroihin sekä

ammattikuvaajien järjestelmäkameroihin

saa filmiä korvaamaan

digitaaliperän, joiden ongelma

vielä toistaiseksi on se, että

CCD-kennosto on pienempi

kuin filmi. Osassa kameroita digitaaliperä

rajaa yksinkertaisesti

pienemmän kuvan. Toinen keino

on liittää digitaaliperään optiikkaa,

joka projisoi filmiä varten

tehdyn objektiivin luoman

kuvan pienemmäksi. Jälkimmäinen

ratkaisu rajoittaa kuitenkin

käytettävää valovoimaa.

Taskukameroiden tapaisissa

digitaalikameroissa ei edellä

olevaa ongelmaa ole, sillä niiden

objektiivit on suunniteltu CCDkennon

mittojen mukaan. Digitaaliset

taskukamerat muistuttavat

filmiä käyttäviä serkkujaan

monilla tavoin muutenkin,

sillä ne ovat samankokoisia ja

suurin osa niiden toiminnoista

on automatisoitu. Yksinkertaisimmillaan

ei vaadita muuta

kuin virran kytkeminen päälle,

kohdistus ja laukaisu.


Digitaaliset järjestelmäkamerat

ovat aivan eri hintaluokassa

kuin digitaaliset taskukamerat,

sillä järjestelmäkamerasta saa

maksaa noin 50 000 markkaa,

kun taas hyvän taskukameran

saa 7 000 markalla. Halvimman

järjestelmäkameran ja parhaimman

taskukameran tarkkuudessa

ei ole paljon eroa.

Järjestelmäkameran suurimpina

etuina ovat perinteisten

kameroiden tapaan lisäsalaman

sekä eri objektiivien käytön

mahdollisuus. Taskukameroissa

on kiinteä heikkotehoinen salama

sekä kiinteä objektiivi. Tosin

kahdessa testatussa kamerassa

oli vaihtuvapolttovälinen

zoom-objektiivi, jonka soisi

yleistyvän myös muissa digitaalisissa

taskukameroissa.

Ei kehitystä vaan

tiedonsiirtoa

Digitaalikamerassa on filmikameraan

verrattuna täysin uudenlaisia

toimintoja. Jos kamerassa

on oma näyttö, tallennettuja

kuvia voi katsella heti ja

epäonnistuneet kuvat voi poistaa

saman tien. Valotussäätöjen

lisäksi kuvaaja voi useissa testatuissa

kameroissa valita valokuvien

tarkkuuden tai pakkaustiheyden.

Nämä vaikuttavat samalla

filmin pituuteen, eli siihen,

montako kuvaa kameran

muistiin mahtuu.

Kuvan yhteyteen on tallennettu

useissa kameroissa päiväys

ja muita tietoja, kuten kuvan

valotusarvot ja kuvaavan

kameran nimi. Millään testatulla

kameralla tämä informaatiokenttä

ei siirry kuvaan, vaan se

näkyy vain kameran omassa ohjelmassa

tai kuvaluettelon yhteydessä.

Kamerassa voi olla

myös mikrofoni, kuten esimerkiksi

Canonissa ja Ricohissa,

jolloin kuvaan liittyviä tietoja

voi sanella mukaan kuvakohtaisesti.

Digitaalisten kameroiden

muisteina ovat yleisiä PC Card -

kortit, jotka voivat olla kiintolevyjä

tai RAM-muistikortteja.

RAM-muistikortit ovat nopeampia,

kun taas kiintolevykorteissa

on huomattavasti suurempi

kapasiteetti. Täyteen kuvattu

PC Card voidaan siirtää

mikron PC Card -liittimeen,

jollainen on tavallisesti kannettavissa

mikroissa. Useissa kameroissa

käytetään vakiotiedostoja,

jolloin kuvat ovat suoraan

muokattavissa yleisillä kuvankäsittelyohjelmilla.Muutamas-

sa aivan uusimmassa mallissa

on pieni postimerkin kokoinen

SmartCard-muistikortti, joka

liitetään kamerasta poistamisen

jälkeen PC Card -koteloon ja on

näin tavalliseen tapaan käytettävissä.

Halvempi ratkaisu on sisäinen

muisti, josta kuvatiedostot

siirretään johtoa pitkin mikroon.

Yleisin tapa on kytkeä kamera

sarjaporttiin tai Canonin

tapauksessa rinnakkaisporttiin.

SCSI-liitäntä olisi nopeampi,

mutta sarja- ja rinnakkaisportti

löytyy taatusti jokaisesta mikrosta.

Muutamissa kameroissa

on vielä videoliitäntä kuvien

katselemiseksi televisiosta.

Käytännössä sarjaportti

osoittautui SCSI-liitäntää paremmaksi

ratkaisuksi. Kaikki

RS-liitäntäiset kamerat purkivat

kuvat ongelmitta, kun SCSI-liitäntöjen

saaminen toimintaan

tuotti runsaasti ongelmia. Kamerat

eivät toimi Windows

95:n SCSI-ajureilla ja Windowsin

rekisteriä on muokattava

käsin, jotta Windows edes

käynnistyy SCSI-kameran kanssa.

Kaiken kaikkiaan älykkäin

tapa on PC Cardien käyttö, mikä

edellyttää PCMCIA-asemaa,

mutta toimii luotettavimmin,

nopeimmin ja vaivattomimmin.

Muistikortin käyttö tekee

myös kuvauskapasiteetista rajattoman,

sillä kortteja voidaan

ostaa haluttu määrä.

Tiukkaa pakkausta

JPEG-muotoon

Valokuvien siirtämiseen kamerasta

tietokoneeseen käytetään

joko erillistä kuvankäsittelyohjelmaa

tai Twain-liittymää. Liit-

tymän kautta valitaan kamerasta

imuroitavat kuvat, tyhjennetään

muistia tai muutetaan kameran

asetuksia. Johdon ollessa

kytkettynä ohjelmasta voi jopa

laukaista kameran.

Kuvatiedostojen suuri koko

on digitaalisten kameroiden pysyvä

ongelma vielä pitkään. Valokuvia

pakataan sen vuoksi kameran

muistiin JPEG-muotoon,

jotta kuvia saadaan mahtumaan

suhteelliseen pieniin

muisteihin suunnilleen filmirullan

verran.

Kameran tekemä valokuvien

pakkaaminen on syytä ottaa

huomioon kuvien jatkokäsittelyssä.

Kuvankäsittelyä varten

pakattu kuva joudutaan nykyisillä

ohjelmilla purkamaan,

ja uudelleen pakkaaminen tietokoneelle

tallennusta varten

huonontaa kuvanlaatua.

Kuvatiedostojen kokoon voi

vaikuttaa joissain kameroissa

myös valitsemalla tallennettavaksi

vähemmän kuvapisteitä.

Kuvaajan on kuitenkin oltava

tarkkana, mitä kameran asetukset

tekevät. Pienempi resoluutio

ja lievä pakkaus tuottavat huonomman

lopputuloksen kuin

samankokoinen tiedosto suuremmalla

resoluutiolla ja voimakkaammalla

pakkauksella.

Onko tarkkuus

tärkein?

Suurin osa markkinoilla olevista

kameroista tuottaa kuvaa

VGA-tarkkuudella. Yleensä kuvan

koko vaihtelee 640 x 480

pisteestä 600 x 800 pisteeseen.

Valmistajat ilmoittavat tarkkuuden

usein myös CCD-kennon

kuvapisteiden määrällä, joka

siis vaihtelee tällöin välillä

Kodakin Picture Easy on hyvä esimerkki siitä, minkälaisille markkinoille

huokeimpia digitaalikameroita tarjotaan. Kuvien haku kamerasta

on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi ja hauskan

näköiseksi, ei tietokonemaiseksi.


307 200–480 000.

Tällainen kuva on tarkkuudeltaan

samaa luokkaa kuin televisiokuva.

Jos kuva tulostetaan

yleiseen kymppikuvakokoon

10 x 15 senttimetriä, kuvapisteet

erottuvan kuvasta hienona

mosaiikkina. Internetin

kuvitukseen, näytöltä katseluun,

mustesuihkutulostimin

tulostettaviin töihin taikka painotöihin

enintään noin seitsemän

sentin levyisiksi vaakakuviksi

tämä tarkkuus on kuitenkin

riittävä.

Painotöiden yleisenä vaatimuksena

voi pitää, että kameran

Valokuvat siirretään PC:lle

yleensä kaapelia pitkin. Yleisin

tapa on sarjaportti. Isommissa

kameroissa on myös SCSI-liitäntä,

kuten Sonyssa.

pitäisi tuottaa tarkkuus, joka riittää

A4-kokoiseen kuvaan painettuna.

Tällöin kuvan olisi oltava

parempi kuin 2400 x 3200 kuvapistettä.

Tarkkuus on kuitenkin

vain osa kuvan laatua, sillä värisävyjen

ja kontrastin pitää myös

olla kunnossa. Painotöiden

kanssa sävyiltään virheellinen

kuva on yhtä käyttökelvoton

kuin tarkkuudeltaan heikko valokuva.

Testien perusteella ilmeni, että

värisävyt vaihtelevat mallikohtaisesti

vielä paljon. Samoin

selvisi, ettei kameran CCD-kennon

kuvapistemäärä takaa aina

hyvää kuvanlaatua, sillä voimakas

pakkaus tärvelee kuvaa

enemmän kuin vaatimaton kuvapistemäärä.

Jos kuvan koko on noin 700 x

500 pistettä, sitä ei pitäisi pakata

alle 100 kilotavun tiedostoon.

Pakkaamattomana koko on

noin 1000 kilotavua, mutta pienimmät

kamerat puristavat kuvat

noin 40 kilotavuun. Pakkaus

jättää kuvaan tällöin näkyviä virheitä,

joita ei pysty korjaamaan

kuvankäsittelyn ohjelmilla.

Automatiikka on

suosiossa

Taskukameroissa on totuttu

täyteen automatiikkaan, jonka

kehittynyt elektroniikka ja filmin

kasvanut valotusvara ovat

yhdessä tehneet mahdolliseksi.

Myös digitaaliset taskukamerat

ovat enimmäkseen automaattisia.

Digitaalitekniikan erikoisuus

on muuttuva kameran herkkyys,

minkä vuoksi useissa taskukameroissa

ei ole himmennintä

lainkaan tai sillä on vain

kaksi asentoa. CCD-kennot

näyttävät kuitenkin olevan kovin

eritasoisia. Parhaimmissa

kennoissa dynamiikka eli kyky

erottaa yhtäaikaa sekä tummia

että vaaleita kohteita on erinomainen.

Yleensä tällöin myös

väritasapaino on hyvä. Joillain

kameroilla dynamiikka on selvästi

rajallinen ja filmiä huonompi.

Valotuksen onnistuminen

on digitaalikameralla sikäli

helppoa, että kamera pystyy tekemään

vaaleimmasta kuvapisteestä

valkoisen ja tummimmasta

mustan. Kameran tekniikasta

kuitenkin riippuu, kuinka

tasaiseksi kuvan kontrasti saadaan

ja toistuvatko värit oikein

koko sävyalalla. Automaattinen

valkotasapainon säätö on tärkeä

ominaisuus, koska monilla kameroilla

kuvataan myös keinovalossa

ilman salamaa.

Terävyyden säätäminen on

monissa digitaalikameroissa

tarpeetonta. CCD-kennot ovat

niin pieniä ja objektiivien polttovälit

vain muutaman millin

luokkaa, että objektiivin luonnollinen

syvätarkkuus ulottuu

alle metrin etäisyydestä äärettömään.

Kun lisäksi CCD-kennojen

oma tarkkuus on paljon objektiivien

tarkkuutta huonom-

pi, niin etäisyyden säätö rajoittuu

vain normaalikuvaukseen ja

lähikuvaukseen eli makroasentoon.

PC:tä tarvitaan

jälkikäsittelyssä

Digitaalisessa valokuvauksessa

filmin kehittämistä ja odottamista

ei tarvita, mutta vastapainona

on oltava PC ja on osattava

edes alkeellisimmat kuvatiedoston

käsittelyn vaiheet.

Jos kuvia halutaan paperille,

tarvitaan myös tulostin. Nykyiset

mustesuihkutulostimet soveltuvat

jo hyvin digitaalikameroiden

kuville, mutta markkinoille

on tullut myös valokuvamaisia

pikkutulostimia, jotka

tekevät sublimaatiotekniikalla

valokuvavedoksen tasoisia kuvia.

Tällainen on esimerkiksi

Olympuksella, ja sillä voi tulostaa

myös ilman PC:tä suoraan

kamerasta.

Kuvatiedostojen hallinta

muodostuu nopeasti ongelmaksi.

Useimmat kameroiden mukana

tulevat ohjelmat sisältävät

Taskukameroissa laajennettavuus on harvinaista. Epson ja Ricoh tarjoavat

nestekidenäytön lisävarusteina. Epsoniin voi myös lisätä muistia

pienellä SIMM-moduulilla.

Useimmat kuvienpurkuohjelmat näyttävät kamerassa olevat kuvat

pienoiskuvina. Kätevä ohjelma sallii valita monta kuvaa siirrettäväksi

kerralla sekä antaa myös poistaa kuvia valikoiden.

jonkinlaisen kuvaselaimen,

mutta monista puuttuu kuluttajamarkkinoille

tarkoitettu

kunnollinen valokuvien arkistointiohjelma.

Kun kuvia alkaa

olla satoja, ei riitä, että niitä voi

katsella ikoneina.

Joka tapauksessa digitaalikameran

suurin etu on, että kuvat

ovat sähköisessä muodossa ja

käytettävissä heti, paperillakin

kymmenen minuutin kuluessa.

Internet-käyttö on yksi suuri

suu näitä kameroita ostettaessa.

Kysyntää toistaiseksi

yrityksissä

Tutkimuslaitos IDC on selvittänyt,

että seuraavan vuoden aikana

24 prosenttia ruotsalaisista

PC:n omistavista kotitalouksista

käyttää tai harkitsee alkavansa

käyttää mikroaan digitaalisten

kuvien arkistointiin. Tämä ei

silti merkitse kuoliniskua taskukameralle

ja filmille, sillä PC:n

omistajat eivät ole sama asia

kuin koko kansa.

Suomessa digitaalikameroiden

kysyntä rajoittuu vielä yrityksiin,

joille kelpaavat etenkin

keskihintaa kalliimmat ja resoluutioltaan

parhaimmat taskukamerat.

Käyttökohteet liittyvät

teollisuuteen ja tilanteisiin, joissa

on nopeasti saatava kuvallista

informaatiota, esimerkiksi lähetettäväksi

valmistajalle tai

huoltohenkilöille ulkomaille.

Kehitys on kuitenkin nopeata,

ja kuvan käytön tarpeet

muuttuvat. Sähköinen viestintä

on vielä suhteellisen nuorta digitaalisessa

muodossa. Internet

lisää selvästi digitaalisten kuvien

käyttöä, ja kotien löydettyä digitaalisen

kuvan mahdollisuudet

ei digitaalisten kameroiden läpimurrolle

ole enää esteitä.

TIETOKONE

HUHTIKUU 1997 41


Canon EOS DCS-1

Canonin EOS DCS-1 on ammattikäyttöön

tehdyn järjestelmäkameran

yhteyteen rakennettu

Kodakin digitaalinen kameraperä.

Itse asiassa digitaalivarustus

on hieman kamerarunkoa

suurempi yksikkö.

Muistivälineenä kamerassa

on PC Card -kiintolevy. Yksi

kuva on pakkaamattomana 18

megatavua, mutta se tallennetaan

pakattuna noin kuuden

megatavun kokoon. Kapasiteetti

määräytyy käytetyn kiintolevyn

koon mukaan.

Kuvan tarkkuus on taskukameroihin

nähden huikea 3060 x

2036 kuvapistettä. Tarkkuus

riittää hyvin aikakauslehden kuvitukseen

lähes kokosivun kuvaan

saakka.

Kameran käyttäminen on

hyvin samanlaista kuin tavallisella

järjestelmäkameralla kuvaaminen.

Kuvan valotuksen

säätö tapahtuu kameran aika- ja


Toimituksen valinta

Vertailuun otettiin mukaan kaikki markkinoilla olevat digitaaliset

taskukamerat sekä kolme eri hintaluokan digitaalista

järjestelmäkameraa esimerkin vuoksi. Tämän takia järjestelmäkameroista

ei tehty toimituksen valintaa lainkaan.

Canon PowerShot ja Olympus C-800 L

Canon PowerShot 600 ja Olympus C-800 L edustavat digitaalisten

taskukameroiden parhaimmistoa. Omassa hintaluokassaan

ne erottuvat selvästi kuvan laadussa muista.

Olympus tarjoaa taskukameroiden parhaan absoluuttisen

tarkkuuden. PowerShot taas tarjoaa monipuolisuutta ja

korkeaa kapasiteettia, minkä lisäksi kuvat ovat käytännössä

yhtä tarkkoja kuin Olympuksella.

Kodak DC-20

Kodak DC-20 tarjoaa taskukameroiden parhaan hinta-laatusuhteen.

Puolentoista tuhannen markan hinnalla ei vielä pidäkään

odottaa suuria, mutta kameralla saa helposti kelvollisia

kuvia, jotka pienessä koossa kelpaavat ainakin monisteiden

kuvitukseksi. Internetin kuviksi tarkkuus riittää hyvin.

JÄRJESTELMÄKAMERAT

valovoimatoiminnoilla.

Kuvien tarkkuus on erinomainen.

Tämä on ainoa kamera,

jolla jopa syvätarkkuus erottuu

kuvatiedostosta selvästi.

Valkotasapaino asetetaan osoittamalla

kuvasta neutraalia harmaata

kohtaa, jolloin väritasapaino

on yleensä aina oikein.

Suhteellisen vaatimattomasta

herkkyydestä johtuen

vastavalo tai tummat kohteet ai-

heuttavat samanlaisia ongelmia

kuin filmillä, mutta filmistä

poiketen tiedostoissa on korjausvaraa

käytännössä rajattomasti.

36-bittistä väritarkkuutta

käyttäen vältytään sävykadolta.

Digitaalikameraksi laajennettu

järjestelmäkamera suo kuvaajalle

kaikki valokuvauksen

mahdollisuudet ja vapaudet. PC

Card -kiintolevyjen käytön ansiosta

kapasiteetti on rajaton, ja

kamera sopii samaan käyttöön

kuin filmiä kuvaava sisarensa.

LCD-näyttö olisi miellyttävä lisä,

jonka soisi näin arvokkaan

laitteen osaksi.

■ Canon EOS DCS-1

Hinta: 160 000 mk

Valmistaja: Canon Computer Systems

Inc., http://www.ccsi.canon.com

Maahantuoja: Canon Oy, puh. (09)

560 61, faksi (09) 560 6571,

http://www.canon.fi

Lyhyesti: Arvokas mutta laadukas digitaalinen

järjestelmäkamera, jonka kuvan

laatu vastaa jo filmin tasoa.

Fujix DS-515

Fuji on kehittänyt yhdessä Nikonin

kanssa digitaalisen järjestelmäkameran,

jonka etuna on

täysi kinofilmin kuva-ala. Näin

objektiivit ja muut varusteet

käyvät sellaisinaan. Testikamerassa

oli zoom, jonka polttovälialue

oli 35--70 millimetriä,

mutta valittavana on mikä hyvänsä

Nikonin automaattitarkenteinen

objektiivi.

Valittavissa ovat herkkyydet

ISO 800 tai 1600, joten kamera

soveltuu sisäkuvaukseen ilman

salamaakin. Valkotasapainon

säätö on automaattinen tai valittavissa.

Valotus mitataan kamerarungossa

erillisellä CDSkennostolla.

Parhaan laadun kuvat ovat

Fujin omassa TIFF-muodossa,

joka avataan Photoshopin lisukkeella.

Kolme muuta laatua

ovat JPEG-pakattuja.

Kameran käyttö vastaa täysin

filmiä kuvaavan järjestelmäkameran

käyttöä. Kokematonkin

kuvaaja voi käyttää kameraa automaattiasetuksin,

mutta kokenut

kuvaaja arvostaa järjestelmäkameran

monipuolisia mahdollisuuksia.

Kuvien väritasapaino automaattisella

valkotasapainon

säädöllä on hyvä sekä sisä- että

ulkokuvissa. Värit ovat luonnolliset

ja myös tarkkuus on hyvä.

Vaihtoehtoisia pakkaustiheyksiä

on kolme, eikä tiheimmälläkään

pakkauksella tule

häiritseviä virheitä näkyviin.

Fujix on yksi parhaista digitaalisista

järjestelmäkameroista,

sillä sen käyttö ei poikkea filmikameran

käytöstä . Kuvien tarkkuus

on yhtä hyvä kuin filmistä

pöytäskannerilla saatavalla tiedostolla,

joten kamera riittää

sen puolesta lehtikuvaukseen.

■ Fujix DS-515

Hinta: 60 000 mk

Valmistaja: Fuji Photo Film Co.,

http://home.fujifilm.com/index.html

Maahantuoja: Fuji Finland Oy, puh.

(09) 825 951, faksi (09) 870 3818,

http://www.fuji.fi

Lyhyesti: Digitaalinen järjestelmäkamera,

jonka kuvan laatu vastaa filmistä

pöytäskannerilla saatavaa laatua.

Minolta RD-175

Minolta on rakentanut digitaalisen

järjestelmäkameran yhdistämällä

Minolta 500si-kamerarunkoon

digitaaliperän. CCDkennojen

kuva-ala on kinofilmiä

pienempi, joten vaihdettavien

objektiivien polttovälit

joutuu kertomaan kahdella.

Minoltan Twain-liittymä on

yksinkertainen. Kuvien tallennusmuoto

on Minoltan oma,

joten PC Card -asemassakin kopioidut

kuvat on avattava ensin

Twainilla.

Kameran käyttö on samanlaista

kuin järjestelmäkameralla.

Valittavana on useita automaattiohjelmia

sekä käsisäätö. Kamerarunko

on suunniteltu harrastelijamarkkinoille,

mutta digitaalisiin

taskukameroihin verrattuna

se on ominaisuuksiltaan

erittäin monipuolinen, sillä

jo erillinen salama on suurena

etuna.

Kuvat ovat väreiltään tasapainoisia,

mutta oikean valotuksen

merkitys on suuri. Automaattivalotus

osuu yleensä kohdalleen,

mutta virhevalotus johtaa

kontrastin puutteeseen ja sävykäyrän

korjaustarpeeseen.

Kohina, terävöitys ja kameran

sisäinen pakkaus eivät aiheuta

häiritseviä virheitä kuvaan.

Sen sijaan kuvissa erottuu

paikoin raidallisuutta. Kuvien

tarkkuus on hyvä, vaikka interpoloinnin

tuoma pehmeys on

havaittavissa.

Käyttöominaisuuksiltaan

Minolta alkaa jo täyttää lehti- ja

urheilukuvaajan vaatimuksia.

Rungon kevyt muovirakenne

rajaa kuitenkin rankan ammattikäytön

pois, sillä matkatyössä

tarvitaan tukevarunkoista kameraa,

jonka saa pidettyä vakaasti

tasapainossa.

■ Minolta RD-175

Hinta: 32 500 mk

Valmistaja: Minolta Corporation,

http://www.minolta.com

Maahantuoja: Facit Electronics Oy,

puh. (09) 42061, (09) 4206200,

http://www.facit.fi

Lyhyesti: Huokea digitaalinen järjestelmäkamera,

joka kapasiteettinsa ja tarkkuutensa

puolesta soveltuu esimerkiksi

lehtityöhön.


Tarkkuus ratkaisee


tarkkuus on yksi tärkeimmistä

kameran valintaan

vaikuttavista tekijöistä. Mitä

tarkempia kuvia sitä suurempana

ne voidaan painaa lehteen. Käyttötarkoitus

kannattaa kuitenkin

huomioida, sillä jopa vertailun

huonoimman tarkkuuden omaava

kamera riittää Web-sivujen

kuvitukseen ja tietokoneen monitorilta

katselemiseen aivan mainiosti.

Digitaalikameran kuvapistemäärä,

esimerkiksi 640 x 480 kuvapistettä,

ei yksin takaa kuvan

tarkkuutta. Kameran rajallisen

muistin vuoksi kuvia pakataan

usein voimakkaasti, ja se heikentää

kuvan tarkkuutta. Kamera

saattaa pakata 900 kilotavun kuvan

43 kilotavuun, jolloin kuvapisteiden

lisäksi kuvaan syntyy

kahdeksan kuvapisteen kokoisia

neliöitä, mikä heikentää kuvan

tarkkuutta.

Yhtä voimakas pakkaus suuremmasta

kuvatiedostosta, esimerkiksi

9000 kilotavusta 430 kilotavuun,

ei kuitenkaan aiheuta

samanlaisia ongelmia. Kun suuri

kuva jaetaan kahdeksan kuvapisteen

kokoisiin neliöihin, näiden

neliöiden alueella väri vaihtelee

vähemmän ja pakkaus toistaa alkuperäisen

kuvan tarkemmin.

Canon EOS DCS1 -kameralla

otetut testikuvat osoittavat, että

terävyyden puolesta digitaalitekniikalla

on mahdollista päästä kinofilmin

tasolle, mutta toistaiseksi

filmin veroinen digitaalikamera

on vielä kallis. Canonhan maksaa

noin 160 000 markkaa.

Kinofilmikameran ja erinomaisen

terävyyden digitaalikameran

osasuurennoksissa tulee

näkyviin myös CCD-tekniikan ja

filmin ero. Filmissä on kohinaa

eli värien epätasaisuutta rakeenmuodostuksen

vuoksi. Filmin kohina

on tasainen koko sävyalueella.

CCD-kennossa kohina on

kuin ääninauhan kohina, jonka

voimakkuus on tietty, mutta kun

kirkkaus on tarpeeksi suuri, kohinan

osuus on häviävän pieni. EO-

Sin kuvaamat kasvot ovat sen

vuoksi paremmat.

Digitaalisilla taskukameroilla

otettuja valokuvia voidaan käyttää

myös painettujen lehtien kuvitukseen,

kunhan tiedetään valokuvien

tarkkuuden mukanaan

tuomat rajoitukset. Parhailla taskukameroilla

otetut valokuvat

voidaan julkaista esimerkiksi Tietokone-lehdessä

noin kymmenen

sentin levyisenä. Jos ne painetaan

suurempina, kuvapisteet tulevat

näkyviin.

Painettuun julkaisuun menevien

valokuvien laskentakaava on

seuraava: kuvan leveys (kuvapistettä)

/ painorasterin tiheys (rasterilinjaa

per sentti eli lpc) / 1,5

Osasuurennokset testikuvista terävyysluokittain

Erinomainen terävyys (digitaalinen

järjestelmäkamera).

Välttävä terävyys (digitaalinen

taskukamera).

Hyvä terävyys (digitaalinen

järjestelmäkamera).

Huono terävyys (digitaalinen

taskukamera).

(kerroin, joka ottaa huomioon,

että rasterilinja on 45 asteen kulmassa,

kun kuvapisteet ovat vaakasuorassa

rivissä) = suurin kuvan

leveys.

Tietokonelehden painorasterin

tiheys on 62, joten Olympuksen

parhaalla mallilla kaaviosta

muodostuu seuraava: 1024 / 62 /

1,5 = 11 senttiä. Pakkauksen merkitystä

tämä kaava ei ota huomioon,

joten pelkkä kuvan leveys ei

kerro aivan kaikkea.

Oheisessa kuudessa osasuurennoksessa

eri digitaalikameroilla

otetut valokuvat on jaettu viiteen

eri luokkaan terävyyden mukaan,

jotta terävyyden merkitys

tulee näkyviin. Kamerakohtaisia

testikuvia on yli 40 eli aukeamallisen

verran, joten niitä ei voitu

painaa tarpeeksi suurella terävyyden

esiin tuomiseksi, vaan niillä

saadaan näkyviin värien ja sävyjen

toisto. Mukana on vertailun

vuoksi myös kinofilmikameralla

ISO 100 -herkkyyden filmille

otettu ja rumpuskannerilla luettu

valokuva.

Alla olevissa kuvissa on näkyvissä

4 x 4 senttimetrin kokoinen

alue alkuperäisestä testikuvasta,

joka kokonaisena täyttäisi koko

A4-sivun leveyden. Kuvien värisävyt

on säädetty samankaltaisiksi,

mutta muuten kuvat edustavat

sitä tarkkuutta, jonka kamera sellaisenaan

tuottaa.

Tyydyttävä terävyys (digitaalinen

taskukamera).

Kinofilmikameralla otettu

kuva.

Näin testattiin

Jokaisella kameralla otettiin yksi

testikuva pilvisenä iltapäivänä

kello 14 ja 16 välillä. Valoisuus ei

pysynyt pilvien liikkeen vuoksi aivan

tasaisena, minkä vuoksi kuvan

taustalla näkyvän taivaan väri

muuttui kuvauksen aikana.

Tavallisia testikuvan virheitä

olivat yleinen sininen sävy, värintoiston

latteus, valkoisten kohtien

palaminen puhki, jolloin niistä ei

erotu sävyjä sekä pensaikon sekoittuminen

seinään. Pensaikko

on saman väristä kuin seinä, eikä

varpuja erotu selvästi. Kirkkaanpunaisen

ja mustan pyyhkeen yhtymäkohta

meni useilla kameroilla

pehmeäksi. Auton punainen

väri taittuu herkästi oranssiksi.

Yleissävyyn vaikuttaa kameran

herkkyys ja kyky asettaa valkotasapaino.

CCD-kennot tunnistavat

sinistä väriä heikosti,

mutta punainen tahtoo korostua

niin, ettei siihen saada sävyjä.

Kuvan terävyyteen ja pensaiden

erottumiseen talon seinästä

vaikuttaa kameran pakkaus. Kaikkien

kameroiden CCD-kennojen

tarkkuus riittää erottamaan pensaat,

mutta usean kuvapisteen

alueella toimiva pakkaus sekoittaa

pensaiden ja seinän värin keskenään.

Jokaisesta kamerasta on julkaistu

käsittelemätön raakakuva

sekä ammattivalokuvaajan käsittelemä

lopullinen valokuva. Vertailuparissa

nähdään, kuinka hyvän

alkuperäisen valokuvan kamera

kykenee ottamaan ja kuinka

hyvän valokuvan siitä pystyy tietokoneohjelmalla

muokkaamaan.

Moni valokuva voi näyttää alkuperäisenä

lattealta ja värittömältä,

mutta osaavissa käsissä

sieltä löytyy enemmän sävyjä kuin

alunperin värikkäästä valokuvasta.

Kameraa hankittaessa onkin

hyvä tietää, osataanko valokuvia

käsitellä kuvankäsittelyohjelmilla

vai onko raakakuvia tarkoitus

käyttää lähes sellaisenaan.

Testikuvista näkyy kameroiden

sävyjen- ja värientoiston laatu.

Valokuvien tarkkuus ei niissä

tule esiin, koska testikuvia ei voitu

painaa tarpeeksi suurina tarkkuuden

esiin nostamiseksi. Viereisissä

painetuissa osasuurennoksissa

tarkkuuden ja myös pakkauksen

merkitys tulee kuitenkin

hyvin esiin. Mitä enemmän pakataan

niin sitä heikommaksi muodostuu

kuvanlaatu.

TIETOKONE

HUHTIKUU 1997 43


Käsittelemättömät Käsitellyt Käsittelemättömät Käsitellyt

Canon EOS DCS-1

Fujix DS-515

Minolta RD-175

Agfa ePhoto307

Canon Powershot 600


Canon EOS DCS-1

Fujix DS-515

Minolta RD-175

Agfa ePhoto307

Casio QV-10A

Casio QV-100

Chinon ES-3000

Epson PhotoPC 500

Casio QV10A

Casio QV-100

Chinon ES-3000

Canon Powershot 600 Fuji DS-7

Fuji DS-7

Epson PhotoPC 500


Käsittelemättömät Käsitellyt Käsittelemättömät Käsitellyt

Kodakv DC20

Kodak DC25

Kodak DC50

Nikon Coolpix 100

Olympus C-400

Kodak DC20

Kodak DC25

Kodak DC50

Nikon Coolpix 100

Olympus C400-L

Olympus C800-L

Polaroid PCD-2000

Ricoh RDC-2

Olympus C400-L

Olympus C800-L

Polaroid PCD-2000

Ricoh RCD-2

Olympus C-400 Sony DKC-ID1

Sony DKC-ID1

TIETOKONE

HUHTIKUU 1997 45


TASKUKAMERAT Kodak DC-20 Casio QV-10A Olympus C-400 Kodak DC-25 Agfa ePhoto 307 Casio QV-100 Fuji DS-7 Nikon Coolpix 100

Hinta 1 500 mk 3 000 mk 3 200 mk 3 300 mk 4 000 mk 4 000 mk 4 000 mk 4 000 mk

Valmistaja Eastman Kodak Co Casio Incorporated Olympus Optical Co. Eastman Kodak Co Agfa Gevaert AG Casio Incorporated Fuji Photo Film Co. Nikon Corporation

Http:// www.kodak.com www.casio-usa.com www.olympusamerica.com www.kodak.com www.agfa.com www.casio-usa.com home.fujifilm.com www.klt.co.jp/Nikon

Maahantuoja Dava Oy Esselte Oy Finlandia-Kuva Oy Dava Oy Oy Agfa-Gavaert Ab Esselte Oy Fuji Finland Oy Nikon Svenska Ab

Puh. (09) 56161 (09) 565 3355 (09) 759 1200 (09) 56161 (09) 88 781 (09) 565 3355 (09) 825 951 (09) 566 0060

Faksi (09) 5616 8200 (09) 550 261 (09) 759 1315 (09) 5616 8200 (09) 887 8278 (09) 550 261 (09) 870 3818 (09) 5660 0626

Http:// www.dava.fi – – www.dava.fi – – www.fuji.fi –

YLEISET OMINAISUUDET

Optinen tarkkuus kuvapistettä 493 x 373 320 x 240 640 x 480 493 x 373 640 x 480 640 x 480 640 x 480 512 x 480

CCD-kennon tarkkuus kuvapistettä 185 000 76 800 350 000 185 000 350 000 350 000 350 000 330 000

Kinofilmikameraa vast. polttoväli 50 mm 60 mm 35 mm 50 mm 43 mm 35 mm 38 mm 52 mm

Herkkyys ISO-asteikolla ISO 800 - 1600 ISO 100 ISO 130 ISO 800 - 1600 ISO 125 ISO 100 ISO 100 ISO 100

Salama � � � � � � � �

Etsin optinen LCD optinen optinen optinen LCD LCD optinen

Otettujen kuvien LCD-näyttö � � � � � � � �

MUISTI JA KUVANLAATU

Muistin rakenne (1) Kiinteä Kiinteä Kiinteä Kiinteä / Compact-Flash Kiinteä Kiinteä SmartCard Kiinteä

Vakiomuisti 1 Mt 2 Mt 1,5 Mt ? 2 Mt 2 Mt 4 Mt 2 Mt 1 Mt

Kuvien määrä parhaalla laadulla 7 kpl 96 kpl 12 kpl 13 kpl 36 kpl 64 kpl 30 kpl 21 kpl

Kuvan tiedostomuoto oma JPEG JPEG oma JPEG JPEG JPEG JPEG

Kuvalaadun valinta, pakkaustiheys � � � � � � � �

Kuvalaadun valinta, tarkkuus � � � � � � � �

LIITÄNNÄT

PC-liitäntä Sarjaportti Sarjaportti Sarjaportti Sarjaportti Sarjaportti Sarjaportti Sarjaportti PC Card

Twain-liitäntä � � � � � � � �

Itsenäinen ohjelma PhotoEnhancer � � PhotoEnhancer � � � �

Videoliitäntä � � � � � � � �

TESTIKUVAN KOKO

Kameran sisällä 150 kt 26 kt 72 kt 150 kt 39 kt 65 kt 45 kt 47 kt

Avattuna ohjelmaan 539 kt 226 kt 900 kt 539 kt 900 kt 900 kt 900 kt 720 kt

Siirtoaika kamerasta 31 sekuntia 8 sekuntia 24 sekuntia 15 sekuntia 6 sekuntia 15 sekuntia 14 sekuntia -

MUUTA

Kuvankäsittelyohjelma PhotoEnhancer 2.2, � � PhotoEnhancer, Adobe Photo � Adobe Photo �

Kai’s Power Goo Kai's Power Goo, Deluxe Deluxe

Picture Easy

Paristot/akut 3V lithium 4 x AA 4 x AA 2 x 3V lithium 4 x AA 4 x AA 4 x AA 4 x AA

Virtalähde � Lisävaruste Lisävaruste � � Lisävaruste Akkulaturi �

Ohje suomeksi � � � � � � � �

Pienin lähikuvausleveys 30 cm 22 cm 15 cm 30 cm 36 cm 11 cm 7 cm 11 cm

Lisävarusteet Compact-Flash, 4 Mt,

1700 mk, 26 kuvaa

� = on � = ei (1) Vaihdettavien Compact-Flash-, SmartCard- ja PC Card-korttien avulla muistikapasiteettia voi lisätä rajattomasti

JÄRJESTELMÄKAMERAT Minolta RD175 Fujix DS-515 Canon EOS DCS 1

Hinta 32 500 mk 60 000 mk 160 000 mk

Valmistaja Minolta Corp. Fuji Photo Film Co. Canon Computer Systems Inc.

Http:// www.minolta.com home.fujifilm.com www.ccsi.canon.com

Maahantuoja Facit Electronics Oy Fuji Finland Oy Canon Oy

Puh. (09) 42061 (09) 825 951 (09) 560 61

Faksi (09) 4206200 (09) 870 3818 (09) 560 6571

Http:// www.facit.fi www.fuji.fi www.canon.fi

YLEISET OMINAISUUDET

Optinen tarkkuus kuvapistettä 768 x 494 1280 x 1000 3060 x 2036

CCD-kennon tarkkuus kuvapistettä 380 000 1 300 000 6 000 000

Kinofilmikameraa vast. polttoväli 2-kertainen 1-kertainen 1,25-kertainen

Herkkyys ISO-asteikolla ISO 800 ISO 800 / 1600 ISO 80, mv ISO 200

Salama valinnan mukaan valinnan mukaan valinnan mukaan

Etsin optinen optinen optinen

Otettujen kuvien LCD-näyttö � � �

MUISTI JA KUVANLAATU

Muistin rakenne (1) PC Card PC Card puskuri ja PC Card

Vakiomuisti 113 Mt 15 Mt 170 Mt

Kuvien määrä parhaalla laadulla 114 kpl 7 kpl 26 kpl

Kuvan tiedostomuoto oma oma tai JPEG oma

Kuvalaadun valinta, pakkaustiheys � � �

Kuvalaadun valinta, tarkkuus � � �

LIITÄNNÄT

PC-liityntä SCSI PC Card SCSI

Twain-liitäntä � � �

Itsenäinen ohjelma � � �

Videoliitäntä � � �

TESTIKUVAN KOKO

Kameran sisällä 1,1 Mt 2,16 Mt (325 kt) 6,22 Mt

Avattuna ohjelmaan 5 Mt 3,65 Mt 36,5 M (48b), 17,8 M (24b)

Siirtoaika kamerasta 15 sekuntia - ei mitattu

MUUTA

Kuvankäsittelyohjelma � � �

Paristot/akut Videoakku / litium Akku Akku

Virtalähde � Akkulaturi �

Ohje suomeksi � � runko � / CCD �

Pienin lähikuvausleveys objektiivista riippuen objektiivista riippuen objektiivista riippuen

Huom. 3 erillistä CCDkennostoa


Kinofilmikameralla otettu

testikuva.

TESTIKUVAT

Digitaalisilla kameroilla

otettujen testikuvien lisäksi

testikuva otettiin myös kinofilmikameralla

ja skannattiin

tavallisella rumpuskannerilla

vertailun vuoksi,

jotta sävyjen ja värien erot

näkyvät digitaalikameroihin

verrattuna. Yllä kinofilmiltä

tuotettu valokuva, jota

on jo skannausvaiheessa

käsitelty tavalliseen tapaan

parhaan mahdollisen lopputuloksen

saamiseksi.

Kinofilmiltä skannaaminen

ei tuota varsinaista raakakuvaa,

vaan pitkälle lo-

pullisen tuloksen, joten lopullinen

kuvankäsittelytyö

on vähäisempää. Tämän

vuoksi ei myöskään julkaistu

käsiteltyä valokuvaa, kuten

digitaalikameroiden tapauksessa,

koska ero alkuperäiseen

skannattuun kuvaan

ei ole suuri. Jo skannausvaiheessa

säädetään väritasapainoa,

kontrastia sekä

tumma ja vaalea pää. Skannaaminen

on siis olennainen

osa kuvankäsittelyn

prosessia, kun on kysymys

kinofilmikuvasta.

Hyvin toistuva testikuva

on yleissävyltään neutraali.

Lumi ja taivas ovat valkoisia

tai hieman harmaita. Etualan

valkea, harmaa ja musta

pyyhe ovat myös neutraalit,

ja jokaisesta pyyhkeestä

erottuu taitoksia. Pensaiden

ja talon värit eroavat toisistaan

selvästi, pensaat harmaina,

talo tiilenpunaisena.

Talon seinästä erottuu tiiliverhous,

ikkuna ja ovi, parhaimmillaan

jopa tiilien

saumat. Henkilön kasvojen

ihonväri on luonnollinen.


Epson PhotoPC 500 Olympus C-400 L

5 000 mk 5 000

Seiko Espon Corp. Olympus Optical Co.

www.epson.co.uk www.olympusamerica.com

Facit Electronics Oy Finlandia-Kuva Oy

(09) 42061 (09) 759 1200

(09) 4206200 (09) 759 1315

www.facit.fi –

640 x 480 640 x 480

330 000 350 000

43 mm 35 mm

ISO 130 ISO 130

� �

optinen optinen

Lisävaruste �

Kiinteä / SIMM-laajennnus Kiinteä

2 Mt 2 Mt

30 kpl 20 kpl

JPEG JPEG

� �

� �

Sarjaportti Sarjaportti

� �

� �

� �

47 kt 72 kt

900 kt 900 kt

15 sekuntia 24 sekuntia

PictureWorks �

Photo Enhancer

Fun Edition

4 x AA 4 x AA

Lisävaruste Lisävaruste

� �

16 cm 15 cm

SIMM-laajennus,

1200 mk, 2 Mt 30 kuvaa

Agfa ePhoto307

Agfan digitaalinen taskukamera

on malliltaan tavallisen taskukameran

kaltainen, mutta hieman

yleistä linjaa kookkaampi.

Kamerassa on vähän kytkimiä,

joten kuvaaminen on suoraviivaista.

Virta kytkeytyy

liu'uttamalla objektiivin ja optisen

tähtäimen suojus sivuun.

Laukaisuviive on sekunnin

luokkaa. Viimeksi otetun kuvan

voi poistaa kynällä käytettävällä

painikkeella.

Automaattinen valkotasapainon

säätö tasoittaa kuvien sävyjä,

mutta yleissävyksi jää lievä

sinertävyys. Vallitsevan valon

sisäkuvat onnistuvat kuitenkin

hyvin. Kaikkiaan kontrasti on

hyvä, myös tummissa alueissa.

Terävöitys on jyrkissä kontras-

Canon PowerShot 600 Chinon ES-3000 Kodak DC-50 Olympus C-800 L Ricoh RDC-2 Sony DKC-ID1 Polaroid PDC-2000

7 000 mk 7 000 mk 7 000 mk 7 000 mk 7 000 mk 12 000 mk 21 000 mk

Canon Computer Systems Inc. Chinon Industries Inc. Eastman Kodak Co. Olympus Optical Co. Ricoh Corporation Sony Electronics Polaroid Corp.

www.ccsi.canon.com www.chinon.co.jp www.kodak.com www.olympusamerica.com www.ricoh.co.jp www.sel.sony.com www.polaroid.com

Canon Oy Fotolux Oy Dava Oy Finlandia-Kuva Oy Eirikuva Oy Sony Finland Oy Doctron Oy

(09) 560 61 (09) 558085 (09) 56161 (09) 759 1200 (03) 811 811 (09) 476 3300 (09) 682 2800

(09) 560 6571 (09) 506 1521 (09) 5616 8200 (09) 759 1315 (03) 811 8311 (09) 4763 3350 (09) 682 2877

www.canon.fi – www.dava.fi – – – www.doctron.fi

800 x 600 640 x 480 756 x 504 1024 x 768 786 x 576 768 x 576 800 x 600

570 000 410 000 381 000 810 000 410 000 450 000 480 000

50 mm 38 - 114 mm 37 - 111 mm 35 mm 35 / 55 mm 38 - 460 mm 38 mm

ISO 100 ISO 200 ISO 84 ISO 100 ISO 90 ISO 78 ISO 100

� � � � � � �

optinen optinen optinen optinen optinen LCD Optinen

� � � � � � �

Kiinteä / PC Card Kiinteä / PC Card Kiinteä / PC Card Kiinteä Kiinteä / PC Card PC Card Kiinteä kiintolevy

1 Mt 1 Mt 1 Mt 6 Mt 2 Mt 2 Mt 40 Mt

4 kpl 5 kpl 7 kpl 30 kpl 9 kpl 7 kpl 40 kpl

oma oma oma JPEG oma JPEG oma

� � � � � � �

� � � � � � �

Rinnakkaisportti Sarjaportti Sarjaportti Sarjaportti Sarjaportti SCSI SCSI

� � � � � � �

� � PhotoEnhancer � � � �

� � � � � � �

136 kt 192 kt 144 kt 152 kt 192k (96k, 48k) 180 / 55 kt 1,1 Mt

1,49 Mt 900 kt 1,09 Mt 2,25Mt 1,29 Mt 1,27 Mt 5,49 Mt

10 sekuntia 46 sekuntia 13 sekuntia 40 sekuntia 40 sekuntia ei mitattu ei mitattu

Photo Impact U-Lead � PhotoEnhancer � ArcSoft PhotoStudio �

Akku tai 6xAA 4 x AA 4 x AA 4 x AA 4 x AA Videoakku 4 x AA akut

� Lisävaruste � Lisävaruste � � �

� � � � � � �

10 cm 15 cm 7 cm 15 cm 2 cm 2,8 cm 25 cm

Canonin PC Card , 4 Mt Chinonin PC Card, Kodakin PC Card, Sundisk PC Card,

1600 mk, 32 kuvaa 2 Mt, 1350 mk,20 1700 mk, 4 Mt, 10 Mt, 1850 mk

kuvaa 24 kuvaa

teissa häiritsevän suuri. Pakkaus

jättää paikoin jälkensä,

mutta yleisesti ei häiritsevästi.

Värikylläisyys on kohtuullisen

hyvä.

Agfa on hieman kookas,

mutta tarpeelliset toiminnot sisältävä

kamera. Vaikka malli on

uudehko, on se ominaisuuksiltaan

tavanomainen. Kameralla

otettavien valokuvien terävyys

ei ole hyvää luokkaa.

■ Agfa ePhoto307

Hinta: 4 000 mk

Valmistaja: Agfa Gevaert AG,

http://www.agfa.com

Maahantuoja: Oy Agfa-Gevaert Ab,

puh. (09) 88 781, faksi (09) 887 8278

Lyhyesti: Keskitasoinen kamera, jonka

sävyntoisto on kohtalaisen hyvä, mutta

terävyys kärsii voimakkaasta pakkauksesta.

Canon PowerShot 600

Canon PowerShot

600

Taskukameraksi PowerShot on

isokokoinen kamera. Virtalähteenä

käytetäänkin videokameran

akkua, ja sisäisen muistin lisäksi

Canoniin sopii tavallinen

PC Card -kiintolevy tai flashmuisti,

jotka ovat kuitenkin lisävarusteita.

Sisäinen muisti on

vain yksi megatavu, johon mahtuu

parhaalla 832 x 608 kuvapisteen

laadulla vain neljä kuvaa.

Valokuvat siirretään PC:lle

asettamalla kamera telakointiasemaan,

joka kytketään muista

poiketen tulostimien käyttämään

rinnakkaisporttiin. Canonin

siirto-ohjelma toimii

Twain-moduulina.

Kameran mukana tulevat

ohjelmat ovat vertailun parhaimmistoa.

Muistitilan säästämiseksi kamerassa

on kolme kuvatarkkuutta,

joissa pakkaustiheys

vaihtelee. Vaativaa käyttöä ajatellen

kameraa voi säätää myös

käsin, jolloin sekä kuvapistemäärä

että pakkaustehokkuus

vaihtelevat. Kuvat voidaan tallentaa

myös täysin pakkaamattomina,

jolloin jälkikäsittely

voidaan tehdä virheettömälle

kuvalle. Säätömahdollisuudet

olivat testin parhaimmistoa.

TOIMITUKSEN VALINTA

■ Canon PowerShot 600

Hinta: 7 000 mk

Valmistaja: Canon Computer Systems

Inc., http://www.ccsi.canon.com

Maahantuoja: Canon Oy, puh. (09)

560 61, faksi (09) 560 6571,

http://www.canon.fi

Lyhyesti: Keskitasoa parempaa kuvanlaatua

tekevä hieman kookas kamera.

Kunnon akun, PC Card -korttien ja monipuolisten

asetusten ansiosta hyvä valinta

taskukameraksi.

Casio QV-10A ja

QV-100

Casion erikoisuus on objektiiviosa,

jonka voi kääntää lähes mihin

suuntaan tahansa kameran

runkoon nähden. Näin voi helposti

ottaa vaikka kuvan itsestään.

Casion kaksi mallia poikkeavat

toisistaan tarkkuudessa.

10A tuli markkinoille jo vuonna

TIETOKONE

HUHTIKUU 1997 47


Casio QV-100

1995, ja sen tarkkuus on vertailun

heikoimpiin kuuluva 320 x

240 kuvapistettä. Uusi malli

QV-100 on ominaisuuksiltaan

muuten vanhan kaltainen, mutta

kuvan tarkkuus on nelinkertainen.

Muisti Casioissa on kiinteä,

mutta suurehko, sillä parhaalla

tarkkuudella kameraan mahtuu

64 valokuvaa. Casiot kykenevät

kuvaamaan hyvässä huonevalossa.

QV100:n pakkaus ei tule näkyviin

häiritsevästi, mutta terävöitys

on turhan voimakas. Värintoisto

on latteata. Käytännössä

kuvat tarvitsevat sävykorjauksen.

QV10A:n vaatimaton tarkkuus

tulee näkyviin rosoisuutena.

Terävöitystä on käytetty hyvin

lievästi karkean tarkkuuden

vuoksi. Väritasapaino on

QV100:aa parempi.

■ Casio QV-10A ja

QV-100

Hinta: QV-10 A 3 000 mk, QV-100

4 000 mk

Valmistaja: Casio Incorporated,

http://www.casio-usa.com

Maahantuoja: Esselte Oy, puh.

(09) 565 3355, faksi

Lyhyesti: Kääntyvän objektiiviosan ansiosta

käteviä taskukameroita. QV100

on ominaisuuksiltaan keskitasoinen kamera,

jonka kuvanlaatua voi korjata jälkikäteen.

Chinon ES-3000

Casio QV-10A

Videokameraa muistuttava

Chinon on kuvausasennossa

lappeellaan pidettävä kolmin-


kertaisella zoomilla ja omalla

salamalla varustettu kamera, joka

ei enää ole varsinaista taskukokoa.

Objektiivin polttoväli

vaihtelee vastaten aluetta

38–114 millimetriä kinofilmikamerassa.

Kun kameran toiminta on

asetettu halutuksi, kuvaamisessa

ei tarvita kuin laukaisinta.

Zoomauspainikkeitakaan ei

välttämättä tarvita, jos käytetään

ohjelmoitua zoomausta.

Parhaalla kuvanlaadulla kameralta

kuluu vajaa kymmenen sekuntia

kuvan tallentamiseen

muistiin.

Valkotasapaino on päivänvaloa

varten. Pilvisen päivän yleissävyksi

tulee sinertävä. Sisävalaistuksessa

kuvista tulee kellertäviä,

sillä sinisen värin osalla kameran

herkkyys ei riitä. Salamavalolla

kuvat onnistuvat hyvin.

Chinonin sävyntoisto on tasainen,

sillä sekä tummassa että

vaaleassa päässä tulee sävyjä näkyviin.

Terävöitys ei ole häiritsevä,

mutta pakkaus jättää paikoin

kiusallisia jälkiä. Sävytasapainon

automaattinen säätö

korjaa yleissävyä varsin hyvin.

Terävyys on kohtalaista luokkaa.

■ Chinon ES-3000

Hinta: 7 000 mk

Valmistaja: Chinon Industries Inc.,

http://www.chinon.co.jp

Maahantuoja: Fotolux Oy, puh. (09)

558 085, faksi (09) 506 1521

Lyhyesti: Monipuolinen zoomilla varustettu

kamera, jonka kuvan tarkkuus

on muihin ominaisuuksiin nähden vaatimaton.

Sävyntoisto kamerassa on hyvä.

Epson PhotoPC 500

Taskukameran kokoinen Epson

on hieman kookas etenkin, kun

siihen liittää lisävarusteena saatavan

nestekidenäytön. Kameran

muisti on myös laajennettavissa

laajennuspiirillä.

Epsonin muistikortit ovat

vain tähän kameraan sopivia

muistilaajennuksia. High Quality

-asetuksella ohjelma interpoloi

kuvat kaksinkertaiseen

tarkkuuteen. Valokuvien erillinen

poisto on mahdollista vain

erillisen LCD-näytön avulla.

Kuvat ovat sävyiltään tasapainoisia

ja salamavalollakin

otetut kuvat toistuvat tasaisina,

eivät jyrkkinä. Valkotasapainon

säätö toimii hyvin. Digitaalinen

terävöinti on hieman häiritsevän

voimakas, ja voimakas pakkaus

jättää jälkensä kuviin. Havaittavaa

kohinaa kuvissa ei ole.

Epsonin tarkkuus on keskitasoa,

ja perusvarustuksella Epson

on hyvä keskivertoinen digitaalikamera.

Etuna on mahdollisuus

laajentaa toimintoja lisävarusteiden

kanssa, tosin niiden

hankinta nostaa kameran hintaa.

■ Epson PhotoPC 500

Hinta: 5 000 mk

Valmistaja: Seiko Epson Corporation,

http://www.epson.co.uk

Maahantuoja: Facit Electronics Oy,

puh. (09) 42 061, faksi (09) 420 6200

Lyhyesti:Keskiluokan kameran etu on

mahdollisuus laajentaa muistia ja liittää

kameraan LCD-näyttö. Sävyiltään hyvien

kuvien terävyys kärsii voimakkaasta

pakkauksesta.

Fuji DS-7

Fuji DS-7 on pienen taskukameran

kokoinen hyvin käteen

istuva kamera, jonka takaseinässä

on nestekidenäyttö etsimenä.

Tarkennus tehdään käsin

säätimellä, jossa on makro-, lähi-

ja normaaliasento.

Ominaisuutena kamerassa

on, että kameran nestekidenäytön

lisäksi otettuja valokuvia

voi katsella myös televisiosta,

sillä kamerassa on VHS-tasoinen

videoliitin. PC:lle kuvat

siirretään tavalliseen tapaan sarjaportin

kautta.

Ulkokuvien värit ovat tasapainossa,

mutta sisäkuvista tulee

kellertäviä. Kamera pärjää

kuitenkin sisäkuvien valotuksessa

hyvin käyttämällä pitkiä

valotusaikoja.

Kun pakkaus pienentää tiedostoa

yli 90 prosenttia, se näkyy

myös kuvassa. Jyrkkien sävyerojen

ympärille tulee näkyviin

mosaiikkia. Myös terävöitys

tulee paikoin häiritsevänä

näkyviin. Näkyvää kohinaa ai-

heutuu ainoastaan pakkauksesta,

mutta tasaisissa sävyissä se ei

ole häiritsevästi näkyvissä.

■ Fuji DS-7

Hinta: 4 000 mk

Valmistaja: Fuji Photo Film Co.,

http://home.fujifilm.com/index.html

Maahantuoja: Fuji Finland Oy, puh.

(09) 825 951, faksi (09) 870 3818

Lyhyesti: Keskiluokan tarkkuus, jossa

voimakas pakkaus heikentää kuvan terävyyttä.

Sävyiltään jälki on hyvää.

Kodak DC20


pienuuden ennätys on ilman

muuta Kodakin mallilla DC20.

Myös kameran käyttö on tehty

niin yksinkertaiseksi, ettei vähempään

enää pääse. Kamera

on parin tulitikkulaatikon kokoinen.

Kuvien tarkkuus on parhaimmillaan

493 x 373 kuvapistettä,

jolloin kuvia mahtuu yhden

megatavun muistiin vain

seitsemän. Pisin valotusaika on

1/30 sekuntia, mutta vaikka kamerassa

ei ole salamaa, sillä

pystyy kuvaamaan myös sisävalaistuksella,

sillä kameran herkkyys

säätyy automaattisesti välillä

ISO 800--1600.

Kamera on niin pieni, että

siitä on melkein vaikea saada

hyvää otetta, mutta onneksi kamera

ei paina juuri mitään. Etsin

on optinen, eikä siihen ole

merkitty selvää rajausta. Etsin

rajasikin kuvan liian oikealle.

Kuvatessa tarvitaan vain kahta

kameran kolmesta näppäimestä:

virta päälle ja laukaisu. Laukaisun

yhteydessä kamerasta tulee

filmikameran sulkimen tapainen

ääni. Kolmas painike tyhjentää

kameran muistin kerralla.

Pienestä koostaan huolimatta

DC20 tekee hyväsävyisiä kuvia.

Talvimaisemassa erottuvat

hangen kumpareet ja sisäkuvassa

kasvojen väri on luonnollinen

ja kirkas, vaikka taustalla

olisi valoisampiakin kohtia. Sävyntoisto

on tasainen, vain lievästi

tummia alueita korostava.

Vaikka kuvan tarkkuus kuvapisteinä

jää vaatimattomaksi,

kuva on käytännössä yhtä hyvä

kuin monen kameran 640 x 480


kuva, koska lievempi pakkaus ei

jätä häiritseviä jälkiä.

TOIMITUKSEN VALINTA

■ Kodak DC20

Hinta: 1 500 mk

Valmistaja: Eastman Kodak Company,

http://www.kodak.com

Maahantuoja: Dava Oy, puh.

(09) 56 161, faksi (09) 5616 8200

Lyhyesti: Markkinoiden huokein taskukamera.

Optinen tarkkuus on vaatimaton,

mutta lievähkön pakkauksen vuoksi

käytännön tarkkuus on keskiluokan tasolla.

Sävyiltään kamera tekee miellyttävää

jälkeä.

Kodak DC-25

Kodakin malliston toiseksi pienin

kamera on suorituskyvyltään

pienimmän kaltainen, mutta

ominaisuuksiltaan monipuolisempi.

Kamerassa on salama ja

nestekidenäyttö takareunalla. Lisäksi

siihen saa irrotettavan kahden

megatavun muistikortin,

joilla voi kasvattaa kuvauskapasiteettia

rajattomasti.

Nestekidenäytön ansiosta kuvia

voi katsella ja valittuja kuvia

poistaa muistista. Näyttö osaa

esittää neljä kuvaa kerrallaan.

Kameran oma valkotasapaino

toimii hyvin, joten salamalla

ja vallitsevassa valossa saa sisällä

lähes samanlaisia kuvia. Lievän

pakkauksen ansiosta kuvien

käytännön terävyys on hyvä, parempi

kuin useilla paremman

resoluution kameroilla.

Kodakin DC-25 on kohtalaista

jälkeä tekevä pikkukamera,

jossa on oikeastaan kaikki

järkevän digitaalikameran ominaisuudet.

Kuvan tarkkuus on

kuitenkin huonoa tasoa. Värien

ja sävyjen laadussa DC-25 on

hyvää luokkaa.

■ Kodak DC-25

Hinta: 3 300 mk



Maahantuoja: Dava Oy, puh.

(09) 56161, faksi (09) 5616 8200

Lyhyesti: Markkinoiden huokeimman

taskukameran isoveli, jossa varustelu on

monipuolisempi. Kuvan tarkkuus jää

vaatimattomaksi, joskin jälki on kohtuullista

lievan pakkauksen ansiosta.

Kodak DC-50

Vertailun yksi harvoista zoomobjektiivilla

varustetuista laitteista

on Kodak DC-50, joka on

videokameramainen. Kameran

zoomaussuhde vastaa suunnilleen

kinokameran polttovälialuetta

37--111 milliä.

Laukaisimen painaminen aktivoi

kameran tarkentamaan ja

mittaamaan valotusta, jonka

ajan vilkkuu valo. Käytännössä

menee siis vajaa sekunti ennen

varsinaista kuvaushetkeä, mikä

on varsin pitkä aika.

Kameran sävyalue on hämmästyttävän

laaja ja sillä saa

kontrastiltaan miellyttäviä kuvia.

Erityisesti tummat sävyt

toistuvat hyvin, mutta myös

vaaleiden alueiden yksityiskohdat

erottuvat.

Vähäisen pakkauksen ansiosta

pakkauksesta ei jää virhettä.

Terävöintiä on käytetty niukasti

ja värit erottuvat toisistaan.

■ Kodak DC-50

Hinta: 7 000 mk



Maahantuoja: Dava Oy, puh. (09) 56

161, faksi (09) 5616 8200

Lyhyesti: Monipuolinen ja keskitasoa

tarkempi zoomaava kamera, jolla on

erinomainen sävyalue. Kuvat ovat värikkäitä

ja sävykkäitä. PC Card -muistin ansiosta

hyvä kapasiteetti.

Nikon

Coolpix 100

Nikonin digitaalinenpikkukamera

on kuin PC

Card -kortti, jonka

päähän on lisätty

objektiivi,

salama ja toimintonäyttö.Käyttötilanteessa

tämä PC

Card työnnetään

paristokotelon sisään ja siten

saadaan aikaiseksi kamera. Kuvien

siirto PC:lle tapahtuu työntämällä

kamera paristokotelon

poistamisen jälkeen suoraan PC

Card -liittimeen.

Vallitsevassa valossa sisällä

herkkyys ei riitä, vaan salaman

käyttö on välttämätöntä. Tummien

alueiden erottelukyky on

hyvä, mutta värit jäävät latteiksi.

Terävöitys on kohtuullinen,

eikä pakkauskaan jätä häiritsevää

jälkeä.

■ Nikon Coolpix 100

Hinta: 4 000 mk

Valmistaja: Nikon Corporation,

http://www.klt.co.jp/Nikon

Maahantuoja: Nikon Svenska Ab,

puh. (09) 566 0060,

faksi (09) 5660 0626

Lyhyesti: Erikoisella tavalla muotoiltu

pienikokoinen kamera. Kuvan tarkkuus

jää alle keskitason, mutta pakkausvirhe

ei ole häiritsevä. Tummien alueiden sävyntoisto

on hyvä.

Olympus C-400,

C400-L ja C-800L

Olympuksen digitaalikameramallisto

perustuu tavallisen taskukameran

kokoiseen runkoon,

josta on kolme aivan samannäköistä

vaihtoehtoa. Kaikissa

malleissa on kiinteäpolttovälinen

objektiivi, jonka kuvakulma

vastaa kinofilmikameran

laajakulmaa.

Tarkennus on kiinteä, mutta

käytössä on makroasento lähikuviin.

Kaikissa malleissa on

salama, jossa on myös punasilmäisyyden

esto henkilökuvia

varten.

Sisätiloissa kamera käyttää

automaattisesti salamaa, mutta

salaman voi kytkeä myös pois

päältä, joten kuvia voi ottaa

myös hyvän huonevalaistuksen

turvin.

Kuvien siirto PC:lle tapahtuu

sarjaportin kautta. Olympuksen

oma ohjelma on vaatimaton

kuvankäsittelyohjelma, jolla kopioidaan

kuvat kamerasta, säädetään

tarvittaessa väritasapainoa

sekä tallennetaan kuvat.

Kaikki kameran kuvat voi tallentaa

kiintolevylle yhdellä komennolla.

Olympus on looginen ja

helppo käyttää. Siirrettävä objektiivin

suojus toimii kameran

virtakytkimenä. Kuvan laadun

ja lähikuvan painikkeet ovat kameran

päällä. Selaamiseen tarvittavat

painikkeet ovat nestekidenäytön

vieressä, minkä lisäk-

si kameroissa on myös itselaukaisin.

Valkotasapaino on asetettu

päivänvalolle ja salamalle. Hämärässä

kuvat tulevat sinertäviksi

ja sisäkuvat vallitsevalla

valolla saavat valolähteen värisen

yleissävyn. Kuvien terävyys

on hyvä.

Luonnollisesti CL800 tekee

erittäin hyvää jälkeä suuremman

resoluutionsa vuoksi, mutta

myös 400-mallien kuvat ovat

hyviä. Pakkauksesta ei jää kiusallista

jälkeä ja terävöintiä on

käytetty säästeliäästi.

Kuvissa ei myöskään ole kohinaa,

ja sävytasapaino on hyvä.

Sekä tummassa että vaaleassa

päässä erottuvat vielä yksityiskohdat.

TOIMITUKSEN VALINTA

■ Olympus C-400, C400-L

ja C-800L

Hinta: C-400, 3 200 mk, C400-L, 5 000

mk, C-800L, 7 000 mk

Valmistaja: Olympus Optical Co.,

http://www.olympusamerica.com

Maahantuoja: Finlandia-Kuva Oy,

puh. (09) 759 1200, faksi (09) 759 1315

Lyhyesti: Olympuksen mallisto tarjoaa

kolme eritasoista vaihtoehtoa. Paras

malli tarjoaa taskukameroiden ylivoimaisesti

parhaan tarkkuuden, joka hipoo

huokeimpien järjestelmäkameroiden

tasoa. Sävyntoisto on hyvä kaikissa

malleissa.

Polaroid PDC-2000

Polaroidin kameraa voisi sanoa

persoonalliseksi valmistajan pikakuvakameroiden

tapaan. Tukeva

metallinen runko tekee kamerasta

raskaan, mutta vakaan

käyttää. Kuvausasennossa kamera

on litteä.

Objektiivi on irrotettavaa

mallia ja saatavilla on vaihtoobjektiivi

pitkällä polttovälillä.

Vakio-objektiivi vastaa 38 millimetrin

laajakulmaa kinofilmikamerassa.

Polaroid on valinnut digitaalikameroille

harvinaisen ratkaisun

tuottaa suuria kuvatiedostoja.

CCD-kennon tarkkuus

on 800 x 600 pistettä, mutta tiedoston

suhteellinen tarkkuus

kaksinkertaistetaan interpoloimalla,

jolloin kuvia voi käyttää

näennäisesti isompina, mutta

yleisvaikutelma on pehmeä. In-

TIETOKONE

HUHTIKUU 1997 49

terpolointi ja terävöitys näkyvät

selvimmin pienissä yksityiskohdissa.

Kamera toimii täysin automaattisena,

mutta käsisäädötkin

ovat mahdollista. Tarkennukselle

on lukitus ja vastavalolle

korjauspainike.

Valkotasapaino selviää päivänvalosta

ja salamasta, mutta

herkkyys ei riitä hämärään, jolloin

kuvien sävy taittuu siniseen.

Kohinaa ei kuvissa näy, ja

värit toistuvat hyvin. Interpoloinnin

vuoksi terävyys jää vaatimattomaksi

suuresta kuvapistemäärästä

huolimatta, mutta

on kuitenkin hyvää tasoa muihin

verrattuna.

■ Polaroid PDC-2000

Hinta: 21 000 mk

Valmistaja: Polaroid Corporation,

http://www.polaroid.com

Maahantuoja: Doctron Oy, puh.

(09) 682 2800, faksi (09) 682 2877,

http://www.doctron.fi

Lyhyesti: Hyviä ratkaisuja sisältävä kamera,

joka kokonaisuutena on ristiriitainen.

Optinen tarkkus on hintaan nähden

huono. Hyvä kuvanlaatu saavutetaan

runsaalla jälkikäsittelyllä.

Ricoh RDC-2


Taskukameran kokoinen Ricoh

on kokoonsa nähden raskas ja


runsaasti toimintoja sisältävä

kamera. Objektiivi on ilahdut-

tavasti kaksiasentoinen: laajakulma

vastaa 35 millin polttoväliä

ja normaaliasento 55 millin

polttoväliä filmikamerassa.

Valkotasapaino on hyvä sekä

ulko- että sisäkuvissa. Salaman

käyttö sisällä johtaa helposti vaaleiden

kohteiden, kuten kasvojen

ylivalottumiseen. Sävyntoisto on

tasainen. Yksityiskohtia erottuu

myös tummista kohteista, eikä

kohinastakaan ole kiusaa.

Kompressiosta ei ole näkyvää

haittaa suurimmalla tiedostopituudella.

Eniten tiivistetty tiedosto

alkaa jo pehmetä, mutta ei häiritsevästi.

Terävöitystä on käytetty

säästeliäästi, ja värisävyt erottuvat

keskimääräistä paremmin.

■ Ricoh RDC-2

Hinta: 7 000 mk

Valmistaja: Ricoh Corporation,

http://www.ricoh.co.jp

Maahantuoja: Eirikuva Oy, puh. (03)

811 811, faksi

Lyhyesti: Monipuolisesti varusteltava

pienikokoinen kamera, jossa PC Card -

muistit. Kuvan laatu keskitasoa parempi.

Sony DKC-ID1

Sonyn kamera muistuttaa pientä

videokameraa, jota kuitenkin

käytetään kyljellään. Kameran

erikoisuutena on peräti 12-kertainen

zoom-objektiivi, joka on

vertailun selvästi laajin. Objektiivin

polttoväli vastaa aluetta

38–460 millimetriä verrattuna

normaaliin kinofilmikameraan

eli käytettävissä on melkoinen

kauko-objektiivi.

Etsimenä on poikkeuksellisesti

värillinen nestekidenäyttö,

jonka kuva vaikuttaa varsin karkealta

ja perin vaikeakäyttöiseltä.

Parhaan ja tavallisen kuvalaadun

erotus on pakkaustiheydessä.

Kameran voi liittää mikroon

SCSI-väylään, jolloin tarvitaan

SCSI-2-kaapeli, Adaptecin liitäntäkortti

ja uusi EZ-SCSI 4 -

ohjelma.

Sonyn Twain-liitännät osoittautuivat

hankalatoimisiksi,

vaikka liitäntä on tarkoitettu

sekä Windows 3.11:een että

95:een. Lopulta Twain-liittymää

ei saatu toimimaan kummassakaan

Windows-versiossa. Halvempaa

ja yksinkertaisempaa

on siis PC Card käyttö.

Sonyn käyttö on sujuvaa ja

loogista. Sähkötoiminen zoom

on valokuvaajalle hidas ja nestekide-etsin

tuntuu karkealta.

Näyttö kuitenkin kertoo jo tähdätessä

valaistusolosuhteiden

riittävyydestä. Flash-muistin

ansiosta kamera on nopeasti

valmis seuraavaan kuvaan.

Tummissa alueissa on lievää

kohinaa, joka ei ole häiritsevää,

ellei kuvaa tarvitse vaalentaa

runsaasti. Terävöitys on sopiva,

ja suhteellisen lievästä pakkauksesta

johtuen tiivistyksestä ei

jää merkittävää jälkeä.

■ Sony DKC-ID1

Hinta: 12 000 mk

Valmistaja: Sony Electronics,

http://www.sel.sony.com

Maahantuoja: Sony Finland Oy, puh.

(09) 476 3300, faksi (09) 4763 3350

Lyhyesti: Hyvää kuvanlaatua tekevä

laajalla zoomilla varustettu kamera. Toimiva

automaattinen valkotasapaino. Videoakku

ja PC Card takaavat suuren kapasiteetin.

Näytön

kolmas

ulottuvuus

Kuten niin monet aikaisemmat

edistysaskeleet kotitietokoneiden

historiassa, on myös 3Dnäytönohjainten

siirtyminen

kalliista 3D-työasemista kotikoneisiin

suurelta osin viihdeteollisuuden

ansiota. Kun PC:n pelit siirtyivät kaksiulotteisesta

maailmasta kolmiulotteiseen, tulivat

mikroprosessoreiden rajat vastaan varsin

nopeasti. Siinä missä kaksiulotteisen maailman

esittämiseen riittää muistialueiden sisällön

kopioiminen paikasta toiseen mahdollisimman

nopeasti, asettaa kolmas ulottuvuus

tietokoneen laskentateholle suuria

vaatimuksia. Aidosti kolmiulotteisten pelien

tulon myötä pelivalmistajat alkoivat saada

palautetta pelaajilta, ja suuren yleisön mielipide

oli selvä: pelien pitää olla värikkäämpiä,

resoluutioltaan tarkempia ja ennenkaikkea

nopeampia.

Mukana vertailussa

■ Diamond Stealth 3D 3000

(S3 ViRGE/VX)

■ Diamond Monster 3D

(3Dfx Voodoo Graphics)

■ Videologic Apocalypse 3D

(PowerVR NEC PCX1)

■ Creative Labs 3D Blaster PCI

(Rendition Verite)

■ ATI 3D Pro Turbo PC2TV

(ATI 3D Rage II)

■ Matrox Mystique

(MGA-1064SG)

■ Hercules Terminator 3D/DX

(S3 ViRGE/DX)

Vertailukohteena:

■ ELSA Gloria-L


Vertailu

3 D - P I I R I S A R J A T

TEKSTI: PETRI TEITTINEN

KUVAT: TIMO SIMPANEN

Keräsimme vertailuun seitsemän eri 3D-piirejä käyttävää

näytönohjainta ja erottelimme jyvät akanoista. Tulokset

osoittavat, että pelkkä kirjainyhdistelmä 3D kortin nimessä ei

takaa vauhdikasta kolmatta ulottuvuutta.

Kyselyt paljastivat, että pelaajien mielestä

pelikokemusta eniten haittaava piirre on pelien

hidas kuvanpäivitysnopeus. Ihmissilmä

mieltää tarpeeksi nopeasti peräkkäin esitetyt

kuvat sulavana liikkeenä. Pelien 3D-grafiikka

saa helposti aikaan sen, että mikroprosessori

ei ehdi laskea sille annettuja tehtäviä

tarpeeksi nopeasti. Tällaisissa tapauksissa

kuvanpäivitysnopeus saattaa olla niin hidas,

että silmä ei enää hyväksy näkemäänsä jatkuvana

liikkeenä. Ilmiötä voisi kiertää yksinkertaistamalla

pelimaailmaa, mutta tällöin

pelaajan näkemän keinotekoisen maailman

uskottavuus kärsii. Vuonna 1995 tietokonemarkkinoille

tulikin selvä tilaus lisälaitteelle,

joka ottaisi valtaosan 3D-grafiikalle

ominaisista raskaista laskutoimituksista

hoitaakseen.

3D-näytönohjaimien valmistajilla oli

markkinatutkimusten viitoittama reitti: kehittää

hintavista 3D-grafiikkaan erikoistuneista

piirisarjoistaan kuluttajien kukkaroille

sopivat versiot.

Kilpailu korttivalmistajien kesken johti

siihen, että ensimmäiset 3D-ohjaimet olivat

alitehoisia ja suunnittelultaan keskeneräisiä.

Pahimmillaan pelit toimivat nopeammin ilman

näitä ensimmäisiä 3D-ohjaimia.

3Dlabs:in Glint Game, jota käytettiin Creative

Labsin 3D Blaster VLB:ssä ja Nvidian

NV1-piiri, jota Diamond käytti Edge

3D:ssään, olivat molemmat niin hitaita, että

3D-kiihdytyksestä ei voinut juuri puhua.

Molemmat piirit haudattiin kaikessa hiljaisuudessa

vähemmän kuin tyydyttävien

myyntilukujen saattelemina.

Uusi yritys

Vuoden 1996 aikana 3D-ohjaimien toinen

sukupolvi aloitti hyökkäyksensä ja verisen

kamppailunsa käyttäjien rahoista. Koska

jokainen valmistaja samalla julkaisi oman

ehdotuksensa uudeksi 3D-näytönohjainstandardiksi,

oli erityisen tärkeää saada

mahdollisimman nopeasti leijonanosa

markkinoista. Artikkelin kirjoitushetkellä

yksikään valmistaja ei ole vallannut niin isoa

siivua markkinoista, että sen 3D-piiriä voitaisiin

väittää standardiksi. Onkin todennäköistä,

että 3D-ohjainmarkkinat pirstoutuvat

entistä enemmän sitä mukaa, kun uusia

ja tehokkaampia 3D-piirisarjoja julkaistaan;

vuoden 1997 aikana erilaisia piirisarjoja tulee

olemaan yli 40 ja hyvin harvat niistä ovat

keskenään rautatasolla yhteensopivia. Eri

ohjelmointirajapintoja ei onneksi ole kovin

montaa.

Toisen sukupolven 3D-kiihdyttimet voidaan

jakaa kahteen ryhmään, sivukortteihin

ja yhdistelmäkortteihin. Sivukortti asennetaan

koneessa jo olevan näytönohjaimen

rinnalle ja ohjaimet kytketään toisiinsa joko

Feature Connectorin kautta, ulkoisella kaapelilla

tai sitten tieto siirretään 3D-ohjaimesta

alkuperäiseen ohjaimeen PCI-väylää

pitkin. Sivukortit hoitavat pelkästään 3Dgrafiikan

laskemisen. Kaiken perinteisen

grafiikan, kuten käyttöliittymän piirtää koneen

alkuperäinen näytönohjain. Yhdistelmäkortit

korvaavat koneen aikaisemman

näytönohjaimen ja sisältävät sekä 3D- että

2D-osan samalla kortilla.

Vertailu 3 D - P I I R I S A R J A T

Tekstuurien bi-lineaarista filtteröintiä, esittäjänä ATI 3D Pro Turbo Sama näkymä ilman 3D-korttia

Lähikuva filtteröidystä

räjähdyksestä

Hellbenderissä, asialla

3D Blaster PCI

Pelkästään

pelaajilleko?

Vaikka kaikki vertailun kortit

on selkeästi suunnattu pelikäyttöön,

voidaan muutamia kortteja

käyttää muuhunkin. Esimerkiksi

Matrox Mystiquen ja

ATIn 3D Pro Turbon mukana

tulee WIRL-laajennus WWWselaimiin.

Tämän laajennuksen


avulla 3D-kortti ottaa hoitaakseen

myös VRML-kielellä ohjelmoitujen

kotisivujen 3D-grafiikan.

Joidenkin korttien valmistajien

kotisivuilta löytyy myös

tuoreita ajureita, jotka asentamalla

kortin saa toimimaan

CAD-ohjelmien ja 3D-mallinnusohjelmien

kanssa.

Mystiquesta puuttuu

monia tärkeitä

3D-ominaisuuksia,

kuten tämä räjähdys

Hellbenderistä

esittelee

Minkä ostaisin

ja koska?

Kolmannen sukupolven 3Dpiirisarjat

tekevät jo kovasti tuloaan.

Ensimmäiset niitä käyttävät

kortit ilmaantuvat myyntiin

näillä näkymin loppukesällä

1997. Joukossa tulee myös

olemaan suomalaisten suunnittelema

Pyramid 3D-piiri, joka

ainakin paperilla näyttää varsin

lupaavalta. Siinä on ensimmäisenä

sisäänrakennettu geometriamoottori,

joka siirtää paljon

raskaita laskutoimituksia mikroprosessorilta

itselleen. Uusia

3D-ominaisuuksia ei tulevien

sukupolvien piireissä tulla liiemmin

näkemään, vaan painopiste

on laskentatehon kasvatta-

Merkki Hercules Creative Labs Matrox Videologic Diamond Diamond ATI Elsa

Malli Terminator 3 D Blaster Mystique Apocalypse 3D Stealth 3D 3000 Monster 3D 3D Pro Turbo PC2TV Gloria L-88

Hinta 1 190 mk 1 390 mk 1 390 mk 1 440 mk 1 490 mk 1 790 mk 2 100 mk 16 600 mk

Muistin määrä 4 Mt 4 Mt 4 Mt 4 Mt 2 Mt 4 Mt 4 Mt 16 Mt

Maahantuoja Comax Oy CHS Electronics Oy 2) Ergona Data Oy 1) 1) Etra Oy Ergona Data Oy

Puhelin (09) 342 2160 (03) 213 6100 (03) 734 4280 (09) 366 366 (03) 734 4280

Faksi (09) 342 2170 (03) 213 6122 (03) 734 4065 (09) 369 9368 (03) 734 4065

Http:// www.comax.com www.chs.fi www.ergonadata.se www.ergonadata.se

3D-kiihdytin S3 ViRGE/DX Rendition Verité MGA-1064SG PowerVR NEC PCX1S3 ViRGE/VX 3Dfx Voodoo Graphics ATI 3D Rage II

Glint Delta / 500TX

Anti-aliasing x x - x x x x x

Alpha blending x x x x x x x x

Bi-linear filtering x x - - x x x x

Fogging/hazing x x x x x x x x

Gouraud shading x x x x x x x x

Lighting - - - x - x x -

MIP mapping x x - x x x x x

Perspective correction x x x x x x x x

Shadowing - - - x - x - -

Sub-pixel correction x x - x x x x x

Transparency x x - x x x - x

Z-buffering x x x 3) x x x x

APIt Direct3D Direct3D Direct3D Direct3D Direct3D Direct3D Direct3D Direct3D

BRender CGL Kinetix Heidi PowerSGL BRender OpenGL Renderware Kinetix Heidi

OpenGL R. Speedy3D OpenGL RealityLab OpenGL Renderware Brender OpenGL

Renderware Renderware Renderware Renderware OpenGVS OpenGL Renderware

S3 3DAPI S3 3DAPI 3Dfx Glide Kinetix Heidi BRender

Kinetix Heidi ATI CIF

RealityLab Quick Draw 3D

1) CHS Electronics Finland Oy, puh. (03) 213 6100, faksi (03) 213 6122, http://www.chs.fi, J&M Martela Oy, puh. (09) 4789 6122, faksi (09) 4789 6123, GameGen

http://www.j-m.fi, Microdata Oy, puh. (09) 348 331, faksi (09) 3483 3209, http://www.microdata.fi, Microtronica Oy, puh. (09) 777 5751, faksi (09) 777 3048

2) Berendsen Data, puh. (09) 825 4200, faksi (09) 827 4125, Comax Oy, puh. (09) 342 2160, faksi (09) 342 2170, http://www.comax.com

3) PowerVR käyttää tekniikkaa nimeltä hidden surface removal, joka ajaa saman asian kuin Z-buffering.


Romurallin räiskettä Matrox Mystiquen voimin, ilman 3D-kiihdytystä

resoluutio ja ruudunpäivitysnopeus putoavat puoleen

misessa.

Ostopäätöksen ajoittamiseen

pätee sama sääntö kuin PC:n

ostamiseen. Jos jää odottamaan

API (Application

Programming Interface)

Ohjelmointirajapinta. Näitä ovat esimerkiksi

Microsoftin Direct X, Silicon Graphicsin kehittämä

OpenGL, Intelin 3DR, Renderware, Brender

ja suomalainen, Hybridin kehittämä Sur-

Render. Ohjelmointirajapintojen ansiosta ohjelmoijan

ei tarvitse tuntea jokaisen 3D-kortin erikoispiirteitä.

Jokaisella 3D-piirivalmistajalla on

lisäksi oma rajapintansa omaa piiriään varten, jota

käyttämällä saadaan tavallisesti suurin teho

piirisarjasta irti.

Anti-aliasing

Reunanpehmennys, jonka avulla vähennetään vinoissa

ja kaarevissa viivoissa esiintyvää sahalaitailmiötä

laskemalla laitoihin lisää pikseleitä.

Alpha blending

Tekniikka, jolla saadaan aikaiseksi läpinäkyviä

kappaleita. Niin sanottu Alpha-kanava määrittelee

kappaleen läpinäkyvyyden. Kun tämä ominaisuus

on rakennettu 3D-piiriin, voivat ohjelmoijat

käyttää ohjelmissaan läpinäkyviä pintoja

ohjelman nopeuden kärsimättä.

Bi-linear filtering

Tapa, jolla tekstuurin tyhjät kohdat täytetään niitä

ympäröivillä pikseleillä, jolloin tekstuuri ei

näytä rosoiselta läheltä tarkasteltuna.

Feature Connector

Näytönohjaimessa oleva 25-napainen liitin, johon

voidaan kytkeä esimerkiksi toinen näytönohjain

tai kuvankaappauskortti.

Fogging/hazing

Sumuefekti, jolla voidaan luoda realistisen näköisiä

horisontteja ja luonnonilmiöitä.

FPS (Frames per Second)

Ruutua sekunnissa. FPS-luku ilmoittaa, kuinka

monta kertaa näytönohjainkortti piirtää monitorin

ruudulle uuden kuvan. Kun näitä ruutuja

piirretään sekunnin aikana tarpeeksi monta, kä-

seuraavaa, parempaa konetta,

ei tule koskaan hankkimaan sitä,

koska markkinoille tulee jatkuvasti

uusia ja nopeampia ko-

S3 ViRGE/VX osaa tärkeimmät 3D-temput, mutta tehoa puuttuu

neita. Kannattaakin ostaa paras

mahdollinen kokoonpano sillä

hetkellä kun sitä tarvitsee ja mihin

on varaa. Vertailun kärki on

T E R M E J Ä

sittää ihmissilmä sen jatkuvana, sulavana liikkeenä.

Kun ruudunpäivitys putoaa alle 24 fps:n, liike

näyttää nykivältä.

Frame buffer

Se osa näytönohjaimen muistia, johon kaikki

monitorille piirrettävään kuvaan tarvittavat tiedot

kootaan ennen kuvan varsinaista piirtämistä.

Apocalypse 3D käyttää äitiohjaimensa näyttömuistia,

jolloin sen neljän megatavun muisti voidaan

käyttää lähes kokonaan tekstuurien tallentamiseen.

Monster 3D käyttää omaa muistiaan,

jolloin vain kaksi megatavua sen neljän megatavun

muistista jää vapaaksi tekstuureille. Tekstuurimuistin

vähäisyys on tällä hetkellä useiden

ohjelmoijien mielestä 3D-korttien suurin ongelma.

Gouraud shading

Tekstuurin varjostustekniikka, jossa tekstuurin

rosoiset kohdat saadaan näyttämään pehmeiltä ja

pyöreiltä värityksen avulla.

Lighting

Valojen vaikutus 3D-maailmaan. Tämä on ilman

3D-kiihdytystä äärimmäisen raskasta, samoin

kuin varjojen laskeminen ja piirtäminen 3Dmaailmaan.

MIP mapping

Tällä tekniikalla saavutetaan tekstuurien yksityiskohtaisuuden

pehmeä ja tasainen muuttuminen

niiden siirtyessä lähemmäksi tai kauemmaksi.

Tekstuurimuistiin on talletettu samasta tekstuurista

useita versioita eri tarkkuuksilla ja näitä

yhdistelemällä saavutetaan haluttu tulos.

MPEG

Tapa pakata liikkuvaa kuvaa ja ääntä. MPEGistä

on olemassa useita versioita, MPEG-1 on jonkin

verran VHS-kuvaa huonompi, mutta MPEG-2:ta

käytetään DVD-levyillä kuvan pakkaamiseen.

MPEG:in ongelma on nopean liikkeen pakkaaminen

ja toistaminen, sekä pienten yksityiskohtien

katoaminen.

jo nyt sitä luokkaa, että 3Dkorttia

tarvitsevalla ei ole mitään

syytä jäädä odottelemaan

seuraavaa ja parempaa.

Näyttömuisti

Näyttömuistin koko määrittelee tavallisesti,

kuinka paljon värejä kortti pystyy näyttämään

kullakin resoluutiolla. Neljän megatavun muistilla

päästään yleensä 1024 x 768 -tarkkuudella

16,7 miljoonaan värisävyyn.

PCI (Peripheral Component

Interconnect)

ISA- ja VLB-väyläratkaisujen seuraaja. Liitäntä,

jonka välityksellä lisäkortti kytketään PC:n emolevyyn.

Polygon

Polygoni on 3D-grafiikan perusrakennuskappale,

jonka muoto rakentuu yhdistämällä kolmiulotteiseen

avaruuteen piirretyt pisteet. Näin

muodostuneen kappaleen pinnalle voidaan piirtää

kuva (texture mapping).

Shadowing

Valojen aiheuttamien varjojen laskeminen ja

piirtäminen 3D-maailmaan.

Sub-pixel correction /

sub-pixel accuracy

Joskus tekstuurit eivät ole aivan sopivan kokoisia

tai eivät jostain muusta syystä sovi kappaleen

päälle aivan oikealle kohdalleen. Tämän tekniikan

avulla tekstuurit voidaan siirtää paikalleen

pikkutarkasti.

Transparency

Läpinäkyvyys. Kappaleille voidaan alpha-kanavan

avulla määrittää läpinäkvyysarvoja.

Tri-linear filtering

Tekniikka, joka toimii kuten bi-linear filtering,

mutta käyttää tekstuurin tyhjien kohtien täyttämiseen

keskiarvoja kahdesta muusta tekstuurista.

Z-buffering

Z-puskurointi päättelee kuinka ”syvällä” kappale

on kuvassa ja määrittelee, mitkä kappaleet ovat

toisten edessä.

TIETOKONE

HUHTIKUU 1997 57


Näin testattiin

Testikoneena oli 200 megahertsin Pentium-prosessorilla

varustettu PC MG-emolevyllä

ja 32 megatavun muistilla.

D3Dtest on Direct X 3:n mukana tuleva

ohjelma korttien testaamiseen niiden Direct3D-ajurien

kautta. Kyseiset ajurit eivät

välttämättä tue kaikkia kortin ominaisuuksia,

mutta tuettujen ominaisuuksien suhteen

saatiin näin aikaiseksi sarja arvoja, joita

voidaan käyttää mittapuuna vertaillessa

kortteja. Fill rate mittaa kuinka nopeasti

kortti osaa piirtää täytettyjä polygoneja.

Flat shading ei pehmennä polygonin reunoja

väreillä, kuten Gouraud shading tekee.

Bi-linear filtering pehmentää katsojaa lähellä

olevat tekstuurit laskemalla tyhjiin

kohtiin lisää pikseleitä; point filtering ei tee

tätä, vaan tekstuurit näyttävät lähemmäksi

tullessaan kulmikkailta ja rosoisilta. Jos

kortti ei tue bi-linear filteröintiä, ei mittaustulosta

ole. Polygon-osassa mitataan

yksinkertaisesti kortin nopeutta piirtää

pelkkiä polygoneja. Intersection-osassa

kortti laitettiin laskemaan toisensa leikkaavia

polygoneja ja piilottamaan näkymättömäksi

jäävät polygonit. Tuloksissa kpps

tarkoittaa tuhatta pikseliä sekunnissa ja

mpps miljoonaa pikseliä sekunnissa.

Timing-testissä kortti joutuu luomaan

RGB-tekstuureja reaaliajassa. Luku kertoo

kuinka monta iteraatiota kortti laskee sekunnissa.

Twist on Direct3D-testi, jossa kortti

piirtää ruudulle sikarin muotoisen, keskeltä

taipuvan kappaleen. Testissä käytetään

kortin Direct3D-ajurin kaikkia 3D-ominaisuuksia

sekä point filtteröinnillä että bilinear-suodatusta,

ikkunassa ja koko ruudun

kokoisena. 3Dfx-piirisarja ei toimi

suunnittelunsa takia ikkunassa. Resoluution

perässä oleva kerroin (x8, x16, x24)

tarkoittaa väripaletin kokoa; x8 tarkoittaa,

että kunkin pikselin värin määrittelyyn

käytetään 8 bittiä, jolloin värejä on 256. 16-


PowerVR

ATI

Gouraud shading + point filtering

3Dfx 28

MGA 9

S3 DX

Rendition

S3 VX

Glint

Fill rate Intersection

7,9

6,1

5,7

11,9

11,1

mpps

24,6

Fill rate -testi mittaa kuinka nopeasti 3D-ohjain

osaa pirtää täytettyjä polygoneja

bittiset värit sisältävät 65536 väriä ja 24-bittiset

värit puolestaan 16,7 miljoonaa väriä.

Flip2D-testissä piirretään yksinkertaista

väritettyä 2D-neliötä eri resoluutioilla ja

värimäärillä kunkin kortin ajurin mahdollisuuksien

mukaisesti. Monster 3D ja Apocalypse

3D käyttävät tähän testiin äitiohjaintaan

(tässä testissä STB Lightspeed

128), joten niiden tulosta ei ole kirjattu.

WizMark 2.0 on 3Dfx-yhtiön julkaisema

vertailuohjelma, joka käyttää kaikkia kortin

Direct3D-ajurin toimintoja, joten sen an-

PowerVR

Gouraud shading + point filtering

3Dfx 2,7

tama arvosana kuvaa hyvin kortin 3D-toimintaa

yleisesti. Ohjelma käynnistyy Litetilassa,

jos kortin ajuri ei tue tiettyjä 3Dominaisuuksia

tai kortissa ei yksinkertaisesti

ole vaadittuja ominaisuuksia. Full- ja

Lite-tiloilla on eri skaalojen mukaiset arvot,

koska niitä ei saa verrata toisiinsa. Koska

ohjelma on 3Dfx:n tekemä, on syytä epäillä,

että se vetää hieman kotiinpäin.

ELSA Gloria-L (Glint Delta /

Glint 500TX / S3 ViRGE)

Raskaaseen CAD-työskentelyyn ja 3D-mallinnukseen suunniteltu ELSA Gloria on vertailussa

mukana vertailukohteena. 3D-kiihdyttiminä kortissa toimivat 3Dlabs:in kehittämät

Glint Delta ja Glint 500TX, ja 2D-yhteensopivuutta hoitaa S3:n ViRGE. 16 megatavun

muistilla varustettu 16 600 markan hintainen kortti ei ole parhaimmillaan Direct3D-testeissä,

sillä sen pääasiallinen käyttötarkoitus on toimia kiihdyttimenä ohjelmille,

jotka käyttävät teolliseen suunnitteluun paremmin sopivia rajapintoja, kuten

OpenGL:ää ja Kinetikin Heidiä. On syytä päätellä, että kortin Direct3D-ajurit hukkaavat

aimo osan kortin raa’asta tehosta, ja tämä näkyy mittaustuloksissa. Gloria häviää

jonkin verran Monster 3D:lle, mutta on marginaalisesti nopeampi kuin Apocalypse 3D

ja Matrox Mystique. Muistin määrässä ELSA on omaa luokkaansa.

Lisätietoja: Ergona Data Oy, puh. (03) 734 4280, faksi (03) 734 4065

ATI

MGA 1,6

S3 DX

Rendition

S3 VX

Glint

0,5

kpps

1,4

1,3

Intersection-testissä 3D-ohjain laskee toisensa

leikkaavia polygoneja ja piilottaa näkymättömäksi

jäävän osan

D3Dtest S3 ViRGE/DX Rendition Verité MGA-1064SG PowerVR NEC S3 ViRGE/VX 3Dfx Voodoo ATI 3D Rage II Glint Delta / 500TX

Fill rate:

Flat shading + point filtering 7.88 mpps 6.24 mpps 9.07 mpps 26.08 mpps 5.65 mpps 28 mpps 11.92 mpps 11.28 mpps

Gouraud shading + point filtering 7.85 mpps 6.08 mpps 8.96 mpps 24.56 mpps 5.65 mpps 28 mpps 11.86 mpps 11.08 mpps

Flat shading + bi-linear filtering 5.23 mpps 5.04 mpps - - 4.70 mpps 28 mpps 6.48 mpps 4.72 mpps

Gouraud shading + bi-linear filtering 5.20 mpps 4.96 mpps - - 4.70 mpps 28 mpps 6.45 mpps 4.70 mpps

Polygon:

Flat shading + point filtering 111.60 kpps 182.11 kpps 170.27 kpps 31.88 kpps 87.36 kpps 346 kpps 5) 235.41 kpps

Gouraud shading + point filtering 111 kpps 156.94 kpps 161 kpps 23.69 kpps 87.79 kpps 325 kpps 5) 213.21 kpps

Flat shading + bi-linear filtering 86.92 pps 180.63 kpps - - 86.41 kpps 346 kpps 5) 235.10 kpps

Gouraud shading + bi-linear filtering 86.84 kpps 157.64 kpps - - 86.92 kpps 320 kpps 5) 214.47 kpps

Intersection:

Flat shading + point filtering 1.38 kpps 1.60 kpps 1.57 kpps 3.08 kpps 0.48 kpps 2.71 kpps 1.91 kpps 1.85 kpps

Gouraud shading + point filtering 1.38 kpps 1.26 kpps 1.57 kpps 2.90 kpps 0.48 kpps 2.70 kpps 1.94 kpps 1.86 kpps

Flat shading + bi-linear filtering 0.88 pps 1.20 kpps - - 0.41 kpps 2.70 kpps 1.07 kpps 0.74 kpps

Gouraud shading + bi-linear filtering 0.88 kpps 1.09 kpps - - 0.41 kpps 2.70 kpps 1.08 kpps 0.73 kpps

Timing 15384 / s 14925 / s 13888 / s 5494 / s 14084 / s 15151 / s 13157 / s 13888 / s

Twist

312x274 point filtering 200-227 fps 151-166 fps 181-204 fps 129-141 fps 96-101 fps - 181-204 fps 204-263 fps

bi-linear 151-166 fps 151-154 fps - - 82-87 fps - 151-166 fps 140-163 fps

640x480x16 point filtering 58-60 fps 38-40 fps 113-130 fps 82-87 fps 29-32 fps - 73 fps 63-75 fps

bi-linear 48-53 fps 36-38 fps - - 26-28 fps 59-60 fps 44-54 fps 37-39 fps

Flip2D

320x200x8 69 fps - - - 69 fps - - -

320x200x16 70 fps - - - 80 fps - - -

640x480x8 59 fps 74 fps 362 fps - 85 fps - 72 fps 75 fps






WizMark 2.0

full 2) 4) 5540.8 6) 3) 2) 21684.5 4) 5885.7 2)

lite 2) 98.6 150.3 152.6 2) 323 96.8 2)

2) WizMark pysähtyy virheilmoitukseen. 3) D3D-ajuri ei tue seuraavia toimintoja: dithering, sub-pixel correction, bi-linear filtering. 4) D3D-ajuri ei tue seuraavia toimintoja: MIP-mapping.

5) testiohjelma kaatuu ja jumiuttaa koneen. 6) D3D-ajuri ei tue seuraavia toimintoja: MIP-mapping, sub-pixel correction, bi-linear filtering.

1,9

1,9

2,9


ATI 3D Pro Turbo

PC2TV (ATI 3D

Rage II)

ATI 3D Rage II on edelleenkehitelty

versio 3D Rage:sta, jota

vaivasi laskentatehon puute.

Rage II on edeltäjäänsä selvästi

nopeampi ja sijoittui nopeustesteissä

tasaisesti kärkikaksikon

taakse. Ominaisuuksia piirissä

on vaikka muille jakaa.

WizMark-testi sijoitti ATIn jaetulle

kolmannelle tilalle 3D

Blasterin kanssa.

Testatussa kortissa on neljä

megatavua SGRAMia. Tavallisen

Feature Connectorin lisäksi

kortilla on ATIn oma Multimedia

Channel -liitin, johon voi

kytkeä MPEG-2-purkukortin ja

ATIn oman TV-kortin, joka sisältää

virittimen ja kuvankaappaustoiminnon.

Kortin päädystä

löytyy tavanomaisen monito-

Creative Labs 3D

Blaster PCI

(Rendition Verité)

Creative Labsin valmistaman

3D Blaster PCI -kortin käyttämä

Rendition Verité-piiri sisältää

3D-kiihdyttimen lisäksi

myös 2D-osan, jonka ansiosta

3D Blaster PCI korvaa kokonaan

koneen alkuperäisen näytönohjaimen.

Tämä ei ole pelkästään

hyvä asia, sillä alkuperäisen

ohjaimen VGA-osa voi

hyvinkin olla nopeampi kuin

3D Blasterin. Erona muihin

vertailun piireihin on myös

Veritén geometrialaskentaa

suorittava osa, joka siirtää osan

geometrialaskennasta koneen

prosessorilta itselleen.

3D-toiminnoissa 3D Blaster

PCI ei yllä aivan terävimpään

kärkeen ainakaan mittaustulosten

perusteella. Hinnaltaan se

on vertailun halvimpia kortteja

ja Verité näyttää saavan mukavasti

tukea pelivalmistajilta.

Osasyynä tähän lienee Creative

Labsin maine PC-markkinoilla,

loihan se SoundBlasterista vakaan

standardin äänikorttipuolelle.

3D Blaster PCI sisältää neljä

megatavua EDO DRAMia, jonka

ansiosta se kykenee 24-bittisiin

väreihin parhaimmillaan

800 x 600 -näyttötilassa. 1280 x

1024 -tarkkuus on vielä 16-bittinen,

mutta sitä korkeampia

resoluutioita kortti ei kykene

riliittimen lisäksi kaksi ylimääräistä

liitintä, joiden avulla PC:n

saa kiinni televisioon.

ATI pystyy täysväreihin 800 x

600 -tarkkudella ja 65536 väriin

1152 x 864 -tarkkuudella. Korkeimmassa,

1600 x 1200, resoluutiossa

väripaletin koko on 8bittinen,

eli 256-värinen.

Flip2D-testissä ajuri ei suostunut

testaamaan kortin VGAosan

nopeutta, mutta SVGA onnistui

kohtuullisella menestyksellä.

Ruudun päivitysnopeus oli

kautta linjan vertailun keskita-

tuottamaan. Mitään laajennusliittimiä

kortilla ei ole.

Vaikka Flip2D-testi näyttää,

että kortti päivittää SVGA-ruutua

yli 70 ruutua sekunnissa aina

16-bittiseen 800 x 600 -tilaan

asti, on karvas totuus käytännön

pelitesteissä kuitenkin se,

että 3D Blasterin VGA-tila

(320x200) on varsin hidas.

Muihin kortteihin verrattuna

sen kuvanpäivitysnopeus on

noin yksi kolmasosa ja

SVGA/2D-testissä 3D Blaster

PCI sijoittuu Matroxin ja S3

ViRGE/VX:n jälkeen kolmanneksi.

Verité hyytyy kuitenkin

oudosti 24-bittisessä 800 x 600tilassa

16 ruutuun sekunnissa.

Windows 95 -ajureiden lisäksi

3D Blasterin paketista löytyy

muutamia korttia varten

■ Creative Labs 3D

Blaster PCI (Rendition

Verité)

Hinta: 1 390 mk

Maahantuoja: CHS Electronics Finland

Oy, puh. (03) 213 6100, faksi (03) 213

6122, http://www.chs.fi

Lyhyesti: Edullinen kortti, jonka Windows-käyttö

kärsii värien puutteesta

korkeissa näyttötarkkuuksissa ja 1600 x

1200 -tilan puutteesta.

soa, mutta ATIn MPEG-toisto

on kuitenkin kunniamaininnan

arvoinen. 3D Rage II on

selvästi suunniteltu pakatun

videokuvan purkamiseen, sillä

kortin mukana tulevat AVI- ja

MPEG- toisto-ohjelmat pyörittävät

koko ruudun kokoista

videokuvaa huomattavasti paremmin

kuin muut vertailun

kortit.

Vertailun kalleimman kortin

hintalappu selittyy osittain kortin

TV-liitännöillä, mutta myös

sen mukana tulevalla ohjelmistopaketilla.

Ajureiden (Win95,

Win3.x, WinNT, OS/2) lisäksi

paketista löytyy nippu CD-

ROM-levyjä, jotka sisältävät

muun muassa WIRL-laajennuksen

suosituimpiin WWW-selaimiin.

Teoriassa WIRLin avulla

3D-grafiikkaa käyttävien kotisivujen

katselu nopeutuu huomattavasti,

kun 3D:n laskeminen

siirretään ATIn 3D-piirin

Diamond Monster

3D (3Dfx Voodoo

Graphics)

Amerikkalaisen 3Dfx:n Voodoo

Graphics -piirisarja on

suunniteltu vain pelejä silmälläpitäen.

Voodoota käyttävä

kortti asennetaan olemassaolevan

näytönohjaimen rinnalle,

jolloin se varaa käyttöönsä yhden

PCI-korttipaikan. Monitori

kytketään 3Dfx-korttiin, josta

vedetään kaapeli alkuperäisen

näytönohjaimen monitoriliitäntään.

Tavallisessa 2D-käytössä

Monster 3D ja muut Voodoota

käyttävät kortit ovat täysin

huomaamattomia, eivätkä

millään tavalla puutu koneen

toimintaan. Vasta kun PC:ssä

käynnistetään ohjelma, joka

kutsuu Voodoon toimintoja sopivan

rajapinnan kautta, valtaa

3Dfx:n piirisarja koneen näyttötoiminnot

itselleen. Voodoo

Graphics ei toimi ikkunassa,

vaan vaatii toimiakseen kokoruutunäytön.

Näin siitä ei ole

mitään apua esimerkiksi ikkunoita

käyttävissä mallinnusohjelmissa.

Rakenteensa ansiosta Voodoo

ei ole samalla tavalla riippuvainen

tietokoneen prosessorin

laskentatehosta kuin toinen

rinnakkaiskortti, Apocalypse

3D. Direct3D-laskennassa

3Dfx:n piirisarja ei anna muille

korteille mitään mahdollisuuksia.

Intersection-testissä se jäi

tehtäväksi. Hitaiden Internetyhteyksien

tuomaa viivettä

WIRL ei tietenkään poista.

Kortin monipuolisista ominaisuuksista

huolimatta asennuksessa

ei ollut ongelmia.

Kannattaa kuitenkin huomata,

että kun kortti kytketään televisioon

ja kontrollipaneelista laitetaan

televisiotila päälle, alkaa

kortti lähettää myös PC:n monitorille

50 hertsin kuvaa. Käsikirja

varoittaa, että kaikki monitorit

eivät välttämättä toimi

tällä virkistystaajuudella, ja että

tämä saattaisi jopa rikkoa monitorin.

■ ATI 3D Pro Turbo

PC2TV (ATI 3D Rage II)

Hinta: 2 100 mk

Maahantuoja: Etra Oy,

puh. (09) 366 366, faksi (09) 369 9368

Lyhyesti: Vertailun monipuolisin kortti

laajennusmahdollisuuksien puolesta tarjoaa

hyvälaatuisen liitännän televisioon,

keskinkertaisen Windows-nopeuden ja

hieman alitehoisen 3D-piirin.

kakkoseksi NECin PowerVR:lle

ja RGB-tekstuurien laskemisnopeudessa

sen päihitti hädin

tuskin vain Hercules 3D/DX:n

käyttämä S3 ViRGE/DX. Etenkin

WizMark-testissä Voodoo

Graphics on omaa luokkaansa,

mutta koska WizMark on

3Dfx:n ohjelmoima nopeustesti,

olisi toisenlainen tulos ollutkin

yllätys.

Diamond Monster 3D:ssä on

EDO DRAMia neljä megatavua,

eikä mahdollisuutta sen

laajentamiseen ole. Koska 3Dpiirisarja

käyttää muistia sekä

kuvaruutu- että tekstuurimuistina,

loppuu neljä megatavua

nopeasti.

3D-käytössä Monster 3D

pystyy 800 x 600 -tarkkuuteen

24-bittisillä väreillä, jotka kortti

rasteroi 16-bittiseksi näytölle.

Ajurit (Win95, Win3.x) ja digitaalisessa

muodossa olevan ohjekirjan

sisältävän CD:n lisäksi

Monster 3D:n mukana tulee

kytkemiseen tarvittava välikaapeli

ja aimo paketti pelejä.

Asennus on helppoa: kortti

vapaaseen PCI-korttipaikkaan,

kaapeli kiinni, kone käyntiin ja

TIETOKONE

HUHTIKUU 1997 59


ajurit Windowsille. Ongelmia

saattaa syntyä, jos koneen alkuperäinen

ohjain on S3:n piirillä

varustettu, sillä Voodoo ja S3

menevät muistiavaruudessa

päällekkäin, eikä kaikki toimi

odotetulla tavalla. 3Dfx:n kotisivulta

löytyy kuitenkin pieni

apuohjelma, joka ratkaisee ongelman.

Diamond Stealth

3D 3000 (S3 ViR-

GE/VX)

S3:n valmistama ViRGE/VX

on yhtiön vastaus kritiikkiin,

jota sen aikaisempi ViRGEpiiri

sai osakseen. S3 on yrittänyt

nopeuttaa piiriään muuttamalla

sen käyttämän muistin

tyypin hitaasta DRAM:ista

nopeampaan VRAM:iin. Muita

mainittavia muutoksia ei tehty.

Nopeamman muistin aikaansaama

nopeuslisä on kuitenkin

vain marginaalinen ja vaikka

ViRGE/VX polygonien piirtonopeudessa

peittoaakin yllättävän

kehnosti pärjänneen Apocalypse

3D:n, on se kokonaisuutena

koko vertailun hitain

piirisarja. Tavallisena 2D-piirinä

ViRGE/VX on kuitenkin

erinomaisen nopea ja soveltuu

sen takia hyvin piiriksi perusnäytönohjaimeenWindowskäyttöä

varten; Flip2D-testissä

VX oli testin toiseksi paras. Vertailukohteena

olleessa ELSAn

Gloriassa S3 ViRGE hoitaa nimenomaan

kortin 2D-toimintoja,

eli esimerkiksi Windowsin

ikkunointia. ViRGE/VX:ssä on

kaikki tärkeimmät 3D-toiminnot,

mutta niiden toteuttamiseen

piiri on selkeästi alitehoinen.

3D-testeissä Diamond

Stealth 3D 3000 oli selvästi koko

joukon hitain. Vain RGB-tekstuurin

luomisessa se sijoittui

ryhmän keskivaiheille, muissa

testeissä se piti perää selvällä

erolla muihin. Mittaustulosten

mukaan 3D-kortiksi Stealth

3D:tä ei kannata hankkia.

Testatussa Stealth 3D:ssä on

kaksi megatavua

EDOVRAM:ia, jonka voi lisäkortilla

laajentaa neljään megatavuun.

Muistin vähäisyys näkyy

pääasiassa siinä, että 24-bittiseen

värimäärään ylletään vain


■Diamond Monster 3D

(3Dfx Voodoo Graphics)

Hinta: 1 790 mk


Oy, puh. (03) 213 6100, faksi (03) 213

6122, http://www.chs.fi, J&M Martela

Oy, puh. (09) 4789 6122, faksi (09)

4789 6123, http://www.j-m.fi, Microdata

Oy, puh. (09) 348 331, faksi (09)

3483 3209, http://www.microdata.fi,

Microtronica Oy, puh. (09) 777 5751,

faksi (09) 777 3048

Lyhyesti: Monster 3D on tehty pelikäyttöön,

eikä sitä muuhun tarkoitukseen

kannata käyttääkään. Nopea ja

näyttävä 3D-pelien kiihdytin.

800 x 600 -tarkkuudella. 1024 x

768 -tilassa väreille on käytössä

16 bittiä (65536 väriä) ja parhaimmillaan

kortti yltää aina

1600 x 1200 -tarkkuuteen värimäärän

ollessa 256.

Diamond Stealth 3D 3000

on hyvä 2D-kortti ja soveltuu

sen takia erinomaisesti peruskortiksi

Windows- ja pelikäyttöön

VGA- ja SVGA-tiloissa,

kunhan ei yritä ajaa kortin 3Dominaisuuksia

käyttäviä pelejä

tai ohjelmia. 2D-testissä ainoa

kompastuskivi oli 800 x 600 -

tarkkuuden ajaminen täysväritilassa,

jolloin kuvanpäivitys

putosi 16-bittisen tilan 85 ruudusta

sekunnissa jopa 20 ruutuun

sekunnissa.

■ Diamond Stealth 3D

3000 (S3 ViRGE/VX)

Hinta: 1 490 mk


Oy, puh. (03) 213 6100, faksi (03) 213

6122, http://www.chs.fi, J&M Martela

Oy, puh. (09) 4789 6122, faksi (09)

4789 6123, http://www.j-m.fi, Microdata

Oy, puh. (09) 348 331, faksi (09)

3483 3209, http://www.microdata.fi,

Microtronica Oy, puh. (09) 777 5751,

faksi (09) 777 3048

Lyhyesti: Kokonaisuutena Diamond

Stealth 3D 3000 on 2D-käytössä mainio,

luotettava ja nopea kortti, jonka hinta

on kuitenkin yllättävän korkea kilpailijoihin

verrattuna. 3D-kiihdyttimeksi

kortti ei sovellu.

Hercules Terminator

3D/DX (S3 ViR-

GE/DX)

ViRGE/VX:n laimean esityksen

ja S3:n pontevien lupausten

perusteella DX:n odotettiin

suoriutuvan nopeustesteistä

kunnialla, mutta toisin

kävi. Luvatusta 300 – 400 prosentin

tehonlisäyksestä verrattuna

VX:ään jäi puuttumaan

suurin osa. Piiriin on VX:ään

verrattuna lisätty jonkin verran

ominaisuuksia, joista suurin osa

on kuitenkin enemmän tai vähemmän

tarpeettomia.

Perus-Terminaattorissa on

kaksi megatavua EDODRAMia,

jonka voi laajentaa neljään megatavuun,

kuten testikortissa oli

tehty. Muistilaajennuksen ansiosta

kortti kykenee täysväritilaan

1024 x 768 -tarkkuudella ja

16-bittiseen värimäärään vielä

1600 x 1200 -tarkkuudella.

Muistilaajennusliitännän lisäksi

kortilla on tavallinen Feature

Connector sekä liitin MPEGpurkulisäkorttia

varten.

Perus-VGA-tilassa ViR-

GE/DX pysyy vielä VX-veljensä

vauhdissa, mutta kun tarkkuus

ja värimäärä kasvavat, alkaa DX

jäädä kelkasta. Kaiken kaikkiaan

DX:n VGA- ja SVGA-tilat ovat

yllättävän hitaita; kun muut

vertailun kortit saavat aikaiseksi

75 kuvaa sekunnissa, pystyy

DX vain 60 päivityskertaan sekunnissa.

On mahdollista, että

jokin Herculeksen kortin arkkitehtuurissa

tai ajureissa hidastaa

kaikkia kortin 2D-toimintoja

kohtuuttomasti, eikä syytä voi

Matrox Mystique

(MGA-1064SG)

Matroxin MGA-1064SG piiri

on suunniteltu hieman eri näkökulmasta

kuin vertailun

muut 3D-piirit ja siitä puuttuu

monia 3D-ominaisuuksia, joita

voisi pitää itsestäänselvyyksinä.

Anti-aliasing, bi-linear filtering

ja MIP-mapping ovat silmiinpistävimmät

puutteet, mutta

toisaalta näiden pois jättäminen

on tehnyt kortista nopeamman;

koska kortin ei tarvitse vaivautua

edes pohtimaan kyseisiä toimintoja,

voi se käyttää kaiken

tehonsa helpompiin 3D-tehtäviin.

Tärkeiden 3D-ominaisuuksien

puute näkyi tosin yllättävän

usein testatuissa peleis-

suoraan sälyttää piirin niskoille.

S3:n lupaamat VX:ää nopeammat

3D-toiminnot eivät

ole pelkkiä lupauksia, sen verran

mittaustulokset todistavat.

Direct3D-testien mukaan ViR-

GE/DX on selvästi VX:ää nopeampi,

ja ohittaa tuloksissa

paikoitellen jopa ATI:n Rage

II:n ja Renditionin Veritén.

Terminator 3D/DX:n testiversion

mukana tuli vain kaksi

levykettä, jotka sisälsivät Windows

95-ajurit. Korpulla oleva

readme-tiedosto väittää, että

ajurit eivät toimi Direct3D:n

kanssa, vaikka testit väittivät

toista. Syykin selvisi; korpuilla

oli toimiva Direct3D-ajuri,

mutta readme-tiedosto puhui

huomattavasti vanhemmasta

ajurista.

Kortin asennus oli todellista

Plug-n-Playtä; kortti koneeseen,

ajurit perään ja kaikki toimii.

■ Hercules Terminator

3D/DX (S3 ViRGE/DX)

Hinta: 1 190 mk

Maahantuoja: Comax Oy,

puh. (09) 342 2160, faksi (09) 342 2170,

http://www.comax.com

Lyhyesti: Terminator 3D/DX on yleispätevä

Windows-kortti, mutta 3D-piiristä

puuttuu edelleen tehoa.

sä karkeina tekstuureina. Direct3D-testeissä

se pyristeli tavallisesti

joukon keskivälin tienoilla,

mutta WizMark-testissä

se sijoittui silti toiseksi suurinpiirtein

samalla tuloksella PowerVR:n

kanssa. Toinen poikkeus

oli Twist-testi, jossa se pärjäsi

erittäin hyvin.

Mystiquen perusversiossa on

kaksi megatavua SGRAMia, joka

voidaan laajentaa neljään

megatavuun, kuten testikortissa

oli tehty. Tavallisen Feature

Connectorin lisäksi Mystiquessa

on liitäntä Matroxin Rainbow

Runnerille, TV-viritin/kuvankaappauskortille.

Mystique on vertailun paras

kortti Windows-käyttöön. Se

pystyy 24-bittisiin väreihin vielä

1280 x 1024 -näyttötarkkuu-


della ja 16-bittisiin väreihin vielä

kortin korkeimmalla 1600 x

1200 -näyttötarkkuudella. Mystiquessa

on myös ehdottomasti

vertailun paras kuvan laatu. Kuvan

terävyys on aivan omaa

luokkaansa. Mystiquen 2D-nopeus

puoltaa myös sen valintaa

sopivaksi jokapaikan Windowskortiksi.

Vaikka ajuri ei suostunut

mittauttamaan kortin

VGA-tilaa Flip2D-testissä, peittoaa

Matroxin kortti kaikki

muut SVGA-tilojen nopeudessa.

Siinä missä muut kortit piirtävät

70 – 80 ruutua sekunnissa

kahdeksan bitin väreillä 640 x

480 -näyttötilassa, Mystique

piirtää 362 ruutua sekunnissa.

Ero Matroxin hyväksi vähenee

kun värejä tulee lisää, mutta 100

ruutua sekunnissa 24-bittisillä

väreillä 800 x 600 -tilassa on hatunnoston

arvoinen suoritus.

Mystique on testin ainoa

kortti ATI 3D Pro Turbon ohella,

jonka ohjelmistopaketissa on

jotain peliosaston ulkopuolelta.

MPEG-pyöritysohjelman lisäksi

CD:ltä löytyy WIRL-laajennus

WWW-selaimiin sekä ajurit

Windows 95:een, Windows

3.1:een, Windows NT:hen ja

OS/2:een. Kortin asennus toimi

muuten erinomaisesti, mutta

Mystiquen Busmaster-ominaisuuden

kanssa ilmeni joitakin

ongelmia.

■Matrox Mystique

(MGA-1064SG)

Hinta: 1 390 mk

Maahantuoja: Berendsen Data, puh.

(09) 825 4200, faksi (09) 827 4125, Comax

Oy, puh. (09) 342 2160, faksi (09)

342 2170, http://www.comax.com

Lyhyesti: 3D-ominaisuuksiltaan puutteellinen,

mutta nopea kortti. Tavallisena

näytönohjaimena vertailun paras.

Videologic Apocalypse

3D (PowerVR

NEC PCX1)

PCX1-piirin suunnittelua leimaa

omalaatuisten ratkaisujen

käyttö. Videologicin Apocalypse

3D-kortissa ei esimerkiksi ole

laisinkaan z-bufferia tai frame

bufferia. Kortti asennetaan koneeseen

näyttökortin rinnalle,

eikä niiden välille vedetä kaapeleita.

Apocalypse 3D käyttääkin

alkuperäisen näytönohjaimen

frame bufferia Direct Draw:n

(osa Direct X:ää) kautta, ja asettaa

sen takia alkuperäiselle ohjaimelle

tiettyjä vaatimuksia:

sen pitää olla PCI-väylässä,

muistia pitää olla vähintään

kaksi megatavua ja sen ajurin

on ehdottomasti oltava Direct

X-yhteensopiva. Toisen näytönohjaimen

täytyy olla PCIväylässä,

koska Apocalypse 3D

lähettää datansa sille nimenomaan

PCI-väylää pitkin. Zbuffer

on korvattu ISP-prosessorilla

(Image Synthesis Processor),

joka poistaa näkymättömiin

jäävät pikselit laskutoimituksista

lennossa, eikä z-bufferia

tämän takia tarvita laisinkaan.

Nämä ratkaisut merkitsevät

sitä, että kortin koko muisti

jää vapaaksi tekstuureille. Huono

puoli on se, että ISP:n nopeus

on suoraan riippuvainen

PC:n prosessorin nopeudesta.

Valmistaja suosittelee vähimmäiskokoonpanoksi

166 megahertsin

Pentiumia, jossa on

muistia vähintään 24 megatavua.

PowerVR-teknologia on helposti

laajennettavissa. Tekstuurimuistia

voi lisätä 16 megatavuun

asti (ei kuitenkaan tälle

kortille) kutakin ISP:tä kohti.

Apocalypse 3D:ssä on yksi ISP,

mutta voidaan valmistaa kortteja,

joissa on useampia ISP:eitä.

Kortilla on myös TSP (Texture

& Shading Processor), joka hoitaa

tekstuureita ja varjostuksia

koskevat laskutoimitukset. Sekä

TSP että ISP on integroitu

PCX1-piirin sisälle. Ominaisuusleuttelosta

käy ilmi, että

PCX1-piiri osaa käytännöllisesti

katsoen kaikki 3D-temput,

lukuunottamatta bi-linear filteröintiä.

Tämä ei aivan pidä

paikkaansa, sillä PCX1 osaa

pehmentää lähempänä olevat

tekstuurit, mutta vielä tällä hetkellä

DirectX 3.0 ei osaa käyttää

piirin sitä toimintoa. PowerVR:n

omaa PowerSGL-raja-

pintaa käyttäen sekin ominaisuus

saadaan käyttöön, ja tulossa

oleva Microsoftin DirectX

5.0 osaa myös käyttää sekä

PCX1:n että 3Dfx Voodoo

Graphicsin erityispiirteitä hyväkseen.

Direct3D-testeissä Apocalypse

3D pärjää hyvin, lukuunottamatta

outoja lipsahduksia polygonien

piirtämisessä ja RGBtekstuurien

luomisessa.

WizMark sijoitti kortin toiselle

sijalle Matrox Mystiquen kanssa.

Apocalypse 3D on jälleen

hyvä esimerkki siitä, miten paljon

vaikuttavampia tuloksia

voidaan saada aikaiseksi käyttämällä

kortin valmistajan omaa

rajapintaa.

Asennus on yksinkertaista;

aikaisempaa näytönohjainta ei

tarvitse irrottaa, Apocalypse

3D laitetaan vapaaseen PCIkorttipaikkaan

ja sillä hyvä.

Testeissä kävi ilmi, että ongelmia

tulee, jos koneessa on jo

monta aktiivista PCI-korttia.

Apocalypse 3D ei suostunut

toimimaan koneessa, jonka

PCI-väylää kuormitti jo verkkokortti,

nopea näytönohjain

ja SCSI-ohjain.

■ Videologic Apocalypse

3D (PowerVR NEC

PCX1)

Hinta: 1 440 mk

Maahantuoja: Ergona Data Oy, puh.

(03) 734 4280, faksi (03) 734 4065,

http://www.ergonadata.se

Lyhyesti: Erittäin lupaava 3D-kiihdytin,

josta huolellisesti ohjelmoituna saadaan

tehoa irti enemmän kuin kilpailijoistaan.

Vähimmäisvaatimus PC:lle on kuitenkin

varsin kova. Lisäksi valmistaja luottaa

liikaa kuormitetun PCI-väylän kykyyn

siirtää paljon dataa pienessä ajassa.

TIETOKONE

HUHTIKUU 1997 61

Vertailu

I N T E R N E T - P U H E L I M E T

TEKSTI TERO FAVORIN

KUVA TIMO SIMPANEN

Puhetta verkon yli

Internet-puhelimet ovat

tähän asti olleet lähinnä

mielenkiintoinen kokeilu.

Viimeaikojen standardointipyrkimykset

ja puhelimien

ominaisuuksien kehittyminen

ovat kuitenkin tuoneet

soittamisen Internetin kautta

lähemmäksi jokapäiväistä

elämää.

Internet-puhelimen toimintaperiaate

on suhteellisen yksinkertainen. Ensimmäinen

askel on tavoitellun henkilön

”puhelinnumeron” löytäminen.

Puhelinluettelona käytetään joko

puhelinvalmistajan omaa käyttäjäkantaa

tai Internetin valkoiset sivut -luetteloja. Perinteisestä

puhelinluettelosta poiketen näistä

luetteloista on nähtävissä, onko henkilö

tavoitettavissa (yhteydessä Internetiin ja

käyttämässä puhelinohjelmaa).

Puhelinluettelot ovat välttämättömiä puhekumppanin

löytämiseksi silloin, kun henkilöllä

ei ole pysyvää internet-osoitetta.

Koska puhelinyhteys muodostetaan tiettyyn

IP-osoitteeseen, otetaan verkko-osoite

ensin selville puhelinluetteloiden avulla.

Useimmat puhelimet mahdollistavat myös

suorat yhteydenotot ilman puhelinluettelon

käyttöä, mistä on hyötyä silloin, kun tavoitellun

henkilön IP-osoite on etukäteen tiedossa.

Mukana vertailussa

● Digiphone

● Freetel

● Intel Video Phone

● Internet Phone 4

with Video

● Netscape

Conference

● Netmeeting 2.0

● Televox 2.0

● WebPhone 2.01

● WebTalk

Yhteyden muodostuttua keskustelukumppanien

välille puhelinkeskustelu tapahtuu

joko radiopuhelimen tapaan yksisuuntaisesti

(half-duplex) tai perinteisen

puhelimien tapaan kaksisuuntaisesti (fullduplex),

jolloin molemmat keskustelijat

voivat puhua yhtäaikaa. Yksisuuntaisen keskustelun

helpottamiseksi puhelimissa on

toiminto, joka aktivoi lähetyksen automaattisesti

kun mikrofoniin puhutaan. Vaikka

kaikki vertaillut puhelinohjelmat toimivat

kaksisuuntaisesti, täytyy myös käytetyn äänikortin

ja äänikorttiajurin tukea kaksisuuntaista

toimintaa.

Koska digitoitu puhe vaatii suhteellisen

suuren verkkokapasiteetin, puhelinohjelma

pakkaa äänen ennen lähettämistä. Aikaisemmin

internet-puhelimet käyttivät omia

pakkausalgoritmejaan, minkä johdosta eri

valmistajien puhelimet eivät pystyneet

kommunikoimaan keskenään. Ratkaisuna

ongelmaan Kansainvälinen Televiestintäliitto

(IPU) on merkittävien ohjelmistoyritysten

myötävaikutuksella määritellyt suosituksen

tietoverkkojen puhe- ja videoyhteksille.

Suositusta kutsutaan yleisesti nimellä

H.323 ja vertailluista puhelimista sitä noudattavat

Intel Video Phone, Netscape Conference

ja Microsoft Netmeeting.

Puhelimen korvaaja?

Keskeisin argumentti internet-puhelinten

puolesta on usein ollut puhelukustannusten

edullisuus perinteisiin puheluihin verrattuna.

Mikäli ei oteta huomioon sitä, että puhelinohjelmien

käyttö vaatii useiden tuhansien

arvoisen multimedia-PC:n, Internetpuheluiden

kulut jäävät selvästi perinteisen

puhelimen kuluja pienemmiksi, varsinkin

mikäli kysymys on kansainvälisistä puheluista.

Tosin kansainväliset Internet-puhelut

eivät ole täysin ilmaisia, koska useat Internet-operaattorit

veloittavat erikseen kansainvälisten

yhteyksien käytöstä. Internetpuheluiden

käyttö kaukopuheluliikenteen

korvaajana on ongelmallista myös siksi, että

Internet-ulkomaanyhteyksien laatu saattaa

vaihdella niin paljon, että ymmärrettävän

keskustelun käyminen on toisinaan hyvin

vaikeaa.

Puhelinohjelmien monipuoliset lisäominaisuudet

tekevät niistä kuitenkin varteenotettavan

vaihtoehdon jopa tavallisille

lähipuheluille. Internet-puhelimella voi teh-

TIETOKONE

HUHTIKUU 1997 65

Vertailu I N T E R N E T - P U H E L I M E T

dä paljon enemmän kuin pelkästään

vaihtaa kuulumisia.

Keskustelijat voivat jakaa keskenään

tiedostoja, hahmotella ajatuksiaan

yhteisellä piirtopöydällä

ja jopa käyttää yhdessä sovellusohjelmiapuhelinkeskustelun

lomassa. Esimerkiksi työryhmän

jäsenet voivat keskustella

muutoksista tiettyihin dokumentteihin

ja tehdä muutosehdotuksia

niihin puhelinkeskustelun

aikana riippumatta

siitä, missä ryhmän jäsenet sattuvat

olemaan.

Internet-puhelimet mahdollistavat

myös videopuhelut, joita

perinteisissä puhelinverkoissa

ei ole pystytty onnistuneesti toteuttamaan

huolimatta vuosikymmenien

kehitystyöstä.

Vaikka videoyhteyksien tasossa

on vielä toivomisen varaa,

muuttaa heikkotasoinenkin videokuva

keskustelun luonnetta

huomattavasti.

Toimituksen valinta

WebTalk näyttää maailmankartalla puhelinyhteyden osapuolten

sijainnin.


Netspeak

yhtiön

Webphone

näyttää aivan...puhelimelta.

Yhteisten standardien helpottaessa

ja yksinkertaistaessa

internet-puhelinten käyttöä

tekniset edellytykset Internetin

puheluliikenteeseen ovat olemassa.

Vaikka internet-puhelinten

käyttö on tähän asti ollut

lähinnä harrastusluontoista kokeilua,

yrityskäyttäjille suunnattuja

nettipuhelinpalveluita ollaan

parasta aikaa kehittämässä.

Internet Phone 4

with Video

Vocaltecin nettipuhelin on tehokas ja helppokäyttöinen

kokonaisuus, joka muodostuu monipuolista puhelunhallintaominaisuuksista

ja lisätyökaluista. Video-ominaisuudet

tuovat lisäksi uuden ulottuvuuden keskusteluun.

Heikkoutena on kuitenkin yhteensopimattomuus muihin

puhelimiin.

Microsoft

Netmeeting 2.0

Netmeeting tarjoaa kaikki mahdolliset mausteet tavallisen

puhelinkeskustelun lisäksi. Vaikka puhelunhallinnassa on

vielä parantamisen varaa, tarjoaa Netmeeting liudan mielenkiintoisia

ominaisuuksia kuten sovellusten jakamisen,

tehokkaan piirtopöydän ja videon. Uuden H.323-standardin

tuki mahdollistaa myös keskustelut muiden puhelinten

käyttäjien kanssa.

Videokuvan laatu modeemiyhteyden yli jättää vielä toivomisen

varaa.

Enemmän kuin puhelin

Useat internet-puhelimet tarjoavat

pelkän puhelutoiminnon

lisäksi myös useita lisäominaisuuksia,

joista osa on tuttuja perinteisen

puhelintoiminnan

puolelta.

Koputus

Koputus toimii samalla tavalla

kuin perinteisissäkin puhelimissa.

Internet-puhelimella voidaan

ottaa myös välipuheluita,

jolloin käynnissä oleva puhelu

voidaan asettaa odottamaan ja

sen jälkeen vastataan tulevaan

puheluun tai otetaan uusi puhelu

uudella linjalla.

Piirtopöytä

Piirtopöytä (whiteboard) on

kaikille keskustelijoille yhteinen

Windowsin Paint-ohjelman tapainen

piirto-ohjelma. Piirtopöydän

avulla keskustelijat voivat

hahmotella ideoitaan. Joidenkin

piirtopöytien kautta

voidaan välittää muiden sovellusten

ikkuinoiden sisältö.

Puhelinluettelo

Puhelinohjelmien puhelinluettelo

sijaitsee joko puhelinvalmistajan

palvelimella tai yleisissä

valkoiset sivut -palvelimissa.

Luettelossa näkyy puhelinkäyttäjien

lisäksi luettelo myös sillä

hetkellä tavoitettavissa olevista

henkilöistä. Eräät luettelot on

jaettu erilaisiin keskusteluhuoneisiin,

jotka toimivat pulinalinjojen

tapaan.

Puhelinneuvottelu

Puhelinneuvotteluksi kutsutaan

kolmen tai useamman keskustelijan

samanaikaista yhteyttä,

jossa kaikki voivat osallistua

keskusteluun ja lisäohjelmien

käyttöön.

Soittajan näyttö

Internetpuhelimen soidessa

ruudulla näkyy soittajan nimi,

sähköpostiosoite ja mahdollisesti

myös muita tietoja.

Soittajan esto

Soittajan estoa käyttämällä voidaan

estää epätoivottujen henkilöiden

yhteydenotot. Käyttäjä

voi merkitä tällaiset henkilöt

listaan, jonka perusteella puhelin

jättää heidän soittonsa huomioimatta.

Tekstikeskustelu

Tekstikeskustelu käydään näppäimistöä

käyttäen Internet Relay

Chatin (IRC) tyyliin. Keskustelijat

lähettävät toisilleen

tekstiviestejä rivi kerrallaan.

Tekstikeskustelua voi käyttää

viimeisenä keinona puheyhteysongelmien

selvittämiseen.

Tiedostonsiirto

Keskustelijat voivat välittää toisilleen

tiedostoja keskustelun

lomassa. Yleensä tiedostonsiirto

tapahtuu puheen taukokohdissa,

jolloin tiedonsiirron häiritsevä

vaikutus keskusteluun minimoituu.

Video

Tietokoneeseen liitetyn videokameran

kuva voidaan lähettää

keskustelun lomassa puhekumppanille.

Käytännössä hyvälaatuinen

videopuhelu vaatii

suhteellisen paljon tiedonsiirtokapasiteettia.

Tavallisella 28,8

kbps modeemilla päästään ainoastaan

heikkoon kuvanlaatuun,

mutta ISDN-yhteydellä

kuva on jo kohtalainen.

Äänikirje

Äänikirjeet (voice mail) ovat

sähköpostiviestin mukana lähetettyjä

äänitiedostoja, jotka äänitetään

ja lähetetään Internet-

Digiphone


Digiphone on pelkistetty

puhelin, joka ei

lisäominaisuuksilla

paljoakaan hienostele.

Puhelinluettelo löytyy Digiphonen

WWW-sivuilta, mutta

luettelosta ei ilmene ketkä käyttäjät

ovat tavoitettavissa. Henkilölle

ei voi soittaa suoraan

WWW-selaimen kautta, vaan

osoite on ensin liitettävä omaan

puhelinmuistioon. Digiphonen

käyttäjäkannan voi myös siirtää

omalle levylle, jolloin henkilöhaku

on nopeampaa.

Digiphonen perusversio ei

tarjoa muita lisäominaisuuksia

puheluiden lisäksi kuin puheen

salauksen yksinkertaisella salasanalla.

Sen sijaan Deluxe-versiolla

kolme henkilöä voi osallistua

samanaikaisesti puhelinneuvotteluun.

Lisäksi Deluxeversion

mukana tulee Netscape

Navigator ja muita Internet-ohjelmia.

■ Digiphone

Hinta: perusversio ilmainen, Deluxe

450 markkaa

Maahantuoja: Software Explosion Oy,

puh. (014) 448 0400, fax (014) 448

0444, http://www.softexpl.com

Freetel+ Intel Video Netscape Netscape Microsoft

Phone Cooltalk Conference Netmeeting

Hinta Ilmainen/ Ilmainen Ilmainen Ilmainen Ilmainen

29,90 USD (150 mk)

Valmistaja Freetel Communications Intel Corporation Netscape Netscape Microsoft

http: www.freetel.com www.intel.com www.netscape.com www.netscape.com www.microsoft.com

Maahantuoja – – – – –

Kaksisuuntainen � � � � �

Koputus � � � � �

Soiton esto � � � � �

Äänikirje � � � � �

Puheluneuvottelu � � � � �

Vastaaja � � � � �

Tekstikeskustelu � � � � �

Tiedostonsiirto � � � � �

Piirtopöytä � � � � �

Video � � � � �

H.323-yhteensopiva � � � � �

Webphone 2.01 Webtalk Televox 2.0 Digiphone Deluxe Internet Phone 4

Hinta 49.95 USD (250 mk) 390 mk, 490 mk 29,95 USD (150 mk) 19,95 USD (450 mk) 470 mk

Valmistaja Netspeak Corporation Quarterdeck Corporation Voxware Inc. Third Planet Publishing Vocaltec

http: www.netspeak.com www.qdeck.com www.voxware.com www.planeteers.com www.vocaltec.com

Maahantuoja – useita* – Software Explosion Oy Software Explosion Oy

http: – – www.softexpl.com www.softexpl.com

puh – – (014) 448 0400 (014) 448 0400

faksi – – (014) 448 0444 (014)448 0444

Kaksisuuntainen � � � � �

Koputus � � � � �

Soiton esto � � � � �

Äänikirje � � � � �

Puheluneuvottelu � � � � �

Vastaaja � � � � �

Tekstikeskustelu � � � � �

Tiedostonsiirto � � � � �

Piirtopöytä � � � � �

Video � � � � �

H.323-yhteensopiva � � � � �

� = on � = ei *Zenex Oy, puh.(09) 6927677, fax (09-6927621), http://www.zenex.fi. Software Explosion, puh. (014) 448 0400, fax (014)448 0444, http://www.softexpl.com.

Toptronics, puh (02) 273 4000, fax (02) 273 4050, http://www.toptronics.fi

Valmistaja: Third Planet Publishing,

http://www.planeteers.com

Lyhyesti: Peruspuhelin ilman lisäominaisuuksia,

Deluxe-versiossa myös puhelinneuvottelu.

Ei H.232-yhteensopiva.

Freetel

Freetel on ilmaisohjelma,

jonka käyttö

on maksutonta yksityishenkilöille.Vapaan

käytön vastineeksi käyttäjä

joutuu katsomaan verkon

kautta tulevia mainoksia. Jotta

mainokset soluisivat varmasti

käyttäjän koneeseen, on hänen

oltava koko ajan yhteydessä

Freetelin palvelimeen. Tämän

vuoksi kaikki puhelinyhteydet

on otettava palvelimen kautta.

Freetel tarjoaa tavallisten puhelinominaisuuksien

lisäksi

myös tekstipohjaisen keskusteluyhteyden

ja tiedostojen siirron

puhujien kesken. Ennen keskusteluyhteyden

avaamista voi

lähettää itsestään lyhyen esittelyviestin.

Ominaisuutta käytetään

lähinnä soitellessa Freetelin kaikille

avoimissa pulinaryhmissä.

Jos useampi käyttäjä soittelee samalla

puhelinohjelmalla, voidaan

jokaiselle käyttäjälle määri-

tellä omat asetukset.

Freetelin käyttöliittymä on

koruton ikkuna, jossa on näkyvillä

puhelunhallintaan liittyvät

toiminnot ja puhelinluettelo tai

tekstikeskusteluikkuna. Vaikka

ikkunan pienentää, jää siitä kuitenkin

näkyviin mainosalue, joka

pysyy päällimmäisenä käyttöliittymässä.

Mainoksista pääsee

eroon ostamalla rekisteröintikoodin,

joka tuo mukanaan

myös mahdollisuuden perustaa

yksityisiä keskustelualueita

Freetelin palvelimeen. Erikseen

ostettava Personal Edition toimii

myös yrityksen sisäisessä

intranetissä ilman Internet-yhteyksiä.

■ Freetel

Hinta: Perusversio ilmainen, Personal

Edition 29,95 dollaria (150 markkaa)

Maahantuoja: –

Valmistaja: Freetel Communications,

http://www.freetel.com/

Lyhyesti: Ulkoisesti karu mainosrahoitteinen

ilmaisohjelma. Maksullisessa versiossa

myös intranet-puhelut. Ei H.232yhteensopiva.

Intel Video Phone

Intelin puhelin on

alustapitäen rakennettu

uuden H.323standardinmukaisesti.

Video Phonen puheluominaisuudet

ovat kuitenkin vaatimattomat.

Tarjolla on vain pelkät

perusominaisuudet, ilman

mitään lisähienouksia kuten

useiden puheluiden hallintaa.

Kuten puhelimen nimestä

voi päätellä, puhelin voi vastaanottaa

ja lähettää videokuvaa.

Lisäksi puhelimeen on saatavissa

joitakin Intelin kehittämiä

lisäosia, kuten kuvien vaihteluun

tarkoitettu EasyPhoto

Net.

Intelin puhelin toimii yhdessä

WWW-selaimen kanssa kiinnittyen

selaimen alalaitaan. Intelillä

ei ole omaa puhelinluetteloa,

vaan käyttäjät rekisteröityvät

johonkin Internetin yleisistä

valkoiset sivut-palvelimista, joiden

kautta puhelut yhdistetään.

■ Intel Video Phone

Hinta: Ilmainen

Maahantuoja: -

Valmistaja: Intel, http://www.intel.com

Lyhyesti: H.323-standardin mukainen

peruspuhelinohjelma videolisäyksellä.

TIETOKONE

HUHTIKUU 1997 67


Internet Phone 4

with Video

Vocaltec oli ensimmäineninternet-puhelinvalmistaja,

joka

julkaisi ensimmäisen

version internet-puhelimestaan

vuonna 1995. Vocaltec on

ahkerasti kehittänyt teknologiaansa

ja sen uusin versio on

monipuolinen puhelinpaketti.

Puhelimen näyttöruutu on

siisti ja yksinkertainen, jonka

keskellä liikkuu animoitu hahmo.

Hahmoa seuraamalla käyttäjä

näkee, mitä puhelinyhteyden

aikana tapahtuu.

Vocaltecin puhelin sisältää

tarvittavat puhelunhallintatoiminnot

koputuksineen, automaattisine

vastauksineen ja äänikirjeineen.

Lisäksi keskustelun

aikana voi siirtää tiedostoja

ja käyttää yhteistä piirtopöytää.

Yhteisen piirtopöydän kautta

voidaan lähettää minkä tahansa

auki olevan ikkunan sisältö keskustelukumppanille.Uusimman

version lisäosa tuo puhelimeen

myös videoyhteydet.

TOIMITUKSEN VALINTA

■ Internet Phone 4

with Video

Hinta: 470 markkaa

Maahantuoja: Software Explosion Oy,

puh. (014) 448 0400, fax (014) 448

0444, http://www.softexpl.com

Valmistaja: Vocaltec,

http://www.vocaltec.com

Lyhyesti: Erittäin monipuolinen Internetpuhelin.


Netscape Cooltalk

ja Conference

Netscape Navigator

-selaimen 3.0version

mukana

toimitetaan myös

Cooltalk-nimistä

Internet-puhelinta. Cooltalk on

puhelimena yksinkertainen, lisävarusteena

on ainoastaan ääniviestin

lähetys, jos soittoon ei

vastata. WWW-pohjaisena puhelinluettelona

toimii Netscapen

oma palvelin, josta voi etsiä

muita Cooltalk-käyttäjiä.

Cooltalkin piirtopöytä on

kuitenkin varsin monipuolinen

ja sen lisäksi voi käyttää myös

tekstikeskustelua. Cooltalk on

saatavissa Windows- ja Macintosh-käyttöjärjestelmien

lisäksi

myös useimpiin Unix-järjestelmiin.


Netscapen uuden Communicator-paketin

mukana toimitetaan

Conference-puhelin, joka

on kehittyneempi versio

Cooltalkista. Conferencen erikoisominaisuus

on integrointi

Netscapen WWW-selaimeen siten,

että puhekumppanit voivat

surffata verkossa yhdessä. Molempien

keskustelijoiden selaimet

on synkronoitu toisiinsa siten,

että ne näyttävät samaa sivua.

Yhteissurffausta voi johtaa

yksi keskustelija kerralla.

Cooltalkin ominaisuuksia on

täydennetty myös tiedostojen

siirrolla. Lisäksi käyttäjä voi valita

käytettävän yhteyskäytännön,

jolloin Conferencella voi

ottaa yhteyden H.323-yhteensopiviin

puhelimiin, Televoxiin ja

GSM-koodausta käyttäviin puhelimiin.

■ Netscape Cooltalk ja

Conference

Hinta: Ilmainen (sisältyvät Netscape

Navigatoriin ja Communicatoriin)

Maahantuoja: -

Valmistaja: Netscape,

http://www.netscape.com

Lyhyesti: Cooltalk on vaatimaton Internet-puhelinohjelmapiirtopöytä-lisävarusteella.

Cooltalkin paranneltu versio

Conference on Netscapen uusimpaan

Web-selaimeen tiiviisti integroitu puhelinohjelma.

Käyttäjä voi valita useista

yhteyskäytännöistä. H.232-yhteensopiva.

Netmeeting 2.0

Microsoftin Netmeeting

on monipuolinenpuhelinpaketti,

jossa

on panostettu erityisesti

lisäominaisuuksiin. Peruspuhelunhallinta

on sen sijaan

hyvin yksinkertaista. Netmeetingilla

ei voi ottaa välipuheluita,

mutta jos puhelun aikana

tulee toinen puhelu, on

mahdollista aloittaa puhelinneuvottelu

kaikkien kesken.

Tällöin puhuminen onnistuu

vain yhden henkilön kanssa

kerrallaan, mutta lisätyökalut

ovat kaikkien osallistujien käytettävissä.

Netmeetingin lisätyökaluihin

kuuluu tekstipohjainen keskustelu,

tiedostojen siirto ja piirtopöytä.

Lisäksi Netmeetingin

kautta voi jakaa Windows 95 -

sovelluksia siten, että yksi neuvottelun

osallistujista käyttää

sovellusta ja muut voivat seurata

tapahtumaa omalla ruudullaan

näkyvästä sovellusikkunan

kopiosta. Netmeeting tukee

ITU:n standardeja ja tarjoaa

myös videokuvan lähetyksen ja

vastaanoton.

TOIMITUKSEN VALINTA

■ Netmeeting 2.0

Hinta: Ilmainen

Maahantuoja: -

Valmistaja: Microsoft,

http://www.microsoft.com

Lyhyesti: Runsailla lisäominaisuuksilla

varusteltu ohjelma, erikoisuutena sovellusten

jako -toiminto ja video-ominaisuudet.

H.232-yhteensopiva.

Televox 2.0

Voxware tarjoaa

puhelinvaihtoehdoksi

Televox 2.0 -

puhelintaan. Peruspuheluominaisuuksien

lisäksi Televoxin erikoisuutena

on käyttäjän äänen

muuttaminen esimerkiksi piirroselokuvahahmon

ääneksi tai

avaruusolion ääneksi. Hauska

ominaisuus, jonka käytännön

hyöty jää kuitenkin pieneksi,

ellei välttämättä halua kuulostaa

maaoravalta.

Televoxin avulla voi käydä

neuvottelupuheluita, tekstikeskusteluja

ja siirtää tiedostoja.

Tiedostonsiirto ja tekstikeskustelut

onnistuvat myös puhelun

aikana. Neuvottelupuheluun

voi samanaikaisesti osallistua

jopa viisi henkilöä.

■ Televox 2.0

Hinta: 29,95 dollaria (150 markkaa)

Maahantuoja: -

Valmistaja: Voxware,

http://www.voxware.com

Lyhyesti: Monipuolinen ohjelma, jossa

puheäänen pystyy muuntamaan. Ei

H.323-yhteensopiva.

WebPhone 2.01

Webphonen käyttöliittymä

on rakennettumahdollisimmanmatkapuhelinmaiseksi

näyttöruutuineen, puhelinnäppäimineen

ja ruudulla avautuvine

luukkuineen. Vaikka käyttöliittymän

ulkoasu on tyylikäs,

eivät sen kolmikirjaimisilla lyhenteillä

merkityt toimintonäppäimet

ole kaikkein ymmärrettävämpiä.

Webphonen monipuolisiin

puhelunhallintaominaisuuksiin

kuuluu myös vastaaja, johon

voi jättää puheviestejä. Lisäksi

Webphonella on mahdollista

lähettää äänikirje toisen käyttä-

jän sähköpostilaatikkoon, josta

se voidaan kuunnella puhelimen

avulla.

Jos samanaikaisia puhekumppaneita

on useita, voi yksi

puhujista aloittaa neuvottelupuhelun,

ja kutsua muut siihen

mukaan. Puhekumppanien

määrä on riippuvainen neuvottelupuhelun

aloittajan verkkoyhteyden

tasosta, koska hänen

puhelimensa toimii palvelimena,

jonka kautta muiden puhelut

välitetään. Tavallisella 28,8

kbps modeemiyhteydellä voi

konferenssiin osallistua kolme

henkeä, ISDN-linjalla määrä

nousee jo viiteen.

■ WebPhone 2.01

Hinta: 49,95 dollaria (250 markkaa)

Maahantuoja: -

Valmistaja: Netspeak Corporation,

http://www.netspeak.com

Lyhyesti: Vastaajalla ja äänikirjeominaisuuksilla

varusteltu Internet-puhelin.


WebTalk

Quarterdeckin

nettipuhelinpakettiin

kuuluu puhelimen

lisäksi

apuohjelmia Internetin

käyttöön. Windows 3.1

-käyttäjiä varten mukana on

Quarterdeckin oma winsockrajapinta

ja Internet yhteydenotto-ohjelma.

Koska Webtalkin

käyttö vaatii WWW-selaimen,

mukana on myös Quarterdeck

Mosaic. Hyödyllinen lisävaruste

on pieni mikrofoni,

jonka voi kiinnittää tarralla monitoriin.

WebTalkin käyttöliittymää

hallitsee maailman kartta, josta

näkee oman ja keskustelukumppanin

sijainnin. Lisäksi

näytöllä on näkyvissä mikrofonin

säätökytkimet ja äänen tasonsäätö.

WebTalk ei tarjoa

muita lisätoimintoja puhelujen

ottamisen kuin tekstipohjaisen

keskustelun.

■ WebTalk

Hinta: 390 markkaa, 490 markkaa

Maahantuoja: Zenex Oy, puh.(09) 692

7677, fax (09) 692 7621, http://www.zenex.fi.

Software Explosion Oy, puh.

(014) 448 0400, fax (014) 448 0444,

http://www.softexpl.com. Toptronics Oy,

puh (02) 273 4000, fax (02) 273 4050,


Valmistaja: Quarterdeck Corporation,

http://www.qdeck.com

Lyhyesti: Vain tekstikeskustelun normaalien

puhelintoimintojen lisävarusteeksi

tarjoava kaupallinen ohjelma. Ei

H.232-yhteensopiva.


Internet-puhelimien standardit

un muutama vuosi sitten

Kkävi selväksi, että Internetpuhelimilla

oli edellytykset koko

tietoliikennemaailman mullistamiseen,standardointityöryhmät

kuten ITU (International

Telecommunications

Union) ja IETF (Internet Engineering

Taskforce) aloittivat

keskustelun puhelimien toteutuksista

sekä yhteensopivuusja

tietoturvakysymyksistä.

Tässä vaiheessa saattaa ihmetyttää,

miksi samaa ongelmaa

ratkotaan kahdessa eri instanssissa.

Selitys on yksinkertaisesti

se, että molemmat keskittyvät

saman ongelman eri osaalueisiin.

ITUssa pohditaan sitä,

miten puhelinohjelmien pitäisi

toimia lähi- ja muissa verkoissa,

kun taas IETF on kiinnostunut

lähinnä mahdollisista

Internet-multimedian siirtokäytännöistä.

Molemmissa työryhmissä on

mukana sekä yrityksiä että opetuslaitoksia,

joiden prioriteetit

ja kiinnostuksen kohteet ovat

usein erilaisia, joten pohdinnat

etenevät usein rauhalliseen tahtiin

tuottaen lukuisia asiakirjaehdotuksia

ennen kuin lopullisesta

standardista päästään yhteisymmärrykseen.

Vasta viimeksi

kuluneen vuoden aikana

työryhmät ovat julkaisseet kohtuullisen

valmiita Internet-puhelimen

määrityksiä, joiden perusteella

ohjelmistotalot voivat

suunnitella uusia tuotteitaan.

H.323-standardi

Tärkein uusista standardeista

on ITUn H.323-luonnos, josta

on jo oikeastaan tullut Internet-puhelimien

ohjelmoijien

raamattu. H.323 ei ainoastaan

määritä, mitä perustoimintoja

Internet-puhelinohjelman on

tuettava, vaan se sanelee myös

puhelunohjausta sekä äänen ja

videokuvan pakkaustekniikoita

koskevat suositukset, joita ohjelmien

on syytä noudattaa.

Koska H.323 liittyy läheisesti

nimenomaan Internet-puhelimiin,

monet virheellisesti

olettavat sen koskevan vain tavallisia

äänipuhelinohjelmia.

Todellisuudessa H.323 määrittää

myös sen, miten videopuhelimien

pitäisi toimia. Lisäksi

se mahdollistaa ohjelmistopohjaiset

neuvottelut esimerkiksi

yhteisten tiedonsiirtoikkunoiden

välityksellä ja monia muita

tiedonsiirtomenetelmiä. Edelleen

H.323-yhteensopivan puhelinjärjestelmän

ei tarvitse olla

PC-pohjainen, vaan se voi

olla mikä tahansa laite, joka

hallitsee määrityksen mukaiset

yhteyskäytännöt.

H.323:n kasvavan suosion

salaisuus on, ettei se yritä hallita

koko laajaa puhelintoimintojen

kirjoa, vaan keskittyy ensisijaisesti

sellaisiin datavirtoihin

(signaaleihin), joita puhelin

voi hyödyntää. Kaikkien

H.323-yhteensopivien ohjel-

Videokuvan

pakkaus

(esim. H.261)

Äänen pakkaus

(esim. TrueSpeech II

tai A-law)

Järjestelmän

ja puhelun

ohjaus (H.245)

mien pitäisi tukea äänisignaaleja

ja tietoliikenteen ohjaussignaaleja.

Äänisignaalit koostuvat

pakatusta digitaalisesta äänidatasta,

tavallisesti puheesta. Tietoliikennesignaaleja

puolestaan

käytetään vastaanottajapään

puhelimen ominaisuuksien selvittämiseen

ja yhteydenoton

edistymisen seuraamiseen. Lisäksi

H.323-standardi antaa

puhelinohjelmalle mahdollisuuden

välittää videosignaaleja

(pakattua videokuvaa) ja datasignaaleja

(bittikarttoja tai muita

binaaritiedostoja).

Kaikki puhelinohjelmat tukevat

luonnollisesti normaaleja

äänipuheluja, joten niiden on

pystyttävä käsittelemään äänidataa.

Eräs olennaisimmista

H.323:n määrityksistä koskeekin

koodaus- ja dekoodausalgoritmeja

eli koodekkeja, joita

puhelinohjelmassa voidaan

käyttää. Esimerkiksi äänen pakkaukseen

standardin mukainen

järjestelmä voi käyttää u-law-,

A-law (G.711)-, MPEG1 Audio-

tai TrueSpeech II -koodekkeja

(G.723). Kaikkien standardin

mukaisten puhelimien

on tuettava vähintään u-law- ja

A-law-koodekkeja. TrueSpeech

II:n kaltaisia kehittyneempiä

koodekkeja voidaan käyttää,

mutta vain siinä tapauksessa,

että kumpikin keskenään kom-

H.323 Standardi

Yhteyskäytäntö

Epäluotettava

(esim. UDP)

Luotettava

(esim. IP)

H.323 määrittää muun muassa äänen ja videokuvan pakkausmenetelmät

sekä puhelun ohjauksen. Se ei ota kantaa käytettävään

laitteistoon eikä käytettävän verkon tiedonsiirtotekniikoiden kaltaisiin

yhteyskäytäntöasioihin.

munikoiva puhelin tukee niitä.

Vaikka standardi määrittää

puhelimen mahdolliset äänenpakkaustekniikat,

se ei ota kantaa

mikrofonin laadun ja samanaikaisten

puhelujen enimmäismäärän

kaltaisiin järjestelmäkohtaisiin

ominaisuuksiin.

Jättämällä nämä seikat avoimiksi,

H.323 välttää sitoutumisen

johonkin tiettyyn laitteistoon

tai käyttöjärjestelmään.

Videopuhelimien markkinapenetraatio

on pitkään ollut

varsin rajallinen korkean

hinnan, huonon kuvanlaadun

ja käyttäjien varovaisten asenteiden

johdosta. H.323:ssa on

kuitenkin jo varauduttu siihen,

että videopuhelimen käsite joskus

tulevaisuudessa saavuttaa

yleisen hyväksynnän.

Sekä ääni- että videodatan

välitykseen voidaan H.323-yhteensopivassa

järjestelmässä

käyttää ns. epäluotettavaa yhteyskäytäntöä,

kuten UDP:tä

(User Datagram Protocol). Nimensä

mukaisesti epäluotettava

yhteyskäytäntö ei takaa, että

data siirtyy virheettömästi tai

saapuu vastaanottajalle siinä

järjestyksessä, jossa se lähetettiin.

Tämän ansiosta se on toisaalta

tehokkaampi ja nopeampi

kuin luotettava yhteyskäytäntö,

joka varmistaa virheettömän

tiedonsiirron. Epäluotettavuuskin

on suhteellista: erään

Internet-puhelimien valmistajan

mukaan yli 99 prosenttia

UDP:llä lähetetyistä paketeista

saapui perille täysin virheettöminä.

Epäluotettavalla yhteyskäytännöllä

säästettävä prosessoriteho

voidaan sitäpaitsi

käyttää tehokkaampien ääni- ja

videokoodekkien toteutukseen.

Ohjaustoiminnot:

H.245

Ääni- ja video-ominaisuudet

luonnollisesti viehättävät Internet-puhelimien

käyttäjiä, mutta

H.245-standardissa määritetyt

ohjaustoiminnot ovat se perusta,

jolle puhelimen sujuva

toiminta varsinaisesti rakentuu.

H.245 määrittää, miten puhelin

ottaa yhteyden toiseen puhelimeen,

miten keskustelu aloitetaan,

miten vastaanottajapään

puhelimen ominaisuudet selvitetään

ja miten puhelu lopetetaan.

Toisin kuin ääni- ja videosignaalit,H.245-ohjaussignaalit

on siirrettävä luotettavan yhteyskäytännön,

kuten TCP/IP:n

välityksellä. Yhdenkin ohjaussignaalin

hukkaaminen saattaa

johtaa koko puhelun epäonnistumiseen.

Eräs H.245:n tärkeimmistä

tehtävistä on määrittää, kumpi

puhelin on yhteyden isäntä- ja

kumpi orjapuhelin. Tässä yhteydessä

sopimaton sananvalinta

on paikallaan, sillä isäntäpuhelin

voi lähettää jotkin komennot

yhteyden aikana vain

kerran. Jos molemmat puhelimet

esimerkiksi pyytävät jota-

TIETOKONE

HUHTIKUU 1997 69

Vertailu I N T E R N E T – P U H E L I M E T

kin yksittäistä jakamatonta resurssia

samanaikaisesti, puhelu

epäonnistuu. Kun puhelimet

ovat päättäneet keskenään,

kumpi niistä on isäntä ja kumpi

orja, työnjako säilyy samana

koko yhteyden ajan.

Isäntä-orja-työnjakoa seuraa

puhelimien ominaisuuksista

kertovien sanomien vaihto. Sen

aikana puhelinohjelmat valitsevat

tekniikan, joka parhaiten

soveltuu puhelinyhteyden hoitamiseen.

Tämä on tehtävä heti

puhelun alussa, koska H.245

määrää, ettei lähettävä puhelin

koskaan lähetä signaalia, jota

vastaanottava puhelin ei ymmärrä.

Puhelimet voivat esimerkiksi

kysyä toisiltaan, mitä

äänenpakkausmenetelmiä vastapuolella

on käytössään tai tukeeko

vastapuoli kaksisuuntaista

(full-duplex) vai yksisuuntaista

(half-duplex) tiedonsiirtoa.

Ohjelmat voivat

H.245:n avulla määrittää myös

suositeltavan tarkkuuden siirrettäville

bittikartoille ja jopa

sen, ymmärtääkö vastaanottava

puhelin fakseja.

Järjestelmien ominaisuuksien

määrityksen lisäksi H.245

sisältää tiedonsalausmahdollisuuksia

ja vuonohjaustoimintoja,

joilla voidaan muun

muassa valita tiedonsiirtokanavan

numero ja suurin sallittu

siirtonopeus. Eräs tärkeä

H.245:n ominaisuus on mahdollisuus

monitoroida huojuntaa

eli datapakettien siirtoajan

vaihtelua. Liiallinen huojunta

on pahasta puhelinyhteydelle,

sillä pitkät viiveet äänipakettien

välillä saattavat aiheuttaa äänen

pätkimistä.

Kokoustoiminnot:

T.120

H.323-standardin mukaiset

puhelimet voivat tarjota käyttäjilleen

mahdollisuuden terästää

puhelujaan visuaalisilla elementeillä

ja tiedonsiirrolla.

ITUn määrittelemä T.120standardi

nimittäin suunniteltiin

nimenomaan kahden tai

useamman käyttäjän välisten

audiovisuaalisten kokousten

toteuttamiseksi. Sitä hyödyntävä

Internet-puhelin voi määrittää

muiden kokoukseen osallistuvien

puhelimien vastaavat

ominaisuudet, siirtää kuvia ja

muita tiedostoja, käyttää jaettua

tiedonsiirtoikkunaa sekä

aloittaa kokouksia ja ohjata nii-


tä. H.245:n tavoin T.120 edellyttää

luotettavaa yhteyskäytäntöä.

T.120:n mukainen järjestelmä

käyttää kokousten aloitukseen,

ohjaukseen ja lopetukseen

GCC-tekniikkaa (General

Conference Control). Lisäksi

se varmistaa GAT-selvityksellä

(General Application Template),

että muut kokoukseen osallistuvat

standardin mukaiset

järjestelmät käyttävät oikeita

yhteyskäytäntöjä. GAT:n ja

GCC:n avulla Internet-puhelimet

voivat myös osallistua useaan

kokoukseen samanaikaisesti.

T.120:n erikoisempiin ominaisuuksiin

kuuluvat muun

muassa still-kuvat ja jaettu tiedonsiirtoikkuna.T.120-ohjelmat

voivat myös tukea näppäimistön

ja hiiren etäkäyttöä,

jonka ansiosta kokouksen

osanottajat voivat osoittaa toisilleen,

mitä muutoksia he haluaisivat

tehdä yhteisessä tiedonsiirtoikkunassatarkasteltaviin

asiakirjoihin.

ITUn panos Internet-puhelintalkoisiin

on ollut määrittää,

miten puhelinsovelluksen pitää

toimia. IETF taas on keskittynyt

Internetin yleisten multimediaominaisuuksienparantamiseen.TCP/IP-yhteyskäytäntö

suunniteltiin aikoinaan luotettavaa

tiedonsiirtoa varten.

Sitä käyttämällä voi siis varmistua

siitä, että paketti siirtyy Internetin

välityksellä virheettömästi

vastaanottajalleen.

TCP/IP ei kuitenkaan takaa,

että tiedot menisivät perille

ajallaan.

Multimediasovellukset ja

etenkin puhelinohjelmat eivät

taas yleensä ole niinkään tarkkoja

tietojen virheettömyydestä

kuin niiden ajoituksesta. Jos

tiedonsiirtonopeutta ei pystytä

ennustamaan, seurauksena on

puhelinkeskustelujen pätkiminen.

Internet-tiedonsiirrossa

tällaista ennustettavuutta ei

välttämättä ole, joten puhelinohjelmien

nykyinen sukupolvi

kärsii ajoittaisesta –joskus vakavastakin

–äänen pätkimisestä.

QOS-pyynnöt RSVP:llä

Ensimmäinen IETF:n ehdottama

vaihtoehto on RSVP-käytäntö

(Resource Reservation

Protocol eli resurssienvarauskäytäntö).Multimediasovellukset

voivat RSVP:n välityk-

sellä pyytää tiettyä QOS:ää

(Quality of Service eli palvelutaso)

verkon käytössä olevalla

yhteyskäytännöllä (IP tai UDP)

varmistaakseen nykimättömän

videokuvan ja tasalaatuisen äänen

välittymisen. RSVP toteuttaa

palvelutason takaamalla vähintään

jonkin tietyn siirtonopeuden

kaikissa haluttua puhelinyhteyttä

välittävissä tietokoneissa

eli verkon solmuissa.

Eräs RSVP:n mielenkiintoinen

ominaisuus on se, että resurssien

varauspyynnöt lähetetään

vain vastaanottajilta lähettäjille

eikä päinvastoin. Tämä

muun muassa siksi, että

vain vastaanottava järjestelmä

voi tietää, millä nopeudella dataa

on saatava, jotta äänen tai

videokuvan dekoodaus onnistuisi

luotettavasti. Toinen

RSVP:n erityispiirre on se, että

varaukset hyväksytään vain yhteen

suuntaan. RVSP ei myöskään

salli ääni- ja videodatan

yhdistämistä varatulla kanavalla.

Kun RSVP-sovellukset ovat

lopettaneet tiedonsiirron, niiden

pitäisi käyttää käytäntöön

sisältyvää purkutoimintoa

(tear-down). Se peruuttaa kaikki

ohjelman tekemät resurssien

varauspyynnöt ja vapauttaa Internetistä

saatavissa olevan kaistanleveyden

muiden sovellusten

käyttöön. Jos RSVP-puhelinohjelma

ei huolimattomuuttaan

pura RSVP-varauksiaan,

käytäntö kuitenkin havaitsee aikakatkaisun

avulla tiedonsiirron

loppuneen ja purkaa varaukset

automaattisesti.

Koska RSVP toteuttaa halutun

palvelutason varaamalla

verkon resursseja eli käytännössä

kaistanleveyttä, huolimaton

tai ilkivaltainen käyttäjä

voi tukkia verkon aloittamalla

useita QOS-istuntoja. Kun varaus

on tehty, muut käyttäjät

eivät voi hyödyntää varattua

kaistanleveyttä, vaikkei sen varaaja

edes vastaanottaisi mitään.

RSVP:ssä ei valitettavasti

ole mekanismia tällaisten ongelmien

välttämiseksi, vaan

valvontakäytäntöjen muotoilu

on jätetty verkkojen pääkäyttäjien

huoleksi. On selvää, että

RSVP:n menestyminen edellyttää

aggressiivisempaa ratkaisua.

Synkronointia RTP:llä

Vaikka RSVP pyrkii hallitse-

maan palvelutason aiheuttamia

ongelmia, siitä ei ole apua äänen

ja kuvan synkronoinnissa,

joka on Internet-multimedian

perusongelma. TCP/IP:n kaltaiset

luotettavat yhteyskäytännöt

käyttävät useita kerroksia

varmistaakseen virheettömän

tiedonsiirron. Nämä kerrokset

saattavat kuitenkin vakavasti

haitata aikakriittisten äänen ja

videokuvan häiriötöntä dekoodausta,

joka edellyttää tasaista

tiedonsiirtoa. IP-yhteyskäytäntöön

ei myöskään sisälly mitään

ajastusmäärityksiä, joten

sillä siirrettävien tietojen synkronointi

on erityisen haastavaa.

Näiden ongelmien ratkaisemiseksi

IETF on suunnitellut

RTP-käytännön (Real-Time

Transport Protocol eli reaaliaikainen

siirtokäytäntö).

RTP:tä ajetaan tyypillisesti

epäluotettavan yhteyskäytännön,

kuten UDP:n, päällä. Kuhunkin

RTP-pakettiin on liitetty

tarvittavat ajastustiedot ja

järjestysnumero, joiden avulla

vastaanottava ohjelma kykenee

suhteellisen helposti yhdistämään

äänidatan vastaavaan videodataan.

Pakettien ajastustiedot

mahdollistavat lisäksi äänen

ja kuvan synkronoinnin,

sillä niiden perusteella ohjelma

tietää, mihin pakettiin siirtyä,

jos videoruutuja joudutaan hitaan

siirtonopeuden vuoksi

ohittamaan. RTP:n voi myös

yhdistää RSVP:hen, jolloin voidaan

siirtää synkronoitua multimediaa

halutulla palvelutasolla.

Multimediasovellukset voivat

tehostaa RTP:tä edelleen

yhdistämällä sen IETF:n kehittämään

RTCP-käytäntöön

(Real-Time Transport Control

Protocol eli reaaliaikainen tiedonsiirron

ohjauskäytäntö).

RTCP:n avulla sovellus kykenee

mukautumaan verkon

muuttuvaan kuormitukseen ilmoittamalla

äkillisistä siirtonopeuden

muutoksista yhteyden

molemmille osapuolille. RTPyhteensopiva

puhelin voi esimerkiksi

monitoroida verkon

käytettävissä olevaa kapasiteettia

ja ottaa automaattisesti

käyttöön heikkolaatuisemman

äänikoodekin verkon ruuhkautuessa.

LINDEN DECARMO

O I K O L U K U J A K I E L E N H U O L T O - O H J E L M A T

Englanninkielisiä oikolukuohjelmia on

ollut saatavilla jo pitkään, sen sijaan

suomenkieliset ohjelmat ovat tulleet

laajempaan käyttöön vasta parin viimeisen

vuoden aikana. Oikolukuohjelmien tarve

on ilmeinen, sillä kieltä hyvinkin osaava kirjoittaja

voi tehdä kirjoitus- ja huolimattomuusvirheitä.

Hyvällä oikolukuohjelmalla

varustettu tietokone on pilkuntarkka oikolukija,

jolta ei yksikään virhe livahda ohi silmien.

Suomenkielen oikolukuohjelman tekeminen

on huomattavasti vaikeampaa kuin

esimerkiksi englanninkieltä korjaavan ohjelman.

Syy tähän on kielten erilainen rakenne.

Suomi on rakenteeltaan synteettinen

kieli, jossa sanojen suhteet toisiinsa ilmaistaan

sanan vartaloon liitettävillä päätteillä.

Siinä, missä romaanisissa ja germaanisissa

kielissä sanojen suhteita kuvataan prepositioilla,

suomessa sanaa taivutetaan. Esimerkiksi

substantiivit taipuvat luvun ja sijamuodon

mukaan. Tämän lisäksi sanoihin

voidaan lisätä irrallisia tehostepäätteitä

(vaikkapa -kin). Tällainen taivuttaminen

johtaa siihen, että yhdellä sanalla voi olla satoja

sallittuja kirjoitusasuja.

Kaikkia sallittuja sanoja on mahdotonta

luetella yksitellen, koska luettelossa pitäisi

olla miljoonia sanoja. Näin ollen suomenkielisen

oikolukuohjelman täytyy ainakin

jossakin määrin kyetä analysoimaan sanojen

rakennetta. Tätä analyysiä voidaan tehdä

monella eri tavalla, joten oikolukuohjelmien

ominaisuuksissakin on eroja.

Suomenkielen solmut

Sen vuoksi, että suomi poikkeaa rakenteeltaan

englannista, myös eri kielten kirjoittajien

tyypillisesti tekemät virheet eroavat

toisistaan. Suomalaiselle oikeinkirjoitus

TEKSTI: KIRSI VOIPIO

KUVA: TIMO SIMPANEN

Painovirhepaholaisen

painajaiset

Taitavakin kirjoittaja tekee kirjoitusvirheitä.

Näiden kiusallisten

virheiden karsimiseen markkinoilla

on oikolukuohjelmia. Uudet

suomea taitavat oikolukuohjelmat

ovat hyvinkin käyttökelpoisia

työkaluja.

tuottaa harvoin ongelmia, koska sanat pääsääntöisesti

kirjoitetaan niin kuin ne lausutaan.

Hankaluudet liittyvätkin niihin sanoihin,

joissa kirjoitusasu poikkeaa ääntämyksestä.

Esimerkkinä tästä ovat sanaparit viivoitin/viivotin,

katsopa/katsoppa. Yhdyssanat

ovat toinen suuri murheitten aiheuttaja.

Täydellistä oikolukuohjelmaa ei ole, koska

oikeinkirjoitussäännöt muuttuvat kaiken

aikaa. Käytännössä tämä ei ole suuri ongelma,

koska ohjelmia täytyy joka tapauksessa

päivittää lähes vuosittain. Todennäköisesti

ohjelmat oppivat uusimmat oikeinkirjoitussäännöt

käyttäjiään nopeammin.

Yhdessä tai erikseen

Windowsiin on tällä hetkellä tarjolla kolme

suurta tekstinkäsittelyohjelmaa; Microsoft

Word, Corel WordPerfect ja Lotus Word

Pro. Ohjelmien suomenkielisten versioitten

mukana tulee kaikissa kolmessa jonkinlainen

oikolukuohjelma. Näitten pakettiin

kuuluvien oikolukuohjelmien lisäksi vertailimme

kahta erikseen myytävää ohjelmaa:

Kielikoneen WinVirkkua ja Lingsoftin Orthografixia.

Testissä käytetyt tekstinkäsittelyohjelmat

ovat uusimpia saatavilla olevia suomenkielisiä

versioita. Valitettavasti sekä WordPerfectillä

että Wordilla on käynnissä sukupolvenvaihdos,

joten näistä ohjelmista pääsimme

testaamaan suhteellisen vanhoja versioita.

Oletettavasti myös oikolukuohjelmat

muuttuvat uusien versioitten ilmestymisen

myötä.

Kaikissa oikolukuohjelmissa on varsinaisen

oikoluvun lisäksi myös tavutus. Tämän

lisäksi WinVirkku tarkastaa tekstin

kieliopin ja luettavuuden. Erillisohjelmista

Orthografix toimii ainoastaan Microsoft

TIETOKONE

HUHTIKUU 1997 73

Word 7.0:ssa. WinVirkku sen

sijaan toimii kaikkien ohjelmien

kanssa ja tukee myös ohjelmien

vanhempia versioita.

Tekstinkäsittelypakettien

mukana tulevat oikolukuohjelmat

eivät vaadi mitään erityistoimia

asentamisessa. Myös

erillisohjelmien asentaminen

käy sujuvasti, mitään mainitsemisen

arvoisia ongelmia ei vastaan

tullut. Asennustavaltaan

Orthografix ja WinVirkku

poikkeavat siinä, että Orthografix

korvaa Wordin alkuperäisen

oikolukuohjelman, kun taas

WinVirkku tulee rinnakkaiseksi

vaihtoehdoksi.

Erillisohjelmat yllättävät pienellä

koollaan; romppukotelon

sisällä onkin vain pari korppua.

Vaikka tekstinkäsittelyohjelmat

ovat hyvää vauhtia turpoamassa

kohti gigatavun haamurajaa, oikolukuohjelmat

vievät vain

muutaman megatavun. Ohjelmien

pieni koko tekee niitten

asentamisen joutuisaksi, mutta

valitettavasti niukka linja on havaittavissa

myös ohjekirjoissa.

Varsinaiset käyttöohjeet löytyvät

ainoastaan sähköisessä

muodossa.

Oikein kirjoittavat

ohjelmat

Suurimmalle osalle käyttäjistä

oikolukuohjelman tärkein tehtävä

on oikeinkirjoituksen tarkistaminen.

Yksikään ohjelma

ei selviä tästä läheskään täydellisesti.

Ongelmia aiheuttavat

etenkin sanat, joihin kuuluu

sääntöjen mukaan välimerkkejä

(ulko-ovi, liu'utti). Näissä kompuroivat

kaikki ohjelmat,

Microsoft Wordin oikoluku pahimmin.



Lotuksen Word Pro merkitsee epäilyttävät sanat selvästi, ehkä jopa

liian selvästi.

Ohjelmat löytävät pääsääntöisesti

kaikki väärin kirjoitetut

sanat, mutta ne nipottavat usein

aivan virheettömistäkin ilmauksista.

Tämä riippuu paljolti

ohjelmien sanastojen laajuudesta

ja siitä, kuinka hyvin

ohjelmat tunnistavat erilaisia

taivutusmuotoja. Word Pron ja

Wordin sanastot näyttävät tässä

suhteessa hyvin samanlaisilta ja

ovat selvästi WordPerfectin sanastoa

suppeampia. Erillisohjelmat

ovat pakettiratkaisuja parempia

sanastoiltaan; WinVirkku

voittaa tältä osin Orthografixin

niukasti.

Jokaiselle ohjelmalle voi

opettaa uusia sanoja. Kuitenkin

vain WinVirkku oppii sanan

kaikki taivutusmuodot kerrasta;

muille uusi sana täytyy opettaa

erikseen kaikissa vastaantulevissa

taivutusmuodoissa. Täysin

toimittajankestävä ei WinVirkkukaan

ole, vaikka ohjelma tunnistaakin

oikein syötetyn sanan

erittäin hyvin kaikissa taivutusmuodoissa.

Ohjelmat ehdottelevat tuntemattomien

sanojen tilalle sanastosta

löytyviä sanoja. Win-

Virkku on ehdotuksissaan

yleensä melko hillitty, kun taas

WordPerfect edustaa toista ääripäätä.

Uusien sanojen tilalle

WP:llä on roppakaupalla mielikuvituksellisia

vaihtoehtoja, eikä

oikea sana ole useinkaan

luettelon alkupäässä. Muut oikolukuohjelmat

sijoittuvat ehdotusten

lennokkuudessa ja

määrässä jonnekin näitten ääripäitten

välille.

Ohjelmat osaavat oikolukea

tekstiä joko koko ajan taustalla

tai vain pyydettäessä. Jos ohjelmille

antaa ohjeen oikolukea

tekstiä sitä mukaa kuin sitä kirjoitetaan,

ne merkitsevät tunnistamattomat

sanat esimerkiksi

alleviivaamalla.

WinVirkku toimii hieman

eri tavalla. Se kerää virheellisiksi

epäilemänsä sanat ja rakenteet

luetteloksi, jota voi selata

erikseen. Tämä on järkevää,

koska WinVirkku etsii myös

kielioppivirheet, joita ei voi löytää

kuin kokonaisista virkkeistä.

Kielioppivirheet ovat myös niin

monimutkaisia, ettei niitten selittäminen

onnistu pelkällä alleviivauksella.

Taustalla pyörivä oikoluku

on periaatteessa hyvä ominaisuus,

mutta sen käyttäminen

näkyy nopeallakin koneella kirjoittamisen

tahmeutena. Oikoluvun

voi kaikissa ohjelmissa

halutessaan poistaa taustalta ja

ajaa vain tarvittaessa.

Ta-vu-tus

Kaikki oikolukuohjelmat osaavat

myös tavuttaa suomenkielistä

tekstiä. Huolimatta siitä,

että suomen kielioppi on monimutkainen,

tavutussäännöt

ovat yksinkertaisia. Muutama

perussääntö ja luettelo poikkeuksista

antavat jo erittäin hyviä

tuloksia. Siksi ei olekaan yllättävää,

että kaikki oikolukuohjelmat

suoriutuvat tavuttamisesta

hyvin.

Yleisesti ottaen ohjelmat eivät

tavuta väärästä kohdasta,

vaan pikemminkin jättävät tavuttamatta

oikeasta kohdasta.

Tämä onkin varminta, sillä suomessa

on sanoja, joitten merkitys

riippuu tavurajan paikasta.

Esimerkiksi "kaivosaukko" voi

merkitä kaivoksen suuta tai kaivossa

asuvaa saukkoa.

Kovin suuria eroja ohjelmien

tavuttamiskyvyissä ei ole. Kaikilla

saa työn tehtyä. Parasta jälkeä

saa kuitenkin sillä, että pyytää

ohjelmia hyväksyttämään

käyttäjällä tavurajojen paikat.

Erilaisia ikkunoita

Tekstinkäsittelyohjelmien oikolukijoitten

käyttöliittymät poikkeavat

toisistaan joiltakin osin.

Wordissa ja WordPerfectissä

ruudulle tulee suurehko oikolukuikkuna,

joka peittää osan

tekstistä. Lotuksen Word Prossa

ikkuna on kätevä palkki, joka

tulee tekstialueen yläreunaan.

WinVirkun ikkunan kokoa voi

melko vapaasti säätää, mutta

käytännössä ikkuna on pidettävä

suhteellisen suurena, jotta

kaikki vaihtoehdot olisivat helposti

käytettävissä. Ikkunan

suuri koko ei kuitenkaan haittaa,

koska ohjelma näyttää korjattavat

virkkeet omassa ikkunassaan,

eikä muokattavaa tekstiä

tarvitse katsella tekstinkäsittelyohjelman

ikkunasta.

Synonyymisanastot

Wordissa, Word Prossa ja Orthografixissa

on oikoluvun ja tavutuksen

lisäksi myös synonyymisanakirja.

Ominaisuus ei ole

suomenkielessä läheskään niin

tärkeä kuin englannissa, jossa

pyritään tekemään tekstistä hienompaa

käyttämällä vierasperäisiä

sanoja. Synonyymisanaston

käyttökelpoisuutta vähentää

myös se, että suomessa toiston

välttäminen harvoin onnistuu

pelkästään yksittäistä sanaa

vaihtamalla. Yleensä tällaisessa

tapauksessa täytyy muuttaa koko

lauserakenne, missä synonyymisanakirjasta

ei välttämättä

ole apua.

Wordin ja Word Pron synonyymisanastot

on ilmeisesti

tehty lähinnä sitä varten, että

niiden voidaan sanoa kuuluvan

pakettiin. Ohjelmat on tehty

suoraan englanninkielisistä, joten

ne vaativat sanat aina perusmuodossa.

Näin ollen yksinkertainen

synonyymin kysyminen

on hankalaa, koska sana pitää

kirjoittaa erikseen perusmuodossa

synonyymisanaston

käyttämistä varten. Sanastoiltaan

Wordin ja Word Pron synonyymisanakirjat

vaikuttavat

identtisiltä; ne antavat samat

oudot vastineet tutuille sanoille.

Orthografixin synonyymisanakirja

on käytettävyydeltään

jo aivan toista luokkaa. Se hyväksyy

sanat kaikissa taivutus-

WinVirkun monipuoliset

ja kehittyneetominaisuudet

näkyvät

myös sanaston

lisäys -ikkunassa.

muodoissa ja taivuttaa synonyymitkin

valmiiksi. Käytännössä

ohjelma tunnistaa eri taivutusmuodot

erittäin hyvin. Sanan

korvaaminen synonyymillaan

onkin hyvin sujuvaa. Orthografix

on ainoa testatuista

ohjelmista, jota viitsii käytännössä

käyttää synonyymisanakirjana.

WinVirkussakin on synonyymisanasto,

mutta ohjelma tarjoaa

sanastoa käytettäväksi vasta

havaittuaan tekstissä tarpeetonta

toistoa. Yleensä tämä riittää,

koska synonyymisanakirjan

tärkein käyttötarkoitus on

toiston välttäminen tekstissä.

Myös WinVirkku taivuttaa ehdottamansa

synonyymit valmiiksi

oikeaan muotoon.

Pilkunviilaamista

Pelkkien kirjoitusvirheitten lisäksi

kokenutkin kirjoittaja tekee

kielioppi- ja välimerkkivirheitä.

WinVirkku on ainoa ohjelma,

joka osaa löytää ja korjata

näitä virheitä. Ohjelman

tuottanut Kielikone Oy on ollut

jo pitkään mukana suomenkieleen

liittyvien tietokoneohjelmien

tekemisessä. Virkunkin

juuret juontavat vuosikymmenen

alkuun, joskin ohjelmaa on

paranneltu moneen otteeseen.

WinVirkun taustalla oleva

vahva kokemus näkyy ohjelman

toiminnassa. Oikoluku

ymmärtää lauserakenteita hyvin,

ja se osaa antaa käyttökelpoisia

vinkkejä huonojen rakenteitten

karsimiseksi. Ymmärrettävästi

ohjelman ehdotukset

ovat joskus suorastaan

koomisia, mutta varsin usein

ehdotuksista on hyötyä kokeneellekin

kirjoittajalle.

Koska välimerkkisäännöt

ovat suomenkielessä hankalia,


WordPerfectin oikoluku ehdottelee usein sangen kummallisia korjauksia

aivan oikein kirjoitettuihin sanoihin.

niissä riittää usein korjattavaa.

Valitettavasti ohjelma on tässä

suhteessa vielä kehitysasteella ja

tekee paljon kummallisia virheitä.

WinVirkku jäsentää esimerkiksi

lainausmerkit väärin,

eikä ymmärrä suoria lainauksia

tai repliikkejä. Toinen vastaava

ongelma liittyy siihen, että ohjelma

ei jostain syystä osaa tunnistaa

kappaleen vaihtumista

otsikon jälkeen. Otsikko tulee

liitetyksi seuraavan kappaleen

alkuun, jolloin väliotsikkojen

perässä tulevista virkkeistä annetaan

lähes poikkeuksetta jokin

virheilmoitus.

Eräs ohjelman kiusallisimmista

virheistä on sen taipumus

ehdottaa pilkkuvirheitä virheettömiin

lauseisiin. Ohjelma ei

esimerkiksi tunnista rinnasteisissa

päälauseissa olevia yhteisiä

lauseenjäseniä. Tämän vuoksi

ohjelma ehdottaa seuraavaan

virkkeeseen ja-sanan eteen pilkkua:

"Hitaasti hän pudisti päätään

ja käänsi katseensa ulos."

Kiusalliseksi tämän virheen tekee

se, että pilkkusäännöistä

epävarma kirjoittaja todennäköisesti

korjaa virkkeen ehdotuksen

mukaiseksi.

Tällaisten onnahtelujen

vuoksi WinVirkku sopii parhaiten

käyttäjälle, joka itse hallitsee

kielioppisäännöt hyvin. Jo ohjelman

vihjeissään käyttämä

kieli vaatii kieliopin termistön

tuntemista. Satunnaiselle kirjoittajalle

saattaa jäädä hieman

epäselväksi ohje, joka alkaa:

"Toisen infinitiivin instruktiivilla

ilmaistaan tapaa, jolla tekeminen

tapahtuu..." Sama vaiva

esiintyy ohjelman ohjetiedostoissa.

WinVirkulle toivoisi perusteellista

ja hyvin kirjoitettua

ohjekirjaa, jossa käytäisiin läpi

myös kieliopin perusasiat.

Hieman epävarman toiminnan

lisäksi WinVirkun käyttöä

haittaa sen hitaus. Ohjelma lukee

lehtitekstiä huomattavasti

ihmistä hitaammin. Pidemmät

tekstit onkin syytä jättää koneen

pureskeltavaksi kahvitunnin

ajaksi. Virheitä tosin pystyy

korjaamaan välittömästi niitten

löydyttyä, mutta siitä huolimatta

ohjelma tuntuu hitaalta.

Kieliopin tarkastamisen ja

oikolukemisen lisäksi WinVirkku

osaa arvioida tekstin luettavuutta.

Luettavuuden mittana

käytetään muun muassa sanojen

pituutta ja lukumäärää virkkeessä.

Nopeiden kokeilujen

perusteella ohjelma arvioi tekstejä

varsin osuvasti. Toiminnosta

voi olla paljonkin hyötyä

sotkuisiin lauserakenteisiin sortuville.

Sekalainen

seurakunta

Kaikki testatut oikolukuohjelmat

toimivat vähintään tyydyttävästi.

Ne löytävät yksinkertaiset

kirjoitusvirheet vaikeuksitta,

ja tavutuskin sujuu hyvin. Tekstinkäsittelyohjelmien

omat oikolukujärjestelmät

ovat parhaimmillaan

kirjoittamisen aikaisten

lyöntivirheitten löytämisessä.

Viimeistelyvaiheessa

niistä ei kuitenkaan ole vastaavaa

hyötyä kuin erillisenä myytävistä

ohjelmista.

Ominaisuuksiltaan Kielikoneen

WinVirkku on selvästi

monipuolisin. Kokeneelle kirjoittajalle

siitä on paljon iloa,

mutta kielioppiin vähemmän

vihkiytynyt käyttäjä joutuu välillä

harhaanjohdetuksi. Win-

Virkku on vielä selvästi keskentekoinen.

Sen käyttöliittymässä

on selviä ohjelmointivirheitä, ja

sekoilut esimerkiksi lainausmerkkien

kanssa aiheuttavat

melkoisesti harmia.

Tuotteena hienostunein on

Lingsoftin Orthografix. Se integroituu

Wordiin täydellisesti,

ja jopa sen poistaminen onnistuu

helposti. Vaikka Wordin

mukana tuleekin aivan kelvollinen

oikolukuohjelma, saattaa

Orthografixin hankkiminen

kannattaa. Ohjelmassa on erinomainen

synonyymisanakirja,

ja sen oikolukuominaisuudet

ovat paremmat kuin Wordin alkuperäisessä

oikolukijassa.

Orthografixista saisi vieläkin

käyttökelpoisemman, jos sille

voisi opettaa sanoja sanaluokan

perusteella samaan tapaan kuin

Virkulle. Ohjelman käyttöä ra-

joittaa valitettavasti se, ettei sitä

saa muuhun tekstinkäsittelyohjelmaan

kuin Wordiin.

WinVirkku antaa esimakua

siitä, mitä kaikkea oikolukuohjelma

voi tehdä. Orthografix

puolestaan näyttää, kuinka vaivaton

tällainen ohjelma voi parhaimmillaan

olla. Toivottavasti

saamme pian uuden sukupolven

oikolukuohjelmia, joissa

parhaat puolet yhdistyvät.

Testatut ohjelmat

■ Corel WordPerfect

Suite 6.1

Hinta: 1 790 markkaa (päivityshinta

790 markkaa)

Valmistaja: Corel,

http://www.corel.com

Maahantuojat: Computer 2000 Oy,

puh. (09) 887 331, faksi (09) 8873

3343, Scribona Suomi Oy, puh. (09) 52

721, faksi (09) 527 2583, TT-Microtrading

Oy, puh. (09) 502 741, faksi (09)

502 7499, http://www.ttm.fi

Lyhyesti: Suomenkielisen ohjelman

mukana tulevassa työkalussa on hyvä

oikoluku ja tavutus. Pakettiin ei kuulu

synonyymisanastoa.

■ Lotus Word Pro 96

Hinta: 790 markkaa

Valmistaja: Lotus,

http://www.lotus.com

Maahantuoja: Lotus Development

Finland Oy, puh. (09) 477 4780, faksi

(09) 459 3033

Lyhyesti: Tekstinkäsittelyohjelmaan

kuuluu käyttökelpoinen oikolukuohjelma,

jossa on lisäksi tavutus ja epäkäytännöllinen

synonyymisanasto.

■ Microsoft Word for

Windows 95

Hinta: 2 990 markkaa (päivityshinta 1

050 markkaa)

Valmistaja: Microsoft,

http://www.microsoft.com

Maahantuoja: Microsoft Finland Oy,

puh (09) 525 501, faksi 878 8778,

http://www.microsoft.fi

Lyhyesti: Wordin sisäänrakennetussa

perustyökalussa on toimiva oikoluku ja

tavutus, mutta epäkäytännöllinen synonyymisanasto.

■ Orthografix 1.01

Hinta: 610 markkaa, useamman käyttäjän

lisenssit 100--490 markkaa

Valmistaja: Lingsoft Oy, puh. (09) 499

556, faksi (09) 440 602,

http://www.lingsoft.fi

Lyhyesti: Erillisohjelma, jossa on erinomainen

oikolukutyökalu, tavutus ja

käyttökelpoinen synonyymisanasto.

Toimii vain MS Wordin kanssa.

■ WinVirkku 1.0

Hinta: 1 650 mk, useamman käyttäjän

lisenssit 5 450--33 000 markkaa

Valmistaja: Kielikone Oy, puh. (09)

682 0211, faksi 682 0167,

http://www.kielikone.fi

Lyhyesti: Uuden sukupolven lupaus,

jossa on huomattavasti enemmän ominaisuuksia

kuin kilpailijoilla. Ohjelmassa

on vielä hiomista, ja se on selvästi

muita hitaampi.

TIETOKONE

HUHTIKUU 1997 75

Pikakokeet

-käskyillä terästetyt

MMX Pentiumit alkavat

yleistyä nopeasti myös kannettavissa

mikroissa. Digitalin HiNote on

varsin edustava esimerkki uudesta

teholuokasta.

Digital HiNoten näppäimistö

on paljon kirjoittavalle pienoinen

pettymys. Näppäimet on sijoitettu

hieman liian lähellä toisiaan eikä

näppäinhattuja ole juuri muotoiltu.

Näppäimistöä vaivaa myös

lievä tunnottomuus.

Kuvalaadussa ei ole moitteen sijaa.

12,1-tuumaista TFT-aktiivimatriisinäyttöä

on miellyttävä

katsella. Säätövaraa kuvan kirkkaudelle

ja kontrastille on melko

niukasti

Grafiikasta vastaa 128-bittinen

NeoMagicin grafiikkapiiri. Omaa

näyttöä käytettäessä suurin tarkkuus

on 800 x 600 pistettä 16-bittisillä

väreillä (65 536 väriä). Ulkoisella

näytöllä voi käyttää myös

1024 x 256 -tilaa, jolloin värejä on

käytössä 256. Ulkoista ja sisäistä

näyttöä voi käyttää myös samanaikaisesti.

Ääntä HiNotessa tuottaa 16bittinen

Sound Blaster Pro -yhteensopiva

piiri. PC:n äänikorteissa

jo vakioksi muodostunutta

wavetable-synteesiä ei ole hyödynnetty

HiNotessa. Laitteen stereokaiuttimet

on sijoitettu viisaasti,

sillä ne eivät peity laitetta

käytettäessä.

Osoitinlaitteena on kannettavissa

yleistynyt ohjainlevy. Hiiren

painikkeiden virkaa hoitavat näppäimet

on sijoitettu molemmin

puolin ohjainlevyä. Hiiren oikeata

painiketta vastaava näppäin on

kooltaan turhan pieni.

LAITTEET

Digital HiNote VP575,

MMX-tekniikkaa

kannettavassa . . . . . . . . . .77

Microtek Phantom 4800,

skannausta halvalla . . . . .78

Wizard Radio,

radio helposti mikroon . . .79

SoundBlaster AWE 64,

äänikorttien

uusi luokka . . . . . . . . . . . .82

Mainio matka-MMX

DIGITAL HINOTE VP575

HiNote VP575:n suorittimena

on 166 megahertsin Pentium

MMX. Keskusmuistia on vakiona

tavanomaiset 16 megatavua, jonka

voi laajentaa 80 megatavuun.

Kiintolevy on kooltaan 2,1 gigatavua.

Käyttöjärjestelmäksi voi valita

joko Windows 95:n tai Windows

NT 4.0:n. Käytännössä 16

megatavun vakiomuisti on Windows

NT 4.0:aa ajatellen liian pieni,

joten lisämuistin osto on äkkiä

edessä.

Laitteen liitännät edustavat

muista kannettavista tuttua linjaa.

HiNoteen on saatavissa myös telakointiasema,

jossa on Ethernetliitäntä,

joten yhteys vaikkapa yrityksen

sisäiseen verkkoon onnistuu

helposti. IrDA-infrapunaväylä

toimii neljän megabitin sekuntinopeudella.

CD- ja levykeasema

samoissa kuorissa

Yleensä kannettavaan mikroon

on voinut sisäisesti kiinnittää joko

CD- tai levykeaseman, mutta ei

molempia samanaikaisesti. Asemien

samanaikainen käyttö on

yleensä vaatinut jomman kumman

aseman liittämistä ulkoisena

lisälaitteena kiinni mikroon.

HiNote VP 575:n uuden väyläratkaisun

myötä CD- ja levykeasema

on saatu sisäisiksi samanaikaisesti.

HiNoten lisälaiteväylään

kytkettävässä yksikössä on 12-nopeuksinen

CD-asema ja levykeasema

samassa irrotettavassa kotelossa.

Vaikka molemmat laitteet

onkin kytketty samaan väylään, ei

käytettävyys ole kärsinyt lainkaan.

MMX-suorittimen antama tehonlisäys

myös vanhoihin ohjel-

Olympus P-150E,

valokuvien tulostukseen . .83

Motorola Cellect 2,

GSM-datakortti . . . . . . . . .83

Epson Stylus Color 800,

väritulostukseen . . . . . . . .86

OHJELMAT

F-Secure Desktop 1.0,

tiedostojen salaukseen . . .79

Visio Professional 4.5,

kaavioiden piirtämiseen . .80

miin

kävi testeistä

selvästi ilmi. HiNotella

mitattujen testitulosten

keskiarvo oli selvästi parempi

kuin Tietokoneen viime vuoden

marraskuun numeron 166-megahertsisten

pöytäkoneiden vastaava

arvo. MMX-käskyjä hyödyntävillä

ohjelmilla ero olisi ollut vieläkin

suurempi. Ero muihin, tavallisella

Pentiumilla varustettuihin huippukannettaviin

oli niin ikään selkeä.

Mittaamamme kahden tunnin

ja kahdeksan minuutin kesto laitteen

käyttämälle litium-ioniakulle

edustaa hyvää keskitasoa. Normaalikäyttö

tosin poikkeaa testiolosuhteista,

joten akkutestin tu-

P166/16

Microtech

P120/16 Fujitsu

Lifebook 520D

P166MMX/16

Digital HiNote

VP575

Imagination Engineer

kaksiulotteista

CAD-suunnittelua . . . . . . .80

SPSS 7.5, Systat 7.0 ja

SPSS Diamond,

tilastolaskentaan . . . . . . . .81

Pagemaker 6.5,

veteraanin uudet vaatteet 84

Micrografx Small Business

Graphics and Print Studio,

pikkunäppärää grafiikkaa 85

Sovellustesti

losta voi pitää lähinnä suuntaa

antavana.

TUOMAS KARHU

■ Digital HiNote VP 575

Hinta: 30 820 mk

Valmistaja: Digital Equipment Corporation,

http://www.digital.com

Maahantuoja: Digital Equipment Corporation

Oy, puh. (09) 43 441, faksi (09)

434 4033, http://www.digital.fi.

Lyhyesti: Ominaisuuksiltaan tasapainoinen

ja tehokas MMX-kannettava, jonka

ainoa haittapuoli on hieman tunnoton

näppäimistö.

kertaa Pentium 100 MHz

TIETOKONE

1,09

1,35

1,43

HUHTIKUU 1997 77

Pikakokeet [laitteet]


MICROTEK PHANTOM 4800

äriskannerien hinnat painuvat

Ventistä alemmas. Helmikuisessa

skannerivertailussa valikoima

alkoi 1 890 markasta, nyt

Microtek tekee uuden pohjanoteerauksen,

sillä Phantom

4800 -väriskannerin hinta on 200

markkaa halvempi.

Mielenkiintoiseksi hinnan tekee

se, että Phantom 4800 on tekniikaltaan

täysin sama laite kuin

vertailussa mukana ollut Microtek

ScanMaker E3. Molemmat

skannerit perustuvat samaan koneistoon,

ainoastaan kotelo on

erilainen. Hintaeroa ScanMakeriin

tulee maahantuojasta riippuen

600-900 markkaa.

Phantom 4800:n tarkkuus on

siis 300 x 600 pistettä ja se lukee

kutakin osaväriä kahdeksan bitin

tarkkuudella eli periaatteessa

erottaa 16,7 miljoonaa väriä. Halvimpien

skannerien CCD-kenno

ei kuitenkaan ole riittävän herkkä

erottamaan aivan pienimpiä sävyeroja,

ja Microtekilläkin kuvan

tummimmat osat tahtovat mennä

mustaksi. Phantom on kuitenkin

sävyjen erottelun kyvyssä halpojen

väriskannerien parhaimmistoa.

Phantom 4800 ja ScanMaker

E3:n hintaero näkyy varusohjelmissa.

Kalliimman ScanMakerin

mukana tulee rajoitettu versio kuvankäsittelyohjelmaPhotoshopista

ja tekstinlukuohjelma OmniPagesta.

Phantom 4800 ostajan on

tyytyminen huomattavasti vaatimattomampiin

kylkiäisiin.

Image-In on alkeellinen kuvankäsittelyohjelma,

jolla voi tehdä

pieniä korjailuja skannattuun kuvaan,

mutta Photoshopiin sitä on

turha verrata. ReadIris OCR on

sinänsä ihan kelvollinen tekstintunnistusohjelma,

joka ymmärtää

jopa suomenkielistä tekstiä. Maahantuoja

tarjoaa mahdollisuutta

päivittää ohjelman OmniPagen

Pro -versioon, mutta päivityksen

hinta on jopa skannerin omaa

hintaa korkeampi. Hinnasta on

Phantom

4800 on sävyjenerottelun

kyvyssä

halpojen väriskannereidenparhaimmistoa.

Halvalla hyvää jälkeä

tingitty myös jättämällä painettu

käsikirja pois pakkauksesta.

Phantom 4800 mukana tuleva

skannausohjelma on sen sijaan

täysin sama Microtekin ScanWizard

kuin kalliimmissakin malleissa.

ScanWizard on monipuolinen

skannausohjelma, jossa on

kaikki hyvältä skannausohjelmalta

vaadittavat toiminnot. Esikatselukuva

on riittävän suurikokoinen

ja skannausohjelmalla tehdyt

väri- ja sävykorjaukset näkyvät

esikatselukuvassa. Välineet kuvan

korjaukseen ovat monipuoliset ja

ammattitasoa. Skannusohjelma

on TWAIN-ajuri, joten kuvia voi

lukea suoraan kaikkiin kuvankäsittely-

ja tekstintunnistusohjelmiin

sekä eräisiin piirto- ja taittoohjelmiinkin.

Phantom 4800 ja ScanWizard

on varmatoiminen ja nopea yhdistelmä.

Se ei aivan yllä nopeimpien

tasoskannerien joukkoon,

mutta pärjää tasaisen varmasti

isojenkin kuvien kanssa. ScanMaker

E3:n tapaan Phantomin kuvat

on voimakkaan värisiä. Sävyalue

on hyvin hallinnassa ja kuvien

tummistakin osista erottuu sävyjä

ilman vahvaa keskisävyjen korjaustakin.

Koska sävyaluetta ei

tarvitse paljoa korjata, kuvan väritkin

on helpommin hallittavissa.

Hintaansa nähden Phantom

4800 on omaa luokkaansa. Hintaero

ScanMaker E3:een on kuitenkin

pieni ja selittyy mukana tulevilla

ohjelmilla.

JUHA KANKAANPÄÄ

■ Microtek Phantom

4800

Valmistaja: Microtek Inc.,

http://www.mteklab.com

Maahantuoja: PC-Solutions Oy, puh.

(09) 452 1639, faksi 452 2166

Hinta: 1 690 mk, Pericad Oy, puh. (09)

452 3577, faksi (09) 425 475

Lyhyesti: Halvimman hintaluokan väriskanneri,

jonka tekniikka ja skannausohjelma

ovat samoja kuin kalliimmassa

ScanMaker E3:ssa. Mukana tulevat vaatimattomammat

kuvankäsittely- ja tekstintunnistusohjelmat

selittävät hintaeron.

Pikakokeet [ohjelmat]

Tiedostot salaisiksi

F-SECURE DESKTOP 1.0

ataFellows, joka tunnetaan

Dparhaiten F-PROT-virustentorjuntaohjelmastaan,

on pitkään

toiminut myös tietoturva-alalla.

Nyt markkinoille on tullut kokonainen

tietoturvaa lisäävien ohjelmien

perhe, joka on kerännyt palkintoja

niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Tietoturva onkin otollinen aihe

kansainvälistä vientiä ajatellen,

sillä markkinoita muuten hallitsevat

amerikkalaiset kärsivät oman

maansa vientirajoituksista. Tehokkaita

salausohjelmia ei saa viedä

maasta ulos, jotteivät ne joutuisi

maan vihollisten käsiin.

DataFellowsin F-Secure-tuoteperheeseen

kuuluu useita ohjelmia,

joista tavallista mikronkäyttäjää

kiinnostaa eniten Desktopversio.

Sillä salataan mikrossa olevat

tiedostot niin, ettei kukaan ulkopuolinen

pysty avaamaan niitä

ilman salasanaa. Tietosuoja on

konkreettinen ongelma varsinkin

alati lisääntyvän matkamikrojen

käytön vuoksi. Pienet koneet on

helppo varastaa, jolloin yrityksen

luottamukselliset tiedostot saattavat

joutua kilpailijan käsiin.

F-Secure Desktopin toimintaperiaate

on selkeä ja yksinkertainen.

Kilpailijoistaan poiketen se ei

yritäkään luoda virtuaalista, salattua

levyä tai suorittaa salausta

lennossa käytön aikana. Ohjel-

malle annetaan lista tiedostoista,

joiden halutaan pysyvän salattuna.

Aina kun Windows käynnistyy,

merkityt tiedostot puretaan ja aina

kun Windows suljetaan, tiedostot

muunnetaan takaisin salattuun

muotoon. Salaus tai sen

purku voidaan käynnistää myös

tiedostokohtaisesti. Windows 95 -

versiossa tiedoston paikallisvalikkoon

ilmestyy tätä varten uusia

komentoja.

F-Secure Desktop käyttää niin

sanottua Pallokala-algoritmia

(Blowfish), joka on varsin tuore ja

poikkeaa esimerkiksi PGP-ohjelman

käyttämistä algoritmeista.

Blowfishin hyvä puoli on kuitenkin

sen ilmaisuus. Avaimen pituus

on 256 bittiä, mikä riittää

erittäin luotettavaan salaukseen -

edellyttäen, ettei kukaan jatkossakaan

löydä algoritmista heikkoa

kohtaa, jolla murtamista voisi nopeuttaa.

Blowfish-algoritmin toinen hyvä

puoli on sen nopeus: vanhassa

486-testikoneessa ohjelma salasi

tiedostoja noin 12 megatavun minuuttivauhdilla,

mikä on ainakin

matkakoneessa täysin riittävä.

Tiedostojen salauksen yhteydessä

ohjelma poistaa alkuperäiset

tiedostot ja kirjoittaa niiden päälle

nollaa, jottei alkuperäisiä tiedostoja

pysty palauttamaan. Pääl-

Eetteristä työpöydälle

WIZARD RADIO

adion kuuntelu tietokoneen

Ravulla onnistuu nykyään jopa

Internetin kautta, mikä kiinteällä

yhteydellä ei tule edes kalliiksi. Kätevämpää

radion kuuntelu on kuitenkin

Wizard Radion avulla.

Hieman savukerasiaa pienempi

Wizard Radio liitetään tietokoneen

sarjaporttiin. Antennia ja äänen

ulostuloa varten on kaksi pistoketta.

Mitään säätimiä laitteessa

ei ole, sillä asetusten muuttaminen

hoidetaan ohjelmallisesti.

Radion ulostulo kytketään mikron

äänikorttiin, mutta kaiuttimet

voi liittää myös suoraan radioon,

kunhan ne ovat aktiivikaiuttimet,

sillä laite ei sisällä vahvistinta.

Mukana toimitetaan kaapeli

vain äänikorttia varten, joten ulkoisille

kaiuttimille on johto han-

kittava erikseen. Laitteen ulostulo

on stereofoninen.

Wizard Radion yksi huono

puoli on, ettei se toimi Windows

NT -käyttöjärjestelmässä lainkaan.

Maahantuojan mukaan ohjelmasta

on valmisteilla versio, joka

toimii myös NT:n kanssa.

Radion käyttöliittymä on hyvin

toteutettu. Viritystaajuuden

osoittava näyttö on isokokoinen

ja selkeä, minkä lisäksi aseman voi

virittää itse tai käyttää laitteen

omaa automaattista viritintä. Viritin

ei ole aivan yhtä nopea kuin

perinteisissä radiovastaanottimissa

eikä ohjelma osaa automaattisesti

tallentaa viritettyjä radioasemia

muistiin.

Eniten kuunnellut asemat voi

tallentaa pikapainikkeisiin, joiden

F-Secure Desktop lisää Windows 95:n valikkoihin salauskomennon,

josta salaus tai sen purku voidaan käynnistää tiedostokohtaisesti.

Muutoin salaus tapahtuu aina, kun Windowsin käyttö lopetetaan.

lekirjoitustapa on varmuuden

vuoksi säädettävissä tavalliseksi

tai erittäin turvalliseksi. Suurempi

riski on siinä, että jos kone varastetaan

sen ollessa käynnissä tai jos

Windows kaatuu ja kone jää jumiin,

tiedostot jäävät levylle suojaamattomassa

muodossa.

Ainoa varsinainen kauneusvirhe

havaittiin ohjelman asennusohjelmassa.

Salasanan pitää olla

vähintään kuuden merkin mittainen,

mutta rajoitus selviää vasta

ohjetiedostoa lukemalla. Liian lyhyestä

salasanasta ei myöskään

tule varoitusta; asennusohjelma

vain ei suostu jatkamaan ennen

kuin sanaa on pidennetty.

Tästä huolimatta F-Secure

kautta eri asemien välillä voi liikkua

sujuvasti. Painikkeet voi nimetä

radioaseman mukaan. Painikkeita

on varattu vain kymmenen

aseman taajuustietoja varten,

joten muiden kanavien taajuudet

pitää aina erikseen hakea.

Ohjelman tarjoaman ajastintoiminnon

avulla voi radio-ohjelmia

nauhoittaa kiintolevylle myöhempää

kuuntelua varten. Nauhoituksen

laadun voi valita itse, joten

esimerkiksi pelkkiä puheohjelmia

tallennettaessa kannattaa käyttää

alinta näytteenottotaajuutta. Ohjelma

osaa myös laskea, kuinka

pitkään valitulla laadulla on mahdollista

nauhoittaa.

Radion mukana toimitettava

niin sanottu lapamatoantenni riittää

mainiosti useimmille. Valtakunnalliset

radiokanavat kuuluvat

moitteettomasti, mutta paikallisradioiden

kuuluvuudessa voi heikossa

kentässä esiintyä häiriöitä.

Wizard Radio on oiva lisälaite

paljon mikroa käyttävälle, jonka

hyödyllisyys tulee ilmi erityisesti

matkakäytössä. Kannettavaan

Desktop toimii näppärästi ja on

varsinkin kotikäyttäjälle edullinen:

tekijän WWW-palvelimelta

löytyy yksityiskäyttäjälle ilmainen

Personal-versio, eikä yrityslisenssikään

ole kallis.

PETTERI JÄRVINEN

■ F-Secure Desktop 1.0

Valmistaja: DataFellows, puh. (09) 478

444, faksi (09) 4784 4599,

http://www.datafellows.com

Hinta: 600 markkaa, (Personal-versio ilmainen)

Lyhyesti: Sekä Windows 3.x:ssä että

Windows 95:ssä toimiva salausohjelma,

joka salaa tärkeät tiedostot Windowsin

sulkemisen yhteydessä ja avaa ne Windowsin

käynnistyessä. Ei toimi Windows

NT:ssä.

Wizard Radio saa käyttövirran

sarjaportista, joten erillistä virtalähdettä

ei tarvita.

mikroon liitettynä on päivän uutistarjonta

saatavilla ilman kalliita

GSM-datayhteyksiä.

TUOMAS KARHU

■ Wizard Radio

Hinta: 290 mk

Valmistaja: GemTek Technology Co.

Maahantuoja: TietoTasku Oy, puh. (09)

490 383, faksi (90) 490 983,

http://www.tietotasku.fi

Lyhyesti: Pienikokoinen radiovastaanotin.

Monipuolinen ja selkeä käyttöliittymä.

Ohjelman toimimattomuus NT:ssä

laskee muuten hyvän tuotteen käyttöarvoa.

TIETOKONE

HUHTIKUU 1997 79


Kaavioiden ystäville

VISIO PROFESSIONAL 4.5

Kaavakuvat rakennetaan vetämällä hiirellä vasemman reunan paletista

kaavion osia kuva-alueelle.

iirtämisohjelmien mark-

Pkinajohtajat ovat selvästi

suuntautuneet palvelemaan kuvitustaiteilijoiden

tarpeita. Esimerkiksi

CorelDraw on hyvin yleinen

ohjelma toimistotietokoneissa,

joissa sen monipuoliset piirtämisominaisuudet

menevät kuitenkin

suurelta osin hukkaan.

Kun toimistossa piirretään, niin

piirroksen aiheena on usein jonkin

asian rakenne. Organisaatiokaavio

kuvaa organisaation ja kytkentäkaavio

sähkölaitteen rakennetta.

Piirroksilla voidaan havain-

Intergraph on julkistanut CADsuunnitteluohjelman

nimeltään

Imagination Engineer, joka on

suunnattu useille eri aloille. Asennuksen

yhteydessä kysytään ohjelman

käyttötarkoitusta, jonka mukaan

määrätään käytettävän lomakkeen

muoto ja mitta-asteikko.

Suunnittelijan tarpeet on otettu

Imagination Engineerissä huomioon

hyvin. Kaksiulotteisten mallien

piirto tapahtuu normaalisti

hiirellä osoittamalla haluttua kuvioita,

minkä jälkeen alkio piirretään

haluttuun paikkaan. Toiminta

on tuttua erityisesti kuvituksiin

käytettävistä piirto-ohjelmista.

Teknistä piirtämistä varten on

alkioiden mittojen oltava tarkasti

selvillä, jolloin mitat voidaan antaa

myös tarkkoina lukuarvoina.

Imagination Engineerissä ei kuitenkaan

ole käytössä varsinaista

koordinaatistoa, mikä hankaloittaa

työn tiettyjä vaiheita.

Microsoftin määrittelemät standardit

on otettu huolella huomioon

ohjelmassa, mikä onkin suo-


nollistaa myös esimerkiksi toimiston

PC-verkon rakennetta tai

vaikkapa tilausten käsittelyn etenemistä

työvaiheesta toiseen.

Visio on erikoisohjelma tällaisten

rakenteita kuvaavien kaavioiden

tekoon. Visiossa on paljon

ominaisuuksia, jotka säästävät

työtä nimenomaan tällaisissa piirtämistehtävissä.

Apulevy oli välttämätön varuste

kaavioiden tekijöille silloin, kun

asioita vielä suunniteltiin kynällä

ja paperilla. Nämä olivat yksinkertaisesti

levyjä, joissa oli käytet-

Helppo perus-CAD

IMAGINATION ENGINEER

tavaa, sillä yhtenäistämällä käyttöliittymiä

vähenee ohjelman opetteluun

kuluva aika.

Suunnittelutyötä helpottamaan

on käytössä joukko työkaluja.

SmartSketch-opaste kertoo käyttäjälle

piirrettävän alkion suhteen

muihin. Näin voidaan vaikkapa

liittää viiva toisen kappaleen keskelle

vaivattomasti. Ohjelman

näyttämä suhdesymboli kertoo,

ollaanko keskellä vai kenties viivan

päässä. Aina suhteiden helposta

valinnasta ei ole hyötyä ja

tarvittaessa saadaan vain halutut

suhteet näkymään.

Vaikka tarpeelliset piirtotyökalut

ohjelmasta löytyvätkin hyvin,

on siinä silti puutteita. Koneenpiirtäjälle

on vapaan piirron työkalu

melko tarpeeton. Harvemmin

suunnittelija voi kappaleeseensa

piirtää mitään vapaita

muotoja.

Imagination Engineerissä on

otettu huomioon, että CAD-ohjelmat

(Computer Aided Design)

ovat olleet markkinoilla jo hyvän

aikaa. Uuden ohjelma markkinoille

tulo olemassa olevien seu-

tyjen piirrosalkioiden muotoisia

reikiä. Kun esimerkiksi sähkömiehen

kynä seurasi sähkövastusta

esittävän reiän reunoja, paperille

piirtyi vastuksen symboli.

Visio Professionalin mukana

tulee kymmenittäin valmiita apulevyjä

erilaisten kaavioiden tekemiseen.

Yksistään tietokoneohjelmien

tekijöille on tarjolla valmiit

kirjastot noin neljänkymmenen

eri suunnittelumenetelmän symboleille.

Kaavioiden tekijä poimii hiirellä

symboleja paletista ja sijoittaa

ne paikoilleen piirrokseen. Tämän

jälkeen hän piirtää symbolien

väliset kytkennät.

Näin pitkälle pääsee monilla

yleiskäyttöisillä piirtämisohjelmilla

suhteellisen helposti. Visio alkaa

päästä todella oikeuksiinsa

vasta sitten, kun eteen tulee tarve

muuttaa kaavioita. Jos esimerkiksi

työnkulkua kuvaavaan kaavioon

tulee uusi työvaihe, vanhojakin

työvaiheita joudutaan ehkä tilan

saamiseksi siirtelemään. Tavallisella

piirtämisohjelmalla tämä

olisi suuri urakka: työvaihe-laatikkojen

lisäksi jouduttaisiin piirtämään

uudestaan niitä yhdistäviä

nuolia.

Visio ymmärtää kaavakuvan rakenteen.

Se tietää, mitkä laatikot

ovat yhteydessä toisiinsa. Jos siir-

raan on aina hankalaa. Imagination

Engineer lukee AutoCAD- ja

MicroStation-tiedostoja. Näin

voidaan vanhat tiedostot siirtää

Imagination Engineeriin.

Ohjelma on parhaimmillaan

käytössä, jossa ei välttämättä tarvita

3D-piirto-ominaisuuksia saati

sitten 3D-mallinnusta. Useille

pienille konepajoille ja muille

käyttäjille voi yksinkertainen

CAD-ohjelma tarjota aivan riittävästi

ominaisuuksia. Tällöin yksi

rät yhtä laatikkoa, siihen liittyvät

nuolet seuraavat mukana.

Käyttäjä voi liittää Visio-kaavioiden

osiin omia tietojaan, jotka

saa esille lomakkeina tai itse piirrokseen

sijoitettuina teksteinä.

Kaavioiden osiin voidaan myös

liittää ohjelmoitua tapahtumankäsittelylogiikkaa.

Paketin mukana

tulee tätä varten Microsoftin

Visual Basic for Applications. Ohjelmointia

voidaan kuitenkin tehdä

millä tahansa välineellä, joka

tukee OLE2-automaatioita.

Visio on erittäin hyvin toteutettu

ja varsin käyttäjäystävällinen

piirtämisohjelma rakennekaavioiden

tekoon. Lisäksi sitä voi yhtä

hyvällä syyllä pitää myös kaaviokuviin

perustuvien sovellusten

kehittimenä.

ANTTI WIIO

■ Visio Professional 4.5

Hinta: 3 400 mk

Valmistaja: Visio Corporation,

http://www.visio.com

Maahantuoja: Swanholm Distribution,

puh. (09) 506 2677, faksi (09) 506 2232,

http://www.swanholm.dk/finland

Lyhyesti: Rakennekaavioiden piirtämiseen

erikoistunut ohjelma, joka tarjoaa

myös monipuoliset ohjelmoinnin mahdollisuudet.

Paljon valmiita kaavasymbolikirjastoja

eri aloille.

Imagination Engineer on helppokäyttöinen CAD-ohjelma kaksiulotteisten

mallien suunnitteluun. Useille käyttäjille riittää tasossa tapahtuva

työskentely, jolloin monipuolinen Imagination Engineer on hyvä

valinta.

mahdollinen valinta on Imagination

Engineer.

KIMMO AHONEN

■ Imagination Engineer

Hinta: 3 800 mk, opiskelijat 500 mk

Valmistaja: Intergraph Software Solutions,

http://www.intergraph.com

Maahantuoja: Intergraph Finland Oy,

puh. (09) 804 641, faksi (09) 8046 4333

Lyhyesti: Monipuolinen perusohjelma

CAD-työskentelyyn. Microsoft Officen tapainen

käyttöliittymä tekee ohjelman

käytön opettelusta helppoa.


Tilasto-ohjelmien kova kolmikko

SPSS 7.5 FOR WINDOWS, SYSTAT 7.0 FOR WINDOWS JA SPSS DIAMOND

ansainvälisillä tilasto-ohjel-

K mien markkinoilla on tapahtunut

keskitystä, sillä amerikkalainen

SPSS osti vuonna 1994 kilpailija

Systatin ja vuonna 1995

BMDP:n. Ohjelmia ollaan yhdistämässä

SPSS-nimen alle. Suomalaiset

SPSS:n ja Systatin edustajat

ovat kuitenkin erikseen.

SPSS on alkujaan suurten tietokoneiden

tilastopaketti, joka siirrettiin

PC:lle 1984. Sama tausta

on BMDP:lla, joka oli tarkoitettu

lähinnä biologian ja lääketieteen

laskentatoimeen. SPSS on liittänyt

BMDP:n mukana tulleen Diamond-ohjelman

omaan valikoimaansa

SPSS Diamond -nimisenä.

Tutkittavana ollut Diamond

oli Windows 3.x-ohjelma.

SPSS ja Systat ovat monipuolisia

tilastolaskennan ohjelmakokonaisuuksia.

Niiden olennaisin

ero on se, että Systat on yhdennetty

tilasto-ohjelma, mutta SPSS

on useiden osien moduulijärjestelmä.

Lisäksi ainakin täällä Suomessa

paketeilla on erilainen hinnoittelu.

Systatilla on yksi, kaiken sisältävä

hinta. SPSS:n hintaa on vaikea

määritellä tarkasti, koska perusmaksun

lisäksi jokaisella moduulilla

on oma hintansa. Lisäksi

on edullisempi oppilaitoshinta sekä

erikseen sovittavia vuosilisenssejä.

Makrokieli

kehittynyt

Tämän lehden ilmestymisen aikoihin

markkinoille on kummastakin

ohjelmasta tullut viimeisimmät

Windows-versiot SPSS 7.5 ja

Systat 7.0. SPSS:ssä on kehitetty

makrokieltä ja käytön automaatiota.

Verkkotyöskentelyn helpottamiseksi

tulostiedostoja voi viedä

HTML- tai ASCII-muodossa ja

kuviot JPEG-muodossa, ja ohjelmasta

saa suoraan Internet-yhteyden.

Varuspalkkeja voi nyt soveltaa

ja muokata, minkä lisäksi tilastotoimintoja

on lisätty perusversioon

ja tulostusta on parannettu.

Systat-tiedostoja luetaan

nyt suoraan.

Vajaa vuosi sitten ilmestyneissä

edellisissä versioissa oli vielä selvä

ero SPSS:n ja Systatin välillä.

SPSS:n perusosassa oli huomattavasti

vähemmän tilastomenetelmiä

kuin Systatissa. Nyt ero

SPSS:n perusosan ja Systatin tarjoamien

laskentamenetelmien välillä

on melkein kadonnut. Systat

on ollut hyvä ohjelma kokeelli-

SPSS ja Systat ovat monipuolisia tilastolaskennan ohjelmia.

seen tietojen erittelyyn. Tätä ominaisuutta

on edelleen tehostettu

kuvioiden vuorovaikutteisella käsittelyllä.

Tässä onkin ehkä Systatin

hienoinen etu SPSS:n nykyversion

rinnalla.

Molemmissa on tilastolaskennan

perusmenetelmät kuten summaluvut,

ristiintaulukointi, keskiarvojen

vertailut, varianssianalyysi,

korrelaatiot, kanoninen korrelaatio,

korrespondenssianalyysi,

moniulotteinen asteitus (MSD),

regressioanalyysi, klusteri- ja

diskriminanttianalyysi sekä epäparametriset

testit.

Lisäksi Systatissa on muun

muassa aikasarjoja ja polkuanalyysi

sekä erilaisia matriisioperaatioita

sekä koejärjestelyjen suunnittelua.

Jos mukaan otetaan

SPSS:n modulit Professional Statistics,

Advanced Statistics, Tables,

Chaids, Exact Tests, Categories,

Lisrel, Mapinfo, Neyral Connections,

QI Analyst, Developers

Kit, Tables ja Trends, tarjonta

muuttuu SPSS:n eduksi.

Samalla rahalla saa Systatissa

hiukan enemmän, mutta lisää

maksamalla SPSS vetää pitemmän

korren. Systat on tavallaan

itseriittoinen kokonaisuus, mutta

SPSS tarjoaa yhä uusia lisämoduuleja

erikoistarpeisiin. Systatille

on tosin saatavissa joitakin kokonaan

itsenäisiä lisäohjelmia,

joilla ei ole muuta yhteistä pääohjelman

kanssa kuin tiedostotyyppi.

Systatin etuna on vielä toimiminen

sekä 16 että 32 bitin Windowsissa,

mutta SPSS 7.5 toimii

vain versioissa 95 ja NT.

SPSS:n perusosan mukana tulee

SPSS Production Facility (tuotantoyksikkö),

joka on eräänlainen

makro-ohjelma ohjelman automaattista

käyttöä varten. Se on

hyödyllinen, jos esimerkiksi joutuu

usein käyttämää samaa laskentamenetelmää.

SPSS:llä on

oma komentokielensä, jolla asiantuntija

voi jatkaa paketin käyttömahdollisuuksia.

Grafiikka on molemmissa monipuolista,

joskin lisää joustoa kuvien

jälkikäsittelyyn voisi toivoa.

Kuviotoiminta antaa molemmissa

hieman kaksijakoisen vaikutelman.

Mukana on valikoima erilaisia

kuviotyyppejä, jotka ilmestyvät

helposti näkyviin. Kuvioiden

ja tekstien muuttaminen sen sijaan

on turhan vaikeata. Jatkokäsittelyä

varten kuvion voi siirtää

varsinaiseen grafiikkaohjelmaan,

mikä on turhan monimutkaista.

Molempien käyttöliittymät ovat

Windows-versioissa kohtuullisen

hyviä ja muistuttavat tietysti toisiaan

saman valmistajan tuotteina.

Molemmat hyväksyvät oman

muotonsa lisäksi useita vieraita

tiedostomuotoja kuten dBase,

Excel, Lotus ja ASCII. Dokumentointi

on molemmissa todella perusteellista

jopa siinä määrin, että

kaipaisi lyhyttä pikaopasta.

Molemmat ohjelmistot ovat

asiantuntevan käyttäjän työkaluja,

mutta erityisesti Systat sopii myös

tilapäiselle tarvitsijalle.

Diamond

analyyseihin

Diamond on erillinen tilastotietojen

graafinen analyysiohjelma eli

se ei siis ole kuvitusohjelma, vaan

pikemminkin graafinen laskentaohjelma,

jossa tilastollista numerotietoa

voi jatkojalostaa riippuvuuksien

havainnollistamiseksi

kuvioina. Tilastolliset peruskuviot

on edullisinta tuottaa muilla ohjelmilla,

joilla kuvioiden käsittely

on joustavampaa.

Diamondin avulla tiedoista voi

saada irti suhteita, joita numeroilla

on vaikeata havaita. Dataa voi

sijoittaa kaksi- tai kolmiulotteisiin

kuvioihin, joita on monia tavallisuudesta

poikkeavia tyyppejä aina

fraktaaleihin saakka. Ohjelman

taustalla on psykologinen Gestalt-ilmiö

(kokonaishahmo). Näkökentässä

havaitaan hahmoja,

kokonaisuuksia, joten monimutkaisten

numerosarjojen keskinäiset

riippuvuudet saattavat tulla

kuvioissa näkyviin paremmin

kuin pelkästään laskennallisilla

monimuuttujamenetelmillä.

Diamond on tarkoitettu täydentämään

muita laskentamenetelmiä.

Samanaikaisesti voi

tutkia monia eri kuvioita, jotka on

kytketty toisiinsa. Jos yhdessä kuviossa

tekee muutoksia, niin ne

näkyvät kaikissa muissakin. Datasta

voi samanaikaisesti tutkia

useita eri osajoukkoja. Kuvioiden

tulkinta vaatii tilastotieteen todellista

asiantuntemusta.

Testaamamme Diamondin

asennus Windows 95 -mikroon

tuotti hieman vaikeuksia. Asennus

valittaa useasta tiedostosta,

mutta jos valitsee virheikkunan

Ohita-vaihtoehdon, saa latauksen

läpi eikä ohjelman käyttäminen

sen jälkeen tuota vaikeuksia.

OSMO A. WIIO

■ SPSS 7.5 for Windows

Hinta: perusmoduli 7 950 mk

Valmistaja: SPSS Incorporated

Maahantuoja: Action Office Oy, puh.

(09) 524 801, faksi (09) 524 854.

Lyhyesti: Tilastolaskennan peruspaketti

Windows 95:lle ja NT:lle. Saatavissa monipuolinen

valikoima lisämoduuleja eri

tarkoituksiin. Ohjelmassa on hyvä grafiikkamuoto.

Versio 7.5 on CD-levyllä lisäosineen,

joille kullekin on ostettava

erikseen saatava purkamiskoodi.

■ Systat 7.0 for Windows

Hinta: 7 800 mk, päivitys 2 200 mk


Maahantuoja: Mikromartti, puh.

(09) 692 3800, faksi (09) 692 7621

Lyhyesti: Monipuolinen tilastolaskennan

ohjelmisto, joka ei tarvitse lisäosia.

Sopii eräänlaiseksi tilastolaskennan perusohjelmaksi.

Tarkoitettu Windows

3.x:lle ja 95:lle. Grafiikkatoiminnalla saa

aikaan tärkeimmät tilastolliset kuviotyypit.

■ SPSS Diamond for

Windows

Hinta: 3 600 mk


Maahantuoja: Action Office Oy, puh.

(09) 524 801, faksi (09) 524 854,

Mikromartti, puh. (09) 692 3800,

faksi (09) 692 7621

Lyhyesti: Tilastotaulukoiden graafinen

analyysiohjelma exploratiiviseen (etsivään)

käyttöön. Vaatii hyvää tilastotieteen

tuntemusta. Ohjelma toimii Windows

versioissa 3.x ja 95, mutta ei

NT:ssä.

TIETOKONE

HUHTIKUU 1997 81


Creative Labsin AWE-äänikorttien

uusin 64-ääninen

malli tarjoaa joukon uusia

hyväksi mainostettuja ominaisuuksia,

joiden merkitys

paljastuu kuitenkin tarkemmassa

tarkastelussa melko

vähäiseksi.

n vaikeaa parantaa, kun läh-

Odetään melko hyvältä tasolta.

SoundBlasterin teknisen laadun

takana ovat Proteus-syntetisaattoreista

tutut E-MU-syntetisaattoripiirit.

Ne perustuvat niin sanottuun

wavetable-tekniikkaan, jossa

äänitetyistä näytteistä luodaan oikealta

kuulostavia soitinääniä.

SoundBlaster AWE:n soitinäänet

eivät ole äänikorttien parhaasta

päästä, mihin ei ole syynä

kortin tekniikka vaan sen yhden

megatavun ROM-muistille ahdettu

huonolaatuinen äänikirjasto.

Lähes rajattomat mahdollisuudet

avautuvat, kun korttiin lisätään

RAM-muistia. Internetistä

löytyy runsaasti sekä ilmaisia että

maksullisia SoundBlaster AWEyhteensopiviaSoundfont-äänikirjastoja.

Kortin mukana tulee

myös varsin hyvät ohjelmat näiden

äänikirjastojen muokkaamiseen

ja luomiseen.

Uusi syntetisaattori

vaatii Pentiumin

Ääninäytteisiin perustuva tekniikka

on syrjäyttänyt vanhemman

FM-tekniikan eli taajuusmodulaatiotekniikan

syntetisaattoreissa.

Nyt laboratorioista on tulossa

tuotteiden maailmaan jälleen uusi

tekniikka -- fyysinen mallinnus.

Fyysinen mallinnus tarkoittaa

sitä, että tietokoneeseen rakennetaan

matemaattisista yhtälöistä

malli soittimen fyysisistä ominaisuuksista.

Näin voidaan simuloida

esimerkiksi sitä, mitä huilussa

tapahtuu, kun soittaja puhaltaa

sinne.

AWE 64 sisältää fyysiseen mallinnukseen

perustuvan niin sanotun

waveguide-syntetisaattorin,

joka on toteutettu ohjelmallisesti.

Fyysinen simulointi vaatii melko

raskasta laskentaa. Niinpä waveguide-syntetisaattori

vaatiikin vähintään

90 megahertsin Pentiumprosessorin.

AWE 64 tarjoaa vain viisitoista

fyysisellä mallinnuksella toteutettua

soitinääntä. Joukossa ovat

muun muassa huilu ja klarinetti

sekä useita erilaisia kitaraääniä.

Äänet ovat sointiväriltään hyvin

oikean tuntuisia. Ne ovat kuitenkin

myös luonnottoman puhtaita

- kukaan todellinen huilisti ei soita

näin tasaisen puhtaasti.

Fyysisellä mallinnuksella toteutetut

äänet voittavat laadussa sel-


SoundBlasterin AWE 64 -

äänikortissa on uutta

muun muassa äänien

fyysinen mallinnus.

Paljon melua vähästä

SOUNDBLASTER AWE 64

västi kortin ROM-kirjaston vastaavat

ääninäytteisiin perustuvat

äänet. Pienellä vaivalla Internetistä

kuitenkin löytää ääniä, jotka tekevät

kilpailusta selvästi tasaisemman.

Joissain korvissa näytteisiin

perustuvat äänet saattavat kuulostaa

pienten epäpuhtauksiensa

vuoksi aidommilta.

64 ääntä harvoin

tarpeen

Useimmat nykyiset äänikortit

pystyvät soittamaan 32:ta ääntä

samanaikaisesti, mikä voi tuntua

vähältä, koska onhan monissa orkestereissa

paljon enemmän soittajia.

Soittajien määrä on kuitenkin

tässä asiassa hieman harhaanjohtava.

Tyypillisessä sinfoniaorkesterissakin

on eri soittimia vain

reilusti alle kaksikymmentä. Jos

parikymmentä viulistia soittaa samaa

nuottia, syntetisaattori hoitaa

saman asian yhden jousistoäänen

avulla.

Käytännössä 32 ääntä riittää

varsin pitkälle. Jos haluaa toteuttaa

syntetisaattorilla Stravinskin

Kevätuhrin kaltaisia orkesterivärin

bakkanaaleja, äänistä voi joskus

tulla pula. Pienemmille kokoonpanoille

sävellettyjen teosten

kohdalla vanhan AWE 32:n

äänet riittävät yleensä hyvin.

Stravinskin ynnä muun vastaavan

musiikin ystäville AWE 64

tarjoaa vain hyvin rajoitetusti

apua. Kortin työjuhtana toimiva

ääninäytteisiin perustuva E-MUsyntikka

on edelleenkin 32-ääninen.

Uusista äänistä vastaa fyysi-

seen mallinnukseen perustuva

waveguide-syntetisaattori, jonka

avulla lisä-ääniä on siis saatavissa

vain viidelletoista soittimelle.

Ferrari puolen litran

bensatankilla

AWE 64:n perusversio sisältää siis

puolen megatavun verran RAMmuistia,

johon voi ladata hankittuja

tai itse tehtyjä Soundfont-ääniä.

Näin hienoon tekniikkaan perustuva

syntetisaattori puolen megatavun

RAM-muistilla on kuin Ferrari

puolen litran bensatankilla.

AWE 32 -korttiin saattoi lisätä

normaaleja 32:n nastan SIMMmuistimoduuleita.

Nyt 32-nastaiset

SIMMit ovat väistymässä 70nastaisten

SIMMien tieltä. Olisi

voinut kuvitella, että uudessa

AWEssa olisi voinut käyttää 70nastaisia

standardi-SIMMejä,

mutta ei, sillä lisämuistia haluavien

on nyt ostettava Creative

Labsin omia muistimoduuleita.

Ja niiden hinnat ovat kahdesta

kolmeen kertaa SIMM-muistia

kalliimpia.

Tehdään siis Ferrarista Fiatin

hintainen, mutta pannaan isommalle

bensatankille sitten enemmän

hintaa!

Riittävällä muistilla varustetusta

syntetisaattorista joutuu nyt siis

maksamaan aikaisempaa enempää.

Hinta on kuitenkin vielä varmasti

ominaisuuksiin nähden kilpailukykyinen.

AWE 64 -kortin markkinoinnissa

on erityisesti korostettu

64:ää ääntä sekä fyysistä mallin-

nusta. Rajoitustensa vuoksi näiden

ominaisuuksien merkitys on

useimmille käyttäjille melko vähäinen.

Ne tuntuvatkin enemmänkin

tekosyiltä uuden kalliimmilla

muisteilla varustetun kortin

tekemiselle.

Tässä on testattu AWE 64:n vakioversiota.

Noin neljäsataa

markkaa kalliimpi vaativille musiikinystäville

suunnattu Goldversio

ei ehtinyt testiimme. Tämä

versio tarjoaa muun muassa neljän

megatavun RAM-muistin sekä

ääniteteollisuuden käyttämän

DAT-muotoisen digitaalisen ulostulon.

Gold-korttiin on tehty uusi neljän

megatavun RAM-muistia vaativa

General MIDI -äänikirjasto,

joka tulee myös vakioversion mukana

CD-rompulla. Testasimme

kirjastoa riittävällä muistilla varustetulla

AWE 32 -kortilla. Kirjaston

soitinäänet ovat aivan toista

luokkaa kuin ROM-kirjaston

vakioäänet, joten muistinlisäyksellä

saa paljon aikaan.

ANTTI WIIO

■ SoundBlaster AWE 64

Hinta: 1350 mk (Gold-versio 1800 mk)

Valmistaja: Creative Labs Inc.,

http://www.creativelabs.com

Maahantuoja: Toptronics Oy, puh (02)

273 4000, faksi (02) 273 4050,


Lisämuisti: 4 megatavua 400 mk, 8

megatavua 650 mk

Lyhyesti: Ensimmäinen 64 yhtäaikaisen

äänen toistamiseen kykenevä äänikortti,

joka on kuitenkin hyvin riisuttu malli.

Vasta kalliin muistinlisäyksen avulla sen

koko tehokkuus saadaan käyttöön.


Olympuksen valokuvatulostin on mukava varuste digitaalikameralle,

jos valokuvia haluaa tulostaa paperille.

Valokuvatulostin

OLYMPUS P-150E

igitaaliset kamerat toivat tul-

Dlessaan tarpeen uudenlaiselle

tulostimelle. Valokuvia on totuttu

katselemaan paperivedoksina, joiden

koko on paljon pienempi

kuin A4-paperiarkki. Samalla niiden

tarkkuus ja värit ovat tasaisemmat

kuin mustetulostimen

jälki kopiopaperilla. Valokuvatulostin

saadaan aikaan käyttämällä

pientä A6-kokoista arkkia ja sublimaatiotekniikkaa.

Olympuksen pieni sublimaatiotulostin

P-150E on tehty Olym-

puksen digitaalikameroiden lisävarusteeksi.

Selvimmin siitä kertoo

erikoinen liitin, joka kytkee

Olympuksen kamerat suoraan tulostimeen

eli valokuvan voi tulostaa

suoraan kamerasta. Luonnollisesti

käytössä on myös rinnakkaisportti

ja ajurit, joilla valokuvatulostimen

saa myös PC:n tulostimeksi.

Tulostimen koko on pieni, sillä

se on kenkälaatikon kokoinen,

mutta pieni paperikaukalo ja tulostustaso

kasvattavat hieman syvyyttä.

Arkkikoko on 14 x 10

senttiä, jolle tulostuu 11 x 8,2 sen-

[Internet][uudet tuotteet][messut]

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles